I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

11.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/5

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 517/2008,

annettu 10 päivänä kesäkuuta 2008,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämisen osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kalavarojen säilyttämisestä nuorten meren eliöiden suojelemiseksi toteutettavien teknisten toimenpiteiden avulla 30 päivänä maaliskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 (1) ja erityisesti sen 48 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 850/98 vahvistetaan tekniset säilyttämistoimenpiteet, joita sovelletaan jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla merialueilla tapahtuvaan kalavarojen pyyntiin ja aluksesta purkamiseen. Siinä säädetään muun muassa, että kalaverkkojen langan paksuuden arvioimiseksi ja silmäkoon määrittämiseksi on annettava yksityiskohtaiset säännöt.

(2)

Kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä tammikuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 129/2003 (2) sisältää teknisiä sääntöjä, jotka koskevat kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämisessä käytettävien tulkkien käyttöä. Kalastustarkastajien nykyisellään harjoittama kyseisten tulkkien käyttö on kuitenkin joissain tapauksissa johtanut tarkastajien ja kalastajien välisiin riitoihin silmien mittaamistavoista ja -tuloksista riippuen siitä, miten kyseisiä välineitä on käytetty.

(3)

Kalaverkkojen silmäkoon määrittämisvälineiden tarkkuus on lisäksi viime aikoina parantunut niiden kehittämisen alalla saavutetun teknisen edistymisen ansiosta. On aiheellista säätää yhteisön ja kansallisten kalastustarkastajien harjoittamasta kyseisten parannettujen välineiden käytöstä. Uuden tulkin käytön olisi näin ollen oltava pakollista yhteisön tarkastajille ja jäsenvaltioiden kansallisille kalastustarkastajille, ja siinä olisi oltava merkintä ”EY-tulkki”.

(4)

Tarkastusmenettelyä varten olisi tarpeen määritellä käytettävät tulkkityypit, niiden käyttötavat, mitattavien silmien valikointitavat, yksittäisen silmän mittausmenetelmä, verkon silmäkoon laskentamenetelmä ja silmälankojen valikointimenettely langan paksuuden arvioimiseksi sekä kuvata tarkastusmenettelyn vaiheet.

(5)	Olisi säädettävä, että jos kalastusaluksen päällikkö asettaa mittauksen kyseenalaiseksi tarkastuksen yhteydessä, tulee toimenpiteenä olla uudelleenmittaus, joka on lopullinen.

(6)	Yhteisön lainsäädännön selkeyden vuoksi asetus (EY) N:o 129/2003 olisi kumottava ja korvattava tällä asetuksella.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalavarojen ja vesiviljelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 850/98 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat yhteisön ja kansallisten tarkastajien suorittamaa kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämistä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	’silmäkokotulkilla’ kaksileukaista silmän kokoa mittaavaa tulkkia, joka soveltaa silmiin automaattisesti 5–180 newtonin (N) pitkittäisvoimia 1 N:n tarkkuudella;

b)	’aktiivisella pyydyksellä’ pyydystä, jolla pyytäminen vaatii pyydyksen aktiivista liikettä, erityisesti vedettävät pyydykset, saartopyydykset, troolit, kierrenuotat ja vastaavat vedettävät verkot mukaan luettuina;

c)	’passiivisella pyydyksellä’ pyydystä, jolla pyytäminen ei vaadi pyydyksen aktiivista liikettä; näitä ovat verkot, pussiverkot, riimuverkot, rysät, siimat, merrat ja sulkupyydykset;

d)	’syvyyssuunnalla’ solmullisen havaksen osalta: suuntaa, joka on suorassa kulmassa verkkolangan pääkulkusuuntaan nähden siten kuin liitteessä I esitetään;

’pituussuunnalla’

i)	solmullisen havaksen osalta: suuntaa, joka on samansuuntainen verkkolangan pääkulkusuunnan kanssa siten kuin liitteessä I esitetään;

ii)	solmuttoman havaksen osalta: suuntaa, joka on suorassa kulmassa syvyyssuuntaan nähden;

’silmäkoolla’

i)	solmullisen havaksen osalta: saman, täysin levitetyn silmän kahden vastakkaisen solmun välistä pisintä etäisyyttä siten kuin liitteessä I esitetään;

ii)	solmuttoman havaksen osalta: saman, mahdollisimman pitkäksi venytetyn silmän vastakkaisten liitosten välistä sisäistä etäisyyttä;

’vinoneliösilmällä’ liitteessä II olevassa kuvassa 1 esitettyä silmää, joka koostuu neljästä samanpituisesta silmätangosta, ja jonka kaksi lävistäjää ovat kohtisuorassa verkon pituusakseliin nähden ja yksi lävistäjä on samansuuntainen sen kanssa siten kuin liitteessä II olevassa kuvassa 2 esitetään;

h)	’neliösilmällä’ nelisivuista silmää, joka koostuu kahdesta samansuuntaisesta ja -pituisesta silmätankoparista, joista yksi pari on samansuuntainen verkon pituusakselin kanssa ja toinen pari on siihen nähden suorassa kulmassa;

i)	’T90-silmällä’ solmullisen havaksen vinoneliösilmää, siten kuin se esitetään liitteessä II olevassa kuvassa 1, jossa havaksen pituussuunta on samansuuntainen verkon pituusakselin kanssa.

II LUKU

EY-TULKIT

3 artikla

Silmäkoon ja langan paksuuden määrittämisessä käytettävät tulkit

1. Yhteisön ja kansallisten tarkastajien on kalastustarkastuksia tehdessään käytettävä silmäkokotulkkia ja langan paksuuden määrittämisessä käytettäviä tulkkeja, jotka ovat tässä asetuksessa vahvistettujen, kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämistä koskevien säännösten mukaisia.

2. Silmäkokotulkkiin sovellettavat tekniset vaatimukset esitetään liitteessä III.

3. Langan paksuuden määrittämisessä käytettäviin tulkkeihin sovellettavat tekniset vaatimukset esitetään liitteessä IV.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa silmäkokotulkissa ja langan paksuuden määrittämisessä käytettävissä tulkeissa on oltava merkintä ”EY-tulkki”, ja valmistajan on todistettava, että ne ovat 2 kohdassa ja vastaavasti 3 kohdassa tarkoitettujen teknisten vaatimusten mukaisia.

5. Silmäkoon ja langan paksuuden määrittämisessä käytettävissä tulkeissa, joita myydään tai jaetaan muiden yhteisöiden tai henkilöiden kuin kansallisten kalastusviranomaisten käyttöön, ei saa olla merkintää ”EY-tulkki”.

4 artikla

Silmäkokotulkin kalibrointivälineet

Liitteessä V olevassa kuvassa 1 määriteltyjen kalibroitujen testipainojen ja kalibroidun testimittauslevyn on oltava toimivaltaisten kansallisten viranomaisten varmentamia, ja niissä on oltava EY-merkintä.

5 artikla

Silmäkokotulkkien testaus

Silmäkokotulkin tarkkuus on varmennettava

a)	sovittamalla tulkin leuat kalibroidun testauslevyn aukkoihin siten kuin liitteessä V olevassa kuvassa 1 esitetään;

b)	ripustamalla kalibroidut testipainot liikkumattomaan leukaan siten kuin liitteessä V olevassa kuvassa 2 esitetään.

III LUKU

SILMÄKOON MÄÄRITTELY

6 artikla

Silmien valitseminen aktiivisesta pyydyksestä

1. Tarkastajan on valittava verkosta 20 yhtäjaksoisen silmän sarja, joka on seuraavassa suunnassa:

a)	vinoneliö- ja neliösilmien osalta verkon pituussuunnassa;

b)	T90-silmien osalta kohtisuorassa verkon pituusakseliin nähden.

2. Alle kolmen silmän päässä paulasta, jameista, nostoköydestä tai sulkuköysistä sijaitsevia silmiä ei mitata. Etäisyys mitataan kohtisuorassa jameita, nostoköyttä ja sulkuköysiä vasten verkon ollessa venytettynä mittaussuunnassa. Repeytyneitä tai paikattuja silmiä taikka silmiä joihin on kiinnitetty lisälaitteita, ei mitata.

3. Edellä 1 kohdasta poiketen mitattavien silmien ei tarvitse muodostaa yhtäjaksoista sarjaa, jos 2 kohdan soveltaminen estää sen.

7 artikla

Silmien valitseminen passiivisesta pyydyksestä

1. Tarkastaja valitsee kalaverkosta 20 silmää. Jos kalaverkossa on erikokoisia silmiä, silmät valitaan kalaverkon pienisilmäisimmästä osasta.

2. Valittaessa silmiä 1 kohdan mukaisesti seuraavia silmiä ei oteta huomioon:

a)	paulan ylä- ja alareunassa tai sivulla olevia silmiä;

b)	silmiä, jotka ovat kolmen silmän päässä jameesta tai köydestä;

c)	rikkoutuneita tai paikattuja silmiä.

8 artikla

Silmäkokotulkkien valmistelua ja käyttöä koskevat yleiset säännökset

Silmäkokotulkkia on

a)	valmisteltava liitteen VI mukaisesti;

b)	käytettävä liitteen VII mukaisesti.

9 artikla

Silmäkokotulkin käyttö vinoneliösilmien ja T90-silmien mittaamisessa

Kun vinoneliösilmiä ja T90-silmiä mitataan

a)	solmullisessa ja solmuttomassa havaksessa, jonka syvyyssuunta voidaan määrittää, havasta on venytettävä silmien syvyyssuunnassa siten kuin liitteessä VII esitetään;

b)	solmuttomassa havaksessa, jonka syvyyssuuntaa ei voida määrittää, on mitattava silmän suurin poikkileikkaus.

10 artikla

Silmäkokotulkin käyttö neliösilmien mittaamisessa

1. Neliösilmäpaneelia mitattaessa havasta on venytettävä ensin silmän yhden ja sitten toisen lävistäjän suuntaisesti siten kuin liitteessä VIII esitetään.

2. Kukin neliösilmän lävistäjä mitataan liitteessä VI säädettyä menettelyä noudattaen.

11 artikla

Mittausolosuhteet

Silmät voidaan mitata ainoastaan silloin, kun verkko on märkä eikä se ole jäätynyt.

12 artikla

Kunkin valitun silmän koon mittaaminen

1. Kunkin silmän koko on tulkin leukojen ulkoreunojen välinen etäisyys kohdassa, johon liikkuva leuka pysähtyy.

2. Jos jonkin yksittäisen neliösilmän lävistäjien mittaustuloksessa on eroa, käytetään suurempaa lävistäjää.

13 artikla

Verkon silmäkoon määrittäminen

Verkon silmäkoko määritetään tulkin osoittamana valitun 20 silmän sarjan keskiarvona.

14 artikla

Silmäkoon määrittäminen riitatapauksessa

1. Jos kalastusaluksen päällikkö asettaa 13 artiklan mukaisesti suoritetun silmäkoon määrittämisen tuloksen kyseenalaiseksi, kalaverkon toisesta kohdasta valitaan mitattaviksi uudet 20 silmää 6–12 artiklan mukaisesti.

2. Silmäkoko määritetään tuolloin uudelleen tulkin osoittamana kaikkien mitattujen 40 silmän keskiarvona. Tämä tulkin osoittama tulos on lopullinen.

IV LUKU

LANGAN PAKSUUDEN MITTAAMINEN

15 artikla

Lankojen valintaa koskevat yleiset säännökset

1. Tarkastaja voi valita silmät mistä tahansa kalaverkon kohdasta, jota langan enimmäispaksuuteen liittyvät rajoitukset koskevat.

2. Mittaukseen ei saa valita lankoja repeytyneestä tai paikatusta silmästä.

16 artikla

Lankojen valitseminen vinoneliösilmäisestä havaksesta

Vinoneliösilmäisen havaksen langat valitaan liitteen VIII mukaisesti seuraavasti:

a)	yksisäikeisestä punoksesta valmistetusta havaksesta valitaan kymmenen silmän vastakkaisilla puolilla olevat langat;

b)	kaksisäikeisestä punoksesta valmistetusta havaksesta valitaan viiden silmän vastakkaisilla puolilla olevat molemmat langat.

17 artikla

Lankojen valitseminen neliösilmäisestä havaksesta

Neliösilmäisen havaksen langat valitaan liitteen VIII mukaisesti seuraavasti:

a)	yksisäikeisestä punoksesta valmistetusta havaksesta valitaan 20 silmän yhdellä sivulla oleva lanka siten, että kustakin silmästä valitaan sama puoli;

b)	kaksisäikeisestä punoksesta valmistetusta havaksesta valitaan kymmenen silmän yhdellä sivulla olevat langat siten, että kustakin silmästä valitaan sama puoli.

18 artikla

Langan paksuuden määrittämisessä käytettävän tulkin valitseminen

Tarkastajan on käytettävä tulkkia, jossa olevan pyöreän reiän läpimitta vastaa kyseisessä verkon kohdassa sallittua langan enimmäispaksuutta.

19 artikla

Mittausolosuhteet

Lankoja ei saa mitata jäätyneinä.

20 artikla

Kunkin valitun langan paksuuden mittaaminen

Kun langan paksuus estää sulkemasta tulkin leukoja tai lanka ei kulje vapaasti reiässä silloin, kun leuat on suljettu, tarkastaja kirjaa langan paksuudeksi negatiivisen mittaustuloksen (–).

21 artikla

Langan paksuuden mittaaminen

1. Jos valituista 20 langasta saadaan enemmän kuin viisi negatiivista mittaustulosta (–) 20 artiklan mukaisesti, tarkastajan on valittava ja mitattava uudet 20 lankaa 15–20 artiklan mukaisesti.

2. Jos valituista 40 langasta saadaan enemmän kuin kymmenen negatiivista mittaustulosta (–), langan paksuuden on katsottava ylittävän sallitun langan enimmäispaksuuden kalaverkon kyseisessä kohdassa.

22 artikla

Langan paksuuden mittaaminen riitatapauksessa

1. Jos aluksen päällikkö asettaa 21 artiklan mukaisesti suoritetun langan paksuuden mittaamisen tuloksen kyseenalaiseksi, on sovellettava tämän artiklan 2 kohdan säännöksiä.

2. Tarkastajan on valittava ja mitattava toiset 20 lankaa kalaverkon samasta kohdasta. Jos valituista 20 langasta saadaan yhteensä enemmän kuin 10 negatiivista mittaustulosta (–), langan paksuuden on katsottava ylittävän sallitun langan enimmäispaksuuden kyseisessä kalaverkon kohdassa. Tämän mittauksen tulos on lopullinen.

V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EY) N:o 129/2003.

2. Viittauksia asetuksen (EY) N:o 129/2003 säännöksiin on pidettävä viittauksina tähän asetukseen, ja ne on luettava liitteessä IX olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

24 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Jäsenvaltiot voivat 1 päivään syyskuuta 2009 kestävän siirtymäkauden ajan soveltaa suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla vesillä asetuksen (EY) N:o 129/2003 mukaisia menetelmiä kalaverkkojen silmäkoon määrittämiseksi ja langan paksuuden mittaamiseksi.

2. Jos jokin jäsenvaltio aikoo 1 päivään syyskuuta 2009 kestävän siirtymäkauden ajan soveltaa suvereniteettiinsa tai lainkäyttövaltaansa kuuluvilla vesillä asetuksen (EY) N:o 129/2003 mukaisia menetelmiä silmäkoon määrittämiseksi ja langan paksuuden mittaamiseksi, sen on ilmoitettava siitä viipymättä komissiolle ja julkaistava tämä tieto virallisella verkkosivustollaan.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen

(1) EYVL L 125, 27.4.1998, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2166/2005 (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 5).

(2) EYVL L 22, 25.1.2003, s. 5.

LIITE I

Silmäkoko ja verkkolangan syvyys- ja pituussuunta

Kuva

1	:	Silmäkoko
2	:	Pituussuunta
3	:	Havaksen pääkulkusuunta
4	:	Syvyyssuunta

LIITE II

Vinoneliöön solmittu havas ja T90-havas

Kuva 1

Verkkolangan kulkusuunta tavanomaisessa vinoneliöön solmitussa verkossa (A) ja 90° käännetyssä verkossa (B) käy ilmi seuraavasta kuvasta.

A	:	Tavanomainen vinoneliösilmähavas
B	:	T90-silmähavas
1	:	Verkon pituussuunta

Verkon pituussuunta

Kuva 2

LIITE III

Silmäkokotulkin tekniset vaatimukset

Silmäkokotulkilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

a)	sen on sovellettava automaattisesti pitkittäistä mittausvoimaa kalaverkkojen silmäkokoa mitattaessa;

b)	siinä on oltava kaksi reunoiltaan pyöristettyä leukaa, toinen liikkumaton ja toinen liikkuva, joiden molempien paksuus on 2 mm ja säde 1 mm, jotta ne voidaan pujottaa helposti langan yli siten kuin jäljempänä olevassa kuvassa esitetään;

c)	sen on oltava sähkökäyttöinen, tai jos se on akkukäyttöinen, sen on pystyttävä tekemään 1 000 perättäistä silmäkoon mittausta ennen kuin akku on ladattava uudelleen;

d)	sen on voitava soveltaa silmiin valittuja 5–180 N:n pitkittäisvoimia 1 N:n tarkkuudella;

e)	siinä on oltava sisäänrakennettu järjestelmä käytetyn voiman mittaamiseen;

f)	sen on voitava liikkuvan leuan avulla venyttää silmää tasaisella nopeudella 300 ± 30 mm/min;

g)	sen on voitava mitata 10–300 mm:n silmiä, ja siinä on oltava irrotettavat leuat pienten ja suurten silmien mittaamiseksi;

h)	sen mittaustarkkuuden on oltava 1 mm;

i)	sen on oltava rakenteeltaan jäykkä, eikä se saa vääntyä kuormituksessa;

j)	sen on oltava kevyt mutta kuitenkin kestävä, ja se saisi painaa enintään 2,5 kg;

k)	sen on oltava valmistettu materiaaleista, jotka eivät ruostu meriolosuhteissa;

l)	sen on oltava veden- ja pölynkestävä standardin IP56 (1) mukaisesti;

m)	sen on oltava täysin toimintakykyinen lämpötiloissa välillä –10 ja +45 °C;

n)	sen on varastoinnin ja kuljetuksen aikana kestettävä lämpötilat välillä –30 ja +70 °C;

o)	sitä on ohjattava ohjelmistoilla, joiden olisi sisällettävä toimintovalikoima ja mahdollistettava tulkin sähköisten ja mekaanisten osien itsetestaus, kun sen käyttö aloitetaan;

p)	siinä olisi oltava näyttö, jossa ilmoitetaan, että tulkki on käyttövalmis tai jossa päinvastaisessa tapauksessa näkyy virheilmoitus, jolloin laite sulkeutuu ja lakkaa toimimasta;

q)	sitä on voitava käyttää yhdellä kädellä, ja sen toimintoja on voitava ohjata ulkoisilla painikkeilla;

r)	sen on näytettävä tietoja kiinteällä näytöllä ja esitettävä jokainen mittaus, sarjassa tehtyjen mittausten lukumäärä ja keskiarvo millimetreinä;

s)	sen on tallennettava muistiinsa vähintään 1 000 mittauksen tiedot, jotka on voitava siirtää tietokoneelle;

t)	sen on sisällettävä toiminto silmien keskimääräisen koon laskemiseksi lähimpään 0,1 millimetriin pyöristettynä;

u)	sen on sisällettävä ohjelmisto, jossa olevan toiminnon avulla voidaan automaattisesti valita kunkin silmän suurin lävistäjä neliösilmäisen havaksen silmien keskimääräisen koon laskemiseksi;

v)	sen on tallennettava tiedot kaikista tehdyistä mittauksista.

Jotkut verkot venyvät kuormitettuina. Tulkin on reagoitava tähän ominaisuuteen soveltamalla ennalta säädettyä voimaa uudelleen, mikä edellyttää tarkastusohjelmistossa olevaa algoritmia, jota kuvaillaan lisäyksessä.

Kuva

(Nämä piirrokset ovat ainoastaan esimerkinomaisia.)

(1) IP-koodit (Internal Protection) on määritelty kansainvälisen sähkötekniikan toimikunnan (IEC) kansainvälisessä standardissa 60529.

(2) Liikkuvan leuan nopeus silmää venytettäessä. Liikkuvan leuan nopeus voi kuormittamattomana olla suurempi.

Liitteen III lisäys

Mittausalgoritmi

Auki levitetyn silmän venymisen huomioon ottamiseksi:

1.	avaa liikkuvaa leukaa silmässä tasaisella nopeudella, joka on 300 ± 30 mm/min (1), kunnes mittausvoima on saavutettu;

2.	pysäytä moottori ja odota 1 sekunnin ajan;

3.	jos voima laskee alle 80 prosenttiin ennalta säädetystä mittausvoimasta, levitä liikkuva leuka silmään, kunnes mittausvoima on jälleen saavutettu.

(1) Liikkuvan leuan nopeus silmää venytettäessä. Liikkuvan leuan nopeus voi kuormittamattomana olla suurempi.

LIITE IV

Langan paksuuden määrittämisessä käytettävän tulkin tekniset vaatimukset

Langan paksuuden määrittämisessä käytettävällä tulkilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

a)	sen on oltava valmistettu jäljempänä esitettyjen piirrosten mukaisesti kestävästä ruostumattomasta materiaalista, joka kestää ankaria meriolosuhteita;

b)	sen langan paksuuden mittaamiseen käytettävän pyöreän reiän reunojen on kummallakin puolella oltava pyöristetyt, jotta vältetään hankautumat, kun lankaa vedetään reiän läpi sääntöjenmukaisuuden testaamiseksi;

c)	sen pihtien kärkien on oltava pyöristetyt, jotta leuat on helppo pujottaa kaksisäikeisten punosten väliin;

d)	sen yhdensuuntaisesti avautuvien leukojen on oltava riittävän vahvat estämään leukojen vääntyminen kaikessa kohtuullisessa käytössä ottaen huomioon, että leuat on jokaisessa mittauksessa puristettava manuaalisesti kiinni;

sen leukojen sisäpuolet on valmistettava siten, että leukojen ollessa suljettuina reiän kummallekin puolelle jää 1 mm:n matkalle 0,5 mm:n välys, jotta estetään punotusta tai kierretystä langasta työntyvien yksittäisten säikeiden jääminen leukojen tasaisten pintojen väliin kummallakin puolella reikää, johon lanka asetetaan;

f)	sen pyöreän reiän läpimitta silloin, kun tulkin leuat ovat kiinni, on oltava merkittynä millimetreinä toiseen leukaan reiän viereen; leuat ovat kiinni, kun leukojen sisäpinnat koskettavat toisiaan yhdensuuntaisesti;

g)	sekä tulkin kädensijoissa että leuoissa on oltava merkintä ”EY-tulkki”;

h)	reiän halkaisijan sallittu poikkeama on 0 + 0,1 mm;

i)	sen on oltava kannettavissa siten, että tarkastaja voi kantaa mukanaan neljän tulkin sarjaa (4 mm, 5 mm, 6 mm ja 8 mm) siirtyessään merellä aluksesta toiseen;

j)	jos tulkit ovat erikokoisia, niiden on oltava helposti tunnistettavissa;

k)	sen on oltava helposti pujotettavissa kaksisäikeisten punosten väliin. Kun tulkki on asetettu paikoilleen, sitä on voitava käyttää helposti yhdellä kädellä.

Kuva

Langanmittauspihtien kokoonpano

LIITE V

Silmäkokotulkin kalibrointi ja testaus

A Pituuden mittauksen tarkastaminen

Pituuden mittaus tarkastetaan pujottamalla tarkastuksessa käytettävän tulkin leuat kalibroidun jäykän testauslevyn eripituisiin aukkoihin. Tämä voidaan tehdä milloin tahansa.

Kuva 1

Aukkojen pituus millimetreinä

B Voiman mittauksen tarkastaminen

Voiman mittaus tarkastetaan ripustamalla kalibroidut painot punnituskennolla varustettuun liikkumattomaan leukaan tulkin ollessa vakaasti pystyasennossa. Painojen arvot ovat seuraavat: 10, 20, 50 ja 125 N. Painoja voidaan käyttää ainoastaan vakaissa olosuhteissa.

Kuva 2

(Tämä piirros on ainoastaan esimerkinomainen.)

LIITE VI

Silmäkokotulkin valmistelu

Tarkastajan on

a)	valittava silmien mittaamiseen sopiva leuan koko;

b)	varmistuttava, että leuat ovat puhtaat;

c)	tarkistettava, että tulkki suorittaa itsetestauksen tyydyttävästi;

valittava käytettävä mittausvoima seuraavasti:

aktiiviset pyydykset:

—	20 N silmäkoolle, joka on alle 35 mm,

—	50 N silmäkoolle, joka on 35–55 mm,

—	125 N silmäkoolle, joka on vähintään 55 mm;

ii)

passiiviset pyydykset:

—	10 N kaikille silmäko'oille;

e)	tarkastettava leuan tyyppiasetus. Oletusasetus on ”normaali”. Jos käytetään pieniä tai suuria leukoja, tarkastajan on muutettava valikosta leuan tyyppiasetus vastaavasti.

Kun 1 kohdassa esitetyt tehtävät on suoritettu, tulkki on valmis silmien mittaukseen.

LIITE VII

Silmäkokotulkin käyttö tarkastuksissa

Silmiä mitatessaan tarkastajan on

a)	pujotettava leuat silmään siten, että tulkin liikkumaton leuka on vasten solmua, kuten seuraavassa kuvassa esitetään;

aktivoitava tulkki antamalla leukojen avautua, kunnes liikkuva leuka osuu vastapäiseen solmuun ja pysähtyy, kun säädetty voima on saavutettu;

Kuva

1	:	Silmäkoko
2	:	Syvyyssuunta
3	:	Liikkumaton leuka
4	:	Liikkuva leuka

LIITE VIII

Langat vinoneliö- ja neliösilmähavaksessa

Kuva

LIITE IX

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 129/2003	Tämä asetus
—	1 artikla
1 artikla	2 artikla
2 artiklan 1 kohta	3 artiklan 2 kohta
2 artiklan 2 kohta	3 artiklan 4 kohta
3 artiklan 1 kohta	9 artikla
3 artiklan 2 kohta	—
3 artiklan 3 kohta	—
4 artiklan 1 kohta	10 artiklan 1 kohta
4 artiklan 2 kohta	10 artiklan 2 kohta
5 artiklan 1 kohta	6 artiklan 1 kohta
5 artiklan 2 kohta	6 artiklan 2 kohta
5 artiklan 3 kohta	6 artiklan 3 kohta
6 artiklan 1 kohta	11 artikla
6 artiklan 2 kohta	12 artiklan 1 kohta
6 artiklan 3 kohta	12 artiklan 2 kohta
7 artikla	13 artikla
8 artikla	—
9 artikla	14 artikla
10 artiklan 1 kohta	3 artiklan 2 kohta
10 artiklan 2 kohta	3 artiklan 2 kohta
10 artiklan 3 kohta	3 artiklan 4 kohta
10 artiklan 4 kohta	3 artiklan 2 kohta
10 artiklan 5 kohta	3 artiklan 2 kohta
11 artiklan 1 kohta	7 artiklan 1 kohta
11 artiklan 2 kohta	7 artiklan 2 kohta
12 artiklan 1 kohta	11 artikla
12 artiklan 2 kohta	8 artikla
13 artikla	13 artikla
14 artikla	6 artikla
15 artikla	14 artikla
16 artiklan 1 kohta	3 artiklan 3 kohta
16 artiklan 2 kohta	3 artiklan 3 kohta
16 artiklan 3 kohta	3 artiklan 4 kohta
17 artiklan 1 kohta	15 artiklan 1 kohta
17 artiklan 2 kohta	15 artiklan 2 kohta
17 artiklan 3 kohta	—
18 artiklan 1 kohta	19 artikla
18 artiklan 2 kohta	16 artikla
18 artiklan 3 kohta	17 artikla
19 artiklan 1 kohta	20 artikla
19 artiklan 2 kohta	21 artiklan 1 kohta
19 artiklan 3 kohta	21 artiklan 2 kohta
20 artikla	22 artikla

11.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/27

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 519/2008,

annettu 10 päivänä kesäkuuta 2008,

erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän vähäisten muutosten hyväksymisestä (Volailles de Loué (SMM))

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja kyseisen asetuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla tutkinut Ranskan pyynnön muuttaa komission asetuksella (EY) N:o 1107/96 (2) rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän ”Volailles de Loué” eritelmää.

(2)	Hakemuksen tarkoituksena on muuttaa eritelmää ja lisätä siihen pronssikalkkuna, joka on tarkoitettu myytäväksi paloina koko vuoden ajan. On tarpeen myös täsmentää kyseisen kalkkunan kanta, eläintiheys ja ruokinta.

(3)	Komissio on tutkinut kyseessä olevan muutoksen ja katsonut sen olevan perusteltu. Koska muutos on asetuksen (EY) N:o 510/2006 9 artiklan mukaisesti vähäinen, komissio voi hyväksyä sen ilman kyseisen asetuksen 5, 6 ja 7 artiklassa kuvattua menettelyä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan maantieteellisen merkinnän ”Volailles de Loué” eritelmä tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Tiivistelmälomake, joka sisältää eritelmän tärkeimmät kohdat, on tämän asetuksen liitteessä II.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 10 päivänä kesäkuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 417/2008 (EUVL L 125, 9.5.2008, s. 27).

(2) EYVL L 148, 21.6.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 704/2005 (EUVL L 118, 5.5.2005, s. 14).

LIITE I

Hyväksytään maantieteellisen merkinnän ”Volailles de Loué” eritelmän muutokset seuraavasti:

”Tuotekuvaus”

Lisätään seuraava kohta:

”Louén vapaana kasvaneet pronssikalkkunat.

Suuret naaras- ja urospuoliset hidaskasvuisen kannan pronssikalkkunat, joilla on suuret rintalihakset ja joita kasvatetaan yksinomaan ulkoilmassa, kunnes naaraat ovat vähintään 14 viikon ja urokset vähintään 18 viikon ikäisiä.

Kalkkunoiden liha on iän ansiosta maukasta, ja se pysyy kypsennettäessä kiinteänä mutta on geneettisen alkuperän ansiosta mureaa. Kalkkunoita kasvatetaan ympäri vuoden, ja liha on tarkoitettu myytäväksi paloina tai jalosteina.”

”Tuotantomenetelmä”

Lisätään kohtaan ”Kanta” seuraava: ”Kalkkunanpoikien on oltava pronssikalkkunoita.”

Lisätään kohtaan ”Eläintiheys” seuraava: ”Eläintiheyden on kanalassa oltava alhainen (10 kuukauden iästä alkaen enintään 6,25 kalkkunaa/m2).”

Lisätään kohtaan ”Ruokinta” seuraava: ”Vähintään 75 prosenttia viljaa valtaosalla pronssikalkkunoiden lihotusajasta.”

LIITE II

YHTEENVETO

Neuvoston asetus (EY) N:o 510/2006

”VOLAILLES DE LOUÉ”

EY nro: FR/PGI/117/0149/18.2.2004

SAN ( ) SMM (X)

Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen

Nimi	:	Institut national de l'Origine et de la Qualité
Osoite	:	51 rue d'Anjou – F-75008 Paris
Puhelin	:	(33-1) 53 89 80 00
Faksi	:	(33-1) 42 25 57 97
Sähköposti	:	info@inao.gouv.fr

2. Ryhmittymä

Nimi	:	Syndicat des Volailles Fermières de Loué – SYVOL QUALIMAINE
Osoite	:	82 avenue Rubillard 72000 LE MANS – FRANCE
Puhelin	:	(33-2) 43 39 93 13
Faksi	:	(33-2) 43 23 42 19
Sähköposti	:	info@loue.fr
Kokoonpano	:	Tuottaja/jalostaja (X) muu ( )

3. Tuotelaji

Luokka 1.1 –

Tuore liha (ja muut eläimenosat)

4. Tuote-eritelmä (yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)

4.1 Nimi

”Volailles de Loué”

4.2 Tuotteen kuvaus

Ensiluokkaista laatua olevaa siipikarjaa kokonaisena tai paloina, liha maukasta, mureaa mutta kiinteää eikä liian rasvaista (Poulet Blanc Fermier de Loué, Dinde Fermière de Loué, Dinde (bronzée) Fermière de Loué, Pintade Fermière de Loué, Canard de Barbarie Fermier de Loué et Canette de Barbarie Fermière de Loué, Poulet Noir Fermier de Loué, Poulet Jaune Fermier de Loué, Oie Fermière de Loué, Chapon Fermier de Loué, Poule Fermière de Loué, Poularde Fermière de Loué, Poulet Blanc Fermier, Chapon de Pintade Fermier de Loué).

Siipikarja, josta on poistettu sisäelimet kokonaan tai osittain, kokonaisina tai paloina, tuoreina tai jäädytettyinä.

4.3 Maantieteellinen alue

Sarthen departementti, Mayennen departementti, naapurikantonit Ornen, Indre et Loiren, Loir et Cherin sekä Eure et Loirin departementeissä sekä Maine et Loiren departementissa Segrén arrondissementti ja seuraavat kantonit: Louroux-Béconnais, Saint-Georges-sur-Loire, Angers, Tiercé, Durtal, Seiches-sur-le-Loir, Baugé, Beaufort-en-Vallée, Noyant, Longué-Jumelles, Allonnes.

4.4 Alkuperätodisteet

Kaikki tuotantoketjun osallistujat luetteloidaan (hautomot, rehunvalmistajat, siipikarjankasvattajat, teurastamot).

Jokaisen siipikarjaerän eri vaiheet merkitään rekisteriin: siipikarjankasvattajan ilmoitus kasvatuksen aloittamisesta, untuvikkojen toimitustodistukset, ilmoitus teurastamoon viennistä, teurastamon noutotodistus, ilmoitus etiketeistä, joita käytetään siipikarjan teurastuksen jälkeen, sekä ilmoitus luokittelussa hylätyistä linnuista. Etiketit ovat numeroituja. Näiden tietojen yhteensopivuutta valvomalla voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys.

4.5 Tuotantomenetelmä

Hidaskasvuiset kannat ja niiden risteytykset. Lintuja pidetään pienissä parvissa ulkoilmassa tai vapaina lehdoissa, kunnes ne ovat sukukypsiä. Ruokinta on viljavoittoista. Linnut teurastetaan kullekin lajille vahvistetussa vähimmäisiässä.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään

Yhteys maantieteelliseen alkuperään syntyy seuraavista:

—

historiallinen maine, joka liittyy Louén kylässä pidettäviin Foire de l'Envoi -markkinoihin, jotka olivat erityisen kuuluisia 1800-luvulla ja joihin osallistui lukuisia siipikarjakauppiaita. Alueen viljelijät myivät tuotantonsa näille kauppiaille. Vuonna 1958 Louén alueen kotieläintuottajat ja pakkaajat ryhtyivät menestyksellä kasvattamaan laadukasta vapaana laiduntavaa siipikarjaa.

—	nykyinen maine: Louén siipikarja on Ranskan kuuluisinta siipikarjaa. Näiden lintujen maine yleisön keskuudessa on vailla vertaansa ja ne ovat gastronomisesti hyvin arvostettuja. Niitä käyttävät erittäin maineikkaat ravintoloitsijat.

4.7 Valvontaelin

Nimi	:	QUALI OUEST
Osoite	:	30 rue du Pavé 72000 Le Mans – France
Puhelin	:	(33-2) 43 14 21 11
Faksi	:	(33-2) 43 14 27 32
Sähköposti	:	qualiouest@qualiouest.com

4.8 Merkinnät

”Volailles de Loué” ja vastaavan lajin nimi.

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

11.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/36

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 5 päivänä kesäkuuta 2008,

tietyille jäsenvaltioille annettavasta valtuudesta ratifioida vuoden 1996 Haagin yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, tunnustamisesta, täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä vanhempainvastuuta ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa tai liittyä kyseiseen yleissopimukseen Euroopan yhteisön puolesta, sekä tietyille jäsenvaltioille annettavasta valtuudesta antaa julistus yhteisön lainsäädännön asiaa koskevien sisäisten sääntöjen soveltamisesta

(2008/431/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan ja 67 artiklan 1 kohdan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisö on ryhtynyt luomaan yhteistä oikeusaluetta, joka perustuu periaatteeseen tuomioistuinten päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta.

(2)

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevässä Haagin konferenssissa 19 päivänä lokakuuta 1996 tehty yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa, jäljempänä ’yleissopimus’, edistää osaltaan merkittävästi lasten kansainvälistä suojelua. Sen vuoksi on toivottavaa, että sen määräyksiä aletaan soveltaa mahdollisimman nopeasti.

(3)

Neuvoston 19 päivänä joulukuuta 2002 tekemällä päätöksellä 2003/93/EY (2) annettiin jäsenvaltioille valtuudet allekirjoittaa yleissopimus yhteisön puolesta. Jäsenvaltiot, jotka olivat tuolloin yhteisön jäsenvaltioita, allekirjoittivat yleissopimuksen 1 päivänä huhtikuuta 2003 lukuun ottamatta Alankomaita, joka oli jo allekirjoittanut yleissopimuksen. Eräät muut jäsenvaltiot, jotka eivät olleet yhteisön jäsenvaltioita 1 päivänä huhtikuuta 2003, ovat myös allekirjoittaneet yleissopimuksen.

(4)	Päätöksen 2003/93/EY tekemisen yhteydessä neuvosto ja komissio sopivat, että komissio esittää myöhemmin sopivana ajankohtana ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioille annettavasta valtuudesta ratifioida yleissopimus tai liittyä siihen yhteisön puolesta.

(5)	Eräät jäsenvaltiot ovat jo ratifioineet yleissopimuksen tai liittyneet siihen.

(6)

Eräät yleissopimuksen artiklat vaikuttavat tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevaan johdettuun yhteisön oikeuteen, erityisesti tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa 27 päivänä marraskuuta 2003 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 2201/2003 (3). Jäsenvaltiot säilyttävät edelleen toimivaltansa niillä yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, jotka eivät vaikuta yhteisön oikeuteen. Yhteisöllä ja jäsenvaltioilla on näin ollen jaettu toimivalta yleissopimuksen tekemiseen.

(7)	Yleissopimuksen mukaan ainoastaan täysivaltaiset valtiot voivat olla sen sopimuspuolia. Tästä syystä yhteisö ei voi ratifioida yleissopimusta eikä liittyä siihen.

(8)	Neuvoston olisi tämän vuoksi annettava jäsenvaltioille poikkeusvaltuudet ratifioida yleissopimus tai liittyä siihen yhteisön puolesta tässä päätöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti, lukuun ottamatta niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jo ratifioineet yleissopimuksen tai liittyneet siihen.

(9)	Jotta voitaisiin varmistaa tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien yhteisön sääntöjen soveltaminen yhteisössä, päätöksen 2003/93/EY 2 artiklassa edellytettiin, että jäsenvaltiot yleissopimuksen allekirjoittaessaan antavat julistuksen.

(10)

Jäsenvaltiot, jotka allekirjoittivat yleissopimuksen 1 päivänä huhtikuuta 2003, antoivat siinä yhteydessä päätöksen 2003/93/EY 2 artiklassa olevan julistuksen. Eräät muut jäsenvaltiot, jotka eivät allekirjoittaneet yleissopimusta päätöksen 2003/93/EY nojalla, antoivat julistuksen liityttyään Euroopan unioniin. Eräät jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole antaneet julistusta, ja niiden olisi sen vuoksi annettava nyt tämän päätöksen 2 artiklassa oleva julistus.

(11)

Niiden jäsenvaltioiden, joille on annettu tällä päätöksellä valtuudet ratifioida yleissopimus tai liittyä siihen, olisi tehtävä se samanaikaisesti. Näiden jäsenvaltioiden tulisi sen vuoksi vaihtaa tietoja ratifiointi- tai liittymismenettelynsä edistymisestä yleissopimuksen ratifioimis- tai liittymiskirjojensa samanaikaisen tallettamisen valmistelemiseksi.

(12)	Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(13)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, tämä päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Neuvosto antaa Belgialle, Saksalle, Irlannille, Kreikalle, Espanjalle, Ranskalle, Italialle, Kyprokselle, Luxemburgille, Maltalle, Alankomaille, Itävallalle, Puolalle, Portugalille, Romanialle, Suomelle, Ruotsille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle valtuudet ratifioida vuoden 1996 Haagin yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa, jäljempänä ’yleissopimus’, tai liittyä yleissopimukseen yhteisön puolesta 3 ja 4 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

2. Yleissopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvosto antaa Bulgarialle, Kyprokselle, Latvialle, Maltalle, Alankomaille ja Puolalle valtuudet antaa seuraava julistus:

”Yleissopimuksen 23, 26 ja 52 artikla antavat sopimuspuolille jonkin verran joustavuutta, jotta ne voivat soveltaa yksinkertaista ja nopeaa menettelyä tuomioiden tunnustamisessa ja täytäntöönpanossa. Yhteisön säännöissä säädetään tunnustamis- ja täytäntöönpanojärjestelmästä, joka on vähintään yhtä suotuisa kuin yleissopimuksessa vahvistetut säännöt. Tämän mukaisesti jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa sijaitsevan tuomioistuimen yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa antama tuomio tunnustetaan ja pannaan täytäntöön … ssa (4) soveltamalla yhteisön lainsäädännön asiaa koskevia sisäisiä sääntöjä (5).

(4) Jäsenvaltio, joka antaa julistuksen."

(5) Neuvoston asetuksella (EY) N:o 2201/2003 on keskeinen asema tällä alalla, sillä se liittyy tuomioistuimen toimivaltaan ja tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon avioliittoasioissa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa.” "

3 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdassa mainittujen jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet voidakseen tallettaa yleissopimusta koskevat ratifioimis- tai liittymiskirjansa Alankomaiden kuningaskunnan ulkoasiainministeriöön samanaikaisesti, mahdollisuuksien mukaan ennen 5 päivää kesäkuuta 2010.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on vaihdettava neuvostossa ennen 5 päivää joulukuuta 2009 komission kanssa tietoja siitä, milloin ne katsovat saavansa ratifioinnin tai liittymisen edellyttämät parlamentaariset menettelynsä päätökseen. Tällä perusteella päätetään samanaikaisen tallettamisen päivämäärästä ja yksityiskohdista.

4 artikla

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa mainittujen jäsenvaltioiden on ilmoitettava Alankomaiden kuningaskunnan ulkoasiainministeriölle kirjallisesti, kun ne ovat saaneet ratifioinnin tai liittymisen edellyttämät parlamentaariset menettelynsä päätökseen, mainiten, että niiden ratifioimis- tai liittymiskirjat talletetaan myöhemmässä vaiheessa tämän päätöksen mukaisesti.

5 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan siitä päivästä alkaen, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille lukuun ottamatta Tanskaa, Tšekin tasavaltaa, Viroa, Liettuaa, Unkaria, Sloveniaa ja Slovakiaa.

Tehty Luxemburgissa 5 päivänä kesäkuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. MATE

(1) EUVL C 82 E, 1.4.2004, s. 307.

(2) EUVL L 48, 21.2.2003, s. 3.

(3) EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2116/2004 (EUVL L 367, 14.12.2004, s. 1).

KÄÄNNÖS

YLEISSOPIMUS TOIMIVALLASTA, SOVELLETTAVASTA LAISTA, TOIMENPITEIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SEKÄ YHTEISTYÖSTÄ VANHEMPAINVASTUUSEEN JA LASTEN SUOJELUUN LIITTYVISSÄ ASIOISSA

(Tehty 19 päivänä lokakuuta 1996)

Tämän yleissopimuksen allekirjoittajavaltiot, jotka

ottavat huomioon tarpeen parantaa lasten suojelua kansainvälisissä tilanteissa,

haluavat välttää oikeusjärjestelmiensä välisiä ristiriitatilanteita lasten suojeluun liittyvän toimivallan, sovellettavan lain ja toimenpiteiden tunnustamisen ja täytäntöönpanon osalta,

palauttavat mieleen kansainvälisen yhteistyön merkityksen lasten suojelussa,

vahvistavat periaatteen, jonka mukaan ensisijaisesti on otettava huomioon lapsen etu,

toteavat, että 5 päivänä lokakuuta 1961 tehtyä, viranomaisten toimivaltaa ja sovellettavaa lakia alaikäisten suojelussa koskevaa yleissopimusta on tarpeen uudistaa,

haluavat laatia yhteiset määräykset edellä mainittua tarkoitusta varten, ottaen huomioon 20 päivänä marraskuuta 1989 tehdyn lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen,

ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

I LUKU

YLEISSOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1 artikla

1. Tämän yleissopimuksen tarkoituksena on:

a)	määrittää valtio, jonka viranomaiset ovat toimivaltaisia ryhtymään toimenpiteisiin lapsen tai hänen omaisuutensa suojelemiseksi;

b)	määrittää laki, jota edellä tarkoitettujen viranomaisten on sovellettava toimivaltaansa käyttäessään;

c)	määrittää vanhempainvastuuseen sovellettava laki;

d)	määrätä lasten suojeluun liittyvien toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kaikissa jäsenvaltioissa;

e)	luoda sopimusvaltioiden viranomaisten välille tämän yleissopimuksen tarkoituksen toteuttamiseen tarvittavaa yhteistyötä.

2. Tässä yleissopimuksessa käsite ’vanhempainvastuu’ sisältää vanhempien huoltajuuteen tai muuhun vastaavaan asemaan perustuvat vanhempien, edunvalvojien tai muiden lapsen laillisten edustajien oikeudet, valtuudet ja velvollisuudet huolehtia lapsesta tai hänen omaisuudestaan.

2 artikla

Tätä yleissopimusta sovelletaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin heidän syntymästään lähtien.

3 artikla

1 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet voivat koskea erityisesti:

a)	vanhempainvastuun määräytymistä, käyttöä, päättymistä tai rajoittamista sekä sen siirtämistä toiselle henkilölle;

b)	lapsen huoltajan oikeuksia, mukaan lukien lapsen hoitoon liittyvät oikeudet ja erityisesti oikeus päättää lapsen asuinpaikasta sekä tapaamisoikeus, johon sisältyy oikeus viedä lapsi rajoitetuksi ajaksi pois asuinpaikastaan;

c)	lapsen edunvalvontaa tai muuta vastaavaa järjestelyä;

d)	lapsesta tai hänen omaisuutensa hoidosta taikka lapsen edustamisesta tai avustamisesta vastaavan henkilön tai elimen ja tämän tehtävien määrittämistä;

e)	lapsen sijoittamista perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka lapsen hoidon järjestämistä kafalan tai muun vastaavan huoltojärjestelyn avulla;

f)	lapsesta vastuussa olevan henkilön suorittaman lapsen hoidon viranomaisvalvontaa;

g)	lapsen omaisuuden hoitoa, säilyttämistä tai luovuttamista.

4 artikla

Tätä yleissopimusta ei sovelleta:

a)	vanhemmuuden vahvistamiseen tai kiistämiseen;

b)	lapseksiottamista koskeviin päätöksiin, lapseksiottamisen vahvistamista valmisteleviin toimenpiteisiin eikä ottolapsisuhteen kumoamiseen tai purkamiseen;

c)	lapsen sukunimeen ja etunimiin;

d)	vajaavaltaisuudesta vapautumiseen (emancipation);

e)	elatusvelvollisuuteen;

f)	tarkoitemääräyksiin (trusteihin) tai perintöoikeuteen;

g)	sosiaaliturvaan;

h)	yleisiin koulutusta tai terveyttä koskeviin viranomaistoimenpiteisiin;

i)	toimenpiteisiin, joihin on ryhdytty lasten tekemien rikosten johdosta;

j)	turvapaikkaoikeutta ja maahanmuuttoa koskeviin päätöksiin.

II LUKU

TOIMIVALTA

5 artikla

1. Sen sopimusvaltion oikeus- tai hallintoviranomaiset, jossa lapsella on asuinpaikka, ovat toimivaltaisia ryhtymään toimenpiteisiin lapsen tai hänen omaisuutensa suojelemiseksi.

2. Jos lapsen asuinpaikka siirtyy toiseen sopimusvaltioon, toimivaltaisia viranomaisia ovat uuden asuinpaikkavaltion viranomaiset, jollei 7 artiklan määräyksistä muuta johdu.

6 artikla

1. Toimivalta, jota 5 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetaan, on pakolaislasten ja sellaisten lasten osalta, jotka kotimaassaan esiintyvien levottomuuksien vuoksi ovat vailla asuinpaikkaa, sen sopimusvaltion viranomaisilla, jonka alueella nämä lapset ovat.

2. Edellisen kappaleen määräyksiä sovelletaan myös lapsiin, joiden asuinpaikkaa ei voida selvittää.

7 artikla

1. Lapsen luvattoman poisviemisen tai palauttamatta jättämisen käsittävissä tapauksissa sen sopimusvaltion viranomaiset, jossa lapsella oli asuinpaikka välittömästi ennen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä, säilyttävät toimivaltansa kunnes lapsi on saanut asuinpaikan toisessa valtiossa, ja

a)	kukin sellainen henkilö, laitos tai muu elin, jolla on huoltoa koskevia oikeuksia, on antanut suostumuksensa poisviemiseen tai palauttamatta jättämiseen; tai

lapsi on asunut kyseisessä valtiossa vähintään yhden vuoden sen jälkeen, kun sellaisella henkilöllä, laitoksella tai muulla elimellä, jolla on huoltoa koskevia oikeuksia, on ollut tai olisi pitänyt olla tieto lapsen olinpaikasta, eikä enää ole vireillä tuon ajanjakson aikana vireille pantua pyyntöä lapsen palauttamiseksi, ja lapsi on sopeutunut uuteen ympäristöönsä.

2. Lapsen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä on pidettävä luvattomana, jos:

a)	se loukkaa huoltoa koskevia oikeuksia, jotka kuuluvat henkilölle, laitokselle tai muulle elimelle, joko yhdessä tai yksin, sen valtion oikeusjärjestyksen mukaisesti, missä lapsella oli asuinpaikka välittömästi ennen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä; ja

b)	näitä oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty, joko yhdessä tai yksin, tai olisi käytetty, jollei poisviemistä tai palauttamatta jättämistä olisi tapahtunut.

Edellä a kohdassa tarkoitetut huoltoa koskevat oikeudet saattavat perustua etenkin välittömästi lakiin tai oikeus- tai hallintoviranomaisen päätökseen taikka sopimukseen, jolla kyseessä olevassa valtiossa on oikeudellisia vaikutuksia.

3. Niin kauan kuin 1 kappaleessa ensin mainitut viranomaiset ovat toimivaltaisia, sen sopimusvaltion viranomaiset, johon lapsi on viety tai josta hänet on jätetty palauttamatta, voivat ryhtyä ainoastaan sellaisiin 11 artiklan mukaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen lapsen tai hänen omaisuutensa suojelemiseksi.

8 artikla

1. Jos 5 tai 6 artiklan mukaisesti toimivaltainen sopimusvaltion viranomainen katsoo, että toisen sopimusvaltion viranomaisella olisi paremmat edellytykset arvioida sitä, mikä kyseisessä tapauksessa on lapsen edun mukaista, se voi poikkeuksellisesti:

—	pyytää joko suoraan tai valtionsa keskusviranomaisen välityksellä toisen valtion viranomaista käyttämään toimivaltaa tarpeellisiksi katsomiinsa suojelutoimenpiteisiin ryhtymiseksi, tai

—	lykätä asian käsittelyä ja pyytää asian osapuolia esittämään edellä tarkoitetun pyynnön toisen valtion viranomaiselle.

2. Edellisessä kappaleessa tarkoitettu pyyntö voidaan esittää seuraavien sopimusvaltioiden viranomaisille:

a)	valtio, jonka kansalainen lapsi on,

b)	valtio, jossa on lapsen omaisuutta,

c)	valtio, jonka viranomaiset käsittelevät lapsen vanhempien avioero- tai asumuserohakemusta taikka hakemusta heidän avioliittonsa mitätöimiseksi,

d)	valtio, johon lapsella on läheinen yhteys.

3. Kyseessä olevat viranomaiset voivat vaihtaa näkemyksiä asiasta.

4. Viranomainen, jolle 1 kappaleen mukainen pyyntö on esitetty, voi käyttää toimivaltaa 5 tai 6 artiklan mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen sijasta, jos se katsoo tämän olevan lapsen edun mukaista.

9 artikla

1. Jos 8 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun sopimusvaltion viranomaiset katsovat, että niillä on tietyssä tapauksessa paremmat edellytykset arvioida, mikä on lapsen edun mukaista, ne voivat:

—	pyytää sen sopimusvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, jossa lapsella on asuinpaikka, joko suoraan tai kyseisen valtion keskusviranomaisen välityksellä, että niille annetaan lupa käyttää toimivaltaa lapsen suojelemiseksi tavalla, jota ne pitävät tarpeellisena, tai

—	pyytää asian osapuolia esittämään edellä tarkoitetun pyynnön sen sopimusvaltion viranomaiselle, jossa lapsella on asuinpaikka.

2. Kyseessä olevat viranomaiset voivat vaihtaa näkemyksiä asiasta.

3. Pyynnön esittänyt viranomainen voi käyttää toimivaltaa sen sopimusvaltion viranomaisen sijasta, jossa lapsella on asuinpaikka, ainoastaan, jos viimeksi mainittu viranomainen on hyväksynyt pyynnön.

10 artikla

1. Tämän rajoittamatta 5–9 artiklan soveltamista, sopimusvaltion viranomaiset, jotka käyttävät toimivaltaa päättääkseen lapsen vanhempien avioero- tai asumuserohakemuksesta taikka hakemuksesta heidän avioliittonsa mitätöimiseksi, voivat, jos heidän valtionsa laki tämän mahdollistaa, ryhtyä toimenpiteisiin lapsen tai hänen omaisuutensa suojelemiseksi, jos lapsella on asuinpaikka toisessa sopimusvaltiossa ja jos:

a)	toisella lapsen vanhemmista on oikeudenkäynnin alkamisajankohtana asuinpaikka toimivaltaa käyttävässä valtiossa ja jommallakummalla vanhemmalla on vanhempainvastuu lapsesta, ja

b)	vanhemmat sekä muu mahdollinen henkilö, jolla on vanhempainvastuu lapsesta, ovat hyväksyneet näiden viranomaisten toimivallan ryhtyä edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ja tällainen toimivalta on lapsen edun mukainen.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen mukainen toimivalta ryhtyä toimenpiteisiin lapsen suojelemiseksi päättyy, kun avioero- tai asumuserohakemuksesta taikka avioliiton mitätöimistä koskevasta hakemuksesta annettu myönteinen tai kielteinen päätös on tullut lainvoimaiseksi tai kun oikeudenkäynti on muusta syystä päättynyt.

11 artikla

1. Kaikissa kiireellisissä tapauksissa sen sopimusvaltion viranomaiset, jonka alueella lapsi tai lapselle kuuluvaa omaisuutta on, ovat toimivaltaisia ryhtymään kaikkiin välttämättömiin suojelutoimenpiteisiin.

2. Jos edellisessä kappaleessa tarkoitetut toimenpiteet koskevat lasta, jolla on asuinpaikka sopimusvaltiossa, ne raukeavat, kun 5–10 artiklan mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset ovat ryhtyneet tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin.

3. Jos 1 kappaleessa tarkoitetut toimenpiteet koskevat lasta, jolla on asuinpaikka valtiossa, joka ei ole tämän sopimuksen osapuoli, ne raukeavat sopimusvaltiossa, kun kyseessä oleva sopimusvaltio on tunnustanut tilanteen edellyttämät toimenpiteet, joihin toisen valtion viranomaiset ovat ryhtyneet.

12 artikla

1. Jollei 7 artiklan määräyksistä muuta johdu, sen sopimusvaltion viranomaiset, jonka alueella lapsi tai lapselle kuuluvaa omaisuutta on, ovat toimivaltaisia ryhtymään lapsen tai hänen omaisuutensa suojelemiseksi väliaikaisiin toimenpiteisiin, joilla on oikeusvaikutuksia ainoastaan kyseisen valtion alueella, edellyttäen kuitenkin, että nämä toimenpiteet eivät ole ristiriidassa sellaisten toimenpiteiden kanssa, joihin 5–10 artiklan mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset ovat jo ryhtyneet.

2. Jos edellisessä kappaleessa tarkoitetut toimenpiteet koskevat lasta, jolla on asuinpaikka sopimusvaltiossa, ne raukeavat, kun 5–10 artiklan mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset ovat päättäneet tilanteen mahdollisesti edellyttämistä suojelutoimenpiteistä.

3. Jos 1 kappaleessa tarkoitetut toimenpiteet koskevat lasta, jolla on asuinpaikka valtiossa, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli, ne raukeavat siinä sopimusvaltiossa, jossa toimenpiteisiin ryhdyttiin, kun kyseessä oleva sopimusvaltio on tunnustanut tilanteen edellyttämät toimenpiteet, joihin toisen valtion viranomaiset ovat ryhtyneet.

13 artikla

1. Sopimusvaltion viranomaisten, jotka ovat 5–10 artiklan mukaisesti toimivaltaisia ryhtymään toimenpiteisiin lapsen tai hänen omaisuutensa suojelemiseksi, on pidättäydyttävä käyttämästä toimivaltaansa, jos vastaavia toimenpiteitä oli menettelyn alkamisen ajankohtana vaadittu toisen sopimusvaltion viranomaisilta, joilla oli 5–10 artiklan mukaan toimivalta vaatimuksen esittämishetkellä, ja toimenpiteitä edelleen harkitaan.

2. Edellisen kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos ne viranomaiset, joille pyyntö oli alun perin esitetty, ovat luopuneet oikeudestaan käyttää toimivaltaansa.

14 artikla

Toimenpiteet, joihin 5–10 artiklaa sovellettaessa on ryhdytty, ovat voimassa niihin liittyvien ehtojen mukaisesti, vaikka olosuhteiden muutos on poistanut perusteen, jonka nojalla toimivaltaa käytettiin, jolleivät yleissopimuksen mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset ole muuttaneet kyseisiä toimenpiteitä, korvanneet niitä toisilla tai päättäneet niiden lopettamisesta.

III LUKU

SOVELLETTAVA LAKI

15 artikla

1. Käyttäessään II luvun määräysten mukaista toimivaltaansa sopimusvaltioiden viranomaiset soveltavat omaa lakiaan.

2. Viranomaiset voivat kuitenkin poikkeuksellisesti soveltaa tai ottaa huomioon sellaisen toisen valtion lain, johon asialla on läheinen yhteys, jos lapsen tai hänen omaisuutensa suojeleminen sitä edellyttää.

3. Jos lapsen asuinpaikka siirtyy toiseen sopimusvaltioon, edellisessä asuinpaikkavaltiossa toteutettujen toimenpiteiden soveltamista koskevat ehdot määräytyvät tämän toisen valtion lain mukaisesti asuinpaikan muutoksesta lähtien.

16 artikla

1. Vanhempainvastuun määräytymiseen tai päättymiseen välittömästi lain nojalla, ilman oikeus- tai hallintoviranomaisen myötävaikutusta, sovelletaan sen valtion lakia, jossa lapsella on asuinpaikka.

2. Vanhempainvastuun määräytymiseen tai päättymiseen sopimuksen tai yksipuolisen oikeustoimen nojalla, ilman oikeus- tai hallintoviranomaisen myötävaikutusta, sovelletaan sen valtion lakia, jossa lapsella on asuinpaikka sopimuksen tai oikeustoimen voimaantulon ajankohtana.

3. Vanhempainvastuu, joka on olemassa sen valtion lain mukaan, jossa lapsella on asuinpaikka, säilyy myös sen jälkeen, kun lapsen asuinpaikka on siirtynyt toiseen valtioon.

4. Jos lapsen asuinpaikka muuttuu, kysymykseen, saako henkilö, jolla vanhempainvastuuta ei ennestään ole, välittömästi lain nojalla vanhempainvastuun, sovelletaan sen valtion lakia, jossa lapsella on uusi asuinpaikka.

17 artikla

Vanhempainvastuun käyttöön sovelletaan sen valtion lakia, jossa lapsella on asuinpaikka. Jos lapsen asuinpaikka muuttuu, vanhempainvastuun käyttöön sovelletaan sen valtion lakia, jossa lapsella on uusi asuinpaikka.

18 artikla

Tämän yleissopimuksen 16 artiklassa tarkoitettu vanhempainvastuu voidaan lakkauttaa tai sen käyttöön liittyviä ehtoja voidaan muuttaa tämän yleissopimuksen mukaisin toimenpitein.

19 artikla

1. Sellaisen oikeustoimen pätevyyttä, joka on tehty kolmannen osapuolen ja sellaisen toisen henkilön välillä, jolla olisi oikeus toimia lapsen laillisena edustajana sen valtion lain mukaisesti, jossa oikeustoimeen on ryhdytty, ei voida kiistää eikä kolmatta osapuolta voida asettaa vastuuseen pelkästään sillä perusteella, että toisella henkilöllä ei ollut oikeutta toimia lapsen laillisena edustajana tämän yleissopimuksen määräysten nojalla sovellettavan lain mukaisesti, jollei kolmas osapuoli tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että vanhempainvastuuseen sovellettiin viimeksi mainittua lakia.

2. Edellisen kappaleen määräyksiä sovelletaan ainoastaan, jos oikeustoimi tehtiin saman valtion alueella olevien henkilöiden välillä.

20 artikla

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan myös silloin, kun niiden nojalla sovellettava laki on sellaisen valtion laki, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli.

21 artikla

1. Tässä luvussa ’laki’ tarkoittaa lakia, joka on voimassa kyseessä olevassa valtiossa, lukuun ottamatta sen lainvalintasäännöksiä.

2. Jos kuitenkin laki, joka tulee 16 artiklan nojalla sovellettavaksi, on sellaisen valtion laki, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli, ja kyseisen valtion lainvalintasäännösten nojalla olisi sovellettava toisen tämän yleissopimuksen ulkopuolisen valtion lakia ja viimeksi mainittu valtio soveltaisi omaa lakiaan, sovellettava laki on viimeksi mainitun valtion laki. Jos viimeksi mainittu tämän yleissopimuksen ulkopuolinen valtio ei kuitenkaan soveltaisi omaa lakiaan, sovellettava laki määräytyy 16 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Tämän luvun määräysten osoittaman lain soveltamisesta voidaan poiketa ainoastaan, jos sen soveltaminen olisi lapsen etu huomioon ottaen ilmeisesti vastoin oikeusjärjestyksen perusperiaatteita.

IV LUKU

TUNNUSTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

23 artikla

1. Sopimusvaltion viranomaisten toimenpiteet tunnustetaan ilman eri vahvistusta kaikissa muissa sopimusvaltioissa.

2. Tunnustamisesta voidaan kuitenkin kieltäytyä:

a)	jos toimenpiteen on suorittanut sellainen viranomainen, jonka toimivalta ei ole perustunut johonkin II luvun määräysten mukaisista perusteista;

b)	jos toimenpide on tehty oikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa menettelyssä ilman, että lapselle on varattu tilaisuutta tulla kuulluksi ja tämä loukkaa pyynnön vastaanottaneen valtion menettelyllisiä perusperiaatteita, eikä asia ole ollut kiireellinen;

c)	sellaisen henkilön pyynnöstä, joka väittää, että toimenpide loukkaa hänen vanhempainvastuuseen liittyviä oikeuksiaan, jos toimenpiteeseen on ryhdytty ilman, että kyseiselle henkilölle on varattu tilaisuutta tulla kuulluksi, eikä asia ole ollut kiireellinen;

d)	jos tunnustaminen olisi lapsen etu huomioon ottaen ilmeisesti vastoin pyynnön vastaanottaneen valtion oikeusjärjestyksen perusperiaatteita;

e)	jos toimenpide on ristiriidassa sellaisen toimenpiteen kanssa, johon on myöhemmin ryhdytty sellaisessa tämän yleissopimuksen ulkopuolisessa valtiossa, jossa lapsella on asuinpaikka, ja jos tämä myöhempi toimenpide on tunnustettavissa pyynnön vastaanottaneessa valtiossa;

f)	jos 33 artiklan määräysten mukaista menettelyä ei ole noudatettu.

24 artikla

Asianosainen voi pyytää sopimusvaltion toimivaltaisia viranomaisia päättämään toisessa sopimusvaltiossa suoritetun toimenpiteen tunnustamisesta tai tunnustamatta jättämisestä, tämän kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan 1 kappaleen määräysten soveltamista. Menettely määräytyy pyynnön vastaanottaneen valtion lain mukaisesti.

25 artikla

Se tosiseikkojen arviointi, johon toimenpiteen suorittaneen sopimusvaltion viranomainen on perustanut toimivaltansa, sitoo pyynnön vastaanottaneen valtion viranomaista.

26 artikla

1. Jos toimenpiteet, jotka on suoritettu sopimusvaltiossa ja jotka ovat siellä täytäntöönpanokelpoisia, edellyttävät täytäntöönpanoa toisessa sopimusvaltiossa, ne on viimeksi mainitussa valtiossa julistettava asianosaisen pyynnöstä täytäntöönpanokelpoisiksi tai rekisteröitävä täytäntöönpanoa varten sen lain mukaista menettelyä noudattaen.

2. Kunkin sopimusvaltion on sovellettava toimenpiteen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamiseen tai rekisteröintiin yksinkertaista ja nopeaa menettelyä.

3. Toimenpiteen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tai rekisteröinnistä voidaan kieltäytyä ainoastaan jollakin 23 artiklan 2 kappaleessa mainitulla perusteella.

27 artikla

Toimenpiteen sisältämää asiaratkaisua ei saa tutkia uudelleen, tämän kuitenkaan rajoittamatta sellaista asian käsittelyä, joka on tarpeen tätä artiklaa edeltävien artiklojen soveltamiselle.

28 artikla

Toimenpiteet, jotka on suoritettu yhdessä sopimusvaltiossa ja jotka on julistettu täytäntöönpanokelpoisiksi tai rekisteröity täytäntöönpanoa varten toisessa sopimusvaltiossa, pannaan täytäntöön viimeksi mainitussa valtiossa samalla tavoin kuin kyseisen sopimusvaltion omien viranomaisten toimenpiteet. Täytäntöönpano tapahtuu pyynnön vastaanottaneen valtion lain mukaisesti ja sen sallimissa rajoissa ottaen huomioon lapsen etu.

V LUKU

YHTEISTYÖ

29 artikla

1. Sopimusvaltio nimeää keskusviranomaisen vastaamaan niistä velvoitteista, joita tämä yleissopimus näille viranomaisille asettaa.

2. Liittovaltiot, valtiot, joissa on yhtä useampia oikeusjärjestelmiä, tai valtiot, joissa on itsehallintoalueita, voivat nimetä useamman kuin yhden keskusviranomaisen ja määritellä niiden alueellisen tai henkilöllisen toimivallan laajuuden. Valtion, joka on nimennyt useamman kuin yhden keskusviranomaisen, tulee nimetä se keskusviranomainen, jolle tiedonannot voidaan lähettää toimitettaviksi eteenpäin kyseisen valtion asianomaiselle keskusviranomaiselle.

30 artikla

1. Keskusviranomaisten tulee olla keskenään yhteistyössä ja niiden tulee edistää valtioidensa toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä tämän yleissopimuksen tarkoitusten toteuttamiseksi.

2. Keskusviranomaisten tulee tätä yleissopimusta soveltaessaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin antaakseen tietoa kyseessä olevien valtioiden lasten suojeluun sovellettavasta lainsäädännöstä ja tarjolla olevista palveluista.

31 artikla

Sopimusvaltion keskusviranomaisen on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin joko suoraan tai muiden viranomaisten tai elimien välityksellä:

a)	edistääkseen tiedonvaihtoa ja tarjotakseen 8 ja 9 artiklan ja tämän luvun määräysten mukaista apua;

b)	edistääkseen välitysmenettelyn, sovittelun tai muiden vastaavien keinojen avulla sovinnollisia ratkaisuja lapsen tai hänen omaisuutensa suojelemiseksi tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa;

c)	antaakseen toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä apua lapsen olinpaikan selvittämiseksi silloin, kun näyttää ilmeiseltä, että lapsi voi olla pyynnön vastaanottaneen valtion alueella ja tarvita suojelua.

32 artikla

Kun keskusviranomainen tai muu toimivaltainen viranomainen sellaisessa sopimusvaltiossa, johon lapsella on läheinen yhteys, esittää asiaa koskevan perustellun pyynnön, sen sopimusvaltion keskusviranomainen, jossa lapsella on asuinpaikka ja jossa hän on, voi joko suoraan tai muun viranomaisen tai elimen välityksellä:

a)	antaa tietoja lapsen tilanteesta;

b)	pyytää valtionsa toimivaltaista viranomaista harkitsemaan, onko tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin lapsen tai hänen omaisuutensa suojelemiseksi.

33 artikla

1. Jos 5–10 artiklan mukaisesti toimivaltainen viranomainen harkitsee lapsen sijoittamista perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka lapsen hoidon järjestämistä kafalan tai muun vastaavan järjestelyn avulla ja jos tällainen sijoittaminen tai hoito järjestettäisiin toisessa sopimusvaltiossa, sen tulee ensin neuvotella asiasta viimeksi mainitun valtion keskusviranomaisen tai muun toimivaltaisen viranomaisen kanssa. Tätä tarkoitusta varten sen on toimitettava tietoja lapsen tilanteesta sekä perustelut ehdotetulle sijoittamiselle tai hoitojärjestelylle.

2. Päätös lapsen sijoittamisesta tai hoidosta voidaan tehdä pyynnön esittäneessä valtiossa ainoastaan, jos pyynnön vastaanottaneen valtion keskusviranomainen tai muu toimivaltainen viranomainen on suostunut sijoittamiseen tai hoitojärjestelyyn, ottaen huomioon lapsen edun.

34 artikla

1. Kun lasten suojeluun liittyvää toimenpidettä harkitaan, yleissopimuksen mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää sellaista toisen sopimusvaltion viranomaista, jolla on lapsen suojelun kannalta merkityksellisiä tietoja, toimittamaan nämä tiedot, jos lapsen tilanne sitä edellyttää.

2. Sopimusvaltio voi antaa selityksen, jonka mukaan tämän artiklan 1 kappaleen mukaiset pyynnöt voidaan toimittaa sen viranomaisille ainoastaan sen keskusviranomaisen välityksellä.

35 artikla

1. Sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää toisen sopimusvaltion viranomaisilta apua tämän yleissopimuksen mukaisten suojelutoimenpiteiden toimeenpanossa, erityisesti turvattaessa mahdollisuus tapaamisoikeuden sekä säännöllisen yhteydenpito-oikeuden tehokkaaseen toteutumiseen.

2. Sellaisen sopimusvaltion viranomaiset, jossa lapsella ei ole asuinpaikkaa, voivat kyseisessä valtiossa asuvan, tapaamisoikeuden vahvistamista tai sen säilyttämistä hakevan vanhemman pyynnöstä hankkia asiaan liittyviä tietoja tai todisteita ja antaa lausunnon siitä voidaanko kyseiselle vanhemmalle myöntää tapaamisoikeus sekä ehdoista, joilla tapaamisoikeutta voidaan käyttää. Viranomaisen, joka käyttää 5–10 artiklan mukaista toimivaltaa päättääkseen lapsen tapaamisoikeutta koskevasta hakemuksesta, tulee ottaa edellä tarkoitetut tiedot, todisteet ja lausunto vastaan ja harkita niiden merkitystä ennen päätöksentekoa.

3. Viranomainen, joka on 5–10 artiklan mukaisesti toimivaltainen päättämään tapaamisoikeudesta, voi lykätä oikeudenkäyntiä, kunnes tämän artiklan 2 kappaleen mukainen menettely on saatettu päätökseen, erityisesti silloin, kun se harkitsee hakemusta lapsen edellisessä asuinpaikkavaltiossa myönnetyn tapaamisoikeuden rajoittamisesta tai lakkauttamisesta.

4. Tämän artiklan määräykset eivät estä 5–10 artiklan mukaisesti toimivaltaista viranomaista ryhtymästä väliaikaisiin toimenpiteisiin, kunnes tämän artiklan 2 kappaleen mukainen menettely on saatettu päätökseen.

36 artikla

Silloin kun lapsi on vakavasti vaarassa, sen sopimusvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jossa toimenpiteisiin lapsen suojelemiseksi on ryhdytty tai jossa niitä harkitaan, on saadessaan tietoonsa, että lapsi on siirtynyt asumaan toiseen valtioon tai että lapsi on toisessa valtiossa, ilmoitettava kyseisen valtion viranomaisille vaarasta sekä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joita harkitaan.

37 artikla

Viranomainen ei saa pyytää eikä toimittaa tietoja tämän luvun määräysten mukaisesti, jos se katsoo, että lapsi tai lapsen omaisuus niiden toimittamisen seurauksena todennäköisesti joutuisi vaaraan tai että niiden toimittaminen vakavasti uhkaisi lapsen perheenjäsenen vapautta tai elämää.

38 artikla

1. Sopimusvaltioiden keskusviranomaiset ja muut viranomaiset vastaavat kuluista, joita niille aiheutuu tämän luvun määräysten soveltamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta periä palveluista kohtuullisia maksuja.

2. Sopimusvaltio voi tehdä yhden tai useamman muun sopimusvaltion kanssa sopimuksen kulujen jakamisesta.

39 artikla

Sopimusvaltio voi tehdä yhden tai useamman muun sopimusvaltion kanssa sopimuksia edistääkseen tämän luvun määräysten soveltamista niiden välillä. Sopimuksen tehneiden valtioiden on toimitettava siitä jäljennös tämän yleissopimuksen tallettajalle.

VI LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

40 artikla

1. Sen sopimusvaltion viranomaiset, jossa lapsella on asuinpaikka tai jossa suojelutoimenpiteeseen on ryhdytty, voivat pyynnöstä antaa henkilölle, jolla on vanhempainvastuu tai joka vastaa lapsen tai hänen omaisuutensa suojelusta, todistuksen kyseisen henkilön asemasta ja valtuuksista.

2. Todistuksen mukaisen aseman ja valtuuksien oletetaan kuuluvan kyseiselle henkilölle, jollei muuta näytetä.

3. Kunkin sopimusvaltion tulee nimetä viranomainen, joka on toimivaltainen laatimaan todistuksen.

41 artikla

Tämän yleissopimuksen mukaisesti hankittuja tai toimitettuja henkilötietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on hankittu tai toimitettu.

42 artikla

Tietoja vastaanottavat viranomaiset varmistavat oman valtionsa lain mukaisesti, että tiedot pidetään luottamuksellisina.

43 artikla

Kaikki tämän yleissopimuksen mukaisesti välitetyt tai toimitetut asiakirjat on vapautettu laillistamisesta tai muusta vastaavasta muodollisuudesta.

44 artikla

Kukin sopimusvaltio voi nimetä viranomaiset, joille 8, 9 ja 33 artiklan mukaiset pyynnöt tulee osoittaa.

45 artikla

1. Tämän yleissopimuksen 29 ja 44 artiklassa tarkoitetut viranomaisten nimeämiset on annettava tiedoksi Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin pysyvälle toimistolle.

2. Tämän yleissopimuksen 34 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettu selitys annetaan yleissopimuksen tallettajalle.

46 artikla

Sopimusvaltiolla, jossa lapsen ja hänen omaisuutensa suojeluun sovelletaan yhtä useampaa oikeusjärjestelmää tai oikeussääntöjen kokonaisuutta, ei ole velvollisuutta soveltaa yleissopimuksen määräyksiä sellaisiin ristiriitatilanteisiin, jotka koskevat pelkästään kyseisiä oikeusjärjestelmiä tai sääntökokonaisuuksia.

47 artikla

Jos jossakin valtiossa on tässä yleissopimuksessa mainituissa asioissa voimassa kaksi tai useampia oikeusjärjestelmiä tai sääntökokonaisuuksia, joita sovelletaan sen eri alueilla:

1)	viittauksella asuinpaikkaan kyseisessä valtiossa tarkoitetaan asuinpaikkaa asianomaisella alueella;

2)	viittauksella lapsen oleskeluun kyseisessä valtiossa tarkoitetaan oleskelua asianomaisella alueella;

3)	viittauksella kyseisessä valtiossa olevaan lapsen omaisuuteen tarkoitetaan lapsen omaisuutta asianomaisella alueella;

4)	viittauksella valtioon, jonka kansalainen lapsi on, tarkoitetaan kyseisen valtion lain osoittamaa aluetta tai, jollei asiaan sovellettavia säännöksiä ole, sitä aluetta, johon lapsella on läheisin yhteys;

5)	viittauksella valtioon, jonka viranomaiset käsittelevät lapsen vanhempien avioero- tai asumuserohakemusta taikka hakemusta heidän avioliittonsa mitätöimiseksi, tarkoitetaan sitä aluetta, jonka viranomaiset käsittelevät hakemusta;

6)	viittauksella valtioon, johon lapsella on läheinen yhteys, tarkoitetaan sitä aluetta, johon lapsella on tällainen yhteys;

7)	viittauksella valtioon, johon lapsi on viety tai josta hänet on jätetty palauttamatta, tarkoitetaan sitä aluetta, jolle lapsi on viety tai jolta hänet on jätetty palauttamatta;

8)	viittauksella muuhun valtion elimeen tai viranomaiseen kuin keskusviranomaiseen tarkoitetaan sitä elintä tai viranomaista, joka on toimivaltainen asianomaisella alueella;

9)	viittauksella sen valtion lakiin, menettelyyn tai viranomaiseen, jossa toimenpiteeseen on ryhdytty, tarkoitetaan sen alueen lakia, menettelyä tai viranomaista, jolla kyseiseen toimenpiteeseen on ryhdytty;

10)	viittauksella pyynnön vastaanottaneen valtion lakiin, menettelyyn tai viranomaiseen tarkoitetaan sen alueen lakia, menettelyä tai viranomaista, jolla tunnustamista tai täytäntöönpanoa haetaan.

48 artikla

Jos valtio kostuu kahdesta tai useammasta alueesta, joista kullakin on oma oikeusjärjestelmä tai sääntökokonaisuus tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, III luvun nojalla sovellettava laki määräytyy seuraavien sääntöjen perusteella:

a)	Jos kyseisessä valtiossa on voimassa säännökset, joissa määritetään, minkä alueen lakia sovelletaan, sovelletaan niiden osoittaman alueen lakia;

b)	Jos valtiossa ei ole edellä tarkoitettuja säännöksiä, sovellettava laki on 47 artiklan määräysten mukaisen alueen laki.

49 artikla

Jos valtiossa on voimassa kaksi tai useampia oikeusjärjestelmiä tai sääntökokonaisuuksia, joita sovelletaan eri henkilöryhmiin tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, III luvun nojalla sovellettava laki määräytyy seuraavien sääntöjen perusteella:

a)	Jos kyseisessä valtiossa on voimassa säännökset, joissa määritetään, mitä kyseessä olevista laeista sovelletaan, sovelletaan niiden osoittamaa lakia;

b)	Jos valtiossa ei ole edellä tarkoitettuja säännöksiä, sovelletaan sitä oikeusjärjestelmää tai sääntökokonaisuutta, johon lapsella on läheisin yhteys.

50 artikla

Tämä yleissopimus ei vaikuta 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen soveltamiseen sellaisten valtioiden välillä, jotka ovat molempien yleissopimusten sopimuspuolia. Mikään ei kuitenkaan estä vetoamasta tämän yleissopimuksen määräyksiin luvattomasti poisviedyn tai palauttamatta jätetyn lapsen palauttamiseksi tai tapaamisoikeuden järjestämiseksi.

51 artikla

Tämä yleissopimus korvaa sopimusvaltioiden välisissä suhteissa 5 päivänä lokakuuta 1961 tehdyn, viranomaisten toimivaltaa ja sovellettavaa lakia alaikäisten suojelussa koskevan yleissopimuksen sekä Haagissa 12 päivänä kesäkuuta 1902 allekirjoitetun yleissopimuksen alaikäisten lasten holhouksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittuun 5 päivänä lokakuuta 1961 tehtyyn yleissopimukseen perustuvien toimenpiteiden tunnustamista.

52 artikla

1. Tämä yleissopimus ei vaikuta sellaisiin kansainvälisiin asiakirjoihin, joiden osapuolina on sopimusvaltioita ja jotka sisältävät määräyksiä tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista, jolleivät kyseisten asiakirjojen osapuolina olevat valtiot anna toisensisältöistä selitystä.

2. Tämä yleissopimus ei vaikuta yhden tai useamman sopimusvaltion mahdollisuuteen tehdä sopimuksia, jotka sisältävät tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevia määräyksiä, sellaisten lasten osalta, joilla on asuinpaikka kyseessä olevan sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa.

3. Sopimukset, joita yksi tai useampi sopimusvaltio tekee tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista, eivät vaikuta tämän yleissopimuksen määräysten soveltamiseen sellaisten valtioiden ja muiden sopimusvaltioiden välillä.

4. Edellä olevien kappaleiden määräykset koskevat myös kyseessä olevien valtioiden yhtenäistä lainsäädäntöä, joka perustuu niiden välisiin alueellisiin tai muihin siteisiin.

53 artikla

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan ainoastaan sellaisiin toimenpiteisiin, joihin valtiossa on ryhdytty sen jälkeen, kun yleissopimus on tullut kyseisen valtion osalta voimaan.

2. Yleissopimusta sovelletaan sellaisten toimenpiteiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon, joihin on ryhdytty sen jälkeen, kun yleissopimus on tullut voimaan toimenpiteisiin ryhtyneen valtion ja pyynnön vastaanottaneen valtion välillä.

54 artikla

1. Sopimusvaltion keskusviranomaiselle tai muulle viranomaiselle osoitetun tiedonannon tulee olla laadittu alkuperäisellä kielellä ja siihen tulee liittää pyynnön vastaanottaneen valtion viralliselle kielelle tai jollekin sen viralliselle kielelle tehty käännös tai, jos tällaisen käännöksen toimittaminen aiheuttaisi vaikeuksia, käännös ranskan tai englannin kielelle.

2. Sopimusvaltio voi kuitenkin tekemällä varauman 60 artiklan mukaisesti kieltäytyä hyväksymästä joko ranskan tai englannin kielen, mutta ei kummankin, käyttämistä.

55 artikla

1. Sopimusvaltio voi 60 artiklan mukaisesti:

a)	varata viranomaisilleen toimivallan ryhtyä toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on suojella kyseisen valtion alueella olevaa lapsen omaisuutta;

b)	varata itselleen oikeuden olla tunnustamatta vanhempainvastuuta tai toimenpidettä, sikäli kuin tunnustaminen johtaisi ristiriitaan sellaisten toimenpiteiden kanssa, joihin kyseisen valtion viranomaiset ovat ryhtyneet edellä tarkoitetun omaisuuden osalta.

2. Varauma voidaan rajoittaa koskemaan tiettyjä omaisuuslajeja.

56 artikla

Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin pääsihteeri kutsuu säännöllisin väliajoin koolle erityiskomission, jossa tarkastellaan, miten tätä yleissopimusta käytännössä noudatetaan.

VII LUKU

LOPPUMÄÄRÄYKSET

57 artikla

1. Tämän yleissopimuksen voivat allekirjoittaa valtiot, jotka olivat Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäseniä silloin kun sen 18. istunto pidettiin.

2. Yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä ja ratifioimis- tai hyväksymiskirjat on talletettava yleissopimuksen tallettajan, Alankomaiden kuningaskunnan ulkoasiainministeriön huostaan.

58 artikla

1. Muut valtiot voivat liittyä tähän yleissopimukseen sen tultua voimaan 61 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

2. Liittymiskirjat on talletettava tallettajan huostaan.

3. Liittyminen vaikuttaa vain liittyvän valtion ja niiden sopimusvaltioiden välisiin suhteisiin, jotka eivät ole esittäneet vastalausetta liittymistä vastaan kuuden kuukauden kuluessa 63 artiklan b kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta. Valtiot voivat esittää vastalauseen myös ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän yleissopimuksen liittymisen jälkeen. Vastalauseesta on ilmoitettava tallettajalle.

59 artikla

1. Jos valtioon kuuluu kaksi tai useampia alueita, joissa tässä yleissopimuksessa mainituissa asioissa sovelletaan eri oikeusjärjestelmiä, valtio voi allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän yleissopimuksen tai liittyessään siihen antaa selityksen siitä, että tätä yleissopimusta sovelletaan kaikkiin sen alueisiin tai ainoastaan johonkin tai joihinkin niistä, sekä milloin tahansa muuttaa tätä selitystä antamalla uuden selityksen.

2. Tällaisesta selityksestä on ilmoitettava tallettajalle, ja siinä on selvästi yksilöitävä alueet, joilla yleissopimusta sovelletaan.

3. Jollei valtio anna tässä artiklassa tarkoitettua selitystä, yleissopimusta sovelletaan kyseisen valtion kaikkiin alueisiin.

60 artikla

1. Valtio voi viimeistään ratifioinnin, hyväksymisen tai liittymisen yhteydessä tai antaessaan 59 artiklan mukaisen selityksen tehdä 54 artiklan 2 kappaleen tai 55 artiklan mukaisen varauman taikka molemmat varaumat. Muita varaumia ei sallita.

2. Valtio voi milloin tahansa peruuttaa tekemänsä varauman. Peruutuksesta on ilmoitettava tallettajalle.

3. Varauman voimassaolo lakkaa kolmannen kalenterikuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun edellisessä kappaleessa mainittu ilmoitus on tehty.

61 artikla

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua kolmannen 57 artiklassa tarkoitetun ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamisesta.

2. Tämän jälkeen yleissopimus tulee voimaan:

a)	sopimuksen myöhemmin ratifioivan tai hyväksyvän valtion osalta sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua kyseisen valtion ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta;

b)	sopimukseen liittyvän valtion osalta sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua 58 artiklan 3 kappaleen mukaisen kuuden kuukauden ajanjakson päättymisestä;

c)	sellaisen alueen osalta, jota sopimus on ulotettu koskemaan 59 artiklan mukaisesti, sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kolmen kuukauden kuluttua mainitussa artiklassa tarkoitetun selityksen antamisesta.

62 artikla

1. Tämän yleissopimuksen osapuolena oleva valtio voi irtisanoa sopimuksen tekemällä siitä tallettajalle osoitetun kirjallisen ilmoituksen. Irtisanominen voidaan rajoittaa koskemaan ainoastaan joitakin alueita, joihin yleissopimusta sovelletaan.

2. Irtisanominen tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka alkaa kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen. Jos ilmoituksessa on yksilöity mainittua pidempi aika irtisanomisen voimaantulolle, irtisanominen tulee voimaan kyseisen ajan kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

63 artikla

Tallettajan on ilmoitettava Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäsenvaltioille ja 58 artiklan mukaisesti tähän yleissopimukseen liittyneille valtioille:

a)	edellä 57 artiklassa tarkoitetuista allekirjoituksista, ratifioinneista ja hyväksymisistä;

b)	edellä 58 artiklassa tarkoitetuista liittymisistä ja liittymistä vastaan esitetyistä vastalauseista;

c)	päivästä, jona tämä yleissopimus tulee 61 artiklan mukaisesti voimaan;

d)	edellä 34 artiklan 2 kappaleessa ja 59 artiklassa tarkoitetuista selityksistä;

e)	edellä 39 artiklassa tarkoitetuista sopimuksista;

f)	edellä 54 artiklan 2 kappaleessa ja 55 artiklassa tarkoitetuista varaumista ja 60 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuista varaumien peruutuksista;

g)	edellä 62 artiklassa tarkoitetuista irtisanomisista.

Tämän vakuudeksi alla mainitut, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Haagissa 19 päivänä lokakuuta 1996 englannin ja ranskan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset, yhtenä kappaleena, joka talletetaan Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen arkistoon ja jonka oikeaksi todistettu jäljennös toimitetaan diplomaattiteitse kaikille 18. istunnon aikana Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin jäseninä olleille valtioille.

11.6.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 151/49

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 23 päivänä toukokuuta 2008,

lyhyen kantaman laitteiden käyttämien radiotaajuuksien yhdenmukaistamisesta tehdyn komission päätöksen 2006/771/EY muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1937)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/432/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY (1) (jäljempänä ’radiotaajuuspäätös’) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission päätöksellä 2006/771/EY (2) yhdenmukaistetaan lyhyen kantaman laitteiden tekniset vaatimukset.

(2)	Teknologian nopean kehityksen ja yhteiskunnan vaatimusten johdosta lyhyen kantaman laitteista voi ilmestyä uusia sovelluksia, jotka vaativat taajuusspektrin yhdenmukaistamisehtojen jatkuvaa ajantasaistamista.

(3)

Komissio antoi 5 päivänä heinäkuuta 2006 Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssille (CEPT) päätöksen N:o 676/2002/EY 4 artiklan 2 kohdan nojalla pysyvän toimeksiannon (3) ajantasaistaa päätöksen 2006/771/EY liitettä lyhyen kantaman laitteisiin liittyvän teknologisen ja markkinakehityksen perusteella.

(4)	Tämän toimeksiannon perusteella CEPT neuvoi komissiota heinäkuussa 2007 antamassaan kertomuksessa (4) mukauttamaan joitakin päätöksen 2006/771/EY liitteessä olevia teknisiä näkökohtia.

(5)	Sen vuoksi päätöstä 2006/771/EY olisi muutettava.

(6)

Tässä päätöksessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti toimivien laitteiden on radiotaajuuksien tehokkaan käytön ja muille aiheutuvan häiriön välttämisen vuoksi oltava myös radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY (5) mukaisia, mikä osoitetaan noudattamalla yhdenmukaistettua standardia tai suorittamalla vaihtoehtoiset vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt.

(7)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat radiotaajuuskomitean lausunnon mukaisia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2006/771/EY liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 23 päivänä toukokuuta 2008.

Komission puolesta

Viviane REDING

Komission jäsen

(1) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1.

(2) EUVL L 312, 11.11.2006, s. 66 ja sitä seuraavat sivut.

(3) Lyhyen kantaman laitteiden käyttämien radiotaajuuksien teknisestä yhdenmukaistamisesta tehdyn komission päätöksen teknisen liitteen vuotuista ajantasaistamista koskeva CEPT:n pysyvä toimeksianto (5.7.2006).

(4) RSCOM(07) 58.

(5) EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

LIITE

Lyhyen kantaman laitteita varten yhdenmukaistetut taajuuskaistat ja tekniset parametrit

Minkä tyyppinen lyhyen kantaman laite	Taajuuskaista	Tehon / kentänvoimakkuuden/tehotiheyden raja-arvo (1)	Lisäparametrit / taajuuksien saannin ja häiriönlieventämisen vaatimukset (2)	Muut käyttörajoitukset (3)	Täytäntöönpanon määräaika
Yleiset lyhyen kantaman laitteet (4)	6 765 –6 795 kHz	42 dBμA/m 10 metrillä			1. lokakuuta 2008
	13,553–13,567 MHz	42 dBμA/m 10 metrillä			1. lokakuuta 2008
	26,957–27,283 MHz	10 mW:n säteilyteho (ERP), joka vastaa 10 metrillä arvoa 42 dBμA/m.		Videosovelluksia ei lueta mukaan	1. kesäkuuta 2007
	40,660–40,700 MHz	10 mW ERP		Videosovelluksia ei lueta mukaan	1. kesäkuuta 2007
	433,050–434,040 (5) MHz	1 mW ERP tehotiheys – 13 dBm/10 kHz kun modulaatiokaistanleveys enemmän kuin 250 kHz.		Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	433,050–434,040 (5) MHz	10 mW ERP	Toimintasuhde (6): 10 %	Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. kesäkuuta 2007
	434,040–434,790 (5) MHz	1 mW ERP tehotiheys – 13 dBm/10 kHz kun modulaatiokaistanleveys enemmän kuin 250 kHz.		Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
		10 mW ERP	Toimintasuhde (6): 10 %	Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. kesäkuuta 2007
		10 mW ERP	Toimintasuhde (6): 100 % kun kanavaväli enintään 25 kHz.	Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	863,000–868,000 MHz	25 mW ERP	Taajuuksille pääsyyn ja häiriöidenlieventämiseen on käytettävä menetelmiä, jotka vastaavat suorituskyvyltään vähintään direktiivin 1999/5/EY mukaisesti vahvistetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa kuvattuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös 0,1 %:n toimintasuhdetta (6).	Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	868,000–868,600 (5) MHz	25 mW ERP	Taajuuksille pääsyyn ja häiriöidenlieventämiseen on käytettävä menetelmiä, jotka vastaavat suorituskyvyltään vähintään direktiivin 1999/5/EY mukaisesti vahvistetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa kuvattuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös 1 %:n toimintasuhdetta (6).	Videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	868,000–868,600 (5) MHz	25 mW ERP	Taajuuksille pääsyyn ja häiriöidenlieventämiseen on käytettävä menetelmiä, jotka vastaavat suorituskyvyltään vähintään direktiivin 1999/5/EY mukaisesti vahvistetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa kuvattuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös 0,1 %:n toimintasuhdetta (6).	Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	868,700–869,200 (5) MHz	25 mW ERP	Taajuuksille pääsyyn ja häiriöidenlieventämiseen on käytettävä menetelmiä, jotka vastaavat suorituskyvyltään vähintään direktiivin 1999/5/EY mukaisesti vahvistetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa kuvattuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös 0,1 %:n toimintasuhdetta (6).	Videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	868,700–869,200 (5) MHz	25 mW ERP	Taajuuksille pääsyyn ja häiriöidenlieventämiseen on käytettävä menetelmiä, jotka vastaavat suorituskyvyltään vähintään direktiivin 1999/5/EY mukaisesti vahvistetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa kuvattuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös 0,1 %:n toimintasuhdetta (6).	Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	869,400–869,650 (5) MHz	500 mW ERP	Taajuuksille pääsyyn ja häiriöidenlieventämiseen on käytettävä menetelmiä, jotka vastaavat suorituskyvyltään vähintään direktiivin 1999/5/EY mukaisesti vahvistetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa kuvattuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös 10 %:n toimintasuhdetta (6). Kanavavälin on oltava 25 kHz, paitsi jos koko kaistaa käytetään yhtenä kanavana nopeaan tiedonsiirtoon.	Videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	869,400–869,650 (5) MHz	25 mW ERP	Taajuuksille pääsyyn ja häiriöidenlieventämiseen on käytettävä menetelmiä, jotka vastaavat suorituskyvyltään vähintään direktiivin 1999/5/EY mukaisesti vahvistetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa kuvattuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös 0,1 %:n toimintasuhdetta (6).	Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	869,700–870,000 (5) MHz	5 mW ERP	Puhesovellukset sallittuja käytettäessä pitkälle kehitettyjä häiriönlieventämistekniikoita.	Ääni- ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. kesäkuuta 2007
	869,700–870,000 (5) MHz	25 mW ERP	Taajuuksille pääsyyn ja häiriöidenlieventämiseen on käytettävä menetelmiä, jotka vastaavat suorituskyvyltään vähintään direktiivin 1999/5/EY mukaisesti vahvistetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa kuvattuja menetelmiä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös 0,1 %:n toimintasuhdetta (6).	Ääni- ja puhesignaaleja ja videosovelluksia ei lueta mukaan	1. lokakuuta 2008
	2 400 –2 483,5 MHz	10 mW EIRP (ekvivalenttinen isotrooppinen säteilyteho)			1. kesäkuuta 2007
	5 725 –5 875 MHz	25 mW EIRP			1. kesäkuuta 2007
	24,150–24,250 GHz	100 mW EIRP			1. lokakuuta 2008
	61,0–61,5 GHz	100 mW EIRP			1. lokakuuta 2008
Hälytysjärjestelmät	868,600–868,700 MHz	10 mW ERP	Kanavaväli: 25 kHz Koko taajuuskaistaa voidaan käyttää myös yhtenä kanavana nopeaan tiedonsiirtoon. Toimintasuhde (6): 1,0 %		1. lokakuuta 2008
	869,250–869,300 MHz	10 mW ERP	Kanavaväli: 25 kHz Toimintasuhde (6): 0,1 %		1. kesäkuuta 2007
	869,300–869,400 MHz	10 mW ERP	Kanavaväli: 25 kHz Toimintasuhde (6): 1,0 %		1. lokakuuta 2008
	869,650–869,700 MHz	25 mW ERP	Kanavaväli: 25 kHz Toimintasuhde (6): 10 %		1. kesäkuuta 2007
Turvapuhelimet (7)	869,200–869,250 MHz	10 mW ERP	Kanavaväli: 25 kHz Toimintasuhde (6): 0,1 %		1. kesäkuuta 2007
Induktiiviset sovellukset (8)	20,050–59,750 kHz	72 dBμA/m 10 metrillä			1. kesäkuuta 2007
	59,750–60,250 kHz	42 dBμA/m 10 metrillä			1. kesäkuuta 2007
	60,250–70,000 kHz	69 dBμA/m 10 metrillä			1. kesäkuuta 2007
	70–119 kHz	42 dBμA/m 10 metrillä			1. kesäkuuta 2007
	119–127 kHz	66 dBμA/m 10 metrillä			1. kesäkuuta 2007
	127–140 kHz	42 dBμA/m 10 metrillä			1. lokakuuta 2008
	140–148,5 kHz	37,7 dBμA/m 10 metrillä			1. lokakuuta 2008
	148,5–5 000 kHz Jäljempänä mainituilla erityisillä taajuuskaistoilla sovelletaan korkeampia kentänvoimakkuuksia ja käyttöä koskevia lisäehtoja.	– 15 dBμA/m 10 metrillä kun kaistanleveys 10 kHz Lisäksi kentänvoimakkuus yhteensä – 5 dBμA/m 10 metrillä järjestelmissä, jotka toimivat laajemmilla kuin 10 kHz:n kaistanleveyksillä.			1. lokakuuta 2008
	400–600 kHz	– 8 dBμA/m 10 metrillä		Ainoastaan RFID-sovellukset (9).	1. lokakuuta 2008
	3 155 –3 400 kHz	13,5 dBμA/m 10 metrillä			1. lokakuuta 2008
	5 000 –30 000 kHz Jäljempänä mainituilla erityisillä taajuuskaistoilla sovelletaan korkeampia kentänvoimakkuuksia ja käyttöä koskevia lisäehtoja:	– 20 dBμA/m 10 metrillä kun kaistanleveys 10 kHz Lisäksi kentänvoimakkuus yhteensä – 5 dBμA/m 10 metrillä järjestelmissä, jotka toimivat laajemmilla kuin 10 kHz:n kaistanleveyksillä.			1. lokakuuta 2008
	6 765 –6 795 kHz	42 dBμA/m 10 metrillä			1. kesäkuuta 2007
	7 400 –8 800 kHz	9 dBμA/m 10 metrillä			1. lokakuuta 2008
	10 200 –11 000 kHz	9 dBμA/m 10 metrillä			1. lokakuuta 2008
	13 553 –13 567 kHz	42 dBμA/m 10 metrillä			1. kesäkuuta 2007
	13 553 –13 567 kHz	60 dBμA/m 10 metrillä		Ainoastaan RFID- (9) ja EAS-sovellukset (10).	1. lokakuuta 2008
	26 957 –27 283 kHz	42 dBμA/m 10 metrillä			1. lokakuuta 2008
Aktiiviset lääketieteelliset implantit (11)	9–315 kHz	30 dBμA/m 10 metrillä	Toimintasuhde (6): 10 %		1. lokakuuta 2008
Aktiiviset lääketieteelliset implantit (11)	402–405 MHz	25 μW ERP	Kanavaväli: 25 kHz Muut kanavarajoitukset: yksittäiset lähettimet voivat vierekkäisiä kanavia yhdistämällä lisätä kaistanleveyttä sellaisten kehittyneiden häiriönlieventämismenetelmien avulla, jotka vastaavat suorituskyvyltään vähintään direktiivin 1999/5/EY mukaisesti vahvistetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa kuvattuja menetelmiä.		1. lokakuuta 2008
Langattomat äänisovellukset (12)	87,5–108,0 MHz	50 mW ERP	Kanavaväli enintään 200 kHz		1. lokakuuta 2008
Langattomat äänisovellukset (12)	863–865 MHz	10 mW ERP			1. kesäkuuta 2007

(1) Jäsenvaltioiden on sallittava taajuuksien käyttö tässä taulukossa annettuihin ”tehon, kentänvoimakkuuden tai tehotiheyden raja-arvoihin” asti. Ne voivat päätöksen 2006/771/EY 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti ottaa käyttöön vähemmän rajoittavia ehtoja eli sallia taajuuksien käytön, vaikka tehon, kentänvoimakkuuden tai tehotiheyden raja-arvot ylittyvät.

(2) Jäsenvaltiot saavat soveltaa ainoastaan näitä ”lisäparametreja / taajuuksien saannin ja häiriöidenlieventämisen vaatimuksia”, eikä muita parametreja tai taajuuksien saannin ja häiriöidenlieventämisen vaatimuksia saa lisätä. Päätöksen 2006/771/EY 3 artiklan 3 kohdan mukaisilla vähemmän rajoittavilla ehdoilla tarkoitetaan sitä, että jäsenvaltiot voivat tietyssä taulukon solussa jättää parametrit / taajuuksien saannin ja häiriöidenlieventämisen vaatimukset kokonaan huomioimatta tai sallia ne ylittävät arvot.

(3) Jäsenvaltiot saavat soveltaa ainoastaan näitä ”muita käyttörajoituksia”, eikä lisärajoituksia saa lisätä. Koska vähemmän rajoittavia ehtoja päätöksen 2006/771/EY 3 artiklan 3 kohdan merkityksessä voidaan ottaa käyttöön, jäsenvaltiot voivat jättää näistä rajoituksista huomioimatta yhden tai kaikki.

(4) Tähän luokkaan voivat kuulua minkä tahansa tyyppiset sovellukset, jotka täyttävät tekniset vaatimukset (tyypillisiä sovelluksia ovat kaukomittaus, kauko-ohjaus, hälyttimet sekä yleiset tieto- ja muut vastaavat sovellukset).

(5) Tämän taajuuden osalta jäsenvaltioiden on mahdollistettava kaikki vaihtoehtoiset käyttöehdot.

(6) Toimintasuhteella tarkoitetaan lähettimen suhteellista lähetysaikaa yhden tunnin jaksossa. Päätöksen 2006/771/EY 3 artiklan 3 kohdan mukaisilla vähemmän rajoittavilla ehdoilla tarkoitetaan sitä, että jäsenvaltiot voivat sallia ”toimintasuhdetta” varten korkeamman arvon.

(7) Turvapuhelimet ovat laitteita, joita käyttämällä vanhukset ja vammaiset voivat pyytää apua hätätilanteissa.

(8) Tähän luokkaan kuuluvat muun muassa ajonestolaitteet, eläinten tunnistus, hälytysjärjestelmät, kaapelinhaku, jätehuolto, henkilötunnistus, langattomat puheyhteydet, kulunvalvonta, lähestymisanturit, varkaudenestojärjestelmät, kuten induktiiviset RFID-järjestelmät, tiedonsiirto käsikäyttöisiin laitteisiin, automaattinen tavarantunnistus, langattomat ohjausjärjestelmät ja automaattiset tietullijärjestelmät.

(9) Tähän luokkaan kuuluvat radiotaajuustunnistukseen (RFID) käyttävät induktiiviset sovellukset.

(10) Tähän luokkaan kuuluvat elektroniseen tuoteseurantaan (EAS) käyttävät induktiiviset sovellukset.

(11) Tähän luokkaan kuuluvat aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston direktiivissä 90/385/ETY määriteltyjen aktiivisten implantoitavien lääkinnällisten laitteiden radio-osat (EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17).

(12) Langattomiin audiojärjestelmiin tarkoitetut sovellukset, kuten langattomat kaiuttimet, langattomat kuulokkeet, langattomat kuulokkeet, joita käytetään esimerkiksi kannettavien laitteiden, kuten kannettavien CD-soittimien, nauhureiden ja radioiden kanssa, ajoneuvoissa esimerkiksi radion tai matkapuhelimen kanssa, ja nappikuulokkeet, joita käytetään esimerkiksi konserttien tai muiden esitysten ohjauksessa.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 151

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 11. kesäkuu 2008

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 515/2008, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2008, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 516/2008, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2008, asetusten (EY) N:o 1200/2005, (EY) N:o 184/2007, (EY) N:o 243/2007, (EY) N:o 1142/2007, (EY) N:o 1380/2007 ja (EY) N:o 165/2008 muuttamisesta tietyille eläinten ruokinnassa käytettäville lisäaineille annettavan hyväksynnän ehtojen osalta ( 1 )	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 517/2008, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2008, neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/98 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalaverkkojen silmäkoon ja langan paksuuden määrittämisen osalta	5
	*	Komission asetus (EY) N:o 518/2008, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2008, jalostamattomien kuivattujen viinirypäleiden ja jalostamattomien kuivattujen viikunoiden varastointituen määrän vahvistamisesta markkinointivuodeksi 2007/2008	26
	*	Komission asetus (EY) N:o 519/2008, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2008, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän vähäisten muutosten hyväksymisestä (Volailles de Loué (SMM))	27
	*	Komission asetus (EY) N:o 520/2008, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2008, Espanjan lipun alla purjehtivien alusten lestikalan kalastuksen kieltämisestä ICES-alueilla Vb, VI ja VII (yhteisön vedet ja vedet, jotka eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan)	31

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	MA	60,9
	MK	36,7
	TR	67,5
	ZZ	55,0
0707 00 05	JO	162,5
	MK	23,0
	TR	118,6
	ZZ	101,4
0709 90 70	TR	103,8
0709 90 70	ZZ	103,8
0805 50 10	AR	125,8
	EG	150,8
	TR	129,5
	US	176,3
	ZA	143,1
	ZZ	145,1
0808 10 80	AR	100,9
	BR	84,9
	CL	98,0
	CN	87,2
	MK	50,7
	NZ	106,4
	US	125,6
	UY	152,2
	ZA	85,6
	ZZ	99,1
0809 10 00	TR	195,6
	US	317,3
	ZZ	256,5
0809 20 95	TR	492,1
	US	400,6
	ZZ	446,4

Nro	02/DSS
Jäsenvaltio	ESP
Kanta	RNG/5B67-
Laji	Lestikala (Coryphaenoides rupestris)
Alue	V b, VI ja VII (yhteisön vedet ja vedet, jotka eivät kuulu kolmansien maiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan)
Päivämäärä	12.5.2008

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto ja komissio
	2008/429/EY, Euratom
*	Neuvoston ja komission päätös, tehty 26 päivänä toukokuuta 2008, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä	33
	2008/430/EY, Euratom
*	Neuvoston ja komission päätös, tehty 26 päivänä toukokuuta 2008, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä	35
	Neuvosto
	2008/431/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 5 päivänä kesäkuuta 2008, tietyille jäsenvaltioille annettavasta valtuudesta ratifioida vuoden 1996 Haagin yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, tunnustamisesta, täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä vanhempainvastuuta ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa tai liittyä kyseiseen yleissopimukseen Euroopan yhteisön puolesta, sekä tietyille jäsenvaltioille annettavasta valtuudesta antaa julistus yhteisön lainsäädännön asiaa koskevien sisäisten sääntöjen soveltamisesta	36
	Yleissopimus toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa	39
	Komissio
	2008/432/EY
*	Komission päätös, tehty 23 päivänä toukokuuta 2008, lyhyen kantaman laitteiden käyttämien radiotaajuuksien yhdenmukaistamisesta tehdyn komission päätöksen 2006/771/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1937) ( 1 )	49
	2008/433/EY
*	Komission päätös, tehty 10 päivänä kesäkuuta 2008, Ukrainasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn auringonkukkaöljyn tuontiin sovellettavista erityisehdoista mineraaliöljyn aiheuttaman saastumisriskin vuoksi (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 2709) ( 1 )	55