30.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

30.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/3

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1266/2007 (2) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat bluetongue-tautiin liittyvää torjuntaa, valvontaa ja seurantaa sekä eläinten rajoitusvyöhykkeillä ja rajoitusvyöhykkeiltä tapahtuvien siirtojen rajoituksia. Siinä vahvistetaan myös edellytykset poikkeuksille direktiivissä 2000/75/EY säädetystä poisvientikiellosta, jota sovelletaan tartunnalle alttiisiin eläimiin sekä niiden siemennesteeseen, munasoluihin ja alkioihin.

(2)

Bluetongue-virustaudin patogeneesistä on äskettäin saatu uutta tieteellistä tietoa, joka liittyy mahdollisesti istukan kautta tapahtuvaan bluetongue-tartuntaan, ja sen perusteella olisi toteutettava varotoimenpiteitä, jotta estettäisiin taudin mahdollinen leviäminen kantavien eläinten tai tiettyjen vastasyntyneiden eläinten kautta.

(3)

Eläinten, jotka olivat ennen keinosiemennystä tai astutusta immuuneja inaktivoidun rokotteen tai luonnollisen immuniteetin ansioista tai jotka on suojattu tartunnanlevittäjiltä tietyn ajan ja joille on tehty tietyt laboratoriotestit kielteisin tuloksin, ei katsota muodostavan merkittävää bluetongue-taudin riskiä. Siksi vain tällaiset turvalliseksi todetut kantavat eläimet pitäisi pystyä vapauttamaan poisvientikiellosta.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1266/2007 olisi muutettava. Tämän asetuksen säännöksiä olisi kuitenkin tarkasteltava lähiaikoina uudelleen käytettävissä olevan uuden tieteellisen tiedon perusteella.

(5)

Jos poikkeuksia kieltoon siirtää bluetongue-taudille alttiiden lajien eläimiä rajoitusvyöhykkeiltä sovelletaan eläimiin, jotka on tarkoitettu yhteisön sisäiseen kauppaan tai kolmanteen maahan vietäviksi, neuvoston direktiivissä 64/432/ETY (3), neuvoston direktiivissä 91/68/ETY (4) ja neuvoston direktiivissä 92/65/ETY (5) vahvistettujen ja komission päätöksessä 93/444/ETY (6) tarkoitettujen terveystodistusten on sisällettävä viittaus asetukseen (EY) N:o 1266/2007. On aiheellista säätää kaikkiin kyseisiin terveystodistuksiin lisättävästä lisähuomautuksesta niiden terveysvaatimusten selkeyttämiseksi, joiden perusteella kantaville eläimille voidaan myöntää poikkeus poisvientikieltoon.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen kohta seuraavasti:

”Eläimet on pidetty lähettämiseen saakka liitteen V mukaisesti määritellyn tartunnanlevittäjästä vapaan kauden aikana bluetongue-taudista kausittain vapaalla vyöhykkeellä vähintään 60 päivän ajan ennen siirtopäivää ja eläimille on tehty aikaisintaan seitsemän päivää ennen siirtopäivää OIE:n (7) maaeläimille tarkoitettuja diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan mukaisesti taudinaiheuttajan tunnistustesti, jonka tulokset ovat negatiivisia.

2)

Lisätään kohdat seuraavasti:

”Kantavien eläinten on täytettävä vähintään yksi 5 kohdan b, c ja d alakohdassa, 6 kohdassa ja 7 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä ennen keinosiemennystä tai astutusta taikka 3 kohdassa vahvistettu edellytys, jolloin testi tehdään aikaisintaan seitsemän päivää ennen siirtopäivää.

Jos eläimet on tarkoitettu yhteisön sisäiseen kauppaan tai vietäviksi kolmanteen maahan, direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY vahvistettuihin tai päätöksessä 93/444/ETY tarkoitettuihin terveystodistuksiin on tarvittaessa lisättävä tapauksen mukaan yksi seuraavista lisähuomautuksista:

’Eläin ei ole kantava / eläimet eivät ole kantavia’, tai

’Eläin voi olla kantava / eläimet voivat olla kantavia ja täyttää/täyttävät edellytykset, … (jotka on vahvistettu 5 kohdan b, c tai d alakohdassa, 6 kohdassa ja 7 kohdassa ennen keinosiemennystä tai astutusta tai jotka on vahvistettu 3 kohdassa; merkitkää tapauksen mukaan)’ ”

30.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/5

(1)

Asetuksen (EY) N:o 194/2008 liitteessä VI luetellaan ne henkilöt, yhteisöt ja elimet, joita asetuksessa säädetty varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 194/2008 liitteessä VII luetellaan Burman/Myanmarin hallituksen tai sen jäsenten tai niitä lähellä olevien henkilöiden omistuksessa tai määräysvallassa olevat yritykset, joihin sovelletaan asetuksessa säädettyjä investointirajoituksia.

(3)

Huhtikuun 29 päivänä 2008 hyväksytyllä yhteisellä kannalla 2008/349/YUTP (2) muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 2006 hyväksytyn yhteisen kannan 2006/318/YUTP liitteitä II ja III. Tästä syystä asetuksen (EY) N:o 194/2008 liitteet VI ja VII olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi,

30.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/17

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 1 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Maidon ja maitotuotteiden markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientitukia ei pitäisi vahvistaa.

(3)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan tasavallan välinen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus, joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 2004/441/EY (2), tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004. Euroopan yhteisön ja Etelä-Afrikan välisillä käytävän juustojen kaupan vapauttamisen nopeuttamista koskevissa neuvotteluissa on sovittu, että osapuolten välisessä juustojen kaupassa ei pitäisi myöntää vientitukia.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/21

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja tiettyjen siirappien edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2007/2008 vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1109/2007 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 350/2008 (4).

(2)

Tällä hetkellä komission käytettävissä olevien tietojen perusteella mainittuja määriä on muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

30.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/23

(1)

Neuvosto teki 20 päivänä joulukuuta 2007 päätöksen 2007/868/EY tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta sekä luettelon laatimisesta henkilöistä ja yhteisöistä, joihin kyseistä asetusta sovelletaan.

(2)

Neuvosto on päättänyt, että tiettyjen henkilöiden pitäminen henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa, johon asetusta (EY) N:o 2580/2001 sovelletaan, ei enää ole perusteltua, ja että luettelo olisi mukautettava vastaavasti,

30.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/25

(1)

Neuvosto teki 20 päivänä joulukuuta 2007 päätöksen 2007/868/EY (2).

(2)

Neuvosto toimitti 25 päivänä helmikuuta 2008 Jose Maria SISONille ajan tasalle saatetut perustelut, joiden mukaan hänet säilytetään niiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa, joita asetuksessa (EY) N:o 2580/2001 tarkoitetut rajoittavat toimenpiteet koskevat, ja kehotti Jose Maria SISONia esittämään huomautuksensa tästä kuukauden kuluessa. Jose Maria SISON toimitti neuvostolle 24 päivänä maaliskuuta 2008 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa, joita neuvosto on tarkastellut.

(3)

Neuvosto totesi, että Jose Maria SISON on erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi 27 päivänä joulukuuta 2001 vahvistetun yhteisen kannan 2001/931/YUTP (3) 1 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan osallistunut terroritekoihin ja että toimivaltainen kansallinen viranomainen on tehnyt Jose Maria SISONia koskevat päätökset yhteisen kannan 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Neuvosto on myös todennut, että Jose Maria SISONia ja Filippiinien kommunistista puoluetta koskevia tietoja niiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelossa, joihin asetusta (EY) N:o 2580/2001 sovelletaan, olisi muutettava siten, että niissä otetaan huomioon ajan tasalle saatetut perustelut.

(4)

Neuvosto katsoo näin ollen, että Jose Maria SISONiin olisi edelleen sovellettava asetuksessa (EY) N:o 2580/2001 tarkoitettuja erityisiä rajoittavia toimenpiteitä,

30.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 116/26

(1)

Maaliskuussa 2002 Huta Buczek, jäljempänä ’TB-HB’, esitti Puolan viranomaisille rakenneuudistussuunnitelman. Toukokuun 7 päivänä 2003 TB-HB muutti nimekseen Technologie Buczek S.A., jäljempänä ’TB’.

(2)

Puolan valtioneuvosto vahvisti 5 päivänä marraskuuta 2002 Puolan rauta- ja terästeollisuuden rakenneuudistus- ja kehittämisohjelman, jäljempänä ’kansallinen rakenneuudistusohjelma’. Ohjelman perusteella Puolan terästeollisuudelle voidaan erityisesti myöntää valtiontukea rakenneuudistuksen toteuttamista varten. Tukea voidaan myöntää vuosina 1997–2006 enintään 3,387 miljardia zlotya (846 milj. euroa) (3).

(3)

Kansallinen rakenneuudistusohjelma annettiin tiedoksi Euroopan unionille, ja komissio esitti sitä koskevan arvionsa 25 päivänä maaliskuuta 2003. Arvionsa perusteella komissio esitti ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka nojalla valtiontuen myöntämistä Puolan terästeollisuudelle Eurooppa-sopimuksen puitteissa voidaan jatkaa siihen asti, että Puola liittyy Euroopan unioniin (alun perin valtiontuen myöntäminen oli sallittu vain vuoteen 1997 asti) edellyttäen, että tuensaajat saavuttavat taloudellisen elinkelpoisuuden vuoteen 2006 mennessä. Neuvosto vahvisti päätöksen heinäkuussa 2003. (4)

(4)

Tämä tarkoittaa sitä, että EU antoi periaatteistaan poiketen (5) Puolalle luvan myöntää terästeollisuudelle rakenneuudistustukea. Tätä koskevat määräykset sisällytettiin liittymissopimuksen pöytäkirjaan nro 8 Puolan terästeollisuuden rakenneuudistuksesta (6). Pöytäkirjassa sallitaan valtiontuen myöntäminen kahdeksalle pöytäkirjan nro 8 liitteessä 1 mainitulle yritykselle, mm. TB-HB:lle. Tukea voidaan myöntää enintään 3,387 miljardia zlotya vuoden 2003 loppuun mennessä.

(5)

Pöytäkirjan nro 8 määräysten noudattamisen varmistamiseksi pöytäkirjassa on tuen täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevia erityismääräyksiä. Puolan on muun muassa esitettävä valtiontukia koskeva seurantakertomus kahdesti vuodessa, minkä lisäksi seurantatoimista on laadittu vuosina 2003, 2004, 2005 ja 2006 riippumaton arviointi (7). TB:n toimintaa koskevat kertomukset on esitetty helmikuussa 2004 ja huhtikuussa 2005. Kertomuksista on keskusteltu Puolan viranomaisten ja tuensaajien kanssa, ja komission yksiköt ja Puolan viranomaiset ovat hyväksyneet ne.

(6)

Syyskuussa 2005 TB muutti liiketoimintasuunnitelmaansa, jäljempänä ’vuoden 2005 liiketoimintasuunnitelma’, ja pyysi komissiota hyväksymään sen pöytäkirjassa nro 8 olevan 10 kohdan nojalla. Koska yritys on sittemmin muuttanut liiketoimintasuunnitelmaansa useaan otteeseen ja ollut vuodesta 2006 selvitystilassa, hakemus ei ole enää ajankohtainen.

(7)

Kun vuonna 2005 suoritetussa riippumattomassa arvioinnissa todettiin, että TB:n velvoitteet julkisia velkojia kohtaan kasvoivat eikä yritys saavuttanut taloudellista elinkelpoisuutta, komission yksiköt pyysivät Puolan viranomaisilta lisätietoja 29 päivänä maaliskuuta 2005, 1 päivänä elokuuta 2005 ja 2 päivänä joulukuuta 2005 päivätyillä kirjeillä. Puolan viranomaiset vastasivat 23 päivänä kesäkuuta 2005, 28 päivänä syyskuuta 2005 ja 14 päivänä helmikuuta 2006 päivätyillä kirjeillä.

(8)

Komissio ilmoitti Puolan viranomaisille 7 päivänä kesäkuuta 2006 päätöksestään aloittaa edellä mainitun tukitoimenpiteen osalta perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(9)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (8). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä toimenpiteestä.

(10)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

(11)

Puolan viranomaiset vastasivat 18 päivänä syyskuuta 2006, 2 päivänä lokakuuta 2006 ja 20 päivänä lokakuuta 2006 päivätyillä kirjeillä. Komission yksiköt pyysivät Puolan viranomaisilta lisätietoja 6 päivänä marraskuuta 2006, 18 päivänä joulukuuta 2006 ja 15 päivänä maaliskuuta 2007 päivätyillä kirjeillä. Puolan viranomaiset vastasivat 24 päivänä marraskuuta 2006, 23 päivänä tammikuuta 2007 ja 23 päivänä toukokuuta 2007 päivätyillä kirjeillä. Joulukuun 13 päivänä 2006 järjestettiin kokous Puolan viranomaisten ja komission yksiköiden kesken.

(12)

TB on puolalainen putkivalmistaja, jonka päätoimipaikka on Sleesian voivodikunnassa sijaitseva Sosnowiec. Vuoteen 2006 yritys valmisti hitsattuja teräsputkia ja jaloteräsputkia kahdessa eri tuotantolaitoksessa. Nämä ovat valtiontukisäännöissä (9) tarkoitettuja terästuotteita. Yrityksen kokonaistuotantokapasiteetti on noin 60 000 tonnia (10). Hitsattujen putkien tuotantolaitos käsittää neljä hitsauslinjaa (näistä W 1.5 ja W 2 uusittiin vuonna 1993 ja vuonna 2001, ja W 3 otettiin käyttöön vuonna 1999 ja W 4 vuonna 2003) ja kaksi leikkauslinjaa (joista toinen otettiin käyttöön vuonna 2004). Lisäksi yritys harjoitti valssaustuotantoa vuoteen 2005.

(13)

TB on osakeyhtiö, jonka oman pääoman arvo oli vuonna 2004 noin 20 miljoonaa zlotya (5 miljoonaa euroa). Suurin osakkeenomistaja on Górnośląski Fundusz Restrukturyzacyjny S.A. (’Ylä-Sleesian rakenneuudistusrahasto’), jäljempänä ’GFR’, joka omistaa osakkeista 78,1 prosenttia. GFR:n pääosakkaana oli 30 päivään joulukuuta 2005 Eurofaktor S.A., jäljempänä ’EF’, joka omisti 51,3 prosenttia osakkeista. EF:n osakkeenomistajat puolestaan ovat yksityisiä sijoittajia, mm. Bonum Sp. z o.o. (37,25 prosenttia osakkeista), ING TFI (13,40 prosenttia osakkeista), Polmetal Sp. z o.o. (11,31 prosenttia osakkeista) ja Stabilo Group Sp. z o.o. (10,93 prosenttia osakkeista). EF on sittemmin myynyt osakkeensa Stabilo Group Sp. z o.o.:lle. Valtio oli GFR:ssä vähemmistöosakkaana.

(14)

Tätä nykyä TB omistaa neljä tytäryhtiötä, jotka vastaavat sen varsinaisesta toiminnasta:

(15)

Vuonna 2002 TB-HB laati liiketoimintasuunnitelman, jäljempänä ’vuoden 2002 liiketoimintasuunnitelma’, voittaakseen taloudelliset vaikeutensa. Kuten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan, operatiivisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan yrityksen oli tarkoitus keskittyä tuottamaan alumiinipäällysteisestä tai galvanoidusta teräksestä valmistettuja, erityissovelluksiin tarkoitettuja kalibroituja hitsattuja putkia. Tätä varten suunniteltiin hankittavaksi lisää tuotantolaitteistoa (11).

(16)

Liiketoimintasuunnitelman mukaan potentiaalisten investointien arvo oli 25 miljoonaa zlotya. Tärkeimmät investoinnit liittyivät moottoriajoneuvoteollisuuden sovelluksiin tarkoitettujen putkien tuotantoon ja jalostukseen sekä hitsattujen putkien tuotantolinjaan, minkä lisäksi oli määrä toteuttaa tietokoneistamiseen sekä eräiden pienempien hankkeiden modernisointiin liittyviä toimia ja hankkia käyttöomaisuutta. Myös valssaamoon liittyviä investointeja harkittiin, mutta ne todettiin epärealistisiksi, minkä vuoksi niitä päätettiin lykätä.

(17)

Lisäksi suunnitelmaan sisältyi kustannusten supistamiseen tähtäävä hanke, jonka perusteella työntekijöiden määrää oli tarkoitus vähentää 532:sta 407:ään. Tästä aiheutuviin kustannuksiin oli varattu vuosiksi 2002–2006 yhteensä 2 910 000 zlotya. Voidakseen vähentää henkilöstöään 161 työntekijällä yritys suunnitteli hankkivansa 823 000 zlotya ulkopuolista julkista tukea (nettoavustusekvivalentti (NAE) 597 000 zlotya). Lisäksi suunnitteilla oli 2,754 miljoonan zlotyn tuki tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jäljempänä ’T&K-toimintaan’. Tätä tukea oli tarkoitus myöntää vuonna 2002 ensin 1 250 000 zlotya (NAE 900 000 zlotya) ja vuonna 2003 vielä 2 540 000 zlotya (NAE 1 854 000 zlotya) (12).

(18)

Edellä mainittujen lisäksi suunnitteilla oli rahoitusrakenteen uudelleenjärjestelyyn tähtääviä toimenpiteitä, joiden kustannukset olivat 8,411 miljoonaa zlotya NAE. Toimenpiteisiin sisältyi noin 3,392 miljoonan zlotyn velkojen mitätöinti (pääosa veloista muodostui kaupunginvirastolle maksettavasta kiinteistöverosta, jonka lisäksi oli maksettava pienempiä summia verovirastolle ja sosiaalivakuutuslaitokselle (Zakład Ubezpieczeń Społecznych, ZUS). Lisäksi muutettiin aikataulua, jonka mukaan yrityksen oli maksettava takaisin ZUSille ja vammaisten valtiolliselle kuntoutusrahastolle (Państwowy Fundusz Rehabilitacji Osób Niepełnosprawnych, PFRON) 6,014 miljoonan zlotyn velka (5,019 miljoonaa zlotya NAE; 5,001 miljoonaa zlotya ZUSille ja 18 000 zlotya PFRONille). Rahoitusrakenteen uudelleenjärjestelyn tarkoituksena oli hankkia varoja raaka-ainehankintoihin ja turvata yrityksen tuotannon jatkuvuus (13).

(19)

Rakenneuudistussuunnitelma muodostui lähinnä seuraavista tukitoimenpiteistä:

Taulukko 1

TB:n hyväksi suunniteltu valtiontuki vuosina 2002–2003

(20)

Rakenneuudistussuunnitelmassa mainitaan myös, että HB-TB sai vuosina 1997–2001 valtiontukea 4 422 411 zlotya NAE. Valtaosa tästä tuesta oli T&K-tukea (3 243 626 zlotya). Lisäksi myönnettiin 196 800 zlotya ympäristönsuojelutoimiin ja 132 240 zlotya koulutukseen. Jäljelle jäävä osa, 849 746 zlotya, oli tarkoitettu rakenneuudistuksen toteuttamiseen tai se oli ns. tapauskohtaista tukea (15).

(21)

Kaiken kaikkiaan TB:lle oli siis myönnetty tukea 16 184 411 miljoonaa zlotya, mikä on sittemmin vahvistettu kansallisessa rakenneuudistusohjelmassa ja pöytäkirjassa nro 8.

(22)

Riippumattoman konsultin mukaan yritys on saanut valtiontukea vuosina 2002–2003 vain 2,235 miljoonaa zlotya NAE (16). Tästä 2,045 miljoonaa zlotya oli tarkoitettu T&K-toimiin ja 190 400 zlotya työvoiman uudelleenjärjestelyyn (17).

(23)

Vuoden 2005 liiketoimintasuunnitelman mukaan yritys on saanut tämän lisäksi vuosina 2004–2006 talousarviotukea työvoiman uudelleenjärjestelyä varten 877 000 zlotya (18). Puolan viranomaiset ovat selittäneet, että hallitus osoitti varat terästeollisuudesta irtisanottujen työntekijöiden tukemiseen helpottaakseen näiden uudelleentyöllistymistä ammattitaidon kehittämiskoulutuksen avulla tai kannustaakseen näitä käyttämään hyväkseen mahdollisuutta siirtyä varhaiseläkkeelle maksamalla osittaisen korvauksen varhaiseläkkeelle siirtymisen vuoksi alentuneista tuloista. Tuki myönnettiin rauta- ja terästeollisuuden rakenneuudistuksesta 24 päivänä elokuuta 2001 annettuun lakiin joulukuussa 2003 tehdyn tarkistuksen nojalla. Tarkistuksessa täsmennetään, että tuki on tarkoitettu yksinomaan työntekijälle, ja työnantajan tehtävänä on ainoastaan välittää talousarviosta myönnetyt varat irtisanotuille työntekijöille.

(24)

TB:n rakenneuudistus ei tuottanut suunnitelmassa kaavailtuja tuloksia, vaan päättyi vuonna 2006 yrityksen konkurssiin seuraavista syistä:

(25)

TB:n velkojen mitätöinti ei toteutunut niin kuin liiketoimintasuunnitelmassa kaavailtiin.

(26)

Yhteensä 3 392 000 zlotyn velat ZUSille, Sosnowiecin kaupunginvirastolle ja verovirastolle oli määrä mitätöidä yritysten julkisten velkojen uudelleenjärjestelystä 30 päivänä elokuuta 2002 annetun lain, jäljempänä ’30 päivänä elokuuta 2002 annettu laki’, nojalla (19). Laissa säädetään mahdollisuudesta toteuttaa vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan yrityksen julkisoikeudellisten velkojen uudelleenjärjestely mitätöimällä ne. Lain mukaan tällaisen yrityksen on esitettävä velkojen mitätöintiä koskeva hakemus (yhdessä rakenneuudistussuunnitelman kanssa) jokaiselle julkiselle elimelle, jonka saataviin uudelleenjärjestely kohdistuu, jäljempänä ’rakenneuudistusviranomainen’.

(27)

Rakenneuudistusviranomainen tarkistaa ensin, että yrityksen taloudellista asemaa on mahdollista parantaa ehdotetun rakenneuudistussuunnitelman avulla, ja tekee sitten rakenneuudistuksen edellytyksiä koskevan päätöksen, jossa on luettelo uudelleenjärjestelyn piiriin kuuluvista viranomaisen saatavista. Jos yritys täyttää kaikki päätöksessä asetetut edellytykset eli maksaa rakenneuudistusmaksun ja esittää rakenneuudistussuunnitelman eikä sillä ole muita maksurästejä, rakenneuudistusviranomaisen on annettava ns. lopullinen päätös rakenneuudistuksen edellytyksiä koskevassa päätöksessä mainittujen velkojen mitätöimisestä, jäljempänä ’rakenneuudistuksen loppuunsaattamista koskeva päätös’.

(28)

Lopullinen päätös on kuitenkin mahdollista tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua siitä kun päätös rakenneuudistuksen edellytyksistä on tehty, ja se edellyttää Puolan kilpailu- ja kuluttajansuojaviraston (Urząd Ochrony Konkurencji i Konsumentów, UOKiK) pääjohtajan puoltavaa lausuntoa, jonka mukaan velkojen mitätöinti on valtiontukisääntöjen mukaista. Kun rakenneuudistuksen edellytyksiä koskeva päätös on tehty, mitätöitävät velat on kirjattava maksurästeiksi siihen asti, kunnes rakenneuudistuksen loppuunsaattamista koskeva päätös tehdään. Velkoihin lisätään kertyneet viivästyskorot. Komission käsityksen mukaan näin on tarkoitus varmistaa, että velat mitätöidään vasta sen jälkeen kun on varmistunut, että yritys todella toteuttaa rakenneuudistussuunnitelman.

(29)

Komission saamien tietojen mukaan ZUS, Sosnowiecin kaupunginvirasto ja verovirasto eivät ole luopuneet saatavistaan.

(30)

UOKiK ei hyväksynyt suunnitelmaa, jonka mukaan TB:n velat Sosnowiecin kaupunginvirastolle (kiinteistöverosta aiheutuva 2 964 000 zlotyn määrä) oli tarkoitus mitätöidä, koska asiaa koskeva hakemus esitettiin 31 päivän joulukuuta 2003 jälkeen, ja pöytäkirjassa nro 8 kielletään valtiontuen myöntäminen terästeollisuuden yrityksille kyseisen päivämäärän jälkeen. Tämän vuoksi UOKiK katsoi 28 päivänä huhtikuuta 2004, että suunniteltua velkojen mitätöintiä ei voida hyväksyä, koska se olisi vastoin pöytäkirjan nro 8 määräyksiä. Samasta syystä UOKiK oli antanut 6 päivänä helmikuuta 2004 kielteisen lausunnon hakemuksesta, jolla TB pyysi, että sen velat PFRONille mitätöitäisiin.

(31)

Verovirasto hylkäsi TB:n hakemuksen, joka koski verotoimiston saatavien (163 000 zlotya) mitätöimistä. Hylkääminen oli 30 päivänä elokuuta 2002 annetun lain mukaan mahdollista vain siinä tapauksessa, että yritys ei ollut maksanut rakenneuudistusmaksua (15 prosenttia mitätöitävien velkojen arvosta), tai että yrityksellä oli muita maksurästejä verovirastolle.

(32)

Kuten vuoden 2005 liiketoimintasuunnitelmasta käy ilmi, myöskään ZUSin saatavien (265 000 zlotya) uudelleenjärjestely ei onnistunut taloudellisista syistä. Kuten edellä johdanto-osan 26 kappaleessa todetaan, velat voidaan mitätöidä 30 päivänä elokuuta 2002 annetun lain nojalla vain jos yritys on maksanut pois muut julkisoikeudelliset velkansa, jotka eivät kuulu rakenneuudistuksen piiriin, tai jos se on laatinut niille saman lain nojalla uuden maksuaikataulun. Tämän vuoksi myös vuoden 2002 liiketoimintasuunnitelmassa oletetaan, että 6 420 000 zlotyn velat maksetaan takaisin useammassa erässä. Tämän perusteella komissio päättelee, että joko TB ei päässyt ZUSin kanssa yhteisymmärrykseen velkojen maksamisesta useammassa erässä, tai että ZUS teki tällaisen päätöksen, jonka ehtoja TB ei kuitenkaan noudattanut.

(33)

TB:n julkisoikeudelliset velat ZUSille, Sosnowiecin kaupunginvirastolle, verovirastolle ja PFRONille lisääntyivät vuosina 2001–2006. Lisävelkaantuminen alkoi vuonna 2001 ja jatkui joulukuuhun 2001 asti. Lyhyen vakaamman jakson jälkeen velan määrä kasvoi taas helmikuusta 2002 marraskuuhun 2003. Yritys kykeni jälleen huolehtimaan veloistaan vasta marraskuusta 2003 lokakuuhun 2004 kestäneellä ajanjaksolla. Todennäköisesti se pyrki täyttämään 30 päivänä elokuuta 2002 annetun lain vaatimukset saadakseen velkansa mitätöidyiksi. Marraskuussa 2004 yrityksen velat alkoivat kuitenkin jälleen lisääntyä.

(34)

Syksyllä 2004, kun TB oli turhaan yrittänyt saada velkansa mitätöidyiksi, sille oli kertynyt yhteensä noin 20 miljoonan zlotyn velkapääoma. Tämä vahvistetaan vuotta 2004 koskevassa Puolan neljännessä seurantakertomuksessa, joka on annettu 8 päivänä maaliskuuta 2005. Kertomuksessa mainitaan erikseen seuraavat maksurästit:

Taulukko 2

Puolan seurantakertomuksessa mainitut TB:n velat (maaliskuu 2005)

(35)

TB:n velat julkisille velkojille olivat tämän perusteella vuoden 2004 lopussa noin 20 miljoonaa zlotya. Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että vuonna 2004 TB myi tarpeetonta omaisuutta ja onnistui sen ansiosta maksamaan takaisin noin 5 miljoonaa zlotya (1,2 miljoonaa zlotya ZUSille ja 3,8 miljoonaa zlotya kaupunginvirastolle). Tästä huolimatta kertomuksessa todetaan, että vuoden 2004 jälkeen velkaantumisaste paheni jälleen niin, että se tammikuussa 2005 oli 21,1 miljoonaa zlotya.

(36)

Puolan viranomaisten toimittaman oikaisun mukaan edellä mainittu määrä oli vuoden 2004 lopussa 20,761 miljoonaa zlotya. Maaliskuun 31 päivänä 2005 määrä oli 22,43 miljoonaa zlotya ja kesäkuun 30 päivänä 2005 jo 22,91 miljoonaa zlotya. Sittemmin yritys ilmeisesti onnistui myymään osan omaisuudestaan, minkä ansiosta se pystyi vuoden 2005 loppuun mennessä vähentämään velkojaan 20,87 miljoonaan zlotyyn. Jo vuoden 2006 puolivälissä velkaa oli kuitenkin jälleen 22,11 miljoonaa zlotya, ja elokuussa 2006, jolloin yritys julistettiin konkurssiin, sen määrä oli 22,67 miljoonaa zlotya.

(37)

Komission saamien tietojen perusteella TB ei esittänyt vuonna 2004 kattavaa rakenneuudistussuunnitelmaa, johon olisi sisältynyt velkojen uusi maksuaikataulu.

(38)

Viranomaiset, joilla on yritykseltä saatavia, ovat toteuttaneet lain vaatimat täytäntöönpanotoimet. Esimerkiksi Sosnowiecin kaupunginvirasto ja ZUS jäädyttivät yritykselle kuuluvia pankkitilejä varmistaakseen saataviensa perimisen. Toimet eivät kuitenkaan olleet tehokkaita, koska kaikki tileillä olleet varat oli kohdennettu työntekijöiden palkkojen maksuun.

(39)

Siksi saatavien perintä tapahtuu pääasiassa kiinteistöihin liittyvien velvoitteiden täytäntöönpanon ja pysyvien käyttöoikeuksien hankinnan muodossa. Lisäksi eräiden omaisuuserien omistusoikeus on ilmeisesti siirretty kaupunginvirastolle veroasetuksen 66 pykàlàn nojalla.

(40)

Mm. ZUSin saatavien perintä on toteutettu 25 miljoonan zlotyn suuruisen kiinnityksen muodossa. Lisäksi ZUSilla on tuotantoresursseihin noin 12 miljoonan zlotyn kiinnitys, josta 9,5 miljoonan zlotyn kiinnitys on ensisijainen (mm. yli 7 miljoonan zlotyn ensisijainen kiinnitys hitsauslinjaan W-3).

(41)

Toukokuussa 2007 konkurssipesän hoitaja julkaisi luettelon konkurssissa olevan TB:n vahvistetuista veloista, joiden yhteismäärä oli 63 miljoonaa zlotya. Määrään sisältyvät mm. julkisoikeudelliset velvoitteet. Pääasiallinen velkoja on EF, jolla on saatavia yhteensä 35,9 miljoonaa euroa.

(42)

TB ei pannut 25 miljoonan zlotyn investointisuunnitelmaa kokonaisuudessaan täytäntöön, vaan käytti investointeihin noin 10 miljoonaa zlotya ja osoitti lisävaroja T&K-toimiin.

(43)

TB on toteuttanut osan liiketoimintasuunnitelmassa mainituista investoinneista. Vuosina 2003 ja 2004 investoinnit keskittyivät moottoriajoneuvosovelluksiin tarkoitettujen putkien tuotannon kehittämiseen. Tätä varten yritys tilasi vuonna 2003 alumiinipäällysteisten putkien hitsauslinjan (arvo 3 207 000 zlotya) ja vuonna 2004 lyhyiden putkien valmistukseen tarkoitetun leikkauslinjan (arvo 733 000 zlotya). Lisäksi uusittiin jo käytössä olevia hitsauslinjoja (1 063 000 zlotya) ja eräitä rakennuksia (arvo 1 379 000 zlotya, mm. lämmitysjärjestelmä), joita tarvitaan moottoriajoneuvoteollisuuden tarpeisiin suuntautuvassa tuotannossa. Vuosina 2002–2005 moottoriajoneuvoteollisuuteen liittyvään toimintaan investointiin 6,383 miljoonaa zlotya. Puolan viranomaiset ovat vahvistaneet, että kaikki investoinnit liittyivät omaisuuteen, joka tällä välin oli vuokrattu BA:lle (20).

(44)

Lisäksi noin 3,5 miljoonaa zlotya on osoitettu muihin investointeihin, jotka liittyvät atk-järjestelmiin, muiden tuotantohyödykkeiden hankintaan ja muihin hankkeisiin. (21)

(45)

Lisäksi vuosina 2005–2006 oli tarkoitus investoida vielä 12–13 miljoonaa zlotya. Oli mm. tarkoitus kiirehtiä kromiputkielementtien tuotannon käynnistämistä ja hankkia tätä varten vuonna 2006 uusi hitsauslinja (noin 6 miljoonaa zlotya). Tämä suunnitelma ei kuitenkaan komission käsityksen mukaan toteutunut.

(46)

TB ei ole onnistunut voittamaan taloudellisia vaikeuksia eivätkä pankit ole myöntäneet sille lainaa.

(47)

Rakenneuudistuksen aikana TB ei pystynyt saamaan taloudellista tukea luotonantajilta eikä paikallisilta rahoituslaitoksilta. (22) Itse asiassa pankki oli jo vuonna 2003 rajoittanut yritykselle tarjoamiaan luottomahdollisuuksia. Tilanne korjaantui vasta kun mukaan tuli sijoittaja, GFR, joka otti haltuunsa suuren osan yrityksen veloista ja muutti ne pitkäaikaisiksi lainoiksi. Tästä huolimatta TB oli vuonna 2004 jälleen siinä tilanteessa, että se ei voinut saada pankkilainaa. (23)

(48)

Tämä johtui siitä, että TB ei saanut toimintaansa kannattavaksi rakenneuudistuksen aikana erittäin suotuisasta markkinatilanteesta huolimatta.

(49)

Kuten riippumattomista seurantakertomuksista käy ilmi, TB jäi putkien myynnissä jo vuonna 2003 selvästi jälkeen 48 000 tonnin tavoitteesta, sillä myynti oli vain 30 000 tonnia (24). Lisävaikeuksia yritykselle aiheuttivat sen tärkeimmälle raaka-aineelle, leveälle kuumavalssatulle teräsnauhalle, määrätyt tariffit sekä epäonnistunut hinnanalennusstrategia, jonka tuloksena yritykset tulot vähenivät. Niinpä yrityksen käyttökate vuonna 2004 oli 5 miljoonaa zlotya negatiivinen (liikevaihto oli 92 miljoonaa zlotya). Tämän vuoksi yritys ei läpäissyt komission elinkelpoisuustestiä. Tammikuun 2004 yhteenvetokertomuksessa komission riippumaton asiantuntija totesi, että TB ”jatkaa liiketoimintaa, vaikka on tosiasiallisesti maksukyvytön” (25).

(50)

Myös syyskuussa 2004 annetussa Puolan kolmannessa seurantakertomuksessa todettiin, että TB:n maksuvalmius oli huono ja että sen liiketoiminnan ylijäämä ei riittänyt kattamaan velkojen maksueriä ja korkoja. Tämän perusteella oli olemassa suuri riski, että yritys ei lopulta pystyisi maksamaan velkojaan (26). Vuotta 2004 koskevassa Puolan neljännessä seurantakertomuksessa esitettiin yksityiskohtaisia tietoja maksurästeistä (ks. edellä johdanto-osan 33 kappale). Lisäksi siinä todettiin, että yritys ei ollut saanut tukea rahoituslaitoksilta eikä se ollut toteuttanut työvoiman vähentämistä koskevaa suunnitelmaa eikä myöskään saavuttanut suunniteltua tuotannon kannattavuustasoa. Lisäksi yrityksen taloudellisesta tilanteesta todettiin, että ”kaikista tarkastelun kohteena olevaan Technologie Buczek Sp. z o.o. -yhtymään kuuluvista yrityksistä [TB]:llä on suurin riski menettää maksukykynsä. Liiketoiminnasta saatu nettovoitto ei lievennä riskiä, koska se ei tuo yritykselle lisävaroja. […] Riskin olemassaolosta kertoo se, että suuri osa varallisuudesta on rahoitettu velkarahalla, josta merkittävä osa muodostuu maksurästeistä julkisoikeudellisia laitoksia kohtaan. Tämän vuoksi sijoittajat eivät ole halukkaita sijoittamaan varojaan yritykseen, mistä ovat osoituksena yrityksen vaikeudet saada rahoitusta pankkilainan muodossa.”

(51)

Toukokuussa 2005 laadittu riippumaton seurantakertomus vahvistaa Puolan viranomaisten näkemyksen. (27) Siinä todetaan, että vaikka terästeollisuusmarkkinat vahvistuivat vuonna 2004 ja teräksen hinta nousi (30 prosenttia odotettua enemmän), TB:n käyttökate oli negatiivinen ja myynti jäi 20 prosenttia ennakoitua pienemmäksi. Asiantuntijan mukaan ”vuosien 2003 ja 2004 tulosten perusteella voidaan todeta, että on olemassa suuri riski, että yritys ei saa toimintaansa kannattavaksi vuoden 2006 loppuun mennessä.” (28)

(52)

Syyskuussa 2005 annetussa Puolan viidennessä seurantakertomuksessa todetaan, että ”TB menetti maksukykynsä”. Kertomuksessa myös korostetaan, että tämä johtui valssaamotoiminnan myynnistä. (29)

(53)

TB on uusinut yritysjohtoa ja toimintastrategiaansa useaan kertaan.

(54)

TB on yrittänyt toteuttaa erilaisia rakenteellisia muutoksia. Yrityksen hallitus on erotettu useaan otteeseen: vuonna 2003, vuonna 2005 (helmikuussa ja lokakuussa) sekä vuonna 2006.

(55)

Rakenneuudistusstrategiaa TB muutti vuoden 2003 lopussa, syyskuussa 2005 ja vuoden 2006 alussa. Vuoden 2005 liiketoimintasuunnitelmassa toimintastrategiaa muutettiin tuntuvasti supistamalla TB:n toimintaa niin, että siihen kuului enää vain alumiinipäällysteisten teräsputkien ja kromiteräksestä valmistettujen putkien tuotanto. Tätä varten suunniteltiin työntekijöiden määrän vähentämistä 267:ään. Päivitetyssä liiketoimintasuunnitelmassa TB:lle asetettiin selkeästi velvoite lopettaa saumattomien jaloteräsputkien sekä hitsattujen putkien tuotanto kannattamattomana. Yritys lopetti myös kromiteräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuotannon.

(56)

Kuten Puolan viranomaiset ilmoittivat 14 päivänä helmikuuta 2006 päivätyssä kirjeessä, TB suunnitteli vuodesta 2006 alkaen lopettavansa tuotantotoiminnan vuonna 2007 ja jatkavansa sen jälkeen pelkkänä hallintoyhtiönä. TB suunnitteli perustavansa Puolaan uuden, alan johtavan yrityksen, joka erikoistuisi alumiini- ja kromiputkien tuotantoon moottoriajoneuvoteollisuutta varten. Tätä varten oli tarkoitus perustaa erillinen yritys, koska ”TB:n nykyisen taloudellisen ja varallisuusrakenteen pohjalta […] ei ole mahdollista saavuttaa vakaata taloudellista tilannetta, maksaa talousarviorästejä eikä saada lainaa, niin että yritys voisi saada edullista rahoitusta” (30). Uuden yrityksen oli tarkoitus käyttää hitsauslinjoja W-4 ja W-2 vuokraamalla ne TB:ltä. Samalla koko henkilöstö oli määrä siirtää uuteen yritykseen (lukuun ottamatta muutamia työntekijöitä, jotka jäisivät hoitamaan TB:tä). Lisäksi tarpeeton infrastruktuuri olisi erotettu selkeästi TB:n varallisuudesta. Jäljellä olevat hitsauslaitteet oli tarkoitus myydä omaisuuden uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Kun otetaan huomioon, että tuotanto oli määrä lopettaa vuoden 2006 loppuun mennessä, komissio katsoo, että uusi rakenneuudistusstrategia merkitsi käytännössä TB:n toiminnan lakkauttamista.

(57)

TB on sittemmin esittänyt konkurssihakemuksen 15 päivänä syyskuuta 2006. Konkurssiin asetettu TB-yhtymä voi edelleen jatkaa liiketoimintaa. TB:n toiminta muodostuu tätä nykyä omaisuuserien vuokraamisesta tytäryhtiöille. Konkurssipesän hoitaja suunnittelee yrityksen organisoitujen osien myymistä. Vuokraustoimintaa on kuitenkin tarkoitus jatkaa siihen asti.

(58)

TB on toteuttanut yhtymän rakenneuudistuksen irrottamalla siitä kaksi kannattavaa tuotannonalaa, eli kromiteräksestä valmistetut valssaustuotteet HB:lle ja alumiini- tai kromipäällysteisten teräsputkien tuotannon BA:lle (ks. edellä johdanto-osan 14 kappale).

(59)

TB:n valssaustuotannon ei katsottu kuuluvan yrityksen ydinliiketoimintaan. Jo vuoden 2002 liiketoimintasuunnitelmassa todetaan, ettei HB:hen kannata tehdä lisäinvestointeja, vaan että se on irrotettava yhtymästä.

(60)

HB perustettiin joulukuussa 2004. Perustamispääoma oli 100 000 zlotya. Seuraavana vuonna yrityksen arvo nousi 14 911 600 zlotyyn, kun 17 päivänä tammikuuta 2005 tehtiin 3 330 900 zlotyn arvoinen omaisuuserien siirto, helmi–maaliskuussa 2005 pääomaa korotettiin 3 850 000 zlotylla ja marraskuussa 2005 jälleen 1 830 700 zlotylla. Heinäkuun 13 päivänä 2006 tehtiin 5 800 000 zlotyn arvoinen aineettomien omaisuuserien lisäys.

(61)

Ns. sveitsiläisen menetelmän perusteella HB:n kokonaisarvoksi saatiin 38 miljoonaa zlotya. Tämän seurauksena yrityksen markkina-arvo on huomattavasti suurempi kuin sen osakkeiden arvo (14,9 miljoonaa zlotya). Itse asiassa HB tuottaa voittoa. Sillä ei ole maksurästejä julkisille laitoksille. Kesä–heinäkuun vaihteessa 2005 HB osti TB:ltä kiinteistöjä ja laitteita, joiden hinta oli 9 450 013 zlotya ja joiden arvoksi on arvioitu 10 430 194 zlotya. Omaisuuteen liittyvät panttaukset jäivät voimaan, ja Puolan lainsäädännön (verolain 112 pykàlàn) nojalla HB:stä tuli jopa TB:n kanssa yhteisvastuullinen velallinen eräiden sellaisten velkojen suhteen, jotka TB:llä oli ZUSille.

(62)

BA:n toiminta käynnistettiin uudelleen vuonna 2005, jotta yritykseen voitaisiin siirtää alumiini- ja kromiputkien tuotanto. Tätä varten TB:n työntekijät siirrettiin BA:han, ja heinäkuussa 2006 yrityksen pääomaa korotettiin 1 550 000 zlotylla. Lisäksi BA vuokrasi TB:ltä tuotantoresurssit, joita tarvitaan pakoputkien valmistukseen moottoriajoneuvoteollisuutta varten (muun muassa hitsauslinjat W 2 ja W 4 sekä leikkauslinjan). Vuokrasopimus on tehty määräämättömäksi ajaksi, ja BA maksaa siitä 258 000 zlotya kuukaudessa sekä arvonlisäveron. Tällä perusteella BA saa selvästi etua näihin omaisuuseriin tehdyistä investoinneista. Puolan seitsemännessä seurantakertomuksessa todetaankin, että TB on siirtänyt BA:lle 20 000 tonnin tuotantokapasiteetin. (31)

(63)

Helmikuussa 2004 EF ja TB allekirjoittivat sopimuksen saatavien perintään liittyvien palvelujen (factoring) toimittamisesta. HB:n ja BA:n osakkeisiin liittyvä pantti rekisteröitiin, jotta voitaisiin varmistaa sen yhdenmukaisuus sopimuksen kanssa. Näin EF:stä tuli TB:n suurin velkoja. Koska EF oli GFR:ssä vain osakkaana, EF:n saatavia ei pidetä TB:hen tehtynä pääomasijoituksena.

(64)

TB omistaa nyt 51,2 prosenttia BA:n osakkeista. Muut BA:n osakkeet siirtyivät EF:lle, kun pantti pantiin täytäntöön 20 päivänä heinäkuuta 2006 velkojen suorittamiseksi. Velat maksettiin osakkeiden nimellisarvon perusteella, joka oli 7,2 miljoonaa zlotya.

(65)

EF esitti velkojana konkurssipesän hoitajalle hakemuksen, jonka mukaan 48,8 prosenttia HB:n osakkeista olisi siirrettävä pois konkurssimenettelystä. Tuomioistuin kuitenkin hylkäsi hakemuksen syyskuussa 2006.

(66)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että TB:n rakenneuudistus ei ole pöytäkirjan nro 8 mukainen, ja mainitsi erikseen kolme ongelmaa:

(67)

Komissio katsoi, että tuensaajana on koko yhtymä.

(68)

Ensinnäkin Puolan viranomaiset kiistävät, että rakenneuudistustukea olisi käytetty väärin. Niiden mukaan kyseistä tukea ei ollut tarkoitettu pelkästään rakenneuudistusta varten.

(69)

Toiseksi Puolan viranomaiset ovat toimittaneet selvityksiä, joita asianomaiset velkojat (ZUS, Sosnowiecin kaupunginvirasto ja PFRON) ovat antaneet toteuttamistaan täytäntöönpanotoimista. Tarkoituksena oli osoittaa, että kyseiset laitokset ovat toimineet yksityisen velkojan tavoin.

(70)

Kolmanneksi Puolan viranomaiset ovat vastanneet Euroopan komission esittämiin epäilyihin, jotka koskevat työvoiman uudelleenjärjestelyä varten vuoden 2003 jälkeen myönnettyä tukea. Viranomaisten mukaan rauta- ja terästeollisuuden rakenneuudistuksesta 24 päivänä elokuuta 2001 annettua lakia muutettiin joulukuussa 2003 niin, että tuki on osoitettu ainoastaan irtisanotuille työntekijöille ja terästehtaat toimivat vain varojen välittäjinä (ks. johdanto-osan 20 kappale edellä).

(71)

Puolan viranomaiset katsovat, että TB:n tytäryhtiöt voidaan saattaa vastuuseen ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat tosiasiallisesti hyötyneet tuesta. Viranomaiset myös toteavat, että pääoman ja varojen lisäykset on toteutettu asianmukaisella tavalla. Lisäksi Puolan viranomaiset katsovat, että HB ei ole teräksentuottaja eikä siksi kuulu pöytäkirjan nro 8 määräysten soveltamisalaan.

(72)

Pöytäkirjassa nro 1 olevassa 8 kohdassa määrätään, että ”sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklassa määrätään, Puolan myöntämää Puolan terästeollisuuden tiettyjen osien rakenneuudistukseen tarkoitettua valtiontukea pidetään yhteismarkkinoille soveltuvana”, jos muun muassa kyseisessä pöytäkirjassa mainitut edellytykset täyttyvät.

(73)

Poikkeusta, jonka nojalla Puolan terästeollisuudelle voitiin myöntää rakenneuudistustukea Eurooppa-sopimuksen nojalla, jatkettiin neuvoston päätöksellä siihen asti, että Puola liittyi Euroopan unioniin. Kyseinen määräys sisältyy Puolan EU:hun liittymisestä tehdyn sopimuksen pöytäkirjaan nro 8. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi pöytäkirjassa määritellään aikataulu, joka käsittää tietyn ajanjakson ennen liittymistä ja sen jälkeen. Tarkemmin sanottuna Puola voi järjestelyn mukaan myöntää rajoitetun määrän valtiontukea rakenneuudistukseen vuosina 1997–2003, mutta muuta valtiontukea Puolan terästeollisuuden rakenneuudistukseen ei saa myöntää vuosina 1997–2006. Tässä suhteessa pöytäkirja nro 8 eroaa selkeästi muista liittymissopimuksen määräyksistä, esimerkiksi liitteessä IV tarkoitetusta siirtymäkauden järjestelystä (”voimassa oleva tuki”), joka koskee ainoastaan ennen liittymistä myönnettyä valtiontukea siltä osin kuin sitä ”sovelletaan edelleen” liittymisen jälkeen. Pöytäkirjaa nro 8 voidaan näin ollen pitää erityislakina (lex specialis), joka ohittaa muut liittymissopimuksen määräykset niiden asioiden osalta, joista siinä määrätään (32).

(74)

Komissio katsoo myös, että kansallisen rakenneuudistusohjelman ja pöytäkirjan nro 8 soveltamisala ei rajoitu ainoastaan EHTY:n perustamissopimuksen liitteen I soveltamisalaan. Pöytäkirjan nro 8 soveltamisalaan kuuluvat myös eräät sellaiset terästeollisuuden alat, jotka eivät kuulu EHTY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan (33), muun muassa saumattomat putket ja suuret hitsatut putket. Tämä on niissä valtiontukisäännöissä (34) esitetyn terästuotteiden määritelmän mukaista, joita sovellettiin silloin kun pöytäkirja nro 8 tuli voimaan. Määritelmä perustuu erityisesti pöytäkirjalla nro 8 täytäntöön pantavan kansallisen rakenneuudistusohjelman soveltamisalaan. Itse asiassa puolet uusimman kansallisen rakenneuudistusohjelman edunsaajista on putkenvalmistajia, kuten konkurssiin julistetut Huta Andrzej S.A. ja Huta Batory S.A., Mittal Steel Polandin tytäryhtiö Huta Pokój (entinen PHS), sekä TB S.A. Siksi myös pöytäkirjaa nro 8 sovelletaan putkentuottajiin, muun muassa TB:hen.

(75)

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa ei normaalisti sovellettaisi tukeen, joka on myönnetty ennen liittymistä ja jota ei sovelleta enää liittymisen jälkeen, mutta pöytäkirjan nro 8 määräyksillä perustamissopimuksen mukainen valtiontuen valvonta laajennetaan koskemaan kaikkea valtiontukea, joka on myönnetty Puolan terästeollisuuden rakenneuudistusta varten vuosina 1997–2006.

(76)

Perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen päätös voidaan tehdä sen jälkeen kun Puola on liittynyt Euroopan unioniin. Koska pöytäkirjassa nro 8 ei ole asiaa koskevia erityismääräyksiä, Puolaan sovelletaan tavanomaisia sääntöjä ja periaatteita. Tämän vuoksi sovelletaan myös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 659/1999 (35), jäljempänä ’menettelyasetus’.

(77)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(78)

Pöytäkirjassa nro 8 annetaan Puolalle lupa myöntää TB:lle rakenneuudistustukea yrityksen rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa varten.

(79)

Tuen myöntäminen oli kuitenkin sallittu vain tiettynä aikana, joka päättyi vuoden 2003 lopussa. Tämän jälkeen Puolalla ei ole ollut oikeutta myöntää rakenneuudistustukea pöytäkirjan nro 8 nojalla. Kaikki tällainen tuki olisi siten vastoin pöytäkirjassa nro 8 olevan 18 kohdan c alakohdan määräyksiä, joissa kielletään valtiontuen myöntäminen terästeollisuudelle ja erityisesti pöytäkirjassa mainituille yrityksille.

(80)

Tästä huolimatta Puolan viranomaiset ovat myöntäneet TB:lle uusia luottoja tai pidentäneet maksamattomia luottoja vuoden 2003 jälkeen, mikä merkitsee perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen myöntämistä.

(81)

Komissio muistuttaa, että perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohta koskee toimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa eri muodoissa. Vaikka ne eivät olisikaan varsinaisia valtiontukitoimenpiteitä, ne vähentävät yrityksen tavanomaisia kustannuksia, niin että niillä on valtiontuen luonne ja samat vaikutukset kuin valtiontuella. Tämä on vahvistettu moneen kertaan tapauksissa, joissa julkinen laitos, joka on ollut velvollinen keräämään sosiaaliturvamaksuja, on hyväksynyt näiden maksujen laiminlyönnin tai lykkäämisen, minkä seurauksena sosiaaliturvalaitoksen tavanomaiseen toimintaan liittyvien maksujen väheneminen on selvästi antanut tuensaajayritykselle huomattavan kilpailuedun. (36) Maksujen lykkäämisen sijasta julkinen velkoja olisi voinut vaatia saataviensa välitöntä suorittamista ja tarvittaessa tyytyä sen hyväksi laadittuun kiinnitykseen. (37)

(82)

Jotta komissio voisi katsoa, että toimenpiteeseen sisältyy etu, joka voidaan luokitella perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, sen on osoitettava, että julkiset viranomaiset ovat toimineet toisin kuin oletettu yksityinen velkoja olisi toiminut, jos olisi kyseisenä ajankohtana ollut velalliseen nähden samassa asemassa. (38)

(83)

Komissio katsoo alustavasti, että koska yritykselle on aiemmin myönnetty valtiontukea, asiaa ei yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön nojalla voida tarkastella yksityisen velkojan toiminnan kannalta, koska tällainen oletettu yksityinen velkoja ei selvästi aiemminkaan olisi hyväksynyt alkuperäisen velan mitätöintiä, mikä päinvastaisessa tapauksessa ei olisikaan ollut valtiontukea. (39) Tämä koskee erityisesti tilannetta, jossa molemmat toimenpiteet on toteutettu rakenneuudistuksen aikana.

(84)

Koska rakenneuudistussuunnitelmaa ei ole päivitetty, tilannetta on mahdotonta arvioida yksityisen velkojan kannalta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan myös siinä tapauksessa, että velkojen uudelleenjärjestelyä koskevaa sopimusta tarkasteltaisiin markkinataloudessa toimivan yksityisen sijoittajan kannalta, tällainen sijoittaja vaatisi rakenneuudistussuunnitelman kattavaa päivittämistä. Yksityinen velkoja tai sijoittaja ei hyväksyisi rakenneuudistusta ilman tällaista suunnitelmaa, (40) kuten tarkasteltavana olevassa tapauksessa on tapahtunut.

(85)

Hypoteettinen yksityinen sijoittaja ei missään tapauksessa tekisi rakenneuudistusta koskevaa lisäsopimusta edes hypoteettisen rakenneuudistussuunnitelman perusteella.

(86)

Komissio ei kiistä sitä tosiseikkaa, että 30 päivänä elokuuta 2002 annettuun lakiin perustuvien mekanismien nojalla oli tietyn ajan oikeutettua jättää panematta täytäntöön ne julkisoikeudelliset saatavat, jotka olisi voitu mitätöidä liiketoimintasuunnitelman/kansallisen rakenneuudistusohjelman nojalla. Itse asiassa 30 päivänä elokuuta 2002 annetussa laissa kielletään rakenneuudistuksen piiriin kuuluvien saatavien täytäntöönpano, kunnes rakenneuudistusmenettely on saatu päätökseen tai menettely on keskeytetty laissa mainittujen syiden nojalla. Lisäksi komissio ottaa huomioon, että rakenneuudistuksen ulkopuolelle jäävien lisäsaatavien osalta velkojat saattoivat odottaa TB:n taloudellisen tilanteen paranevan suunnitellun velkojen mitätöinnin vuoksi, minkä vuoksi niillä oli perusteet suostua maksujen lykkäämiseen siihen asti, että 30 päivänä elokuuta 2002 annettuun lakiin perustuva tuki olisi myönnetty.

(87)

On kuitenkin selvää, että 30 päivänä elokuuta 2002 annettuun lakiin perustuva rakenneuudistus epäonnistui. Tämä johtui ainakin osaksi siitä, että se ei ollut pöytäkirjan nro 8 mukainen, minkä UOKiK totesi (6 päivänä helmikuuta 2004 annetussa ensimmäisessä) kielteisessä lausunnossaan. Toinen epäonnistumisen syy olivat TB:n taloudelliset ongelmat, joiden vuoksi yritys ei pystynyt noudattamaan kansallisen lainsäädännön mukaisia vaatimuksia. Komissio katsoo, että tärkeimpien julkisoikeudellisten velkojien (mm. ZUS, kaupunginvirasto ja verovirasto) täytyi olla tietoisia rakenneuudistussuunnitelman epäonnistumisesta, koska ne kaikki osallistuivat alkuperäiseen velkojen uudelleenjärjestelyyn. Vastaavasti PFRONin olisi pitänyt nähdä UOKiKin antamaan lausuntoon sisältyvä varoitus, joka koski TB:n velkoja PFRONille.

(88)

Aiemman rakenneuudistussopimuksen täytäntöönpanon epäonnistumisen jälkeen yksityiseltä sijoittajalta voidaan odottaa erityistä varovaisuutta ja velallisen taloudellisen aseman huolellista arviointia. (41) Velkojen maksun lykkäämisestä saatavien etujen huolellinen punnitseminen olisi osoittanut, että mahdollisesta velkojen maksusta saatava tuotto ei olisi ollut suurempi kuin yrityksen selvitystilaan asettamisesta saatava turvattu tuotto. (42) Todellisuudessa maksujen lykkäämistä koskevassa uudessa sopimuksessa olisi pitänyt vaatia, että rakenneuudistus joka tapauksessa palauttaa yrityksen taloudellisen elinkelpoisuuden ja estää maksurästien lisääntymisen, niin että velkoja voisi odottaa saataviensa maksamista kohtuullisessa ajassa.

(89)

TB:n tapauksessa taloudellisen elinkelpoisuuden palautuminen vuoden 2004 loppuun mennessä oli erittäin epätodennäköistä, koska yrityksen käyttökate oli vuosina 2003 ja 2004 negatiivinen, kuten edellä 49–51 kohdassa todetaan. Yrityksen liikevaihto ei riittänyt kulujen kattamiseen. TB ei myöskään pystynyt hyödyntämään terästeollisuuden markkinoiden vahvistumista vuonna 2004. Näin ollen kaikki TB:n tulevasta taloudellisesta elinkelpoisuudesta kertovat merkit olivat negatiivisia.

(90)

Lisäksi TB:n velat lisääntyivät jatkuvasti siksi, että yritys menetti maksukykynsä. Rakenneuudistuksesta huolimatta TB ei pystynyt enää marraskuun 2004 jälkeen maksamaan velkojaan. Erääntyneiden velkojen maksaminen kohtuullisessa ajassa ei näin ollen olisi ollut mahdollista minkään hypoteettisen uuden velkojen uudelleenjärjestelyn avulla.

(91)

Koska julkisoikeudellisilla velkojilla (kaupunginvirasto, ZUS, PFRON ja verovirasto), oli hyvät vakuudet, niillä oli mahdollisuus muuntaa ne käteiseksi Puolan konkurssilainsäädännön mukaan toteutetussa maksukyvyttömyysmenettelyssä, joka kattaa velallisen kaikki velat. Komissio ei voi hyväksyä ZUSin väitettä, jonka mukaan sillä ei ollut hyviä vakuuksia, koska Puolan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan huomattava osuus kiinnityksistä oli ensisijaisia, vaikkakaan eivät kaikki (ks. edellä johdanto-osan 40 kappale). Yrityksen tilan ja sen varallisuusaseman heikentyessä olisi ollut taloudellisesti järkevämpää hyödyntää näitä vakuuksia kuin toteuttaa rakenneuudistus (43).

(92)

Vaikka hypoteettisessa rakenneuudistussuunnitelmassa olisikin ehdotettu jonkinlaista varojen uudelleenjärjestelyä, ehdotus tuskin olisi vähentänyt rakenneuudistuksen vastustusta yksityisten velkojien parissa. Tämä johtuu siitä, että kun yritys on niin pahasti velkaantunut kuin TB, sen kaikki varat on yleensä kiinnitetty, minkä vuoksi niiden myynnistä saatava tuotto jää hyvin vähäiseksi. Tästä on osoituksena se, että vaikka yritys vuonna 2005 ilmoitti moneen kertaan varojensa uudelleenjärjestelystä, se ei saanut niiden myynnistä enempää kuin 5 miljoonaa zlotya.

(93)

Komissio ymmärtää, että TB yritti vuonna 2004 (ja myöhemminkin) muutamaan otteeseen maksaa osan veloistaan. Komissio kuitenkin toteaa, että maksut kattoivat hädin tuskin kertyneet korot (ks. vuonna 2004 maksettujen 5 miljoonan zlotyn velkojen maksun seuraukset johdanto-osan 34 kappaleessa olevassa taulukossa).

(94)

Kokonaiskuvaa on vielä syytä täydentää toteamalla, että syyskuun 2005 suunnitelma ei ollut missään suhteessa asianmukainen ehdotus velkojen uudelleenjärjestelyn jatkamiseksi. Kun otetaan huomioon, että yritys oli määrä asettaa selvitystilaan, on selvää, että sen liiketoiminta ei tuottaisi voittoa ja että toiminnan lopettaminen oli ainoa ratkaisu. Itse asiassa suunnitelma osoitti, että ZUS saattoi odottaa saavansa takaisin ainoastaan osan saatavistaan. Kyseiset varat oli tarkoitus kerätä 20 miljoonan zlotyn varojen uudelleenjärjestelystä vuoden 2005 loppuun mennessä, mikä edellisessä kappaleessa esitettyjen syiden perusteella oli epärealistista. Epärealistinen oli myös ehdotus, jonka mukaan TB maksaisi vuoden 2005 jälkeen maksukyvystään riippuen 100 000 zlotya kuukaudessa, sillä yritys oli tuolloin jo lopettanut toimintansa.

(95)

Päinvastoin, TB myöntää vuoden 2005 liiketoimintasuunnitelmassaan, että varojen siirtämistä BA:lle pidettiin ainoana mahdollisuutena palauttaa yrityksen taloudellinen elinkelpoisuus. Sen lisäksi, että tämä toimenpide merkitsi ainoan tuottavan toiminnan (BA) irrottamista, se myös sinetöi TB:n kohtalon eli johti sen selvitystilaan asettamiseen.

(96)

Yhteenvetona komissio katsoo, että hypoteettinen yksityinen velkoja olisi mieluummin vaatinut saataviensa pakkotäytäntöönpanoa jo vuoden 2004 lopulla. Tuolloin kävi selväksi, että TB ei pystynyt täyttämään aiempia velkojen uudelleenjärjestelyä koskevia sopimuksia ja ettei se pystyisi maksamaan myöskään juoksevia velkojaan. Tästä huolimatta ei esitetty minkäänlaista päivitettyä rakenneuudistussuunnitelmaa eikä näyttänyt todennäköiseltä, että yritys alkaisi tuottaa voittoa.

(97)

Puolan viranomaiset eivät siis onnistuneet panemaan täytäntöön 20,761 miljoonan zlotyn saatavia (Puolan neljännessä rakenneuudistuskertomuksessa mainittiin määräksi 20,267 miljoonaa zlotya, mutta Puolan viranomaiset korjasivat määrää myöhemmin). Kyseinen määrä on toimintatukea, jonka ansiosta yritys saattoi jatkaa tappiollista toimintaansa ja siten saada siitä etua, joka oli myönnetty sille valtion varoista. Tällainen tuki uhkaa vääristää kilpailua alalla, jolla käydään kauppaa jäsenvaltioiden välillä, eikä tuki sen vuoksi sovellu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan nojalla.

(98)

Tuen määrän selvittämistä varten on suoritettava simulaatio, jonka avulla voidaan arvioida, mikä olisi ollut tulos, jos saatavia ei olisi pantu täytäntöön. Koska yksityinen velkoja olisi valinnut saataviensa pakkotäytäntöönpanon, toimenpiteen toteuttamatta jättämisestä yritykselle aiheutuva etu on yhtä suuri kuin niiden velkojen määrä, joita yrityksen ei tarvitse maksaa takaisin. Toisin sanoen yrityksellä on käytössään määrä, jota se taloudellisen tilanteensa vuoksi ei olisi voinut saada markkinoilta. Varsinkin jos valtio olisi vaatinut saataviensa täytäntöönpanoa, yritys ei olisi pystynyt maksamaan erääntyneitä maksujaan ja olisi todennäköisesti joutunut konkurssiin. Näin ollen täytäntöönpanosta luopuminen tuotti saman tuloksen kuin se, että edunsaajalle olisi myönnetty koko se määrä, joka nyt jätettiin panematta täytäntöön. (44) Tämän perusteella etu koskee 20,761 miljoonan zlotyn määrää, jonka yritys sai käyttöönsä 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen. Koska markkinataloudessa toimiva yksityinen sijoittaja olisi kuitenkin pannut täytäntöön alkuperäiset saatavansa, niiden ei voida katsoa olevan enää olemassa, joten niitä ei oteta huomioon kahteen kertaan.

(99)

Vuoden 2004 jälkeen työvoiman uudelleenjärjestelyä varten myönnettyjen talousarviovarojen osalta komission epäilykset ovat hälventyneet. Kyseisiä varoja ei voida pitää valtiontukena, koska ne myönnetään Puolan viranomaisten antaman selvityksen mukaan yksinomaan irtisanotuille työntekijöille, ei siis yritykselle eikä työnantajalle. Lisäksi varat myönnetään työntekijöiden irtisanomisen jälkeen eikä niistä vähennetä muita velvoitteita, jotka yrityksen on itse maksettava siinä tapauksessa, että tällaista talousarviotukea ei ole myönnetty.

(100)

Pöytäkirjassa nro 8 olevan 18 kohdan a alakohdassa annetaan komissiolle valtuudet ”toteuttaa aiheelliset toimet, joilla vaaditaan asianomaisia yhtiöitä maksamaan takaisin tuet, jotka on myönnetty tässä pöytäkirjassa vahvistettuja edellytyksiä rikkoen, jos seurannassa osoittautuu, että tässä pöytäkirjassa esitetyt siirtymäjärjestelyjä koskevat edellytykset eivät ole täyttyneet”.

(101)

Komissio katsoo, että TB ei pannut rakenneuudistussuunnitelmaa kokonaan täytäntöön, kuten pöytäkirjassa nro 8 olevassa 9 kohdassa selkeästi vaaditaan. Lisäksi yritys toteutti erilaisia edellä johdanto-osan 56 kappaleessa mainittuja toimenpiteitä, jotka aiheuttivat yrityksen konkurssin. Puolan viranomaiset eivät ole kiistäneet näitä väittämiä.

(102)

TB ei myöskään ole täyttänyt eräitä pöytäkirjassa nro 8 olevassa 9 kohdassa määriteltyjä vaatimuksia:

(103)

Koska TB ei täyttänyt pöytäkirjassa nro 8 määriteltyjä edellytyksiä eikä pannut liiketoimintasuunnitelmaansa täytäntöön vaaditulla tavalla, rakenneuudistustukea on käytetty väärin ja se on maksettava takaisin.

(104)

Päätöksessään menettelyn aloittamisesta komissio totesi, että tarkastellessaan tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille se voisi pitää painavampina muita syitä kuin sitä, että rakenneuudistustukea ei ole käytetty rakenneuudistussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Tätä varten komissio huomautti, että kansallisen rakenneuudistusohjelman nojalla ei myönnetä ainoastaan rakenneuudistustukea vaan myös muunlaista tukea. Rakenneuudistuksen epäonnistumisen ei siis tarvitse merkitä sitä, että koko tuki on käytetty väärin (47), jos tuki soveltuu yhteismarkkinoille muiden valtiontukisääntöjen nojalla (48).

(105)

Komissio toteaa, että 23 päivään heinäkuuta 2002 asti terästeollisuutta koskevat valtiontukisäännöt sisältyivät yhteisön säännöistä valtion tuesta terästeollisuudelle 18 päivänä joulukuuta 1996 tehtyyn komission päätökseen N:o 2496/96/EHTY (49), jäljempänä ’terästukisäännöt’. (50) Kuten pöytäkirjan nro 8 soveltamista koskeva komission käytäntö osoittaa, komissio periaatteessa katsoo, että jos tuki on myönnetty muiden suuntaviivojen, esimerkiksi T&K-suuntaviivojen, mukaisesti, se voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, jos komissiolla ei ole vakavia syitä epäillä, että tukitoimenpiteet eivät ole liittymissopimuksen liitteessä IV olevan 3 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisia. (51)

(106)

Ensinnäkin terästeollisuuden valtiontuesta annettujen suuntaviivojen 2 artiklan nojalla, samoin kuin valtiontukisääntöjen nojalla valtiontuen myöntäminen on sallittua, jos tuki on T&K-tuen myöntämistä koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaista. T&K-tukea myönnettiin kansallisen rakenneuudistusohjelman nojalla tieteellisen tutkimuskomitean (KBN) toimesta, ja tuki mainitaan komitean puheenjohtajan 30 päivänä marraskuuta 2001 antamassa ohjelmassa, joka koskee valtion talousarviosta tieteellistä tutkimustyötä varten myönnettävän tuen myöntämisedellytyksiä ja -menettelyä sekä tuen laskemista. Komissio on hyväksynyt ohjelman voimassa olevana tukena liittymissopimuksen liitteeseen IV sisältyvän valtiontukiasian PL nro 6 yhteydessä. Tieteellisen tutkimuskomitean tuki määritellään kansallisessa rakenneuudistusohjelmassa ”T&K-tarkoitukseen myönnetyksi hyväksytyksi valtiontueksi”, eli se erotetaan ”rakenneuudistusvälineistä” (52). Kansallinen rakenneuudistusohjelma on hyväksytty tässä muodossa vuonna 2003 tehdyllä neuvoston päätöksellä. Komissio on sen vuoksi päättänyt olla vastustamatta tukea, joka on myönnetty KBN:n varoista vuosina 1997–2003 liittymissopimuksen liitteen IV mukaisesti ja katsoo sen vuoksi tämän tuen olevan yhteismarkkinoille sovellettavien T&K-tukea koskevien sääntöjen mukaista. (53)

(107)

Koska liiketoimintasuunnitelmassa T&K-tueksi kutsuttu tuki on myönnetty KBN:n toimesta, se voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Lisäksi komissio katsoo, että Puolan viranomaiset ovat pystyneet osoittamaan, että kyseistä tukea on maksettu ainoastaan T&K-toimien toteuttamisen perusteella. Tämä koskee tukea, joka on myönnetty vuosina 2002–2003, sekä T&K-toimiin vuosina 1997–2000 myönnettyä tukea.

(108)

Sen sijaan muut koulutusta tai työvoiman uudelleenjärjestelyä tai muita rakenneuudistustoimia varten myönnetyt tukitoimenpiteet eivät sovellu yhteismarkkinoille sen enempää terästukisääntöjen kuin yleisten valtiontukisääntöjenkään nojalla.

(109)

Ensinnäkään tukea ei ole myönnetty ympäristönsuojelua varten yhteisön suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla. (54) Puolan viranomaiset ovat väittäneet, että ympäristönsuojelutueksi ilmoitettu tuki on myönnetty vuonna 1997 ympäristönsuojelutarkoituksiin, mutta ne eivät ole täsmentäneet näitä tarkoituksia millään tavoin. Edes se, että tuen on myöntänyt alueellinen ympäristönsuojelu- ja vesitalousrahasto (Wojewódzkie Fundusz Ochrony Środowiska i Gospodarki Wodne), ei riitä takeeksi siitä, että tuki soveltuu yhteismarkkinoille, koska kyseiset rahastot mainitaan kansallisessa rakenneuudistusohjelmassa esimerkkinä rakenneuudistusvälineistä, ja toisin kuin T&K-tuki, niitä ei mainita erillään rakenneuudistusvälineistä (ks. johdanto-osan 106 kappale edellä). Toiseksi kyseistä tukea ei käytetty myöskään tuotantokapasiteetin sulkemiseen (terästukisääntöjen 4 artikla), koska TB ei ole sulkenut ainuttakaan tuotantolaitosta. Lopuksi on todettava, että Puolan viranomaiset eivät ole ympäristönsuojelurahastoista myönnettyä tukea lukuun ottamatta vedonneet mihinkään terästukisäännöissä tai yleisissä valtiontukisäännöissä mainittuun poikkeukseen, jonka nojalla tuki voitaisiin katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

(110)

Komissio haluaa myös huomauttaa, että vaikka tietyt toimenpiteet voitaisiinkin hyväksyä rakenneuudistustueksi kattavan rakenneuudistussuunnitelman nojalla, joka takaa yrityksen taloudellisen elinkelpoisuuden palautumisen, tällaisen rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon laiminlyönti ja se, että yrityksen elinkelpoisuus ei ole palautunut, ovat periaatteessa osoitus siitä, että koko rakenneuudistussuunnitelma on epäonnistunut ja että kaikki tätä tarkoitusta varten myönnetyt tukitoimet ovat menettäneet merkityksensä. Siksi myös aiemmin tämän suunnitelman mukaisesti myönnetty tuki menettää oikeutuksensa ja se on jälkikäteen katsottava yhteismarkkinoille soveltumattomaksi.

(111)

Puolan viranomaiset ovat väittäneet, että työvoiman uudelleenjärjestelyä varten myönnetty tuki soveltui yhteismarkkinoille, koska sen myöntäminen liittyi muihin liittymisneuvotteluissa käsiteltyihin seikkoihin. Komissio ei kiistä tätä, mutta huomauttaa, että tällainen soveltuvuusperuste ei tarkoita sitä, että tuki soveltuisi yhteismarkkinoille ilman rakenneuudistussuunnitelmaa. Koska rakenneuudistus epäonnistui, on katsottava, että myös yksittäinen toimenpide, tässä tapauksessa työvoiman uudelleenjärjestely, on toteutettu tarkoitustaan vastaamattomalla tavalla. Koska käytössä ei ole mitään tietoja, joiden perusteella kyseisen tuen voitaisiin katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille muista syistä, komission on katsottava, että se ei sovellu yhteismarkkinoille.

(112)

Yhteenvetona voidaan todeta, että koska muuhun koulutusta, työvoiman uudelleenjärjestelyä tai muita rakenneuudistustoimia varten myönnettyyn tukeen ei voida soveltaa mitään EHTY:n terästukisääntöihin tai yleisiin valtiontukisääntöihin sisältyvää poikkeusta, komissio katsoo, että kyseessä on sääntöjenvastaisesti myönnetty rakenneuudistustuki, joka pöytäkirjan nro 8 nojalla ei sovellu yhteismarkkinoille. Tämän vuoksi komissio katsoo, että seuraavat toimenpiteet ovat väärinkäytettyä tukea: rakenneuudistustuki 849 746 zlotya, koulutustuki 132 240 zlotya, ympäristönsuojelutuki 196 800 zlotya sekä työllistämistuki 190 400 zlotya, eli yhteensä 1 369 186 zlotya.

(113)

Edellä esitetyn lisäksi myös velkojen pakkotäytäntöönpanon toteuttamatta jättäminen vuoden 2004 lopulla on toimintatukea, joka on selkeästi yhteismarkkinoiden periaatteiden vastaista. Kyseistä tukea ei voida hyväksyä rakenneuudistustukena pöytäkirjassa nro 8 tarkoitetussa merkityksessä, koska pöytäkirjassa kielletään kaikenlaisen tuen myöntäminen vuoden 2003 jälkeen. Tukea ei voida hyväksyä myöskään perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan määräysten nojalla. Komissio muistuttaa, että Puolan viranomaiset eivät ole muuta väittäneetkään. Tämän vuoksi myös kaikki Puolan EU:hun liittymisen jälkeen TB:lle, BA:lle ja HB:lle myönnetty tuki on yhteismarkkinoille soveltumatonta riippumatta siitä, onko tuensaaja (tässä tapauksessa HB) teräksentuottaja vai ei.

(114)