ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 98

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

51. vuosikerta
10. huhtikuu 2008


Sisältö

 

I   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

 

Komission asetus (EY) N:o 322/2008, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2008, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 323/2008, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2008, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 324/2008, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2008, merenkulun turvatoimien alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista tarkistetuista menettelyistä ( 1 )

5

 

 

II   EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

 

 

PÄÄTÖKSET

 

 

Komissio

 

 

2008/291/EY

 

*

Komission päätös, tehty 18 päivänä maaliskuuta 2008, elimiä, joiden palveluksessa olevilla tutkijoilla on oikeus käyttää salassapidettäviä tietoja tieteellisiin tarkoituksiin, koskevan luettelon vahvistamisesta tehdyn päätöksen 2004/452/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1005)  ( 1 )

11

 

 

2008/292/EY

 

*

Komission päätös, tehty 4 päivänä huhtikuuta 2008, sen vahvistamisesta, että Mustameri ja siihen yhdistyvät vesistöalueet eivät ole eurooppalaisen ankeriaan luonnollisia elinympäristöjä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 soveltamiseksi (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1217)

14

 

 

2008/293/EY

 

*

Komission päätös, tehty 4 päivänä huhtikuuta 2008, Ranskassa käytettävien sianruhojen luokitusmenetelmien hyväksymisestä tehdyn päätöksen 2006/784/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1235)

16

 

 

2008/294/EY

 

*

Komission päätös, tehty 7 päivänä huhtikuuta 2008, ilma-aluksissa tarjottavien matkaviestintäpalvelujen (MCA-palvelujen) käyttämiä radiotaajuuksia koskevien käyttöehtojen yhdenmukaistamisesta yhteisössä (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1256)  ( 1 )

19

 

 

SUOSITUKSET

 

 

Komissio

 

 

2008/295/EY

 

*

Komission suositus, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2008, ilma-aluksissa tarjottavia matkaviestintäpalveluja (MCA-palveluja) koskevista valtuutuksista Euroopan yhteisössä (tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1257)  ( 1 )

24

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 283/2008, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2008, ylimääräisten tullien käyttöön ottamisesta tiettyjen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 673/2005 liitteen I korvaamisesta (EUVL L 86, 28.3.2008)

28

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

ASETUKSET

10.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 322/2008,

annettu 9 päivänä huhtikuuta 2008,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (1) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä huhtikuuta 2008.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 9 päivänä huhtikuuta 2008 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

JO

74,4

MA

52,8

TN

115,9

TR

101,4

ZZ

86,1

0707 00 05

EG

178,8

MA

43,7

TR

174,6

ZZ

132,4

0709 90 70

MA

88,0

TR

122,2

ZZ

105,1

0805 10 20

EG

53,4

IL

56,2

MA

52,8

TN

54,1

TR

64,5

US

51,9

ZZ

55,5

0805 50 10

AR

117,5

TR

137,3

ZA

125,5

ZZ

126,8

0808 10 80

AR

90,6

BR

77,2

CA

97,5

CL

87,1

CN

88,7

MK

52,8

NZ

123,0

US

117,8

UY

45,1

ZA

72,0

ZZ

85,2

0808 20 50

AR

87,7

CL

77,7

CN

53,0

UY

89,6

ZA

98,7

ZZ

81,3


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


10.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 323/2008,

annettu 8 päivänä huhtikuuta 2008,

tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1), ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan yhteisön erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2), 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden ajan.

(5)

Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Liitteenä olevan taulukon 1 sarakkeessa esitetyt tavarat luokitellaan yhdistetyssä nimikkeistössä mainitun taulukon sarakkeen 2 CN-koodeihin.

2 artikla

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tässä asetuksessa vahvistettujen säännösten mukaisia, voidaan vedota asetuksen (ETY) N:o 2913/92 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti vielä kolmen kuukauden ajan.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

László KOVÁCS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 580/2007 (EUVL L 138, 30.5.2007, s. 1).

(2)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).


LIITE

Tavaran kuvaus

Luokittelu

(CN-koodi)

Perusteet

(1)

(2)

(3)

1.

Pehmeästä muovista valmistettu silmälasien muotoinen tuote, jonka sisällä on värillinen nesteseos, jonka koostumus on seuraava (tilavuusprosentteina):

vesi

40

propeeniglykoli

60

Tuote on tarkoitettu päänsäryn lievittämiseen, ja se jäähdytetään jääkaapissa ennen kasvoille asettamista.

3824 90 97

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 3824, 3824 90 ja 3824 90 97 nimiketekstien mukaisesti

Muovisen päällyksen sisältämää seosta käytetään jäähdytteenä, ja se antaa tuotteelle sen olennaisen luonteen nimikkeen 3824 valmisteena.

Tuotteella ei ole 30 ryhmään kuuluvilta tuotteilta edellytettävää terapeuttista tai ennalta ehkäisevää vaikutusta.

2.

Muovista valmistettu tyyny, jonka sisällä on veden ja öljyn sekoitusta ja joka on tarkoitettu uimapukujen tai rintaliivien kuppeihin asetettavaksi.

3926 20 00

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 3926 ja 3926 20 00 nimiketekstien mukaisesti.

Koska tuote on tarkoitettu naisten uimapukujen tai rintaliivien kuppien sisään asetettavaksi, sitä pidetään nimikkeessä 3926 tarkoitettuna alanimikkeeseen 3926 20 00 kuuluvana vaatetustarvikkeena.

3.

Kankaasta valmistettu vyön muotoinen tuote, joka sisältää tavallisen vehnän jyviä ja jota käytetään mikroaaltouunissa lämmittämisen jälkeen alaselän kipujen lievittämiseen.

1001 90 99

Luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön 1 yleisen tulkintasäännön, 3 yleisen tulkintasäännön b alakohdan ja 6 yleisen tulkintasäännön sekä CN-koodien 1001, 1001 90 ja 1001 90 99 nimiketekstien mukaisesti.

Vyön sisältämää tavallista vehnää käytetään varastoituneen lämmön siirtämiseen, ja se antaa tuotteelle nimikkeen 1001 viljan olennaisen luonteen.

Tuotteella ei ole 30 ryhmään kuuluvilta tuotteilta edellytettävää terapeuttista tai ennalta ehkäisevää vaikutusta.


10.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/5


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 324/2008,

annettu 9 päivänä huhtikuuta 2008,

merenkulun turvatoimien alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista tarkistetuista menettelyistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 725/2004 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon satamien turvallisuuden parantamisesta 26 päivänä lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/65/EY (2) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 ja 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Seuratakseen asetuksen (EY) N:o 725/2004 soveltamista jäsenvaltioissa komission olisi aloitettava tarkastusten suorittaminen kuuden kuukauden kuluttua mainitun asetuksen voimaantulosta. Tarkastusten järjestäminen komission valvonnassa on tarpeen kansallisten laadunvalvontajärjestelmien ja merenkulun turvatoimiin liittyvien toimenpiteiden, menettelyjen ja rakenteiden tehokkuuden todentamiseksi.

(2)

Direktiivin 2005/65/EY 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti komission olisi seurattava mainitun direktiivin panemista täytäntöön jäsenvaltioissa asetuksessa (EY) N:o 725/2004 säädettyjen tarkastusten yhteydessä.

(3)

Euroopan meriturvallisuusviraston, joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002 (3), olisi tarjottava komissiolle teknistä tukea aluksien ja niihin liittyvien yhtiöiden sekä tunnustettujen turvaorganisaatioiden valvontatoimien suorittamisessa.

(4)

Komission olisi koordinoitava komission tarkastusten ajankohta ja valmistelu jäsenvaltioiden kanssa. Sen tarkastusryhmiin olisi voitava kutsua päteviä kansallisia tarkastajia, jos heitä on käytettävissä.

(5)

Komission tarkastuksissa olisi noudatettava vahvistettua menettelyä, jossa sovelletaan vakioituja menetelmiä.

(6)

Tarkastuksiin liittyviä arkaluonteisia tietoja olisi käsiteltävä luokiteltuina tietoina.

(7)

Sen vuoksi merenkulun turvaamisen alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista menettelyistä 10 päivänä kesäkuuta 2005 annettu komission asetus (EY) N:o 884/2005 (4) olisi kumottava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 725/2004 11 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan menettelyt, joita noudatetaan suoritettaessa komission tarkastuksia asetuksen (EY) N:o 725/2004 soveltamisen seuraamiseksi sekä kunkin jäsenvaltion että yksittäisten satamarakenteiden ja asianomaisten yhtiöiden tasolla.

Tässä asetuksessa säädetään myös menettelyistä, joita komissio noudattaa suorittaessaan jäsenvaltioiden ja satamarakenteiden tasolla tehtävien tarkastusten yhteydessä direktiivin 2005/65/EY täytäntöönpanon seurantaa tämän asetuksen 2 artiklan 11 alakohdassa määritellyissä satamissa.

Tarkastukset on suoritettava avoimella, tehokkaalla, yhdenmukaistetulla ja johdonmukaisella tavalla.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’komission tarkastuksella’ komission tarkastajien suorittamaa jäsenvaltioiden kansallisten merenkulun turvatoimiin liittyvien laadunvalvontajärjestelmien, toimenpiteiden, menettelyjen ja rakenteiden tarkastusta asetuksen (EY) N:o 725/2004 noudattamisen ja direktiivin 2005/65/EY täytäntöönpanon määrittämiseksi;

2)

’komission tarkastajalla’ 7 artiklan pätevyysvaatimukset täyttävää komission tai Euroopan meriturvallisuusviraston palveluksessa olevaa henkilöä tai kansallista tarkastajaa, jonka komissio on valtuuttanut osallistumaan komission tarkastuksiin;

3)

’kansallisella tarkastajalla’ henkilöä, joka on jäsenvaltion palveluksessa merenkulun turvatoimien tarkastajana ja joka täyttää kyseisen jäsenvaltion asettamat pätevyysvaatimukset;

4)

’objektiivisilla todisteilla’ sellaisia määrällisiä tai laadullisia tietoja, asiakirjoja tai huomioita, jotka liittyvät merenkulun turvaamiseen tai jonkin asetuksessa (EY) N:o 725/2004 tai direktiivissä 2005/65/EY vahvistetun vaatimuksen olemassaoloon ja täytäntöönpanoon ja jotka perustuvat havaintoihin, mittauksiin tai testeihin ja jotka voidaan todentaa;

5)

’havainnolla’ komission tarkastuksen aikana tehtyä huomiota, jota objektiiviset todisteet tukevat;

6)

’vaatimustenvastaisuudella’ havaittua tilannetta, jossa objektiiviset todisteet osoittavat, ettei asetuksessa (EY) N:o 725/2004 tai direktiivissä 2005/65/EY vahvistettua vaatimusta noudateta, ja joka edellyttää korjaavia toimia;

7)

’merkittävällä vaatimustenvastaisuudella’ yksilöitävissä olevaa poikkeamaa, joka aiheuttaa vakavan vaaran merenkulun turvaamiselle ja vaatii välittömiä korjaavia toimia, sekä myös jonkin asetuksessa (EY) N:o 725/2004 tai direktiivissä 2005/65/EY vahvistetun vaatimuksen tosiasiallisen ja järjestelmällisen täytäntöönpanon laiminlyöntiä;

8)

’yhteysyksiköllä’ elintä, jonka kukin jäsenvaltio nimeää toimimaan yhteyspisteenä komission ja muiden jäsenvaltioiden suuntaan sekä edistämään ja seuraamaan asetuksessa (EY) N:o 725/2004 säädettyjen merenkulun turvatoimien ja direktiivissä 2005/65/EY säädettyjen satamien turvatoimien soveltamista ja antamaan niitä koskevia tietoja;

9)

’asianomaisella yhtiöllä’ yksikköä, jonka on nimitettävä yhtiön turvapäällikkö, aluksen turvapäällikkö tai satamarakenteen turvapäällikkö tai joka on vastuussa aluksen turvasuunnitelman tai satamarakenteen turvasuunnitelman toteuttamisesta tai jonka jäsenvaltio on nimittänyt tunnustetuksi turvaorganisaatioksi;

10)

’testillä’ merenkulun turvatoimien koetteelle asettamista, jossa simuloidaan laittoman teon suorittamista koskevaa aietta käytössä olevien turvatoimien tehokkuuden testaamiseksi;

11)

’satamalla’ jäsenvaltioiden direktiivin 2005/65/EY 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti määrittelemää ja sen 12 artiklan mukaisesti komissiolle ilmoittamaa aluetta.

II   LUKU

YLEISET VAATIMUKSET

3 artikla

Jäsenvaltioiden yhteistyö

Jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä komission kanssa sen tarkastustehtävien toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission velvollisuuksia. Tämän yhteistyön on oltava tehokasta sekä valmistelu-, tarkastus- että raportointivaiheissa.

4 artikla

Komission valtuuksien käyttäminen

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että komission tarkastajat voivat käyttää valtuuksiaan tarkastaa asetuksen (EY) N:o 725/2004 tai direktiivin 2005/65/EY mukaisesti merenkulun turvatoimiin liittyviä toimintoja, joita on toteuttanut toimivaltainen viranomainen sekä mikä tahansa asianomainen yhtiö.

2.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että komission tarkastajilla on pyynnöstä mahdollisuus tutustua kaikkiin asiaa koskeviin turvatoimiin liittyviin asiakirjoihin ja erityisesti

a)

asetuksen (EY) N:o 725/2004 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun mainitun asetuksen täytäntöönpanoa koskevaan kansalliseen ohjelmaan;

b)

asetuksen (EY) N:o 725/2004 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin yhteysyksikön toimittamiin tietoihin ja valvontaraportteihin;

c)

jäsenvaltioiden suorittaman satamaturvallisuussuunnitelmien seurannan tuloksiin.

3.   Jos komission tarkastajat kohtaavat vaikeuksia tehtäviään suorittaessaan, asianomaisten jäsenvaltioiden on avustettava komissiota kaikin oikeudellisten valtuuksiensa mukaisin keinoin, jotta komissio voisi toteuttaa tehtävänsä täysimääräisesti.

5 artikla

Kansallisten tarkastajien osallistuminen komission tarkastuksiin

1.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä antamaan komission käyttöön kansallisia tarkastajia, jotka voivat osallistua komission tarkastuksiin sekä niihin liittyviin valmistelu- ja raportointivaiheisiin.

2.   Kansallinen tarkastaja ei saa osallistua komission tarkastuksiin siinä jäsenvaltiossa, jossa hänellä on työ- tai virkasuhde.

3.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle luettelo niistä kansallisista tarkastajista, joita komissio voi pyytää osallistumaan komission tarkastuksiin.

Kyseinen luettelo on saatettava ajan tasalle vähintään kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

4.   Komissio toimittaa tämän artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut luettelot asetuksen (EY) N:o 725/2004 11 artiklan 1 kohdalla perustetulle komitealle, jäljempänä ’komitea’.

5.   Jos komissio katsoo, että kansallisen tarkastajan on tarpeen osallistua tiettyyn komission tarkastukseen, se tiedustelee jäsenvaltioilta, ovatko kansalliset tarkastajat käytettävissä komission tarkastusta varten. Tällaiset tiedustelut tehdään tavallisesti kahdeksan viikkoa ennen tarkastusta.

6.   Komissio vastaa yhteisön sääntöjen mukaisesti kuluista, jotka aiheutuvat kansallisten tarkastajien osallistumisesta komission tarkastuksiin.

6 artikla

Euroopan meriturvallisuusviraston tekninen tuki komission tekemissä tarkastuksissa

Antaessaan komissiolle teknistä tukea asetuksen (EY) N:o 1406/2002 2 artiklan b alakohdan iv alakohdan mukaisesti Euroopan meriturvallisuusvirasto antaa käyttöön teknisiä asiantuntijoita, jotka voivat osallistua komission tarkastuksiin sekä niihin liittyviin valmistelu- ja raportointivaiheisiin.

7 artikla

Komission tarkastajien pätevyysvaatimukset ja koulutus

1.   Komission tarkastajilla on oltava asianmukainen pätevyys, mukaan lukien riittävä teoreettinen ja käytännön kokemus merenkulun turvatoimien alalla. Tähän sisältyvät tavallisesti seuraavat:

a)

merenkulun turvatoimien ja sen, miten niitä sovelletaan tarkastettavina oleviin toimiin, hyvä tuntemus;

b)

turvateknologioiden ja -tekniikkojen hyvä käytännön tuntemus;

c)

tarkastusperiaatteiden, -menettelyjen ja -tekniikkojen tuntemus;

d)

tarkastettavina olevien toimien käytännön tuntemus.

2.   Ollakseen päteviä suorittamaan komission tarkastuksia komission tarkastajien on suoritettava menestyksekkäästi kyseisten tarkastusten suorittamista koskeva koulutus.

Kun kyseessä ovat kansalliset tarkastajat, koulutuksen, joka on tarpeen, jotta kansalliset tarkastajat voivat toimia komission tarkastajina

a)

on oltava komission hyväksymä;

b)

on sisällettävä sekä perehdyttämis- että jatkokoulutusta;

c)

on varmistettava riittävä suorituskyky sen valvomiseksi, toteutetaanko turvatoimet asetuksen (EY) N:o 725/2004 ja direktiivin 2005/65/EY mukaisesti.

3.   Komissio huolehtii siitä, että komission tarkastajat täyttävät 1 ja 2 kohdassa vahvistetut pätevyysvaatimukset.

III   LUKU

KOMISSION TARKASTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYT

8 artikla

Ilmoitus tarkastuksista

1.   Komissio ilmoittaa tarkastuksesta vähintään kuusi viikkoa etukäteen sen jäsenvaltion yhteysyksikölle, jonka alueella tarkastus suoritetaan. Poikkeustapauksissa tarkastuksesta ilmoittamisen aika voi olla lyhyempi.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tarkastusilmoitus säilyy luottamuksellisena eikä tarkastusprosessi vaarannu.

2.   Yhteysyksikölle ilmoitetaan etukäteen komission tarkastuksen suunnitellusta laajuudesta.

Kun tarkastettavana on satamarakenne, yhteysyksikölle annettavassa ilmoituksessa on mainittava

a)

tarkastetaanko samalla myös kyseisessä satamarakenteessa tai muualla sataman alueella tarkastuksen aikana olevat alukset, ja

b)

sisältyykö tarkastukseen myös direktiivin 2005/65/EY 13 artiklan 2 kohdan mukainen sataman seuranta.

Edellä olevan b alakohdan soveltamiseksi ’seurannalla’ tarkoitetaan sen todentamista, onko direktiivin 2005/65/EY säännökset pantu täytäntöön jäsenvaltioissa ja niiden alueella sijaitsevissa satamissa, jotka on direktiivin 2005/65/EY 12 artiklan mukaisesti ilmoitettu komissiolle. Erityisesti seurannalla tarkoitetaan sen todentamista, onko direktiivin 2005/65/EY kaikki säännökset otettu huomioon sataman turvallisuusarviointia suoritettaessa ja satamaturvallisuussuunnitelmia laadittaessa ja ovatko toimenpiteet, joihin niiden perusteella on ryhdytty, johdonmukaisia asetuksen (EY) N:o 725/2004 mukaisesti kyseisissä satamissa sijaitseville satamarakenteille vahvistettujen säännösten kanssa.

3.   Yhteysyksikön on

a)

ilmoitettava tarkastuksesta jäsenvaltion asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille;

b)

ilmoitettava komissiolle kyseiset asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset.

4.   Yhteysyksikön on ilmoitettava komissiolle vähintään 24 tuntia ennen tarkastusta niiden alusten lippuvaltion nimi ja IMO-numero, joiden odotetaan olevan tarkastuksen aikana satamarakenteessa tai satamassa, jota koskevasta tarkastuksesta on ilmoitettu 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

5.   Jos aluksen lippuvaltio on jäsenvaltio, komissio ilmoittaa, jos se on käytännössä mahdollista, kyseisen jäsenvaltion yhteysyksikölle, että alus voidaan tarkastaa aluksen ollessa satamarakenteessa.

6.   Jos satamarakenteen tarkastukseen jäsenvaltiossa sisältyy alus, jonka lippuvaltio on kyseinen jäsenvaltio, yhteysyksikön on oltava yhteydessä komissioon sen vahvistamiseksi, onko alus satamarakenteessa tarkastuksen aikana vai ei.

7.   Jos aiemmin tarkastettavaksi yksilöity alus ei olekaan satamassa kyseisen satamarakenteen tarkastuksen aikana, komissio ja 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimitetty koordinaattori sopivat vaihtoehtoisesta aluksesta, joka tarkastetaan. Tällainen alus voi sijaita toisessa satamarakenteessa saman sataman alueella. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan tämän artiklan 5 ja 8 kohtaa.

8.   Komission tarkastukset suoritetaan sen jäsenvaltion johdolla, jonka alueella satamarakenne sijaitsee ja joka toteuttaa valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen liittyviä toimenpiteitä merenkulun turvatoimia tehostavien ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn vuoden 1974 yleissopimuksen (SOLAS-yleissopimus) erityismääräysten 9 säännön mukaisesti, kun

a)

aluksen lippuvaltio ei ole jäsenvaltio tai

b)

alusta ei ollut sisällytetty tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin.

9.   Kun tarkastuksesta ilmoitetaan yhteysyksikölle, sille voidaan toimittaa tarkastusta edeltävä kyselylomake, joka asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen tai viranomaisten on täytettävä, sekä pyyntö saada tutustua 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin.

Ilmoituksessa on myös mainittava päivämäärä, johon mennessä täytetty kyselylomake ja 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on toimitettava komissiolle.

9 artikla

Tarkastusten valmistelu

1.   Komission tarkastajien on toteutettava valmistelutoimia varmistaakseen, että tarkastus on tehokas, tarkka ja johdonmukainen.

2.   Komissio toimittaa yhteysyksikölle niiden komission tarkastajien nimet, jotka on valtuutettu suorittamaan tarkastus, sekä muut tiedot aiheellisin osin. Näihin nimiin on sisällyttävä tarkastuksen ryhmänjohtajan nimi; kyseisen ryhmänjohtajan on oltava komission henkilökuntaan kuuluva komission tarkastaja.

3.   Yhteysyksikön on varmistettava, että kutakin tarkastusta varten nimetään koordinaattori, joka huolehtii suoritettavaan tarkastukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Tarkastuksen aikana ryhmänjohtaja on koordinaattorin ensisijainen yhteyshenkilö.

10 artikla

Tarkastusten suorittaminen

1.   Asetuksessa (EY) N:o 725/2004 säädettyjen merenkulun turvatoimia koskevien vaatimusten soveltamista jäsenvaltioissa on seurattava vakiomenetelmien avulla.

2.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että komission tarkastajien seurassa on joku koko tarkastuksen ajan.

3.   Jos tarkastuksen yhteydessä on määrä tarkastaa satamarakenteessa oleva alus eikä aluksen lippuvaltio ole se jäsenvaltio, jossa satamarakenne sijaitsee, sen jäsenvaltion, jossa satamarakenne sijaitsee, on varmistettava, että komission tarkastajien seurassa on asetuksen (EY) N:o 725/2004 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viranomaisen virkailija aluksen tarkastuksen aikana.

4.   Komission tarkastajilla on oltava henkilökortti, jossa heidät valtuutetaan suorittamaan tarkastuksia komission puolesta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komission tarkastajat pääsevät kaikille tarkastuksen kannalta tarpeellisille alueille.

5.   Testejä suoritetaan ainoastaan, jos niistä on ilmoitettu yhteysyksikölle ja sen kanssa sovittu testien laajuudesta ja tarkoituksesta. Yhteysyksikkö koordinoi tarvittaessa asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

6.   Komission tarkastajien on aiheellisissa tapauksissa ja mahdollisuuksien mukaan esitettävä epävirallinen suullinen yhteenveto havainnoistaan paikan päällä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista.

Asianomaiselle yhteysyksikölle on ilmoitettava viipymättä kaikista komission tarkastuksen yhteydessä havaituista merkittävistä asetuksen (EY) N:o 725/2004 ja direktiivin 2005/65/EY vaatimusten vastaisista seikoista ennen tarkastuskertomuksen laatimista tämän asetuksen 11 artiklan mukaisesti.

Kuitenkin tapauksissa, joissa komission tarkastaja alusta tarkastaessaan havaitsee merkittävän vaatimustenvastaisuuden, joka edellyttää 16 artiklan mukaisia toimia, ryhmänjohtaja ilmoittaa asiasta viipymättä kyseisen jäsenvaltion eli satamavaltion yhteysyksikölle.

11 artikla

Tarkastuskertomus

1.   Komissio toimittaa tarkastuskertomuksen jäsenvaltiolle kuuden viikon kuluessa tarkastuksen loppuun saattamisesta. Tähän tarkastuskertomukseen voivat sisältyä tarvittaessa 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen sataman seurannan tulokset.

2.   Jos satamarakenteen tarkastuksen yhteydessä on tarkastettu alus, tarkastuskertomuksen asiaa koskevat osat on toimitettava myös sille jäsenvaltiolle, joka on aluksen lippuvaltio, jos tämä on eri valtio kuin jäsenvaltio, jossa tarkastus suoritettiin.

3.   Jäsenvaltion on välitettävä tarkastetuille yksiköille niitä koskevat havainnot. Itse tarkastuskertomusta ei kuitenkaan lähetetä tarkastettaville yksiköille.

4.   Kertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaisesti tarkastuksen aikana tehdyt havainnot ja yksilöitävä asetuksen (EY) N:o 725/2004 ja direktiivin 2005/65/EY vaatimusten vastaiset tai merkittävästi niiden vaatimusten vastaiset seikat.

Kertomus voi sisältää suosituksia korjaaviksi toimiksi.

5.   Asetuksen (EY) N:o 725/2004 ja direktiivin 2005/65/EY täytäntöönpanoa arvioitaessa kertomuksessa esitettyihin havaintoihin sovelletaan yhtä seuraavista luokitteluista:

a)

vaatimusten mukainen;

b)

vaatimusten mukainen mutta parannukset suotavia;

c)

vaatimusten vastainen;

d)

merkittävästi vaatimusten vastainen;

e)

ei vaadita;

f)

ei varmennettu.

12 artikla

Jäsenvaltion vastaus

1.   Jäsenvaltion on annettava komissiolle kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona tarkastuskertomus on lähetetty, kirjallinen vastaus, jossa:

a)

käsitellään havaintoja ja suosituksia; ja

b)

esitetään yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi toimintasuunnitelma, jossa eritellään toimet ja aikataulu.

2.   Jos tarkastuskertomuksessa ei yksilöidä mitään asetuksen (EY) N:o 725/2004 tai direktiivin 2005/65/EY vaatimusten vastaisia tai merkittävästi niiden vaatimusten vastaisia seikkoja, vastausta ei vaadita.

13 artikla

Komission toimet

1.   Kun asetuksen (EY) N:o 725/2004 tai direktiivin 2005/65/EY vaatimusten vastaisia tai merkittävästi niiden vaatimusten vastaisia seikkoja on havaittu ja jäsenvaltio on antanut vastauksensa, komissio voi toteuttaa minkä tahansa seuraavista toimista:

a)

esittää huomautuksia jäsenvaltiolle tai pyytää lisäselvityksiä vastauksen tai sen osien selventämiseksi;

b)

järjestää korjaavien toimien toteuttamisen valvomiseksi jälkitarkastuksen tai -seurannan, josta on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa etukäteen;

c)

aloittaa jäsenyysvelvoitteiden rikkomisesta johtuvan menettelyn kyseistä jäsenvaltiota vastaan.

2.   Jos suoritetaan aluksen jälkitarkastus, aluksen lippuvaltiona toimivan jäsenvaltion on, jos se on mahdollista, tiedotettava komissiolle aluksen tulevista käyntisatamista, jotta komissio voi päättää, missä ja milloin jälkitarkastus suoritetaan.

IV   LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Arkaluonteiset tiedot

Komissio käsittelee tarkastuksiin liittyviä arkaluonteisia tietoja luokiteltuina tietoina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 725/2004 13 artiklan ja direktiivin 2005/65/EY 16 artiklan soveltamista.

15 artikla

Komission tarkastusohjelma

1.   Komissio pyytää neuvoa komitealta komission tarkastusohjelman toteuttamiseen liittyvistä ensisijaisista kohteista.

2.   Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle tarkastusohjelman toteuttamisesta sekä tarkastusten tuloksista.

16 artikla

Ilmoittaminen jäsenvaltioille merkittävistä vaatimustenvastaisuuksista

Jos tarkastuksessa havaitaan sellainen merkittävä asetuksen (EY) N:o 725/2004 tai direktiivin 2005/65/EY vaatimusten vastainen seikka, jolla katsotaan olevan huomattava vaikutus merenkulun turvatoimien kokonaistasoon yhteisössä, komissio ilmoittaa asiasta viipymättä muille jäsenvaltioille sen jälkeen, kun tarkastuskertomus on toimitettu asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Kun tällainen muille jäsenvaltioille tämän artiklan mukaisesti ilmoitettu merkittävä vaatimustenvastaisuus on korjattu komissiota tyydyttävällä tavalla, komissio ilmoittaa asiasta viipymättä muille jäsenvaltioille.

17 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee säännöllisesti uudelleen tarkastusjärjestelmäänsä ja erityisesti sen tehokkuutta.

18 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 884/2005.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Varapuheenjohtaja


(1)  EUVL L 129, 29.4.2004, s. 6.

(2)  EUVL L 310, 25.11.2005, s. 28.

(3)  EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2038/2006 (EUVL L 394, 30.12.2006, s. 1).

(4)  EUVL L 148, 11.6.2005, s. 25.


II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

PÄÄTÖKSET

Komissio

10.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/11


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä maaliskuuta 2008,

elimiä, joiden palveluksessa olevilla tutkijoilla on oikeus käyttää salassapidettäviä tietoja tieteellisiin tarkoituksiin, koskevan luettelon vahvistamisesta tehdyn päätöksen 2004/452/EY muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1005)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/291/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 (1) ja erityisesti sen 20 artiklan 1 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 täytäntöönpanosta tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen käyttöoikeuden osalta 17 päivänä toukokuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 831/2002 (2) vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti voidaan myöntää oikeus yhteisön viranomaiselle toimitettujen salassapidettävien tietojen käyttöön, jotta tilastollisten päätelmien tekeminen tieteellisiä tarkoituksia varten olisi mahdollista, sekä yhteisön ja kansallisten viranomaisten yhteistyötä koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on helpottaa edellä mainitun käyttöoikeuden myöntämistä.

(2)

Komission päätöksellä 2004/452/EY (3) on vahvistettu luettelo elimistä, joiden palveluksessa olevilla tutkijoilla on oikeus käyttää salassapidettäviä tietoja tieteellisiin tarkoituksiin.

(3)

Työ-, työmarkkinasuhde- ja solidaarisuusministeriön tutkimuksesta, selvityksistä ja tilastoista vastaavaa osastoa (Direction de l'Animation de la Recherche, des Études et des Statistiques – DARES, Pariisi, Ranska), The Research Foundation of State University of New York -säätiötä (RFSUNY, Albany, Amerikan yhdysvallat) ja Suomen Eläketurvakeskusta (ETK) on pidettävä eliminä, jotka täyttävät vaaditut edellytykset, ja siksi ne olisi lisättävä luetteloon komission asetuksen (EY) N:o 831/2002 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisista elimistä, organisaatioista ja laitoksista.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat tilastosalaisuutta käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan päätöksen 2004/452/EY liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 18 päivänä maaliskuuta 2008.

Komission puolesta

Joaquín ALMUNIA

Komission jäsen


(1)  EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(2)  EYVL L 133, 18.5.2002, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1000/2007 (EUVL L 226, 30.8.2007, s. 7).

(3)  EUVL L 156, 30.4.2004, s. 1 (oikaisu: EUVL L 202, 7.6.2004, s. 1). Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2008/52/EY (EUVL L 13, 16.1.2008, s. 29).


LIITE

”LIITE

ELIMET, JOIDEN PALVELUKSESSA OLEVILLA TUTKIJOILLA ON OIKEUS KÄYTTÄÄ SALASSAPIDETTÄVIÄ TIETOJA TIETEELLISIIN TARKOITUKSIIN

Euroopan keskuspankki

Espanjan keskuspankki

Italian keskuspankki

Cornell-yliopisto (New Yorkin osavaltio, Amerikan yhdysvallat)

Valtiotieteen laitos, Baruch College, City University of New York (New Yorkin osavaltio, Amerikan yhdysvallat)

Saksan keskuspankki

Työllisyystutkimukset-yksikkö, Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto

Tel Avivin yliopisto (Israel)

Maailmanpankki

Terveyden ja hyvinvoinnin keskus (Center of Health and Wellbeing – CHW), Woodrow Wilson School of Public and International Affairs, Princeton University (New Jersey, Amerikan yhdysvallat)

Chicagon yliopisto (University of Chicago (UofC), Illinois, Amerikan yhdysvallat)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)

Kanadan tilastokeskuksen perheitä ja työtä koskevan tutkimuksen osasto (Family and Labour Studies Division of Statistics Canada, Ottawa, Ontario, Kanada)

Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen pääosaston yhteydessä oleva Ekonometria ja petostentorjunnan tilastot -yksikkö

Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen pääosaston yhteydessä oleva Eurooppalaisen tutkimusalueen tukitoimet -yksikkö

Canada Research Chair of the School of Social Science in the Atkinson Faculty of Liberal and Professional Studies (York University, Ontario, Kanada)

University of Illinois at Chicago (UIC) (Chicago, Amerikan yhdysvallat)

Rady School of Management at the University of California (San Diego, Amerikan yhdysvallat)

Työ-, työmarkkinasuhde- ja solidaarisuusministeriön tutkimuksesta, selvityksistä ja tilastoista vastaava osasto (Direction de l'Animation de la Recherche, des Études et des Statistiques – DARES, Pariisi, Ranska)

The Research Foundation of State University of New York -säätiö (RFSUNY) (Albany, Amerikan yhdysvallat)

Eläketurvakeskus (ETK) (Suomi)”


10.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/14


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 4 päivänä huhtikuuta 2008,

sen vahvistamisesta, että Mustameri ja siihen yhdistyvät vesistöalueet eivät ole eurooppalaisen ankeriaan luonnollisia elinympäristöjä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 soveltamiseksi

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1217)

(Ainoastaan bulgarian-, italian-, puolan-, romanian-, saksan-, slovakin-, sloveenin-, tšekin- ja unkarinkieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)

(2008/292/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä 18 päivänä syyskuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan,

on kuullut tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 1100/2007 vahvistetaan puitteet Euroopan ankeriaskannan suojelulle ja kestävälle käytölle yhteisön vesillä, jäsenvaltioiden rannikkolaguuneissa, jokisuistoissa sekä joissa ja niihin yhteydessä olevissa sisävesissä.

(2)

Jäsenvaltioiden on yksilöitävä ja määriteltävä niiden kansallisella alueella sijaitsevat yksittäiset vesistöalueet, jotka ovat eurooppalaisen ankeriaan luonnollisia elinympäristöjä. Jäsenvaltioiden on laadittava jokaiselle ankeriasvesistöalueelle ankeriaanhoitosuunnitelma.

(3)

Koska eurooppalaista ankeriasta esiintyy vain vähän Mustallamerellä ja siihen yhdistyvillä vesistöalueilla, ei ole varmaa, ovatko kyseiset vedet mainitun lajin luonnollisia elinympäristöjä.

(4)

Sen vuoksi asetuksessa (EY) N:o 1100/2007 annetaan komissiolle valtuudet päättää, ovatko Mustameri ja siihen yhdistyvät vesialueet mainitunlainen luonnollinen elinympäristö, joka edellyttää toteuttamaan elvytystoimenpiteitä.

(5)

Tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea on ilmoittanut komissiolle, että Mustameri ja siihen yhdistyvät vesialueet ovat eurooppalaisen ankeriaan levinneisyysalueen äärirajoilla ja että ankeriaan luonnollinen esiintyminen oli kyseisillä vesialueilla ennen istutuksia satunnaista. Eurooppalaisen ankeriaan tiheys oli kyseisillä vesillä ennen istutuksia liian alhainen ankeriaan kalastamiseksi missään sen kehitysvaiheessa.

(6)

On epätodennäköistä, että merkittävä määrä Mustaanmereen yhdistyviin jokiin istutetuista ankeriaista saavuttaisi sukukypsyyden ja selviäisi hengissä kutuvaellukselta Sargassomereen. Lisäksi on epätodennäköistä, että merkittävä määrä nuoria ankeriaita pääsisi siirtymään Mustaanmereen yhdistyviin jokiin, saavuttamaan sukukypsyyden ja vaeltamaan kutualueilleen.

(7)

Mustallamerellä ja siihen yhdistyvillä vesialueilla toteutettavista elvytystoimenpiteistä Euroopan ankeriaskannalle koituva mahdollinen hyöty olisi vähämerkityksinen ja näin ollen suhteettoman alhainen verrattuna kyseisille jäsenvaltioille aiheutuviin hallinnollisiin ja taloudellisiin rasitteisiin.

(8)

Sen vuoksi olisi vahvistettava, että Mustameri ja siihen yhdistyvät vesistöalueet eivät ole eurooppalaisen ankeriaan luonnollisia elinympäristöjä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 soveltamiseksi.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalastuksen ja vesiviljelyn hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Mustameri ja siihen yhdistyvät vesistöalueet eivät ole eurooppalaisen ankeriaan luonnollisia elinympäristöjä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1100/2007 soveltamiseksi.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Bulgarian tasavallalle, Tšekin tasavallalle, Saksan liittotasavallalle, Italian tasavallalle, Unkarin tasavallalle, Itävallan tasavallalle, Puolan tasavallalle, Romanialle, Slovenian tasavallalle ja Slovakian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen


(1)  EUVL L 248, 22.9.2007, s. 17.


10.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/16


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 4 päivänä huhtikuuta 2008,

Ranskassa käytettävien sianruhojen luokitusmenetelmien hyväksymisestä tehdyn päätöksen 2006/784/EY muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1235)

(Ainoastaan ranskankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2008/293/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön sianruhojen luokitusasteikosta 13 päivänä marraskuuta 1984 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3220/84 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission päätöksessä 2006/784/EY (2) säädetään viiden menetelmän (Capteur Gras/Maigre – Sydel (CGM), CSB Ultra-Meater, manuaalinen ZP-menetelmä, Autofom ja UltraFom 300) hyväksymisestä sianruhojen luokittelemiseksi Ranskassa.

(2)

Ranska on pyytänyt komissiota hyväksymään kaksi uutta sianruhojen luokitusmenetelmää ja on toimittanut leikkuutulokset yhteisön sianruhojen luokitusasteikon soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä lokakuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2967/85 (3) 3 artiklan 3 kohdassa säädetyn pöytäkirjan toisessa osassa.

(3)

Pyyntöä arvioitaessa todettiin, että tarvittavat edellytykset kyseisten luokitusmenetelmien hyväksymiseksi täyttyvät.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2006/784/EY olisi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat sianlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2006/784/EY seuraavasti:

1)

Lisätään 1 artiklan ensimmäiseen kohtaan alakohdat f ja g seuraavasti:

”f)

CSB Image-Meater -laite ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 6 osassa;

g)

VCS 2000 -laite ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 7 osassa.”

2)

Muutetaan liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ranskan tasavallalle.

Tehty Brysselissä 4 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EYVL L 301, 20.11.1984, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3513/93 (EYVL L 320, 22.12.1993, s. 5).

(2)  EUVL L 318, 17.11.2006, s. 27. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2007/510/EY (EUVL L 187, 19.7.2007, s. 47).

(3)  EYVL L 285, 25.10.1985, s. 39. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1197/2006 (EUVL L 217, 8.8.2006, s. 6).


LIITE

Lisätään päätöksen 2006/784/EY liitteeseen 6 ja 7 osa seuraavasti:

”6   OSA

CSB Image-Meater

1.

Sianruhot luokitellaan CSB Image-Meater -laitteen avulla.

2.

CSB Image-Meater -laitteeseen kuuluu erityisesti videokamera, mikrotietokone, jossa on kuva-analyysikortti, näyttöruutu, tulostin, ohjausmekanismi, mittausmekanismi ja liitännät. Kaikki Image-Meater -laitteen 11 muuttujaa mitataan keskiviivasta: keskusyksikkö muuttaa mitatut arvot arvioksi vähärasvaisen lihan prosenttiosuudesta.

3.

Ruhon vähärasvaisen lihan osuus lasketaan seuraavalla kaavalla:

Ŷ =

64,40 – 0,129 G – 0,187 MG – 0,068 VaG + 0,003 VbG – 0,368 EG + 0,036 V + 0,032 MV – 0,024 VaV + 0,034 VbV – 0,024 VcV + 0,022 VdV

jossa

Ŷ

=

vähärasvaisen lihan arvioitu prosenttiosuus ruhossa

G

=

silavan paksuus kahden mittauskohdan menetelmällä (Zwei-Punkte Messverfahren (ZP)): vähimmäissilavakerros (kamara mukaan luettuna) keskimmäisen pakaralihaksen (gluteus medius) kohdalla (millimetreinä)

MG

=

silavan keskipaksuus keskimmäisen pakaralihaksen (gluteus medius) kohdalla (millimetreinä)

VaG

=

silavan keskipaksuus lannenikaman ’a’ kohdalla (millimetreinä)

VbG

=

silavan keskipaksuus lannenikaman ’b’ kohdalla (millimetreinä)

EG

=

silavan keskipaksuus nahanalaisessa ulkoisessa rasvakerroksessa lannenikamien a–d kohdalla (millimetreinä)

V

=

lihaksen paksuus kahden mittauskohdan menetelmällä (Zwei-Punkte Messverfahren (ZP)): lihaksen vähimmäispaksuus keskimmäisen pakaralihaksen (gluteus medius) sisäreunan ja selkäydinkanavan selänpuolisen osan välillä (millimetreinä)

MV

=

lihaksen keskipaksuus pakaralihaksessa ja keskimmäisessä pakaralihaksessa (gluteus medius) (millimetreinä)

VaV

=

lihaksen keskipaksuus lannenikaman ’a’ kohdalla (millimetreinä)

VbV

=

lihaksen keskipaksuus lannenikaman ’b’ kohdalla (millimetreinä)

VcV

=

lihaksen keskipaksuus lannenikaman ’c’ kohdalla (millimetreinä)

VdV

=

lihaksen keskipaksuus lannenikaman ’d’ kohdalla (millimetreinä)

Tätä kaavaa sovelletaan 45–125 kilogramman painoisiin ruhoihin.

7   OSA

VCS 2000

1.

Sianruhot luokitellaan VCS 2000 -laitteen avulla.

2.

VCS 2000 perustuu digitaaliseen videokuva-analyysiin. Tärkeimmät osat ovat kamerat, lamput, kuva-analyysitietokone, palvelin ja kohdennusyksiköt. Ensimmäisessä kohdassa kamera ottaa kuvan kinkun ulkopuolesta. Toisessa kohdassa kaksi kameraa ottaa kuvat keskiviivan kohdalla. Kuvista eritellään 40 muuttujaa. Muuttujat koskevat pääasiassa syvyyksiä, leveyksiä, pituuksia ja aloja. Keskusyksikkö muuttaa mitatut arvot arvioksi vähärasvaisen lihan prosenttiosuudesta.

3.

Vähärasvaisen lihan osuus ruhosta lasketaan 40 erillisen muuttujan perusteella seuraavan kaavan mukaisesti:

Ŷ =

122,458 + 0,05805 * X1 + 0,01449 * X2 – 0,02996 * X3 – 0,001585 * X4 – 39,297 * X5 – 47,553 * X6 + 38,877 * X7 – 0,1013 * X8 + 0,00004308 * X9 – 817,242 * X10 + 10,135 * X11 + 15,277 * X12 – 25,777 * X13 – 90,738 * X14 + 0,0005792 * X15 + 2,743 * X16 – 0,06866 * X17 + 3,511 * X18 – 0,1681 * X19 – 0,007867 * X20 – 0,1082 * X21 – 0,01290 * X22 + 0,02957 * X23 + 0,03856 * X24 – 0,003353 * X25 – 0,03378 * X26 – 0,01661 * X27 + 2,368 * X28 – 0,3133 * X29 – 0,01386 * X30 – 0,02100 * X31 – 0,01908 * X32 – 0,02442 * X33 + 0,06009 * X34 – 0,007792 * X35 – 2,598 * X36 – 7,632 * X37 – 0,004848 * X38 – 0,9099 * X39 – 20,514 * X40

jossa

Ŷ = vähärasvaisen lihan arvioitu prosenttiosuus ruhossa

X1, X2 … X40 ovat VCS 2000 laitteen mittaamia muuttujia.

Muuttujien ja tilastollisen menetelmän kuvaukset esitetään komission asetuksen (ETY) N:o 2967/85 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle toimitetun Ranskaa koskevan pöytäkirjan II osassa.

Tätä kaavaa sovelletaan 45–125 kilogramman painoisiin ruhoihin.”


10.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/19


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä huhtikuuta 2008,

ilma-aluksissa tarjottavien matkaviestintäpalvelujen (MCA-palvelujen) käyttämiä radiotaajuuksia koskevien käyttöehtojen yhdenmukaistamisesta yhteisössä

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1256)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/294/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY (1) (”radiotaajuuspäätös”) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurooppalaisessa i2010-tietoyhteiskuntastrategiassa (2) edistetään avointa ja kilpailuun perustuvaa digitaalitaloutta Euroopan unionissa ja korostetaan tieto- ja viestintätekniikan merkitystä yhteiskunnalliselle osallisuudelle ja elämänlaadulle. Uusien viestintäkeinojen kehittäminen entisten rinnalle voisi lisätä työn tuottavuutta ja matkapuhelumarkkinoiden kasvua.

(2)

Lennon aikana käytettävät viestintäsovellukset ovat jo perusluonteeltaan yleiseurooppalaisia, koska niitä käytetään pääasiassa kansainvälisillä lennoilla yhteisössä ja sen ulkopuolella. Sääntelemällä ilma-aluksissa tarjottavia matkaviestintäpalveluja (MCA-palveluja) koordinoidusti voidaan tukea sisämarkkinatavoitteita.

(3)

Radiotaajuuksien käyttöehtojen yhdenmukaistaminen koko yhteisössä helpottaa MCA-palvelujen nopeaa kehittymistä ja käyttöönottoa yhteisön alueella.

(4)

Toistaiseksi kaupallisissa MCA-palveluissa katsotaan käytettävän vain GSM-järjestelmiä, jotka toimivat taajuusalueilla 1 710–1 785 MHz (päätelaitteesta tukiasemaan) ja 1 805–1 880 MHz (tukiasemasta päätelaitteeseen) ETSI:n standardien EN 301 502 ja EN 301 511 mukaisesti. Tulevaisuudessa kyseeseen saattavat tulla myös muut maanpäälliset yleiset matkaviestintäjärjestelmät, jotka toimivat muiden standardien pohjalta ja muilla taajuusalueilla.

(5)

Komissio on antanut päätöksen N:o 676/2002/EY 4 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen konferenssille CEPT:lle toimeksi (3) arvioida erityiskysymyksiä, joita liittyy GSM 1800 -järjestelmien lennonaikaisen käytön ja eräiden mahdollisesti häiriintyvien radioliikennetyyppien tekniseen yhteensopivuuteen. Tämä päätös perustuu CEPT:n komission toimeksiannosta tekemiin teknisiin selvityksiin, joita kuvataan CEPT:n raportissa 016 (4).

(6)

CEPT:n raportissa tarkastelu MCA-järjestelmä koostuu verkonvalvontayksiköstä (network control unit, NCU) sekä ilma-aluksessa olevasta lähetin-vastaanottimesta (aircraft base transceiver station, BTS). Järjestelmä on suunniteltu siten, että maanpäällisten matkaviestintäjärjestelmien lähettämät signaalit eivät ole suoraan vastaanotettavissa ilma-aluksen matkustamossa ja ilma-aluksessa sijaitsevat käyttäjien päätelaitteet lähettävät signaalia ainoastaan vähimmäisteholla. NCU:n ja BTS:n tekniset parametrit on määritelty teoreettisten mallien avulla.

(7)

Tämä päätös ei koske taajuuksien käyttöä maanpäällisissä matkaviestintäverkoissa. Matkaviestintäverkkoihin sovelletaan muun muassa tulevaa komission päätöstä 900 MHz:n ja 1 800 MHz:n taajuusalueiden yhdenmukaisesta käytöstä yleiseurooppalaisia sähköisen viestinnän palveluja tarjoavissa maanpäällisissä järjestelmissä.

(8)

Tämä päätös ei koske myöskään MCA-palvelujen toimilupaehtoja. MCA-palvelujen kansallisten toimilupaehtojen koordinointia käsitellään komission suosituksessa 2008/295/EY (5), joka on annettu sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (6) (puitedirektiivi) nojalla.

(9)

Tämän päätöksen alaisissa MCA-palveluissa käytettäviin laitteisiin sovelletaan radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/5/EY (7). Se, että tietty Euroopan unionissa MCA-palveluissa käytettävä laite täyttää direktiivin 1999/5/EY olennaiset vaatimukset, voidaan osoittaa toteamalla, että laite on ETSI:n yhdenmukaistetun standardin EN 302 480 mukainen tai käyttämällä muita direktiivissä 1999/5/EY säädettyjä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä.

(10)

Lentoturvallisuuteen liittyvät seikat ovat ensisijaisen tärkeitä, joten minkään tämän päätöksen säännöksen ei pitäisi vaikeuttaa lentoturvallisuuden optimaalisten edellytysten säilymistä.

(11)

MCA-palveluja voidaan tarjota ainoastaan sillä ehdolla, että ne täyttävät lentoturvallisuutta koskevat vaatimukset olemalla kelpoisuustodistusten ehtojen tai muiden olennaisten ilmailusäännösten mukaisia ja että ne täyttävät myös sähköistä viestintää koskevat vaatimukset. Koko yhteisössä päteviä kelpoisuustodistuksia myöntää Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä syyskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 (8) nojalla.

(12)

Tämä päätös ei koske taajuuskysymyksiä, jotka liittyvät muihin, ilma-aluksen, satelliittiaseman ja maa-aseman välisiin viestintäyhteyksiin, joita tarvitaan MCA-palveluissa.

(13)

Koska on tarpeen varmistaa, että tässä päätöksessä määritellyt ehdot säilyvät tarkoituksenmukaisina, sekä ottaa huomioon radiotaajuuksien piirissä tapahtuvat nopeat muutokset, kansallisten hallintojen olisi mahdollisuuksien mukaan seurattava radiotaajuuksien käyttöä MCA-palveluissa, jotta tätä päätöstä voitaisiin tarkastella aktiivisesti uudelleen. Tällaisessa uudelleentarkastelussa olisi otettava huomioon teknologian kehitys ja tarkastettava, että MCA-palvelujen toimintaan liittyvät alkuolettamat pitävät edelleen paikkansa.

(14)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat radiotaajuuskomitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämän päätöksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ilma-aluksissa tarjottavien matkaviestintäpalvelujen käyttämien radiotaajuuksien saatavuutta ja tehokasta käyttöä koskevat tekniset ehdot yhteisössä.

Tämä päätös ei rajoita muiden asiaan liittyvien yhteisön säädösten, erityisesti asetuksen (EY) N:o 1702/2003 ja suosituksen 2008/295/EY, soveltamista.

2 artikla

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1.

’ilma-aluksissa tarjottavilla matkaviestintäpalveluilla (MCA-palveluilla)’ direktiivin 2002/21/EY 2 artiklan c kohdassa määriteltyjä sähköisen viestinnän palveluja, joiden avulla yritys tarjoaa lentomatkustajille mahdollisuuden käyttää lennon aikana yleisiä viestintäverkkoja luomatta suoraa viestintäyhteyttä maanpäällisiin matkaviestintäverkkoihin;

2.

ilmaisulla ’häiriöttömyyden ja suojaamattomuuden periaatteen mukaisesti’ sitä, ettei ole sallittua aiheuttaa häiriöitä muille radioviestintäpalveluille eikä vaatia suojaa muista radioviestintäpalveluista peräisin olevilta haitallisilta häiriöiltä;

3.

’ilma-aluksessa olevalla lähetin-vastaanottimella (aircraft base transceiver station, BTS)’ yhtä tai useampaa ilma-aluksessa olevaa matkaviestinnän tukiasemaa, joka tukee liitteessä olevassa taulukossa 1 määriteltyjä taajuusalueita ja järjestelmiä;

4.

’verkonvalvontayksiköllä (network control unit (NCU))’ ilma-aluksessa olevaa laitteistoa, jolla varmistetaan matkaviestinnän vastaanottotaajuuksien häiriötasoa nostamalla, että liitteessä olevassa taulukossa 2 lueteltujen maanpäällisten matkaviestintäjärjestelmien lähettämää signaalia ei voida vastaanottaa suoraan matkustamossa.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta annettava liitteessä olevassa taulukossa 1 luetellut taajuusalueet saataville, jotta niitä voidaan käyttää MCA-palveluihin häiriöttömyyden ja suojaamattomuuden periaatteen mukaisesti, jos kyseiset palvelut täyttävät liitteessä asetetut ehdot.

4 artikla

Jäsenvaltioiden on asetettava MCA-järjestelmän lähetyksille liitteessä olevan 3 kohdan mukainen vähimmäiskorkeus maanpinnasta laskettuna.

Jäsenvaltio voi asettaa MCA-järjestelmien lähetyksille liitteessä esitettyä suuremman vähimmäiskorkeuden, jos tämä on aiheellista maanpinnan muotoihin tai maaverkon käyttöön liittyvien kansallisten olosuhteiden vuoksi. Tätä koskevat tiedot on toimitettava komissiolle perusteluineen neljän kuukauden kuluessa tämän päätöksen tekemisestä, ja ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Jäsenvaltioiden on tarkkailtava taajuuksien käyttöä MCA-palveluissa erityisesti todellisten tai mahdollisten haitallisten häiriöiden sekä 3 artiklassa säädettyjen ehtojen ajantasaisuuden suhteen, sekä ilmoitettava havainnoistaan komissiolle, jotta tätä päätöstä voidaan tarvittaessa tarkistaa hyvissä ajoin.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Viviane REDING

Komission jäsen


(1)  EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1.

(2)  KOM(2005) 229 lopullinen, 1.6.2005.

(3)  Toimeksianto CEPT:lle ilma-aluksissa tarjottavista matkaviestintäpalveluista, 12.10.2006.

(4)  Report from CEPT to the European Commission in response to the EC Mandate on mobile communication services onboard aircraft (MCA), 30.3.2007.

(5)  Katso tämän virallisen lehden sivu 24.

(6)  EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 717/2007 (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 32).

(7)  EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(8)  EUVL L 243, 27.9.2003, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 287/2008 (EUVL L 87, 29.3.2008, s. 3).


LIITE

1.   MCA-PALVELUISSA SALLITUT TAAJUUSALUEET JA JÄRJESTELMÄT

Taulukko 1

Tyyppi

Taajuudet

Järjestelmä

GSM 1800

1 710–1 785 MHz ja 1 805–1 880 MHz (”1 800 MHz:n taajuusalue”)

Noudattaa ETSI:n julkaisemia GSM-standardeja, erityisesti standardeja EN 301 502, EN 301 511 ja EN 302 480, tai vastaavia spesifikaatioita.

2.   MATKAVIESTIMISTÄ MAAVERKKOON OTETTAVIEN YHTEYKSIEN EHKÄISEMINEN

Sinä ajanjaksona, jona MCA-palvelujen käyttö ilma-aluksessa on sallittua, matkaviestimiä, jotka käyttävät taulukossa 2 lueteltuja taajuuksia vastaanottoon, on estettävä tekemästä rekisteröitymisyrityksiä maan päällä sijaitseviin matkaviestintäverkkoihin.

Taulukko 2

Taajuusalue

(MHz)

Maajärjestelmä

460-470

CDMA2000, FLASH OFDM

921-960

GSM, WCDMA

1 805-1 880

GSM, WCDMA

2 110-2 170

WCDMA

3.   TEKNISET PARAMETRIT

3.1   GSM 1800 MCA-järjestelmät

a)   Verkonvalvontayksikön ja aluksessa olevan lähetin-vastaanottimen suurin EIRP-teho aluksen ulkopuolella

Verkonvalvontayksikön (network control unit (NCU)) ja ilma-aluksessa olevan lähetin-vastaanottimen (aircraft base transceiver station (BTS)) EIRP-teho (equivalent isotropic radiated power) ilma-aluksen ulkopuolella ei saa ylittää seuraavia arvoja:

Taulukko 3

Korkeus maanpinnasta

(m)

NCU:n/BTS:n EIRP:n enimmäistiheys ilma-aluksen ulkopuolella

460-470 MHz

921-960 MHz

1 805-1 880 MHz

2 110-2 170 MHz

dBm/1,25 MHz

dBm/200 kHz

dBm/200 kHz

dBm/3,84 MHz

3 000

–17,0

–19,0

–13,0

1,0

4 000

–14,5

–16,5

–10,5

3,5

5 000

–12,6

–14,5

–8,5

5,4

6 000

–11,0

–12,9

–6,9

7,0

7 000

–9,6

–11,6

–5,6

8,3

8 000

–8,5

–10,5

–4,4

9,5

b)   Ilma-aluksessa olevan päätelaitteen EIRP-teho (equivalent isotropic radiated power) ilma-aluksen ulkopuolella

Voimakkuudella 0 dBm lähettävän GSM-päätelaitteen EIRP-teho ilma-aluksen ulkopuolella ei saa ylittää seuraavia arvoja:

Taulukko 4

Korkeus maanpinnasta

(m)

GSM-päätelaitteen EIRP-enimmäisteho ilma-aluksen ulkopuolella, dBm/kanava

1 800 MHz

3 000

–3,3

4 000

–1,1

5 000

0,5

6 000

1,8

7 000

2,9

8 000

3,8

c)   Toimintaa koskevat vaatimukset

I

Vähimmäiskorkeus, jolla GSM 1800 MCA järjestelmä saa lähettää signaalia, on 3 000 metriä maanpinnasta.

II

Toiminnassa olevan BTS:n on rajattava kaikkien 1 800 MHz:n taajuusalueella lähettävien GSM-päätelaitteiden lähetysteho 0 dBm:n nimellisarvoon kaikissa viestinnän vaiheissa, verkkoonliityntä mukaan luettuna.


SUOSITUKSET

Komissio

10.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/24


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 7 päivänä huhtikuuta 2008,

ilma-aluksissa tarjottavia matkaviestintäpalveluja (MCA-palveluja) koskevista valtuutuksista Euroopan yhteisössä

(tiedoksiannettu numerolla K(2008) 1257)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2008/295/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (1) (puitedirektiivi) ja erityisesti sen 19 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

EU:n tietoyhteiskuntapolitiikassa ja i2010-aloitteessa korostetaan hyötyjä, joita tiedon ja viestintäkeinojen helppo saatavuus tarjoaa kaikilla arkielämän aloilla. Koordinoimalla ilma-aluksissa tarjottavien matkaviestintäpalvelujen (MCA-palvelujen) sääntelyä voitaisiin auttaa turvaamaan nämä hyödyt ja helpottaa sähköisen viestinnän palvelujen rajatylittävää tarjontaa yhteisössä.

(2)

Myöntäessään MCA-palveluja koskevia valtuutuksia jäsenvaltioiden on noudatettava puitedirektiiviä sekä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7 päivänä maaliskuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/20/EY (2) (valtuutusdirektiivi).

(3)

Puitedirektiivin mukaan jäsenvaltioiden kansallisten sääntelyviranomaisten olisi osaltaan vaikutettava sisämarkkinoiden kehittymiseen muun muassa poistamalla jäljellä olevat esteet sähköisten viestintäverkkojen, niiden liitännäistoimintojen ja -palvelujen sekä sähköisten viestintäpalvelujen Euroopan laajuiselta tarjonnalta sekä edistämällä Euroopan laajuisten verkkojen luomista ja kehittämistä sekä yleiseurooppalaisten palvelujen yhteentoimivuutta ja päästä päähän -liitettävyyttä.

(4)

Valtuutusdirektiivin mukaan käyttöön olisi otettava mahdollisimman yksinkertainen valtuutusjärjestelmä sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjontaa varten, jotta voidaan edistää uusien sähköisten viestintäpalvelujen sekä yleiseurooppalaisten viestintäverkkojen ja -palvelujen kehittymistä sekä antaa palvelujen tarjoajille ja kuluttajille mahdollisuus hyötyä yhtenäismarkkinoiden tuomista mittakaavaeduista. Näihin tavoitteisiin päästään yleensä parhaiten kaikkia sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevalla yleisvaltuutuksella.

(5)

Teknisiä ehtoja, joita tarvitaan pienentämään MCA-järjestelmistä maanpäällisille matkaviestintäverkoille aiheutuvien häiriöiden riskiä, käsitellään erikseen komission päätöksessä 2008/294/EY (3).

(6)

Päätös 2008/294/EY perustuu teknisiltä osiltaan Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen konferenssin CEPT:n raporttiin 016, jonka se laati Euroopan komission 12 päivänä lokakuuta 2006 antaman, MCA-palveluja koskevan toimeksiannon pohjalta.

(7)

Euroopan unionissa tarjottavissa MCA-palveluissa käytettävien laitteiden katsotaan täyttävän radio- ja telepäätelaitteista ja niiden vaatimustenmukaisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta 9 päivänä maaliskuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/5/EY (4) olennaiset vaatimukset, jos ne ovat ETSI:n yhdenmukaistetun standardin EN 302 480 mukaisia.

(8)

Lentoturvallisuuteen liittyvät seikat ovat ensisijaisen tärkeitä, ja MCA-palveluja voidaan tarjota ainoastaan sillä ehdolla, että ne täyttävät lentoturvallisuutta koskevat vaatimukset olemalla kelpoisuustodistusten ehtojen ja muiden olennaisten ilmailusäännösten mukaisia ja että ne täyttävät myös sähköistä viestintää koskevat vaatimukset. Koko Euroopan unionissa päteviä kelpoisuustodistuksia myöntää Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA.

(9)

Olettaen että päätöksessä 2008/294/EY ja yhdenmukaistetussa standardissa EN 302 480 tai vastaavissa standardeissa ja asianmukaisissa kelpoisuustodistuksissa määritellyt tekniset ehdot vastaavat olennaisia vaatimuksia, haitallisten häiriöiden riski on häviävän pieni ja MCA-palvelujen osalta voitaisiin harkita yleisvaltuutuksen käyttöönottoa.

(10)

Vastuun MCA-palvelujen valtuuttamisesta olisi kuuluttava ilma-aluksen rekisteröintivaltiolle kyseisen valtion valtuutusjärjestelmän mukaisesti.

(11)

MCA-palvelujen mahdollisesti aiheuttamat valtioiden rajojen yli ulottuvat häiriökysymykset saataisiin todennäköisesti ratkaistua riittävällä tiedonvaihdolla ja -saannilla.

(12)

Jäsenvaltioiden on toimitettava osa tällaisista tiedoista Euroopan radioviestintätoimiston ERO:n EFIS-taajuustietojärjestelmään taajuuksien käyttöä yhteisössä koskevien tietojen yhdenmukaisesta saatavuudesta 16 päivänä toukokuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2007/344/EY (5) mukaan. Muuta olennaista tietoa on saatavissa MCA-palvelujen tarjoajilta ja siviili-ilmailuhallinnoilta.

(13)

Häiriötapausten ratkaisemisessa voisi olla apua erityisestä rekisteristä, joka sisältäisi olennaiset tiedot kaikista MCA-järjestelmällä varustetuista ilma-aluksista, jotka lentävät Euroopan unionin alueella, mutta myös EU:hun ja EU:sta muualle, ja jossa kaikki tiedot olisivat ajantasaisia ja yhteisessä muodossa. Yhteisen rekisterin toimivuutta tarkasteltaisiin säännöllisesti uudelleen, mutta alustavasti sitä ylläpitäisivät MCA-palvelujen tarjoajat, ja se olisi komission ja jäsenvaltioiden käytettävissä.

(14)

Jäsenvaltioiden välistä häiriöasioiden selvittelyä voi helpottaa myös ITU:n radio-ohjesääntöön liittyvä kansainvälinen sopimus taajuuslupien ilmoittamisesta ja kirjaamisesta sekä haitallisten häiriöiden raportoinnista.

(15)

Jäsenvaltioiden ilmatilassa lentäviä, mutta Euroopan unionin ulkopuolelle rekisteröityjä, MCA-järjestelmällä varustettuja ilma-aluksia koskevien valtuutusten myöntämisessä apuna voitaisiin käyttää toimialan itsensä MCA-rekisteriin ilmoittamia tietoja sekä asiaan liittyviä ITU:n radio-ohjesäännön määräyksiä. Apua voisi olla myös EU:n ulkopuolisten ilma-alusten rekisteröintivaltioiden kanssa sovittavista, MCA-valtuutusten vastavuoroista tunnustamista koskevista yhteisistä periaatteista.

(16)

Jäsenvaltiot ovat jo myöntäneet taajuuksien käyttöoikeuksia maanpäällisen matkaviestintäverkon operaattoreille. Tällaiset valtuutukset eivät kata MCA-palveluita ja koskevat yleensä pelkästään maanpäällisen verkon matkaviestintäpalveluja.

(17)

Tässä suosituksessa ilma-aluksen matkustamotilan katsotaan kuuluvan ilma-aluksen rekisteröintivaltion lainkäyttövaltaan ja valvonnan alaisuuteen.

(18)

MCA-palvelujen käyttö voi vaikuttaa myös yleiseen turvallisuuteen. Tarvittavia toimia voidaan toteuttaa kansallisella tasolla tai yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2320/2002 (6) nojalla sen varmistamiseksi, että matkapuhelimia ei käytetä ilma-aluksissa laittomiin tarkoituksiin.

(19)

Euroopan unionissa tarjottavien MCA-palvelujen valtuuttamista koskevien yhteisten periaatteiden sääntelyllisten ja teknisten näkökohtien toimivuutta olisi seurattava jatkuvasti, ja niitä olisi tarpeen mukaan tarkistettava, jotta ne pysyisivät tarkoituksenmukaisina haitallisten häiriöiden välttämisen kannalta.

(20)

Tässä suosituksessa esitetyt toimenpiteet ovat viestintäkomitean lausunnon mukaiset,

SUOSITTAA:

1.

Tällä suosituksella pyritään koordinoimaan kansallisia valtuutusehtoja ja -menettelyjä, jotka koskevat radiotaajuuksien käyttöä ilma-aluksissa tarjottavissa matkaviestintäpalveluissa (MCA-palveluissa), ja helpottamaan näin tällaisten palvelujen käyttöönottoa yhteisössä sekä välttämään MCA-palveluista rajat ylittävillä lennoilla aiheutuvia haitallisia häiriöitä.

MCA-palvelujen käyttöön liittyvät inhimilliset tekijät sekä ilma-aluksen ja satelliittitukiaseman välinen satelliittiviestintä eivät kuulu tämän suosituksen soveltamisalaan.

Tässä suosituksessa tarkoitetuilla kansallisilla valtuutusehdoilla ja -säännöillä ei rajoiteta lentoturvallisuuteen ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia.

2.

’Ilma-aluksissa tarjottavilla matkaviestintäpalveluilla (MCA-palveluilla)’ tarkoitetaan puitedirektiivin 2 artiklan c kohdassa määriteltyjä sähköisen viestinnän palveluja, joiden avulla yritys tarjoaa lentomatkustajille mahdollisuuden käyttää lennon aikana yleisiä viestintäverkkoja luomatta suoraa viestintäyhteyttä maanpäällisiin matkaviestintäverkkoihin.

3.

Jäsenvaltioiden olisi kuuden kuukauden kuluessa tämän suosituksen antamisesta toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet voidakseen antaa valtuutuksia MCA-palvelujen tarjontaan lainkäyttöalueellaan rekisteröidyissä ilma-aluksissa.

Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä MCA-palveluja koskevat valtuutukset tämän suosituksen periaatteiden mukaisesti. Minkään tämän suosituksen kohdan ei tulisi olla ristiriidassa optimaalisten lentoturvallisuusolosuhteiden ylläpitämisen kanssa.

Jäsenvaltiot eivät saisi edellyttää minkäänlaisia lisävaltuutuksia 4 kohdan mukaisesti sovittuja ehtoja vastaavien MCA-palvelujen tarjoamiseksi alueellaan sellaisissa ilma-aluksissa, jotka on rekisteröity toiseen jäsenvaltioon.

Myöskään yhteisön ulkopuolella rekisteröityjen ilma-alusten MCA-palveluille ei pitäisi vaatia erillistä valtuutusta yhteisössä, jos tällaiset palvelut noudattavat 4 kohdan mukaisesti sovittuja ehtoja ja ne on rekisteröity asiaa koskevien ITU:n sääntöjen mukaisesti.

4.

Jäsenvaltioiden ei pitäisi myöntää MCA-palveluja koskevia valtuutuksia, elleivät palvelut täytä päätöksessä 2008/294/EY asetettuja ehtoja.

5.

Jäsenvaltioiden olisi harkittava yleisvaltuutuksen myöntämistä lainkäyttöalueellaan rekisteröidyissä ilma-aluksissa tarjottavia MCA-palveluja varten.

Jos taajuuksien käyttö MCA-palveluissa edellyttää yksittäistä käyttölupaa, jäsenvaltion olisi saatujen kokemusten perusteella säännöllisesti arvioitava uudelleen tällaisten yksittäisten käyttölupien tarvetta ja pyrittävä yhdistämään tällaisten lupien ehdot yleisvaltuutukseksi.

Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että samoilla taajuusalueilla toimivia MCA-palveluja ja maanpäällisen verkon matkaviestintäpalveluja koskevat valtuutukset myönnetään erillisin perustein.

6.

Jäsenvaltioiden olisi hyvissä ajoin ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille lainkäyttöalueellaan rekisteröidyissä ilma-aluksissa toimivista valtuutetuista MCA-palveluista sekä pyynnöistä, jotka koskevat MCA-palvelujen käytön sallimista Euroopan unionin ulkopuolella rekisteröidyissä ilma-aluksissa, jotka lentävät niiden kansallisessa ilmatilassa.

Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa pyydettävä MCA-palvelujen tarjoajia toimittamaan edellisen kappaleen tarkoituksiin tarvittavat tiedot.

7.

Jäsenvaltioiden olisi aktiivisesti, rakentavasti ja yhteisvastuun hengessä tehtävä yhteistyötä, mahdollisuuksien mukaan ITU:n menettelyjä käyttäen, ratkaistakseen mahdolliset tilanteet, joissa MCA-palvelujen väitetään aiheuttavan haitallisia häiriöitä.

Jäsenvaltioiden olisi viipymättä saatettava toisen jäsenvaltion valtuuttamien MCA-palvelujen aiheuttamia häiriöitä koskevat väitteet sen jäsenvaltion tietoon, joka on vastuussa kyseisten MCA-palvelujen valtuuttamisesta, sekä ilmoitettava asiasta komissiolle. Komission olisi tarpeen mukaan ilmoitettava edellä mainituista kysymyksistä viestintäkomitealle ja radiotaajuuskomitealle ratkaisujen löytämiseksi mahdollisiin ongelmiin.

Jos MCA-palvelun epäillään aiheuttavan haitallisia häiriöitä toisen jäsenvaltion alueella, kyseisen MCA-palvelun valtuuttaneen jäsenvaltion olisi reagoitava tilanteeseen ja pyrittävä viipymättä poistamaan häiriöt.

8.

Jäsenvaltioiden olisi tarkkailtava taajuuksien käyttöä MCA-palveluissa, erityisesti todellisten tai mahdollisten haitallisten häiriöiden osalta, sekä ilmoitettava havainnoistaan komissiolle, jotta tätä suositusta voidaan tarvittaessa hyvissä ajoin tarkistaa.

9.

Tämä suositus on osoitettu jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä huhtikuuta 2008.

Komission puolesta

Viviane REDING

Komission jäsen


(1)  EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 717/2007 (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 32).

(2)  EYVL L 108, 24.4.2002, s. 21.

(3)  Katso tämän virallisen lehden sivu 19.

(4)  EYVL L 91, 7.4.1999, s. 10. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(5)  EUVL L 129, 17.5.2007, s. 67.

(6)  EYVL L 355, 30.12.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 849/2004 (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 229, 29.6.2004, s. 3).


Oikaisuja

10.4.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 98/28


Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 283/2008, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2008, ylimääräisten tullien käyttöön ottamisesta tiettyjen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 673/2005 liitteen I korvaamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 86, 28. maaliskuuta 2008 )

Korvataan sivulla 20 oleva liite seuraavasti:

”LIITE

’LIITE I

Tuotteet, joista kannetaan ylimääräinen tulli, yksilöidään kahdeksannumeroisella CN-koodilla. Näihin koodeihin luokiteltavien tuotteiden kuvaus on tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 493/2005 (2), liitteessä I.

 

4820 10 90

 

4820 50 00

 

4820 90 00

 

4820 30 00

 

4820 10 50

 

6204 63 11

 

6204 69 18

 

6204 63 90

 

6104 63 00

 

6203 43 11

 

6103 43 00

 

6204 63 18

 

6203 43 19

 

6204 69 90

 

6203 43 90

 

0710 40 00

 

9003 19 30

 

8705 10 00

 

6301 40 10

 

6301 30 10

 

6301 30 90

 

6301 40 90

 

4818 50 00

 

9009 11 00

 

9009 12 00

 

8467 21 99

 

4803 00 31

 

4818 30 00


(1)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1.

(2)  EUVL L 82, 31.3.2005, s. 1.’