II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

27.2.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 53/3

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä tammikuuta 2008,

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä niitä perusteita ja menettelyitä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta

(2008/147/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 1 kohdan a alakohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Sen jälkeen kun komissiolle annettiin tarvittavat valtuudet 17 päivänä kesäkuuta 2002, Sveitsin viranomaisten kanssa on käyty neuvottelut niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio.

(2)

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, on allekirjoitettu 26 päivänä lokakuuta 2004 Euroopan yhteisön puolesta 25 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti sillä edellytyksellä, että se tehdään myöhemmin.

(3)	Sopimus olisi hyväksyttävä.

(4)	Sopimuksella perustetaan sekakomitea, jolla on päätöksentekovaltaa eräillä aloilla, minkä vuoksi on tarpeen määrittää yhteisön edustaja tässä komiteassa.

(5)	Lisäksi on tarpeen määrätä menettelystä, jonka mukaisesti yhteisön kanta hyväksytään.

(6)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(7)	Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, ja siihen liittyvät asiakirjat, jotka ovat päätösasiakirja ja yhteinen julistus sekakomiteoiden yhteisistä kokouksista.

Sopimuksen, päätösasiakirjan ja yhteisen julistuksen tekstit ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään henkilö, jolla on oikeus tallettaa Euroopan yhteisön puolesta sopimuksen 12 artiklassa tarkoitettu hyväksymisasiakirja ilmauksena Euroopan yhteisön suostumuksesta tulla sopimuksen sitomaksi.

3 artikla

Komissio edustaa yhteisöä sopimuksen 3 artiklalla perustetussa sekakomiteassa.

4 artikla

1. Komissio esittää sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan edellyttämää sekakomitean työjärjestyksen hyväksymistä koskevan yhteisön kannan sekakomiteassa neuvoston nimittämää erityiskomiteaa kuultuaan.

2. Kaikkia muita sekakomitean päätöksiä koskevan yhteisön kannan hyväksyy neuvosto määräenemmistöllä komission ehdotuksen perusteella.

5 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 28 päivänä tammikuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. RUPEL

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen

SOPIMUS

niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio

EUROOPAN YHTEISÖ

SVEITSIN VALALIITTO,

jäljempänä ’sopimuspuolet’, jotka

TOTEAVAT, että Euroopan unionin neuvosto on 18 päivänä helmikuuta 2003 antanut asetuksen (EY) N:o 343/2003 niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio (1), jäljempänä ’Dublin-asetus’, joka korvaa Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitetun yleissopimuksen Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta (2), jäljempänä ’Dublinin yleissopimus’, ja että Euroopan yhteisöjen komissio on 2 päivänä syyskuuta 2003 antanut asetuksen (EY) N:o 1560/2003 niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä (3), jäljempänä ’Dublin-asetuksen soveltamisasetus’;

TOTEAVAT, että Euroopan unionin neuvosto on 11 päivänä joulukuuta 2000 antanut asetuksen (EY) N:o 2725/2000 Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi (4), jäljempänä ’Eurodac-asetus’, jonka tarkoituksena auttaa ratkaisemaan, mikä sopimuspuoli on Dublinin yleissopimuksen nojalla vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, ja 28 päivänä helmikuuta 2002 asetuksen (EY) N:o 407/2002 tietyistä säännöistä Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailemista varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2725/2000 täytäntöönpanemiseksi (5), jäljempänä ’Eurodac-järjestelmän soveltamisasetus’;

KATSOVAT, että Sveitsin valaliiton on sovellettava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY (6), jäljempänä ’tietosuojadirektiivi’, siten kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltiot sitä soveltavat käsitellessään tietoja tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvassa tarkoituksessa;

OTTAVAT HUOMIOON Sveitsin valaliiton maantieteellisen sijainnin;

KATSOVAT, että Sveitsin valaliiton osallistuminen Dublin- ja Eurodac-asetusten kattamaan yhteisön säännöstöön, jäljempänä ’Dublin/Eurodac-säännöstö’, antaa mahdollisuuden lujittaa yhteistyötä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä;

KATSOVAT, että Euroopan yhteisö on Dublinin yleissopimuksen perusteella tehnyt Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa sopimuksen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio (7);

KATSOVAT, että on suotavaa, että Sveitsin valaliitto osallistuu Dublin/Eurodac-säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen yhdenvertaisesti Islannin ja Norjan kanssa;

KATSOVAT, että on aiheellista tehdä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus, joka sisältää vastaavat oikeudet ja velvollisuudet kuin ne, joista on sovittu Euroopan yhteisön sekä Islannin ja Norjan välillä;

OVAT VAKUUTTUNEITA SIITÄ, että on tarpeen järjestää Dublin/Eurodac-säännöstön täytäntöönpanoon, käytännön soveltamiseen ja edelleen kehittämiseen liittyvä yhteistyö Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä;

KATSOVAT, että on tarpeen perustaa komitea saman institutionaalisen mallin mukaan, jota on käytetty Islannin ja Norjan assosiointia varten, jotta Sveitsin valaliitto voitaisiin assosioida Euroopan yhteisön toimintaan tämän sopimuksen kattamilla aloilla ja jotta se voisi osallistua kyseiseen toimintaan;

KATSOVAT, että Dublin- ja Eurodac-asetusten kattamilla aloilla tehtävä yhteistyö perustuu vapauden, kansanvallan, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien noudattamisen periaatteille, sellaisina kuin ne taataan erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 4 päivänä marraskuuta 1950 tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa;

KATSOVAT, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osaston määräyksiä ja niiden nojalla annettuja säädöksiä ei sovelleta Tanskan kuningaskuntaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen Amsterdamin sopimuksella liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan nojalla, mutta että Sveitsin valaliitolle ja Tanskalle olisi annettava mahdollisuus soveltaa tämän sopimuksen sisältöä koskevia määräyksiä keskinäisissä suhteissaan;

KATSOVAT, että on tarpeen varmistaa, että valtiot, joiden kanssa Euroopan unioni on assosioitunut Dublin/Eurodac-säännöstön täytäntöönpanoa, soveltamista ja kehittämistä varten, soveltavat tätä säännöstöä myös keskinäisissä suhteissaan;

KATSOVAT, että Dublin/Eurodac-säännöstön moitteeton toiminta edellyttää, että tätä sopimusta sovelletaan samanaikaisesti niiden sopimusten kanssa, jotka on tehty Dublin/Eurodac-säännöstön täytäntöönpanoon ja kehittämiseen assosioitujen tai niihin osallistuvien sopimuspuolten kanssa ja jotka säätelevät niiden keskinäisiä suhteita;

OTTAVAT HUOMIOON, että Sveitsin valaliitto on assosioitu Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen;

OTTAVAT HUOMIOON Schengenin säännöstön ja Dublin/Eurodac-säännöstön väliset yhteydet;

KATSOVAT, että nämä yhteydet edellyttävät, että Dublin/Eurodac-säännöstöä aletaan soveltaa samanaikaisesti Schengenin säännöstön kanssa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

1. Sveitsin valaliitto, jäljempänä ’Sveitsi’, panee täytäntöön

—	Dublin-asetuksen,

—	Eurodac-asetuksen,

—	Eurodac-järjestelmän soveltamisasetuksen, ja

—	Dublin-asetuksen soveltamisasetuksen

säännökset ja soveltaa niitä suhteissaan Euroopan unionin jäsenvaltioihin, jäljempänä ’jäsenvaltiot’.

2. Jäsenvaltiot soveltavat 1 kohdassa tarkoitettuja asetuksia suhteissaan Sveitsiin.

3. Sveitsi hyväksyy ja panee täytäntöön myös Euroopan yhteisön antamat säädökset ja toimenpiteet, joilla muutetaan tai täydennetään 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä, sekä päätökset, jotka on tehty kyseisissä säännöksissä vahvistettuja menettelyjä noudattaen, ja soveltaa niitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista.

4. Sveitsi panee soveltuvin osin täytäntöön tietosuojadirektiivin säännökset ja soveltaa niitä sellaisina kuin niitä sovelletaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioihin sellaisten tietojen osalta, joita käsitellään 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten täytäntöönpanemiseksi ja soveltamiseksi.

5. Edellä 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa tarkoitetaan 1 kohdassa mainituissa säännöksissä olevilla viittauksilla ”jäsenvaltioihin” myös Sveitsiä.

2 artikla

1. Laatiessaan uutta lainsäädäntöä, jolla muutetaan tai täydennetään 1 artiklassa tarkoitettuja säännöksiä, Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä ’komissio’, kuulee epävirallisesti Sveitsin asiantuntijoita samalla tavoin kuin se kuulee jäsenvaltioiden asiantuntijoita ehdotuksia laatiessaan.

2. Toimittaessaan 1 kohdassa tarkoitettuja ehdotuksiaan Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle, jäljempänä ’neuvosto’, komissio toimittaa niistä jäljennökset Sveitsille.

Sopimuspuolen pyynnöstä asiasta voidaan alustavasti keskustella 3 artiklan nojalla perustetussa sekakomiteassa.

3. Ennen 1 kohdassa tarkoitetun lainsäädännön hyväksymistä sopimuspuolet neuvottelevat keskeisissä lainvalmisteluvaiheissa uudelleen keskenään sekakomiteassa jonkin sopimuspuolen kutsusta jatkuvan tietojenanto- ja kuulemismenettelyn mukaisesti.

4. Sopimuspuolet toimivat tietojenanto- ja kuulemismenettelyn aikana vilpittömässä yhteistyössä helpottaakseen sen päätyttyä sekakomitean toimintaa tämän sopimuksen mukaisesti.

5. Sveitsin hallituksen edustajat voivat tehdä sekakomitealle esityksiä 1 kohdassa mainituista asioista.

6. Komissio huolehtii siitä, että Sveitsin asiantuntijat voivat osallistua toimenpiteiden valmisteluun niin laajalti kuin se kulloinkin kyseessä olevalla alalla on mahdollista ennen kuin toimenpide-ehdotukset toimitetaan niiden komiteoiden käsiteltäviksi, jotka avustavat komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa. Toimenpiteitä valmistellessaan komissio kuulee siten Sveitsin asiantuntijoita samalla tavoin kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoita.

7. Jos asia viedään neuvoston käsiteltäväksi kyseiseen komiteaan sovellettavan menettelyn mukaisesti, komissio välittää neuvostolle Sveitsin asiantuntijoiden kannan.

3 artikla

1. Perustetaan sekakomitea, joka koostuu sopimuspuolten edustajista.

2. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä yhteisellä sopimuksella.

3. Sekakomitea kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jonkin jäsenensä pyynnöstä.

4. Sekakomitea kokoontuu tarpeen vaatimalla tarkoituksenmukaisella tasolla tarkastellakseen 1 artiklassa tarkoitettujen säännösten käytännön täytäntöönpanoa ja soveltamista, sekä vaihtaakseen näkemyksiä 1 artiklassa tarkoitettujen säännösten muuttamista tai täydentämistä koskevien säädösten ja toimenpiteiden laatimisesta.

Tähän sopimukseen liittyvän tietojenvaihdon katsotaan aina tapahtuvan sekakomitean toimeksiannon puitteissa.

5. Sekakomitean puheenjohtajana toimii Euroopan yhteisön edustaja ja Sveitsin hallituksen edustaja vuorotellen kuuden kuukauden ajan.

4 artikla

1. Kun neuvosto hyväksyy uusia säädöksiä tai toimenpiteitä, joilla muutetaan tai täydennetään 1 artiklassa tarkoitettuja säännöksiä, tai kun se hyväksyy säädöksiä tai toimenpiteitä kyseisissä säännöksissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, näitä säädöksiä tai toimenpiteitä sovelletaan samasta päivämäärästä alkaen sekä jäsenvaltioissa että Sveitsissä, jollei kyseisissä säädöksissä ja toimenpiteissä nimenomaan toisin säädetä ja jollei 2 kohdasta muuta johdu.

2. Komissio ilmoittaa Sveitsille viipymättä 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten tai toimenpiteiden hyväksymisestä. Sveitsi päättää, hyväksyykö se kyseisten säädösten tai toimenpiteiden sisällön ja sisällyttääkö se sen omaan oikeusjärjestykseensä. Se ilmoittaa päätöksestään komissiolle 30 päivän kuluessa kyseisten säädösten tai toimenpiteiden hyväksymisestä.

3. Jos tällaisen säädöksen tai toimenpiteen sisältö voi sitoa Sveitsiä vasta sen valtiosäännössä asetettujen vaatimusten tultua täytetyiksi, Sveitsi ilmoittaa tästä komissiolle samalla kun se tekee ilmoituksensa. Sveitsi ilmoittaa viipymättä kaikkien valtiosääntönsä asettamien vaatimusten täyttymisestä komissiolle kirjallisesti. Jos kansanäänestystä ei järjestetä, ilmoitus on annettava välittömästi kansanäänestystä koskevan kansalaisaloitteen tekemiselle asetetun määräajan päätyttyä. Jos asia edellyttää kansanäänestyksen järjestämistä, Sveitsillä on ilmoituksen tekemistä varten enintään kahden vuoden määräaika siitä, kun se on ilmoittanut tästä komissiolle. Siitä ajankohdasta, jona kyseisen säädöksen tai toimenpiteen oli määrä tulla voimaan Sveitsin osalta, siihen asti, kunnes se on ilmoittanut valtiosäännössään asetettujen vaatimusten täyttymisestä, Sveitsi soveltaa väliaikaisesti kyseisen säädöksen tai toimenpiteen sisältöä, sikäli kuin se on mahdollista.

4. Jos Sveitsi ei voi soveltaa kyseisen säädöksen tai toimenpiteen sisältöä väliaikaisesti ja jos tästä aiheutuu ongelmia, jotka haittaavat Dublin/Eurodac-yhteistyön toimintaa, sekakomitea tarkastelee tilannetta. Euroopan yhteisö voi toteuttaa Sveitsin suhteen oikeasuhteiset ja tarvittavat toimenpiteet Dublin/Eurodac-yhteistyön moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

5. Se, että Sveitsi hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetut säädökset ja toimenpiteet, luo oikeuksia ja velvollisuuksia Sveitsin ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välille.

6. Siinä tapauksessa, että

a)	Sveitsi ilmoittaa päätöksestään olla hyväksymättä jonkin 1 kohdassa tarkoitetun säädöksen tai toimenpiteen sisältöä, johon on sovellettu tämän sopimuksen mukaisia menettelyjä; tai

b)	Sveitsi ei anna ilmoitusta 2 kohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa; tai

Sveitsi ei anna ilmoitusta kansanäänestyksen järjestämistä koskevan kansalaisaloitteen tekemiselle asetetun määräajan päätyttyä tai, jos kansanäänestys järjestetään, 3 kohdassa tarkoitetussa kahden vuoden määräajassa, tai se ei toteuta samassa kohdassa tarkoitettua väliaikaista soveltamista säädöksen tai toimenpiteen voimaantulolle asetetusta päivämäärästä alkaen;

tämän sopimuksen soveltaminen keskeytetään.

7. Sekakomitea tutkii keskeytymiseen johtaneen kysymyksen ja pyrkii 90 päivän kuluessa poistamaan syyt, joiden vuoksi säädöstä tai toimenpidettä ei ole hyväksytty tai ratifioitu. Tutkittuaan kaikki mahdollisuudet tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan säilyttämiseksi, mukaan lukien mahdollisuus todeta lainsäädäntöjen välinen vastaavuus, se voi yksimielisesti päättää sopimuksen uudelleen soveltamisesta. Jos tämän sopimuksen soveltaminen on edelleen keskeytyneenä 90 päivän kuluttua, sen soveltaminen lakkaa.

5 artikla

1. Sopimuspuolten tavoitteen saavuttamiseksi, jonka mukaan ne soveltavat ja tulkitsevat mahdollisimman yhtenäisesti 1 artiklassa tarkoitettuja säännöksiä, sekakomitea tarkastelee jatkuvasti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, jäljempänä ’yhteisöjen tuomioistuin’, oikeuskäytännön kehitystä sekä Sveitsin toimivaltaisten tuomioistuimien kyseisiä säännöksiä koskevan oikeuskäytännön kehitystä. Tätä varten sopimuspuolet huolehtivat siitä, että oikeuskäytännöstä tiedotetaan vastavuoroisesti viipymättä.

2. Sveitsillä on oikeus toimittaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi vastineita tai kirjallisia huomautuksia tapauksissa, joissa jäsenvaltion tuomioistuin on pyytänyt yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua jonkin 1 artiklassa tarkoitetun säännöksen tulkinnasta.

6 artikla

1. Sveitsi toimittaa sekakomitealle vuosittain kertomuksen siitä, miten sen hallintoviranomaiset ja tuomioistuimet ovat soveltaneet ja tulkinneet 1 artiklassa tarkoitettuja säännöksiä, sellaisina kuin yhteisöjen tuomioistuin on niitä kussakin tapauksessa tulkinnut.

2. Jos sekakomitea ei ole kyennyt takaamaan yhtenäistä soveltamista ja tulkintaa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sen tietoon on tullut 1 artiklassa tarkoitettujen säännösten osalta merkittävä ero yhteisöjen tuomioistuimen ja Sveitsin tuomioistuimien oikeuskäytännön välillä tai merkittävä ero siinä, miten asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaiset ja Sveitsin viranomaiset niitä soveltavat, sovelletaan 7 artiklan mukaista menettelyä.

7 artikla

1. Jos tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta syntyy erimielisyyttä tai jos syntyy jokin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tilanne, asia otetaan virallisesti riitakysymyksenä sekakomitean esityslistalle.

2. Sekakomitean on ratkaistava riita 90 päivän kuluessa päivästä, jona riitakysymyksen sisältävä esityslista on hyväksytty.

3. Jos sekakomitea ei kykene ratkaisemaan riitaa 2 kohdassa tarkoitetun 90 päivän määräajan kuluessa, määräaikaa jatketaan 90 päivällä lopulliseen ratkaisuun pääsemiseksi. Jos sekakomitea ei ole tehnyt asiassa päätöstä tämän määräajan päätyttyä, tämän sopimuksen soveltaminen lakkaa määräajan viimeisenä päivänä.

8 artikla

1. Sveitsi maksaa Eurodac-järjestelmän keskusyksikön perustamisesta ja käytöstä aiheutuvien hallinto- ja toimintakustannusten kattamiseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon rahoitusosuuden, jonka määrä on ensin 7,286 prosenttia 11 675 000 eurosta, ja varainhoitovuodesta 2004 alkaen vuosittain rahoitusosuuden, jonka määrä on 7,286 prosenttia tähän tarkoitukseen osoitetuista kyseisen varainhoitovuoden talousarviomäärärahoista.

Sveitsi maksaa tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvien muiden hallinto- ja toimintakustannusten kattamiseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon vuosittain rahoitusosuuden, joka määräytyy sen perusteella, mikä on sen bruttokansantuotteen osuus kaikkien osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

2. Sveitsillä on oikeus saada tähän sopimukseen liittyvät asiakirjat ja pyytää sekakomitean kokouksissa tulkkaus haluamalleen Euroopan yhteisön toimielinten viralliselle kielelle.

9 artikla

Sveitsin kansallinen tietosuojaviranomainen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 286 artiklan 2 kohdan nojalla perustettu riippumaton valvontaelin toimivat yhteistyössä sikäli kuin se on tarpeen niille kuuluvien tehtävien suorittamisen ja erityisesti kaikkien tarpeellisten tietojen vaihtamisen kannalta. Nämä elimet vahvistavat yhdessä tässä yhteistyössä noudatettavat menettelyt.

10 artikla

1. Tämä sopimus ei millään tavoin vaikuta Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä tehtyihin muihin sopimuksiin.

2. Tämä sopimus ei millään tavoin vaikuta Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä tulevaisuudessa mahdollisesti tehtäviin sopimuksiin.

11 artikla

1. Tanskan kuningaskunta voi pyytää tähän sopimukseen osallistumista. Sopimuspuolet määräävät Tanskan kuningaskunnan suostumuksella tällaisen osallistumisen ehdoista tähän sopimukseen liitettävässä pöytäkirjassa.

2. Sveitsi tekee Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa sopimuksen, jossa määritetään niiden keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet, jotka johtuvat kunkin valtion osallistumisesta Dublin/Eurodac-säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen.

12 artikla

1. Tämä sopimus tulee voimaan sopimuspuolten ratifioitua tai hyväksyttyä sen. Ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjat talletetaan neuvoston pääsihteerin huostaan, joka toimii niiden tallettajana.

2. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona tallettaja on ilmoittanut sopimuspuolille viimeisen ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjan tallettamisesta.

3. Sopimuksen 2 ja 3 artiklaa ja 4 artiklan 2 kohdan ensimmäistä virkettä sovelletaan väliaikaisesti sopimuksen allekirjoittamispäivästä.

13 artikla

Sellaisten säädösten tai toimenpiteiden osalta, jotka on hyväksytty tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, mutta ennen sen voimaantuloa, 4 artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu 30 päivän ajanjakso alkaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

14 artikla

1. Tätä sopimusta sovelletaan vain jos myös 11 artiklassa tarkoitettuja sopimuksia sovelletaan.

2. Lisäksi tätä sopimusta sovelletaan vain jos myös Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin välistä sopimusta viimeksi mainitun valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sovelletaan.

15 artikla

1. Liechtenstein voi liittyä tähän sopimukseen.

2. Liechtensteinin liittymisestä määrätään tähän sopimukseen liitettävässä pöytäkirjassa, jossa määritellään kaikki tämän liittymisen seuraukset, mukaan luettuina Liechtensteinin ja Sveitsin keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet sekä Liechtensteinin ja Euroopan yhteisön ja niiden sen jäsenvaltioiden keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet, joita tämä sopimus sitoo.

16 artikla

1. Kukin sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle. Irtisanomisilmoitus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua sen tallettamisesta.

2. Tämä sopimus katsotaan irtisanotuksi, jos Sveitsi irtisanoo jonkin 11 artiklassa tarkoitetuista sopimuksista tai 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen.

17 artikla

1. Tehty kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

2. Sopimuspuolet vahvistavat kirjeenvaihdolla tämän sopimuksen maltankielisen toisinnon oikeellisuuden. Tämä kielitoisinto on yhtä todistusvoimainen kuin 1 kohdassa tarkoitetut.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Hecho en Luxemburgo, el veintiséis de octubre de dos mil cuatro.

V Lucemburku dne dvacátého šestého října dva tisíce čtyři.

Udfærdiget i Luxembourg den seksogtyvende oktober to tusind og fire.

Geschehen zu Luxemburg am sechsundzwanzigsten Oktober zweitausendvier.

Kahe tuhande neljanda aasta oktoobrikuu kahekümne kuuendal päeval Luxembourgis.

Έγινε στo Λουξεμβούργο, στις είκοσι έξι Οκτωβρίου δύο χιλιάδες τέσσερα.

Done at Luxembourg on the twenty-sixth day of October in the year two thousand and four.

Fait à Luxembourg, le vingt-six octobre deux mille quatre.

Fatto a Lussemburgo, addì ventisei ottobre duemilaquattro.

Luksemburgā, divi tūkstoši ceturtā gada divdesmit sestajā oktobrī.

Priimta du tūkstančiai ketvirtų metų spalio dvidešimt šeštą dieną Liuksemburge.

Kelt Luxembourgban, a kettőezer-negyedik év október havának huszonhatodik napján.

Magħmula fil-Lussemburgu fis-sitta u għoxrin jum ta' Ottubru tas-sena elfejn u erbgħa.

Gedaan te Luxemburg, de zesentwintigste oktober tweeduizend vier.

Sporządzono w Luksemburgu dnia dwudziestego szóstego października roku dwa tysiące czwartego.

Feito no Luxemburgo, em vinte e seis de Outubro de dois mil e quatro.

V Luxemburgu dvadsiateho šiesteho októbra dvetisícštyri.

V Luxembourgu, dne šestindvajsetega oktobra leta dva tisoč štiri.

Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattaneljä.

Som skedde i Luxemburg den tjugosjätte oktober tjugohundrafyra.

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Für die Schweizerische Eidgenossenschaft

Pour la Confédération suisse

Per la Confederazione svizzera

(1) EUVL L 50, 25.2.2003, s. 1.

(2) EYVL C 254, 19.8.1997, s. 1.

(3) EUVL L 222, 5.9.2003, s. 3.

(4) EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1.

(5) EYVL L 62, 5.3.2002, s. 1.

(6) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(7) EYVL L 93, 3.4.2001, s. 38.

PÄÄTÖSASIAKIRJA

Täysivaltaiset edustajat ovat hyväksyneet seuraavat yhteiset julistukset, jotka on liitetty tähän päätösasiakirjaan:

1.	Sopimuspuolten yhteinen julistus tiiviistä vuoropuhelusta;

2.	Sopimuspuolten yhteinen julistus henkilötietojen suojaa koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 95/46/EY.

Täysivaltaiset edustajat ovat ottaneet huomioon myös seuraavat julistukset, jotka on liitetty tähän päätösasiakirjaan:

1.	Sveitsin julistus 4 artiklan 3 kohdasta, joka koskee Dublin/Eurodac-säännöstöä kehittävien uusien säännösten hyväksymiselle asetettua määräaikaa;

2.	Euroopan komission julistus komiteoista, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa.

Hecho en Luxemburgo, el veintiséis de octubre de dos mil cuatro.

V Lucemburku dne dvacátého šestého října dva tisíce čtyři.

Udfærdiget i Luxembourg den seksogtyvende oktober to tusind og fire.

Geschehen zu Luxemburg am sechsundzwanzigsten Oktober zweitausendvier.

Kahe tuhande neljanda aasta oktoobrikuu kahekümne kuuendal päeval Luxembourgis.

Έγινε στo Λουξεμβούργο, στις είκοσι έξι Οκτωβρίου δύο χιλιάδες τέσσερα.

Done at Luxembourg on the twenty-sixth day of October in the year two thousand and four.

Fait à Luxembourg, le vingt-six octobre deux mille quatre.

Fatto a Lussemburgo, addì ventisei ottobre duemilaquattro.

Luksemburgā, divi tūkstoši ceturtā gada divdesmit sestajā oktobrī.

Priimta du tūkstančiai ketvirtų metų spalio dvidešimt šeštą dieną Liuksemburge.

Kelt Luxembourgban, a kettőezer-negyedik év október havának huszonhatodik napján.

Magħmula fil-Lussemburgu fis-sitta u għoxrin jum ta' Ottubru tas-sena elfejn u erbgħa.

Gedaan te Luxemburg, de zesentwintigste oktober tweeduizend vier.

Sporządzono w Luksemburgu dnia dwudziestego szóstego października roku dwa tysiące czwartego.

Feito no Luxemburgo, em vinte e seis de Outubro de dois mil e quatro.

V Luxemburgu dvadsiateho šiesteho októbra dvetisícštyri.

V Luxembourgu, dne šestindvajsetega oktobra leta dva tisoč štiri.

Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattaneljä.

Som skedde i Luxemburg den tjugosjätte oktober tjugohundrafyra.

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Für die Schweizerische Eidgenossenschaft

Pour la Confédération suisse

Per la Confederazione svizzera

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS TIIVIISTÄ VUOROPUHELUSTA

Sopimuspuolet korostavat kaikkien sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten täytäntöönpanoon osallistuvien välisen tiiviin ja aktiivisen vuoropuhelun merkitystä.

Komissio kutsuu jäsenvaltioiden asiantuntijoita sekakomitean kokouksiin näkemysten vaihtamiseksi sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti Sveitsin kanssa kaikista tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista kysymyksistä.

Sopimuspuolet ottavat huomioon jäsenvaltioiden halukkuuden noudattaa näitä kutsuja ja osallistua näkemysten vaihtoon Sveitsin kanssa kaikista tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVASTA EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVISTÄ 95/46/EY

Sopimuspuolet sopivat, että Sveitsin valaliiton edustajien osallistuminen tämän sopimuksen puitteissa yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 95/46/EY toteutetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti kirjeenvaihdolla, joka koskee komiteoita, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa, ja joka on liitetty Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen.

MUUT JULISTUKSET

SVEITSIN JULISTUS 4 ARTIKLAN 3 KOHDASTA, JOKA KOSKEE DUBLIN/EURODAC-SÄÄNNÖSTÖÄ KEHITTÄVIEN UUSIEN SÄÄNNÖSTEN HYVÄKSYMISELLE ASETETTUA MÄÄRÄAIKAA

Sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistettu kahden vuoden enimmäisaika kattaa paitsi säädöksen tai toimenpiteen hyväksymisen myös sen täytäntöönpanon. Se käsittää seuraavat vaiheet:

—	valmistelu,

—	käsittely parlamentissa,

—	kansanäänestystä koskevan kansalaisaloitteen esittämiselle asetettu määräaika (100 päivää alkaen säädöksen virallisesta julkaisemisesta), ja tarvittaessa

—	kansanäänestys (järjestäminen ja äänestys).

Liittoneuvosto ilmoittaa viipymättä neuvostolle ja komissiolle kunkin vaiheen päättymisestä.

Liittoneuvosto sitoutuu pyrkimään kaikin käytettävissään olevin keinoin siihen, että edellä mainitut vaiheet voidaan saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti.

EUROOPAN KOMISSION JULISTUS KOMITEOISTA, JOTKA AVUSTAVAT EUROOPAN KOMISSIOTA TÄMÄN KÄYTTÄESSÄ TOIMEENPANOVALTAANSA

Euroopan komissiota avustavat sen käyttäessä toimeenpanovaltaansa Dublin/Eurodac-säännöstön täytäntöönpanon, soveltamisen ja kehittämisen alalla tällä hetkellä seuraavat komiteat:

—	komitea, joka on perustettu asetuksen (EY) N:o 343/2003 27 artiklassa, jäljempänä ’Dublin-komitea’, ja

—	komitea, joka on perustettu asetuksen (EY) N:o 2725/2000 23 artiklassa, jäljempänä ’Eurodac-komitea’.

YHTEINEN JULISTUS SEKAKOMITEOIDEN YHTEISISTÄ KOKOUKSISTA

Euroopan komission valtuuskunta,

Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan hallituksia edustavat valtuuskunnat,

Sveitsin valaliiton hallitusta edustava valtuuskunta,

—

ovat päättäneet pitää niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehdyllä Euroopan yhteisön sekä Islannin ja Norjan välisellä sopimuksella sekä niitä perusteita ja menettelyjä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, koskevalla Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisellä sopimuksella perustettujen sekakomiteoiden kokoukset yhteisesti.

—

toteavat, että komiteoiden yhteiset kokoukset edellyttävät käytännön järjestelyjä, jotka liittyvät kokousten puheenjohtajan tehtävien hoitamiseen silloin kun puheenjohtajuus kuuluu assosioidulle valtiolle Euroopan yhteisön sekä Islannin ja Norjan välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Islannissa tai Norjassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehdyn sopimuksen mukaisesti.

—

panevat merkille, että assosioidut valtiot ovat tarvittaessa valmiit luopumaan puheenjohtajuusvuorostaan ja kierrättämään sitä assosioitujen valtioiden kesken niiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehdyn sopimuksen voimaantulosta alkaen.

27.2.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 53/19

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä maaliskuuta 2007,

sopimuksen, jolla kirjataan yhteisymmärrys tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla tehdyn Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen uusimisesta ja muuttamisesta, tekemisestä kirjeenvaihtona

(2008/148/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 170 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukevasta Euroopan yhteisön kuudennesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta (2002–2006) 27 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1513/2002/EY (2) säädetään kansainvälisestä yhteistyöstä valmistukseen liittyvässä tutkimuksessa.

(2)	Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY (3) mukaan kansainvälistä yhteistyötä jatketaan.

(3)

Yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä on tehty kirjeenvaihtona sopimus (4), jolla on kirjattu yhteisymmärrys kansainvälisen yhteistyön periaatteista älykkäiden valmistusmenetelmien (IMS) alalla, jäljempänä ’IMS-sopimus’. IMS-sopimuksen voimassaolo päättyi huhtikuussa 2005. Koska oli ilmeistä, että sopimus tuotti lisäarvoa tehostamalla älykkäisiin valmistusjärjestelmiin liittyvää tutkimusta, komissio pyysi valtuuksia neuvotella IMS-sopimuksen uusimisesta.

(4)	Neuvosto antoi 29 päivänä marraskuuta 2005 tekemällään päätöksellä komissiolle valtuudet neuvotella yhteisön puolesta Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen kanssa IMS-sopimuksen uusimisesta ja muuttamisesta.

(5)

Neuvottelut on käyty neuvotteluvaltuuksien mukaisesti, ja niiden tulokset on sisällytetty älykkäiden valmistusjärjestelmien alalla tehtävän kansainvälisen yhteistyön ohjesääntöihin, joissa vahvistetaan yhteistyön puitteet. Nämä ohjesäännöt liitetään kirjeenvaihtona tehtävään sopimukseen, jolla kirjataan Euroopan yhteisön, Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehtävän tutkimus- ja kehitystoimintaa älykkäiden valmistusmenetelmien (IMS) koskevaa yhteistyötä koskevan sopimuksen uudistamista ja muuttamista koskeva yhteisymmärrys, jäljempänä ’kirjeenvaihtona tehtävä sopimus’. Edelliseen ohjelmaan tehdyt muutokset liittyvät IMS:n hallintoon ja sen talousarviota koskeviin toimiin.

(6)	IMS-ohjesäännöissä määrätään, että IMS:n puheenjohtajuutta hoitavat IMS-järjestelmän osanottajat vuorotellen. Jotta yhteisö voi täyttää tämän tehtävän, on määrätty, että se isännöi IMS:n alueidenvälistä sihteeristöä Euroopassa.

(7)	Kirjeenvaihtona tehty sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta kirjeenvaihtona tehty sopimus, jolla kirjataan tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla tehtyä Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen uudistamista ja muuttamista koskeva yhteisymmärrys.

Kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa kirjeenvaihtona tehty sopimus yhteisöä sitovasti (5).

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

W. TIEFENSEE

(1) Lausunto annettu 14. joulukuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EYVL L 232, 29.8.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7).

(3) EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

(4) EYVL L 161, 18.6.1997, s. 2 ja EYVL L 151, 7.6.2001, s. 35.

(5) Neuvoston pääsihteeristö julkaisee sopimuksen voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS,

jolla kirjataan yhteisymmärrys tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla tehdyn Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen uusimisesta ja muuttamisesta

Arvoisa Herra,

Viittaan tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä vuonna 1997 ja vuonna 2001 tehtyyn sopimukseen.

Tämän kirjeen tarkoituksena on kirjata saavutettu yhteisymmärrys tämän yhteistyösopimuksen uusimisesta ja muuttamisesta sellaisena kuin se on vahvistettu tämän kirjeen liitteenä olevissa ohjesäännöissä.

Osallistuvat alueet pyrkivät yhteistyöllään parantamaan teollisuuden kilpailukykyä, ratkaisemaan valmistusta eri puolilla maailmaa kohtaamia ongelmia sekä kehittämään edistynyttä valmistusteknologiaa ja -järjestelmiä. Tällä yhteistyöllä huolehditaan siitä, että hyödyt ja panostukset ovat keskenään tasapainossa ja että yhteistyö on teollisuuden kannalta tähdellistä sekä perustuu keskinäisen edun ja yhteisymmärryksen periaatteelle.

Yhteistyötoimien rahoitus riippuu varojen saatavuudesta ja osallistuvilla alueilla sovellettavista laeista ja asetuksista. Kukin osallistuva alue rahoittaa oman osallistumisensa ja osallistuu tasavertaisesti rahoituksella tai muulla tavoin IMS:n alueidenvälisen sihteeristön kuluihin. Sihteeristö toimii ohjesäännössä vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Euroopan yhteisö on valmis isännöimään alueidenvälistä sihteeristöä toiminnasta, kun osallistuvat alueet päättävät yhteisesti Euroopan yhteisön olevan vuorossa.

Tämän yhteistyösopimuksen voimassaoloaika on kymmenen vuotta. Kukin osallistuva alue voi milloin tahansa vetäytyä sopimuksesta ilmoitettuaan asiasta 12 kuukautta edeltäkäsin. Osallistujat tarkastelevat yhteistyöohjelmaa uudelleen viiden vuoden kuluttua sen käynnistämisestä.

Euroopan yhteisö ja Norja varaavat oikeuden toimia yhtenäisenä Euroopan alueena.

Tällä kirjeellä yhdessä osallistuja-alueiden sille antaman hyväksynnän kanssa hyväksytään ohjesäännöt ja kirjataan yhteisymmärrys IMS-yhteistyön periaatteista. Olisin kiitollinen, jos voisin saada pikaisen vahvistuksenne tälle yhteisymmärrykselle.

Euroopan yhteisön puolesta

LIITE

TERMS OF REFERENCE FOR A SCHEME FOR INTERNATIONAL COOPERATION IN ADVANCED MANUFACTURING FOR INTELLIGENT MANUFACTURING SYSTEMS

TABLE OF CONTENTS

PREAMBLE

PURPOSE

RATIONALE

4.	OPERATING PRINCIPLES

5.	STRUCTURE AND FUNDING

6.	MANAGEMENT STRUCTURE

7.	TRANSITION TO AND COMMENCEMENT OF THE IMS SCHEME

8.	DURATION OF THE IMS SCHEME

9.	ADMISSION OF NEW PARTICIPANTS

10.	FORMATION AND EVALUATION OF PROJECT CONSORTIA AND OTHER COLLABORATIVE INSTRUMENTS

11.	SMALL AND MEDIUM-SIZED ENTERPRISES

12.	DISSEMINATION OF RESULTS

Technical Appendix 1:

Intellectual property rights provisions for research and development projects

Technical Appendix 1.A:

Convention establishing the World Intellectual Property Organisation (Stockholm, 14 July 1967)

Technical Appendix 2:

financial accountability and principles for setting up and executing the IRS budget

Technical Appendix 3:

IMS technical themes

Technical Appendix 4:

Responsibilities of the IMS Inter-Regional Secretariat

Technical Appendix 5:

Responsibilities of the IMS Regional Secretariats

Technical Appendix 6:

Admission of new participants

Technical Appendix 7:

Project consortia formation and evaluation

Technical Appendix 8:

Role Of IMS vis-à-vis small and medium-sised enterprises (SMEs), universities and government research institutes

1. PREAMBLE

This document sets forth the terms of reference for the partners of the intelligent manufacturing systems (IMS) scheme for international cooperation in research and development in intelligent manufacturing systems. These terms of reference are not intended to create obligations under international or domestic law.

2. PURPOSE

The IMS scheme is an international and multilateral cooperation scheme in which Participants work cooperatively to boost industrial competitiveness, solve problems facing manufacturing worldwide, and develop advanced manufacturing technologies and systems to benefit humanity. Its purposes are to:

—	enhance knowledge-based manufacturing in industry to improve the quality of life and citizens and improve the global environment,

—	share manufacturing knowledge and to transfer it to future generations,

—	increase the participation of SMEs in international collaborative activities,

—	adapt educational and training activities to support the knowledge-based manufacturing industries, and

—	contribute to establishing common, global norms and standards.

3. RATIONALE

Manufacturing has been and continues to be an important element in the global economy. It remains a primary generator of wealth and is critical to establishing a sound economic basis for economic growth.

Properly managed international cooperation in research and development in advanced manufacturing can help improve manufacturing operations (1). IMS provides the framework within which cooperative research and development activities can flourish. IMS:

—	provides a structure for global, ‘forward-thinking’ syntheses (e.g. roadmaps, analyses, foresight),

—	fosters the creation of networks to reinforce interaction and collaborative research and development,

—	fosters the development of consortia to undertake collaborative research and development projects (including cooperative work on pre-standardisation topics),

—	provides an intellectual property rights management framework (Technical Appendix 1) for international collaboration and dissemination activities, and

—	disseminates research results broadly.

4. OPERATING PRINCIPLES

IMS collaborative activities proceed on the following bases:

—	contributions to, and benefits from such cooperation, are equitable and balanced,

—	collaborative projects have industrial relevance,

—	collaborative project should include where possible academic participation,

—	collaborative projects are carried out by inter-regional, geographically distributed consortia,

—	collaborative projects can occur throughout the full innovation cycle,

—	IMS project activities under government sponsorship or using government resources should not involve competitive research and development,

—	results of collaborative projects are shared through a process of controlled information diffusion, and

—	there should be protection for an equitable allocation of any intellectual property right created or furnished during cooperation projects.

5. STRUCTURE AND FUNDING

IMS is governed by a management structure that consists of:

—	an International Steering Committee,

—	an Inter-Regional Secretariat, and

—	Regional Secretariats.

5.1. Funding for the management structure

—	Each participant will fund its own participation,

—	Each participant will determine the method by which its own participation will be funded,

—	Each participant will contribute in an equitable manner in funding or in kind to defray the costs of operating the Inter-Regional Secretariat,

—	Each participant will be responsible for supporting its own delegation, and

—	Each Participant will have the right to audit the operations of the management structure.

—	Principles for setting up and executing the IRS budget shall be in accordance with Technical Appendix 2.

5.2. Funding for the Projects

—	Each participant will fund its own participation, and

—	Each participant will determine the method by which its own participation will be funded.

6. MANAGEMENT STRUCTURE

6.1. IMS International Steering Committee

The IMS International Steering Committee will oversee the IMS scheme. Members must be eminent representatives of the participants' industrial, academic, or governmental/public administration sectors who are knowledgeable in manufacturing issues. Members must be willing and able to devote the necessary time and effort involved in guiding the IMS scheme.

6.1.2.

Composition. Two members and one observer from each participant will normally comprise a participant's delegation.

Selection of delegation members is at the discretion of each participant, in accordance with the appropriate laws and provisions of their respective participant governments/public administrations. Designation of alternate delegation members is recommended, but not mandatory.

Each delegation will have a head of delegation who will serve as the chief spokesperson for the delegation. Selection of the head of delegation is at the discretion of each participant, in accordance with the appropriate laws and provisions of their respective participant governments/public administrations.

Each participant's delegation to the meetings of the IMS International Steering Committee may be accompanied by two representatives from its designated Regional Secretariat. Additional attendance is at the discretion of the chair of the IMS International Steering Committee.

6.1.3.

Consensus. The IMS International Steering Committee will reach decisions by consensus of its members.

6.1.4.

Chair. The chair of the IMS International Steering Committee will rotate among the participants and will be decided by the IMS International Steering Committee. The term of each chair will last for 30 months. During the term when a participant chairs, that participant also is responsible for organising the Inter-Regional Secretariat. The participant which is to take the following term will serve as vice chair.

6.1.5.

Responsibilities. The IMS International Steering Committee will determine policies and strategies for undertaking, and for the evolution of, the IMS scheme, including the matter of new participants. It will also:

—	provide overall guidance, set strategic priorities, review, amend, and update Technical Appendices 3, 4, 5, 7, and 8 and additional Technical Appendices within the scope of these terms of reference, and oversee the implementation of IMS,

—	oversee the Inter-Regional Secretariat and approve its budget,

—	provide international promotion for IMS and for manufacturing as a generic discipline,

—	endorse projects as provided in Section 10,

—	set performance metrics of the scheme and provide a regular report in respect of same,

—	ensure activities undertaken under this scheme are done in a manner consistent with the purpose, principles and structure agreed upon by the participants,

—	foster communication among the International IMS Steering Committee, the Inter-Regional Secretariats, and the project consortium members,

—	sponsor and approve new IMS documents, and

—	form interim task forces or committees (e.g., for technical or legal issues), if necessary, to accomplish its work.

6.2. Inter-Regional Secretariat

The participant that chairs the International Steering Committee will be responsible for organising and managing the Inter-Regional Secretariat. The Inter-Regional Secretariat's primary role is to execute the policies and actions as decided by the IMS International Steering Committee. The responsibilities of the IMS Inter-Regional Secretariat are listed in Technical Appendix 4.

6.3. Regional Secretariats

The governments/public administrations and public organisations of the participants will organise and manage their respective Regional Secretariats in a manner they see fit. The responsibilities of the IMS Regional Secretariat are listed in Technical Appendix 5.

7. TRANSITION TO AND COMMENCEMENT OF THE IMS SCHEME

7.1. Transition

It is the intention of the participants that IMS projects endorsed under the original scheme should be considered to be continued to be endorsed by the current ISC and its successor upon commencement of the new IMS scheme. Other IMS activities, including processing of applications to become a participant, shall continue without interruption.

7.2. Commencement

The IMS scheme will commence upon:

—	the ratification of the Terms of Reference for the IMS Scheme by at least three (3) participants. participants under the pre-existing IMS Scheme become new participants under this scheme when they ratify these Terms of Reference;

—	the appointment of the members to the IMS International Steering Committee; and,

—	the designation of the Regional Secretariats.

8. DURATION OF THE IMS SCHEME

participants will review the scheme every five years to determine whether it should be continued, modified or terminated. A participant may withdraw at any time subject to 12 months' notice to other participants.

9. ADMISSION OF NEW PARTICIPANTS

The IMS International Steering Committee can admit new participants. The procedures for admission of new participants are set forth in Technical Appendix 6.

10. FORMATION AND EVALUATION OF PROJECT CONSORTIA AND OTHER COLLABORATIVE INSTRUMENTS

The IMS International Steering Committee shall have the authority to set the procedures for: (i) project consortia and formation, evaluation and review; these procedures are set forth in Technical Appendix 7; and (ii) other collaborative instruments within the scope of these Terms of Reference.

11. SMALL AND MEDIUM-SIZED ENTERPRISES

The participants individually and the IMS International Steering Committee will develop mechanisms to enlist SMEs directly and indirectly in the IMS scheme. A representative list of these mechanisms is in Technical Appendix 8.

12. DISSEMINATION OF RESULTS

Dissemination of information is of the utmost importance and is required in the IMS scheme. However, all information dissemination must comply with the intellectual property rights provisions in Technical Appendix 1. This includes the dissemination of interim and final project technical results.

Information dissemination will occur at the project, regional and inter-regional levels. This dissemination shall be, but not limited to, written reports, international symposia, and publications by members of the academic sector.

Technical Appendix 1

Intellectual property rights provisions for research and development projects

OBJECTIVES

These provisions lay down mandatory requirements as well as recommended principles for PARTNERS which wish to participate in a PROJECT conducted within the Intelligent Manufacturing Systems Scheme (IMS SCHEME). The objectives of these provisions are to provide adequate protection for intellectual property rights used in and generated during joint research and development PROJECTS under the IMS SCHEME while ensuring:

—	that contributions and benefits by PARTICIPANTS, from cooperation in such PROJECTS, are equitable and balanced,

—	that the proper balance is struck between the need for flexibility in PARTNERS' negotiations and the need for uniformity of procedure among PROJECTS and among PARTNERS, and

—	that the results of the research will be shared by the PARTNERS through a process that protects and equitably allocates any intellectual property rights created or furnished during the cooperation.

Article 1

Definitions

1.1.	ACCOUNTING. The sharing of any consideration such as royalties or other license fees by one PARTNER with another PARTNER when the first PARTNER which solely or jointly owns FOREGROUND discloses, licenses or assigns it to a third party.

1.2.

AFFILIATE. Any legal entity directly or indirectly owned or controlled by, or owning or controlling, or under the same ownership or control as, any PARTNER. Common ownership or control through government does not in itself create AFFILIATE status.

Ownership or control shall exist through the direct or indirect:

—	ownership of more than 50 % of the nominal value of the issued equity share capital, or

—	ownership of more than 50 % of the shares entitling the holders to vote for the election of directors or persons performing similar functions, or right by any other means to elect or appoint directors, or persons performing similar functions, who have a majority vote, or,

—	ownership of 50 % of the shares, and the right to control management or operation of the company through contractual provisions.

1.3.	BACKGROUND: All information and INTELLECTUAL PROPERTY RIGHTS except BACKGROUND RIGHTS owned or controlled by a PARTNER or its AFFILIATE and which are not FOREGROUND.

1.4.

BACKGROUND RIGHTS: Patents for inventions and design and utility models, and applications therefor as soon as made public, owned or controlled by a PARTNER or its AFFILIATES, a license for which is necessary for the work in a PROJECT or for the commercial exploitation of FOREGROUND, and which are not FOREGROUND.

1.5.	CONFIDENTIAL INFORMATION: All information which is not made generally available and which is only made available in confidence by law or under written confidentiality agreements.

1.6.	CONSORTIUM: Three or more GROUPS which have agreed to carry out jointly a PROJECT.

1.7.	COOPERATION AGREEMENT: The one or more signed agreements among all PARTNERS in a CONSORTIUM concerning the conduct of the PROJECT.

1.8.	FOREGROUND: All information and INTELLECTUAL PROPERTY RIGHTS first created, conceived, invented or developed in the course of work in a PROJECT.

1.9.	GROUP: All PARTNERS in a given PROJECT from the geographic area of a PART ICIPANT.

1.10.

IMS SCHEME: The Intelligent Manufacturing Systems Scheme.

1.11.

INTELLECTUAL PROPERTY RIGHTS: All rights defined by Article 2(viii) of the Convention Establishing the World Intellectual Property Organisation signed at Stockholm on 14 July 1967 (see Technical Appendix 1.A.), excluding trademarks, service marks and commercial names and designations.

1.12.

NON-PROFIT INSTITUTIONS: Any legal entity, either public or private, established or organised for purposes other than profit-making, which does not itself commercially exploit FOREGROUND.

1.13.

PARTICIPANT: Australia, Canada, the European Union and Norway, Japan, Korea, Switzerland, the United States and any other country or geographic region whose participation in the IMS SCHEME may be approved in the manner determined by the PARTICIPANTS.

1.14.

PARTNER: Any legal or natural person participating as a contracting party to the COOPERATION AGREEMENT for a given PROJECT.

1.15.

PROJECT: Any research and development project carried out by a CONSORTIUM within the IMS SCHEME.

1.16.

SUMMARY INFORMATION: A description of the objectives, status and results of a PROJECT which does not disclose CONFIDENTIAL INFORMATION.

Article 2

Mandatory provisions

Each COOPERATION AGREEMENT must contain substantive terms and conditions that are fully consistent with each of the provisions 2.1 through 2.13 in this Article and the definitions used in each COOPERATION AGREEMENT shall be those specified in Article 1 of this document.

Where a PROJECT or a potential PARTNER or its AFFILIATES is subject to government requirements, whether by law or agreement, and such requirements will affect rights or obligations pursuant to the COOPERATION AGREEMENT, the potential PARTNER shall disclose to the other PARTNERS all such requirements of which it is aware prior to signing the COOPERATION AGREEMENT. PARTNERS must ensure that ownership, use, disclosure and licensing of FOREGROUND will comply with these mandatory provisions if the PROJECT is subject to government requirements.

PARTNERS will, at the outset of a PROJECT, promptly notify one another of their AFFILIATES which will be involved in the performance of the PROJECT, and will notify one another of any changes in the AFFILIATES so involved during the life of the PROJECT. At the time of entering into a COOPERATION AGREEMENT, and immediately after new legal entities have come to meet the AFFILIATE definition, PARTNERS may exclude AFFILIATES from the rights and obligations set forth in these provisions in accordance with the terms of the COOPERATION AGREEMENT.

Written Agreement

2.1.	PARTNERS shall enter into a written COOPERATION AGREEMENT that governs their participation in a PROJECT consistent with this document.

Ownership

2.2.	FOREGROUND shall be owned solely by the PARTNER or jointly by the PARTNERS creating it.

2.3.	A PARTNER which is the sole owner of FOREGROUND may disclose and non-exclusively license that FOREGROUND to third parties without ACCOUNTING to any other PARTNER.

2.4.	A PARTNER which is a joint owner of FOREGROUND may disclose and non-exclusively license that FOREGROUND to third parties without the consent of and without ACCOUNTING to any other PARTNER, unless otherwise agreed in the COOPERATION AGREEMENT.

2.5.

A PARTNER may assign its sole and/or joint ownership interests in its BACKGROUND, BACKGROUND RIGHTS and FOREGROUND to third parties without the consent of and without ACCOUNTING to any other PARTNER.

PARTNERS who assign any of their rights to BACKGROUND RIGHTS or FOREGROUND must make each assignment subject to the COOPERATION AGREEMENT and must require each assignee to agree in writing to be bound to the assignor's obligations under the COOPERATION AGREEMENT in respect of the assigned rights.

Dissemination of information

2.6.	SUMMARY INFORMATION shall be available to all PARTNERS in other PROJECTS and to the committees formed under the IMS SCHEME.

2.7.	The CONSORTIUM will make available at the end of the PROJECT a public report setting out SUMMARY INFORMATION about the PROJECT.

License rights

Foreground

2.8.

Each PARTNER and its AFFILIATES may use FOREGROUND, royalty-free, for research and development and for commercial exploitation. Commercial exploitation includes the rights to use, make, have made, sell and import.

However, in exceptional circumstances,

—	PARTNERS may agree in their COOPERATION AGREEMENT to pay a royalty to PARTNERS which are NON-PROFIT INSTITUTIONS for commercial exploitation of FOREGROUND which is solely owned by such NON-PROFIT INSTITUTIONS; and

—

PARTNERS may agree in their COOPERATION AGREEMENT to pay a royalty to PARTNERS which are NON-PROFIT INSTITUTIONS for commercial exploitation of FOREGROUND which is jointly owned with such NON-PROFIT INSTITUTIONS, provided such royalties are both small and consistent with the principle that contributions and benefits in the IMS SCHEME must be balanced and equitable.

2.9.

A non-owning PARTNER and its AFFILIATES may not disclose or sub-license FOREGROUND to third parties except that each PARTNER or its AFFILIATES may, in the normal course of business:

—	disclose FOREGROUND in confidence solely for the purposes of manufacturing, having manufactured, importing or selling products,

—	sub-license any software forming part of FOREGROUND in object code, or

—	engage itself in the rightful provision of products or services that inherently disclose the FOREGROUND.

Background

2.10.

A PARTNER in a PROJECT may, but is not obligated to, supply or license its BACKGROUND to other PARTNERS.

2.11.

PARTNERS and their AFFILIATES may use another PARTNER'S or its AFFILIATES' BACKGROUND RIGHTS solely for research and development in the PROJECT without additional consideration, including, but not limited to, financial consideration.

2.12.

PARTNERS and their AFFILIATES must grant to other PARTNERS and their AFFILIATES a license of BACKGROUND RIGHTS on normal commercial conditions when such license is necessary for the commercial exploitation of FOREGROUND unless:

—	the owning PARTNER or its AFFILIATE is by reason of law or by contractual obligation existing before signature of the COOPERATION AGREEMENT unable to grant such licenses and such BACKGROUND RIGHTS are specifically identified in the COOPERATION AGREEMENT; or

—	the PARTNERS agree, in exceptional cases, on the exclusion of BACKGROUND RIGHTS specifically identified in the COOPERATION AGREEMENT.

Survival of rights

2.13.

The COOPERATION AGREEMENT shall specify that the rights and obligations of PARTNERS and AFFILIATES concerning FOREGROUND, BACKGROUND and BACKGROUND RIGHTS shall survive the natural expiration of the term of the COOPERATION AGREEMENT.

Article 3

Provisions that need to be addressed in the Cooperation Agreement

PARTNERS shall address each of the following items in their COOPERATION AGREEMENT:

Publication of results

3.1.	PARTNERS shall address the issue of the consent required, if any, from the other PARTNERS for publication of the results from the PROJECT other than SUMMARY INFORMATION.

3.2.	PARTNERS shall address the issue of whether PARTNERS which are NON-PROFIT INSTITUTIONS may, for academic purposes, publish FOREGROUND which they solely own, provided that adequate procedures for protecting FOREGROUND are taken in accordance with Articles 3.3 and 3.4.

Protection of foreground

3.3.

PARTNERS shall identify the steps they will take to seek legal protection of FOREGROUND by means of INTELLECTUAL PROPERTY RIGHTS and upon making an invention shall notify other PARTNERS in the same PROJECT in a timely manner of the protection sought and provide a summary description of the invention.

3.4.

PARTNERS shall address the issue of prompt notification of all other PARTNERS in the same PROJECT and, upon request and on mutually agreed conditions, disclosure of the invention and reasonably cooperate in such protection being undertaken by another PARTNER in the same PROJECT in the event and to the extent that a PARTNER or PARTNERS which own FOREGROUND do not intend to seek such protection.

Confidential information

3.5.	PARTNERS shall identify the measures they will take to ensure that any PARTNER which has received CONFIDENTIAL INFORMATION only uses or discloses this CONFIDENTIAL INFORMATION by itself or its AFFILIATES as far as permitted under the conditions under which it was supplied.

Dispute settlement and applicable laws

3.6.	PARTNERS shall agree in their COOPERATION AGREEMENT on the manner in which disputes will be settled.

3.7.	PARTNERS shall agree in their COOPERATION AGREEMENT on the law which will govern the COOPERATION AGREEMENT

Article 4

Optional provisions

PARTNERS may, but are not required to address each of the following provisions in their COOPERATION AGREEMENT:

—	AFFILIATE PROVISIONS,

—	ANTITRUST/COMPETITION LAW ISSUES,

—	CANCELLATION AND TERMINATION,

—	EMPLOYER/EMPLOYEE RELATIONSHIPS,

—	EXPORT CONTROLS AND COMPLIANCE,

—	FIELD OF THE AGREEMENT,

—	INTENT OF THE PARTIES,

—	LICENSING PARTNERS IN OTHER PROJECTS,

—	LICENSOR'S LIABILITY ARISING FROM LICENSEE'S USE OF LICENSED TECHNOLOGY,

—	LOANED OR ASSIGNED EMPLOYEES AND RESULTING RIGHTS,

—	NEW PARTNERS AND WITHDRAWAL OF PARTNERS FROM PROJECTS,

—	POST COOPERATION AGREEMENT BACKGROUND,

—	PROTECTION, USE AND NON-DISCLOSURE OBLIGATIONS REGARDING CONFIDENTIAL INFORMATION,

—	RESIDUAL INFORMATION,

—	ROYALTY RATES FOR BACKGROUND RIGHT LICENSES,

—	SOFTWARE SOURCE CODE,

—

TAXATION,

—	TERM/DURATION OF AGREEMENT.

There are likely to be other provisions the PARTNERS will need to put into their COOPERATION AGREEMENTS depending on the particular circumstances of their PROJECT. PARTNERS should seek their own expert advice on this and note that no additional terms may conflict with Articles 1 and 2 of these provisions.

Technical Appendix 1.A

Convention establishing the World Intellectual Property Organisation (Stockholm, 14 July 1967)

Article 2(viii) defines Intellectual Property to include:

‘… the rights to literary, artistic and scientific works; performances of performing artists; phonograms, and broadcasts; inventions in all fields of human endeavour; scientific discoveries; industrial designs; trade marks, service marks, and commercial names and designations; protection against unfair competition; and all other rights resulting from intellectual activity in the industrial, scientific, literary or artistic fields.’

Technical Appendix 2

Financial accountability and principles for setting up and executing the IRS budget

ISC and IRS members should avoid conflicts of interest in so far as decisions relating to the IRS budget are concerned.

All revenue and expenditures must be incorporated in a single set of accounts (2) to be approved by the ISC.

The balance between revenue and expenditure must be respected at all times (3).

The budget shall be annual with exceptional carry-overs (4).

There should be no transfers of appropriations between line items of budget expenditure, unless formally approved by the ISC.

All revenues shall constitute a common pool (5).

All expenditures shall be reasonable, justified and in accordance with the principles of sound financial management.

The IRS shall respond to all reasonable requests to report on its financial activities.

Regional contributions shall be based on fair principles, and will be paid in accordance with a defined schedule subject to late fees. Regional contributions will be based on the approved IRS budget and will be structured in different tiers, related directly to the size and level of development of each participant's economy. The Initial participants will be allocated in two tiers as follows:

—	Tier 1: European Union and Norway, Japan, United States,

—	Tier 2: Australia, Canada, Korea, Switzerland.

The maximum amounts for the contributions will be CAD 200 000 or equivalent per annum for Tier 1; and CAD 125 000 or equivalent per annum for Tier 2.

The foregoing principles shall be incorporated in a document on IRS operational guidelines.

Technical Appendix 3

IMS technical themes

In general, any project that addresses the IMS Scheme objectives as set forth in these terms of reference is considered an appropriate topic for an IMS Project. IMS projects might also address one or more of the following technical themes:

Total product life cycle issues

—	Future general models of manufacturing systems. Examples for that theme are the proposals of ‘agile manufacturing’, ‘fractal factory’, ‘bionic manufacturing’, ‘holistic enterprise integration’, etc.

—	Intelligent communication network systems for information processes in manufacturing. To understand the productivity of global distribution and global sourcing, the communication networks and tools and their applications have to be improved.

—

Environment protection, minimum use of energy and materials. Environment, energy and materials questions have reached a complexity that can only be handled via cooperation with a variety of specialists. Due to the fact that the conditions in that field are very different in different regions a common understanding and harmonised views for the response of manufacturing technologies to environment protection are necessary.

—	New ideas and methods for recyclability that are globally accepted should be developed under the IMS umbrella.

Harmonised assessment and economic justification models for new manufacturing systems.

Process issues

To enable the needs for rapid response to changing requirements and to saving human and material resources and to improving working conditions for employees the following themes can be identified.

—	Clean manufacturing processes that can minimise effects on environment. Process emission minimised systems. Process disposal minimised systems.

—	Factory (process) life-cycle pre-assessed systems.

Minimum consumption of energy. Energy efficient processes that can meet manufacturing requirements with minimum consumption of energy. Integrated cycled process for less energy consumption.

—	Modules of energy conservation type. Production management technology of energy conservation type.

—	Technology innovation in manufacturing processes. Methods that can quickly produce different products through ‘Rapid Prototyping Methods’. Manufacturing processes that can flexibly respond to changes in labour conditions, changes of products or materials.

—

Improvement in the flexibility and autonomy of processing modules that compose manufacturing systems. Open distributed systems and their modules that can match both unmanned, man-machine mixed and labour intensive systems, and can metamorphologically architect system components in correspondence with changes of products.

—	Improvement in interaction or harmony among various components and functions of manufacturing. Open infrastructure for manufacturing. Inter-connected information systems such as ‘remote ID’ among respective modules.

Strategy/planning/design tools

Manufacturing takes place in a global economy. How and where raw materials are transformed is a strategic decision. The decision is complicated in terms of what to make and where to make or buy it, in what is becoming a single global economy.

Many of today's manufacturing organisations are designed using vertical and hierarchical structures. The move towards hierarchical structures is and will continue to require major changes in organisations, systems and work practices. We need methodologies and tools to help us to define appropriate manufacturing strategies and to design appropriate organisations and business/work processes.

Methods and tools to support business process re-engineering. Modelling tools to support the analyses and development of manufacturing strategies.

Design support tools to support planning in an extended enterprise or virtual enterprise environment.

Human/organisation/social issues

—

Promotion and development projects for improved image of manufacturing. Manufacturing engineers tend to be at the bottom of the pay scale relevant to other engineers, and the profession as a whole has a lower stature. Therefore ITC considers as projects globally recognised, strong professional societies and educational institutions for the promotion of manufacturing as a discipline. These proposals include the creation of international organisations to promote manufacturing.

—

Improved capability of manufacturing workforce/education, training. Engineering education has often tended to emphasise theory over process. In addition, basic education has not always met the needs of industry, producing graduates with often-inadequate skills. This has led to industries that are poor at turning innovation into successful products. This necessitates a change in priorities and closer ties between industry and educational institutions. As well, changes in system organisation means that training within companies is a continuous process which seeks to update the skills and increase the potential of employees — the crucial elements in any system.

—

Autonomous offshore plants (integration of supplementary business functions in subsidiaries). Offshore plants were originally meant to increase market share and decrease production costs: development of the transplant labour forces were a secondary consideration. However, giving more autonomy to these plants enables them to react more flexibly to changing conditions in the areas where they are based, and is consistent with organisational ideas of decentralisation, empowerment and hierarchy flattening. It also serves to contribute to domestic development in the countries where the plants are located and further the IMS goal of spreading widely basic manufacturing knowledge.

—

Corporate technical memory — keeping, developing, accessing. Often in a manufacturing enterprise knowledge and sources of information are isolated or locked. ‘Organisational learning’ is a strategy for translating such knowledge into a framework or a model that leads to better decision-making and could be an important theme within IMS.

—

Appropriate performance measures for new paradigms. New paradigms of manufacturing must offer superiority in performance from the points of view of costs, quality, delivery and flexibility. The first three are familiar performance criteria used for mass production, while flexibility is a key attribute of new paradigm manufacturing. To increase the acceptance of new paradigms performance evaluation methods should be developed.

Virtual/extended enterprise issues

The extended enterprise is an expression of the market-driven requirement to embrace external resources in the enterprise without owning them. Core business focus is the route to excellence but product/service delivery requires the amalgam of multiple world-class capabilities. Changing markets require a fluctuating mix of resources. The extended enterprises which can be likened to the ultimate customisable, reconfigurable, manufacturing resource is the goal. The operation of the extended enterprise requires take up of communications and database technologies that are near to the current state of the art. However, the main challenge is organisational rather than technological.

Research and development opportunities in this area are:

—	methodologies to determine and support information processes and logistics across the value chain in the extended enterprise,

—	architecture (business, functional and technical) to support engineering cooperation across the value chain, e.g., concurrent engineering across the extended enterprise,

—	methods and approaches to assign cost/liability/risk and reward to elements of the extended enterprise,

—	team working across individual units within the extended enterprise.

Technical Appendix 4

Responsibilities of the IMS Inter-Regional Secretariat

The Inter-Regional Secretariat will have responsibility to:

1.	provide logistics for inter-regional meetings and proposals,

2.	maintain and distribute IMS meeting materials and other documents,

3.	provide logistics for inter-regional publicity at the direction of the International Steering Committee,

4.	educate new and prospective participants,

5.	disseminate information during, and upon the conclusion of, projects,

6.	assist with inter-regional consortia formation,

7.	organise and arrange studies and/or work as requested by the International IMS Steering Committee, and

8.	undertake other appropriate tasks as assigned by the International Steering Committee.

Technical Appendix 5

Responsibilities of the IMS Regional Secretariats

To support the IMS Scheme, the Regional Secretariats will:

1.	provide regional logistics for inter-regional meetings and proposals,

2.	maintain and distribute IMS meeting materials and other documents within respective regions,

3.	provide logistics for regional meetings and promotion,

4.	disseminate information during and upon the conclusion of projects within respective regions,

5.	assist in consortium formation within and across respective regions,

6.	support regional delegations in attending the International IMS Steering Committee meetings,

7.	facilitate regional selections and reviews, and

8.	work with regional infrastructure groups to facilitate the IMS Scheme.

Technical Appendix 6

Admission of new participants

Procedures for admission of new participants to the IMS scheme are as follows:

1.	The admission process begins with a letter of inquiry/interest from a ministerial or senior government/public administration level in the prospective participant, addressed to the chair of the IMS International Steering Committee.

2.	Each IMS head of delegation shall be alerted to the receipt of this letter of inquiry/interest. Each IMS participant is chartered to evaluate the application and respond through its respective head of delegation to the chair of the IMS International Steering Committee.

3.	If all IMS participants accept the application, the chair of the IMS International Steering Committee shall inform, in writing, the applicant that if the applicant can ratify these Terms of Reference, then the IMS scheme will admit the applicant as a full participant.

This process shall be completed as soon as practical, and in no case should take longer than three months after receipt of the letter of inquiry/interest.

Technical Appendix 7

Project consortia formation and evaluation

The Regional Secretariats together with the Inter-Regional Secretariat provide assistance in forming consortia for IMS projects.

A. Basic consortium formation document

Each consortium will prepare a basic document that explains the:

—	IMS technical themes addressed by the project,

—	industrial relevance of the project,

—	project work plans, organisation and structure,

—	basic information, including contact information, of project partners,

—	a consortium cooperation agreement that addresses the intellectual property provisions and other legal requirements for the consortium, and

—	other relevant information to facilitate project endorsement.

B. International coordinating partner

An international coordinating partner must be appointed by each consortium. The appointed international coordinating partner must be an entity with the necessary resources and expertise to lead the project to its completion. International coordinating partner duties include:

—	coordinate consortia formation,

—	coordinate preparation of full proposal and cooperation agreements,

—	act as the primary contact for all communication between the consortium and the International Steering Committee and Inter-Regional Secretariat, and

—	facilitate successful execution of the project.

C. List of interested entities

Within a region, its Regional Secretariat will distribute to all organisations in the industrial, academic and governmental sectors identified as potential project partners the basic document, the domestic funding opportunities, and the domestic agenda for the IMS scheme. The Regional Secretariat will compile a list of interested entities. The list must include the area of interest and the capabilities of each of the interested entities.

D. Exchange of project proposals

Any entity can submit preliminary proposals to its Regional Secretariat for transmittal to, and posting by, the Inter-Regional Secretariat.

Regional Secretariats will distribute these proposals to interested entities within their Regions. Based on the information, potential partners can strive to form international consortia.

E. Evaluation, selection and review of projects

Proposals and projects must be consistent with the purpose and the principles of the scheme, and the intellectual property provisions set forth in Technical Appendix 1.

1. Project selection criteria

—	Industrial relevance

—	Compliance with the technical themes in Appendix 3 as may be amended from time to time by the IMS International Steering Committee

—	Scientific and technical merit

—	Adoption, commercialisation and exploitation potential

—	The IMS International Steering Committee shall assess compliance with the IPR provisions in Technical Appendix 1

—	Value-added.

2. Consortium SELECTION Criteria

—	Inter-Regional DISTRIBUTION OF PARTNERS. Consortium partners must be from at least three participants. Partners from applicant Regions may participate in consortia on a case-by-case basis.

—	Balanced Contributions and Benefits. The consortium partners will show how the contributions to, and the benefits from, participation are equitable and balanced. To this end, partners' contributions to the project should be identified by scale and scope.

—	Inter-regional leadership. The inter-regional consortium must appoint an international coordinating partner for the consortium to carry out the duties described in Section B above.

—	Dissemination of results. The consortium must commit to and submit a plan to disseminate project results, including the lessons learned in forming and managing IMS consortium, and non-proprietary technical results permitted by the IPR provisions.

3. Project endorsement

The project endorsement process consists of three stages. The IMS International Steering Committee and Inter-Regional Secretariat will endeavour to move the entire endorsement process expeditiously.

—

Project abstract evaluation. The consortium must submit an abstract of the planned research. This abstract shall be submitted to the Regional Secretariats for initial regional reviews. Each delegation will make a recommendation to the International IMS Steering Committee. Proposers of unapproved projects will be given feedback as to why they did not receive support.

—

Full proposal evaluation. The consortium must submit a final proposal using a standardised format for detailed evaluation by all regions. The final proposal shall include the formal commitment of each partner to the principles, the structure and the IPR provisions of the IMS scheme, and will include a signed consortium cooperation agreement.

—	Final endorsement. Final endorsement will be made by the IMS International Steering Committee based on the regional recommendations and the submitted proposals.

F. Project review

The IMS International Steering Committee, through the Inter-Regional Secretariat, will monitor and review progress regularly. To facilitate this, each consortium will submit an annual summary report, in a standardised format, to the IMS International Steering Committee.

Any region may review progress of partner(s) from its region at any time as it sees fit.

Technical Appendix 8

Role of IMS vis-à-vis small and medium-sized enterprises (SMEs), universities and government research institutes

All regions should consider activities such as:

A.	Clear and well documented advice on IPR issues.

B.	A ‘road map’ of existing constraints in law or custom in the participants' territories, and their practical implications.

C.	Help desks for answering simple queries.

D.	An electronic partner search facility specifically oriented to SMEs.

E.	An electronic register of ‘expressions of interest’ by SMEs, which are looking for opportunities to join existing or emerging project clusters.

F.	An ongoing ‘case-book’ of IMS experiences with donations from project teams.

G.	Dissemination events specifically geared to various SME sectors.

The list is not exhaustive, and research should continue alongside the evolving scheme, to monitor the participation of SMEs, and to identify further needs.

The items listed above also are useful for encouraging the participating of universities and government research institutes. Harnessing the educational role of universities in dissemination of results of research through to the next generation of practitioners is necessary.

Arvoisa Herra,

Vahvistan vastaanottaneeni seuraavan …päivänä…kuuta…päivätyn kirjeenne:

”Viittaan tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä vuonna 1997 ja vuonna 2001 tehtyyn sopimukseen.

Euroopan yhteisö ja Norja varaavat oikeuden toimia yhtenäisenä Euroopan alueena.

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä kirjeenne sisällöstä.

Australian hallituksen puolesta

Arvoisa Herra,

Vahvistan vastaanottaneeni seuraavan …päivänä…kuuta…päivätyn kirjeenne:

Euroopan yhteisö ja Norja varaavat oikeuden toimia yhtenäisenä Euroopan alueena.

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä kirjeenne sisällöstä.

Kanadan hallituksen puolesta

Arvoisa Herra,

Vahvistan vastaanottaneeni seuraavan …päivänä…kuuta…päivätyn kirjeenne:

Euroopan yhteisö ja Norja varaavat oikeuden toimia yhtenäisenä Euroopan alueena.

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä kirjeenne sisällöstä.

Norjan hallituksen puolesta

Arvoisa Herra,

Vahvistan vastaanottaneeni seuraavan …päivänä…kuuta…päivätyn kirjeenne:

Euroopan yhteisö ja Norja varaavat oikeuden toimia yhtenäisenä Euroopan alueena.

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä kirjeenne sisällöstä.

Sveitsin valaliiton hallituksen puolesta

Arvoisa Herra,

Vahvistan vastaanottaneeni seuraavan …päivänä…kuuta…päivätyn kirjeenne:

Euroopan yhteisö ja Norja varaavat oikeuden toimia yhtenäisenä Euroopan alueena.

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä kirjeenne sisällöstä.

Korean tasavallan hallituksen puolesta

Arvoisa Herra,

Vahvistan vastaanottaneeni seuraavan …päivänä…kuuta…päivätyn kirjeenne:

Euroopan yhteisö ja Norja varaavat oikeuden toimia yhtenäisenä Euroopan alueena.

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä kirjeenne sisällöstä.

Japanin hallituksen puolesta

Arvoisa Herra,

Vahvistan vastaanottaneeni seuraavan …päivänä…kuuta…päivätyn kirjeenne:

Euroopan yhteisö ja Norja varaavat oikeuden toimia yhtenäisenä Euroopan alueena.

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä kirjeenne sisällöstä.

Amerikan yhdysvaltojen hallituksen puolesta

(1) The IMS collaboration scheme was launched in 1995, following the conclusion of a successful Feasibility Study. The duration of the initial IMS collaboration scheme was set at ten years up to 2005. Based on the experience gained in this initial phase, the partners to the IMS scheme decided to expand and improve on the initial phase. The Next-Phase IMS Working Group set up by the parties of IMS and the IMS International Steering Committee recommended that the partners to IMS renew the scheme with a modified framework for international multilateral collaboration in IMS.

(2) Revenue and expenditures need to be in one single budgetary document; which is subject to approval.

(3) Expenditures should not be increased simply to keep revenues and expenditures in balance.

(4) By way of example, an ‘exceptional carry over’ may be made as a provision against negative cashflow from year to year, to preserve operational flexibility.

(5) All contributions shall form a common pool and no members' contribution/revenue can be designated for use with a certain purpose only; concomitantly, no expenditure may be assigned to a particular contribution.

EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN VI OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET

27.2.2008

Euroopan unionin virallinen lehti

L 53/50

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä tammikuuta 2008,

Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

(2008/149/YOS)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 ja 38 artiklan,

ottaa huomioon puheenjohtajavaltion suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Sen jälkeen kun neuvoston puheenjohtajavaltiolle annettiin tarvittavat valtuudet 17 päivänä kesäkuuta 2002, neuvottelut Sveitsin viranomaisten kanssa Sveitsin osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen on saatu komission avustuksella päätökseen.

(2)

Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen on allekirjoitettu 26 päivänä lokakuuta 2004 Euroopan yhteisön puolesta neuvoston päätöksen 2004/849/EY (1) mukaisesti sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään myöhemmin.

(3)	Sopimus olisi hyväksyttävä.

(4)

Tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (2) säännöksiä on tarkoituksenmukaista soveltaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston soveltamisalaan kuuluvan Schengenin säännöstön kehittämisen osalta tarvittavin muutoksin myös Sveitsiin.

(5)

Tämä päätös ei vaikuta Yhdistyneen kuningaskunnan asemaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (3) perusteella.

(6)

Tämä päätös ei vaikuta Irlannin asemaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan sekä Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (4) perusteella,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin puolesta Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, ja sopimukseen liittyvät asiakirjat, jotka ovat päätösasiakirja, kirjeenvaihtona tehty sopimus komiteoista, jotka avustavat komissiota tämän käyttäessä täytäntöönpanovaltaansa, ja yhteinen julistus sekakomiteoiden yhteisistä kokouksista.

Sopimuksen, päätösasiakirjan, kirjeenvaihdon ja yhteisen julistuksen tekstit ovat tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan sopimuksen liitteissä A ja B lueteltujen määräysten ja säännösten ja niiden kehittämiseksi annettujen määräysten ja säännösten soveltamisalaan kuuluvilla aloilla siltä osin kuin kyseisillä määräyksillä ja säännöksillä on tai niille on neuvoston päätöksen 1999/436/EY (5) mukaisesti määritelty Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen sisältyvä oikeusperusta.

3 artikla

Neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1–4 artiklan säännöksiä sovelletaan samalla tavoin Sveitsin osallistumiseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston soveltamisalaan kuuluvan Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen.

4 artikla

Valtuutetaan neuvoston puheenjohtaja nimeämään henkilö, jolla on oikeus tallettaa Euroopan unionin puolesta sopimuksen 14 artiklassa tarkoitettu hyväksymisasiakirja ilmauksena Euroopan unionin suostumuksesta tulla sopimuksen sitomaksi.

5 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 28 päivänä tammikuuta 2008.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. RUPEL

(1) EUVL L 368, 15.12.2004, s. 26.

(2) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(3) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(4) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(5) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 17.

Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen

SOPIMUS

Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen

EUROOPAN UNIONI,

EUROOPAN YHTEISÖ

SVEITSIN VALALIITTO,

jäljempänä ’sopimuspuolet’, jotka

KATSOVAT, että Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää unionia vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena, jossa henkilöiden vapaa liikkuvuus taataan toteuttamalla samalla ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, turvapaikkaa, maahanmuuttoa sekä rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa koskevat aiheelliset toimenpiteet,

KATSOVAT, että Euroopan unioniin sisällytetty Schengenin säännöstö muodostaa osan niistä säännöistä ja määräyksistä, joiden tarkoituksena on tämän vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luominen, koska niiden avulla luodaan alue, missä sisärajoilla tehtävät tarkastukset on poistettu, ja säädetään korvaavista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan turvata korkea turvallisuustaso,

OTTAVAT HUOMIOON Sveitsin valaliiton maantieteellisen sijainnin,

KATSOVAT, että Sveitsin valaliiton osallistuminen Schengenin säännöstöön ja sen edelleen kehittämiseen antaa yhtäältä mahdollisuuden poistaa eräät Sveitsin valaliiton maantieteellisestä sijainnista johtuvat henkilöiden vapaan liikkuvuuden esteet ja toisaalta lujittaa yhteistyötä Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välillä Schengenin säännöstön kattamilla aloilla,

KATSOVAT, että Islanti ja Norja osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen Euroopan unionin neuvoston sekä näiden kahden valtion välillä 18 päivänä toukokuuta 1999 viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen (1) nojalla,

KATSOVAT, että on suotavaa, että Sveitsin valaliitto osallistuu Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen yhdenvertaisesti Islannin ja Norjan kanssa,

KATSOVAT, että on aiheellista tehdä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus, joka sisältää samat oikeudet ja velvoitteet kuin ne, joista on sovittu Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin ja Norjan välillä,

OVAT VAKUUTTUNEITA SIITÄ, että on tarpeen järjestää Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, käytännön soveltamiseen ja edelleen kehittämiseen liittyvä yhteistyö Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välillä,

KATSOVAT, että on tarpeen perustaa komitea saman institutionaalisen mallin mukaan, jota on käytetty Islannin ja Norjan assosiointia varten, jotta Sveitsin valaliitto voitaisiin assosioida Euroopan unionin toimintaan tämän sopimuksen kattamilla aloilla ja jotta se voisi osallistua kyseiseen toimintaan,

KATSOVAT, että Schengen-yhteistyö perustuu vapauden, kansanvallan, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien noudattamisen periaatteille, sellaisina kuin ne taataan erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 4 päivänä marraskuuta 1950 tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa,

KATSOVAT, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osaston määräyksiä ja niiden nojalla annettuja säädöksiä ei sovelleta Tanskan kuningaskuntaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen Amsterdamin sopimuksella liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan nojalla ja että päätökset, joiden tarkoituksena on kehittää Schengenin säännöstöä kyseisen osaston mukaisesti ja jotka Tanska on saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöään, luovat Tanskan ja muiden jäsenvaltioiden välille ainoastaan kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita,

KATSOVAT, että Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat tiettyihin Schengenin säännöstön määräyksiin niiden päätösten mukaisesti, jotka perustuvat Schengenin säännöstön sisällyttämisestä Euroopan unioniin tehtyyn pöytäkirjaan (2), joka on liitetty Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen Amsterdamin sopimuksella,

KATSOVAT, että on tarpeen varmistaa, että valtiot, joiden kanssa Euroopan unioni on assosioitunut Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa, soveltamista ja kehittämistä varten, soveltavat tätä säännöstöä myös keskinäisissä suhteissaan,

KATSOVAT, että Schengenin säännöstön moitteeton toiminta edellyttää, että tätä sopimusta sovelletaan samanaikaisesti niiden sopimusten kanssa, jotka on tehty Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon ja kehittämiseen assosioitujen tai niihin osallistuvien sopimuspuolten kanssa ja jotka säätelevät niiden keskinäisiä suhteita,

OTTAVAT HUOMIOON sopimuksen Sveitsin valaliiton assosioimisesta sen yhteisön säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, joka koskee niitä perusteita ja menettelyjä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, ja Eurodac-järjestelmän käyttöönottoa,

OTTAVAT HUOMIOON Schengenin säännöstön ja kyseisen yhteisön säännöstön väliset yhteydet,

KATSOVAT, että nämä yhteydet edellyttävät, että Schengenin säännöstöä aletaan soveltaa samanaikaisesti sen yhteisön säännöstön kanssa, joka koskee niitä perusteita ja menettelyjä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, ja Eurodac-järjestelmän käyttöönottoa,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

1. Sveitsin valaliitto, jäljempänä ’Sveitsi’, osallistuu Euroopan yhteisön ja Euroopan unionin toimintaan tämän sopimuksen liitteissä A ja B tarkoitettujen määräysten ja säännösten sekä niiden edelleen kehittämiseksi annettujen määräysten ja säännösten piiriin kuuluvilla aloilla.

2. Tässä sopimuksessa luodaan keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet siinä määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

2 artikla

1. Sveitsi panee täytäntöön tämän sopimuksen liitteessä A luetellut Schengenin säännöstön määräykset ja soveltaa niitä sellaisina kuin ne koskevat Euroopan unionin jäsenvaltioita, jäljempänä ’jäsenvaltiot’.

2. Sveitsi panee täytäntöön tämän sopimuksen liitteessä B lueteltujen Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön säädösten säännökset ja soveltaa niitä siltä osin kuin niillä on korvattu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus’, vastaavia määräyksiä tai kehitetty niitä tai ne on hyväksytty kyseisen yleissopimuksen nojalla.

3. Sveitsi hyväksyy ja panee täytäntöön myös Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön hyväksymät säädökset ja toimenpiteet, jotka muuttavat tai täydentävät liitteissä A ja B tarkoitettuja määräyksiä ja säännöksiä, joihin on sovellettu tässä sopimuksessa määrättyjä menettelyjä, ja soveltaa niitä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta 7 artiklan soveltamiseen.

3 artikla

1. Perustetaan sekakomitea, jonka jäseninä ovat Sveitsin hallituksen, Euroopan unionin neuvoston, jäljempänä ’neuvosto’, ja Euroopan yhteisöjen komission, jäljempänä ’komissio’, edustajat.

2. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä yhteisellä sopimuksella.

3. Sekakomitea kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jonkin jäsenensä pyynnöstä.

4. Jollei 4 artiklan 2 kohdan määräyksistä muuta johdu, sekakomitea kokoontuu tilanteen mukaan ministerien, korkeiden virkamiesten tai asiantuntijoiden tasolla.

5. Sekakomitean puheenjohtajana toimii

—	asiantuntijatasolla: Euroopan unionin edustaja,

—	korkeiden virkamiesten tasolla ja ministeritasolla: Euroopan unionin edustaja ja Sveitsin hallituksen edustaja vuorotellen kuuden kuukauden ajan.

4 artikla

1. Sekakomitea käsittelee tämän sopimuksen mukaisesti kaikkia 2 artiklassa tarkoitettuja kysymyksiä ja varmistaa, että kaikkia Sveitsin tärkeinä pitämiä asioita tarkastellaan asianmukaisesti.

2. Sveitsin edustajilla on ministeritason sekakomiteassa mahdollisuus:

—	selvittää jonkin tietyn säädöksen tai toimenpiteen suhteen kohtaamiaan ongelmia ja vastata muiden valtuuskuntien kohtaamiin ongelmiin,

—	kertoa käsityksensä niiden kannalta tärkeiden määräysten kehittämistä ja täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä.

3. Ministeritason sekakomitean kokoukset valmistellaan sekakomiteassa korkeiden virkamiesten tasolla.

4. Sveitsin hallituksen edustaja voi tehdä sekakomitealle esityksiä 1 artiklassa tarkoitetuista kysymyksistä. Keskustelun jälkeen komissio tai jokin jäsenvaltioista voi tarkastella kyseisiä esityksiä tehdäkseen Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti ehdotuksen tai aloitteen Euroopan yhteisön tai Euroopan unionin säädöksen tai toimenpiteen hyväksymiseksi.

5 artikla

Sekakomitealle ilmoitetaan kaikista neuvostossa valmisteilla olevista, tämän sopimuksen kannalta mahdollisesti tärkeistä säädöksistä ja toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan määräysten soveltamista.

6 artikla

Laatiessaan uutta lainsäädäntöä jollakin tämän sopimukseen piiriin kuuluvalla alalla komissio kuulee epävirallisesti Sveitsin asiantuntijoita samalla tavoin kuin se kuulee jäsenvaltioiden asiantuntijoita laatiessaan ehdotuksiaan.

7 artikla

1. Ainoastaan Euroopan unionin toimivaltaiset toimielimet saavat hyväksyä 2 artiklassa tarkoitettuihin asioihin liittyviä uusia säädöksiä ja toimenpiteitä. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, kyseiset säädökset ja toimenpiteet tulevat voimaan samanaikaisesti Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja sen asianomaisten jäsenvaltioiden sekä Sveitsin suhteen, jollei niissä nimenomaisesti toisin mainita. Tältä osin otetaan asianmukaisella tavalla huomioon aika, jonka Sveitsi on sekakomiteassa ilmoittanut tarvitsevansa voidakseen täyttää valtiosääntönsä asettamat vaatimukset.

Neuvosto ilmoittaa välittömästi Sveitsille sellaisten 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten tai toimenpiteiden hyväksymisestä, joihin on sovellettu tämän sopimuksen mukaisia menettelyjä. Sveitsi päättää, hyväksyykö se näiden säädösten tai toimenpiteiden sisällön ja sisällyttääkö se sen omaan oikeusjärjestykseensä. Se ilmoittaa päätöksestään neuvostolle ja komissiolle 30 päivän kuluessa kyseisten säädösten tai toimenpiteiden hyväksymisestä.

Jos tällaisen säädöksen tai toimenpiteen sisältö voi sitoa Sveitsiä vasta sen valtiosäännössä asetettujen vaatimusten tultua täytetyiksi, Sveitsi toimittaa tästä tiedon neuvostolle ja komissiolle antaessaan ilmoituksensa. Sveitsi ilmoittaa viipymättä kaikkien valtiosääntönsä asettamien vaatimusten täyttymisestä neuvostolle ja komissiolle kirjallisesti. Jos kansanäänestystä ei järjestetä, ilmoitus on annettava välittömästi kansanäänestystä koskevan kansalaisaloitteen tekemiselle asetetun määräajan päätyttyä. Jos kansanäänestyksen järjestämistä vaaditaan, Sveitsillä on ilmoituksen tekemistä varten enintään kahden vuoden määräaika siitä, kun se on ilmoittanut tästä neuvostolle. Siitä ajankohdasta, jona kyseisen säädöksen tai toimenpiteiden oli määrä tulla voimaan Sveitsin osalta, siihen asti kun se on ilmoittanut valtiosääntönsä asettamien vaatimusten täyttymisestä, Sveitsi soveltaa väliaikaisesti kyseisen säädöksen tai toimenpiteen sisältöä, sikäli kuin se on mahdollista.

Jos Sveitsi ei voi soveltaa kyseisen säädöksen tai toimenpiteen sisältöä väliaikaisesti ja jos tästä aiheutuu ongelmia, jotka haittaavat Schengen-yhteistyön toimintaa, sekakomitea tarkastelee tilannetta. Euroopan unioni ja Euroopan yhteisö voivat toteuttaa Sveitsin suhteen oikeasuhteiset ja tarvittavat toimenpiteet Schengen-yhteistyön toiminnan varmistamiseksi.

3. Se, että Sveitsi hyväksyy 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten ja toimenpiteiden sisällön, luo oikeuksia ja velvoitteita Sveitsin ja tapauksesta riippuen Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden välille, siltä osin kuin nämä säädökset ja toimenpiteet sitovat niitä.

4. Siinä tapauksessa, että:

a)	Sveitsi ilmoittaa päätöksestään olla hyväksymättä jonkin 2 kohdassa tarkoitetun säädöksen tai toimenpiteen sisältöä, johon on sovellettu tämän sopimuksen mukaisia menettelyjä, tai

b)	Sveitsi ei anna ilmoitusta 2 kohdan a alakohdassa tai 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa 30 päivän määräajassa, tai

Sveitsi ei anna ilmoitusta kansanäänestyksen järjestämistä koskevan kansalaisaloitteen tekemiselle asetetun määräajan päätyttyä tai, jos kansanäänestys järjestetään, 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa kahden vuoden määräajassa, tai se ei toteuta samassa kohdassa tarkoitettua väliaikaista soveltamista säädöksen tai toimenpiteen voimaantulolle asetetusta päivämäärästä alkaen,

tämän sopimuksen soveltaminen lakkaa, jollei sekakomitea tarkasteltuaan perusteellisesti sopimuksen jatkamismahdollisuuksia päätä toisin 90 päivän kuluessa. Sopimuksen soveltamisen lakkaaminen alkaa kolmen kuukauden kuluttua 90 päivän määräajan päättymisestä.

Jos uuden säädöksen tai toimenpiteen säännöksistä seuraa, ettei jäsenvaltioilla enää ole valtuuksia asettaa keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevien pyyntöjen täytäntöönpanolle tai toisen jäsenvaltion esittämälle todistusaineiston etsintää ja/tai takavarikkoa koskevan pyynnön tunnustamiselle Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 51 artiklan mukaisia ehtoja, Sveitsi voi ilmoittaa neuvostolle ja komissiolle 2 kohdan a alakohdassa mainitun 30 päivän määräajan kuluessa, ettei se hyväksy kyseisten säännösten sisältöä eikä sisällytä niitä omaan oikeusjärjestykseensä siltä osin kuin niitä sovelletaan etsintää tai takavarikkoa koskeviin pyyntöihin tai määräyksiin, jotka liittyvät sellaisiin tutkinta- tai syytetoimiin, joiden kohteena olevien välittömään verotukseen liittyvien rikosten perusteella ei Sveitsin lain mukaan määrättäisi vapausrangaistusta, jos teot olisi tehty Sveitsissä. Tässä tapauksessa tämän sopimuksen soveltaminen ei lakkaa, toisin kuin 4 kohdassa määrätään.

Sekakomitea kokoontuu jonkin jäsenensä kutsusta viimeistään kahden kuukauden kuluttua kutsun esittämisestä ja keskustelee a alakohdan mukaisen ilmoituksen vuoksi syntyneestä tilanteesta kansainvälisellä tasolla tapahtuneen kehityksen huomioon ottaen.

Kun sekakomitea on päässyt yksimieliseen sopimukseen siitä, että Sveitsi hyväksyy ja sisällyttää sisäiseen oikeusjärjestykseensä uuden säädöksen tai toimenpiteen sisältämät asianomaiset säännökset täysimääräisesti, sovelletaan 2 kohdan b alakohdan sekä 3 ja 4 kohdan määräyksiä. Edellä 2 kohdan b alakohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot on toimitettava 30 päivän kuluessa siitä kun sekakomitea on päässyt asiasta sopimukseen.

8 artikla

1. Sopimuspuolten tavoitteen saavuttamiseksi, jonka mukaan ne soveltavat ja tulkitsevat mahdollisimman yhtenäisesti 2 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä ja säännöksiä, sekakomitea tarkastelee jatkuvasti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, jäljempänä ’yhteisöjen tuomioistuin’, oikeuskäytännön kehitystä sekä Sveitsin toimivaltaisten tuomioistuimien kyseisiä määräyksiä ja säännöksiä koskevan oikeuskäytännön kehitystä. Tätä varten luodaan järjestelmä, jonka avulla tällaista oikeuskäytäntöä koskevia tietoja vaihdetaan säännöllisesti.

2. Sveitsi voi toimittaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi vastineita tai kirjallisia huomautuksia tapauksissa, joissa jäsenvaltion tuomioistuin on pyytänyt yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua jonkin 2 artiklassa tarkoitetun määräyksen tai säännöksen tulkinnasta.

9 artikla

1. Sveitsi toimittaa sekakomitealle vuosittain kertomuksen siitä, miten sen hallintoviranomaiset ja tuomioistuimet ovat soveltaneet ja tulkinneet 2 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä ja säännöksiä, sellaisina kuin yhteisöjen tuomioistuin on niitä kussakin tapauksessa tulkinnut.

2. Jos sekakomitea ei ole kyennyt takaamaan yhtenäistä soveltamista ja tulkintaa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sen tietoon on tullut 2 artiklassa tarkoitettujen määräysten ja säännösten osalta merkittävä ero yhteisöjen tuomioistuimen ja Sveitsin tuomioistuimien oikeuskäytännön välillä tai merkittävä ero siinä, miten asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaiset ja Sveitsin viranomaiset niitä soveltavat, aloitetaan 10 artiklan mukainen menettely.

10 artikla

1. Jos tämän sopimuksen soveltamisesta syntyy erimielisyyttä tai jos syntyy jokin 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tilanne, asia otetaan virallisesti riitakysymyksenä ministeritason sekakomitean esityslistalle.

2. Sekakomitean on ratkaistava riita 90 päivän kuluessa päivästä, jona riitakysymyksen sisältävä esityslista on hyväksytty.

3. Jos sekakomitea ei kykene ratkaisemaan riitaa 2 kohdassa tarkoitetun 90 päivän määräajan kuluessa, määräaikaa jatketaan 30 päivällä lopulliseen ratkaisuun pääsemiseksi.

Jos lopullista ratkaisua ei saada aikaan, tämän sopimuksen soveltaminen lakkaa kuuden kuukauden kuluttua mainitun 30 päivän määräajan päättymisestä.

11 artikla

1. Sveitsi maksaa tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvien hallintokustannusten kattamiseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon vuosittain rahoitusosuuden, jonka määrä on 7,286 prosenttia 8 100 000 euron määrästä, jota voidaan vuosittain tarkistaa Euroopan unionin sisäisen inflaatiokehityksen huomioon ottamiseksi.

2. Sveitsi maksaa Schengenin tietojärjestelmän toisen vaiheen (SIS II) kehittämiskustannusten kattamiseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon vuosittain rahoitusosuuden kutakin tähän liittyvää varainhoitovuotta kohti varainhoitovuodesta 2002 alkaen sen mukaan, mikä on sen bruttokansantuotteen osuus kaikkien osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Tämän sopimuksen voimaantuloa edeltäviä varainhoitovuosia koskeva rahoitusosuus on maksettava tämän sopimuksen voimaantulon yhteydessä.

3. Sveitsin prosentuaalinen osuus sellaisista tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvista toimintakuluista, joita ei kateta Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta vaan jotka tulevat suoraan osallistuvien jäsenvaltioiden maksettaviksi, määräytyy sen perusteella, mikä on sen bruttokansantuotteen prosentuaalinen osuus kaikkien osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Sveitsi osallistuu Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta katettavien toimintakulujen rahoittamiseen maksamalla vuosittain mainittuun talousarvioon rahoitusosuuden, joka määräytyy sen perusteella, mikä on sen bruttokansantuotteen prosentuaalinen osuus kaikkien osallistuvien valtioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta

4. Sveitsillä on oikeus saada tähän sopimukseen liittyvät, komission tai neuvoston laatimat asiakirjat ja pyytää sekakomitean kokouksissa tulkkaus haluamalleen Euroopan yhteisöjen toimielinten viralliselle kielelle.

12 artikla

1. Tämä sopimus ei millään tavoin vaikuta Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä tehtyihin sopimuksiin eikä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin välillä tehtyihin sopimuksiin.

2. Tämä sopimus ei vaikuta sopimuksiin, jotka sitovat Sveitsiä ja yhtä tai useampaa jäsenvaltiota, siltä osin kuin ne ovat yhteensopivia tämän sopimuksen kanssa. Jos nämä sopimukset eivät ole yhteensopivia tämän sopimuksen kanssa, sovelletaan tätä sopimusta.

3. Tämä sopimus ei millään tavoin vaikuta Euroopan yhteisön ja Sveitsin välillä tulevaisuudessa mahdollisesti tehtäviin sopimuksiin, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin välillä tehtäviin sopimuksiin eikä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 ja 38 artiklan nojalla tehtäviin sopimuksiin.

13 artikla

1. Sveitsi tekee Tanskan kuningaskunnan kanssa sopimuksen, jossa määritetään Tanskan ja Sveitsin keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet niiden 2 artiklassa tarkoitettujen määräysten ja säännösten osalta, jotka perustuvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen IV osastoon ja joihin tämän vuoksi sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen Amsterdamin sopimuksella liitettyä, Tanskan asemasta tehtyä pöytäkirjaa.

2. Sveitsi tekee Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa sopimuksen, jossa määritetään niiden keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet, jotka johtuvat kunkin valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen.

14 artikla

1. Tämä sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen tallettajana toimiva neuvoston pääsihteeri on todennut, että kaikki tämän sopimuksen osapuolten itsensä esittämälle tai niiden puolesta esitetylle, sopimuksen noudattamista koskevalle suostumukselle asetetut muodolliset vaatimukset on täytetty.

2. Tämän sopimuksen 1, 3, 4, 5 ja 6 artiklaa sekä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäistä virkettä sovelletaan väliaikaisesti sopimuksen allekirjoittamispäivästä.

3. Sellaisten säädösten tai toimenpiteiden osalta, jotka on hyväksytty tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, mutta ennen sen voimaantuloa, 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu 30 päivän ajanjakso alkaa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä.

15 artikla

1. Sveitsi saattaa liitteissä A ja B tarkoitetut määräykset ja säännökset sekä 2 artiklan 3 kohdan nojalla jo hyväksytyt määräykset ja säännökset voimaan päivänä, jonka kaikkia liitteissä A ja B tarkoitettuja säännöksiä soveltavien jäsenvaltioiden hallituksia edustavat neuvoston jäsenet vahvistavat yksimielisesti kuultuaan sekakomiteaa ja vakuututtuaan siitä, että Sveitsi täyttää asianomaisten määräysten ja säännösten täytäntöönpanon edellytykset ja että sen ulkorajoja valvotaan tehokkaasti.

Irlannin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitusten edustajat osallistuvat tämän päätöksen tekemiseen neuvostossa siltä osin kuin se koskee niitä Schengenin säännöstön määräyksiä ja niihin perustuvia tai niihin liittyviä säädöksiä, joihin nämä jäsenvaltiot osallistuvat.

Niiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajat, jotka liittymissopimuksen mukaisesti soveltavat vain osaa liitteissä A ja B tarkoitetuista määräyksistä ja säännöksistä, osallistuvat tämän päätöksen tekemiseen neuvostossa siltä osin kuin se koskee niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita kyseiset valtiot jo soveltavat.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten täytäntöönpano luo oikeuksia ja velvollisuuksia Sveitsin ja tapauksesta riippuen Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja jäsenvaltioiden välille, siltä osin kuin nämä määräykset sitovat niitä.

3. Tätä sopimusta sovelletaan vain jos myös 13 artiklassa tarkoitettuja sopimuksia on alettu soveltaa.

4. Lisäksi tätä sopimusta sovelletaan vain jos myös Euroopan yhteisön ja Sveitsin välistä sopimusta niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, on alettu soveltaa.

16 artikla

1. Liechtenstein voi liittyä tähän sopimukseen.

2. Liechtensteinin liittymisestä määrätään tähän sopimukseen liitettävässä pöytäkirjassa, jossa määritellään kaikki tämän liittymisen seuraukset, mukaan luettuina Liechtensteinin ja Sveitsin keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet sekä Liechtensteinin ja Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja niiden sen jäsenvaltioiden keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet, joita Schengenin säännöstön määräykset sitovat.

17 artikla

1. Sveitsi voi irtisanoa tämän sopimuksen, tai se voidaan irtisanoa neuvoston jäsenten yksimielisellä päätöksellä. Irtisanomisesta ilmoitetaan tallettajalle, ja se tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua tästä ilmoituksesta.

2. Tämä sopimus katsotaan irtisanotuksi, jos Sveitsi irtisanoo jonkin 13 artiklassa tarkoitetuista sopimuksista tai 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sopimuksen.

18 artikla

2. Sopimuspuolet vahvistavat kirjeenvaihdolla tämän sopimuksen maltankielisen toisinnon oikeellisuuden. Tämä kielitoisinto on yhtä todistusvoimainen kuin 1 kohdassa tarkoitetut.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Hecho en Luxemburgo, el veintiséis de octubre de dos mil cuatro.

V Lucemburku dne dvacátého šestého října dva tisíce čtyři.

Udfærdiget i Luxembourg den seksogtyvende oktober to tusind og fire.

Geschehen zu Luxemburg am sechsundzwanzigsten Oktober zweitausendvier.

Kahe tuhande neljanda aasta oktoobrikuu kahekümne kuuendal päeval Luxembourgis.

Έγινε στo Λουξεμβούργο, στις είκοσι έξι Οκτωβρίου δύο χιλιάδες τέσσερα.

Done at Luxembourg on the twenty-sixth day of October in the year two thousand and four.

Fait à Luxembourg, le vingt-six octobre deux mille quatre.

Fatto a Lussemburgo, addì ventisei ottobre duemilaquattro.

Luksemburgā, divi tūkstoši ceturtā gada divdesmit sestajā oktobrī.

Priimta du tūkstančiai ketvirtų metų spalio dvidešimt šeštą dieną Liuksemburge.

Kelt Luxembourgban, a kettőezer-negyedik év október havának huszonhatodik napján.

Magħmula fil-Lussemburgu fis-sitta u għoxrin jum ta' Ottubru tas-sena elfejn u erbgħa.

Gedaan te Luxemburg, de zesentwintigste oktober tweeduizend vier.

Sporządzono w Luksemburgu dnia dwudziestego szóstego października roku dwa tysiące czwartego.

Feito no Luxemburgo, em vinte e seis de Outubro de dois mil e quatro.

V Luxemburgu dvadsiateho šiesteho októbra dvetisícštyri.

V Luxembourgu, dne šestindvajsetega oktobra leta dva tisoč štiri.

Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattaneljä.

Som skedde i Luxemburg den tjugosjätte oktober tjugohundrafyra.

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā

Europos Sąjungos vardu

az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

På Europeiska unionens vägnar

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Für die Schweizerische Eidgenossenschaft

Pour la Confédération suisse

Per la Confederazione svizzera

(1) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(2) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43 ja EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

LIITE A

(2 artiklan 1 kohta)

Tämän liitteen 1 osa koskee vuoden 1985 Schengenin sopimusta ja vuoden 1985 Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyä Schengenin yleissopimusta, 2 osa liittymisasiakirjoja sekä 3 osa asiaan liittyviä, Schengenin säännöstöön kuuluvia toissijaisia säädöksiä.

OSA 1

Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen määräykset.

Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan ja Alankomaiden kuningaskunnan välillä Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen kaikki määräykset lukuun ottamatta seuraavia:

2 artiklan 4 kohta, joka koskee tavaroiden tarkastuksia

4 artikla matkatavaroiden tarkastusten osalta

10 artiklan 2 kohta

19 artiklan 2 kohta

28–38 artikla sekä niihin liittyvät määritelmät

60 artikla

70 artikla

74 artikla

77–91 artikla siltä osin kuin aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta 18 päivänä kesäkuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/477/ETY kattaa ne

120–125 artikla, jotka koskevat tavaroiden liikkumista

131–133 artikla

134 artikla

139–142 artikla

Päätösasiakirja: julistus 2

Päätösasiakirja: julistukset 4, 5 ja 6

Pöytäkirja

Yhteinen julistus

Ministerien ja valtiosihteerien julistus

OSA 2

Schengenin sopimukseen ja Schengenin yleissopimukseen liittymistä koskevien pöytäkirjojen ja sopimusten, jotka on tehty Italian tasavallan kanssa (allekirjoitettu Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990), Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan kanssa (allekirjoitettu Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991), Kreikan tasavallan kanssa (allekirjoitettu Madridissa 6 päivänä marraskuuta 1992), Itävallan tasavallan kanssa (allekirjoitettu Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 1995) sekä Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan kanssa (allekirjoitettu Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta 1996), määräykset lukuun ottamatta seuraavia:

Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitettu pöytäkirja Italian tasavallan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn sopimukseen.

Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetussa sopimuksessa Italian tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen ja siihen liittyvissä päätösasiakirjassa ja julistuksissa olevat seuraavat määräykset:

1 artikla

5 ja 6 artikla

Päätösasiakirjan I osa

Päätösasiakirjan II osa, julistukset 2 ja 3

Ministerien ja valtiosihteerien julistus

Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitettu pöytäkirja Espanjan kuningaskunnan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn sopimukseen, muutettuna Italian tasavallan hallituksen liittymistä koskevalla Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla pöytäkirjalla, ja siihen liittyvät julistukset.

Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitetussa sopimuksessa Espanjan kuningaskunnan liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta liittyi Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla sopimuksella, ja siihen liittyvissä päätösasiakirjassa ja julistuksissa olevat seuraavat määräykset:

1 artikla

5 ja 6 artikla

Päätösasiakirjan I osa

Päätösasiakirjan II osa, julistukset 2 ja 3

Päätösasiakirjan III osa, julistukset 3 ja 4

Ministerien ja valtiosihteerien julistus

Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitettu pöytäkirja Portugalin tasavallan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn sopimukseen, muutettuna Italian tasavallan hallituksen liittymistä koskevalla Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla pöytäkirjalla, ja siihen liittyvät julistukset.

Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitetussa sopimuksessa Portugalin tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta liittyi Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla sopimuksella, ja siihen liittyvissä päätösasiakirjassa ja julistuksissa olevat seuraavat määräykset:

1 artikla

7 ja 8 artikla

Päätösasiakirjan I osa

Päätösasiakirjan II osa, julistukset 2 ja 3

Päätösasiakirjan III osa, julistukset 2, 3, 4 ja 5

Ministerien ja valtiosihteerien julistus

Madridissa 6 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoitettu pöytäkirja Kreikan tasavallan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn sopimukseen, muutettuna Italian tasavallan hallituksen liittymistä koskevalla Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla pöytäkirjalla ja Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan hallitusten liittymistä koskevalla Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitetulla pöytäkirjalla, ja siihen liittyvät julistukset.

Madridissa 6 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoitetussa sopimuksessa Kreikan tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta liittyi Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla sopimuksella ja Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitetulla sopimuksella, ja siihen liittyvissä päätösasiakirjassa ja julistuksissa olevat seuraavat määräykset:

1 artikla

6 ja 7 artikla

Päätösasiakirjan I osa

Päätösasiakirjan II osa, julistukset 2, 3, ja 4

Päätösasiakirjan III osa, julistukset 1 ja 3

Ministerien ja valtiosihteerien julistus

Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 1995 allekirjoitettu pöytäkirja Itävallan tasavallan hallituksen liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn sopimukseen, muutettuna Italian tasavallan hallituksen liittymistä koskevalla Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla pöytäkirjalla, Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan hallitusten liittymistä koskevalla Bonnissa 25 päivänä kesäkuuta 1991 allekirjoitetulla pöytäkirjalla ja Kreikan tasavallan hallituksen liittymistä koskevalla Madridissa 6 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoitetulla pöytäkirjalla.

10.

Brysselissä 28 päivänä huhtikuuta 1995 allekirjoitetussa sopimuksessa Itävallan tasavallan liittymisestä Benelux-talousliiton jäsenvaltioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, johon Italian tasavalta liittyi Pariisissa 27 päivänä marraskuuta 1990 allekirjoitetulla sopimuksella ja Espanjan kuningaskunta ja Portugalin tasavalta Bonnissa 25 päivänä 1991 allekirjoitetulla sopimuksella ja Kreikan tasavalta Madridissa 6 päivänä marraskuuta 1992 allekirjoitetulla sopimuksella, ja siihen liittyvässä päätösasiakirjassa olevat seuraavat määräykset:

1 artikla

5 ja 6 artikla

Päätösasiakirjan I osa

Päätösasiakirjan II osa, julistus 2

Päätösasiakirjan III osa

11.	Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta 1996 allekirjoitettu pöytäkirja Tanskan kuningaskunnan hallituksen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn sopimukseen ja siihen liittyvä julistus.

12.

Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta 1996 allekirjoitetussa sopimuksessa Tanskan kuningaskunnan liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen ja sen päätösasiakirjassa sekä siihen liittyvässä julistuksessa olevat seuraavat määräykset:

1 artikla

7 ja 8 artikla

Päätösasiakirjan I osa

Päätösasiakirjan II osa, julistus 2

Päätösasiakirjan III osa

Ministerien ja valtiosihteerien julistus

13.	Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta 1996 allekirjoitettu pöytäkirja Suomen tasavallan hallituksen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn sopimukseen ja siihen liittyvä julistus.

14.

Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta 1996 allekirjoitetussa sopimuksessa Suomen tasavallan liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen ja sen päätösasiakirjassa sekä siihen liittyvässä julistuksessa olevat seuraavat määräykset:

1 artikla

6 ja 7 artikla

Päätösasiakirjan I osa

Päätösasiakirjan II osa, julistus 2

Päätösasiakirjan III osa lukuun ottamatta Ahvenanmaata koskevaa julistusta

Ministerien ja valtiosihteerien julistus

15.	Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta 1996 allekirjoitettu pöytäkirja Ruotsin kuningaskunnan hallituksen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Schengenissä 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehtyyn sopimukseen ja pöytäkirjaan liittyvä julistus.

16.

Luxemburgissa 19 päivänä joulukuuta 1996 allekirjoitetussa sopimuksessa Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta Schengenissä 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen ja sen päätösasiakirjassa sekä siihen liittyvässä julistuksessa olevat seuraavat määräykset:

1 artikla

6 ja 7 artikla

Päätösasiakirjan I osa

Päätösasiakirjan II osa, julistus 2

Päätösasiakirjan III osa

Ministerien ja valtiosihteerien julistus

OSA 3

A. Seuraavat toimeenpanevan komitean päätökset:

SCH/Com-ex (93) 10

14.12.1993

Ministereiden ja valtiosihteereiden 19.6.1992 ja 30.6.1993 antamien, voimaansaattamista koskevien julistusten vahvistaminen

SCH/Com-ex (93) 14

14.12.1993

Käytännön oikeudellisen yhteistyön tehostaminen laittoman huumausainekaupan torjumiseksi

SCH/Com-ex (93) 21

14.12.1993

Viisumien voimassaolon pidentäminen

SCH/Com-ex (93) 24

14.12.1993

Yhtenäisen viisumin peruuttamista, kumoamista tai sen voimassaoloajan lyhentämistä koskevat yhteiset menettelyt

SCH/Com-ex (94) 1 rev. 2

26.4.1994

Mukauttamistoimenpiteet liikennevirtoja koskevien esteiden ja rajoitusten poistamiseksi maanteiden rajanylityspaikoilla sisärajoilla

SCH/Com-ex (94) 15 rev.

21.11.1994

Sähköisen järjestelmän käyttöönotto yleissopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa määrättyä keskusviranomaisen kuulemista varten

SCH/Com-ex (94) 16 rev.

21.11.1994

Yhteisten maahantulo- ja maastapoistumisleimojen hankkiminen

SCH/Com-ex (94) 17 rev. 4

22.12.1994

Schengenin järjestelmän käyttöönotto ja soveltaminen lentoasemilla ja laskeutumispaikoilla

SCH/Com-ex (94) 25

22.12.1994

Viisumien myöntämistä koskevien tilastotietojen vaihto

SCH/Com-ex (94) 28 rev.

22.12.1994

75 artiklan mukainen todistus huumausaineiden ja/tai psykotrooppisten aineiden kuljetusta varten

SCH/Com-ex (94) 29 rev. 2

22.12.1994

Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19.6.1990 tehdyn yleissopimuksen voimaan saattaminen

SCH/Com-ex (95) PV 1 rev.

(kohta N:o 8)

Yhteinen viisumipolitiikka

SCH/Com-ex (95) 20 rev. 2

20.12.1995

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan 2 kohdan soveltamismenettelyä koskevan asiakirjan SCH/I (95) 40 rev. 6 hyväksyminen

SCH/Com-ex (95) 21

20.12.1995

Ulkorajoilla mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia koskevien tilasto- ja käytännön tietojen nopea vaihto Schengen-valtioiden välillä

SCH/Com-ex (96) 13 rev.

27.6.1996

Periaatteet Schengen-viisumien myöntämiseksi Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti

SCH/Com-ex (97) 39 rev.

15.12.1997

Schengen-valtioiden välisen takaisinottoa koskevan sopimuksen mukaiset pääperiaatteet todistuskeinojen ja aihetodisteiden osalta

SCH/Com-ex (98) 1 rev. 2

21.4.1998

Työryhmän toimintakertomus

SCH/Com-ex (98) 12

21.4.1998

Viisumeja koskevien tilastotietojen paikallinen vaihto

SCH/Com-ex (98) 18 rev.

23.6.1998

Niihin valtioihin kohdistettavat toimenpiteet, joiden kohdalla Schengenin alueelta poistamisen edellyttämien asiakirjojen myöntämisessä on ollut ongelmia

TAKAISINOTTO — VIISUMI

SCH/Com-ex (98) 19

23.6.1998

Monaco

VIISUMI — ULKORAJAT — SIS

SCH/Com-ex (98) 21

23.6.1998

Viisuminhakijoiden passien leimaaminen

VIISUMI

SCH/Com-ex (98) 26 def

16.9.1998

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen pysyvän komitean perustaminen

SCH/Com-ex (98) 29 rev.

23.6.1998

Kaikenkattava lauseke Schengenin teknisen säännöstökokonaisuuden kattamiseksi

SCH/Com-ex (98) 35 rev. 2

16.9.1998

Yhteisen käsikirjan toimittaminen EU:n jäsenyyttä hakeneille maille

SCH/Com-ex (98) 37 def 2

27.10.1998

Toimintasuunnitelma laittoman maahanmuuton torjumiseksi

SCH/Com-ex (98) 51 rev. 3

16.12.1998

Pyynnöstä tapahtuva rajat ylittävä poliisiyhteistyö rikosten ehkäisemisessä ja tutkinnassa

SCH/Com-ex (98) 52

16.12.1998

Rajat ylittävän poliisiyhteistyön suuntaviivat

SCH/Com-ex (98) 56

16.12.1998

Käsikirja asiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi

SCH/Com-ex (98) 57

16.12.1998

Kutsua, ylläpitositoumusta ja majoitusta koskevana todisteena käytettävän yhdenmukaisen asiakirjan käyttöönotosta

SCH/Com-ex (98) 59 rev.

16.12.1998

Asiakirja-asiantuntijoiden koordinoitu käyttö

SCH/Com-ex (99) 1 rev. 2

28.4.1999

Huumausaineita koskeva Schengenin säännöstö

SCH/Com-ex (99) 5

28.4.1999

SIRENE-käsikirjan päivittäminen

SCH/Com-ex (99) 6

28.4.1999

Televiestintäalaa koskeva säännöstö

SCH/Com-ex (99) 7 rev. 2

28.4.1999

Yhteyshenkilöt

SCH/Com-ex (99) 8 rev. 2

28.4.1999

Korvaukset tietojen antajille

SCH/Com-ex (99) 10

28.4.1999

Laiton asekauppa

SCH/Com-ex (99) 13

28.4.1999

Yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston vanhentuneiden laitosten kumoaminen ja uusien laitosten hyväksyminen

SCH/Com-ex (99) 14

28.4.1999

Käsikirja asiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi

SCH/Com-ex (99) 18

28.4.1999

Poliisiyhteistyön parantaminen rikosten ehkäisemisessä ja tutkinnassa

B. Seuraavat toimeenpanevan komitean julistukset:

Julistus	Aihe
SCH/Com-ex (96) decl. 5 18.4.1996	Käsitteen ”ulkomaalainen” määrittely
SCH/Com-ex (96) decl. 6 rev. 2 26.6.1996	Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva julistus
SCH/Com-ex (97) decl. 13 rev. 2 9.2.1998	Alaikäisten kaappaukset

C. Seuraavat keskusryhmän päätökset:

Päätös

Aihe

SCH/C (98) 117

27.10.1998

Toimintasuunnitelma laittoman maahanmuuton torjumiseksi

SCH/C (99) 25

22.3.1999

Tietojen antajien korvauksia koskevat yleiset periaatteet

LIITE B

(2 artiklan 2 kohta)

Sveitsi soveltaa seuraavien säädösten sisältöä neuvoston 15 artiklan mukaisesti vahvistamasta päivämäärästä alkaen.

Jos jokin jäljempänä asteriskilla merkityssä säädöksessä tarkoitettu yleissopimus tai pöytäkirja ei kyseisenä päivämääränä ole vielä tullut voimaan kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta asianomaisen säädöksen hyväksymisen yhteydessä, Sveitsi soveltaa näiden välineiden asianomaisten määräysten sisältöä vasta siitä päivästä alkaen, jona kyseinen yleissopimus tai pöytäkirja on voimassa kaikkien mainittujen jäsenvaltioiden osalta.

—

Neuvoston direktiivi 91/477/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1991, aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta (EYVL L 256, 13.9.1991, s. 51), ja komission suositus 93/216/ETY, annettu 25 päivänä helmikuuta 1993, Euroopan tuliaseenkantoluvasta (EYVL L 93, 17.4.1993, s. 39), sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä tammikuuta 1996 annetulla komission suosituksella 96/129/EY (EYVL L 30, 8.2.1996, s. 47)

—

Neuvoston asetus (EY) N:o 1683/95, annettu 29 päivänä toukokuuta 1995, yhtenäisestä viisumin kaavasta (EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä helmikuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 334/2002 (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 7) ja yhtenäisten viisumien mallin teknisistä lisämäärittelyistä 7 päivänä helmikuuta 1996 ja 3 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyt komission päätökset (ei julkaistu)

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31)

—

Neuvoston säädös, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisen yleissopimuksen tekemisestä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä [yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määräykset] (EYVL C 197, 12.7.2000, s. 1) *

—

Neuvoston päätös 2000/586/YOS, tehty 28 päivänä syyskuuta 2000, tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 40 artiklan 4 ja 5 kohdan, 41 artiklan 7 kohdan ja 65 artiklan 2 kohdan muuttamista koskevasta menettelystä (EYVL L 248, 3.10.2000, s. 1)

—	Neuvoston päätös 2000/645/EY, tehty 17 päivänä lokakuuta 2000, Schengenin säännöstön oikaisemisesta sellaiseksi kuin se on Schengenin toimeenpanevan komitean päätöksessä SCH/Com-ex (94) 15 rev (EYVL L 272, 25.10.2000, s. 24)

—

Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 7 päivänä joulukuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2414/2001 (EYVL L 327, 12.12.2001, s. 1) ja 6 päivänä maaliskuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 453/2003 (EUVL L 69, 13.3.2003, s. 10)

—	Neuvoston päätös 2001/329/EY, tehty 24 päivänä huhtikuuta 2001, yhteisen konsuliohjeiston VI osan ja liitteiden 3, 6 ja 13 sekä yhteisen käsikirjan liitteiden 5a, 6a ja 8 ajantasaistamisesta (EYVL L 116, 26.4.2001, s. 32)

—	Neuvoston asetus (EY) N:o 1091/2001, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, vapaasta liikkuvuudesta pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin nojalla (EYVL L 150, 6.6.2001, s. 4)

—

Neuvoston päätös 2001/420/EY, tehty 28 päivänä toukokuuta 2001, yhteisen konsuliohjeiston V ja VI osan sekä liitteen 13 sekä yhteisen käsikirjan liitteen 6 a muuttamisesta sellaisten pitkäaikaista oleskelua varten myönnettyjen viisumien osalta, joita voidaan käyttää samanaikaisesti viisumina, joka kelpaa yhteen tai useampaan maahantuloon (EYVL L 150, 6.6.2001, s. 47)

—

Neuvoston direktiivi 2001/40/EY, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (EYVL L 149, 2.6.2001, s. 34) ja neuvoston päätös 2004/191/EY, tehty 23 päivänä helmikuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta aiheutuvan taloudellisen epätasapainon korvaamista koskevista perusteista ja käytännön järjestelyistä (EUVL L 60, 27.2.2004, s. 55)

—	Neuvoston direktiivi 2001/51/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi (EYVL L 187, 10.7.2001, s. 45)

—

Neuvoston säädös, annettu 16 päivänä lokakuuta 2001, keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävästä, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaisesti laadittavasta pöytäkirjasta [pöytäkirjan 15 artiklassa tarkoitettu määräys] (EYVL C 326, 21.11.2001, s. 1)*

—	Neuvoston asetus (EY) N:o 2424/2001, annettu 6 päivänä joulukuuta 2001, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä (EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4)

—	Neuvoston päätös 2001/886/YOS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä (EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1)

—	Neuvoston päätös 2002/44/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2001, yhteisen konsuliohjeiston VII osan ja liitteen 12 sekä yhteisen käsikirjan liitteen 14 a muuttamisesta (EYVL L 20, 23.1.2002, s. 5)

—

Neuvoston asetus (EY) N:o 333/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, sellaisen lomakkeen yhtenäisestä kaavasta, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 4) ja 12 päivänä elokuuta 2002 tehty komission päätös teknisistä määritelmistä sellaista lomakkeen yhtenäistä kaavaa varten, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta (ei julkaistu)

—	Neuvoston päätös 2002/352/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, yhteisen käsikirjan tarkistamisesta (EYVL L 123, 9.5.2002, s. 47)

—	Neuvoston päätös 2002/354/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, yhteisen konsuliohjeiston III osan mukauttamisesta ja sen liitteen 16 laatimisesta (EYVL L 123, 9.5.2002, s. 50)

—

Neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (EYVL L 157, 15.6.2002, s. 1) ja 14 päivänä elokuuta 2002 tehty komission päätös teknisistä eritelmistä kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäistä kaavaa varten (ei julkaistu)

—	Neuvoston päätös 2002/585/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisen konsuliohjeiston III ja VIII osan mukauttamisesta (EYVL L 187, 16.7.2002, s. 44)

—	Neuvoston päätös 2002/586/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisen konsuliohjeiston VI osan mukauttamisesta (EYVL L 187, 16.7.2002, s. 48)

—	Neuvoston päätös 2002/587/EY, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisen käsikirjan tarkistamisesta (EYVL L 18, 16.7.2002, s. 50)

—	Neuvoston puitepäätös 2002/946/YOS, tehty 28 päivänä marraskuuta 2002, rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten (EYVL L 328, 5.12.2002, s. 1)

—	Neuvoston direktiivi 2002/90/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2002, laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä (EYVL L 328, 5.12.2002, s. 17)

—	Neuvoston asetus (EY) N:o 415/2003, annettu 27 päivänä helmikuuta 2003, viisumien myöntämisestä rajalla, mukaan lukien tällaisten viisumien myöntäminen kauttakulkumatkalla oleville merimiehille (EUVL L 64, 7.3.2003, s. 1)

—

Määräykset, jotka sisältyvät yksinkertaistetusta menettelystä Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvassa luovuttamisessa tehtyyn vuoden 1995 yleissopimukseen (EYVL C 78, 30.3.1995, s. 2) ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta tehtyyn vuoden 1996 yleissopimukseen (EYVL C 313, 23.10.1996, s. 12), joihin viitataan 27 päivänä helmikuuta 2003 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2003/169/YOS, sen vahvistamisesta, mitkä yksinkertaistetusta menettelystä Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvassa luovuttamisessa vuonna 1995 tehdyn yleissopimuksen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta vuonna 1996 tehdyn yleissopimuksen määräyksistä ovat Schengenin säännöstön kehittämistä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen mukaisesti (EUVL L 67, 12.3.2003, s. 25)*

—	Neuvoston päätös 2003/170/YOS, tehty 27 päivänä helmikuuta 2003, jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ulkomaille lähettämien yhteyshenkilöiden yhteisestä käytöstä [8 artiklaa lukuun ottamatta] (EUVL L 67, 12.3.2003, s. 27)

—

Neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8)

—	Neuvoston asetus (EY) N:o 694/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, asetuksessa (EY) N:o 693/2003 säädettyjen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15)

—	Neuvoston päätös 2003/454/EY, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2003, diplomaatti- ja konsuliedustustojen yhteisen konsuliohjeiston liitteen 12 ja yhteisen käsikirjan liitteen 14 a muuttamisesta viisumimaksujen osalta (EUVL L 152, 20.6.2003, s. 82)

—	Neuvoston asetus (EY) N:o 1295/2003, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, Ateenassa vuonna 2004 pidettävien olympia- ja paralympiakisojen osanottajien viisumihakemuksia ja viisumin myöntämistä koskevien menettelyjen helpottamisesta (EUVL L 183, 22.7.2003, s. 1)

—	Neuvoston päätös 2003/585/EY, tehty 28 päivänä heinäkuuta 2003, yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 2 olevan luettelon A ja yhteisen käsikirjan liitteessä 5 olevan luettelon A muuttamisesta Pakistanin diplomaattipassin haltijoita koskevan viisumipakon osalta (EUVL L 198, 6.8.2003, s. 13)

—

Neuvoston päätös 2003/586/EY, tehty 28 päivänä heinäkuuta 2003, yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 3 olevan I osan ja yhteisen käsikirjan liitteessä 5 a olevan I osan muuttamisesta niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka tarvitsevat viisumin lentokenttäkauttakulkua varten (EUVL L 198, 6.8.2003, s. 15)

—

Neuvoston päätös 2003/725/YOS, tehty 2 päivänä lokakuuta 2003, tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 40 artiklan 1 ja 7 kohdan määräysten muuttamisesta (EUVL L 260, 11.10.2003, s. 37)

—	Neuvoston direktiivi 2003/110/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, avunannosta kauttakulkutilanteissa lentoteitse tapahtuvien palauttamistoimenpiteiden yhteydessä (EUVL L 321, 6.12.2003, s. 26)

—	Neuvoston päätös 2004/14/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2003, yhteisen konsuliohjeiston V osan kolmannen alakohdan (Yleiset arviointiperusteet hakemuksen tutkinnalle) muuttamisesta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 74)

—	Neuvoston päätös 2004/15/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2003, yhteisen konsuliohjeiston II osan 1.2 kohdan muuttamisesta ja näiden konsuliohjeistojen uudesta liitteestä (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 76)

—

Neuvoston päätös 2004/17/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 2003, yhteisen konsuliohjeiston V osan 1.4 kohdan ja yhteisen käsikirjan I osan 4.1.2 kohdan muuttamisesta matkasairausvakuutustodistuksen sisällyttämiseksi niiden asiakirjojen joukkoon, joita vaaditaan yhtenäisen maahantuloviisumin myöntämiseksi (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 79)

—	Neuvoston asetus (EY) N:o 377/2004, annettu 19 päivänä helmikuuta 2004, maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustamisesta (EUVL L 64, 2.3.2004, s. 1)

—	Neuvoston päätös 2004/466/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisen käsikirjan muuttamisesta määräyksen sisällyttämiseksi aikuisen kanssa matkustavia alaikäisiä koskevista kohdennetuista rajatarkastuksista (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 136)

—	Oikaisu neuvoston päätökseen 2004/466/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisen käsikirjan muuttamisesta määräyksen sisällyttämiseksi aikuisen kanssa matkustavia alaikäisiä koskevista kohdennetuista rajatarkastuksista (EUVL L 195, 2.6.2004, s. 44)

—	Neuvoston asetus (EY) N:o 871/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Schengenin tietojärjestelmän eräiden uusien toimintojen käyttöönottamisesta, myös terrorismin torjunnassa (EUVL L 162, 30.4.2004, s. 29)

—	Neuvoston direktiivi 2004/82/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 24)

—	Neuvoston päätös 2004/573/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisten lentojen järjestämisestä henkilökohtaisen maastapoistamispäätöksen saaneiden kolmansien maiden kansalaisten poistamiseksi kahden tai useamman jäsenvaltion alueelta (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 28)

—	Neuvoston päätös 2004/574/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 36)

—	Neuvoston päätös 2004/581/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, ulkoisilla rajanylityspaikoilla käytettävissä opasteissa käytettävien vähimmäismerkintöjen määrittämisestä (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 119)

—	Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5)

PÄÄTÖSASIAKIRJA

Täysivaltaiset edustajat ovat hyväksyneet seuraavat yhteiset julistukset, jotka on liitetty tähän päätösasiakirjaan:

1.	Sopimuspuolten yhteinen julistus parlamenttien kuulemisesta

2.	Sopimuspuolten yhteinen julistus ulkosuhteista

3.	Sopimuspuolten yhteinen julistus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn yleissopimuksen 23 artiklan 7 kohdasta.

Täysivaltaiset edustajat ovat ottaneet huomioon myös seuraavat julistukset, jotka on liitetty tähän päätösasiakirjaan:

1.	Sveitsin julistus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa

2.	Sveitsin julistus 7 artiklan 2 kohdan b alakohdasta, joka koskee Schengenin säännöstöä kehittävien uusien säännösten hyväksymiselle asetettua määräaikaa

3.	Sveitsin julistus keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen soveltamisesta

4.	Euroopan komission julistus ehdotusten toimittamisesta

5.	Euroopan komission julistus komiteoista, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa.

Hecho en Luxemburgo, el veintiséis de octubre de dos mil cuatro.

V Lucemburku dne dvacátého šestého října dva tisíce čtyři.

Udfærdiget i Luxembourg den seksogtyvende oktober to tusind og fire.

Geschehen zu Luxemburg am sechsundzwanzigsten Oktober zweitausendvier.

Kahe tuhande neljanda aasta oktoobrikuu kahekümne kuuendal päeval Luxembourgis.

Έγινε στo Λουξεμβούργο, στις είκοσι έξι Οκτωβρίου δύο χιλιάδες τέσσερα.

Done at Luxembourg on the twenty-sixth day of October in the year two thousand and four.

Fait à Luxembourg, le vingt-six octobre deux mille quatre.

Fatto a Lussemburgo, addì ventisei ottobre duemilaquattro.

Luksemburgā, divi tūkstoši ceturtā gada divdesmit sestajā oktobrī.

Priimta du tūkstančiai ketvirtų metų spalio dvidešimt šeštą dieną Liuksemburge.

Kelt Luxembourgban, a kettőezer-negyedik év október havának huszonhatodik napján.

Magħmula fil-Lussemburgu fis-sitta u għoxrin jum ta' Ottubru tas-sena elfejn u erbgħa.

Gedaan te Luxemburg, de zesentwintigste oktober tweeduizend vier.

Sporządzono w Luksemburgu dnia dwudziestego szóstego października roku dwa tysiące czwartego.

Feito no Luxemburgo, em vinte e seis de Outubro de dois mil e quatro.

V Luxemburgu dvadsiateho šiesteho októbra dvetisícštyri.

V Luxembourgu, dne šestindvajsetega oktobra leta dva tisoč štiri.

Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä lokakuuta vuonna kaksituhattaneljä.

Som skedde i Luxemburg den tjugosjätte oktober tjugohundrafyra.

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā

Europos Sąjungos vardu

az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

På Europeiska unionens vägnar

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Für die Schweizerische Eidgenossenschaft

Pour la Confédération suisse

Per la Confederazione svizzera

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS PARLAMENTTIEN KUULEMISESTA

Sopimuspuolet katsovat olevan asianmukaista, että tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista keskustellaan parlamenttien välisissä kokouksissa (Euroopan parlamentti — Sveitsi).

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS ULKOSUHTEISTA

Sopimuspuolet sopivat, että Euroopan yhteisö sitoutuu kehottamaan niitä kolmansia maita tai kansainvälisiä järjestöjä, joiden kanssa se tekee sopimuksia jollakin Schengen-yhteistyöhön liittyvällä alalla, tekemään vastaavat sopimukset Sveitsin valaliiton kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Sveitsin valaliiton toimivaltaa tehdä tällaisia sopimuksia.

SOPIMUSPUOLTEN YHTEINEN JULISTUS KESKINÄISESTÄ OIKEUSAVUSTA RIKOSASIOISSA EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ 29 PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2000 TEHDYN YLEISSOPIMUKSEN 23 ARTIKLAN 7 KOHDASTA

Sopimuspuolet sopivat, että Sveitsi voi, jollei keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen 23 artiklan 1 kohdan c alakohdan määräyksistä muuta johdu, yksittäisessä tapauksessa vaatia, ellei asianomainen jäsenvaltio ole saanut sen henkilön suostumusta, jota tiedot koskevat, että henkilötietoja saa käyttää kyseisen yleissopimuksen 23 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin vain Sveitsin etukäteen antaman luvan perusteella niissä menettelyissä, joiden osalta Sveitsi olisi voinut kieltäytyä toimittamasta henkilötietoja tai kieltää niiden käytön taikka rajoittaa niiden toimittamista tai käyttöä kyseisen yleissopimuksen määräysten tai sen 1 artiklassa tarkoitettujen oikeudellisten välineiden mukaisesti.

Jos Sveitsi yksittäisessä tapauksessa epää jäsenvaltion esittämän pyynnön edellä olevien määräysten nojalla, sen on perusteltava päätöksensä kirjallisesti.

MUUT JULISTUKSET

SVEITSIN JULISTUS KESKINÄISESTÄ OIKEUSAVUSTA RIKOSASIOISSA

Sveitsi ilmoittaa, että välittömään verotukseen liittyvistä verorikoksista, joiden osalta Sveitsin viranomaiset ovat aloittaneet syytetoimet, ei voida tämän sopimuksen voimaan tullessa nostaa kannetta erityisesti rikosasioissa toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

SVEITSIN JULISTUS 7 ARTIKLAN 2 KOHDAN B ALAKOHDASTA,

joka koskee Schengenin säännöstöä kehittävien uusien säännösten hyväksymiselle asetettua määräaikaa

Sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu kahden vuoden enimmäisaika kattaa paitsi säädöksen tai toimenpiteen hyväksymisen myös sen täytäntöönpanon. Se käsittää seuraavat vaiheet:

—	valmistelu,

—	käsittely parlamentissa,

—	kansanäänestystä koskevan kansalaisaloitteen esittämiselle asetettu määräaika (100 päivää alkaen säädöksen virallisesta julkaisemisesta), ja tarvittaessa

—	kansanäänestys (järjestelyt ja äänestys).

Liittoneuvosto ilmoittaa viipymättä neuvostolle ja komissiolle kunkin vaiheen päättymisestä.

Liittoneuvosto sitoutuu pyrkimään kaikin käytettävissään olevin keinoin siihen, että edellä mainitut vaiheet voidaan saattaa päätökseen mahdollisimman nopeasti.

SVEITSIN JULISTUS KESKINÄISTÄ OIKEUSAPUA RIKOSASIOISSA KOSKEVAN EUROOPPALAISEN YLEISSOPIMUKSEN JA RIKOKSEN JOHDOSTA TAPAHTUVAA LUOVUTTAMISTA KOSKEVAN EUROOPPALAISEN YLEISSOPIMUKSEN SOVELTAMISESTA

Sveitsi sitoutuu olemaan käyttämättä niitä varaumia ja julistuksia, jotka se on tehnyt rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 13 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä, sikäli kuin ne eivät sovi yhteen tämän sopimuksen kanssa.

EUROOPAN KOMISSION JULISTUS EHDOTUSTEN TOIMITTAMISESTA

Toimittaessaan tähän sopimukseen liittyviä ehdotuksiaan Euroopan unionin neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan komissio toimittaa niistä jäljennökset Sveitsille.

EUROOPAN KOMISSION JULISTUS KOMITEOISTA, JOTKA AVUSTAVAT EUROOPAN KOMISSIOTA TÄMÄN KÄYTTÄESSÄ TOIMEENPANOVALTAANSA

Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY 31 artiklassa perustetun komitean ohella Euroopan komissiota avustavat sen käyttäessä toimeenpanovaltaansa Schengenin säännöstön täytäntöönpanon, soveltamisen ja kehittämisen alalla tällä hetkellä seuraavat komiteat:

—	komitea, joka on perustettu yhtenäisestä viisumin kaavasta 29 päivänä toukokuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklassa, (’viisumikomitea’), ja

—

komitea, joka on perustettu 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/886/YOS 5 artiklassa ja 6 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001 5 artiklassa; kumpikin säädös koskee Schengenin tietojärjestelmän II vaiheen (SIS II) kehittämistä, jäljempänä ’SIS II -komitea’.

Kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS

Euroopan unionin neuvoston ja Sveitsin valaliiton välillä komiteoista, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa

Arvoisa Herra

Neuvosto viittaa neuvotteluihin, joita on käyty sopimuksesta Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, ja panee erityisesti merkille, että Sveitsi on, voidakseen osallistua päätöksentekomenettelyyn sopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla ja edistääkseen sopimuksen moitteetonta toimintaa, pyytänyt voivansa osallistua täysimääräisesti niiden komiteoiden työhön, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa.

Neuvosto toteaa, että kun tällaisia menettelyjä tulevaisuudessa sovelletaan sopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla, Sveitsin valaliiton osallistuminen näiden komiteoiden työhön on todella tarpeen myös sen varmistamiseksi, että sopimuksen mukaisia menettelyjä on sovellettu asianomaisiin säädöksiin ja toimenpiteisiin siten, että ne voivat sitoa myös Sveitsin valaliittoa.

Euroopan yhteisö on valmis neuvottelemaan järjestelyistä, joiden mukaisesti Sveitsin valaliitto voi osallistua näiden komiteoiden työhön.

Ottaen huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY:

—

komissio huolehtii, kun jokin toimenpideluonnosten kohta koskee Schengenin säännöstön soveltamista, että Sveitsin valaliiton asiantuntijat voivat osallistua niiden valmisteluun mahdollisimman laajasti ja yksinomaan tällaisen kohdan osalta, ennen kuin niitä koskevat ehdotukset toimitetaan käsiteltäväksi kyseisen direktiivin 31 artiklassa perustetulle komitealle, joka avustaa komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa. Ehdotuksiaan valmistellessaan Euroopan komissio kuulee siten Sveitsin valaliiton asiantuntijoita samalla tavoin kuin se kuulee jäsenvaltioiden asiantuntijoita;

—

Sveitsin valaliitto voi direktiivin 29 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti nimetä henkilön, joka edustaa Sveitsin valaliiton nimeämää valvontaviranomaista tai sen nimeämiä valvontaviranomaisia tietosuojatyöryhmän kokouksissa tarkkailijana ilman äänioikeutta. Tämä osallistuminen tapahtuu tapauskohtaisesti kutsusta, silloin kun jokin toimenpideluonnoksen kohta koskee Schengenin säännöstön soveltamista, ja yksinomaan tällaisen kohdan osalta.

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa hallituksenne olevan yhtä mieltä edellä olevasta.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Arvoisa Herra,

Minulla on kunnia ilmoittaa, että olen vastaanottanut … päivänä …kuuta … päivätyn kirjeenne, jonka sisältö on seuraava:

”Neuvosto viittaa neuvotteluihin, joita on käyty sopimuksesta Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, ja panee erityisesti merkille, että Sveitsi on, voidakseen osallistua päätöksentekomenettelyyn sopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla ja edistääkseen sopimuksen moitteetonta toimintaa, pyytänyt voivansa osallistua täysimääräisesti niiden komiteoiden työhön, jotka avustavat Euroopan komissiota tämän käyttäessä toimeenpanovaltaansa.

Euroopan yhteisö on valmis neuvottelemaan järjestelyistä, joiden mukaisesti Sveitsin valaliitto voi osallistua näiden komiteoiden työhön.

—

Olisin kiitollinen, jos voisitte vahvistaa hallituksenne olevan yhtä mieltä edellä olevasta.”

Minulla on kunnia vahvistaa Sveitsin valaliiton liittoneuvoston olevan yhtä mieltä kyseisen kirjeen sisällöstä.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

YHTEINEN JULISTUS SEKAKOMITEOIDEN YHTEISISTÄ KOKOUKSISTA

Euroopan unionin jäsenvaltioita edustavat valtuuskunnat,

Euroopan komission valtuuskunta,

Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan hallituksia edustavat valtuuskunnat,

Sveitsin valaliiton hallitusta edustava valtuuskunta,

—

ovat päättäneet pitää Islannin ja Norjan osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyllä sopimuksella ja Sveitsin osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyllä sopimuksella perustettujen sekakomiteoiden kokoukset yhteisesti riippumatta siitä, millä tasolla kokous pidetään.

—

toteavat, että komiteoiden yhteiset kokoukset edellyttävät käytännön järjestelyjä, jotka liittyvät kokousten puheenjohtajan tehtävien hoitamiseen silloin kun puheenjohtajuus kuuluu assosioidulle valtiolle Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen tai Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden valtioiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen mukaisesti.

—

panevat merkille, että assosioidut valtiot ovat tarvittaessa valmiit luopumaan puheenjohtajuusvuorostaan ja kierrättämään sitä assosioitujen valtioiden kesken niiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen voimaantulosta alkaen.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 53

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	51. vuosikerta 27. helmikuu 2008

Sisältö		II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista	Sivu
		PÄÄTÖKSET
		Neuvosto
		2008/146/EY
	*	Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta	1
		2008/147/EY
	*	Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä niitä perusteita ja menettelyitä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta	3
		Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio	5
	*	Ilmoitus sopimusten voimaantulosta: Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, sekä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio	18
		2008/148/EY
	*	Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä maaliskuuta 2007, sopimuksen, jolla kirjataan yhteisymmärrys tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla tehdyn Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen uusimisesta ja muuttamisesta, tekemisestä kirjeenvaihtona	19
		Kirjeenvaihtona tehty sopimus, jolla kirjataan yhteisymmärrys tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla tehdyn Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean tasavallan, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen uusimisesta ja muuttamisesta	21
	*	Tiedote sen kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen voimaantulosta, jolla kirjataan yhteisymmärrys tutkimus- ja kehitystoiminnasta älykkäiden valmistusjärjestelmien (IMS) alalla tehdyn Euroopan yhteisön ja Australian, Kanadan, Efta-maiden Norjan ja Sveitsin, Korean, Japanin ja Amerikan yhdysvaltojen välisen sopimuksen uusimisesta ja muuttamisesta.	49

	III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
	EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN VI OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
	2008/149/YOS
*	Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta	50
	Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen Sopimus Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen	52