30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/1

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 4 artiklassa edellytetään, että neuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan pääsy vesialueille ja vesiluonnonvaroihin sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittaminen, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot sekä erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean laatima kertomus.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan mukaan neuvoston asiana on vahvistaa kalastusmahdollisuuksien rajat kalastus- tai kalastusryhmäkohtaisesti ja näiden kalastusmahdollisuuksien jakaminen jäsenvaltioille.

(3)

Kalastusmahdollisuuksien tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi olisi vahvistettava kalastustoiminnan harjoittamista koskevat erityisedellytykset.

(4)

On tarpeen vahvistaa kalastuksen hallinnointia koskevat periaatteet ja tietyt menettelyt yhteisön tasolla niin, että jäsenvaltiot voivat varmistaa lippunsa alla purjehtivien alusten hallinnoinnin.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 3 artiklassa vahvistetaan kalastusmahdollisuuksien jakamisen kannalta merkitykselliset määritelmät.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 847/96 2 artiklan mukaan on määritettävä kalakannat, joihin sovelletaan siinä tarkoitettuja eri toimenpiteitä.

(7)

Kalastusmahdollisuudet olisi käytettävä asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön ja erityisesti seuraavien asetusten mukaisesti: kalastusalusten merkitsemistä ja asiakirjoilla todistamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä 20 päivänä toukokuuta 1987 annettu komission asetus (ETY) N:o 1381/87 (4), jäsenvaltioiden kalansaalistietojen kirjaamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä syyskuuta 1983 annettu komission asetus (ETY) N:o 2807/83 (5), yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2847/93 (6), alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 2244/2003 (7), kalastusalusten ominaisuuksista 22 päivänä syyskuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2930/86 (8), Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 17 päivänä joulukuuta 1991 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3880/91 (9), kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla 21 päivänä joulukuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2187/2005 (10) ja asetus (EY) N:o 1098/2007.

(8)

Kesäkuun 11 ja 12 päivänä kesäkuuta 2007 pidetyssä neuvoston istunnossa annetun komission lausuman mukaisesti on aiheellista ottaa huomioon jäsenvaltioiden viime vuosina toteuttamat toimet Itämeren laivastokapasiteetin mukauttamiseksi vaarantamatta asetuksessa (EY) N:o 1098/2007 vahvistettua pyyntiponnistusjärjestelmän kokonaistavoitetta.

(9)

Kalakantojen suojelun edistämiseksi olisi vuonna 2008 pantava täytäntöön eräitä kalastuksen teknisiä edellytyksiä koskevia täydentäviä toimenpiteitä,

a)

kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) vyöhykkeet siten kuin ne määritellään asetuksessa (ETY) N:o 3880/91;

b)

’Itämerellä’ tarkoitetaan ICES-alueita III b, III c ja III d;

c)

’suurimmalla sallitulla saaliilla (TAC)’ tarkoitetaan sitä määrää, joka voidaan pyytää kustakin kannasta kunakin vuonna;

d)

’kiintiöllä’ tarkoitetaan yhteisölle, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle TACista myönnettyä osuutta;

e)

’satamastapoissaolopäivällä’ tarkoitetaan mitä tahansa yhtäjaksoista 24 tunnin jaksoa, jonka aikana alus on poissa satamasta, tai sellaisen ajanjakson osaa.

a)

asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b)

asetuksen (ETY) N:o 2847/93 21 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 1 kohdan ja 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritettavat kiintiöiden uudelleen jakamiset;

c)

asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallitut saaliiden lisäpurkamiset;

d)

asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan mukaisesti pidätettävät määrät;

e)

asetuksen (EY) N:o 5/96 5 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.

a)

saaliit on pyydetty sellaisen jäsenvaltion aluksilla, jolla on kiintiö, eikä tämä kiintiö ole täyttynyt; tai

b)

muut kalalajit kuin silakat ja kilohailit ovat sekoittuneina muihin kalalajeihin ja nämä saaliit on pyydetty trooleilla, ankkuroiduilla kierrenuotilla tai niiden kaltaisilla pyydyksillä, joiden silmäkoko on alle 32 millimetriä, eikä saaliita ole lajiteltu aluksella tai purkamisen yhteydessä.

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/10

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/12

(1)

Komissio on vastaanottanut perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen pyynnön panna vireille uutta viejää koskeva tarkastelu. Pyynnön esitti Kiinan kansantasavallassa, jäljempänä ’asianomainen maa’, toimiva vientiä harjoittava tuottaja Fuyang Genebest Chemical Industry Co. Ltd, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(2)

Tarkastelun kohteena on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva viinihappo, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2918 12 00. Tämä CN-koodi on ainoastaan ohjeellinen.

(3)

Voimassa oleva toimenpide on lopullinen polkumyyntitulli, joka otettiin käyttöön neuvoston asetuksella (EY) N:o 130/2006 (2); sen perusteella Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, myös pyynnön esittäjän tuottaman, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa yhteisöön sovelletaan 34,9 prosentin suuruista lopullista polkumyyntitullia, kun taas asetuksessa erikseen mainittuihin lukuisiin yrityksiin sovelletaan yksilöllistä tullia.

(4)

Pyynnön esittäjä väittää, että se toimii perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisissa markkinatalousolosuhteissa tai vaihtoehtoisesti täyttää yksilölliselle kohtelulle asetetut vaatimukset perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja että se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksona, jonka perusteella polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otettiin käyttöön eli 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisenä aikana, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’, ja että se ei ole etuyhteydessä yhteenkään vientiä harjoittavaan tuottajaan, jonka tuotteeseen sovelletaan edellä mainittuja polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(5)

Pyynnön esittäjä väittää lisäksi, että se aloitti tarkasteltavana olevan tuotteen viennin yhteisöön alkuperäisen tutkimusajanjakson päätyttyä.

(6)

Niille yhteisön tuottajille, joita asian tiedetään koskevan, on ilmoitettu edellä mainitusta pyynnöstä, ja niille on annettu tilaisuus esittää huomautuksia. Huomautuksia ei ole esitetty.

(7)

Komissio on saatavilla olevan näytön tutkittuaan päättänyt, että näyttö on riittävä perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen uutta viejää koskevan tarkastelun panemiseksi vireille sen määrittämiseksi, toimiiko pyynnön esittäjä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa määritellyn mukaisissa markkinatalousolosuhteissa tai täyttääkö se vaihtoehtoisesti yksilöllisen tullin vahvistamiselle asetetut vaatimukset perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos näin on, asianomaiselle yritykselle määritetään yksilöllinen polkumyyntimarginaali, ja jos polkumyyntiä todetaan esiintyvän, määritetään myös tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa yhteisöön sovellettavan tullin taso.

(8)

Jos todetaan, että pyynnön esittäjä täyttää yksilöllisen tullin vahvistamiselle asetetut vaatimukset, saattaa olla tarpeen muuttaa asetuksen (EY) N:o 130/2006 1 artiklan 2 kohdassa mainitsemattomien yritysten valmistamien tarkasteltavana olevien tuotteiden tuonnissa tällä hetkellä sovellettavaa tullia.

(9)

Voimassa oleva polkumyyntitulli olisi kumottava perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan nojalla pyynnön esittäjän tuottaman ja yhteisöön vientiä varten myymän tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta. Samalla tämän tuonnin kirjaaminen olisi tehtävä pakolliseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että polkumyyntitullit voidaan kantaa taannehtivasti tämän tarkastelun vireillepanopäivästä siinä tapauksessa, että tarkastelu osoittaa pyynnön esittäjän harjoittavan polkumyyntiä. Pyynnön esittäjän maksettaviksi tulevaisuudessa mahdollisesti lankeavia määriä ei voida menettelyn tässä vaiheessa arvioida.

(10)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi asetettava määräajat, joiden kuluessa:

(11)

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, niitä ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii yhteistyössä vain osittain ja tämän vuoksi käytetään käytettävissä olevia tietoja, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä.

(12)

Tässä tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja käsitellään yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (3) mukaisesti.

(13)

Jos puolustautumisoikeuksien käytössä ilmenee vaikeuksia, asianomainen osapuoli voi ottaa yhteyttä kuulemismenettelystä vastaavaan kauppapolitiikan pääosaston neuvonantajaan. Neuvonantaja on asianomaisten osapuolten ja komission yksiköiden välinen yhteyshenkilö ja toimii tarvittaessa sovittelijana menettelytapakysymyksissä, jotka vaikuttavat osapuolten etuihin kyseisessä menettelyssä; tällaisia kysymyksiä ovat lähinnä oikeus tutustua asiakirjoihin, salassapito, määräaikojen pidentäminen ja kirjallisten ja/tai suullisten näkökantojen käsittely. Tarkempia yhteys- ja lisätietoja on kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan verkkosivuilla kauppapolitiikan pääosaston osoitteessa (http://ec.europa.eu/trade),

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate H

Office: J-79 4/23

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 295 65 05

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/16

(1)

Tšekin hakemus nimityksen ”Třeboňský kapr” rekisteröimisestä on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ja mainitun asetuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys on rekisteröitävä,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/17

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/19

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisessä liitteessä mainitun kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/21

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2759/75 13 artiklan 1 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Sianlihan markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (ETY) N:o 2759/75 13 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja perusteiden mukaisesti

(3)

Asetuksen (ETY) N:o 2759/75 13 artiklan 3 kohdan mukaan maailmanmarkkinatilanteen tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimusten vuoksi voi olla tarpeen eriyttää asetuksen (ETY) N:o 2759/75 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden tuki niiden määräpaikan mukaan.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja joissa on eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 (2) 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty terveysmerkki. Kyseisten tuotteiden olisi noudatettava myös elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (3) ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (4) säädettyjä vaatimuksia.

(5)

Sianlihan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/23

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta ja asetuksen (EY) N:o 1896/2000 muuttamisesta 4 päivänä marraskuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2032/2003 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. Luetteloon kuuluu difetialoni.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2032/2003 perusteella on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti difetialonin käyttöä tuotetyypissä 14 (jyrsijämyrkyt), siten kuin se on määritelty direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Norja, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 11 päivänä lokakuuta 2005 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen ja suosituksen asetuksen (EY) N:o 2032/2003 10 artiklan 5 ja 7 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidituotteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti 21 päivänä kesäkuuta 2007 tarkastelun tulokset arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 2032/2003 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Difetialonin tarkastelussa ei tullut esiin avoimia kysymyksiä tai huolenaiheita, jotka olisivat edellyttäneet asian käsittelyä terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevässä tiedekomiteassa.

(6)

Tutkimusten perusteella voidaan olettaa, ettei jyrsijämyrkkyinä käytettävistä difetialonia sisältävistä biosidituotteista aiheudu ihmisille riskejä, paitsi vahinkotilanteissa, joissa on mukana lapsia. Ympäristölle ja muille kuin kohde-eläimille on todettu aiheutuvan riskejä. Difetialonin katsotaan kuitenkin tällä hetkellä olevan tärkeä kansanterveydellisistä ja hygieniasyistä. On perusteltua sisällyttää difetialoni liitteeseen I, jotta voidaan varmistaa, että jyrsijämyrkkyinä käytettävien difetialonia sisältävien biosidituotteiden käyttöä koskevia lupia voidaan myöntää, peruuttaa tai muuttaa direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(7)

Arviointikertomuksen tulosten perusteella on asianmukaista edellyttää, että lupamenettelyjen yhteydessä toteutetaan erityisiä riskinhallintatoimia, jotka koskevat jyrsijämyrkkyinä käytettäviä difetialonia sisältäviä tuotteita. Näillä toimenpiteillä olisi pyrittävä vähentämään ihmisten ja muiden kuin kohde-eläinten ensisijaisen ja toissijaisen altistumisen riskiä sekä ympäristölle aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia.

(8)

Koska difetialonista on todettu aiheutuvan riskejä ja koska difetialoni on ominaisuuksiltaan mahdollisesti hitaasti hajoava, todennäköisesti eliöihin kertyvä ja myrkyllinen tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin todennäköisesti eliöihin kertyvä, se olisi sisällytettävä liitteeseen I ainoastaan viideksi vuodeksi, ja edellytykseksi sen liitteeseen I sisällyttämisen uudistamiselle olisi asetettava direktiivin 98/8/EY 10 artiklan 5 kohdan i alakohdan toisen luetelmakohdan mukainen vertaileva riskinarviointi.

(9)

On tärkeää, että tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan difetialonia tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla sekä edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(10)

Olisi sallittava kohtuullinen siirtymäaika ennen tehoaineen sisällyttämistä liitteeseen I, jotta jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet voivat valmistautua uusiin vaatimuksiin ja varmistaa, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen.

(11)

Sen jälkeen kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi sallittava kohtuullinen määräaika panna täytäntöön direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohta ja erityisesti myöntää, muuttaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat tuotetyyppiin 14 kuuluvia difetialonia sisältäviä biosidituotteita, sen varmistamiseksi, että ne ovat direktiivin 98/8/EY mukaisia.

(12)

Sen vuoksi direktiivi 98/8/EY olisi muutettava.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/26

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta ja asetuksen (EY) N:o 1896/2000 muuttamisesta 4 päivänä marraskuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2032/2003 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. Luetteloon kuuluu hiilidioksidi.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2032/2003 perusteella on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti hiilidioksidin käyttöä tuotetyypissä 14 (jyrsijämyrkyt), siten kuin se on määritelty direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Ranska, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 15 päivänä toukokuuta 2006 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 2032/2003 10 artiklan 5 ja 7 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio ovat tarkastelleet toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidivalmisteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti 21 päivänä kesäkuuta 2007 tarkastelun tulokset arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 2032/2003 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(5)

Hiilidioksidin tarkastelussa ei tullut esiin avoimia kysymyksiä tai huolenaiheita, jotka olisivat edellyttäneet terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevän tiedekomitean käsittelyä.

(6)

Useiden tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että jyrsijämyrkkyinä käytetyt ja hiilidioksidia sisältävät biosidituotteet aiheuttavat vain vähäisen riskin ihmisille, eläimille ja ympäristölle ja täyttävät direktiivin 98/8/EY 5 artiklan vaatimukset, erityisesti niiden käyttötarkoitusten osalta, joita on tarkasteltu ja käsitelty yksityiskohtaisesti arviointikertomuksessa. On aiheellista sisällyttää hiilidioksidi liitteeseen I A, jotta voidaan varmistaa, että jyrsijämyrkkyinä käytettävien hiilidioksidia sisältävien biosidituotteiden käyttöä koskevia lupia voidaan myöntää, peruuttaa tai muuttaa direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(7)

On tärkeää, että tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan hiilidioksidia tehoaineena sisältävien biosidituotteiden yhdenvertainen kohtelu markkinoilla sekä edistetään biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(8)

Olisi sallittava kohtuullinen siirtymäaika ennen tehoaineen sisällyttämistä liitteeseen I A, jotta jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet voivat valmistautua uusiin vaatimuksiin ja varmistaa, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen.

(9)

Sen jälkeen kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi sallittava kohtuullinen määräaika panna täytäntöön direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohta ja erityisesti myöntää, muuttaa tai peruuttaa lupia, jotka koskevat tuotetyyppiin 14 kuuluvia hiilidioksidia sisältäviä biosidituotteita, sen varmistamiseksi, että ne ovat direktiivin 98/8/EY mukaisia.

(10)

Sen vuoksi direktiivi 98/8/EY olisi muutettava.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/29

(1)

Isotooppilääketieteen kehittäminen Euroopan unionissa myötävaikuttaa ihmisten terveyden suojelun varmistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseen. Se edellyttää lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettävien koereaktorien käytön lisäämistä.

(2)

Neuvosto teki 19 päivänä helmikuuta 2004 päätöksen lisätutkimusohjelman hyväksymisestä, joka yhteisen tutkimuskeskuksen on määrä toteuttaa Euroopan atomienergiayhteisölle (1). Ohjelma hyväksyttiin kolme vuotta kestäväksi kaudeksi, 1 päivään tammikuuta 2007.

(3)

Lisätutkimusohjelma, johon Pettenin suurvuoreaktori kuuluu, on eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa yksi tärkeimmistä unionin käytettävissä olevista välineistä, jolla myötävaikutetaan lääketieteellisen diagnostiikan ja hoitomenetelmien tukemiseen ja testaamiseen, materiaalitieteiden kehittämiseen ja ydinenergia-alan ongelmien ratkaisuun.

(4)

Suurvuoreaktori on käyttökunnossa ainakin vuoteen 2015, ja reaktorin operaattorille myönnettiin uusi ajantasaistettu käyttölupa helmikuussa 2005. Lisätutkimusohjelmaa olisi tämän vuoksi jatkettava edelleen yhdellä vuodella, jotta tarjolla olevaa tekniikkaa voitaisiin käyttää hyväksi. Jatkamisen olisi tultava voimaan takautuvasti, jotta katettaisiin ohjelman käynnissä olevat toiminnat 1 päivästä tammikuuta 2007.

(5)

Tämän lisätutkimusohjelman jatkon edellyttämä rahoitus tulee Alankomailta ja Ranskalta,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/32

(1)

Neuvosto valtuutti 23 päivänä lokakuuta 2006 komission aloittamaan neuvottelut Egyptin kanssa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisen assosiaation perustavan Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen (1), jäljempänä ‘Euro–Välimeri-assosiaatiosopimus’, mukauttamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi.

(2)

Neuvottelut on sittemmin saatu päätökseen komissiota tyydyttävällä tavalla.

(3)

Egyptin kanssa neuvotellun pöytäkirjan 9 artiklan 2 kohdassa määrätään pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta ennen sen voimaantuloa.

(4)

Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen pöytäkirja olisi allekirjoitettava Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta sillä edellytyksellä, että se tehdään myöhemmin, ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/44

(1)

Elokuussa 1999 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1796/1999 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin muun muassa Etelä-Afrikasta peräisin olevien teräsköysien ja kaapelien tuonnissa yhteisöön.

(2)

Marraskuussa 2005 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto päätti asetuksella (EY) N:o 1858/2005 (3), että muun muassa Etelä-Afrikasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(3)

Komissio hyväksyi 13 päivänä elokuuta 1999 tehdyllä päätöksellä 1999/572/EY (4) eteläafrikkalaisen yrityksen Scaw Metals Group Haggie Steel Wire Rope, jäljempänä ’Haggie’ tai ’yritys’, esittämän hintasitoumuksen.

(4)

Komissio hyväksyi päätöksellä 1999/572/EY myös seuraavien yritysten hintasitoumukset: Usha Martin Industries & Usha Beltron Ltd (Intia), Aceros Camesa SA de CV (Meksiko) ja Joint Stock Company Silur (Ukraina). Komissio peruutti asetuksella (EY) N:o 1678/2003 (5) ukrainalaisen Joint Stock Company Silur -yrityksen sitoumukselle annetun hyväksynnän. Meksikosta peräisin olevia teräsvaijereita ja -kaapeleita koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolo päättyi 12 päivänä elokuuta 2004 (6). Komissio peruutti 22 päivänä joulukuuta 2005 tehdyllä komission päätöksellä 2006/38/EY Usha Martin Industries & Usha Beltron Ltd yrityksen sitoumukselle annetun hyväksynnän.

(5)

Päätöksen seurauksena tarkasteltavana olevan Etelä-Afrikasta peräisin olevan tuotteen tuonti yhteisöön vapautettiin lopullisista polkumyyntitulleista, jos tuotteen oli valmistanut tämä yritys ja jos se oli sitoumuksen soveltamisalaan kuuluvaa lajia, jäljempänä ’soveltamisalaan kuuluva tuote’.

(6)

Tässä yhteydessä on huomattava, että tietyntyyppiset teräsvaijerit ja kaapelit, joita Haggie valmistaa, eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan. Näin ollen tällaisista teräsvaijereista ja -kaapeleista oli maksettava polkumyyntitulli, kun ne luovutettiin vapaaseen liikkeeseen yhteisössä.

(7)

Yrityksen antama sitoumus velvoittaa sen mm. viemään soveltamisalaan kuuluvaa tuotetta Euroopan yhteisöön tietyt vähimmäishinnat ylittävillä hinnoilla sitoumuksessa esitetyn mukaisesti.

(8)

Lisäksi yritys on hyväksynyt sitoumuksessa ehdon, jonka mukaan sitoumuksen perusteella myönnettävä vapautus polkumyyntitulleista edellyttää erityisen sitoumuslaskun esittämistä yhteisön tulliviranomaisille. Yritys on myös sitoutunut olemaan laatimatta sitoumuslaskuja sellaisten tarkasteltavana olevan tuotteen lajien myynnistä, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan ja joista on näin ollen maksettava polkumyyntitulli. Yritys myös hyväksyi sen, että laadittujen sitoumuslaskujen on sisällettävä tiedot, jotka on esitetty ensin asetuksen (EY) N:o 1796/1999 liitteessä ja myöhemmin asetuksen (EY) N:o 1858/2005 liitteessä.

(9)

Sitoumuksen ehtojen mukaisesti yrityksen on myös toimitettava komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistään Euroopan yhteisöön neljännesvuosittain annettavalla raportilla. Raportti olisi annettava sekä sitoumuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista, joille on myönnetty vapautus polkumyyntitullista, että sentyyppisistä teräsvaijereista ja kaapeleista, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan ja joista on näin ollen maksettava polkumyyntitulli, kun niitä tuodaan Euroopan yhteisöön.

(10)

On selvää, että edellä mainittujen myyntiraporttien on oltava kaikilta osin täydellisiä, kattavia ja virheettömiä ja että liiketoimissa noudatetaan täysimääräisesti sitoumuksen ehtoja.

(11)

Jotta sitoumuksen noudattaminen voitaisiin varmistaa, yritys sitoutui myös sallimaan tarkastuskäynnit toimitiloihinsa mainittujen neljännesvuosiraporttien paikkansapitävyyden tarkistamiseksi ja toimittamaan komissiolle kaikki tämän tarvitsemat tiedot.

(12)

Yritys sai jo varoituskirjeen komission yksiköiltä 28 päivänä lokakuuta 2003, koska se oli rikkonut sitoumusta laatimalla sitoumuslaskuja tuotteille, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan mutta joihin muutoin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Varoituskirjeessä todettiin, että kun otetaan huomioon erityiset olosuhteet, joissa rikkomukset tapahtuivat, komissio ei aio peruuttaa sitoumuksen hyväksyntää, mutta se myös totesi, että jos sitoumusta vielä rikotaan, vaikka vain vähänkin, komission olisi vaikea pitää sitoumuksen hyväksyminen voimassa.

(13)

Yrityksen toimitiloihin Etelä-Afrikassa tehtiin tarkastuskäynti 5 ja 6 päivänä helmikuuta 2007. Tarkastuskäynti koski 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välistä ajanjaksoa.

(14)

Tarkastuskäynnillä vahvistui, että yritys oli laatinut kahdessa tapauksessa sitoumuslaskun (laskut nro 935515 ja 935516) tuotteille, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä mutta jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan. Sen vuoksi näissä liiketoimissa hyödynnettiin laittomasti polkumyyntitullin maksamisesta annettua vapautusta.

(15)

Tarkastuskäynnillä myös havaittiin, että yritys oli kerran jättänyt mukauttamatta yksikkömyyntihintaa maksuehtojen mukaisesti. Koska mukautusta ei tehty kustannuksiin, jotka liittyvät todelliseen maksuhetkeen, yksikkömyyntihinnat olivat alle sovellettavan vähimmäishinnan.

(16)

Lisäksi tarkastuskäynnillä vahvistettiin, että yritys laati useissa tapauksissa sitoumuslaskuja, jotka eivät olleet asetuksen (EY) N:o 1858/2005 liitteen mukaisia, koska niissä oli maininta ”For sale offshore, not to be sold within the European Union”.

(17)

Tutkittaessa tarkastuskäynnin kattaman ajanjakson aikana laadittuja sitoumuslaskuja havaittiin, että yhtä liiketoimea ei ollut sisällytetty komissiolle neljännesvuosittain toimitettavaan myyntiraporttiin. Lisäksi havaittiin, että yritys raportoi liiketoimista, joissa tavaroita ei ollut tarkoitettu luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, ikään kuin ne olisi tarkoitettu luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen yhteisössä. Tarkastuskäynnillä myös havaittiin useita liiketoimia, jotka oli ilmoitettu kauttakuljetusmyynniksi, mutta käytännössä tavarat luovutettiin vapaaseen liikkeeseen yhteisössä. Epäselvyyksiä havaittiin myös neljännesvuosittaisissa sitoumusmyyntiä koskevissa raporteissa ja myyntiin liittyvissä laskuissa.

(18)

Koska yritys laati sitoumuslaskuja tarkasteltavana olevista tuotteista, jotka eivät kuuluneet sitoumuksen soveltamisalaan, ja näille liiketoimille myönnettiin polkumyyntitullin maksamisesta vapautus, joka oli tarkoitettu ainoastaan sitoumuksen soveltamisalaan kuuluville tuotteille, kyseessä on sitoumuksen rikkominen.

(19)

Yritys ei noudattanut velvoitetta käyttää vähimmäishintoja kaikessa soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden myynnissä.

(20)

Sellaisten sitoumuslaskujen laatiminen, jotka eivät ole asetuksen (EY) N:o 1858/2005 liitteen mukaisia, voi vaikeuttaa tulliviranomaisten työtä, eivätkä ne pysty enää tehokkaasti valvomaan sitoumusta, minkä vuoksi sitoumus ei enää toimi käytännössä.

(21)

Johdanto-osan 17 kappaleessa esitettyjen seikkojen perusteella päätellään, että yrityksen neljännesvuosittain toimittamat sitoumusta koskevat myyntiraportit eivät olleet kaikilta osin täydellisiä, kattavia ja virheettömiä, minkä vuoksi ne eivät olleen riittävän luotettavia, jotta niitä voitaisiin käyttää sitoumuksen valvontaan. Myös raportointivelvoitteiden noudattamatta jättämistä pidetään sitoumuksen rikkomisena.

(22)

Yritys myönsi kirjeessään, että sitoumuslaskujen ja raporttien laatimisessa tapahtui virheitä, koska yrityksessä ei ymmärretty sitoumuksen teknisiä säännöksiä, teksti luettiin väärin ja/tai yritys ei ottanut huomioon sitoumustekstiä. Kirjeessä ja 26 päivänä huhtikuuta 2007 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa myös todettiin, että muutokset ylemmässä johdossa ja organisaatiouudistus vaikuttivat siihen, että sitoumuksen monimutkaisia vaatimuksia ei ymmärretty.

(23)

Yritys myös totesi vastaanottaneensa komission yksiköiden varoituskirjeen 28 päivänä lokakuuta 2003. Yritys kuitenkin väitti, että se ei ole saanut tarkastusraporttia, jossa olisi esitetty tehdyt virheet. Yrityksen mukaan se, että sille ei ilmoitettu tehdyistä virheistä, vaikutti siihen, että se ei muuttanut käytäntöään sitoumusraporttien laatimisessa tai pyrkinyt lisäämään tietojaan sitoumuksesta.

(24)

Vastauksena näihin väitteisiin voidaan todeta, että yritys sai 18 päivänä syyskuuta 2003 komissiolta kirjeen, jossa esitettiin yksityiskohtaisesti havaitut rikkomukset. Lokakuun 28 päivänä 2003 päivätyssä varoituskirjeessä ei enää toistettu rikkomuksia yksityiskohtaisesti vaan viitattiin aiempaan kirjeenvaihtoon komission ja yrityksen välillä.

(25)

Lisäksi on huomattava, että yritys on ehkä hieman sekoittanut asioita viitatessaan tarkastusraporttiin. Komissio ei tehnyt tarkastuskäyntiä ennen 28 päivänä lokakuuta 2003 päivätyn varoituskirjeen lähettämistä, koska rikkomukset, jotka johtivat varoituskirjeen lähettämiseen, vahvistettiin sitoumusraporttien analyysin perusteella. Komissio teki tarkastuskäynnin toukokuussa 2004, mutta koska tarkastus ei johtanut jatkotoimiin, yritykselle ei tarvinnut lähettää siihen liittyvää kirjettä.

(26)

Lisäksi yritys totesi kuulemistilaisuudessa, että tarkastuskäynnin jälkeen yritys tarkasteli uudelleen koko järjestelmäänsä paikan päällä tehdystä tarkastuksesta saatujen kommenttien perusteella tehdäkseen tarvittavat muutokset sitoumusvelvoitteiden noudattamiseksi.

(27)

Yrityksen puolustuksekseen esittämät väitteet siitä, että se ei ymmärtänyt sitoumusta, eivät muuta komission kantaa, jonka mukaan yritys ei noudattanut sitoumusvelvoitteita. On myös huomattava, että yritys oli jo aiemmin saanut varoituskirjeen sitoumuksen rikkomisesta, eikä se toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä, jotta olisi vältetty uudet sitoumuksen rikkomiset. Jos sitoumuksen vaatimuksia ei ymmärretä, sitoumuksen valvonnan riittävyys ja luotettavuus vaarantuvat voimakkaasti.

(28)

Yritys myönsi, että hintarikkomus oli tapahtunut kerran, koska se ei ollut tehnyt tarvittavia mukautuksia myyntihintaan myöhästyneen maksun osalta. Yritys väitti kuitenkin, että kaikkien muiden liiketoimien osalta myyntihinnat noudattivat tarkasti vähimmäishintoja. Lisäksi todettiin, että maksun myöhästyminen johtui ennakoimattomista olosuhteista, koska kyseinen asiakas maksaa yleensä ennakolta tavarat ennen lähetyksen toimittamista.

(29)

Näiden väitteiden osalta on syytä huomauttaa, että sitoumuksen mukaisesti yritys sitoutui varmistamaan, että sitoumuksen soveltamisalaan kuuluvan koko myynnin kattava nettomyyntihinta on vähintään sitoumuksessa määrätty vähimmäishinta.

(30)

Lisäksi suhteellisuuden osalta on todettava, että perusasetuksessa ei edellytetä suoraan eikä välillisesti, että sitoumuksen rikkomisen on koskettava vähimmäisosuutta myynnistä tai vähimmäishinnasta.

(31)

Tämä tulkinta on vahvistettu myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jonka tuomion mukaan mikä tahansa sitoumuksen rikkominen riittää siihen, että komissio voi peruuttaa hyväksyntänsä sitoumukselta (7).

(32)

Näin ollen yrityksen esittämät toimien suhteellisuuteen liittyvät perustelut eivät muuta komission näkemystä siitä, että sitoumusta on rikottu ja että sitoumuksen hyväksyntä olisi peruutettava.

(33)

Yritys väitti, että toimittaessaan säännöllisiä raportteja komissiolle se uskoi, että raportit olivat kaikilta osin täydellisiä, kattavia ja virheettömiä.

(34)

Yritys ei missään vaiheessa yrittänyt raportoida virheellisiä tietoja tai pyrkinyt jättämään pois mitään vaadittuja tietoja.

(35)

Lisäksi yritys korosti sekä kirjeessään että kuulemisen aikana, että se sai etua sitoumuksen rikkomisesta ainoastaan kahdessa tapauksessa ja että virheitä ei tehty minkään kiertämisjärjestelyn puitteissa.

(36)

Edellä esitetyn perusteella on huomautettava, että yrityksen ei katsottu tarkoituksellisesti pyrkivän hyötymään sitoumuksen vaatimusten noudattamatta jättämisestä tai seurannan vaikeuttamisesta. Virheiden toistumisen vuoksi sitoumuksen moitteeton valvonta ei kuitenkaan toimi käytännössä.

(37)

Edellä esitetyn perusteella sitoumuksen hyväksyminen olisi peruttava ja komission päätös 1999/572/EY kumottava. Vastaavasti olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 1858/2005 1 artiklan 2 kohdalla käyttöön otettua lopullista polkumyynnin vastaista tullia,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/48

(1)

Komission on direktiivin 92/34/ETY 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti päätettävä, vastaavatko hedelmäkasvit ja niiden lisäysaineistot, jotka tuotetaan kolmannessa maassa ja joista on samat takeet toimittajan velvoitteita, tunnistettavuutta, ominaisuuksia, kasvien terveyttä, kasvualustaa, pakkaamista, tarkastusjärjestelyjä, merkitsemistä ja sulkemista koskevilta osin, yhteisössä tuotettuja mainitun direktiivin vaatimukset ja edellytykset täyttäviä hedelmäkasveja ja niiden lisäysaineistoja kaikilta näiltä osin.

(2)

Kolmansien maiden edellytyksistä ei kuitenkaan edelleenkään ole käytettävissä niin paljon tietoa, että komissio voisi tässä vaiheessa tehdä mitään kolmatta maata koskevaa päätöstä.

(3)

Kaupan järjestelyjen häiriintymisen ehkäisemiseksi olisi direktiivin 92/34/ETY 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti sallittava, että kolmansista maista hedelmäkasveja ja niiden lisäysaineistoa tuovat jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa edellytyksiä, jotka ovat vastaaviin yhteisön tuotteisiin sovellettavien edellytysten kaltaisia. Sen vuoksi direktiivissä 92/34/ETY säädetyn tällaiseen tuontiin sovellettavan poikkeuksen soveltamisajanjakson voimassaoloa olisi jatkettava 31 päivän joulukuuta 2007 jälkeen.

(4)

Direktiiviä 92/34/ETY olisi siksi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat hedelmänsukuisia ja -lajisia kasveja ja lisäysaineistoa käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

30.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/49

(1)

Eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevista edellytyksistä ja todistusmalleista ihmisravinnoksi tarkoitettujen lihavalmisteiden tuonnissa kolmansista maista sekä päätösten 97/41/EY, 97/221/EY ja 97/222/EY kumoamisesta 3 päivänä kesäkuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/432/EY (3) vahvistetaan eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevat säännöt sekä todistusten antamista koskevat vaatimukset tiettyjen lihavalmiste-erien tuonnille yhteisöön sekä luettelot niistä kolmansista maista ja kolmansien maiden osista, joista tällaisten tuotteiden tuonti sallitaan.

(2)

Päätöksessä 2005/432/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä 2006/801/EY (4), otetaan huomioon terveyttä koskevat vaatimukset ja määritelmät, jotka vahvistetaan elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (5), eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (6) sekä ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 (7).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 853/2004 liite I sisältää erilliset lihavalmisteiden sekä käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten määritelmät.

(4)

Päätöksessä 2005/432/EY säädetään kunkin kolmannen maan osalta direktiivin 2002/99/EY mukaisiin käsittelyihin perustuvista erityiskäsittelyistä, joilla pyritään torjumaan lihavalmisteiden valmistuksessa käytettävästä tuoreesta lihasta eläinten terveydelle mahdollisesti aiheutuvaa vaaraa. Käsiteltyihin mahoihin, rakkoihin ja suoliin liittyy samoja eläinten terveyteen kohdistuvia riskejä kuin lihavalmisteisiinkin. Siksi niiden pitäisi käydä läpi samat erityiskäsittelyt, joista säädetään päätöksessä 2005/432/EY, ja näin ollen yhteisön tuonnin edellytykseksi pitäisi asettaa yhdenmukaistettu eläinlääkärintodistus.

(5)

Päätöksessä 2003/779/EY (8) vahvistetaan eläinten suolten tuonnissa EU:hun sovellettavat eläinten terveyttä koskevat vaatimukset. Siksi valmisteet, joihin sovelletaan päätöstä 2003/779/EY, pitäisi jättää tämän päätöksen mukaisen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten määritelmän ulkopuolelle.

(6)

Kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY mukaisesti esittämien jäämiä koskevien valvontasuunnitelmien hyväksymisestä 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyssä komission päätöksessä 2004/432/EY (9) luetellaan kolmannet maat, joille on myönnetty jäämiä koskevien hyväksyttyjen valvontasuunnitelmien perusteella vientilupa yhteisöön.

(7)

Kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista 18 päivänä joulukuuta 1997 annetussa neuvoston direktiivissä 97/78/EY (10) vahvistetaan säännöt, jotka koskevat kolmansista maista yhteisöön tuotaville eläinperäisille tuotteille tehtäviä eläinlääkinnällisiä tarkistuksia eläinperäisten tuotteiden tuomiseksi yhteisöön ja passittamiseksi yhteisön kautta, myös tiettyjä todistusvaatimuksia.

(8)

Yhteisön kautta tapahtuvalle, Venäjältä tulevien ja Venäjälle menevien lihavalmiste-erien passitukselle on asetettava erityisehdot Kaliningradin maantieteellisen sijainnin vuoksi ja ottaen huomioon ilmasto-ongelmat, jotka estävät tiettyjen satamien käytön tiettyinä aikoina vuodesta.

(9)

Kolmansista maista tulevien eläinten ja eläintuotteiden eläinlääkärintarkastuksia varten hyväksyttyjen rajatarkastusasemien luettelosta ja komission asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen saattamisesta ajan tasalle 7 päivänä joulukuuta 2001 tehdyssä komission päätöksessä 2001/881/EY (11) täsmennetään rajatarkastusasemat, jotka on valtuutettu valvomaan yhteisön kautta tapahtuvaa, Venäjältä tulevien ja Venäjälle menevien lihavalmiste-erien passitusta.

(10)

Neuvosto on tehnyt 21 päivänä joulukuuta 1976 päätöksen 79/542/ETY luettelosta kolmansista maista, joista jäsenvaltiot sallivat nautaeläinten, sikojen ja tuoreen lihan tuonnin (12), ja kyseisen päätöksen liitteessä II luetellaan kolmannet maat tai niiden osat, joista tiettyjen eläinten tuoreen lihan tuonti sallitaan. Kyseisen päätöksen liitteen II mukaan Islanti kuuluu maihin, jotka saavat tuoda tiettyjen eläinten tuoretta lihaa. Siksi kyseisistä eläimistä saatujen lihavalmisteiden ja käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten tuonti Islannista pitäisi sallia ilman minkäänlaista erityiskäsittelyä.

(11)

Maataloustuotteiden kaupasta tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen (13) liitteessä 11 vahvistetaan elävien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden kauppaan sovellettavat, eläinten terveyttä, kansanterveyttä ja eläinten jalostusta koskevat toimenpiteet. Sveitsin valaliitosta tuotaville lihavalmisteille ja käsitellyille mahoille, rakoille ja suolille tehtävien käsittelyjen olisi oltava tämän sopimuksen mukaisia. Siksi näitä käsittelyjä ei tarvitse mainita tämän päätöksen liitteessä.

(12)

Tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o (EY) 999/2001 (14) liitettä IX on muutettu asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden II, V, VI, VIII, IX ja XI muuttamisesta 25 päivänä kesäkuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 722/2007 (15) ja tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen IX muuttamisesta annetulla asetuksella (EY) N:o 1275/2007 (16). Todistukseen pitäisi sisällyttää yhteisöön suuntautuvalle lihavalmisteiden ja käsiteltyjen suolten viennille asetetut uudet edellytykset, jotka liittyvät kolmansien maiden BSE-asemaan.

(13)

Jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden tai niiden alueiden BSE-aseman vahvistamisesta niiden BSE-riskin perusteella 29 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/453/EY (17) maat ja alueet luokitellaan kolmeen ryhmään: maihin tai alueisiin, joiden BSE-riski on merkityksettömän alhainen, maihin tai alueisiin, joiden BSE-riski on hallinnassa, sekä maihin tai alueisiin, joiden BSE-riskiä ei ole määritelty. Todistuksen pitäisi sisältää viittaus tähän luetteloon.

(14)

Yhteisön lainsäädännön selventämiseksi on tarkoituksenmukaista kumota päätös 2005/432/EY ja korvata se tällä päätöksellä.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

a)

asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 7.1 kohdassa määriteltyjä lihavalmisteita; ja

b)

saman liitteen 7.9 kohdassa määriteltyjä käsiteltyjä mahoja, rakkoja ja suolia, joille on tehty jokin tämän päätöksen liitteessä II olevassa 4 osassa vahvistettu käsittely.

a)

siipikarja, mukaan luettuna kanalinnut, kalkkunat, helmikanat, ankat, hanhet, viiriäiset, kyyhkyset, fasaanit ja peltopyyt, joita kasvatetaan tai pidetään vankeudessa tarkoituksena lisääntyminen, lihan tai munien tuotanto kulutusta varten taikka riistan istutus maastoon;

b)

seuraaviin lajeihin kuuluvat kotieläimet: nautaeläimet, Bubalus bubalis ja Bison bison mukaan luettuina, siat, lampaat, vuohet ja kavioeläimet;

c)

kanit ja jänikset sekä tarhattu riista siten kuin ne määritellään asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa;

d)

luonnonvarainen riista siten kuin se määritellään asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.5 kohdassa.

a)

täyttävät liitteessä I olevassa 1 ja 2 osassa vahvistetut alkuperää ja käsittelyä koskevat vaatimukset; ja

b)

ovat peräisin seuraavista kolmansista maista ja niiden osista:

a)

yhteisöön tuodaan ainoastaan lihavalmiste-eriä ja käsiteltyjä mahoja, rakkoja ja suolia, jotka on saatu asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.10 kohdassa tarkoitetusta tuoreesta lihasta, joka täyttää yhteisön kansanterveydelliset vaatimukset;

b)

yhteisöön tuodaan ainoastaan lihavalmiste-eriä ja käsiteltyjä mahoja, rakkoja ja suolia, jotka täyttävät liitteen III mukaisen kansanterveyttä ja eläinten terveyttä koskevan todistusmallin vaatimukset;

c)

kyseinen todistus on liitetty tällaisiin eriin ja on erän lähettäneen kolmannen maan virkaeläinlääkärin asianmukaisesti täyttämä ja allekirjoittama.

a)

ne ovat peräisin liitteessä II mainitusta kolmannesta maasta tai sen osasta, ja niille on tehty siinä määrätty, tuontiin tarkoitetuille kyseisen lajin lihavalmisteille ja käsitellyille mahoille, rakoille ja suolille tehtävä vähimmäiskäsittely;

b)

ne täyttävät kyseiselle lajille asetetut erityiset eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, jotka vahvistetaan liitteen III mukaisessa kansanterveyttä ja eläinten terveyttä koskevassa todistusmallissa;

c)

niiden mukana on liitteen IV mallin mukainen eläinten terveyttä koskeva todistus, jonka kyseisen kolmannen maan virkaeläinlääkäri on asianmukaisesti allekirjoittanut;

d)

ne on yhteisön saapumisrajatarkastusaseman virkaeläinlääkärin antamassa yhteisessä eläinlääkinnällisessä tuloasiakirjassa (CVED) tapauksen mukaan hyväksytty passitettaviksi tai varastoitaviksi.

a)

toimivaltaisen viranomaisen virkaeläinlääkäri on yhteisön saapumisrajatarkastusasemalla sinetöinyt erän sarjanumeroidulla sinetillä;

b)

erän mukana olevissa direktiivin 97/78/EY 7 artiklassa tarkoitetuissa asiakirjoissa on jokaisella sivulla saapumisrajatarkastusaseman toimivaltaisen viranomaisen virkaeläinlääkärin leima: ”ONLY FOR TRANSIT TO RUSSIA VIA THE EC” (”VAIN EY:N KAUTTA VENÄJÄLLE PASSITUSTA VARTEN”);

c)

direktiivin 97/78/EY 11 artiklassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia noudatetaan;

d)

saapumisrajatarkastusaseman toimivaltaisen viranomaisen virkaeläinlääkäri on yhteisessä eläinlääkinnällisessä tuloasiakirjassa todistanut, että erä on hyväksytty passitettavaksi.