15.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 296/1

(1)

Komissio vastaanotti 3 päivänä heinäkuuta 2006 perusasetuksen 5 artiklaan perustuvan valituksen, jonka oli tehnyt AlzChem GmbH, jäljempänä ’valituksen tekijä’, joka edustaa 100:aa prosenttia 1-syaaniguanidiinin (disyaanidiamidin) kokonaistuotannosta yhteisössä.

(2)

Valituksessa esitetty näyttö Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, tulevan disyaanidiamidin polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Menettely aloitettiin 17 päivänä elokuuta 2006, jolloin menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus (2) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(4)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, käyttäjille, tavarantoimittajille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja asianomaisten viejämaiden edustajille. Asiaan liittyville osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää mahdollisuutta tulla kuulluksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Valituksen tehnyt yhteisön tuottaja, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat ja käyttäjät ilmaisivat kantansa asiasta. Kaikille osapuolille, jotka esittivät kuulemispyynnön ja osoittivat, että niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä, annettiin mahdollisuus tulla kuulluksi.

(6)

Jotta Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille vientiä harjoittaville kiinalaisille tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Kolme kiinalaisyritystä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä.

(7)

Koska Kiinassa on ilmeisen suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia, komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että tutkimuksessa voitaisiin käyttää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti otantaa polkumyynnin määrittämiseksi.

(8)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia Kiinan vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta (1 päivästä heinäkuuta 200530 päivään kesäkuuta 2006).

(9)

Koska ainoastaan kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa teki yhteistyötä tutkimuksessa, päätettiin, että otantaa ei tarvita.

(10)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin kolmelta yhteistyössä toimineelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, ainoalta yhteisön tuottajalta, kahdelta käyttäjältä ja neljältä tuojalta.

(11)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(12)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(13)

Tarkasteltavana oleva tuote on 1-syaaniguanidiini (disyaanidiamidi), joka luokitellaan CN-koodiin 2926 20 00. Se on kiinteä aine, joka on hienoa, valkoista ja kiteistä, yleensä hajutonta jauhetta. Sitä tuotetaan sammuttamattomasta kalkista ja noesta, ja se muodostuu useiden tuotantovaiheiden jälkeen.

(14)

Disyaanidiamidia käytetään yleensä välituotteena monien muiden kemiallisen välituotteiden kuten lääkkeiden valmistamisessa, erilaisissa teollisuussovelluksissa – vesi, paperimassa ja paperi, tekstiilit, nahka – sekä erilaisissa epoksisovelluksissa. Disyaanidiamidi on typpi-hiili-typpi (NCN) -ketjun tärkeä osa, ja erikoistuneiden markkinasektorien lopputuotteita ovat guanidiininitraatti ja muut NCN-johdannaiset.

(15)

Yli 90 prosenttia yhteisön markkinoilla myydystä disyaanidiamidista on perustyyppiä. Jäljelle jäävä osuus on nk. mikrodisyaanidiamidia, jonka hiukkaskoko on pienempi. Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat tietoja ainoastaan perustyypistä.

(16)

Eräs tuoja väitti, että yhteisön tuotannonalan tuottama perusdisyaanidiamidi on parempilaatuista kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien, sillä kiinalaisen disyaanidiamidin vesipitoisuus on huomattavasti suurempi ja vaihtelee enemmän verrattuna yhteisössä tuotetun disyaanidiamidin vesipitoisuuteen. Kiinalaisen disyaanidiamidin myös väitetään sisältävän enemmän epäpuhtauksia.

(17)

Tutkimus kuitenkin osoitti, että vaikka tiettyjä laatueroja on, niitä ei voida ilmaista määrällisesti eivätkä ne myöskään vaikuta niihin kemiallisiin, fyysisiin ja teknisiin perusominaisuuksiin, jotka yhteisön tuotannonalan yhteisössä valmistamalla ja myymällä disyaanidiamidilla ja Kiinasta yhteisöön tuodulla disyaanidiamidilla on, sillä niiden havaittiin olevan samat, ja myös käyttötarkoitukset ovat samat.

(18)

Tästä syystä katsottiin, että mainitut tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(19)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(20)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(21)

Kolme Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti hakemuslomakkeen annetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkasti kyseisten yritysten toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä kaikki ne markkinatalouskohtelua koskevissa pyynnöissä esitetyt tiedot, joita se piti tarpeellisina.

(22)

Tutkimus osoitti, että kaikkien kolmen yrityksen markkinatalouskohtelua koskeva pyyntö oli hylättävä. Kun yrityksiä arvioitiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistettujen viiden vaatimuksen osalta, voitiin todeta, että vaatimukset 1, 2 ja 3 eivät täyttyneet.

(23)

Koska suurin osakkeenomistaja on yhdessä tapauksessa valtionyritys ja toisessa kansankongressin jäsen, todettiin, että valtio saattoi puuttua merkittävästi yrityksen liiketoiminnallisiin päätöksiin päivittäisjohtamisesta, voitonjaosta, uusien osakkeiden liikkeellelaskemisesta, pääomakorotuksista ja yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, ja näin ollen näitä päätöksiä ei tehty markkinaolosuhteiden perusteella. Kolmen eri yrityksen sähkön yksikkökulutuksen ja yksikköhinnan välillä oli merkittäviä eroja, eikä yksikään näistä kolmesta yrityksestä pystynyt osoittamaan, että sähkökustannukset määräytyisivät tarjonnan ja kysynnän perusteella ja ilmentäisivät markkina-arvoja.

(24)

Kaikissa kolmessa tapauksessa kirjanpito ei vastannut yrityksen tosiasiallista taloudellista tilannetta. Kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IAS) kuuluvia peruskirjanpitonormeja oli rikottu useaan otteeseen, ja koska mitään näistä seikoista ei ollut mainittu tilintarkastuskertomuksessa, yrityksillä ei voitu katsoa olevan IAS:n mukaista selkeää kirjanpitoa, joka olisi IAS:n mukaisen riippumattoman tarkastuksen kohteena.

(25)

Yksikään yrityksistä ei myöskään kyennyt antamaan selitystä siitä, millä perusteella alkuperäisen omaisuuden arvottaminen oli tehty. Yrityksistä kaksi ei pystynyt osoittamaan, että kaikki maankäyttöoikeudet oli maksettu. Nämä puutteet osoittivat, että keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä esiintyi.

(26)

Neuvoa-antavaa komiteaa kuultiin, ja niille osapuolille, joita asia suoraan koskee, annettiin tilaisuus esittää huomionsa edellä mainituista päätelmistä. Yhteisön tuotannonalalle ja kolmelle vientiä harjoittavalle tuottajalle ilmoitettiin markkinatalouskohtelua koskevan arvioinnin tulos ja annettiin tilaisuus esittää huomioita. Vientiä harjoittavat tuottajat esittävät päätelmistä huomioita, joihin komissio vastasi muuttamatta kuitenkaan yleisarviota. Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät erityisesti, että valtio ei puuttunut niiden liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Lisäksi ne eivät hyväksyneet kustannuksia ja varojen arviointia koskevia tiettyjä päätelmiä. Väitteiden tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä, joten ne oli hylättävä.

(27)

Edellä esitetyn perusteella todettiin, että Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille ei pidä myöntää markkinatalouskohtelua.

(28)

Perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetään, että yksilöllinen tulli määritetään 2 artiklan 7 kohdan a alakohtaa sovellettaessa viejille, jotka voivat osoittaa täyttävänsä kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt edellytykset yksilöllisen kohtelun saamiseksi.

(29)

Kiinassa toimivat tuottajat, joille markkinatalouskohtelua ei voitu myöntää, hakivat myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Valtion puuttumisen toimintaan todettiin kuitenkin olevan niin laajaa, että kahden yrityksen päätöksiä ei voitu pitää itsenäisinä ja että se saattaisi johtaa toimenpiteiden kiertämisen vaaraan. Kolmannen, yhteisomistuksessa olevan ja aikaisemmin valtion omistaman yrityksen osalta oli hyvin todennäköistä, että valtion vaikutus oli niin suuri, että se johtaisi toimenpiteiden kiertämisen vaaraan.

(30)

Kyseinen kolmas vientiä harjoittava tuottaja väitti, että valtion mahdollinen puuttuminen toimintaan ei ollut riittävä syy evätä yksilöllinen kohtelu, koska epääminen perustui pelkkiin oletuksiin.

(31)

Perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan e alakohdan mukaisesti yksilöllinen tulli määritetään 2 artiklan 7 kohdan a alakohtaa sovellettaessa viejille, jotka voivat asianmukaisesti perusteltujen pyyntöjen pohjalta osoittaa, että valtio ei puutu yrityksen toimintaan niin, että se mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos yksittäisille viejille vahvistetaan erilaiset tullit. Kyseinen yhtiö ei ensinnäkään kyennyt antamaan selvitystä toimitusjohtajansa täsmällisistä tehtävistä ja vastuualueista. Se ei myöskään pystynyt antamaan selvitystä siitä, olivatko nykyiset osakkeenomistajat todella maksaneet osakkeista, jotka he omistivat aiemmin valtion omistuksessa olleessa yrityksessä. Tällä perusteella oli perusteltua katsoa, että valtion merkittävää puuttumista yrityksen toimintaan ei voitu riittävän varmasti sulkea pois. Toimenpiteiden kiertämisen vaara katsottiin sen vuoksi liian suureksi, ja vientiä harjoittavan tuottajan pyyntö oli evättävä.

(32)

Koska todettiin, että Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat eivät täyttäneet kaikkia edellytyksiä yksilöllisen kohtelun myöntämiseksi perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti, yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt oli hylättävä ja yksi koko maata koskeva tulli oli otettava käyttöön.

(33)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti sellaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, normaaliarvo on määritettävä vertailumaassa käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella tai vastaavasta kolmannesta maasta muihin maihin, myös yhteisöön, vietäessä käytetyn hinnan perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti yhteisössä maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(34)

Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta ei valmisteta muualla kuin yhteisössä ja Kiinassa, komissio mainitsi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikeestaan käyttää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvon perustana samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti maksettuja tai maksettavia hintoja yhteisössä.

(35)

Kolme kiinalaista tuottajaa vastusti tätä ehdotusta ja väitti, että yhteisössä ei ollut riittävästi kilpailua ja että yhteisön tuotantoprosessia ei voitu verrata kiinalaiseen tuotantoprosessiin. Ne väittivät, että normaaliarvon olisi perustuttava valituksen tekijän Kiinaan suuntautuvassa viennissä käyttämään hintaan tai disyaanidiamidin tuotantokustannuksiin Kiinassa.

(36)

Yhteisön tuotannonalan kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä käyttämää hintaa ei voitu käyttää, sillä ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että myös kyseiset hinnat olivat polkumyyntihintoja. Näin ollen kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät kyenneet osoittamaan, että tämä menetelmä olisi yhteisön toimielinten käyttämää menetelmää parempi. Erityisesti ei voitu osoittaa eikä antaa todisteita siitä, että kilpailu yhteisön markkinoilla olisi liian vähäistä ja että tämän seurauksena yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot olisivat epäluotettavia. Tuotantoprosessien eroja ei pidetty merkittävinä.

(37)

Yhdellekään näistä kolmesta yrityksestä ei oltu myönnetty markkinatalouskohtelua, joten kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien valmistuskustannuksia ei pidetty luotettavina.

(38)

Tältä pohjalta katsottiin, että järkevin perusta normaaliarvon määrittämiseksi oli käyttää yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen valmistuskustannuksia, joita oikaistiin tarvittaessa eritoten tuotantoprosessien ja raaka-aineiden saannin erojen huomioon ottamiseksi.

(39)

Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että normaaliarvon määrittäminen oli perustunut saatavissa oleviin tosiasioihin eli siis perusasetuksen 18 artiklaan. Lisäksi ne väittivät, että koska ne olivat toimineet täysimääräisesti yhteistyössä tässä tutkimuksessa, kyseisenlainen lähestymistapa ei ollut perusteltu.

(40)

Vientiä harjoittavien tuottajien väite siitä, että normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, on väärä. Kuten edellä todetaan, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti, mikä mahdollistaa sen, että normaaliarvo voidaan määrittää millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, jos ei ole mahdollista käyttää vertailumaan kustannuksia ja hintoja tai tällaisen maan kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä käyttämiä hintoja. Sen vuoksi väite hylättiin.

(41)

Yhteisön tuotannonala myi samankaltaista tuotetta edustavassa määrin. Yhteisön tuotannonalan kotimarkkinoiden myynti oli kuitenkin tappiollista. Siksi normaaliarvon perustana käytettiin yhteisön tuotannonalan valmistuskustannuksia, joihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä kohtuullinen voitto. Yhteisön tuotannonalan valmistuskustannuksiin tehtiin oikaisuja, joilla katettiin lisäkustannukset, jotka johtuivat tuotantoyksikköjen välimatkoista, pakosta kuljettaa raaka-aine kaukana sijaitsevilta tuotantopaikoilta ja sivutuotteen (”black lime”) käsittelystä. Valmistuskustannuksiin lisättiin myös arvioitu voitto, joka vastasi yhteisön tuotannonalan voittoa vuonna 2001, sekä 4,3 prosenttia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia yhteisön tuotannonalan toimittamien tietojen perusteella.

(42)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynti yhteisöön suuntautui kokonaisuudessaan suoraan yhteisössä sijaitseville riippumattomille asiakkaille, joten vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(43)

Edellä määritetyn normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin niiden yhteistyössä toimineiden yritysten, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua, yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen painotettuun keskiarvoon, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(44)

Tältä pohjalta koko maata koskeva polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla on 91,8 prosenttia.

(45)

Koska analyysi koskee vain yhtä yritystä, useimmat tiedot on esitetty joko indeksoidussa muodossa tai vaihteluväleinä luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

(46)

Yhteisön kokonaistuotanto oli tutkimusajanjaksolla 15 000–20 000 tonnia.

(47)

Yhteisön tuottajan AlzChem GmbH:n tuotanto on 100 prosenttia yhteisössä tuotetusta disyaanidiamidista. Sen katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(48)

Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen yhteisön tuottajan yhteisön markkinoilla myymät määrät ja kyseessä olevaan CN-koodin luokiteltava tuonti Kiinasta ja muista kolmansista maista Eurostatin tietojen mukaisesti. Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön kulutus pysyi vakaana (+1 %) tarkastelujakson aikana. Vuotta 2002 koskevissa tiedoissa on myös mukana samana vuonna toimintansa lopettaneen norjalaisen tuottajan ODDA:n tuonti.

(49)

Erään tuojan mukaan ODDA:n toiminnan lopettaminen sai jotkin sen suurista asiakkaista ostamaan tuotetta varastoon vuonna 2003, mikä saattaa osaltaan selittää kulutuksen kasvun tuona vuonna.

(50)

Tuonti Kiinasta kasvoi Eurostatin mukaan 2 476 tonnista vuonna 2002 tutkimusajanjakson 6 002 tonniin. Markkinaosuus kasvoi samana aikana 15–25 prosentista 40–50 prosenttiin, sillä kiinalaiset tuottajat ottivat haltuunsa suurimman osan norjalaisen tuottajan ODDA:n aiemmasta markkinaosuudesta. Tuonti kasvoi erityisen voimakkaasti vuonna 2003.

(51)

Eurostatin mukaan tuontihinnat laskivat tarkastelujaksolla 11 prosenttia; vuonna 2002 ne olivat 1 149 euroa/tonni ja tutkimusajanjaksolla 1 022 euroa/tonni.

(52)

Hintojen alittavuuden määrittämiseksi yhteisön tuotannonalan myyntihintoja yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksolla verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin. Koska kiinalaiset tuottajat eivät vieneet nk. mikrodisyaanidiamidia, se jätettiin pois hinnan alittavuuden laskelmasta.

(53)

Yhteisön tuotannonalan asianomaiset myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja, joita tarvittaessa oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle. Näitä hintoja verrattiin vientiä harjoittavien tuottajien veloittamiin nettomyyntihintoihin, joista vähennettiin alennukset ja joita oikaistiin tarvittaessa CIF-hinta yhteisön rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut. Sovellettava kolmannen maan 6,5 prosentin sopimustulli lisättiin CIF-hintaan, jotta saatiin yksikköhinta vapaassa liikkeessä.

(54)

Yhteistyötä tehneiden kiinalaisten tuottajien hinnan alittavuuden painotettu keskimääräinen marginaali, ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan keskimääräisestä noudettuna lähettäjältä -myyntihinnasta, oli tutkimusajanjaksolla 25–35 prosenttia.

(55)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttivat tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2002 tutkimusajanjaksoon.

(56)

Jäljempänä esitetyt vahinkoa kuvaavat tekijät koskevat ainoastaan vapailla markkinoilla tapahtuvaa myyntiä, joka on 85 prosenttia yhteisön tuotannonalan disyaanidiamidin tuotannosta. On huomattava, että loput 15 prosenttia disyaanidiamidin tuotannosta käytetään omaan tarpeeseen suljetuilla markkinoilla. Yhteisön tuotannonala on integroitunut tuottaja, joka käyttää disyaanidiamidia jatkojalostuksessa ja disyaanidiamidin muuntamisessa jatkojalostustuotteiksi laatimatta tästä kauppalaskuja. Kulutus suljetuilla markkinoilla pysyi tarkastelujaksolla melko vakaana eikä siksi voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(57)

Tuotantokapasiteetti kasvoi 33 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kapasiteetti kasvoi vuosina 2003 ja 2004, sen jälkeen kun norjalainen tuottaja ODDA oli lopettanut toimintansa vuoden 2002 lopussa. Kasvua tarkasteltaessa on otettava huomioon, että ODDA lopetti tuotantonsa, että sen osuus yhteisön markkinoista oli 25 prosenttia ja että se myi myös muille markkinoille. Tuotantokapasiteetin kasvu saavutettiin investoinnein ja teknisin parannuksin.

(58)

Lisääntyneen kapasiteetin ja myynnin tuloksena tuotantomäärät kasvoivat 37 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Suurin kasvu tapahtui vuosien 2002 ja 2003 välillä. Tuotantomäärät olivat huipussaan vuonna 2004, minkä jälkeen ne putosivat jyrkästi vuonna 2005 ja kasvoivat jälleen tutkimusajanjaksolla.

(59)

Kapasiteetin käyttöaste kasvoi tarkastelujakson aikana 3 prosenttiyksikköä

(60)

Varastot kasvoivat huomattavasti tarkastelujakson aikana. Tämä johtui siitä, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin takia yhteisön tuotannonala ei kyennyt kasvattamaan myyntiään niin paljon kuin se ODDA:n lopettamisen jälkeen oli odottanut, kuten jäljempänä selostetaan.

(61)

Yhteisön kulutus pysyi vakaana, mutta yhteisön tuotannonalan disyaanidiamidin myynti riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla kasvoi 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Myyntimäärät olivat huipussaan vuonna 2003, laskivat jatkuvasti vuosina 2004 ja 2005 ja kasvoivat jälleen hieman tutkimusajanjaksolla. Myynti tapahtui kuitenkin aina tuotantokustannuksia merkittävästi alemmilla hinnoilla, poikkeuksena mikrodisyaanidiamidi, jonka osuus on 0–10 prosenttia kokonaismyynnistä (täsmällisiä lukuja ei anneta luottamuksellisuussyistä) yhteisön markkinoilla ja jonka myynti on erittäin kannattavaa.

(62)

Lisäksi on syytä muistuttaa, että yhteisön tuotannonala käyttää itse tuottamaansa disyaanidiamidia muiden jatkojalostustuotteiden, kuten NCN-johdannaisten, valmistamisessa. Kyseinen käyttö suljetuilla markkinoilla on 15 prosenttia yhteisön tuotannonalan disyaanidiamidin tuotannosta.

(63)

Myyntimäärät ja markkinaosuudet

(64)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana 3 prosenttiyksikköä. Tässä on kuitenkin otettava huomioon aukko, jonka ODDA jätti markkinoille vuonna 2002, sillä sen markkinaosuus oli noin 25 prosenttia ennen toiminnan päättymistä.

(65)

Huolimatta kiinalaisen disyaanidiamidin aiheuttamasta kilpailusta ja hintojen vaihtelusta vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson lopun välisenä aikana yhteisön tuotannonala kykeni tarkastelujaksolla nostamaan keskimääräisiä yksikköhintojaan 2 prosentilla yhteisön markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvassa myynnissä. On kuitenkin huomattava, että näissä hinnoissa on mukana mikrodisyaanidiamidi, jossa kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät kilpaile ja josta on mahdollista periä korkeampia hintoja.

(66)

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli negatiivinen koko tarkastelujakson ajan. Tappiot olivat suurimmillaan tutkimusajanjaksolla, – 20 – – 30 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan mukaan vertailuvuosi 2002 oli poikkeuksellinen, koska ODDA:n toiminnan lopettaminen johti erikoiseen markkinatilanteeseen. Vuonna 2003 yhteisön tuotannonala pystyi vähentämään tappioitaan huolimatta siitä, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä nousi korkeimmilleen.

(67)

Kassavirta oli koko tarkastelujakson ajan negatiivinen lukuun ottamatta vuotta 2003, jolloin yhteisön tuotannonalan tappiot pienenivät.

(68)

Yhteisön tuotannonalan investoinnit olivat erityisen suuret vuonna 2003. Investoinnit liittyivät lähinnä tuotantokapasiteetin lisäämiseen, kuten edellä todetaan.

(69)

Sijoitetun pääoman tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannon ja myynnin osalta oli tappiollinen ja pieneni huomattavasti tarkastelujaksolla, mikä vastasi edellä mainittua kannattavuuden negatiivista kehityssuuntausta.

(70)

Yhteisön tuotannonalan pääoman saantimahdollisuuksien ei huomattu tarkastelujaksolla juurikaan kärsineen, sillä disyaanidiamidin osuus on vain murto-osa yhteisön tuotannonalan koko liiketoiminnasta.

(71)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan työllisyyden, tuottavuuden ja työvoimakustannusten kehittyminen.

(72)

Yhteisön tuotannonalan työntekijöiden määrä kasvoi 14 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Samanaikaisesti tuottavuus kasvoi rationalisointiprosessin ja kasvaneen tuotoksen tuloksena.

(73)

Keskimääräinen palkkataso kasvoi 6 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(74)

Kun otetaan huomioon Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrät ja hinnat, varsinaisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä.

(75)

Ei ollut myöskään havaittavissa merkkejä siitä, että yhteisön tuotannonala olisi ollut toipumassa aiemmin tapahtuneen polkumyynnin vaikutuksista.

(76)

Vuoden 2003 huippua lukuun ottamatta kulutus pysyi tarkastelujaksolla tasaisena. Samalla jaksolla tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtunut myynti kasvoi huomattavasti, ja sen markkinaosuus nousi 15–25 prosentista vuonna 2002 40–50 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräiset hinnat olivat huomattavasti alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat tarkastelujakson aikana. Painotettujen keskimääräisten hintojen perusteella kyseisen tuonnin hinnat olivat tutkimusajanjaksolla 25–35 prosenttia alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat.

(77)

Samalla jaksolla yhteisön tuotannonala kärsi vakavia tappioita, jotka olivat suurimmillaan tutkimusajanjaksolla, – 20 – – 30 prosenttia. Kannattavuuden heikkenemisen ohella myös muiden indikaattorien, kuten sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran, suuntaus oli negatiivinen.

(78)

Tietyt vahinkoindikaattorit, kuten tuotantomäärät, tuotantokapasiteetti, myyntimäärät, markkinaosuus ja myyntihinnat yhteisön markkinoilla, kehittyivät myönteisesti tarkastelujaksolla. Arvioinnissa ei otettu huomioon käyttöä suljetuilla markkinoilla, sillä se pysyi vakaana koko tarkastelujakson ajan, joten sillä ei ollut vaikutusta vahinkoanalyysiin.

(79)

Tiettyjen vahinkoindikaattoreiden myönteisessä kehityksessä olisi kuitenkin otettava huomioon norjalaisen tuottajan ODDA:n toiminnan päättyminen vuoden 2002 lopussa ja siitä seurannut yhteisön tuotannonalan ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kilpailu ODDA:n hallussa olleen markkinaosuuden valtaamiseksi. On huomionarvoista, että kiinalainen tuonti täytti miltei kokonaan ODDA:n lopettamisen jättämän aukon. Yhteisön tuotannonala onnistui aluksi vuonna 2003 valtaamaan noin kolmanneksen ODDA:n hallussa olleesta markkinaosuudesta. Osuus kuitenkin kutistui huomattavasti noin seitsemäsosaan tutkimusajanjaksolla. Näin ollen, vaikka osa indikaattoreista osoittaakin lievästi myönteistä kehitystä, todellisuudessa niiden olisi voitu odottaa kehittyvän paljon myönteisemmin, jollei Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti olisi vaikuttanut niihin. Yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tulokseen liittyvät indikaattorit (voitto, sijoitetun pääoman tuotto, kassavirta) osoittivat joka tapauksessa niin negatiivista suuntausta, että ne kumosivat reilusti kaiken myönteisen kehityksen. Kuten taloudellinen tilanne osoittaa, yhteisön tuotannonala ei kyennyt lainkaan hyötymään ODDAN:n tuotannon loppumisesta, ja nykytilanteessa sen elinkelpoisuus on vaakalaudalla, jollei toimenpiteisiin ryhdytä.

(80)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(81)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko Kiinasta peräisin olevalla polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneella vahingolla syy-yhteys. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin muitakin tiedossa olevia tekijöitä, jotka olivat myös saattaneet vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei niiden mahdollisesti aiheuttaman vahingon oletettu johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(82)

Kaikki Kiinasta tuleva tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti on siis disyaanidiamidin perustyyppiä, joka myös muodostaa suurimman osan yhteisön tuotannonalan myynnistä yhteisön markkinoilla. Niin kutsutun mikrodisyaanidiamidin, jota yhteisön tuotannonala myy mutta kiinalaiset tuottajat eivät vie, myyntiä ei otettu huomioon laskettaessa hintojen alittavuutta.

(83)

Tarkastelujakson aikana tuonti Kiinasta kasvoi 141 prosenttia. Tämän johdosta Kiinan markkinaosuus kasvoi 15–25 prosentista vuonna 2002 40–50 prosenttiin tutkimusajanjaksolla (IP). On huomionarvoista, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä, joka oli enimmillään vuonna 2003, jolloin se oli 6 173 tonnia, mikä heijastaa norjalaisen tuottajan toiminnan päättymistä, supistui vuonna 2004 ja kasvoi jälleen vakaasti vuonna 2005 ja tutkimusajanjaksolla, jolloin se oli 6 002 tonnia.

Taulukko 1

Tuonti Kiinasta

(84)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräiset hinnat olivat huomattavasti eli 25–35 prosenttia alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat tutkimusajanjakson aikana. Kiinalaiset vientihinnat laskivat 11 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta eivät noudattaneet selkeästi laskevaa suuntausta. Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat laskivat hintojaan 7 prosentilla vuonna 2003 pyrkiessään valtaamaan ODDA:lla olleen markkinaosuuden. Saatuaan siitä haltuunsa valtaosan ne nostivat hintojaan 25 prosenttia vuonna 2004, laskivat hintoja 27 prosenttia vuonna 2005 ja sitten jälleen nostivat niitä 4 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(85)

Samaan aikaan kun polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat laskivat 11 prosenttia tarkastelujaksolla, yhteisön tuotannonala kykeni pitämään hintatasonsa suhteellisen vakaana (2 prosentin nousu). On kuitenkin muistettava, että kyseisissä hinnoissa on mukana mikrodisyaanidiamidi, jonka osalta kiinalaiset eivät kilpaile ja jonka hinta on paljon korkeampi. Näin ollen yhteisön tuotannonalan keskimääräisiin vuosittaisiin myyntihintoihin vaikuttavat sekä perus- että mikrodisyaanidiamidin myyntimäärien ja hintojen vaihtelut.

Taulukko 2

Yksikköhintojen kehitys

(86)

Koska hintojen alittavuus perusdisyaanidiamidin osalta oli huomattava eli 25–35 prosenttia tutkimusajanjaksolla, on selvää, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti on painanut perusdisyaanidiamidin myyntihintoja vahvasti alaspäin, ja koska perusdisyaanidiamidi muodostaa suurimman osan yhteisön tuotannonalan myynnistä, yhteisön tuotannonala ei ole voinut asettaa hintojaan tasolle, joka kattaisi sen tuotantokustannukset. Tämä on puolestaan heikentänyt yhteisön tuotannonalan kannattavuutta ja aiheuttanut valtaosan suurista tappioista koko tarkastelujakson ajan.

(87)

Koska yhteisön tuotannonala teki tappiota disyaanidiamidin myynnissä jo vuonna 2002, tarkasteltiin, olivatko tappiot luonteeltaan pikemminkin rakenteellisia kuin pelkästään polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamia. Tältä osin on pidettävä mielessä, että polkumyynnillä tapahtunutta tuontia tuli yhteisön markkinoille jo vuonna 2002, jolloin sen markkinaosuus oli 15–25 prosenttia. Lisäksi yhteisön tuotannonala toimitti näyttöä siitä, että se oli onnistunut kustannusleikkausten avulla pitämään yksikkökustannuksensa vakaina tarkastelujaksolla, vaikka raaka-aineiden hinnat nousivat. Kiinasta peräisin olevan tuonnin aiheuttaman hintojen alenemisen takia tällä ei kuitenkaan onnistuttu vähentämään tappioita toivotulla tavalla, vaan ainoastaan estämään niitä pahenemasta.

(88)

Kustannusten leikkauksen ansiosta ja koska ODDA poistui markkinoilta vuoden 2002 lopulla, yhteisön tuotannonala oli toipumisvaiheessa juuri ennen Kiinan tuonnin huippua vuonna 2003. Tuonnin kasvun ansiosta kiinalaiset saivat haltuunsa suurimman osan ODDA:n markkinaosuudesta, minkä jälkeen yhteisön tuotannonalan tappiot kasvoivat – 10 – – 20 prosenttiin vuonna 2004 ja jatkoivat kasvuaan vuonna 2005 ja tutkimusajanjaksolla samaa tahtia polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrien kasvun ja keskimääräisten tuontihintojen laskun myötä.

Taulukko 3

Yhteisön tuotannonalan kannattavuus

(89)

Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin ja yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen välistä syy-yhteyttä näyttää vahvistavan edelleen se, että yhteisön tuotannonala on kannattava tyypissä (mikrodisyaanidiamidi), jota kiinalaiset eivät tuo, ja tekee raskaita tappioita perusdisyaanidiamidissa, jossa se kärsii Kiinan vilpillisestä kilpailusta.

(90)

Ottaen huomioon edellä mainitut seikat ja erityisesti polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin markkinaosuuden kehittyminen (kuten jäljempänä esitetään) hinnoilla, jotka alittavat huomattavasti yhteisön tuotannonalan hinnat, päätellään, että polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla on ollut ratkaiseva vaikutus yhteisön tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

Taulukko 4

Markkinaosuuksien kehittyminen

(91)

Kun otetaan huomioon, että yhteisön kulutus oli vakaata tarkastelujaksolla, muista kolmansista maista ei ole tuontia ja disyaaniadiamidin ainoat tunnetut tuottajat ovat yhteisön tuotannonala ja muutama kiinalainen tuottaja, ei ole juurikaan muita tunnettuja tekijöitä, jotka olisivat voineet osaltaan vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa.

(92)

Selvitettiin, oliko yhteisön tuotannonalan vienti EU:n ulkopuolisiin maihin voinut olla osasyynä tarkastelujaksolla aiheutuneeseen vahinkoon. EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvan viennin osuus oli merkittävä, 30–50 prosenttia yhteisön tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistä tarkastelujaksolla. Vienti kasvoi määrällisesti huomattavasti, 58 prosenttia, vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun taas keskimääräinen yksikköhinta laski 2 prosenttia. Tämä osoittaa, että huolimatta kiinalaisten viejien raivokkaasta kilpailusta myös yhteisön ulkopuolisilla markkinoilla, yhteisön tuotannonalan tuottamalle disyaanidiamidille on vahva kysyntä jopa kiinalaisten viejien hintoja korkeammilla hinnoilla, vaikka, kuten edellä selostetaan, korkeammat keskihinnat voivat selittyä mikrodisyaanidiamidista saatavilla korkeammilla hinnoilla.

(93)

Jotta yhteisön tuotannonala olisi pystynyt kilpailemaan kiinalaisen perusdisyaanidiamidin halpatuonnin kanssa myös EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, se harjoitti vientiä huomattavasti alle tuotantokustannusten oleviin hintoihin, mikä heikensi sen yleistä kannattavuutta. Tämä vienti ei kuitenkaan välittömästi vaikuttanut kannattavuuteen yhteisön markkinoilla.

(94)

Koska yhteisön tuotannonala teki tappiota tarkasteltavana olevassa tuotteessa usean vuoden ajan, mutta silti päätti investoida lisäkapasiteettiin vuosina 2003 ja 2004, mikä johti kasvaneisiin tuotantomääriin ja varastoihin, tarkasteltiin, i) olivatko tappiot luonteeltaan rakenteellisia ja ii) vahingoittiko päätös investoida lisäkapasiteettiin osaltaan yhteisön tuotannonalaa. Jälkimmäisen väitteen esitti myös eräs tuoja, joka väitti, että yhteisön tuotannonalan päätös lisätä tuotantokapasiteettiaan kolmanneksella, vaikka se tiesi jo olemassa olevasta tuonnista Kiinasta, lisäsi merkittävästi paineita markkinoilla.

(95)

Mitä tappioiden suuruuteen tulee, yhteisön tuotannonalalta saadut tiedot osoittavat, että kustannusten leikkausten avulla yhteisön tuotannonala onnistui pitämään yksikkökustannuksensa vakaina tarkastelujaksolla, vaikka raaka-aineiden hinnat nousivat. Yhteisön tuotannonala on kuitenkin kustannusten suhteen epäedullisessa asemassa (kolme eri tuotantopaikkaa, sijainti kaukana hiilikaivoksista ja kallis tuotantoprosessi), vaikka ei olekaan mahdollista verrata yhteisön tuotannonalan kustannusrakennetta muiden disyaanidiamidin tuottajien kustannusrakenteisiin, sillä yhdellekään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei myönnetty markkinatalouskohtelua. Koska yhteisön tuotannonala teki hieman voittoa vuonna 2001 ja koska se tuotetyyppi (mikrodisyaanidiamidi), jota kiinalaiset tuottajat eivät vie, on kannattava, on kuitenkin selvää, että normaaleissa kilpailuolosuhteissa yhteisön tuotannonala voisi olla paljon paremmassa kunnossa, joten tappioiden määrä ei siis johdu pelkästään rakenteellisista syistä.

(96)

Mitä tulee yhteisön tuotannonalan päätökseen lisätä tuotantokapasiteettiaan, on huomattava, että tämä tapahtui sen jälkeen, kun ODDA lopetti toimintansa, ja ODDA:lla oli ollut huomattava markkinaosuus yhteisön markkinoilla. Ilman kiinalaista tuontia, joka onnistui valtaamaan suurimman osan ODDA:n aikaisemmasta markkinaosuudesta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ansiosta, yhteisön tuotannonalan olisi voitu olettaa saavan siitä paljon suuremman osan haltuunsa. Toisaalta yksittäinen toimija ei voi koskaan olettaa, että kaikki kulutuksen kasvusta johtuvat hankinnat sen alueella kanavoituisivat juuri sille eivätkä ulkomaisille hankintalähteille.

(97)

Edellä todetun perusteella on selvää, että vaikka yhteisön tuotannonalan vaikeaa rahoituksellista ja taloudellista tilannetta ei voida pitää itse aiheutettuna, tarkasteltavana olevan tuotteen kannattamattomuus on osittain korkeiden tuotantokustannusten ja investointipäätösten syytä.

(98)

Päätelmänä siis on, että Kiinasta peräisin oleva polkumyynti, joka kasvatti markkinaosuuttaan merkittävästi tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla, on vaikeuttanut ratkaisevasti yhteisön tuotannonalan rahoituksellista ja taloudellista tilannetta. Tämä, tarkasteltuna erillään muista tekijöistä, aiheutti aineellisen vahingon. Ei voida kuitenkaan kieltää, että koko tarkastelujakson mittaan aiheutuneet suuret tappiot johtuvat osittain myös yhteisön tuotannonalan kustannusrakenteesta.

(99)

Tutkimus osoitti, että vaikka vahingon syntymiseen vaikutti muitakin tunnettuja tekijöitä, kuten yhteisön tuotannonalan kustannukset, kasvanut kapasiteetti ja vientitoiminta, ne eivät poista yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon ja Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin välistä syy-yhteyttä.

(100)

Tästä syystä katsotaan, että Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(101)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi katsottava, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi yhteisön edun mukaista. Analysoitiin toimenpiteiden todennäköisiä vaikutuksia kaikkiin asiaan liittyviin osapuoliin sekä myös toimenpiteiden toteuttamatta jättämisen seurauksia.

(102)

Yhteisön tuotannonalan vahingollinen tilanne aiheutui sen vaikeuksista kilpailla polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kanssa, joka lisääntyi jyrkästi tarkastelujaksolla ja painoi hintoja vahvasti alaspäin yhteisön markkinoilla, mikä esti yhteisön tuotannonalaa asettamasta hintoja tasolle, joka olisi kattanut sen kustannukset.

(103)

Katsotaan, että toimenpiteiden toteuttamisen ansiosta yhteisön tuotannonala voisi nostaa disyaanidiamidin hinnan tasolle, jolla liiketoiminta muuttuisi kannattavaksi, ja jatkaa toimintaansa yhteisön markkinoilla.

(104)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonalan olisi markkinoilla pysyäkseen mukautettava hintansa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintoihin. Tämä johtaisi taloudellisiin lisätappioihin. Koska nykytilanne, jota kuvaa monivuotinen kannattamattomuus, ei ole siedettävä, toimenpiteiden toteuttamatta jättäminen johtaisi lopulta kyseisen tuotelinjan katoamiseen ja työpaikkojen menetyksiin.

(105)

Tästä syystä katsotaan, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto on yhteisön tuotannonalan edun mukaista.

(106)

Yhteistyötä tehneet vientiä harjoittavat tuottajat sekä eräät käyttäjät ja tuojat ovat väittäneet, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto sulkisi kiinalaiset tuojat pois yhteisön markkinoilta, ja koska muista maista ei ole tuontia, yhteisön tuotannonala saisi monopolin. Vientiä harjoittavat tuottajat ja yksi tuoja korostivat myös, että yhteisön markkinoille uhkaisi syntyä kriittinen hankintatilanne, jos toimenpiteet toteutetaan tasolla, joka estää tuonnin Kiinasta.

(107)

Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyynnillä ja yhteisön tuotannonalan hinnat huomattavasti alittavilla hinnoilla hankkima markkina-asema on kuitenkin niin vahva, että toimenpiteiden käyttöönotto jäljempänä kuvatulla tasolla ei ajaisi niitä yhteisön markkinoilta, vaan pelkästään palauttaisi tasapuoliset toimintaedellytykset, joilla yhteisön tuotannonala ja kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat kilpailla yhtäläisin ehdoin. Kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuotannonalan kilpailu yhteisön markkinoilla säilyisi, mikä takaisi tarjonnan jatkumisen useista eri lähteistä.

(108)

Toisaalta jos polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei toteuteta, ei voida sulkea pois sitä, että yhteisön tuotannonalan olisi lopetettava tuotantotoimintansa tällä toimialalla, mikä johtaisi vastakkaiseen tulemaan eli kiinalaisten tuojien monopoliin. Kumpaakin tulemaa, eli jommankumman hankintalähteen monopolia, on vältettävä. Kumpikin yhteistyötä tehnyt käyttäjä korostikin kahden hankintalähteen tarvetta.

(109)

Näin ollen katsotaan, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto jäljempänä kuvatulla tasolla takaisi kahden hankintalähteen säilymisen yhteisön markkinoilla.

(110)

Kaksi teollista käyttäjää, toinen lääkealalla ja toinen nahanparkituksessa toimiva, teki yhteistyötä tutkimuksessa. Kumpikin käyttäjä hankkii tarkasteltavana olevaa tuotetta sekä Kiinasta että yhteisön tuotannonalalta. Kolmas käyttäjä, joka tuottaa erikoistuneita paperikemikaaleja, reagoi tutkimuksen lopullisten tulosten julkaisemiseen esittämällä huomioita polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottamisen oletetuista vaikutuksista.

(111)

Disyaanidiamidi on tärkeä raaka-aine metformiini-diabeteslääkkeen tuottamisessa, ja lääkealalla toimiva käyttäjä väittikin, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta aiheutuva hinnannousu heikentäisi sen kilpailukykyä yhteisön ulkopuolella, lähinnä Intiassa, sijaitseviin tuottajiin nähden. Koska disyaanidiamidin osuus lääkkeen kustannuksista on verrattain suuri, kyseinen käyttäjä arvioi, että disyaanidiamidin pienikin hinnannousu nostaisi metformiinin myyntihintaa ja vaikuttaisi näin ollen negatiivisesti sen markkinaosuuteen ja kilpailukykyyn. Niiden tietojen mukaan, jotka komissio on saanut edellä mainitun käyttäjän kustannuksista ja kannattavuudesta, ehdotetun suuruinen tulli olisi ainakin osittain mahdollista kattaa.

(112)

Huomioissaan tutkimuksen lopullisten tuloksen julkaisemisesta kyseinen käyttäjä väitti, ettei se kykene kattamaan ehdotetun suuruisen polkumyyntitullin käyttöönoton aiheuttamaa nousua raaka-ainekustannuksissa. Käyttäjä totesi, että säilyttääkseen kilpailukykynsä ja pysyäkseen markkinoilla sen on jatkuvasti ollut pakko supistaa tuotantokustannuksiaan. Onnistuakseen tässä sen on jo ollut pakko toteuttaa rakenneuudistuksia. Lisäksi se on neuvotellut hinnanalennuksia tärkeimmän toimittajansa eli yhteisön tuotannonalan kanssa. Kyseinen käyttäjä toteaa, että ehdotetun suuruisen polkumyyntitullin käyttöönotto aiheuttaa konkreettisen riskin siitä, että sen on suljettava kaksi Ranskassa sijaitsevaa tuotantolaitostaan, jotka ovat erikoistuneet metformiinin tuottamiseen. Tämän väitetään johtavan 270 työpaikan menetykseen.

(113)

Komissio kuitenkin väittää, että vaikka sitä, että tullien käyttöönotto haittaa kyseisestä käyttäjää pienentämällä sen myyntikatetta yhteisön markkinoilla, ei voida kiistää, on korostettava, että merkittävä osuus käyttäjän yhteisössä tuottamasta metformiinista viedään edelleen, jolloin se on vapautettu tulleista. Näin ollen tullien käyttöönotto vaikuttaisi ainoastaan osaan metformiinin kauppaa. Ottaen huomioon kyseisen käyttäjän kyselylomakkeessa ilmoittaman voittomarginaalin, on selvää, että tulli pystytään ainakin osittain kattamaan eikä sen pitäisi johtaa yhteisön markkinoilla myydyn metformiinin merkittävään hinnannousuun. Näin ollen työpaikkojen menetyksen riski tuntuu varsin vähäiseltä. On myös huomattava, että jos tulleja ei oteta käyttöön, saattaa syntyä tilanne, jossa kyseisen käyttäjän tärkeimmän toimittajan on lopetettava toimintansa, jolloin käyttäjä jää vain yhden hankintalähteen varaan.

(114)

Paperin valmistuksessa käytettävien kemikaalien alan käyttäjä väitti, että ehdotetun suuruinen polkumyyntitulli huonontaisi sen mahdollisuuksia pysyä kilpailukykyisenä yhteisön markkinoilla, koska sen kilpailijat yhteisön ulkopuolella saisivat edelleen hankittua disyaanidiamidia ilman polkumyynnin vastaisia tulleja. Koska kyseinen käyttäjä ei vastannut kyselylomakkeeseen eikä muutenkaan perustellut väitettään, on mahdotonta arvioida tai määrittää tullin vaikutusta sen liiketoimintaan.

(115)

Kuten edellä todetaan, kumpikin yhteistyössä toiminut käyttäjä on korostanut kahden hankintalähteen säilyttämisen merkitystä. Näin ollen katsotaan, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto jäljempänä kuvatulla tasolla takaisi kahden hankintalähteen pitkäaikaisen säilymisen loppukäyttäjäsektoreille. Toimenpiteistä luopumiseen sen sijaan sisältyy riski siitä, että toinen hankintalähde häviää.

(116)

Neljä tuojaa, joista yksi myös käyttää tarkasteltavana olevaa tuotetta, teki yhteistyötä tutkimuksessa. Niistä suurin, jonka tuonti oli noin 30 prosenttia Kiinasta tuodun disyaanidiamidin kokonaismäärästä tutkimusajanjaksolla, huomautti, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla olisi sen toimintaan väistämättömiä negatiivisia vaikutuksia, jotka johtaisivat lopulta luopumiseen disyaanidiamidin kaupasta, sillä koska disyaanidiamidia ei tuoteta muissa kolmansissa maissa, sillä ei olisi vaihtoehtoista hankintalähdettä. Tämä saattaisi johtaa organisatorisiin muutoksiin yrityksessä.

(117)

Ei ole poissuljettua, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto haittaisi joitakin tuojia. Mutta koska polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ainoastaan palauttaisivat kilpailun yhteisön markkinoille ja koska loppukäyttäjät ovat korostaneet kahden hankintalähteen tarvetta, katsotaan, että ehdotetun suuruisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ei pitäisi estää tuojia myymästä tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisössä.

(118)

Lisäksi koska tuojat toimittavat useille eri loppukäyttäjäsektoreille, joilla disyaanidiamidin osuus lopputuotteen kustannuksista vaihtelee, katsotaan, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva hinnannousu voitaisiin ainakin osittain siirtää eteenpäin käyttäjille. Tässä yhteydessä on huomattava, että saatavissa olevien tietojen mukaan tuojat eivät toimita suurimmalle loppukäyttäjäsektorille eli lääkesektorille, jolla väitteen mukaan hinnannousua on vaikea siirtää loppuasiakkaille kolmansien maiden kilpailun takia.

(119)

Eräs tuoja, joka toimittaa disyaanidiamidia tekstiili-, paperi-, vedenkäsittely- ja lannoiteteollisuudelle, väitti, että kyseiset tuotannonalat eivät vaadi yhteisön tuotannonalan tuottamaa korkeampilaatuista disyaanidiamidia. Lisäksi se väitti, että kyseisten tuotannonalojen olisi vaikea siirtää lisäkustannuksia loppuasiakkailleen.

(120)

Yhteisön tuotannonalan tuottama disyaanidiamidi on kiistatta parempilaatuista kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottama disyaanidiamidi. Tutkimus kuitenkin osoitti, että tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote ovat olennaisilta osiltaan samat ja että niillä on samat kemialliset, fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Mitä tulee väitteeseen, että edellä mainitut tuotannonalat eivät voisi siirtää raaka-aineiden hinnannousua asiakkailleen, on korostettava, että tätä väitettä ei voida arvioida, koska kyseiset loppukäyttäjät eivät tehneet yhteistyötä, ja väite on siksi hylättävä.

(121)

On myös huomionarvoista, että yhteistyötä tehneiden tuojien voittomarginaalit ovat erilaiset. Tuojien toimittamien tietojen mukaan ainakin osa polkumyyntitullien asettamisesta johtuvasta hinnannoususta voitaisiin kattaa.

(122)

Siksi katsotaan, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi vakavia negatiivisia vaikutuksia tuojiin.

(123)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton voidaan odottaa mahdollistavan sen, että yhteisön tuotannonala pääsisi taas kannattavuuteen disyaanidiamidin kaupassa ja voisi pysyä markkinoilla. Koska yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne huononee jatkuvasti ja on tehnyt koko liiketoiminta-alueesta kannattamattoman, on suuri riski, että jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonalan olisi harkittava vetäytymistä disyaanidiamidin kaupasta, mikä johtaisi väistämättä työpaikkojen menetyksiin. Tämä loisi kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille monopolin, joka olisi vahingollinen niille disyaanidiamidin loppukäyttäjille, jotka pitivät tärkeänä, että yhteisössä säilyy hankintalähde.

(124)

Koska polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hintojen alittavuus on huomattavan suuri, katsotaan, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla vain palautettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset, joiden vallitessa käyttäjillä olisi edelleen kaksi hankintalähdettä.

(125)

Näin ollen katsotaan, että sellaisia pakottavia, yhteisön etuun liittyviä syitä, joiden vuoksi polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta olisi luovuttava, ei ole olemassa.

(126)

Edellä kuvattujen huomioiden perusteella ja jotta disyaanidiamidin erityinen markkinatilanne voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon, katsotaan tarpeelliseksi ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(127)

Toimenpiteiden olisi oltava riittäviä palauttamaan terve kilpailutilanne yhteisön tuotannonalan ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien välille.

(128)

Tässä erikoistapauksessa olosuhteiden katsotiin edellyttävän erityistä lähestymistapaa vahingon poistavan tason määrittämiseen. Siinä on otettava huomioon kolme tärkeää näkökohtaa:

(129)

On myös huomattava, että 1 päivästä heinäkuuta 2007 lähtien Kiinasta peräisin olevan disyaanidiamidin vientiin sovellettava alv-palautus laskettiin 13 prosentista 5 prosenttiin. Tämä todennäköisesti nostaa kiinalaisen disyaanidiamidin vientihintoja, koska disyaanidiamidin tuottaminen vientiä varten kallistuu.

(130)

Tässä tilanteessa oli käytettävä tarkoituksenmukaisempaa menetelmää määrittää taso, joka poistaisi polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiin liittyvän vahingon. Katsottiin asianmukaiseksi keskittyä niihin vahingollisiin vaikutuksiin, jotka aiheutuivat välittömästi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintojen alittavuudesta, ja käyttää vahingon poistavan tason perustana määrää, joka riittää kumoamaan hintojen todellisen alittavuuden, ja lisätä siihen voitto-osuus (0–5 prosenttia), joka vastaa yhteisön tuotannonalan tarkasteltavana olevassa tuotteessa saavuttamaa voittomarginaalia vuonna 2001. Tämän lähestymistavan ansiosta yhteisön tuotannonala voi veloittaa korkeampia hintoja ja siten parantaa rahoituksellista ja taloudellista tilannettaan siltä osin, kuin polkumyynnillä tapahtunut tuonti on sitä selvästi heikentänyt.

(131)

Tutkimuksen lopullisten tulosten julkistamisen jälkeen yhteisön tuotannonala väitti, että ehdotetun suuruinen tulli ei varmistaisi yhteisön tuotannonalan elinkelpoisuutta, sillä sen ei olisi mahdollista nostaa hintojaan tasolle, joka kattaisi kaikki sen tuotantokustannukset. Se ehdotti sen sijaan menetelmää, joka tarjoaisi tasapainopisteen koko disyaanidiamidin tuotantoketjulle. Kyseinen menetelmä oli kuitenkin hylättävä, sillä se perustui lähinnä varmentamattomiin tietoihin ja olisi käsittänyt tarkasteltavana olevan tuotteen ohella muitakin tuotteita.

(132)

Tämän vuoksi pysytään siinä lähestymistavassa, että hintojen alittavuuteen ja voiton lisäämiseen perustuvalla tullilla poistetaan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin välittömästi aiheuttama vahinko, vaikka sillä ei täysin poistettaisikaan yhteisön tuotannonalan kaikkia rahoituksellisia ja taloudellisia vaikeuksia. Kaikkien tuotantokustannusten kattaminen tarkoittaisi ylisuuria korvauksia, koska asiaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin polkumyynnillä tapahtuva tuonti. On myös otettava huomioon, että yhteisön tuotannonala hyötyy erityisestä asemastaan markkinoilla lähellä asiakkaita.

(133)

Edellä todetun perusteella tarvittava hinnankorotus määritettiin käyttämällä painotettua keskimääräistä tuontihintaa sellaisena kuin se määritettiin hintojen alittavuutta laskettaessa ja lisäämällä siihen voitto-osuus. Tulos ilmaistiin sitten prosentteina CIF-kokonaistuontiarvosta.

(134)

Koska olosuhteet ovat erityiset, kuten edellä kuvataan, komissio valvoo markkinoita tiiviisti. Jos toimenpide osoittautuu riittämättömäksi tai vaihtoehtoisesti johtaa tarjonnan puutteeseen yhteisön markkinoilla ja/tai jommankumman osapuolen monopoliin, komissio puuttuu välittömästi asiaan käynnistämällä oma-aloitteisesti tarkastelun perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan perusteella ja/tai soveltamalla perusasetuksen 14 artiklan 4 kohtaa.

(135)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitullit perusasetuksen 9 artiklan mukaisesti.

(136)

Koska vahingon korjaava taso on matalampi kuin määritetty polkumyyntimarginaali, lopullisten toimenpiteiden olisi perustuttava vahingon poistavaan tasoon.

(137)

Edellä todetun perusteella tulli on prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraava:

15.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 296/18

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

15.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 296/20

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

15.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 296/22

(1)

Yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit (YKHI:t) ovat yhdenmukaistettuja inflaatiolukuja, joita komissio ja Euroopan keskuspankki edellyttävät EY:n perustamissopimuksen 121 artiklassa määrättyjen tehtäviensä suorittamiseksi. YKHI:t on laadittu helpottamaan kuluttajahintainflaation kansainvälisiä vertailuja. Ne toimivat tärkeinä indikaattoreina rahapolitiikan hallinnassa.

(2)

YKHI muodostaa melko täydellisen käsitteellisen järjestelmän. Menetelmien yhdenmukaistamisessa on edistytty hyvin paljon ensimmäisten täytäntöönpanotoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, mutta otantaan, tuotekorvauksiin, laadullisiin mukautuksiin ja aggregointiin liittyvien menettelyjen vertailukelpoisuus ei vieläkään ole aukoton.

(3)

Nykyisessä järjestelmässä YKHI määritellään Laspreyes-tyyppiseksi indeksiksi, joka kuvaa rahan ostovoiman muutoksia, jotka liittyvät tavaroiden ja palvelujen hankkimiseen kuluttajien tarpeiden välittömäksi täyttämiseksi. Määritelmä kuvastaa nykyistä käsitystä kuluttajahintainflaatiosta Euroopan unionissa ja varsinkin euroalueella.

(4)

YKHI on yhteydessä kaikkien niiden tuotteiden hintoihin, joita kuluttajat hankkivat pyrkiessään ylläpitämään kulutuskäyttäytymistään, eli tuotteiden, jotka kuuluvat kulutusmenojen perusluokkiin (painoihin). Nämä luokat koostuvat selkeästi määritellyistä kulutussegmenteistä, jotka voidaan erottaa toisistaan kulutuksen käyttötarkoituksen mukaan. Tilastolliseen perusjoukkoon kuuluvien kaikkien tarjottujen tuotteiden joukko voidaan jakaa tyhjentävästi kulutussegmentteihin. Kulutussegmentit ovat ajallisesti suhteellisen vakaita, vaikkakin kulutussegmentin muodostavat tarjotut tuotteet vaihtuvat markkinoiden muutosten myötä.

(5)

Käyttötarkoituksen mukaisten kulutussegmenttien käsite on siten keskeinen otannan sekä laadullisen muutoksen ja mukauttamisen määrittelyn kannalta. Tähän käsitteeseen liittyy kuitenkin epäselvyyttä, joka koskee sen määrittelyn ja soveltamisen aggregointitasoa.

(6)

Tarjottujen tuotteiden valikoima muuttuu ajan myötä, kun vähittäismyyjät tai valmistajat muuttavat tuotteita tai korvaavat niitä toisilla. YKHI:ssä on edellytyksenä, että edustettuina ovat kaikki vertailuajankohtana saatavilla olevat viitejaksolla valitut käyttötarkoituksen mukaisiin kulutussegmentteihin kuuluvat tarjotut tuotteet, jotta niiden inflaatiovaikutus saataisiin mitatuksi. Tämä koskee erityisesti aikaisemmin saatavilla olleiden tuotteiden uusia malleja tai muunnelmia.

(7)

Laadullinen muutos liittyy siten siihen, missä määrin saatavilla olevat tuotteet vastaavat sen kulutussegmentin käyttötarkoitusta, johon ne kuuluvat. Laadullista muutosta olisi arvioitava verrattuna tiettyyn kulutussegmenttiin kuuluvien konkreettisten tuotteiden erittelyihin.

(8)

Yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 toimeenpanon alkutoimenpiteistä 9 päivänä syyskuuta 1996 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 1749/96 (3) on näiden seikkojen ottamiseksi huomioon tehtävä eräitä selvennyksiä ja muutoksia, jotka ovat välttämättömiä YKHI:en vertailukelpoisuuden takaamiseksi sekä niiden luotettavuuden ja asianmukaisuuden ylläpitämiseksi asetuksen (EY) N:o 2494/95 5 artiklan mukaisesti.

(9)

Siksi on tarpeen tarkentaa YKHI:n käyttötarkoituksia ja määritelmää, selventää niiden vaikutusta otantaan, tuotekorvauksiin ja laadulliseen mukauttamiseen liittyviin menettelyihin, määrittää YKHI:ltä vaadittava edustavuus ja sen kaava sekä vahvistaa uudet otantaa, tuotekorvauksia, laadullista mukauttamista ja aggregointia koskevat vähimmäisvaatimukset.

(10)

Varsinkin on tarpeen asettaa selkeä tilastollinen tavoite otantaa, tuotekorvausta ja laadullista mukauttamista varten sekä varmistaa, että YKHI mittaa tavoitetta tarkasti niin, että harha ja varianssi ovat kohtuullisen pienet. Harhattomuuden ja tarkkuuden välinen kompromissi on otettava huomioon.

(11)

Käyttötarkoituksen mukaisen kulutussegmentin käsite tarjoaa käyttökelpoisen ratkaisun YKHI:n perusjoukon tarkentamiseksi ja YKHI-korin ”kiinnitykseen” liittyvän kysymyksen ratkaisemiseksi, sillä sen avulla Laspeyres-tyyppiseen indeksiin saadaan tarvittava kiinnitys ja käsitteestä tulee tarkoituksenmukainen muuttuvassa markkinaympäristössä.

(12)

On tarpeen varmistaa, että viitejakson kulutussegmentit valitaan niin, että ne osittavat taloustoimien perusjoukon tyhjentävästi ja että tuotekorvauksilla pidetään nykyiset tarjotut tuotteet edustettuina niissä kulutussegmenteissä, jotka ovat jo edustettuina YKHI:ssä. Edustavien, kulutuksen käyttötarkoituksen mukaan luokiteltujen kotitalouksien lopullisten rahamääräisten kulutusmenojen tulee kuvastaa muuttuvien markkinoiden dynaamista luonnetta.

(13)

On varmistettava, että jäsenvaltioiden päätökset siitä, tapahtuuko laadullisia muutoksia, perustuu tietoihin hintaan vaikuttavien ominaisuuksien eroista, jotka ovat merkityksellisiä kyseisen kulutuksen käyttötarkoituksen kannalta. Tätä varten komission (Eurostatin) olisi laadittava laadullista mukauttamista koskevia erityisohjeita tapauskohtaisesti.

(14)

Lisäksi on tarpeen laajentaa perusaggregaatin määritelmää ja yhdenmukaistaa edelleen perusaggregaattien aggregointi- ja korvausmenettelyjä.

(15)

Kustannusten ja tehokkuuden suhde on otettu huomioon asetuksen (EY) N:o 2494/95 13 artiklan mukaisesti.

(16)

Tämän vuoksi asetusta (EY) N:o 1749/96 olisi muutettava.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom (4) perustetun tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

2)

Lisätään 2 a artikla seuraavasti:

”2 a artikla

Periaatteet

1.   YKHI on otoksen tunnusluku, joka kuvaa tarkasteluhetken indeksin osoittaman kalenterikuukauden ja vertailuajankohdan välisiä perusjoukossa tapahtuneita keskimääräisiä hintamuutoksia.

2.   Perusjoukkoon kuuluvat taloustoimet voidaan tyhjentävästi jakaa osajoukkoihin niiden tarjottujen tuotteiden mukaisesti, joita taloustoimet koskevat. Ne jaetaan liitteessä Ia lueteltuihin nelinumerotason luokkiin ja alaluokkiin, jotka on johdettu kansainvälisestä COICOP-luokituksesta ja jotka muodostavat COICOP/YKHI-luokituksen (YKHI:n tarpeisiin mukautettu yksityisen kulutuksen luokitus käyttötarkoituksen mukaan).

3.   YKHI lasketaan käyttäen kaavaa, joka on yhdenmukainen Laspeyres-tyyppisen kaavan kanssa.

4.   Kulutussegmentit muodostavat ne indeksikorin pysyvät objektit, joita YKHI:llä seurataan.

5.   YKHI:ssä käytetään ostajan hintoja, eli hintoja, jotka kotitaloudet maksavat ostaessaan yksittäisiä tavaroita ja palveluita rahataloustoimina.

6.   Kun tavarat ja palvelut ovat olleet kuluttajien saatavilla maksutta ja niistä on sen jälkeen veloitettu todellinen hinta, muutos nollahinnasta todelliseen hintaan ja päinvastoin on otettava huomioon YKHI:ssä.

7.   YKHI ilmoittaa puhtaan hintamuutoksen, johon laadullinen muutos ei vaikuta. YKHI

8.   Laadullista muutosta koskevien päätösten on perustuttava asianmukaiseen näyttöön korvaavan tarjotun tuotteen ja sen otoksessa korvaaman tuotteen ominaisuuksien eroista. Tämä tarkoittaa eroja tarjotun tuotteen merkittävissä hintaan vaikuttavissa ominaisuuksissa (esimerkiksi tuotemerkki, materiaali tai rakenne), jotka ovat merkityksellisiä kyseisen käyttötarkoituksen kannalta.

Laadullisesta muutoksesta ei ole kyse, kun YKHI:n otokseen tehdään kattavia vuosittaisia tai harvemmin aikavälein tehtäviä tarkistuksia. Se otetaan huomioon ketjuttamalla. YKHI-otoksen tarkistukset eivät poista tarvetta ottaa mukaan korvaavia tarjottuja tuotteita viipymättä kahden tarkistuksen välillä.

9.   Perustuoteryhmän tai perusaggregaatin edustavuuden määrittää siihen liittyvä kulutusmenojen paino. Perusaggregaateissa voidaan käyttää muita painoja sillä edellytyksellä, että indeksin edustavuus taataan.

10.   ’Luotettavuutta’ arvioidaan ’tarkkuuden’ eli otantavirheiden koon ja ’edustavuuden’ eli harhan puutteen perusteella.”

3)

Korvataan 4 artiklan toisessa kohdassa ilmaus ”2 artiklan b kohdan” ilmauksella ”2 artiklan 5 kohdan”.

4)

Korvataan 5 artikla seuraavasti:

”5 artikla

Laadulliseen mukauttamiseen ja tuotekorvauksiin liittyvien menettelyjen vähimmäisvaatimukset

1.   Laadullisen mukauttamisen menetelmät luokitellaan seuraavasti:

2.   Tilasto-ohjelmakomiteaa kuultuaan komissio (Eurostat) laatii ohjeet laadullisen mukauttamisen menetelmien luokituksesta tapauskohtaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon kustannustehokkuuteen liittyvät seikat ja menetelmien soveltamisolosuhteet.

Laadullisen mukauttamisen menetelmien luokitus ei estä tähän liittyvien täytäntöönpanotoimenpiteiden käyttöönottoa asetuksen (EY) N:o 2494/95 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.   A- ja B-menetelmien katsotaan olevan asianmukaisia laadullisen mukauttamisen menetelmiä. YKHI:t, jotka on asianmukaisesti laadullisesti mukautettu, ovat vertailukelpoisia. Muiden seikkojen ollessa samanlaiset, A-menetelmille on annettava etusija B-menetelmiin nähden.

4.   Sopivien kansallisten estimaattien puuttuessa jäsenvaltioiden on käytettävä laskelmiensa perustana komission (Eurostat) antamia tietoja, kun niitä on saatavilla ja ne ovat relevantteja.

5.   Kahden tarjotun tuotteen välistä hintaeroa ei milloinkaan pidä katsoa pelkästään laatumuutoksesta johtuvaksi, ellei tätä voida osoittaa asianmukaisin laskelmin.

6.   Kun asianmukaisia laskelmia ei ole saatavilla, hintamuutos arvioidaan vähentämällä korvaavaan tuotteen hinnasta sen tarjotun tuotteen hinta, jonka tilalle se on otettu.

7.   Korvaavia tarjottuja tuotteita koskevat seuraavat ehdot:

15.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 296/27

(1)

Päätös on osoitettu seuraaville: Elliniki Etairia Prostasias tis Pneymatikis Idioktisias A.E. (AEPI), Gesellschaft zur Wahrnehmung mechanisch-musikalischer Urheberrechte m.b.H. (AustroMechana), BMG Music Publishing International Ltd, Gesellschaft für musikalische Aufführungs- und mechanische Vervielfältigungsrechte (GEMA), Mechanical-Copyright Protection Society Limited (MCPS), Mechanical-Copyright Protection Society Ireland (MCPSI), Nordic Copyright Bureau (NCB), Société Belge des Auteurs Compositeurs et Editeurs (SABAM), Société pour l’Administration du Droit de Reproduction Mécanique des Auteurs, Compositeurs et Editeurs (SDRM), Sociedad General Autores y Editores (SGAE), Società Italiana degli Autori ed Editori (SIAE), Sony/ATV Music Publishing Europe, Sociedade Portuguesa de Autores (SPA), Stichting Stemra (STEMRA), Schweizerische Gesellschaft für die Rechte der Urheber musikalischer Werke (SUISA), Universal Music Publishing Group ja Warner Chappell Music Ltd, jäljempänä ’Cannesin sopimuksen voimassaolon jatkamista koskevan sopimuksen sopimuspuolet’.

(2)

Menettelyn aihe oli Cannesin sopimuksen voimassaolon jatkamista koskeva sopimus, jonka sopimuspuolina on 18 yritystä (kolmetoista musiikin tekijänoikeuksia valvovaa yhteisvalvontajärjestöä ja viisi suurta musiikkikustantajaa, jotka ovat mainittujen järjestöjen jäseniä), ja se koski sopimuspuolten välisiä suhteita levy-yhtiöille äänitallenteiden jäljentämiseksi fyysiselle materiaalille myönnettyjen musiikin tekijänoikeuksien valvonnan osalta. Alustavassa arvioinnissaan komissio ilmaisi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan nojalla huolensa kahdesta Cannesin sopimuksen voimassaolon jatkamista koskevassa sopimuksessa esiintyvästä lausekkeesta. Ensimmäisessä lausekkeessa edellytettiin, että yhteisvalvontajärjestön on saatava kirjallinen suostumus asianomaiselta jäseneltä ennen kuin se myöntää levy-yhtiölle keskitettyyn lisenssisopimukseen liittyvän hyvityksen. Toisen lausekkeen mukaan yhteisvalvontajärjestöt eivät voi toimia musiikin julkaisijoina eivätkä levytuottajina. Komission havaitsema kilpailuongelma ensimmäisen lausekkeen osalta oli se, että yhteisvalvontajärjestöjen olisi jatkossa erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta myöntää levy-yhtiöille hyvityksiä. Toisella lausekkeella saatettaisiin estää mahdollinen kilpailu yhteisvalvontajärjestöjen taholta musiikin julkaisu- ja levytuotantomarkkinoilla.

(3)

Komissio katsoo, että Cannesin sopimuksen voimassaolon jatkamista koskevan sopimuksen sopimuspuolten tarjoamat sitoumukset riittävät ratkaisemaan havaitut kilpailuongelmat. Sopimuspuolet ovat muotoilleet hyvityksiä koskevan lausekkeen uudestaan siten, että yhteisvalvontajärjestöt voivat tarjota hyvityksen, jonka ne maksavat jäsenilleen maksettavista rojalteista pidättämistään hallinnollisista kuluista. Yhteisvalvontajärjestöt voivat tehdä tämän toimivaltaisen elimensä päätöksellä ilman asianomaisen jäsenen kirjallista suostumusta. Sopimuspuolet ovat poistaneet lausekkeen, jolla yhteisvalvontajärjestöjä estettiin pääsemästä musiikin julkaisu- ja levytuotantomarkkinoille, ja ne ovat sitoutuneet olemaan tekemättä samantapaista lauseketta myöhemminkään.

(4)

Päätöksessä todetaan, että Cannesin sopimuksen voimassaolon jatkamista koskevan sopimuksen sopimuspuolten tekemien sitoumusten vuoksi ei ole enää perusteita komission toimenpiteisiin.

(5)

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi myönteisen lausunnon 18 päivänä syyskuuta 2006.

15.11.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 296/29

(1)

Luettelosta kolmansista maista, joista jäsenvaltiot sallivat nautaeläinten, sikojen ja tuoreen lihan tuonnin 21 päivänä joulukuuta 1976 tehdyn neuvoston päätöksen 79/542/ETY (4) liitteessä II olevassa 1 osassa vahvistetaan luettelo kolmansista maista ja niiden osista, joista jäsenvaltiot saavat tuoda tiettyjen eläinten tuoretta lihaa.

(2)

Kyseisessä liitteessä vahvistetaan ajanjaksot, joina tuonti yhteisöön on sallittua tai ei ole sallittua niiden eläinten, joista liha saatiin, teurastus- tai lopetuspäivän perusteella. Ajanjaksot mainitaan siksi, että sallitaan sellaisen tuoreen lihan tuonti, joka on tuotettu ennen kuin eläinten terveyttä koskevia rajoituksia alettiin soveltaa tiettyihin kolmansiin maihin tai niiden osiin.

(3)

Korkeatasoisen terveyden suojelun takaamiseksi yhteisössä on aiheellista säätää, että sellaisen tuoreen lihan tuonti, joka on saatu kolmannessa maassa rajoittavien toimenpiteiden voimaantulopäivänä tai sitä ennen teurastetuista eläimistä, sallitaan ainoastaan rajoitetun, 90 päivän mittaisen ajan. Jos lähetykselle on myönnetty todistus tuontikiellon voimaantulopäivänä tai sitä ennen ja lähetys on ollut merikuljetuksessa kiellon voimaantulohetkellä, kyseisen ajanjakson olisi oltava 40 päivää.

(4)

Päivämäärä, josta lähtien tietystä kolmannesta maasta tai sen osista peräisin olevan tuoreen lihan tuonti yhteisöön on sallittu tai kielletty, olisi lisättävä päätöksen 79/542/ETY liitteeseen II, jotta vältettäisiin sellaisella ajanjaksolla tuotetun tuoreen lihan tuonti, jona kyseisessä maassa tai sen osassa vallitsi eläinten terveyttä koskeva riski.

(5)

Kyseisessä liitteessä mainitut ajanjaksot ovat myös aiheuttaneet käytännön ongelmia sekä tarkastettaessa kyseessä olevan lihan tuontia koskevia terveystodistuksia yhteisön rajatarkastusasemilla että laadittaessa asiaa koskevia todistuksia vientiä harjoittavan kolmannen maan toimivaltaisissa viranomaisissa.

(6)

Terveyden suojelun korkean tason varmistamiseksi ja jotta niiden kolmansien maiden luettelo, joista tuoreen lihan tuonti yhteisöön on sallittu, olisi selkeä, johdonmukainen ja avoin, on aiheellista muuttaa päätöksen 79/542/ETY liitettä II ja poistaa viittaukset kyseisiin ajanjaksoihin. Lisäksi eräitä maita, erityisesti Paraguayta ja Brasiliaa, koskevat merkinnät olisi saatettava ajan tasalle.

(7)

Jotta voidaan sallia se tuoreen lihan tuonti, joka on päätöksen 79/542/ETY nojalla tällä hetkellä sallittu tietyistä kolmansista maista tai niiden osista mutta joka ei tämän päätöksen täytäntöönpanon jälkeen enää ole sallittu, on aiheellista säätää 90 päivän siirtymäajasta.

(8)

Neuvoston päätöksen 79/542/ETY liitteen II muuttamisesta Argentiinan alueellistamisen sekä Argentiinasta tuotavaa nautaeläinten tuoretta lihaa koskevien todistusmallien osalta 27 päivänä maaliskuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä 2006/259/EY (5) kiellettiin luuttomaksi leikatun ja raakakypsytetyn naudanlihan tuonti kahdeksasta departementista Corrientesin maakunnassa, koska Argentiinassa oli helmikuussa 2006 todettu kaksi suu- ja sorkkataudin purkausta. Yhteisön Argentiinassa hiljattain tekemä tarkastus osoitti, että eläinten terveyttä koskevat rajoitukset kyseisissä kahdeksassa departementissa eivät nimenomaan suu- ja sorkkataudin osalta enää ole tarpeellisia. Argentiinan pyynnön mukaisesti rajoituksia ei pitäisi siksi enää soveltaa kyseisiin Argentiinan alueisiin.

(9)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että luuttomaksi leikatun ja raakakypsytetyn peuranlihan tuotanto Argentiinassa täyttää päätöksessä 79/542/ETY säädetyt eläinten terveyttä koskevat vaatimukset. Siksi on aiheellista sallia luuttomaksi leikatun ja raakakypsytetyn peuranlihan tuonti Argentiinasta yhteisöön.

(10)

Koska Botswanassa todettiin huhtikuussa 2006 kaksi suu- ja sorkkataudin purkausta, luuttomaksi leikatun ja raakakypsytetyn naudanlihan tuonti tietystä osasta Botswanaa kiellettiin neuvoston päätöksellä 79/542/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä 2006/463/EY (6). Botswanasta saadut asiakirjat ja yhteisön kyseisessä maassa maaliskuussa 2007 suorittaman tarkastuksen myönteinen tulos osoittavat, että Botswanan toteuttamat toimenpiteet taudin hillitsemiseksi ja poistamiseksi ovat tehonneet. Näin ollen eläinten terveyttä koskevia nykyisiä rajoituksia ei pitäisi enää soveltaa kyseisessä Botswanan osassa.

(11)

Lisäksi yhteisön tarkastuksessa suhtauduttiin myönteisesti kahteen muuhun Botswanan alueeseen, jotka Maailman eläintautijärjestö on tunnustanut olevan vapaita suu- ja sorkkataudista ilman rokotusta. Siksi on otollista antaa kyseisille alueille lupa viedä Euroopan unioniin luuttomaksi leikattua ja raakakypsytettyä nautaeläinten, lampaiden sekä tarhatun ja luonnonvaraisten riistan lihaa.

(12)

Tietyt Kolumbian osat on lueteltu päätöksen 79/542/ETY liitteessä II olevassa 1 osassa sellaisina kolmannen maan osina, joista tuoreen naudanlihan tuonti yhteisöön on sallittu. Kolumbia ei ole kuitenkaan toimittanut tuoreen naudanlihan osalta jäämiä koskevaa valvontasuunnitelmaa kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY mukaisesti esittämien jäämiä koskevien valvontasuunnitelmien hyväksymisestä 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn komission päätöksen 2004/432/EY (7) mukaisesti. Yhtään laitosta ei myöskään ole hyväksytty viemään tuoretta lihaa yhteisöön. Siksi tuoreen naudanlihan tuontia Kolumbiasta ei pitäisi enää sallia, ja päätöksen 79/542/ETY liitteessä II olevaan 1 osaan olisi tehtävä tarvittavat muutokset.

(13)

Jotta asianomaisilla sidosryhmillä olisi mahdollisuus sopeutua uuteen tuontijärjestelmään, on aiheellista säätää, että tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä joulukuuta 2007.

(14)

Päätöstä 79/542/ETY olisi sen vuoksi muutettava.

(15)

Suu- ja sorkkatautiin liittyvistä suojatoimenpiteistä Albaniassa 13 päivänä kesäkuuta 1996 tehty komission päätös 96/367/EY (8) ja suu- ja sorkkatautitapausten vuoksi toteutettavista entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien eläinten ja eläintuotteiden tuontia koskevista suojatoimenpiteistä 4 päivänä heinäkuuta 1996 tehty komission päätös 96/414/EY (9) ovat vanhentuneet, koska niiden säännökset sisältyvät nykyisin muihin yhteisön säädöksiin. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi kyseiset päätökset olisi kumottava.

(16)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,