ISSN 1725-261X |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282 |
|
![]() |
||
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
50. vuosikerta |
Sisältö |
|
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
||
|
* |
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
|
||
|
* |
Komission asetus (EY) N:o 1255/2007, annettu 25 päivänä lokakuuta 2007, .eu-aluetunnuksen perustamista ja käyttöä koskevista yleisistä toimintasäännöistä ja rekisteröintiä koskevista periaatteista annetun asetuksen (EY) N:o 874/2004 muuttamisesta ( 1 ) |
|
|
* |
Komission asetus (EY) N:o 1256/2007, annettu 25 päivänä lokakuuta 2007, asetuksen (EY) N:o 829/2007 muuttamisesta eläimistä saatavia sivutuotteita koskeville kaupallisille asiakirjoille ja terveystodistuksille myönnetyn siirtymäajan osalta ( 1 ) |
|
|
|
||
|
|
||
|
|
|
|
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista |
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
Komissio |
|
|
|
2007/686/EY |
|
|
* |
||
|
|
2007/687/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 18 päivänä elokuuta 2006, yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia COMP/M.3848 – Sea-Invest/EMO-EKOM) (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3710) ( 1 ) |
|
|
|
2007/688/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 19 päivänä lokakuuta 2007, päätöksen 2005/393/EY muuttamisesta niiltä osin kuin se koskee bluetongue-tautiin liittyviä rajoitusvyöhykkeitä (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 5054) ( 1 ) |
|
|
|
2007/689/EY |
|
|
* |
Komission päätös, tehty 25 päivänä lokakuuta 2007, Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan liitteen VI lisäyksen muuttamisesta tiettyjen Bulgariassa sijaitsevien maidonjalostamoiden osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 5170) ( 1 ) |
|
|
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset |
|
|
|
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista
ASETUKSET
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/1 |
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1247/2007,
annettu 22 päivänä lokakuuta 2007,
asetuksen (EY) N:o 1947/2005 muuttamisesta Suomen siemenille ja siemenviljalle myöntämien kansallisten tukien osalta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 artiklan ja 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1947/2005 (1) 8 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan Suomi voi myöntää komission suostumuksella tukia tietyille määrille siemeniä ja siemenviljaa, jotka on tuotettu yksinomaan Suomessa sen erityisten ilmasto-olosuhteiden vuoksi. |
(2) |
Komissio on antanut neuvostolle Suomen toimittamien tietojen perusteella laaditun kertomuksen asetuksen (EY) N:o 1947/2005 8 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Kertomus osoittaa, että Suomen siementen ja siemenviljan tuottajat voivat saada tukea myös muista tukijärjestelmistä, ja että he voivat siten saada tukia, joiden tarkoituksena on myöntää suomalaisille viljelijöille korvausta niiden ilmasto-olosuhteiden vuoksi, joissa he toimivat. |
(3) |
Kertomuksesta ilmenee myös, että Suomen siemenviljan tuotanto on nousussa ja että siemenviljan tuontimäärät ovat pienet verrattuina kotimaiseen tuotantoon. Lisäksi kertomuksesta käy ilmi, että kotimaisen siementuotannon laskiessa tuonti on lisääntynyt ja päinvastoin, mistä voidaan päätellä, että kotimaiset siemenet on mahdollista korvata tuontisiemenillä ja että Suomen myöntämä kansallinen tuki voi vääristää kilpailua tuontituotteiden kanssa. |
(4) |
Lisäksi timotein siementen lisäystoiminta on Suomessa lähes optimaalisella tasolla ja se tapahtuu suhteellisen kilpailukykyisissä olosuhteissa. Timotein tuotantotuen pitäminen edelleen tuotantomääriin sidottuna mahdollistaa hyvin todennäköisesti timotein siementen tuotannon ylläpidon korkealla tasolla Suomessa. Timotein siementen kansallinen tuki olisi sen vuoksi lakkautettava. |
(5) |
Edellä mainituista syistä ja sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on aiheellista poistaa Suomelta mahdollisuus myöntää kansallisia tukia siemenille ja siemenviljalle. Jotta suomalaisilla viljelijöillä olisi kuitenkin mahdollisuus valmistautua kansallisten tukien päättymisen aiheuttamaan uuteen tilanteeseen, siementen ja siemenviljan tuotantoon olisi timotein siemeniä lukuun ottamatta kuitenkin myönnettävä edelleen tukea viimeisen ylimääräisen siirtymäkauden ajan, jonka päätyttyä tuki lakkautetaan. |
(6) |
Jotta kansallisesta tukijärjestelmästä voidaan tehdä välivaiheen tarkastelu, Suomelta olisi edellytettävä yksityiskohtaista kertomusta myönnetyn kansallisen tuen tuloksista. |
(7) |
Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1947/2005 olisi muutettava, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 1947/2005 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Suomi voi komission suostumuksella myöntää tukia enintään satovuoteen 2010 asti, mainittu satovuosi mukaan luettuna, tietyille määrille siemeniä ja siemenviljaa, jotka on tuotettu yksinomaan Suomessa, timotein (Phleum pratense L.) siemeniä lukuun ottamatta.
Suomen on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 yksityiskohtainen kertomus sallittujen tukien tuloksista.”
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Luxemburgissa 22 päivänä lokakuuta 2007.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. SILVA
(1) EUVL L 312, 29.11.2005, s. 3.
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/3 |
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1248/2007,
annettu 22 päivänä lokakuuta 2007,
talousarvion kurinalaisuudesta annetun asetuksen (EY) N:o 2040/2000 kumoamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37, 279 ja 308 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),
ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (2),
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Talousarvion kurinalaisuudesta 26 päivänä syyskuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2040/2000 (3) annetaan säännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa sekä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastoon että ulkoisia toimia koskevaan varaukseen liittyvien yhteisön menojen moitteeton hallinnointi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä 6 päivänä toukokuuta 1999 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta tehdyssä toimielinten sopimuksessa (4) vahvistettujen, moitteetonta varainhoitoa koskevien periaatteiden mukaisesti. |
(2) |
Maatalousmenoja koskevassa asetuksen (EY) N:o 2040/2000 I osassa säädettyä maatalouden ohjelinjaa ei enää ole tarpeen säilyttää, koska enimmäismäärät vahvistetaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5), jäljempänä ’vuoden 2006 toimielinten välinen sopimus’, liitteessä I olevassa, vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä. |
(3) |
Muut asetuksen (EY) N:o 2040/2000 I osaan sisältyvät maatalousalan budjettikuria koskevat säännökset on korvattu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (6) 18, 19 ja 20 artiklalla. |
(4) |
Ulkoisten toimien varausta koskevassa asetuksen (EY) N:o 2040/2000 II osassa olevia takuurahaston ja hätäapuvarauksen rahoittamiseen liittyviä erityissäännöksiä ja -toimenpiteitä, jotka muodostavat poikkeuksen omien varojen järjestelmästä, ei enää tarvita. Lainatakuuvaraus on korvattu rahoituskehyksen otsakkeeseen 4 ”EU maailmanlaajuisena toimijana” kuuluvalla budjettikohdalla vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä vuoden 2006 toimielinten välisessä sopimuksessa. Hätäapuvarausta koskevista pääperiaatteista säädetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (7) ja kyseisen varauksen määrästä ja käyttöehdoista määrätään vuoden 2006 toimielinten välisessä sopimuksessa. Koska asiaan ei suoraan liity kolmansien etuja, viimeksi mainituista määräyksistä ei ole tarpeen antaa asetusta. |
(5) |
Kaikki asetuksen (EY) 2040/2000 säännökset ovat tämän vuoksi käyneet tarpeettomiksi. |
(6) |
Asetus (EY) N:o 2040/2000 olisi tämän vuoksi kumottava, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kumotaan asetus (EY) N:o 2040/2000 1 päivästä tammikuuta 2007.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Luxemburgissa 22 päivänä lokakuuta 2007.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. SILVA
(1) Lausunto annettu 13. maaliskuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C 8, 12.1.2007, s. 3.
(3) EYVL L 244, 29.9.2000, s. 27.
(4) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.
(5) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(6) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 378/2007 (EUVL L 95, 5.4.2007, s. 1).
(7) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/5 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1249/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta. |
(2) |
Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä lokakuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 756/2007 (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 41).
LIITE
tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 25 päivänä lokakuuta 2007 annettuun komission asetukseen
(EUR/100 kg) |
||
CN-koodi |
Kolmannen maan koodi (1) |
Tuonnin kiinteä arvo |
0702 00 00 |
MA |
57,7 |
MK |
35,2 |
|
ZZ |
46,5 |
|
0707 00 05 |
EG |
151,2 |
JO |
190,9 |
|
MA |
35,8 |
|
MK |
45,9 |
|
TR |
149,9 |
|
ZZ |
114,7 |
|
0709 90 70 |
TR |
124,8 |
ZZ |
124,8 |
|
0805 50 10 |
AR |
76,8 |
TR |
88,5 |
|
UY |
73,9 |
|
ZA |
54,4 |
|
ZZ |
73,4 |
|
0806 10 10 |
BR |
246,8 |
MK |
26,1 |
|
TR |
124,5 |
|
US |
212,4 |
|
ZZ |
152,5 |
|
0808 10 80 |
AU |
148,5 |
CL |
161,2 |
|
MK |
35,3 |
|
NZ |
104,7 |
|
US |
96,8 |
|
ZA |
102,6 |
|
ZZ |
108,2 |
|
0808 20 50 |
AR |
49,1 |
CN |
65,0 |
|
TR |
124,4 |
|
ZZ |
79,5 |
(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/7 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1250/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
sellaisenaan vietävien valkoisen sokerin ja raakasokerin vientitukien vahvistamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädetään, että kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella. |
(2) |
Sokerin markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 ja 33 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan. |
(4) |
Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 318/2006 vaatimukset. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Tämän asetuksen liitteessä vahvistettuihin tuotteisiin ja määriin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädettyjä vientitukia.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä lokakuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 247/2007 (EUVL L 69, 9.3.2007, s. 3).
LIITE
Sellaisenaan vietäviin valkoiseen sokeriin ja raakasokeriin 26 päivästä lokakuuta 2007 (1) alkaen sovellettavat vientituet
Tuotekoodi |
Määräpaikka |
Mittayksikkö |
Vientituen määrä |
|||||||
1701 11 90 9100 |
S00 |
euroa/100 kg |
28,57 (2) |
|||||||
1701 11 90 9910 |
S00 |
euroa/100 kg |
28,57 (2) |
|||||||
1701 12 90 9100 |
S00 |
euroa/100 kg |
28,57 (2) |
|||||||
1701 12 90 9910 |
S00 |
euroa/100 kg |
28,57 (2) |
|||||||
1701 91 00 9000 |
S00 |
euroa/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino) |
0,3106 |
|||||||
1701 99 10 9100 |
S00 |
euroa/100 kg |
31,06 |
|||||||
1701 99 10 9910 |
S00 |
euroa/100 kg |
31,06 |
|||||||
1701 99 10 9950 |
S00 |
euroa/100 kg |
31,06 |
|||||||
1701 99 90 9100 |
S00 |
euroa/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino) |
0,3106 |
|||||||
Huom. Määräpaikat määritellään seuraavasti:
|
(1) Tässä liitteessä vahvistettuja määriä ei sovelleta 1 päivästä helmikuuta 2005 alkaen Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamiseksi jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta ja tämän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/45/EY (EUVL L 23, 26.1.2005, s. 17) mukaisesti.
(2) Tätä määrää sovelletaan raakasokeriin, jonka saanto on 92 prosenttia. Jos viedyn raakasokerin saanto poikkeaa 92 prosentista, sovellettavan tuen määrä kerrotaan jokaisen käsiteltävänä olevan vientitapahtuman osalta muuntokertoimella, joka saadaan jakamalla viedyn raakasokerin saanto 92:lla asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevan III kohdan 3 alakohdan mukaisesti.
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/9 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1251/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
sellaisenaan vietävien siirappien ja tiettyjen muiden sokerialan tuotteiden vientitukien vahvistamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädetään, että kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan c, d ja g alakohdassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella. |
(2) |
Sokerin markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 ja 33 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan. |
(4) |
Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) vaatimukset. |
(5) |
Vientitukia voidaan myöntää kattamaan kilpailukyvyn erot yhteisön ja kolmansien maiden viennin välillä. Yhteisön vienti tiettyihin lähellä sijaitseviin määräpaikkoihin ja kolmansiin maihin, jotka myöntävät yhteisön tuotteille tuonnin etuuskohtelun, on nykyään erityisen edullisessa kilpailuasemassa. Tästä syystä kyseisiä määräpaikkoja koskevat vientituet olisi poistettava. |
(6) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Asetuksen (ETY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädettyjä vientitukia myönnetään tämän asetuksen liitteessä vahvistetuille tuotteille ja määrille, jollei tämän artiklan 2 kohdassa säädetystä edellytyksestä muuta johdu.
2. Edellä 1 kohdan mukaisesti tukikelpoisten tuotteiden on täytettävä asetuksen (EY) N:o 951/2006 3 ja 4 artiklassa säädetyt asiaa koskevat vaatimukset.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä lokakuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 247/2007 (EUVL L 69, 9.3.2007, s. 3).
(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2031/2006 (EUVL L 414, 30.12.2006, s. 43).
LIITE
Sellaisenaan vietäviin siirappeihin ja tiettyihin muihin sokerialan tuotteisiin 26 päivästä lokakuuta 2007 alkaen sovellettavat vientituet (1)
Tuotekoodi |
Määräpaikka |
Mittayksikkö |
Vientituen määrä |
|||||||
1702 40 10 9100 |
S00 |
euroa/100 kg kuiva-ainetta |
31,06 |
|||||||
1702 60 10 9000 |
S00 |
euroa/100 kg kuiva-ainetta |
31,06 |
|||||||
1702 60 95 9000 |
S00 |
euroa/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino) |
0,3106 |
|||||||
1702 90 30 9000 |
S00 |
euroa/100 kg kuiva-ainetta |
31,06 |
|||||||
1702 90 60 9000 |
S00 |
euroa/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino) |
0,3106 |
|||||||
1702 90 71 9000 |
S00 |
euroa/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino) |
0,3106 |
|||||||
1702 90 99 9900 |
S00 |
euroa/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino) |
0,3106 (2) |
|||||||
2106 90 30 9000 |
S00 |
euroa/100 kg kuiva-ainetta |
31,06 |
|||||||
2106 90 59 9000 |
S00 |
euroa/1 % sakkaroosia × 100 kg (nettopaino) |
0,3106 |
|||||||
Huom. Määräpaikat määritellään seuraavasti:
|
(1) Tässä liitteessä vahvistettuja määriä ei sovelleta 1 päivästä helmikuuta 2005 alkaen Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamiseksi jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta ja tämän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/45/EY (EUVL L 23, 26.1.2005, s. 17) mukaisesti.
(2) Perusmäärää ei sovelleta komission asetuksen (ETY) N:o 3513/92 liitteessä olevassa 2 kohdassa määriteltyyn tuotteeseen (EYVL L 355, 5.12.1992, s. 12).
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/11 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1252/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 900/2007 säädettyä pysyvää tarjouskilpailua varten
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja kolmannen alakohdan b alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Valkoisen sokerin vientiä koskevasta pysyvästä tarjouskilpailusta vientitukien vahvistamiseksi markkinointivuoden 2007/2008 loppuun saakka 27 päivänä heinäkuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 900/2007 (2) edellytetään osittaisten tarjouskilpailujen järjestämistä. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 900/2007 8 artiklan 1 kohdan ja 25 päivänä lokakuuta 2007 päättyvässä osittaisessa tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tarkastelun perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten. |
(3) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 900/2007 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen vientituen enimmäismääräksi vahvistetaan 25 päivänä lokakuuta 2007 päättyvää osittaista tarjouskilpailua varten 36,062 EUR/100 kg.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä lokakuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 247/2007 (EUVL L 69, 9.3.2007, s. 3).
(2) EUVL L 196, 28.7.2007, s. 26.
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/12 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1253/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1060/2007 säädettyä pysyvää tarjouskilpailua varten
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja kolmannen alakohdan b alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission asetuksessa (EY) N:o 1060/2007 annettu 14 päivänä syyskuuta 2007 (2), pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta Belgian, Tšekin, Espanjan, Irlannin, Italian, Unkarin, Puolan, Slovakian ja Ruotsin interventioelinten hallussa olevan sokerin myymiseksi uudelleen vientiä varten edellytetään osittaisten tarjouskilpailujen järjestämistä. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1060/2007 4 artiklan 1 kohdan ja 24 päivänä lokakuuta 2007 päättyvässä osittaisessa tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tarkastelun perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten. |
(3) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1060/2007 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen vientituen enimmäismääräksi vahvistetaan 24 päivänä lokakuuta 2007 päättyvää osittaista tarjouskilpailua varten 436,40 EUR/t.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä lokakuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 247/2007 (EUVL L 69, 9.3.2007, s. 3).
(2) EUVL L 242, 15.9.2007, s. 8.
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/13 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1254/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
vilja- ja riisijalosteiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (2) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan mukaan kyseisten asetusten 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan nojalla tuet on vahvistettava ottaen huomioon toisaalta viljojen, riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien saatavuutta sekä niiden yhteisön markkinoiden hintoja ja toisaalta viljojen, riisin, rikkoutuneiden riisinjyvien ja vilja-alan tuotteiden maailmanmarkkinahintoja koskeva tilanne ja niiden kehitysnäkymät; näiden samojen artiklojen nojalla on myös varmistettava vilja- ja riisimarkkinoiden tasapainoinen tilanne sekä hintojen ja kaupan luonnollinen kehitys ja lisäksi otettava huomioon suunnitellun viennin taloudelliset seikat ja tarve välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla. |
(3) |
Vilja- ja riisijalosteiden tuonti- ja vientijärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1518/95 (3) 2 artiklassa määritellään näiden tuotteiden tuen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet. |
(4) |
Tietyille jalostetuille tuotteille myönnettävä tuki olisi porrastettava tuotteiden tuhka-, raakakuitu-, kuoriaine-, valkuaisaine-, rasva- tai tärkkelyspitoisuuden mukaan, koska tämä pitoisuus osoittaa erityisen hyvin jalostettuun tuotteeseen tosiasiallisesti sisältyvän perustuotteen määrän. |
(5) |
Maniokkijuurten ja muiden trooppisten juurten ja mukuloiden sekä niistä valmistettujen jauhojen suunniteltavissa olevan viennin taloudelliset seikat eivät, erityisesti kyseisten tuotteiden luonteen ja alkuperän huomioon ottaen, tällä hetkellä edellytä vientituen vahvistamista; tiettyjen viljajalosteiden osalta yhteisön maailmankauppaan osallistumisen vähäinen merkitys ei tällä hetkellä edellytä vientituen vahvistamista. |
(6) |
Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan. |
(7) |
Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa; sitä voidaan muuttaa muuna aikana. |
(8) |
Tietyt maissijalosteet voivat olla lämpökäsiteltyjä, ja tämä saattaa johtaa sellaisen tuen myöntämiseen, joka ei vastaa tuotteen laatua; olisi tarkennettava, että tällaiset esihyytelöityä tärkkelystä sisältävät tuotteet eivät voi saada vientitukea. |
(9) |
Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1518/95 1 artiklassa tuotteiden tuet vahvistetaan tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä lokakuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).
(2) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1549/2004 (EUVL L 280, 31.8.2004, s. 13).
(3) EYVL L 147, 30.6.1995, s. 55. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2993/95 (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 25).
LIITE
vilja- ja riisijalosteiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta 25 päivänä lokakuuta 2007 annettuun komission asetukseen
Tuotekoodi |
Määräpaikka |
Mittayksikkö |
Tuen määrä |
||||||
1102 20 10 9200 (1) |
C10 |
EUR/t |
0,92 |
||||||
1102 20 10 9400 (1) |
C10 |
EUR/t |
0,79 |
||||||
1102 20 90 9200 (1) |
C10 |
EUR/t |
0,79 |
||||||
1102 90 10 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1102 90 10 9900 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1102 90 30 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1103 19 40 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1103 13 10 9100 (1) |
C10 |
EUR/t |
1,19 |
||||||
1103 13 10 9300 (1) |
C10 |
EUR/t |
0,92 |
||||||
1103 13 10 9500 (1) |
C10 |
EUR/t |
0,79 |
||||||
1103 13 90 9100 (1) |
C10 |
EUR/t |
0,79 |
||||||
1103 19 10 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1103 19 30 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1103 20 60 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1103 20 20 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 19 69 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 12 90 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 12 90 9300 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 19 10 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 19 50 9110 |
C10 |
EUR/t |
1,06 |
||||||
1104 19 50 9130 |
C10 |
EUR/t |
0,86 |
||||||
1104 29 01 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 29 03 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 29 05 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 29 05 9300 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 22 20 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 22 30 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 23 10 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,99 |
||||||
1104 23 10 9300 |
C10 |
EUR/t |
0,76 |
||||||
1104 29 11 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 29 51 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 29 55 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 30 10 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1104 30 90 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,17 |
||||||
1107 10 11 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1107 10 91 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1108 11 00 9200 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1108 11 00 9300 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1108 12 00 9200 |
C10 |
EUR/t |
1,06 |
||||||
1108 12 00 9300 |
C10 |
EUR/t |
1,06 |
||||||
1108 13 00 9200 |
C10 |
EUR/t |
1,06 |
||||||
1108 13 00 9300 |
C10 |
EUR/t |
1,06 |
||||||
1108 19 10 9200 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1108 19 10 9300 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1109 00 00 9100 |
C10 |
EUR/t |
0,00 |
||||||
1702 30 51 9000 (2) |
C10 |
EUR/t |
1,03 |
||||||
1702 30 59 9000 (2) |
C10 |
EUR/t |
0,79 |
||||||
1702 30 91 9000 |
C10 |
EUR/t |
1,03 |
||||||
1702 30 99 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,79 |
||||||
1702 40 90 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,79 |
||||||
1702 90 50 9100 |
C10 |
EUR/t |
1,03 |
||||||
1702 90 50 9900 |
C10 |
EUR/t |
0,79 |
||||||
1702 90 75 9000 |
C10 |
EUR/t |
1,08 |
||||||
1702 90 79 9000 |
C10 |
EUR/t |
0,75 |
||||||
2106 90 55 9000 |
C14 |
EUR/t |
0,79 |
||||||
Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna. Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11). Muut määräpaikat:
|
(1) Tukea ei myönnetä tuotteille, jotka on lämpökäsitelty siten, että tärkkelys on esihyytelöitynyt.
(2) Tuet myönnetään neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2730/75 (EYVL L 281, 1.11.1975, s. 20), sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti.
Huom. Tuotekoodit sekä A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.
Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).
Muut määräpaikat:
C10 |
: |
Kaikki määräpaikat. |
C14 |
: |
Kaikki määräpaikat, Sveitsi ja Liechtenstein pois lukien. |
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/16 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1255/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
.eu-aluetunnuksen perustamista ja käyttöä koskevista yleisistä toimintasäännöistä ja rekisteröintiä koskevista periaatteista annetun asetuksen (EY) N:o 874/2004 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon aluetunnuksen ”.eu” perustamisesta 22 päivänä huhtikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 733/2002 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan,
on kuullut rekisteriä asetuksen (EY) N:o 733/2002 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Huhtikuun 28 päivänä 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 874/2004 (2) pannaan täytäntöön asetus (EY) N:o 733/2002 säätämällä eu-aluetunnuksen perustamista ja käyttöä koskevista yleisistä toimintasäännöistä ja rekisteröintiä koskevista periaatteista. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 874/2004 8 artiklalla pannaan täytäntöön maantieteellisiä käsitteitä koskevat yleiset toimintasäännöt säätämällä menettelystä, jolla jäsenvaltiot, ehdokasmaat ja kaikki Euroopan talousalueen jäsenet voivat pyytää, että ainoastaan niiden kansallisen julkishallinnon elimet saavat rekisteröidä tai varata niiden nimen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sekä Euroopan unionin geopoliittisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä niin jäsenvaltioiden kuin Euroopan kansalaistenkin etujen turvaamiseksi asetusta (EY) N:o 874/2004 muutettiin eu-aluetunnuksen perustamista ja käyttöä koskevista yleisistä toimintasäännöistä ja rekisteröintiä koskevista periaatteista annetun asetuksen (EY) N:o 874/2004 muuttamisesta 10 päivänä lokakuuta 2005 annetulla asetuksella (EY) N:o 1654/2005. Asetuksen (EY) N:o 1654/2005 1 artiklan 3 kohdassa säädetään liitteestä, joka sisältää luettelon kunkin jäsenvaltion rekisteröitäviksi varattavista nimistä sekä luettelon nimistä, joita voivat varata tietyt kolmannet maat, kuten Euroopan unionin jäseniksi ehdolla olevat maat. |
(3) |
Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin 1 päivänä tammikuuta 2007. Näin ollen niillä olisi oltava mahdollisuus rekisteröidä niille asetuksen (EY) N:o 874/2004 8 artiklan mukaisesti varatut verkkotunnukset. Jotta näillä kahdella jäsenvaltiolla olisi tähän oikeudellisesti kiistaton mahdollisuus, asetuksen (EY) N:o 874/2004 liitettä olisi muutettava. |
(4) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (3) 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viestintäkomitean lausunnon mukaisia, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 874/2004 liite tämän asetuksen liitteellä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Viviane REDING
Komission jäsen
(1) EYVL L 113, 30.4.2002, s. 1.
(2) EUVL L 162, 30.4.2004, s. 40. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1654/2005 (EUVL L 266, 11.10.2005, s. 35).
(3) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 717/2007 (EUVL L 171, 29.6.2007, s. 32).
LIITE
1. Luettelo maiden nimistä ja maista, jotka voivat rekisteröidä ne:
ITÄVALTA
1. |
österreich |
2. |
oesterreich |
3. |
republik-österreich |
4. |
republik-oesterreich |
5. |
afstria |
6. |
dimokratia-afstria |
7. |
østrig |
8. |
republikken-østrig |
9. |
oestrig |
10. |
austria |
11. |
republic-austria |
12. |
república-austria |
13. |
autriche |
14. |
république-autriche |
15. |
oostenrijk |
16. |
republiek-oostenrijk |
17. |
república-austria |
18. |
itävalta |
19. |
itävallan-tasavalta |
20. |
itaevalta |
21. |
österrike |
22. |
oesterrike |
23. |
republik-österrike |
24. |
rakousko |
25. |
republika-rakousko |
26. |
repubblica-austria |
27. |
austrija |
28. |
republika-austrija |
29. |
respublika-austrija |
30. |
ausztria |
31. |
Osztrák-Köztársaság |
32. |
Republika-Austriacka |
33. |
rakúsko |
34. |
republika-rakúsko |
35. |
avstrija |
36. |
republika-avstrija |
37. |
awstrija |
38. |
republika-awstrija |
39. |
republikösterreich |
40. |
republikoesterreich |
41. |
dimokratiaafstria |
42. |
republikkenøstrig |
43. |
republicaustria |
44. |
repúblicaaustria |
45. |
républiqueautriche |
46. |
repubblicaaustria |
47. |
republiekoostenrijk |
48. |
repúblicaaustria |
49. |
tasavaltaitävalta |
50. |
republikösterrike |
51. |
republikarakousko |
52. |
republikaaustrija |
53. |
respublikaaustrija |
54. |
OsztrákKöztársaság |
55. |
RepublikaAustriacka |
56. |
republikarakúsko |
57. |
republikaavstrija |
58. |
republikaawstrija |
59. |
aostria |
60. |
vabariik-aostria |
61. |
vabariikaostria |
BELGIA
1. |
belgie |
2. |
belgië |
3. |
belgique |
4. |
belgien |
5. |
belgium |
6. |
bélgica |
7. |
belgica |
8. |
belgio |
9. |
belgia |
10. |
belgija |
11. |
vlaanderen |
12. |
wallonie |
13. |
wallonië |
14. |
brussel |
15. |
vlaamse-gemeenschap |
16. |
franse-gemeenschap |
17. |
duitstalige-gemeenschap |
18. |
vlaams-gewest |
19. |
waals-gewest |
20. |
brussels-hoofdstedelijk-gewest |
21. |
flandre |
22. |
bruxelles |
23. |
communauté-flamande |
24. |
communaute-flamande |
25. |
communauté-française |
26. |
communaute-francaise |
27. |
communaute-germanophone |
28. |
communauté-germanophone |
29. |
région-flamande |
30. |
region-flamande |
31. |
région-wallonne |
32. |
region-wallonne |
33. |
région-de-bruxelles-capitale |
34. |
region-de-bruxelles-capitale |
35. |
flandern |
36. |
wallonien |
37. |
bruessel |
38. |
brüssel |
39. |
flaemische-gemeinschaft |
40. |
flämische-gemeinschaft |
41. |
franzoesische-gemeinschaft |
42. |
französische-gemeinschaft |
43. |
deutschsprachige-gemeinschaft |
44. |
flaemische-region |
45. |
flämische-region |
46. |
wallonische-region |
47. |
region-bruessel-hauptstadt |
48. |
region-brüssel-hauptstadt |
49. |
flanders |
50. |
wallonia |
51. |
brussels |
52. |
flemish-community |
53. |
french-community |
54. |
german-speaking-community |
55. |
flemish-region |
56. |
walloon-region |
57. |
brussels-capital-region |
58. |
flandes |
59. |
valonia |
60. |
bruselas |
61. |
comunidad-flamenca |
62. |
comunidad-francesa |
63. |
comunidad-germanófona |
64. |
comunidad-germanofona |
65. |
region-flamenca |
66. |
región-flamenca |
67. |
region-valona |
68. |
región-valona |
69. |
region-de-bruselas-capital |
70. |
región-de-bruselas-capital |
71. |
fiandre |
72. |
vallonia |
73. |
communita-fiamminga |
74. |
communità-fiamminga |
75. |
communita-francese |
76. |
communità-francese |
77. |
communita-di-lingua-tedesca |
78. |
communità-di-lingua-tedesca |
79. |
regione-fiamminga |
80. |
regione-vallona |
81. |
regione-di-bruxelles-capitale |
82. |
flandres |
83. |
bruxelas |
84. |
comunidade-flamenga |
85. |
comunidade-francofona |
86. |
comunidade-germanofona |
87. |
regiao-flamenga |
88. |
região-flamenga |
89. |
regiao-vala |
90. |
região-vala |
91. |
regiao-de-bruxelas-capital |
92. |
região-de-bruxelas-capital |
93. |
vallonien |
94. |
bryssel |
95. |
flamlaendskt-spraakomraade |
96. |
fransktalande-spraakomraade |
97. |
tysktalande-spraakomraade |
98. |
flamlaendska-regionen |
99. |
vallonska-regionen |
100. |
bryssel-huvustad |
101. |
det-flamske-sprogsamfund |
102. |
det-franske-sprogsamfund |
103. |
det-tysktalende-sprogsamfund |
104. |
den-flamske-region |
105. |
den-vallonske-region |
106. |
regionen-bruxelles-hovedstadsomraadet |
107. |
flanderi |
108. |
flaaminkielinen-yhteiso |
109. |
ranskankielinen-yhteiso |
110. |
saksankielinen-yhteiso |
111. |
flanderin-alue |
112. |
vallonian-alue |
113. |
brysselin-alue |
114. |
flandry |
115. |
valonsko |
116. |
brusel |
117. |
vlamske-spolecenstvi |
118. |
francouzske-spolecenstvi |
119. |
germanofonni-spolecenstvi |
120. |
vlamsky-region |
121. |
valonsky-region |
122. |
region-brusel |
123. |
flandrija |
124. |
valonija |
125. |
bruselj |
126. |
flamska-skupnost |
127. |
frankofonska-skupnost |
128. |
germanofonska-skupnost |
129. |
flamska-regija |
130. |
valonska-regija |
131. |
regija-bruselj |
BULGARIA
1. |
българия |
2. |
bulgaria |
3. |
bulharsko |
4. |
bulgarien |
5. |
bulgaaria |
6. |
βουλγαρία |
7. |
bulgarie |
8. |
bulgarija |
9. |
bulgarije |
10. |
bolgarija |
11. |
republicofbulgaria |
12. |
the-republic-of-bulgaria |
13. |
the_republic_of_bulgaria |
14. |
republic-of-bulgaria |
15. |
republic_of_bulgaria |
16. |
republicbulgaria |
17. |
republic-bulgaria |
18. |
republic_bulgaria |
19. |
repubblicadibulgaria |
20. |
repubblica-di-bulgaria |
21. |
repubblica_di_bulgaria |
22. |
repubblicabulgaria |
23. |
repubblica-bulgaria |
24. |
repubblica_bulgaria |
25. |
republikbulgarien |
26. |
republik-bulgarien |
27. |
republik_bulgarien |
28. |
bulgaariavabariik |
29. |
bulgaaria-vabariik |
30. |
bulgaaria_vabariik |
31. |
δημοκρατιατησβουλγαριας |
32. |
δημοκρατια-της-βουλγαριας |
33. |
δημοκρατια_της_βουλγαριας |
34. |
republiekbulgarije |
35. |
republiek-bulgarije |
36. |
republiek_bulgarije |
37. |
republikabolgarija |
38. |
republika-bolgarija |
39. |
republika_bolgarija |
40. |
republikabulgaria |
41. |
republika-bulgaria |
42. |
republika_bulgaria |
43. |
bulharskarepublica |
44. |
bulharska-republica |
45. |
bulharska_republica |
46. |
republiquebulgarie |
47. |
republique-bulgarie |
48. |
republique_bulgarie |
49. |
republicabulgarija |
50. |
republica-bulgārija |
51. |
republica_bulgārija |
52. |
repúblikabulgária |
53. |
repúblika-bulgária |
54. |
repúblika_bulgária |
55. |
repúblicabulgaria |
56. |
república-bulgaria |
57. |
república_bulgaria |
58. |
bulgarja |
59. |
bălgarija |
60. |
bulgariantasavalta |
61. |
bulgarian-tasavalta |
62. |
bulgarian_tasavalta |
63. |
republikenbulgarien |
64. |
republiken-bulgarien |
65. |
republiken_bulgarien |
66. |
repulicabulgaria |
67. |
repulica-bulgaria |
68. |
repulica_bulgaria |
69. |
köztársaságbulgária |
70. |
köztársaság-bulgária |
71. |
köztársaság_bulgária |
KYPROS
1. |
cypern |
2. |
cyprus |
3. |
cyprus |
4. |
kypros |
5. |
chypre |
6. |
zypern |
7. |
κυπρος |
8. |
cipro |
9. |
chipre |
10. |
chipre |
11. |
cypern |
12. |
anchipír |
13. |
kypr |
14. |
küpros |
15. |
ciprus |
16. |
kipras |
17. |
kipra |
18. |
ćipru |
19. |
cypr |
20. |
ciper |
21. |
cyprus |
22. |
kibris |
23. |
republikkencypern |
24. |
republiekcyprus |
25. |
republicofcyprus |
26. |
kyproksentasavalta |
27. |
republiquedechypre |
28. |
republikzypern |
29. |
κυπριακηδημοκρατια |
30. |
repubblicadicipro |
31. |
republicadechipre |
32. |
republicadechipre |
33. |
cypernsrepublik |
34. |
poblachtnacipíre |
35. |
kyperskarepublika |
36. |
küprosevabariik |
37. |
ciprusiköztàrsasàg |
38. |
kiprorespublika |
39. |
kiprasrepublika |
40. |
republikata’ćipru |
41. |
republikacypryjska |
42. |
republikaciper |
43. |
cyperskarepublika |
44. |
kibriscumhuriyeti |
TŠEKKI
1. |
ceska-republika |
2. |
den-tjekkiske-republik |
3. |
tschechische-republik |
4. |
tsehhi-vabariik |
5. |
τσεχικη-δημοκρατια |
6. |
czech-republic |
7. |
repulica-checa |
8. |
republique-tcheque |
9. |
repubblica-ceca |
10. |
cehijas-republika |
11. |
cekijos-respublika |
12. |
cseh-koztarsasag |
13. |
repubblica-ceka |
14. |
tsjechische-republiek |
15. |
republika-czeska |
16. |
republica-checa |
17. |
ceska-republika |
18. |
ceska-republika |
19. |
tsekin-tasavalta |
20. |
tjeckiska-republiken |
21. |
ceskarepublika |
22. |
dentjekkiskerepublik |
23. |
tschechischerepublik |
24. |
tsehhivabariik |
25. |
τσεχικηδημοκρατια |
26. |
czechrepublic |
27. |
repulicacheca |
28. |
republiquetcheque |
29. |
repubblicaceca |
30. |
cehijasrepublika |
31. |
cekijosrespublika |
32. |
csehkoztarsasag |
33. |
repubblicaceka |
34. |
tsjechischerepubliek |
35. |
republikaczeska |
36. |
republicacheca |
37. |
ceskarepublika |
38. |
ceskarepublika |
39. |
tsekintasavalta |
40. |
tjeckiskarepubliken |
41. |
czech |
42. |
cesko |
43. |
tjekkiet |
44. |
tschechien |
45. |
tsehhi |
46. |
τσεχια |
47. |
czechia |
48. |
chequia |
49. |
tchequie |
50. |
cechia |
51. |
cehija |
52. |
cekija |
53. |
csehorszag |
54. |
tsjechie |
55. |
czechy |
56. |
chequia |
57. |
ceska |
58. |
tsekinmaa |
59. |
tjeckien |
60. |
cechy |
61. |
česka-republika |
62. |
tsehhi-vabariik |
63. |
republica-checa |
64. |
republique-tcheque |
65. |
čehijas-republika |
66. |
cseh-köztarsasag |
67. |
republica-checa |
68. |
česka-republika |
69. |
českarepublika |
70. |
tsehhivabariik |
71. |
republicacheca |
72. |
republiquetcheque |
73. |
čehijasrepublika |
74. |
csehköztarsasag |
75. |
republicacheca |
76. |
českarepublika |
77. |
česko |
78. |
tsjechië |
79. |
tsehhi |
80. |
chequia |
81. |
tchequie |
82. |
čehija |
83. |
csehorszag |
84. |
česka |
85. |
čechy |
TANSKA
1. |
danemark |
2. |
denemarken |
3. |
danmark |
4. |
denmark |
5. |
tanska |
6. |
δανία |
7. |
danimarca |
8. |
dinamarca |
9. |
dänemark |
10. |
dánsko |
11. |
taani |
12. |
danija |
13. |
dānija |
14. |
id-danimarka |
15. |
dania |
16. |
danska |
17. |
dánia |
VIRO
1. |
eesti |
2. |
estija |
3. |
estland |
4. |
estonia |
5. |
estónia |
6. |
estonie |
7. |
estonija |
8. |
estonja |
9. |
εσθονία |
10. |
igaunija |
11. |
viro |
SUOMI
1. |
suomi |
2. |
finland |
3. |
finska |
4. |
finskó |
5. |
finlândia |
6. |
finlandia |
7. |
finlandja |
8. |
finnország |
9. |
suomija |
10. |
somija |
11. |
finlande |
12. |
φινλανδία |
13. |
soomi |
14. |
finnland |
15. |
finsko |
RANSKA
1. |
francia |
2. |
francie |
3. |
frankrig |
4. |
frankreich |
5. |
prantsusmaa |
6. |
γαλλια |
7. |
gallia |
8. |
france |
9. |
france |
10. |
francia |
11. |
francija |
12. |
prancūzija |
13. |
prancuzija |
14. |
franciaország |
15. |
franciaorszag |
16. |
franza |
17. |
frankrijk |
18. |
francja |
19. |
frança |
20. |
francúzsko |
21. |
francuzsko |
22. |
francija |
23. |
ranska |
24. |
frankrike |
25. |
französischerepublik |
26. |
französische-republik |
27. |
französische_republik |
28. |
franzosischerepublik |
29. |
franzosische-republik |
30. |
franzosische_republik |
31. |
franzoesischerepublik |
32. |
franzoesische-republik |
33. |
franzoesische_republik |
34. |
frenchrepublic |
35. |
french-republic |
36. |
french_republic |
37. |
republiquefrançaise |
38. |
republique-française |
39. |
republique_française |
40. |
républiquefrançaise |
41. |
république-française |
42. |
république_française |
43. |
republiquefrancaise |
44. |
republique-francaise |
45. |
republique_francaise |
46. |
républiquefrancaise |
47. |
république-francaise |
48. |
république_francaise |
49. |
alsace |
50. |
auvergne |
51. |
aquitaine |
52. |
basse-normandie |
53. |
bassenormandie |
54. |
bourgogne |
55. |
bretagne |
56. |
centre |
57. |
champagne-ardenne |
58. |
champagneardenne |
59. |
corse |
60. |
franche-comte |
61. |
franche-comté |
62. |
franchecomte |
63. |
franchecomté |
64. |
haute-normandie |
65. |
hautenormandie |
66. |
ile-de-France |
67. |
île-de-France |
68. |
iledeFrance |
69. |
îledeFrance |
70. |
languedoc-roussillon |
71. |
languedocroussillon |
72. |
limousin |
73. |
lorraine |
74. |
midi-pyrenees |
75. |
midi-pyrénées |
76. |
midipyrenees |
77. |
midipyrénées |
78. |
nord-pas-de-calais |
79. |
nordpasdecalais |
80. |
paysdelaloire |
81. |
pays-de-la-loire |
82. |
picardie |
83. |
poitou-charentes |
84. |
poitoucharentes |
85. |
provence-alpes-cote-d-azur |
86. |
provence-alpes-côte-d-azur |
87. |
provencealpescotedazur |
88. |
provencealpescôtedazur |
89. |
rhone-alpes |
90. |
rhône-alpes |
91. |
rhonealpes |
92. |
rhônealpes |
93. |
guadeloupe |
94. |
guyane |
95. |
martinique |
96. |
reunion |
97. |
réunion |
98. |
mayotte |
99. |
saint-pierre-et-miquelon |
100. |
saintpierreetmiquelon |
101. |
polynesie-française |
102. |
polynésie-française |
103. |
polynesie-francaise |
104. |
polynésie-francaise |
105. |
polynesiefrançaise |
106. |
polynésiefrançaise |
107. |
polynesiefrancaise |
108. |
polynésiefrancaise |
109. |
nouvelle-caledonie |
110. |
nouvelle-calédonie |
111. |
nouvellecaledonie |
112. |
nouvellecalédonie |
113. |
wallis-et-futuna |
114. |
wallisetfutuna |
115. |
terres-australes-et-antarctiques-françaises |
116. |
terres-australes-et-antarctiques-françaises |
117. |
terresaustralesetantarctiquesfrançaises |
118. |
terresaustralesetantarctique-françaises |
119. |
saint-barthélémy |
120. |
saintbarthélémy |
121. |
saint-barthelemy |
122. |
saintbarthelemy |
123. |
saint-martin |
124. |
saintmartin |
SAKSA
1. |
deutschland |
2. |
federalrepublicofgermany |
3. |
bundesrepublik-deutschland |
4. |
bundesrepublikdeutschland |
5. |
allemagne |
6. |
republiquefederaled'allemagne |
7. |
alemanna |
8. |
repúblicafederaldealemania |
9. |
germania |
10. |
repubblicafederaledigermania |
11. |
germany |
12. |
federalrepublicofgermany |
13. |
tyskland |
14. |
forbundsrepublikkentyskland |
15. |
duitsland |
16. |
bondsrepubliekduitsland |
17. |
nemecko |
18. |
spolkovárepublikanemecko |
19. |
alemanha |
20. |
republicafederaldaalemanha |
21. |
niemczech |
22. |
republikafederalnaniemiec |
23. |
németország |
24. |
németországiszövetségiköztársaság |
25. |
vokietijos |
26. |
vokietijosfederacinerespublika |
27. |
vacija |
28. |
vacijasfederativarepublika |
29. |
däitschland |
30. |
bundesrepublikdäitschland |
31. |
germanja |
32. |
repubblikafederalitagermanja |
33. |
gearmaine |
34. |
poblachtchnaidhmenagearmaine |
35. |
saksamaa |
36. |
saksamaaliitvabariik |
37. |
nemcija |
38. |
zweznarepublikanemcija |
39. |
γερμανία |
40. |
saksa |
41. |
saksanliittotasavalta |
42. |
Baden-Württemberg |
43. |
Bavaria |
44. |
Bayern |
45. |
Berlin |
46. |
Brandenburg |
47. |
Bremen |
48. |
Hamburg |
49. |
Hessen |
50. |
Lower-Saxony |
51. |
Mecklenburg-Western-Pomerania |
52. |
Mecklenburg-Vorpommern |
53. |
niedersachsen |
54. |
nordrhein-Westfalen |
55. |
northrhine-Westphalia |
56. |
Rheinland-Pfalz |
57. |
Rhineland-Palatinate |
58. |
Saarland |
59. |
Sachsen |
60. |
Sachsen-Anhalt |
61. |
Saxony |
62. |
Saxony-Anhalt |
63. |
Schleswig-Holstein |
64. |
Thüringen |
65. |
Thuringia |
66. |
Baden-Wuerttemberg |
67. |
bade-wurtemberg |
68. |
le-bade-wurtemberg |
69. |
Baden-Wurttemberg |
70. |
BadenWürttemberg |
71. |
BadenWuerttemberg |
72. |
badewurtemberg |
73. |
lebadewurtemberg |
74. |
BadenWurttemberg |
75. |
Baviera |
76. |
Bavière |
77. |
Freistaat-Bayern |
78. |
FreistaatBayern |
79. |
Free-State-of-Bavaria |
80. |
Stato-Libero-di-Baviera |
81. |
Etat-Libre-Bavière |
82. |
Brandebourg |
83. |
Brandeburgo |
84. |
Brandenburgii |
85. |
freieundhansestadthamburg |
86. |
freie-und-hansestadt-hamburg |
87. |
freiehansestadthamburg |
88. |
freie-hansestadt-hamburg |
89. |
hansestadt-hamburg |
90. |
hansestadthamburg |
91. |
stadthamburg |
92. |
stadt-hamburg |
93. |
hamburg-stadt |
94. |
hamburg |
95. |
landhamburg |
96. |
land-hamburg |
97. |
hamburku |
98. |
hampuriin |
99. |
hamborg |
100. |
hamburgo |
101. |
hambourg |
102. |
amburgo |
103. |
hamburgu |
104. |
hanbao |
105. |
hamburuku |
106. |
hamburk |
107. |
hesse |
108. |
hassia |
109. |
nordrheinwestfalen |
110. |
northrhinewestphalia |
111. |
northrhine-westfalia |
112. |
northrhinewestfalia |
113. |
rhenanie-du-nord-westphalie |
114. |
rhenaniedunordwestphalie |
115. |
lasaxe |
116. |
sachsen |
117. |
sajonia |
118. |
sajónia |
119. |
saksen |
120. |
saksimaa |
121. |
saksio |
122. |
saksonia |
123. |
saksonijos |
124. |
saška |
125. |
saska |
126. |
sasko |
127. |
sassonia |
128. |
saxe |
129. |
saxonia |
130. |
saxónia |
131. |
szászország |
132. |
szaszorszag |
133. |
Σαξωνία |
134. |
саксония |
135. |
freistaat-sachsen |
136. |
sorben |
137. |
serbja |
138. |
Sorben-Wenden |
139. |
Wenden |
140. |
lausitzer-sorben |
141. |
domowina |
KREIKKA
1. |
Grecia |
2. |
Graekenland |
3. |
Griechenland |
4. |
Hellas |
5. |
Greece |
6. |
Grece |
7. |
Grecia |
8. |
Griekenland |
9. |
Grecia |
10. |
Kreikka |
11. |
Grekland |
12. |
Recko |
13. |
Kreeka |
14. |
Graecia |
15. |
Graikija |
16. |
Gorogorszag |
17. |
Grecja |
18. |
Grecja |
19. |
Grecko |
20. |
Grcija |
UNKARI
1. |
magyarkoztarsasag |
2. |
republicofhungary |
3. |
republiquedehongrie |
4. |
republikungarn |
5. |
republicadehungria |
6. |
repubblicadiungheria |
7. |
republicadahungria |
8. |
ungerskarepubliken |
9. |
unkarintasavalta |
10. |
denungarskerepublik |
11. |
derepublikhongarije |
12. |
republikawegierska |
13. |
ungarivabariik |
14. |
ungarijasrepublika |
15. |
vengrijosrespublika |
16. |
magyarorszag |
17. |
hungary |
18. |
hongrie |
19. |
ungarn |
20. |
hungria |
21. |
ungheria |
22. |
ungern |
23. |
unkari |
24. |
hongarije |
25. |
wegry |
26. |
madarsko |
27. |
ungari |
28. |
ungarija |
29. |
vengrija |
30. |
magyarköztársaság |
31. |
magyarország |
32. |
madarskarepublika |
33. |
republikamadzarska |
34. |
madzarsko |
35. |
ουγγαρια |
36. |
ουγρικιδεμοκρατια |
37. |
nyugatdunántúl |
38. |
középdunántúl |
39. |
déldunántúl |
40. |
középmagyarország |
41. |
északmagyarország |
42. |
északalföld |
43. |
délalföld |
44. |
nyugatdunantul |
45. |
kozepdunantul |
46. |
deldunantul |
47. |
kozepmagyarorszag |
48. |
eszakmagyarorszag |
49. |
eszakalfold |
50. |
delalfold |
IRLANTI
1. |
irlanda |
2. |
irsko |
3. |
irland |
4. |
iirimaa |
5. |
ireland |
6. |
irlande |
7. |
irlanda |
8. |
Īrija |
9. |
Airija |
10. |
Írország |
11. |
L-Irlanda |
12. |
iρλανδία |
13. |
ierland |
14. |
irlandia |
15. |
Írsko |
16. |
irska |
17. |
irlanti |
18. |
irland |
19. |
.irlande |
20. |
Ιρλανδία |
21. |
irlande |
22. |
republicofireland |
23. |
eire |
ITALIA
1. |
Repubblica-Italiana |
2. |
RepubblicaItaliana |
3. |
Italia |
4. |
Italy |
5. |
Italian |
6. |
Italien |
7. |
Italija |
8. |
Itália |
9. |
Italië |
10. |
Italien |
11. |
Itálie |
12. |
Italie |
13. |
Olaszország |
14. |
Itālija |
15. |
Włochy |
16. |
Ιταλία |
17. |
Italja |
18. |
Taliansko |
19. |
Itaalia |
20. |
Abruzzo |
21. |
Basilicata |
22. |
Calabria |
23. |
Campania |
24. |
Emilia-Romagna |
25. |
Friuli-VeneziaGiulia |
26. |
Lazio |
27. |
Liguria |
28. |
Lombardia |
29. |
Marche |
30. |
Molise |
31. |
Piemonte |
32. |
Puglia |
33. |
Sardegna |
34. |
Sicilia |
35. |
Toscana |
36. |
Trentino-AltoAdige |
37. |
Umbria |
38. |
Valled'Aosta |
39. |
Veneto |
LATVIA
1. |
Λετονία |
2. |
Lettorszag |
3. |
Latvja |
4. |
Letland |
5. |
Lotwa |
6. |
Letonia |
7. |
Lotyssko |
8. |
Latvija |
9. |
Lettland |
10. |
Latvia |
11. |
Lotyssko |
12. |
Letland |
13. |
Lettland |
14. |
Lati |
15. |
Letonia |
16. |
Lettonie |
17. |
Lettonia |
18. |
Republicoflatvia |
19. |
Latvijskajarespublika |
LIETTUA
1. |
lietuva |
2. |
leedu |
3. |
liettua |
4. |
litauen |
5. |
lithouania |
6. |
lithuania |
7. |
litouwen |
8. |
lituania |
9. |
lituanie |
10. |
litva |
11. |
litván |
12. |
litvania |
13. |
litvanya |
14. |
litwa |
15. |
litwanja |
16. |
liettuan |
17. |
litevská |
18. |
lietuvas |
19. |
litwy |
20. |
litovska |
21. |
aukstaitija |
22. |
zemaitija |
23. |
dzukija |
24. |
suvalkija |
25. |
suduva |
26. |
lietuvos-respublika |
27. |
lietuvos_respublika |
28. |
lietuvosrespublika |
29. |
republic-of-lithuania |
30. |
republic_of_lithuania |
31. |
republiclithuania |
32. |
republicoflithuania |
33. |
republique-de-lituanie |
34. |
republique_de_lituanie |
35. |
republiquelituanie |
36. |
republiquedelituanie |
37. |
republica-de-lituania |
38. |
republica_de_lituania |
39. |
republicalituania |
40. |
republicadelituania |
41. |
litovskajarespublika |
42. |
litovskaja-respublika |
43. |
litovskaja_respublika |
44. |
litauensrepublik |
45. |
litauens-republik |
46. |
litauens_republic |
47. |
republiklitauen |
48. |
republik-litauen |
49. |
republic_litauen |
50. |
δημοκρατιατησλιθουανιας |
51. |
δημοκρατια-της-λιθουανιας |
52. |
δημοκρατια_της_λιθουανιας |
53. |
δημοκρατίατηςΛιθουανίας |
54. |
δημοκρατία-της-Λιθουανίας |
55. |
δημοκρατία_της_Λιθουανίας |
56. |
repubblicadilituania |
57. |
repubblica-di-lituania |
58. |
repubblica_di_lituania |
59. |
republieklitouwen |
60. |
republiek-litouwen |
61. |
republiek_litouwen |
62. |
republicadalituania |
63. |
republica-da-lituania |
64. |
republica_da_lituania |
65. |
liettuantasavalta |
66. |
liettuan-tasavalta |
67. |
liettuan_tasavalta |
68. |
republikenLitauen |
69. |
republiken-litauen |
70. |
republiken_litauen |
71. |
litevskárepublika |
72. |
litevská-republika |
73. |
litevská_republika |
74. |
leeduvabariik |
75. |
leedu-vabariik |
76. |
leedu_vabariik |
77. |
lietuvasrepublika |
78. |
lietuvas-republika |
79. |
lietuvas_republika |
80. |
litvánköztársaság |
81. |
litván-köztársaság |
82. |
litván_köztársaság |
83. |
repubblikatallitwanja |
84. |
repubblika-tal-litwanja |
85. |
repubblika_tal_litwanja |
86. |
republikalitwy |
87. |
republika-litwy |
88. |
republika_litwy |
89. |
litovskarepublika |
90. |
litovska-republika |
91. |
litovska_republika |
92. |
republikalitva |
93. |
republika-litva |
94. |
republika_litva |
LUXEMBURG
1. |
luxembourg |
2. |
luxemburg |
3. |
letzebuerg |
MALTA
1. |
malta |
2. |
malte |
3. |
melita |
4. |
republicofmalta |
5. |
republic-of-malta |
6. |
therepublicofmalta |
7. |
the-republic-of-malta |
8. |
repubblikatamalta |
9. |
repubblika-ta-malta |
10. |
maltarepublic |
11. |
maltarepubblika |
12. |
gozo |
13. |
ghawdex |
ALANKOMAAT
1. |
nederland |
2. |
holland |
3. |
thenetherlands |
4. |
netherlands |
5. |
lespaysbas |
6. |
hollande |
7. |
dieniederlande |
8. |
lospaisesbajos |
9. |
holanda |
PUOLA
1. |
rzeczpospolitapolska |
2. |
rzeczpospolita_polska |
3. |
rzeczpospolita-polska |
4. |
polska |
5. |
polonia |
6. |
lenkija |
7. |
poland |
8. |
polen |
9. |
pologne |
10. |
polsko |
11. |
poola |
12. |
puola |
PORTUGALI
1. |
republicaportuguesa |
2. |
portugal |
3. |
portugália |
4. |
portugalia |
5. |
portugali |
6. |
portugalska |
7. |
portugalsko |
8. |
portogallo |
9. |
portugalija |
10. |
portekiz |
11. |
πορτογαλία |
12. |
portugāle |
13. |
aveiro |
14. |
beja |
15. |
braga |
16. |
bragança |
17. |
castelobranco |
18. |
coimbra |
19. |
evora |
20. |
faro |
21. |
guarda |
22. |
leiria |
23. |
lisboa |
24. |
portalegre |
25. |
porto |
26. |
santarem |
27. |
setubal |
28. |
vianadocastelo |
29. |
viseu |
30. |
vilareal |
31. |
madeira |
32. |
açores |
33. |
alentejo |
34. |
algarve |
35. |
altoalentejo |
36. |
baixoalentejo |
37. |
beiraalta |
38. |
beirabaixa |
39. |
beirainterior |
40. |
beiralitoral |
41. |
beiratransmontana |
42. |
douro |
43. |
dourolitoral |
44. |
entredouroeminho |
45. |
estremadura |
46. |
minho |
47. |
ribatejo |
48. |
tras-os-montes-e-alto-douro |
49. |
acores |
ROMANIA
1. |
românia |
2. |
romania |
3. |
roumanie |
4. |
rumänien |
5. |
rumanien |
6. |
rumanía |
7. |
rumænien |
8. |
roménia |
9. |
romênia |
10. |
romenia |
11. |
rumunia |
12. |
rumunsko |
13. |
romunija |
14. |
rumãnija |
15. |
rumunija |
16. |
rumeenia |
17. |
ρουμανία |
18. |
románia |
19. |
rumanija |
20. |
roemenië |
SLOVAKIA
1. |
slowakische-republik |
2. |
republique-slovaque |
3. |
slovakiki-dimokratia |
4. |
slovenska-republika |
5. |
slovakiske-republik |
6. |
slovaki-vabariik |
7. |
slovakian-tasavalta |
8. |
slovakikidimokratia |
9. |
slovakiki-dimokratia |
10. |
szlovak-koztarsasag |
11. |
slovak-republic |
12. |
repubblica-slovacca |
13. |
slovakijas-republika |
14. |
slovakijos-respublika |
15. |
repubblika-slovakka |
16. |
slowaakse-republiek |
17. |
republika-slowacka |
18. |
republica-eslovaca |
19. |
slovaska-republika |
20. |
republica-eslovaca |
21. |
slovakiska-republiken |
22. |
σλοßακικη-δημοκρατια |
23. |
slowakischerepublik |
24. |
republiqueslovaque |
25. |
slovenskarepublika |
26. |
slovakiskerepublik |
27. |
slovakivabariik |
28. |
slovakiantasavalta |
29. |
szlovakkoztarsasag |
30. |
slovakrepublic |
31. |
repubblicaslovacca |
32. |
slovakijasrepublika |
33. |
slovakijosrespublika |
34. |
repubblikaslovakka |
35. |
slowaakserepubliek |
36. |
republikaslowacka |
37. |
republicaeslovaca |
38. |
slovaskarepublika |
39. |
republicaeslovaca |
40. |
slovakiskarepubliken |
41. |
σλοßακικηδημοκρατια |
42. |
slowakei |
43. |
slovaquie |
44. |
slovakia |
45. |
slovensko |
46. |
slovakiet |
47. |
slovakkia |
48. |
szlovakia |
49. |
slovacchia |
50. |
slovakija |
51. |
slowakije |
52. |
slowacija |
53. |
eslovaquia |
54. |
slovaska |
55. |
σλοßακικη |
56. |
slovakien |
57. |
république-slovaque |
58. |
slovenská-republika |
59. |
szlovák-köztársaság |
60. |
slovākijos-respublika |
61. |
republika-słowacka |
62. |
república-eslovaca |
63. |
slovaška-republika |
64. |
slovačka-republika |
65. |
lýdveldid-slovakia |
66. |
républiqueslovaque |
67. |
slovenskárepublika |
68. |
szlovákköztársaság |
69. |
slovākijosrespublika |
70. |
republikasłowacka |
71. |
repúblicaeslovaca |
72. |
slovaškarepublika |
73. |
slovačkarepublika |
74. |
lýdveldidslovakia |
75. |
szlovákia |
76. |
slovākija |
77. |
słowacija |
78. |
slovaška |
79. |
slovačka |
SLOVENIA
1. |
slovenija |
2. |
slovenia |
3. |
slowenien |
4. |
slovenie |
5. |
la-slovenie |
6. |
laslovenie |
7. |
eslovenia |
8. |
republikaslovenija |
9. |
republika-slovenija |
10. |
republicofslovenia |
11. |
republic-of-slovenia |
12. |
szlovenia |
13. |
szlovenkoztarsasag |
14. |
szloven-koztarsasag |
15. |
repubblicadislovenia |
16. |
repubblica-di-slovenia |
ESPANJA
1. |
españa |
2. |
reinodeespana |
3. |
reino-de-espana |
4. |
espagne |
5. |
espana |
6. |
espanha |
7. |
espanja |
8. |
espanya |
9. |
hispaania |
10. |
hiszpania |
11. |
ispanija |
12. |
spagna |
13. |
spain |
14. |
spanielsko |
15. |
spanien |
16. |
spanija |
17. |
spanje |
18. |
reinodeespaña |
19. |
reino-de-españa |
20. |
španielsko |
21. |
spānija |
22. |
španija |
23. |
španiělsko |
24. |
espainia |
25. |
ispania |
26. |
ισπανια |
27. |
andalucia |
28. |
andalucía |
29. |
andalousie |
30. |
andalusia |
31. |
andalusien |
32. |
juntadeandalucia |
33. |
juntadeandalucía |
34. |
aragon |
35. |
aragón |
36. |
gobiernodearagon |
37. |
gobiernoaragón |
38. |
principadodeasturias |
39. |
principaudasturies |
40. |
asturias |
41. |
asturies |
42. |
illesbalears |
43. |
islasbaleares |
44. |
canarias |
45. |
gobiernodecanarias |
46. |
canaryisland |
47. |
kanarischeinseln |
48. |
cantabria |
49. |
gobiernodecantabria |
50. |
castillalamancha |
51. |
castilla-lamancha |
52. |
castillayleon |
53. |
castillayleón |
54. |
juntadecastillayleon |
55. |
juntadecastillayleón |
56. |
generalitatdecatalunya |
57. |
generalitatdecataluña |
58. |
catalunya |
59. |
cataluña |
60. |
katalonien |
61. |
catalonia |
62. |
catalogna |
63. |
catalogne |
64. |
cataloniě |
65. |
katalonias |
66. |
catalunha |
67. |
kataloniens |
68. |
katalonian |
69. |
catalonië |
70. |
extremadura |
71. |
comunidadautonomadeextremadura |
72. |
comunidadautónomadeextremadura |
73. |
xuntadegalicia |
74. |
comunidadautonomadegalicia |
75. |
comunidaautónomadegalicia |
76. |
comunidadeautonomadegalicia |
77. |
comunidadeautónomadegalicia |
78. |
larioja |
79. |
gobiernodelarioja |
80. |
comunidadmadrid |
81. |
madridregion |
82. |
regionmadrid |
83. |
madrid |
84. |
murciaregion |
85. |
murciaregión |
86. |
murciaregione |
87. |
murciaregiao |
88. |
regiondemurcia |
89. |
regióndemurcia |
90. |
regionofmurcia |
91. |
regionvonmurcia |
92. |
regionedimurcia |
93. |
regiaodomurcia |
94. |
navarra |
95. |
nafarroa |
96. |
navarre |
97. |
navarracomunidadforal |
98. |
nafarroaforukomunitatea |
99. |
nafarroaforuerkidegoa |
100. |
communauteforaledenavarre |
101. |
communautéforaledenavarre |
102. |
foralcommunityofnavarra |
103. |
paisvasco |
104. |
paísvasco |
105. |
euskadi |
106. |
euskalherria |
107. |
paisbasc |
108. |
basquecountry |
109. |
paysbasque |
110. |
paesebasco |
111. |
baskenland |
112. |
paisbasco |
113. |
χώρατωνβάσκων |
114. |
gobiernovasco |
115. |
euskojaurlaritza |
116. |
governbasc |
117. |
basquegovernment |
118. |
gouvernementbasque |
119. |
governobasco |
120. |
baskischeregierung |
121. |
baskitschebestuur |
122. |
κυβέρνησητωνβάσκων |
123. |
comunidad-valenciana |
124. |
comunidadvalenciana |
125. |
comunitat-valenciana |
126. |
comunitatvalenciana |
127. |
ceuta |
128. |
gobiernoceuta |
129. |
melilla |
130. |
gobiernomelilla |
RUOTSI
1. |
suecia |
2. |
reinodesuecia |
3. |
sverige |
4. |
kongerietsverige |
5. |
schweden |
6. |
königreichschweden |
7. |
konigreichschweden |
8. |
σουηδία |
9. |
ΒασίλειοτηςΣουηδίας |
10. |
sweden |
11. |
kingdomofsweden |
12. |
suède |
13. |
suede |
14. |
royaumedesuède |
15. |
royaumedesuede |
16. |
svezia |
17. |
regnodisvezia |
18. |
zweden |
19. |
koninkrijkzweden |
20. |
suécia |
21. |
reinodasuécia |
22. |
reinodasuecia |
23. |
ruotsi |
24. |
ruotsinkuningaskunta |
25. |
konungariketsverige |
26. |
švédsko |
27. |
rootsi |
28. |
svedija |
29. |
svédorszag |
30. |
svedorszag |
31. |
l-isvezja |
32. |
szweja |
33. |
švedska |
34. |
svedska |
YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA
1. |
unitedkingdom |
2. |
united-kingdom |
3. |
united_kingdom |
4. |
greatbritain |
5. |
great-britain |
6. |
great_britain |
7. |
britain |
8. |
cymru |
9. |
england |
10. |
northernireland |
11. |
northern-ireland |
12. |
northern_ireland |
13. |
scotland |
14. |
wales |
2. Luettelo maiden nimistä ja maista, jotka voivat varata ne:
KROATIA
1. |
croatia |
2. |
kroatia |
3. |
kroatien |
4. |
kroatien |
5. |
croazia |
6. |
kroatien |
7. |
croacia |
8. |
croatie |
9. |
horvátország |
10. |
horvatorszag |
11. |
kroatië |
12. |
kroatie |
13. |
chorwacja |
14. |
κροατία |
15. |
chorvatsko |
16. |
charvátsko |
17. |
horvaatia |
18. |
kroaatia |
19. |
croácia |
20. |
croacia |
21. |
horvātija |
22. |
horvatija |
23. |
kroatija |
24. |
kroazja |
25. |
chorvátsko |
26. |
chrovatsko |
27. |
hrvaška |
28. |
hrvaska |
ISLANTI
1. |
arepublicadeislândia |
2. |
deijslandrepubliek |
3. |
deijslandrepubliek |
4. |
derepubliekvanijsland |
5. |
derepubliekvanijsland |
6. |
iceland |
7. |
icelandrepublic |
8. |
iepublikaislande |
9. |
ijsland |
10. |
island |
11. |
islanda |
12. |
islande |
13. |
islandia |
14. |
islândia |
15. |
islandica |
16. |
islandrepublik |
17. |
islandskylisejnik |
18. |
islannintasavalta |
19. |
islanti |
20. |
izland |
21. |
ísland |
22. |
íslenskalýðveldið |
23. |
köztársaságizland |
24. |
larepubblicadiislanda |
25. |
larepúblicadeislandia |
26. |
larépubliquedislande |
27. |
lislande |
28. |
lýðveldiðísland |
29. |
puklerkaislandska |
30. |
rahvavabariikisland |
31. |
repubblicadiislanda |
32. |
repubblikataisland |
33. |
republicoficeland |
34. |
republikaisland |
35. |
republikaislandia |
36. |
republikavisland |
37. |
republikkenisland |
38. |
republikvonisland |
39. |
repúblicadeislandia |
40. |
repúblicadeislândia |
41. |
républiquedislande |
42. |
ΔημοκρατίατηςΙσλανδίας |
43. |
Ισλανδία |
LIECHTENSTEIN
1. |
fyrstendømmetliechtenstein |
2. |
fürstentumliechtenstein |
3. |
principalityofliechtenstein |
4. |
liechtensteinivürstiriiki |
5. |
liechtensteininruhtinaskunta |
6. |
principautédeliechtenstein |
7. |
πριγκιπάτοτουλιχτενστάιν |
8. |
furstadæmisinsliechtensteins |
9. |
principatodelliechtenstein |
10. |
lichtenšteinokunigaikštystė |
11. |
lihtenšteinasfirstiste |
12. |
prinċipalitàtal-liechtenstein |
13. |
vorstendomliechtenstein |
14. |
fyrstedømmetliechtenstein |
15. |
księstwoliechtenstein |
16. |
principadodoliechtenstein |
17. |
furstendömetliechtenstein |
18. |
lichtenštajnskékniežatstvo |
19. |
kneževinolihtenštajn |
20. |
principadodeliechtenstein |
21. |
lichtenštejnskéknížectví |
22. |
lichtensteinihercegség |
NORJA
1. |
norge |
2. |
noreg |
3. |
norway |
4. |
norwegen |
5. |
norvege |
6. |
norvège |
7. |
noruega |
8. |
norvegia |
9. |
norvégia |
10. |
norsko |
11. |
nórsko |
12. |
norra |
13. |
norja |
14. |
norvegija |
15. |
norvēģija |
16. |
noorwegen |
17. |
Νορßηγία |
18. |
norvegja |
19. |
norveġja |
20. |
norveska |
21. |
norveška |
22. |
norwegia |
23. |
norga |
TURKKI
1. |
turkiye |
2. |
türkiye |
3. |
turkiyecumhuriyeti |
4. |
türkiyecumhuriyeti |
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/30 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1256/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
asetuksen (EY) N:o 829/2007 muuttamisesta eläimistä saatavia sivutuotteita koskeville kaupallisille asiakirjoille ja terveystodistuksille myönnetyn siirtymäajan osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä 3 päivänä lokakuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 (1) ja erityisesti sen 28 artiklan toisen kohdan, 29 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 32 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 vahvistetaan eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevat vaatimukset tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden kaupalle, maahantuonnille ja kauttakuljetukselle yhteisön kautta. |
(2) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteiden I, II, VII, VIII, X ja XI muuttamisesta tiettyjen eläimistä saatavien sivutuotteiden markkinoille saattamisen osalta 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 829/2007 muutetaan asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitettä II kaupallisen asiakirjan mallin osalta ja liitettä X tiettyjen eläinten sivutuotteiden tuontia koskevien terveystodistusten osalta. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 829/2007 2 artiklassa säädetään kyseisen asetuksen voimaantulopäivää seuraavan kuuden kuukauden siirtymäkaudesta, jonka aikana voidaan käyttää asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä II vahvistetun mallin mukaisia kaupallisia asiakirjoja ja liitteessä X vahvistettuja terveystodistuksia, jotka on täytetty ennen asetuksen (EY) N:o 829/2007 voimaantulopäivää sovellettavien säännösten mukaisesti. Asetuksen julkaisemisen jälkeen komissio on kuitenkin saanut useita selvennyspyyntöjä, jotka koskevat siirtymäkautena sovellettavia säännöksiä. |
(4) |
Jotta oikeusvarmuus säilyisi, olisi selvennettävä, että siirtymäkauden loppuun saakka kolmansien maiden taloudelliset toimijat ja eläinlääkintäviranomaiset saavat tarvittaessa edelleen laatia ja allekirjoittaa kaupallisia asiakirjoja ja terveystodistuksia, jotka ovat ennen asetuksen (EY) N:o 829/2007 voimaantuloa vaadittujen mallien mukaisia. |
(5) |
Lisäksi olisi löydettävä käyttökelpoinen ratkaisu sellaisille tavaraerille, joita koskevat asiakirjat on annettu siirtymäkauden aikana mutta jotka eivät saavu yhteisössä sijaitsevaan määräpaikkaansa ennen kyseistä päivämäärää. Tällaisten tavaraerien kaupan yhteisössä tai tuonnin yhteisöön olisi tarvittaessa edelleen oltava sallittua kahden kuukauden ajan kyseisestä päivämäärästä. |
(6) |
Jotta tämän asetuksen soveltaminen olisi helpompaa sidosryhmille ja kolmansien maiden viranomaisille, asetuksessa (EY) N:o 829/2007 vahvistettua alkuperäistä 24 päivänä heinäkuuta 2007 alkanutta kuuden kuukauden siirtymäaikaa olisi jatkettava 30 päivään huhtikuuta 2008. Lisäaikaa olisi varattava sellaisten asiakirjojen ja todistusten hyväksymiseen, jotka koskevat tavaraerien kauppaa yhteisössä ja tuontia yhteisöön. |
(7) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 829/2007 olisi muutettava. |
(8) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EY) N:o 829/2007 2 artikla seuraavasti:
”2 artikla
Siirtymäkautena 30 päivään huhtikuuta 2008 asti jäsenvaltiot hyväksyvät tavaraerät, joiden mukana toimitetaan kaupalliset asiakirjat ja terveystodistukset, jotka on laadittu ja allekirjoitettu 23 päivään heinäkuuta 2007 sovellettavien asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 vahvistettujen säännösten mukaisesti.
Jäsenvaltiot hyväksyvät kyseiset tavaraerät 30 päivään kesäkuuta 2008 asti, jos mukana toimitetut kaupalliset asiakirjat ja terveystodistukset on laadittu ja allekirjoitettu ennen 1 päivää toukokuuta 2008.”
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Markos KYPRIANOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 829/2007 (EUVL L 191, 21.7.2007, s. 1).
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/32 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1257/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
riisiä koskevien tuontitodistusten myöntämisestä asetuksella (EY) N:o 327/98 avattujen tariffikiintiöiden mukaisesti lokakuun 2007 osakaudeksi
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (1),
ottaa huomioon tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Riisin ja rikotun riisin tuontia koskevien tiettyjen tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista 10 päivänä helmikuuta 1998 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 327/98 (3) avataan eräitä riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien tuontitariffikiintiöitä, jotka on jaettu alkuperämaittain ja useaan osakauteen mainitun asetuksen liitteen IX mukaisesti, ja vahvistetaan niiden hallinnointitapa. |
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn kiintiön, jonka järjestysnumero on 09.4138, osalta toinen osakausi on lokakuu. Tähän kiintiöön sisältyvät kiintiöissä, joiden järjestysnumerot ovat 09.4127–09.4128–09.4129–09.4130, edellisen osakauden käyttämättä jääneet määrät. Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan b ja e alakohdassa säädettyjen kiintiöiden, joiden järjestysnumerot ovat 09.4148 ja 09.4168 ja joihin sisältyvät edellisen osakauden käyttämättä jääneet määrät, osalta viimeinen osakausi on lokakuu. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 327/98 8 artiklan a alakohdan mukaisesti tehdyn ilmoituksen perusteella mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti lokakuun 2007 ensimmäisten 10 työpäivän aikana kiintiöitä, joiden järjestysnumerot ovat 09.4138–09.4148, varten jätetyt hakemukset koskevat määrää, joka on suurempi kuin käytettävissä oleva määrä. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava kyseisten kiintiöiden osalta haettuihin määriin sovellettava jakokerroin. |
(4) |
On myös aiheellista ilmoittaa kunkin asetuksessa (EY) N:o 327/98 säädetyn kiintiön lopullinen käyttöprosentti vuonna 2007, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Asetuksessa (EY) N:o 327/98 tarkoitettuihin kiintiöihin, joiden järjestysnumerot ovat 09.4138–09.4148, kuuluvaa riisiä varten lokakuun 2007 ensimmäisten 10 työpäivän aikana jätettyjen tuontitodistushakemusten perusteella myönnetään todistuksia siten, että haettuihin määriin sovelletaan tämän asetuksen liitteessä vahvistettuja jakokertoimia.
2. Kunkin asetuksessa (EY) N:o 327/98 säädetyn kiintiön lopullinen käyttöprosentti vuonna 2007 ilmoitetaan tämän asetuksen liitteessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Jean-Luc DEMARTY
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 797/2006 (EUVL L 144, 31.5.2006, s. 1).
(2) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 289/2007 (EUVL L 78, 17.3.2007, s. 17).
(3) EYVL L 37, 11.2.1998, s. 5. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2019/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 48).
LIITE
Lokakuun 2007 osakaudeksi jaettavat määrät asetuksen (EY) N:o 327/98 mukaisesti ja vuoden 2007 käyttöprosentit:
a) |
Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 30 kuuluvan kokonaan tai osittain hiotun riisin kiintiö
|
b) |
Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 20 kuuluvan esikuoritun riisin kiintiö
|
c) |
Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 40 kuuluvien rikottujen riisinjyvien kiintiö
|
d) |
Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 30 kuuluvan osittain tai kokonaan hiotun riisin kiintiö
|
e) |
Asetuksen (EY) N:o 327/98 1 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetty CN-koodiin 1006 40 kuuluvien rikottujen riisinjyvien kiintiö
|
(1) Tälle osakaudelle ei ole käytettävissä olevia määriä.
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/35 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1258/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavien tukien määrän vahvistamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (2) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan 1 kohdan mukaan kummankin mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinoiden noteerausten tai hintojen ja yhteisön markkinoiden hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella. |
(2) |
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (3) täsmennetään ne tuotteet, joille olisi vahvistettava tuen määrä, jota sovelletaan vietäessä niitä joko asetuksen (EY) N:o 1784/2003 liitteessä III tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 liitteessä IV lueteltuina tavaroina. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan tuen määrä vahvistetaan kuukausittain 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta. |
(4) |
Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisältyville maataloustuotteille myönnettävän vientituen osalta tehdyt maksusitoumukset saattavat vaarantua, jos tuen määrät vahvistetaan ennakolta suuriksi. Tämän vuoksi olisi kyseisissä tapauksissa toteutettava varotoimenpiteitä estämättä kuitenkaan pitkäaikaisten sopimusten tekoa. Erityisen tuen määrän vahvistaminen niitä tapauksia varten, joissa tuen ennakkovahvistusta käytetään, on toimenpide, jolla näiden eri tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. |
(5) |
Neuvoston päätöksellä 87/482/ETY (4) hyväksytyn Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn makaronivalmisteiden vientiä yhteisöstä Yhdysvaltoihin koskeva sopimus huomioon ottaen on tarpeen eritellä CN-koodeihin 1902 11 00 ja 1902 19 kuuluvien tavaroiden tuki niiden määräpaikan mukaan. |
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 15 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti on tarpeen vahvistaa alennetun tuen määrä ottaen huomioon kyseiseen perustuotteeseen sovellettava komission asetuksen (ETY) N:o 1722/93 (5) mukainen tuotantotuen määrä, joka on ollut voimassa tavaroiden oletettuna valmistusajankohtana. |
(7) |
Alkoholijuomia ei pidetä erityisen herkkinä niiden valmistamiseen käytettävien viljojen hinnanvaihteluille. Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 19 kuitenkin määrätään, että on säädettävä tarpeellisista toimenpiteistä, joilla helpotetaan yhteisön viljojen käyttöä viljoista valmistettavien alkoholijuomien tuotannossa. Alkoholijuomien muodossa vietyihin viljoihin sovellettavaa vientitukea on syytä mukauttaa vastaavasti. |
(8) |
Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 liitteessä I ja asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklassa tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 1 artiklassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (EY) N:o 1784/2003 liitteessä III tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 liitteessä IV mainittuina tavaroina, sovellettavien tukien määrät on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä lokakuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Heinz ZOUREK
Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).
(2) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 797/2006 (EUVL L 144, 31.5.2006, s. 1).
(3) EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 447/2007 (EUVL L 106, 24.4.2007, s. 31).
(4) EYVL L 275, 29.9.1987, s. 36.
(5) EYVL L 159, 1.7.1993, s. 112. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1584/2004 (EUVL L 280, 31.8.2004, s. 11).
LIITE
Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin vilja- ja riisialojen tuotteisiin sovellettavien tukien määrät 26 päivänä lokakuuta 2007 (1)
(EUR/100 kg) |
|||
CN-koodi |
Tavaran kuvaus (2) |
Tuen määrä 100 kg:lle perustuotetta |
|
Tuen ennakkovahvistusta käytettäessä |
Muissa tapauksissa |
||
1001 10 00 |
Durumvehnä: |
|
|
– vietäessä CN-koodeihin 1902 11 ja 1902 19 kuuluvia tavaroita Amerikan yhdysvaltoihin |
— |
— |
|
– muissa tapauksissa |
— |
— |
|
1001 90 99 |
Tavallinen vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja: |
|
|
– vietäessä CN-koodeihin 1902 11 ja 1902 19 kuuluvia tavaroita Amerikan yhdysvaltoihin |
— |
— |
|
– muissa tapauksissa: |
|
|
|
– – sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1043/2005 15 artiklan 3 kohtaa (3) |
— |
— |
|
– – vietäessä alanimikkeeseen 2208 kuuluvia tavaroita (4) |
— |
— |
|
– – muissa tapauksissa |
— |
— |
|
1002 00 00 |
Ruis |
— |
— |
1003 00 90 |
Ohra |
|
|
– vietäessä alanimikkeeseen 2208 kuuluvia tavaroita (4) |
— |
— |
|
– muissa tapauksissa |
— |
— |
|
1004 00 00 |
Kaura |
— |
— |
1005 90 00 |
Maissi, käytetty seuraavien tavaroiden muodossa: |
|
|
– tärkkelys: |
|
|
|
– – sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1043/2005 15 artiklan 3 kohtaa (3) |
— |
— |
|
– – vietäessä alanimikkeeseen 2208 kuuluvia tavaroita (4) |
— |
— |
|
– – muissa tapauksissa |
— |
— |
|
– CN-koodeihin 1702 30 51, 1702 30 59, 1702 30 91, 1702 30 99, 1702 40 90, 1702 90 50, 1702 90 75, 1702 90 79, 2106 90 55 kuuluva glukoosi, glukoosisiirappi, maltodekstriini, maltodekstriinisiirappi (5): |
|
|
|
– – sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1043/2005 15 artiklan 3 kohtaa (3) |
— |
— |
|
– – vietäessä alanimikkeeseen 2208 kuuluvia tavaroita (4) |
— |
— |
|
– – muissa tapauksissa |
— |
— |
|
– – vietäessä alanimikkeeseen 2208 kuuluvia tavaroita (4) |
— |
— |
|
– muut (mukaan lukien jalostamaton käyttö) |
— |
— |
|
CN-koodiin 1108 13 00 kuuluva perunatärkkelys, joka rinnastetaan maissin jalostuksesta saatavaan tuotteeseen: |
|
|
|
– sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1043/2005 15 artiklan 3 kohtaa (3) |
— |
— |
|
– – vietäessä alanimikkeeseen 2208 kuuluvia tavaroita (4) |
— |
— |
|
– muissa tapauksissa |
— |
— |
|
ex 1006 30 |
Kokonaan hiottu riisi: |
|
|
– lyhytjyväinen |
— |
— |
|
– keskipitkäjyväinen |
— |
— |
|
– pitkäjyväinen |
— |
— |
|
1006 40 00 |
Rikkoutuneet riisinjyvät |
— |
— |
1007 00 90 |
Durra, ei kuitenkaan kylvämiseen tarkoitetut hybridit |
— |
— |
(1) Tässä liitteessä vahvistettuja määriä ei sovelleta Sveitsin valaliiton tai Liechtensteinin ruhtinaskunnan alueelle vietyihin tavaroihin, jotka luetellaan 22 päivästä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II.
(2) Perustuotteita ja/tai niihin rinnastettavia tuotteita jalostamalla saatuihin maataloustuotteisiin sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 liitteessä V vahvistettuja kertoimia.
(3) Kyseessä olevat tavarat kuuluvat CN-koodiin 3505 10 50.
(4) Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 liitteessä III luetellut tai asetuksen (ETY) N:o 2825/93 (EYVL L 258, 16.10.1993, s. 6) 2 artiklassa tarkoitetut tavarat.
(5) CN-koodeihin 1702 30 99, 1702 40 90 ja 1702 60 90 kuuluvien siirappien osalta, jotka on saatu sekoittamalla glukoosi- ja fruktoosisiirappia, vientituki koskee ainoastaan glukoosisiirappia.
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/39 |
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1259/2007,
annettu 25 päivänä lokakuuta 2007,
perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin sokerialan tuotteisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan voidaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan b, c, d, ja g alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus kattaa vientituella, jos kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä VII mainittuina tavaroina. |
(2) |
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä VII lueteltuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä. |
(3) |
Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan tuen määrä vahvistetaan kuukausittain 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta. |
(4) |
Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklan 4 kohdassa säädetään, että tavaraan sisältyvälle tuotteelle myönnettävä vientituki ei saa olla suurempi kuin kyseiseen tuotteeseen sitä sellaisenaan vietäessä sovellettava tuki. |
(5) |
Tässä asetuksessa vahvistettujen tukien määrien osalta voidaan käyttää ennakkovahvistusta, sillä tulevien kuukausien markkinatilannetta ei ole mahdollista vielä varmuudella arvioida. |
(6) |
Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisältyville maataloustuotteille myönnettävän vientituen osalta tehdyt maksusitoumukset saattavat vaarantua, jos tuen määrät vahvistetaan ennakolta suuriksi. Tämän vuoksi olisi kyseisissä tapauksissa toteutettava varotoimenpiteitä estämättä kuitenkaan pitkäaikaisten sopimusten tekoa. Erityisen tuen määrän vahvistaminen niitä tapauksia varten, joissa tuen ennakkovahvistusta käytetään, on toimenpide, jolla näiden eri tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. |
(7) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 liitteessä I ja asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdassa ja 2 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä VII lueteltuina tavaroina, sovellettavien tukien määrät on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä lokakuuta 2007.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Heinz ZOUREK
Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja
(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1585/2006 (EUVL L 294, 25.10.2006, s. 19).
(2) EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 447/2007 (EUVL L 106, 24.4.2007, s. 31).
LIITE
Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin sokerialan tuotteisiin sovellettavien tukien määrät 26 päivästä lokakuuta 2007 (1)
CN-koodi |
Tavaran kuvaus |
Tuen määrä EUR/100 kg |
|
tukien ennakkovahvistusta käytettäessä |
muissa tapauksissa |
||
1701 99 10 |
valkoinen sokeri |
31,06 |
31,06 |
(1) Tässä liitteessä vahvistettuja määriä ei sovelleta vientiin, joka suuntautuu
a) |
seuraaviin kolmansiin maihin: Albania, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Montenegro, Kosovo, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Andorra, Pyhä istuin (Vatikaanivaltio) ja Liechtenstein, eikä Sveitsin valaliiton alueelle vietyihin tavaroihin, jotka luetellaan 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II; |
b) |
seuraaville yhteisön tullialueen ulkopuolisille EU:n jäsenvaltioiden alueille: Gibraltar, Ceuta, Melilla, Livignon ja Campionen kunnat Italiassa, Helgoland, Grönlanti, Färsaaret sekä ne Kyproksen tasavallan alueet, jotka eivät kuulu Kyproksen tasavallan hallituksen tosiasialliseen hallintaan. |
II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
PÄÄTÖKSET
Komissio
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/41 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 30 päivänä marraskuuta 2005,
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisesta menettelystä seuraavia yrityksiä vastaan: Armando Álvarez SA, Bernay Film Plastique, Bischof + Klein France SAS, Bischof + Klein GmbH & Co. KG, Bonar Technical Fabrics N.V., British Polythene Industries PLC, Cofira-Sac SA, Combipac B.V., Fardem Packaging B.V., FLSmidth & Co. A/S, FLS Plast A/S, Groupe Gascogne, JM Gesellschaft für industrielle Beteiligungen mbH & Co. KGaA, Kendrion N.V., Koninklijke Verpakkingsindustrie Stempher C.V., Low & Bonar PLC, Nordenia International AG, Nordfolien GmbH, Plásticos Españoles S.A., RKW AG Rheinische Kunststoffwerke, Sachsa Verpackung GmbH, Stempher B.V., Trioplast Industrier AB, Trioplast Wittenheim SA, UPM-Kymmene Oyj
(Asia N:o COMP/38354 – Teollisuussäkit)
(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 4634)
(Ainoastaan ranskan-, englannin-, hollannin-, saksan- ja espanjankieliset tekstit ovat todistusvoimaisia)
(2007/686/EY)
Komissio teki 30 päivänä marraskuuta 2005 EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan mukaista menettelyä koskevan päätöksen. Komissio julkaisee osapuolten nimet ja päätöksen olennaisen sisällön sekä mahdollisesti määrättävät seuraamukset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 30 artiklan säännösten mukaisesti. Se ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta.
1. YHTEENVETO ASIASTA
1.1 Päätöksen osoitus
(1) |
Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille, jotka ovat rikkoneet EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa:
|
(2) |
Edellä mainitut tämän päätöksen kohteena olevat yritykset ovat osallistuneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 artiklan jatkuvaan ja yhtenäiseen rikkomiseen Benelux-maissa, Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa (2) vahvistamalla teollisuussäkkien hinnat, sopimalla yhteisistä hintalaskelmien malleista, jakamalla markkinaosuuksia ja myyntikiintiöitä sekä asiakkaita ja sopimuksia, esittämällä yhteensovitettuja tarjouksia tarjouskilpailuissa ja vaihtamalla yksilöllisiä tietoja. Tämä rikkominen on jatkunut yrityksestä riippuen 3–20 vuotta. |
1.2 Teollisuussäkkien ala
(3) |
Muovisia teollisuussäkkejä (3) (joita kutsutaan yleensä teollisuussäkeiksi) käytetään pakattaessa perushyödykkeitä ja yleisemmin raaka-aineita, lannoitteita, polymeerejä, rakennusmateriaaleja, maatalous- ja puutarhatuotteita ja rehuja. |
(4) |
Muoviset teollisuussäkit voidaan jakaa neljään ryhmään:
|
1.3 Tarjonta
(5) |
Suuntaus muovikalvojen ja -säkkien valmistajien keskittymiseen on ollut havaittavissa jo 1990-luvun alusta, ja viime vuosina on toteutettu monia yritysostoja. Useampiin EU:n jäsenvaltioihin sijoittautuneiden Euroopan laajuisten yritysten lisäksi pienemmät yritykset ovat valinneet alueellisen kehitysstrategian, ja myös ne toimivat näillä markkinoilla. |
1.4 Kysyntä
(6) |
Teollisuus käytti 1950-luvulle asti kangas- ja paperisäkkejä hyödykkeiden kuljettamiseen. Meriliikenteen irtotavarakuljetusten kehittyessä kangassäkkiteollisuus taantui. Polyeteenisäkkien tulo markkinoille 1950-luvulla johti tämäntyyppisten säkkien kysynnän kasvuun, sillä ne mm. vastasivat teollisuuden tarpeeseen vesitiiviistä pakkauksista. |
(7) |
FFS-kalvot ovat 1970-luvun puolivälin jälkeen alkaneet korvata muuntyyppiset teollisuussäkit. Niiden menestys perustuu etenkin automatisoituun täyttöprosessiin, joka mahdollistaa suurten volyymien käsittelyn, ja työvoiman rajoitettuun tarpeeseen. |
1.5 Rikkomisen laajuus
(8) |
Tutkinnassa ilmeni, että kartelli kattoi Benelux-maiden, Ranskan, Saksan ja Espanjan markkinat. Kyseisten markkinoiden arvon arvioidaan olleen 220 miljoonaa euroa vuonna 1996 ja 250–300 miljoonaa euroa vuonna 2001. Kartellin jäsenet kattoivat noin 75 prosenttia markkinoista vuonna 1996. |
1.6 Lähtökohta ja menettely
(9) |
Marraskuussa 2001 BPI-yritys ilmoitti komissiolle teollisuussäkkien alalla toimivasta kartellista ja halusi tehdä komission kanssa yhteistyötä sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa vuonna 1996 annetun tiedonannon (4) mukaisesti. BPI toimitti komissiolle todisteita, joiden avulla kesäkuussa 2002 voitiin suorittaa tarkastuksia yritysten tiloissa. |
1.7 Kartellin toiminta
(10) |
Kartelli toimi kahdella tasolla:
|
(11) |
Havaittuja kilpailunvastaisia menettelytapoja olivat mm. seuraavat:
|
2. SAKOT
2.1 Perusmäärä
(12) |
Sakon perusmäärä määritellään rikkomisen vakavuuden ja keston perusteella. |
2.1.1 Vakavuus
(13) |
Kun otetaan huomioon rikkomisen luonne ja sen maantieteellinen laajuus, sitä on pidettävä erittäin vakavana. |
2.1.2 Erilainen kohtelu
(14) |
Erittäin vakavan rikkomisen tapauksessa sovellettavien sakkojen suuruusluokan perusteella eri yrityksiä voidaan kohdella eri tavoin, jotta voidaan ottaa huomioon yrityksen todelliset taloudelliset valmiudet merkittävän vahingon aiheuttamiseen kilpailulle. Tämä on asianmukaista, kun rikkomiseen osallistuvien yritysten välillä on tuntuvia kokoeroja, kuten tässä tapauksessa. |
(15) |
Yritykset on jaettu kuuteen ryhmään sen perusteella, mikä niiden suhteellinen merkitys oli vuonna 1996 merkityksellisillä markkinoilla. Vuosi 1996 valittiin viitevuodeksi, koska se oli viimeisin kokonainen rikkomisvuosi, jolloin kaikki kartelliin osallistuneet yritykset vielä toimivat merkityksellisillä markkinoilla. |
(16) |
Wavin/BPI ja Bischof+Klein, joiden markkinaosuuksiksi arvioidaan 12,5 prosenttia ja 11,5 prosenttia sijoitetaan ensimmäiseen ryhmään. Nordenia/Nordfolien sijoitetaan toiseen ryhmään 8,9 prosentin markkinaosuudella. Aspla (7,2 prosenttia) ja Fardem (6,6 prosenttia) sijoitetaan kolmanteen ryhmään. UPM-Kymmene (4,8 prosenttia), RKW (4,6 prosenttia) ja Stempher (4,3 prosenttia) sijoitetaan neljänteen ryhmään. Bonar Technical Fabrics (3,1 prosenttia), Cofira (2,9 prosenttia) ja Trioplast Wittenheim (2,8 prosenttia) sijoitetaan viidenteen ryhmään. Sachsa (2,3 prosenttia), Bischof + Klein France (1,9 prosenttia) ja Bernay Film Plastique (1,6 prosenttia) sijoitetaan kuudenteen ryhmään. |
(17) |
Stempherin (Koninklijke Verpakkingsindustrie Stempher C.V. ja Stempher BV) osalta asiakirja-aineistossa ei ole näyttöä siitä, että se olisi ollut tietoinen maailmanlaajuisesta kartellijärjestelystä. Sen osallistuminen kartelliin on rajoittunut yhteen alaryhmään, joka liittyi pelkästään Alankomaiden markkinoihin (ja satunnaisesti Belgian markkinoihin). Tämän vuoksi Stempherille määrättävän sakon perusmäärää alennetaan 25 prosenttia. |
2.1.3 Riittävä varoittava vaikutus
(18) |
Erittäin vakavien rikkomisten tapauksessa mahdollisten sakkojen suuruusluokka voidaan asettaa tasolle, joka varmistaa myös niiden riittävän varoittavan vaikutuksen kunkin yrityksen koko ja taloudelliset voimavarat huomioon ottaen. Tältä osin komissio toteaa, että vuonna 2004 eli tätä päätöstä edeltävänä tilikautena, UPM-Kymmene -ryhmän liikevaihto oli 9 820 miljoonaa euroa. Tämän vuoksi UPM-Kymmenelle määrättävään sakkoon on asianmukaista soveltaa kerrointa 2. |
2.1.4 Kesto
(19) |
Sakkoa korotetaan yksilöllisillä prosenttimäärillä kunkin yrityksen rikkomisen keston mukaan. Bischof + Klein Co. KG, Cofira-Sac SA, Fardem Packaging, Nordenia International AG, Trioplast Wittenheim, RKW ja JM Gesellschaft für industrielle Beteiligungen osallistuivat rikkomiseen yli 20 vuoden ajan, joten sakon perusmäärää korotetaan niiden tapauksessa 200 prosenttia. Combipac osallistui rikkomiseen 19 vuoden ja 10 kuukauden ajan, joten sille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 195 prosenttia. Bischof + Klein France SAS osallistuivat rikkomiseen 18 vuoden ja 11 kuukauden ajan, joten niille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 185 prosenttia. Sachsa osallistui rikkomiseen 14 vuoden ja 4 kuukauden ajan, joten sille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 140 prosenttia. Aspla ja Armando Álvarez SA osallistuivat rikkomiseen 11 vuoden ja 3 kuukauden ajan, joten niille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 110 prosenttia. Groupe Gascogne, FLS Plast ja FLSmidth & Co osallistuivat rikkomiseen 8 vuoden (Groupe Gascogne vielä lisäksi 5 kuukauden) ajan, joten niille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 80 prosenttia. Kendrion NV osallistui rikkomiseen 7 vuoden ajan, joten sille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 70 prosenttia. Nordfolien osallistui rikkomiseen 9 vuoden ja 7 kuukauden ajan, joten sille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 95 prosenttia. Bonar Technical Fabrics ja Low & Bonar osallistuivat rikkomiseen 6 vuoden ja 2 kuukauden ajan, joten niille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 60 prosenttia. UPM-Kymmene ja British Polythene Industries PLC osallistuivat rikkomiseen 4 vuoden ja 6 kuukauden ajan, joten niille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 45 prosenttia. K.V. Stempher C.V. ja Stempher BV osallistuivat rikkomiseen 4 vuoden ajan, joten niille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 40 prosenttia. Trioplast Industrier AB ja Bernay Film Plastique osallistuivat rikkomiseen yli 3 vuoden ajan, joten niille määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 30 prosenttia. |
2.2 Raskauttavat seikat
2.2.1 Rikkomisen uusiminen
(20) |
Rikkomisen aikaan UPM-Kymmene oli jo ollut komission aikaisemman kartellikieltopäätöksen 94/601/EY kohteena kartonkiasiassa (IV/C/33.833). Tämän raskauttavan seikan perusteella UPM-Kymmenelle määrättävän sakon perusmäärää korotetaan 50 prosenttia. |
2.2.2 Tutkinnan estäminen
(21) |
Tarkastuksen aikana eräs Bischof+Kleinin johtajista tuhosi komission virkamiesten valitseman asiakirjan. Komissio katsoo, että vaikutuksistaan riippumatta tällainen toiminta häiritsi väistämättä komission tutkintatoimia ja esti sen virkamiehiä käyttämästä tutkintavaltuuksiaan. Tällainen tahallinen tutkinnan estäminen katsotaan sakkoja koskevissa suuntaviivoissa tarkoitetuksi raskauttavaksi seikaksi, josta on rankaistava korottamalla sakon perusmäärää 10 prosenttia. |
2.3 Lieventävät seikat
(22) |
Monet yritykset vetosivat lieventävien seikkojen soveltamiseen. Ne mainitsivat useita tekijöitä kuten passiivisen roolinsa, menettelytapojen tehokkaan täytäntöönpanon puuttumisen, rikkomisen varhaisen lopettamisen, kilpailusääntöjen noudattamista koskevien ohjelmien toteuttamisen ja teollisuussäkkien alan kriisitilanteen. Kaikki nämä vetoomukset on hylättävä perusteettomina. |
2.4 Liikevaihtoon sovellettava 10 prosentin yläraja
(23) |
Asetuksen (EY) N:o 1/2003 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että yrityksille määrättävä sakko voi olla enintään 10 prosenttia liikevaihdosta. Kyseisestä 10 prosentin ylärajasta todetaan, että ”jos useamman päätöksen kohteena olevan yhteisön katsotaan muodostavan yhdessä yrityksen, joka on kilpailunvastaisesta rikkomisesta vastuussa oleva yhtenäinen taloudellinen kokonaisuus […] ajankohtana, jolloin päätös on tehty, […] yläraja voidaan laskea käyttämällä pohjana koko yrityksen liikevaihtoa, mikä tarkoittaa kaikkia sen muodostavia osia yhteenlaskettuna” (5). |
(24) |
Tätä 10 prosentin ylärajaa sovelletaan seuraaviin: Stempher, Bernay Film Plastique, Nordenia International AG, Nordefolien GmbH, Cofira-Sac, Fardem, Combipac BV, Bischof + Klein GmbH & Co. KG ja Bischof + Klein France. |
2.5 Sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa vuonna 1996 annetun tiedonannon soveltaminen
(25) |
Koska BPI haki sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä ennen vuonna 2002 annetun tiedonannon voimaantuloa, tässä tapauksessa sovelletaan vuonna 1996 annettua tiedonantoa. |
2.5.1 Tiedonannon B jakso (75–100 prosentin alennus)
(26) |
BPI oli marraskuussa 2001 ensimmäinen yritys, joka toimitti komissiolle rikkomisesta ratkaisevaa näyttöä, jonka perusteella komissio pystyi suorittamaan tutkintansa onnistuneesti. BPI jatkoi yhteistyötään koko tutkinnan ajan ja täytti näin sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annetun tiedonannon mukaiset velvoitteensa. |
(27) |
Kolme osapuolta ilmoitti väitetiedoksiantoon antamissaan vastauksissa, että BPI oli osallistunut marraskuun 2001 jälkeen erästä tarjousta koskevaan salaiseen sopimukseen. Vaikka nämä väitteet tutkittiin tarkasti, ratkaisevaa näyttöä ei saatu, joten komissio katsoo, että BPI olisi vapautettava sakoista tiedonannon B jakson nojalla. Tämän vuoksi komissio katsoo, että BPI (ja sen tytäryritys Combipac BV) on oikeutettu saamaan 100 prosentin alennuksen sakon määrästä, joka sille muutoin olisi määrätty. |
2.5.2 Tiedonannon D jakso (10–50 prosentin alennus)
(28) |
Trioplast-Wittenheim haki sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä saatuaan väitetiedoksiannon, jonka komissio oli osoittanut yritykselle asetuksen N:o 17 11 artiklan nojalla. Sen antamat selvennykset kartellin toiminnasta ja eräät asiakirjat auttoivat varmistamaan rikkomisen tapahtuneen. Komissio katsoo sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä vuonna 1996 annetun tiedonannon D jakson nojalla, että yhteistyönsä perusteella Trioplast-Wittenheim ja Trioplast Industrier ovat oikeutettuja saamaan 30 prosentin alennuksen sakon määrästä, joka niille olisi muutoin määrätty. |
(29) |
Bischof + Klein ja Cofira antoivat joitakin tietoja ja asiakirjoja, jotka ylittivät 11 artiklan nojalla tehtyyn väitetiedoksiantoon vaaditut vastaukset, eivätkä yritykset lisäksi kiistäneet tosiseikkoja. Komissio katsoo, että yhteistyönsä perusteella Bischof + Klein GmbH & Co. KG, Bischof and Klein France SAS ja Cofira-Sac SA ovat oikeutettuja saamaan 25 prosentin alennuksen sakon määrästä, joka niille olisi muutoin määrätty. |
(30) |
Komissio katsoo, että Nordfolien (6) ja Bonar Technical Fabrics (7) ovat oikeutettuja saamaan 10 prosentin alennuksen sakon määrästä, joka niille olisi muutoin määrätty, koska yritykset eivät kiistäneet tosiseikkoja. |
(31) |
Komissio katsoo, että Sachsan vapaaehtoisesti toimittamat tiedot eivät vaikuttaneet olennaisesti rikkomisen osoittamiseen, eikä sille määrättävää sakkoa tämän vuoksi alenneta. |
(32) |
FLS-Plast ja FLSmidth vetosivat sakon määrän lieventämiseen, koska ne eivät kiistäneet tosiseikkoja. Nämä vetoomukset kuitenkin hylätään. |
3. PÄÄTÖS
(33) |
Seuraavat yritykset ovat rikkoneet perustamissopimuksen 81 artiklaa osallistuessaan seuraavina ajanjaksoina sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen kokonaisuuteen muovisten teollisuussäkkien alalla Belgiassa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa vahvistamalla hintoja, sopimalla yhteisistä hintalaskelmien malleista, jakamalla markkinaosuuksia ja myyntikiintiöitä sekä asiakkaita, sopimuksia ja tilauksia, esittämällä yhteensovitettuja tarjouksia eräissä tarjouskilpailuissa ja vaihtamalla yksilöllisiä tietoja:
|
(34) |
Stempher BV ja Koninklijke Verpakkingsindustrie Stempher C.V. ovat rikkoneet perustamissopimuksen 81 artiklaa osallistumalla 25 päivä lokakuuta 1993 – 31 päivä lokakuuta 1997 sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen kokonaisuuteen muovisten teollisuussäkkien alalla Alankomaissa ja satunnaisesti Belgiassa. Ne ovat vahvistaneet hintoja, sopineet yhteisistä hintalaskelmien malleista, jakaneet markkinaosuuksia ja asiakkaita, sopimuksia ja tilauksia sekä vaihtaneet yksilöllisiä tietoja. |
(35) |
Näistä rikkomisista määrätään seuraavat sakot:
|
(36) |
Edellä lueteltujen yritysten on lopetettava edellä johdanto-osan 33 ja 34 kappaleessa tarkoitettu rikkominen välittömästi, jos ne eivät ole jo niin menetelleet. Niiden on pidätyttävä vastedes harjoittamasta edellä kuvatun kaltaista toimintaa ja toteuttamasta toimenpiteitä, joilla on samanlaisia tai vastaavia tavoitteita tai vaikutuksia. |
(37) |
Päätöksen koko tekstin julkinen toisinto julkaistaan asiassa todistusvoimaisilla kielillä kilpailun pääosaston Internet-sivuilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/competition/index_en.html. |
(1) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 411/2004 (EUVL L 68, 6.3.2004, s. 1).
(2) Stempherin osallistuminen rikkomiseen rajoittui Alankomaihin ja satunnaisesti Belgiaan.
(3) Teollisuussäkkejä valmistetaan myös paperista, mutta tämäntyyppiset säkit eivät ole tämän tutkinnan kohteena.
(4) EYVL C 207, 18.7.1996, s. 4.
(5) Ks. yhdistetyissä asioissa T-71/03, T-74/03, T-87/03 ja T-91/03, Tokai Carbon and Co Ltd ym. v. komissio, 15.6.2005 annettu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, Kok. 2005, s. II-10, 390 kohta.
(6) Koska Nordfolien ja Nordenia International AG ovat kuuluneet kahteen eri konserniin vuodesta 2003, Nordfolien pyrkimys yhteistyöhön on katsottava vain tämän yrityksen eduksi. Tämän vuoksi Nordenia International AG:lle ei ole perusteltua myöntää vastaavaa alennusta sakkoon kuin Nordfolienille.
(7) Koska Low & Bonar PLC muodostaa yhteisen yrityksen Bonar Technical Fabricsin kanssa, myös se on oikeutettu sakon alennukseen.
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/47 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 18 päivänä elokuuta 2006,
yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi
(Asia COMP/M.3848 – Sea-Invest/EMO-EKOM)
(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3710)
(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2007/687/EY)
Komissio teki 18 päivänä elokuuta 2006 päätöksen sulautuma-asiassa yrityskeskittymien valvonnasta 20 päivänä tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) (sulautuma-asetus) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan nojalla. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla todistusvoimaisella kielellä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/comm/competiton/index_en.html
I TIIVISTELMÄ
(1) |
Sea-Invest NV (”Sea-Invest”) on yksityisyritys, joka tarjoaa terminaalipalveluja useissa Belgian, Ranskan, Saksan ja Etelä-Afrikan satamissa. Sen keskeistä alaa on kuivarahdin ja muun sellaisen rahdin käsittely, jota ei kuljeteta konteissa. Sea-Invest hallitsee esimerkiksi seuraavia terminaaleja, joissa käsitellään kivihiiltä, rautamalmia ja muuta kuivarahtia: ABT Antwerpenissä, GCT ja CBM Gentissä sekä Sea-Bulk Dunkerquessä. |
(2) |
Europees Massagoed-Overslagbedrijf BV ja Erts- en Kolen Overslagbedrijf BV (”EMO-EKOM”) tarjoavat kivihiilen ja rautamalmin terminaalipalveluja Rotterdamissa. EMO vastaa terminaalin toiminnasta, kun taas EKOM omistaa välineet. EMO-EKOMin nykyiset osakkeenomistajat ovat ThyssenKrupp Veerhaven BV (”TKV”), RAG Logistic GmbH (”RAG”), HES. Beheer NV (”HES”) ja Manufrance BV (”Manufrance”). |
(3) |
TKV on ThyssenKrupp Steelin huolitsija Amsterdamin, Rotterdamin ja Antwerpenin satamissa. Se kuljettaa materiaalia työntäjillä ja proomuilla Reiniä pitkin Duisburgissa sijaitseviin konsernin masuuneihin. Lisäksi TKV operoi Rotterdamin satamassa kivihiili- ja rautamalmiterminaalia, joka on yksinomaan ThyssenKrupp-konsernin käytössä. |
(4) |
Sen lisäksi että HES omistaa EMO-EKOMin osakkeita, sillä on myös muiden Rotterdamin, Amsterdamin ja Zeelandin satamissa kuivarahtia käsittelevien yritysten osakkeita. Sen tytäryhtiö EBS käsittelee kivihiiltä, rautamalmia ja muuta kuivarahtia Rotterdamissa. Lisäksi sillä on yhteinen määräysvalta rautamalmia, kivihiiltä ja muuta kuivarahtia käsittelevässä RBT-terminaalissa Rotterdamissa sekä kivihiiltä ja muuta kuivarahtia käsittelevässä OBA-terminaalissa Amsterdamissa. HES omistaa myös osuuden Zeelandin sataman OVET-terminaalista, jossa käsitellään kivihiiltä, rautamalmia ja muuta kuivarahtia. |
(5) |
EMO-EKOMin osakkeiden lisäksi Manufrancella on määräysvallan antavat omistusosuudet OVET- ja OBA-terminaaleissa. Se on Total-, EDF- ja Arcelor-konsernien yhteisomistuksessa olevan ATIC Services -yrityksen tytäryhtiö. Mainituista osakkeenomistajista yksikään ei kuitenkaan käytä määräysvaltaa ATIC Services -yhtiössä. ATIC Services puolestaan on osakkeenomistajana yrityksissä, jotka tarjoavat kivihiilen kauppaan, sisävesiväylien logistiikkaan, merikuljetuksiin sekä kivihiili- ja rautamalmirahdin laadun valvontaan liittyviä palveluja. |
(6) |
Ehdotetun liiketoimen johdosta Sea-Invest hankkii yhteisen määräysvallan EMO-EKOMissa ostamalla holdingyhtiö SNV:n osakkeita sen nykyiseltä osakkeenomistajalta RAG:ltä. Kaupan jälkeen EMO-EKOM on Sea-Investin, TKV:n, HES:n ja Manufrancen yhteisessä määräysvallassa. |
(7) |
Komission markkinatutkimuksen pohjalta näyttää siltä, että ehdotettu keskittymä ei aiheuta kilpailuongelmia, jotka olennaisesti haittaisivat tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla. |
II PERUSTELUT
1. MERKITYKSELLISET TUOTEMARKKINAT
(8) |
Komissio on aiemmin ehdottanut, että terminaalipalvelujen (rahdin käsittely ja varastointi satamissa) markkinat voitaisiin jakaa ryhmiin kolmen tärkeimmän rahtityypin mukaan: (i) pakettirahti (erityisesti kontit), (ii) kuivarahti sekä (iii) nestemäinen rahti. Eräässä komission aiemmassa päätöksessä ehdotettiin myös, että kuivarahtia koskevien terminaalipalvelujen markkinat voitaisiin edelleen jakaa käsiteltävän tavaran tyypin mukaan. Kuivarahti jaetaan yleensä useisiin ryhmiin: kivihiili ja rautamalmi, maatalousrahti (esim. vilja) sekä muu kuivarahti (2). Koska maatalousrahtia käsittelevät terminaalit eivät kilpaile kahta muuntyyppistä kuivarahtia käsittelevien terminaalien kanssa lähinnä elintarviketurvallisuuteen liittyvistä syistä, tutkimuksessa keskityttiin määrittämään, muodostavatko toisaalta kivihiilen ja rautamalmin käsittely ja toisaalta muun kuivarahdin käsittely erilliset tuotemarkkinat. |
(9) |
Kivihiili ja rautamalmi ovat tärkeimmät irtolastituotteet, joita käsitellään suuria määriä kerrallaan ja joiden kohdalla purkamisnopeus on olennaisen tärkeää. Sen sijaan niiden käsittely ja varastointi eivät edellytä erityisiä toimenpiteitä. Terminaalipalveluja tarjoavat yritykset voivat käsitellä kivihiiltä ja rautamalmia vuorotellen, ja moni niistä käsitteleekin kumpaakin tuotetta samoilla laitteilla. Sekä rautamalmia että kivihiiltä varastoidaan taivasalla ja periaatteessa samalla alueella, tosin eri kohdissa. Lisäksi kivihiilen ja rautamalmin käsittelypalveluja tarvitsevat asiakkaat ovat yleensä loppukäyttäjiä, kuten suuria teräs- ja sähköyhtiöitä. Kumpaakin tuotetta kuljetetaan suurissa merialuksissa, kun taas sisämaan liikenteessä tärkein kuljetusväline ovat proomut ja vähäisemmässä määrin myös rautatiet. |
(10) |
Toisaalta muut kuivarahtituotteet vaativat erilaista käsittelyä, sillä ne ovat usein helpommin särkyviä kuin kivihiili ja rautamalmi eikä niitä voi käsitellä kivihiilelle ja rautamalmille tarkoitetuilla nopeilla liukuhihnoilla. Toisinaan ne myös edellyttävät katettua varastointia. Lisäksi muuta kuivarahtia kuljetetaan ja käsitellään huomattavasti pienempiä määriä. Muuta kuivarahtia kuljetetaan paljon pienemmissä merialuksissa, jotka pääsevät myös syväykseltään pienempiin satamiin. Koska muiden kuivarahtituotteiden volyymit ovat pienemmät, tuotteiden kuljettaminen sisämaan liikenteessä on joustavampaa. Lisäksi muulla kuivarahdilla on eri asiakkaat. Myös kauppiailla ja logistiikka-alan yrityksillä on muun kuivarahdin kohdalla suuri merkitys. |
(11) |
Vaikka eräät pienet terminaalit käsittelevät sekä kivihiiltä ja rautamalmia että muuta kuivarahtia, näiden kahden tuoteryhmän käsittelyssä on huomattavia eroja, jotka rajoittavat yhden tuoteryhmän tehokasta ja nopeaa korvaamista toisella. Merkittävät kivihiili- ja rautamalmiasiakkaat myös vakuuttivat komissiolle, etteivät ne pidä muita kuivarahtiterminaaleja todellisena vaihtoehtona puutteellisten varastointimahdollisuuksien takia sekä siksi, ettei muissa terminaaleissa pystytä lastaamaan ja purkamaan suuria rahtimääriä nopeasti. |
(12) |
Edellä mainittujen seikkojen perusteella päätöksessä todetaan, että kivihiilen ja rautamalmin käsittelyssä ja toisaalta muun kuivarahdin käsittelyssä on kyse eri markkinoista. |
(13) |
Komissio on aiemmin tehnyt eron sisämaahan tapahtuvaa kuljetusta koskevien terminaalipalvelujen markkinoiden (3) ja jälleenlaivausliikennettä koskevien terminaalipalvelujen markkinoiden (4) välillä. Ero vahvistettiin myös tässä asiassa. Sen vuoksi päätöksessä määritellään merkityksellisiksi tuotemarkkinoiksi kivihiilen ja rautamalmin sisämaahan tapahtuvaa kuljetusta koskevat terminaalipalvelut, jotka poikkeavat kivihiilen ja rautamalmin jälleenlaivausliikenteen terminaalipalveluista. |
2. MERKITYKSELLISET MAANTIETEELLISET MARKKINAT
(14) |
Komissio toteaa päätöksen 6 artiklan 1 kohdan c kohdassa, että merkityksellisiin maantieteellisiin markkinoihin voivat joko kuulua kaikki ARA-alueen satamat (Antwerpen, Rotterdam ja Amsterdam, Zeeland mukaan luettuna) tai ne voidaan rajoittaa ainoastaan Antwerpenin satamaan tai toisaalta Hollannin satamiin (Rotterdam, Amsterdam, Zeeland). Perusteellisessa markkinatutkimuksessa keskityttiin siis Sea-Investin Antwerpenissa olevan ABT-terminaalin (sekä Sea-Investin Gentissä ja Dunkerquessä olevien terminaalien), EMO-EKOMin ja muiden Hollannin satamissa olevien terminaalien keskinäiseen korvattavuuteen. |
(15) |
Kivihiili- ja rautamalmiterminaalien asiakkaat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: raudantuottajat, sähköntuottajat ja kauppiaat. Terminaalia valitessaan asiakkaan on otettava huomioon koko logistiikkaketju voidakseen optimoida kivihiilen ja rautamalmin maahantuontiin liittyvät logistiikkakustannukset. Markkinatutkimuksen mukaan tämä asettaa merkittäviä rajoituksia sille, minkä terminaalin asiakas lopulta valitsee. Logistiikkaketjun tärkeimmät kustannustekijät ovat terminaalissa tapahtuvan käsittelyn ja varastoinnin ohella merirahti ja maakuljetus. Terminaalissa tapahtuvan käsittelyn ja varastoinnin maksut ovat vain noin 10–15 prosenttia kaikista logistiikkakustannuksista. Koska terminaalikustannusten osuus on suhteellisen pieni, on terminaalin vaihtaminen epätodennäköistä, jos terminaalimaksut nousevat 10 tai jopa 15 prosenttia, sillä sataman ja terminaalin valintaan vaikuttavat ensisijaisesti muut, huomattavasti suuremmat kustannustekijät, kuten merirahdin ja maakuljetuksen kustannukset sekä muut, asiakaskohtaiset tekijät. |
(16) |
Päätöksessä analysoidaan sen vuoksi aluksi kivihiilen ja rautamalmin maahantuontiin vaikuttavien logistiikkakustannusten keskeisimpiä osatekijöitä. Lisäksi päätöksessä esitetään lyhyesti perusteellisen tutkimuksen tulokset, jotka koskevat Sea-Investin, EMO-EKOMin ja muiden terminaalien yksittäisten asiakkaiden mahdollisuuksia vaihtaa satamaa Antwerpenistä (tai jopa Gentistä tai Dunkerquestä) Rotterdamiin ja muihin Hollannin satamiin tai päinvastoin. |
(17) |
Merirahdin kustannukset ovat useimmille asiakkaille keskeisin terminaalin valintaan vaikuttava tekijä. Kivihiilen ja erityisesti rautamalmin merikuljetuksessa on yleensä taloudellisempaa käyttää mahdollisimman suuria aluksia. Aluksen koon valintaa rajoittaa kuitenkin satamien syväys. Markkinatutkimuksessa selvisi, että Antwerpenin sataman syväys on pienempi kuin Rotterdamin ja muiden ARA-alueen satamien, minkä vuoksi täydessä lastissa olevat suuret alukset (joiden kantavuus yli 140 000 tonnia) eivät pääse Antwerpenin satamaan. Sen sijaan tällaiset alukset tuovat 79 prosenttia kaikesta kivihiilestä ja 93 prosenttia kaikesta rautamalmista, joka puretaan Rotterdamin satamassa. Merikuljetuskustannusten kvantitatiivinen analyysi vahvisti sataman syväyksen merkityksen sekä siitä ABT-terminaalille aiheutuvan suhteellisen merkittävän kustannushaitan EMO-EKOMin terminaaliin verrattuna. Kun on kyse kivihiilestä, jota on kuljetettu ilman syväysrajoituksia (tällaisen kivihiilen osuus on yli 70 prosenttia kaikesta ARA-alueen satamissa puretusta kivihiilestä), Antwerpenin ja Rotterdamin välinen merikuljetuskustannusten ero on keskimäärin noin 50 prosenttia kivihiilen käsittelymaksusta. Näin ollen jos hinnat nousevat 10 prosenttia, terminaalin vaihtaminen on epätodennäköistä. |
(18) |
Myös maakuljetuskustannuksilla voi olla merkittävä vaikutus terminaalin valintaan riippuen asiakkaiden sijainnista. Verrattaessa keskimääräisiä maakuljetuskustannuksia Antwerpenin ja Rotterdamin satamista eri alueille käy ilmi, että Antwerpen on huomattavasti halvempi erityisesti Belgiaan ja jossain määrin myös Pohjois-Ranskaan suuntautuvien kuljetusten kannalta. Rotterdam puolestaan on halvempi Ruhrin alueelle, Saarlandiin ja Etelä-Saksaan sekä jossain määrin Alankomaihin suuntautuvien kuljetusten osalta. Antwerpenin ja Rotterdamin välinen kustannusero on mainittujen alueiden osalta 20–50 prosenttia keskimääräisestä terminaalimaksusta. Tämä rajoittaa Antwerpenin ja Rotterdamin välillä tapahtuvan vaihdon kannattavuutta siinä tapauksessa, että terminaalimaksu nousee 10 prosenttia. Se vastaa Sea-Investin ja muiden vastaajien antamia lausuntoja, joissa todetaan, että Antwerpen ja Rotterdam palvelevat enimmäkseen eri sisämaa-alueita ja että terminaalin valinta riippuu suuresti asiakkaan sijainnista. |
(19) |
Lisäksi päätöksessä analysoidaan ABT:n ja EMO-EKOMin terminaalipalvelujen hintoja, joita peritään eri alueilla sijaitsevilta asiakkailta. Analyysi osoittaa sekä ABT:n että EMO-EKOMin osalta, että ei ole olemassa tiettyjä alueita, joilla asiakkaat maksaisivat huomattavasti pienempiä tai suurempia maksuja muihin alueisiin verrattuna. Tämä näyttää viittaavan siihen, että terminaalien välinen kilpailupaine ei ole erityisen kova millään alueella. Terminaalipalvelujen hinta-analyysistä kävi lisäksi ilmi, että sekä ABT että EMO-EKOM perivät asiakkailtaan hyvin erilaisia hintoja. |
(20) |
Päätöksessä kuvattiin eri alueilla sijaitsevien asiakasryhmien käyttämiä terminaaleja ja asiakkaiden todellisia mahdollisuuksia vaihtaa terminaalia. Analyysi perustuu asiakaskyselyssä saatuihin vastauksiin sekä useiden asiakkaiden kanssa tehtyihin haastatteluihin. Kaikki asiakkaat korostivat sitä, että heidän terminaalivalintaansa vaikuttavat suuresti sekä merirahti- että maakuljetuskustannukset. Lisäksi kunkin asiakkaan valintaan vaikuttavat monet muut seikat, jotka myös rajoittavat asiakkaan valinnanvapautta, kuten osallistuminen osalastipalveluihin (5), terminaalien lisäpalvelut ja varastointikapasiteetti, ruuhkautumisen riski, asiakkaan tuotantolaitosten lukumäärä ja sijainti, saatavilla oleva sopiva proomu- tai junayhteys, toimintavarmuus (esimerkiksi Reinin vedenpinnan ollessa matalalla) tai pitkäaikaiset sopimukset maakuljetusta hoitavien yritysten kanssa. |
(21) |
Analyysistä kävi ilmi, että asiakkaiden mahdollisuudet vaihtaa ABT-terminaalista EMO-EKOMin terminaaliin tai päinvastoin ovat hyvin rajalliset. Päätöksessä määritellään markkinatutkimuksen pohjalta vaihtomahdollisuuden määrälliset edellytykset: ne rahtivolyymit, joiden osalta ABT voi korvata EMO-EKOMin, ovat marginaaliset (alle 5 prosenttia) EMO-EKOMin käsittelemiin kokonaismääriin verrattuna. Ne eivät aiheuta kilpailupainetta EMO-EKOMille erityisesti siksi, että sen tärkeimmät asiakkaat eivät aio vaihtaa terminaalia. Ne volyymit puolestaan, joiden osalta EMO-EKOM voi korvata ABT:n, ovat myös pienet (alle 10 prosenttia) ABT:n käsittelemiin kokonaismääriin verrattuna. Näiden rahtivolyymien ABT:lle aiheuttamat kilpailupaineet ovat rajalliset erityiseksi siksi, että ABT:n tärkeimmät asiakkaat eivät aio vaihtaa terminaalia. |
(22) |
Kaikki edellä mainitut seikat puoltavat päätelmää, että Rotterdam/Amsterdam/Zeeland ja toisaalta Antwerpen/Gent/Dunkerque (6) muodostavat erilliset maantieteelliset markkinat. Kilpailuedellytykset mainituilla alueilla eivät ole samanlaiset. Kyseisten maantieteellisten markkinoiden välillä on kuitenkin jonkin verran kilpailua, joka koskee lähinnä kauppiaiden rahtivolyymejä. |
(23) |
Toisaalta jos tarkastellaan kivihiilen ja rautamalmin jälleenlaivausliikennettä, merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat laajemmat ja kattavat kaikki tärkeimmät syvänmeren satamat Göteborgista Le Havreen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin syvänmeren satamat mukaan luettuina. |
3. KILPAILUVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
1. Terminaalipalvelut, joita käytetään kivihiilen ja rautamalmin kuljetuksissa sisämaahan
a) Yksipuoliset vaikutukset
i) ABT:n määräävän aseman vahvistuminen Antwerpenissä
(24) |
ABT hallitsee 100 prosentin markkinaosuudellaan kivihiilen ja rautamalmin kuljetuksissa sisämaahan käytettävien terminaalipalvelujen markkinoita Antwerpenissa, (7) jossa kilpailu on hyvin vähäistä. Päätöksessä tarkastellaan sitä, kykeneekö Sea-Invest käyttämään yhteistä määräysvaltaansa EMO-EKOMissa edellä mainitun kilpailun rajoittamiseksi tai poistamiseksi ja olisiko sille tästä hyötyä. Yhteisen määräysvallan ansiosta Sea-Invest voi hylätä erityisesti sellaiset strategiset päätökset, jotka koskevat EMO-EKOMin liiketoimintasuunnitelmaa, talousarviota, yrityksen johtajanimityksiä tai suuria investointeja. Se ei kuitenkaan voi aktiivisesti määrätä päätösten sisällöstä. Lisäksi osallistuessaan EMO-EKOMin johtokuntaan Sea-Invest saa yleistietoa yrityksen toimintapolitiikasta ja strategisesta suunnittelusta. |
(25) |
Nämä seikat eivät kuitenkaan vahvista Sea-Investin asemaa, sillä pienemmät asiakkaat voivat vaihtaa muihin terminaaleihin. Perusteellisessa tutkimuksessa selvisi, ettei yksikään ABT:n pienemmistä asiakkaista turvautuisi pelkästään EMO-EKOMiin. Sen sijaan useimmat pienasiakkaista mainitsivat parhaina vaihtoehtoina ABT:lle muita terminaaleja, kuten OBA ja Rietlanden Amsterdamissa sekä RBT Rotterdamissa. Vastaavasti ne pienasiakkaat, jotka voisivat siirtää tiettyjen rahtimäärien käsittelyn EMO-EKOMilta ABT:lle, vahvistivat, että heillä on muita, parempia vaihtoehtoja (erityisesti muita terminaaleja Rotterdamissa ja Amsterdamissa). Koska pienasiakkaiden volyymit ovat rajalliset, mainituilla terminaaleilla olisi tarvittava kapasiteetti niiden palvelemiseksi. |
(26) |
Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että Sea-Investille ei olisi mitään etua siitä, että se käyttäisi veto-oikeuttaan estääkseen tärkeät päätökset ja vähentääkseen tällä tavalla EMO-EKOMin aiheuttamaa rajallista kilpailupainetta. Ottaen huomioon pienasiakkaiden rajalliset volyymit sekä EMO-EKOMin keskittyminen lisääntyvään kivihiilen kuljetukseen Saksaan, veto-oikeuden käyttämisestä Sea-Investille koituvat edut eivät korvaisi siitä aiheutuvia kustannuksia. |
ii) EMO-EKOMin yksipuolinen hinnankorotus
(27) |
Toinen mahdollinen haittaskenaario liittyy siihen, että EMO-EKOM saisi liiketoimen seurauksena mahdollisuuden korottaa yksipuolisesti hintoja omaksi edukseen. Tällainen yksipuolinen vaikutus olisi mahdollinen, jos i) Sea-Invest olisi ennen sulautumaa aiheuttanut EMO-EKOMille kilpailurajoituksia, jotka olisivat estäneet jälkimmäistä nostamasta hintojaan; ja jos ii) keskittymä poistaisi nämä kilpailurajoitukset tai heikentäisi niitä olennaisesti. Perusteellinen markkinatutkimus osoitti, ettei kumpikaan ehdoista täyty. |
(28) |
Ensiksikin EMO-EKOM ja Sea-Invest toimivat eri maantieteellisillä markkinoilla, ja Sea-Investin terminaalien EMO-EKOMille aiheuttamat kilpailurajoitukset koskevat alle viittä prosenttia EMO-EKOMin käsittelemistä kokonaismääristä. Lisäksi EMO-EKOMin asiakkaat ilmoittivat useimmissa tapauksissa korvaaviksi terminaaleiksi muut Rotterdamissa tai Amsterdamissa toimivat terminaalit, erityisesti OBA:n tai Rietlandenin. Toiseksi, vaikka Sea-Investin terminaalit aiheuttaisivatkin kilpailurajoituksia EMO-EKOMille, on erittäin epätodennäköistä, että määräysvaltaan oikeuttavan omistusosuuden hankkiminen heikentäisi kilpailua olennaisesti. Ei olisi Sea-Investin edun mukaista vähentää ABT:n kilpailua EMO-EKOMin kanssa, sillä sen on lisättävä tonnimääriään Antwerpeniin, koska toisin kuin Rotterdamin terminaalit, se ei voi merkittävästi hyötyä kivihiilen lisääntyvästä viennistä Saksaan. |
(29) |
Sen vuoksi liiketoimi ei aiheuta kilpailuongelmia, jotka johtuisivat Sea-Investin vaikutusvaltaa lisäävistä yksipuolisista vaikutuksista tai jotka antaisivat EMO-EKOMille mahdollisuuden nostaa yksipuolisesti hintoja. |
b) Koordinoidut vaikutukset
(30) |
Komissio mainitsee päätöksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mahdolliseksi kilpailuongelmaksi myös Sea-Investin ja EMO-EKOMin sekä muiden EMO-EKOMin osakkeenomistajien määräysvallassa olevien terminaalien (OBA, EBS, RBT, OVET) yhteensovitetun toiminnan, joka perustuisi Sea-Investin, EMO-EKOMin, HES:n ja Manufrancen välille muodostuviin rakenteellisiin yhteyksiin. On kuitenkin otettava huomioon, kuten edellä on esitetty, että toisaalta Sea-Investin hallitsemat terminaalit ja toisaalta EMO-EKOM ja muut HES:n ja Manufrancen hallitsemat terminaalit toimivat eri maantieteellisillä markkinoilla. Sen vuoksi on epätodennäköistä, että yritykset ryhtyisivät sulautuman jälkeen koordinoimaan toimintaansa kilpailun rajoittamiseksi, sillä niiden välillä ei nytkään ole juuri kilpailua. |
(31) |
Siltä osin kuin ABT:n ja muiden ARA-alueeseen kuuluvien terminaalien välillä on kilpailua, perusteellisessa tutkimuksessa ei löytynyt todisteita siitä, että suunniteltu liiketoimi aiheuttaisi koordinoituja vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan terminaalien hallinnointi on melko riippumatonta terminaalien käytännön toiminnan osalta. Tämä koskee myös yksittäisille asiakkaille annettavien palvelujen hinnoittelua tai laajentumissuunnitelmia. Toiminnan yhteensovittaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä myös siksi, että EMO-EKOMin osakkeenomistajat muodostavat vielä liiketoimen jälkeenkin melko epäyhtenäisen ryhmän, jos tarkastellaan niiden toimialoja ja vertikaalista integraatiota. Markkinoiden avoimuus on rajallinen yksittäisten asiakkaiden kanssa neuvotteluissa sovittujen hintaehtojen osalta. Koska asiakkaiden erityispiirteet ja varsinkin maantieteellinen sijainti vaihtelevat, terminaalipalvelut eivät muodosta yhdenmukaista ryhmää. Lisäksi perusteellisessa tutkimuksessa ei löytynyt minkäänlaisia todisteita uskottavasta kurinpitomekanismista. Toisaalta muut kilpailijat (erityisesti Rietlanden) ja suuret asiakkaat aiheuttavat huomattavia kilpailurajoituksia, jotka saattaisivat vaarantaa ne edut, joita yhteensovitetulla toiminnalla tavoiteltaisiin. |
(32) |
Edellä kuvatut seikat huomion ottaen ilmoitettu liiketoimi ei aiheuta kilpailuongelmia, jotka johtuisivat Sea-Investin, EMO-EKOMin, HES:n ja Manufrancen yhteensovitetun toiminnan aiheuttamista koordinoiduista vaikutuksista. |
c) 2 artiklan 4 kohta
(33) |
Markkinatutkimuksessa todettiin myös, että liiketoimi ei johda minkäänlaiseen koordinoituun toimintaan Sea-Investin, HES:n ja Manufrancen välillä muun kuivarahdin terminaalipalvelujen markkinoilla. Ei löydy minkäänlaisia viitteitä siitä, että Sea-Investin osakkeenomistajuus kivihiiltä ja rautamalmia käsittelevässä EMO-EKOM-terminaalissa saattaisi johtaa koordinoituun toimintaan HES:n ja Manufrancen kanssa muun kuivarahdin osalta. Lisäksi ARA-alueella on useita riippumattomia terminaaleja, jotka käsittelevät muuta kuivarahtia. |
2. Kivihiilen ja rautamalmin jälleenlaivausliikennettä koskevat terminaalipalvelut
(34) |
Päätöksessä todetaan, että ilmoitettu liiketoimi ei aiheuta minkäänlaisia kilpailuongelmia kivihiilen ja rautamalmin jälleenlaivausliikennettä koskevien terminaalipalvelujen markkinoilla, koska Sea-Investin ja EMO-EKOMin hoitaman jälleenlaivausliikenteen volyymit ovat rajalliset ja kyseisille terminaaleille on olemassa useita vaihtoehtoisia terminaaleja. |
4. PÄÄTELMÄT
(35) |
Päätöksessä todetaan, että ehdotettu keskittymä ei aiheuta kilpailuongelmia, jotka olennaisesti estäisivät tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla. |
(36) |
Tämän vuoksi komissio katsoo, että ilmoitettu keskittymä soveltuu sulautuma-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan. |
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
(2) Tämä käsittää suuren ryhmän erilaisia tuotteita, kuten sinkkirikasteet ja muut ei-rautapitoiset rikasteet, sementtiklinkkerit, raakarauta, kaoliini, fosfaatit ja muut mineraalit, koksi, maaöljykoksi ja antrasiitit.
(3) Lastin siirto syvänmeren aluksesta suoraan sisävesiproomuun, junaan tai rekkaan.
(4) Lastin siirto syvänmeren aluksesta yhdys-/syöttöalukseen.
(5) Osalastipalveluja kutsutaan myös pakettipalveluiksi. Tällä tarkoitetaan sellaisten asiakkaiden yhteisrahtia, joiden tavaramäärät eivät yksinään riitä oman aluksen vuokraamiseen taloudellisin ehdoin.
(6) Tässä ei tarvitse ottaa kantaa siihen, ovatko Gentin ja Dunkerquen satamat osa samoja maantieteellisiä markkinoita kuin Antwerpen vai muodostavatko ne erilliset markkinat (jotka ovat joka tapauksessa erilliset Hollannin satamista). Ehdotettu toimenpide ei aiheuta kilpailuongelmia kummankaan vaihtoehdon kohdalla.
(7) Lisäksi Sea-Invest on määräävässä asemassa myös siinä tapauksessa, että Gentin ja Dunkerquen satamat lasketaan mukaan maantieteellisiin markkinoihin, sillä Sea-Invest hallitsee terminaaleja, joissa käsitellään muilla kuin kytkösmarkkinoilla toimivien asiakkaiden kivihiiltä ja rautamalmia. Analyysin tulokset olisivat samat, jos Gentin ja Dunkerkquen katsottaisiin kuuluvan samaan markkina-alueeseen Antwerpenin kanssa.
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/52 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 19 päivänä lokakuuta 2007,
päätöksen 2005/393/EY muuttamisesta niiltä osin kuin se koskee bluetongue-tautiin liittyviä rajoitusvyöhykkeitä
(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 5054)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2007/688/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon bluetongue-taudin valvontaa ja hävittämistä koskevista erityissäännöksistä 20 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/75/EY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivissä 2000/75/EY vahvistetaan säännöt bluetongue-taudin valvomiseksi ja toimenpiteet sen torjumiseksi yhteisössä; toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa suoja- ja valvontavyöhykkeiden perustaminen ja kielto siirtää eläimiä näiltä vyöhykkeiltä. |
(2) |
Lampaan bluetongue-tautiin liittyvistä suoja- ja valvontavyöhykkeistä sekä näiltä vyöhykkeiltä ja niiden kautta tapahtuviin siirtoihin sovellettavista edellytyksistä 23 päivänä toukokuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/393/EY (2) säädetään niiden yleisten maantieteellisten alueiden rajaamisesta, joille jäsenvaltioiden on perustettava bluetongue-taudin osalta suoja- ja valvontavyöhykkeitä, jäljempänä ’rajoitusvyöhykkeet’. |
(3) |
Ilmoitettuaan heinäkuussa 2007 serotyypin 1 bluetongue-taudin puhkeamisesta Etelä-Espanjassa, Espanja on perustanut rajoitusvyöhykkeen kyseisten taudinpurkausten vuoksi. |
(4) |
Espanjan esittämän perustellun pyynnön vuoksi on aiheellista muuttaa päätöksen 2005/393/EY liitteessä I olevan rajoitusvyöhykkeen E rajausta ja perustaa uusi vyöhyke, jolla esiintyy sekä serotyyppiä 1 että serotyyppiä 4. |
(5) |
Belgian, Saksan, Ranskan ja Alankomaiden ilmoitettua komissiolle bluetongue-taudin puhkeamisesta elokuun puolivälissä ja syyskuun alussa 2006 komissio on useita kertoja muuttanut päätöstä 2005/393/EY niiltä osin kuin se koskee asianomaisten rajoitusvyöhykkeiden rajausta. |
(6) |
Ranskan ja Saksan esittämän perustellun pyynnön vuoksi on aiheellista muuttaa rajoitusvyöhykkeen rajausta Ranskassa ja Saksassa. |
(7) |
Koska Saksassa on laajennettu rajoitusvyöhykettä Baijerin ja Schleswig-Holsteinin äskettäisten taudinpurkausten vuoksi, on aiheellista rajata rajoitusvyöhykkeet Tšekissä ja Tanskassa. |
(8) |
Sen vuoksi päätöstä 2005/393/EY olisi muutettava. |
(9) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan päätöksen 2005/393/EY liite I tämän päätöksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 19 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Markos KYPRIANOU
Komission jäsen
(1) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 74. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/104/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 352).
(2) EUVL L 130, 24.5.2005, s. 22. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2007/357/EY (EUVL L 133, 25.5.2007, s. 44).
LIITE
Muutetaan päätöksen 2005/393/EY liite I seuraavasti:
1. |
Korvataan Espanjaa koskeva vyöhykkeeseen E (serotyyppi 4) kuuluvien rajoitusvyöhykkeiden luettelo seuraavasti: ”Espanja:
|
2. |
Korvataan Ranskaa koskeva vyöhykkeeseen F (serotyyppi 8) kuuluvien rajoitusvyöhykkeiden luettelo seuraavasti: ”Ranska: Suojavyöhyke:
Valvontavyöhyke:
|
3. |
Korvataan Saksaa koskeva vyöhykkeeseen F (serotyyppi 8) kuuluvien rajoitusvyöhykkeiden luettelo seuraavasti: ”Saksa: Baden-Württemberg Gesamtes Landesgebiet Bayern Stadt Amberg Landkreis Amberg-Sulzbach Landkreis Ansbach Stadt Ansbach Landkreis Aschaffenburg Stadt Aschaffenburg Landkreis Bad Kissingen Stadt Bamberg Landkreis Bamberg Stadt Bayreuth Landkreis Bayreuth Landkreis Cham ohne die Gemeinde Lohberg Stadt Coburg Landkreis Coburg Im Landkreis Dillingen: Bächingen a. d. Brenz, Blindheim, Medlingen, Haunsheim, Wittislingen, Mödingen, Finningen, Bissingen, Lutzingen, Ziertheim, Bachhagel, Zöschingen, Syrgenstein, Gundelfingen a. d. Donau und Lauingen (Donau) Landkreis Donau-Ries Im Landkreis Eichstätt: Gemeinden Adelschlag, Altmannstein, Beilngries, Böhmfeld, Buxheim, Denkendorf, Dollnstein, Egweil, Eichstätt, Eitensheim, Gaimersheim, Haunstetter Forst, Hepberg, Hitzhofen, Kinding, Kipfenberg, Kösching, Lenting, Mörnsheim, Nassenfels, Pollenfeld, Schernfeld, Stammham, Titting, Walting, Wellheim, Wettstetten Stadt Erlangen Landkreis Erlangen-Höchstadt Landkreis Forchheim Stadt Fürth Landkreis Fürth Landkreis Hassberge Stadt Hof Landkreis Hof Stadt Ingolstadt Landkreis Kitzingen Landkreis Kronach Landkreis Kulmbach Landkreis Lichtenfels Landkreis Main-Spessart Landkreis Miltenberg Landkreis Neuburg-Schrobenhausen: Bergheim, Neuburg a. d. Donau, Rennertshofen Landkreis Neumarkt in der Oberpfalz Landkreis Neustadt an der Waldnaab Landkreis Neustadt a. d. Aisch – Bad Windsheim Im Landkreis Neu-Ulm: Elchingen Stadt Neu-Ulm Landkreis Nürnberger Land Stadt Nürnberg Landkreis Regensburg Stadt Regensburg Landkreis Rhön-Grabfeld Landkreis Roth Stadt Schwabach Landkreis Schwandorf Landkreis Schweinfurt Stadt Schweinfurt Landkreis Tirschenreuth Stadt Weiden Landkreis Weißenburg – Gunzenhausen Landkreis Würzburg Stadt Würzburg Landkreis Wunsiedel i. F. Brandenburg Im Landkreis Havelland: Gemeinden Bamme, Bützer, Döberitz, Großderschau, Großwudicke, Havelaue, Jerchel, Milow, Mögelin, Möthlitz, Nitzahn, Premnitz, Rathenow, Rhinow, Schönholz-Neuwerder, Seeblick, Stölln, Vieritz, Zollchow Im Landkreis Ostprignitz-Ruppin: Gemeinden Breddin und Kötzlin Im Landkreis Potsdam-Mittelmark: Gemeinden Bensdorf, Boecke, Buckau, Bücknitz, Dretzen, Fohrde, Glienecke, Görzke, Gräben, Köpernitz, Pritzerbe, Rosenau, Rottstock, Steinberg, Wenzlow, Wollin, Wusterwitz, Ziesar Landkreis Prignitz ausgenommen Gemeinden Demerthin, Vehlow, Wutike Freie Hansestadt Bremen Gesamtes Landesgebiet Freie und Hansestadt Hamburg Gesamtes Landesgebiet Hessen Gesamtes Landesgebiet Mecklenburg-Vorpommern Im Landkreis Bad Doberan: Gemeinden Admannshagen-Bargeshagen, Alt Bukow, Stadt Bad Doberan, Bartenshagen-Parkentin, Bastorf, Benitz, Biendorf, Börgerende-Rethwisch, Bröbberow, Carinerland, Elmenhorst/Lichtenhagen, Hohenfelde, Kassow, Kirch Mulsow, Kritzmow, Stadt Kröpelin, Stadt Kühlungsborn, Lambrechtshagen, Stadt Neubukow, Nienhagen, Papendorf, Reddelich, Stadt Rerik, Retschow, Rukieten, Satow, Am Salzhaff, Stadt Schwaan, Stäbelow, Steffenshagen, Vorbeck, Wiendorf, Wittenbeck, Ziesendorf Im Landkreis Güstrow: Gemeinden Baumgarten, Bernitt, Bützow, Dobbin-Linstow, Dolgen am See, Dreetz, Gülzow-Prüzen, Güstrow, Jürgenshagen, Klein Belitz, Krakow am See, Kuchelmiß, Lohmen, Lüssow, Penzin, Tarnow, Warnow, Weitendorf, Zehna, Zepelin Landkreis Ludwigslust Im Landkreis Müritz: Gemeinden Alt Schwerin, Altenhof, Fünfseen, Jaebetz, Stadt Malchow, Nossentiner Hütte, Stuer, Zislow Landkreis Nordwestmecklenburg Landkreis Parchim Landeshauptstadt Schwerin Hansestadt Wismar Niedersachsen Gesamtes Landesgebiet Nordrhein-Westfalen Gesamtes Landesgebiet Rheinland-Pfalz Gesamtes Landesgebiet Saarland Gesamtes Landesgebiet Sachsen Landkreis Annaberg Landkreis Aue-Schwarzenberg Stadt Chemnitz Landkreis Chemnitzer Land Landkreis Delitzsch Landkreis Döbeln Landkreis Freiberg Stadt Leipzig Landkreis Leipziger Land Im Landkreis Meißen: Heynitz, Käbschütztal, Ketzerbachtal, Leuben-Schleinitz, Lommatzsch, Nossen, Taubenheim, Triebischtal Landkreis Mittlerer Erzgebirgskreis Landkreis Mittweida Landkreis Muldentalkreis Stadt Plauen Im Landkreis Riesa-Großenhain: Riesa, Röderau-Bobersen, Stauchitz, Strehla, Zeithain Landkreis Stollberg Landkreis Torgau-Oschatz Landkreis Vogtlandkreis Landkreis Weißeritzkreis Stadt Zwickau Landkreis Zwickauer Land Sachsen-Anhalt Gesamtes Landesgebiet Schleswig-Holstein Gesamtes Landesgebiet Thüringen Gesamtes Landesgebiet” |
4. |
Muutetaan vyöhykkeeseen F (serotyyppi 8) kuuluvien rajoitusvyöhykkeiden luettelo lisäämällä siihen seuraavat Tšekin alueet: ”Tšekki:
|
5. |
Muutetaan vyöhykkeeseen F (serotyyppi 8) kuuluvien rajoitusvyöhykkeiden luettelo lisäämällä siihen seuraavat Tanskan alueet: ”Tanska:
|
6. |
Lisätään seuraava uusi vyöhyke: ”Vyöhyke I (serotyypit 1 ja 4) Espanja:
|
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/60 |
KOMISSION PÄÄTÖS,
tehty 25 päivänä lokakuuta 2007,
Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan liitteen VI lisäyksen muuttamisesta tiettyjen Bulgariassa sijaitsevien maidonjalostamoiden osalta
(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 5170)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2007/689/EY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen liitteessä VI olevan 4 luvun B jakson f kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 (1) ja eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004 (2) säädetään tietyistä kyseisten asetusten soveltamisalaan kuuluvien laitosten rakenteellisista vaatimuksista. |
(2) |
Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan liitteessä VI olevan 4 luvun B jakson a ja c kohdassa määrätään, että tiettyjä kyseisissä asetuksissa säädettyjä rakenteellisia vaatimuksia ei sovelleta liittymisasiakirjan liitteen VI lisäyksen I ja II luvussa lueteltuihin Bulgariassa sijaitseviin maidonjalostamoihin 31 päivään joulukuuta 2009 saakka, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. |
(3) |
Liitteen VI lisäyksen I luvussa luetellaan vaatimustenmukaiset maidonjalostamot, joilla on lupa vastaanottaa ja jalostaa vaatimustenmukaista ja muuta kuin vaatimustenmukaista maitoa erottelematta niitä, ja kyseisen lisäyksen II luvussa luetellaan vaatimustenmukaiset maidonjalostamot, joilla on lupa vastaanottaa ja jalostaa vaatimustenmukaista ja muuta kuin vaatimustenmukaista maitoa eroteltuna toisistaan. |
(4) |
Kyseisiä maidonjalostamoiden luetteloita on muutettu Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan liitteessä VI olevan lisäyksen muuttamisesta tiettyjen Bulgariassa sijaitsevien maidonjalostamoiden osalta 22 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä komission päätöksellä 2007/26/EY (3). |
(5) |
Bulgaria on nyt tarkastellut tilannetta maitoalalla ja arvioinut uudelleen liitteen VI lisäyksen I ja II luvussa lueteltuja maidonjalostamoita. |
(6) |
Arvioinnin mukaan I luvussa luetellut jalostamot eivät täytä asetuksessa (EY) N:o 852/2004 olevia rakenteellisia vaatimuksia. Tämän vuoksi kyseiset jalostamot olisi poistettava I luvussa olevasta luettelosta. Ainoastaan 11 jalostamoa, joilla ei ole käytännön vaikeuksia käsitellä asianmukaisesti kahta erillistä tuotantolinjaa, olisi jätettävä II luvussa olevaan luetteloon. |
(7) |
Yhteisön lainsäädännön selkeyden vuoksi on aiheellista korvata Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan liitteen VI lisäyksen I ja II luvussa olevat laitosten luettelot tämän päätöksen liitteessä olevilla luetteloilla. |
(8) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan liitteen VI lisäys tämän päätöksen liitteellä.
2 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä 25 päivänä lokakuuta 2007.
Komission puolesta
Markos KYPRIANOU
Komission jäsen
(1) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 3.
(2) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55, oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).
(3) EUVL L 8, 13.1.2007, s. 35.
LIITE
”Liitteen VI lisäys
I LUKU
Luettelo liitteessä VI olevassa 4 luvussa olevan B jakson a kohdassa tarkoitetuista maidonjalostamoista, joissa jalostetaan muuta kuin vaatimustenmukaista maitoa
II LUKU
Luettelo liitteessä VI olevassa 4 luvussa olevan B jakson a ja c kohdassa tarkoitetuista maidonjalostamoista, joissa jalostetaan vaatimustenmukaista maitoa ja muuta kuin vaatimustenmukaista maitoa
N:o |
Eläinlääkinnällinen nro |
Laitoksen nimi ja osoite |
Kyseessä olevien tilojen sijaintipaikka |
||
Veliko Tarnovon alue – N:o 4 |
|||||
1. |
BG 0412010 |
’Bi Si Si Handel’ OOD |
|
||
Vidinin alue – N:o 5 |
|||||
2. |
BG 0512025 |
’El Bi Bulgarikum’ EAD |
gr. Vidin YUPZ |
||
Vratsan alue – N:o 6 |
|||||
3. |
BG 0612027 |
’Mlechen ray – 99’ EOOD |
gr. Vratsa |
||
4. |
BG 0612043 |
ET ’Zorov-91-Dimitar Zorov’ |
gr. Vratsa |
||
Plovdivin alue – N:o 16 |
|||||
5. |
BG 1612001 |
’OMK’ AD |
|
||
6. |
BG 1612011 |
’Em Dzhey Deriz’ EOOD |
|
||
Silistran alue – N:o 19 |
|||||
7. |
BG 1912013 |
’ZHOSI’ OOD |
s. Chernolik |
||
Slivenin alue – N:o 20 |
|||||
8. |
BG 2012020 |
’Yotovi’ OOD |
gr. Sliven kv. ’Rechitsa’ |
||
Targovishten alue – N:o 25 |
|||||
9. |
BG 2512020 |
’Mizia-Milk’ OOD |
gr. Targovishte Industrialna zona |
||
Haskovon alue – N:o 26 |
|||||
10. |
BG 2612047 |
’Balgarsko sirene’ OOD |
|
||
Shumenin alue – N:o 27 |
|||||
11. |
BG 2712014 |
’Stars kampani’ OOD |
|
III Euroopan unionista tehtyä sopimusta soveltamalla annetut säädökset
EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN V OSASTOA SOVELTAMALLA ANNETUT SÄÄDÖKSET
26.10.2007 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 282/62 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS 2007/690/YUTP,
tehty 22 päivänä lokakuuta 2007,
Euroopan unionin siviili- ja sotilasalan tukitoimesta Darfurin alueella Sudanissa ja Somaliassa toteutettaville Afrikan unionin operaatioille hyväksytyn yhteisen toiminnan 2005/557/YUTP täytäntöönpanosta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin siviili- ja sotilasalan tukitoimesta Darfurin alueella Sudanissa ja Somaliassa toteutettaville Afrikan unionin operaatioille 18 päivänä heinäkuuta 2005 hyväksytyn neuvoston yhteisen toiminnan 2005/557/YUTP (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan kanssa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvosto teki 23 päivänä huhtikuuta 2007 päätöksen 2007/244/YUTP Euroopan unionin siviili- ja sotilasalan tukitoimesta Darfurin alueella Sudanissa ja Somaliassa toteutettaville Afrikan unionin operaatioille hyväksytyn yhteisen toiminnan 2005/557/YUTP täytäntöönpanosta (2), jolla tukitoimen siviiliosan rahoitusta jatkettiin 31 päivään lokakuuta 2007. |
(2) |
Euroopan unionin siviili- ja sotilasalan tukitoimea Darfurin alueella Sudanissa ja Somaliassa toteutettaville Afrikan unionin operaatioille on päätetty jatkaa, kunnes Afrikan unionin operaatio muutetaan AU:n ja YK:n yhteisoperaatioksi (UNAMID) ja enintään 31 päivään joulukuuta 2007. |
(3) |
Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 31 päivänä heinäkuuta 2007 hyväksytyssä päätöslauselmassa 1769 määrätään, että johtovastuun siirron AMIS-operaatiolta UNAMID-operaatiolle on tapahduttava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007. |
(4) |
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea päätti 21 päivänä syyskuuta 2007, että Darfurin alueella Sudanissa ja Somaliassa toteutettaville Afrikan unionin operaatioille perustetun Euroopan unionin siviili- ja sotilasalan tukitoimen siviiliosa on lopetettava päivänä, jona johtovastuun siirto AMIS-operaatiolta UNAMID-operaatiolle tapahtuu. |
(5) |
Siltä osin kuin kyse on siviiliosasta, neuvoston olisi näin ollen päätettävä tukitoimen jatkon rahoituksesta edellä määriteltyjen määräaikojen mukaisesti. |
(6) |
Tukitoimea toteutetaan tilanteessa, joka saattaa huonontua ja joka voisi vaikuttaa haitallisesti perustamissopimuksen 11 artiklassa oleviin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteisiin, |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
1. Rahoitusohje yhteisen toiminnan 2005/557/YUTP II jakson täytäntöönpanosta johtuvien menojen kattamiseksi 1 päivän toukokuuta 2007 ja 30 päivän huhtikuuta 2008 väliselle ajanjaksolle on 2 125 000 euroa. Tällä määrällä katetaan Afrikan unionin Sudanin-operaation (AMIS II) nykyisen toimeksiannon kesto ja Darfurin alueella Sudanissa ja Somaliassa toteutettaville Afrikan unionin operaatioille perustetun Euroopan unionin siviili- ja sotilasalan tukitoimen siviiliosan myöhempi purkamiskausi.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä maksettavia kuluja hallinnoidaan Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevien Euroopan yhteisön menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti, mutta kuitenkin siten, että ennakkomaksut eivät ole yhteisön omaisuutta.
Kolmansien valtioiden kansalaisille annetaan mahdollisuus osallistua sopimuksia koskevaan tarjouskilpailuun.
3. Menot ovat rahoituskelpoisia 1 päivästä toukokuuta 2007.
2 artikla
Kumotaan neuvoston päätös 2007/244/YUTP.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.
4 artikla
Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Luxemburgissa 22 päivänä lokakuuta 2007.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. SILVA
(1) EUVL L 188, 20.7.2005, s. 46. Yhteinen toiminta sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä toiminnalla 2007/245/YUTP (EUVL L 106, 24.4.2007, s. 65).
(2) EUVL L 106, 24.4.2007, s. 63.