10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/1

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 946/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 2007.

---

(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 756/2007 (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 41).

---

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/3

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 947/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

sellaisenaan vietävien valkoisen sokerin ja raakasokerin vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädetään, että kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)	Sokerin markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 ja 33 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)	Asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan.

(4)	Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 318/2006 vaatimukset.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä vahvistettuihin tuotteisiin ja määriin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädettyjä vientitukia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 2007.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 247/2007 (EUVL L 69, 9.3.2007, s. 3).

---

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/5

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 948/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 900/2007 säädettyä pysyvää tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja kolmannen alakohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Valkoisen sokerin vientiä koskevasta pysyvästä tarjouskilpailusta vientitukien vahvistamiseksi markkinointivuoden 2007/2008 loppuun saakka 27 päivänä heinäkuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 900/2007 (2) edellytetään osittaisten tarjouskilpailujen järjestämistä.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 900/2007 8 artiklan 1 kohdan ja 9 päivänä elokuuta 2007 päättyvässä osittaisessa tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tarkastelun perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 900/2007 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen vientituen enimmäismääräksi vahvistetaan 9 päivänä elokuuta 2007 päättyvää osittaista tarjouskilpailua varten 41,751 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 2007.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 247/2007 (EUVL L 69, 9.3.2007, s. 3).

(2)  EUVL L 196, 28.7.2007, s. 26.

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/6

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 949/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

valkoisen sokerin vientituen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 38/2007 säädettyä pysyvää tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja kolmannen alakohdan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 38/2007 annettu 17 päivänä tammikuuta 2007 (2), pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta Belgian, Tšekin, Espanjan, Irlannin, Italian, Unkarin, Puolan, Slovakian ja Ruotsin interventioelinten hallussa olevan sokerin myymiseksi uudelleen vientiä varten edellytetään osittaisten tarjouskilpailujen järjestämistä.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 38/2007 4 artiklan 1 kohdan ja 8 päivänä elokuuta 2007 päättyvässä osittaisessa tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tarkastelun perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 38/2007 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen vientituen enimmäismääräksi vahvistetaan 8 päivänä elokuuta 2007 päättyvää osittaista tarjouskilpailua varten 471,16 EUR/t.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 2007.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 247/2007 (EUVL L 69, 9.3.2007, s. 3).

(2)  EUVL L 11, 18.1.2007, s. 4. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 203/2007 (EUVL L 61, 28.2.2006, s. 3).

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/7

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 950/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

vilja- ja riisijalosteiden vientiin sovellettavien tukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (2) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan mukaan kyseisten asetusten 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan nojalla tuet on vahvistettava ottaen huomioon toisaalta viljojen, riisin ja rikkoutuneiden riisinjyvien saatavuutta sekä niiden yhteisön markkinoiden hintoja ja toisaalta viljojen, riisin, rikkoutuneiden riisinjyvien ja vilja-alan tuotteiden maailmanmarkkinahintoja koskeva tilanne ja niiden kehitysnäkymät; näiden samojen artiklojen nojalla on myös varmistettava vilja- ja riisimarkkinoiden tasapainoinen tilanne sekä hintojen ja kaupan luonnollinen kehitys ja lisäksi otettava huomioon suunnitellun viennin taloudelliset seikat ja tarve välttää häiriöitä yhteisön markkinoilla.

(3)	Vilja- ja riisijalosteiden tuonti- ja vientijärjestelmästä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1518/95 (3) 2 artiklassa määritellään näiden tuotteiden tuen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet.

(4)	Tietyille jalostetuille tuotteille myönnettävä tuki olisi porrastettava tuotteiden tuhka-, raakakuitu-, kuoriaine-, valkuaisaine-, rasva- tai tärkkelyspitoisuuden mukaan, koska tämä pitoisuus osoittaa erityisen hyvin jalostettuun tuotteeseen tosiasiallisesti sisältyvän perustuotteen määrän.

(5)

Maniokkijuurten ja muiden trooppisten juurten ja mukuloiden sekä niistä valmistettujen jauhojen suunniteltavissa olevan viennin taloudelliset seikat eivät, erityisesti kyseisten tuotteiden luonteen ja alkuperän huomioon ottaen, tällä hetkellä edellytä vientituen vahvistamista; tiettyjen viljajalosteiden osalta yhteisön maailmankauppaan osallistumisen vähäinen merkitys ei tällä hetkellä edellytä vientituen vahvistamista.

(6)	Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(7)	Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa; sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(8)	Tietyt maissijalosteet voivat olla lämpökäsiteltyjä, ja tämä saattaa johtaa sellaisen tuen myöntämiseen, joka ei vastaa tuotteen laatua; olisi tarkennettava, että tällaiset esihyytelöityä tärkkelystä sisältävät tuotteet eivät voi saada vientitukea.

(9)	Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1518/95 1 artiklassa tuotteiden tuet vahvistetaan tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 2007.

---

(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1549/2004 (EUVL L 280, 31.8.2004, s. 13).

(3)  EYVL L 147, 30.6.1995, s. 55. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2993/95 (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 25).

---

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/10

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 951/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 puitteissa rahoitettavien rajat ylittävien yhteistyöohjelmien täytäntöönpanosäännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välinen rajat ylittävä yhteistyö, jota vaurauden ja hyvien naapurisuhteiden alueen luomiseksi toteutetaan alueilla, jotka rajoittuvat maiden yhteisenä rajana olevaan Euroopan unionin ulkorajaan, jäljempänä ’rajat ylittävä ENPI-yhteistyö’, on yksi asetuksen (EY) N:o 1638/2006 osista.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1638/2006 11 artiklassa säädetään, että komissio vahvistaa täytäntöönpanosäännöt, joissa esitetään III osaston ”Rajat ylittävä yhteistyö” täytäntöönpanoa koskevat säännökset, ja että kyseiset säännöt koskevat muun muassa sellaisia seikkoja kuin yhteisrahoituksen astetta, yhteisten toimintaohjelmien laadintaa, yhteisten viranomaisten nimitystä ja tehtäviä, seuranta- ja valintakomiteoiden sekä yhteisen sihteeristön asemaa ja tehtävää, menojen tukikelpoisuutta, yhteisten hankkeiden valintaa, valmisteluvaihetta, yhteisön avun teknistä hallintaa ja varainhoitoa, varainhoidon valvontaa ja tilintarkastusta, seurantaa ja arviointia sekä näkyvyyttä ja tiedottamista mahdollisille edunsaajille.

(3)	Asetuksen (EY) N:o 1638/2006 21 artiklassa säädetään, että täytäntöönpanosäännöissä vahvistetaan myös rajat ylittävässä ENPI-yhteistyössä sovellettavat julkisia hankintoja koskevat säännöt.

(4)	Asetuksen (EY) N:o 1638/2006 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa strategia-asiakirjassa esitetään rajat ylittävässä ENPI-yhteistyössä myönnettävän komission tuen strategiset puitteet ja alustava ohjelma tälle yhteistyölle.

(5)	Rajat ylittävään ENPI-yhteistyöhön kuuluva yhteisön apu toteutetaan strategia-asiakirjassa määritellyin yhteisin toimintaohjelmin.

(6)

On tarpeen vahvistaa täytäntöönpanosäännöt, joissa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1638/2006 mukaiseen rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvät yhteiset määräykset, jättäen osallistujamaille tietty liikkumavara kunkin ohjelman organisoinnin ja toteutuksen yksityiskohtien suhteen ohjelman luonteesta riippuen. Osallistujamaiden olisi tämän periaatteen mukaisesti ja tätä asetusta noudattaen tehtävä yksimielisesti ehdotuksia rajat ylittävän ENPI-yhteistyönsä yksityiskohtaisista säännöistä yhteisessä toimintaohjelmaasiakirjassa, jonka komissio asetuksen (EY) N:o 1638/2006 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti hyväksyy.

(7)	Koska kaikki osallistujamaat ovat mukana ohjelman päätöksentekorakenteissa ja koska ohjelman toteuttaminen on annettu jossakin osallistujamaassa sijaitsevan yhteisen hallintoviranomaisen tehtäväksi, on tarpeen vahvistaa yhteiset säännöt ohjelman eri hallintorakenteiden tehtävänjaosta.

(8)

Koska ohjelmat toteutetaan yhteisesti hallinnoituina, ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmien olisi oltava yhteisön lainsäädännön vaatimusten mukaisia. Komission ohjelmalle antamaa hyväksyntää olisi pidettävä näiden järjestelmien ennakkohyväksyntänä. Komission on seurattava kunkin ohjelman toteuttamista käyttämällä mahdollisuutta osallistua yhteisen seurantakomitean työhön ja yhteisen hallintoviranomaisen sille toimittamien raporttien välityksellä.

(9)

Jotta kumppanimaiden tuensaajat voisivat osallistua ohjelmaan laajasti ja täysipainoisesti ja jotta Euroopan unionin jäsenvaltioissa oleviin ja kumppanimaissa oleviin toimijoihin voitaisiin soveltaa samaa hallintomenettelyä, kaikissa hankkeissa, jotka rahoitetaan asetuksella (EY) N:o 1638/2006 perustetun rajat ylittävän yhteistyön puitteissa, olisi käytettävä Euroopan komission rahoittamiin ulkoisiin toimiin sovellettavia sopimusmenettelyjä, sikäli kuin rajat ylittävän ENPI-yhteistyön määrärahoja hallinnoidaan Euroopan unionin ulkopolitiikan puitteissa.

(10)	Ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on tarpeen määrittää arviointi- ja seurantatavat.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksella (EY) N:o 1638/2006 perustetun komitean lausunnon mukaisia,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   LUKU

JOHDANTO

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1638/2006 täytäntöönpanosäännöt rajat ylittävien yhteistyöohjelmien osalta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’teknisellä avulla’ valmistelu-, hallinnointi-, seuranta-, arviointi-, tiedotus-, tarkastus- ja valvontatoimia sekä mahdollisia toimia yhteisten toimintaohjelmien toteuttamisessa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi;

2)

’tuensaajalla’ tahoa, joka on allekirjoittanut yhteisen hallintoviranomaisen kanssa tukisopimuksen ja on kaikilta osin oikeudellisesti ja taloudellisesti vastuussa kyseiselle viranomaiselle hankkeen toteuttamisesta; tuensaaja vastaanottaa yhteisen hallintoviranomaisen rahoitusosuuden ja huolehtii sen hallinnoinnista ja mahdollisesta jakamisesta niiden sopimusten mukaisesti, joita se on tehnyt kumppaneidensa kanssa; ainoastaan tuensaaja on vastuussa yhteiselle hallintoviranomaiselle ja raportoi tälle suoraan toimien toteutuksen ja varainhoidon sujumisesta;

3)	’toimeksisaajalla’ tahoa, joka on allekirjoittanut yhteisen hallintoviranomaisen kanssa palvelujen toimittamista, rakennusurakkaa tai tavarahankintoja koskevan sopimuksen ja on kaikilta osin oikeudellisesti ja taloudellisesti vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta yhteiselle hallintoviranomaiselle;

4)	’strategia-asiakirjalla’ asetuksen (EY) N:o 1638/2006 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa, jossa vahvistetaan yhteisiä toimintaohjelmia koskeva luettelo, ohjelmien ohjeelliset monivuotiset määrärahat ja kunkin ohjelman tukikelpoiset alueyksiköt;

5)	’osallistujamailla’ yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja kumppanimaita;

6)	’kumppanimailla’ asetuksen (EY) N:o 1638/2006 liitteessä lueteltuja maita ja alueita;

7)	’laajamittaisilla hankkeilla’ hankkeita, joihin sisältyy työ-, toimi- tai palvelukokonaisuus, jolla on tarkkaan määritetty jakamaton tarkoitus ja selvästi määritetyt yhteisen edun mukaiset tavoitteet rajat ylittävien investointien toteuttamiseksi;

8)	’yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvien maiden omilla varoilla’ osallistujamaiden keskus-, alue- tai paikallishallinnon talousarviosta peräisin olevia rahavaroja;

9)	’hankkeiden operatiivisella seurannalla’ ohjelmasta rahoitettavien toimien seurantaa hankkeen elinkaaren hallintajärjestelmän mukaisesti eli ohjelmasuunnittelusta toteutuksen tekniseen seurantaan ja ohjelman jälkiarviointiin asti.

II   LUKU

PERUSASIAKIRJAT

1   JAKSO

Yhteiset toimintaohjelmat

3 artikla

Yhteisten toimintaohjelmien valmistelu

Osallistujamaat määrittelevät kunkin yhteisen toimintaohjelman yhteisesti asetuksen (EY) N:o 1638/2006, strategia-asiakirjan ja tämän asetuksen mukaisesti.

4 artikla

Yhteisten toimintaohjelmien sisältö

Kussakin yhteisessä toimintaohjelmassa kuvataan toteutettaviin toimiin liittyvät tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet sekä tehdään selkoa niiden johdonmukaisuudesta muihin kyseisissä maissa ja kyseisillä alueilla käynnissä tai suunnitteilla oleviin kahdenvälisiin ja monenvälisiin ohjelmiin nähden ja erityisesti Euroopan unionin rahoittamiin ohjelmiin nähden.

Kussakin yhteisessä toimintaohjelmassa

a)	mainitaan asetuksessa (EY) N:o 1638/2006 ja strategia-asiakirjassa määritellyt tukikelpoiset alueyksiköt, mahdolliset raja-alueet mukaan lukien, joilla ohjelmasta rahoitettavia hankkeita voidaan toteuttaa;

b)	määritellään säännöt, joita noudattaen asetuksen (EY) N:o 1638/2006 soveltamisalaan kuulumattomat kolmansien maiden raja-alueet, jotka voivat osallistua yhteistyöhön strategia-asiakirjan perusteella, voivat osallistua ohjelmiin;

c)	määritellään painopisteet ja toimenpiteet, joilla strategia-asiakirjassa esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa;

d)	ilmoitetaan tämän asetuksen 11 artiklan säännösten mukainen yhteisen seurantakomitean koostumus;

e)	ilmoitetaan yksikkö, jonka osallistujamaat ovat valinneet yhteiseksi hallintoviranomaiseksi;

f)

kuvaillaan rakenne, jonka yhteinen hallintoviranomainen luo ohjelman hallinnoimiseksi tämän asetuksen 14–17 artiklan mukaisesti. Kuvauksen on oltava niin yksityiskohtainen, että komissio saa riittävän varmuuden siitä, että ohjelman sisäinen valvonta on tehokasta ja vaikuttavaa ja perustuu parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin;

g)	esitetään painopistekohtaisesti laadittu rahoitustaulukko, josta käy ilmi ohjelman maksusitoumusten ja maksujen alustava jakautuminen vuositasolla ja jossa ilmoitetaan muun muassa tekniseen apuun myönnettävät summat;

h)	esitetään ohjelman toteuttamismenetelmät tämän asetuksen 23 artiklassa tarkoitettujen sopimusmenettelyjen mukaisesti;

i)	määritetään menettelyjen aloittamisen ja rahoitettavien hankkeiden valinnan alustava ohjeellinen aikataulu;

j)	esitetään mahdolliset ympäristövaikutusten arviointia koskevat laissa säädetyt velvollisuudet ja ilmoitetaan niiden alustava ohjeellinen toteutusaikataulu;

k)	ilmoitetaan ohjelmassa käytettävä kieli tai kielet;

l)	esitetään tiedotus- ja viestintäsuunnitelma 42 artiklan mukaisesti.

Toisen kohdan g alakohdassa tarkoitetussa taulukossa ilmoitetaan Euroopan yhteisön osuus ja esitetään, miten alustavat ja ohjeelliset summat, joihin komissio on sitoutunut, jakautuvat eri vuosille vuoteen 2013 asti (vuosien 2011–2013 summat on vahvistettava uudelleen kyseisiä vuosia koskevassa alustavassa ohjelmassa). Taulukossa esitetään myös ne alustavat ohjeelliset osarahoitussummat, jotka on suunniteltu maksettavan osallistujamaiden omista varoista.

Ohjelmasta rahoitettavat hankkeet valitaan toisen kohdan h alakohtaa sovellettaessa pääsääntöisesti ehdotuspyyntömenettelyllä. Osallistujamaat voivat kuitenkin yhdessä sopimalla määrittää yhteisymmärryksessä komission kanssa myös laajamittaisia rajat ylittäviä investointihankkeita, joita ei valita ehdotuspyyntömenettelyllä. Siinä tapauksessa tällaiset hankkeet, joiden on vastattava ohjelman painopisteitä ja toimenpiteitä ja joita varten on varattu määrärahat, on mainittava erikseen ohjelmassa tai 11–13 artiklassa tarkoitetun yhteisen seurantakomitean on tehtävä niistä myöhemmin päätös.

5 artikla

Yhteisen toimintaohjelman hyväksyminen

1.   Yhteinen hallintoviranomainen esittää yhteisen toimintaohjelman komissiolle saatuaan tähän nimenomaisen suostumuksen kaikilta mailta, jotka ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun.

2.   Komissio tarkastaa, että yhteinen toimintaohjelma sisältää kaikki 4 artiklassa tarkoitetut elementit, eli se

a)	arvioi, onko yhteinen toimintaohjelma strategia-asiakirjan mukainen;

b)	tarkistaa, onko analyysi luotettava ja ovatko analyysi ja ehdotetut painopisteet ja toimenpiteet keskenään johdonmukaisia sekä onko ohjelma johdonmukainen muihin ohjelman kohdealueilla käynnissä tai suunnitteilla oleviin kahdenvälisiin ja monenvälisiin ohjelmiin nähden;

c)	tarkistaa, onko ohjelma sovellettavan yhteisön lainsäädännön mukainen;

d)	valvoo, että mahdollisesti tarvittavat ympäristövaikutusten arvioinnit on toteutettu tai suunniteltu ennen ehdotettujen hankkeiden toteuttamista;

e)	varmistaa ohjelman rahoitustaulukon johdonmukaisuuden erityisesti niiden summien osalta, joihin komissio sitoutuu;

f)

varmistaa, että yhteisellä hallintoviranomaisella on ohjelmassa suunniteltujen toimien laajuuden, sisällön ja monimutkaisuuden edellyttämät hallintovalmiudet. Komissio tarkistaa erityisesti, että yhteisellä hallintoviranomaisella on osoittaa riittävästi pätevää henkilöstöä kokonaan ohjelman käyttöön, tarvittavat tietokonepohjaiset hallinto- ja kirjanpitotyökalut sekä sovellettavan yhteisön lainsäädännön mukaiset talousprosessit. Tämä voidaan tarkistaa toteuttamalla paikalla ennakkotarkastus, jos komissio pitää sitä tarpeellisena;

g)	varmistaa, että yhteinen hallintoviranomainen on suunnitellut ja ottanut käyttöön riittävät sisäisen valvonnan järjestelmät ja tilintarkastusjärjestelmät, jotka perustuvat parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin.

3.   Tutkittuaan yhteisen toimintaohjelman komissio voi pyytää osallistujamaita toimittamaan lisätietoja tai tarvittaessa tarkistamaan joitakin kohtia.

4.   Hyväksyessään yhteisen toimintaohjelman komission katsotaan samalla hyväksyneen ennakolta yhteisen hallintoviranomaisen luomat hallinto- ja valvontarakenteet.

5.   Kukin yhteinen toimintaohjelma hyväksytään komission päätöksellä koko ohjelman voimassaoloajaksi.

6 artikla

Yhteisen toimintaohjelman seuranta ja arviointi

1.   Kunkin yhteisen toimintaohjelman seurannalla ja arvioinnilla pyritään parantamaan sen toteuttamisen laatua, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Arviointien tulokset otetaan huomioon myöhemmässä ohjelmasuunnittelussa.

2.   Yhteisen toimintaohjelman väliarviointi toteutetaan, kun ohjelmaa tarkastellaan uudelleen strategia-asiakirjan mukaisesti.

Komissio toteuttaa tämän arvioinnin, ja sen tulokset, jotka ilmoitetaan yhteiselle seurantakomitealle ja ohjelman yhteiselle hallintoviranomaiselle, voivat johtaa alustavan ohjelman mukauttamiseen.

3.   Väliarvioinnin lisäksi komissio voi milloin tahansa toteuttaa yhteisen toimintaohjelman tai jonkin sen osan arvioinnin.

4.   Komissio toteuttaa ohjelman jälkiarvioinnin sinä vuonna, joka seuraa yhteisestä toimintaohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteutusvaiheen päättymistä.

7 artikla

Yhteisten toimintaohjelmien tarkistaminen

1.   Yhteinen hallintoviranomainen voi, yhteisen seurantakomitean annettua hyväksyntänsä, tehdä yhteisen toimintaohjelman rahoitustaulukkoon suoraan mukautuksia, jos on kyse pelkästään yhteisön varojen siirrosta yhdestä painopisteestä toiseen ja määrä on enintään 20 prosenttia kuhunkin prioriteettiin alun perin suunnitellusta määrästä. Yhteinen hallintoviranomainen ilmoittaa näistä muutoksista komissiolle.

Tätä sääntöä ei voida soveltaa yhteisön määrärahoin rahoitettuun tekniseen apuun, ellei komissiolta ole saatu kirjallista lupaa ennakolta.

2.   Yhteisiä toimintaohjelmia voidaan yhteisen seurantakomitean perustellusta pyynnöstä tai komission yhteisen seurantakomitean suostumuksella tekemästä aloitteesta tarkastella uudelleen ja tarvittaessa tarkistaa seuraavissa tapauksissa:

a)	jotta voidaan ottaa huomioon huomattavat sosio-ekonomiset muutokset tai yhteisön, kansallisten tai alueellisten painopisteiden merkittävät muutokset ohjelman kattamalla alueella;

b)	täytäntöönpanovaikeuksien seurauksena, erityisesti jos ne aiheuttavat huomattavaa viivästymistä toteuttamisessa;

c)	siirrettäessä yhteisön varoja painopisteestä toiseen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua joustovaraa enemmän;

d)	edellä 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen arviointien seurauksena;

e)	jos ohjelma lopetetaan 44 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

3.   Yhteisen toimintaohjelman tarkistaminen 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hyväksytään komission päätöksellä, ja se edellyttää 10 artiklassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin liittyvien lisäsopimusten tekemistä.

8 artikla

Käytettävät kielet

1.   Kunkin yhteisen toimintaohjelman hallintorakenteissa käytetään työkielenä yhtä tai useampaa Euroopan unionin virallista kieltä.

2.   Ohjelmien kumppanuusaspekti huomioon ottaen hankkeiden tuensaajat voivat toimittaa yhteiselle hallintoviranomaiselle hankkeeseensa liittyvät asiakirjat kansallisella kielellään, jos tämä mahdollisuus on erikseen mainittu ohjelmassa ja yhteinen seurantakomitea huolehtii tarvittavien tulkkaus- ja kääntämisresurssien järjestämisestä yhteisen hallintoviranomaisen välityksellä.

3.   Ohjelmassa käytettävien kielten tulkkaus- ja kääntämiskustannukset katetaan

a)	yhteisen toimintaohjelman tasolla teknistä apua koskevasta budjettikohdasta;

b)	hankkeiden tasolla kunkin yksittäisen hankkeen talousarviosta.

9 artikla

Yhteisten toimintaohjelmien aloitusvaihe

1.   Kun yhteinen toimintaohjelma on komission päätöksellä hyväksytty, ohjelma käynnistyy jäsenvaltioissa välittömästi rajat ylittävään yhteistyöhön tarkoitetuin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoin, jotka otetaan rahoitusnäkymien otsakkeesta 1 B (toimielinten sopimus 2006/C 139/01) (2). Myös ohjelman käynnistämiseksi tarvittavia yhteisiä toimia voidaan toteuttaa, kuten

a)	yhteisen hallintoviranomaisen ja yhteisen sihteeristön toiminnan aloittaminen;

b)	yhteisen seurantakomitean ensimmäiset kokoukset, myös sellaisten kumppanimaiden edustajien osallistuminen, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet rahoitussopimusta;

c)	hankintamenettelyjen tai ehdotuspyyntöjen valmistelu ja toteuttaminen, tarvittaessa rahoitussopimuksen allekirjoittamista koskevaa lykkäysehtoa soveltaen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua komission päätöstä sovelletaan kuhunkin ohjelman kumppanimaahan siitä lähtien, kun kyseisen maan kanssa on 10 artiklan mukaisesti tehty rahoitussopimus.

2   JAKSO

Rahoitussopimus

10 artikla

Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen

1.   Komission ja kunkin kyseiseen yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvan kumppanimaan välillä tehdään rahoitussopimus. Kunkin yhteisen toimintaohjelman puitteissa nimetty yhteinen hallintoviranomainen voi allekirjoittaa rahoitussopimuksen.

2.   Komission hyväksymä yhteinen toimintaohjelma on rahoitussopimuksen tekninen liite.

3.   Kukin rahoitussopimus tehdään viimeistään yhteisen toimintaohjelman hyväksymisestä tehtyä komission päätöstä seuraavan vuoden loppuun mennessä (N+1-sääntö).

4.   Jos sopimusta ei ole tehty määräajassa, yhteisen toimintaohjelman ulkoista osaa ei voida kyseisen kumppanimaan kanssa käynnistää.

Jos ohjelmassa on useita kumppanimaita, se voidaan käynnistää kunkin kumppanimaan kanssa heti, kun ne ovat allekirjoittaneet oman rahoitussopimuksensa.

5.   Jos yksikään kumppanimaa ei allekirjoita rahoitussopimusta määräajassa, yhteisen toimintaohjelman ulkoinen osa raukeaa ja sovelletaan 44 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä.

III   LUKU

YHTEISTEN TOIMINTAOHJELMIEN HALLINTORAKENTEET

1   JAKSO

Yhteinen seurantakomitea

11 artikla

Yhteisen seurantakomitean koostumus

1.   Yhteinen seurantakomitea koostuu edustajista, jotka kukin osallistujamaa on valtuuttanut tekemään yhteistä toimintaohjelmaa koskevat päätökset komitean toimivallan puitteissa. Jäsenet on valtuutettu maansa edustajiksi eikä henkilökohtaisessa ominaisuudessa. Komitealla on myös puheenjohtaja ja sihteeri. Sihteeri on valittava yhteisen hallintoviranomaisen jäsenten keskuudesta.

2.   Asianmukaisesti valtuutettujen edustajien lisäksi on tärkeää, että osallistujamaat huolehtivat kansalaisyhteiskunnan (paikallisviranomaiset, talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta) riittävästä edustuksesta, jotta paikallisten sidosryhmien suora osallistuminen yhteisen toimintaohjelman toteuttamiseen voidaan varmistaa.

3.   Komissio kutsutaan kaikkiin yhteisen seurantakomitean kokouksiin samaan aikaan kuin osallistujat, ja sille tiedotetaan komitean työn tuloksista. Se voi omasta aloitteestaan osallistua tarkkailijana ilman päätösvaltaa kuhunkin komitean kokoukseen tai osaan kokouksesta.

12 artikla

Yhteisen seurantakomitean toiminta

1.   Yhteisen seurantakomitean jäsenet hyväksyvät yksimielisesti komitean työjärjestyksen.

2.   Yhteinen seurantakomitea tekee päätöksensä konsensusperiaatetta noudattaen. Se voi kuitenkin turvautua joissakin tapauksissa äänestysmenettelyyn, muun muassa silloin kun päätetään hankkeiden lopullisesta valinnasta ja niille myönnettävistä avustussummista. Kullakin maalla on äänestysmenettelyssä ainoastaan yksi ääni riippumatta siitä, montako edustajaa sillä on.

3.   Valtuutetut edustajat valitsevat puheenjohtajan. Komitea voi päättää antaa puheenjohtajuuden yhteisen hallintoviranomaisen edustajalle tai jollekin muulle ulkopuoliselle henkilölle.

Yhteisen seurantakomitean puheenjohtaja toimii välittäjänä ja johtaa puhetta. Puheenjohtajalla on äänioikeus, paitsi jos puheenjohtajuus on annettu yhteisen hallintoviranomaisen edustajalle tai ulkopuoliselle henkilölle. Viimeksi mainitussa tapauksessa puheenjohtajuutta hoidetaan ilman äänioikeutta.

4.   Yhteinen seurantakomitea kokoontuu niin monta kertaa kuin on tarpeen ja vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle yhteisen hallintoviranomaisen pyynnöstä tai jonkun valtuutetun jäsenensä tai komission perustellusta pyynnöstä. Komitea voi myös tehdä päätöksiä kirjallisessa menettelyssä puheenjohtajansa, yhteisen hallintoviranomaisen tai jonkin osallistujamaan aloitteesta. Jos yksimielisyyttä ei ole, kukin jäsen voi pyytää asian käsittelyä kokouksessa.

5.   Yhteisen seurantakomitean kokousten päätteeksi laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat. Se toimitetaan kaikille komitean jäsenille ja komissiolle.

13 artikla

Yhteisen seurantakomitean tehtävät

Komitea hoitaa erityisesti seuraavia yhteiseen toimintaohjelmaan liittyviä tehtäviä:

a)	se hyväksyy yhteisen hallintoviranomaisen työohjelman;

b)	se päättää tekniseen apuun ja henkilöresursseihin käytettävien ohjelman resurssien määrästä ja kohdentamisesta;

c)	se käsittelee kussakin kokouksessaan yhteisen hallintoviranomaisen toteuttamat hallintotoimet;

d)	se nimittää hankkeiden valintakomiteat;

e)	se päättää hankkeiden valintakriteereistä ja tekee lopullisen päätöksen hankkeista ja niille myönnettävistä avustussummista;

f)	se arvioi ja seuraa kussakin kokouksessaan yhteisen hallintoviranomaisen toimittamien asiakirjojen perusteella edistymistä yhteisen toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamisessa;

g)	se tutkii yhteisen hallintoviranomaisen esittämät raportit ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet;

h)	se tutkii yhteisen hallintoviranomaisen ilmoittamat riidanalaiset takaisinperintätapaukset.

Jos yhteinen seurantakomitea tehdessään ensimmäisen kohdan e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä päättää kaikilta tai joiltakin osin olla noudattamatta valintakomitean suosituksia, sen on perusteltava päätöksensä kirjallisesti. Tällainen päätös toimitetaan yhteisen hallintoviranomaisen välityksellä komissiolle ennakkohyväksynnän saamiseksi. Komissio antaa lausuntonsa yhteiselle hallintoviranomaiselle 15 työpäivän kuluessa.

Yhteisen hallintoviranomaisen tehtäviä on hoidettava voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallintoviranomaisen vastuulla on huolehtia, että seurantakomitean päätökset ovat näiden sääntöjen mukaisia.

2   JAKSO

Yhteinen hallintoviranomainen

14 artikla

Yhteisen hallintoviranomaisen organisaatio

1.   Yhteinen hallintoviranomainen on yleensä kansallinen, alueellinen tai paikallinen julkisoikeudellinen yhteisö. Yhteinen hallintoviranomainen voi olla myös julkisen palvelun tehtäviä suorittava yksityisoikeudellinen yhteisö.

Tämän yhteisön on esitettävä riittävät rahoitustakuut ja noudatettava neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (3) ja erityisesti sen 54 artiklassa sekä komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (4) ja erityisesti sen 38, 39 ja 41 artiklassa säädettyjä ehtoja.

2.   Osallistujamaat uskovat yhteiselle hallintoviranomaiselle yhteisen toimintaohjelman toteuttamistehtävät, jotka on ohjelman hallinnoinnin puitteissa annettu niiden tehtäväksi. Niiden vastuulla on yhteisen seurantakomitean puitteissa valvoa, että varojen käyttö on ohjelman hallinnointiin sovellettavien sääntöjen ja periaatteiden mukaista.

3.   Yhteisen hallintoviranomaisen toiminta voidaan rahoittaa teknisen avun määrärahoista yhteisön rahoituksena sekä yhteisrahoituksena erityisesti 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin luontoissuorituksin.

4.   Jäljempänä 31 artiklassa tarkoitettu riippumaton elin suorittaa vuosittain yhteisen hallintoviranomaisen kirjanpidon ulkopuolisen tarkastuksen jälkikäteen.

5.   Yhteisen hallintoviranomaisen organisaatio perustuu parhaisiin kansainvälisiin hallinnon ja sisäisen valvonnan käytäntöihin, ja se soveltaa tehtäviinsä mukautettuja hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestelmiä toimintansa laillisuuden, asianmukaisuuden ja moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi.

Yhteisen hallintoviranomaisen operatiivisen hallinnon toiminnot ja rahoitushallinnon toiminnot järjestetään erikseen. Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

6.   Yhteisellä hallintoviranomaisella on sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka on riippumaton niiden yksiköiden tehtävistä, jotka huolehtivat tulojen ja menojen hyväksyjän, tilinpitäjän ja hallintotehtävistä.

7.   Yhteinen hallintoviranomainen luo menettelyt ohjelman puitteissa ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä luotettavat atk-järjestelmät kirjanpitoa, seurantaa ja tilinpäätösraportointia varten.

8.   Yhteinen hallintoviranomainen huolehtii erityisesti kolmansien kanssa allekirjoittamiensa avustus- ja hankintasopimusten ehtojen ja maksuaikojen noudattamisesta. Se varmistaa sopivien tarkastusmenettelyjen avulla, että avustuksina ja hankintasopimusten puitteissa siirrettyjä varoja käytetään pelkästään siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty.

Sillä on oltava käytössä yleinen järjestelmä kirjanpitoa sekä avustusten ja hankintasopimusten hallinnollista ja varainhoitoon liittyvää seurantaa varten (kirjeenvaihto, seuranta- tai muistutuskirjeet, raporttien vastaanotto ym.).

9.   Yhteinen hallintoviranomainen ilmoittaa komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle välittömästi kaikista muutoksista menettelyissään tai organisaatiossaan sekä kaikista muista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa ohjelman toteuttamiseen.

10.   Komissio, Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) kohdistavat valvontatoimiaan yhteiseen hallintoviranomaiseen, kuten myös eri tuensaajiin, toimeksisaajiin ja hankkeiden toteuttamiseksi allekirjoitettavien sopimusten sopimuspuoliin.

15 artikla

Yhteisen hallintoviranomaisen tehtävät

1.   Yhteinen hallintoviranomainen vastaa yhteisen toimintaohjelman sekä teknisen avun hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti ja suorittaa tarvittavia tarkastuksia sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja sääntöjen mukaisesti.

2.   Yhteisen hallintoviranomaisen tehtäviä ovat muun muassa

a)	yhteisen seurantakomitean kokousten järjestäminen ja sihteeripalvelut, kokouksen pöytäkirjan laatiminen mukaan lukien;

b)	ohjelman yksityiskohtaisten vuotuisten talousarvioiden ja komissiolle esitettävien määrärahapyyntöjen valmistelu;

c)	vuotuisten toimintakertomusten ja tilinpäätöstietojen laatiminen sekä niiden toimittaminen yhteiselle seurantakomitealle ja komissiolle;

d)	yhteisen hallintoviranomaisen sisäisiä järjestelmiä ja menettelyjen moitteetonta soveltamista koskevan tarkastusohjelman toteuttaminen hallintoviranomaisen sisäisen tarkastuksen yksikön toimesta; sisäisen tarkastuksen vuosikertomukset on toimitettava yhteiselle seurantakomitealle ja komissiolle;

e)	hankkeiden valitsemista koskevien tarjouskilpailujen ja ehdotuspyyntöjen käynnistäminen yhteisen seurantakomitean annettua hyväksyntänsä;

f)	hankehakemusten vastaanotto, valintakomiteoiden organisointi, puheenjohtajuus ja sihteeripalvelut sekä valintakomitean raporttien toimittaminen suosituksineen yhteiselle seurantakomitealle ja komissiolle;

g)	hankkeita koskevien sopimusten tekeminen tuensaajien ja toimeksisaajien kanssa yhteisen seurantakomitean valittua hankkeet;

h)	hankkeiden operatiivinen seuranta ja varainhoito;

i)	ilmoittaminen välittömästi yhteiselle seurantakomitealle kaikista riidanalaisista takaisinperintätapauksista;

j)	mahdollisten ympäristövaikutusten arviointien toteuttaminen ohjelman tasolla;

k)	tiedotus- ja näkyvyyssuunnitelman toteuttaminen 42 artiklan mukaisesti.

16 artikla

Yhteinen sihteeristö

1.   Kukin yhteinen hallintoviranomainen voi yhteisen seurantakomitean annettua hyväksyntänsä käyttää yhteisen toimintaohjelman jokapäiväisessä hallinnoinnissa apunaan yhteistä sihteeristöä, jolla on tarvittavat resurssit.

Yhteisen sihteeristön toiminta rahoitetaan teknisen avun määrärahoin.

2.   Yhteisellä sihteeristöllä voi tarvittaessa olla osallistujamaissa kevyitä toimipisteitä, jotka voivat kyseisessä maassa tiedottaa ohjelman puitteissa suunnitelluista toimista mahdollisille tuensaajille.

17 artikla

Jatkuvuusperiaate

Jos jo olemassa oleva yhteinen hallintoviranomainen, jolla on komission hyväksymät järjestelmät käynnissä olevien tai aikaisempien ohjelmien hallinnointiin, nimitetään uudestaan hallinnoimaan yhteistä toimintaohjelmaa, ei ole tarpeen muuttaa tämän yhteisen hallintoviranomaisen olemassa olevaa organisaatiota, jos käytössä olevat järjestelmät täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

IV   LUKU

YHTEISTEN TOIMINTAOHJELMIEN VARAINHOITO

1   JAKSO

Rahoitus

18 artikla

Yhteisön rahoittama tekninen apu

Yhteisön rahoittama tekninen apu on enintään kymmenen prosenttia yhteisön yhteiseen toimintaohjelmaan myöntämästä kokonaisrahoitusosuudesta.

Ohjelman tarkistuksen yhteydessä on kuitenkin mahdollista nostaa aiemmin vahvistettuja teknisen avun määriä tapauskohtaisesti aikaisempina vuosina aiheutuneiden menojen tason perusteella ja ottaen huomion ohjelman ennakoitavissa olevat ja perustellut tarpeet.

19 artikla

Yhteisrahoituksen lähteet

1.   Yhteisrahoitus on peräisin yhteisiin toimintaohjelmiin osallistuvien maiden tai elinten omista varoista.

2.   Kunkin yhteisen toimintaohjelman osalta osallistujamaat voivat määritellä yhteisrahoituksen lähteen, määrän ja jakautumisen tavoitteiden, painopisteiden ja toimenpiteiden välillä.

3.   Yhteisen hallintoviranomaisen saamia luontaissuorituksia voidaan komission ennakkohyväksynnän mukaisesti pitää yhteisrahoituksena. Kyseiset luontoissuoritukset on tällöin nimenomaisesti mainittava ohjelma-asiakirjassa.

20 artikla

Yhteisrahoituksen määrä

1.   Yhteisrahoituksen määrä on vähintään kymmenen prosenttia yhteistä toimintaohjelmaa koskevasta yhteisön rahoitusosuudesta lukuun ottamatta yhteisön rahoitusosuudesta rahoitettua teknistä apua.

2.   Yhteisrahoitus jaetaan mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti koko ohjelman keston ajalle siten, että kymmenen prosentin vähimmäistavoite saavutetaan ohjelman lopulla.

21 artikla

Toimintaohjelman pankkitili ja ennakkorahoituksen korot

1.   Yhteisen hallintoviranomaisen tilinpidosta vastaava yksikkö avaa ohjelmaa koskevan euromääräisen pankkitilin ja hallinnoi sitä. Tilin avaamiseen tarvitaan tulojen ja menojen hyväksyjän ja yhteisen hallintoviranomaisen tilinpitäjän allekirjoitukset.

2.   Jos pankkitilistä maksetaan korkoja, ennakkorahoitusmaksuista kertyneet korot kohdistetaan yhteiseen toimintaohjelmaan ja ne ilmoitetaan komissiolle 32 artiklassa tarkoitetussa loppuraportissa.

22 artikla

Yhteistä toimintaohjelmaa koskeva tilinpito

Yhteisen toimintaohjelman kirjanpidosta huolehtii yhteisen hallintoviranomaisen rahaliikenteestä vastaava yksikkö. Kyseinen kirjanpito on riippumatonta ja erillistä ja se koskee ainoastaan yhteiseen toimintaohjelmaan liittyvää rahaliikennettä. Näin mahdollistetaan ohjelman analyyttinen seuranta tavoitteiden, painopisteiden ja toimenpiteiden osalta.

Vuosikertomuksen ja ennakkorahoitusta koskevien lisäpyyntöjen lisäksi yhteinen hallintoviranomainen esittää ohjelman yhteiselle seurantakomitealle ja komissiolle kirjanpidon täsmäytyksen ohjelman pankkitilin saldon kanssa.

23 artikla

Sopimusmenettelyt

1.   Yhteinen hallintoviranomainen panee toimintaohjelman täytäntöön; kyseiseen täytäntöönpanoon tarvittavat julkisia hankintoja ja avustuksia koskevat sopimusmenettelyt ovat samat, joita sovelletaan ulkoisiin toimenpiteisiin ja joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 162–170 artiklassa ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 231–256 artiklassa.

Sovellettavina menettelyinä, vakioasiakirjoina ja mallisopimuksina käytetään hankintamenettelyjen käynnistämisen tai ehdotuspyyntöjen julkaisemisen aikaan voimassa olevia, yhteisön ulkomaanavun sopimusmenettelyjä koskevassa käytännön oppaassa ja sen liitteissä esitettyjä menettelyjä, vakioasiakirjoja ja mallisopimuksia.

2.   Tarjouspyyntöihin ja ehdotuspyyntöihin liittyvät kelpoisuussäännöt esitetään asetuksen (EY) N:o 1638/2006 14 artiklassa ja tämän asetuksen 40 ja 41 artiklassa.

3.   Kyseisiä sääntöjä sovelletaan ohjelman koko maantieteellisellä alueella, sekä jäsenvaltioiden että kumppanimaiden alueilla.

2   JAKSO

Maksut

24 artikla

Komission vuosittaiset sitoumukset

Yhteisen toimintaohjelman hyväksymispäätökseen liittyvän alkuperäisen talousarviositoumuksen lisäksi komissio tekee vuosittain vastaavan sitoumuksen viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun 31. päivänä. Sitoumuksen määrä määritellään rahoitustaulukossa, jossa esitetään yhteistä toimintaohjelmaa koskevan alustavan määrän jakautuminen vuositasolla, sekä sen perusteella, miten ohjelma edistyy ja kuinka paljon määrärahoja on käytettävissä. Komissio tiedottaa yhteiselle hallintoviranomaiselle päivämäärän, jolloin vuosittainen sitoumus tehdään.

25 artikla

Maksuja koskevat yhteiset säännöt

1.   Komissio maksaa yhteisön rahoitusosuuden käytettävissä olevien varojen rajoissa. Komissio vähentää kaikki yhteiselle hallintoviranomaiselle suoritettavat maksut maksusitoumuksen vanhimmasta vuosierästä, kunnes kyseisen erän koko määrä on käytetty. Kun maksusitoumuksen vanhimman vuosierän koko määrä on käytetty, voidaan aloittaa seuraavan erän käyttö.

2.   Maksut suoritetaan euroina yhteisen toimintaohjelman pankkitilille.

3.   Maksut voivat olla ennakkomaksuja tai loppumaksuja.

26 artikla

Ennakkomaksut

1.   Yhteinen hallintoviranomainen voi joka vuosi, sen jälkeen kun sille on ilmoitettu talousarviositoumuksesta, pyytää ennakkomaksuina enintään 80 prosenttia yhteisön rahoitusosuudesta kyseisen varainhoitovuoden talousarvioon.

Yhteisen toimintaohjelman toisesta vuodesta lähtien ennakkorahoituspyyntöön on liitettävä alustava vuosittainen rahoituskertomus, joka kattaa edellisen vuoden menot ja tulot, joita ei vielä ole varmennettu ulkopuolisen tilintarkastajan kertomuksessa, sekä alustava talousarvio yhteisen hallintoviranomaisen sitoumuksista ja menoista seuraavan vuoden osalta.

Rahoituskertomuksen tarkastelun, ohjelman todellisten rahoitustarpeiden arvioinnin ja määrärahojen käytettävyyden varmistamisen jälkeen komissio suorittaa pyydetyn ennakkomaksun kokonaan tai osittain.

2.   Vuoden aikana yhteinen hallintoviranomainen voi pyytää yhteisön vuosittaisen rahoitusosuuden jäljelle jääneen osuuden maksamista kokonaan tai osittain ennakkorahoituksen lisäämiseksi.

Pyyntönsä tueksi yhteinen hallintoviranomainen antaa välivaiheen rahoituskertomuksen, jossa osoitetaan, että vuoden loppuun mennessä todella aiheutuneet tai todennäköisesti aiheutuvat menot ovat suuremmat kuin jo maksetut ennakkomaksut.

Kyseinen lisämaksu muodostaa lisän ennakkomaksuun sikäli kuin sitä ei ole varmennettu ulkopuolisen tilintarkastajan kertomuksessa.

3.   Ohjelman jokaisen täytäntöönpanovuoden toisella puoliskolla komissio tarkastaa aiemmat ennakkomaksut tukikelpoisten, todella aiheutuneiden menojen mukaisesti, jotka on varmennettu 31 artiklassa tarkoitetun ulkopuolisen tilintarkastajan vuosittaisessa kertomuksessa.

Kyseisen tarkastelun tulosten perusteella komissio voi tehdä tarvittaessa rahoitusoikaisuja.

27 artikla

Takaisinperintä

1.   Yhteinen hallintoviranomainen vastaa perusteettomien ja ei-tukikelpoisten menojen takaisinperinnästä ja takaisinperittyjen määrien palauttamisesta komissiolle sen ohjelmaan antaman rahoitusosuuden mukaisesti.

Jos sopimusta koskevan loppuraportin jättämisen tai valvonnan ja tilintarkastuksen jälkeen havaitaan, että ei-tukikelpoisista menoista on jo suoritettu maksu, yhteinen hallintoviranomainen laatii asianomaisia tuensaajia ja toimeksisaajia koskevat perintämääräykset.

2.   Jos saatava peritään jäsenvaltioon sijoittautuneelta tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta ja jos yhteinen hallintoviranomainen ei pysty perimään kyseisiä kuluja vuoden kuluessa perintämääräyksen antamisesta, se jäsenvaltio, johon tuensaaja, toimeksisaaja tai kumppani on sijoittautunut, maksaa saatavan yhteiselle hallintoviranomaiselle ja perii sen takaisin tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta.

3.   Jos saatava peritään kumppanimaahan sijoittautuneelta tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta ja jos yhteinen hallintoviranomainen ei pysty perimään kyseisiä kuluja vuoden kuluessa perintämääräyksen antamisesta, yhteinen hallintoviranomainen jättää asian komission käsiteltäväksi, joka täydellisten tietojen perusteella ottaa tehtäväkseen määrien takaisinperimisen kumppanimaahan sijoittautuneelta tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta tai suoraan kyseisen maan kansallisilta viranomaisilta.

4.   Jäsenvaltiolle tai komissiolle annettavat tiedot sisältävät kaikki ne asiakirjat, joita tarvitaan takaisinperintää varten, sekä näytön yhteisen hallintoviranomaisen toteuttamista toimista, joilla se on pyrkinyt perimään saatavat tuensaajalta tai toimeksisaajalta.

5.   Yhteisen hallintoviranomaisen on huolehdittava siitä, että määrät palautetaan vuoden kuluessa perintämääräyksen antamisesta. Se varmistaa erityisesti, että saatava on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt. Jos yhteinen hallintoviranomainen aikoo luopua vahvistetun saamisen perimisestä, sen on varmistettava, että luopuminen vastaa sääntöjä ja on hyvän varainhoidon periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Luopumista koskeva päätös on perusteltava ja jätettävä yhteisen seurantakomitean ja komission ennalta hyväksyttäväksi.

6.   Jos saatavaa ei ole pystytty perimään tai 4 kohdassa tarkoitettuja täydellisiä tietoja ei ole voitu antaa jäsenvaltiolle tai komissiolle yhteisen hallintoviranomaisen virheen tai laiminlyönnin vuoksi, yhteinen hallintoviranomainen on vastuussa takaisinperinnästä myös vuoden määräajan umpeuduttua ja perittävät määrät eivät ole kelpuutettuja saamaan yhteisön rahoitusta.

7.   Yhteisen hallintoviranomaisen ohjelman puitteissa tekemät sopimukset sisältävät 2 ja 3 kohdan mukaisesti lauseen, jonka nojalla komission ja jäsenvaltioiden sallitaan periä saatava tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta, jos saatavaa ei ole maksettu vuoden kuluessa yhteisen hallintoviranomaisen antamasta perintämääräyksestä.

3   JAKSO

Kertomukset

28 artikla

Yhteisen hallintoviranomaisen vuosikertomukset

1.   Viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 30 päivänä yhteinen hallintoviranomainen antaa komissiolle yhteisen seurantakomitean ennalta hyväksymän, 31 artiklassa tarkoitetussa tilintarkastuskertomuksessa varmennetun vuosikertomuksen yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanosta edellisen vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana. Ensimmäinen vuosikertomus annetaan viimeistään ohjelman toisen vuoden kesäkuun 30 päivänä.

2.   Vuosikertomukseen sisältyy

a)

tekninen osa, johon kuuluu — ohjelman täytäntöönpanossa ja sen painopisteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys, — luettelo allekirjoitetuista sopimuksista ja mahdollisista ongelmista, — edellisen vuoden aikana toteutetut teknisen avun toimet, — hankkeiden valvomiseksi, arvioimiseksi ja tarkastamiseksi toteutetut toimenpiteet, niistä saadut tulokset ja havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi toteutetut toimet, — tiedotus ja viestintä, — toimenpideohjelma seuraavaksi vuodeksi;

b)

rahoitusta koskeva osa, jossa annetaan kunkin painopisteen osalta euromääräisinä — yhteisen hallintoviranomaisen komissiolta yhteisön rahoitusosuutena saamat määrät ja osallistujamailta yhteisrahoituksena saamat määrät sekä ohjelman muut mahdolliset tulot, — yhteisen hallintoviranomaisen suorittamat maksut ja perimät määrät, jotka liittyvät tekniseen apuun ja hankkeisiin, sekä ohjelman pankkitilin täsmäytys kyseisten maksujen ja määrien kanssa, — tuensaajien raporteissaan ja maksupyynnöissään esittämät tukikelpoisten menojen määrät hankkeittain, — yhteisen hallintoviranomaisen alustava sitoumuksia ja menoja koskeva talousarvio seuraavalle vuodelle;

c)

yhteisen hallintoviranomaisen edustajan allekirjoittama lausuma, jossa taataan, että ohjelman puitteissa edellisenä vuonna perustetut hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat jatkossakin komission hyväksymän mallin mukaisia ja että ne ovat toimineet siten, että rahoituskertomuksessa esitettyjen menojen oikeellisuuteen sekä menoihin liittyvien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen voidaan kohtuudella luottaa.

29 artikla

Sisäisen tarkastuksen yksikön vuosikertomus

1.   Yhteisen hallintoviranomaisen sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastaa joka vuosi valvontaohjelman avulla yhteisen hallintoviranomaisen sisäiset järjestelmät ja sen menettelyiden asianmukaisen soveltamisen. Sisäisen tarkastuksen yksikkö laatii vuosikertomuksen ja antaa sen yhteisen hallintoviranomaisen edustajalle.

2.   Yhteinen hallintoviranomainen antaa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle 28 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen liitteenä.

30 artikla

Hankkeiden tarkastusohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus

1.   Yhteinen hallintoviranomainen laatii 37 artiklan mukaisesti joka vuosi kertomuksen hankkeiden tarkastusohjelman täytäntöönpanosta edellisvuonna. Kyseisessä kertomuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti menetelmät, joita yhteinen hallintoviranomainen on käyttänyt edustavan otoksen saamiseksi hankkeista, toteutetut valvontatoimet, annetut suositukset ja yhteisen hallintoviranomaisen tekemät hankkeiden varainhoitoa koskevat päätelmät.

2.   Yhteinen hallintoviranomainen antaa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle 28 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen liitteenä.

31 artikla

Ulkoisen tarkastuksen kertomus

1.   Riippumatta yhteistä hallintoviranomaista koskevista ulkoisista tarkastuksista, joita on järjestänyt sen maan hallinto, johon yhteinen hallintoviranomainen on sijoittautunut, yhteinen hallintoviranomainen pyytää riippumatonta julkista elintä tekemään vuosittain jälkitarkastuksen tai tekee sopimuksen riippumattoman hyväksytyn tilintarkastajan kanssa, joka on kansainvälisesti tunnustetun lakisääteisen tilintarkastuksen valvontajärjestön jäsen, vuosittaisen jälkitarkastuksen tekemisestä, joka koskee yhteisen hallintoviranomaisen vuosittaisessa rahoituskertomuksessaan ilmoittamia tuloja ja menoja, tilintarkastajien kansainvälisen järjestön IFACin laatimia standardeja ja eettisiä sääntöjä noudattaen.

2.   Ulkoisen tarkastuksen soveltamisalaan kuuluu yhteisen hallintoviranomaisen suorat menot, jotka ovat aiheutuneet teknisestä avusta ja hankkeiden hallinnoinnista (maksut). Ulkoisen tarkastuksen kertomuksessa varmennetaan yhteisen hallintoviranomaisen vuosittaisessa rahoituskertomuksessaan ilmoittamat menot ja tulot ja erityisesti se, että ilmoitetut menot ovat tosiasiallisesti aiheutuneet ja ne ovat paikkansa pitäviä ja tukikelpoisia.

3.   Yhteinen hallintoviranomainen antaa ulkoisen tarkastuksen kertomuksen komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle 28 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen liitteenä.

32 artikla

Loppuraportti

Yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevaan loppuraporttiin sisältyvät ohjelman koko keston ajalta soveltuvin osin samat osat kuin vuosikertomuksiin, mukaan luettuina niiden liitteet. Loppuraportti annetaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016.

4   JAKSO

Yhteisen toimintaohjelman tukikelpoiset menot

33 artikla

Yhteisen toimintaohjelman tukikelpoiset kulut

1.   Jotta yhteisen toimintaohjelman menoihin voitaisiin myöntää yhteisön rahoitustukea, niiden on täytynyt aiheutua 43 artiklassa määriteltynä ohjelman toteutusaikana.

2.   Yhteinen hallintoviranomainen pitää kuluja yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvinä teknistä apua koskevina tukikelpoisina kuluina, jos kulut

a)	ovat välttämättömiä ohjelman täytäntöönpanemiseksi ohjelmassa määriteltyjen ja yhteisen seurantakomitean määrittelemien kriteereiden mukaisesti ja ne noudattavat moitteettoman varainhoidon ja erityisesti kustannus-hyötysuhteen ja taloudellisuuden periaatteita;

b)	on kirjattu ohjelman kirjanpitoon, ne voidaan yksilöidä ja tarkastaa ja niistä on esittää alkuperäiset tositteet;

c)	ovat aiheutuneet asianmukaisten hankintamenettelyjen soveltamisesta.

3.   Jollei 1 ja 2 kohdasta muuta johdu, tukikelpoisia ovat

a)

ohjelman henkilöstökulut, jotka vastaavat tosiasiallista palkkaa ja johon on lisätty sosiaaliturvamaksut ja muut korvaukset. Ne eivät voi ylittää yhteisestä hallintoviranomaisesta tai yhteisestä sihteeristöstä vastaavien rakenteiden tavanomaista palkkatasoa, ellei osoiteta, että se on välttämätöntä yhteisen toimintaohjelman toteutumisen kannalta;

b)

henkilöstön ja muiden yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvien matka- ja oleskelukulut edellyttäen, että ne eivät ylitä ohjelman hallinnosta vastaavien viranomaisten tavanomaisia matka- ja oleskelukuluja. Oleskelukulujen kiinteämääräinen korvaus ei voi ylittää yhteisen toimintaohjelman hyväksymisen aikaan julkaistussa Euroopan komission enimmäiskorvaustaulukossa mainittuja määriä;

c)	yhteisen hallintoviranomaisen tai yhteisen sihteeristön käytössä yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi olevien laitteiden ja tarvikkeiden (uusien tai käytettyjen) osto- ja vuokrakulut sekä palvelumaksut edellyttäen, että ne ovat markkinahintaisia;

d)	kulutushyödykkeistä aiheutuvat kulut;

e)	yleishallintokustannuksiin liittyvät välilliset kulut;

f)	alihankintaan liittyvät kulut;

g)	tässä asetuksessa ja ohjelmassa asetettujen vaatimusten täyttämisestä aiheutuvat välittömät kulut (kuten tiedotus- ja näkyvyystoimenpiteet, arvioinnit, ulkoiset tarkastukset, käännökset jne.), mukaan luettuina rahoituspalvelujen kustannukset (erityisesti tilisiirroista aiheutuneet kulut).

34 artikla

Yhteisen toimintaohjelman muut kuin tukikelpoiset kulut

Yhteinen hallintoviranomainen ei pidä seuraavia kuluja yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvinä teknistä apua koskevina tukikelpoisina kuluina:

a)	velat ja varaukset tappioiden tai velkojen varalle;

b)	lainojen korot;

c)	muulla tavoin rahoitetut kustannukset;

d)	maan tai kiinteistöjen ostokulut;

e)	kurssitappiot;

f)	verot, mukaan luettuna alv, paitsi jos yhteinen hallintoviranomainen ei voi periä niitä ja jos sovellettavat säännökset sallivat niiden korvaamisen;

g)	kolmansille osapuolille myönnetyt lainat;

h)

sakot.

35 artikla

Yhteisen toimintaohjelman luontoissuoritukset

Osallistujamaiden luontoissuoritukset tai muista lähteistä peräisin olevat luontoissuoritukset on mainittava erikseen yhteisen toimintaohjelman talousarviossa, eivätkä ne ole tukikelpoisia.

Niitä ei voida pitää osana osallistujamaiden 20 artiklassa tarkoitettua vähintään 10 prosentin yhteisrahoitusosuutta lukuun ottamatta tämän asetuksen 19 artiklan 3 kohdassa mainittuja yhteisen hallintoviranomaisen alustavia luontoissuorituksia.

Osallistujamaiden ohjelman tekniseen apuun osoittamaa henkilöstöä koskevia kuluja ei pidetä luontoissuorituksena eikä myöskään ohjelman talousarvion yhteisrahoituksena.

36 artikla

Hankkeiden tukikelpoiset kulut

1.   Kunkin hankkeen kulujen on täytynyt aiheutua sopimuksen voimassaoloajan kuluessa.

2.   Hankkeiden tukikelpoiset kulut, muut kuin tukikelpoiset kulut ja mahdolliset luontoissuoritukset määritellään tuensaajien tai toimeksisaajien kanssa allekirjoitetuissa sopimuksissa.

5   JAKSO

Valvonta

37 artikla

Hankkeiden vuotuinen tarkastusohjelma

1.   Yhteisen toimintaohjelman ensimmäisen vuoden lopulta lähtien yhteinen hallintoviranomainen laatii joka vuosi rahoittamiaan hankkeita koskevan tarkastusohjelman.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset suoritetaan yhteisen hallintoviranomaisen valitsemien hankkeiden osalta tutkimalla asiakirjoja paikan päällä satunnaisen tilastollisen otantamenetelmän mukaisesti, joka perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin tarkastusstandardeihin, ja ottaen erityisesti huomioon hankkeiden arvoon, toiminnan lajiin, tuensaajaan tai muihin asianmukaisiin seikkoihin liittyvät riskit. Otos on riittävän edustava, jotta varmistetaan, että yhteisen hallintoviranomaisen suorittamat välittömät tarkastukset ovat riittävän luotettavia ilmoitettujen, hankekohtaisten kulujen tosiasiallisuuden, tarkkuuden ja tukikelpoisuuden osalta.

38 artikla

Yhteisön suorittama valvonta

Komissio, OLAF, Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin ja kaikki kyseisten elinten valtuuttamat ulkoiset tarkastajat voivat tarkastaa asiakirjoja paikan päällä tutkimalla, miten yhteinen hallintoviranomainen ja hankkeiden tuensaajat ja kumppanit käyttävät yhteisön varoja.

Tarkastukset voivat olla täydellisiä tarkastuksia, jotka suoritetaan menotositteiden, tilien, kirjanpitoasiakirjojen ja muiden yhteisen toimintaohjelman ja hankkeen rahoitukseen liittyvien asiakirjojen perusteella (mukaan luettuina yhteisen hallintoviranomaisen osalta kaikki valintamenettelyihin ja sopimuksiin liittyvät asiakirjat).

39 artikla

Kansallinen valvontajärjestelmä

Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kansallisen valvontajärjestelmän, jonka avulla varmistetaan jäsenvaltioiden alueilla kokonaan tai osittain toteutetuista toimista aiheutuneiksi ilmoitettujen kulujen asianmukaisuus ja että kyseiset kulut ja niihin liittyvät toimet tai niiden osat ovat yhteisön säännösten ja kansallisten säännösten mukaisia.

V   LUKU

YHTEISISTÄ TOIMINTAOHJELMISTA RAHOITETTAVAT HANKKEET

40 artikla

Yhteisistä toimintaohjelmista rahoitettavien hankkeiden osallistujat

1.   Hankkeita voivat esittää hakijat, jotka edustavat kumppanuuksia, jotka muodostuvat vähintään yhdestä ohjelmaan osallistuvasta jäsenvaltiosta ja vähintään yhdestä ohjelmaan osallistuvasta kumppanimaasta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hakijat ja kumppanit ovat sijoittautuneet 4 artiklan a ja b alakohdassa määritellyille alueille ja niihin voidaan soveltaa tämän asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä tukikelpoisuuskriteerejä.

Jos hankkeiden tavoitteita ei voida saavuttaa ilman muille kuin 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille alueille sijoittautuneiden kumppaneiden osallistumista, kyseisten kumppaneiden osallistuminen voidaan hyväksyä.

41 artikla

Hankkeiden luonne

Hankkeiden luonne voi olla kolmenlainen:

a)	integroidut hankkeet, joissa kumppanit toteuttavat omilla alueillaan osan hankkeen toimista;

b)	symmetriset hankkeet, joissa samanlaisia toimia toteutetaan rinnakkain jäsenvaltioissa ja kumppanimaissa;

c)	hankkeet, jotka toteutetaan pääasiassa tai yksinomaan jäsenvaltiossa tai kumppanimaassa, mutta kaikkien yhteisen toimintaohjelman kumppaneiden, tai osan niistä, hyväksi.

Hankkeet toteutetaan 4 artiklan a ja b alakohdassa määritellyillä alueilla.

Poikkeustapauksissa hankkeet voidaan toteuttaa osittain muilla kuin toisessa kohdassa määritellyillä alueilla, jos se on välttämätöntä hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

42 artikla

Yhteisen toimintaohjelman tiedotus ja näkyvyys

1.   Yhteinen hallintoviranomainen on vastuussa yhteisen toimintaohjelman tiedotus- ja näkyvyystoimenpiteistä. Yhteinen hallintoviranomainen toteuttaa erityisesti tarvittavat toimenpiteet yhteisön rahoituksen tai yhteisrahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi sen omien toimien ja ohjelmasta rahoitettavia hankkeita koskevien toimien osalta. Kyseisten toimenpiteiden on oltava niiden ulkoisten toimien näkyvyyttä koskevien sääntöjen mukaisia, jotka komissio on määritellyt ja julkaissut.

2.   Yhteisen sihteeristön osallistujamaihin tarvittaessa perustamien toimipisteiden vastuulla on yhteisen toimintaohjelman toimien tunnetuksi tekeminen ja niistä tiedottaminen niille, joita asia mahdollisesti kiinnostaa.

VI   LUKU

YHTEISTEN TOIMINTAOHJELMIEN PÄÄTTÄMINEN

43 artikla

Yhteisen toimintaohjelman kesto

1.   Kunkin yhteisen toimintaohjelman toteutusaika alkaa siitä päivästä, jona komissio hyväksyy yhteisen toimintaohjelman, ja päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

2.   Toteutusaika muodostuu kolmesta vaiheesta:

a)

yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanovaihe, joka kestää enintään seitsemän vuotta ja joka päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Kyseisen päivämäärän jälkeen ei voida aloittaa tarjouspyyntö- tai ehdotuspyyntömenettelyitä eikä sopimuksia voida allekirjoittaa lukuun ottamatta tarkastus- ja arviointisopimuksia;

b)	yhteisestä toimintaohjelmasta rahoitettavien hankkeiden täytäntöönpanovaihe, joka alkaa samaan aikaan kuin ohjelman täytäntöönpano ja päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014. Ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden toimet on päätettävä viimeistään edellä mainittuna päivänä;

c)	yhteisen toimintaohjelman päättämisvaihe, joka sisältää kaikkien ohjelman puitteissa tehtyjen sopimusten lopputilityksen, ohjelman jälkiarvioinnin, loppuraportin antamisen ja komission suorittaman loppumaksun tai lopullisen perinnän ja joka päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

44 artikla

Ohjelman täytäntöönpanon keskeyttäminen

1.   Asetuksen (EY) N:o 1638/2006 9 artiklan 10 kohdan c ja d alakohdassa mainituissa tapauksissa ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi päättää yhteisen toimintaohjelman päättämisestä ennen ohjelman toteutusajan loppua yhteisen seurantakomitean pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kuultuaan asiasta ensin yhteistä seurantakomiteaa.

2.   Yhteinen hallintoviranomainen jättää tällöin kyseisen pyynnön komission käsiteltäväksi ja antaa loppuraportin kolmen kuukauden kuluessa komission päätöksestä. Tarkastettuaan aiemmat ennakkorahoitusmaksut komissio suorittaa lopullisen maksun tai tarvittaessa antaa yhteiselle hallintoviranomaiselle lopullisen perintämääräyksen. Komissio vapauttaa myös sitoumusten jäljellä olevan määrän.

3.   Jos ohjelma keskeytetään siitä syystä, että kumppanimaat eivät ole allekirjoittaneet rahoitussopimuksia määräajan kuluessa, rahoitusnäkymien otsakkeeseen 1 B (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista jo suoritetut talousarviositoumukset ovat voimassa normaalisti, mutta niillä voidaan kattaa ainoastaan asianomaisissa jäsenvaltioissa toteutettavat toimet. Rahoitusnäkymien otsakkeeseen 4 (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista jo suoritetut talousarviositoumukset vapautetaan.

4.   Jos kumppanimaat eivät allekirjoita rahoitussopimusta tai jos komissio päättää keskeyttää yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanon ennen ohjelman aiottua päättymispäivää, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

rahoitusnäkymien otsakkeeseen 1 B (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön suunnatuista eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista yhteisen toimintaohjelman myöhempiä vuosittaisia sitoumuksia varten varatut määrät käytetään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) puitteissa asetuksen (EY) N:o 1638/2006 9 artiklan 10 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti;

b)

rahoitusnäkymien otsakkeeseen 4 (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön suunnatuista eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista yhteisen toimintaohjelman myöhempiä vuosittaisia sitoumuksia varten varatut määrät käytetään muiden tukikelpoisten ohjelmien tai hankkeiden rahoitukseen asetuksen (EY) N:o 1638/2006 mukaisesti.

45 artikla

Asiakirjojen säilyttäminen

Yhteisen hallintoviranomaisen ja hankkeiden tuensaajien sekä kumppaneiden on säilytettävä seitsemän vuoden ajan ohjelman tai kunkin hankkeen loppumaksupäivästä kaikki yhteistä toimintaohjelmaa tai hanketta koskevat asiakirjat, erityisesti kertomukset, tositteet, tilit ja kirjanpitoasiakirjat, ja kaikki muut yhteisen toimintaohjelman ja kunkin hankkeen rahoitukseen liittyvät asiakirjat (mukaan luettuina yhteisen hallintoviranomaisen osalta kaikki valintamenettelyihin ja sopimuksiin liittyvät asiakirjat).

46 artikla

Ohjelman päättäminen

1.   Yhteisen toimintaohjelman katsotaan päättyneen sen jälkeen, kun

a)	kaikkien ohjelman puitteissa tehtyjen sopimusten voimassaolo on päättynyt,

b)	loppumaksu on maksettu tai palautettu; ja

c)	komissio on vapauttanut määrärahat.

2.   Yhteisen toimintaohjelman päättäminen ei vaikuta komission oikeuteen tehdä myöhemmin tarvittaessa yhteisen hallintoviranomaisen ja hankkeiden tuensaajien osalta varainhoitoa koskevia oikaisuja, jos ohjelman tai hankkeiden tukikelpoista loppusummaa on tarkistettava päättämispäivämäärän jälkeen tehtyjen tarkastusten johdosta.

VII   LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

47 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta, EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(3)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(4)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/26

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 952/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen peruuttamisesta (Newcastle Brown Ale (SMM))

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhdistyneen kuningaskunnan esittämä nimityksen ”Newcastle Brown Ale” rekisteröinnin peruuttamista koskeva pyyntö (2) julkaistiin asetuksen (EY) N:o 510/2006 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja mainitun asetuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(2)	Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklan mukaisia vastaväitteitä, kyseisen nimityksen rekisteröinti on peruutettava.

(3)	Näiden tietojen perusteella nimitys on sen vuoksi poistettava suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteristä.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Peruutetaan tämän asetuksen liitteessä olevan nimityksen rekisteröinti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(2)  EUVL C 280, 18.11.2006, s. 13.

---

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/28

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 953/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

sellaisenaan vietävien siirappien ja tiettyjen muiden sokerialan tuotteiden vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädetään, että kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan c, d ja g alakohdassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)	Sokerin markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 ja 33 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)	Asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) vaatimukset.

(5)

Vientitukia voidaan myöntää kattamaan kilpailukyvyn erot yhteisön ja kolmansien maiden viennin välillä. Yhteisön vienti tiettyihin lähellä sijaitseviin määräpaikkoihin ja kolmansiin maihin, jotka myöntävät yhteisön tuotteille tuonnin etuuskohtelun, on nykyään erityisen edullisessa kilpailuasemassa. Tästä syystä kyseisiä määräpaikkoja koskevat vientituet olisi poistettava.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Asetuksen (ETY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädettyjä vientitukia myönnetään tämän asetuksen liitteessä vahvistetuille tuotteille ja määrille, jollei tämän artiklan 2 kohdassa säädetystä edellytyksestä muuta johdu.

2.   Edellä 1 kohdan mukaisesti tukikelpoisten tuotteiden on täytettävä asetuksen (EY) N:o 951/2006 3 ja 4 artiklassa säädetyt asiaa koskevat vaatimukset.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 2007.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 247/2007 (EUVL L 69, 9.3.2007, s. 3).

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2031/2006 (EUVL L 414, 30.12.2006, s. 43).

---

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/30

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 954/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin sokerialan tuotteisiin sovellettavien tukien määrien muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Liitteessä tarkoitettuihin perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tuotteisiin 20 päivästä heinäkuuta 2007 sovellettavat tukien määrät vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 851/2007 (2).

(2)	Asetuksessa (EY) N:o 851/2007 annettujen sääntöjen ja perusteiden soveltamisesta komission käytettävissä oleviin tietoihin seuraa, että nykyisin voimassa olevat tukien määrät olisi muutettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksessa (EY) N:o 851/2007 vahvistetut tukien määrät tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 2007.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Komission asetuksella (EY) N:o 247/2007 (EUVL L 69, 9.3.2007, s. 3).

(2)  EUVL L 188, 20.7.2007, s. 7.

---

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/32

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 955/2007,

annettu 9 päivänä elokuuta 2007,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tiettyihin vilja- ja riisialan tuotteisiin sovellettavien tukien määrän vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon riisin yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (2) ja erityisesti sen 14 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1785/2003 14 artiklan 1 kohdan mukaan kummankin mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinoiden noteerausten tai hintojen ja yhteisön markkinoiden hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (3) täsmennetään ne tuotteet, joille olisi vahvistettava tuen määrä, jota sovelletaan vietäessä niitä joko asetuksen (EY) N:o 1784/2003 liitteessä III tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 liitteessä IV lueteltuina tavaroina.

(3)	Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan tuen määrä vahvistetaan kuukausittain 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta.

(4)

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisältyville maataloustuotteille myönnettävän vientituen osalta tehdyt maksusitoumukset saattavat vaarantua, jos tuen määrät vahvistetaan ennakolta suuriksi. Tämän vuoksi olisi kyseisissä tapauksissa toteutettava varotoimenpiteitä estämättä kuitenkaan pitkäaikaisten sopimusten tekoa. Erityisen tuen määrän vahvistaminen niitä tapauksia varten, joissa tuen ennakkovahvistusta käytetään, on toimenpide, jolla näiden eri tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.

(5)

Neuvoston päätöksellä 87/482/ETY (4) hyväksytyn Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn makaronivalmisteiden vientiä yhteisöstä Yhdysvaltoihin koskeva sopimus huomioon ottaen on tarpeen eritellä CN-koodeihin 1902 11 00 ja 1902 19 kuuluvien tavaroiden tuki niiden määräpaikan mukaan.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 15 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti on tarpeen vahvistaa alennetun tuen määrä ottaen huomioon kyseiseen perustuotteeseen sovellettava komission asetuksen (ETY) N:o 1722/93 (5) mukainen tuotantotuen määrä, joka on ollut voimassa tavaroiden oletettuna valmistusajankohtana.

(7)

Alkoholijuomia ei pidetä erityisen herkkinä niiden valmistamiseen käytettävien viljojen hinnanvaihteluille. Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja Tanskan liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 19 kuitenkin määrätään, että on säädettävä tarpeellisista toimenpiteistä, joilla helpotetaan yhteisön viljojen käyttöä viljoista valmistettavien alkoholijuomien tuotannossa. Alkoholijuomien muodossa vietyihin viljoihin sovellettavaa vientitukea on syytä mukauttaa vastaavasti.

(8)	Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 liitteessä I ja asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklassa tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 1 artiklassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (EY) N:o 1784/2003 liitteessä III tai asetuksen (EY) N:o 1785/2003 liitteessä IV mainittuina tavaroina, sovellettavien tukien määrät on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä elokuuta 2007.

---

(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 96. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 797/2006 (EUVL L 144, 31.5.2006, s. 1).

(3)  EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 447/2007 (EUVL L 106, 24.4.2007, s. 31).

(4)  EYVL L 275, 29.9.1987, s. 36.

(5)  EYVL L 159, 1.7.1993, s. 112. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1584/2004 (EUVL L 280, 31.8.2004, s. 11).

---

---

10.8.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 210/36

---

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 9 päivänä elokuuta 2007,

tietyistä suu- ja sorkkataudin vastaisista suojatoimenpiteistä Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä päätöksen 2007/552/EY kumoamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 3901)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/554/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhdistyneessä kuningaskunnassa on todettu suu- ja sorkkatautitapauksia.

(2)	Yhdistyneen kuningaskunnan suu- ja sorkkatautitilanne saattaa vaarantaa muiden jäsenvaltioiden karjat elävien sorkkaeläinten kaupan ja eräiden niistä saatavien tuotteiden markkinoille saattamisen vuoksi.

(3)

Yhdistynyt kuningaskunta on toteuttanut yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi, direktiivin 85/511/EY sekä päätösten 89/531/ETY ja 91/665/ETY kumoamisesta ja direktiivin 92/46/ETY muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/85/EY (3) mukaisia toimenpiteitä sekä lisätoimenpiteitä tautialueilla.

(4)	Yhdistyneen kuningaskunnan tautitilanteen vuoksi on tarpeen vahvistaa Yhdistyneen kuningaskunnan toteuttamat suu- ja sorkkataudin torjuntatoimenpiteet.

(5)

Väliaikaisista suu- ja sorkkataudin vastaisista suojatoimenpiteistä Yhdistyneessä kuningaskunnassa 6 päivänä elokuuta 2007 tehdyn päätöksen 2007/552/EY (4) osalta on nyt asianmukaista vahvistaa pysyväksi toimenpiteeksi suuren riskin ja vähäisen riskin alueet jäsenvaltioissa, joissa tautitapauksia esiintyy, sekä säätää kiellosta, joka koskee taudille alttiiden eläinten lähettämistä suuren riskin ja vähäisen riskin alueilta samoin kuin taudille alttiista eläimistä saatujen tuotteiden lähettämistä suuren riskin alueelta. Päätöksessä olisi lisäksi säädettävä säännöistä, jotka koskevat sellaisten turvallisten tuotteiden lähettämistä kyseisiltä alueilta, jotka on joko tuotettu ennen rajoitusten voimaantuloa, rajoitusalueiden ulkopuolelta peräisin olevista raaka-aineista tai joille on tehty käsittely, joka on osoittautunut tehokkaaksi mahdollisen suu- ja sorkkatautiviruksen inaktivoimiseksi.

(6)

Määritettyjen riskialueiden koko on suoraan verrannollinen saastuneisiin tiloihin jäljitettyjen mahdollisten kontaktien määrään, ja siinä otetaan huomioon mahdollisuus panna täytäntöön riittävä eläinten ja tuotteiden siirtoja koskeva valvonta. Tässä vaiheessa ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamiin tietoihin perustuen koko Ison-Britannian alueen pitäisi nykyisellään olla suuren riskin aluetta.

(7)

Lähettämistä koskevan kiellon pitäisi kohdistua ainoastaan tuotteisiin, jotka on saatu liitteessä I luetelluilta suuren riskin alueilta tulevista tai peräisin olevista, tartunnalle alttiista eläinlajeista, ja kiellon ei pitäisi vaikuttaa sellaisten tuotteiden kuljetukseen kyseisten alueiden kautta, jotka on saatu tai jotka ovat peräisin muilta alueilta peräisin olevista eläimistä.

(8)	Neuvoston direktiivi 64/432/ETY (5) koskee eläinten terveyteen liittyviä ongelmia yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa.

(9)	Neuvoston direktiivi 91/68/ETY (6) koskee eläinten terveyttä koskevia vaatimuksia yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa.

(10)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset 13 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/65/ETY (7) koskee muun muassa muiden sorkkaeläinten kauppaa, lampaiden ja vuohien siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kauppaa sekä siansukuisten eläinten alkioiden kauppaa.

(11)

Eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004 (8) koskee muun muassa tuoreen lihan, jauhetun lihan, mekaanisesti erotetun lihan, raakalihavalmisteiden, tarhatun riistan lihan, lihavalmisteiden, myös käsiteltyjen mahojen, rakkojen ja suolten, sekä meijerituotteiden tuotannon ja markkinoille saattamisen terveyssääntöjä.

(12)	Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004 (9) koskee muun muassa eläinperäisten tuotteiden terveysmerkintöjä.

(13)

Ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston direktiivissä 2002/99/EY (10) säädetään lihavalmisteiden käsittelystä, jolla varmistetaan suu- ja sorkkatautiviruksen inaktivointi eläinperäisissä tuotteissa.

(14)

Eräiden eläintuotteiden merkinnästä ja käytöstä suhteessa tietyistä suu- ja sorkkataudin vastaisista suojatoimenpiteistä Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehtyyn päätökseen 2001/172/EY 11 päivänä huhtikuuta 2001 tehty komission päätös 2001/304/EY (11) koskee terveysmerkintää, jota on sovellettava tiettyihin eläinperäisiin tuotteisiin, joiden myynti rajoittuu kansallisiin markkinoihin.

(15)

Neuvoston direktiivissä 92/118/ETY (12) vahvistetaan eläinten terveyttä ja kansanterveyttä koskevat vaatimukset sellaisten tuotteiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa, joita eivät koske direktiivin 89/662/ETY liitteessä A olevassa I luvussa ja, taudinaiheuttajien osalta, direktiivissä 90/425/ETY mainittujen erityisten yhteisön säädösten kyseiset vaatimukset.

(16)

Muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä 3 päivänä lokakuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 (13) säädetään suu- ja sorkkatautiviruksen inaktivointiin sopivista tavoista käsitellä eläimistä saatavia sivutuotteita.

(17)	Neuvoston direktiivissä 88/407/ETY (14) vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten pakastetun siemennesteen kaupassa ja tuonnissa.

(18)	Neuvoston direktiivi 89/556/ETY (15) koskee eläinten terveyttä koskevia vaatimuksia yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten alkioiden kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista.

(19)	Neuvoston direktiivissä 90/429/ETY (16) vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset yhteisön sisäisessä siansukuisten kotieläinten pakastetun siemennesteen kaupassa ja tuonnissa.

(20)	Neuvoston direktiivi 90/426/ETY (17) koskee eläinten terveyttä koskevia vaatimuksia hevoseläinten siirroissa ja tuonnissa kolmansista maista.

(21)	Tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyssä neuvoston päätöksessä 90/424/ETY (18) säädetään järjestelmästä, jolla korvataan tautien torjuntatoimista aiheutuneet tappiot tiloille, joita torjuntatoimet koskevat.

(22)

Koska lääkkeiden määritelmä sellaisena kuin se on annettu eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/82/EY (19), ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/83/EY (20), ja hyvän kliinisen tutkimustavan noudattamista ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisissä tutkimuksissa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 4 päivänä huhtikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/20/EY (21), ei enää kuulu asetuksen (EY) N:o 1774/2002 soveltamisalaan, ne olisi jätettävä tässä päätöksessä vahvistettujen, eläinten terveyttä koskevien rajoitusten ulkopuolelle.

(23)

Rajatarkastusasemilla neuvoston direktiivien 91/496/ETY ja 97/78/EY nojalla tarkastettavia eläimiä ja tuotteita koskevista luetteloista 17 päivänä huhtikuuta 2007 tehdyn komission päätöksen 2007/275/EY (22) 6 artiklassa säädetään eläinlääkinnällisiä tarkastuksia koskevasta poikkeuksesta, jota sovelletaan tiettyihin eläintuotteita sisältäviin tuotteisiin. On asianmukaista sallia tällaisten tuotteiden lähettäminen suuren riskin alueilta yksinkertaistetun todistusjärjestelmän mukaisesti.

(24)	Muiden jäsenvaltioiden kuin Yhdistyneen kuningaskunnan olisi tuettava taudintorjuntatoimia, joita toteutetaan alueilla joilla tautia esiintyy, varmistamalla että taudille alttiita eläviä eläimiä ei lähetetä kyseisille alueille.

(25)	Tilannetta tarkastellaan uudelleen elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean kokouksessa, joka on tarkoitus pitää 23 päivänä elokuuta 2007, ja toimenpiteitä mukautetaan tarvittaessa.

(26)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Elävät eläimet

1.   Rajoittamatta Yhdistyneen kuningaskunnan direktiivin 2003/85/EY mukaisesti toteuttamien toimenpiteiden toteuttamista, ja erityisesti kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa säädettyä väliaikaisen valvontavyöhykkeen perustamista ja 7 artiklan 3 kohdassa säädettyä eläinten siirtokieltoa, Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että tämän artiklan 2–7 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät:

2.   Eläviä naudan-, lampaan-, vuohen- ja siansukuisia eläimiä tai muita sorkkaeläimiä ei siirretä liitteessä I ja liitteessä II lueteltujen alueiden välillä.

3.   Eläviä naudan-, lampaan-, vuohen- ja siansukuisia eläimiä tai muita sorkkaeläimiä ei lähetetä liitteessä I ja liitteessä II luetelluilta alueilta tai kuljeteta niiden kautta.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia sorkkaeläinten kuljetuksen suoraan ja keskeytyksettä liitteessä I ja liitteessä II lueteltujen alueiden kautta valta- ja rautateillä.

5.   Direktiivissä 64/432/ETY säädetyissä naudan- ja siansukuisten eläinten terveystodistuksissa ja direktiivissä 91/68/ETY säädetyissä lampaan- ja vuohensukuisten eläinten terveystodistuksissa, jotka seuraavat muilta kuin liitteessä I ja liitteessä II luetelluilta Yhdistyneen kuningaskunnan alueilta muihin jäsenvaltioihin lähetettävien eläinten mukana, on oltava seuraava merkintä:

6.   Muilta kuin liitteessä I ja liitteessä II luetelluilta Yhdistyneen kuningaskunnan alueilta muihin jäsenvaltioihin lähetettävien sorkkaeläinten, 5 kohdassa mainittujen todistusten soveltamisalaan kuuluvat eläimet pois luettuina, mukana seuraavissa terveystodistuksissa on oltava seuraava merkintä:

7.   Eläimiä, joiden mukana on 5 tai 6 kohdassa tarkoitettu eläinten terveystodistus, saa kuljettaa muihin jäsenvaltioihin vain jos Yhdistyneen kuningaskunnan paikallinen eläinlääkintäviranomainen on kolme päivää ennen siirtoa ilmoittanut siirrosta määräjäsenvaltion eläinlääkintäalan keskusviranomaisille ja paikallisille eläinlääkintäviranomaisille.

2 artikla

Liha

1.   Tässä artiklassa ’lihalla’ tarkoitetaan ’tuoretta lihaa’, ’jauhelihaa’, ’mekaanisesti erotettua lihaa’ ja ’raakalihavalmisteita’ sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.10, 1.13, 1.14 ja 1.15 kohdassa.

2.   Yhdistynyt kuningaskunta ei saa lähettää naudan-, lampaan-, vuohen- ja siansukuisten eläinten tai muiden sorkkaeläinten lihaa, jos se tulee tai on saatu liitteessä I luetelluilta alueilta peräisin olevista eläimistä.

3.   Tuotteet, joiden lähettäminen Yhdistyneestä kuningaskunnasta ei ole sallittua tämän päätöksen mukaisesti, on merkittävä direktiivin 2002/99/EY 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tai päätöksen 2001/304/EY mukaisesti.

4.   Edellä 2 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta lihaan, jossa on asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevassa I jaksossa olevan III luvun mukainen terveysmerkintä edellyttäen, että

a)	liha on merkitty selkeästi ja se on tuotantopäivämäärästä lähtien kuljetettu ja varastoitu erillään lihasta, jonka lähettäminen liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolelle ei ole tämän päätöksen mukaisesti sallittua;

b)

liha täyttää jonkin seuraavista vaatimuksista: i) se on saatu ennen 15 päivää heinäkuuta 2007, tai ii) se on peräisin eläimistä, joita on kasvatettu vähintään 90 päivän ajan ennen teurastusta ja teurastettu liitteessä II lueteltujen alueiden ulkopuolella, tai jos kyseessä on suu- ja sorkkataudille alttiisiin lajeihin kuuluvien riistaeläinten liha, tapettu liitteessä II lueteltujen alueiden ulkopuolella.

5.   Toimivaltaisen eläinlääkintäviranomaisen on valvottava 3 ja 4 kohdassa säädettyjen edellytysten noudattamista eläinlääkintäalan keskusviranomaisten alaisuudessa.

6.   Edellä 2 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta liitteessä I ja liitteessä II lueteltujen alueiden ulkopuolella kasvatetuista eläimistä saatuun tuoreeseen lihaan, jos eläimet on kuljetettu 1 artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksistä poiketen virallisessa valvonnassa sinetöidyssä kuljetusvälineessä suoraan teurastamoon, joka sijaitsee liitteessä I luetelluilla alueilla suojavyöhykkeen ulkopuolella, välitöntä teurastusta varten.

Tällainen liha voidaan saattaa markkinoille liitteessä I ja liitteessä II luetelluilla alueilla vain, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a)	kaikki tällainen liha on merkittävä direktiivin 2002/99/EY 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tai päätöksen 2001/304/EY mukaisesti;

b)	teurastamo toimii tiukan eläinlääkinnällisen valvonnan alaisena;

c)	tuore liha on merkitty selkeästi, ja se on pidetty kuljetuksen ja varastoinnin ajan erillään lihasta, jonka lähettäminen Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolelle on sallittua.

Toimivaltaisen eläinlääkintäviranomaisen on valvottava ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen edellytysten noudattamista eläinlääkintäalan keskusviranomaisten alaisuudessa.

Eläinlääkintäalan keskusviranomaisten on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle luettelo laitoksista, jotka ne ovat hyväksyneet tämän kohdan soveltamiseksi.

7.   Edellä 2 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta tuoreeseen lihaan, joka on saatu liitteessä I luetelluilla alueilla sijaitsevista lihanleikkaamoista seuraavin edellytyksin:

a)	lihanleikkaamossa käsitellään samana päivänä ainoastaan 4 kohdan b alakohdassa kuvatun kaltaista tuoretta lihaa. Tilat puhdistetaan ja desinfioidaan aina, kun on käsitelty lihaa, joka ei täytä tätä vaatimusta;

b)	kaikessa tällaisessa lihassa on oltava asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevassa I jaksossa olevan III luvun mukainen terveysmerkintä;

c)	lihanleikkaamo toimii tiukan eläinlääkinnällisen valvonnan alaisena;

d)	tuore liha on merkittävä selkeästi, ja se on pidettävä kuljetuksen ja varastoinnin ajan erillään lihasta, jonka lähettäminen liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolelle ei ole sallittua.

Toimivaltaisen eläinlääkintäviranomaisen on valvottava ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen edellytysten noudattamista eläinlääkintäalan keskusviranomaisten alaisuudessa.

Eläinlääkintäalan keskusviranomaisten on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle luettelo laitoksista, jotka ne ovat hyväksyneet tämän kohdan soveltamiseksi.

8.   Yhdistyneestä kuningaskunnasta muihin jäsenvaltioihin lähetettävän lihan mukana on seurattava virallinen todistus, jossa on oltava seuraava merkintä:

3 artikla

Lihavalmisteet

1.   Yhdistynyt kuningaskunta ei saa lähettää liitteessä I luetelluilta Yhdistyneen kuningaskunnan alueilta tulevista naudan-, lampaan-, vuohen- ja siansukuisista eläimistä tai muista sorkkaeläimistä saatuja lihavalmisteita, käsitellyt mahat, rakot ja suolet mukaan luettuina, jäljempänä ’lihavalmisteet’.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta lihavalmisteisiin, joissa on asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevassa I jaksossa olevan III luvun mukainen terveysmerkintä edellyttäen, että kyseiset lihavalmisteet

a)	on merkitty selkeästi ja ne on tuotantopäivästä lähtien kuljetettu ja varastoitu erillään lihavalmisteista, joiden lähettäminen liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolelle ei ole tämän päätöksen mukaisesti sallittua;

b)	täyttävät jonkin seuraavista vaatimuksista: i) ne on valmistettu 2 artiklan 4 kohdan b alakohdassa kuvatusta lihasta, tai ii) ne on käsitelty ainakin jollakin direktiivin 2002/99/EY liitteessä III olevassa 1 osassa säädetyllä suu- ja sorkkatautia koskevalla käsittelyllä.

Toimivaltaisen eläinlääkintäviranomaisen on valvottava ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen edellytysten noudattamista eläinlääkintäalan keskusviranomaisten alaisuudessa.

Eläinlääkintäalan keskusviranomaisten on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle luettelo laitoksista, jotka ne ovat hyväksyneet tämän kohdan soveltamiseksi.

3.   Yhdistyneestä kuningaskunnasta muihin jäsenvaltioihin lähetettävien lihavalmisteiden mukana on seurattava virallinen todistus, jossa on oltava seuraava merkintä:

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, 2 kohdan vaatimukset täyttävien lihavalmisteiden, jotka on jalostettu HACCP-järjestelmää (Hazard Analysis and Critical Control Points, vaarojen analysointi ja kriittiset kohdat niiden hallitsemiseksi) ja käsittelyvaatimusten noudattamisen ja kirjaamisen varmistavaa vakiomuotoista ja tarkastettavissa olevaa toimintamenettelyä käyttävässä laitoksessa, osalta riittää, että 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii alakohdassa säädetyltä käsittelyltä vaadittavien edellytysten täyttyminen osoitetaan lähetyksen mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa, joka on vahvistettu 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, hyvän säilyvyyden varmistamiseksi ilmatiiviisti suljetuissa astioissa 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti lämpökäsiteltyjen lihavalmisteiden osalta riittää, että mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa mainitaan tehty lämpökäsittely.

4 artikla

Maito

1.   Yhdistynyt kuningaskunta ei saa lähettää ihmisravinnoksi tai muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettua maitoa liitteessä I luetelluilta alueilta.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistettua kieltoa ei sovelleta liitteessä I luetelluilla alueilla pidetyistä eläimistä saatuun maitoon, joka on käsitelty seuraavien säännösten mukaisesti:

a)	direktiivin 2003/85/EY liitteessä IX olevan A osan mukainen käsittely, jos maito on tarkoitettu ihmisravinnoksi; tai

b)	direktiivin 2003/85/EY liitteessä IX olevan B osan mukainen käsittely, jos maito ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi tai on tarkoitettu suu- ja sorkkataudille alttiiden eläinlajien ruokintaan.

3.   Edellä 1 kohdassa vahvistettua kieltoa ei sovelleta maitoon, joka on käsitelty liitteessä I luetelluilla alueilla sijaitsevissa laitoksissa seuraavin edellytyksin:

a)	kaikki laitoksessa käytettävä maito on joko 2 kohdan edellytysten mukaista tai se on saatu liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolella kasvatetuista ja lypsetyistä eläimistä;

b)	laitos toimii tiukan eläinlääkinnällisen valvonnan alaisena;

c)	maito on merkittävä selkeästi, ja se on kuljetettava ja varastoitava erillään maidosta ja meijerituotteista, joiden lähettäminen liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolelle ei ole sallittua;

d)

raakamaidon kuljetus liitteessä I luetelluilla alueilla sijaitsevilta tiloilta liitteessä I luetelluilla alueilla sijaitseviin laitoksiin tapahtuu kuljetusvälineillä, jotka on puhdistettu ja desinfioitu ennen kuljetusta ja jotka eivät tämän jälkeen ole olleet kosketuksissa liitteessä I mainituilla alueilla sijaitseviin tiloihin, joilla on suu- ja sorkkataudille alttiita eläinlajeja.

Toimivaltaisen eläinlääkintäviranomaisen on valvottava ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen edellytysten noudattamista eläinlääkintäalan keskusviranomaisten alaisuudessa.

Eläinlääkintäalan keskusviranomaisten on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle luettelo laitoksista, jotka ne ovat hyväksyneet tämän kohdan soveltamiseksi.

4.   Yhdistyneestä kuningaskunnasta muihin jäsenvaltioihin lähetettävän maidon mukana on seurattava virallinen todistus, jossa on oltava seuraava merkintä:

5.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, 2 kohdan vaatimukset täyttävän maidon, joka on jalostettu HACCP-järjestelmää ja käsittelyvaatimusten noudattamisen ja kirjaamisen varmistavaa vakiomuotoista ja tarkastettavissa olevaa toimintamenettelyä käyttävässä laitoksessa, osalta riittää, että vaatimusten noudattaminen osoitetaan lähetyksen mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa, joka on vahvistettu 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

6.   Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, 2 kohdan a tai b alakohdan vaatimukset täyttävän ja hyvän säilyvyyden varmistamiseksi ilmatiiviisti suljetuissa astioissa lämpökäsitellyn maidon osalta riittää, että mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa mainitaan tehty lämpökäsittely.

5 artikla

Maitotuotteet

1.   Yhdistynyt kuningaskunta ei saa lähettää ihmisravinnoksi tai muuksi kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja maitotuotteita liitteessä I luetelluilta alueilta.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta maitotuotteisiin,

a)	jotka on tuotettu ennen 15 päivää heinäkuuta 2007; tai

b)	jotka on valmistettu 4 artiklan 2 tai 3 kohdan säännösten mukaisesta maidosta; tai

c)	jotka on tarkoitettu vietäviksi kolmanteen maahan, jonka tuontivaatimukset sallivat muun kuin 4 artiklan 2 kohdassa säädetyn, suu- ja sorkkatautiviruksen inaktivoimisen varmistavan käsittelyn tekemisen kyseisille tuotteille.

3.   Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä III olevan IX jakson II luvun soveltamista, tämän artiklan 1 kohdassa mainittua kieltoa ei sovelleta seuraaviin ihmisravinnoksi tarkoitettuihin maitotuotteisiin:

a)

maitotuotteet, jotka on valmistettu maidosta, jonka valvottu pH-arvo on alle 7,0, ja joille on tehty lämpökäsittely vähintään 72 °C:n lämpötilassa vähintään 15 sekunnin ajan; tällainen käsittely ei kuitenkaan ole tarpeellinen valmiille tuotteille, joiden ainekset ovat tämän päätöksen 2, 3 ja 4 artiklassa säädettyjen eläinten terveyttä koskevien vaatimusten mukaisia;

b)

maitotuotteet, jotka on valmistettu sellaisten nauta-, lammas- tai vuohieläinten raakamaidosta, jotka ovat vähintään edeltäneiden 30 vuorokauden ajan olleet tilalla, joka sijaitsee liitteessä I luetellulla alueella ja jonka ympärillä ei ainakaan 10 kilometrin säteellä ole esiintynyt suu- ja sorkkatautia raakamaidon tuottamispäivää edeltäneiden 30 vuorokauden aikana; tuotteita on kypsytetty vähintään 90 vuorokautta, jona aikana koko massan pH on laskenut 6,0:n alapuolelle, ja joiden kuori on käsitelty 0,2 prosenttisella sitruunahapolla välittömästi ennen niiden käärimistä tai pakkaamista.

4.   Edellä 1 kohdassa vahvistettua kieltoa ei sovelleta maitotuotteisiin, jotka on valmistettu liitteessä I luetelluilla alueilla sijaitsevissa laitoksissa seuraavin edellytyksin:

a)	kaikki laitoksessa käytettävä maito on joko 4 artiklan 2 kohdan edellytysten mukaista tai se on saatu liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolella pidetyistä eläimistä;

b)	kaikki valmiissa tuotteessa käytetyt maitotuotteet ovat 2 kohdan a ja b alakohdan tai 3 kohdan edellytysten mukaisia tai ne on valmistettu maidosta, joka on saatu liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolella pidetyistä eläimistä;

c)	laitos toimii tiukan eläinlääkinnällisen valvonnan alaisena;

d)	maitotuotteet on merkitty selkeästi, ja ne on kuljetettu ja varastoitu erillään maidosta ja maitotuotteista, joiden lähettäminen liitteessä I mainittujen alueiden ulkopuolelle ei ole sallittua.

Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava ensimmäisessä alakohdassa säädettyjen edellytysten noudattamista eläinlääkintäalan keskusviranomaisten alaisuudessa.

Eläinlääkintäalan keskusviranomaisten on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle luettelo laitoksista, jotka ne ovat hyväksyneet tämän kohdan soveltamiseksi.

5.   Edellä 1 kohdassa vahvistettua kieltoa ei sovelleta maitotuotteisiin, jotka on valmistettu liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolella sijaitsevissa laitoksissa ja joihin on käytetty ennen 15 päivää heinäkuuta 2007 tuotettua maitoa, edellyttäen että maitotuotteet on selvästi merkitty ja ne on kuljetettu ja säilytetty erillään maitotuotteista, joiden lähettäminen kyseisten alueiden ulkopuolelle ei ole sallittua.

6.   Yhdistyneestä kuningaskunnasta muihin jäsenvaltioihin lähetettävien maitotuotteiden mukana on seurattava virallinen todistus, jossa on oltava seuraava merkintä:

7.   Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, 2 kohdan a ja b alakohdan sekä 3 ja 4 kohdan vaatimukset täyttävien maitotuotteiden, jotka on jalostettu HACCP-järjestelmää ja käsittelyvaatimusten noudattamisen ja kirjaamisen varmistavaa vakiomuotoista ja tarkastettavissa olevaa toimintamenettelyä käyttävässä laitoksessa, osalta riittää, että vaatimusten noudattaminen osoitetaan lähetyksen mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa, joka on vahvistettu 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

8.   Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, 2 kohdan a ja b alakohdan, 3 kohdan ja 4 kohdan vaatimukset täyttävien ja hyvän säilyvyyden varmistamiseksi ilmatiiviisti suljetuissa astioissa lämpökäsiteltyjen maitotuotteiden osalta riittää, että mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa mainitaan tehty lämpökäsittely.

6 artikla

Siemenneste, munasolut ja alkiot

1.   Yhdistynyt kuningaskunta ei saa lähettää naudan-, lampaan-, vuohen- ja siansukuisten eläinten tai muiden sorkkaeläinten siemennestettä, munasoluja tai alkioita, jäljempänä ’siemenneste, munasolut ja alkiot’, liitteessä I ja liitteessä II luetelluilta alueilta.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta

a)	siemennesteeseen, munasoluihin ja alkioihin, jotka on tuotettu ennen 15 päivää heinäkuuta 2007;

b)

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan direktiiveissä 88/407/ETY, 90/429/ETY ja 89/556/ETY säädettyjen edellytysten mukaisesti tuotuun nauta- ja sikaeläinten pakastettuun siemennesteeseen ja tuotuihin pakastettuihin nautaeläinten alkioihin, joiden varastointi ja kuljetus on Yhdistyneeseen kuningaskuntaan saapumisen jälkeen tapahtunut erillään sellaisista siemennesteestä ja alkioista, joiden lähettäminen ei 1 kohdan mukaisesti ole sallittua.

Eläinlääkintäalan keskusviranomaisten on ennen siemennesteen lähettämistä toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle luettelo laitoksista, jotka ne ovat hyväksyneet tämän kohdan soveltamiseksi.

3.   Direktiivin 88/407/ETY mukaisessa, Yhdistyneestä kuningaskunnasta muihin jäsenvaltioihin lähetettävän nautaeläinten pakastetun siemennesteen mukana seuraavassa terveystodistuksessa on oltava seuraava merkintä:

4.   Direktiivin 90/429/ETY mukaisessa, Yhdistyneestä kuningaskunnasta muihin jäsenvaltioihin lähetettävän siansukuisten eläinten pakastetun siemennesteen mukana seuraavassa terveystodistuksessa on oltava seuraava merkintä:

5.   Direktiivin 89/556/ETY mukaisessa, Yhdistyneestä kuningaskunnasta muihin jäsenvaltioihin lähetettävien nautaeläinten alkioiden mukana seuraavassa terveystodistuksessa on oltava seuraava merkintä:

7 artikla

Vuodat ja nahat

1.   Yhdistynyt kuningaskunta ei saa lähettää naudan-, lampaan-, vuohen- ja siansukuisten eläinten tai muiden sorkkaeläinten nahkoja ja vuotia, jäljempänä ’vuodat ja nahat’, liitteessä I luetelluilta alueilta.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta vuotiin ja nahkoihin,

a)	jotka on tuotettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen 15 päivää heinäkuuta 2007; tai

b)	jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan VI luvun A osan 2 kohdan c tai d alakohdan mukaisia; tai

c)

jotka on tuotettu liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolella asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 säädettyjen edellytysten mukaisesti ja jotka on sen jälkeen, kun ne on tuotu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, varastoitu ja kuljetettu erillään vuodista ja nahoista, joiden lähettäminen ei 1 kohdan mukaisesti ole sallittua.

Käsitellyt vuodat ja nahat on pidettävä erillään käsittelemättömistä vuodista ja nahoista.

3.   Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin lähetettävien vuotien ja nahkojen mukana seuraa virallinen todistus, jossa on seuraava merkintä:

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan VII luvun A osan 1 kohdan b–e alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisten vuotien ja nahkojen osalta riittää, että vaatimusten noudattaminen on osoitettu niiden mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa.

5.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevassa VI luvun A osan 2 kohdan c tai d alakohdassa säädettyjen vaatimusten mukaisten vuotien ja nahkojen osalta riittää, että vaatimusten noudattaminen osoitetaan niiden mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa, joka on vahvistettu 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

8 artikla

Muut eläintuotteet

1.   Yhdistynyt kuningaskunta ei saa viedä sen liitteessä I luetelluilta alueilta saatuja naudan-, lampaan-, vuohen- ja siansukuisista eläimistä tai muista sorkkaeläimistä saatuja eläintuotteita, joita ei ole mainittu 2–7 artiklassa ja jotka on valmistettu 15 päivän heinäkuuta 2007 jälkeen tai saatu liitteessä I luetelluilta alueilta peräisin olevista eläimistä.

Yhdistynyt kuningaskunta ei saa viedä naudan-, lampaan-, vuohen- ja siansukuisten eläinten tai muiden sorkkaeläinten lantaa liitteessä I luetelluilta alueilta.

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä kieltoa ei sovelleta

a)

eläintuotteisiin i) joille on tehty lämpökäsittely — ilmatiiviisti suljetussa säiliössä, Fo-arvo vähintään 3,00, tai — siten, että sisälämpötila on käsittelyn aikana vähintään 70 °C; tai ii) jotka tuotettiin liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolella asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 säädettyjen edellytysten mukaisesti ja jotka on Yhdistyneen kuningaskunnan alueelle tuonnin jälkeen varastoitu ja kuljetettu erillään eläintuotteista, joita ei 1 kohdan mukaisesti ole sallittua lähettää;

b)

asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä I olevassa 4 ja 5 kohdassa määriteltyihin vereen ja verituotteisiin, joille on tehty vähintään yksi asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan IV luvun A osan 3 kohdan a alakohdan ii alakohdassa säädetyistä käsittelyistä, minkä jälkeen on tehty tehokkuuskoe, tai jotka on tuotu maahan asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan IV luvun A osan mukaisesti;

c)	ihraan ja renderoituun rasvaan, jolle on tehty asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VII olevan IV luvun B osan 2 kohdan d alakohdan iv luetelmakohdassa kuvattu lämpökäsittely;

d)	eläinten suoliin, jotka täyttävät direktiivin 92/118/ETY liitteessä I olevan 2 luvun A osassa säädetyt edellytykset ja jotka on puhdistettu ja kaavittu ja sen jälkeen joko suolattu, valkaistu tai kuivattu, minkä jälkeen on toteutettu toimia uudelleensaastumisen välttämiseksi;

e)	lampaanvillaan, märehtijöiden karvoihin ja sikojen harjaksiin, jotka on pesty tehdasmaisesti tai saatu parkitsemisen avulla, sekä käsittelemättömiin lampaanvillaan, märehtijöiden karvoihin ja sikojen harjaksiin, jotka on suljettu kuivina tiiviisti pakkauksiin;

f)	lemmikkieläinten ruokaan, joka täyttää asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan II luvun B osan 2, 3 ja 4 kohdan vaatimukset;

g)	yhdistelmätuotteisiin, joille ei tehdä lisäkäsittelyjä ja jotka sisältävät eläinperäisiä tuotteita; tällaisen käsittelyn tekeminen ei kuitenkaan ole tarpeellista valmiille tuotteelle, jonka ainekset ovat tässä päätöksessä säädettyjen eläinten terveyttä koskevien vaatimusten mukaisia;

h)	metsästysmuistoihin, jotka vastaavat asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan VII luvun A osan 1, 3 tai 4 kohdan vaatimuksia;

i)	pakattuihin eläintuotteisiin, jotka on tarkoitettu käytettäviksi in vitro -analyyseissä tai laboratorioreagensseina;

j)	lääkkeisiin, siten kuin ne määritellään direktiivissä 2001/83/EY, eläinlääkkeisiin, siten kuin ne määritellään direktiivissä 2001/82/EY, eikä tutkimuslääkkeisiin, siten kuin ne määritellään direktiivissä 2001/20/EY.

3.   Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että muihin jäsenvaltioihin vietävien 2 kohdassa tarkoitettujen eläintuotteiden mukana seuraa virallinen todistus, jossa on seuraava merkintä:

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, 2 kohdan b, c ja d alakohdassa mainittujen tuotteiden osalta riittää, että yhteisön lainsäädännössä vaaditussa kaupallisessa asiakirjassa osoitettu käsittelyvaatimusten täyttyminen vahvistetaan 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, 2 kohdan e alakohdassa mainittujen tuotteiden osalta riittää, että niiden mukana seuraa kaupallinen asiakirja, jossa osoitetaan joko tehdasmainen pesu tai parkitsemisalkuperä tai asetuksen (EY) N:o 1774/2002 liitteessä VIII olevan VIII luvun A osan 1 ja 4 kohdassa säädettyjen vaatimusten noudattaminen.

6.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, 2 kohdan f ja g alakohdassa mainittujen HACCP-järjestelmää sekä vakiomuotoista ja tarkastettavissa olevaa toimintamenettelyä käyttävässä laitoksessa tuotettujen tuotteiden osalta riittää, että varmistetaan, että esikäsitellyt ainekset noudattavat tässä päätöksessä säädettyjä eläinten terveyttä koskevia vaatimuksia ja että tämä osoitetaan lähetyksen mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa, joka on vahvistettu 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, 2 kohdan i ja j alakohdassa mainittujen tuotteiden osalta riittää, että mukana seuraavassa kaupallisessa asiakirjassa mainitaan, että tuotteet on tarkoitettu käytettäviksi in vitro -analyyseissä, laboratorioreagensseina tai lääkkeinä edellyttäen, että tuotteisiin on merkitty selkeästi merkintä ”ainoastaan in vitro -analyyseihin” tai ”ainoastaan laboratoriokäyttöön” tai ”lääkkeitä”.

8.   Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen komission päätöksen 2007/275/EY 6 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävien yhdistelmätuotteiden osalta riittää, että niiden mukana on kaupallinen asiakirja, jossa on seuraava merkintä:

9 artikla

Todistus

1.   Tähän artiklaan viitattaessa Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että yhteisön lainsäädännössä yhteisön sisäistä kauppaa varten edellytettävä kaupallinen asiakirja vahvistetaan liittämällä siihen jäljennös virallisesta todistuksesta, jossa osoitetaan, että

a)	kyseiset tuotteet on tuotettu i) tuotantoprosessissa, joka on tutkittu ja todettu eläinten terveyttä koskevan yhteisön lainsäädännön mukaiseksi ja suu- ja sorkkatautiviruksen tuhoamiseen soveltuvaksi; tai ii) esikäsitellyistä aineksista, joista on annettu vastaavanlainen todistus; sekä

b)	asianomaiset säännökset on annettu, jotta uudelleensaastuminen suu- ja sorkkatautiviruksella vältetään käsittelyn jälkeen.

Tällaisessa tuotantoprosessin varmentavassa todistuksessa on oltava viittaus tähän päätökseen, se on voimassa 30 päivän ajan, siinä on mainittava voimassaolon päättymispäivä ja se on voitava uudistaa laitoksen tarkastamisen jälkeen.

2.   Kun kyseessä ovat vähittäismyyntiin loppukuluttajalle tarkoitetut tuotteet, Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että muista eläintuotteista kuin tuoreesta lihasta, jauhelihasta, mekaanisesti erotetusta lihasta ja raakalihavalmisteista koostuvien yhtenäisten erien, joiden sisältämät tuotteet soveltuvat kaikki lähetettäviksi tämän päätöksen mukaisesti, mukana seuraa kaupallinen asiakirja, jonka liitteenä on jäljennös virkaeläinlääkärin myöntämästä todistuksesta, jossa vahvistetaan,

a)	että lähetyspaikalla on käytössä järjestelmä, jonka avulla tuotteita voidaan lähettää ainoastaan siinä tapauksessa, että ne voidaan jäljittää tämän päätöksen vaatimusten mukaisuuden osoittaviin todisteisiin, ja

b)	edellä a alakohdassa tarkoitettu järjestelmä on tarkastettu ja todettu moitteettomaksi.

Jäljitettävyysjärjestelmää koskevassa todistuksessa on oltava viittaus tähän päätökseen, sen on oltava voimassa 30 päivää, siinä on ilmoitettava sen voimassaolon päättymispäivä ja se voidaan uusia vasta sen jälkeen, kun laitos on hyväksytty tarkastuksessa.

Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle luettelo laitoksista, jotka ne ovat hyväksyneet tämän kohdan soveltamiseksi.

10 artikla

Puhdistus ja desinfiointi

1.   Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että elävien eläinten kuljetuksiin liitteessä I ja II luetelluilla alueilla käytetyt ajoneuvot puhdistetaan ja desinfioidaan kunkin kuljetuksen jälkeen ja että tällainen puhdistus ja desinfiointi osoitetaan direktiivin 64/432/ETY 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti.

2.   Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että Yhdistyneen kuningaskunnan poistumissatamien toimijat varmistavat, että Yhdistyneestä kuningaskunnasta poistuvien maantieajoneuvojen renkaat desinfioidaan.

11 artikla

Tietyt vapautetut tuotteet

Edellä 3, 4, 5 ja 8 artiklassa säädettyjä rajoitteita ei sovelleta kyseisissä artikloissa tarkoitettujen eläintuotteiden lähetyksiin liitteessä I luetelluilta alueilta, jos kyseiset tuotteet

a)	joko eivät olleet Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuotettuja, ja ne pidettiin alkuperäisessä pakkauksessa, josta käy ilmi tuotteiden alkuperämaa; tai

b)

tuotettiin jossakin liitteessä I luetelluilla alueilla sijaitsevassa hyväksytyssä laitoksessa muualta kuin näiltä alueilta peräisin olevista esikäsitellyistä tuotteista, jotka i) on Yhdistyneen kuningaskunnan alueelle tuonnin jälkeen kuljetettu, varastoitu ja jalostettu erillään tuotteista, joiden lähettäminen liitteessä I lueteltujen alueiden ulkopuolelle ei ole sallittua; ii) joiden mukana seuraa tämän päätöksen mukaisesti joko kaupallinen asiakirja tai virallinen todistus.

12 artikla

Hevoseläimet

1.   Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että sen liitteessä I luetelluilta alueilta maan muihin osiin tai muihin jäsenvaltioihin lähetettävien hevoseläinten mukana on direktiivin 90/426/ETY liitteessä C olevan mallin mukainen terveystodistus.

2.   Yhdistyneestä kuningaskunnasta 1 kohdan säännösten mukaisesti toiseen jäsenvaltioon lähetetyn hevoseläimen mukana seuraavassa eläinten terveystodistuksessa on oltava seuraava maininta:

13 artikla

Muiden jäsenvaltioiden kuin Yhdistyneen kuningaskunnan toteutettaviksi kuuluvat toimenpiteet

1.   Muiden jäsenvaltioiden kuin Yhdistyneen kuningaskunnan on varmistettava, että taudille alttiisiin lajeihin kuuluvia eläviä eläimiä ei lähetetä liitteessä I luetelluille alueille.

2.   Muiden jäsenvaltioiden kuin Yhdistyneen kuningaskunnan on toteutettava aiheelliset varotoimenpiteet Yhdistyneestä kuningaskunnasta 15 päivän heinäkuuta ja 6 päivän elokuuta 2007 välisenä aikana lähetettyjen taudille alttiisiin lajeihin kuuluvien eläinten osalta, eristys ja kliininen tutkimus mukaan luettuina, ja tehtävä tarvittaessa myös laboratoriotestit suu- ja sorkkatautiviruksen havaitsemiseksi tai sulkemiseksi pois, samoin kuin tarvittaessa direktiivin 2003/85/EY 4 artiklassa säädetyt toimenpiteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston päätöksen 90/424/ETY 6 artiklassa säädettyjen säännösten ja jäsenvaltioiden jo toteuttamien toimenpiteiden soveltamista.

14 artikla

Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä liitteessä I luetelluilta alueilta matkustavien henkilöiden henkilökohtaisten matkatavaroiden valvonnassa ja pyrittävä tiedotuskampanjoilla estämään eläinperäisten tuotteiden tuonti muihin jäsenvaltioihin kuin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

15 artikla

Täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden on muutettava kauppaan soveltamansa toimenpiteet tämän päätöksen mukaisiksi. Niiden on ilmoitettava niistä viipymättä komissiolle.

16 artikla

Kumotaan komission päätös 2007/552/EY.

17 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 25 päivään elokuuta 2007.

18 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

---

(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/41/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 33), oikaisu (EUVL L 195, 2.6.2004, s. 12).

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).

(3)  EUVL L 306, 22.11.2003, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/104/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 352).

(4)  EUVL L 206, 7.8.2007, s. 10.

(5)  EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/104/EY.

(6)  EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/104/EY.

(7)  EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2007/265/EY (EUVL L 114, 1.5.2007, s. 17).

(8)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55; oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(9)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206; oikaisu EUVL L 226, 25.6.2004, s. 83. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006.

(10)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(11)  EYVL L 104, 13.4.2001, s. 6. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2002/49/EY (EYVL L 21, 24.1.2002, s. 30).

(12)  EYVL L 62, 15.3.1993, s. 49. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 445/2004 (EUVL L 72, 11.3.2004, s. 60).

(13)  EYVL L 273, 10.10.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 829/2007 (EUVL L 191, 21.7.2007, s. 1).

(14)  EYVL L 194, 22.7.1988, s. 10. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2006/16/EY (EUVL L 11, 17.1.2006, s. 21).

(15)  EYVL L 302, 19.10.1989, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2006/60/EY (EUVL L 31, 3.2.2006, s. 24).

(16)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 62. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(17)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 42. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/104/EY.

(18)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19.

(19)  EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/28/EY (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 58).

(20)  EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1901/2006 (EUVL L 378, 27.12.2006, s. 1).

(21)  EYVL L 121, 1.5.2001, s. 34. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1901/2006.

(22)  EUVL L 116, 4.5.2007, s. 9.

---

---

---