19.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

19.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/3

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2759/75 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu teurastetun sian yhteisön markkinahinta on vahvistettava painottamalla kussakin jäsenvaltiossa todettuja hintoja kunkin jäsenvaltion sikakarjan suhteellisen koon ilmaisevilla kertoimilla.

(2)

Nämä kertoimet olisi määritettävä kunkin vuoden joulukuun alussa laskettujen sikamäärien perusteella sikatuotantoa koskevien tilastotietojen keruusta 1 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/23/ETY (2) mukaisesti.

(3)

Joulukuussa 2006 tehdyssä laskennassa saatujen tulosten perusteella on aiheellista vahvistaa uudet painotuskertoimet markkinointivuodeksi 2007/2008 ja kumota komission asetus (EY) N:o 1201/2006 (3).

(4)

Koska markkinointivuosi 2007/2008 alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2007, tätä asetusta on sovellettava siitä päivästä.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sianlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

19.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/5

(1)

Asetuksella (EY) N:o 808/2004 luotiin yhteinen kehys tietoyhteiskuntaa koskevien yhteisön tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 808/2004 8 artiklan 1 kohdan mukaan tarvitaan täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotta voidaan määritellä kyseisen asetuksen 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tilastoja varten tarvittavat tiedot ja määräaika niiden lähettämiselle.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom (2) perustetun tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

19.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/20

(1)

Asetuksella (EY) N:o 616/2007 avataan siipikarjanliha-alan tuotteiden tuontia koskevia tariffikiintiöitä.

(2)

Heinäkuun 2007 ensimmäisten seitsemän päivän aikana jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivästä lokakuuta31 päivään joulukuuta 2007, joidenkin kiintiöiden määrät ylittävät käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä, missä määrin tuontitodistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava jakokerroin.

(3)

Heinäkuun 2007 ensimmäisten seitsemän päivän aikana7 jätettyjen tuontitodistushakemusten, jotka koskevat osakautta 1 päivästä lokakuuta31 päivään joulukuuta 2007, joidenkin kiintiöiden määrät ovat pienempiä kuin käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määritettävä määrät, joita varten ei ole jätetty hakemuksia, koska hakematta jääneet määrät lisätään seuraavaksi kiintiöosakaudeksi vahvistettuun määrään,

19.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/22

(1)

Italia ilmoitti komissiolle mainitusta toimenpiteestä EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti 5 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyllä ja 13 päivänä joulukuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, jota täydennettiin 9 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä ja 12 tammikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio pyysi 6 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Italian viranomaiset toimittivat 6 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä.

(2)

Komissio ilmoitti Italian viranomaisille 7 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen toimenpiteen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio on pyytänyt asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa kyseisestä toimenpiteestä.

(4)

Komissio sai huomautuksia asianomaisilta. Se toimitti ne Italialle kommentoitaviksi ja sai Italian huomautukset 13 päivänä syyskuuta 2006 ja 29 päivänä syyskuuta 2006 päivätyissä kirjeissä.

(5)

Emulgoidut polttoaineet ovat seoksia, joissa on noin 15 prosenttia vettä ja 85 prosenttia polttoöljyä tai kaasuöljyä. Niillä on pienempi ympäristövaikutus kuin perinteisillä polttoaineilla. Hiljattain tehdyt tutkimukset (3) osoittavat, että veden lisääminen polttoaineeseen parantaa palamispäästöjen laatua. Vesi haihtuu palamisprosessin aikana, mikä lisää polttoaineen hajoamista, ja tämän ansiosta polttoaineen ja ilman välillä on enemmän kontaktipintaa. Näin hiukkaspäästöt (PM) vähenevät 59 prosenttia. Veden haihtuminen myös alentaa palamislämpötilaa ja vähentää typpioksidin (NOx) muodostumista 6 prosenttia. Tehokas palamisprosessi vähentää hiilimonoksidin (CO) muodostumista 32 prosenttia (4).

(6)

Koska emulsioiden tuotanto ja varastointi on kuitenkin kallista, lopullisen seoksen hinta on fossiilisten polttoaineiden markkinahintaa korkeampi. Emulsioiden energiasisältö on 10 prosenttia pienempi kuin perinteisten polttoaineiden. Emulsioiden käyttäminen aiheuttaa ylimääräisiä toimintakustannuksia, jotka johtuvat esimerkiksi säännöllisestä prosessin uusimisesta ainesosien erottumisen estämiseksi, säiliöiden puhdistamisesta ja tarvittavista tuotteen kiertojärjestelmistä.

(7)

Italiassa emulsioita käytetään yli 80 kunnassa julkisessa liikenteessä, jätehuollossa ja kuljetusalalla (noin 9 000 ajoneuvossa) (5). Niitä käytetään myös yksityisasuntojen (n. 100 asuntoa) ja julkisten rakennusten, esimerkiksi museoiden, koulujen ja yliopistojen (n. 300 rakennusta), lämmittämiseen.

(8)

Italian markkinoilla olevat emulsiot ovat pääosin vähärikkisen kaasuöljyn ja veden sekoituksia ja niitä käytetään liikenteessä ja lämmityksessä. Vuonna 2005 kaikki moottoripolttoaineena käytetyt emulsiot olivat kaasuöljypohjaisia ja lämmitykseen käytettyjen emulsioiden pohjana oli joko kaasuöljy tai vähärikkinen raskas polttoöljy. Muita ilmoituksessa lueteltuja raskaan polttoöljyn emulsioita eli teollisuuskäyttöön tarkoitettuja rikkipitoisuudeltaan korkeita tai matalia ja lämmitykseen tarkoitettuja rikkipitoisuudeltaan korkeita emulsioita, ei ollut markkinoilla vuonna 2005. Perinteisten polttoaineiden käyttöön verrattuna emulsioiden käyttö on edelleen Italiassa varsin marginaalista. Emulsioiden ja perinteisten polttoaineiden vuonna 2005 käytetyt määrät (tonneina) olivat seuraavat:

(9)

Euroopan yhteisön sisällä emulsioita käytetään erityisesti Italiassa. Kyseisen tekniikan käyttö julkisessa liikenteessä on kokeiluvaiheessa myös muutamissa muissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Tšekissä.

(10)

Tuella pyritään lisäämään emulgoitujen polttoaineiden käyttöä varmistamalla, että niitä on saatavilla kohtuulliseen hintaan. Sillä korvataan perinteisten polttoaineiden ja emulsioiden käytöstä aiheutuvien kustannusten välinen erotus ja pyritään näin korjaamaan markkinahäiriö eli se, ettei emulsioiden ympäristöetu heijastu perinteisten polttoaineiden markkinahintaan.

(11)

Tukitoimenpide kestää vuoden 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2006 ja siihen on suunniteltu käytettäväksi 8,9 miljoonaa euroa. Tukea saavia emulsioiden tuottajia on 11–50.

(12)

Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY (6), jäljempänä ’energiaverodirektiivi’, 18 artiklan 1 kohdassa ja erityisesti liitteessä II olevan 8 kohdan neljännessä luetelmakohdassa annetaan Italialle lupa soveltaa alennettua valmisteverokantaa veden ja kaasuöljyn emulsioiden sekä veden ja polttoaineen emulsioiden osalta vuoden 2005 loppuun asti. Italia on ilmoittanut kyseisestä, 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2006 sovellettavaksi suunnitellusta toimenpiteestä, ja aikoo soveltaa järjestelmää energiaverodirektiivin yleisten säännösten mukaisesti.

(13)

Seuraavassa taulukossa esitetään tuesta verokantaan aiheutuvat edut verrattuna tavanomaisiin Italiassa sovellettaviin fossiilisten polttoaineiden verokantoihin (kaikki veronalennukset annetaan kaasuöljyemulsion osalta litraa kohti ja raskaan polttoöljyn osalta kilogrammaa kohti).

Ilmoituksessa mainitaan alennettuja verokantoja myös sellaisille emulsioille, joita ei ole markkinoilla, kuten teollisuuskäyttöön tarkoitetut, rikkipitoisuudeltaan korkeat (41,6 euroa) tai vähäiset (20,8 euroa) veden ja raskaan polttoöljyn emulsiot ja lämmitykseen tarkoitetut, rikkipitoisuudeltaan korkeat veden ja raskaan polttoöljyn emulsiot (99,3 euroa).

(14)

Komissio pyysi 6 päivänä maaliskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä Italian viranomaisia keskeyttämään nykyisen järjestelmän mukaisen tuen myöntämisen siihen asti, kunnes soveltumaton tuki yrityksille, jotka kuuluvat kielteisen valtiontukipäätöksen piiriin, on peritty takaisin. Näitä päätöksiä ovat erityisesti työllisyyden edistämiseen tähtäävistä Italian tukitoimenpiteistä 11 päivänä toukokuuta 1999 tehty komission päätös 2000/128/EY (EYVL L 42, 15.2.2000, s. 1), valtiontuesta, joka koskee Italian myöntämiä verovapautuksia ja halpakorkoisia lainoja yleishyödyllisille laitoksille, joiden osake-enemmistö on julkisessa omistuksessa, tehty komission päätös 2003/193/EY (7), valtiontukiohjelmasta, jonka Italia on toteuttanut kiireellisistä toimenpiteistä työllisyyden parantamiseksi, 30 päivänä maaliskuuta 2004 tehty päätös 2004/800/EY (8) sekä tukiohjelmasta, jonka Italia on toteuttanut sellaisten yritysten hyväksi, jotka tekivät investointeja luonnonmullistuksista vuonna 2002 kärsineissä kunnissa, 20 päivänä lokakuuta 2004 tehty komission päätös 2005/315/EY (9).

(15)

Italia soveltaa moottoripolttoaineina käytettävien veden ja kaasuöljyn emulsioihin vähimmäisverokantaa (302 euroa) ainoastaan seoksen fossiilisen polttoaineen osuuteen. Emulsion lopullinen vero on siis 256,7 euroa. Komissio ei ole vakuuttunut siitä, että moottoripolttoaineina käytettäviä emulsioita koskevat veronalennukset vastaavat energiaverodirektiivin mukaista verotasoa eivätkä vääristä kaupankäynnin edellytyksiä ja kilpailua yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(16)

Lisäksi Italian viranomaiset eivät sitoutuneet keskeyttämään järjestelmän mukaisten uusien tukien myöntämistä yrityksille, jotka eivät olleet vielä maksaneet soveltumatonta tukea takaisin aiemman takaisinperimistä koskevan päätöksen mukaisesti. Tämän vuoksi komission oli mahdotonta arvioida entisten ja uusien tukien vääristävää yhteisvaikutusta.

(17)

Kolmannet – Euroopan emulsiopolttoaineiden tuottajien yhdistys (European Emulsified Fuel Manufacturers’ Association), jäljempänä ’EEFMA’, – toimittivat huomautuksensa 3 päivänä elokuuta 2006 ja 7 päivänä elokuuta 2006.

(18)

EEFMA totesi, että ainoastaan emulsiopolttoaineet vähentävät samanaikaisesti dieselmoottoreiden typpioksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä ilman mekaanisia muutoksia.

(19)

EEFMA esitti yksityiskohtaisesti, miten veden lisääminen kaasuöljyyn muuttaa polttoaineiden ominaisuuksia. Vesi tekee emulsiosta huoneenlämmössä maitomaista, kun taas kaasuöljy on kirkasta ja läpinäkyvää. Emulsiolle on ominaista sentrifugoitaessa syntyvä stabiliteetti. Emulsion tiheyden vaihteluväli (842–870 kg/m3) on huomattavasti suurempi kuin kaasuöljyllä (820–845 kg/m3). Sama koskee viskositeettia 40 celsiusasteessa. Kaasuöljyn lämpöarvo on keskimäärin 10 500 kcal/kg ja emulsioiden 9 300 kcal/kg. Ero selittää sen, miksi emulsion keskikulutus ajokilometriä kohti on suurempi kuin kaasuöljyn.

(20)

EEFMA tarkensi, että kyseiset valtiontuen saajat eivät ole samoja, jotka ovat saaneet 14 kohdassa mainittujen päätösten mukaisesti sääntöjenvastaisiksi katsottuja tukia.

(21)

Italia esitti huomautuksensa 11 päivänä heinäkuuta 2006 ja kommentoi kolmansien huomautuksia 13 päivänä syyskuuta 2006 ja 28 päivänä syyskuuta 2006 päivätyillä kirjeillä.

(22)

Italian viranomaiset kuvasivat yksityiskohtaisesti emulsioiden erityisominaisuuksia. Erityisesti ne totesivat, että emulsioilla on niiden fyysisen rakenteen vuoksi katsottava olevan kaksi osaa: hiilivedyistä (kaasuöljystä tai polttoöljystä) koostuva ”aktiivinen” osa, joka pystyy itsessään tuottamaan energiaa kaasutuksen tai palamisen seurauksena sekä vedestä muodostuva ”passiivinen” osa, jonka tarkoituksena on vähentää epäpuhtauksien päästöjä verrattuna puhtaaseen kaasu- tai polttoöljyyn. Emulsioissa oleva vesi absorboi energiaa termisen prosessin aikana ja höyrystyy. Tällaisilla emulsioilla on siis erilaisia erityisominaisuuksia ja ne poikkeavat perinteisistä öljytuotteista.

(23)

Italian viranomaiset korostivat, että vesi on valmisteessa vain väliaikaisesti parantamassa palamista, jolloin saastuttavat päästöt vähenevät ja syntyy myönteisiä ympäristövaikutuksia.

(24)

Italian viranomaiset totesivat tuensaajia koskevista EEFMA:n huomautuksista, että ne sitoutuvat keskeyttämään tuen maksamisen silloin, kun tukea saattaa saada yritys, joka ei ole vielä maksanut takaisin tai suorittanut suljetulle tilille komission mainitseman sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tukitoimenpiteen perusteella saatua tukea.

(25)

Italia on ilmoittanut komissiolle toimenpiteestä, ja sen soveltaminen riippuu komission alustavasta hyväksynnästä, joten Italia on noudattanut EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa. Koska Italia on ilmoittanut ainoastaan 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2006 sovellettavasta tuesta, tämä arviointi koskee ainoastaan kyseistä jaksoa eikä rajoita Italian aiemmin soveltamaa tukitoimenpidettä.

(26)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan nojalla valtiontukea on a) jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista myönnetty tuki, joka b) vääristää kilpailua c) suosimalla jotakin yritystä d) siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(27)

Tuen tarkoitus on korvata emulsioiden tuottajille osa tuotantokustannuksista, joten sillä suositaan tiettyjä yrityksiä tai tuotannonaloja. Valmisteveron alennus myönnetään valtion varoista, koska valtio luopuu tuloista vähentäessään tuotteiden veroa.

(28)

Toimenpide on valikoiva, koska emulsioiden tuotanto edellyttää taitotietoa ja erityistä tekniikkaa ja emulsioita ostavia asiakkaita on vähän. Näistä syistä emulsiomarkkinoille pääsyn kustannukset ovat suuret. Emulsioihin sovellettava veronalennus hyödyttää ainoastaan rajallista tuottajajoukkoa.

(29)

Veronalennuksen seurauksena emulsioiden hintoja voidaan laskea tasolle, joka on kilpailukykyinen fossiilisten polttoaineiden kanssa. Koska emulsioita voidaan käyttää fossiilisten polttoaineiden asemesta, etuus saattaa vääristää kilpailua EU:n sisämarkkinoilla. Koska polttoaineilla käydään kansainvälistä kauppaa, on mahdollista, että toimenpiteellä on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, ja tämän vuoksi se on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(30)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätään poikkeuksesta, joka koskee soveltumattomuutta yhteismarkkinoille, artiklan 1 kohdassa mainittuun yleiseen sääntöön. Poikkeus koskee tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos se ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(31)

Ehdotetun tuen tarkoituksena on mahdollistaa ekologisten polttoaineiden käyttö päästöjen – hiukkaspäästöjen ja vähäisemmässä määrin kasvihuonekaasujen – vähentämiseksi. Komissio muistuttaa, että näiden kaasujen ja päästöjen vähentämiseen on kannustettu vuodesta 1985 useilla yhteisön toimenpiteillä (10), viimeksi ilman pilaantumista koskevalla teemakohtaisella strategialla (11). Esitetyn toimenpiteen tavoitteet ovat alalla sovellettavan EU:n politiikan mukaiset.

(32)

Emulgoidut polttoaineet eivät sisälly sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/77/EY (12) esitettyyn uusiutuvien polttoaineiden määritelmään eikä niitä katsota biopolttoaineiksi liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/30/EY (13). Emulsioiden käytöllä kuitenkin vähennetään ilman pilaantumista ja kasvihuonepäästöjä. Tämän vuoksi toimenpiteestä on ympäristön kannalta selkeää hyötyä, kuten Auto-Oil II -ohjelma (14) on osoittanut. Komissio toteaa osoitetun, että emulgoidut polttoaineet vähentävät hiukkaspäästöjä 59 prosenttia, typpioksidia (NOx) 6 prosenttia ja hiilimonoksidia (CO) 32 prosenttia (tosiasiallinen vähentyminen riippuu veden ja kaasuöljyn suhteesta). Muissa testeissä ja tutkimuksissa on havaittu vähäisempää kaasu- ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentymistä. Nämä myönteiset vaikutukset ovat täysin yhteisön ympäristöpolitiikan mukaisia.

(33)

Valtiontukea ympäristönsuojelulle koskevien yhteisön suuntaviivojen (15), jäljempänä ’ympäristötuen suuntaviivat’, E 3.3 kohdan mukaan tuki uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tuotantokustannuksiin on periaatteessa sallittua. Erityissäännökset voivat kuitenkin olla komission käsityksen mukaan tarpeen, koska joillakin uusiutuvilla energialähteillä on vaikeuksia kilpailla tehokkaasti perinteisten energialähteiden kanssa.

(34)

Ympäristötuen suuntaviivojen 6 kohdassa määritellään uusiutuvat energialähteet samalla tavoin kuin direktiivissä 2001/77/EY. Kuten edellä on todettu, emulsiot eivät sisälly tähän määritelmään. Komissio kuitenkin katsoo seuraavista syistä, että ilmoitettu tuki voidaan arvioida ympäristötuen suuntaviivojen E 3.3 kohdan mukaisesti:

(35)

Ympäristötuen suuntaviivojen 56 kohdan mukaan toimintatukea voidaan myöntää energian tuottamiseen uusiutuvista energialähteistä. Samassa kohdassa todetaan, että tuella voidaan kattaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian (tässä tapauksessa emulsioiden) tuotantokustannusten ja kyseisen energian markkinahinnan välinen erotus. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tuet otetaan huomioon, emulsioiden tuotantokustannuksissa ei saa näkyä liiallisia korvauksia eli emulsioiden markkinahinta ei saa olla pienempi kuin vastaava sellaisen fossiilisista energialähteistä saadun energian hinta, jolle ei ole myönnetty minkäänlaista tukea.

(36)

Italia toimitti tuotantokustannusarvion, joka perustui vuoden 2006 hintoihin. Päätekijä emulsioiden tuotantokustannuksissa on fossiilisiin polttoaineisiin ja veteen lisättävien raaka-aineiden (esimerkiksi pinta-aktiivisten aineiden ja jäänestoaineiden) hinta. Lisäksi kustannuksia koituu logistiikasta, esimerkiksi erityissäiliöissä varastoinnista ja erityisissä säiliöautoissa kuljettamisesta. Tuotantokustannusten lisäksi on otettava huomioon, että fossiilisia polttoaineita heikomman energian hyötysuhteen vuoksi emulsioiden kulutus on arvioitu 10 prosenttia suuremmaksi. Lisäksi emulsioiden käytöstä aiheutuu kuluttajille ylimääräisiä toimintakustannuksia (esimerkiksi säiliöiden puhdistamisesta ja kiertojärjestelmistä). Emulsion valmistamisen kokonaiskustannuksia koskevaan laskelmaan sisältyy kohtuullinen 5 prosentin tuotto. Italian ilmoittama fossiilisten polttoaineiden markkinahinta, jota käytetään vertailuun kaasuöljyemulsioiden kanssa, on kaasuöljyjen hintojen keskiarvo maaliskuun 2006 ensimmäisten viidentoista päivän ajalta (16).

(37)

Seuraavasta Italian toimittamiin tietoihin perustuvasta taulukosta käy ilmi, että tuen ansiosta tuottajat voivat myydä emulsioita hinnalla, joka on juuri riittävä ollakseen kilpailukykyinen fossiilisten polttoaineiden kanssa.

(38)

Italia valvoo fossiilisten polttoaineiden hintojen ja emulsioiden tuotantokustannusten vaihtelua puolivuosittain välttääkseen liiallisten korvausten riskin koko järjestelmän soveltamisjakson ajan. Jos emulsioiden tuotantokustannusten ja fossiilisten polttoaineiden viitehinnan erotus ylittää alennuksen määrän, Italia mukauttaa verokannan alennusta liiallisten korvausten välttämiseksi.

(39)

Näin ollen komissio toteaa, että tuki on rajattu uusiutuvista energialähteistä tuotettavan energian tuotantokustannusten ja kyseisen energian markkinahinnan välisen erotuksen kattamiseen eikä kyseessä ole ympäristötuen suuntaviivoissa tarkoitettu liiallinen korvaus.

(40)

Koska kyseessä on energiatuotteen valmisteveron alennus, komissio on tarkastellut tukea myös energiaverodirektiivin kannalta.

(41)

Energiaverodirektiivissä vahvistetaan energiatuotteiden verojen vähimmäistasot. Polttoaineseosten osalta vähimmäistasoja sovelletaan lopputuotteisiin. Jotta olisi mahdollista soveltaa kansallisiin olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaista politiikkaa, energiaverodirektiivissä sallitaan jäsenvaltioiden soveltamat poikkeukset ja veroalennukset, mikäli ne eivät estä sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa eivätkä vääristä kilpailua.

(42)

Energiaverodirektiivin 5 artiklassa todetaan, että jäsenvaltiot voivat periaatteessa alentaa lopputuotteisiin sovellettavia verokantoja enintään vähimmäisverotasolle tietyissä käyttötarkoituksissa, esimerkiksi polttoaineiden laatua parannettaessa. Energiaverodirektiivin 16 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa verovapautta tai alennettua verokantaa seoksen uusiutuvista energialähteistä saatuun osaan ja veteen.

(43)

Energiaverodirektiivin 5 artiklan mukaisen valmisteveron alennuksen perustelemiseksi emulsioiden on oltava laadultaan vastaavia fossiilisia polttoaineita parempia. Italian toimittamat tiedot ja asianomaisten huomautukset osoittavat, että veden lisääminen fossiiliseen polttoaineeseen muuttaa sen fyysisiä ominaisuuksia ja aiheuttaa myönteisiä ympäristövaikutuksia.

(44)

Veden lisääminen muuttaa polttoaineen ulkonäköä, tiheyttä, viskositeettia ja lämpöarvoa. Vesi parantaa palamisen laatua ja vähentää hiukkas-, typpioksidi- ja hiilimonoksidipäästöjä. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että emulsiot sinänsä parantavat fossiilisten polttoaineiden laatua. Valmisteverokantaa voidaan alentaa energiaverodirektiivin 5 artiklan mukaisesti kyseisessä direktiivissä vahvistetulle vähimmäistasolle.

(45)

Italia soveltaa 16 artiklaa moottoripolttoaineina käytettäviin veden ja kaasuöljyn emulsioihin ja vähentää yhteisön vähimmäisverokannasta eli 302 eurosta seoksen vesiosuuden. Tämän seurauksena emulsioiden lopullinen vero on 15 prosenttia alle vähimmäisverokannan eli 256,7 euroa.

(46)

Komissio katsoo, että erityisesti emulsioiden kohdalla tämä on perusteltavissa, kun sovelletaan energiaverodirektiivin 5 ja 16 artiklaa yhdessä. Lisäämällä vettä fossiiliseen polttoaineeseen saadaan aikaan fyysisesti eri tuote, jonka palamisominaisuudet ovat ympäristön kannalta laadultaan parempia. Tällöin voidaan soveltaa energiaverodirektiivin 5 artiklan ensimmäistä luetelmakohtaa. Toisaalta lopputuotteessa on 15 prosenttia vettä, jolle voidaan myöntää verohelpotuksia 16 artiklan nojalla.

(47)

Edellä esitetyistä syistä Italian esittämä emulsioiden veron tason alentaminen on energiaverodirektiivin mukaista.

(48)

Lisäksi komissio oli havainnut, että kyseiseen valmisteveron alennukseen liittyvästä tuesta johtuva kilpailun vääristyminen saattoi kasautua muista sääntöjenvastaisista ja soveltumattomista tuista johtuvien vääristymisten kanssa, erityisesti niiden 14 kohdassa mainittujen ohjelmien osalta, joihin liittyviä tukia ei ole vielä maksettu takaisin. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut 15 päivänä toukokuuta 1997 antamassaan tuomiossa (19), että uuden tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille riippuu siitä, onko aikaisemmin myönnetty sääntöjenvastainen tuki palautettu, sillä tukien yhteisvaikutus voi vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla huomattavasti.

(49)

Komissio toteaa, että Italian viranomaiset viittasivat Deggendorf-tuomion osalta EEFMA:n toimittamiin huomautuksiin, joiden mukaan valtiontuen saajat eivät ole samoja kuin ne, jotka ovat saaneet sääntöjenvastaisiksi katsottuja tukia. Italian viranomaiset keskeyttivät tämän toimenpiteen yhteydessä tuen maksamisen silloin, kun tuensaaja oli yritys, joka ei ollut vielä maksanut takaisin tai suorittanut suljetulle tilille komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään mainitseman sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman tukitoimenpiteen perusteella saatua tukea.

(50)

Komissio toteaa myös, ettei se saanut EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aikana kolmansilta huomautuksia siitä, että ehdotettu tuki vaikuttaisi kaupankäynnin tai kilpailun edellytyksiin yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(51)

Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että toimenpide on voimassa olevien, analogisesti sovellettavien ympäristötuen suuntaviivojen sekä energiaverodirektiivin säännösten mukainen. Lisäksi Italia keskeyttää kyseisen tuen myöntämisen yrityksille, jotka eivät ole maksaneet takaisin sääntöjenvastaista tukea aiemman takaisin maksamista koskevan päätöksen mukaisesti. Näin ollen toimenpiteen voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla,

19.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/30

(1)

Puola ilmoitti komissiolle 30 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä tuesta, jota se aikoi myöntää DAEWOO – FSO MOTOR SA -nimiselle yritykselle, jonka nimeksi on sittemmin muutettu Fabryka Samochodów Osobowych SA, jäljempänä ’FSO’ tai ’tuensaaja’. Tuki olisi katsottava myönnetyksi ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin. Komissio pyysi Puolalta puuttuvia asiakirjoja 19 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä. Asiakirjat toimitettiin 18 päivänä kesäkuuta 2004. Komissio pyysi lisätietoja 2 päivänä elokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, johon Puola vastasi 13 päivänä syyskuuta 2004 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Lisätietoja pyydettiin myös 6 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, johon Puola vastasi 3 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä. Komissio tapasi Puolan viranomaiset 9 päivänä marraskuuta 2004.

(2)

Puolan viranomaiset suostuivat 5 päivänä tammikuuta 2005 siihen, että komissio käsittelisi 30 päivänä huhtikuuta 2004 annetun ilmoituksen myös EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla annettuna ilmoituksena niiden toimenpiteiden osalta, jotka katsottaisiin uudeksi tueksi.

(3)

Komissio ilmoitti Puolalle 19 päivänä tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely niiden tukien osalta, joita ei myönnetty ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin ja jotka siten on katsottava uudeksi tueksi. Komission päätös (2) menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä26 päivänä huhtikuuta 2005. Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksia kyseisistä tukitoimista. Komissio ei ole saanut huomautuksia kolmansilta.

(4)

Puolan viranomaiset pyysivät 28 päivänä helmikuuta 2005 päivätyllä ja 1 päivänä maaliskuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä pidennystä määräaikaan, johon mennessä virallisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevat huomautukset piti esittää. Puola esitti osittaisen vastauksen 1 päivänä huhtikuuta 2005 päivätyllä ja 4 päivänä huhtikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Samassa kirjeessä Puola pyysi, että määräaikaa, johon mennessä sen piti esittää lisätietoja rakenneuudistussuunnitelman toteuttamiseen tarvittavasta ajasta, pidennettäisiin 15 päivään huhtikuuta 2005. Puolan viranomaiset pyysivät jälleen 27 päivänä huhtikuuta 2005 päivätyllä ja 29 päivänä huhtikuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että lisätietojen antamiselle asetettua määräaikaa pidennettäisiin 13 päivään toukokuuta 2005. Nämä lisätiedot ja päivitetty rakenneuudistussuunnitelma toimitettiin 31 päivänä toukokuuta 2005 päivätyllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Lisähuomautuksia toimitettiin vielä 13 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyllä ja 14 päivänä kesäkuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(5)

Puola ilmoitti komissiolle 4 päivänä elokuuta 2005 päivätyllä ja 8 päivänä elokuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että FSO:lle oli löytynyt uusi sijoittaja. Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 28 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä ja 29 päivänä syyskuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, että ne toimittaisivat päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman ja luettelon tuotettavista automalleista marraskuussa 2005. Puola toimitti 16 päivänä marraskuuta 2005 päivätyllä ja seuraavana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä englanninkielisen version arvioinnista, joka käsitteli FSO:n osakkeiden arvoa. Komissio pyysi lisätietoja 12 päivänä joulukuuta 2005. Puolan viranomaiset toimittivat pyydetyt lisätiedot 15 päivänä joulukuuta 2005 päivätyllä ja 19 päivänä joulukuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä, joka sisälsi myös ilmoitetun päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman. Samassa kirjeessä Puola ilmoitti komissiolle esittävänsä muita lisätietoja seuraavien viikkojen aikana. Puola toimitti 3 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä ja 5 päivänä tammikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä osittaisen vastauksen komission 12 joulukuuta 2005 esittämään tietopyyntöön ja pyysi samalla, että jäljelle jäävien tietojen esittämiselle annettua määräaikaa pidennettäisiin23 päivään tammikuuta 2006. Puolan viranomaiset toimittivat osan tiedoista 27 päivänä tammikuuta 2006 päivätyllä ja 30 päivänä tammikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä ja pyysivät, että määräaikaa pidennettäisiin 6 päivään helmikuuta 2006. Puola toimitti loput komission 12 päivänä joulukuuta 2005 pyytämistä tiedoista 14 päivänä helmikuuta 2006 päivätyllä ja 15 päivänä helmikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(6)

Helmikuun 21 päivänä 2006 pidettiin Brysselissä kokous, johon osallistuivat komission yksiköiden, Puolan viranomaisten, FSO:n hallituksen ja AvtoZAZ-nimisen sijoittajan edustajat. Kokouksen perusteella komissio pyysi Puolalta lisätietoja 8 päivänä maaliskuuta 2006. Puola vastasi 6 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyllä ja seuraavana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Komissio suostui Puolan viranomaisille 27 päivänä huhtikuuta 2006 lähettämässään kirjeessä pidentämään päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman viimeisen version toimittamiselle annettua määräaikaa 20 päivään toukokuuta 2006. Puola toimitti vaaditut tiedot 22 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä ja seuraavana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(7)

Puolan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 28 ja 29 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyillä kirjeillä, jotka kumpikin kirjattiin saapuneiksi seuraavana päivänä, että FSO oli juuri allekirjoittanut uuden automallin tuotantoa koskevan lisenssisopimuksen. Kesäkuun 29 päivänä 2006 järjestettiin kokous Puolan viranomaisten kanssa.

(8)

Komissio pyysi 5 päivänä heinäkuuta 2006 lisätietoja, jotka Puola toimitti 19 ja 27 päivänä heinäkuuta 2006 päivätyillä kirjeillä.

(9)

Puolan viranomaiset esittivät lisätietoja 30 päivänä elokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä sekä 31 päivänä elokuuta 2006 pidetyssä kokouksessa.

(10)

Komissio pyysi 6 päivänä syyskuuta 2006 lisätietoja, jotka Puola toimitti 3 päivänä lokakuuta 2006 päivätyllä ja seuraavana päivänä saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Puola ilmoitti komissiolle toimittavansa lisätietoja seuraavien 10 työpäivän kuluessa.

(11)

Puolan viranomaiset toimittivat lisätiedot 17 päivänä lokakuuta 2006 päivätyllä ja 19 päivänä lokakuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä ja pyysivät samalla komission yksiköitä järjestämään kokouksen. Kokous pidettiin Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2006. Kokouksen perusteella Puolan viranomaiset lähettivät 17 päivänä marraskuuta 2006 päivätyn kirjeen.

(12)

FSO on puolalainen henkilöautojen valmistaja. Yrityksen päätuotantolaitokset sijaitsevat Varsovassa. Kyseisellä alueella voidaan myöntää tukea EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 artiklan a alakohdan nojalla. Yritys tuottaa henkilöautoja, varaosia ja tarvikkeita. 1990-luvun lopulta lähtien sen tärkein tulolähde on ollut Daewoon Matiz- ja Lanos-mallien tuotanto. FSO SA:n määräysvaltaan kuuluvien yritysten määrä on vähentynyt vuodesta 1999 […] (3) nykyiseen 18 yritykseen (huolto- ja myyntiyrityksiä sekä varaosien tuottajia).

(13)

FSO:n edeltäjä aloitti toimintansa Puolassa jo 1950-luvulla ja oli tuolloin toinen maan kahdesta suurimmasta autonvalmistajasta. Vuonna 1996 allekirjoitettiin sopimus Daewoo Motor Corporation Ltd:n, jäljempänä ’DMC’, ja silloisen teollisuus- ja kauppaministeriön välisen yhteisyrityksen perustamisesta. Uuden yrityksen nimeksi tuli DAEWOO-FSO MOTOR SA, ja Daewoo omisti sen osakkeista 70 prosenttia. Valtio omisti osakkeista noin 25 prosenttia, ja loput kuuluivat vähemmistöosakkaille. Tästä alkaen yrityksen nimi on ollut Fabryka Samochodów Osobowych, FSO.

(14)

FSO:n vaikeudet johtuvat pääasiassa siitä, että sen suurin osakkeenomistaja DMC meni vuonna 2000 konkurssiin. Daewoo-henkilöautojen kysyntä romahti, kun asiakkaat olivat epätietoisia FSO:n tulevaisuudesta ja varaosien ja huollon saatavuudesta. Lisäksi FSO joutui kärsimään siitä, että uusien henkilöautojen myynti Puolassa väheni voimakkaasti 2000-luvun alussa, kun käytettyjen autojen maahantuonti Länsi-Euroopasta lisääntyi rajusti. Sitä paitsi kummankin FSO:n valmistaman automallin suosio EU:n markkinoilla väheni, koska niitä ei uudistettu, kuten kilpailijoiden malleja. Edellä esitetyn seurauksena FSO:n myyntiluvut romahtivat: kun vuonna 1999 myytiin 189 000 autoa, joista 179 000 Puolassa, vuonna 2001 myytiin vain 47 000 autoa. Vuosina 2000–2002 FSO tuotti nettotappiota seuraavasti: 2,1 miljardia zlotya (540 milj. euroa (4)) vuonna 2000, 1,1 miljardia zlotya (282 milj. euroa) vuonna 2001 ja 425 miljoonaa zlotya (109 milj. euroa) vuonna 2002. Viime vuosina huomattavan osan tuotannosta ovat muodostaneet Lanos-malliset autot, joita on viety [asennuspaketteina] Ukrainaan. Siellä autojen kokoamisesta ja myynnistä on vastannut AvtoZAZ, joka on tehnyt FSO:n kanssa kaupallista yhteistyötä vuodesta 2000. Kokonaismyynti on ollut hyvin alhaisella tasolla, ja yrityksen toiminta on ollut jatkuvasti tappiollista.

Taulukko 1

(15)

General Motors hankki joitakin konkurssiin menneen DMC:n osia (tavaramerkin sekä eräitä Aasiassa sijaitsevia tuotantolaitoksia) ja muodosti niistä uuden tytäryhtiön nimeltä GM DAT (General Motors Daewoo Auto & Technology). FSO ei kuitenkaan kuulunut näihin hankintoihin.

(16)

FSO ryhtyi heti vaikeuksien alettua etsimään strategista sijoittajaa. Helmikuussa 2004 yritys otti yhteyttä 29:ään moottoriajoneuvoalan suurimpaan yritykseen lähettämällä niille muistion, jossa se esittäytyi houkuttelevana sijoituskohteena. [Useat yritykset]: AvtoZAZ, […], [ilmaisivat] olevansa periaatteessa kiinnostuneita sijoittamaan FSO:hon. FSO:n pääasiakas AvtoZAZ ilmoitti olevansa konkreettisesti kiinnostunut laajentamaan yhteistyötä FSO:n kanssa. Puolan hallitus käynnisti yksinomaan AvtoZAZin kanssa neuvottelut FSO:n myymisestä.

(17)

AvtoZAZ on Ukrainan suurin autonvalmistaja. Yritys kokoaa useita eri automerkkejä, joihin kuuluvat mm. ZAZ (yrityksen oma merkki), Daewoo, VAZ (venäläisen Ladan tuotemerkki) ja Opel (6). Yrityksen omistaa UkrAvto, jolla on Ukrainan suurin autojen ja huoltoasemien jakeluverkko. UkrAvto toimittaa useita eri merkkejä, mm. ZAZ, Daewoo, Chevrolet, VAZ ja Opel.

(18)

Puolan valtionkassa, AvtoZAZ ja FSO allekirjoittivat esisopimuksen 25 päivänä kesäkuuta 2004. Ministerineuvosto hyväksyi valtionkassan omistamien FSO:n osakkeiden myynnin 9 päivänä marraskuuta 2004 tehdyllä päätöslauselmalla. FSO ja valtionkassa suostuivat siihen, että KPMG nimetään riippumattomaksi konsultiksi, joka arvioi yrityksen markkina-arvon. Arviointi perustui ns. kustannusmenetelmään (jossa otetaan huomioon yrityksen varojen ja velkojen kirjanpitoarvo tarvittavien korjausten jälkeen) ja ns. realisointimenetelmään (jossa määritetään yrityksen markkina-arvo siinä tapauksessa, että sen varallisuus olisi myytävä pakkomyynnillä, ja vähennetään myyntihinnasta velat). Kummankin menetelmän mukaan FSO:n osakkeiden arvo oli negatiivinen. Valtionkassa nimesi samaan aikaan toisen riippumattoman konsultin (PriceWaterhouseCoopers), jonka tehtävänä oli laatia oma arvio. Tämän toisen arvion tulokset olivat samat kuin ensimmäisen.

(19)

Myyntisopimus, jonka kokonaishinta oli 100 zlotya, allekirjoitettiin AvtoZAZin (7) kanssa 30 päivänä kesäkuuta 2005. Sopimuksen mukaan AvtoZAZ sitoutui toteuttamaan valtionkassan kanssa neuvotellun liiketoimintasuunnitelman. Suunnitelma kattaa vuodet 2005–[…], ja sen mukaan on tarkoitus aloittaa uuden automallin valmistus, lisätä tuotantoa ja säilyttää työllisyyden vähimmäistaso. Sopimuksessa määrätään, että komissiolle ilmoitettu, rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvä valtiontuki myönnetään, jos komissio hyväksyy tuen. Ostajan mukaan FSO:lle myönnettävä valtiontuki oli yksi niistä edellytyksistä, joiden vuoksi se päätti hankkia yrityksen osakkeet.

(20)

Tällä välin AvtoZAZ hankki FSO:n luotonantajina toimineilta […] pankeilta (alennettuun hintaan) kaikki niiden FSO:lle myöntämät lainat, joiden nimellisarvo oli lähes […].

(21)

Vuonna 1999 Puolassa myytiin 640 000 uutta autoa. FSO:n markkinaosuus oli 28 prosenttia, eli se oli maan johtava autonvalmistaja. Vuonna 2003 Puolassa myytiin vain 358 000 autoa, ja FSO:n markkinaosuus putosi 2,2 prosenttiin (alle 8 000 autoa). Vuonna 2004 FSO myi Puolassa vain 3 500 autoa. FSO:n merkittävimmät kilpailijat Puolassa (ja koko Euroopassa) ovat Fiat, Škoda, Renault, Toyota, Opel, Peugeot, Ford, Volkswagen ja Citroën. Tuontiautojen osuus Puolan markkinoista on kasvanut 25 prosentista vuonna 1998 75 prosenttiin vuonna 2003.

(22)

Vuonna 2004 autonvalmistajien tuotantokapasiteetti oli koko Euroopan unionin alueella (25 jäsenvaltiota) 20,8 miljoonaa autoa, mutta todellinen tuotanto vain 14,5 miljoonaa autoa. Koska tuotantokapasiteetista käytettiin vain 70 prosenttia, voidaan todeta, että alalla on huomattavasti ylikapasiteettia. Kun FSO:n myynti vuonna 1999 oli yli 1 prosentti koko EU:n markkinoista, vuonna 2004 sen osuus oli enää alle 0,5 prosenttia.

(23)

Vuodesta 2003 lähtien valtaosan FSO:n tuotannosta on ostanut AvtoZAZ, joka on myynyt sen Ukrainan markkinoilla. Uusien autojen myynti on viime vuosina lisääntynyt Ukrainassa nopeasti. Vuosina 2001–2005 uusien autojen myynti lisääntyi 65 000:sta 265 000:een. FSO:n valmistamien Daewoo-autojen kanssa kyseisistä markkinoista kilpailevat seuraavat merkit: VAZ (Lada), ZAZ, Chevrolet sekä muut Daewoo-mallit, joita FSO ei valmista. Škoda, Opel, Toyota, Mitsubishi, Nissan, Renault ja VW ovat niin ikään mukana markkinoilla, mutta niiden osuus on vähäisempi.

(24)

FSO suunnittelee myös siirtävänsä osan tuotannostaan […]. […] myytiin vuonna 2005 noin 1,6 miljoonaa autoa. Kotimaisten merkkien osuus markkinoista on 72,5 prosenttia ja tuontiautojen 27,5 prosenttia. […] automerkkien huonon laadun ja vanhentuneisuuden vuoksi autojen tuonti kuitenkin lisääntyy jatkuvasti. Lisäksi ulkomaiset autonvalmistajat rakentavat […] omia tehtaita. Noin 40 prosentilla ulkomaisista autonvalmistajista on jo tehtaita kyseisellä alueella, ja 16 prosenttia suunnittelee tehtaiden perustamista.

(25)

Kuten taulukosta 2 käy ilmi, yhtiön johto aloitti FSO SA:n ja sen tytäryhtiöiden rakenneuudistuksen heti kun tilanne huononi vuonna 2000 DMC:n konkurssin vuoksi. FSO SA:n työntekijöiden määrä on vähentynyt tammikuun 2001 ja syyskuun 2003 välisenä aikana 2 222 henkilöllä. Komissiolle huhtikuussa 2004 ilmoitettua rakenneuudistussuunnitelmaa, jäljempänä ’alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma’, alettiin toteuttaa vuoden 2003 lopulla, ja se on määrä saada päätökseen vuonna 2007. Suunnitelman mukaan yrityksen työntekijöiden määrää oli tarkoitus edelleen vähentää 1 100 hengellä, niin että yritys työllistäisi pitkällä aikavälillä noin 2 000 työntekijää. Ohjelma on sittemmin suureksi osaksi toteutettu. Vuoden 2005 lopulla työntekijöitä oli 2 200. Puolan viranomaiset ovat tällä välin ilmoittaneet, että tämä työntekijämäärä vastaa uutta pitkän aikavälin tavoitetta. Samaan aikaan on myös FSO:n tytäryhtiöissä toteutettu täydellinen rakenneuudistus, ja niiden työntekijämäärää on supistettu huomattavasti.

Taulukko 2 (9)

Työntekijöiden määrä vuoden lopussa

(26)

Alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma, joka annettiin komissiolle tiedoksi 30 päivänä huhtikuuta 2004, perustui siihen olettamukseen, että FSO:lle löytyisi strateginen sijoittaja vuoteen 2006 mennessä. Koska suunnitelmaa laadittaessa ei ollut tiedossa, missä vaiheessa sijoittaja tulisi mukaan yritykseen, suunnitelmasta laadittiin aluksi kaksi eri versiota. Vuonna 2004, kun mahdollisen sijoittajan löytyminen tuli todennäköisemmäksi, FSO vahvisti rakenneuudistussuunnitelman ensimmäisen version, vaikka tavoitteiden toteuttamisaikataulu oli hieman myöhässä. Suunnitelma käsitti seuraavat toimenpiteet:

(27)

Alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan FSO oletti tuottavansa pitkällä aikavälillä [130 000–170 000] autoa. Tämän pitkän aikavälin tuotantotavoitteen mukaisesti olemassa olevaa tuotantokapasiteettia oli tarkoitus supistaa kolmanneksella, eli [200 000–230 000] autosta vuodessa (tuotanto kahdessa työvuorossa noin 250 työpäivää vuodessa) [140 000–170 000] autoon vuodessa. Vuodesta 2001 alkaen olemassa olevan tuotantokapasiteetin käyttö oli vähäistä (alle 25 %). Puolan viranomaisten arvion mukaan yrityksen kannattavuusraja olisi rakenneuudistuksen jälkeen [100 000–150 000] autoa vuodessa (10).

(28)

Puolan viranomaiset ovat myöhemmissä kirjeissään ilmoittaneet komissiolle, että alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman toteuttaminen viivästyy ja että keskipitkän aikavälin myyntitavoitteet eivät toteudu.

(29)

Vuonna 2005 rakenneuudistussuunnitelmaan tehtiin muutoksia, koska FSO ei enää suunnitellut uusien omien mallien kehittämistä, vaan aikoi ryhtyä valmistamaan suuren autonvalmistajan jo olemassa olevia malleja. Tästä autonvalmistajasta käytetään jäljempänä nimitystä ’lisenssinantaja’ erotukseksi AvtoZAZista, joka on ”sijoittaja”. Kaikki elementit tuotannon aloittamiseksi olivat siis saatavilla, ja investointikustannuksia aiheutuisi ainoastaan uuden mallin valmistuksen edellyttämien teknisten mukautusten toteuttamisesta FSO:n olemassa olevilla tuotantolinjoilla. Toteuttaakseen tämän uuden suunnitelman FSO tarvitsi vain sopivan lisenssinantajan.

(30)

Komissio katsoo, että rakenneuudistussuunnitelmaa oli muutettava siten, että sijoittajan lisäksi oli löydettävä myös lisenssinantaja, koska FSO ei löytänyt sijoittajaksi suurta autonvalmistajaa, jonka kanssa se olisi voinut kehittää uuden automallin, kuten alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa kaavailtiin. Sijoittaja (AvtoZAZ) ei ole kehittänyt omia malleja, jotka olisivat kilpailukykyisiä EU:n markkinoilla.

(31)

Rakenneuudistussuunnitelmaa muutettiin ensin sen mukaan, miten neuvottelut sijoittajan kanssa etenivät, ja sittemmin myös sen mukaan, miten neuvottelut mahdollisten lisenssinantajien kanssa etenivät.

(32)

Marraskuussa 2005 laaditussa rakenneuudistussuunnitelman versiossa Puolan viranomaiset ilmoittivat, että FSO:lle perustetaan uusi tytäryhtiö […].

(33)

FSO ja sen osakkeenomistaja UkrAvto allekirjoittivat […]kuussa 2006 GM DATin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka mukaan FSO aloittaisi uuden automallin tuotannon.

(34)

FSO ja UkrAvto tekivät […]kuussa 2006 GM DATin kanssa […]-sopimuksen […]-mallin (Chevrolet Aveo) valmistuksesta ja […]. GM oli tutkinut uusia mahdollisuuksia tämän mallin valmistamiseksi […]:ssa. Sopimuksen perusteella FSO voi valmistaa ja koota tätä mallia vuoteen […] asti. Se voi myös myydä sitä […]:ssa vuoteen […] asti.

(35)

Samaan aikaan FSO sopi GM DATin kanssa Daewoo Lanos -mallin lisenssisopimuksen jatkamisesta vuoden […] jälkeen. Uuden sopimuksen perusteella FSO voi valmistaa tätä mallia vuoteen […] ja myydä sitä vuoteen […]. Koska Lanos […] -mallin myynti kasvoi vuosina 2005 ja 2006, FSO aikoo valmistaa tätä vanhaa mallia suuria määriä, kunnes […]-mallin valmistus aloitetaan vuoden […] lopulla.

(36)

Viimeksi toimittamissaan tiedoissa Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että FSO aikoo aiemmin ilmoitetusta poiketen myydä pitkällä aikavälillä ja erityisesti vuoden 2008 jälkeen [130 000–170 000] autoa vuodessa. Osa tästä tuotannosta on tarkoitus myydä […]:ssa ja valtaosa jäljelle jäävästä tuotannosta […].

(37)

Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy myös taloudellinen rakenneuudistus, jota varten on vuodesta 2003 alkaen toteutettu ja käynnistetty toimenpiteitä yrityksen velkojen vähentämiseksi. Syyskuun 22 päivänä 2003 allekirjoitettiin sopimus FSO:n tärkeimpien velkojien, mm. DMC:n, valtionkassan ja […] rahoituslaitoksen (mm. […] puolalaisen pankin) kanssa. Sopimuksen mukaan yhtiön velat DMC:lle ja valtionkassalle muunnetaan FSO:n osakkeiksi samalla muuntokertoimella. Tämä muuntaminen on jo toteutettu. […] rahoituslaitosta suostuivat luopumaan valtaosasta saatavistaan. Kuten edellä jo todettiin, […] pankkia on myynyt sijoittajalle (alennettuun hintaan) jäljelle jääneet saatavansa FSO:lta. Näin veloista on mitätöity jo yli […] miljoonaa zlotya […]. Sen jälkeen kun sopimus suurimpien velkojien kanssa oli tehty, FSO haki 17 päivänä syyskuuta 2003 tuomioistuimessa akordia pienempien velkojien kanssa. Tämä menettely on jo päättynyt.

Taulukko 3

Velkojen uudelleenjärjestely

[…]

(38)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että eräät rakenneuudistustuen toimenpiteet on myönnetty ennen Puolan liittymistä Euroopan unioniin eli vuoden 2003 viimeisen neljänneksen ja vuoden 2004 ensimmäisten neljän kuukauden aikana. Nämä tukitoimenpiteet eivät kuulu tutkintamenettelyn piiriin, vaan menettelyssä käsitellään ainoastaan niitä toimenpiteitä, jotka oli tarkoitus myöntää liittymisen jälkeen. Ennen liittymistä myönnetyn tuen osalta on kuitenkin selvitettävä tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille ja erityisesti se, onko tuen määrä rajoitettu välttämättömään.

(39)

Suurimman osan Puolan EU:hun liittymisen jälkeen myönnetystä tuesta muodostaa valtion myöntämä […] prosentin takaus investointilainalle, joka oli tarkoitus myöntää myöhemmin […]:lle. Pankkilaina on tarkoitus myöntää Yhdysvaltain dollareina ja sen määräksi on sovittu […] miljoonaa dollaria ([…] milj. euroa (11)). Valtionkassa saattaa joutua maksamaan takauksen nojalla 83 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (66 milj. euroa) (12). Toiseksi suurimman tukitoimenpiteen muodostaa valtiovarainministeriön myöntämä FSO:n velkojen mitätöinti, jonka arvo on 34 860 000 zlotya (9 milj. euroa).

(40)

Muut tukitoimenpiteet esitetään seuraavassa taulukossa Puolan viranomaisten 3 päivänä tammikuuta 2006 toimittamien tietojen mukaisesti (13):

Taulukko 4

Liittymisen jälkeen myönnetty valtiontuki

(41)

Ilmoitettujen tukitoimenpiteiden arvo on 83 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (66 milj. euroa) ja 62 milj. zlotya (16 milj. euroa). Tukitoimenpiteiden kokonaisarvo on 20 päivänä lokakuuta 2006 voimassa olleen muuntokurssin mukaan 82 miljoonaa euroa eli 318 miljoonaa zlotya.

(42)

Valtaosa tukitoimenpiteistä muodostuu siitä, että valtio joko luopuu saatavistaan FSO:lta tai suostuu odottamaan niiden maksamista. Koska FSO ei komission saamien tietojen mukaan ole maksanut näitä velkoja, yritys on jo saanut etua sille kuuluvien maksuvelvoitteiden lykkäämisestä. Näin ollen voidaan katsoa, että osa tukitoimenpiteistä on jo myönnetty.

(43)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että uuden tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille arvioidaan pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien voimassa olevien suuntaviivojen nojalla. Sovellettavat yhteisön suuntaviivat valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (14), jäljempänä ’vuoden 2004 suuntaviivat’ tulivat voimaan 10 päivänä lokakuuta 2004. Ennen kyseistä päivämäärää myönnettyihin toimenpiteisiin sovelletaan pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevia aiempia suuntaviivoja (15) vuodelta 1999, jäljempänä ’suuntaviivat’. Koska toimenpiteet myönnettiin 29 päivänä huhtikuuta 2004, sovelletaan vuoden 1999 suuntaviivoja. Siksi komissio on arvioinut ilmoitetun (uuden) tuen alustavasti viimeksi mainituissa suuntaviivoissa vahvistettujen kriteerien nojalla.

(44)

Komissio katsoo ensinnäkin, että viime vuosina aiheutuneiden tappioiden ja myynnin vähenemisen vuoksi FSO:ta voidaan pitää suuntaviivojen 2.1 kohdassa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä.

(45)

Yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisen osalta komissio suhtautui epäilevästi eräisiin rakenneuudistussuunnitelman kohtiin. Epäilyksiä herätti mm. se, että suunniteltua tuotantotasoa ei määritelty yksiselitteisesti. Komissio myös huomautti, että sille ei ollut toimitettu rakenneuudistussuunnitelman päivitettyä versiota, joka Puolan viranomaisten mukaan oli neuvoteltu sijoittajan kanssa. Erityisen vakava puute oli se, että Puolan viranomaiset eivät olleet toimittaneet komissiolle markkinatutkimusta. Komissio katsoo, että markkinatutkimuksessa on esitettävä arvio tuotantokapasiteetista ja kysynnästä koko yhteisön tasolla, jotta voidaan päätellä, onko markkinoilla liikaa tuotantokapasiteettia vai ei.

(46)

Komissio ilmoitti, ettei se pysty muodostamaan lopullista kantaa siihen, onko kohtuuttomat kilpailua vääristävät vaikutukset onnistuttu välttämään, koska Puolan viranomaiset eivät ensinnäkään ole toimittaneet sille tietoja siitä, onko markkinoilla, joilla FSO toimii, liikaa tuotantokapasiteettia. Toiseksi Puolan viranomaiset eivät ole ilmoittaneet, mitä vastasuoritteiksi katsottavia toimenpiteitä FSO tai sijoittaja aikoi toteuttaa supistaakseen tuotantokapasiteettia alle sen tason, joka saavutettaisiin toteuttamalla ne rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät toimet, jotka ovat välttämättömät yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(47)

Tuen rajaaminen välttämättömään: Komissio vaati tarkempia tietoja yrityksen omasta rahoitusosuudesta sekä yksityiskohtaisia tietoja rakenneuudistuksen kustannuksista. Komissio suhtautui epäilevästi siihen, että tuki olisi rajattu välttämättömään määrään, koska eräiden tukitoimenpiteiden ehdollinen luonne näytti olevan pikemminkin osoitus siitä, että ne eivät olleet aivan välttämättömiä.

(48)

Lisäksi komissio huomautti, että julkisoikeudellisten velkojien kanssa 22 päivänä syyskuuta 2003 tehty sopimus velkojen uudelleenjärjestelystä saattoi olla ennen Puolan liittymistä EU:hun myönnettyä tukea. Vaikka ei olekaan mahdollista arvioida tämän potentiaalisen tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille eikä periä sitä takaisin, se on kuitenkin otettava huomioon uutta tukea arvioitaessa.

(49)

Puolan viranomaiset selittivät 13 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyssä kirjeessä, että vuosien 2005 ja 2006 tuotantotasoa koskevien suunnitelmien ristiriitaiset luvut johtuivat siitä, että kun sijoittajan tulo mukaan yhtiöön viivästyi, lukuja piti tarkistaa alaspäin rakenneuudistussuunnitelman myöhemmissä versioissa. Viranomaisten mukaan kannattavuusraja eli noin [100 000–150 000] auton vuosituotanto saavutettaisiin vuonna […]. Puolan viranomaiset esittivät 22 päivänä toukokuuta 2006 päivätyssä kirjeessä myyntiennusteen vuosiksi 2008–2010. Elokuun 31 päivänä 2006 pidetyssä kokouksessa Puolan viranomaiset toimittivat asiakirjoja, joissa esitetty ennuste vuosiksi 2006–2008 vahvistaa edellä mainitut luvut.

Taulukko 5

(50)

Puolan viranomaiset esittivät 3 päivänä lokakuuta 2006 päivätyssä kirjeessä tuntuvasti korkeamman myyntiennusteen vuosiksi 2008–2010. Näiden tietojen perusteella vuosituotanto olisi tuona aikana [yli 250 000] autoa.

(51)

Puolan viranomaiset vastasivat menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettyyn pyyntöön toimittamalla rakenneuudistussuunnitelman päivitetyn version 31 päivänä toukokuuta 2005. Sittemmin Puolan viranomaiset ovat esittäneet suunnitelmasta useita päivitettyjä versioita. Rakenneuudistussuunnitelmassa kuvataan markkinat, joilla FSO toimii. Kuten edellä jo todettiin, rakenneuudistussuunnitelman mukaan EU:ssa on näillä markkinoilla huomattavasti ylikapasiteettia.

(52)

Vastasuoritteiden osalta Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ensinnäkin FSO aikoo tarkoituksellisesti rajoittaa tuotantoa ja myyntiä [140 000–170 000] auton vuositasolle vuoteen 2008 mennessä, vaikka sen tuotantokapasiteetti on [200 000–230 000] autoa ja se todellisuudessa pystyisi myymään yli [140 000–170 000] autoa vuodessa. Toiseksi FSO on supistanut myyntiverkostoaan vuosina 2003–2006 vähentämällä autojen myyntipisteiden määrää […]:sta […]:een. Lisäksi yritys on lopettanut kaksi omaa myyntipistettään. Kolmanneksi yritys on lopettanut viennin tiettyihin maihin.

(53)

Osoittaakseen, että tuki on rajattu välttämättömään, Puolan viranomaiset ovat esittäneet joukon asiakirjoja, joissa on tietoja rakenneuudistussuunnitelman toteuttamiseen liittyvästä yrityksen omasta rahoitusosuudesta.

(54)

Lisäksi Puolan viranomaiset ovat esittäneet jäljennöksen 22 päivänä syyskuuta 2003 tehdystä velkajärjestelyä koskevasta sopimuksesta.

(55)

Puolan viranomaiset eivät kiistä sitä, että taulukossa 4 mainitut toimenpiteet ovat menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyn määritelmän mukaista valtiontukea.

(56)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä suhtautuvansa epäilevästi paitsi taulukossa 4 mainittuihin toimenpiteisiin myös FSO:n julkisoikeudellisten velkojien kanssa 22 päivänä syyskuuta 2003 tehtyyn velkajärjestelysopimukseen, koska se saattaa olla ennen liittymistä myönnettyä tukea. Komissio totesi, että rahoituslaitokset olivat suostuneet luopumaan osasta saataviaan vain sillä ehdolla, että Puolan veroviranomainen hyväksyisi näin muodostuvat poistot kustannuksiksi, jotka alentaisivat niiden verotettavaa tuloa. Siksi komissio huomautti, että valtio oli kenties tehnyt suurempia myönnytyksiä kuin yksityiset sopimuspuolet. Puolan viranomaiset ovat toimittaneet jäljennöksen 22 päivänä syyskuuta 2003 tehdystä sopimuksesta. Komissio totesi, että valtionkassan hyväksymä velkojen muuntaminen FSO:n osakkeiksi suoritettiin samaan aikaan ja samoin ehdoin kuin yksityisellä sektorilla toimivan DMC:n toteuttama velkojen muuntaminen osakkeiksi. Sitä paitsi velkasumma, jonka DMC tällä tavoin muunsi osakkeiksi, oli huomattavasti suurempi kuin valtionkassan osakkeiksi muuntama määrä. Näin ollen komissio katsoo, että nämä toimenpiteet toteutettiin markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti, minkä vuoksi ne eivät ole valtiontukea.

(57)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä ei mainita toimenpidettä, jonka seurauksena valtion omistama osuus FSO:sta myytiin AvtoZAZille 100 zlotyn […] hinnalla, koska toimenpide toteutettiin 30 päivänä kesäkuuta 2005 eli päätöksen tekemisen jälkeen. Komissio on kuitenkin halunnut selvittää, sisältyikö toimenpiteeseen ostajalle ja siten epäsuorasti FSO:lle osoitettua tukea. Tätä varten komissio analysoi KPMG:n laatiman arvion yrityksen arvosta. Konsulttiyrityksen mukaan FSO:n toiminta on selvästi tappiollista eikä sen tuotteilla ole juurikaan kysyntää. Tämän vuoksi diskontattujen kassavirtojen tarkasteluun perustuvaa menetelmää ei ollut mahdollista soveltaa asianmukaisella tavalla. Yrityksen arvoa voitiin näin ollen arvioida ainoastaan kustannus- ja realisointimenetelmien avulla. Kummankin menetelmän mukaan FSO:n arvo on […]. PriceWaterhouseCoopers, jäljempänä ’PWC’, yhtyy periaatteessa KPMG:n päätelmiin. Komissio ei ole havainnut arvioinneissa merkittäviä virheitä ja katsoo, että osakkeiden hinta ei […] niiden tapahtumien seurauksena, jotka toteutuivat KPMG:n arvion esittämisen ja osakkeiden myynnin välisenä aikana. Komissio katsoo näin ollen, että kyseiseen toimenpiteeseen ei sisälly tukea.

(58)

Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä päätöksessä käsitellään ainoastaan taulukossa 4 lueteltuja toimenpiteitä, jotka ovat valtiontukea.

(59)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että taulukossa 4 mainittuja toimenpiteitä ei myönnetty ennen kuin Puola liittyi EU:hun 1 päivänä toukokuuta 2004. Komissio huomautti kuitenkin, että 30 päivänä kesäkuuta 2005 tehdyssä sopimuksessa, jolla valtio myi FSO:n osakkeet AvtoZAZille, todetaan (julkista tukea koskevassa 9 §:ssä), että ”Julkishallinnon toimivaltaiset viranomaiset aikovat myöntää yritykselle […] valtiontukea rakenneuudistusta varten sillä ehdolla, että Euroopan komissio tekee päätöksen, jossa se katsoo suunnitellun tuen soveltuvan yhteismarkkinoille. Mainittu tuki myönnetään FSO:n laatimassa rakenneuudistussuunnitelmassa esitetyin ehdoin. Kyseinen suunnitelma on parhaillaan Euroopan komission käsiteltävänä asianumerolla C 3/2005. […] Ostaja ilmoittaa, että edellä 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen myöntäminen yritykselle on yksi niistä edellytyksistä, joiden nojalla se on tehnyt päätöksen yrityksen osakkeiden hankintaa koskevasta investoinnista. […] Julkishallinnon toimivaltaisten viranomaisten ilmoitus, joka koskee aikomusta myöntää yritykselle edellä 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki, sisällytetään tämän sopimuksen liitteeseen 6.”. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että 30 päivänä kesäkuuta 2005 oli olemassa oikeudellisesti sitova velvoite, jonka mukaan valtio lupautui myöntämään ilmoitetun tuen sillä edellytyksellä, että komissio hyväksyisi sen.

(60)

Komissio huomauttaa, että FSO:n elinkelpoisuuden palautuminen oli 30 päivänä kesäkuuta 2005 ja ennen sitä erittäin epävarmaa. Tämän vahvistavat edellä mainitut KPMG:n ja PWC:n laatimat arviot yrityksen arvosta. Komissio totesi erityisesti, että mikään yritys ei ollut antanut FSO:lle lisenssiä uuden automallin tuotantoa varten. Yrityksellä ei siis ollut tietoa siitä, mitä se jatkossa valmistaisi. Sopimus […]-mallin tuotannosta allekirjoitettiin vasta vuonna 2006. Sen sijaan GM DATin kanssa tehty sitova lisenssisopimus Lanos-mallin tuotannosta päättyy […]. Lanos-mallin tuotantotaso oli kuitenkin alhainen eikä riittänyt kattamaan kustannuksia. Lupaus valtiontuen myöntämisestä annettiin näin ollen ajankohtana, jolloin yritys oli suuressa vaarassa mennä konkurssiin.

(61)

Puolan viranomaiset eivät ole esittäneet, miten ne ovat laskeneet riskitekijän, jonka avulla voitaisiin määritellä tarkasti, minkä verran valtiontukea sisältyy […]:lle myönnettävän investointilainan valtiontakaukseen. Lokakuuhun 2006 asti Puolan viranomaiset korostivat toistuvasti, että takauksen myöntäminen oli välttämätöntä, koska yritys ei voinut saada rahoitusta markkinoilta siksi, että pankeilla oli huonoja kokemuksia FSO:lle aiemmin myönnetyistä lainoista, jotka olivat aiheuttaneet niille tappioita. Lisäksi komissio huomautti, että kuten edellä jo todettiin, lupaus takauksen myöntämisestä annettiin ajankohtana, jolloin yritys oli suuressa vaarassa mennä konkurssiin. Tämän vuoksi komissio katsoo, että valtiontakaus saattoi olla kokonaisuudessaan valtiontukea. Kun otetaan huomioon tuen soveltuvuutta koskeva myöhempi arvio, komission ei kuitenkaan tarvitse määrittää takaukseen sisältyvän valtiontuen tarkkaa määrää.

(62)

Komissio toteaa, että Puolan viranomaiset esittivät 17 päivänä lokakuuta 2006 päivätyssä kirjeessä, että yritys olisi tuolloin voinut saada lainaa markkinaehdoin. Näin ollen Puolan viranomaiset pyysivät, että takaukseen sisältyvän valtiontuen määrä laskettaisiin sillä perusteella, minkä verran lainan korkoprosenttia voitaisiin alentaa kyseisen takauksen ansiosta. Komissio ei voi suostua tähän pyyntöön. Valtio oli tuolloin jo sitoutunut myöntämään takauksen (sekä muita tukitoimenpiteitä), ja tuen osuus on määriteltävä viimeistään siinä vaiheessa, kun valtio tekee peruuttamattoman päätöksen tuen myöntämisestä. Kaikkiin markkinoilta saataviin lainoihin sisältyi näin ollen väistämättä tukea, jonka myöntämiseen valtio oli sitoutunut. Markkinat ottavat huomioon yritykselle myönnetystä tuesta aiheutuvan välittömän hyödyn (sekä välillisen hyödyn, kuten sijoittajan löytymisen, mikä onnistui tuen myöntämisen ansiosta). Edellä esitetyn vuoksi myöhemmin tarjotun rahoituksen hinnan perusteella ei voida laskea sen tuen määrää, joka sisältyi aiemmin tehdyn sopimuksen nojalla myönnettyihin toimenpiteisiin. Sitä paitsi Puolan viranomaisten toimittamat tiedot pankkien halukkuudesta myöntää lainaa eivät ole sitovia eivätkä todista, että mikä tahansa pankki olisi todella ollut valmis myöntämään FSO:lle edellä mainitun määrän lainaa ilman valtion tukea. Puolan viranomaiset vahvistivat […] lopullisesti 17 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä.

(63)

Tuki, joka muodostuu FSO:n vero- ja sosiaaliturvamaksujen lykkäämisestä, vastaa lainan myöntämistä yritykselle. Kuten edellä on todettu, edellä mainitut maksulykkäykset myönnettiin, kun yritys oli suuressa vaarassa mennä konkurssiin. Tällä perusteella komissio katsoo, että maksulykkäykset saattoivat olla kokonaisuudessaan valtiontukea. Kun otetaan huomioon tuen soveltuvuutta koskeva myöhempi arvio, komission ei kuitenkaan tarvitse määrittää maksulykkäyksiin sisältyvän valtiontuen tarkkaa määrää.

(64)

Näin ollen tämän päätöksen kohteena olevan, liittymisen jälkeen myönnetyn tuen enimmäismäärä on 83 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (66 milj. euroa) ja 62 miljoonaa zlotya (16 milj. euroa). Tuen enimmäismäärän kokonaisarvo on 20 päivänä lokakuuta 2006 voimassa olleen muuntokurssin mukaan 82 miljoonaa euroa eli 318 miljoonaa zlotya.

(65)

Ennen liittymistä myönnettyihin tukitoimenpiteisiin sisältyvän tuen määrästä komissio huomauttaa, että myös osa näistä toimenpiteistä muodostui vero- ja sosiaaliturvamaksujen lykkäyksistä. Edellä esitetyn mukaisesti komissio katsoo, että ennen Puolan liittymistä EU:hun myönnetyn tuen enimmäismäärä on sama kuin toimenpiteiden nimellisarvo eli 201 miljoonaa zlotya (51 milj. euroa). Komission ei tarvitse laskea näihin toimenpiteisiin sisältyvän tuen tarkkaa määrää.

(66)

Kuten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan, tämän päätöksen kohteena olevan tuen arviointi perustuu vuonna 1999 (eikä vuonna 2004) vahvistettuihin yhteisön suuntaviivoihin valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi. Komissio katsoo, että tuki soveltuu yhteismarkkinoille, jos kaikki mainituissa suuntaviivoissa määritellyt edellytykset täyttyvät (17).

(67)

Kuten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todetaan, komissio katsoo, että FSO on vaikeuksissa oleva yritys, jolle voidaan myöntää rakenneuudistustukea. Puolan viranomaisten toimittamat tiedot ovat vahvistaneet, että ilman valtion tukea yritys ei olisi pystynyt houkuttelemaan uutta osakasta eikä lisenssinantajaa, mikä oli yrityksen toiminnan jatkumisen kannalta välttämätöntä. Ilman valtion takausta pankit eivät niin ikään edelleenkään myöntäisi FSO:lle investointilainaa, jota se välttämättä tarvitsee uuden mallin tuotantoa ja toiminnan jatkamista varten.

(68)

Komission on lisäksi tutkittava, voidaanko tukea myöntää myös […]-nimiselle yritykselle, joka olisi voinut saada takauksen piiriin kuuluvaa investointilainaa. Puolan viranomaiset ovat vakuuttaneet komissiolle, että […]:sta – joka ei välttämättä ole yrityksen lopullinen nimi – tulee FSO:n tytäryhtiö ja että sen tiedot sisällytetään FSO:n konsolidoituun tilinpäätökseen. Puolan viranomaisten esittämien tietojen perusteella voidaan vahvistaa, että […]:n perustaminen ei merkitse uuden yrityksen perustamista suuntaviivoissa tarkoitetussa merkityksessä. Koska […] muodostaa vaikeuksissa olevan taloudellisen yksikön olennaisen osan, sille voidaan myöntää rakenneuudistustukea.

(69)

Suuntaviivojen mukaan ”Rakenneuudistussuunnitelman, jonka toteuttamisajan on oltava mahdollisimman lyhyt, on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa yrityksen tulevia toimintaedellytyksiä koskevien realististen oletusten perusteella. […] Elinkelpoisuuden paranemisen on perustuttava pääasiassa […] yrityksen sisäisiin toimenpiteisiin.”

(70)

Kuten edellä todettiin, FSO:n on tarkoitus toimia jatkossa itsenäisenä autonvalmistajana, millä tarkoitetaan sitä, että yrityksen tuottamia, kokoamia ja myymiä automalleja ei kehitetä konsernissa, johon se kuuluu (18). Tämän vuoksi yrityksen on allekirjoitettava lisenssisopimus jonkin suuren autonvalmistajan kanssa, joka kehittää omia malleja. Tällaiset yritykset voivat antaa malliensa tuotannon joko omille tehtailleen tai FSO:n kaltaisille itsenäisille yrityksille. Tämä merkitsee sitä, että FSO joutuu kilpailemaan lisenssisopimuksista paitsi asianomaisen autonvalmistajan olemassa olevien tuotantolaitosten myös muiden itsenäisten tuottajien kanssa. FSO voi saada jatkuvasti lisenssisopimuksia ja tuottaa voittoa sopimukseen sisältyvien mallien tuotannolla vain jos se on luotettava ja tehokas tuottaja, joka onnistuu pitämään kustannukset alhaisina.

(71)

Komissio toteaa, että rakenneuudistussuunnitelman tavoitteena on täyttää viimeksi mainittu edellytys.

(72)

Yrityksessä on käynnistetty organisatorisesti kauaskantoinen rakenneuudistussuunnitelma, joka koskee sekä FSO SA:ta että sen tytäryhtiöitä. FSO:n mainitsemia korjausta vaativia ongelmia ovat mm. eri osastojen ja hallintotasojen suuri määrä sekä epäsopiva organisaatiorakenne. FSO päätti supistaa osastojen määrää yhdistämällä osan niistä niin, että hallintotasoja ja johtajanvirkoja voitiin vähentää. Lisäksi yrityksessä on keskitetty toimintoja, jotka aiemmin oli hajautettu eri paikkoihin, ja hankkiuduttu eroon tarpeettomista toiminnoista. Koska henkilöstön määrä ja rakenne eivät vastanneet yrityksen toimintaa ja tuotannon tasoa, yritys on yleensäkin vähentänyt merkittävästi työntekijöiden määrää, kuten taulukosta 2 käy ilmi. Lisäksi on toteutettu huollosta, varaosien tuotannosta ja myynnistä vastaavien tytäryritysten rakenneuudistus.

(73)

Yritystä ovat rasittaneet taloudellisesti velat, joita se ei ole pystynyt maksamaan vuodesta 2000 lähtien kertyneiden huomattavien tappioiden vuoksi. Kuten taulukosta 3 käy ilmi, yrityksen onnistui kuitenkin neuvotella velkojiensa kanssa järjestelyistä, joiden nojalla velat joko muunnettiin yrityksen osakkeiksi tai mitätöitiin (suurin osa veloista).

(74)

Edellä esitetty kuvaus osoittaa, että suuntaviivoissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti yritys on jo toteuttanut sekä organisatorisesti että taloudellisesti merkittäviä sisäisiä toimenpiteitä parantaakseen kilpailukykyään. Rakenneuudistus saadaan kuitenkin päätökseen vasta sitten kun FSO on toteuttanut kaikki uuden mallin tuotannon aloittamiseksi tarvittavat investoinnit ja saavuttanut jälleen sellaisen tuotantotason, joka mahdollistaa kohtuulliset voitot. Tämänhetkisten suunnitelmien perusteella rakenneuudistuksen voidaan odottaa päättyvän noin […].

(75)

Sisäisen rakenneuudistuksen ansiosta FSO on nyt entistä tehokkaampi tuottaja, minkä lisäksi yritykselle on hyötyä siitä, että sillä on vuodesta 2005 alkaen ollut uusi osakkeenomistaja, AvtoZAZ. Tämän ansiosta FSO:lla on etuoikeus myydä tuotteitaan UkrAvton jakeluverkoston välityksellä.

(76)

Komissio huomauttaa, että rakenneuudistussuunnitelmaan liittyy tiettyjä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin FSO:n on jatkuvasti onnistuttava lisenssisopimusten hankkimisessa saadakseen tuotantoonsa uusia malleja. Toiseksi FSO tulee olemaan riippuvainen yhden tai kahden tuottamansa mallin kaupallisesta menestyksestä, mitä ei voida taata. Kolmanneksi FSO:n on pystyttävä luomaan näiden mallien tuotannon avulla riittävä voittomarginaali. Kun otetaan huomioon automarkkinoiden kireä kilpailutilanne, mikä näkyy yleisimpien automallien valmistajien alhaisina voittoina, kohtuullisen kannattavuuden saavuttaminen vaatii toiminnan jatkuvaa tehostamista ja kustannusten kurissa pitämistä. Kaikki nämä riskit mainitaan rakenneuudistussuunnitelmassa, ja jos jotkut niistä toteutuvat, ei voida katsoa, että kyseessä olisi suuntaviivojen 48 kohdassa tarkoitettu ”odottamaton tilanne”.

(77)

Kun otetaan huomioon, että organisatorinen ja taloudellinen rakenneuudistus on jo toteutettu, yritystä tukee uusi osakas ja GM DATin kanssa on tehty […]kuussa 2006 […]-sopimus […]-mallin tuotannosta, komissio kuitenkin katsoo, että on riittävän todennäköistä, että rakenneuudistussuunnitelman avulla voidaan palauttaa FSO:n pitkän aikavälin elinkelpoisuus.

(78)

Kuten jo todettiin, EU:n ajoneuvoteollisuuden ongelmana on ylikapasiteetti ja se, että autonvalmistajat joutuvat tämän tästä vähentämään työntekijöiden määrää. Tällaisessa tilanteessa markkinamekanismien toiminta johtaa usein siihen, että yrityksiä poistuu markkinoilta. Tässä analysoitava tuki häiritsee tämän mekanismin toimintaa ja sysää mukautuksista aiheutuvan rasituksen muiden tuottajien niskoille. Ne joutuvat kilpailemaan yhden ylimääräisen yrityksen kanssa verrattuna siihen tilanteeseen, että valtio ei olisi pelastanut FSO:ta konkurssilta. Jotta voidaan arvioida, missä määrin tutkittavana oleva tuki vääristää kilpailua, on selvitettävä, millä markkinoilla FSO toimii ja mikä yritykset ovat sen kilpailijoita.

(79)

Komissio katsoo, että FSO toimii kaksilla markkinoilla. Ensinnäkin FSO kilpailee muiden yritysten kanssa saadakseen lisenssisopimuksia tai autojen tuotantotilauksia olemassa olevilta suurilta autonvalmistajilta. Tältä osin FSO kilpailee olemassa olevien – joko asianomaiselle suurelle tuottajalle kuuluvien tai itsenäisten – tuotantolaitosten kanssa, jotka niin ikään voisivat valmistaa tai koota kyseisiä autoja. Komissio on todennut, että EU:n markkinoilla toimivat suuret autonvalmistajat ovat viime vuosina säännöllisesti pakottaneet joitakin tietyllä alueella, yleensä Euroopassa (19), toimivia autotehtaita kilpailemaan keskenään oikeudesta valmistaa jotakin tiettyä mallia. Saamansa tuen ansiosta FSO ei mene konkurssiin vaan pystyy kilpailemaan tuotantotilaisuuksista muiden tietyllä alueella sijaitsevien tuotantolaitosten kustannuksella. Tällaista kilpailun vääristymistä on jo saattanut tapahtua, kun FSO teki GM DATin kanssa lisenssisopimuksen […]-mallin tuotannosta. Teoriassa […]-mallia olisi voinut ryhtyä tuottamaan myös jokin muu eurooppalainen autonvalmistaja. Vaikka tätä konkreettista sopimusta ei otettaisi huomioon, komissio voi perustellusti olettaa, että edellä kuvatun kaltaista kilpailun vääristymistä tulee tapahtumaan muiden EU:n alueella sijaitsevien autonvalmistajien kustannuksella, koska FSO kilpailee aikanaan myös muista lisenssisopimuksista. Tältä osin komissio huomauttaa, että EU:ssa on nykyään useita autonvalmistajia, jotka tuottavat samantyyppisiä automalleja kuin ne, jotka sisältyvät FSO:n tuotantosuunnitelmiin. Tällainen kilpailun vääristyminen voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa tuotantolaitokselle, joka olisi saanut lisenssisopimuksen, jos FSO ei olisi enää markkinoilla. Tietyn automallin tuotanto tarjoaa usein työtä sadoille (tai jopa tuhansille) työntekijöille monen vuoden ajaksi. Näin ollen se, että FSO toimii edelleen markkinoilla, vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin siinä jäsenvaltiossa, jossa sopimuksen FSO:lle menettänyt autotehdas sijaitsee.

(80)

Toiseksi FSO:n valmistama automalli kilpailee muiden mallien kanssa ja supistaa siten niiden markkinaosuutta. Kilpailevien automallien myynti vähenee verrattuna tilanteeseen, jossa FSO:ta ei olisi. Tällainen kilpailun vääristyminen vaikuttaa haitallisesti autonvalmistajiin ja niiden kilpailevia malleja valmistaviin tuotantolaitoksiin. Jos FSO olisi joutunut poistumaan markkinoilta aikaisemmin, sen valmistettavaksi tulevan automallin tuotanto olisi mitä todennäköisimmin annettu jollekin toiselle tuotantolaitokselle. Komissio katsoo kuitenkin, että sopimuksen antaminen FSO:lle merkitsee sitä, että sen tuotantokustannukset ovat alhaisemmat kuin sen kilpailijoilla. Siten myös markkinoilla tarjottavat autot ovat edullisempia kuin jos FSO olisi poistunut markkinoilta (20). Lisäksi yleisesti tunnustetaan, että markkinoilla saatavilla olevan tuotantokapasiteetin kasvu alentaa kyseisen tuotteen hintaa. Alhaisemmat autojen hinnat vahingoittavat näin ollen kilpailijoita. Komissio huomauttaa, että rakenneuudistussuunnitelmassa esitetyn ennusteen mukaan FSO:n tuotanto muodostaa pitkällä aikavälillä 1–2 prosenttia koko EU:n autotuotannosta. Kuten Puolan viranomaiset myöntävät, FSO:n tuottamat autot kilpailevat kuitenkin pääasiassa suunnilleen samankokoisten ja -hintaisten autojen kanssa. Sen vuoksi ei voida katsoa, että kyseisen segmentin markkinaosuus olisi ”vähäinen” suuntaviivojen 36 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

(81)

Edellä esitetyn analyysin perusteella komissio katsoo, että tuki, jonka ansiosta FSO on välttänyt konkurssin ja pystynyt jatkamaan toimintaansa markkinoilla, joilla on liikaa tuotantokapasiteettia, vaikuttaa kielteisesti FSO:n kilpailijoihin eli tuotantolaitoksiin, jotka kilpailevat saman mallin tuotannosta tai jotka valmistavat kilpailevia malleja, ja autonvalmistajiin, jotka tuottavat kilpailevia malleja. Tämän vuoksi komission mielestä tarvitaan toimenpiteitä, jotka rajoittavat tuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä. Näiden toimenpiteiden laajuutta koskevaa päätöstä tehdessään komissio ottaa huomioon lieventävät näkökohdat eli sen, että yritys sijaitsee aluetukikelpoisella alueella ja että sen markkinaosuus on vähäinen.

(82)

Puolan viranomaiset ovat ehdottaneet menettelyn kuluessa monia erilaisia vastasuoritteita. Ensinnäkin Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että FSO supistaa myyntiverkostoaan vähentämällä myyntipisteiden määrää. Komissio kuitenkin huomauttaa, että koska myynti Puolassa väheni merkittävästi ja eräillä myyntipisteillä oli FSO:ta kohtaan erääntyneitä velvoitteita tai ne menivät konkurssiin, tällainen myyntiverkoston järkeistäminen oli välttämätön kannattavuuden turvaamiseksi ja myyntikustannusten supistamiseksi. Sitä paitsi eräät kyseisistä myyntipisteistä eivät olleet FSO:n määräysvallassa, vaan päätöksen FSO:n autojen myynnin lopettamisesta ja muiden merkkien myymisestä niiden sijaan tekivät myyntipisteiden omistajat. Tämä toimenpide ei siis ole osoitus FSO:n lisäponnistuksista eikä se rajoita yrityksen läsnäoloa markkinoilla yli sen, mikä on tarpeen elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Tätä toimenpidettä ei siten voida hyväksyä vastasuoritteeksi.

(83)

Puolan viranomaiset ovat myös ehdottaneet, että FSO lopettaisi ”vapaaehtoisesti” viennin tiettyihin maihin. Komissio kuitenkin huomauttaa, että FSO ei jatkossa valmista omia malleja, vaan sen tuotanto perustuu lisenssisopimukseen. Kyseisessä sopimuksessa määrätään ne maat, joihin tuotteita saa myydä. Tällainen rajoitus johtuu siis suoraan liiketoimintasuunnitelmasta eikä ole myönnytys FSO:n taholta, koska sillä ei ole määräysvaltaa tässä asiassa. Sitä paitsi kyseisiä maita koskevat myyntiennusteet oli laadittu liian hatarin perustein.

(84)

Puolan viranomaiset ovat myös ehdottaneet, että osa FSO:n tuotantolinjojen laitteista purettaisiin. Kyseiset laitteet on kuitenkin joka tapauksessa korvattava toisilla, kun uuden mallin tuotanto aloitetaan.

(85)

Samalla kun Puolan viranomaiset ilmoittivat, että FSO:n tuotantokapasiteetti on [200 000–230 000] autoa vuodessa, kun tehdas toimii kahdessa vuorossa, ne ehdottivat kapasiteetin supistamista [140 000–170 000] autoon vuodessa vuoteen 2008 mennessä. Komissio toteaa, että tämä tuotantoaste vastaa FSO:n ennustetta vuodeksi 2008 (ks. taulukko 5) (21). Tämä toimenpide ei näin ollen ole yrityksen kannalta minkäänlainen supistus.

(86)

Yhteenvetona voidaan todeta, että yksikään Puolan viranomaisten ehdottamista toimenpiteistä ei ole FSO:n kannalta mikään myönnytys. Kyseiset toimenpiteet eivät rajoita FSO:n läsnäoloa markkinoilla enempää kuin ne supistukset, jotka ovat välttämättömiä pelkästään elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Ne eivät näin ollen voi tasoittaa tuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä. Kilpailun kohtuutonta vääristymistä ei siten voida välttää. Koska komissio katsoo, että kilpailun vääristymistä rajoittavien toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä, se on päättänyt, että se voi katsoa tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi vain jos seuraavat toimenpiteet toteutetaan:

(87)

Komissio katsoo, että nämä ehdot soveltuvat tuen aiheuttaman kilpailun vääristymisen rajoittamiseen. Puolan viranomaisten esittämien tuotantoennusteiden perusteella voidaan katsoa, että ehdot rajoittavat yrityksen toimintaa vain kahden – tai enintään kolmen – vuoden ja kahden kuukauden ajan. (25) Edellä mainitut ehdot pakottavat yrityksen supistamaan autojen tuotantoa ja myyntiä. Näistä rajoituksista seuraa myös, että yritys ei voi hankkia uusia lisenssisopimuksia, jotka edellyttäisivät tuotannon aloittamista kyseisenä aikana.

(88)

Määrittäessään tuotannon rajoitukset (niiden tason ja keston), joiden vaikutus kestää vain kaksi – tai enintään kolme – vuotta ja kaksi kuukautta, komissio on ottanut huomioon sen alueen aseman, missä yritys sijaitsee, sekä yrityksen vähäisen markkinaosuuden.

(89)

Komissio totesi tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilevänsä, että kaikki tukitoimenpiteet eivät ole välttämättömiä. Komissio huomautti erityisesti, että eräiden toimenpiteiden myöntäminen riippui sijoittajan löytymisestä. Näin ollen vaikutti siltä, että tuen tarkoituksena oli auttaa yritystä löytämään sijoittaja, sen sijaan että se olisi vain välttänyt sen avulla konkurssin. Nämä epäilykset ovat hälventyneet tutkintamenettelyn myötä. Komissio on todennut, että yritys ei olisi pystynyt jatkamaan toimintaansa ilman sijoittajan ja lisenssinantajan tukea. FSO:lla ei ollut omia automalleja, joita se olisi voinut valmistaa, eikä mahdollisuutta kehittää kokonaan uutta mallia. Myös se, että 29 suurinta autonvalmistajaa ei ollut kiinnostunut FSO:sta, mikä kävi ilmi helmikuussa 2004 tehtyjen yhteydenottojen perusteella, osoittaa, että yrityksen tilanne oli hyvin vaikea ja että se ei edes tukea saatuaan ollut kovin elinkelpoinen eikä tuottoisa yritys. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että vaikka osa tuesta myönnettiin sillä ehdolla, että yritys löytää sijoittajan, tämän vuoksi ei kuitenkaan ylitetty sitä tukimäärää, joka oli välttämätön FSO:n elinkelpoisuuden palauttamiseksi.

(90)

Selvittääkseen, onko tuki rajattu välttämättömään, komissio on tutkinut, mitkä osapuolet ovat tähän mennessä kattaneet ja kattavat jatkossa rakenneuudistuksen kustannukset. Nämä kustannukset muodostuvat ennen muuta yrityksen velkojen uudelleenjärjestelyn kustannuksista. Lisäksi yritys tarvitsi takauksen saadakseen investointilainaa tuotantolinjan modernisoinnin rahoittamiseen uuden mallin tuotantoa varten.

(91)

Kuten edellä todetaan (ks. taulukko 3), FSO teki syyskuussa 2003 sopimuksen suurimpien velkojiensa kanssa. Sopimuksen perusteella DMC muunsi [2–3] miljoonan (26) zlotyn saatavansa FSO:lta […]:n pääomaksi. Valtionkassa toteutti vastaavan operaation, jonka myötä [400–800] miljoonan zlotyn saatavat muunnettiin […]:n pääomaksi. Kuten johdanto-osan 55 kappaleessa mainitaan, tämä toimenpide ei komission tulkinnan mukaan sisältänyt tukea. Syyskuussa 2003 tehdyssä sopimuksessa yksityiset pankit sitoutuivat mitätöimään saatavistaan [0,7–1,2] miljardia zlotya […], ja yli puolet tästä sitoumuksesta on jo toteutettu. Velkajärjestelyyn otettiin myös FSO:n pienempiä velkojia, ja näin mitätöitiin vielä [120–230] miljoonaa zlotya […]. Velkojen muuntaminen ja mitätöinti ovat suoraan vähentäneet yrityksen pelastamiseen tarvittavan tuen määrää. Jos nämä velkojat eivät olisi suostuneet saataviensa muuntamiseen tai mitätöintiin, ne olisi pitänyt maksaa välittömästi. FSO:lle olisikin pitänyt myöntää lisää tukea, jotta se olisi voinut maksaa velkansa ja välttää siten konkurssin. Jos valtionkassan saatavia ei oteta lukuun, FSO:n yksityisten velkojien rahoitusosuudeksi tulee näin ollen [2,8–4,4] miljardia zlotya […].

(92)

Edellä kuvatun rahoitusosuuden lisäksi Puolan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että AvtoZAZ on viime vuosina rahoittanut etukäteen FSO:lle tekemänsä tilaukset, jotka ovat muodostaneet puolalaisyrityksen miltei koko tuotannon. FSO:lla ei itsellään ole ollut maksuvalmiutta, mutta ennakkorahoituksen avulla se on pystynyt rahoittamaan tilattujen autojen tuotannon (mm. raaka-ainehankinnat). Tilausten ennakkorahoitus on mahdollistanut yrityksen toiminnan jatkumisen viime vuosina. Tällaisen ennakkorahoituksen käyttäminen ei ole moottoriajoneuvoteollisuudessa yleistä etenkään silloin kun kyseessä on vaikeuksissa oleva yritys. Voidaan katsoa, että AvtoZAZ on tämän poikkeuksellisen käytännön vuoksi osallistunut FSO:n rahoittamiseen sen rakenneuudistuksen aikana. Yksityinen rahoitus on merkki siitä, että markkinat luottivat yrityksen elinkelpoisuuteen. Puolan viranomaisten ilmoittamien tietojen mukaan AvtoZAZin ennakkomaksut olivat toisinaan [10–50] miljoonaa Yhdysvaltain dollaria […].

(93)

Kuten edellä todetaan, niiden tukitoimenpiteiden enimmäismäärä, jotka oli määrä myöntää liittymisen jälkeen, oli 20 päivänä lokakuuta 2006 voimassa olleen muuntokurssin mukaan 82 miljoonaa euroa eli 318 miljoonaa zlotya. Voidakseen arvioida, onko tuen määrä rajoitettu välttämättömään, komission on tutkittava myös ennen Puolan liittymistä EU:hun myönnetty rakenneuudistustuki. Kuten edellä todetaan, komissio katsoo, että sen tuen enimmäismäärä, joka myönnettiin Puolan liittymistä EU:hun edeltävien vuosineljännesten aikana, on 201 miljoonaa zlotya (51 milj. euroa). Rakenneuudistusta varten myönnetyn tuen kokonaismäärä on näin ollen 519 miljoonaa zlotya (133 milj. euroa). Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että yksityisen sektorin rahoitus kattoi 85 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista, ja tuen osuudeksi jäi alle 15 prosenttia. Vaikka rakenneuudistuksen kustannuksiin luettaisiin mukaan valtion saatavien muuntaminen osakkeiksi (mihin ei sisältynyt tukea), yksityisen sektorin rahoitusosuus kattaisi silti kolme neljäsosaa rakenneuudistuksen kustannuksista. Komissio katsoo näin ollen, että yksityisten velkojien rahoitusosuus on merkittävä.

(94)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tuki on rajattu välttämättömään.

(95)

Puolan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella komissio katsoo, että yritys ei ole saanut rakenneuudistustukea kymmenen viime vuoden aikana. Meneillään olevan rakenneuudistuksen aikana ensimmäinen tukitoimenpide myönnettiin vuoden 2003 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Näin ollen edellä mainittu edellytys täyttyy.

(96)

Komissio katsoo, että ilmoitettu tuki soveltuu yhteismarkkinoille, jos tietyt ehdot täyttyvät,

Lähde:

Puolan viranomaisten 31.8.2006 toimittama yrityksen esittely ”Prezentacja firmy, Fabryka Samochodów Osobowych SA, Warszawa 2006”

19.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/47

(1)

Komission päätöksellä 2006/784/EY (2) Ranskan sallitaan soveltaa kolmea sianruhojen luokitusjärjestelmää.

(2)

Ranskan hallitus on pyytänyt komissiota sallimaan kahden uuden sianruhojen luokitusmenetelmän käyttämisen ja on toimittanut tulokset leikkelykokeista esittämällä yhteisön sianruhojen luokitusasteikon soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 24 päivänä lokakuuta 1985 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2967/85 (3) 3 artiklan 3 kohdassa säädetyn pöytäkirjan toisen osan.

(3)

Hakemusta arvioitaessa todettiin, että tarvittavat edellytykset uuden luokitusmenetelmän hyväksymiseksi täyttyvät.

(4)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat sianlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

”d)

Autofom-laite ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 4 osassa;

e)

UltraFom 300 -laite ja siihen liittyvät arviointimenetelmät, joista on yksityiskohtaiset tiedot liitteessä olevassa 5 osassa.”