17.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/1

a)

Korvataan 4 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”1.   Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 artiklassa säädetään, liitteessä II luetelluilla Internet-sivustoilla ilmoitetut toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa asianmukaisiksi katsominsa edellytyksin luvan:”

b)

Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Liitteessä II luetellulla Internet-sivustolla ilmoitetut toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen saataville asianmukaisiksi katsominsa ehdoin ja todettuaan, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit:

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle kaikista tämän kohdan nojalla annetuista luvista.”

c)

Korvataan 8 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Sen estämättä, mitä asiaan sovellettavissa ilmoitusvelvollisuutta, salassapitovelvollisuutta ja ammattisalaisuutta koskevissa säännöissä määrätään, luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten on:

2.   Komission suoraan vastaanottamat lisätiedot saatetaan asianomaisen jäsenvaltion käyttöön.”

d)

Korvataan 9 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa säädetty kielto ei estä osuuden laajentamista liitteessä IV luetelluissa burmalaisissa valtionyrityksissä, jos tällainen laajentaminen on pakollinen asianomaisen valtionyrityksen kanssa ennen 25 päivää lokakuuta 2004 tehdyn sopimuksen nojalla. Tällaisesta toimesta on ilmoitettava ennakkoon liitteessä II luetellulla Internet-sivustolla ilmoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.”

e)

Lisätään artikla seuraavasti:

”13 a artiklaa

1.   Jäsenvaltiot nimeävät tässä asetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ja antavat niitä koskevat tiedot liitteessä II luetelluilla Internet-sivustoilla tai näiden sivustojen välityksellä.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toimivaltaiset viranomaisensa komissiolle viipymättä tämän asetuksen tultua voimaan ja ilmoitettava sille niihin myöhemmin mahdollisesti tehdyistä muutoksista.”

f)

Korvataan liite II tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

17.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/5

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

17.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/7

(1)

Asetuksella (EY) N:o 1774/2002 tarkistetaan kokonaisuudessaan eläimistä saatavia sivutuotteita koskevat yhteisön säännöt ja otetaan käyttöön joitakin niiden käyttöä ja hävittämistä koskevia tiukkoja vaatimuksia. Erityisesti sen 22 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetaan yleiset rajoitukset eläimistä saatavien sivutuotteiden ja käsiteltyjen tuotteiden käytölle.

(2)

Entisten elintarvikkeiden keräämistä, kuljetusta, käsittelyä, käyttöä ja hävittämistä koskevista asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisista siirtymäkauden toimenpiteistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 197/2006 (2) asetetaan joitakin siirtymäkauden toimenpiteitä, joiden voimassaolon on määrä päättyä 31 päivänä heinäkuuta 2007. Erityisesti asetuksen (EY) N:o 197/2006 3 artiklan c alakohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat antaa luvan entisten elintarvikkeiden käyttöön rehuna tai muihin tarkoituksiin ilman jatkokäsittelyä, kunhan tietyt kyseisessä alakohdassa asetetut edellytykset täyttyvät.

(3)

Ne talouden toimijat, joita kyseiset siirtymäkauden toimenpiteet koskevat, ovat pyytäneet, että toimenpiteiden voimassaolokautta jatketaan, ja vallitsevissa olosuhteissa on asianmukaista toimia näin.

(4)

Yhteisön lainsäädännön selkeyden vuoksi on aiheellista täsmentää, että asetuksen (EY) N:o 197/2006 3 artiklan c alakohdan nojalla mahdollisesti hyväksyttävät käyttötarkoitukset eivät vaikuta asetuksen (EY) N:o 1774/2002 22 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa asetettuihin yleisiin rajoituksiin.

(5)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 197/2006 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 3 artiklan c alakohta seuraavasti:

2)

Korvataan 5 artiklassa päivämäärä ”31 päivään heinäkuuta 2007” päivämäärällä ”31 päivään heinäkuuta 2009”.

17.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/9

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1172/98 mukaan jäsenvaltiot ovat saaneet käyttää 1 päivänä tammikuuta 1999 alkaneen siirtymävaiheen aikana yksinkertaistettua koodausta lastaus- ja purkauspaikkojen osalta; täysimääräistä alueellista koodausta ei ole edellytetty ETA:n sisällä tapahtuvien kansainvälisten kuljetusten osalta.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1172/98 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti siirtymävaiheen päättymispäivä on tarpeen vahvistaa nyt, kun tekniset edellytykset mahdollistavat tehokkaan alueellisen koodauksen sekä kansallisen että kansainvälisen tavaraliikenteen osalta asetuksen liitteessä G olevan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

(3)

On tarpeen varmistaa, että sovelletaan yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) 26 päivänä toukokuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1059/2003 (2), joka tuli voimaan vuonna 2003.

(4)

Tällä asetuksella ei muuteta asetuksessa (EY) N:o 1172/98 vapaaehtoisiksi ilmoitettujen muuttujien asemaa eikä sisältöä.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom (3) perustetun tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

17.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/10

(1)

Italian viranomaiset ilmoittivat 28 päivänä heinäkuuta 200429 päivänä joulukuuta 2003 annetun aluelain N:o 21, jäljempänä ’alueellinen laki’, 14, 15 ja 16 artiklastä. Komissio pyysi lisätietoja 22 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä. Italian viranomaiset pyysivät 24 päivänä tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä lisäaikaa, jonka komissio myönsi 25 päivänä tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä.

(2)

Italian viranomaiset ilmoittivat 26 päivänä tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, että 14 ja 15 artiklan mukainen tukiohjelma oli pantu täytäntöön Euroopan komission hyväksyntää odotettaessa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 69/2001 (2), jäljempänä ’de minimis -asetus’, nojalla.

(3)

Komissio pyysi 29 päivänä maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä Italian viranomaisilta lisätietoja. Viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot niille 27 päivänä huhtikuuta 2005 lähetetyn muistutuksen jälkeen 18 päivänä toukokuuta 2006 ja 2 päivänä kesäkuuta 2006 päivätyillä kirjeillä.

(4)

Lisätietoja pyydettiin vielä 10 päivänä kesäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. Italian viranomaiset vastasivat 12 päivänä ja 14 päivänä heinäkuuta 2005 päivätyillä kirjeillä.

(5)

Komissio ilmoitti Italialle 6 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen toimenpiteen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa ja ETA-sopimuksen 62 artiklassa tarkoitettu menettely.

(6)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(7)

Komissio ei ole saanut asianomaisilta huomautuksia.

(8)

Italian viranomaiset pyysivät 10 päivänä marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä komissiota keskeyttämään menettelyn siihen asti, kunnes Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut tuomion asiassa C-475/2003, joka koskee sitä, onko Italian tuotantotoiminnasta alueellisesti kannettava vero, jäljempänä ’IRAP-vero’, jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta (yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste) 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (4) 33 artiklan 1 kohdan mukainen. Komissio ilmoitti 18 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellä hyväksyvänsä pyynnön. Tuomioistuin on sittemmin todennut IRAP-veron olevan direktiivin 77/388/ETY 33 artiklan 1 kohdan mukainen (5).

(9)

Italian viranomaiset ilmoittivat 10 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä A/33600 komissiolle 14 ja 15 artiklan mukaisten toimenpiteiden muutoksista, joiden mukaan tuki pannaan täytäntöön de minimis -asetuksen nojalla myös, jos komissio tekee asiassa kielteisen päätöksen.

(10)

Aluelain N:o 21/03 14,15 ja 16 artikla.

(11)

Italian viranomaisten mukaan toimenpiteen tarkoituksena on edistää uusien yritysten perustamista ja kaventaa Sisiliassa ja muilla Italian alueilla toimivien yritysten välistä kuilua.

(12)

Lisäksi toimenpiteellä pyritään edistämään Euroopan unionin taloudellista yhdentymistä niiden maiden kanssa, jotka ovat allekirjoittaneet Barcelonassa 27 ja 28 päivänä marraskuuta 1995 järjestetyssä Euro–Välimeri-konferenssissa hyväksytyn julistuksen.

(13)

Toimenpide koostuu kahdesta tukiohjelmasta: alueellisen lain N:o 21/2003 14 ja 15 artiklassa säädetään, että tietyt yritykset vapautetaan IRAP-verosta, ja 16 artiklassa säädetään Euroopan ja Välimeren alueen rahoituspalvelu- ja vakuutuskeskuksen perustamisesta.

(14)

Lain 14 ja 15 artiklassa myönnetään vapautus IRAP-verosta viideksi vuodeksi joillekin uusille, vuonna 2004 toimintansa aloittaneille sekä tietyille jo aiemmin olemassa olleille yrityksille.

(15)

Lain 14 artiklan mukaan IRAP-verosta vapautetaan viitenä peräkkäisenä (toiminnan aloittamista seuraavana) verovuotena

(16)

Lain 15 artiklassa myönnetään vuodesta 2004 viideksi vuodeksi vapautus IRAP-veron siitä osasta, joka peritään kaikkien yritysten keskimääräisen veroperusteen vuosina 2001–2003 ylittävästä veroperusteesta, lukuun ottamatta kemian ja petrokemian aloilla toimivia yrityksiä.

(17)

Tukikelpoisia ovat ainoastaan ne yritykset, joiden sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pääkonttori ovat kaikki Sisiliassa.

(18)

Lain 16 artiklalla perustetaan Euroopan ja Välimeren alueen rahoituspalvelu- ja vakuutuskeskus, jossa toimii luottolaitosten ja kiinteistö-, omaisuudenhoito-, vakuutus- ja rahoitusyritysten tytäryrityksiä ja joka kokoaa varoja ulkomaisilta markkinoilta käytettäväksi yksinomaan Italian valtion alueen ulkopuolella ja ulkomaalaisten hallinnoimina. Keskuksessa toimii myös yrityksiä, jotka toimivat välittäjinä ja tarjoavat apua kansainvälisen kaupan alalla. Keskuksen alaisuudessa toimii Sisilian alueen presidentin nimeämä valvontakomitea, joka myöntää ja epää yrityksiltä lupia toimia keskuksessa.

(19)

Yrityksille myönnetyt etuudet ovat:

(20)

Edut myönnetään liiketoimille ainoastaan niissä kolmansissa maissa, jotka ovat liittyneet 27–28 päivänä marraskuuta 1995 annettuun Barcelonan julistukseen (7).

(21)

Keskuksen tarkka sijoituspaikka Sisiliassa ja perusteet, joiden mukaan yritykselle myönnetään lupa toimia keskuksessa, määritellään soveltamislainsäädännössä.

(22)

Toimenpiteiden hyväksyminen on mahdollista, koska Sisilian alueella on perustuslakia vastaavan statuto regionale -säädöksen 36 ja 38 artiklan mukaan verotuksellinen autonomia.

(23)

Italian viranomaisten arvion mukaan edellä esitettyjen ehtojen tultua voimaan 14 ja 15 artiklan talousarviovaikutus on vuosina 2004–2009 yhteensä noin 170 miljoonaa euroa (14 artiklan vaikutus noin 120 miljoonaa euroa ja 15 artiklan noin 48 miljoonaa euroa). Viranomaiset eivät ole esittäneet arviota 16 artiklan talousarviovaikutuksista.

(24)

Aluelaki N:o 21/2003 tuli voimaan 30 päivänä joulukuuta 2003, mutta 14, 15 ja 16 artiklan soveltaminen on suoraan riippuvainen Euroopan komission hyväksynnästä.

(25)

Italian viranomaiset ilmoittivat 26 päivänä tammikuuta 2005 päivätyllä kirjeellä, että 14 ja 15 artikla oli pantu täytäntöön de minimis -asetuksen nojalla odotettaessa Euroopan komission hyväksyntää. Italian viranomaiset ilmoittivat tämän jälkeen 10 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä, että 14 ja 15 artikla pantaisiin täytäntöön de minimis -asetuksen nojalla myös, jos komissio tekisi kielteisen päätöksen.

(26)

Lain 14 artiklassa tarkoitettua toimenpidettä on sovellettu vuodesta 2005. Italian viranomaiset ovat sitoutuneet soveltamaan sitä viiden verovuoden ajan.

(27)

Lain 15 artiklassa tarkoitettua toimenpidettä sovelletaan viiden verovuoden ajan eli vuosina 2004–2009.

(28)

Lain 16 artiklassa tarkoitettua toimenpidettä sovelletaan tuen voimaantulosta sitä verovuotta seuraavaan verovuoteen, jona Barcelonan julistuksessa tarkoitettu vapaakauppa-alue perustetaan (2010).

(29)

Komissio katsoi 6 päivänä syyskuuta 2005 päivätyssä kirjeessään, että ilmoitettu tukiohjelma oli EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea, sillä siihen käytetään valtion varoja, se on valikoiva eli suunnattu tietyille tuotannonaloille ja/tai yrityksille, sillä annetaan taloudellista etua tietyille yrityksille verohelpotusten muodossa ja se saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(30)

Menettelyn aloittamisen syynä oli myös se, että komissiolla on epäilyjä aluelain N:o 21/2003 14, 15 ja 16 artiklan mukaisen tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

(31)

Komissio epäili ensinnäkin, onko toimenpide alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen (8), jäljempänä ’suuntaviivat’, mukainen. Ilmoituksen mukaan toimenpiteellä annettaisiin toimintatukea edellä 14 ja 17 kohdassa esitetyt edellytykset täyttäville sisilialaisille yrityksille ja Euroopan ja Välimeren alueen rahoituspalvelu- ja vakuutuskeskuksessa toimiville yrityksille.

(32)

Suuntaviivojen 4.15 kohdan mukaan toimintatukea voidaan myöntää, jos se edistää alueellista kehitystä, myöntäminen on perusteltua sen laadun vuoksi ja tuen taso on oikeassa suhteessa niihin haittoihin, joita sillä pyritään lievittämään. Komissiolla oli epäilyjä siitä, olivatko Italian viranomaiset pystyneet perustelemaan toimintatuen myöntämisen osoittamalla mahdollisten haittojen olemassaolon ja määrittämällä niiden laajuuden, ja siitä, edistetäänkö tuella alueellista kehitystä.

(33)

Komissio epäili, voiko aluelain N:o 21/2003 14 ja 15 artiklassa tarkoitettu toimintatuki soveltua yhteismarkkinoille, luodaanko sen avulla uusia yrityksiä ja kavennetaan Sisiliassa ja muilla Italian alueilla toimivien yritysten välistä kuilua. Komissio totesi, ettei ole selkeää, miten (esimerkiksi 15 artiklan soveltamisalaan kuuluvilta) tuensaajilta alennetaan IRAP-veroa ja uusia yrityksiä perustetaan Sisiliaan, eivätkä Italian viranomaiset ole selventäneet asiaa. Tukea ei voida katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi vain sen vuoksi, että IRAP-veroa alentamalla voidaan teoriassa lisätä uusien yritysten määrää.

(34)

Italian viranomaiset totesivat ilmoituksessaan, että 10 miljoonan euron yläraja on riittävän matala sen varmistamiseksi, että 14 artiklaa sovelletaan ainoastaan pk-yrityksiin. Komissio vastasi, että 14 artikla on vain näennäisesti rajoitettu pk-yrityksiin, sillä siinä ei oteta huomioon työntekijöiden määrää eikä varsinkaan sitä, onko tukea saava yritys pk-yrityksiä koskevissa suuntaviivoissa (9) tarkoitettu omistusyhteysyritys tai sidosyritys. Komissio huomauttaa, että kyseinen toimenpide on toimintatukea, vaikka Italian viranomaiset voisivatkin osoittaa, että ainoastaan suuntaviivoissa tarkoitetut pk-yritykset saavat tukea.

(35)

Lisäksi Italian viranomaiset totesivat, että koska mikroyritysten osuus on Sisiliassa suuri, rahoituskustannukset ovat korkeampia ja työvoimaa tarvitaan paljon; työvoima- ja velkakustannukset muodostavat suuren osan IRAP-veron veropohjasta, jolloin sisilialaiset yritykset joutuvat epäedulliseen asemaan. Komissio totesi, että vaikka mikroyritysten suuri osuus ja sen vaikutukset ovat ongelma Sisilian taloudelle, tilannetta ei saa parannettua yleisellä, kaikenkokoisille yrityksille tarkoitetulla IRAP-veron alentamisella, joka ei koske ainoastaan mikroyrityksiä. Tuki ei myöskään vaikuta olevan tarkoitettu korjaamaan Sisilian kaukaisesta sijainnista johtuvia ongelmia ja kustannuksia, esimerkiksi kuljetuskustannuksia. Komission mukaan ei esimerkiksi ole selvää, että Sisilian sijainnista koituisi matkailu-, majoitus- ja kulttuurialalla toimiville yrityksille erityistä haittaa (14 artikla).

(36)

Komissio toteaa lisäksi, että Italian viranomaisten toimittamat asiakirjat eivät sisällä tarpeeksi tietoja sen takaamiseksi, että tuki vähenee ajan myötä. Esitetyn esimerkin perusteella vaikuttaa siltä, että Italian viranomaiset aikovat vähentää IRAP-veroa koskevan vapautuksen osuutta, mutta tämä ei takaa sitä, että tuen määrä vähenisi.

(37)

Koska 15 artiklan nojalla annetaan tukea kaikenkokoisille yrityksille, komission mukaan ei myöskään vaikuta siltä, että toimenpiteen suhteellisuus voitaisiin osoittaa ainoastaan käyttämällä sellaisten yritysten tietoja, joiden liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa, joissa on alle 10 työntekijää ja jotka toimivat teollisuus-, tietotekniikka- ja matkailu- ja majoitusaloilla.

(38)

Komissio oli sitä mieltä, että toimenpide vaikuttaa aineellisesti valikoivalta, sillä useat yritystyypit on suljettu 14 ja 15 artiklassa tarkoitettujen veroetuuksien ulkopuolelle (ks. 56 kohta) ja sillä suositaan erityisesti matkailu- ja majoitus-, kulttuuri-, elintarvike- ja tietotekniikka-aloja. Lisäksi vaikuttaa siltä, että toimenpiteellä suositaan jo toiminnassa olevia ja uusia teollisuusyrityksiä, joiden liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa, kun taas kemian ja petrokemian alan yritykset eivät voi saada tukea.

(39)

Italian viranomaiset totesivat antamissaan tiedoissa, että kemian ja petrokemian alan yritykset oli suljettu 15 artiklassa tarkoitetun tuen ulkopuolelle sen vuoksi, ettei niille koidu ylimääräisiä kuljetuskustannuksia alueen kaukaisen sijainnin takia ja alalla toimii hyvin vähän yrityksiä. Komissiosta ei kuitenkaan vaikuta siltä, että kaikilla tukikelpoisilla aloilla toimivien yritysten kuljetuskustannukset olisivat suuret eikä tuensaajien määrä vaikuta mitenkään siihen, että toimenpide määritetään tueksi.

(40)

Komissio huomautti myös, että sisilialaiset ja muut kuin sisilialaiset yritykset ovat toimenpiteen suhteen eriarvoisessa asemassa, sillä tukea eivät voi saada yritykset, joiden sääntömääräinen kotipaikka on toisessa jäsenvaltiossa. Komission mukaan Italian viranomaisten tekemälle valinnalle ei ole puolueettomia perusteita, minkä vuoksi kyseinen tukiohjelmaan kuuluva säännös on EY:n perustamissopimuksen 43 artiklan vastainen. Myös tästä syystä komissio katsoi, ettei toimenpidettä voida pitää yhteismarkkinoille soveltuvana (10). Se totesi myös, että toimenpiteellä annetaan valikoiva etu sisilialaisille yrityksille, sillä tukiohjelmaan voivat kuulua ainoastaan ne yritykset, joiden sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka ja pääkonttori ovat Sisiliassa. Tämä ei vaikuta olevan kaikkien niiden yritysten tilanne, joilla on tuotantoa tai kaupallista toimintaa Sisiliassa ja jotka maksavat tästä IRAP-veroa. Italian viranomaiset eivät ole perustelleet tätä seikkaa kirjeenvaihdossaan.

(41)

Komissio totesi, etteivät Italian viranomaiset selvittäneet antamissaan lisätiedoissa, mistä syystä ne katsovat Euroopan ja Välimeren alueen rahoituspalvelu- ja vakuutuskeskuksen perustamiseen annetun tuen olevan sallittua EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla.

(42)

Italian viranomaiset vahvistavat kirjeenvaihdossaan, että kyseessä on toimintatuki. Komissio totesi, että rahoitusalalla annettavan tuen vääristävä vaikutus voi olla huomattava eikä taloudellinen toiminta edistä merkittävällä tavalla niiden alueiden haittojen poistamista, joihin voidaan soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua poikkeusta valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen annetun komission tiedonannon (11) ja sen perusteella tehtyjen eri päätösten mukaisesti. Komissio muistutti, että kyseisen tiedonannon mukaan tukien on oltava ”oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja oikein kohdennettuja”, jotta komissio voisi katsoa erityisalueiden taloudellisen kehityksen tukemiseen myönnettävien valtiontukien soveltuvan yhteismarkkinoille. Tämän perusteen mukaan offshore-toimintaa sekä toimintaa, jolla on vähän tai ei ollenkaan vaikutusta paikalliseen talouteen, ei todennäköisesti hyväksytä yhteismarkkinoille soveltuvaksi valtiontueksi. Komissio on tämän vuoksi esittänyt epäilyjä siitä, onko tuen taso oikeassa suhteessa niihin haittoihin, joita sillä pyritään lievittämään.

(43)

Komissio esitti epäilyjä myös siitä, voidaanko 16 artiklassa tarkoitettu toimenpide katsoa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi Euroopan yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi.

(44)

Italian viranomaisten pääasiallinen perustelu sille, että toimenpide katsottaisiin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi Euroopan yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi, oli se, että 16 artikla perustuu Friuli-Venezia Giulian alueen, Bellunon maakunnan ja naapuriseutujen taloudellisesta toiminnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä 9 päivänä tammikuuta 1991 annettuun lakiin N:o 19. Laissa perustettiin Triesten rahoituspalvelu- ja vakuutuskeskus, jonka komissio katsoi vuonna 2003 yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, vaikka oli vuonna 1995 hyväksynyt sen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla (12). Komissio huomautti, että se katsoi ensimmäisessä päätöksessään Triesten rahoituspalvelu- ja vakuutuskeskuksen yhteismarkkinoille soveltuvaksi EY:n perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan c alakohdassa (nykyisin 87 artiklan 3 kohdan c alakohta) tarkoitetun poikkeuksen nojalla, ei 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla (13).

(45)

Italian viranomaisten mukaan komissio kumosi aiemman päätöksensä, koska Sisilian alueen on mahdollista saada EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla valtiontukea eivätkä Euroopan pääomamarkkinat ole tarkasteltavana olevassa tapauksessa integroituneet Afrikan pääomamarkkinoihin, mikä on Barcelonan julistuksen mukaisesti edelleen Euroopalle tärkeä tavoite.

(46)

Komissio totesi, että kukin tapaus oli analysoitava erikseen ottaen huomioon näennäisesti toisiaan muistuttavien ohjelmien joskus – kuten talouden osalta – huomattavastikin eriävät ominaisuudet. Komissio korosti, että Triesten rahoituspalvelu- ja vakuutuskeskuksen perustamiseen (tukiohjelman viiden vuoden keston ajaksi) myönnetylle tuelle oli asetettu enimmäismäärä ja keskuksessa toimiville yrityksille investointeja varten annettujen lainojen yhteismäärää oli rajoitettu.

(47)

Lisäksi komissio katsoo, että vuonna 2003 Triesten osalta esitettyjä syitä voidaan soveltaa myös käsiteltävänä olevaan tapaukseen seuraavista syistä:

(48)

Komissio painotti, että kaksi Barcelonan julistuksen allekirjoittajavaltiota, Kypros ja Malta, olivat toimenpiteen ilmoittamisajankohtana jo Euroopan unionin jäseniä, ja totesi, että tilanne näissä maissa, jotka hyötyisivät keskuksessa toimivien yritysten investoinneista, on monessa suhteessa erilainen kuin itäisen Euroopan maiden tilanne vuonna 1995. Erityisesti siirtymäkauteen liittyviä ongelmia ei ole koskaan koettu useissa valtioissa, jotka ovat allekirjoittaneet Barcelonan julistuksen (esimerkiksi Turkki ja Israel ovat selvästi vapaita markkinatalouksia), tai joissa siirtymäkausi on päättynyt (esimerkiksi Algeriassa).

(49)

Näin ollen komissio epäilee, voidaanko 16 artiklaan soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohtaa.

(50)

Komissio on selittänyt, että tarvitaan laajempi analyysi, johon sisällytetään mahdolliset kolmansien osapuolten huomautukset. Komissio voi päättää vasta tarkasteltuaan näitä huomautuksia, vaikuttaako Italian viranomaisten ehdottama toimenpide kaupan edellytyksiin yhteisen edun vastaisesti.

(51)

Komissio ei ole saanut Italian viranomaisilta tai kolmansilta osapuolilta huomautuksia muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen yhteydessä esitettyjen epäilyjen poistamiseksi.

(52)

Italian viranomaiset ovat täyttäneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan menettelytapavaatimukset ilmoittamalla tukiohjelmasta ja lykkäysehdosta sekä 14 ja 15 artiklan osalta panemalla tukiohjelman täytäntöön de minimis -asetuksen nojalla odottaessaan komission hyväksyntää.

(53)

Komissio katsoo seuraavista syistä, että toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(54)

Toimenpiteeseen liittyy valtion varojen käyttöä, sillä Sisilian alue menettää verotuloja tuensaajan veroalennusta vastaavan määrän.

(55)

Toimenpiteellä annetaan tuensaajalle tosiasiallisen verotustason alenemisesta johtuvaa taloudellista hyötyä, jonka ansiosta verotaakka pienenee ja yritykset saavat välitöntä etua niinä vuosina, joiden aikana vähennystä sovelletaan.

(56)

Komissio toteaa, että 14 ja 15 artiklaa on tarkasteltava yhdessä, sillä niillä myönnetään samanlaisia etuja erilaisille tuensaajille. Kyseisissä pykälissä suljetaan seuraavat yritystyypit tuen ulkopuolelle:

(57)

Näin ollen toimenpiteellä suositaan tiettyjä tuotannonaloja, erityisesti matkailu-, majoitus-, kulttuuri-, elintarvike- ja tietotekniikka-aloja, joilla toimivat yritykset voivat kaikki saada viideksi vuodeksi vapautuksen IRAP-verosta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että toimenpiteellä suositaan jo toiminnassa olevia ja uusia teollisuusyrityksiä, joiden liikevaihto on alle 10 miljoonaa euroa, kun taas kemian ja petrokemian alan yritykset eivät voi saada tukea.

(58)

Vaikka Italian viranomaiset osoittaisivatkin, ettei teollisuuden alalla ole kemian ja petrokemian alan yrityksiä lukuun ottamatta uusia yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa, vakiintuneen oikeuskäytännön (15) mukaan toimenpide olisi valikoiva ja sillä suosittaisiin edellä mainittua tuotannonalaa, sillä ainoastaan teollisuuden alan yrityksillä on mahdollisuus saada viiden vuoden vapautus IRAP-verosta.

(59)

Vaikuttaa siltä, että toimenpiteellä annetaan valikoiva etu sisilialaisille yrityksille, sillä tukiohjelmaan voivat kuulua ainoastaan ne yritykset, joiden sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pääkonttori ovat kaikki Sisiliassa. Tämä ei vaikuta olevan kaikkien niiden yritysten tilanne, joilla on tuotantoa tai kaupallista toimintaa Sisiliassa ja jotka maksavat tästä IRAP-veroa.

(60)

Komissio toteaa, että 16 artiklalla myönnetään valikoivaa etua, sillä sitä voidaan soveltaa vain tiettyihin yrityksiin. Etua saavat tosiasiallisesti ainoastaan vakuutus- ja rahoitusalan yritykset, joilla on lupa toimia keskuksessa. Toimenpiteen ulkopuolelle jäävät siis kaikki yritykset, jotka saavat kansainvälisiltä markkinoilta varoja investoidakseen ne alaviitteessä 7 mainittuihin maihin ja joiden toiminta kyseisissä maissa ei tapahdu keskuksen kautta.

(61)

Toimenpide on valikoiva myös siksi, että sillä sen ulkopuolelle jäävät vakuutus- ja rahoitusalan yritykset, jotka tekevät investointeja Italiassa ja muissa maissa, joita ei ole lueteltu alaviitteessä 7 esitetyssä tyhjentävässä luettelossa.

(62)

Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että ehdotettu toimenpide on valikoiva.

(63)

Vakiintuneen oikeuskäytännön (16) mukaan toimenpiteen voidaan osoittaa vääristävän kilpailua, jos tuensaaja kilpailee muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla.

(64)

Komissio toteaa vaikuttavan siltä, että 14 ja 15 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet vääristävät kilpailua ja vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä niiden avulla tuensaajilta poistetaan velvoite, jota niihin muuten sovellettaisiin.

(65)

Tuensaajat ovat kaikenkokoisia yrityksiä, jotka toimivat pääasiassa teollisuuden alalla, kemian ja petrokemian teollisuutta lukuun ottamatta. Nämä yritykset kilpailevat muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla, joten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan vapautus IRAP-verosta saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan.

(66)

Komissio katsoo samoin, että 16 artiklassa tarkoitettu toimenpide vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Rahoitus-, vakuutus-, kiinteistö- ja omaisuudenhoitoyritykset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne kilpailevat muiden yritysten kanssa Euroopassa.

(67)

Komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että ehdotettu tukiohjelma on valtiontukea.

(68)

Koska toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, sen soveltuvuus yhteismarkkinoille on arvioitava perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla. Tähän tapaukseen ei voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, jotka koskevat yksittäisille kuluttajille myönnettävää sosiaalista tukea, tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon vuoksi ja tukea tiettyjen Saksan liittotasavallan alueiden taloudelle. Toimenpidettä ei voida katsoa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi Euroopan yhteistä etua koskevaksi tärkeäksi hankkeeksi eikä sitä ole tarkoitettu jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Toimenpiteeseen ei voida myöskään soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua poikkeusta, jonka mukaan tukea voidaan myöntää tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Sillä ei myöskään edistetä kulttuuria ja kulttuuriperintöä perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(69)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan tukea voidaan myöntää taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Kyseistä poikkeusta voidaan soveltaa Sisilian alueeseen.

(70)

Komissio selitti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä edellä 29–50 kohdassa toistetut syyt, joiden perusteella se epäili, voitaisiinko toimenpiteeseen soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua poikkeusta. Komissio sulki myös pois mahdollisuuden, että aluelain N:o 21/2003 16 artiklaan voitaisiin soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua poikkeusta, jonka mukaan tukea voidaan myöntää Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistämiseen tai Italian taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen.

(71)

Koska kolmansilta osapuolilta ei ole saatu huomautuksia, komissio voi vain todeta, että nämä epäilyt on vahvistettu.

(72)

Komissio toteaa, että Italian ilmoittama ja edellä 10–28 kohdassa kuvattu toimenpide ei sovellu yhteismarkkinoille eikä siihen voida soveltaa EY:n perustamissopimuksessa tarkoitettuja poikkeuksia. Italian viranomaisten mukaan tukea ei ole myönnetty, joten sitä ei ole tarpeen periä takaisin,

17.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/18

(1)

Komissiolle ilmoitettiin 30 päivänä marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä tuesta, jota Italia aikoo myöntää Nuova Mineraria Siliukselle. Komissio pyysi 21 päivänä joulukuuta lisätietoja, jotka Italia lähetti 7 helmikuuta 2006 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(2)

Komissio ilmoitti Italialle 26 päivänä huhtikuuta 2006 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio pyysi asianomaisia esittämään huomautuksensa tästä toimenpiteestä.

(4)

Italian viranomaisten kanssa järjestettiin 12 päivänä toukokuuta 2006 kokous. Viranomaiset reagoivat tämän jälkeen menettelyn aloittamiseen 14 päivänä heinäkuuta ja 30 päivänä elokuuta 2006 päivätyillä kirjeillä. Komissio pyysi lisätietoja 18 päivänä syyskuuta päivätyllä kirjeellä, johon Italia vastasi 3 päivänä marraskuuta ja 31 päivänä joulukuuta 2006 päivätyillä kirjeillä.

(5)

Komissio sai huomautuksia asianomaisilta ja toimitti ne Italian viranomaisille antaakseen näille mahdollisuuden kommentoida niitä. Italian viranomaiset vastasivat 3 päivänä marraskuuta 2006 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Tuensaaja olisi Nuova Mineraria Silius SpA, jäljempänä ’NMS’, joka on kokonaisuudessaan Sardinian autonomisen alueen, jäljempänä ’Sardinian alueen’ omistuksessa. NMS hyödyntää fluoriittiesiintymää (3) Siliusin kunnassa Sardiniassa. Vuonna 2004 (joka on viimeisin vuosi, jolta on tietoja) yrityksen liikevaihto oli 4,96 miljoonaa euroa ja sillä oli 163 työntekijää.

(7)

Sardinian alue ja Minmet Financing Company perustivat NMS:n vuonna 1992. Sardinian alue luovutti sittemmin omistuksensa (97,5 prosenttia vuonna 1996, tällä hetkellä 100 prosenttia) julkiselle liikelaitokselle Ente Minerario Sardolle, jäljempänä ’EMSA’. Vuonna 1998 EMSA asetettiin selvitystilaan. Selvitysmiehelle annettiin tehtäväksi yksityistää liiketoiminta, mikäli mahdollista, tai muussa tapauksessa lakkauttaa yritykset. Kun yritykset yksityistää NMS epäonnistuivat ja EMSA lopetti toimintansa (kesäkuussa 2002), NMS:ää ei kuitenkaan purettu.

(8)

Yksityistämisen epäonnistumisen jälkeen Italia ilmoitti komissiolle suunnitelmasta antaa yritykselle uusi, noin 24 miljoonan euron pääomaruiske. Italian mukaan uuden pääoman avulla voitaisiin investoida uusien, syvemmällä olevien esiintymien hyödyntämiseen, mikä lisäisi louhittujen mineraalien fluoriittipitoisuutta ja lisäisi kaivoksen kokonaistuotantoa.

(9)

Italia sanoo ilmoittaneensa toimenpiteestä pelkästään oikeusvarmuussyistä, sillä suunniteltu toimenpide ei ole valtiontukea seuraavista kahdesta syystä:

Jos komissio katsoo, että suunnitellussa toimenpiteessä voidaan nähdä valtiontuen piirteitä, tuki rajoittuu Italian mukaan määrään, jolla tuotot ovat investointihankkeen ansiosta kasvaneet. Italian laskelmien mukaan kasvu on suhteessa investointeihin enintään 26 prosenttia, mikä jää alle kyseiseen alueeseen sovellettavan aluetuen enimmäismäärän (4).

(10)

NMS on Italian viranomaisten toimittamien tietojen mukaan saanut ilmoitetun toimenpiteen lisäksi viime vuosina ainoalta osakkeenomistajaltaan Sardinian alueelta jatkuvasti lisäpääomaa julkisista varoista (5). Pääomanlisäyksellä oli tarkoitus kattaa toiminnan jatkuva tappiollisuus ennen selvitystilaan asettamista. Pääomasijoitusten määrä vuodesta 1997 on yhteensä 90,7 miljoonaa euroa, ja se jakaantuu eri vuosille seuraavasti:

Pääomanlisäykset on kirjattu yrityksen taseeseen kohtiin ’Sardinian alue/tulevien tappioiden kattaminen’ ja ’EMSA/tulevien tappioiden kattaminen’.

(11)

Lisäksi Italian viranomaiset ovat vahvistaneet, että NMS on saanut julkisista varoista seuraavat avustukset:

(12)

Päätöksessään menettelyn aloittamisesta komissio esitti epäilyjä kyseisten toimenpiteiden soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja etenkin siitä, ovatko ne valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (8), jäljempänä ’suuntaviivat’, mukaisia.

(13)

Kolme kilpailevaa yritystä on vastannut komission kehotukseen esittää huomautuksia tarkasteltavana olevasta toimenpiteestä.

(14)

Ensimmäisen mukaan NMS on ollut kriisissä jo 20 vuotta ja se pysyy hengissä pelkästään siksi, että sille myönnetään jatkuvasti julkisia varoja. Markkinahinnat ovat nousseet huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana, mikä on saanut muut yritykset laajentamaan kaivoksiaan ja avaamaan uusia. NMS ei ole kuitenkaan pystynyt kirjaamaan voittoa. NMS:n yksityistäminen on mahdotonta, koska yritys ei sille myönnetyistä valtiontuista huolimatta ole kannattava. Kyseisen kilpailijan mukaan tukimäärät ovat uskomattoman suuria, pahennusta herättäviä ja täysin suhteettomia, mikä käy ilmi siitä, että vuonna 2004 tukimäärä oli kaksi kertaa suurempi kuin yrityksen liikevaihto.

(15)

Toinen kilpailija sanoo olevansa pöyristynyt tilanteesta. NMS ja muut eurooppalaiset fluoriitin tuottajat kärsivät 1990-luvulla voimakkaasti Kiinan polkumyynnin aiheuttamasta epäedullisesta markkinatilanteesta, joka koheni vasta vuoden 2000 jälkeen. Vaikka olikin tiedossa, että NMS:ää tuettiin julkisin varoin, kyseinen kilpaileva yritys ei ollut perillä tukien suuruudesta. Sen mielestä tukimäärä on kohtuuttoman suuri. Kilpailija arvioi kattaviin laskelmiinsa perustuen, että NMS:n viimeisten 5–6 vuoden aikana saama tukimäärä on (tonnia kohti) noin kymmenen kertaa suurempi kuin alan tavanomaisten standardien mukainen tyypillinen investointisumma. Kyseinen kilpailija katsoo, että voimakkaasti kilpailluilla fluoriitin markkinoilla toimivana eurooppalaisena tuottajana se ei voi hyväksyä tilannetta, jossa yhtä yritystä pidetään useita vuosia toiminnassa valtion pääomapanoksin.

(16)

Kolmas kilpailija on ilmaissut vastustavansa voimakkaasti NMS:lle myönnettyä, sen mielestä suhteettoman suurta tukea. Kyseisen kilpailijan mukaan taloudellisessa tuessa yritykselle, jonka kaivostoiminta on kovin vaatimatonta, kustannus-hyötysuhde on erittäin huono, ja vaarana on, että tuki käytetään pelkästään työpaikkojen säilyttämiseen taloudellisesti kannattamattomassa kaivoksessa.

(17)

Vastauksessaan menettelyn aloittamiseen Italian viranomaiset kertoivat, että Sardinian alue on päättänyt olla panematta ilmoitettua tukea täytäntöön ja purkaa yrityksen sen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Italian viranomaiset vahvistivat 30 päivänä elokuuta 2006 päivätyssä kirjeessään, että NMS:n purkaminen aiotaan toteuttaa, kuten 28 päivänä heinäkuuta pidetyssä ylimääräisessä yleiskokouksessa päätettiin.

(18)

Lisäksi Italia totesi, että a) NMS:n liiketoiminnan lakkauttaminen ei mahdollista Sardinian alueen myöntämän rahoituksen palauttamista, b) yrityksen poistuminen markkinoilta ei vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja c) näissä olosuhteissa tuen takaisinperintämääräyksestä ei seuraisi konkreettisia tuloksia. Johtopäätöksenä Italia pyysi, että komissio ei antaisi takaisinperintämääräystä.

(19)

Italia ei pidä NMS:n kilpailijoiden huomautuksia enää relevantteina, koska ilmoitus on peruttu ja yritys puretaan.

(20)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille.

(21)

Komissio toteaa, että johdanto-osan 8–10 kappaleessa luetelluissa toimenpiteissä on kyse valtion rahanjaosta, jonka viranomaiset toteuttavat. Koska yhtä tiettyä yritystä suositaan, julkinen tuki on valikoivaa. Koska NMS toimi fluoriitin markkinoilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa, myös jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskeva kriteeri täyttyy. Italian viranomaisten mukaan tuella ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tämä näkemys on torjuttava, koska vallitsevan oikeuskäytännön mukaan silloin, kun valtion myöntämä tai sen varoista myönnetty tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan kilpailijoihin kielteisesti (9). Jäsenvaltioiden välisen kaupan olemassaolo käy ilmi myös niistä huomautuksista, joita eri jäsenvaltioissa toimivat fluoriittia toimittavat kilpailevat yritykset ovat lähettäneet komissiolle vastauksena menettelyn aloittamiseen.

(22)

Alkuperäisessä ilmoituksessa väitettiin, että Sardinian alue toimi markkinaolosuhteissa toimivan sijoittajan tavoin. Komissio kuitenkin katsoo, että viimeisten tilikausiensa tuloksen ja taloudellisten tunnuslukujensa perusteella (10) NMS:ää on pidettävä suuntaviivojen 2.1 kohdassa tarkoitettuna ’vaikeuksissa olevana yrityksenä’.

(23)

Kun olosuhteet olivat tällaiset ja kun otetaan huomioon, että NMS on viime vuosina joutunut jatkuvasti kattamaan tappioita ilman että sen taloudellinen tilanne olisi kohentunut, vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että markkinatalouden ehdoin toimiva sijoittaja antaisi 24 miljoonan euron lisärahoituksen hankkeeseen, joka on osoittautunut kannattamattomaksi. Tätä päätelmää tukee lisäksi se, että vuonna 1999 alkaneet ja vuoteen 2002 jatkuneet yritykset yksityistää NMS eivät ole onnistuneet. Tätä käsitystä vahvistavat myös alalla kilpailevien yritysten vastaukset.

(24)

Sardinian alue ei ole myöskään verrannut NMS:n purkamiskustannuksia sen toiminnan jatkamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Sitä vastoin purkaminen tarkoituksella vältettiin kesäkuussa 2002, kun oli jo selvää, että yksityistäminen ei ollut onnistunut.

(25)

Ilmoituksesta kävi lisäksi selvästi ilmi, että Sardinian alue oli tukenut NMS:ää suuressa määrin yhteiskunnallisista syistä, sillä kyseessä oli yksi harvoista alueella jäljellä olevista teollisuusyrityksistä. Tämän kaltaisella argumentoinnilla ei kuitenkaan ole merkitystä markkinatalouden ehdoin toimivan sijoittajan kannalta.

(26)

Näin ollen komissio totesi aloittamisesta tekemässään päätöksessä ja toistaa tässä, että alkuperäisessä ilmoituksessa kaavaillut investoinnit sekä kaikki tappioiden kattamiseen tarkoitetut osakkeenomistajan pääomasijoitukset, yhteensä 114,7 miljoonaa euroa, ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Toinen tuki (tappioiden kattaminen) on sääntöjenvastainen, koska se on myönnetty perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti. Alkuperäisessä ilmoituksessa tarkoitetusta toimenpiteestä Italian viranomaiset ovat todenneet, että osa varoista oli jo maksettu tuensaajalle, jotta se voisi suorittaa ’joitakin kiireellisiä töitä, joita ei voida lykätä tuonnemmaksi’. Näin ollen myös tämä osa tuesta, jonka määrää ei tiedetä, on sääntöjenvastaista.

(27)

Ei ole kiistetty, etteivätkö johdanto-osan 11 kappaleessa mainitut kansalliset toimenpiteet olisi perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Toisaalta Italia on ilmoittanut, että lain N:o 752/82 nojalla ei ole vielä myönnetty yhtään tukea.

(28)

Tämän johdanto-osan 8 ja 10 kappaleessa mainittujen toimenpiteiden ensisijainen tarkoitus näyttää olevan vaikeuksissa olevan yrityksen tukeminen. Tällaisissa tapauksissa voidaan soveltaa ainoastaan perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohtaa, jos tarvittavat edellytykset täyttyvät. Kyseisen säännöksen nojalla on mahdollista hyväksyä valtiontuki tietyn taloudellisen toiminnan kehittämiseen edellyttäen, että tuki ei vaikuta kielteisesti kaupankäynnin olosuhteisiin yhteisen edun vastaisella tavalla.

(29)

Vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettäviä tukia säännellään suuntaviivoin.

(30)

Suuntaviivojen siirtymäsäännösten mukaan niitä sovelletaan ilman komission hyväksyntää yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettäviin tukiin (sääntöjenvastaiseen tukeen) tapauksissa, joissa tuki on myönnetty osittain tai kokonaan 1 päivän lokakuuta 2004 jälkeen eli sen jälkeen, kun uudet suuntaviivat julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (104 kohta). Tarkasteltavana olevassa tapauksessa sovelletaan näin ollen uusia suuntaviivoja, koska ilmoitus tehtiin vuonna 2005 ja vähintään 11 miljoonan euron julkiset tuet (yhteensä 90,7 miljoonan euron tuet tappioiden kattamiseksi, mainittu edellä johdanto-osan 10 kappaleessa) myönnettiin 1 päivän lokakuuta 2004 jälkeen.

(31)

Myös lain N:o 488/92 ja mahdollisesti lain N:o 752/82 nojalla myönnettyjen tukien soveltuvuutta on arvioitava suuntaviivojen perusteella. Komissio katsoo, että tuki vaikeuksissa oleville yrityksille voi vaikuttaa taloudellisen toiminnan kehitykseen vaikuttamatta kielteisesti kaupankäyntiin yhteisen edun vastaisella tavalla ainoastaan, jos suuntaviivoissa mainitut edellytykset täyttyvät (11). Koska vaikeuksissa olevat yritykset on nimenomaisesti jätetty lain N:o 488/92 soveltamisalan ulkopuolelle, komissio katsoo, että NMS ei ole oikeutettu lain N:o 488/92 mukaisiin aluetukiin, sillä yritys oli vaikeuksissa jo silloin, kun tuki myönnettiin (toukokuussa 2002) (12).

(32)

Samasta syystä on torjuttava myös Italian viranomaisten toissijaiset väitteet, joiden mukaan oletetun tuen olisi katsottava jäävän Sardinian aluetuille asetetun ylärajan alapuolelle.

(33)

Komissio katsoo, että NMS:ää ei voida pitää oikeutettuna rakenneuudistustukeen, koska suuntaviivoissa luetellut tuen soveltuvuutta koskevat kriteerit eivät täyty, koska

(34)

Komissio ottaa huomioon Italian ilmoituksen, jonka mukaan Sardinian alue on päättänyt olla toteuttamatta ilmoitettua noin 24 miljoonan euron tukea ja käynnistää NMS:n purkamisen sen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Italian väitteistä huolimatta komissio katsoo Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (14) mukaisesti, että kun kyseessä on yhteismarkkinoille soveltumaton sääntöjenvastainen tuki, tehokas kilpailu on palautettava ja on välttämätöntä, että tuki korkoineen peritään viipymättä takaisin.

(35)

Komissio toteaa, että Italian toimenpiteet, jotka koostuvat NMS:n tappioiden jatkuvasta kattamisesta, tuen myöntämisestä lain N:o 488/92 ja 28 päivänä joulukuuta 2000 annetun ministeriön asetuksen nojalla ja, mahdollisesti, ilmoitetun lisätuen osittaisesta myöntämisestä, ovat perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisia. Lisäksi komissio toteaa, että alkuperäisessä ilmoituksessa mainittu tuki ja Italian lain N:o 752/82 nojalla 28 päivänä joulukuuta 2000 ministeriön asetuksella myönnetty tuki eivät sovellu yhteismarkkinoille minkään EY:n perustamissopimuksessa tarkoitetun poikkeuksen perusteella. Näin ollen edellä mainittujen tukitoimenpiteiden osia, joita ei ole vielä myönnetty (15), ei saa panna täytäntöön ja jo maksettu tuki, 98,36 miljoonaa euroa, on perittävä takaisin. Summa sisältää tappioiden kattamiseen myönnetyt 90,7 miljoonaa euroa (ks. johdanto-osan 10 kappale) ja 7,66 miljoonaa euroa ministeriön asetuksella 9 päivänä toukokuuta 2002 myönnettyä tukea (ks. johdanto-osan 11 kappale),

17.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/24

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1348/2000 täytäntöönpano edellytti asetuksen 2 artiklan mukaisesti nimettyjen vastaanottavien viranomaisten tiedot sisältävän käsikirjan laatimista ja julkaisemista. Tämä käsikirja on vastaanottavia viranomaisia koskevat tiedot sisältävän käsikirjan ja tiedoksiannettavissa olevia asiakirjoja koskevan luettelon laatimisesta oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 mukaisesti (2)25 päivänä syyskuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/781/EY liitteessä I.

(2)

Käsikirjaa on muutettava Ranskan komissiolle asetuksen (EY) N:o 1348/2000 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmoittamien tietojen muuttumisen vuoksi.

(3)

Sen vuoksi päätöstä 2001/781/EY olisi muutettava vastaavasti,

17.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/31

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15 päivänä joulukuuta 2005 Euroopan unionin terrorismin vastaisen strategian, jossa edellytetään erityisesti yhteistyön kehittämistä Euroopan unionin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

(2)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 15 päivänä joulukuuta 2005 strategian ”EU ja Afrikka: kohti strategista kumppanuutta”, jossa Euroopan unioni sitoutuu tukemaan Afrikan valtioiden ponnisteluja terrorismin torjumisessa.

(3)

Afrikan unioni hyväksyi 14 päivänä syyskuuta 2002 terrorismin ehkäisemistä ja torjumista Afrikassa koskevan toimintasuunnitelman, jossa määrättiin erityisesti terrorismin afrikkalaisen tutkimuskeskuksen (CAERT-tutkimuskeskus) perustamisesta.

(4)

Afrikan unioni perusti CAERT-tutkimuskeskuksen 13 päivänä lokakuuta 2004. Keskuksen tehtävänä on erityisesti arvioida terrorismin uhkaa Afrikassa ja edistää Afrikan maiden välistä terrorismintorjuntaa koskevaa yhteistyötä. CAERT-tutkimuskeskukselle halutaan Euroopan unionin tukea.

(5)

Terrorismin uhka kehittyy eräissä Afrikan maissa ja on näille ja myös Euroopan unionille kasvava vaara.

(6)

Terrorismintorjunnan tehokkuutta Afrikassa haittaavat eräät paikalliset puutteet, erityisesti institutionaalisen järjestelmän osalta.

17.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 185/s3