II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

19.6.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 158/1

Vain alkuperäisillä YK:n Euroopan talouskomission teksteillä on oikeudellisia vaikutuksia kansainvälisen julkisoikeuden nojalla. Tämän säännön tilanne ja voimaantulopäivä olisi tarkistettava YK:n Euroopan talouskomission sääntöjä koskevan tilanneasiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta, joka on saatavilla seuraavassa Internet-osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html.

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 89 – Yhdenmukaiset vaatimukset:

I ajoneuvojen hyväksymisestä suurimman nopeuden rajoittamisen tai säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon osalta

II ajoneuvojen hyväksymisestä hyväksyttyä tyyppiä olevan nopeudenrajoittimen tai säädettävän nopeudenrajoittimen asentamisen osalta

III nopeudenrajoittimen ja säädettävän nopeudenrajoittimen hyväksymisestä

Lisäys 88: Sääntö nro 89

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin mukaan luettuna:

Säännön alkuperäisen version lisäys 1 – Voimaantulopäivä: 12. elokuuta 2002

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan:

1.1.1 Osa I: luokkien (1) M3, N2 ja N3 (2) ajoneuvoihin, joissa on nopeudenrajoitin, ja luokkien M ja N ajoneuvoihin, joissa on säädettävä nopeudenrajoitin, jota ei ole erikseen hyväksytty tämän säännön osan III mukaisesti, tai jotka on suunniteltu ja/tai varustettu siten, että niiden tiettyjen osien katsotaan täyttävän nopeudenrajoittimen tai säädettävän nopeudenrajoittimen tehtävät osittain tai kokonaan, tilanteesta riippuen.

1.1.2 Osa II: tämän säännön osan III mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä olevan nopeudenrajoittimen asentamiseen luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvoihin ja säädettävän nopeudenrajoittimen asentamiseen luokkien M ja N ajoneuvoihin.

1.1.3 Osa III: nopeudenrajoittimiin, jotka on tarkoitus asentaa luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvoihin, ja säädettäviin nopeudenrajoittimiin, jotka on tarkoitus asentaa luokkien M ja N ajoneuvoihin.

1.2 Tarkoitus

Tämän säännön tarkoituksena on rajoittaa ajoneuvojen ajonopeutta sellaisella ajoneuvoon asennettavalla järjestelmällä, jonka ensisijainen tehtävä on säädellä polttoaineen syöttöä moottoriin tai moottorin ohjausjärjestelmää.

1.2.1 Luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvojen nopeus rajoitetaan nopeudenrajoittimella tai nopeudenrajoitustoiminnalla saavutettavaan suurimpaan nopeuteen.

1.2.2 Luokkien M1, N1 ja M2 ajoneuvojen nopeus rajoitetaan kuljettajan säädettävällä nopeudenrajoittimella tai nopeudenrajoitustoiminnolla, mikäli se on käytössä, vapaasti määrittelemään nopeuteen.

1.2.3 Myös luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvot voidaan varustaa säädettävällä nopeudenrajoittimella tai säädettävällä nopeudenrajoitustoiminnolla.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä tarkoitetaan:

2.1.1 ’rajoitusnopeudella (V)’ ajoneuvon suurinta nopeutta siten, etteivät sen rakenne tai varusteet mahdollista reagointia kaasupolkimeen kohdistuvaan suoraan paineeseen;

2.1.2 ’asetusnopeudella Vasetus’ keskimääräistä ajoneuvolle tarkoitettua nopeutta toimittaessa vakiintuneissa olosuhteissa;

2.1.3 ’vakiintuneella nopeudella (Vvak)’ ajoneuvon nopeutta toimittaessa tämän säännön liitteessä 5 olevassa 1.1.4.2.3 kohdassa määritellyissä olosuhteissa;

2.1.4 ’suurimmalla nopeudella Vmax’ suurinta ajoneuvon saavuttamaa nopeutta liitteen 5 kaaviossa kuvatun vastekäyrän ensimmäisen puolijakson aikana (1.1.4.2.4 kohta);

2.1.5 ’säädettävällä rajoitusnopeudella Vsääd’ kuljettajan vapaasti asettamaa nopeutta;

2.1.6 ’säädettävällä nopeudenrajoitustoiminnolla’ toimintoa, jonka avulla kuljettaja voi asettaa nopeuden Vsääd ja, kun se on käytössä, ajoneuvo kulkee automaattisesti enintään kyseisellä nopeudella;

2.1.7 ’nopeudenrajoitustoiminnolla’ toimintoa, joka säätelee ajoneuvon polttoaineen syöttöä tai moottorin ohjausjärjestelmää ajoneuvon nopeuden rajoittamiseksi määritettyyn enimmäisarvoon.

Tämän säännön osassa I tarkoitetaan:

2.2.1 ’ajoneuvon hyväksynnällä’ ajoneuvotyypin hyväksyntää nopeuden rajoittamisen osalta;

Tämän säännön osassa II tarkoitetaan:

2.3.1 ’ajoneuvon hyväksynnällä’ ajoneuvotyypin hyväksyntää tämän säännön osan III mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä olevan nopeudenrajoittimen asentamisen osalta;

Tämän säännön osassa I ja osassa II tarkoitetaan:

’ajoneuvotyypillä’ ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

2.4.1.1 mahdollisen nopeudenrajoittimen merkki ja tyyppi,

2.4.1.2 eri nopeudet, joihin rajoitus voidaan asettaa testattavalle ajoneuvolle määritellyllä alueella,

2.4.1.3 moottorin suurimman tehon ja kuormittamattoman massan suhde, joka on pienempi tai yhtä suuri kuin testattavan ajoneuvon ja

2.4.1.4 moottorin kierrosluvun ja ajoneuvon nopeuden suurin suhde suurimmalla vaihteella, joka on pienempi tai sama kuin testattavan ajoneuvon;

2.5 ’tyhjäpainolla’ ajoneuvon painoa ajokunnossa ilman kuljettajaa, matkustajia tai kuormaa, mutta mukaan lukien täytetty polttoainetankki, tavanomaiset työkalut ja ajoneuvon varapyörä (tilanteen mukaan);

Tämän säännön osassa III tarkoitetaan:

2.6.1 ’nopeudenrajoittimella’ laitetta, jonka ensisijainen tehtävä on säädellä moottoripolttoaineen syöttöä ajoneuvon nopeuden rajoittamiseksi määritettyyn arvoon;

2.6.2 ’nopeudenrajoittimen hyväksynnällä’ nopeudenrajoitintyypin hyväksymistä jäljempänä 21 kohdassa asetettujen vaatimusten osalta;

2.6.3 ’nopeudenrajoittimen tyypillä’ nopeudenrajoittimia, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

laitteen merkki ja tyyppi,

nopeusalueet, joihin nopeudenrajoitin voidaan asettaa,

moottorin polttoaineensyötön ohjausmenetelmä.

OSA I

AJONEUVOJEN HYVÄKSYNTÄ SUURIMMAN NOPEUDEN RAJOITTAMISEN OSALTA

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä ajoneuvotyypin nopeuden rajoittamista koskeva ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntähakemus.

Hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

3.2.1 ajoneuvotyypin ja nopeuden rajoittamiseen liittyvien ajoneuvon osien yksityiskohtainen kuvaus, mukaan lukien tämän säännön liitteessä 1 tarkoitetut tiedot ja asiakirjat;

3.2.2 hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo on toimitettava tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle;

3.2.3 ajoneuvo, jossa ei ole kaikkia tyyppiin kuuluvia osia, voidaan hyväksyä testattavaksi, jos hakija kykenee osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että puuttuvilla osilla ei ole vaikutusta tarkastusten tuloksiin tämän säännön vaatimusten osalta.

3.3 Ennen tyyppihyväksynnän antamista toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava, että on olemassa tyydyttävät määräykset, jotka takaavat tehokkaat tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastukset.

4. HYVÄKSYNNÄN ANTAMINEN

4.1 Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa jäljempänä 5 kohdan vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille annettava tyyppihyväksyntä.

4.2 Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Sen ensimmäiset kaksi numeroa (00 säännölle sen alkuperäisessä muodossa) ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron, hyväksynnän antopäivänä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

4.3 Tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

Kaikkiin tämän säännön nojalla hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisiin ajoneuvoihin on kiinnitettävä näkyvästi ja hyväksyntälomakkeessa eriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on:

4.4.1 ympyrän sisällä oleva E-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (3);

4.4.2 tämän säännön numero, jota seuraa R-kirjain, viiva ja 4.4.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella oleva hyväksyntänumero;

4.4.3 seuraava täydentävä tunnus: suorakulmion ympäröimä numero (tai useampia numeroita), joka ilmaisee asetusnopeuden (tai asetusnopeuden vaihteluvälin) km/h:na (ja maili/h:na, jos hakija niin vaatii).

4.5 Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön nojalla maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, 4.4.1 kohdassa tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa; tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin 4.4.1 kohdassa määritellyn symbolin oikealle puolelle.

4.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7 Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8 Tämän säännön liitteen 4 mallit B ja C ovat esimerkkejä hyväksyntämerkkien sijoittelusta.

Edellä 4.4 kohdassa asetettujen merkintävaatimusten lisäksi tämän säännön sopimuspuolet voivat vaatia, että ajoneuvoon asennetaan näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan kuljettajatilaan kilpi, johon on merkitty selvästi ja lähtemättömästi:

4.9.1 ilmaus ”NOPEUDENRAJOITIN ASENNETTU” (tai muu merkitykseltään vastaava ilmaus),

4.9.2 nopeudenrajoittimen kalibrointilaitteen nimi tai tavaramerkki (tilanteesta riippuen),

4.9.3 ympyrän sisällä oleva E-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero ja tämän säännön numero sekä kirjain ”R”, ja

4.9.4 asetusnopeus km/h (vaadittaessa mailia/h), johon ajoneuvo on kalibroitu.

5. VAATIMUKSET

5.1 Vaatimukset luokkien M3, N2 ja N3 ajoneuvoille, jotka on varustettu nopeudenrajoitustoiminnolla.

5.1.1 Nopeuden rajoituksen on oltava sellainen, että ajoneuvo tavanomaisessa käytössä huolimatta tärinästä, jolle se voi altistua, vastaa tämän säännön osan I säännöksiä.

Erityisesti ajoneuvoon asennettavan nopeudenrajoittimen on oltava siten suunniteltu, rakennettu ja asennettu, että se kestää ruostumista ja vanhenemista, joille se saattaa altistua, ja että sitä ei voida luvattomasti säätää, jäljempänä olevan 5.1.6 kohdan mukaisesti.

5.1.2.1 Käytössä olevien ajoneuvojen vahvistetun raja-arvon korottaminen tai sen tilapäinen tai pysyvä poistaminen ei saa missään tapauksessa olla mahdollista. Luvattoman säädön esto on osoitettava tutkimuslaitokselle asiakirjoilla, joissa analysoidaan vikatapaus, jolloin koko järjestelmä tutkitaan. Analyysin on sisällettävä, ottaen huomioon järjestelmän eri tilat, sisään- tai ulostulotilojen muutosten vaikutukset toimintaan, vikojen ja tahallisen luvattoman säädön mahdollisuudet aikaansaada näitä muutoksia sekä näiden tapahtumisen todennäköisyys. Analyysin on alettava aina ensimmäisestä viasta.

5.1.2.2 Nopeudenrajoitustoiminto ja sen toiminnassa tarvittavat liitokset, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvon toiminnalle, on voitava suojata luvattomalta säädöltä tai energian syötön katkeamiselta sinetöintilaitteilla ja/tai käyttämällä erikoistyökaluja.

5.1.3 Nopeudenrajoitustoiminto ei saa vaikuttaa ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmään. Pysyvä jarru (kuten hidastin) saa olla kytketty vain, jos se toimii sen jälkeen, kun nopeudenrajoitustoiminto on rajoittanut polttoaineen syötön pienimpään arvoonsa.

5.1.4 Nopeudenrajoitustoiminnon on oltava sellainen, että se ei vaikuta ajoneuvon maantienopeuteen, jos nopeutta lisätään nopeuden ohjauksella, kun ajoneuvo kulkee vahvistetulla nopeudella.

5.1.5 Nopeudenrajoitustoiminnon on sallittava tavallinen nopeudensäätö vaihteenvaihtamistarkoituksessa.

5.1.6 Vika tai luvaton säätö ei saa nostaa moottorin tehoa kaasupolkimen asentoa vastaavaa tehoa korkeammaksi.

5.1.7 Nopeudenrajoitustoiminnon on toimittava riippumatta käytettävästä nopeuden ohjauksesta, jos kuljettajan paikalta on käytettävissä useampia kuin yksi sellainen ohjaus.

5.1.8 Nopeudenrajoitustoiminnon on toimittava tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään siten, ettei se aiheuta luvatonta sähkömagneettista häiriötä millekään tässä ympäristössä.

5.1.9 Hyväksynnän hakijan on toimitettava asiakirjat, joissa kuvataan tarkastus- ja kalibrointimenettelyt. Nopeusrajoitustoiminnon toiminta on voitava tarkistaa ajoneuvon ollessa paikallaan (esim. tuotannon vaatimustenmukaisuustarkastuksen tai katsastuksen yhteydessä).

5.1.10 Kaikkien nopeudenrajoitustoimintoon tarvittavien osien on oltava toiminnassa aina ajoneuvoa ajettaessa.

5.2 Vaatimukset ajoneuvoille, joissa on säädettävä nopeudenrajoitustoiminto

Säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon on oltava sellainen, että ajoneuvo tavanomaisessa käytössä huolimatta tärinästä, jolle se voi altistua, vastaa tämän säännön osan I säännöksiä.

5.2.1.1 Laitteen ja kaikkien nopeudenrajoitustoimintoa tukevien osien on oltava siten suunniteltu, rakennettu ja asennettu, että ne kestävät ruostumista ja vanhenemista, joille ne saattavat altistua.

5.2.2 Säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon on toimittava tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään ja noudatettava säännön N:o 10 teknisiä vaatimuksia sellaisina, kuin ne on vahvistettu viimeisimmässä tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevassa muutoksessa.

5.2.3 Vika tai järjestelmän luvaton säätö ei saa nostaa moottorin tehoa kaasupolkimen asentoa vastaavaa tehoa korkeammaksi.

5.2.4 Arvon Vsääd on oltava jatkuvasti kuljettajan nähtävissä ja näkyvissä kuljettajan paikalta. Tämä ei estä sitä, että tieto voi väliaikaisesti poistua näytöltä turvallisuussyistä tai kuljettajan käskystä.

Säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon on täytettävä seuraavat vaatimukset:

5.2.5.1 Säädettävä nopeudenrajoitustoiminto ei saa vaikuttaa ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmään, lukuun ottamatta luokkien M1 ja N1 ajoneuvoja, joissa vaikutus ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmään on sallittu.

5.2.5.2 Säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon on oltava tehokas riippumatta moottori- tai vaihteistotyypistä.

5.2.5.3 Ajoneuvon nopeuden on oltava enintään Vsääd.

Nopeus Vsääd on mahdollista ylittää 5.3 kohdan mukaisissa testeissä.

5.2.5.4.1 Nopeuden Vsääd ylittäminen edellyttää erityistä toimintaa (4).

5.2.5.4.2 Kun ajoneuvon nopeus ylittää nopeuden Vsääd, kuljettajalle on ilmoitettava tästä soveltuvalla merkillä tai varoituksella, joka on muu kuin nopeusmittari.

5.2.5.4.3 Edellä olevan 5.2.5.4.2 kohdan noudattaminen osoitetaan 5.3 kohdan mukaisilla testeillä.

Nopeuden Vsääd säätö:

5.2.6.1 Arvon Vsääd määrittämisen on oltava mahdollista enintään 10 km/h:n välein nopeusalueella, joka ulottuu 30 km/h:sta ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen.

5.2.6.2 Jos kyseessä on ajoneuvo, joka on valmistettu myytäväksi sellaisessa maassa, jossa käytetään brittiläisiä mittayksiköitä, arvo Vsääd voidaan määrittää enintään 5 mph:n välein nopeusalueella, joka ulottuu 20 mph:sta ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen.

5.2.6.3 Säätö tehdään kuljettajan suoraan ohjaamalla säätölaitteella.

Kytkeminen päälle/pois

5.2.7.1 Säädettävä nopeudenrajoitustoiminto on voitava ottaa käyttöön/poistaa käytöstä milloin tahansa.

5.2.7.2 Säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon on mentävä pois päältä aina kun kuljettaja sammuttaa moottorin.

5.2.7.3 Kun säädettävä nopeudenrajoitustoiminto otetaan käyttöön, arvon Vsääd on oltava vähintään senhetkinen ajoneuvon nopeus.

5.3 Testit

5.3.1 Nopeudenrajoitustestit, joihin hyväksyntään esitetty ajoneuvo on toimitettava, sekä säädetyn rajoituksen teho esitetään tämän säännön liitteessä 5. Valmistajan pyynnöstä ja hyväksyntäviranomaisen suostumuksella ajoneuvot, joiden teoreettinen rajoitusnopeus V ei ylitä näille ajoneuvoille määriteltyä asetusnopeutta Vasetus, voidaan vapauttaa liitteessä 5 tarkoitetuista testeistä, jos tämän säännön vaatimukset täytetään.

Säädettävän nopeudenrajoituksen testit, joihin hyväksyntään esitetty ajoneuvo on toimitettava, esitetään tämän säännön liitteessä 6.

5.3.2.1 Tekninen tutkimuslaitos valitsee vapaasti kolme testinopeutta.

6. HYVÄKSYTYN AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Viranomaiset voivat:

6.1.1 katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole huomattavaa huonontavaa vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa on edelleen vaatimusten mukainen, tai

6.1.2 vaatia uutta testausselostetta testien tekemisestä vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

6.2 Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi edellä olevan 4.3 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille.

6.3 Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava kullekin laajentamista käsittelevälle ilmoituslomakkeelle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille, jotka soveltavat tätä sääntöä, tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

7. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

7.1 Tämän säännön nojalla hyväksytyt ajoneuvot on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia edellä 5 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon kanssa.

7.2 Tuotantoa on valvottava asianmukaisella tavalla edellä 7.1 kohdassa esitettyjen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

Tyyppihyväksyntätodistuksen haltijan on erityisesti:

7.3.1 varmistettava se, että ajoneuvon laatua valvotaan tehokkain menetelmin;

7.3.2 saatava käyttöönsä kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastukseen tarvittava testausaineisto;

7.3.3 huolehdittava, että testituloksia koskevat tiedot kirjataan ja että niiden liiteasiakirjat ovat saatavilla yhdessä viranomaisten kanssa asetettavan määräajan;

7.3.4 analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen ajoneuvon ominaisuuksien pysyvyyden, ottaen kuitenkin huomioon teollisessa tuotannossa sallitut vaihtelut;

7.3.5 huolehdittava, että jokaisen ajoneuvotyypin osalta suoritetaan riittävät tarkastukset ja testit toimivaltaisen viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti;

7.3.6 huolehdittava, että näyteosien otto ja testi uusitaan, jos näytteet tai testiosat osoittavat, että testattava tyyppi ei ole vaatimustenmukainen. Kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava, jotta vastaava tuotanto saatetaan uudelleen vastaamaan vaatimuksia.

Tyyppihyväksynnän antanut toimivaltainen viranomainen voi määräämänään ajankohtana tarkastaa, että kuhunkin tuotantoyksikköön sovellettavat tarkastusmenetelmät ovat vaatimusten mukaiset.

7.4.1 Kussakin tarkastuksessa on tarkastajalle esitettävä testistä tehdyt pöytäkirjat ja tuotannon valvonta-asiakirjat.

7.4.2 Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä, jotka testataan valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä saadaan määrätä valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

7.4.3 Jos näyttää siltä, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai että 7.4.2 kohdan soveltamiseksi suoritettujen testien oikeellisuus on tarpeellista tarkastaa, tarkastaja valitsee näytteet, jotka lähetetään tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tutkimuslaitokselle.

7.4.4 Toimivaltainen viranomainen saa suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin. Toimivaltaisen viranomaisen valtuuttamat tarkastukset on tavallisesti suoritettava kaksi kertaa vuodessa. Jos jonkin tarkastuksen aikana saadaan negatiivisia tuloksia, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan, jotta tuotannon vaatimuksenmukaisuus saavutettaisiin uudelleen mahdollisimman nopeasti.

8. TUOTANNON VAATIMUSTENVASTAISUUDEN SEURAAMUKSET

8.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä olevan 5 kohdan vaatimukset eivät täyty.

8.2 Jos tätä sääntöä soveltava vuoden 1958 sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

9. TUOTANNON LOPULLINEN KESKEYTTÄMINEN

9.1 Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

10. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

10.1 Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä.

OSA II

AJONEUVOJEN HYVÄKSYMINEN HYVÄKSYTTYÄ TYYPPIÄ OLEVAN NOPEUDENRAJOITTIMEN ASENTAMISEN OSALTA

11. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

11.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä hyväksyttyä tyyppiä olevan nopeudenrajoittimen asentamista koskeva ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntähakemus.

Hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

11.2.1 ajoneuvotyypin ja nopeuden rajoittamiseen liittyvien ajoneuvon osien yksityiskohtainen kuvaus, mukaan lukien tämän säännön liitteessä 2 tarkoitetut tiedot ja asiakirjat;

11.2.2 toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä on toimitettava myös jokaista nopeudenrajoitinta koskeva tyyppihyväksynnän ilmoituslomake (tämän säännön liite 3).

hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo, johon on asennettu hyväksytyn tyypin mukainen nopeudenrajoitin, on toimitettava tekniselle tutkimuslaitokselle.

11.2.3.1 Ajoneuvo, jossa ei ole kaikkia tyyppiin kuuluvia osia, voidaan hyväksyä, jos hakija kykenee osoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle, että puuttuvilla osilla ei ole vaikutusta tarkastusten tuloksiin tämän säännön vaatimusten osalta.

11.3 Ennen tyyppihyväksynnän antamista toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava, että on olemassa tyydyttävät määräykset, jotka takaavat tehokkaat tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastukset.

12. HYVÄKSYNNÄN ANTAMINEN

12.1 Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo on varustettu nopeudenrajoittimella ja se vastaa jäljempänä 13 kohdan vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille annettava tyyppihyväksyntä.

12.2 Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Sen ensimmäiset kaksi numeroa (00 säännölle sen alkuperäisessä muodossa) ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron, hyväksynnän antopäivänä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

12.3 Tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

12.4.1 ympyrän sisällä oleva E-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (3);

12.4.2 tämän säännön numero, jota seuraa R-kirjain, viiva ja 12.4.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella oleva hyväksyntänumero.

12.4.3 Seuraava täydentävä tunnus: suorakulmion ympäröimät numerot, joilla ilmaistaan se ajoneuvon nopeusalue, jolle nopeudenrajoitin voidaan säätää, km/h:na (ja maili/h:na, jos hakija niin vaatii).

12.5 Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön nojalla maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, 12.4.1 kohdassa tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa; tällöin sääntöjen ja hyväksyntien numerot sekä kaikkien niiden sääntöjen lisäsymbolit, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin 12.4.1 kohdassa määritellyn symbolin oikealle puolelle.

12.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

12.7 Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

12.8 Tämän säännön liitteen 4 mallit B ja C ovat esimerkkejä hyväksyntämerkkien sijoittelusta.

Edellä 12.4 kohdassa asetettujen merkintävaatimusten lisäksi tämän säännön sopimuspuolet voivat vaatia, että ajoneuvoon asennetaan näkyvään ja helppopääsyiseen paikkaan kuljettajatilaan kilpi, johon on merkitty selvästi ja lähtemättömästi:

12.9.1 ilmaus ”NOPEUDENRAJOITIN ASENNETTU” (tai muu merkitykseltään vastaava ilmaus),

12.9.2 nopeudenrajoittimen kalibrointilaitteen nimi tai tavaramerkki (tilanteesta riippuen),

12.9.3 ympyrän sisällä oleva E-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero ja tämän säännön numero sekä kirjain ”R”, ja

12.9.4 asetusnopeus km/h (vaadittaessa maili/h), johon ajoneuvo on kalibroitu.

13. VAATIMUKSET

13.1 Hyväksyttyä tyyppiä olevan nopeudenrajoittimen asentamista koskevat vaatimukset

13.1.1 Nopeudenrajoitin on asennettava siten, että ajoneuvo tavanomaisessa käytössä huolimatta tärinästä, jolle se voi altistua, vastaa tämän säännön osan II säännöksiä.

13.1.2 Asiakirjoissa on osoitettava, miten nopeudenrajoittimen luvaton säätäminen on estetty. Analyysin on alettava aina ensimmäisestä viasta.

13.1.3 Nopeudenrajoitustoiminnon on toimittava riippumatta käytettävästä nopeuden ohjauksesta, jos kuljettajan paikalta on käytettävissä useampia kuin yksi sellainen ohjaus.

13.1.4 Hyväksynnän hakijan on toimitettava asiakirjat, joissa kuvataan tarkastus- ja kalibrointimenettelyt. Nopeusrajoitustoiminnon toiminta on voitava tarkistaa ajoneuvon ollessa paikallaan (esim. tuotannon vaatimustenmukaisuustarkastuksen tai kausitarkastuksen yhteydessä).

13.1.5 Kaikkien nopeudenrajoittimen tarvittavien osien on oltava toiminnassa aina ajoneuvoa ajettaessa.

13.1.6 Nopeudenrajoitustoiminto ei saa vaikuttaa ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmään. Pysyvä jarru (kuten hidastin) saa olla kytketty vain, jos se toimii sen jälkeen, kun nopeudenrajoitustoiminto on rajoittanut polttoaineen syötön pienimpään arvoonsa.

13.2 Hyväksyttyä tyyppiä olevan säädettävän nopeudenrajoittimen asentamista koskevat vaatimukset

13.2.1 Ajoneuvon, johon on asennettu säädettävä nopeudenrajoitin, on täytettävä kaikki kohdissa 5.2.2, 5.2.4, 5.2.5.4, 5.2.6 ja 5.2.7 asetetut vaatimukset.

14. HYVÄKSYTYN AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Viranomaiset voivat:

14.1.1 katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole huomattavaa huonontavaa vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa on edelleen vaatimusten mukainen, tai

14.1.2 vaatia uutta testausselostetta tekniseltä tutkimuslaitokselta.

14.2 Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi edellä olevan 12.3 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille.

14.3 Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava kullekin laajentamista käsittelevälle ilmoituslomakkeelle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille, jotka soveltavat tätä sääntöä, tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

15. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

15.1 Tämän säännön nojalla hyväksytyt ajoneuvot on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia edellä 13 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon kanssa.

15.2 Tuotantoa on valvottava asianmukaisella tavalla edellä 15.1 kohdassa esitettyjen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

Hyväksyntätodistuksen haltijan on erityisesti:

15.3.1 varmistettava se, että käytössä on tehokkaat ajoneuvon laadunvalvontamenetelmät, joissa otetaan huomioon kaikki edellä 13 kohdassa asetettujen vaatimusten noudattamiseen liittyvät näkökohdat;

15.3.2 huolehdittava, että jokaisen hyväksytyn ajoneuvotyypin osalta suoritetaan riittävät hyväksytyn tyypin mukaisen nopeudenrajoittimen asentamista koskevat tarkastukset, jotta kaikki tuotannossa olevat ajoneuvot täyttävät hyväksyttäväksi esitetyille ajoneuvotyypeille asetetut vaatimukset;

15.3.3 varmistettava, että jos edellä olevan 15.3.2 kohdan mukaisissa tarkastuksissa ilmenee, että yksi tai useampi ajoneuvo ei ole edellä 13 kohdassa asetettujen vaatimusten mukainen, tehdään kaikki vaadittava, jotta kyseinen tuotanto saataisiin jälleen vaatimustenmukaiseksi.

15.4 Tyyppihyväksynnän antanut toimivaltainen viranomainen voi määräämänään ajankohtana tarkastaa, että kuhunkin tuotantoyksikköön sovellettavat tarkastusmenetelmät ovat vaatimusten mukaiset. Viranomainen voi myös tehdä satunnaistarkastuksia sarjatuotantona valmistetuille ajoneuvoille edellä 13 kohdassa asetettujen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

15.5 Jos jonkin edellä olevan 15.4 kohdan mukaisen tarkastuksen aikana saadaan negatiivisia tuloksia, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan, jotta tuotannon vaatimuksenmukaisuus saavutettaisiin uudelleen mahdollisimman nopeasti.

15.6 Toimivaltaisen viranomaisen valtuuttamat tarkastukset on tavallisesti suoritettava kaksi kertaa vuodessa. Jos jonkin tarkastuksen aikana saadaan negatiivisia tuloksia, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan, jotta tuotannon vaatimuksenmukaisuus saavutettaisiin uudelleen mahdollisimman nopeasti.

16. TUOTANNON VAATIMUSTENVASTAISUUDEN SEURAAMUKSET

16.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä olevan 13 kohdan vaatimukset eivät täyty.

16.2 Jos tätä sääntöä soveltava vuoden 1958 sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

17. TUOTANNON LOPULLINEN KESKEYTTÄMINEN

17.1 Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 2 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

18. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

18.1 Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä.

OSA III

NOPEUDENRAJOITTIMIEN HYVÄKSYMINEN

19. NOPEUDENRAJOITTIMEN HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

19.1 Nopeudenrajoittimen valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on tehtävä nopeudenrajoittimen hyväksyntähakemus.

Hakemukseen on jokaisen nopeudenrajoitintyypin osalta liitettävä:

19.2.1 kolmena kappaleena asiakirjat, joissa on kuvaus nopeudenrajoittimen teknisistä ominaisuuksista ja sen asennuksesta kaikkiin niihin ajoneuvomerkkeihin ja -tyyppeihin, joihin nopeudenrajoitin on tarkoitettu asennettavaksi;

19.2.2 jokaisesta nopeudenrajoitintyypistä viisi näytettä, joissa on oltava selvästi ja pysyvästi merkittynä hakijan tavara- tai kaupallinen merkki ja tyyppinimitys;

19.2.3 ajoneuvo tai moottori (penkissä testattaessa), johon tyyppihyväksyttävä nopeudenrajoitin on asennettu ja joka on hakijan ja tyyppihyväksyntätesteistä vastaavan tutkimuslaitoksen valitsema.

19.3 Toimivaltaisen viranomaisen on ennen tyyppihyväksymistä todennettava, että on olemassa tyydyttävät järjestelyt tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokkaaksi tarkastamiseksi.

20. HYVÄKSYNNÄN ANTAMINEN

20.1 Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu nopeudenrajoitin vastaa jäljempänä olevan 21 kohdan vaatimuksia, on kyseiselle nopeudenrajoitintyypille annettava tyyppihyväksyntä.

20.2 Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Sen ensimmäiset kaksi numeroa (00 säännölle sen alkuperäisessä muodossa) ilmoittavat muutossarjalle annetun, viimeisimpiä sääntöön tehtyjä tärkeitä teknisiä muutoksia vastaavan järjestysnumeron, hyväksynnän antopäivänä. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle nopeudenrajoitintyypille.

20.3 Tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta nopeudenrajoitintyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä tämän säännön liitteessä 3 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

Kaikkiin tämän säännön nojalla hyväksytyn nopeudenrajoitintyypin mukaisiin nopeudenrajoittimiin on kiinnitettävä näkyvästi ja hyväksyntälomakkeessa eriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on:

20.4.1 ympyrän sisällä oleva E-kirjain, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (3);

20.4.2 tämän säännön numero, jota seuraa R-kirjain, viiva ja 20.4.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella oleva hyväksyntänumero.

20.5 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

20.6 Tämän säännön liitteen 4 mallissa A on esimerkkejä hyväksyntämerkkien sijoittelusta.

21. VAATIMUKSET

21.1 Yleistä

21.1.1 Nopeudenrajoittimen on oltava siten suunniteltu, rakennettu ja asennettu, että ajoneuvo nopeudenrajoittimella varustettuna tavanomaisessa käytössä täyttää tämän säännön osan III säännökset.

Erityisesti nopeudenrajoittimen on oltava siten suunniteltu, rakennettu ja asennettu, että se kestää ruostumista ja vanhenemista, joille se saattaa altistua, ja että sitä ei voida luvattomasti säätää, jäljempänä olevan 21.1.6 kohdan mukaisesti.

21.1.2.1 Asetusnopeuden Vasetus korottaminen tai sen tilapäinen tai pysyvä poistaminen ei saa missään tapauksessa olla mahdollista. Luvattoman säädön esto on osoitettava tutkimuslaitokselle asiakirjoilla, joissa analysoidaan vikatapaus, jolloin koko järjestelmä tutkitaan. Analyysin on sisällettävä, ottaen huomioon järjestelmän eri tilat, sisään- tai ulostulotilojen muutosten vaikutukset toimintaan, vikojen ja tahallisen luvattoman säädön mahdollisuudet aikaansaada näitä muutoksia sekä näiden tapahtumisen todennäköisyys. Analyysin on alettava aina ensimmäisestä viasta.

21.1.2.2 Nopeudenrajoitin ja sen toiminnassa tarvittavat liitokset, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvon toiminnalle, on voitava suojata luvattomalta säädöltä tai energian syötön katkeamiselta sinetöinneillä ja/tai käyttämällä erikoistyökaluja.

21.1.3 Nopeudenrajoitustoiminto ei saa vaikuttaa ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmään. Pysyvä jarru (kuten hidastin) saa olla kytketty vain, jos se toimii sen jälkeen, kun nopeudenrajoituslaite on rajoittanut polttoaineen syötön pienimpään arvoonsa.

21.1.4 Nopeudenrajoittimen on oltava sellainen, että se ei vaikuta ajoneuvon maantienopeuteen, jos nopeutta lisätään nopeuden ohjauksella, kun ajoneuvo kulkee vahvistetulla nopeudella.

21.1.5 Nopeudenrajoittimen on sallittava tavallinen nopeudensäätö vaihteenvaihtamistarkoituksessa.

21.1.6 Vika tai luvaton säätö ei saa nostaa moottorin tehoa kaasupolkimen asentoa vastaavaa tehoa korkeammaksi.

21.1.7 Nopeudenrajoittimen on toimittava tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään siten, ettei se aiheuta luvatonta sähkömagneettista häiriötä millekään tässä ympäristössä.

21.2 Säädettävää nopeudenrajoitinta koskevat vaatimukset

Säädettävän nopeudenrajoittimen on oltava sellainen, että ajoneuvo tavanomaisessa käytössä huolimatta tärinästä, jolle se voi altistua, vastaa tämän säännön osan III säännöksiä.

21.2.1.1. Säädettävän nopeudenrajoittimen on ennen kaikkea oltava siten suunniteltu, rakennettu ja asennettu, että se kestää ruostumista ja vanhenemista, joille se saattaa altistua.

21.2.2 Säädettävän nopeudenrajoittimen on toimittava tyydyttävästi sähkömagneettisessa ympäristössään ja noudatettava säännön N:o 10 vaatimuksia sellaisina, kuin ne on vahvistettu viimeisimmässä tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevassa muutoksessa.

21.2.3 Vika tai luvaton säätö ei saa nostaa moottorin tehoa kaasupolkimen asentoa vastaavaa tehoa korkeammaksi.

21.2.4 Arvon Vsääd on oltava jatkuvasti kuljettajan nähtävissä näytöllä. Tämä ei estä sitä, että tieto voi väliaikaisesti poistua näytöltä turvallisuussyistä.

Säädettävän nopeudenrajoittimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

21.2.5.1 Säädettävä nopeudenrajoitin ei saa vaikuttaa ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmään, lukuun ottamatta luokkien M1 ja N1 ajoneuvoja, joissa vaikutus ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmään on sallittu.

21.2.5.2 Menetelmän, jota käytetään nopeuden rajoittamiseen lähestyttäessä arvoa Vsääd, on oltava käytettävissä ajoneuvon vaihteistotyypistä (automaattinen tai käsikäyttöinen) riippumatta.

21.2.5.3 Ajoneuvon nopeuden on oltava enintään Vsääd.

Nopeuden Vsääd ylittämisen on kuitenkin oltava mahdollista.

21.2.5.4.1 Nopeuden Vsääd ylittäminen edellyttää erityistä toimintaa (4).

21.2.5.4.2 Kun ajoneuvon nopeus ylittää nopeuden Vsääd, kuljettajalle on ilmoitettava tästä soveltuvalla merkillä tai varoituksella, joka on muu kuin nopeusmittari.

21.2.5.4.3 Edellä olevan 21.2.5.4.2 kohdan noudattaminen on osoitettava 21.3 kohdan mukaisesti.

21.2.5.5 Nopeudenrajoitustoiminto ei saa estää kaasun normaalia käyttöä vaihteiden vaihtamistarkoituksessa.

Nopeuden Vsääd säätö:

21.2.6.1 Arvon Vsääd määrittämisen on oltava mahdollista enintään 10 km/h:n (5 mph) välein nopeusalueella, joka ulottuu 30 km/h:sta (20 mph) ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen.

21.2.6.2 Jos kyseessä on ajoneuvo, joka on valmistettu myytäväksi sellaisessa maassa, jossa käytetään brittiläisiä mittayksiköitä, arvo Vsääd voidaan määrittää enintään 5 mph:n välein nopeusalueella, joka ulottuu 20 mph:sta ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen.

21.2.6.3 Säätö tehdään kuljettajan ohjaamalla säätölaitteella.

Kytkeminen päälle/pois

21.2.7.1 Kun kuljettaja on asettanut arvon Vsääd, sitä voidaan muuttaa ainoastaan tarkoitukseen käytettävällä säätölaitteella.

21.2.7.2 Säädettävä nopeudenrajoitin on voitava ottaa käyttöön / poistaa käytöstä milloin tahansa.

21.2.7.3 Säädettävän nopeudenrajoittimen on kytkeydyttävä pois päältä aina, kun moottori sammuu ja virta-avain irrotetaan virtalukosta.

21.3 Testit

21.3.1 Nopeudenrajoitustestit, joihin hyväksyntään esitetty nopeudenrajoitin on toimitettava, sekä vaadittu suorituskyky esitetään tämän säännön liitteessä 5.

Säädettävän nopeudenrajoituksen testit, joihin hyväksyntään esitetty säädettävä nopeudenrajoitin on toimitettava, esitetään tämän säännön liitteessä 6.

21.3.2.1 Tekninen tutkimuslaitos valitsee vapaasti kolme testinopeutta.

22. HYVÄKSYTYN NOPEUDENRAJOITINTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Hyväksyttyyn nopeudenrajoitintyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen nopeudenrajoitintyypin. Viranomaiset voivat:

22.1.1 katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole huomattavaa huonontavaa vaikutusta ja että nopeudenrajoitin joka tapauksessa on edelleen vaatimusten mukainen, tai

22.1.2 vaatia testien tekemisestä vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uutta testausselostetta kaikista tai joistakin liitteessä 5 kuvatuista testeistä.

22.2 Hyväksynnän vahvistus tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi edellä olevan 20.3 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille.

22.3 Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava kullekin laajentamista käsittelevälle ilmoituslomakkeelle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille, jotka soveltavat tätä sääntöä, tämän säännön liitteessä 3 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

23. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

23.1 Tämän säännön nojalla hyväksytyt nopeudenrajoittimet on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia edellä 21 kohdassa asetettujen vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyn nopeudenrajoittimen kanssa.

23.2 Tuotantoa on valvottava asianmukaisella tavalla edellä 23.1 kohdassa esitettyjen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

Tyyppihyväksyntätodistuksen haltijan on erityisesti:

23.3.1 varmistettava se, että nopeudenrajoittimen laatua valvotaan tehokkain menetelmin;

23.3.2 saatava käyttöönsä kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastukseen tarvittava testausaineisto;

23.3.3 huolehdittava, että testituloksia koskevat tiedot kirjataan ja että niiden liiteasiakirjat ovat saatavilla yhdessä viranomaisten kanssa asetettavan määräajan;

23.3.4 analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen nopeudenrajoittimen ominaisuuksien pysyvyyden, ottaen kuitenkin huomioon teollisessa tuotannossa sallitut vaihtelut;

23.3.5 varmistettava jokaisen nopeudenrajoitintyypin osalta, että ainakin rakennemateriaalit ja kokoamistapa vastaavat hyväksytyn tyypin mukaista nopeudenrajoitinta. Tarvittaessa tehdään tämän säännön liitteessä 5 olevassa 1 kohdassa säädetyt testit;

23.3.6 huolehdittava, että näyteosien otto ja testi uusitaan, jos näytteet tai testiosat osoittavat, että testattava tyyppi ei ole vaatimustenmukainen. Kaikki tarvittavat toimenpiteet on toteutettava, jotta vastaava tuotanto saatetaan uudelleen vastaamaan vaatimuksia.

Tyyppihyväksynnän antanut toimivaltainen viranomainen voi määräämänään ajankohtana tarkastaa, että kuhunkin tuotantoyksikköön sovellettavat tarkastusmenetelmät ovat vaatimusten mukaiset.

23.4.1 Kussakin tarkastuksessa on tarkastajalle esitettävä testistä tehdyt pöytäkirjat ja tuotannon valvonta-asiakirjat.

23.4.2 Tarkastaja voi ottaa satunnaisnäytteitä, jotka testataan valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä saadaan määrätä valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

23.4.3 Jos näyttää siltä, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai että 23.4.2 kohdan soveltamiseksi suoritettujen testien oikeellisuus on tarpeellista tarkastaa, tarkastaja valitsee näytteet, jotka lähetetään tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tutkimuslaitokselle.

23.4.4 Toimivaltainen viranomainen saa suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin. Toimivaltaisen viranomaisen valtuuttamat tarkastukset on tavallisesti suoritettava kaksi kertaa vuodessa. Jos jonkin tarkastuksen aikana saadaan negatiivisia tuloksia, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan, jotta tuotannon vaatimuksenmukaisuus saavutettaisiin uudelleen mahdollisimman nopeasti.

24. TUOTANNON VAATIMUSTENVASTAISUUDEN SEURAAMUKSET

24.1 Nopeudenrajoitintyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä olevan 21 kohdan vaatimukset eivät täyty.

24.2 Jos tätä sääntöä soveltava vuoden 1958 sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

25. TUOTANNON LOPULLINEN KESKEYTTÄMINEN

25.1 Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn nopeudenrajoitintyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

26. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

26.1 Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopullisesta keskeyttämisestä.

(1) Määritelty ajoneuvojen rakennetta koskevassa konsolidoidussa päätöslauselmassa (R.E.3) (TRANS//WP29/78/Rev. 1/Amend.2).

(2) Tätä sääntöä suositellaan sovellettavaksi sellaisten yli 10 tonnin painoisten ajoneuvojen nopeudenrajoittimiin, joiden rajoitettu nopeus on yleistä nopeusrajoitusta pienempi.

(3) Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Jugoslavia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö (hyväksynnät myöntävät jäsenvaltiot käyttäen omia ECE-tunnuksiaan) 42, Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47 ja Uusi-Seelanti 48. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

(4) Esim. pohjaanpolkaisu.

LIITE 1

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)

antanut:

viranomaisen nimi:

…

ajoneuvotyypin (2)

HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMISESTA

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMISESTA

TUOTANNON LOPULLISESTA KESKEYTTÄMISESTÄ

ajoneuvon nopeudenrajoitustoiminnolla / säädettävällä nopeudenrajoitustoiminnolla toteutettavan ajoneuvon suurimman nopeuden rajoittamisen osalta säännön N:o 89 osan I mukaisesti.

Hyväksyntänumero …

Laajennusnumero …

1. Ajoneuvon kauppanimi tai merkki: …

2. Ajoneuvotyyppi: …

3. Valmistajan nimi ja osoite: …

4. Valmistajan edustajan nimi ja osoite tarvittaessa: …

5. Lyhyt kuvaus ajoneuvon nopeudenrajoitustoiminnosta / säädettävästä nopeudenrajoitustoiminnosta: …

6. Nopeus tai nopeusalueet, joihin rajoitus voidaan asettaa:

V = … km/h

7. Ajoneuvotyypin moottorin suurimman tehon ja kuormittamattoman massan suhde: …

8. Moottorin kierrosluvun ja ajoneuvon nopeuden suurin suhde ajoneuvotyypin suurimmalla vaihteella: …

9. Päivä, jona ajoneuvo on toimitettu hyväksyttäväksi: …

10. Hyväksyntätestauksesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

11. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen päiväys: …

12. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen numero: …

13. Hyväksyntä(ä) myönnetty/evätty/laajennettu/peruutettu (2)

14. Hyväksyntämerkin sijainti ajoneuvossa: …

15. Paikka: …

16. Päiväys: …

17. Allekirjoitus: …

18. Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle luovutetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa.

(1) Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännön hyväksyntämääräykset).

(2) Tarpeeton yliviivataan.

LIITE 2

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)

antanut:

viranomaisen nimi:

…

ajoneuvotyypin (2):

HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMISESTA

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMISESTA

TUOTANNON LOPULLISESTA KESKEYTTÄMISESTÄ

hyväksyttyä tyyppiä olevan nopeudenrajoittimen tai säädettävän nopeudenrajoittimen asentamisen osalta säännön N:o 89 osan II mukaisesti.

Hyväksyntänumero …

Laajennusnumero …

1. Ajoneuvon kauppanimi tai merkki …

2. Ajoneuvotyyppi …

3. Valmistajan nimi ja osoite …

4. Valmistajan edustajan nimi ja osoite tarvittaessa …

5. Lyhyt kuvaus ajoneuvotyypin nopeudenrajoittimesta / säädettävästä nopeudenrajoittimesta …

6. (Säädettävän) nopeudenrajoittimen kauppanimi tai merkki ja sen (niiden) hyväksyntänumerot …

7. Nopeus tai nopeusalueet, joihin rajoitus voidaan asettaa …

8. Ajoneuvotyypin moottorin suurimman tehon ja kuormittamattoman massan suhde …

9. Moottorin kierrosluvun ja ajoneuvon nopeuden suurin suhde ajoneuvotyypin suurimmalla vaihteella …

10. Päivä, jona ajoneuvo on toimitettu hyväksyttäväksi …

11. Hyväksyntätestauksesta vastaava tekninen tutkimuslaitos …

12. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen päiväys …

13. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen numero …

14. Hyväksyntä(ä) myönnetty/evätty/laajennettu/peruutettu (2) …

15. Hyväksyntämerkin sijainti ajoneuvossa: …

16. Paikka …

17. Päiväys …

18. Allekirjoitus …

19. Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle luovutetuista asiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa.

(1) Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännön hyväksyntämääräykset).

(2) Tarpeeton yliviivataan.

LIITE 3

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)

antanut:

viranomaisen nimi:

…

nopeudenrajoitintyypin / säädettävän nopeudenrajoittimen tyypin (2):

HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMISESTA

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMISESTA

TUOTANNON LOPULLISESTA KESKEYTTÄMISESTÄ

säännön N:o 89 osan III mukaisesti.

Hyväksyntänumero …

Laajennusnumero …

1. (Säädettävän) nopeudenrajoittimen kauppanimi tai merkki …

2. Laitteen tyyppi …

3. Valmistajan nimi ja osoite …

4. Valmistajan edustajan nimi ja osoite tarvittaessa …

5. Lyhyt kuvaus (säädettävästä) nopeudenrajoittimesta …

6. Ajoneuvotyyppi, jossa (säädettävä) nopeudenrajoitin on testattu …

7. Nopeus tai nopeusalue, johon (säädettävä) nopeudenrajoitin voidaan asettaa testattavalle ajoneuvolle määritellyllä alueella …

8. Testiajoneuvon moottorin suurimman tehon ja kuormittamattoman massan suhde …

9. Moottorin kierrosluvun ja ajoneuvon nopeuden suurin suhde testiajoneuvon suurimmalla vaihteella …

10. Ajoneuvotyyppi (-tyypit), joihin laite voidaan asentaa …

11. Nopeus tai nopeusalue, johon rajoitin voidaan asettaa sille (niille) ajoneuvo(i)lle määritellyllä alueella, johon (joihin) laite voidaan asentaa …

12. Sen ajoneuvotyypin (niiden ajoneuvotyyppien), johon (joihin) laite voidaan asentaa, moottorin suurimman tehon ja kuormittamattoman massan suhde …

13. Moottorin kierrosluvun ja ajoneuvon nopeuden suurin suhde sen ajoneuvotyypin (niiden ajoneuvotyyppien), johon (joihin) laite voidaan asentaa, suurimmalla vaihteella …

14. Päivä, jona laite on toimitettu hyväksyttäväksi: …

15. Hyväksyntätestauksesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

16. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen päiväys: …

17. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen numero …

18. (Säädettävän) nopeudenrajoittimen hyväksyntä(ä) on myönnetty/evätty/laajennettu/peruutettu (2) …

19. Hyväksyntämerkin sijainti laitteessa: …

20. Paikka …

21. Päiväys …

22. Allekirjoitus …

23. Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo asiakirjoista, jotka sisältyvät hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle toimitettuun hyväksyntäaineistoon.

(1) Hyväksynnän myöntäneen/hyväksyntää laajentaneen/hyväksynnän evänneen/hyväksynnän peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2) Tarpeeton yliviivataan.

LIITE 4

ESIMERKKEJÄ HYVÄKSYNTÄMERKKIEN SIJOITTELUSTA

MALLI A

Yllä olevasta (säädettävään) nopeudenrajoittimeen kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen laite on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön N:o 89 nojalla hyväksyntänumerolla 002439. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty säännön N:o 89 vaatimusten mukaisesti säännön ollessa alkuperäisessä muodossaan

MALLI B

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvo on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön N:o 89 nojalla hyväksyntänumerolla 002439. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty säännön N:o 89 vaatimusten mukaisesti säännön ollessa alkuperäisessä muodossaan. Suorakulmion ympäröimä luku tai luvut, ilmaistuna km/h:na, osoittavat asetusnopeuden, johon ajoneuvon nopeus on rajoitettu (1), ja asetusnopeuksien vaihteluvälin, johon ajoneuvon nopeus voidaan rajoittaa.

MALLI C

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvo on hyväksytty Alankomaissa (E4) sääntöjen N:o 89 ja N:o 31 nojalla (2). Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi, että asetukseen N:o 31 sisältyi hyväksynnän myöntämishetkellä 01-sarjat muutokset ja asetus N:o 89 oli hyväksynnän myöntämishetkellä alkuperäisessä muodossaan. Suorakulmion ympäröimä luku tai luvut, ilmaistuna km/h:na, osoittavat asetusnopeuden, johon ajoneuvon nopeus on rajoitettu, ja asetusnopeuksien vaihteluvälin, johon ajoneuvon nopeus voidaan rajoittaa.

(1) Luku voidaan lisätä myöhemmin kuin merkin muut osat, kun tiedetään, missä yksittäinen ajoneuvo rekisteröidään. Muutokset merkin tässä osassa eivät merkitse ajoneuvotyypin muuttumista.

(2) Tämä luku annetaan ainoastaan esimerkkinä.

LIITE 5

TESTIT JA SUORITUSKYKYVAATIMUKSET

1. NOPEUDENRAJOITUKSEN TESTIT

Testit tehdään tyyppihyväksynnän hakijan pyynnöstä jäljempänä 1.1, 1.2 tai 1.3 alakohdan mukaisesti.

1.1 MITTAUKSET TESTIRADALLA

1.1.1 Ajoneuvon esivalmistelut

1.1.1.1 Hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo tai hyväksyttävää nopeudenrajoitinta/säädettävää nopeudenrajoitinta edustava laite on toimitettava tutkimuslaitokselle.

1.1.1.2 Testiajoneuvon moottorin säätöjen, erityisesti polttoaineen syötön (kaasutin- tai ruiskutusjärjestelmä), on oltava ajoneuvon valmistajan vaatimusten mukaisia.

1.1.1.3 Renkaiden asennus ja paineistus on suoritettava ajoneuvon valmistajan määrittelemällä tavalla.

1.1.1.4 Ajoneuvon massan on oltava valmistajan ilmoittama kuormittamaton massa.

1.1.2 Testiradan ominaisuudet

1.1.2.1 Testiradan on sovelluttava vakionopeuden ylläpitoon eikä siinä ei saa olla epätasaisuuksia. Kaltevuus ei saa ylittää 2:ta prosenttia eikä vaihdella enempää kuin 1 prosenttia sivuviettoa lukuun ottamatta.

1.1.2.2 Testiradalla ei saa olla seisovaa vettä, lunta tai jäätä.

1.1.3 Ilmasto-olosuhteet

1.1.3.1 Tuulen keskinopeuden on oltava alle 6 m/s vähintään yhden metrin korkeudella maasta mitattuna eikä nopeus saa puuskissa ylittää 10 m/s.

1.1.4 Kiihdytystestimenetelmä (ks. kuva jäljempänä)

1.1.4.1 Ajoneuvoa, jonka nopeus on 10 km/h:ssa alle asetusnopeuden, kiihdytetään niin paljon kuin mahdollista painamalla kaasupoljin pohjaan. Asentoa ylläpidetään vähintään 30 sekuntia ajoneuvon nopeuden vakiinnuttua. Ajoneuvon hetkellinen nopeus tallennetaan testin aikana sekä nopeus/aika-käyrän määrittelemiseksi että joko nopeudenrajoitustoiminnon/säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon tai nopeudenrajoittimen/säädettävän nopeudenrajoittimen toiminnan ajan. Nopeus on mitattava tarkkuudella ±1 %. Ajan mittaustarkkuuden on oltava alle 0,1 s.

Testejä pidetään hyväksyttävinä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1.1.4.2.1 Ajoneuvon saavuttama vakiintunut nopeus ei ylitä asetusnopeutta (Vvak vs. Vasetus). Kuitenkin arvon Vasetus suhteen sallitaan 5 prosentin tai 5 km/h poikkeama, suuremman arvon ollessa määräävä.

Kun vakiintunut nopeus saavutetaan ensimmäisen kerran,

1.1.4.2.2.1 Vmax ei saa ylittää arvoa Vvak enempää kuin 5 prosentilla;

1.1.4.2.2.2 nopeuden muutosvauhti ei saa ylittää 0,5 m/s2 mitattuna vähintään 0,1 s:n aikana;

1.1.4.2.2.3 jäljempänä 1.1.4.2.3 kohdassa määritellyt vakiintuneen nopeuden edellytykset saavutetaan 10 s:ssa siitä, kun Vvak ensimmäisen kerran saavutetaan.

Kun vakiintunut nopeuden ohjaus on saavutettu,

1.1.4.2.3.1 nopeus ei saa vaihdella enempää kuin 4 prosenttia vakiintuneesta nopeudesta (Vvak) tai 2 km/h, suuremman arvon ollessa määräävä,

1.1.4.2.3.2 nopeuden muutosvauhti ei saa ylittää 0,2 m/s2 mitattuna vähintään 0,1 s:n aikana;

1.1.4.2.3.3 vakiintunut nopeus (Vvak) on keskimääräinen nopeus laskettuna vähintään 20 s:n aikana alkaen 10 s:n kuluttua siitä, kun Vvak ensimmäisen kerran saavutetaan;

1.1.4.2.4 Kiihdytystestit on suoritettava ja tyyppihyväksynnän perusteet tarkastettava kullakin välityssuhteella, joka sallii teoriassa asetusnopeuden ylittämisen.

Vmax on suurin ajoneuvon saavuttama nopeus vastekäyrän ensimmäisen puolijakson aikana.

1.1.5 Tasaisen nopeuden testausmenetelmä

1.1.5.1 Ajoneuvo on ajettava täydellä kiihdytyksellä tasaiseen nopeuteen, jonka jälkeen sitä on pidettävä tässä nopeudessa vähintään 400 m:n matka testiradalla. Ajoneuvon keskinopeus määritetään tällä testillä. Keskinopeus mitataan tällä matkalla samoilla menettelytavoilla sekä meno- että paluusuuntaan. Edellä esitetyn testin vakiintunut nopeus on testiradan molempiin suuntiin mitattujen keskinopeuksien keskiarvo. Koko testi vakiintuneen nopeuden laskenta mukaan lukien on suoritettava viisi kertaa. Ajoneuvon nopeus mitataan tarkkuudella ±1 %. Ajan mittaustarkkuus on 0,1 s.

Testejä pidetään hyväksyttävinä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1.1.5.2.1 Vvak ei saa ylittää arvoa Vasetus millään testiajolla. Kuitenkin arvon Vasetus suhteen sallitaan 5 prosentin tai 5 km/h poikkeama, suuremman arvon ollessa määräävä.

1.1.5.2.2 Testien aikana saatujen vakiintuneiden nopeuksien ero ei saa ylittää 3 km/h:ssa.

1.1.5.2.3 Tasaisen nopeuden testit on suoritettava ja tyyppihyväksynnän perusteet tarkastettava kullakin välityssuhteella, joka sallii teoriassa asetusnopeuden ylittämisen.

1.2 TESTIT ALUSTADYNAMOMETRISSÄ

1.2.1 Alustadynamometrin ominaisuudet

Ajoneuvon massaa vastaavaa hitautta on jäljiteltävä alustadynamometrissä tarkkuudella ±10 %. Ajoneuvon nopeus mitataan tarkkuudella ±1 %. Aika mitataan 0,1 s:n tarkkuudella.

1.2.2 Kiihdytystestimenetelmä

1.2.2.1 Jarrun testin aikana absorboima teho on asetettava vastaamaan ajoneuvon vastusta eteenpäin tapahtuvaa liikettä vastaavaksi muuttuvalle nopeudelle testinopeudella (-nopeuksilla). Tämä teho, joka voidaan määritellä laskennallisesti, on asetettava tarkkuudella ±10 %. Hakijan pyynnöstä ja toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella voidaan teho vaihtoehtoisesti asettaa arvoon 0,4 Pmax (Pmax on moottorin suurin teho). Ajoneuvoa, jonka nopeus on 10 km/h alle asetusnopeuden, kiihdytetään niin paljon kuin mahdollista painamalla kaasupoljin pohjaan. Asentoa ylläpidetään vähintään 20 sekuntia ajoneuvon nopeuden vakiinnuttua. Ajoneuvon hetkellinen nopeus tallennetaan testin aikana sekä nopeus/aika-käyrän määrittelemiseksi että joko nopeudenrajoitustoiminnon / säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon tai nopeudenrajoittimen / säädettävän nopeudenrajoittimen toiminnan ajan.

1.2.2.2 Testitulosta pidetään tyydyttävänä, jos edellä olevan 1.1.4.2 kohdan ja sen alakohtien vaatimukset täyttyvät.

1.2.3 Tasaisen nopeuden testausmenetelmä

1.2.3.1 Ajoneuvo on asennettava alustadynamometriin. Jäljempänä tarkoitetut osan tyyppihyväksynnän perusteet on täytettävä, kun alustadynamometrin ottaman teho vaihtelee portaattomasti suurimmasta tehosta Pmax arvoon 0,2 Pmax. Ajoneuvon suurin nopeus mitataan koko edellä mainitulla tehoalueella. Ajoneuvon suurin nopeus määritetään tällä alueella. Testi ja edellä tarkoitetut mittaukset on suoritettava viisi kertaa.

1.2.3.2 Testitulosta pidetään tyydyttävänä, jos edellä olevan 1.1.5.2 kohdan ja sen alakohtien vaatimukset täyttyvät.

1.3 TESTI MOOTTORIN TESTIPENKISSÄ

Tätä testimenetelmää voidaan käyttää vain, kun hakija voi tutkimuslaitoksen hyväksymällä tavalla osoittaa, että tämä menetelmä vastaa testausta radalla.

2. KESTÄVYYSTESTI

Nopeudenrajoitustoiminto / säädettävä nopeudenrajoitustoiminto tai nopeudenrajoitin / säädettävä nopeudenrajoitin, tilanteen mukaan, on toimitettava jäljempänä kuvailtuun kestävyystestiin. Testiä ei kuitenkaan tarvitse suorittaa, jos hakija osoittaa materiaalien olevan vastustuskykyisiä vanhenemisen vaikutuksille.

2.1 Laitetta kokeillaan penkissä tiettyjen toimintakiertojen ajan jäljitellen sellaista suuntaa ja liikettä, jotka olisivat laitteelle ominaisia ajoneuvossa.

Toimintakiertoa ylläpidetään valmistajan toimittaman ohjausjärjestelmän avulla. Toimintakierron kaavio on annettu alla:

t0 – t1, t2 – t3, t4 – t5, t6 – t7: tämän toiminnan suorittamiseen kulunut aika

t1 – t2 = 2 sekuntia

t3 – t4 = 1 sekunti

t5 – t6 = 2 sekuntia

t7 – t8 = 1 sekunti

Seuraavassa on määritelty viisi vakauttamistapaa. Hyväksyttävää tyyppiä olevat nopeudenrajoittimen / säädettävän nopeudenrajoittimen näytteet on toimitettava vakautettavaksi seuraavan taulukon mukaisesti:

	1. laite	2. laite	3. laite	4. laite
Vakauttaminen 1	X
Vakauttaminen 2		X
Vakauttaminen 3		X
Vakauttaminen 4			X
Vakauttaminen 5				X

2.2.1 Vakauttaminen 1: testit huoneenlämpötilassa (20 °C ± 2 °C)

Työkiertojen lukumäärä: 50 000

Vakauttaminen 2: testit korkeissa lämpötiloissa.

2.2.2.1 Elektroniset osat

Osia on pidettävä työkierrossa ilmastokammiossa. Lämpötila 65 °C ± 5 °C ylläpidetään työkiertojen ajan.

Työkiertojen lukumäärä: 12 500.

2.2.2.2 Mekaaniset osat

Osia on pidettävä työkierrossa ilmastokammiossa. Lämpötilaa 100 °C ± 5 °C ylläpidetään työkiertojen ajan.

Työkiertojen lukumäärä: 12 500.

2.2.3 Vakauttaminen 3: testi matalassa lämpötilassa.

Vakauttamisessa 2 käytettävässä ilmastokammiossa lämpötila –20 °C ± 5 °C ylläpidetään työkiertojen ajan.

Työkiertojen lukumäärä: 12 500.

2.2.4 Vakauttaminen 4: testi suolapitoisessa sumussa. (Tämä vakauttaminen tehdään vain tieympäristölle altistuville osille.)

Laitteen työkiertoja on ylläpidettävä suolatussa ilmastokammiossa. Natriumkloridipitoisuus on 5 % ja ilmastokammion sisälämpötila on 35 °C ± 2 °C.

Työkiertojen lukumäärä: 12 500.

Vakauttaminen 5: tärinätesti

2.2.5.1 Nopeudenrajoitin / säädettävä nopeudenrajoitin asennetaan kuten asennettaessa ajoneuvoon.

Sinimuotoista tärinää on kohdistettava kolmessa tasossa. Logaritmisen pyyhkäisyn on oltava yksi oktaavi minuutissa.

2.2.5.2.1 Ensimmäinen testi: taajuusalue 10–24 Hz, amplitudi ±2 mm.

2.2.5.2.2 Toinen testi: taajuusalue 24–1 000 Hz alustaan ja ohjaamoon asennetuille teknisille yksiköille; kiihtyvyys: 2,5 g. Moottoriin asennetuille teknisille yksiköille, kiihtyvyys: 5 g.

2.3. KESTÄVYYSTESTIEN TYYPPIHYVÄKSYNNÄN PERUSTEET

2.3.1 Kestävyystestien lopussa laite ei saa olla heikentynyt asetusnopeuden osalta.

2.3.2 Jos laite rikkoontuu kestävyystestien aikana, voidaan toinen laite toimittaa valmistajan pyynnöstä kyseisiin kestävyystesteihin.

LIITE 6

SÄÄDETTÄVÄN NOPEUDENRAJOITTIMEN TESTIT JA SUORITUSKYKYVAATIMUKSET

1. SÄÄDETTÄVÄN NOPEUDENRAJOITUSJÄRJESTELMÄN TESTIT

1.1 Ajoneuvon esivalmistelut

Hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo tai hyväksyttävää säädettävää nopeudenrajoitinta edustava laite on toimitettava tutkimuslaitokselle.

1.1.1.1 Valmistaja asentaa hyväksyttäväksi esitetyn säädettävän nopeudenrajoittimen ajoneuvoon, joka edustaa tyyppiä, johon laite on tarkoitettu.

1.1.2 Testiajoneuvon moottorin säätöjen, erityisesti polttoaineen syötön (kaasutin- tai ruiskutusjärjestelmä), on oltava ajoneuvon valmistajan vaatimusten mukaisia.

1.1.3 Renkaiden asennus ja paineistus on suoritettava ajoneuvon valmistajan määrittelemällä tavalla.

1.1.4 Ajoneuvon massan on oltava valmistajan ilmoittama kuormittamaton vähimmäismassa.

1.2 Testiradan ominaisuudet

1.2.1 Testiradan on sovelluttava vakionopeuden ylläpitoon eikä siinä saa olla epätasaisuuksia. Kaltevuus saa olla enintään 2 prosenttia.

1.2.2 Testiradalla ei saa olla seisovaa vettä, lunta tai jäätä.

1.3 Ilmasto-olosuhteet

1.3.1 Tuulen keskinopeuden on oltava alle 6 m/s vähintään yhden metrin korkeudella maasta mitattuna eikä nopeus saa puuskissa ylittää 10 m/s.

1.4 Testi, joka koskee kuljettajan saamaa tietoa nopeuden Vsääd ylittymisestä

1.4.1 Arvon Vsääd ylittymiseen tarvittava kaasupolkimen polkaisu (mainittu 5.2.5.4.1 ja 21.2.5.4.1 kohdassa) suoritetaan, kun ajoneuvo ajaa nopeudella, joka on 10 km/h alle arvon Vsääd.

1.4.2 Ajoneuvo kiihdytetään nopeuteen, joka on vähintään 10 km/h enemmän kuin arvo Vsääd.

1.4.3 Nopeus ylläpidetään vähintään 30 sekunnin ajan.

1.4.4 Ajoneuvon hetkellinen nopeus tallennetaan testin aikana ja mitataan ±1 prosentin tarkkuudella.

Testejä pidetään hyväksyttävinä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1.4.5.1 Kuljettaja saa varoituksen, kun ajoneuvon todellinen nopeus ylittää arvon Vsääd yli 3 km:llä/h.

1.4.5.2 Kuljettaja saa tiedon koko sen ajan, kun arvo Vsääd ylittyy yli 3 km:llä/h.

1.5 Säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon / nopeudenrajoittimen testi

1.5.1 Kun säädettävä nopeudenrajoitustoiminto / nopeudenrajoitin on pois päältä, tekninen tutkimuslaitos mittaa valittua testinopeutta Vsääd varten valittujen jokaisen välityssuhteen osalta voiman, joka tarvitaan kaasupolkimen painamiseen, jotta saadaan ylläpidettyä Vsääd ja nopeus (Vsääd*), joka on 20 prosenttia tai 20 km/h (sen mukaan, kumpi on suurempi) enemmän kuin Vsääd.

1.5.2 Kun säädettävä nopeudenrajoitustoiminto / nopeudenrajoitin on päällä ja asetettu arvoon Vsääd, ajoneuvoa ajetaan nopeudella, joka on 10 km/h alle arvon Vsääd. Sen jälkeen ajoneuvoa kiihdytetään lisäämällä kaasuttimeen kohdistuvaa voimaa 1 s ± 0,2 s:n ajan, kunnes saavutetaan nopeus Vsääd*. Kaasuttimeen kohdistuvaa painetta ylläpidetään sen jälkeen vähintään 30 sekunnin ajan, kun ajoneuvon nopeus on ensin vakiintunut.

1.5.3 Ajoneuvon hetkellinen nopeus tallennetaan testin aikana nopeus/aika-käyrän määrittelemiseksi säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon / nopeudenrajoittimen toiminnan ajan, tilanteen mukaan. Nopeus on mitattava tarkkuudella ±1 prosenttia. Ajan mittaustarkkuuden on oltava alle 0,1 s.

Testejä pidetään hyväksyttävinä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

Ajoneuvon saavuttama vakiintunut nopeus (Vvak) ei ylitä säädettyä nopeutta Vsääd enempää kuin 3 km/h.

Kun vakiintunut nopeus Vvak saavutetaan ensimmäisen kerran,

1.5.4.1.1.1 Vmax ei saa ylittää arvoa Vvak enempää kuin 5 prosentilla;

1.5.4.1.1.2 nopeuden muutosvauhti ei saa ylittää 0,5 m/s2 mitattuna vähintään 0,1 s:n aikana;

1.5.4.1.1.3 jäljempänä 1.5.4.1.1 kohdassa määritellyt vakiintuneen nopeuden edellytykset saavutetaan 10 s:ssa siitä, kun Vvak ensimmäisen kerran saavutetaan.

Kun vakiintunut nopeuden ohjaus on saavutettu,

1.5.4.1.2.1 nopeus ei saa poiketa nopeudesta Vsääd enempää kuin 3 km/h;

1.5.4.1.2.2 nopeuden muutosvauhti ei saa ylittää 0,2 m/s2 mitattuna vähintään 0,1 s:n aikana;

1.5.4.1.2.3 vakiintunut nopeus (Vvak) on keskimääräinen nopeus laskettuna vähintään 20 s:n aikana alkaen 10 s:n kuluttua siitä, kun Vvak ensimmäisen kerran saavutetaan.

1.5.4.1.3 Kiihdytystestit on suoritettava ja tyyppihyväksynnän perusteet tarkastettava kullakin välityssuhteella, joka sallii teoriassa nopeuden Vsääd* saavuttamisen.

19.6.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 158/34

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 101 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat käyttövoimanaan ainoastaan polttomoottoria tai sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien henkilöautojen hyväksyntää hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittauksen ja/tai sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta sekä ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien, luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen hyväksyntää sähkönkulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta

Lisäys 100: Sääntö nro 101

Tarkistus 2

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Täydennys nro 6 säännön alkuperäiseen versioon – Voimaantulopäivä: 4. huhtikuuta 2005.

1. SOVELTAMISALA

Tämä sääntö koskee hiilidioksidipäästöjen (CO2) ja polttoaineenkulutuksen mittaamista ja/tai sähkönkulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittausta luokan M1 ajoneuvoissa, joiden käyttövoimana on ainoastaan polttomoottori tai sähköinen hybridivoimalaite, sekä luokkaan M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen, joiden käyttövoimana on ainoastaan sähköinen voimalaite, sähkönkulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittaamista (1).

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

2.1 ’ajoneuvon hyväksynnällä’ ajoneuvotyypin hyväksyntää energiankulutuksen (polttoaineen tai sähköenergian kulutuksen) mittaamisen osalta;

2.2 ’ajoneuvotyypillä’ sellaisten moottoriajoneuvojen luokkaa, jotka eivät poikkea toisistaan oleellisten seikkojen, kuten korin, voimalaitteen, voimansiirron, ajoakun (jos on), renkaiden ja tyhjäpainon osalta;

2.3 ’kuormittamattomalla massalla’ ajoneuvon massaa ajokunnossa ilman kuljettajaa, matkustajia tai kuormaa, mutta mukaan lukien täysi polttoainetankki (jos on), jäähdytysneste, apu- ja ajoakut, öljyt, ajoneuvoon asennettu latauslaite, kannettava latauslaite, työkalut ja varapyörä sen mukaan, mitä kyseiseen ajoneuvoon kuuluu ja mitä ajoneuvon valmistaja on sen mukana toimittanut;

2.4 ’viitemassalla’ ajoneuvon kuormittamatonta massaa lisättynä 100 kg:n vakioarvolla;

2.5 ’enimmäismassalla’ ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa teknisesti sallittua enimmäismassaa (joka saattaa olla suurempi kuin kansallisten viranomaisten sallima arvo);

2.6 ’testimassalla’ puhtaasti sähkökäyttöisten ajoneuvojen kohdalla luokan M1 ajoneuvoille samaa kuin viitemassa ja luokan N1 ajoneuvoille samaa kuin kuormittamaton massa plus puolet täydestä kuormasta;

2.7 ’kylmäkäynnistyslaitteella’ laitetta, joka tilapäisesti rikastaa moottorin ilma/polttoaineseosta käynnistämisen helpottamiseksi;

2.8 ’käynnistysavulla’ keinoa, joka helpottaa moottorin käynnistämistä rikastamatta moottorin ilma/polttoaineseosta, kuten hehkutulppaa, muutettua sytytyksen ajoitusta, jne.;

2.9 ’voimalaitteella’ energian varastointivälineen (-välineiden), energianmuuntimen (-muuntimien) ja voimansiirron (-siirtojen) järjestelmää, jolla varastoitu energia muunnetaan ajoneuvon käyttövoimaksi pyöriin toimitettavana mekaanisena energiana;

2.10 ’polttomoottoriajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on ainoastaan polttomoottori;

2.11 ’sähköisellä voimalaitteella’ järjestelmää, joka koostuu yhdestä tai useammasta sähköenergian varastointilaitteesta (esim. akku, sähkömekaaninen vauhtipyörä tai superkondensaattori), yhdestä tai useammasta sähkövoiman käsittelylaitteesta sekä yhdestä tai useammasta sähkökoneesta, joilla varastoitu sähköenergia muunnetaan ajoneuvon käyttövoimaksi pyöriin toimitettavana mekaanisena energiana;

2.12 ’puhtaalla sähköajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka käyttövoimana on ainoastaan sähköinen voimalaite;

’hybridivoimalaitteella’ voimalaitetta, jossa on vähintään kaksi erilaista energiamuunninta ja kaksi erilaista (ajoneuvon sisäistä) energianvarastointijärjestelmää ajoneuvon voimanlähteinä;

2.13.1 ’sähköisellä hybridivoimalaitteella’ voimalaitetta, joka käyttää mekaanisen liikkeen aikaansaamiseksi energiaa molemmista seuraavista ajoneuvossa sijaitsevista varastoidun energian/voiman lähteistä:

—	polttoaine

—	sähköenergian/-tehon varastointilaite (esim. akku, kondensaattori, vauhtipyörä/generaattori …);

’hybridiajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka voimanlähteenä on hybridivoimalaite;

2.14.1 ’hybridisähköajoneuvolla’ ajoneuvoa, jonka voimanlähteenä on sähköinen hybridivoimalaite;

2.15 ’sähkökäyttöisellä toimintasäteellä’ ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien ajoneuvojen tai sähköverkosta ladattavaa sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen osalta sitä etäisyyttä, joka voidaan ajaa sähköisesti yhdellä täysin ladatulla akulla (tai muulla sähköenergian varastointilaiteella) liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti mitattuna;

2.16 ’jaksoittaisesti regeneroituvalla järjestelmällä’ päästöjä vähentävää järjestelmää (kuten katalysaattoria tai hiukkasloukkua), joka on säännöllisesti regeneroitava enintään 4 000 ajokilometrin välein. Jos päästöjä vähentävän laitteen regenerointi tapahtuu ainakin kerran I-tyypin testin aikana ja se on jo regeneroitu ainakin kerran ajoneuvoa valmisteltaessa, sitä pidetään jatkuvasti regeneroituvana järjestelmänä, joka ei vaadi erillistä testimenettelyä. Liite 10 ei koske jatkuvasti regeneroituvia järjestelmiä.

Valmistajan pyynnöstä voidaan jaksoittaisesti regeneroituville laitteille tarkoitettu testi jättää suorittamatta regeneroituvalle laiteelle, mikäli valmistaja toimittaa tyyppihyväksynnästä vastaavalle viranomaiselle tiedot, joiden mukaan hiilidioksidipäästöt eivät niiden jaksojen aikana, jolloin regenerointi tapahtuu, ylitä ilmoitettua arvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla teknisen tutkimuslaitoksen hyväksyttyä asian.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1 Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä hakemus ajoneuvotyypin hyväksynnästä hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamisen ja/tai sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittaamisen osalta.

Hyväksyntähakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena sekä seuraavat yksityiskohtaiset tiedot:

3.2.1 Ajoneuvon olennaisten ominaispiirteiden kuvaus, jossa on voimalaitetyypin mukaisesti kaikki liitteessä 1, 2 tai 3 mainitut tiedot. Testeistä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen tai valmistajan pyynnöstä voidaan ottaa huomioon lisätiedot tietyistä ajoneuvoista, jotka ovat erityisen taloudellisia polttoaineenkulutuksensa osalta.

3.2.2 Kuvaus ajoneuvon perusominaisuuksista, mukaan lukien liitteen 4 laatimisessa käytetyt ominaisuudet.

3.3 Hyväksyttäväksi tarkoitettua ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo on jätettävä hyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle. Testin aikana tutkimuslaitos tarkastaa, että ajoneuvo, jonka käyttövoimana on ainoastaan polttomoottori tai sähköinen hybridivoimalaite, täyttää tälle tyypille säännössä nro 83 asetetut raja-arvovaatimukset.

3.4 Toimivaltaisen viranomaisen on ennen ajoneuvon tyyppihyväksymistä todennettava, että on olemassa tyydyttävät menettelyt tuotannon vaatimustenmukaisuuden tehokkaaksi tarkastamiseksi.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1 Mikäli tämän säännön nojalla hyväksyttäväksi esitettävän ajoneuvon polttomoottorin hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus ja/tai sen sähköenergian kulutus ja sähkökäyttöinen toimintasäde on mitattu jäljempänä 5 kohdassa esitetyllä tavalla, kyseiselle ajoneuvotyypille on myönnettävä hyväksyntä.

4.2 Kullekin hyväksytylle tyypille on annettava hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (jotka tällä hetkellä ovat 00 ja vastaavat säännön alkuperäistä versiota) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tyypille.

4.3 Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta tai epäämisestä tämän säännön liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.4.1 ympyrän sisällä olevasta E-kirjaimesta, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2);

4.4.2 tämän säännön numerosta, jota seuraa R-kirjain, viiva ja 4.4.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella oleva hyväksyntänumero.

4.6 Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7 Hyväksyntämerkki on sijoitettava ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8 Tämän säännön liitteessä 5 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta.

5. ERITELMÄT JA TESTIT

5.1 Yleistä

Ne osat, jotka voivat vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin ja polttoaineenkulutukseen tai sähköenergian kulutukseen, on suunniteltava, rakennettava ja koottava siten, että ajoneuvo on normaalikäytössä tämän direktiivin vaatimusten mukainen huolimatta siihen mahdollisesti vaikuttavasta tärinästä.

5.2 Ainoastaan polttomoottoria käyttävien ajoneuvojen testien kuvaus

5.2.1 Hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus on mitattava liitteessä 6 kuvatun testimenettelyn mukaisesti.

5.2.2 Testin tulokset on hiilidioksidipäästöistä ilmoitettava grammoina kilometriä kohden (g/km) pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

5.2.3 Polttoaineenkulutus ilmaistaan litroina 100 km kohti (bensiinin, nestekaasun tai dieselöljyn osalta) tai kuutiometreinä 100 km kohti (maakaasun osalta), ja se lasketaan liitteen 6 kohdan 1.4.3 mukaisesti hiilitasemenetelmän avulla käyttäen mitattuja hiilidioksidi- ja muiden hiiliyhdisteiden (hiilimonoksidin ja hiilivetyjen) päästöarvoja. Tulokset pyöristetään yhteen desimaaliin.

5.2.4 Kohdassa 5.2.3 mainittuja laskelmia varten polttoaineenkulutus on ilmoitettava asianmukaisina yksikköinä, ja käytetyillä polttoaineilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

1)	tiheys: mitataan testipolttoaineesta ISO 3675:n tai vastaavan menetelmän mukaisesti. Bensiinille ja dieselöljylle käytetään 15 °C:n lämpötilassa mitattua tiheyttä; neste- ja maakaasulle käytetään seuraavia vertailutiheyksiä: 0,538 kg/litra nestekaasulle, 0,654 kg/m3 maakaasulle (3);

2)	vety-hiilisuhde: käytetään seuraavia kiinteitä arvoja: 1,85 bensiinille, 1,86 dieselöljylle, 2,525 nestekaasulle, 4,00 maakaasulle.

5.3 Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien ajoneuvojen testien kuvaus

5.3.1 Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos mittaa sähköenergian kulutuksen tämän säännön liitteessä 7 kuvatun menetelmän ja testikierroksen mukaisesti.

5.3.2 Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos mittaa ajoneuvon sähkökäyttöisen toimintasäteen tämän säännön liitteessä 9 kuvatun menetelmän mukaisesti.

Markkinointimateriaaleissa voidaan mainita ainoastaan tällä menetelmällä mitattu toimintasäde.

5.3.3 Energiankulutustestin tulos on ilmoitettava wattitunteina kilometriä kohden (Wh/km) ja toimintasädetestin kilometreinä, molemmat pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

5.4 Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen testien kuvaus

5.4.1 Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos mittaa ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ja sähköenergian kulutuksen liitteessä 8 kuvatun menetelmän mukaisesti.

5.4.2 Testin tulokset on hiilidioksidipäästöistä ilmoitettava grammoina kilometriä kohden (g/km) pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun.

5.4.3 Polttoaineenkulutus ilmaistaan litroina 100 km kohti (bensiinin, nestekaasun tai dieselöljyn osalta) tai kuutiometreinä 100 km kohti (maakaasun osalta), ja se lasketaan liitteessä 6 olevan 1.4.3 kohdan mukaisesti hiilitasemenetelmän avulla käyttäen mitattuja hiilidioksidi- ja muiden hiiliyhdisteiden (hiilimonoksidin ja hiilivetyjen) päästöarvoja. Tulokset pyöristetään yhteen desimaaliin.

5.4.4 Kohdassa 5.4.3. mainittua laskemista varten sovelletaan 5.2.4 kohdan ohjeita ja arvoja.

5.4.5 Energiankulutustestin tulos on tarvittaessa ilmoitettava wattitunteina kilometriä kohden (Wh/km) lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä.

5.4.6 Testeistä vastaava tekninen tutkimuslaitos mittaa ajoneuvon sähkökäyttöisen toimintasäteen liitteessä 9 kuvatun menetelmän mukaisesti. Tulos ilmaistaan kilometreinä lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä.

Ainoastaan tällä menetelmällä mitattua toimintasädettä voidaan käyttää markkinointimateriaalissa ja liitteen 8 mukaisissa laskelmissa.

5.5 Tulosten tulkinta

5.5.1 Tyyppihyväksynnässä käytettävänä hiilidioksidipäästöjen tai energiankulutuksen lukemana pidetään valmistajan ilmoittamia arvoja edellyttäen, etteivät teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat arvot ylitä niitä enempää kuin neljä prosenttia. Mitattu arvo saa olla miten paljon hyvänsä alempi kuin ilmoitettu arvo.

Kun kyseessä ovat 2.16 kohdassa määritellyt polttomoottorikäyttöiset ajoneuvot, jotka on varustettu jaksottaisesti regeneroituvalla päästöjen vähentämisjärjestelmällä, tulokset kerrotaan liitteestä 10 saatavalla tekijällä Ki, ennen kuin niitä verrataan ilmoitettuun arvoon.

5.5.2 Jos mitattu hiilidioksidipäästöjen tai energiakulutuksen arvo ylittää valmistajan ilmoittaman hiilidioksidipäästöjen tai energiakulutuksen arvon yli neljällä prosentilla, samalla ajoneuvolla tehdään uusi testi.

Jos näiden kahden testituloksen keskiarvo ei ylitä valmistajan ilmoittamaa arvoa yli neljällä prosentilla, käytetään tyyppihyväksyntäarvona valmistajan ilmoittamaa arvoa.

5.5.3 Jos keskiarvo vieläkin ylittää ilmoitetun arvon yli neljällä prosentilla, tehdään samalla ajoneuvolla vielä yksi, lopullinen testi. Näiden kolmen testin tulosten keskiarvoa käytetään tyyppihyväksyntäarvona.

6. HYVÄKSYTYN AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

Hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava hallinnolliselle yksikölle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Tämän jälkeen yksikkö voi joko

6.1.1 katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole huomattavaa hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineen tai sähköenergian kulutuksen arvoja huonontavaa vaikutusta ja että tässä tapauksessa alkuperäinen hyväksyntä on voimassa muutetulle ajoneuvotyypille; tai

6.1.2 vaatia tämän säännön 7 kohdan määräysten mukaisesti testien tekemisestä vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uutta testausselostetta.

6.2 Hyväksynnän vahvistus tai laajentaminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi 4.3 kohdan mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille.

6.3 Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen on annettava laajentamiselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille, jotka soveltavat tätä sääntöä, tämän säännön liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

7. AJONEUVOTYYPIN TYYPPIHYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMISEN EDELLYTYKSET

7.1 Ainoastaan polttomoottoria käyttävät ajoneuvot lukuun ottamatta jaksottaisesti regeneroituvalla päästöjen vähentämisjärjestelmällä varustettuja ajoneuvoja

Tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa samaa tyyppiä oleville tai eri tyyppiä oleville ajoneuvoille, jotka eroavat seuraavien liitteessä 4 selostettujen ominaisuuksien osalta edellyttäen, että teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat hiilidioksidipäästöt eivät ylitä tyyppihyväksyntäarvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla:

7.1.1 Massa

7.1.2 Suurin sallittu massa

7.1.3 Korin tyyppi: henkilöauto, farmariauto, coupé

7.1.4 Kokonaisvälityssuhteet

7.1.5 Moottorin laitteet ja varusteet

7.2 Ainoastaan polttomoottoria käyttävät ajoneuvot, jotka on varustettu jaksottaisesti regeneroituvalla päästöjen vähentämisjärjestelmällä

Tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa samaa tyyppiä oleville tai eri tyyppiä oleville ajoneuvoille, jotka eroavat liitteessä 4 selostettujen ja 7.1.1–7.1.5 kohdassa mainittujen ominaisuuksien osalta, pysyen kuitenkin liitteessä 10 esitettyjen ajoneuvoperheen ominaisuuksien puitteissa, edellyttäen, että teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat hiilidioksidipäästöt eivät ylitä tyyppihyväksyntäarvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla ja että voidaan soveltaa samaa Ki-kerrointa.

Tyyppihyväksyntä voidaan myös laajentaa samaa tyyppiä oleville ajoneuvoille, joille käytetään erilaista Ki-kerrointa, mikäli teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat kertoimella korjatut hiilidioksidipäästöt eivät ylitä tyyppihyväksyntäarvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla.

7.3 Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävät ajoneuvot

Laajennuksia voidaan myöntää edellyttäen, että niistä sovitaan testien tekemisestä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen kanssa.

7.4 Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävät ajoneuvot

Tyyppihyväksyntä voidaan laajentaa samaa tyyppiä oleville tai eri tyyppiä oleville ajoneuvoille, jotka eroavat seuraavien liitteessä 4 selostettujen ominaisuuksien osalta edellyttäen, että teknisen tutkimuslaitoksen mittaamat hiilidioksidipäästöt ja sähköenergian kulutus eivät ylitä tyyppihyväksyntäarvoa enemmällä kuin neljällä prosentilla:

7.4.1 Massa

7.4.2 Suurin sallittu massa

7.4.3 Korin tyyppi: henkilöauto, farmariauto, coupé

7.4.4 Kaikkien muiden ominaisuuksien osalta laajennuksia voidaan myöntää edellyttäen, että niistä sovitaan testien tekemisestä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen kanssa.

8. ERITYISSÄÄNNÖKSET

Tulevaisuudessa tarjolla saattaa olla erityisen energiatehokasta tekniikkaa käyttäviä ajoneuvoja, jotka voidaan toimittaa lisätestausohjelmiin. Ne määritellään myöhemmin, ja valmistaja voi vaatia niiden tekemistä osoittaakseen teknisen ratkaisunsa edut.

9. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

9.1 Tämän säännön mukaisesti hyväksytyt ajoneuvot on valmistettava siten, että ne ovat yhdenmukaisia tyyppihyväksytyn ajoneuvon kanssa.

9.2 Kohdassa 9.1 esitetyn vaatimuksen valvomiseksi on tehtävä asianmukaisia tuotannontarkastuksia.

9.3 Ainoastaan polttomoottoria käyttävät ajoneuvot

Pääsääntöisesti keinot tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen osalta tarkastetaan tämän säännön liitteessä 4 olevan mallin mukaisessa tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella.

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta perustuu toimivaltaisen viranomaisen arvioon valmistajan tuotannon auditointimenettelystä, jonka tarkoituksena on varmistaa ajoneuvotyypin vaatimustenmukaisuus hiilidioksidipäästöjen osalta.

Mikäli viranomainen ei pidä valmistajan auditointimenettelyä riittävän tasokkaana, se voi vaatia varmennustestien tekemistä tuotantoajoneuvoille.

Jos hiilidioksidipäästöjen mittaus on tehtävä ajoneuvotyypille, jonka hyväksyntää on kerran tai useita kertoja laajennettu, testit on tehtävä testin aikana saatavana oleville ajoneuvoille (ensimmäisessä asiakirjassa tai sen laajennuksissa kuvatuille ajoneuvoille).

Ajoneuvon vaatimustenmukaisuus hiilidioksiditestin osalta

9.3.1.1.1.1 Valmistussarjasta otetaan satunnaisesti kolme ajoneuvoa, jotka testataan liitteessä 6 kuvatun menettelyn mukaisesti.

9.3.1.1.1.2 Jos viranomainen hyväksyy valmistajan ilmoittamaa tuotannon keskihajontaa, testit tehdään 9.3.2 kohdan mukaisesti.

Mikäli viranomainen ei hyväksy valmistajan ilmoittamaa tuotannon keskihajontaa, testit tehdään 9.3.3 kohdan mukaisesti.

9.3.1.1.1.3 Valmistussarjan tuotantoa pidetään vaatimustenmukaisena tai ei vaatimustenmukaisena kolmelle näyteajoneuvolle tehtyjen testien perusteella, jos hiilidioksidin osalta saadaan hyväksytty tai hylätty tulos asiaa koskevassa taulukossa esitettyjen testikriteerien nojalla.

Jos hiilidioksidin osalta ei saada hyväksyttyä tai hylättyä tulosta, tehdään testi vielä yhdelle lisäajoneuvolle (ks. kuva 1).

Kuva 1

9.3.1.1.1.4 Kohdassa 2.16 määriteltyjen jaksottaisesti regeneroitavien järjestelmien tulokset on kerrottava tekijällä Ki, jonka arvo on saatu liitteessä 10 esitetyllä tavalla ajankohtana, jolloin tyyppihyväksyntä on myönnetty.

Valmistajan pyynnöstä testaus voidaan tehdä välittömästi regeneroinnin tapahduttua.

Rajoittamatta liitteen 6 vaatimuksia testit suoritetaan ajoneuvoille, joilla ei ole lainkaan ajettu.

9.3.1.1.2.1 Valmistajan vaatimuksesta testit kuitenkin tehdään ajoneuvoille, joille on tehty enintään 15 000 km:n mittainen sisäänajo.

Tässä tapauksessa sisäänajon tekee valmistaja, jonka on sitouduttava olemaan tekemättä ajoneuvoihin mitään säätöjä.

9.3.1.1.2.2 Jos valmistaja pyytää sisäänajon tekemistä (x km, jossa x ≤ 15 000 km), se voidaan tehdä seuraavasti:

Hiilidioksidipäästöt mitataan 0 km:n ja x km:n kohdalla ensimmäisestä testattavasta ajoneuvosta (joka voi olla tyyppihyväksyntäajoneuvo).

Päästöjen kehittymistä kuvaava kerroin (EC) lasketaan 0 ja x km:n päästöarvoista seuraavasti:

Formula

EC voi olla arvoltaan pienempi kuin 1.

Seuraaville ajoneuvoille ei tehdä sisäänajoa, mutta niiden nollan kilometrin päästöarvot muunnetaan kertoimen EC avulla.

Tällöin käytettäviksi arvoiksi tulevat:

ensimmäisen ajoneuvon osalta arvo x km:n kohdalla;

seuraavien ajoneuvojen osalta niiden päästöarvot nollan kilometrin kohdalla kerrottuna kertoimella EC.

9.3.1.1.2.3 Vaihtoehtona tälle menettelylle valmistaja voi käyttää EC-kertoimelle kiinteää arvoa 0,92 ja kertoa kaikki nollan kilometrin kohdalla mitatut hiilidioksidipäästöarvot tällä kertoimella.

9.3.1.1.2.4 Testauksessa on käytettävä säännön nro 83 liitteessä 9 määriteltyjä testipolttoaineita.

Vaatimustenmukaisuuden toteaminen silloin, kun valmistajan tilastotietoja on käytettävissä

9.3.2.1 Seuraavissa kohdissa kuvataan menettely tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi hiilidioksidipäästöjen osalta silloin, kun valmistajan tuotannon keskihajonta on hyväksyttävä.

9.3.2.2 Kun näytteen vähimmäiskoko on kolme ajoneuvoa, näytteenotto tehdään siten, että todennäköisyys sille, että valmistuserä läpäisee testin, kun 40 prosenttia siitä on viallista, on 0,95 (tuottajan riski = 5 prosenttia), ja todennäköisyys sille, että valmistuserä hyväksytään, kun 65 prosenttia siitä on viallista, on 0,1 (kuluttajan riski = 10 prosenttia).

9.3.2.3 Käytetään seuraavaa menettelyä (ks. kuva 1):

L on hiilidioksidipäästöjen tyyppihyväksyntäarvon luonnollinen logaritmi:

xi	=	näytteen i:nnelle ajoneuvolle mitatun arvon luonnollinen logaritmi,
s	=	tuotannon tavanomaisen vaihtelun estimaatti (mitattujen arvojen luonnollisen logaritmin ottamisen jälkeen),
n	=	tarkasteltavan otoksen numero.

9.3.2.4 Lasketaan otoksen standardipoikkeamien summa seuraavasti:

Formula

Siten:

9.3.2.5.1 jos laskettu arvo on suurempi kuin taulukossa 1 oleva hyväksynnän raja-arvo, valmistussarja hyväksytään;

9.3.2.5.2 jos laskettu arvo on pienempi kuin taulukossa 1 oleva hylkäyksen raja-arvo, valmistussarja hylätään;

9.3.2.5.3 jos kumpikaan edellisistä ehdoista ei toteudu, testataan vielä yksi ajoneuvo liitteen 6 mukaisesti ja sovelletaan menettelyä otokseen, joka on kooltaan yhden suurempi kuin aikaisemmin.

Taulukko 1

Otoksen koko (testattujen ajoneuvojen kumulatiivinen määrä)	Hyväksyvän päätöksen numero	Hylkäävän päätöksen numero
(a)	(b)	(c)
3	3,327	–4,724
4	3,261	–4,790
5	3,195	–4,856
6	3,129	–4,922
7	3,063	–4,988
8	2,997	–5,054
9	2,931	–5,120
10	2,865	–5,185
11	2,799	–5,251
12	2,733	–5,317
13	2,667	–5,383
14	2,601	–5,449
15	2,535	–5,515
16	2,469	–5,581
17	2,403	–5,647
18	2,337	–5,713
19	2,271	–5,779
20	2,205	–5,845
21	2,139	–5,911
22	2,073	–5,977
23	2,007	–6,043
24	1,941	–6,109
25	1,875	–6,175
26	1,809	–6,241
27	1,743	–6,307
28	1,677	–6,373
29	1,611	–6,439
30	1,545	–6,505
31	1,479	–6,571
32	–2,112	–2,112

Vaatimustenmukaisuuden toteaminen silloin, kun valmistajan tilastotiedot eivät ole hyväksyttäviä tai niitä ei ole käytettävissä

9.3.3.1 Seuraavissa kohdissa kuvataan menettely tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi hiilidioksidipäästöjen osalta silloin, kun valmistajan tuotannon keskihajonta joko ei ole hyväksyttävä tai sitä ei ole käytettävissä.

9.3.3.2 Kun näytteen vähimmäiskoko on kolme ajoneuvoa, näytteenotto tehdään siten, että todennäköisyys sille, että valmistuserä läpäisee testin, kun 40 prosenttia siitä on viallista, on 0,95 (tuottajan riski = 5 prosenttia), ja todennäköisyys sille, että valmistuserä hyväksytään, kun 65 prosenttia siitä on viallista, on 0,1 (kuluttajan riski = 10 prosenttia).

9.3.3.3 Hiilidioksidipäästöjen mittausarvojen katsotaan noudattavan logaritmista normaalijakautumaa, minkä vuoksi mittausarvoista on ensin otettava luonnollinen logaritmi. Olkoot mo ja m otoksen minimi- ja maksimikoot (mo = 3 ja m = 32) ja olkoon n kulloisenkin näytteen numero.

9.3.3.4 Jos sarjan mittaustulosten luonnolliset logaritmit ovat x1, x2, …, xj ja L on hiilidioksidipäästöjen tyyppihyväksyntäarvon luonnollinen logaritmi, niin määritellään:

Formula

Taulukossa 2 esitetään myönteisen (An) ja kielteisen (Bn) päätöksen luvut kunkin näytemäärän osalta. Testin tilastollinen tulos on suhde Formula , ja sitä käytetään sarjan myönteisen tai kielteisen päätöksen määrittämiseen seuraavasti:

kun mo ≤ n ≤ m:

9.3.3.5.1 sarja hyväksytään, jos Formula ;

9.3.3.5.2 sarja hyväksytään, jos Formula ;

9.3.3.5.3 suoritetaan uusi mittaus, jos Formula .

Taulukko 2

Otoksen koko (testattujen ajoneuvojen kumulatiivinen määrä) n	Hyväksyvän päätöksen numero An	Hylkäävän päätöksen numero Bn
(a)	(b)	(c)
3	–0,80380	16,64743
4	–0,76339	7,68627
5	–0,72982	4,67136
6	–0,69962	3,25573
7	–0,67129	2,45431
8	–0,64406	1,94369
9	–0,61750	1,59105
10	–0,59135	1,33295
11	–0,56542	1,13566
12	–0,53960	0,97970
13	–0,51379	0,85307
14	–0,48791	0,74801
15	–0,46191	0,65928
16	–0,43573	0,58321
17	–0,40933	0,51718
18	–0,38266	0,45922
19	–0,35570	0,40788
20	–0,32840	0,36203
21	–0,30072	0,32078
22	–0,27263	0,28343
23	–0,24410	0,24943
24	–0,21509	0,21831
25	–0,18557	0,18970
26	–0,15550	0,16328
27	–0,12483	0,13880
28	–0,09354	0,11603
29	–0,06159	0,09480
30	–0,02892	0,07493
31	0,00449	0,05629
32	0,03876	0,03876

9.3.3.6 Huomautuksia

Seuraavat rekursiiviset kaavat ovat hyödyllisiä laskettaessa peräkkäisiä testimuuttujien arvoja:

Formula

9.4 Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävät ajoneuvot

Pääsääntöisesti keinot tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi ajoneuvojen sähköenergian kulutuksen osalta tarkastetaan tämän säännön liitteessä 4 olevan mallin mukaisessa tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella.

Tyyppihyväksyntätodistuksen haltijan on erityisesti

9.4.1.1 varmistettava se, että tuotteelle on olemassa tehokkaita laadunvalvontamenetelmiä;

9.4.1.2 voitava käyttää laitteita, jotka ovat tarpeen kunkin hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi;

9.4.1.3 varmistettava, että testitulos talletetaan ja että liiteasiakirjat ovat saatavilla ajan, joka sovitaan viranomaisten kanssa;

9.4.1.4 analysoitava kunkin testityypin tulokset valvoakseen ja varmistaakseen tuotteen ominaisuuksien yhdenmukaisuuden teollisessa tuotannossa sallituin poikkeamin;

9.4.1.5 varmistettava, että kullekin ajoneuvotyypille suoritetaan vähintään tämän säännön liitteessä 7 määrätyt testit; rajoittamatta liitteessä 7 olevan 2.3.1.6 kohdan vaatimuksia testit suoritetaan valmistajan niin vaatiessa ajoneuvoille, joilla ei ole lainkaan ajettu;

9.4.1.6 varmistettava, että kun testitulokset eivät ole vaatimusten mukaisia, tehdään lisätestejä uudelle otokselle. On tehtävä kaikki vaadittava, jotta tuotanto saataisiin jälleen vaatimustenmukaiseksi.

Hyväksynnän myöntävällä toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä käytettävät menetelmät.

9.4.2.1 Kussakin tarkastuksessa testiä ja tuotannon valvontaa koskevat asiakirjat on esitettävä vierailevalle tarkastajalle.

9.4.2.2 Tarkastaja voi valita satunnaisnäytteitä testattavaksi valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan määrittää valmistajan omien tarkastusten tulosten mukaisesti.

9.4.2.3 Jos laatutaso ei ole tyydyttävä tai jos näyttää tarpeelliselta tarkistaa 9.4.2.2 kohdan mukaisten testien pätevyys, tarkastaja valitsee näytekappaleet, jotka toimitetaan tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tekniselle tutkimuslaitokselle.

9.4.2.4 Toimivaltainen viranomainen saa suorittaa minkä tahansa tähän sääntöön perustuvan testin.

9.5 Sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävät ajoneuvot

Pääsääntöisesti keinot tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi hybridisähköajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja sähköenergian kulutuksen osalta tarkastetaan tämän säännön liitteessä 4 olevan mallin mukaisessa tyyppihyväksyntätodistuksessa olevan kuvauksen perusteella.

Jos viranomainen ei pidä valmistajan auditointimenettelyä riittävän tasokkaana, se voi vaatia varmennustestien tekemistä tuotantoajoneuvoille.

Hiilidioksidipäästöjen vaatimustenmukaisuus tarkistetaan käyttämällä kohdissa 9.3.1–9.3.3 kuvattuja tilastomenettelyitä. Ajoneuvot testataan tämän säännön liitteessä 8 kuvatun menettelyn mukaisesti.

9.6 Toimet, jotka toteutetaan, jos tuotanto ei ole vaatimustenmukaista

Jos tarkastusten aikana todetaan vaatimustenvastaisuutta, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki tarvittavat toimenpiteet tuotannon saamiseksi jälleen vaatimusten mukaiseksi toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

10. TUOTANNON VAATIMUSTENVASTAISUUDEN SEURAAMUKSET

10.1 Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä 9.1 kohdan vaatimukset eivät täyty.

10.2 Jos tätä sääntöä soveltava vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11. LOPULLISESTI KESKEYTETTY TUOTANTO

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

12. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä, laajentamisesta tai peruuttamisesta.

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2).

(2) Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia ja Montenegro 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät ECE-tunnuksin), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47, Uusi-Seelanti 48, Kypros 49, Malta 50 ja Etelä-Korea 51. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

(3) Viitepolttoaineiden G20 ja G23 keskiarvo lämpötilassa 15 °C.

LIITE 1

AINOASTAAN POLTTOMOOTTORIA KÄYTTÄVÄN AJONEUVON OLENNAISET PIIRTEET JA TIEDOT TESTIEN SUORITTAMISESTA

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niissä on oltava tiivistelmä.

Jos tietoihin sisältyy piirustuksia, niiden on oltava soveltuvassa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisia. Ne on esitettävä A4-koossa tai A4-kokoon taiteltuna. Mahdollisista mikroprosessorilla ohjatuista toiminnoista on toimitettava tarvittavat käyttöä koskevat tiedot.

1. YLEISTÄ

1.1 Merkki (valmistajan nimi): …

1.2 Tyyppi ja kaupallinen kuvaus (luetellaan kaikki vaihtoehdot): …

Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon: …

1.3.1 Näiden merkintöjen sijainti: …

1.4 Ajoneuvoluokka: …

1.5 Valmistajan nimi ja osoite: …

1.6 Valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite tarvittaessa: …

2. AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

2.1 Valokuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta: …

2.2 Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

3. MASSAT (kilogrammoina) (viitataan tarvittaessa piirustukseen)

3.1 Ajokuntoisen korilla varustetun ajoneuvon massa tai alustan massa ohjaamoineen, jos valmistaja ei asenna koria (mukaan lukien jäähdytysneste, voiteluöljyt, polttoaine, työkalut, varapyörä ja kuljettaja): …

3.2 Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: …

4. VOIMALAITTEEN JA VOIMALAITTEEN OSIEN KUVAUS

4.1 Polttomoottori

4.1.1 Moottorin valmistaja: …

Valmistajan merkitsemä moottorin numerotunnus (merkittynä moottoriin tai muut tunnistustavat): …

4.1.2.1 Toimintaperiaate: ottomoottori/puristussytytys, nelitahti/kaksitahti (1)

Sylintereiden lukumäärä, järjestely ja sytytysjärjestys:

4.1.2.2.1 Sylinterin läpimitta (2): … mm

4.1.2.2.2 Iskunpituus (2): … mm

4.1.2.3 Sylinteritilavuus (3): … cm3

4.1.2.4 Volumetrinen puristussuhde (4): …

4.1.2.5 Piirustukset palotilasta ja männänpäästä: …

4.1.2.6 Joutokäynti (4): …

4.1.2.7 Hiilimonoksidipitoisuus pakokaasun tilavuudesta moottorin käydessä joutokäyntiä: … prosenttia (valmistajan eritelmien mukaisesti) (4) …

4.1.2.8 Enimmäisnettoteho: … kW nopeudella min–1

Polttoaine: bensiini/lyijytön bensiini/dieselöljy/nestekaasu/maakaasu (1)

4.1.3.1 Tutkimusoktaaniluku (RON): …

Polttoaineen syöttöjärjestelmä

Kaasuttimella/kaasuttimilla: kyllä/ei (1)

4.1.4.1.1 Merkki (merkit): …

4.1.4.1.2 Tyyppi (tyypit): …

4.1.4.1.3 Lukumäärä: …

Säädöt (4):

4.1.4.1.4.1 Suuttimet: …

4.1.4.1.4.2 Kaasuttimen kurkut: …

4.1.4.1.4.3 Kohokammion pinnakorkeus: …

4.1.4.1.4.4 Kohon massa: …

4.1.4.1.4.5 Kohon neula: …

Kylmäkäynnistysjärjestelmä: käsikäyttöinen/automaattinen (1)

4.1.4.1.5.1 Toimintaperiaate: …

4.1.4.1.5.2 Toimintarajat/säädöt (1) (4): …

Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan dieselmoottorit): kyllä/ei (1)

4.1.4.2.1 Järjestelmän kuvaus: …

4.1.4.2.2 Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio (1)

Ruiskutuspumppu

4.1.4.2.3.1 Merkki (merkit): …

4.1.4.2.3.2 Tyyppi (tyypit): …

4.1.4.2.3.3 Suurin polttoaineen virtausmäärä (1) (4): … mm3/isku tai jakso pumpun pyörintänopeudella (1) (4): … min–1 tai ominaiskaavio: …

4.1.4.2.3.4 Suihkutuksen ennakkosäätölaite (4): …

4.1.4.2.3.5 Ruiskutusennakon käyrä (4): …

4.1.4.2.3.6 Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (1)

Rajoitin

4.1.4.2.4.1 Tyyppi: …

Ruiskutuksen katkaisupiste:

4.1.4.2.4.2.1 Ryntäysnopeus kuormitettuna: … min–1

4.1.4.2.4.2.2 Ryntäysnopeus kuormittamattomana: … min–1

4.1.4.2.4.3 Joutokäyntinopeus: … min–1

Ruiskutussuutin (-suuttimet):

4.1.4.2.5.1 Merkki (merkit): …

4.1.4.2.5.2 Tyyppi (tyypit): …

4.1.4.2.5.3 Avautumispaine (4): … kPa tai ominaiskaavio: …

Kylmäkäynnistysjärjestelmä

4.1.4.2.6.1 Merkki (merkit): …

4.1.4.2.6.2 Tyyppi (tyypit): …

4.1.4.2.6.3 Kuvaus: …

Apukäynnistyslaite

4.1.4.2.7.1 Merkki (merkit): …

4.1.4.2.7.2 Tyyppi (tyypit): …

4.1.4.2.7.3 Kuvaus: …

Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (1)

4.1.4.3.1 Järjestelmän kuvaus:

4.1.4.3.2 Toimintaperiaate (1): imusarja (yksi/monipiste) suora ruiskutus/muu (määritellään)

Ohjausyksikkö – tyyppi (tai nro): …	annettavat tiedot jatkuvaruiskutteisten järjestelmien järjestelmien osalta; muiden järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot
Polttoaineen säädin – tyyppi: …
Ilmanvirtausanturi – tyyppi: …
Polttoaineen jakaja – tyyppi: …
Paineen säädin – tyyppi: …
Mikrokytkin – tyyppi: …
Joutokäynnin säätöruuvi – tyyppi: …
Kuristustila – tyyppi: …
Jäähdytysnesteen lämpötila-anturi – tyyppi: …
Ilman lämpötila-anturi – tyyppi: …
Ilman lämpötilakytkin – tyyppi: …

Suoja elektromagneettisia häiriöitä vastaan: …

Kuvaus ja/tai piirustus: …

4.1.4.3.3 Merkki (merkit): …

4.1.4.3.4 Tyyppi (tyypit): …

4.1.4.3.5 Ruiskutussuuttimet: Avautumispaine (4): … kPa ominaiskaavio (4): …

4.1.4.3.6 Suihkutuksen ennakkosäätölaite: …

Kylmäkäynnistysjärjestelmä: …

4.1.4.3.7.1 Toimintaperiaate (-periaatteet): …

4.1.4.3.7.2 Toimintarajat/säädöt (1) (4): …

Syöttöpumppu

4.1.4.4.1 Paine (4): … kPa tai ominaiskaavio: …

Nestekaasun syöttöjärjestelmällä: kyllä/ei (1)

4.1.4.5.1 Säännön nro 67 mukainen hyväksyntänumero ja asiakirja-aineisto: …

Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö nestekaasusyötön osalta:

4.1.4.5.2.1 Merkki (merkit): …

4.1.4.5.2.2 Tyyppi: …

4.1.4.5.2.3 Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

Lisäasiakirjat:

4.1.4.5.3.1 Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä nestekaasuun tai päinvastoin: …

4.1.4.5.3.2 Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjiökytkennät, tasausputket jne.): …

4.1.4.5.3.3 Piirustus tunnuksesta: …

Maakaasun syöttöjärjestelmällä: kyllä/ei (1)

4.1.4.6.1 Säännön nro 67 mukainen hyväksyntänumero: …

Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö maakaasusyötön osalta:

4.1.4.6.2.1 Merkki (merkit): …

4.1.4.6.2.2 Tyyppi: …

4.1.4.6.2.3 Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

Lisäasiakirjat:

4.1.4.6.3.1 Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä maakaasuun tai päinvastoin: …

4.1.4.6.3.2 Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, tyhjiökytkennät, tasausputket jne.): …

4.1.4.6.3.3 Piirustus tunnuksesta: …

Sytytys

4.1.5.1 Merkki (merkit): …

4.1.5.2 Tyyppi (tyypit): …

4.1.5.3 Toimintaperiaate: …

4.1.5.4 Sytytysennakkokäyrä (4): …

4.1.5.5 Staattinen sytytyksen ajoitus (4): … astetta ennen yläkuolokohtaa

4.1.5.6 Katkojan kärkiväli (4): …

4.1.5.7 Katkojan kosketuskulma (4): …

Sytytystulpat

4.1.5.8.1 Merkki: …

4.1.5.8.2 Tyyppi: …

4.1.5.8.3 Sytytystulppien kärkiväli: … mm

Sytytyspuola

4.1.5.9.1 Merkki: …

4.1.5.9.2 Tyyppi: …

Sytytyskondensaattori

4.1.5.10.1 Merkki: …

4.1.5.10.2 Tyyppi: …

4.1.6 Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)

Imujärjestelmä:

Ahdin: kyllä/ei (1)

4.1.7.1.1 Merkki (merkit): …

4.1.7.1.2 Tyyppi (tyypit): …

4.1.7.1.3 Järjestelmän kuvaus (suurin ahtopaine: … kPa, ohivirtausläppä)

4.1.7.2 Välijäähdytin: kyllä/ei (1)

Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.): …

4.1.7.3.1 Imusarjan kuvaus (piirustukset ja/tai valokuvat): …

Ilmansuodatin, piirustukset: … tai

4.1.7.3.2.1 Merkki (merkit): …

4.1.7.3.2.2 Tyyppi (tyypit): …

Imuäänen vaimennin, piirustukset: … tai

4.1.7.3.3.1 Merkki (merkit): …

4.1.7.3.3.2 Tyyppi (tyypit): …

Pakojärjestelmä

4.1.8.1 Pakojärjestelmän kuvaus ja piirustukset: …

Venttiilin ajoitus tai vastaavat tiedot:

4.1.9.1 Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden: …

4.1.9.2 Vertailu- ja/tai säätöalueet (1): …

Käytettävä voiteluaine:

4.1.10.1 Merkki: …

4.1.10.2 Tyyppi: …

Ilman pilaantumisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet:

4.1.11.1 Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi (kuvaus ja piirustukset): …

Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muissa kohdissa):

Katalysaattori: kyllä/ei (1)

4.1.11.2.1.1 Katalysaattoreiden ja katalyyttielementtien lukumäärä: …

4.1.11.2.1.2 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) mitat ja muoto (tilavuus jne.): …

4.1.11.2.1.3 Katalysaattorin toimintatapa: …

4.1.11.2.1.4 Jalometallien kokonaissisältö: …

4.1.11.2.1.5 Suhteellinen pitoisuus: …

4.1.11.2.1.6 Substraatti (rakenne ja materiaali): …

4.1.11.2.1.7 Kennotiheys: …

4.1.11.2.1.8 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) kotelointityyppi: …

4.1.11.2.1.9 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

Regenerointijärjestelmät/pakokaasun jälkikäsittelyjärjestelmät, kuvaus:

4.1.11.2.1.10.1 I-tyypin käyttöjaksojen tai vastaavien moottoritestipenkkijaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu tyyppi I -testiä vastaavissa olosuhteissa (etäisyys D liitteessä 10 olevassa kuvassa 10/1): …

4.1.11.2.1.10.2 Kuvaus menetelmästä, jonka avulla on määritetty jaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu: …

4.1.11.2.1.10.3 Muuttujat, joiden avulla määritellään regeneroinnin tapahtumiseksi tarvittavan latauksen taso (esim. lämpötila, paine jne.): …

4.1.11.2.1.10.4 Kuvaus menetelmästä, jonka avulla järjestelmä ladataan liitteessä 10 olevassa 3.1 kohdassa kuvatussa testimenettelyssä: …

Happianturi: tyyppi

4.1.11.2.1.11.1 Happianturin sijainti: …

4.1.11.2.1.11.2 Happianturin säätöalue: …

Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

4.1.11.2.2.1 Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.): …

Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

4.1.11.2.3.1 Ominaisuudet (virtausmäärä, …): …

4.1.11.2.4 Haihtumispäästöjen valvontajärjestelmä:

Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus ja niiden viritystila: …

Piirustus haihtumispäästöjen valvontajärjestelmästä: …

Piirustus hiilisäiliöstä: …

Piirustus polttoainesäiliöstä tilavuus- ja materiaalitietoineen: …

Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

4.1.11.2.5.1 Hiukkasloukun mitat ja muoto (tilavuus): …

4.1.11.2.5.2 Hiukkasloukun tyyppi ja rakenne: …

4.1.11.2.5.3 Hiukkasloukun sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

Regenerointijärjestelmä/menetelmä: Kuvaus ja piirustus: …

4.1.11.2.5.4.1 I-tyypin käyttöjaksojen lukumäärä tai vastaava moottoritestipenkkijakso kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu tyyppi I -testiä vastaavissa olosuhteissa (etäisyys D liitteessä 10 olevassa kuvassa 10/1): …

4.1.11.2.5.4.2 Kuvaus menetelmästä, jonka avulla on määritetty jaksojen lukumäärä kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu: …

4.1.11.2.5.4.3 Muuttujat, joiden avulla määritellään regeneroinnin tapahtumiseksi tarvittavan latauksen taso (esim. lämpötila, paine jne.): …

4.1.11.2.5.4.4 Kuvaus menetelmästä, jonka avulla järjestelmä ladataan liitteessä 10 olevassa 3.1 kohdassa kuvatussa testimenettelyssä: …

4.1.11.2.6 Muut järjestelmät (kuvaus ja toimintaperiaate): …

4.2 Voimalaitteen ohjausyksikkö

4.2.1 Merkki: …

4.2.2 Tyyppi: …

4.2.3 Tunnistusnumero: …

4.3 Voimansiirto

Kytkin (tyyppi): …

4.3.1.1 Suurin momentinmuuntosuhde: …

Vaihdelaatikko: …

4.3.2.1 Tyyppi: …

4.3.2.2 Sijainti moottoriin nähden: …

4.3.2.3 Ohjausmenetelmä: …

4.3.3 Välityssuhteet

	Vaihteiston sisäiset välityssuhteet	Vetopyörästön välityssuhteet	Kokonaisvälityssuhteet
Suurin CVT:n (5) osalta
1
2
3
4, 5, muut
Pienin CVT:n (5) osalta
Peruutus

5. PYÖRÄNTUENTA

5.1 Renkaat ja pyörät

Rengas/pyöräyhdistelmät(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja keskipoikkeama(t).

Akselit

5.1.1.1.1 Akseli 1: …

5.1.1.1.2 Akseli 2: …

5.1.1.1.3 Akseli 3: …

5.1.1.1.4 Akseli 4: jne. …

Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

Akselit

5.1.2.1.1 Akseli 1: …

5.1.2.1.2 Akseli 2: …

5.1.2.1.3 Akseli 3: …

5.1.2.1.4 Akseli 4: jne. …

5.1.3 Ajoneuvon valmistajan suosittelema(t) rengaspaine(et): … kPa

6. KORI

Istuimet: …

6.1.1 Istuinten lukumäärä: …

(1) Tarpeeton yliviivataan.

(2) Tämä arvo on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.

(3) Arvo lasketaan käyttämällä arvoa π = 3,1416 ja se pyöristetään lähimpään cm3:iin.

(4) Määritetään toleranssi.

(5) Portaattomasti säätyvä vaihteisto.

LIITE 2

AINOASTAAN SÄHKÖISTÄ VOIMALAITETTA KÄYTTÄVÄN AJONEUVON OLENNAISET PIIRTEET JA TIEDOT TESTIEN SUORITTAMISESTA (1)

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niissä on oltava tiivistelmä.

1. YLEISTÄ

1.1 Merkki (valmistajan nimi): …

1.2 Tyyppi ja kaupallinen kuvaus (luetellaan kaikki vaihtoehdot): …

Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon: …

1.3.1 Näiden merkintöjen sijainti: …

1.4 Ajoneuvoluokka: …

1.5 Valmistajan nimi ja osoite: …

1.6 Valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite tarvittaessa: …

2. AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

2.1 Valokuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta: …

2.2 Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

3. MASSAT (kilogrammoina) (tarvittaessa viitataan piirustukseen)

3.2 Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: …

4. VOIMALAITTEEN JA VOIMALAITTEEN OSIEN KUVAUS

4.1 Sähköisen voimalaitteen yleinen kuvaus

4.1.1 Merkki: …

4.1.2 Tyyppi: …

4.1.3 Käyttö (2): Yksi moottori/monta moottoria (lukumäärä): …

4.1.4 Voimansiirtojärjestely: akselinsuuntainen/kohtisuora/muu, tarkemmin: …

…

4.1.5 Testausjännite: … V

4.1.6 Moottorin nimellisnopeus: … min–1

4.1.7 Moottorin enimmäisnopeus: … min–1

tai oletusarvona:

alennusvaihteen toisioakselin/vaihteiston pyörimisnopeus (ilmoitetaan kytkettynä oleva vaihde): … min–1

4.1.8 Suurin pyörimisnopeus kuormitettuna (3): … min–1

4.1.9 Suurin teho: … kW

4.1.10 30 minuutin enimmäisteho: … kW

4.1.11 Joustava alue (jossa P ≥ 90 prosenttia enimmäistehosta):

nopeus alueen alussa: … min–1

nopeus alueen lopussa: … min–1

4.2 Ajoakku

4.2.1 Akun kauppanimi tai tavaramerkki: …

4.2.2 Sähkökemiallisen kytkennän laatu: …

4.2.3 Nimellisjännite: … V

4.2.4 Suurin akusta saatava tasainen teho puoleksi tunniksi (purettaessa vakioteholla): … kW

Akun teho purettaessa sitä kahden tunnin ajan (vakioteho tai vakiovirta) (2):

4.2.5.1 Akun energia: … kWh

4.2.5.2 Akun kapasiteetti: … Ah-teho 2 tunnissa

4.2.5.3 Loppujännite purkamisen jälkeen: … V

4.2.6 Tapa, jolla ajoneuvon pysäyttävä purkamisen loppu osoitetaan (4): …

4.2.7 Akun massa: … kg

4.3 Sähkömoottori

Toimintaperiaate:

4.3.1.1 tasavirta/vaihtovirta (2)/vaiheiden lukumäärä: …

4.3.1.2 erillinen heräte/sarja/yhdistelmä (2)

4.3.1.3 synkroninen/asynkroninen (2)

4.3.1.4 käämitty roottori/kestomagneetit/koteloitu (2)

4.3.1.5 moottorin napojen lukumäärä: …

4.3.2 Hitausmassa: …

4.4 Tehonsäädin

4.4.1 Merkki: …

4.4.2 Tyyppi: …

4.4.3 Säätöperiaate: vektorisäätö/avoin silmukka/suljettu/(muu, eriteltävä) (2): …

4.4.4 Suurin moottorille tuleva tehollinen virta (3): … A … sekunnin ajan

4.4.5 Käytettävä jännitealue: … V–… V

4.5 Jäähdytysjärjestelmä:

moottori	:	neste/ilma (2)
tehonsäädin	:	neste/ilma (2)

Nestejäähdytyslaitteiden ominaisuudet:

4.5.1.1 Nesteen tyyppi… kiertopumput: kyllä/ei (2)

4.5.1.2 Pumpun ominaisuudet tai merkki ja tyyppi (merkit ja tyypit): …

4.5.1.3 Termostaatti: asetus: …

4.5.1.4 Jäähdytin: piirustus (piirustukset) tai merkki (merkit) ja tyyppi (tyypit): …

4.5.1.5 Ylipaineventtiili: avautumispaine: …

4.5.1.6 Tuuletin: ominaispiirteet tai merkki (merkit) ja tyyppi (tyypit)…

4.5.1.7 Jäähdytysilmakanava: …

Ilmajäähdytyslaitteiden ominaisuudet

4.5.2.1 Puhallin: ominaispiirteet tai merkki (merkit) ja tyyppi (tyypit) …

4.5.2.2 Ilmakanava: …

4.5.2.3 Lämpötilan säätöjärjestelmä: kyllä/ei (2)

4.5.2.4 Lyhyt kuvaus: …

4.5.2.5 Ilmansuodatin: … merkki (merkit): … tyyppi (tyypit): …

Valmistajan sallimat lämpötilat

maksimilämpötila

Moottorista poistuva ilma:

…°C

tehonsäätimeen tuleva ilma:

…°C

moottorin mittapisteessä (-pisteissä):

…°C

tehonsäätimen mittapisteessä (-pisteissä):

…°C

4.6 Eristysluokka: …

4.7 Suojausluokka (IP-luokka): …

Voitelujärjestelmän periaate (2):	Laakerit:	liuku-/kuulalaakerit
	Voiteluaine:	rasva/öljy
	Tiiviste:	kyllä/ei
	Kierto:	on/ei

4.9 Voimansiirron kuvaus

4.9.1 Vetopyörät: etu-/taka-/4 x 4 (2)

4.9.2 Vaihteistotyyppi: käsikäyttöinen/automaattinen (2)

Välityssuhteiden lukumäärä: …

Vaihde	Pyörän pyörimisnopeus	Välityssuhde	Moottorin pyörimisnopeus
1
2
3
4
5
Peruutus

Portaattomasti muuttuvalla välityssuhteella toimivan vaihteiston pienin välityssuhde: …

Portaattomasti muuttuvalla välityssuhteella toimivan vaihteiston suurin välityssuhde: …

4.9.4 Suositellut vaihtamisnopeudet

1 → 2: …	2 → 1: …
2 → 3: …	3 → 2: …
3 → 4: …	4 → 3: …
4 → 5: …	5 → 4: …
ylivaihde kytketään päälle: …	ylivaihde kytketään pois päältä: …

5. LATAAMINEN

5.1 Latauslaite: ajoneuvossa/ulkoinen (2)

Jos latauslaite on ulkoinen, se on määriteltävä (merkki, malli): …

…

5.2 Normaalin latauskäyrän profiilin kuvaus: …

Vaadittava verkkovirta:

5.3.1 Verkkovirran tyyppi: yksivaihe-/kolmivaihevirta (2)

5.3.2 Jännite: …

5.4 Suositeltava toipumisaika purkamisen lopusta lataamisen alkuun: …

5.5 Täydellisen latauksen teoriassa vaatima aika: …

6. PYÖRÄNTUENTA

6.1 Renkaat ja pyörät

Rengas-/pyöräyhdistelmä(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja keskipoikkeama(t). …

Akselit

6.1.1.1.1 Akseli 1: …

6.1.1.1.2 Akseli 2: …

6.1.1.1.3 Akseli 3: …

6.1.1.1.4 Akseli 4: jne…

Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja: …

Akselit

6.1.2.1.1 Akseli 1: …

6.1.2.1.2 Akseli 2: …

6.1.2.1.3 Akseli 3: …

6.1.2.1.4 Akseli 4: jne…

6.1.3 Ajoneuvon valmistajan suosittelema(t) rengaspaine(et): … kPa

7. KORI

Istuimet: …

7.1.1 Istuinten lukumäärä: …

8. HITAUSMASSA

8.1 Koko etuakselin ekvivalenttinen hitausmassa: …

8.2 Koko taka-akselin ekvivalenttinen hitausmassa: …

(1) Muille kuin tavanomaisille moottoreille tai järjestelmille valmistajan on annettava edellä pyydettyjä vastaavat tiedot.

(2) Tarpeeton yliviivataan.

(3) Toleranssit määritettävä.

(4) Soveltuvin osin.

LIITE 3

SÄHKÖISTÄ HYBRIDIVOIMALAITETTA KÄYTTÄVÄN AJONEUVON OLENNAISET PIIRTEET JA TIEDOT TESTIEN SUORITTAMISESTA

Seuraavat tiedot on tarvittaessa toimitettava kolmena kappaleena ja niissä on oltava tiivistelmä.

1. YLEISTÄ

1.1 Merkki (valmistajan nimi): …

1.2 Tyyppi ja kaupallinen kuvaus (luetellaan kaikki vaihtoehdot): …

Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon: …

1.3.1 Näiden merkintöjen sijainti: …

1.4 Ajoneuvoluokka: …

1.5 Valmistajan nimi ja osoite: …

1.6 Valmistajan valtuutetun edustajan nimi ja osoite tarvittaessa: …

2. AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

2.1 Valokuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta: …

2.2 Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, kytkentä muihin akseleihin): …

3. MASSAT (kilogrammoina) (viitataan piirustukseen tarvittaessa)

3.2 Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna: …

4. VOIMALAITTEEN JA VOIMALAITTEEN OSIEN KUVAUS

4.1 Hybridisähköajoneuvon kuvaus

4.1.1 Hybridisähköajoneuvon luokka: Sähköverkosta ladattava/pelkästään polttomoottorilla ladattava (1)

Käyttötavan vaihtokytkin:

on/ei ole (1)

Valittavissa olevat toimintatilat:

Pelkkä sähkö:

kyllä/ei (1)

Pelkkä polttoaine:

kyllä/ei (1)

Hybriditilat

kyllä/ei (1) (jos kyllä, lyhyt kuvaus)

Sähköisen hybridivoimalaitteen yleinen kuvaus

4.1.3.1 Piirustus sähköisen hybridivoimalaitteen kokoonpanosta (polttomoottorin/moottorin/voimansiirron yhdistelmä (1)): …

4.1.3.2 Yleinen kuvaus hybridivoimalaitteen toimintaperiaatteesta: …

4.1.4 Ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde (liitteen 9 mukaisesti): … km

4.1.5 Valmistajan esivakautussuositus: …

4.2 Polttomoottori

4.2.1 Moottorin valmistaja: …

Valmistajan merkitsemä moottorin numerotunnus (merkittynä moottoriin tai muut tunnistustavat): …

4.2.2.1 Toimintaperiaate: ottomoottori/puristussytytys, nelitahti/kaksitahti (1)

Sylintereiden lukumäärä, järjestely ja sytytysjärjestys: …

4.2.2.2.1 Sylinterin läpimitta (2): … mm

4.2.2.2.2 Iskunpituus (2): … mm

4.2.2.3 Sylinteritilavuus (3): … cm3

4.2.2.4 Volumetrinen puristussuhde (4): …

4.2.2.5 Piirustukset palotilasta ja männänpäästä: …

4.2.2.6 Joutokäynti (4): …

4.2.2.7 Valmistajan ilmoittama hiilimonoksidipitoisuus pakokaasun tilavuudesta moottorin käydessä joutokäyntiä: … prosenttia (valmistajan eritelmien mukaisesti) (4)

4.2.2.8 Enimmäisnettoteho: … kW nopeudella … min–1

Polttoaine: bensiini/lyijytön bensiini/dieselöljy/nestekaasu/maakaasu (1)

4.2.3.1 Tutkimusoktaaniluku (RON): …

4.2.4 Polttoaineen syöttöjärjestelmä

Kaasuttimella/kaasuttimilla: kyllä/ei (1)

4.2.4.1.1 Merkki (merkit): …

4.2.4.1.2 Tyyppi (tyypit): …

4.2.4.1.3 Lukumäärä: …

Säädöt (4)

4.2.4.1.4.1 Suuttimet: …

4.2.4.1.4.2 Kaasuttimen kurkut: …

4.2.4.1.4.3 Kohokammion pinnakorkeus: …

4.2.4.1.4.4 Kohon massa: …

4.2.4.1.4.5 Kohon neula: …

Kylmäkäynnistysjärjestelmä: käsikäyttöinen/automaattinen (1)

4.2.4.1.5.1 Toimintaperiaate: …

4.2.4.1.5.2 Toimintarajat/säädöt (1) (4): …

Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan dieselmoottorit): kyllä/ei (1)

4.2.4.2.1 Järjestelmän kuvaus: …

4.2.4.2.2 Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio (1)

Ruiskutuspumppu

4.2.4.2.3.1 Merkki (merkit): …

4.2.4.2.3.2 Tyyppi (tyypit): …

4.2.4.2.3.3 Suurin polttoaineen virtausmäärä (1) (4): … mm3/isku tai jakso pumpun pyörintänopeudella (1) (4): … min–1 tai ominaiskaavio: …

4.2.4.2.3.4 Suihkutuksen ennakkosäätölaite (4): …

4.2.4.2.3.5 Ruiskutusennakon käyrä (4): …

4.2.4.2.3.6 Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (1)

Rajoitin

4.2.4.2.4.1 Tyyppi: …

Ruiskutuksen katkaisupiste: …

4.2.4.2.4.2.1 Ryntäysnopeus kuormitettuna: … min–1

4.2.4.2.4.2.2 Ryntäysnopeus kuormittamattomana: … min–1

4.2.4.2.4.3 Joutokäyntinopeus: … min–1

Ruiskutussuutin (-suuttimet):

4.2.4.2.5.1 Merkki (merkit): …

4.2.4.2.5.2 Tyyppi (tyypit): …

4.2.4.2.5.3 Avautumispaine (4): … kPa tai ominaiskaavio: …

Kylmäkäynnistysjärjestelmä

4.2.4.2.6.1 Merkki (merkit): …

4.2.4.2.6.2 Tyyppi (tyypit): …

4.2.4.2.6.3 Kuvaus: …

Apukäynnistyslaite

4.2.4.2.7.1 Merkki (merkit): …

4.2.4.2.7.2 Tyyppi (tyypit): …

4.2.4.2.7.3 Kuvaus: …

Polttoaineen ruiskutuksella (ainoastaan ottomoottorit): kyllä/ei (1)

4.2.4.3.1 Järjestelmän kuvaus: …

4.2.4.3.2 Toimintaperiaate (1): imusarja (yksi/monipiste)/suora ruiskutus/muu (määritellään)

Ohjausyksikkö – tyyppi (tai nro): …	annettavat tiedot jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta; muiden järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot
Polttoaineen säädin – tyyppi: …
Ilmanvirtausanturi – tyyppi: …
Polttoaineen jakaja – tyyppi: …
Paineen säädin – tyyppi: …
Mikrokytkin – tyyppi: …
Joutokäynnin säätöruuvi – tyyppi: …
Kuristustila – tyyppi: …
Jäähdytysnesteen lämpötila-anturi – tyyppi: …
Ilman lämpötila-anturi – tyyppi: …
Ilman lämpötilakytkin – tyyppi: …

Suoja elektromagneettisia häiriöitä vastaan: …

Kuvaus ja/tai piirustus: …

4.2.4.3.3 Merkki (merkit): …

4.2.4.3.4 Tyyppi (tyypit): …

4.2.4.3.5 Ruiskutussuuttimet: Avautumispaine (4): … kPa tai ominaiskaavio (4): …

4.2.4.3.6 Suihkutuksen ennakkosäätölaite: …

Kylmäkäynnistysjärjestelmä: …

4.2.4.3.7.1 Toimintaperiaate (-periaatteet): …

4.2.4.3.7.2 Toimintarajat/säädöt (1) (4): …

Syöttöpumppu

4.2.4.4.1 Paine (4): … kPa tai ominaiskaavio: …

Sytytys

4.2.5.1 Merkki (merkit): …

4.2.5.2 Tyyppi (tyypit): …

4.2.5.3 Toimintaperiaate: …

4.2.5.4 Sytytysennakkokäyrä (4): …

4.2.5.5 Staattinen sytytyksen ajoitus (4): … astetta ennen yläkuolokohtaa

4.2.5.6 Katkojan kärkiväli (4): …

4.2.5.7 Katkojan kosketuskulma (4): …

Sytytystulpat

4.2.5.8.1 Merkki: …

4.2.5.8.2 Tyyppi: …

4.2.5.8.3 Sytytystulppien kärkiväli: … mm

Sytytyspuola

4.2.5.9.1 Merkki: …

4.2.5.9.2 Tyyppi: …

Sytytyskondensaattori

4.2.5.10.1 Merkki: …

4.2.5.10.2 Tyyppi: …

4.2.6 Jäähdytysjärjestelmä: neste/ilma (1)

Imujärjestelmä:

Ahdin: kyllä/ei (1)

4.2.7.1.1 Merkki (merkit): …

4.2.7.1.2 Tyyppi (tyypit): …

4.2.7.1.3 Järjestelmän kuvaus (suurin ahtopaine: … kPa, ohivirtausläppä)

4.2.7.2 Välijäähdytin: kyllä/ei (1)

Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.): …

4.2.7.3.1 Imusarjan kuvaus (piirustukset ja/tai valokuvat): …

Ilmansuodatin, piirustukset: …, tai

4.2.7.3.2.1 Merkki (merkit): …

4.2.7.3.2.2 Tyyppi (tyypit): …

Imuäänen vaimennin, piirustukset: …, tai

4.2.7.3.3.1 Merkki (merkit): …

4.2.7.3.3.2 Tyyppi (tyypit): …

Pakojärjestelmä

4.2.8.1 Pakojärjestelmän kuvaus ja piirustukset: …

Venttiilin ajoitus tai vastaavat tiedot:

4.2.9.1 Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden: …

4.2.9.2 Vertailu- ja/tai säätöalueet (1): …

Käytettävä voiteluaine:

4.2.10.1 Merkki: …

4.2.10.2 Tyyppi: …

Ilman pilaantumisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet:

4.2.11.1 Laitteet kampikammiokaasujen kierrättämiseksi (kuvaus ja piirustukset): …

Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos sellaisia on eikä niitä mainita muissa kohdissa): …

Katalysaattori: kyllä/ei (1)

4.2.11.2.1.1 Katalysaattoreiden ja katalyyttielementtien lukumäärä: …

4.2.11.2.1.2 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) mitat ja muoto (tilavuus, …): …

4.2.11.2.1.3 Katalysaattorin toimintatapa: …

4.2.11.2.1.4 Jalometallien kokonaissisältö: …

4.2.11.2.1.5 Suhteellinen pitoisuus: …

4.2.11.2.1.6 Substraatti (rakenne ja materiaali): …

4.2.11.2.1.7 Kennotiheys: …

4.2.11.2.1.8 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) kotelointityyppi: …

4.2.11.2.1.9 Katalysaattorin (katalysaattoreiden) sijainti (paikka ja vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

Happianturi: tyyppi …

4.2.11.2.1.10.1 Happianturin sijainti: …

4.2.11.2.1.10.2 Happianturin säätöalue: …

Ilman suihkutus: kyllä/ei (1)

4.2.11.2.2.1 Tyyppi (ilmapulssi, ilmapumppu jne.): …

Pakokaasun takaisinkierrätys: kyllä/ei (1)

4.2.11.2.3.1 Ominaisuudet (virtausmäärä, …): …

4.2.11.2.4 Haihtumispäästöjen valvontajärjestelmä:

Laitteiden yksityiskohtainen kuvaus ja niiden viritystila: …

Piirustus haihtumispäästöjen valvontajärjestelmästä: …

Piirustus hiilisäiliöstä: …

Piirustus polttoainesäiliöstä tilavuus- ja materiaalitietoineen: …

Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

4.2.11.2.5.1 Hiukkasloukun mitat ja muoto (tilavuus): …

4.2.11.2.5.2 Hiukkasloukun tyyppi ja rakenne: …

4.2.11.2.5.3 Hiukkasloukun sijainti (vertailuetäisyys pakojärjestelmässä): …

4.2.11.2.6 Muut järjestelmät (kuvaus ja toimintaperiaate): …

4.3 Ajoakku/energianvarastointilaite

Kuvaus energianvarastointilaitteesta: (akku, varaaja, vauhtipyörä/generaattori …): …

4.3.1.1 Merkki: …

4.3.1.2 Tyyppi: …

4.3.1.3 Tunnistusnumero: …

4.3.1.4 Sähkökemiallisen kytkennän laatu: …

4.3.1.5 Energia: … (akun osalta: jännite ja Ah-teho 2 tunnissa, varaajan osalta: J, …)

4.3.1.6 Latauslaite: ajoneuvossa/ulkoinen/ei ole (1)

4.4 Sähkölaitteet (kuvataan kukin sähkölaite erikseen)

4.4.1 Merkki: …

4.4.2 Tyyppi: …

Ensisijainen käyttö: ajomoottori/generaattori (1)

4.4.3.1 Käytettäessä ajomoottorina: yksi moottori/monta moottoria (1) (lukumäärä): …

4.4.4 Suurin teho: … kW

Toimintaperiaate:

4.4.5.1 Tasavirta/vaihtovirta/vaiheiden lukumäärä (1): …

4.4.5.2 erillinen heräte/sarja/yhdistelmä (1)

4.4.5.3 synkroninen/asynkroninen (1)

4.5 Voimalaitteen ohjausyksikkö

4.5.1 Merkki: …

4.5.2 Tyyppi: …

4.5.3 Tunnistusnumero: …

4.6 Tehonsäädin

4.6.1 Merkki: …

4.6.2 Tyyppi: …

4.6.3 Tunnistusnumero: …

4.7 Voimansiirto

Kytkin (tyyppi): …

4.7.1.1 Suurin momentinmuuntosuhde: …

Vaihdelaatikko: …

4.7.2.1 Tyyppi: …

4.7.2.2 Sijainti moottoriin nähden: …

4.7.2.3 Ohjausmenetelmä: …

4.7.3 Välityssuhteet:

	Vaihteiston sisäiset välityssuhteet	Vetopyörästön välityssuhteet	Kokonaisvälityssuhteet
Suurin CVT:n (5) osalta
1
2
3
4, 5, muut
Pienin CVT:n (5) osalta
Peruutus

5. PYÖRÄNTUENTA

5.1 Renkaat ja pyörät

Rengas/pyöräyhdistelmät(t) (ilmoitetaan renkaiden kokomerkintä, pienin kantavuusluku, pienin nopeusluokkamerkki; ilmoitetaan pyörien vanteen koko (koot) ja keskipoikkeama(t): …

Akselit

5.1.1.1.1 Akseli 1: …

5.1.1.1.2 Akseli 2: …

5.1.1.1.3 Akseli 3: …

5.1.1.1.4 Akseli 4: jne. …

Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja: …

Akselit

5.1.2.1.1 Akseli 1: …

5.1.2.1.2 Akseli 2: …

5.1.2.1.3 Akseli 3: …

5.1.2.1.4 Akseli 4: jne. …

5.1.3 Ajoneuvon valmistajan suosittelema(t) rengaspaine(et): … kPa

6. KORI

Istuimet: …

6.1.1 Istuinten lukumäärä: …

7. HITAUSMASSA

7.1 Koko etuakselin ekvivalenttinen hitausmassa: …

7.2 Koko taka-akselin ekvivalenttinen hitausmassa: …

(1) Tarpeeton yliviivataan.

(2) Arvo on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.

(3) Arvo lasketaan käyttämällä arvoa π = 3,1416 ja se pyöristetään lähimpään cm3:iin.

(4) Määritetään toleranssi.

(5) Portaattomasti säätyvä vaihteisto.

LIITE 4

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)

antanut:

Viranomaisen nimi:

…

ajoneuvotyypin (2):

HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMISESTA

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMISESTA

TUOTANNON PÄÄTTYMISESTÄ

säännön nro 101 nojalla.

Hyväksyntänumero: …

Laajentamisen numero: …

1. Ajoneuvon kauppanimi tai merkki: …

2. Ajoneuvotyyppi: …

3. Ajoneuvoluokka: …

4. Valmistajan nimi ja osoite: …

5. Valmistajan edustajan nimi ja osoite tarvittaessa: …

Ajoneuvon kuvaus: …

6.1 Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …

6.2 Suurin sallittu massa: …

6.3 Korin tyyppi: henkilöauto, farmariauto, coupé (2)

6.4 Vetävät pyörät: etupyörävetoinen/takapyörävetoinen/nelipyörävetoinen (2)

6.5 Pelkkä sähköajoneuvo: kyllä/ei (2)

Sähkökäyttöinen hybridiajoneuvo: kyllä/ei (2)

6.6.1 Hybridisähköajoneuvon luokka: Sähköverkosta ladattava / pelkästään polttomoottorilla ladattava (2)

6.6.2 Käyttötavan vaihtokytkin: on / ei ole (2)

6.7 Polttomoottori

6.7.1 Sylinteritilavuus: …

6.7.2 Polttonesteen syöttö: kaasutin/ruiskutus (2)

6.7.3 Valmistajan suosittelema polttoaine: …

6.7.4 Kun kyseessä on nestekaasu tai maakaasu (2), testin vertailupolttoaine (esim. G20, G25): …

6.7.5 Moottorin suurin teho: … kW nopeudella: … min–1

6.7.6 Ahdin: kyllä/ei (2)

6.7.7 Sytytys: puristussytytysmoottori/ottomoottori (mekaaninen tai elektroninen) (2)

6.8 Voimalaite (pelkissä sähköajoneuvoissa tai sähköisissä hybridiajoneuvoissa) (2)

6.8.1 Enimmäisnettoteho: … kW nopeudella: … – … min–1

6.8.2 30 minuutin enimmäisteho: … kW

6.8.3 Toimintaperiaate: …

6.9 Ajoakku (pelkissä sähköajoneuvoissa tai sähköisissä hybridiajoneuvoissa)

6.9.1 Nimellisjännite: … V

6.9.2 Kapasiteetti (2 h:ssa): … Ah

6.9.3 Akun 30 minuutin enimmäisteho: … kW

6.9.4 Latauslaite: ajoneuvossa/ulkoinen (2)

6.10 Voimansiirto

6.10.1 Vaihteiston tyyppi: käsikäyttöinen/automaattinen/portaaton (2)

6.10.2 Vaihteiden lukumäärä: …

6.10.3 Kokonaisvälityssuhteet (joissa on otettu huomioon renkaan vierimissäde kuormitettuna): ajoneuvon nopeus (km/h) jaettuna moottorin pyörimisnopeudella (ilmaistuna tuhansina kierroksina minuutissa (min–1):

Ykkösvaihde: …

Kakkosvaihde …

Kolmosvaihde: …

Nelosvaihde: …

Viitosvaihde: …

Ylivaihde: …

6.10.4 Lopullinen välityssuhde: …

6.11 Renkaat

Tyyppi: …

Mitat: …

Yhdellä pyörähdyksellä kuljettu matka kuormitettuna: …

7. TESTITULOKSET

7.1 Polttomoottorilla varustettu ajoneuvo ja sähköinen hybridiajoneuvo, joka ei ole ulkopuolelta ladattava (2)

CO2-päästöjen massa

7.1.1.1 Kaupunkiolosuhteissa: … g/km

7.1.1.2 Maantieolosuhteissa: … g/km

7.1.1.3 Yhdistetty: … g/km

Polttoaineen kulutus (3) (4)

7.1.2.1 Polttoaineenkulutus (kaupunkiolosuhteet): … l/100 km

7.1.2.2 Polttoaineenkulutus (maantieolosuhteet): … l/100 km

7.1.2.3 Polttoaineenkulutus (yhdistetty): … l/100 km

7.1.3 Kun kyseessä ovat polttomoottorikäyttöiset ajoneuvot, jotka on varustettu tämän säännön 2.16 kohdassa määritellyllä jaksottaisesti regeneroituvalla päästöjen vähentämisjärjestelmällä, testitulokset kerrotaan liitteestä 10 saatavalla tekijällä Ki.

7.2 Pelkästään sähkökäyttöiset ajoneuvot (2)

Energiankulutuksen mittaaminen

7.2.1.1 Sähköenergian kulutus: … Wh/km

7.2.1.2 Kokonaisaika, jona testijaksolla poikettiin toleransseista: … s

Toimintasäteen mittaaminen

7.2.2.1 Toimintasäde: … km

7.2.2.2 Kokonaisaika, jona testijaksolla poikettiin toleransseista: … s

7.3 Sähköverkosta ladattava sähköinen hybridiajoneuvo:

7.3.1 CO2-päästöjen massa (Edellytys A, yhdistetty (5)): … g/km

7.3.2 CO2-päästöjen massa (Edellytys B, yhdistetty (5)): … g/km

7.3.3 CO2-päästöjen massa (painotettu, yhdistetty (5)): … g/km

7.3.4 Polttoaineenkulutus (Edellytys A, yhdistetty (5)): … l/100 km

7.3.5 Polttoaineenkulutus (Edellytys B, yhdistetty (5)): … l/100 km

7.3.6 Polttoaineenkulutus (painotettu, yhdistetty (5)): … l/100 km

7.3.7 Sähköenergiankulutus (Edellytys A, yhdistetty (5)): … Wh/km

7.3.8 Sähköenergiankulutus (Edellytys B, yhdistetty (5)): … Wh/km

7.3.9 Sähköenergiankulutus (painotettu ja yhdistetty (5)): … Wh/km

7.3.10 Sähkökäyttöinen toimintasäde: … km

8. Päivä, jona ajoneuvo toimitettiin hyväksyttäväksi: …

9. Hyväksyntätestauksesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: …

10. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen numero: …

11. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen päiväys: …

12. Hyväksyntä myönnetty/laajennettu/evätty/peruutettu (2)

13. Laajennuksen syyt (tarvittaessa): …

14. Huomautukset: …

15. Hyväksyntämerkin sijainti ajoneuvossa: …

16. Sijainti: …

17. Päiväys: …

18. Allekirjoitus: …

(1) Hyväksynnän myöntäneen / hyväksyntää laajentaneen / hyväksynnän evänneen / hyväksynnän peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. tässä säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2) Tarpeeton yliviivataan.

(3) Toistetaan bensiinille ja kaasumaiselle polttoaineelle, jos kyseessä on ajoneuvo, jossa voidaan käyttää bensiiniä tai kaasumaista polttoainetta.

(4) Korvataan maakaasukäyttöisten ajoneuvojen osalta yksikkö ”l/100 km” yksiköllä ”m3/km”.

(5) Mitattu yhdistetyllä testijaksolla, eli osat yksi (kaupunkiajo) ja kaksi (maantieajo) yhdessä.

LIITE 5

TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKKIEN SIJOITTELU

MALLI A

(Ks. tämän säännön 4.4 kohta)

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittauksen tai sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta säännön nro101 nojalla hyväksyntänumerolla 002492. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 101 vaatimusten mukaisesti säännön ollessa alkuperäisessä muodossaan.

MALLI B

(Ks. tämän säännön 4.5 kohta)

Edellä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 101 ja nro 83 (1) perusteella. Hyväksyntänumerojen kaksi ensimmäistä numeroa osoittavat, että hyväksyntäpäivänä sääntö nro 101 oli alkuperäisessä muodossaan ja sääntöön nro 83 oli tehty 02-sarjan muutokset.

(1) Tämä numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.

LIITE 6

AINOASTAAN POLTTOMOOTTORIA KÄYTTÄVIEN AJONEUVOJEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN JA POLTTOAINEENKULUTUKSEN MITTAUSMENETELMÄ

1. TESTIN KUVAUS

1.1 Ainoastaan polttomoottoria käyttävien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt (CO2) ja polttoaineenkulutus on mitattava ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteessä 4 määritellyn testityypin I mukaisella menettelyllä.

1.2 Kyseisen ajojakson osan yksi (kaupunkiajo) ja osan kaksi (maantieajo) hiilidioksidipäästöt (CO2) ja polttoaineenkulutus on määritettävä erikseen.

Ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteessä 4 määritettyjen edellytysten lisäksi sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

1.3.1 Käytössä saa olla ainoastaan laitteita, jotka ovat välttämättömiä ajoneuvon käyttämiseksi testin aikana. Jos ajoneuvossa on käsikäyttöinen moottorin tuloilman lämpötilan säätölaite, sen on oltava siinä asennossa, jota valmistaja suosittelee käytettäväksi testin aikana vallitsevassa ympäristön lämpötilassa. Yleisesti ottaen ajoneuvon normaalikäytön edellyttämien lisälaitteiden on oltava käytössä.

1.3.2 Mikäli jäähdyttimen tuuletin on lämpötilaohjattu, sen on oltava ajoneuvon normaalikäyttöä vastaavassa tilassa. Matkustamon lämmitysjärjestelmän on oltava kytkettynä pois päältä samoin kuin ilmastointijärjestelmänkin, mutta näiden järjestelmien kompressorien on oltava toiminnassa normaalisti.

1.3.3 Mikäli ajoneuvossa on ahdin, sen on testin aikana oltava normaalissa käyttökunnossa.

1.3.4 Kaikkien käytettävien voiteluaineiden on oltava valmistajan kyseiselle ajoneuvolle antamien suositusten mukaisia, ja ne on eriteltävä testausselosteessa.

1.3.5 Renkaiden on oltava ajoneuvon valmistajan ensiasennusrenkaiksi suosittelemaa tyyppiä, ja niiden ilmanpaineen on oltava testissä käytettävälle kuormitukselle ja nopeuksille annettujen suositusten mukaiset. Paineet on mainittava testausselosteessa.

1.4 Hiilidioksidi- ja polttoaineenkulutusarvojen laskeminen

Hiilidioksidipäästöjen massa, ilmaistuna yksikköinä g/km, on laskettava mittaustuloksista käyttämällä ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 lisäyksessä 8 määriteltyjä säännöksiä.

1.4.1.1 Tätä laskelmaa varten CO2:n tiheys on QCO2 = 1,964 g/l.

1.4.2 Polttoaineenkulutusarvot on laskettava hiilivety-, hiilimonoksidi- ja hiilidioksidipäästöistä, jotka on määritetty mittaustuloksista käyttämällä ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 lisäyksessä 8 määriteltyjä säännöksiä.

1.4.3 Polttoaineenkulutus litroina 100 km kohti (bensiinin, nestekaasun tai dieselöljyn osalta) tai kuutiometreinä 100 km kohti (maakaasun osalta) lasketaan seuraavien kaavojen avulla:

a)	ajoneuvot, joissa on bensiinikäyttöinen ottomoottori: FC = (0,1154/D) · [(0,866 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)]

ajoneuvot, joissa on nestekaasukäyttöinen ottomoottori:

FCnorm = (0,1212/0,538) · [(0,825 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)]

Jos testissä käytetyn polttoaineen koostumus poikkeaa normalisoidun kulutuksen laskemisessa tarkoitetuksi käytettävästä koostumuksesta, voidaan valmistajan pyynnöstä käyttää seuraavaa korjauskerrointa cf:

FCnorm = (0,1212/0,538) · (cf) · [(0,825 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)]

Korjauskerroin cf, jota voidaan käyttää, määritellään seuraavasti:

cf = 0,825 + 0,0693 · nactual

jossa:

nactual= käytetyn polttoaineen todellinen vety-hiilisuhde

c)	ajoneuvot, joissa on maakaasukäyttöinen ottomoottori: Fcnorm = (0,1336/0,654) · [(0,749 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)]

ajoneuvot, joissa on puristussytytysmoottori:

FC = (0,1155/D) · [(0,866 · HC) + (0,429 · CO) + (0,273 · CO2)]

Näissä kaavoissa:

FC	=	polttoaineen kulutus litroina 100 km kohti (bensiinin, nestekaasun tai dieselöljyn osalta) tai kuutiometreinä 100 km kohti (maakaasun osalta)
HC	=	mitatut hiilivetypäästöt, g/km
CO	=	mitatut hiilimonoksidipäästöt, g/km
CO2	=	mitatut hiilidioksidipäästöt, g/km
D	=	testipolttoaineen tiheys.

Kaasumaisten polttoaineiden osalta tämä tarkoittaa tiheyttä 15 °C:n lämpötilassa.

LIITE 7

AINOASTAAN SÄHKÖISTÄ VOIMALAITETTA KÄYTTÄVIEN AJONEUVOJEN SÄHKÖENERGIAN KULUTUKSEN MITTAUSMENETELMÄ

1. TESTIN KULKU

1.1 Kokoonpano

Testi koostuu kahdesta osasta (ks. kuvio 1):

a)	kaupunkiajojakso, joka koostuu neljästä kaupunkiajon perusjaksosta;

b)	maantieajojakso.

Mikäli ajoneuvossa on useampivaihteinen vaihdelaatikko, testin tekijä vaihtaa vaihteita valmistajan suositusten mukaan.

Mikäli ajoneuvon kuljettajalla on mahdollisuus valita on erilaisia ajotila-asetuksia, on valittava se, joka parhaiten vastaa tavoitekäyrää.

Kuva 1

Testin kulku – M1- ja N1-ajoneuvoluokat

Teorettinen etäisyys	=	11 022 m
Keskimääräinen nopeus	=	33,6 km/h

1.2 Kaupunkiajosykli

Kaupunkiajojakso koostuu neljästä 195 sekunnin mittaisesta perusjaksosta ja kestää kaikkiaan 780 sekuntia.

Kaupunkiajon perusjakson kuvaus on esitetty kuvassa 2 ja taulukossa 1.

Kuva 2

Kaupunkiajon perusjakso (195 sekuntia)

Taulukko 1

Kaupunkiajon perusjakso

Toiminta nro	Toimintatyyppi	Tila nro	Kiihdytys (m/s2)	Nopeus (km/h)	Toiminta kesto (s)	Tila kesto (s)	Yhteensä aika (s)
1	Pysäytetty	1	0,00	0	11	11	11
2	Kiihdytys	2	1,04	0–15	4	4	15
3	Tasainen nopeus	3	0,00	15	8	8	23
4	Hidastus	4	–0,83	15–0	5	5	28
5	Pysäytetty	5	0,00	0	21	21	49
6	Kiihdytys	6	0,69	0–15	6	12	55
7	Kiihdytys		0,79	15–32	6		61
8	Tasainen nopeus	7	0,00	32	24	24	85
9	Hidastus	8	–0,81	32–0	11	11	96
10	Pysäytetty	9	0,00	0	21	21	117
11	Kiihdytys	10	0,69	0–15	6	26	123
12	Kiihdytys		0,51	15–35	11		134
13	Kiihdytys		0,46	35–50	9		143
14	Tasainen nopeus	11	0,00	50	12	12	155
15	Hidastus	12	–0,52	50–35	8	8	163
16	Tasainen nopeus	13	0,00	35	15	15	178
17	Hidastus	14	–0,97	35–0	10	10	188
18	Pysäytetty	15	0,00	0	7	7	195

Yleistä	aikana (s)	prosentteina
Pysäytetty	60	30,77
Kiihdytys	42	21,54
Tasainen nopeus	59	30,26
Hidastus	34	17,44
Yhteensä	195	100,00

Keskinopeus (km/h)	18,77
Toiminta-aika (s)	195
Teoreettinen etäisyys kaupunkiajosyklin perusosaa kohden (m)	1 017
Teoreettinen etäisyys neljää kaupunkiajosyklin perusosaa varten (m)	4 067

1.3 Maantieajo

Maantieajojakson kuvaus on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 2.

Kuva 3

Maantieajojakso (400 sekuntia)

Huom.: Menettely tapauksissa, joissa ajoneuvo ei saavuttanut tässä käyrässä vaadittuja nopeuksia, on esitetty 1.4 kohdassa.

Taulukko 2

Maantieajo

Toiminta nro	Toimintatyyppi	Tila nro	Kiihdytys (m/s2)	Nopeus (km/h)	Toiminta kesto (s)	Tila kesto (s)	Yhteensä aika (s)
1	Pysäytetty	1	0,00	0	20	20	20
2	Kiihdytys	2	0,69	0–15	6	41	26
3	Kiihdytys		0,51	15–35	11		37
4	Kiihdytys		0,42	35–50	10		47
5	Kiihdytys		0,40	50–70	14		61
6	Tasainen nopeus	3	0,00	70	50	50	111
7	Hidastus	4	–0,69	70–50	8	8	119
8	Tasainen nopeus	5	0,00	50	69	69	188
9	Kiihdytys	6	0,43	50–70	13	13	201
10	Tasainen nopeus	7	0,00	70	50	50	251
11	Kiihdytys	8	0,24	70–100	35	35	286
12	Tasainen nopeus	9	0,00	100	30	30	316
13	Kiihdytys	10	0,28	100–120	20	20	336
14	Tasainen nopeus	11	0,00	120	10	10	346
15	Hidastus	12	–0,69	120–80	16	34	362
16	Hidastus		–1,04	80–50	8		370
17	Hidastus		–1,39	50–0	10		380
18	Pysäytetty	13	0,00	0	20	20	400

Yleistä	aikana (s)	prosentteina
Pysäytetty	40	10,00
Kiihdytys	109	27,25
Tasainen nopeus	209	52,25
Hidastus	42	10,50
Yhteensä	400	100,00

Keskinopeus (km/h)	62,60
Toiminta-aika (s)	400
Teoreettinen etäisyys (m)	6 956

1.4 Toleranssi

Toleranssit on esitetty kuvassa 4.

Kuva 4

Nopeuden toleranssit

Nopeuden (±2 km/h) ja ajan (±1 s) toleranssit kussakin pisteessä on geometrisesti esitetty kuviossa 4.

Alle 50 km/h:n nopeudessa tämän toleranssin ylitykset sallitaan seuraavasti:

a)	vaihdetta vaihdettaessa alle 5 sekunnin ajan;

b)	sekä enintään viisi kertaa tunnissa muina aikoina, kulloinkin alle 5 sekuntia kerrallaan.

Testausselosteessa on mainittava kokonaisaika, jona testijakson kuluessa poikettiin toleransseista.

Yli 50 km/h:n nopeuksissa toleransseista poikkeaminen on sallittua edellyttäen, että kaasupoljin on täysin pohjaan painettuna.

2. TESTIMENETELMÄ

2.1 Periaate

Tässä kuvatun testimenetelmän avulla voidaan mitata sähköenergian kulutus ilmaistuna wattitunteina kilometriä kohti.

2.2 Suureet, yksiköt ja mittaustarkkuudet

Suure	Yksiköt	Tarkkuus	Erottelutarkkuus
Aika	s	±0,1 s	0,1 s
Etäisyys	m	±0,1 prosenttia	1 m
Lämpötila	°C	±1 °C	1 °C
Nopeus	km/h	±1 prosenttia	0,2 km/h
Massa	kg	±0,5 prosenttia	1 kg
Energia	Wh	±0,2 prosenttia	Luokka 0,2 s IEC 687:n mukaisesti
IEC = International Electrotechnical Commission.

2.3 Ajoneuvo

2.3.1 Ajoneuvon kunto

2.3.1.1 Ajoneuvon renkaissa on oltava ajoneuvon valmistajan suosittelema paine niiden ollessa ympäristön lämpötilassa.

2.3.1.2 Mekaanisia liikkuvia osia voitelevien öljyjen on viskositeetiltaan oltava ajoneuvon valmistajan suositusten mukaiset.

2.3.1.3 Valaisimien, valaistujen merkinantolaitteiden ja lisälaitteiden on oltava kytkettyinä pois päältä testauksessa ja ajoneuvon normaalissa päiväkäytössä tarvittavia laitteita lukuun ottamatta.

2.3.1.4 Kaikkien muuhun kuin ajoneuvon liikuttamiseen tarkoitettujen energiaa varastoivien järjestelmien (sähköiset, hydrauliset, pneumaattiset jne.) on oltava ladattuja valmistajan ilmoittamaan enimmäismäärään saakka.

2.3.1.5 Jos akkuja käytetään ympäristön lämpötilaa lämpimämpinä, käyttäjän on noudatettava auton valmistajan suosittelemaa menettelyä pitääkseen akun lämpötilan normaalilla käyttölämpötila-alueella.

Valmistajan edustajan on kyettävä todistamaan, ettei akun lämpötilansäätöjärjestelmää ole kytketty pois käytöstä tai sen tehoa vähennetty.

2.3.1.6 Ajoneuvolla on oltava ajettu vähintään 300 km testiä edeltävien seitsemän päivän aikana käyttäen testiajoneuvoon asennettuja akkuja.

2.4 Toimintatila

Kaikki testit tehdään 20–30 °C:n lämpötilassa.

Testimenetelmässä on seuraavat neljä vaihetta:

a)	Akun alkulataus

b)	Neljästä kaupunkiajon perusjaksosta ja yhdestä maantieajojaksosta koostuvan testisyklin läpikäynti kahteen kertaan

c)	Akun lataaminen

d)	Sähköenergian kulutuksen laskeminen.

Mikäli ajoneuvoa on näiden vaiheiden välillä siirrettävä, se on tehtävä työntämällä (ilman että akku silloin latautuu).

2.4.1 Akun alkulataus

Akun lataaminen käsittää seuraavat toimenpiteet:

2.4.1.1 Akun purkaminen

Menettely alkaa ajoneuvon akun purkamisella ajaen (testiradalla, dynamometrissä tms.) nopeudella, joka vastaa 70 ± 5 prosenttia ajoneuvon puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta.

Purkaminen lakkaa, kun

a)	ajoneuvo ei kykene kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65 prosenttia sen puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta;

b)	tai kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo; tai

c)	kun on ajettu 100 km:n matka.

2.4.1.2 Normaali yön aikana tehtävä lataus

Akku on ladattava seuraavassa kuvatulla tavalla.

2.4.1.2.1 Normaali yön aikana tapahtuva lataaminen

Lataaminen tehdään seuraavasti:

a)	käyttämällä ajoneuvossa olevan latauslaitetta, jos sellainen on;

b)	käyttämällä valmistajan suosittelemaa ulkoista latauslaitetta normaalin latausmenettelyn mukaisesti;

c)	20–30 °C:n lämpötilassa.

Toimenpiteen yhteydessä ei sallita mitään automaattisesti tai manuaalisesti käynnistyviä erikoislatauksia, kuten tasauslatauksia tai huoltolatauksia.

Ajoneuvon valmistajan on vakuutettava, että testin aikana ei ole käytetty mitään erikoislatausta.

2.4.1.2.2 Latauksen lopettamiskriteeri

Lataus lopetetaan 12 tunnin kuluttua, elleivät ajoneuvossa vakiona olevat mittarit selvästi kerro kuljettajalle, ettei akku vielä ole täysin ladattu.

Tässä tapauksessa

Formula

2.4.1.2.3 Täysin ladattu akku

Akku, joka on ladattu yön aikana tapahtuvan lataamisen menettelyn mukaisesti latauksen lopettamiskriteerin täyttymiseen saakka.

2.4.2 Testijakso ja matkan mittaaminen

Selosteessa mainitaan ajanhetki t0, jolloin lataaminen lopetettiin.

Dynamometrin asetukset tehdään tämän liitteen lisäyksessä kuvatulla tavalla.

Aloittaen viimeistään neljän tunnin kuluessa ajanhetkestä t0 dynamometrissä ajetaan kaksi testijaksoa, jotka kumpikin koostuvat neljästä kaupunkiajon perusjaksosta ja yhdestä maantieajojaksosta (testimatka 22 km, testin kesto 40 minuuttia).

Testin lopussa merkitään muistiin kuljettu matka Dtest.

2.4.3 Akun lataaminen

Ajoneuvo on kytkettävä verkkovirtalähteeseen 30 minuutin kuluessa kahdesti ajetun neljästä kaupunkiajon perusjaksosta ja yhdestä maantieajojaksosta koostuvan testijakson jälkeen.

Ajoneuvo ladataan normaalin yön aikana tapahtuvan latauksen menettelyn mukaisesti (ks. tässä liitteessä oleva 2.4.1.2 kohta).

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa E sekä sen syöttöaikaa.

Lataaminen lopetetaan 24 tunnin kuluttua edellisen lataamisen lopetushetkestä (t0).

Huom.:

Mikäli verkkovirran syöttö keskeytyy, mainittua 24 tunnin aikaa jatketaan keskeytyksen kestoaikaa vastaavasti. Latauksen asianmukaisuudesta sovitaan hyväksynnän antavan laboratorion teknisen tutkimusosaston ja ajoneuvon valmistajan kesken.

2.4.4 Sähköenergian kulutuksen laskeminen

Wattitunteina ilmoitettu energia E sekä mitatut latausajat mainitaan testausselosteessa.

Sähköenergian kulutus c määräytyy seuraavan kaavan mukaisesti:

Formula (ilmaistuna yksikköinä Wh/km ja pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun),

jossa Dtest on testin aikana kuljettu etäisyys (km).

Lisäys liitteeseen 7

Ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävän ajoneuvon tieoloja vastaavassa kuormituksessa käyttämän kokonaistehon määrittäminen ja dynamometrin kalibrointi

1. JOHDANTO

Tämän lisäyksen tarkoituksena on määritellä menetelmä, jolla mitataan ajoneuvon tieoloissa käyttämän kokonaistehon määrä ±4 prosentin tilastollisella tarkkuudella vakionopeudella sekä toistetaan tämä mitattu tieoloissa käytetty teho dynamometrissä ±5 prosentin tarkkuudella.

2. TESTIRADAN OMINAISUUDET

Testiradan on oltava tasainen ja suora, eikä siinä saa olla esteitä tai tuulikuormaa, jotka vaikuttaisivat haitallisesti tehonmittausarvojen toistettavuuteen.

Testiradan pituussuuntainen kallistuma ei saa ylittää ±2 prosenttia. Mainittu kallistuma määritellään testiradan päiden korkeuksien erotuksen ja sen kokonaispituuden suhteena. Lisäksi minkään kahden toisistaan 3 metrin päässä olevan pisteen välillä mitattu paikallinen kallistuma ei saa poiketa tästä pitkittäissuuntaisesta kallistumasta enempää kuin ±0,5 prosenttia.

Testiradan poikittaiskallistuma ei saa ylittää 1,5 prosenttia.

3. ULKOILMAN OLOSUHTEET

3.1 Tuuli

Testin aikana tuulen nopeuden on oltava keskimäärin alle 3 m/s ja puuskissa alle 5 m/s. Lisäksi tuulennopeusvektorin rataan nähden poikittaissuuntaisen komponentin on oltava alle 2 m/s. Tuulen nopeus on mitattava 0,7 m:n korkeudelta radan pinnasta.

3.2 Kosteus

Radan on oltava kuiva.

3.3 Vertailuolosuhteet

Ilmanpaine	H0 = 100 kPa
Lämpötila	T0 = 293 K (20 °C)
Ilman tiheys	d0 = 1,189 kg/m3

3.3.1 Ilman tiheys

3.3.1.1 Testin aikana seuraavassa 3.3.1.2 kohdassa kuvatulla tavalla laskettu ilman tiheys ei saa poiketa vertailuarvosta enempää kuin 7,5 prosenttia.

3.3.1.2 Ilman tiheys lasketaan kaavalla:

Formula

jossa:

dT	on ilman tiheys testin aikana (kg/m3)
d0	on ilman tiheys vertailuoloissa (kg/m3)
HT	on ilmanpaine testin aikana (kPa)
TT	on absoluuttinen lämpötila testin aikana (K).

3.3.2 Ulkoilman olosuhteet:

3.3.2.1 Ympäristön lämpötilan on oltava välillä 5 °C (278 K)–35 °C (308 K) ja ilmanpaineen välillä 91 kPa–104 kPa. Suhteellisen kosteuden on oltava alle 95 prosenttia.

3.3.2.2 Valmistajan suostumuksella testit voidaan kuitenkin tehdä ympäristön lämpötilan ollessa alempi, aina 1 °C:seen asti. Tällöin on käytettävä lämpötilalle 5 °C laskettua korjauskerrointa.

4. AJONEUVON VALMISTELU

4.1 Sisäänajo

Ajoneuvon on oltava normaalissa ajokunnossa ja -säädöissä, ja sillä on oltava takanaan vähintään 300 km:n pituinen totutusajo. Renkaat on ajettava sisään samalla kuin ajoneuvokin, tai niiden kulutuspinnan urasyvyyden on oltava 90–50 prosenttia alkuperäisestä urasyvyydestä.

4.2 Tarkastukset

Seuraavat tarkastukset on tehtävä ajoneuvon valmistajan asianomaiselle käytölle antamien ohjeiden mukaisesti: pyörät, vanteet, renkaat (merkki, tyyppi, paine), ohjausgeometria, jarrujen säätö (laahaamattomuus), etu- ja taka-akselien voitelu, jousituksen ja ajoneuvon maavaran säätö jne. Tarkasta myös, ettei ajoneuvoa jarruteta sähköisesti sen rullatessa.

4.3 Testin valmistelu

4.3.1 Ajoneuvo on lastattava testipainoonsa, mukaan lukien kuljettaja ja mittalaitteet sijoiteltuna tasaisesti eri puolille kuormattavaa tilaa.

4.3.2 Ajoneuvon ikkunoiden on oltava kiinni. Ilmastointilaitteiden, valaisinten ja muiden vastaavien kansien on oltava kiinni.

4.3.3 Ajoneuvon on oltava puhdas.

4.3.4 Juuri ennen testiä ajoneuvo on lämmitettävä normaaliin käyttölämpötilaansa asianmukaisella tavalla.

5. MÄÄRÄNOPEUS V

Määränopeutta tarvitaan määrättäessä ajoneuvon kulkuvastusta vertailunopeudella käyttäen kulkuvastuskäyrää. Kulkuvastuksen määrittämiseksi ajoneuvon nopeuden funktiona vertailunopeuden Vo läheisyydessä on kulkuvastukset mitattava määränopeuksilla V. On mitattava ainakin neljä tai viisi pistettä eri vertailunopeuksilla ja määränopeuksilla.

Taulukossa 1 on esitetty määränopeudet eri ajoneuvoluokille. Vertailunopeudet on merkitty tähdellä (*).

Taulukko 1

Luokka Vmax.	Määränopeus (km/h)
> 130	120 (2)	100	80 (1)	60	40	20
130–100	90	80 (1)	60	40	20	—
100–70	60	50 (1)	40	30	20	—
< 70	50 (2)	40 (1)	30	20	—	—

6. ENERGIAN MUUTOS AJONEUVON VAUHDIN HIDASTUESSA SEN RULLATESSA VAPAASTI

6.1 Tieoloissa käytetyn kokonaistehon määrittäminen

6.1.1 Mittauslaitteisto ja tarkkuus

Mittausvirheiden on oltava pienemmät kuin 0,1 sekuntia ajalle ja ±0,5 km/h nopeudelle.

6.1.2 Testausmenettely

6.1.2.1 Ajoneuvo kiihdytetään nopeuteen, joka on 5 km/h suurempi kuin mittauksen aloitusnopeus.

6.1.2.2 Vaihde laitetaan vapaalle tai voimanlähde kytketään pois.

6.1.2.3 Mitataan aika t1, jossa ajoneuvon nopeus hidastuu nopeudesta:

V2 = V + Δ Vkm/h nopeuteen V1 = V – Δ Vkm/h

jossa:

Δ V ≤ 5 km/h kun nimellisnopeus ≤ 50 km/h

Δ V ≤ 10 km/h kun nimellisnopeus > 50 km/h

6.1.2.4 Tehdään sama testi vastakkaiseen suuntaan ajaen ja mitataan aika t2.

6.1.2.5 Lasketaan aikojen t1 ja t2 keskiarvo T1.

6.1.2.6 Toistetaan testit, kunnes keskiarvon tilastollinen tarkkuus (p)

Formula

on yhtä suuri tai parempi kuin 4 prosenttia (p ≤ 4 prosenttia).

Tilastollinen tarkkuus (p) määritellään:

Formula

jossa:

t	on seuraavassa taulukossa esitetty kerroin
s	on keskihajonta
n	on tehtyjen testien lukumäärä.

n	4	5	6	7	8	9	10
t	3,2	2,8	2,6	2,5	2,4	2,3	2,3
t/	1,6	1,25	1,06	0,94	0,85	0,77	0,73

6.1.2.7 Ajovastuksen voiman laskeminen

Kulkuvastusvoima F määränopeudella V lasketaan seuraavasti:

Formula [N]

jossa:

MHP	on testimassa
Mr	on kaikkien pyörien ja pyörien mukana pyörivien ajoneuvon osien ekvivalenttinen hitausmassa maantierullauksen aikana. Mr on mitattava tai laskettava asianmukaisella tavalla.

6.1.2.8 Radalla määritetty kulkuvastus on redusoitava ympäristön normaalioloja vastaavaksi seuraavalla tavalla:

Fkorjattu = k · Fmitattu

Formula

jossa:

RR	on rullausvastus nopeudella V
RAERO	on ilmanvastus nopeudella V
RT	on kokonaiskulkuvastus = RR + RAERO
KR	on rullausvastuksen lämpötilakorjauskerroin, suuruudeltaan 3,6 × 10–3 °C
t	on ympäristön lämpötila °C tietestin aikana
t0	on ympäristön viitelämpötila = 20 °C
dt	on ilman tiheys testiolosuhteissa
d0	on ilman tiheys vertailuolosuhteissa (20 °C, 100 kPa) = 1,189 kg/m3.

Ajoneuvon valmistajan on täsmennettävä suhteet RR/RT ja RAERO/RT yrityksissä tavanomaisesti saatavissa olevan tiedon perusteella.

Jos arvoja ei ole saatavissa, voidaan käyttää seuraavan kaavan avulla saatavia pyörintä- ja kokonaisvastuksen suhteita, jollei valmistajan ja kyseisen teknisen laitoksen välisestä sopimuksesta muuta johdu:

Formula

jossa:

MHP	on testimassa

sekä tekijät a ja b kullekin nopeudelle ovat seuraavassa taulukossa esitetyn mukaiset:

V (km/h)	a	b
20	7,24 · 10–5	0,82
40	1,59 · 10–4	0,54
60	1,96 · 10–4	0,33
80	1,85 · 10–4	0,23
100	1,63 · 10–4	0,18
120	1,57 · 10–4	0,14

6.2 Dynamometrin säätäminen

Tämän menettelyn tarkoituksena on simuloida dynamometrissä tieolosuhteissa tietyllä nopeudella käytettävää kokonaistehoa.

6.2.1 Mittauslaitteisto ja tarkkuus

Mittauslaitteiden on oltava samantapaiset kuin testiradalla käytettävät.

6.2.2 Testausmenettely

6.2.2.1 Asennetaan ajoneuvo dynamometrille.

6.2.2.2 Vetävien pyörien rengaspaine (kylmänä) säädetään dynamometrissä vaadittavan mukaiseksi.

6.2.2.3 Dynamometrin ekvivalenttinen hitausmassa säädetään taulukon 2 mukaiseksi.

Taulukko 2

Testimassa MHP (kg)	Hitausmassaluokka I (kg)
MHP ≤ 480	455
480 < MHP ≤ 540	510
540 < MHP ≤ 595	570
595 < MHP ≤ 650	625
650 < MHP ≤ 710	680
710 < MHP ≤ 765	740
765 < MHP ≤ 850	800
850 < MHP ≤ 965	910
965 < MHP ≤ 1 080	1 020
1 080 < MHP ≤ 1 190	1 130
1 190 < MHP ≤ 1 305	1 250
1 305 < MHP ≤ 1 420	1 360
1 420 < MHP ≤ 1 530	1 470
1 530 < MHP ≤ 1 640	1 590
1 640 < MHP ≤ 1 760	1 700
1 760 < MHP ≤ 1 870	1 810
1 870 < MHP ≤ 1 980	1 930
1 980 < MHP ≤ 2 100	2 040
2 100 < MHP ≤ 2 210	2 150
2 210 < MHP ≤ 2 380	2 270
2 380 < MHP ≤ 2 610	2 270
2 610 < MHP	2 270

6.2.2.4 Ajoneuvo ja dynamometri lämmitetään tasaiseen käyntilämpötilaan mahdollisimman lähelle tieolosuhteita.

6.2.2.5 Tehdään tässä liitteessä olevassa 6.1.2 kohdassa esitetyt toimenpiteet lukuun ottamatta 6.1.2.4 ja 6.1.2.5 kohtaa sekä korvataan 6.1.2.7 kohdassa esitetyssä kaavassa termi MHP termillä I ja termi Mr termillä Mrm.

6.2.2.6 Säädetään jarrulaitteisto siten, että se vastaa kulkuvastusta puolella kuormalla (tässä liitteessä oleva 6.1.2.8 kohta) ja että ajoneuvon massan ajoradalla ja käytettävän testimassan ekvivalentti-inertian (I) välinen ero otetaan huomioon. Tämä voidaan suorittaa laskemalla tiellä keskimääräinen vapaalla ajettaessa kuluva hidastusaika nopeudesta V2 nopeuteen V1 ja laskemalla sama aika dynamometrillä seuraavien suhteiden avulla:

Formula

jossa:

I	on vauhtipyörää vastaava dynamometrin hitausmassa.
Mrm	on kaikkien vetävien pyörien ja pyörien mukana pyörivien ajoneuvon osien ekvivalenttinen hitausmassa rullauksen aikana Mrm on mitattava tai laskettava asianmukaisella tavalla.

6.2.2.7 Dynamometrin absorboima teho Pa on määritettävä, jotta sama tieolosuhteissa käytetty kokonaisteho voidaan toistaa samalla ajoneuvolle eri päivinä tai samaa tyyppiä olevilla eri dynamometreillä.

(1) Vertailunopeus.

(2) Jos ajoneuvo voi saavuttaa tämän nopeuden.

LIITE 8

SÄHKÖISTÄ HYBRIDIVOIMALAITETTA KÄYTTÄVÄN AJONEUVON HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN, POLTTOAINEENKULUTUKSEN JA SÄHKÖENERGIANKULUTUKSEN MITTAUSMENETELMÄ

1. JOHDANTO

1.1 Tässä liitteessä määritellään ne erityismääräykset, jotka koskevat tämän säännön 2.12.2 (1) kohdassa määriteltyjen sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen tyyppihyväksyntää.

1.2 Yleisenä periaatteena on, että hybridisähköajoneuvojen testit tehdään pelkästään polttomoottoria käyttäviin ajoneuvoihin sovellettavien periaatteiden mukaisesti (liite 6), jollei niitä tällä liitteellä muuteta.

1.3 Ulkopuolelta ladattavat ajoneuvot (jotka on luokiteltu tässä liitteessä olevassa 2 kohdassa) on testattava edellytyksen A edellytyksen B mukaisesti.

Edellytysten A ja B mukaisesti saadut testitulokset ja painotetut keskiarvot ilmoitetaan liitteessä 4 kuvatussa ilmoituslomakkeessa.

1.4 Ajojaksot ja vaihteiden vaihtamiskohdat

1.4.1 Ajoneuvoihin, joissa on käsivälitteinen vaihteisto, sovelletaan ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteessä 4 olevassa lisäyksessä 1 kuvattua ajojaksoa, myös siinä määrättyjä vaihteiden vaihtamiskohtia.

1.4.2 Ajoneuvoihin, joissa on erityinen vaihteidenvaihtostrategia, ei sovelleta säännön nro 83 liitteen 4 lisäyksessä 1 säädettyjä vaihteiden vaihtamiskohtia. Näissä ajoneuvoissa on käytettävä ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteessä 4 olevassa 2.3.3 kohdassa täsmennettyä ajojaksoa. Vaihteiden vaihtamiskohtien osalta näitä ajoneuvoja on ajettava valmistajan sellaisten ohjeiden mukaisesti, jotka sisältyvät tuotantoajoneuvojen kuljettajan käsikirjaan ja jotka osoitetaan teknisellä vaihteiden vaihtovälineellä (kuljettajan tiedoksi).

1.4.3 Ajoneuvoissa, joissa on automaattivaihteisto, on käytettävä ajoneuvon hyväksymishetkellä voimassa olevan säännön nro 83 liitteessä 4 olevassa 2.3.3 kohdassa täsmennettyä ajojaksoa.

1.4.4 Ajoneuvon vakauttamiseen on käytettävä tässä liitteessä määriteltyä osan yksi ja/tai osan kaksi ajojaksojen yhdistelmää.

2. SÄHKÖKÄYTTÖISTEN HYBRIDIAJONEUVOJEN LUOKAT

Ajoneuvon lataus

Sähköverkosta ladattava (2)

(OVC)

Pelkästään polttomoottorilla ladattava (3)

(NOVC)

Käyttötavan vaihtokytkin

Ei ole

3. ULKOPUOLELTA LADATTAVA (OVC) AJONEUVO, JOSSA EI OLE KÄYTTÖTAVAN VAIHTOKYTKINTÄ

3.1 Tehdään kaksi testiä seuraavissa olosuhteissa:

Edellytys A: testi suoritaan ajoneuvolle, jossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite.

Edellytys B: testi suoritetaan ilman sähköenergian/voiman varastointilaitetta minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin).

Sähköenergian/voiman varastointilaitteen lataustilaprofiili tyyppi I -testin eri vaiheissa esitetään lisäyksessä 1.

3.2 Edellytys A

Menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite kuten 3.2.1.1 kohdassa kuvataan.

3.2.1.1 Sähköenergian/voiman varastointilaitteen purkaminen

Ajoneuvon sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan ajamalla (testiradalla, alustadynamometrillä tms.):

—	tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy, tai

—

jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tasaista 50 km/h:n nopeutta ilman polttoainetta käyttävän moottorin käynnistämistä, nopeutta pienennetään, kunnes ajoneuvolla voidaan ajaa määrätty aika tai matka (josta tekninen tutkimuslaitos ja valmistaja sopivat) sellaisella pienemmällä tasaisella nopeudella, jolla polttoainetta käyttävä moottori ei vielä käynnisty,

tai

—	valmistajan suositusten mukaan.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

3.2.2 Ajoneuvon vakauttaminen

3.2.2.1 Puristussytytysmoottorilla varustettujen ajoneuvojen vakauttamista varten käytetään soveltuvan ajojakson osan kaksi jaksoa sekä tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjä soveltuvia vaihteiden vaihtamisohjeita. On ajettava kolme peräkkäistä sykliä.

3.2.2.2 Ottomoottorilla varustetut ajoneuvot vakautetaan soveltuvan ajosyklin yhden osan yksi syklin ja kahden osan kaksi syklin avulla sekä soveltuvien tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

3.2.2.3 Esivakautuksen jälkeen ajoneuvo on pidettävä testaukseen saakka tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona välillä 293–303 K (20–30 °C). Vakauttamista on suoritettava ainakin kuusi tuntia ja jatkettava, kunnes mahdolliset moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilat ovat ±2 K huoneen lämpötilasta, ja sähköenergian/voiman varastointilaite on latautunut täyteen 3.2.2.4 kohdassa kuvatun latauksen tuloksena.

3.2.2.4 Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan seisonnan aikana yön yli jatkuvan normaalin latausmenettelyn mukaisesti 3.2.2.5 kohdassa annettuja määrittelyjä noudattaen.

3.2.2.5 Normaali yön aikana tehtävä lataus

Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan seuraavassa kuvatulla tavalla.

3.2.2.5.1 Normaali yön aikana tapahtuva lataaminen

Lataaminen tehdään seuraavasti:

a)	käyttämällä ajoneuvossa olevan latauslaitetta, jos sellainen on; tai

b)	käyttämällä valmistajan suosittelemaa ulkoista latauslaitetta normaalin latausmenettelyn mukaisesti;

c)	ulkoisen lämpötilan ollessa välillä 20–30 °C.

Toimenpiteen yhteydessä ei sallita mitään automaattisesti tai manuaalisesti käynnistyviä erikoislatauksia, kuten tasauslatauksia tai huoltolatauksia. Valmistajan on vakuutettava, että testin aikana ei ole käytetty mitään erikoislatausta.

3.2.2.5.2 Latauksen lopettamiskriteeri

Lataus lopetetaan 12 tunnin kuluttua, elleivät ajoneuvossa vakiona olevat mittarit selvästi kerro kuljettajalle, ettei sähköenergian/voiman varastointilaite vielä ole täysin ladattu.

Tässä tapauksessa

Formula

3.2.3 Testausmenettely

3.2.3.1 Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

3.2.3.2 Näytteenotto aloitetaan ennen ajoneuvon käynnistystä tai käynnistystä aloitettaessa ja loppuu viimeisen maantieajojakson joutokäyntijakson loppuessa (osa 2, näytteenoton loppuminen).

3.2.3.3 Ajoneuvoa on ajettava soveltuvan ajosyklin ja tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

3.2.3.4 Pakokaasut analysoidaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 mukaisesti.

3.2.3.5 Yhdistetyn jakson testitulokset (CO2 ja polttoaineenkulutus) kirjataan edellytyksen A osalta (m1 [g] ja c1 [l]).

3.2.4 Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa jakson päättymisestä tässä liitteessä olevan 3.2.2.5 kohdan mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e1 [Wh].

3.2.5 Sähköenergiankulutus on edellytyksen A osalta e1 [Wh].

3.3 Edellytys B

3.3.1 Ajoneuvon vakauttaminen

3.3.1.1 Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan tässä liitteessä olevan 3.2.1.1 kohdan mukaisesti.

Valmistajan pyynnöstä voidaan ennen sähköenergian/voiman varastointilaitteen purkamista tehdä tässä liitteessä olevan 3.2.2.1 tai 3.2.2.2 kohdan mukainen vakauttaminen.

3.3.1.2 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona välillä 293–303 K (20–30 °C). Vakautuksen on kestettävä vähintään kuusi tuntia ja jatkuttava, kunnes mahdollisen moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötila on kyseisen tilan lämpötila ±2 K.

3.3.2 Testausmenettely

3.3.2.1 Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

3.3.2.2 Näytteenotto aloitetaan ennen ajoneuvon käynnistystä tai käynnistystä aloitettaessa ja loppuu viimeisen maantieajojakson joutokäyntijakson loppuessa (osa 2, näytteenoton loppuminen).

3.3.2.3 Ajoneuvoa on ajettava soveltuvan ajosyklin ja tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

3.3.2.4 Pakokaasut analysoidaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 mukaisesti.

3.3.2.5 Yhdistetyn jakson testitulokset (CO2 ja polttoaineenkulutus) kirjataan edellytyksen B osalta (m2 [g] ja c2 [l]).

3.3.3 Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa jakson päättymisestä tässä liitteessä olevan 3.2.2.5 kohdan mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e2 [Wh].

3.3.4 Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan tässä liitteessä olevan 3.2.1.1 kohdan mukaisesti.

3.3.5 Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa purkamisesta tässä liitteessä olevan 3.2.2.5 kohdan mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e3 [Wh].

3.3.6 Sähköenergian kulutus e4 [Wh] on edellytyksen B osalta: e4 = e2 – e3

3.4 Testitulokset

3.4.1 Hiilidioksidiarvot ovat M1 = m1/Dtest1 ja M2 = m2/Dtest2 [g/km], jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut etäisyydet edellytysten A (tässä liitteessä oleva 3.2 kohta) ja B (tässä liitteessä oleva 3.3 kohta) mukaisesti tehdyissä testeissä ja m1 ja m2 määritetään tässä liitteessä olevassa 3.2.3.5 ja 3.3.2.5 kohdassa.

3.4.2 Hiilidioksidin painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

M = (De · M1 + Dav · M2)/(De + Dav)

jossa:

M	=	hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti
M1	=	hiilidioksidipäästöjen keskimääräinen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite
M2	=	hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)
De	=	ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä
Dav	=	25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

3.4.3 Polttoaineenkulutusarvot ovat

C1 = 100 · c1/Dtest1 ja C2 = 100 · c2/Dtest2 [l/100 km]

jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut etäisyydet edellytysten A (tässä liitteessä oleva 3.2 kohta) ja B (tässä liitteessä oleva 3.3 kohta) mukaisesti tehdyissä testeissä ja c1 ja c2 määritetään tässä liitteessä olevassa 3.2.3.5 ja 3.3.2.5 kohdassa.

3.4.4 Polttoaineenkulutuksen painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

C = (De · C1 + Dav · C2)/(De + Dav)

jossa:

C	=	polttoaineenkulutus l/100 km
C1	=	polttoaineenkulutus l/100 km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite
C2	=	polttoaineenkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)
De	=	ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä
Dav	=	25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

3.4.5 Sähköenergian kulutusarvot ovat

E1 = e1/Dtest1 ja E4 = e4/Dtest2 [Wh/km], jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut etäisyydet edellytysten A (tässä liitteessä oleva 3.2 kohta) ja B (tässä liitteessä oleva 3.3 kohta) mukaisesti tehdyissä testeissä ja e1 ja e4 määritetään tässä liitteessä olevassa 3.2.5 ja 3.3.7 kohdassa.

3.4.6 Sähköenergian kulutuksen painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

E = (De · E1 + Dav · E4)/(De + Dav)

jossa:

E	=	sähkönkulutus Wh/km
E1	=	sähkönkulutus Wh/km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite laskettuna
E4	=	sähkönkulutus Wh/km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)
De	=	ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä
Dav	=	25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

4. ULKOPUOLELTA LADATTAVA (OVC) AJONEUVO, JOSSA ON KÄYTTÖTAVAN VAIHTOKYTKIN

Tehdään kaksi testiä seuraavissa olosuhteissa:

4.1.1 Edellytys A: testi suoritaan ajoneuvolle, jossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite.

4.1.2 Edellytys B: testi suoritetaan sähköenergian/voiman varastointilaite minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin).

4.1.3 Käyttötavan vaihtokytkin on säädettävä seuraavan taulukon mukaan:

Hybriditilat

Akun lataustila

—	Pelkkä sähkö

—	Hybridimoottori

—	Pelkkä polttoaine

—	Hybridimoottori

—	Pelkkä sähkö

—	Pelkkä polttoaine

—	Hybridimoottori

—	Hybriditila n (4)

—

…

—	Hybriditila m (4)

Kytkin asennossa

Edellytys A

Täyteen ladattu

Hybridimoottori

Eniten sähköä käyttävä hybriditila (5)

Edellytys B

Minimilataustila

Hybridimoottori

Polttoainetta kuluttava

Eniten polttoainetta kuluttava tila (6)

4.2 Edellytys A

4.2.1 Jos tämän säännön liitteen 9 mukaisesti mitattu ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde on suurempi kuin yksi kokonainen jakso, tyyppi I -testi voidaan valmistajan pyynnöstä suorittaa käyttämällä pelkkää sähköä teknisen tutkimuslaitoksen hyväksyttyä asian. Tässä tapauksessa 4.4 kohdassa tarkoitetut arvot M1 ja C1 ovat 0.

Menettely aloitetaan purkamalla sähköenergian/voiman varastointilaite kuten 4.2.2.1 kohdassa kuvataan.

4.2.2.1 Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan ajamalla siten, että kytkin on asennossa ”pelkkä sähkö” (testiradalla, alustadynamometrillä tms.) tasaisella nopeudella, joka on 70 prosenttia ± 5 prosenttia ajoneuvon enimmäisnopeudesta ajoneuvon puhtaasti sähkökäyttöisessä tilassa, joka määritetään säännössä nro 68 määritellyn sähköajoneuvoja koskevan testimenettelyn mukaisesti.

Purkaminen lakkaa, kun

—	ajoneuvo ei kykene kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65 prosenttia sen puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta, tai

—	kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo, tai

—	kun on ajettu 100 km:n matka.

Jos ajoneuvoa ei ole mahdollista ajaa pelkällä sähköllä, sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan ajamalla ajoneuvoa (testiradalla, alustadynamometrillä tms.)

—	tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy, tai

—

tai

—	valmistajan suositusten mukaan.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

4.2.3 Ajoneuvon vakauttaminen:

4.2.3.1 Puristussytytysmoottorilla varustettujen ajoneuvojen vakauttamista varten käytetään soveltuvan ajojakson osan kaksi jaksoa sekä tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjä soveltuvia vaihteiden vaihtamisohjeita. On ajettava kolme peräkkäistä sykliä.

4.2.3.2 Ottomoottorilla varustetut ajoneuvot vakautetaan soveltuvan ajosyklin yhden osan yksi syklin ja kahden osan kaksi syklin avulla sekä soveltuvien tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

4.2.3.3 Esivakautuksen jälkeen ajoneuvo on pidettävä testaukseen saakka tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona välillä 293–303 K (20–30 °C). Vakauttamista on suoritettava ainakin kuusi tuntia ja jatkettava, kunnes mahdolliset moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötilat ovat ±2 K huoneen lämpötilasta, ja sähköenergian/voiman varastointilaite on latautunut täyteen 4.2.3.4 kohdassa kuvatun latauksen tuloksena.

4.2.3.4 Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan seisonnan aikana yön yli jatkuvan normaalin latausmenettelyn mukaisesti tässä liitteessä olevassa 3.2.2.5 kohdassa annettuja määrittelyjä noudattaen.

4.2.4 Testausmenettely

4.2.4.1 Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

4.2.4.2 Näytteenotto aloitetaan ennen ajoneuvon käynnistystä tai käynnistystä aloitettaessa ja loppuu viimeisen maantieajojakson joutokäyntijakson loppuessa (osa 2, näytteenoton loppuminen).

4.2.4.3 Ajoneuvoa on ajettava soveltuvan ajosyklin ja tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

4.2.4.4 Pakokaasut analysoidaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 mukaisesti.

4.2.4.5 Yhdistetyn jakson testitulokset (CO2 ja polttoaineenkulutus) kirjataan edellytyksen A osalta (m1 [g] ja c1 [l]).

4.2.5 Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa jakson päättymisestä tässä liitteessä olevan 3.2.2.5 kohdan mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e1 [Wh].

4.2.6 Sähköenergiankulutus on edellytyksen A osalta e1 [Wh].

4.3 Edellytys B

4.3.1 Ajoneuvon vakauttaminen

4.3.1.1 Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan tässä liitteessä olevan 4.2.2.1 kohdan mukaisesti.

Valmistajan pyynnöstä voidaan ennen sähköenergian/voiman varastointilaitteen purkamista tehdä tässä liitteessä olevan 4.2.3.1 tai 4.2.3.2 kohdan mukainen vakauttaminen.

4.3.1.2 Ennen testausta ajoneuvo on pidettävä tilassa, jonka lämpötila säilyy suhteellisen vakiona välillä 293–303 K (20–30 °C). Vakautuksen on kestettävä vähintään kuusi tuntia ja jatkuttava, kunnes mahdollisen moottoriöljyn ja jäähdytysnesteen lämpötila on kyseisen tilan lämpötila ±2 K.

4.3.2 Testausmenettely

4.3.2.1 Ajoneuvo käynnistetään kuljettajan käytössä olevalla tavanomaisella tavalla. Ensimmäinen ajojakso alkaa ajoneuvon käynnistyksen alkaessa.

4.3.2.2 Näytteenotto aloitetaan ennen ajoneuvon käynnistystä tai käynnistystä aloitettaessa ja loppuu viimeisen maantieajojakson joutokäyntijakson loppuessa (osa 2, näytteenoton loppuminen).

4.3.2.3 Ajoneuvoa on ajettava soveltuvan ajosyklin ja tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjen vaihteiden vaihtamisohjeiden mukaisesti.

4.3.2.4 Pakokaasut analysoidaan ajoneuvon tyyppihyväksynnän ajankohtana voimassa olevan säännön nro 83 liitteen 4 mukaisesti.

4.3.2.5 Yhdistetyn jakson testitulokset (CO2 ja polttoaineenkulutus) kirjataan edellytyksen B osalta (m2 [g] ja c2 [l]).

4.3.3 Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa jakson päättymisestä tässä liitteessä olevan 3.2.2.5 kohdan mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e2 [Wh].

4.3.4 Ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan tässä liitteessä olevan 4.2.2.1 kohdan mukaisesti.

4.3.5 Sähköenergian/voiman varastointilaite ladataan 30 minuutin kuluessa purkamisesta tässä liitteessä olevan 3.2.2.5 kohdan mukaisesti.

Verkkovirtapistokkeen ja ajoneuvon latauslaitteen väliin sijoitetut energian mittalaitteet mittaavat verkosta syötettävää energiaa e3 [Wh].

4.3.6 Sähköenergian kulutus e4 [Wh] on edellytyksen B osalta: e4 = e2 – e3

4.4 Testitulokset

4.4.1 Hiilidioksidin arvot ovat:

M1 = m1/Dtest1 ja M2 = m2/Dtest2 [g/km]

jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut etäisyydet edellytysten A (tässä liitteessä oleva 4,2 kohta) ja B (tässä liitteessä oleva 4.3 kohta) mukaisesti tehdyissä testeissä ja m1 ja m2 määritetään tässä liitteessä olevassa 4.2.4.5 ja 4.3.2.5 kohdassa.

4.4.2 Hiilidioksidin painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

M = (De · M1 + Dav · M2)/(De + Dav)

jossa:

M	=	hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti
M1	=	hiilidioksidipäästöjen keskimääräinen massa grammoina kilometriä kohti, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite
M2	=	hiilidioksidipäästöjen massa grammoina kilometriä kohti, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)
De	=	ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä
Dav	=	25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

4.4.3 Polttoaineenkulutusarvot ovat

C1 = 100 · c1/Dtest1 ja C2 = 100 · c2/Dtest2 [l/100 km]

jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut etäisyydet edellytysten A (tässä liitteessä oleva 4.2 kohta) ja B (tässä liitteessä oleva 4.3 kohta) mukaisesti tehdyissä testeissä ja c1 and c2 määritetään tässä liitteessä olevassa 4.2.4.5 ja 4.3.2.5 kohdassa.

4.4.4 Polttoaineenkulutuksen painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

C = (De · C1 + Dav · C2)/(De + Dav)

jossa:

C	=	polttoaineenkulutus l/100 km
C1	=	polttoaineenkulutus l/100 km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite
C2	=	polttoaineenkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)
De	=	ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä
Dav	=	25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

4.4.5 Sähköenergiankulutusarvot ovat

E1 = e1/Dtest1 ja E4 = e4/Dtest2 [Wh/km]

jossa Dtest1 ja Dtest2 ovat todelliset ajetut etäisyydet edellytysten A (tässä liitteessä oleva 4.2 kohta) ja B (tässä liitteessä oleva 4.3 kohta) mukaisesti tehdyissä testeissä ja e1 ja e4 määritetään tässä liitteessä olevassa 4.2.6 ja 4.3.6 kohdassa.

4.4.6 Sähköenergian kulutuksen painotetut arvot lasketaan seuraavasti:

E = (De · E1 + Dav · E4)/(De + Dav)

jossa:

E	=	sähkönkulutus Wh/km
E1	=	sähkönkulutus Wh/km, kun ajoneuvossa on täyteen ladattu sähköenergian/voiman varastointilaite laskettuna
E4	=	sähkönkulutus l/100 km, kun sähköenergian/voiman varastointilaite on minimilataustilassa (kapasiteetti purettu mahdollisimman tyhjiin)
De	=	ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde liitteessä 9 kuvatun menettelyn mukaisesti; valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä
Dav	=	25 km (oletettu keskimääräinen matka akun latauskertojen välillä).

5. SÄHKÖINEN HYBRIDIAJONEUVO, JOKA EI OLE ULKOPUOLELTA LADATTAVA (NOVC HEV) JA JOSSA EI OLE KÄYTTÖTAVAN VAIHTOKYTKINTÄ

Näitä ajoneuvoja on testattava liitteen 6 mukaisesti ja käyttämällä soveltuvaa ajosykliä ja tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjä vaihteiden vaihtamisohjeita.

5.1.1 Kyseisen ajojakson osan yksi (kaupunkiajo) ja osan kaksi (maantieajo) hiilidioksidipäästöt (CO2) ja polttoaineenkulutus on määritettävä erikseen.

5.2 Esivakauttamiseksi suoritetaan vähintään kaksi peräkkäistä kokonaista ajojaksoa (yksi osan 1 sykli ja yksi osan 2 sykli) ilman seisontaa niiden välillä ja käytetään soveltuvaa ajosykliä ja tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjä vaihteiden vaihtamisohjeita.

5.3 Testitulokset

Tämän testin tulokset (polttoaineenkulutus C [l/100 km] ja hiilidioksidipäästöt M [g/km]) korjataan ajoneuvon akun energiataseen ΔEbatt funktiona.

Korjattujen arvojen (C0 [l/100 km] ja M0 [g/km]) olisi vastattava energiatasetta nolla (ΔEbatt = 0), ja ne lasketaan käyttämällä korjauskerrointa, joka valmistaja on määrittänyt jäljempänä esitetyn mukaisesti.

Jos käytetään muuta varastointijärjestelmää kuin sähköakkua, ΔEbatt edustaa arvoa ΔEstorage eli sähköenergian varastointilaitteen energiatasetta.

5.3.1.1 Sähkötasetta Q [Ah], joka mitataan käyttämällä tässä liitteessä olevassa lisäyksessä 2 esitettyä menettelyä, käytetään mittaamaan ajoneuvon akun energiasisällön eroa jakson lopussa ja sen alussa. Sähkötase määritetään erikseen osan yksi jaksolle ja osan kaksi jaksolle.

5.3.2 Korjaamattomia arvoja C ja M voidaan seuraavin edellytyksin käyttää testituloksina

1)	jos valmistaja voi osoittaa, että energiataseen ja polttoaineenkulutuksen välillä ei ole mitään suhdetta;

2)	jos ΔEbatt vastaa aina akun latausta;

3)	jos ΔEbatt vastaa aina akun latausta ja ΔEbatt poikkeaa enintään 1 prosenttia kulutetun polttoaineen energiasisällöstä (kulutetulla polttoaineella tarkoitetaan 1 jakson kokonaispolttoaineenkulutusta).

Akun energiasisällön muutos ΔEbatt voidaan laskea mitatusta sähkötaseesta Q seuraavasti:

ΔEbatt = ΔSOC(%) · ETEbatt ≅ 0,0036 · |ΔAh| · Vbatt = 0,0036 · Q · Vbatt (MJ)

jossa ETEbatt [MJ] on akun energianvarastointikapasiteetin kokonaisarvo ja Vbatt [V] on akun nimellisjännite.

5.3.3 Valmistajan määrittelemä polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel)

5.3.3.1 Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel) määritetään valmistajan suorittamien mittausten joukosta n. Tähän joukkoon on sisällyttävä vähintään yksi mittaus, jossa Qi < 0, ja vähintään yksi, jossa Qj > 0.

Jos jälkimmäistä edellytystä ei voida täyttää tässä testissä käyttävän ajojakson aikana (osa yksi tai osa kaksi), teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava polttoaineen kulutuksen määrittämiseen arvolla ΔEbatt = 0 tarvittavan ekstrapoloinnin tilastollinen merkitsevyys.

5.3.3.2 Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel) määritellään seuraavasti:

Kfuel = (n · ΣQiCi – ΣQi · ΣCi)/(n · ΣQi 2 – (ΣQi)2) (l/100 km/Ah)

jossa:

Ci	=	valmistajan i:nnessä testissä mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)
Qi	=	valmistajan i:nnessä testissä mitattu sähkötase (Ah)
n	=	tietojen määrä.

Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin on pyöristettävä neljään merkitsevään numeroon (esim. 0,xxxx tai xx,xx). Teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava polttoaineenkulutuksen korjauskertoimen tilastollinen merkitsevyys.

5.3.3.3 Erilliset polttoaineenkulutuksen korjauskertoimet on määritettävä osan yksi jaksolla ja osan kaksi jaksolla mitatuille polttoaineenkulutuksen arvoille.

5.3.4 Polttoaineen kulutus, kun akun energiatase on nolla (C0)

5.3.4.1 Polttoaineenkulutus C0 kun ΔEbatt = 0 määritetään seuraavalla kaavalla:

C0 = C – Kfuel · Q (l/100 km)

jossa:

C	=	testin aikana mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)
Q	=	testin aikana mitattu sähkötase (Ah).

5.3.4.2 Polttoaineenkulutus akun energiataseella nolla on määritettävä erikseen osan yksi jaksolla ja osan kaksi jaksolla mitatuille polttoaineenkulutuksen arvoille.

5.3.5 Valmistajan määrittelemä hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2)

5.3.5.1 Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2) määritetään valmistajan suorittamien mittausten joukosta n. Tähän joukkoon on sisällyttävä vähintään yksi mittaus, jossa QI < 0, ja vähintään yksi, jossa Qj > 0.

Jos jälkimmäistä edellytystä ei voida täyttää tässä testissä käyttävän ajojakson aikana (osa yksi tai osa kaksi), teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen arvolla ΔEbatt = 0 tarvittavan ekstrapoloinnin tilastollinen merkitsevyys.

5.3.5.2 Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2) määritellään seuraavasti:

KCO2 = (n · ΣQiMi – ΣQi · ΣMi)/(n · ΣQi 2 – (ΣQi)2) (g/km/Ah)

jossa:

Mi	=	valmistajan i:nnessä testissä mitatut hiilidioksidipäästöt (g/km)
Qi	=	sähkötase valmistajan i:nnessä testissä (Ah)
n	=	tietojen määrä.

Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin on pyöristettävä neljään merkitsevään numeroon (esim. 0,xxxx tai xx,xx). Teknisen tutkimuslaitoksen on arvioitava hiilidioksidipäästöjen korjauskertoimen tilastollinen merkitsevyys.

5.3.5.3 Erilliset hiilidioksidipäästöjen korjauskertoimet on määritettävä osan yksi jaksolla ja osan kaksi jaksolla mitatuille hiilidioksidipäästöjen arvoille.

5.3.6 Hiilidioksidipäästöt, kun akun energiatase on nolla (M0)

5.3.6.1 Hiilidioksidipäästöt M0 kun ΔEbatt = 0 määritetään seuraavalla kaavalla:

M0 = M – KCO2 · Q (g/km)

jossa:

M	=	testissä mitatut hiilidioksidipäästöt (g/km)
Q	=	testin aikana mitattu sähkötase (Ah).

5.3.6.2 Hiilidioksidipäästöt akun energiataseella nolla on määritettävä erikseen osan yksi jaksolla ja osan kaksi jaksolla mitatuille hiilidioksidipäästöjen arvoille.

6. SÄHKÖINEN HYBRIDIAJONEUVO, JOKA EI OLE ULKOPUOLELTA LADATTAVA (NOVC HEV) JA JOSSA ON KÄYTTÖTAVAN VAIHTOKYTKIN

Näitä ajoneuvoja on testattava hybriditilassa liitteen 6 mukaisesti ja käyttämällä soveltuvaa ajojaksoa ja tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjä vaihteiden vaihtamisohjeita. Jos käytettävissä on useita hybriditiloja, testi suoritetaan siinä tilassa, jossa ajoneuvo on automaattisesti virta-avaimen kääntämisen jälkeen (normaalitila).

6.1.1 Kyseisen ajojakson osan yksi (kaupunkiajo) ja osan kaksi (maantieajo) hiilidioksidipäästöt (CO2) ja polttoaineenkulutus on määritettävä erikseen.

6.2 Esivakauttamiseksi suoritetaan vähintään kaksi peräkkäistä kokonaista ajojaksoa (yksi osan 1 sykli ja yksi osan 2 sykli) ilman seisontaa niiden välillä ja käytetään soveltuvaa ajosykliä ja tässä liitteessä olevassa 1.4 kohdassa määritettyjä vaihteiden vaihtamisohjeita.

6.3 Testitulokset

Tämän testin tulokset (polttoaineenkulutus C [l/100 km] ja hiilidioksidipäästöt M [g/km]) korjataan ajoneuvon akun energiataseen ΔEbatt funktiona.

Jos käytetään muuta varastointijärjestelmää kuin sähköakkua, ΔEbatt edustaa arvoa ΔEstorage eli sähköenergian varastointilaitteen energiatasetta.

6.3.1.1 Sähkötasetta Q [Ah], joka mitataan käyttämällä tässä liitteessä olevassa lisäyksessä 2 esitettyä menettelyä, käytetään mittaamaan ajoneuvon akun energiasisällön eroa jakson lopussa ja sen alussa. Sähkötase määritetään erikseen osan yksi jaksolle ja osan kaksi jaksolle.

6.3.2 Korjaamattomia arvoja C ja M voidaan seuraavin edellytyksin käyttää testituloksina:

1)	jos valmistaja voi osoittaa, että energiataseen ja polttoaineenkulutuksen välillä ei ole mitään suhdetta;

2)	jos ΔEbatt vastaa aina akun latausta;

3)	jos ΔEbatt vastaa aina akun purkamista ja ΔEbatt poikkeaa enintään 1 prosenttia kulutetun polttoaineen energiasisällöstä (kulutetulla polttoaineella tarkoitetaan 1 jakson kokonaispolttoaineenkulutusta).

Akun energiasisällön muutos ΔEbatt voidaan laskea mitatusta sähkötaseesta Q seuraavasti:

ΔEbatt = ΔSOC(%) · ETEbatt ≅ 0,0036 · |ΔAh| · Vbatt = 0,0036 · Q · Vbatt (MJ)

jossa ETEbatt [MJ] on akun energianvarastointikapasiteetin kokonaisarvo ja Vbatt [V] on akun nimellisjännite.

6.3.3 Valmistajan määrittelemä polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel)

6.3.3.1 Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel) määritetään valmistajan suorittamien mittausten joukosta n. Tähän joukkoon on sisällyttävä vähintään yksi mittaus, jossa Qi < 0, ja vähintään yksi, jossa Qj > 0.

6.3.3.2 Polttoaineenkulutuksen korjauskerroin (Kfuel) määritellään seuraavasti:

Kfuel = (n · ΣQiCi – ΣQi · ΣCi)/(n · ΣQi 2 – (ΣQi)2) (l/100 km/Ah)

jossa:

Ci	=	valmistajan i:nnessä testissä mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)
Qi	=	valmistajan i:nnessä testissä mitattu sähkötase (Ah)
n	=	tietojen määrä.

6.3.3.3 Erilliset polttoaineenkulutuksen korjauskertoimet on määritettävä osan yksi jaksolla ja osan kaksi jaksolla mitatuille polttoaineenkulutuksen arvoille.

6.3.4 Polttoaineen kulutus, kun akun energiatase on nolla (C0)

6.3.4.1 Polttoaineenkulutus C0 kun ΔEbatt = 0 määritetään seuraavalla kaavalla:

C0 = C – Kfuel · Q (l/100 km)

jossa:

C	=	testin aikana mitattu polttoaineenkulutus (l/100 km)
Q	=	testin aikana mitattu sähkötase (Ah).

6.3.4.2 Polttoaineenkulutus energiataseella nolla on määritettävä erikseen osan yksi jaksolla ja osan kaksi jaksolla mitatuille polttoaineenkulutuksen arvoille.

6.3.5 Valmistajan määrittelemä hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2)

6.3.5.1 Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2) määritetään valmistajan suorittamien mittausten joukosta n. Tähän joukkoon on sisällyttävä vähintään yksi mittaus, jossa Qi < 0, ja vähintään yksi, jossa Qj > 0.

6.3.5.2 Hiilidioksidipäästöjen korjauskerroin (KCO2) määritellään seuraavasti:

KCO2 = (n · ΣQiMi – ΣQi · ΣMi)/(n · ΣQi 2 – (ΣQi)2) (g/km/Ah)

jossa:

Mi	=	valmistajan i:nnessä testissä mitatut hiilidioksidipäästöt (g/km)
Qi	=	sähkötase valmistajan i:nnessä testissä (Ah)
n	=	tietojen määrä.

6.3.5.3 Erilliset hiilidioksidipäästöjen korjauskertoimet on määritettävä osan yksi jaksolla ja osan kaksi jaksolla mitatuille hiilidioksidipäästöjen arvoille.

6.3.6 Hiilidioksidipäästöt, kun akun energiatase on nolla (M0)

6.3.6.1 Hiilidioksidipäästöt M0 kun ΔEbatt = 0 määritetään seuraavalla kaavalla:

M0 = M – KCO2 · Q (g/km)

jossa:

M	=	testissä mitatut hiilidioksidipäästöt (g/km)
Q	=	testin aikana mitattu sähkötase (Ah).

6.3.6.2 Hiilidioksidipäästöt akun energiataseella nolla on määritettävä erikseen osan yksi jaksolla ja osan kaksi jaksolla mitatuille hiilidioksidipäästöjen arvoille.

(1) Korjaus alkuperäiseen UN/ECE-asiakirjaan: alkutekstissä on virhe, viittauksen pitäisi olla 2.14.1 kohtaan eikä 2.12.2 kohtaan.

(2) Tai ”ulkopuolelta ladattava ajoneuvo”.

(3) Tai ”ajoneuvo, jota ei voi ladata ulkopuolelta”.

(4) Esimerkkejä tästä ovat seuraavat: urheilullinen, taloudellinen, kaupunkiajo, maantieajo …

(5) Eniten sähköä käyttävä hybriditila:

Hybriditila, jossa todistetusti kuluu eniten sähköä verrattuna kaikkiin vaihtoehtoisiin hybriditiloihin testattaessa edellytyksen A mukaisesti, on määritettävä valmistajan toimittamien tietojen perusteella ja teknisen tutkimuslaitoksen kanssa yhteisymmärryksessä.

(6) Eniten polttoainetta kuluttava tila:

Hybriditila, jossa todistetusti kuluu eniten polttoainetta verrattuna kaikkiin vaihtoehtoisiin hybriditiloihin testattaessa edellytyksen A mukaisesti, on määritettävä valmistajan toimittamien tietojen perusteella ja teknisen tutkimuslaitoksen kanssa yhteisymmärryksessä.

Lisäys 1 liitteeseen 8

Sähköenergian/voiman varastointilaitteen lataustilaprofiili ulkopuolelta ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen osalta

Sähköenergian/voiman varastointilaitteen lataustilaprofiilit ulkopuolelta ladattavien sähkökäyttöisten hybridiajoneuvojen testissä edellytyksillä A ja B ovat:

Edellytys A:

(1)	Sähköenergian/voiman varastointilaitteen alkuperäinen lataustila.

(2)	Purku tässä liitteessä olevan 3.2.1 tai 4.2.2 kohdan mukaisesti.

(3)	Tässä liitteessä olevan 3.2.2.1/3.2.2.2 tai 4.2.3.1/4.2.3.2 kohdan mukainen ajoneuvon vakauttaminen.

(4)	Lataaminen seisonta-aikana tässä liitteessä olevan 3.2.2.3 ja 3.2.2.4 tai 4.2.3.3 ja 4.2.3.4 kohdan mukaisesti.

(5)	Testi tässä liitteessä olevan 3.2.3 tai 4.2.4 kohdan mukaisesti.

(6)	Lataus tässä liitteessä olevan 3.2.4 tai 4.2.5 kohdan mukaisesti.

Edellytys B:

(1)	Alkuperäinen lataustila.

(2)	Ajoneuvon esivakauttaminen tässä liitteessä olevan 3.1.1.1 tai 4.3.1.1 kohdan mukaisesti (valinnainen).

(3)	Purku tässä liitteessä olevan 3.3.1.1 tai 4.3.1.1 kohdan mukaisesti.

(4)	Lataaminen seisonta-aikana tässä liitteessä olevan 3.3.1.2 tai 4.3.1.2 kohdan mukaisesti.

(5)	Testi tässä liitteessä olevan 3.3.2 tai 4.3.2 kohdan mukaisesti.

(6)	Lataus tässä liitteessä olevan 3.3.3 tai 4.3.3 kohdan mukaisesti.

(7)	Purku tässä liitteessä olevan 3.3.4 tai 4.3.4 kohdan mukaisesti.

(8)	Lataus tässä liitteessä olevan 3.3.5 tai 4.3.5 kohdan mukaisesti.

Lisäys 2 liitteeseen 8

Akun sähkötaseen mittausmenetelmä sähköiselle hybridiajoneuvolle, joka ei ole ulkopuolelta ladattava

1. JOHDANTO

1.1 Tässä lisäyksessä määritellään menetelmät ja vaadittavat laitteet, jotta voidaan mitata pelkästään polttomoottorista ladattavien hybridiajoneuvojen (NOVC HEV) sähkötase. Sähkötaseen mittaamine on tarpeen, jotta voidaan mitattu polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt voidaan korjata akun energiasisällössä testin aikana tapahtuneen muutoksen osalta käyttämällä tässä liitteessä olevassa 5 ja 6 kohdassa määriteltyä menetelmää.

1.2 Valmistajan on käytettävä tässä liitteessä kuvattua menetelmää mittauksiin, jotka tehdään tässä liitteessä olevassa 5.3.3.2, 5.3.5.2, 6.3.3.2, ja 6.3.5.2 kohdassa määriteltyjen korjauskertoimien Kfuel ja KCO2 määrittämiseksi.

Teknisen tutkimuslaitoksen on tarkistettava, onko mittaukset tehty tässä liitteessä kuvatun menettelyn mukaisesti.

1.3 Teknisen tutkimuslaitoksen on käytettävä tässä liitteessä kuvattua menetelmää tässä liitteessä olevassa 5.3.4.1, 5.3.6.1, 6.3.4.1 ja 6.3.6.1 kohdassa määritellyn sähkötaseen Q mittaamiseen.

2. MITTAUSLAITTEISTO JA -VÄLINEET

Tässä liitteessä olevassa 5 ja 6 kohdassa kuvattujen testien aikana akun virta mitataan käyttämällä pihtityyppistä tai suljettua virta-anturia. Virta-anturilla (eli virtasensorilla ilman tietojen kirjaamislaitteita) on oltava vähimmäistarkkuus, joka on 0,5 prosenttia mitatusta arvosta tai 0,1 prosenttia asteikon enimmäisarvosta.

Alkuperäislaitteen valmistajan diagnostiikkatestilaitteita ei käytetä tähän testiin.

2.1.1 Virta-anturi on kiinnitettävä yhteen niistä johdoista, jotka on suoraan kytketty akkuun. Jotta akun virtaa voidaan helposti mitata käyttämällä ulkoisia laitteita, valmistajien olisi mieluiten sisällytettävä ajoneuvoihin soveltuvat, turvalliset ja helposti saavutettavat kytkentäpisteet. Jos tämä ei ole mahdollista, valmistajan on annettava tukea tekniselle tutkimuskeskukselle ja tarjottava mahdollisuus liittää virtamittari akkuun kytkettyihin johtoihin edellä esitetyllä tavalla.

2.1.2 Virtamittarin ulostulosta otetaan näytteitä 5 Hz:n vähimmäisnäytteenottotaajuudella. Mitattu virta integroidaan ajan suhteen, jolloin saadaan Q:n mitattu arvo ampeeritunteina (Ah).

2.1.3 Sensorin sijaintipaikan lämpötila on mitattava ja siitä on otettava näytteet samalla näytteenottotaajuudella kuin virrastakin, jotta tätä arvoa voidaan käyttää tasaamaan virtamittarin mahdollista liukumaa ja tarvittaessa virtamittarin ulostulon muuntamisen käytetyn jännitemittarin liukumaa.

2.2 Tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava luettelo laitteista (valmistaja, mallinumero, sarjanumero), joita valmistaja on käyttänyt korjauskertoimien Kfuel ja KCO2 määrittämiseen (tässä liitteessä olevassa 5.3.3.2, 5.3.5.2, 6.3.3.2 ja 6.3.5.2 kohdassa annettujen määritelmien mukaisesti) sekä (tarvittaessa) laitteiden viimeisimmät kalibrointipäivämäärät.

3. MITTAUSMENETTELY

3.1 Akun virran mittaaminen alkaa samalla hetkellä kun testauskin, ja se päättyy välittömästi, kun ajoneuvolla on ajettu täysi ajojakso.

3.2 Q:n erilliset arvot on kirjattavat jakson yksi ja kaksi osalta.

LIITE 9

AINOASTAAN SÄHKÖISTÄ VOIMALAITETTA KÄYTTÄVIEN AJONEUVOJEN TAI SÄHKÖISTÄ HYBRIDIVOIMALAITETTA KÄYTTÄVIEN AJONEUVOJEN TOIMINTASÄTEEN MITTAUSMENETELMÄ

1. SÄHKÖKÄYTTÖISEN TOIMINTASÄTEEN MITTAUS

Tässä kuvatun testimenetelmän avulla voidaan mitata ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien ajoneuvojen tai sellaisten sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien ajoneuvojen, jotka voidaan ladata ulkopuolelta (OVC-HEV, liitteessä 8 olevan 2 kohdan määrittelyjen mukaisesti), sähkökäyttöinen toimintasäde kilometreinä.

2. SUUREET, YKSIKÖT JA MITTAUSTARKKUUDET

On käytettävä seuraavia suureita, yksiköitä ja mittaustarkkuuksia:

Suureet, yksiköt ja mittaustarkkuudet

Suure	Yksikkö	Tarkkuus	Erottelutarkkuus
Aika	s	±0,1 s	0,1 s
Etäisyys	m	±0,1 prosenttia	1 m
Lämpötila	°C	±1 °C	1 °C
Nopeus	km/h	±1 prosenttia	0,2 km/h
Massa	kg	±0,5 prosenttia	1 kg

3. TESTAUSOLOSUHTEET

3.1 Ajoneuvon kunto

3.1.1 Ajoneuvon renkaissa on oltava ajoneuvon valmistajan suosittelema paine niiden ollessa ympäristön lämpötilassa.

3.1.2 Mekaanisia liikkuvia osia voitelevien öljyjen on viskositeetiltaan oltava ajoneuvon valmistajan suositusten mukaiset.

3.1.3 Valaisimien, valaistujen merkinantolaitteiden ja lisälaitteiden on oltava kytkettyinä pois päältä testauksessa ja ajoneuvon normaalissa päiväkäytössä tarvittavia laitteita lukuun ottamatta.

3.1.4 Kaikkien muuhun kuin ajoneuvon liikuttamiseen tarkoitettujen energiaa varastoivien järjestelmien (sähköiset, hydrauliset, pneumaattiset jne.) on oltava ladattuja valmistajan ilmoittamaan enimmäismäärään saakka.

3.1.5 Jos akkuja käytetään ympäristön lämpötilaa lämpimämpinä, käyttäjän on noudatettava ajoneuvon valmistajan suosittelemaa menettelyä pitääkseen akun lämpötilan normaalilla käyttölämpötila-alueella.

Valmistajan edustajan on kyettävä todistamaan, ettei akun lämpötilansäätöjärjestelmää ole kytketty pois käytöstä tai sen tehoa vähennetty.

3.1.6 Ajoneuvolla on oltava ajettu vähintään 300 km testiä edeltävien seitsemän päivän aikana käyttäen testiajoneuvoon asennettuja akkuja.

3.2 Ilmasto-olosuhteet

Jos testaus tehdään ulkoilmassa, lämpötilan on oltava välillä 5–32 °C.

Sisätiloissa tehtävät testit tehdään lämpötilan ollessa välillä 20–30 °C.

4. TOIMINTATILAT

Testimenetelmässä on seuraavat vaiheet:

a)	Akun alkulataus.

b)	Testijakso ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittaaminen.

Mikäli ajoneuvoa on näiden vaiheiden välillä siirrettävä, se on tehtävä työntämällä (ilman että akku silloin latautuu).

4.1 Akun alkulataus

Akun lataaminen käsittää seuraavat toimenpiteet:

Huom.”Akun alkulataus” koskee akun lataamista ensimmäisen kerran ajoneuvoa vastaanotettaessa. Mikäli peräkkäin tehdään useita yhdistelmätestejä tai -mittauksia, ensimmäisen tehtävän latauksen on oltava ”akun alkulataus” ja muut latauskerrat tehdään normaalin yön aikana tapahtuvan latausmenettelyn mukaisesti.

4.1.1 Akun purkaminen

Puhtaasti sähkökäyttöiset ajoneuvot:

4.1.1.1.1 Menettely alkaa ajoneuvon akun purkamisella ajaen (testiradalla, dynamometrissä tms.) nopeudella, joka vastaa 70 ± 5 prosenttia ajoneuvon puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta.

4.1.1.1.2 Purkaminen lakkaa, kun

a)	ajoneuvo ei kykene kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65 prosenttia sen puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta;

b)	tai kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo; tai

c)	kun on ajettu 100 km:n matka.

Liitteen 8 määritelmien mukaiset ulkopuolelta ladattavat sähköiset hybridiajoneuvot, joissa ei ole käyttötavan vaihtokytkintä:

4.1.1.2.1 Valmistajan on tarjottava keinot mittausten tekemiseksi, kun ajoneuvoa käytetään puhtaasti sähköisessä toimintatilassa.

4.1.1.2.2 Menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvon sähköenergian/voiman varastointilaite ajamalla (testiradalla, alustadynamometrillä tms.)

—	tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy,

—

tai, jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tasaista 50 km/h:n nopeutta ilman polttoainetta käyttävän moottorin käynnistämistä, nopeutta pienennetään, kunnes ajoneuvolla voidaan ajaa määrätty aika tai matka (josta tekninen tutkimuslaitos ja valmistaja sopivat) sellaisella pienemmällä tasaisella nopeudella, jolla polttoainetta käyttävä moottori ei vielä käynnisty,

—	tai valmistajan suositusten mukaan.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

Liitteen 8 määritelmien mukaiset ulkopuolelta ladattavat sähköiset hybridiajoneuvot, joissa on käyttötavan vaihtokytkin:

4.1.1.3.1 Jos kytkimen asentoa ”pelkkä sähkö” ei ole, valmistajan on pystyttävä osoittamaan keinot mittauksen suorittamiseksi ajoneuvon kulkiessa pelkällä sähköllä.

4.1.1.3.2 Menettely aloitetaan purkamalla ajoneuvossa oleva sähköenergian/voiman varastointilaite ajamalla siten, että kytkin on asennossa ”pelkkä sähkö” (testiradalla, alustadynamometrillä tms.) tasaisella nopeudella, joka on 70 prosenttia ± 5 prosenttia ajoneuvon puolen tunnin purkamisella saavuttamasta enimmäisnopeudesta.

4.1.1.3.3 Purkaminen lakkaa, kun

—	ajoneuvo ei kykene kulkemaan nopeudella, joka vastaa 65 prosenttia sen puolen tunnin purkamisella saavuttamasta suurimmasta nopeudesta, tai

—	kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo, tai

—	kun on ajettu 100 km:n matka.

4.1.1.3.4 Jos ajoneuvoa ei ole mahdollista ajaa puhtaasti sähköisessä toimintatilassa, sähköenergian/voiman varastointilaite puretaan ajamalla ajoneuvoa (testiradalla, alustadynamometrillä tms.)

—	tasaisella 50 km/h:n nopeudella, kunnes sähkökäyttöisen hybridiajoneuvon polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy, tai

—

tai

—	valmistajan suositusten mukaan.

Polttoainetta käyttävä moottori sammutetaan 10 sekunnin kuluessa siitä, kun se käynnistyi automaattisesti.

4.1.2 Normaali yön aikana tehtävä lataus

Puhtaasti sähkökäyttöisen ajoneuvon akkua on ladattava liitteessä 7 olevassa 2.4.1.2 kohdassa määritellyn normaalin yön aikana tapahtuvan latausmenettelyn mukaisesti enintään 12 tunnin ajan.

Ulkopuolelta ladattavan sähköisen hybridiajoneuvon akkua on ladattava liitteessä 8 olevassa 3.2.2.5 kohdassa määritellyn normaalin yön aikana tapahtuvan latausmenettelyn mukaisesti.

4.2 Testijakso ja toimintasäteen mittaaminen

4.2.1 Puhtaasti sähkökäyttöinen ajoneuvo:

4.2.1.1 Liitteessä 7 olevassa 1.1 kohdassa kuvattua testijaksoa tehdään dynamometrissä, joka on säädetty liitteessä 7 olevassa lisäyksessä kuvatulla tavalla, kunnes testin päättymiskriteerit täyttyvät.

4.2.1.2 Testin päättymiskriteeri täyttyy, kun ajoneuvo ei enää kykene tavoitekäyrän suorituskykyyn nopeuteen 50 km/h saakka tai kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo.

Tällöin ajoneuvo on hidastettava nopeuteen 5 km/h ilman jarruttamista, pelkästään nostamalla jalka pois kaasupolkimelta, ja sen jälkeen pysäytettävä jarruttamalla.

4.2.1.3 Yli 50 km/h nopeuksissa tapauksissa, joissa ajoneuvo ei saavuta testijaksossa vaadittua kiihtyvyyttä tai nopeutta, kaasupoljinta on pidettävä täysin pohjassa siihen saakka, kunnes tavoitekäyrän arvot on jälleen saavutettu.

4.2.1.4 Inhimillisten tarpeiden vuoksi testijaksojen välillä sallitaan enintään kolme taukoa, joiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 15 minuuttia.

4.2.1.5 Testin lopussa kuljettu matka De kilometreinä on sähkökäyttöisen ajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde. Se on pyöristettävä lähimpään kokonaislukuun.

4.2.2 Hybridisähköajoneuvot

4.2.2.1 Liitteessä 8 olevassa 1.4 kohdassa kuvattua soveltuvaa testijaksoa ja siihen liittyviä vaihteiden vaihto-ohjeita noudatetaan dynamometrissä, joka on säädetty säännön nro 83 liitteessä 4 olevassa lisäyksessä 2, 3 ja 4 kuvatulla tavalla, kunnes testin päättymiskriteerit täyttyvät.

4.2.2.2 Testin päättymiskriteeri täyttyy, kun ajoneuvo ei enää kykene tavoitekäyrän suorituskykyyn nopeuteen 50 km/h saakka, kun ajoneuvossa vakiona olevat laitteet antavat ajajalle kehotuksen pysäyttää ajoneuvo tai kun polttoainetta käyttävä moottori käynnistyy. Tällöin ajoneuvo on hidastettava nopeuteen 5 km/h ilman jarruttamista, pelkästään nostamalla jalka pois kaasupolkimelta, ja sen jälkeen pysäytettävä jarruttamalla.

4.2.2.3 Yli 50 km/h nopeuksissa tapauksissa, joissa ajoneuvo ei saavuta testijaksossa vaadittua kiihtyvyyttä tai nopeutta, kaasupoljinta on pidettävä täysin pohjassa siihen saakka, kunnes tavoitekäyrän arvot on jälleen saavutettu.

4.2.2.4 Inhimillisten tarpeiden vuoksi testijaksojen välillä sallitaan enintään kolme taukoa, joiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 15 minuuttia.

4.2.2.5 Testin lopussa kuljettu matka De kilometreinä on hybridisähköajoneuvon sähkökäyttöinen toimintasäde. Se on pyöristettävä lähimpään kokonaislukuun.

LIITE 10

PÄÄSTÖJEN TESTAUSMENETTELY JAKSOITTAISESTI REGENEROITUVALLA JÄRJESTELMÄLLÄ VARUSTETUILLE AJONEUVOILLE

1. JOHDANTO

1.1 Tässä liitteessä määritellään ne erityismääräykset, jotka koskevat tämän säännön 2.16 kohdassa määritellyllä jaksottaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää.

2. TYYPPIHYVÄKSYNNÄN SOVELTAMISALA JA LAAJENTAMINEN

2.1 Jaksottaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustetut ajoneuvoperheet

Tämä menettely koskee tämän säännön 2.16 kohdassa määritellyllä jaksottaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettuja ajoneuvoja. Tässä liitteessä käsiteltäviä asioita varten voidaan muodostaa ajoneuvoperheitä. Näin ollen niitä jaksottaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettuja ajoneuvotyyppejä, joiden seuraavassa kuvatut ominaisuudet ovat identtisiä tai annettujen toleranssien sisällä, on pidettävä samaan ajoneuvoperheeseen kuuluvaksi jaksottaisesti regeneroituville järjestelmille spesifisten mittausten osalta.

2.1.1 Identtiset ominaisuudet ovat:

Moottori:

a)	sylinterien lukumäärä

b)	iskutilavuus (±15 prosenttia)

c)	venttiilien lukumäärä

d)	polttoainejärjestelmä

e)	polttotapahtuma (kaksitahti-, nelitahti-, kiertomoottori).

Jaksottaisesti regeneroituva järjestelmä (eli katalysaattori, hiukkasloukku):

a)	rakenne (eli kotelointi, käytettävä jalometalli, käytettävä substraatti, kennotiheys)

b)	tyyppi ja toimintaperiaate

c)	annostelu ja lisäainejärjestelmä

d)	tilavuus (±10 prosenttia)

e)	sijoituspaikka (lämpötila ±50 °C nopeudella 120 km/h tai 5 prosentin ero maksimilämpötilassa/-paineessa).

2.2 Ajoneuvotyypit, joiden vertailumassat ovat erilaiset

Tämän säännön 2.16 kohdassa määritellyllä jaksottaisesti regeneroituvalla järjestelmällä varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan tämän liitteen mukaisen menettelyn yhteydessä kehitetyn Ki-kertoimen soveltamisalaa voidaan laajentaa toisiin saman ajoneuvoperheen ajoneuvoihin, joiden viitepaino on joko toisessa kahdesta seuraavaksi korkeammasta ekvivalenttisen inertian luokista tai missä tahansa alemmassa luokassa.

2.3 Sen sijaan, että tehdään seuraavassa kohdassa määritelty testi, voidaan käyttää kiinteää Ki-kertoimen arvoa 1,05, jos tekninen tutkimuslaitos ei näe mitään syytä käyttää suurempaa arvoa.

3. TESTAUSMENETTELY

Ajoneuvo voidaan varustaa kytkimellä, jolla voidaan joko estää tai sallia regenerointiprosessi, edellyttäen, ettei toimenpiteellä ole vaikutusta moottorin alkuperäisiin säätöihin. Kytkin sallitaan vain estämään regenerointi regenerointijärjestelmän latauksen aikana ja esivalmisteluvaiheiden aikana. Sitä ei kuitenkaan saa käyttää mitattaessa päästöjä regenerointijakson aikana, vaan päästötesti on tehtävä käyttäen valmistajan alkuperäistä ohjausyksikköä.

3.1 Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaus kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu

3.1.1 Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ja keskimääräinen polttoaineenkulutus regenerointijaksojen välissä ja regeneroituvan laitteen latauksen aikana on määritettävä useamman suunnilleen tasaisin väliajoin tehdyn (jos niitä on enemmän kuin kaksi) I-tyypin käyttöjakson tai vastaavan moottorin testipenkkijakson aritmeettisena keskiarvona. Vaihtoehtoisesti valmistaja voi toimittaa tiedot, jotka osoittavat, että hiilidioksidipäästöt ja polttoaineenkulutus pysyvät vakioina ±4 prosentin rajoissa regenerointijaksojen välissä. Tässä tapauksessa voidaan käyttää tavanomaisen I-tyypin testin aikana mitattuja hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvoja. Kaikissa muissa tapauksissa on tehtävä päästömittaus ainakin kahdelle tyyppi I -käyttöjaksolle tai vastaavalle moottoritestipenkkijaksolle, yksi välittömästi regeneroinnin jälkeen (ennen uutta latausta) ja toinen mahdollisimman vähän ennen regenerointijaksoa. Kaikki päästömittaukset ja laskelmat on tehtävä liitteen 6 mukaisesti.

3.1.2 Latausprosessi ja Ki-kertoimen määritys on tehtävä tyyppi I -käyttöjakson aikana dynamometrissä tai moottoritestipenkissä käyttäen vastaavaa testijaksoa. Jaksoja voidaan ajaa jatkuvasti (ts. ilman, että moottori jaksojen välissä sammutetaan). Ajoneuvo voidaan välillä ottaa pois dynamometristä, kun joitain testijaksoja on ajettu, ja jatkaa testiä myöhemmin.

3.1.3 Jaksojen lukumäärä (D) kahden regenerointijakson välissä, niiden jaksojen lukumäärä (n), joiden aikana päästömittauksia tehdään, sekä kaikki päästömittausarvot (M′sij) on mainittava liitteessä 1 olevassa 4.1.11.2.1.10.1–4.1.11.2.1.10.4 tai 4.1.11.2.5.4.1–4.1.11.2.5.4.4 kohdassa soveltuvin osin.

3.2 Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaus regeneroinnin aikana

3.2.1 Ajoneuvon mahdollinen valmistelu regenerointivaiheen aikana tehtäviä päästötestejä varten on tehtävä säännön nro 83 liitteessä 4 olevan 5.3 kohdan mukaisia valmistelujaksoja tai vastaavia moottoritestipenkkijaksoja käyttäen sen mukaan, mikä latausmenettely on edellä olevassa 3.1.2 kohdassa valittu.

3.2.2 Liitteessä 6 esitetyt testiolot ja ajoneuvon testauskunto pätevät ennen ensimmäistä hyväksyttävää päästötestiä.

Regenerointi ei saa tapahtua ajoneuvon valmistelun aikana. Tämä voidaan varmistaa yhdellä seuraavista tavoista:

3.2.3.1 Esivalmistelujaksojen ajaksi voidaan asentaa ”valeregeneraatiojärjestelmä” tai vain osa järjestelmästä.

3.2.3.2 Voidaan myös käyttää mitä hyvänsä muuta valmistajan ja typpihyväksynnästä vastaavan viranomaisen välillä sovittua menetelmää.

3.2.4 Regenerointijakson sisältävä pakokaasujen päästötesti kylmäkäynnistyksen aikana on tehtävä tyyppi I -käyttöjakson tai vastaavan moottoritestipenkkijakson mukaisesti. Mikäli kahden regenerointijakson välissä tehtävät päästömittaukset tehdään moottoritestipenkissä, regenerointijakson sisältävä päästötesti on myös tehtävä moottoritestipenkissä.

3.2.5 Mikäli regenerointiprosessi vaatii enemmän kuin yhden toimintajakson, sen jälkeen tehtävä(t) testijakso(t) on tehtävä välittömästi moottoria välillä sammuttamatta, kunnes regenerointi on suoritettu loppuun (kukin jakso on tehtävä loppuun). Uuden testin valmisteluajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt (esim. hiukkassuodattimen vaihto). Tänä aikana moottorin on oltava sammuksissa.

3.2.6 Regeneroinnin aikana vallitsevat hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvot (Mri) on laskettava liitteen 6 mukaisesti. Koko regenerointiprosessin aikana tapahtuneiden käyttöjaksojen lukumäärä (d) on merkittävä muistiin.

3.3 Hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen kokonaisarvojen laskeminen

Formula

n ≥ 2;

Formula

missä jokaiselle hiilidioksidin päästö- ja polttoaineen kulutuslukemalle:

M′sij	=	hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100 kilometriä kohden yhden käyttöjakson (tai vastaavan moottoritestipenkkijakson) osan (i) aikana ilman regenerointia
M′rij	=	hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100 kilometriä kohden yhdellä käyttöjaksolla (tai vastaavalla moottoritestipenkkijaksolla) osan (i) aikana regeneroinnin aikana. (kun n > 1, ensimmäinen tyyppi I -testi tehdään kylmänä ja muut jaksot kuumana)
Msi	=	keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100 kilometriä kohden yhden käyttöjakson osan (i) aikana ilman regenerointia
Mri	=	keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100 kilometriä kohden yhden käyttöjakson osan (i) aikana regeneroinnin aikana
Mpi	=	keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen massa ilmaistuna grammoina kilometriä kohden ja polttoaineen kulutuslukema ilmaistuna litroina 100 kilometriä kohden
N	=	niiden testipisteiden lukumäärä, joissa päästömittauksia tehdään (tyyppi I -käyttöjaksojen tai vastaavien moottoritestipenkkijaksojen aikana) kahden sellaisen jakson välissä, joiden aikana regenerointi tapahtuu, ≥ 2
d	=	regeneroinnin vaatima käyttöjaksojen lukumäärä
D	=	kahden regenerointijakson välillä olevien käyttöjaksojen lukumäärä.

Kuva 10/1 havainnollistaa mitattavia suureita.

Kuva 10/1:

Hiilidioksidipäästö- ja polttoaineenkulutustestissä mitatut suureet regeneraatiojaksojen aikana ja niiden välissä (kaavamainen esimerkki; aikavälillä D päästöt saattavat joko lisääntyä tai alentua)

3.4 Regenerointikertoimen K arvon laskeminen kullekin hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen arvolle (i)

Ki = Mpi/Msi

Msi-, Mpi-, ja Ki-tulokset on kirjattava teknisen tutkimuslaitoksen testausselosteeseen.

Ki voidaan määrittää yksittäisen jakson perusteella.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 158

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	50. vuosikerta 19. kesäkuu 2007

Sisältö		II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista	Sivu
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 89 – Yhdenmukaiset vaatimukset: I ajoneuvojen hyväksymisestä suurimman nopeuden rajoittamisen tai säädettävän nopeudenrajoitustoiminnon osalta II ajoneuvojen hyväksymisestä hyväksyttyä tyyppiä olevan nopeudenrajoittimen tai säädettävän nopeudenrajoittimen asentamisen osalta III nopeudenrajoittimen ja säädettävän nopeudenrajoittimen hyväksymisestä	1
	*	Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 101 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat käyttövoimanaan ainoastaan polttomoottoria tai sähköistä hybridivoimalaitetta käyttävien henkilöautojen hyväksyntää hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittauksen ja/tai sähköenergian kulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta sekä ainoastaan sähköistä voimalaitetta käyttävien, luokkiin M1 ja N1 kuuluvien ajoneuvojen hyväksyntää sähkönkulutuksen ja sähkökäyttöisen toimintasäteen mittauksen osalta	34
	*	Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 103 – Moottorikäyttöisten ajoneuvojen varaosakatalysaattorien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset	106

M	:	on varaosakatalysaattorin ollessa asennettuna kolmesta tyypin I testistä saatujen yhden pilaannuttavan aineen (CO, HC, NOx tai hiukkaset) päästöjen tai kahden pilaannuttavan aineen (HC + NOx) päästöjen summan keskiarvo.
S	:	on alkuperäisen katalysaattorin ollessa asennettuna kolmesta tyypin I testistä saatujen yhden pilaannuttavan aineen (CO, HC, NOx tai hiukkaset) päästöjen tai kahden pilaannuttavan aineen (HC + NOx) päästöjen summan keskiarvo.
G	:	on yhden pilaannuttavan aineen päästöjen (CO, HC, NOx tai hiukkaset) tai kahden pilaannuttavan aineen (HC + NOx) päästöjen summan raja-arvo ajoneuvojen tyyppihyväksynnän mukaisesti ja tapauksen mukaan jaettuna kohdan 5.4 mukaisesti määritellyillä huononemiskertoimilla.

Moottoriluokka	Huononemiskertoimet
Moottoriluokka	CO	HC (2)	NOx (2)	HC + NOx	Hiukkaset
Ottomoottorit	1,2	1,2	1,2	1,2 (3)	—
Dieselmoottorit	1,1	—	1,0	1,0	1,2