25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/3

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 1 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 1 artiklassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Maidon ja maitotuotteiden markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan.

(4)

Neuvoston päätöksellä 98/486/EY (2) hyväksytyn maitojauheen tuontisuojaa Dominikaanisessa tasavallassa koskevan Euroopan yhteisön ja Dominikaanisen tasavallan (3) yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti tiettyyn määrään Dominikaaniseen tasavaltaan vietäviä yhteisön maitotuotteita voidaan soveltaa tullinalennusta. Tämän vuoksi kyseisen järjestelyn mukaisesti vietäviin tuotteisiin sovellettavan vientituen määrää olisi alennettava tietyllä prosenttimäärällä.

(5)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/7

(1)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädetään, että kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Sokerin markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 ja 33 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 318/2006 vaatimukset.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/9

(1)

Valkoisen sokerin vientiä koskevasta pysyvästä tarjouskilpailusta vientitukien vahvistamiseksi markkinointivuodeksi 2006/2007 28 päivänä kesäkuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 958/2006 (2) edellytetään osittaisten tarjouskilpailujen järjestämistä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 958/2006 8 artiklan 1 kohdan ja 24 päivänä toukokuuta 2007 päättyvässä osittaisessa tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tarkastelun perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/10

(1)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädetään, että kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan c, d ja g alakohdassa lueteltujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön markkinahintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Sokerin markkinoiden nykytilanne huomioon ottaen vientituet olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 ja 33 artiklassa säädettyjen sääntöjen ja tiettyjen perusteiden mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityistarpeet voivat edellyttää tuen mukauttamista määräpaikan mukaan.

(4)

Tukea olisi myönnettävä ainoastaan tuotteille, joilla on vapaa liikkuvuus yhteisössä ja jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) vaatimukset.

(5)

Vientitukia voidaan myöntää kattamaan kilpailukyvyn erot yhteisön ja kolmansien maiden viennin välillä. Yhteisön vienti tiettyihin lähellä sijaitseviin määräpaikkoihin ja kolmansiin maihin, jotka myöntävät yhteisön tuotteille tuonnin etuuskohtelun, on nykyään erityisen edullisessa kilpailuasemassa. Tästä syystä kyseisiä määräpaikkoja koskevat vientituet olisi poistettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/12

(1)

Chilen tasavalta sisältyy asetuksen (EY) N:o 980/2005 liitteessä I olevaan yhteisön yleisen tullietuusjärjestelmän edunsaajamaiden luetteloon.

(2)

Kaikki Chilelle yhteisön yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP) myönnetyt tullietuudet on saatu sisällytettyä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn sopimukseen sopimuksen liitteen I muuttamisesta 16 päivänä lokakuuta 2006 tehdyllä EU:n ja Chilen assosiaationeuvoston päätöksellä N:o 2/2006 (2) aikaansaadun konsolidoinnin avulla.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 980/2005 3 artiklan 2 kohdan mukaan maa poistetaan kyseisen asetuksen liitteessä I olevasta edunsaajamaiden luettelosta, jos se tekee yhteisön kanssa etuuskohteluun oikeuttavan kauppaa koskevan sopimuksen, johon sisältyvät vähintään kaikki kyseiselle maalle GSP-järjestelmässä vahvistetut etuudet.

(4)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 980/2005 liitettä I olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yleisten tullietuuksien komitean lausunnon mukaiset,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/13

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 297/2003 (2) säädetään eräitä naudanliha-alan tuotteita koskevan monivuotisen tuontitariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista.

(2)

Tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annettua komission asetusta (EY) N:o 1301/2006 (3) sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkavia tuontitariffikiintiökausia koskeviin tuontitodistuksiin. Kyseisessä asetuksessa todistusten voimassaoloaika rajoitetaan tuontitariffikiintiökauden viimeiseen päivään. Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 III luvun säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 297/2003 nojalla myönnettyihin tuontitodistuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisessä asetuksessa säädettyjen lisäedellytysten soveltamista. Asetuksen (EY) N:o 297/2003 säännökset on tarvittaessa mukautettava asetuksen (EY) N:o 1301/2006 säännöksiin.

(3)

Eräät aikaisempaa tuontitariffikiintiökautta koskevat asetuksen (EY) N:o 297/2003 säännökset ovat vanhentuneita. Selkeyden vuoksi kyseiset säännökset olisi poistettava

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 297/2003 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanlihan hallintokomitean mukaiset,

1)

Poistetaan 1 artiklan 2 kohta.

2)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Asetusta (EY) N:o 1445/95. Asetusta (EY) N:o 1291/2000 ja komission asetuksen (EY) N:o 1301/2006 (4) III lukua sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

3)

Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tuontitodistus velvoittaa tuomaan tietystä maasta. Tuontitodistushakemuksen ja tuontitodistuksen 8 kohdassa on oltava merkintä alkuperämaasta, ja kohta ’kyllä’ on rastittava.’

4)

Korvataan 4 artikla 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Aitoustodistuksen alkuperäiskappale ja sen asianmukaisesti oikeaksi todistettu jäljennös esitetään kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle (jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’) samaan aikaan kuin ensimmäinen tuontitodistushakemus, joka liittyy aitoustodistukseen.”

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/15

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 996/97 (2) säädetään CN-koodiin 0206 29 91 kuuluvaa nautaeläinten jäädytettyä kuvelihaa koskevan monivuotisen tariffikiintiön avaamisesta ja hallinnoinnista.

(2)

Tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annettua komission asetusta (EY) N:o 1301/2006 (3) sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkavien tuontitariffikiintiökausien tuontitodistuksiin.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 996/97 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen Argentiinasta peräisin olevien ja sieltä tulevien määrien osalta asetuksen (EY) N:o 996/97 mukaisesti myönnettyihin tuontitodistuksiin olisi 1 päivästä heinäkuuta 2007 alkaen sovellettava asetuksen (EY) N:o 1301/2006 III luvun säännöksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden kyseisessä asetuksessa vahvistettujen edellytysten soveltamista.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 996/97 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen muista kolmansista maista kuin Argentiinasta peräisin oleviin ja niistä tuleviin määriin olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 1301/2006 säännöksiä, jotka koskevat tuontitodistushakemuksia, hakijoiden asemaa ja todistusten myöntämistä. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1301/2006 I ja II lukua olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2007 kyseisille määrille asetuksen (EY) N:o 996/97 mukaisesti myönnettyihin tuontitodistuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden kyseisessä asetuksessa vahvistettujen edellytysten soveltamista.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 996/97 säännöksiä olisi tarvittavilta osin mukautettava asetuksen (EY) N:o 1301/2006 säännöksiin. Mainitussa asetuksessa säädetään erityisesti, että todistusten voimassaolo päättyy tuontitariffikiintiökauden viimeisenä päivänä.

(6)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 996/97 olisi muutettava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanliha-alan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

3)

Poistetaan 5 artiklan 2 kohdan toinen alakohta.

4)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Jos hakija haluaa osallistua 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tuontijärjestelmään, hänen todistushakemuksensa voi koskea enintään 80:tä tonnia lihaa.”

5)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

1.   Edellä 7 artiklassa tarkoitetut todistushakemukset voi jättää ainoastaan kunkin tuontitariffikiintiökauden ensimmäisten kymmenen päivän aikana.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi hakemusten sisältämä kokonaismäärä alkuperämaittain eriteltynä viimeistään hakemusten esittämisjakson päättymistä seuraavana seitsemäntenä työpäivänä klo 16:00 (Brysselin aikaa).

3.   Tuontitodistukset myönnetään aikaisintaan seitsemäntenä ja viimeistään kuudentenatoista työpäivänä 2 kohdassa tarkoitetun tiedoksiantamisen määräajan päättymisestä.”

6)

Poistetaan 9 artikla.

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/17

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maidon ja maitotuotteiden vientitodistusten ja vientitukien osalta 17 päivänä elokuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1282/2006 (2) 8 artiklassa vahvistetaan vientitodistusten voimassaoloaika.

(2)

Jotta yhteisön talousarviota suojattaisiin tarpeettomilta menoilta ja vältettäisiin maitoalan vientitukijärjestelmän soveltaminen keinottelumielessä, komission asetuksessa (EY) N:o 210/2007 (3) säädetään poiketen siitä, mitä asetuksessa (EY) N:o 1282/2006 säädetään, että maitotuotteita koskevien vientitodistusten, joista on jätetty hakemus 1 päivästä maaliskuuta 2007 alkaen, voimassaoloaika olisi varotoimenpiteenä rajoitettava 30 päivään kesäkuuta 2007.

(3)

Sekä yhteisön sisäisten että maailmanmarkkinoiden tarkka seuranta on osoittanut, että todistusten pidempi voimassaoloaika voidaan ottaa uudelleen käyttöön asteittain ilman, että yhteisen markkinajärjestelyn moitteeton toiminta vaarantuu. Sen vuoksi on aiheellista muuttaa asetusta (EY) N:o 210/2007.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/18

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 1 kohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan a–e ja g kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (EY) N:o 1255/1999 liitteessä II mainittuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan tuen määrä vahvistetaan kuukausittain 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta.

(4)

Kuitenkin tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maitotuotteiden tapauksessa korkeiden tukimäärien vahvistaminen etukäteen voi vaarantaa kyseisiin tukiin liittyvät maksusitoumukset. Vaaran välttämiseksi on tarpeen toteuttaa asiaankuuluvia varotoimenpiteitä sulkematta kuitenkaan pois mahdollisuutta pitkäaikaisten sopimusten tekemiseen. Nämä kaksi tavoitetta ovat saavutettavissa, jos kyseisille tuotteille vahvistetaan erityiset tukimäärät niitä tapauksia varten, joissa käytetään tukien ennakkovahvistusta.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tuen määrää vahvistettaessa otetaan soveltuvissa tapauksissa huomioon asetuksen (EY) N:o 1043/2005 liitteessä I lueteltujen perustuotteiden tai niihin rinnastettavien tuotteiden osalta kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat tuotantotuet, avustukset tai muut vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet kyseisen alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen säännösten mukaisesti.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 12 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisössä tuotetulle ja kaseiiniksi muutetulle rasvattomalle maidolle myönnetään tukea, jos tämä maito ja tästä maidosta valmistettu kaseiini täyttävät tietyt edellytykset.

(7)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 (3) sallitaan voin ja kerman toimittaminen alennettuun hintaan tiettyjä tavaroita valmistavalle teollisuudelle.

(8)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/21

(1)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan voidaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan b, c, d, ja g alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus kattaa vientituella, jos kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä VII mainittuina tavaroina.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (2) täsmennetään kyseisistä tuotteista ne, joille on tarkoitus vahvistaa niitä asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä VII lueteltuina tavaroina vietäessä sovellettava tuen määrä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan tuen määrä vahvistetaan kuukausittain 100 kilogrammalle kutakin kyseistä perustuotetta.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklan 4 kohdassa säädetään, että tavaraan sisältyvälle tuotteelle myönnettävä vientituki ei saa olla suurempi kuin kyseiseen tuotteeseen sitä sellaisenaan vietäessä sovellettava tuki.

(5)

Tässä asetuksessa vahvistettujen tukien määrien osalta voidaan käyttää ennakkovahvistusta, sillä tulevien kuukausien markkinatilannetta ei ole mahdollista vielä varmuudella arvioida.

(6)

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomiin tavaroihin sisältyville maataloustuotteille myönnettävän vientituen osalta tehdyt maksusitoumukset saattavat vaarantua, jos tuen määrät vahvistetaan ennakolta suuriksi. Tämän vuoksi olisi kyseisissä tapauksissa toteutettava varotoimenpiteitä estämättä kuitenkaan pitkäaikaisten sopimusten tekoa. Erityisen tuen määrän vahvistaminen niitä tapauksia varten, joissa tuen ennakkovahvistusta käytetään, on toimenpide, jolla näiden eri tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/23

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 38/2007 annettu 17 päivänä tammikuuta 2007 (2), pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta Belgian, Tšekin, Espanjan, Irlannin, Italian, Unkarin, Puolan, Slovakian ja Ruotsin interventioelinten hallussa olevan sokerin myymiseksi uudelleen vientiä varten edellytetään osittaisten tarjouskilpailujen järjestämistä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 38/2007 4 artiklan 1 kohdan ja 23 päivänä toukokuuta 2007 päättyvässä osittaisessa tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tarkastelun perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/24

(1)

Käsiteltävänä oleva asia koskee tilannetta, jossa DONG hankkii määräysvallan Elsamissa, Energi E2:ssa, KE:ssä ja FE:ssä.

(2)

DONG on Tanskan valtion omistuksessa oleva vakiintunut kaasuyhtiö. Elsam ja Energi E2 (”E2”) ovat Tanskan vakiintuneita sähköntuotantoyhtiöitä, joista Elsam toimii Länsi-Tanskassa ja E2 Itä-Tanskassa. KE ja FE ovat vakiintuneita sähkön vähittäismyyntiyhtiöitä Kööpenhaminan alueella.

(3)

Päätöksessä todetaan, että liiketoimi aiheuttaa merkittäviä tehokkaan kilpailun esteitä, erityisesti siksi, että se vahvistaa määräävää asemaa seuraavilla markkinoilla:

(4)

Päätöksessä päätellään, että sopimuspuolten ehdottamat sitoumukset lievittävät todettuja kilpailuongelmia riittävästi. Mitä tulee varastointiin/markkinoiden joustavuuteen, ehdotettujen sitoumusten keskeinen vaikutus johtuu Lille Torupin varastosta luopumisesta, millä on myönteinen vaikutus kilpailuun Tanskassa varastoinnin/joustavuuden osalta. Kaasun tukku- ja vähittäismyyntimarkkinoiden osalta päätöksessä todetaan, että DONGin tarjoama kaasukapasiteetin vapauttamisohjelma yhdistettynä varastoista luopumiseen riittää poistamaan kaikki ne kilpailuongelmat, jotka komissio on tunnistanut kyseisillä markkinoilla.

(5)

Tämän vuoksi komissio julistaa ilmoitetun keskittymän soveltuvaksi yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla.

(6)

DONG on Tanskan valtion omistuksessa oleva vakiintunut kaasuyhtiö, joka toimii öljyn ja maakaasun etsinnän, tuotannon, offshore-kuljetusten ja myynnin alalla sekä maakaasun varastoinnin ja jakelun alalla. Sillä on myös vähäistä toimintaa, joka liittyy sähköntuotantoon tuulivoimalla sekä sähkön ja lämmön toimittamiseen.

(7)

Elsam ja Energi E2 (”E2”) ovat Tanskan vakiintuneita sähköntuotantoyhtiöitä, joista Elsam toimii Länsi-Tanskassa ja E2 Itä-Tanskassa. Kumpikin toimii sähköntuotannon ja sähkökaupan (sekä rahoituksen osalta että fyysisesti) tukkumarkkinoilla sekä kaukolämmön tuotannon alalla. Elsam hankki Itä-Tanskassa toimivan sähkön vähittäiskauppiaan Nesan vuonna 2004, joten sillä on myös merkittävää toimintaa, joka liittyy sähkön vähittäiskauppaan kotitalouksille ja yritysasiakkaille. Elsam ja E2 ovat keskeisiltä osin paikallisviranomaisten omistuksessa, mutta myös DONGilla ja Vattenfallilla on merkittäviä osakeosuuksia Elsamissa sekä Nesalla ja KE:llä E2:ssa.

(8)

KE ja FE toimittavat sähköä kotitalouksille ja yritysasiakkaille Kööpenhaminan alueella. Ne ovat tällä hetkellä Kööpenhaminan kaupungin (KE) ja Fredriksbergin kaupungin (FE) omistuksessa.

(9)

Tässä päätöksen osassa kuvataan ehdotettua toimenpidettä, eli keskittymää, jossa DONG hankkii määräysvallan Elsamista, E2:sta, KE:stä ja FE:stä, lukuun ottamatta tiettyjä Elsamin ja E2:n tuotantovaroja, jotka osoitetaan Vattenfallille. Vattenfallin hankinnat muodostavat erillisen keskittymän.

(10)

Tässä päätöksessä käsitellään kaasuun ja sähköön sovellettavia sääntelypuitteita.

(11)

Tanskan maakaasumarkkinat avattiin ensimmäisen kerran kilpailulle suurimpien asiakkaiden osalta 1. heinäkuuta 2000, ja kaikki asiakkaat ovat voineet valita toimittajansa vuodesta 2004 lähtien. Onshore-kaasuntoimitusverkko ja -siirtojärjestelmä eriytettiin täysin vuonna 2004, ja nyt ne ovat Tanskan valtion omistaman riippumattoman julkisen yhtiön, Energinet.dk:n käytössä ja omistuksessa. Onshore-siirtoverkon käyttöön sovelletaan säänneltyä kolmannen osapuolen verkkoon pääsyä (TPA). DONG omistaa sekä varastot että offshore-putket, jotka yhdistävät Pohjanmeren Tanskan puoleiset kentät Manner-Tanskaan. Näiden infrastruktuurien käyttöoikeus myönnetään neuvotteluihin perustuvalla kolmannen osapuolen verkkoonpääsyä koskevalla menettelyllä. Kolmannen osapuolen verkkoonpääsyä koskevia sääntöjä valvoo Tanskan energiasääntelyviranomainen (DERA), joka on riippumaton energia-alan valvontaelin.

(12)

Kaasun merkityksellisten tuotemarkkinoiden osalta komission markkinatutkimuksessa keskityttiin määrittelemään markkinat kaasun varastoinnille / kaasun joustavalle tarjonnalle, kaasun tukkumyynnille ja kaasun toimittamiselle.

(13)

Kaasun varastoinnin ja/tai muiden kaasun tarjonnan joustavuutta edistävien välineiden osalta tarkkojen tuotemarkkinoiden määrittely on jätetty avoimeksi päätöksessä.

(14)

Osapuolet ehdottivat kaasun tarjonnan joustavuudelle tuotemarkkinoita, joihin sisältyvät omat varastot, tuotannon muutokset, kansainvälinen kauppa, putkilinjavarastointi, siirtyminen muihin polttoaineisiin, keskeytettävissä olevat sopimukset sekä markkinakeskukset (market hubs), joissa on termiinimarkkinat.

(15)

Komission näkemyksen mukaan nämä erilaiset joustavuutta lisäävät välineet voidaan jakaa viitteen ryhmään:

(16)

Komission markkinatutkimus osoitti, että Tanskan osalta yhtäkään edellä mainituista neljästä omien varastojen vaihtoehdosta ei voida pitää täysin käyttökelpoisena tai riittävän kehittyneenä joustavuusvaihtoehtona. Komissio katsoo kuitenkin, että kysymys merkityksellisistä tuotemarkkinoista (joko joustavuus tai varastointi) voi jäädä avoimeksi.

(17)

Kaasun tukkutoimitusten osalta päätöksessä katsotaan, että Tanskassa on kaasun tukkutoimitusten markkinat, joihin sisältyvät seuraavat:

Näillä tyydytetään sellaisten asiakkaiden tarpeet, joilla on Tanskassa pääsy kaasun tukkutoimituksiin.

(18)

Komission markkinatutkimus antoi voimakasta näyttöä siitä, että maakaasun tukkutoimituksille on erilliset markkinat. Vastauksessaan 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen päätökseen DONG myönsi, että kaasun myyntiä ja kauppaa käydään tukkutasolla, eikä se kiistänyt tätä tai edellä annettua, tukkumarkkinoita koskevaa tuotemarkkinoiden määrittelyä vastauksessaan väitetiedoksiantoon.

(19)

Ehdotetulla liiketoimella on myös vaikutus Ruotsissa käytävään tukkukauppaan. Päätöksessä todetaan, että Ruotsissa kulutukseen tarkoitetun kaasun toimituksilla on erilliset tukkumarkkinat. Syynä tähän on se, että tukkutoimitusten markkinatilanne ja -ehdot ovat Ruotsissa erilaiset kuin Tanskassa.

(20)

Päätöksessä katsotaan, että maakaasun toimittaminen sähkön ja lämmön keskitetyille yhteistuotantolaitoksille muodostaa erilliset markkinat, koska tällaiset toimitukset tapahtuvat erillään tukkumarkkinoista. Sähkön ja lämmön keskitetyt yhteistuotantolaitokset voivat kuitenkin tulla tukkumarkkinoille ostajina tai myyjinä, ja tukkumyyjät, jotka haluavat toimittaa joitakin vähittäistoimituksen osia sähkön ja lämmön keskitetyille yhteistuotantolaitoksille, eivät kohtaa ylittämättömiä esteitä.

(21)

Keskitetyille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille tehtävät toimitukset ovat lisäksi erillisiä muista vähittäistoimitusmarkkinoista, sillä nämä markkinat ovat joustavampia, kulutustaso on korkeampi, kysyntäkäyttäytyminen, hinnat ja sopimustyypit sekä sääntely ovat erilaisia, minkä lisäksi sähkön ja lämmön keskitetyt yhteistuotantolaitokset voivat suoraan osallistua tukkumarkkinoille.

(22)

Päätöksessä katsotaan, että maakaasun toimittaminen hajautetuille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille (eli pienille lämpö- ja sähkövoimalaitoksille) ja maakaasun toimittaminen suurille teollisuusasiakkaille muodostaa yhden tai kaksi erillistä tuotemarkkinaa.

(23)

Pienyritysasiakkaat eivät kuulu näille tuotemarkkinoille muun muassa hinnoissa, marginaaleissa, markkinointi- ja jakelukanavissa, varastointikustannuksissa, markkinoiden rakenteessa, vaihtoasteissa ja mittausvaatimuksissa olevien erojen vuoksi.

(24)

Päätöksessä katsotaan, että toimitukset suurille teollisuusasiakkaille ja hajautetuille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille ovat jossain määrin samanlaisia (kaasun kulutuksen taso, kaasusopimusten tyyppi) mutta niissä on myös eroja (kysynnän säännöllisyys, erilainen omistusrakenne, asiakasuskollisuus ja vaihtoaste).

(25)

Päätöksessä katsotaan, että on yksi tai kaksi erillistä markkinaa asiakkaille, joiden kulutusta ei mitata, eli asiakkaille, joiden vuosikulutus on vähemmän kuin 300 000 m3. Myynti pienille yritysasiakkaille, joiden kulutus on vähemmän kuin 300 000 m3, ja kotitalousasiakkaille voi näin ollen kuulua samaan tuotemarkkinaan tai eri tuotemarkkinoihin.

(26)

Näiden kahden asiakastyypin kysyntä- ja tarjontaehdoissa on Tanskassa monia samankaltaisuuksia (korkeammat kaasunhinnat, vähäisempi alttius vaihtaa toimittajaa, asiakaskunnan hallintatyökalujen tarve, vakiomuotoiset yleiset tarjoukset sekä brändin, markkinoiden rakenteen, varastointikustannusten ja markkinoille tulon suurten esteiden merkitys). Merkittäviä eroja on samoin useita (keskimääräinen kulutustaso, hinnat, kustannukset ja marginaalit sekä erilaiset markkinointistrategiat).

(27)

Kilpailuanalyysi ei eroa merkittävästi näiden kahden asiakasryhmän välillä, ja näin ollen jää avoimeksi kysymys siitä, ovatko toimitukset kotitalouksille ja toimitukset pienille yritysasiakkaille samojen merkityksellisten markkinoiden eri segmenttejä vai kaksi erillistä merkityksellistä markkinaa.

(28)

DONG esitti, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat kaasun tarjonnan joustavuudelle ovat laajemmat kuin Tanska ja että niihin kuuluvat myös Ruotsi, Pohjois-Saksa ja Alankomaat.

(29)

Markkinatutkimuksen tulokset osoittavat kuitenkin, että varastoinnin (tai joustavuuden) maantieteelliset markkinat rajoittuvat merkityksellisten tuotemarkkinoiden laajuudesta riippumatta Tanskaan. Tärkeimmät syyt tähän päätelmään ovat:

(30)

Varastojen/muiden joustavuuteen liittyvien välineiden Ruotsin markkinoiden osalta päätöksessä todetaan, että markkinat joko kattavat Ruotsin tai ovat tanskalaisruotsalaiset.

(31)

DONG esitti, että merkitykselliset maantieteelliset markkinat kaasun tukkutoimituksille ovat laajemmat kuin Tanska (tai Tanska ja Ruotsi) ja että niihin kuuluu vähintään myös Saksa.

(32)

Markkinatutkimus antoi vahvaa näyttöä siitä, että tukkutoimitusten markkinat rajoittuvat Tanskaan. Päätöksessä todetaan, että Ruotsi ei kuulu samoihin maantieteellisiin markkinoihin kuin Tanska vaan muodostaa erilliset markkinat, jotka ovat laajuudeltaan ruotsalaiset tai tanskalaisruotsalaiset, sillä Ruotsin tukkukaupan toimittajilla ei ole voimakasta kilpailuvaikutusta Tanskan tukkukaupan toimittajiin. Samoin todettiin, että Saksa, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät kuulu samoihin maantieteellisiin markkinoihin kuin Tanska. Syinä tähän ovat:

(33)

Vastauksessaan 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen päätökseen DONG katsoi, että kaasun toimitukset saksanpuoleiseen Tanskan tuonti-/vientikohtaan Ellundissa sisältyvät Tanskan kaasun tukkumarkkinoihin. Markkinatutkimuksen tulosten pohjalta päätöksessä jätetään avoimeksi kysymys siitä, olisiko tällaiset toimitukset sisällytettävä Tanskan kaasuntarjonnan tukkumarkkinoiden maantieteelliseen alaan.

(34)

Keskitetyille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille suuntautuvien maakaasutoimitusten markkinat ovat todennäköisimmin kansalliset ja enimmillään niihin sisältyvät Tanska ja Ruotsi, sillä ne eivät voi olla tukkumarkkinoiden maantieteellistä alaa laajemmat. Lisäksi vain osa keskitettyjen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten tarvitsemista toimituksista voidaan hankkia naapurimaista.

(35)

Hajautetuille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille ja suurille teollisuusasiakkaille suuntautuvien kaasutoimitusten markkina(t) on kansallinen / ovat kansalliset, sillä suoraa tuontia ei ole. Lisäksi markkinarakenteet ovat selvästi erilaiset naapurimaissa. Tanskan, Saksan, Ruotsin ja Alankomaiden merkittävät hintaerot vahvistavat myös osaltaan erillisten kansallisten markkinoiden olemassaolon.

(36)

Päätöksessä katsotaan, että kotitalouksille ja pienyrityksille suuntautuvien kaasutoimitusten markkina(t) eivät ole kansallisia markkinoita laajemmat ja että ne mahdollisesti ovat yhä alueelliset. Kysymys siitä, onko markkina(t) alueellinen vai kansallinen, voidaan jättää avoimeksi. Näillä markkinoilla tapahtuva myynti edellyttää kansallisia myynti- ja palvelutoimistoja, ja kaikki yritykset, jotka toimittavat mittarittomille asiakkaille Tanskassa, ovat tanskalaisia, minkä lisäksi kansallisten markkinoiden välillä on suuria hintaeroja. Lisäksi vähemmän kuin 1 prosentti asiakkaista on toistaiseksi päättänyt vaihtaa toimittajaa. Alueellisilla jakeluyrityksillä on näin ollen edelleen erittäin suuri markkinaosuus omalla alueellaan, ja loppukuluttajien hinnat ovat erilaisia kolmella eri alueella. Suuret markkinaosuuserot sekä alueiden väliset hintaerot ovat yleensä osoituksia siitä, että alueelliset markkinat eivät ole yhdentyneet.

(37)

Päätöksessä katsotaan, että on olemassa seuraavat merkitykselliset markkinat:

(38)

Merkittävä osa sähkön tukkumyynnistä ja -ostoista Pohjoismaissa tehdään Pohjoismaiden sähköpörssissä, Nord Pool Spot ASA:ssa (jäljempänä ’Nord Pool’). Näiden Nord Pool -pörssiin perustuvien sähkön fyysisen tukkukaupan muotojen lisäksi tuottajat/kauppiaat ja asiakkaat tekevät myös kahdenvälisiä sopimuksia sähkön fyysisestä tukkukaupasta.

(39)

Liitännäispalvelujen välittöminä asiakkaina ovat siirtoverkko-operaattorit, joiden vastuulla on verkon tasapainon ylläpito ja tarjonnan turvaaminen hätätilanteissa. Komission markkinatutkimus on antanut selviä osoituksia siitä, että liitännäispalveluiden/järjestelmäpalveluiden korvaaminen muulla tukkukauppatason sähköntarjonnalla ei ole helppoa. Lisäksi operaattorin osuus sääntelymarkkinoista voi vaihdella ajan myötä merkittävästi ilman selkeää yhteyttä sen asemaan sähköntuotantomarkkinoilla.

(40)

Päätöksessä katsotaan kuitenkin, että tämän markkinan / näiden markkinoiden tarkka rajaaminen voidaan jättää avoimeksi. Kahdenväliset toimitukset asiakkaille, joilla ei ole suoraa pääsyä Nord Pool -pörssiin, voivat muodostaa tai olla muodostamatta erillisiä tuotemarkkinoita, ja samaa voidaan sanoa myös liitännäispalveluista.

(41)

Päätöksessä katsotaan, että rahoitussähkölle on erilliset markkinat, sillä pohjimmiltaan rahoitusmarkkinoilla on kyse riskikaupasta, kun taas fyysisillä markkinoilla käydään kauppaa kulutukseen tarkoitetulla sähköllä, eivätkä ne näin ollen ole korvattavissa toisillaan. Kysymys siitä, kuuluvatko hinnanerosopimukset (contracts for difference) samoille markkinoille, jätetään avoimeksi.

(42)

Päätöksessä katsotaan, että on erilliset markkinat yhtäältä asiakkaille, joihin sovelletaan tuntikohtaisia mittausvaatimuksia, ja toisaalta asiakkaille, joihin ei kohdistu mittausvaatimuksia. Tämä sai selkeän vahvistuksen markkinatutkimuksessa. Nämä asiakasryhmät maksavat erilaisia hintoja, kuluttavat erilaisia tuotteita ja tekevät hankinnat eri tavoin.

(43)

Päätöksessä katsotaan, että sulautuman kilpailuvaikutuksia olisi arvioitava erikseen Itä-Tanskan ja Länsi-Tanskan Nord Pool -hinta-alueella tai näiden kahden alueen sekä Ruotsin yhdistelmässä, sillä osapuolten pohjoismainen toiminta rajoittuu lähes täysin Tanskaan. Jos keskittymällä ei ole kielteisiä kilpailuvaikutuksia näillä alueyhdistelmillä, sillä ei voi olla kielteisiä vaikutuksia millään laajemmalla hinta-alueella.

(44)

Kaikki muut kysymykset, jotka liittyvät sähkön maantieteellisten tukkumarkkinoiden määrittelyyn käsillä olevan toimenpiteen osalta, jätetään avoimiksi.

(45)

Päätöksessä katsotaan, että liitännäispalvelut ovat laajuudeltaan kansallisia, sillä ne ovat riippuvaisia välittömästä ja luotettavasta saatavuudesta tietyllä hinta-alueella ja yhteenliitäntäkapasiteetissa on ylikuormitusta.

(46)

Sähkön rahoitusjohdannaisten osalta päätöksessä todetaan, että markkinat ovat vähintään yhteispohjoismaiset, sillä sähkön rahoitusjohdannaisten kauppaa käydään Nord Pool -pörssissä, mutta hinnanerosopimukset voivat kattaa ainoastaan tietyn hinta-alueen, sillä näillä tuotteilla kauppaa käyvät yritykset ovat pääasiassa tukkutoimittajia ja -asiakkaita samaisilla hinta-alueilla.

(47)

Sähkön vähittäismarkkinoiden osalta päätöksessä katsotaan, että niiden asiakkaiden, joiden kulutus mitataan, markkinat ovat kansalliset, mutta muiden asiakkaiden markkinat ovat kansallisalueelliset. Ulkomaiset toimittajayritykset eivät tule suoraan markkinoille, ja asiakkaat ovat pääosin pysytelleet uskollisina paikalliselle yleispalvelun tarjoajalle.

(48)

Päätöksessä määritellään näin ollen seuraavat sähkömarkkinat:

(49)

Keskittymä vaikuttaa tiettyihin muihin markkinoihin, mutta sillä ei ole kielteistä kilpailuvaikutusta joko pienten markkinaosuuksien vuoksi tai siksi, että maantieteellistä päällekkäisyyttä ei ole: kaukolämpö (paikallinen), lentotuhkan tuotanto (alueellinen laajuus jätetty avoimeksi) sekä CO2-kauppa (todennäköisesti EU:n laajuinen).

(50)

Päätöksessä on tarkasteltu DONGin esittämää väitettä, joka koskee sulautumaosapuolten keskinäisten sekä sulautumaosapuolten ja kolmansien osapuolten välisten, sulautumista edeltävien suhteiden vaikutusta, mutta siinä todetaan, että tällaisen vaikutuksen huomioon ottamisella ei kuitenkaan voida missään tapauksessa tasapainottaa sulautuman kielteisiä vaikutuksia.

(51)

Tapauksessa tehdyn markkinatutkimuksen pohjalta komissio on päätellyt, että DONG on tällä hetkellä määräävässä asemassa kaasun varastoinnin/joustavuuden Tanskan markkinoilla.

(52)

Päätöksessä katsotaan, että varastoinnin/joustavuuden saanti on tarpeen muiden kaasutoimintojen täydentämiseksi, ja varastointi-/joustavuusmarkkinat katsotaan muiden kaasumarkkinoiden lähimarkkinoiksi. Vaikka DONGin sisäisesti kaksi erillistä oikeudellista yksikköä vastaa kaasun varastoinnista ja kaasukaupasta, komissio katsoo, että kummankin yksikön toimintaa harjoitetaan siten, että yhteisenä tavoitteena on lisätä DONG-ryhmän kannattavuutta, ja komissio onkin tarkastellut vaikutuksia Tanskan varastointi-/joustavuusmarkkinoihin tätä taustaa vasten.

(53)

Tämän vuoksi päätöksessä katsotaan, että hankkimalla E2:n ja Elsamin, jotka ovat keskeisiä riippumattomia joustavuuden lähteitä Tanskassa, DONG saa mahdollisuuden ja kannustimia vähentää omia varastointitarpeitaan korvaamalla omien varastointilaitosten käyttöä E2:n ja Elsamin käytöllä joustavuuden lähteinä. Samalla kilpailevien kaasuntoimittajien saatavilla olevat joustavuuden lähteet vähenevät. Tämän seurauksena ja Tanskan varastointimaksujen soveltamistavan vuoksi muiden kaasuntoimittajien varastointikustannukset kasvavat ja vastaavasti niiden kyky tuottaa DONGiin kohdistuvaa kilpailupainetta vähentyy.

(54)

Näistä syistä päätöksessä todetaan, että toimenpide johtaisi merkittävään tehokkaan kilpailun esteeseen mahdollisilla Tanskan varastointimarkkinoilla tai mahdollisilla Tanskan varastointi-/joustavuusmarkkinoilla, erityisesti siksi, että DONGin määräävä asema näillä markkinoilla vahvistuisi.

(55)

Ruotsin varastointi-/joustavuusmarkkinan osalta päätöksessä todetaan, että päätelmää, joka koskee Tanskassa mahdollisesti aiheutuvaa haittaa, voidaan periaatteessa laajentaa koskemaan Ruotsia mutta Ruotsin markkinoiden erityispiirteiden yksityiskohtainen arviointi ei ole tarpeen, sillä liiketoimen yleisarviointi ei riipu siitä.

(56)

Tutkimuksen aikana komissio ja DONG ovat olleet eri mieltä siitä, miten merkityksellistä on analysoida kaasun tukkutarjontaa vuoden […] (3) jälkeen. DONG epäili pidemmälle kuin […] * vuoden päähän ulottuvan tarkastelun merkityksellisyyttä. Komission mukaan kaasumarkkinoille ovat ominaisia pitkän aikavälin infrastruktuuri-investoinnit ja toimitussopimukset, jotka oikeuttavat pidemmälle kuin vuoteen […] * ulottuvan analyysin. Päätöksessä todetaan kuitenkin, että sulautumalla on merkittäviä kilpailunvastaisia vaikutuksia Tanskan tukkumarkkinoihin, vaikka markkinatilannetta vuoden […] * jälkeen ei lainkaan otettaisi huomioon, koska se poistaa BGI-hankkeen rajoittavan vaikutuksen ja koska kilpailijoiden päätöksiin markkinoille tulosta vaikuttavat vuoden 2008 alkuun mennessä neuvottelut toimitussopimuksista Elsamin ja E2:n kanssa.

(57)

Päätöksessä todetaan, että DONG on määräävässä asemassa kaasun tukkutoimitusten Tanskan markkinoilla, kun otetaan huomioon, että yhtiön markkinaosuus oli [80–90] * prosenttia vuonna 2004 (4). Komissio tarkasteli mahdollisia kilpailupaineita, jotka kohdistuisivat DONGin määräävään asemaan seuraavista viidestä lähteestä:

(58)

Päätöksessä todetaan, että nämä kilpailupaineet ovat heikkoja tai liian epävarmoja, jotta ne voisivat lyhyellä aikavälillä tehokkaasti rajoittaa DONGin markkina-asemaa.

(59)

Tämän jälkeen päätöksessä tarkastellaan sitä, johtaako liiketoimi DONGin määräävän aseman vahvistumiseen poistamalla nykyistä ja/tai potentiaalista kilpailua. Mitä tulee E2:n ja Elsamin kaupalliseen mielenkiintoon ryhtyä aktiivisiksi toimijoiksi Tanskan kaasun tukkumarkkinoilla, DONG kiistää näkemyksen, jonka mukaan E2 ja Elsam olisivat potentiaalisia kilpailijoita, ja katsoo, että ne eivät ole tärkeimpiä DONGiin kohdistuvien kilpailupaineiden aiheuttajia.

(60)

Komission mukaan on riittävää, että E2 ja Elsam muodostavat tärkeän kilpailupaineen (eivät välttämättä tärkeimmän), jonka poistaminen aiheuttaisi kilpailuongelmia.

(61)

Komission tutkimuksessa ja päätöksessä todetaan, että ehdotettu keskittymä poistaa E2:n, joka on DONGin nykyinen kilpailija, ja Elsamin, joka on uskottava potentiaalinen kilpailija. Tätä päätelmää ei muuta komission analyysi, joka koskee edellä kappaleessa 57 mainittua viittä potentiaalista kilpailupainetta. Päätöksen mukaan se, että Vattenfall ostaa pienen osuuden E2:n ja Elsamin kaasukäyttöisistä voimalaitoksista, ei riittävästi tasaa kilpailupaineen menetystä, jonka E2:n ja Elsamin liittäminen DONG-ryhmään aiheuttaa.

(62)

Näiden horisontaalisten vaikutusten lisäksi päätöksessä todetaan, että liiketoimi johtaa kysyntämarkkinoiden sulkeutumiseen ja sen myötä merkittävään tehokkaan kilpailun esteeseen DONGin sekä E2:n ja Elsamin vertikaalisen integraation myötä, sillä nämä vastaavat noin [20–30] * prosentista Tanskan kokonaiskulutuksesta. Tämä vaikeuttaa kilpailijoiden tuloa Tanskan kaasumarkkinoille sekä tukkutoimittajina että loppuasiakkaiden toimittajina ja näin lisää näille markkinoille tulon esteitä.

(63)

Osapuolet katsoivat, että Elsam oli tähän mennessä tehnyt ainoastaan vähäisiä hankintoja kolmansilta osapuolilta, sillä se oli tehnyt ainoastaan joitakin swap-kauppoja ja lyhyen aikavälin ostosopimuksia. Komissio katsoo kuitenkin, että Elsamille suuntautuvat toimitukset DONGin kilpailijoilta olisivat vähintäänkin muodostaneet potentiaalisen paineen DONGin käyttäytymiselle.

(64)

Päätöksessä todetaan, että vaikka tällainen sulkemisvaikutus rajoittuisi E2:n kysyntään, se vahvistaisi merkittävästi DONGin määräävää asemaa Tanskan tukkumarkkinoilla, koska kolmansien osapuolten tulo markkinoille merkittävässä määrin vaikeutuisi entisestään. Syynä tähän on se, että lähes kaikki riippumaton (vapaa) kolmansien osapuolten kysyntä on Tanskassa tähän asti syntynyt E2:n kautta. Ehdotettu sulautuma lisää tämän vuoksi Tanskan tukkumarkkinoille tulon esteitä, koska se poistaa markkinoilta yrityksen, joka on ostanut merkittäviä maakaasumääriä tukkumarkkinoilta sekä käyttääkseen maakaasua yrityksen sisäisesti että toimittaakseen sitä muille käyttäjille.

(65)

Päätöksessä todetaan, että ehdotettu keskittymä poistaa merkittäviä DONGiin kohdistuvia kilpailupaineita Tanskan kaasun tukkumarkkinoilta. Koska DONGilla on vakaa määräävä asema näillä markkinoilla, ehdotettu liiketoimi johtaa todennäköisesti merkittävään tehokkaan kilpailun esteeseen, erityisesti vahvistamalla DONGin määräävää asemaa.

(66)

DONGilla on myös erittäin vahva asema kaasun tukkutoimitusmarkkinoilla Ruotsissa (5) Päätöksessä jätetään avoimeksi kysymys siitä, onko DONG yksin vai yhteisesti määräävässä asemassa Ruotsin taikka Tanskan ja Ruotsin yhteisillä tukkutoimitusmarkkinoilla, sillä mahdolliset kielteiset vaikutukset millä hyvänsä näistä markkinoista johtuisivat toimenpiteen kielteisistä vaikutuksista Tanskan tukkumarkkinoilla.

(67)

Päätöksessä katsotaan, että keskitetyille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille suuntautuvien maakaasutoimitusten Tanskan ja Ruotsin markkinoilla ei voi tapahtua kysyntämarkkinoiden sulkeutumista tai tarjonnan sulkeutumista, koska a) vähintään vuoteen 2009 asti yksikään keskitetty sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosasiakas ei kärsisi vahinkoa keskitetyille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille suuntautuvien maakaasutoimitusten Tanskan tai Ruotsin markkinoilla ja b) keskitetyt sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset olisivat suojattuja myös vuoden 2009 jälkeen, jos tukkumarkkinoiden toimintaa vahvistetaan osapuolten ehdottamalla kaasukapasiteetin vapauttamisohjelmalla.

(68)

Potentiaalisen kilpailun osalta päätöksessä todetaan, että ei ole todennäköistä, että E2:ta ja/tai Elsamia voitaisiin pitää potentiaalisina keskitetyille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille suuntautuvien toimitusten markkinoille tulijoina, koska vaikuttaa epätodennäköiseltä, että muut keskitetyt sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset haluaisivat tyydyttää kaasuntarpeensa välittömiltä kilpailijoitaan tekemillään hankinnoilla.

(69)

Päätöksessä katsotaankin, että keskittymä ei johda merkittävään tehokkaan kilpailun esteeseen keskitetyille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille suuntautuvien maakaasutoimitusten markkinoilla Tanskassa tai Ruotsissa.

(70)

Päätöksessä todetaan, että DONG on määräävässä asemassa ja myös säilyttää määräävän asemansa lähitulevaisuudessa siten, että sen markkinaosuus on [60–70] * prosenttia vuonna 2004, joka on viimeisin vuosi, jolta luotettavaa tietoa markkinaosuuksista on saatavilla. Ei ole syytä uskoa, että DONGin markkinaosuus putoaisi alle viidenkymmenen prosentin lähitulevaisuudessa.

(71)

DONGin määräävä asema tuotantoketjun alkupäässä – tukkukaupan varastoinnin, offshore-kaasun ja tuontiputkien alalla – tukee entisestään DONGin asemaa tällä markkinalla/näillä markkinoilla, eli toimituksissa teollisuusasiakkaille ja hajautetuille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille, koska varastointilaitokset ja kaasun saanti ovat tärkeitä kilpailutekijöitä toimituksissa näille asiakasryhmille.

(72)

DONGin kilpailijat eivät myöskään voi haastaa DONGin määräävää asemaa, koska HNG/MN ja Statoil Gazelle ovat pieniä yrityksiä, HNG/MN on rahoituksellisesti heikko kilpailija ja DONGin ja HNG/MN:n välillä on voimakkaat siteet.

(73)

E.ON:illa ja Shellillä on Tanskassa kummallakin hyvin vaatimaton markkinaosuus hajautetuille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille ja suurille teollisuusasiakkaille suuntautuvilla markkinoilla, ja E.ON keskittää todennäköisesti pohjoismaisen toimintansa Ruotsin markkinoille.

(74)

Päätöksessä todetaan myös muita osoituksia DONGin vakiintuneesta määräävästä asemasta ennen sulautumista: Markkinoiden suurista toimijoista DONGilla on selvästi vähiten toimittajanvaihdoksia. DONG on yrityksenä parhaassa asemassa, kun tarjotaan kahdesta polttoaineesta koostuvia tuotteita, ja DONG on kyennyt luomaan verrattain läheiset suhteet useisiin hajautettuihin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin.

(75)

Päätöksessä todetaan, että ehdotettu toimenpide vahvistaa DONGin määräävää asemaa, koska se lisää markkinoille tulon esteitä ja poistaa potentiaalista kilpailua.

(76)

Ehdotettu toimenpide lisää markkinoille tulon esteitä, koska muiden toimijoiden on vaikeampaa saavuttaa kriittistä kokoa kaasun tarjonnan alalla, jos noin 20 prosenttia Tanskan kaasun kokonaiskulutuksesta poistuu markkinoilta. Lisäksi DONGilla on jo nyt etuoikeutettu pääsy hajautettujen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten markkinoille, mikä entisestään vahvistuu sulautuman seurauksena. Sulautuma lisää lisäksi riskiä, että kaasun varastoinnin saantia rajoitetaan tai että kilpailijoiden varastointikustannukset nousevat, mikä entisestään lisää markkinoille tulon esteitä. Lisäksi keskittymä todennäköisesti lisää tukkumarkkinoille tulon esteitä, mikä vaikeuttaa DONGin kilpailijoiden kilpailukykyisiä hankintoja. Sulautuman jälkeen DONG on etuoikeutetussa asemassa, kun tarjotaan kahdesta polttoaineesta koostuvia tuotteita, mutta muiden kilpailijoiden on vaikeampaa vastata DONGin tarjontaan.

(77)

Ehdotettu toimenpide lisäksi vahvistaa DONGin määräävää asemaa, koska se poistaa markkinoilta potentiaalisista kilpailijoista Elsamin, E2:n, Nesan ja KE:n.

(78)

E2:lla ja Elsamilla on kummallakin saatavillaan suuri määrä maakaasua kilpailukykyisiin hintoihin. Niiden saatavilla on myös varastointi- ja joustavuusvälineitä. Lisäksi niillä on tarvittava ”energiabrändi”. Selkeä enemmistö komission markkinatutkimukseen vastanneista ilmoitti, että Elsam ja E2 voisivat myydä edelleen ylimääräistä kaasua niille. Komissio on lisäksi löytänyt selkeää näyttöä siitä, että E2:lla on ollut tällaisille markkinoille tulon mahdollisuuksia ja aikeita ja että se on jo esittänyt tarjouksia alueellisista tukkutoimittajayrityksistä Ruotsissa ja Tanskassa vuosina 2003 ja 2004.

(79)

NESA ja KE ovat vahvoja energiabrändejä, ja ne voivat saavuttaa kustannussynergiaa ja parantaa asiakasuskollisuutta myymällä kahta polttoainetta. Niillä on laaja teollisuuden asiakaskunta. Myös DONG ja Statoil Gazelle pitivät KE:tä, Elsamia ja Energi E2:ta potentiaalisina kilpailijoina Tanskan kaasumarkkinoilla.

(80)

Näistä syistä päätöksessä todetaan, että ehdotettu toimenpide johtaa merkittävään tehokkaan kilpailun esteeseen, erityisesti siksi, että se luo tai vahvistaa määrääviä asemia hajautetuille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille ja suurille teollisuusasiakkaille suuntautuvien maakaasutoimitusten markkinalla tai markkinoilla.

(81)

Päätöksessä todetaan, että DONG on määräävässä asemassa kahdella maantieteellisellä alueella, joilla sen markkinaosuus on yli [90–100] * prosenttia, ja että sen määräävää asemaa vahvistavat markkinoille tulon esteet, DONGin hallitsema varastointikapasiteetti ja offshore-kaasun saanti sekä sen määräävä asema tukkumarkkinoilla.

(82)

Jos vaihtoehtoisesti oletetaan, että kansallinen markkina on olemassa, katsotaan, että DONG ja HNG/MN ovat yhteisesti määräävässä asemassa, kun niiden markkinaosuus on [25–35] * ja [55–65] * prosenttia. Näiden yritysten välillä on voimakkaat siteet. Markkina on hyvin avoin, ja kaikki poikkeamat oligopolistisesta käyttäytymisestä voitaisiin näin ollen havaita helposti. Tuote on erittäin homogeeninen, mikä helpottaa ”hiljaista” koordinointia. Asiakasuskollisuus on hyvin suurta, jolloin myös markkinoille tulon esteet ovat suuria. Lisäksi on tehokkaita vastatoimimekanismeja, joilla voidaan torjua poikkeamat oligopolista, ja nykytilanteen säilyttäminen on suuressa määrin yhteisen edun mukaista.

(83)

Päätöksessä todetaan, että DONGin määräävä asema vahvistuu markkinoille tulon esteiden kasvaessa ja potentiaalisen kilpailun tietyiltä osin poistuessa.

(84)

Keskittymä lisää markkinoille tulon esteitä, koska varastointikustannukset nousevat ja kriittisen koon sekä taloudellisesti kannattavan markkinoille tulon edellyttämän laajuuden ja mittakaavaetujen saavuttaminen vaikeutuu. Lisäksi toimenpide poistaa eri markkinoilta suurempia asiakkaita, joiden joustavuudella voitaisiin tasapainottaa kotitalouksien ja pienten yritysasiakkaiden joustavuusvaatimuksia. Tanskan kaasun tukkumarkkinoiden likviditeetti todennäköisesti vähenee, minkä ansiosta DONG voi helpommin rajoittaa kilpailijoidensa tukkukaasun saantia.

(85)

Keskittymä poistaa jonkin verran potentiaalista kilpailua KE:n ja NESA:n taholta. Nämä ovat sähkön vähittäismyyjiä, ja ne toimivat Suur-Kööpenhaminan alueella. Niillä on jo nyt käytössään myyntitoimistot, laajat myyntiosastot, tietotekninen laitteisto ja laskutusjärjestelmät. Niillä on laaja asiakaskunta, jonka pohjalta ne voisivat pyrkiä kaasun vähittäismyyntimarkkinoille. Näillä yrityksillä on myös varsin vahva brändi sekä kansallisesti että varsinkin alueellisesti. NESA:n ja KE:n markkinoille tulolle ei tämän vuoksi ole niin suuria esteitä kuin useimmilla muilla toimijoilla olisi. […] *.

(86)

Toisaalta monet KE:n asiakkaista käyttävät jo nyt kaupunkikaasua ruoanvalmistukseen ja kaukolämpöä lämmitykseen. Lisäksi on otettava huomioon, että pääosaa NESA:n ja KE:n sähköasiakaskunnasta olisi voitu käyttää ainoastaan kilpailuun HNG/MN:n kanssa, joiden kaasunjakelualueet ovat maantieteellisesti päällekkäiset NESA:n ja KE:n kanssa mutta eivät DONGin kanssa.

(87)

Päätöksessä myönnetään lisäksi, että muut sähköä toimittavat yritykset voisivat tulla pienille teollisuusasiakkaille ja kotitalouksille suuntautuvien kaasutoimitusten markkinoille, mutta siinä päätellään, että KE ja NESA ovat kaasun saatavuuden osalta sellaisessa erityisasemassa, jota muiden sähköyritysten olisi vaikea jäljitellä.

(88)

Näistä syistä päätöksessä päätellään, että ehdotettu sulautuma estää merkittävästi kilpailua kotitalouksille ja pienille teollisuusasiakkaille suuntautuvien kaasutoimitusten markkinalla tai markkinoilla, erityisesti vahvistamalla määräävää asemaa ja riippumatta siitä, määritelläänkö tällainen markkina tai tällaiset markkinat alueelliseksi vai kansalliseksi.

(89)

Päätöksessä todetaan, että liiketoimi aiheuttaa merkittäviä tehokkaan kilpailun esteitä, erityisesti siksi, että se vahvistaa hallitsevaa asemaa seuraavilla tuotemarkkinoilla:

(90)

Päätöksessä todetaan, että keskittymä ei aiheuta kilpailuongelmia millään sähkömarkkinalla.

(91)

Päätöksessä todetaan, että lähtökohtaisesti Elsamilla ja E2:lla on määräävä asema omilla Nord Pool -alueillaan sähkön tukkukaupassa, jos nämä alueet ovat erillään muista Nord Pool -alueista, koska alueen sisäisten tuulimyllyjen ja hajautettujen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten aiheuttama todellinen kilpailupaine on vähäinen.

(92)

Ehdotetun toimenpiteen horisontaalisia vaikutuksia merkittävästi suuremmaksi muodostuu kuitenkin todennäköisesti markkinaosuuden menetys Vattenfallille, mikä on seurausta voimalaitosten ehdollisesta siirtämisestä Vattenfallille sekä Itä- että Länsi-Tanskassa, jolloin alueiden vakiintuneille toimijoille syntyy kannattava kilpailija ja niiden markkinaosuus supistuu merkittävästi. Päätöksessä päätellään lisäksi, että Elsamin ja E2:n aikomusta tulla toistensa alueelle ei ole todistettu ja että DONG on luopunut tulosta sähköntuotantomarkkinoille kaasuvoimalaitosten kautta. Tämän vuoksi päätöksessä todetaan, että mahdollisia horisontaalisia vaikutuksia selvästi merkittävämmiksi, varmemmiksi ja välittömämmin myönteisiksi muodostuvat Vattenfallin markkinoille tulon vaikutukset.

(93)

Vertikaalisten vaikutusten osalta päätöksessä todetaan, että DONG ei todennäköisesti nosta kilpailijoidensa kustannuksia (kaasu polttoaineena) sulautuman jälkeen. Simulointimalli vahvisti, että tuotannon minkäänlainen merkittävä vähentyminen edellyttäisi erittäin huomattavia kaasun hinnan korotuksia. Tällaiset korotukset, jotka pohjautuisivat sulautumaan liittyviin vertikaalisiin vaikutuksiin, eivät olisi realistisia, kun otetaan huomioon kilpailupaineet, jotka sulautuman jälkeenkin kohdistuisivat DONGiin sen määräävästä asemasta huolimatta. Tätä päätelmää vahvistavat myös DONGin tarjoamat korjaustoimenpiteet, joilla parannetaan vaihtoehtoisten kaasunlähteiden saatavuutta hajautetuille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille sulautuman jälkeen. Vaikka sulautuman seurauksena syntynyt kokonaisuus pyrkisikin korottamaan hajautettujen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten kaasunhintoja, on epätodennäköistä, että tämä johtaisi korkeampiin sähkönhintoihin, kun otetaan huomioon kilpailun lisääntyminen Itä- ja Länsi-Tanskassa Vattenfallille siirrettävien voimalaitosten myötä.

(94)

Samoin on epätodennäköistä, että DONG voi tulevaisuudessa suoraan vaikuttaa hajautettuihin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin, sillä Elsam on maaliskuussa 2004 Nesan hankinnan yhteydessä antanut Tanskan kilpailuviranomaisille sitoumuksen, jossa Elsam ja Nesa sitoutuivat luopumaan kaikista osakkeistaan kaasukäyttöisissä hajautetuissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

(95)

Myös sulautuman vaikutusta muutoin myönteiseen Ison-Beltin yhteenliitäntään, jolla on määrä yhdistää vuoteen 2010 mennessä Itä- ja Länsi-Tanska, on tarkasteltu. Päätelmänä on, että näin voisi syntyä kilpailupainetta, jota sulautuman kautta kuitenkin todennäköisesti poistuu 600 MW, mutta paine on joka tapauksessa pienempi kuin Vattenfallin markkinoilletulon kummallakin alueella aiheuttama kilpailupaine. Tämän vahvistaa myös simulointimalli.

(96)

Tällaiset sulautuman horisontaalisia ja vertikaalisia vaikutuksia koskevat seikat ja havainnot koskevat myös sähkön kahdenvälistä tukkumyyntiä sekä Itä- että Länsi-Tanskan asiakkaille, jos oletetaan erillinen markkina niille tukkuasiakkaille, joilla ei välttämättä ole suoraa pääsyä Nord Pool -pörssin tukkumarkkinoille.

(97)

Laajemmassa Nord Pool -kontekstissa osapuolten markkinaosuudet jäävät alle 10 prosentin, vaikka markkina käsittäisi ainoastaan Ruotsin ja osia Tanskasta.

(98)

Päätöksessä todetaan, että ennen sulautumaa Elsam ja E2 kohtasivat vain vähän kilpailua omilla alueillaan mutta sulautuman jälkeen DONG kohtaa kullakin alueella vakavasti otettavan kilpailijan, Vattenfallin. Tämän vuoksi sulautuma ei aiheuta kilpailuongelmia liitännäispalveluiden mahdollisilla markkinoilla Itä- ja Länsi-Tanskassa.

(99)

Pohjoismaisilla sähkön rahoitusjohdannaismarkkinoilla sulautumaosapuolten markkinaosuus on yhteensä pienempi kuin kymmenen prosenttia. Osuus on niin pieni, että tällaisilla markkinoilla ei ole syytä olettaa kilpailuongelmia.

(100)

Hinnanerosopimusten potentiaalisilla aluemarkkinoilla Itä- ja Länsi-Tanskassa E2 ja Elsam ovat selkeästi omien alueidensa suurimmat myyjät. On kuitenkin oletettavissa, että tuotantovarojen siirtyminen Vattenfallille tuo Vattenfallin merkittäväksi hinnanerosopimusten myyjäksi sekä Itä- että Länsi-Tanskan markkinoille.

(101)

Päätöksessä todetaan, että niille yksityisasiakkaille, joiden kulutusta mitataan, kohdistuvien sähkön vähittäistoimitusten markkinoilla vallitsee kova kilpailu. Sulautuman tuloksena syntyvän kokonaisuuden yhdistetty markkinaosuus on [20–30] * prosenttia. Sulautuman jälkeen syntyvän kokonaisuuden ja markkinoiden suurimman toimijan, EnergiDanmarkin välinen ero häviää lähes täysin. Lisäksi markkinoilla on myös joukko muita kilpailijoita, joita asiakkaat pitävät mahdollisina vaihtoehtoina.

(102)

Toimenpide johtaa myös tiettyihin markkinaosuuksien päällekkäisyyksiin pienasiakkaille suuntautuvien sähkön vähittäistoimitusten markkinoilla. Tämän markkinan kilpailutilanne on Tanskassa varsin pirstoutunut, ja vain pieni määrä kotitalousasiakkaita on toistaiseksi luopunut paikallisesta vakiintuneesta toimittajasta. Tanskan kansallisilla markkinoilla DONGista tulee suurin yritys, mutta sen markkinaosuus jää noin [25–30] * prosenttiin.

(103)

Vaikka NESA ja KE ovatkin tärkeimpiä niistä yrityksistä, joihin asiakkaat ovat siirtyneet, myös muilla kilpailijoilla on vastaavan tasoista asiakashankintaa.

(104)

Kun oletetaan, että markkinat ovat alueelliset, päätöksessä todetaan, että toimenpide ei johda merkittävään Nesan, KE:n ja FE:n aseman vahvistumiseen niiden omilla vakiintuneilla alueilla, koska kolmannet kilpailijaosapuolet kuten OK ja EnergiDanmark ovat niihin nähden hyvissä kilpailuasemissa, mikä koskee myös muita sulautumaosapuolia.

(105)

Päätöksessä todetaan, että keskittymä ei johda merkittävään tehokkaan kilpailun esteeseen siten, että se loisi tai vahvistaisi määräävää asemaa millään niistä markkinoista, joihin se voi vaikuttaa, eli sähkön tukkukaupan, liitännäispalvelujen, sähkön rahoitusjohdannaisten, yritysasiakkaille suuntautuvien vähittäistoimitusten tai pienasiakkaille suuntautuvien sähköntoimitusten markkinoilla.

(106)

Varastointi-/joustavuusmarkkinoiden kilpailuongelmien ratkaisemiseksi DONG on sitoutunut luopumaan 1. toukokuuta 2007 mennessä suurimmasta varastointilaitoksestaan Jyllannin Lille Torupissa. Ainoastaan laitoksen ostaja saa myydä Lille Torupin varastointikapasiteettia kaasunvarastointivuonna 2007/2008, eli jaksolla 1. toukokuuta 2007 – 30. huhtikuuta 2008. DONG on kymmenen vuoden ajaksi myynnistä alkaen sitoutunut pidättäytymään hankkimasta suoraa tai epäsuoraa vaikutusvaltaa koko varastoon tai osaan siitä ilman komission antamaa ennakkohyväksyntää.

(107)

Tukkumarkkinoilla esiin tulleiden kilpailuongelmien ratkaisemiseksi DONG on sitoutunut kaasukapasiteetin vapauttamisohjelmaan, jolla maakaasua tuodaan kolmansien osapuolten saataville Tanskassa. Vapautettavan kaasukapasiteetin kokonaismäärä on 400 mcm vuodessa (yhteensä 2 400 mcm), josta käydään huutokaupat vuosina 2006–2011 kutakin huutokauppaa seuraavan vuoden toimitusten osalta. Määrät vastaavat noin kymmentä prosenttia Tanskan kokonaiskulutuksesta vuonna 2005. Jos markkinatilanne muuttuu merkittävästi, DONG voi tietyin edellytyksin hakea komissiolta kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman lopettamista kahden viimeisen huutokaupan osalta. Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelmaan kuuluu kaksivaiheinen huutokauppaprosessi: ”Ensivaiheen huutokaupassa” DONG tarjoaa kaasua virtuaalisessa kauppapaikassa/keskuksessa Tanskassa, ja kuten swap-kaupassakin menestyneet tarjoajat antavat saman määrän kaasua DONGin saataville jossakin neljästä ennalta määritetystä keskuksesta Luoteis-Euroopassa. Ensivaiheen huutokaupassa mahdollisesti myymättä jääneet kaasumäärät myydään perinteisessä kaasukapasiteetin huutokaupassa, joka pidetään myöhemmin samana vuonna. Lisäksi sitoumuksiin sisältyy asiakkaiden vapauttamislauseke, jonka mukaisesti DONGin nykyisillä asiakkailla, jotka osallistuvat huutokauppaprosessiin tai jotka ostavat kaasua kauppiaalta/tukkukauppiaalta, jolle on huutokaupassa myönnetty kaasueriä, on oikeus pienentää sopimusmääräisiä ostovelvoitteitaan DONGiin nähden.

(108)

Ehdotettujen sitoumusten keskeinen vaikutus varastointi-/joustavuusmarkkinaan johtuu Lille Torupin varastointilaitoksen luovutuksesta. Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelmalla parannetaan lisäksi Tanskan tukkumarkkinoiden likviditeettiä ja näin tarjotaan uusia joustavuuden lähteitä.

(109)

Kun suurempi (kapasiteetti noin 400 mcm, ei yli 1 vuoden mittaisia kapasiteettivarauksia) Tanskan kahdesta varastointilaitoksesta luovutetaan, tuloksena on markkinoilla kasvava kilpailu riippumatta siitä, tarkastellaanko näitä varastointimarkkinoina vai laajemmin joustavuusmarkkinoina. Nämä varastointi-/joustavuusmäärät ovat yli 57 prosenttia Tanskan varastointikapasiteetista, ja näin ollen ne vastaavat hyvin suuresta osasta Tanskassa saatavilla olevasta kokonaisjoustavuudesta.

(110)

Markkinoiden toimijat katsoivat yleisesti, että Lille Torupin varastointilaitoksen luovutus vaikuttaa myönteisesti kilpailuun Tanskassa varastoinnin/joustavuuden osalta.

(111)

Myös kaasukapasiteetin vapauttamisohjelma vaikuttaa myönteisesti Tanskassa saatavilla olevaan joustavuuteen ja näin täydentää markkinoille Lille Torupin varastointilaitoksen myötä tarjoutuvaa joustavuutta.

(112)

Sitoumusten kumpikin osa (varastointikapasiteetin luovutus ja kaasukapasiteetin vapauttamisohjelma) vaikuttaa myönteisesti Ruotsin markkinoihin. DONGin ja Lille Torupin tulevan varastointioperaattorin välinen kilpailu hyödyttää myös Ruotsin varastointiasiakkaita. Tämä koskee myös kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman vaikutuksia.

(113)

Komissio on päätellyt, että DONGin tarjoama kaasukapasiteetin vapauttamisohjelma yhdistettynä varastoista luopumiseen riittää poistamaan kaikki ne kilpailuongelmat, jotka komissio on tunnistanut tukkumarkkinoilla.

(114)

Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelmassa vuosittain tarjottu 400 mcm:n määrä, josta on tarkoitus joko tehdä swap-kauppa tai joka on tarkoitus myydä joko ensisijaisessa tai toissijaisessa huutokaupassa, vastaa noin kymmentä prosenttia Tanskan kysynnästä.

(115)

Kysyntämarkkinoiden sulkemisen osalta tällaiset määrät yhdistettynä asiakkaiden vapauttamislausekkeeseen riittävät kompensoimaan ne määrät, jotka E2 on viime vuosina hankkinut lyhytaikaiselta pohjalta sekä Tanskasta että sen ulkopuolelta ja jotka vastasivat noin viittä prosenttia Tanskan kysynnästä. Vapautetut määrät riittävät myös kompensoimaan kaikki ne mahdolliset lisämäärät, jotka sekä Elsam että E2 olisivat mahdollisesti voineet hankkia ennen niiden DONGin kanssa tekemien pitkäaikaisten toimitussopimusten päättymistä vuonna 2009.

(116)

Toiseksi näillä määrillä kompensoidaan Elsamin ja erityisesti E2:n potentiaalisen kilpailun poistumista. On kuitenkin vaikea selvittää riittävällä tarkkuudella, millaisia määriä nämä yritykset olisivat myyneet lähitulevaisuudessa. E2:n oma tuonti ja tuonti sitä varten sekä kaikkien kilpailijoiden markkinaosuudet (lukuun ottamatta […] *) yhteensä (eli kaikki riippumaton kilpailu yhteensä) vastasi noin kymmentä prosenttia Tanskan kysynnästä vuonna 2004.

(117)

Olisi myös otettava huomioon, että näihin määriin sisältyvät joustavuussäännökset, joilla tällainen kaasu tehdään houkuttelevaksi kaikkiin Tanskan tukkumarkkinoiden käyttötarkoituksiin.

(118)

Erityisen tärkeä tekijä on asiakkaiden vapauttamislauseke, jolla kannustetaan tällaisen kaasun ostajia käyttämään sitä Tanskassa, helpotetaan markkinoille tuloa ja puututaan kysyntämarkkinoiden sulkeutumisen aiheuttamaan ongelmaan.

(119)

Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman keston ja laajuuden osalta useat markkinoiden toimijat ovat katsoneet, että ohjelma on riittävä sulautuman aiheuttamien haittavaikutusten korjaamiseksi Tanskan tukkumarkkinoilla.

(120)

Myös varastoista luopuminen on korjaava tekijä, joka hyödyttää Tanskan tukkumarkkinoita. Syrjimättömän ja DONGista riippumattoman varastointikapasiteetin saatavuus on keskeinen tekijä, jolla tuetaan kolmansien osapuolten tukkutoimintaa Tanskassa.

(121)

Päätöksessä todetaan, että kaasukapasiteetin vapauttamisohjelmalla korjataan kaikki ne kilpailuongelmat, jotka liittyvät kyseisille markkinoille tulon esteiden kasvamiseen.

(122)

Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman osassa, joka koskee asiakkaiden vapauttamista, puututaan erityisesti kilpailuongelmaan, joka liittyy kysyntämarkkinoiden sulkemisvaikutukseen ja kriittisen koon saavuttamiseen. Huutokaupattava 400 mcm:n määrä vastaa 17:ää prosenttia teollisuusasiakkaille ja hajautetuille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille suuntautuvien toimitusten markkinasta sekä 45:tä prosenttia kotitalouksille ja pienyrityksille suuntautuvien toimitusten markkinasta.

(123)

Vuosittain vapautettavan kaasukapasiteetin määrällä on merkittävä vaikutus Tanskan kaasun tukkumarkkinoiden likviditeettiin, ja sillä parannetaan näillä markkinoilla toimivien tai niille pyrkivien kilpailijoiden mahdollisuuksia tarjota DONGin kanssa kilpailevia maakaasun/sähkön toimitusyhdistelmiä.

(124)

Kaikki kilpailuongelmat, jotka aiheutuvat siitä, että keskitettyjen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten joustavuutta ei enää voida käyttää tasapainottavana mahdollisuutena toimittajien joustavuusvaatimuksiin nähden, tai joiden syynä on tarjonnan sulkeminen, korjautuvat kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman joustavuussäännöksillä sekä Lille Torupin varastointilaitoksen luovutuksella, jolla luodaan kilpailu kahden tanskalaisen varaston välille.

(125)

Tämän vuoksi päätöksessä todetaan, että esitettyjen sitoumusten ansiosta markkinoille tulon esteet eivät ole suurempia kuin sulautumaa edeltäneessä tilanteessa.

(126)

Päätöksessä katsotaan, että mainituille markkinoille tulon esteiden yleinen madaltuminen korvaa yleisesti kyseisille markkinoille aiheutuvan potentiaalisen kilpailun menetyksen.

(127)

Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman osalta tähän päästään kahdella tavalla. Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman myötä parantuva kaasun saanti siihen liittyvän joustavuuden ohella helpottaa potentiaalisten kilpailijoiden tuloa markkinoille. Asiakkaiden vapauttamisjärjestelyllä varmistetaan, että potentiaaliset kilpailijat, jotka haluavat tulla Tanskan kaasumarkkinalle(-markkinoille) ja jotka ovat hankkineet kaasua kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman kautta, voivat melko helposti myös saada asiakkaita.

(128)

Varaston luovutuksella helpotetaan markkinoille tuloa luomalla kilpailua kahden tanskalaisen varaston välille, poistamalla tarjonnan sulkemisen riski ja vahvistamalla yleistä luottamusta varastointilaitosten syrjimättömään käyttömahdollisuuteen.

(129)

Päätöksessä päätellään, että ehdotettu keskittymä esitettyine sitoumuksineen ei merkittävästi estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla esimerkiksi synnyttämällä määräävän aseman tai vahvistamalla sitä.

(130)

Tämän vuoksi komissio julistaa ilmoitetun keskittymän soveltuvaksi yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla.

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/37

(1)

Direktiivissä 2000/75/EY vahvistetaan säännöt bluetongue-taudin valvomiseksi ja toimenpiteet sen torjumiseksi yhteisössä; toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa suoja- ja valvontavyöhykkeiden perustaminen ja kielto viedä taudille alttiita lajeja pois näiltä vyöhykkeiltä.

(2)

Direktiivin 2000/75/EY 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että kun bluetongue-taudin esiintyminen on vahvistettu virallisesti, virkaeläinlääkärin on ulotettava kyseisen direktiivin 4 artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan tiloja, jotka sijaitsevat 20 kilometrin säteellä tartuntatilasta. Kyseisten toimenpiteiden tarkoituksena on taudin torjuminen alkuvaiheessa, kun virus on kulkeutunut uudelle tartuntavyöhykkeelle.

(3)

Direktiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti jäsenvaltio, jota asia koskee, voi mukauttaa kyseisiä toimenpiteitä myönteisen tuloksen tuottaneen riskinarvioinnin perusteella, jossa otetaan huomioon maantieteelliset, epidemiologiset, ekologiset, entomologiset, ilmatieteelliset ja historialliset tiedot ja aktiivisen valvonnan tulokset, mukaan luettuna seropositiivisten eläinten prosenttiosuus, liikkeellä oleva viruksen serotyyppi ja todennäköisesti vaikuttavien tartunnanlevittäjien esiintyminen.

(4)

Sen vuoksi on aiheellista säätää vaatimuksista, joiden perusteella voidaan poiketa kiellosta siirtää eläimiä pois tartuntatilaa ympäröivältä 20 kilometrin alueelta, mukaan luettuna eläimet, jotka on tarkoitettu yhteisön sisäiseen kauppaan ja vientiin, kun siirrolle on saatu määräpaikan toimivaltaisen viranomaisen ennakkosuostumus.

(5)

Lampaan bluetongue-tautiin liittyvistä suoja- ja valvontavyöhykkeistä sekä näiltä vyöhykkeiltä ja niiden kautta tapahtuviin siirtoihin sovellettavista edellytyksistä 23 päivänä toukokuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/393/EY (2) säädetään niiden yleisten maantieteellisten alueiden rajaamisesta, joille jäsenvaltioiden on perustettava bluetongue-taudin osalta suoja- ja valvontavyöhykkeitä, jäljempänä ’rajoitusvyöhykkeet’.

(6)

Kolmansiin maihin vietäviksi tarkoitettujen tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden yhteisön sisäistä kauppaa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 tehdyn komission päätöksen 93/444/ETY (3) mukaan vientiin tarkoitettujen eläinten mukana on oltava yhteisöstä poistumisen paikkaan asti todistus, johon on tarvittaessa liitetty teurastettaviksi tarkoitetuista eläimistä yhteisön lainsäädännössä säädetyt lisätakeet. Tämän mukaisesti vientiin tarkoitettuja eläimiä koskevaan todistukseen olisi sisällyttävä viittaus mahdolliseen päätöksen 2005/393/EY nojalla suoritettuun hyönteistentorjunta-ainekäsittelyyn.

(7)

On aiheellista säätää edellytyksistä, jotka koskevat eläinten ja kuljetusvälineiden käsittelyä hyväksytyillä hyönteistentorjunta-aineilla lastauspaikassa, kun niiden on määrä siirtyä rajoitusvyöhykkeiltä rajoitusvyöhykkeen ulkopuolisille alueille tai kulkea sellaisten alueiden läpi. Jos rajoitusvyöhykkeen läpi tapahtuvan kuljetuksen aikana on määrä pitää lepotauko tarkastusasemalla, eläimet on suojattava tartunnanlevittäjiltä.

(8)

Päätöstä 2005/393/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 2 a artikla seuraavasti:

”2 a artikla

Poikkeus siirtokiellosta

1.   Poiketen siitä, mitä direktiivin 2000/75/EY 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, seuraavat eläimet vapautetaan siirtokiellosta 20 kilometrin vyöhykkeellä:

2)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Eläinten kauttakuljetukset

1.   Rajoitusvyöhykkeeltä rajoitusvyöhykkeen ulkopuolella sijaitseville alueille tai niiden kautta kuljetettavat eläimet sekä niiden kuljetusvälineet on käsiteltävä hyväksytyillä hyönteistentorjunta-aineilla lastauspaikassa tai viimeistään ennen rajoitusvyöhykkeeltä poistumista.

Rajoitusvyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevalta alueelta lähetetyt ja rajoitusvyöhykkeen kautta kuljetettavat eläimet sekä niiden kuljetusvälineet on käsiteltävä hyväksytyillä hyönteistentorjunta-aineilla lastauspaikassa tai viimeistään ennen rajoitusvyöhykkeelle saapumista.

Jos rajoitusvyöhykkeen läpi tehtävän kauttakuljetuksen aikana aiotaan pitää lepotauko jossakin tarkastuspaikassa, eläimet on suojattava vektorihyönteisiltä.

2.   Seuraava huomautus on lisättävä direktiiveissä 64/432/ETY, 91/68/ETY ja 92/65/ETY vahvistettuihin vastaaviin terveystodistuksiin, kun on kyse yhteisön sisäisestä kaupasta, tai päätöksessä 93/444/ETY vahvistettuun terveystodistukseen, kun eläimet on tarkoitettu vientiin:

’Päätöksen 2005/393/EY mukainen käsittely hyönteistentorjunta-aineella … (lisätään tuotteen nimi) tehty … (lisätään päivämäärä) … (lisätään aika).’

3.   Kun rajoitusvyöhykkeen epidemiologisesti merkityksellisellä alueella on kulunut yli 40 päivää siitä päivästä, jolloin vektorihyönteisten toiminta pysähtyi, tämän artiklan 1 ja 2 kohdan säännöksiä ei enää sovelleta.

Toimivaltaisen viranomaisen on kuitenkin varmistettava, ettei kyseistä poikkeusta enää sovelleta, kun direktiivin 2000/75/EY 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyn tartuntatautien valvontaohjelman perusteella havaitaan vektorihyönteisten toiminnan alkaneen uudelleen kyseisellä rajoitusvyöhykkeellä.”

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/40

(1)

Direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltio voi 12 vuoden kuluessa kyseisen direktiivin tiedoksi antamisesta sallia, että markkinoille saatetaan sellaisia kasvinsuojeluaineita, jotka sisältävät kyseisen direktiivin liitteeseen I kuulumattomia tehoaineita ja jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen, samalla kun kyseisiä tehoaineita tutkitaan vaiheittain työohjelman mukaisesti.

(2)

Komission asetuksissa (EY) N:o 451/2000 (2) ja (EY) N:o 703/2001 (3) vahvistetaan direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä luettelo tehoaineista niiden arviointia ja mahdollista direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämistä varten. Luettelossa on mukana karbaryyli.

(3)

Karbaryylin vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu asetusten (EY) N:o 451/2000 ja (EY) No 703/2001 säännösten mukaisesti ilmoittajan ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Lisäksi kyseisissä asetuksissa nimetään esittelijöinä toimivat jäsenvaltiot, joiden on toimitettava asiaa koskevat arviointikertomukset ja suositukset Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle asetuksen (EY) N:o 451/2000 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Karbaryylin osalta esittelevä jäsenvaltio on Espanja, ja kaikki asiaa koskevat tiedot toimitettiin 29 päivänä huhtikuuta 2004.

(4)

Jäsenvaltiot ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ovat käsitelleet arviointikertomusta vertaistarkasteluna, ja se on esitetty komissiolle 12 päivänä toukokuuta 2006 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen karbaryyliä koskevan tieteellisen kertomuksen (4) muodossa. Jäsenvaltiot ja komissio ovat tarkastelleet kertomusta elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa, ja komission tarkastelukertomus karbaryylistä valmistui 29 päivänä syyskuuta 2006.

(5)

Kyseisen tehoaineen arvioinnissa tuli esiin joitakin avoimia kysymyksiä. Saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole osoitettu, että kuluttajan altistuminen olisi hyväksyttävä. Saatavilla olevien tietojen perusteella tehoaineella on kyseenalaisia aineenvaihduntatuotteita, joiden myrkyllisyys on samalla tasolla kuin tehoaineen ja pitoisuus sellaisella tasolla, että niiden myrkyllisyyttä ei voida sulkea pois. Tehoaineen mahdollisesta karsinogeenisyydestä on myös epäilyjä. Hyönteisiä syöville linnuille aiheutuu suuri pitkäaikainen riski, kasvissyöjänisäkkäille korkea välitön riski, vesieliöille suuri välitön ja pitkäaikainen riski ja hyödyllisille niveljalkaisille suuri riski.

(6)

Komissio pyysi ilmoittajaa toimittamaan vertaisarvioinnin tuloksia koskevat huomautuksensa ja ilmoittamaan, aikooko se edelleen esittää tehoainetta koskevan hakemuksensa. Ilmoittajan toimittamat huomautukset on tutkittu huolellisesti. Esitetyistä perusteluista huolimatta edellä mainitut kysymykset ovat jääneet ratkaisematta, ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle toimitettujen ja sen asiantuntijakokouksissa arvioitujen tietojen perusteella tehdyt arvioinnit eivät ole osoittaneet, että karbaryyliä sisältävien kasvinsuojeluaineiden voitaisiin odottaa yleisesti täyttävän ehdotetuissa käyttöolosuhteissa direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan vaatimukset.

(7)

Karbaryyliä ei pitäisi tästä syystä sisällyttää direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I.

(8)

Olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että karbaryyliä sisältäville kasvinsuojeluaineille myönnetyt luvat peruutetaan tietyn ajan kuluessa eikä niitä uusita ja että tällaisille tuotteille ei myönnetä enää uusia lupia.

(9)

Jäsenvaltioiden myöntämä lisäaika karbaryyliä sisältävien kasvinsuojeluaineiden nykyisten varastojen hävittämiselle, säilyttämiselle, markkinoille saattamiselle ja käytölle olisi rajattava 12 kuukauteen niin, että varastoja voitaisiin käyttää vielä yhtenä kasvukautena.

(10)

Tällä päätöksellä ei rajoiteta mahdollisuutta esittää direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan säännösten mukainen hakemus karbaryylin mahdolliseksi sisällyttämiseksi kyseisen direktiivin liitteeseen I.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

karbaryyliä sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat peruutetaan viimeistään 21 päivänä marraskuuta 2007;

b)

karbaryyliä sisältäville kasvinsuojeluaineille ei myönnetä lupia eikä niiden lupia uusita tämän päätöksen julkaisemispäivästä lähtien.

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/42

(1)

Direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltio voi 12 vuoden kuluessa kyseisen direktiivin tiedoksi antamisesta sallia, että markkinoille saatetaan sellaisia kasvinsuojeluaineita, jotka sisältävät kyseisen direktiivin liitteeseen I kuulumattomia tehoaineita ja jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen, samalla kun kyseisiä tehoaineita tutkitaan vaiheittain työohjelman mukaisesti.

(2)

Komission asetuksissa (EY) N:o 451/2000 (2) ja (EY) N:o 703/2001 (3) vahvistetaan direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työohjelman toisen vaiheen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä luettelo tehoaineista niiden arviointia ja mahdollista direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I sisällyttämistä varten. Luetteloon kuuluu triklorfoni.

(3)

Triklorfonin vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu asetusten (EY) N:o 451/2000 ja (EY) N:o 703/2001 säännösten mukaisesti ilmoittajan ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Lisäksi kyseisissä asetuksissa nimetään esittelijöinä toimivat jäsenvaltiot, joiden on toimitettava asiaa koskevat arviointikertomukset ja suositukset Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle asetuksen (EY) N:o 451/2000 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Triklorfonin osalta esittelevä jäsenvaltio oli Espanja, ja kaikki asiaa koskevat tiedot toimitettiin 23 päivänä elokuuta 2004.

(4)

Arviointikertomusta ovat tarkastelleet vertaistarkasteluna jäsenvaltiot ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen arviointia koskevassa työryhmässään, ja se on esitetty komissiolle 12 päivänä toukokuuta 2006 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen triklorfonia koskevan tieteellisen kertomuksen (4) muodossa. Jäsenvaltiot ja komissio ovat tarkastelleet kertomusta elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa, ja komission tarkastelukertomus triklorfonista valmistui 29 päivänä syyskuuta 2006.

(5)

Taustaselvitysten puuttuessa ei ole ollut mahdollista osoittaa, että aineen käyttö olisi turvallista. Saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole ollut mahdollista suorittaa kuluttajien, käyttäjien, työntekijöiden ja sivullisten altistumista koskevaa riskinarviointia. Lisäksi aineen kulkeutuminen ja käyttäytyminen ympäristössä on arvioitu vain osittain eikä sen ekomyrkyllisiä ominaisuuksia ole arvioitu kokonaan.

(6)

Komissio pyysi ilmoittajaa toimittamaan vertaisarvioinnin tuloksia koskevat huomautuksensa neljän viikon kuluessa ja ilmoittamaan, aikooko se edelleen esittää tehoainetta koskevan hakemuksensa. Ilmoittajan toimittamat huomautukset on tutkittu huolellisesti. Esitetyistä perusteluista huolimatta edellä mainitut kysymykset ovat jääneet ratkaisematta, ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle toimitettujen ja sen asiantuntijakokouksissa arvioitujen tietojen perusteella tehdyt arvioinnit eivät ole osoittaneet, että triklorfonia sisältävien kasvinsuojeluaineiden voitaisiin odottaa yleisesti täyttävän ehdotetuissa käyttöolosuhteissa direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan vaatimukset.

(7)

Tämän vuoksi triklorfonia ei pitäisi sisällyttää direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I.

(8)

Olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että voimassa olevat triklorfonia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat peruutetaan tietyn ajan kuluessa eikä niitä uusita ja että tällaisille tuotteille ei myönnetä enää uusia lupia.

(9)

Jäsenvaltioiden myöntämä lisäaika triklorfonia sisältävien kasvinsuojeluaineiden olemassa olevien varastojen hävittämiselle, säilyttämiselle, markkinoille saattamiselle ja käytölle olisi rajattava enintään 12 kuukauteen, jotta varastoja voidaan käyttää enää yhtenä kasvukautena.

(10)

Tällä päätöksellä ei rajoiteta mahdollisuutta esittää direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan säännösten mukainen hakemus triklorfonin mahdolliseksi sisällyttämiseksi kyseisen direktiivin liitteeseen I.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

triklorfonia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat peruutetaan viimeistään 21 päivänä marraskuuta 2007,

b)

25 päivänä toukokuuta 2007 alkaen triklorfonia sisältäville kasvinsuojeluaineille ei myönnetä lupia eikä lupia uusita direktiivin 91/414/ETY 8 artiklan 2 kohdassa säädetyn poikkeuksen nojalla.

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/44

(1)

Direktiivissä 2000/75/EY vahvistetaan säännöt bluetongue-taudin valvomiseksi ja toimenpiteet sen torjumiseksi yhteisössä; toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa suoja- ja valvontavyöhykkeiden perustaminen ja kielto siirtää eläimiä näiltä vyöhykkeiltä.

(2)

Lampaan bluetongue-tautiin liittyvistä suoja- ja valvontavyöhykkeistä sekä näiltä vyöhykkeiltä ja niiden kautta tapahtuviin siirtoihin sovellettavista edellytyksistä 23 päivänä toukokuuta 2005 tehdyssä komission päätöksessä 2005/393/EY (2) säädetään niiden yleisten maantieteellisten alueiden rajaamisesta, joille jäsenvaltioiden on perustettava bluetongue-taudin osalta suoja- ja valvontavyöhykkeitä, jäljempänä ’rajoitusvyöhykkeet’.

(3)

Belgian, Saksan, Ranskan ja Alankomaiden ilmoitettua komissiolle bluetongue-taudin puhkeamisesta elokuun puolivälissä ja syyskuun alussa 2006 komissio on useita kertoja muuttanut päätöstä 2005/393/EY niiltä osin kuin se koskee asianomaisten rajoitusvyöhykkeiden rajaamista.

(4)

Saksan esittämän perustellun pyynnön vuoksi on aiheellista muuttaa rajoitusvyöhykkeen rajausta Saksassa.

(5)

Sen vuoksi päätöstä 2005/393/EY olisi muutettava.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/49

(1)

Yhteisen toiminnan 2006/304/YUTP 6 artiklassa säädetään, että neuvosto valtuuttaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean tekemään asiaankuuluvat päätökset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 25 artiklan mukaisesti. Valtuutukseen sisältyy toimivalta nimittää EU:n suunnitteluryhmän (EUPT Kosovo) johtaja korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin ehdotuksesta.

(2)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea teki 2 päivänä toukokuuta 2006 päätöksen EUPT/1/2006 (2) Casper Klyngen nimittämisestä EU:n suunnitteluryhmän (EUPT Kosovo) johtajaksi.

(3)

Neuvosto hyväksyi 11 päivänä joulukuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/918/YUTP (3) yhteisen toiminnan 2006/304/YUTP muuttamisesta ja jatkamisesta 31 päivään toukokuuta 2007 saakka.

(4)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea teki 12 päivänä joulukuuta 2006 päätöksen EUPT/2/2006 (4) Casper Klyngen toimeksiannon jatkamisesta EU:n suunnitteluryhmän (EUPT Kosovo) johtajana 31 päivään toukokuuta 2007 saakka.

(5)

Neuvosto hyväksyi 14 päivänä toukokuuta 2007 yhteisen toiminnan 2007/334/YUTP yhteisen toiminnan 2006/304/YUTP muuttamisesta ja jatkamisesta 1 päivään syyskuuta 2007 saakka.

(6)

Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri on ehdottanut Casper Klyngen toimeksiannon jatkamista EU:n suunnitteluryhmän (EUPT Kosovo) johtajana EUPT Kosovon toimeksiannon päättymiseen saakka.

(7)

Näin ollen EU:n suunnitteluryhmän (EUPT Kosovo) johtajan toimeksiantoa olisi jatkettava EUPT Kosovon toimeksiannon päättymiseen saakka,

25.5.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 133/51

(1)

Neuvosto hyväksyi 25 päivänä marraskuuta 2005 yhteisen toiminnan 2005/889/YUTP (1) Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaation perustamisesta Rafahin rajanylityspaikkaa varten (EU BAM Rafah) 12 kuukaudeksi.

(2)

Neuvosto hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/773/YUTP operaation tehtävän muuttamisesta ja jatkamisesta 24 päivään toukokuuta 2007.

(3)

Sekä palestiinalainen että israelilainen osapuoli ilmoittivat 15 ja 16 päivänä toukokuuta 2007 hyväksyvänsä sen, että operaatiota jatketaan vielä 12 kuukaudella.

(4)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea suhtautui 21 päivänä toukokuuta 2007 myönteisesti EU BAM Rafahin jatkamista koskevaan pyyntöön ja suositteli operaation tehtävän jatkamista 12 kuukaudella.

(5)

Yhteinen toiminta 2005/889/YUTP olisi muutettava vastaavasti,

1)

Lisätään 13 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Operaatioon liittyviin menoihin tarkoitettu rahoitusohje 25 päivän toukokuuta 2007 ja 24 päivän toukokuuta 2008 väliselle ajalle on 7 000 000 euroa.”

2)

Korvataan 16 artiklan toinen alakohta seuraavasti:

”Sen voimassaolo päättyy 24 päivänä toukokuuta 2008.”

3)

Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Tätä yhteistä toimintaa tarkastellaan uudelleen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2008.”