30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 403/1

(1)

Kalastustuotteiden maihintuontia jäsenvaltioissa koskevien tietojen toimittamisesta 21 päivänä huhtikuuta 1991 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1382/91 (2) edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tiedot niiden alueelle maihintuotujen kalastustuotteiden määrästä ja keskimääräisistä hinnoista.

(2)

Kokemus on osoittanut, että kalastustuotteiden markkinoita koskevat selvitykset ja muut taloudelliset selvitykset eivät kärsisi, jos tiedot toimitettaisiin yhteisön lainsäädännön nojalla vuosittain eikä kuukausittain.

(3)

Selvitysten tekeminen tehostuisi, jos tiedot jaoteltaisiin maihintuonnista vastaavien kalastusalusten lippuvaltion mukaisesti.

(4)

Asetuksessa (ETY) N:o 1382/91 on asetettu otantamenetelmien käyttämiselle arvioimiseen raja, jota on noudatettava tietoja kerättäessä ja koottaessa, kun tämä kuormittaa tiettyjä kansallisia viranomaisia kohtuuttomasti. Jotta tietojen toimittamiseen sovellettavaa järjestelmää voidaan parantaa ja yksinkertaistaa, mainittu asetus olisi korvattava uudella välineellä. Sen vuoksi asetus (ETY) N:o 1382/91 olisi kumottava.

(5)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli yhteisten oikeudellisten puitteiden laatimista jäsenvaltioissa maihintuotuja kalastustuotteita koskevien yhteisön tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten, vaan se voidaan siksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(6)

Yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 322/97 (3) luodaan yleispuitteet kalastusalan tilastoille. Sen mukaan tilastojen laatimisessa noudatettavat periaatteet ovat puolueettomuus, luotettavuus, relevanssi, kustannustehokkuus, tilastosalaisuus ja avoimuus.

(7)

On tärkeää varmistaa tämän asetuksen yhtenäinen soveltaminen ja säätää tätä varten yhteisön menettelystä, jolla voidaan asianmukaisen aikataulun puitteissa vahvistaa täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja tehdä tarvittavat tekniset mukautukset.

(8)

Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti.

(9)

Koska kalastustuotteiden maihintuontia koskevat tilastotiedot ovat yhteisen kalastuspolitiikan hallinnoinnin keskeinen väline, olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää päätöksessä 1999/468/EY määrättyä hallintomenettelyä siirtymäkausien myöntämiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten sekä sellaisten poikkeuksien myöntämiseksi, jolla jäsenvaltion sallitaan jättää kyseistä sektoria koskevat tilastotiedot pois kansallisia tilastotietoja toimittaessaan.

(10)

Toisaalta komissiolle tulisi siirtää valtuudet vahvistaa liitteiden teknistä mukautusta koskevat ehdot. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niillä on tarkoitus muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, ne olisi hyväksyttävä neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5a artiklassa määrätyn valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti,

1)

”yhteisön kalastusaluksilla” kalastusaluksia, jotka purjehtivat jonkin yhteisön jäsenvaltion lipun alla ja jotka on rekisteröity yhteisössä;

2)

”Efta-kalastusaluksilla” kalastusaluksia, jotka purjehtivat jonkin Efta-maan lipun alla tai jotka on rekisteröity Efta-maassa;

3)

”yksikköarvolla”

a)

tuotteet, jotka kalastusalukset tai muut kalastuslaivaston osat ovat tuoneet maihin kansallisissa satamissa yhteisön alueella;

b)

tuotteet, jotka ilmoittavan jäsenvaltion kalastusalukset ovat tuoneet maihin muissa kuin yhteisön satamissa ja jotka kuuluvat tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (5) soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 liitteenä 43 olevan lomakkeen T2M piiriin.

1.

Fileet: lihakaistaleet, jotka on leikattu yhdensuuntaisena kalan selkärangan kanssa joko kalan oikealta tai vasemmalta puolen, edellyttäen, että pää, sisälmykset, evät (selkä-, perä-, pyrstö-, vatsa-, rinta-) ja ruodot (selkäranka tai suuret ruodot, vatsa-, kylki-, bronkiaaliset tai jalustinruodot jne.) on poistettu, eivätkä kalan kaksi osaa ole kiinni toisissaan esimerkiksi selkä- tai vatsapuolelta.

2.

Kokonainen kala: perkaamaton kala.

3.

Puhdistettu: kalmarit, joiden raajat, pää ja sisäelimet on poistettu ruumiista.

4.

Jäädytetty kala: kalat, jotka on jäädytetty siten, että kalan luontainen laatu säilyy, laskemalla lämpötila keskimäärin -18 oC:een tai sen alle ja jotka sen jälkeen pidetään vähintään -18 oC:n lämpötilassa.

5.

Tuore kala: kalat, joita ei ole säilötty, suolattu, savustettu, jäädytetty tai käsitelty muutoin kuin jäähdyttämällä. Ne kuvataan yleensä kokonaisina tai perattuina.

6.

Suolattu kala: kalat, jotka on säilötty, usein perattuna ja pää poistettuna, suolaan tai suolaveteen.

1.

Ihmisravinnoksi: kaikki ne kalastustuotteet, jotka ensimmäistä kertaa myytäessä myydään elintarvikkeiksi tai jotka tuodaan maihin sellaisen sopimuksen perusteella, joka koskee elintarvikkeita. Sellaiset määrät jätetään pois, jotka on tarkoitettu elintarvikkeiksi, mutta ensimmäisen myynnin ajankohtana markkinaolosuhteiden, hygieenisten määräysten tai vastaavien syiden vuoksi poistetaan elintarvikemarkkinoilta.

2.

Teollinen käyttö: kaikki ne kalastustuotteet, jotka on tuotu maihin nimenomaan jauhoiksi tai öljyksi valmistamista varten tai eläinten ravinnoksi sekä ne määrät, joita ensimmäistä kertaa myytäessä ei myydä elintarvikkeiksi siitä huolimatta, että ne alun perin oli tarkoitettu tähän tarkoitukseen.

3.

Poistettu markkinoilta: ne määrät, jotka on alunperin tarkoitettu ihmisravinnoksi mutta jotka poistetaan markkinoilta ensimmäisen myynnin ajankohtana markkinaolosuhteiden, hygieenisten määräysten tai vastaavien syiden vuoksi.

4.

Syötiksi: ne tuoreen kalan määrät, jotka on tarkoitettu käytettäväksi syöttinä muussa kalastustoiminnassa, esimerkiksi tonnikalan vapa- ja siimapyynnissä.

5.

Rehuksi: ne tuoreen kalan määrät, jotka on tarkoitettu suoraan eläinten ruokintaan. Sellaiset määrät, jotka on tarkoitettu kalajauhon ja -öljyn jalostamiseen, jäävät tämän luokan ulkopuolelle.

6.

Jäte: ne kalat tai niiden osat, jotka on niiden tilan vuoksi hävitettävä ennen maihintuontia.

7.

Käyttötarkoitus tuntematon: ne määrät, joita ei voida sisällyttää mihinkään edellän mainittuun luokkaan.

30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 403/9

1)

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on eräs Euroopan unionin perusperiaate. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklaan sisältyy kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto sekä määräys naisten ja miesten välisen tasa-arvon varmistamisesta kaikilla aloilla.

2)

Perustamissopimuksen 2 artiklassa määrätään, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo on eräs yhteisön keskeinen tehtävä. Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa yhteisön edellytetään pyrkivän poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään aktiivisesti miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan ja varmistamaan näin miesten ja naisten välisen tasa-arvonäkökohdan liittämisen osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa.

3)

Perustamissopimuksen 13 artiklassa annetaan neuvostolle valtuudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet muun muassa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi kaikilla yhteisön toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

4)

Miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaate työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä on kirjattu perustamissopimuksen 141 artiklaan, ja kattavaa lainsäädäntöä on jo annettu miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta työhön pääsyssä ja työoloissa, samapalkkaisuus mukaan luettuna.

5)

Naisten ja miesten tasa-arvoa käsitelleessä komission ensimmäisessä vuosittaisessa kertomuksessa kevään 2004 Eurooppa-neuvostolle tultiin siihen tulokseen, että useimmilla politiikan aloilla on edelleen merkittäviä eroja sukupuolten välillä, että miesten ja naisten eriarvoisuus on moniulotteinen ilmiö, jota on torjuttava poliittisten toimien kattavalla yhdistelmällä, ja että pyrkimyksiä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on tehostettava.

6)

Nizzassa 7-9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vaati seuraavaa: ”Kehitetään tuntemusta, voimavarojen käyttöä ja kokemusten jakamista erityisesti perustamalla sukupuolten tasa-arvoa tutkiva eurooppalainen laitos”.

7)

Komissiolle tehdyssä toteutettavuustutkimuksessa (3) on päädytty siihen, että Euroopan tasa-arvoinstituutilla voi olla selkeä tehtävä joidenkin sellaisten tehtävien hoitamisessa, joita toiminnassa olevat laitokset eivät nykyisellään hoida erityisesti tutkimustiedon ja informaation yhteensovittamisen, keskittämisen ja levittämisen aloilla, verkottumisessa, miesten ja naisten välisen tasa-arvon tuomisessa paremmin esille, sukupuolinäkökohdan korostamisessa sekä välineiden kehittämisessä tasa-arvonäkökohtien liittämiseksi paremmin osaksi kaikkea yhteisön politiikkaa.

8)

Euroopan parlamentti kehotti Euroopan unionin tasa-arvopolitiikasta 10 päivänä maaliskuuta 2004 antamassaan päätöslauselmassa (4) komissiota nopeuttamaan toimia instituutin perustamiseksi.

9)

Kesäkuun 1 ja 2 päivänä kesäkuuta 2004 kokoontunut neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) ja 17 ja 18 päivänä kesäkuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kannattivat Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota tekemään asiaa koskevan ehdotuksen.

10)

Miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevien objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen kerääminen, analysointi ja levittäminen, asianmukaisten välineiden kehittäminen kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi ja sukupuolinäkökohdan liittämiseksi osaksi kaikkea politiikkaa, vuoropuhelun edistäminen sidosryhmien kesken ja Euroopan unionin kansalaisten tietoisuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta yhteisö voisi tehokkaasti edistää ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvoon tähtäävää politiikkaa, erityisesti laajentuneessa unionissa. Tämän vuoksi on aiheellista perustaa Euroopan tasa-arvoinstituutti avustamaan edellä mainitut tehtävät täyttämällä yhteisön toimielimiä ja jäsenvaltioita.

11)

Sukupuolten välistä tasa-arvoa ei voida saavuttaa pelkästään syrjinnän vastaisella politiikalla, vaan se edellyttää toimenpiteitä, joilla edistetään miesten ja naisten harmonista rinnakkaiseloa ja tasapainoista osallistumista yhteiskunnassa; instituutin olisi myötävaikutettava tämän tavoitteen toteutumiseen.

12)

Koska on tärkeää poistaa sukupuolistereotypiat kaikilta eurooppalaisen yhteiskunnan elämänaloilta sekä antaa naisille ja miehille myönteisiä esimerkkejä, myös näihin tavoitteisiin tähtäävä toiminta olisi sisällytettävä instituutin tehtäviin.

13)

Yhteistyö jäsenvaltioiden tämän alan viranomaisten sekä asianomaisten tilastolaitosten ja erityisesti Eurostatin kanssa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää vertailukelpoisten ja luotettavien tietojen keräämistä Euroopan tasolla. Miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevat tiedot ovat yhteisössä tärkeitä kaikilla tasoilla — niin paikallis-, alue-, kansallisella kuin yhteisön tasolla — ja tämän vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisten on hyödyllistä saada käyttöönsä tällaista tietoa muotoillessaan politiikkaa ja toimenpiteitä paikallis-, alue- ja kansallisella tasolla omaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

14)

Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja voimavarojen parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi instituutin olisi työskenneltävä mahdollisimman tiiviisti kaikkien yhteisön ohjelmien ja elinten sekä erityisesti Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (5), Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston (6), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (7) ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (8) kanssa.

15)

Instituutin olisi kehitettävä yhteistyötä ja vuoropuhelua valtiosta riippumattomien järjestöjen, tasa-arvojärjestöjen, tutkimuskeskusten, työmarkkinaosapuolten ja muiden asianomaisten elinten kanssa, jotka pyrkivät aktiivisesti tasa-arvoon kansallisella ja Euroopan tasolla sekä kolmansissa maissa. Tehokkuuden edistämiseksi instituutin olisi perustettava sähköinen Euroopan tasa-arvoverkosto näiden jäsenvaltioissa olevien elinten ja asiantuntijoiden kanssa ja sovitettava yhteen sen toiminta.

16)

Neuvoston edustajat nimetään vuodesta 2007 alkaen kullekin toimikaudelle neuvoston puheenjohtajuuden kierron mukaisessa järjestyksessä, jotta varmistetaan tarvittava tasapaino jäsenvaltioiden välillä ja hallintoneuvoston jäsenten keskinäinen jatkuvuus.

17)

Perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti on aiheellista edistää naisten ja miesten tasapuolista edustusta instituutin hallintoneuvostossa.

18)

Instituutin olisi tehtäviään suorittaessaan voitava toimia mahdollisimman riippumattomasti.

19)

Instituutin olisi sovellettava asiaankuuluvia yhteisön säännöksiä, jotka koskevat asiakirjojen saatavuutta, ja jotka on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (9), sekä yksilöiden suojaa henkilötietojen käsittelyssä, jotka on säädetty asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (10).

20)

Instituuttiin sovelletaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (11).

21)

Instituutin sopimukseen perustuvan vastuun, jota koskee instituutin tekemiin sopimuksiin sovellettava laki, osalta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella olisi oltava toimivalta antaa ratkaisuja asianomaisessa sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla. Yhteisöjen tuomioistuimella olisi myös oltava toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat sopimukseen perustumattomasta instituutin vastuusta johtuvien vahinkojen korvaamista.

22)

Olisi toteutettava riippumaton ulkoinen arviointi instituutin vaikutuksesta, sen tehtävien mahdollisesta muutos- tai laajennustarpeesta ja myöhempien vastaavien tarkastelujen aikataulusta.

23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat tasa-arvon edistäminen ja vahvistaminen, myös tasa-arvon valtavirtaistaminen kaikissa yhteisön politiikoissa ja niihin perustuvissa kansallisissa politiikoissa, sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuminen sekä Euroopan unionin kansalaisten tietoisuuden parantaminen sukupuolten tasa-arvosta tarjoamalla teknistä apua yhteisön toimielimille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

24)

Perustamissopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa annetaan mahdollisuus sellaisten yhteisön toimenpiteiden hyväksymiselle, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää tavoitteena olevaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaa työelämän ulkopuolella. Perustamissopimuksen 141 artiklan 3 kohta on erityinen oikeusperusta toimenpiteille, joilla pyritään varmistamaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä. Näin ollen 13 artiklan 2 kohta ja 141 artiklan 3 kohta muodostavat yhdessä asianmukaisen oikeusperustan tämän asetuksen antamiselle,

a)

kerättävä, analysoitava ja levitettävä asiaankuuluvia objektiivisia, vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja sukupuolten tasa-arvosta, mukaan luettuina jäsenvaltioiden, yhteisön toimielinten, tutkimuskeskusten, kansallisten tasa-arvoelinten, valtiosta riippumattomien järjestöjen, työmarkkinaosapuolten, asian kannalta merkityksellisten kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen sille tiedoksi antamia tutkimustuloksia ja parhaita käytäntöjä, sekä ehdotettava aiheita lisätutkimusta varten;

b)

kehitettävä menetelmiä tietojen objektiivisuuden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla vahvistamalla arviointiperusteita, joilla parannetaan tietojen yhtenäisyyttä, ja otettava tasa-arvokysymykset huomioon tietoja kerätessään;

c)

kehitettävä, analysoitava, arvioitava ja levitettävä soveltuvia menetelmiä, jotta voidaan tukea tasa-arvonäkökohdan sisällyttämistä osaksi kaikkia yhteisön politiikkoja ja niihin perustuvia kansallisia politiikkoja sekä tasa-arvon valtavirtaistamista kaikissa yhteisön toimielimissä ja elimissä;

d)

toteutettava selvityksiä Euroopan tasa-arvotilanteesta;

e)

perustettava Euroopan tasa-arvoverkosto, johon kuuluvat sukupuolten tasa-arvoasioita ja tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevät keskukset, elimet, järjestöt ja asiantuntijat, ja sovitettava yhteen sen toiminta, jotta voidaan tukea ja edistää tutkimusta, varmistaa käytettävissä olevien resurssien paras mahdollinen käyttö ja edistää tietojen vaihtoa ja levittämistä;

f)

järjestettävä ad hoc -asiantuntijakokouksia instituutin tutkimustyön tueksi, rohkaistava tutkijoiden välistä tietojen vaihtoa ja edistettävä tasa-arvonäkökohtien sisällyttämistä heidän tutkimustyöhönsä;

g)

järjestettävä Euroopan unionin kansalaisten tasa-arvoa koskevan tietoisuuden lisäämiseksi konferensseja, kampanjoita ja kokouksia Euroopan tasolla asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa sekä toimitettava niiden tulokset ja päätelmät komissiolle;

h)

levitettävä tietoa epätyypillisiä naisten ja miesten rooleja koskevista myönteisistä esimerkeistä kaikilla elämänaloilla, esitettävä toteamuksensa ja tehtävä aloitteita, joilla pyritään levittämään tietoa ja jatkamaan toimintaa tällaisten menestystarinoiden pohjalta;

i)

kehitettävä vuoropuhelua ja yhteistyötä valtiosta riippumattomien järjestöjen ja tasa-arvoelinten, korkeakoulujen ja asiantuntijoiden, tutkimuskeskusten, työmarkkinaosapuolten sekä muiden kansallisella ja Euroopan tasolla aktiivisesti tasa-arvoa edistävien toimijoiden kanssa;

j)

perustettava yleisölle avoin aineistokokoelma;

k)

tarjottava tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvää tietoa julkisille ja yksityisille organisaatioille; ja

l)

tarjottava yhteisön toimielimille tietoa tasa-arvosta ja tasa-arvon valtavirtaistamisesta liittymisneuvotteluja käyvissä maissa ja ehdokasmaissa.

a)

hallintoneuvoston;

b)

asiantuntijaryhmän;

c)

johtajan ja hänen henkilöstönsä.

a)

18 edustajaa, jotka neuvosto nimeää kunkin asianomaisen jäsenvaltion ehdotuksesta;

b)

yksi komissiota edustava jäsen, jonka komissio nimeää;

a)

hyväksyy 12 artiklassa tarkoitetun johtajan laatiman luonnoksen pohjalta ja komissiota kuultuaan, talousarvion sekä käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti, vuosittaisen työohjelman ja kolmivuotisen keskipitkän aikavälin työohjelman; näitä ohjelmia voidaan tarvittaessa tarkistaa; ensimmäinen vuosittainen työohjelma on hyväksyttävä viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua johtajan nimittämisestä;

b)

hyväksyy 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen, jossa erityisesti verrataan saavutettuja tuloksia vuotuisen työohjelman tavoitteisiin; vuosikertomus on toimitettava viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja se on julkaistava instituutin www-sivustolla;

c)

käyttää johtajaan nähden kurinpitovaltaa ja nimittää tai erottaa hänet 12 artiklan nojalla; ja

d)

hyväksyy instituutin vuosittaisen talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion.

a)

asianomainen valtioista riippumaton yhteisön tasolla toimiva järjestö, jolla on oikeutettua etua myötävaikuttaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen;

b)

yhteisön tason työnantajajärjestöt; ja

c)

yhteisön tason työntekijäjärjestöt.

a)

ensimmäisen toimikauden aikana saatuihin tuloksiin ja tapaan, jolla ne saavutettiin;

b)

instituutin tehtäviin ja tarpeisiin lähivuosina.

a)

edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta;

b)

instituutin vuosittaisen ja keskipitkän aikavälin toimintaohjelman valmistelusta ja toteuttamisesta;

c)

hallintoneuvoston ja asiantuntijaryhmän kokousten valmistelusta;

d)

edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen valmistelusta ja julkaisemisesta;

e)

kaikista henkilöstöön liittyvistä asioista ja erityisesti 13 artiklan 3 kohdassa säädettyjen valtuuksien käytöstä;

f)

päivittäisestä hallinnosta; ja

g)

ammatillisten standardien mukaisten tehokkaiden seuranta- ja arviointimenetelmien soveltamisesta arvioitaessa instituutin toteutunutta toimintaa sille asetettuihin tavoitteisiin nähden. Johtaja raportoi seurantajärjestelmän tuloksista vuosittain hallintoneuvostolle.

a)

Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) otettu yhteisön avustus;

b)

suoritetuista palveluista saadut maksut;

c)

edellä 8 artiklassa tarkoitetuilta organisaatioilta tai kolmansilta mailta mahdollisesti saadut rahoitusosuudet; ja

d)

jäsenvaltioiden vapaaehtoiset rahoitusosuudet.

30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 403/18

(1)

Yhteisön ajokortista 29. heinäkuuta 1991 annettua neuvoston direktiiviä 91/439/ETY (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin. Nyt kun mainittua direktiiviä muutetaan vielä uudelleen, kyseiset säännökset olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)

Ajokortteja koskevat säännöt ovat välttämättömiä yhteisessä liikennepolitiikassa auttavat liikenneturvallisuuden parantamisessa, ja ne helpottavat sellaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta, jotka sijoittautuvat muuhun kuin ajokortin myöntävään jäsenvaltioon. Henkilökohtaisten kulkuneuvojen suuren merkityksen vuoksi vastaanottavan jäsenvaltion tunnustaman ajokortin hallussapito edistää henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja sijoittautumisvapautta. Ajokortteja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamisessa saavutetusta edistyksestä huolimatta jäsenvaltioiden välillä on yhä ollut merkittäviä eroja ajokorttien uusimisen määräaikaisuutta ja ajoneuvojen alaluokkia koskevien sääntöjen osalta: nämä vaativat pidemmälle vietyä yhdenmukaistamista yhteisön politiikkojen toteuttamisen edistämiseksi.

(3)

Koska direktiivissä 91/439/ETY säädetystä voimassaoloajasta on mahdollista antaa kansallisia määräyksiä, eri jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia sääntöjä ja käytössä on yli 110 erilaista voimassa olevaa ajokorttimallia. Tämä aiheuttaa epäselviä tilanteita kansalaisille, poliisille ja ajokorttien hallinnoinnista vastaaville viranomaisille ja johtaa joskus useitakin vuosikymmeniä sitten annettujen asiakirjojen väärentämiseen.

(4)

Jotta voitaisiin estää se, että yhtenäisen eurooppalaisen ajokortin mallista tulee vielä yksi uusi malli käytössä jo olevien 110 mallin lisäksi, jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet myöntääkseen tämän yhtenäisen mallin mukaisen ajokortin kaikille ajokortin haltijoille.

(5)

Tämän direktiivin ei pitäisi rajoittaa olemassa olevia oikeuksia ajamiseen, jotka on myönnetty tai saavutettu ennen direktiivin soveltamispäivää.

(6)

Ajokortit tunnustetaan vastavuoroisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa tällä direktiivillä säädettyä voimassaoloaikaa sellaisen toisen jäsenvaltion myöntämään hallinnollisesti rajoittamattomasti voimassaolevaan ajokorttiin, jonka alueella ajokortin haltija on asunut yli kaksi vuotta.

(7)

Uusia ajokortteja koskevan hallinnollisen voimassaoloajan rajoittamisen olisi mahdollistettava ajokortin määräaikaisen uusimisen yhteydessä uusimpien menetelmien soveltaminen väärentämisen estämiseksi ja lääkärintarkastusten tai muiden jäsenvaltioiden määräämien toimenpiteiden toteuttaminen.

(8)

Liikenneturvallisuuden vuoksi olisi säädettävä ajokortin myöntämistä koskevista vähimmäisvaatimuksista. Kuljettajantutkintoon ja ajokortin myöntämiseen liittyviä vaatimuksia on yhdenmukaistettava. Sitä varten on määriteltävä moottoriajoneuvon kuljettamiseen liittyvät tiedot, taidot ja käyttäytyminen ja laadittava kuljettajantutkinto näiden käsitteiden mukaan sekä määriteltävä uudelleen ajoneuvon kuljettamiseksi edellytettävää fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset.

(9)

Ajokortin myöntämisen yhteydessä ja määräajoin sen jälkeen olisi toimitettava todisteet siitä, että ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavien fyysisten ja henkisten valmiuksien vähimmäisvaatimukset täyttyvät henkilöiden tai tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajien osalta. Tällaisella kansallisten sääntöjen mukaisesti tehtävällä vähimmäisvaatimusten täyttymistä koskevalla säännöllisellä tarkastuksella edistetään henkilöiden vapaata liikkuvuutta, vältetään kilpailun vääristyminen ja otetaan paremmin huomioon ajoneuvojen kuljettajien erityisvastuut. Jäsenvaltioiden olisi sallittava edellyttää lääkärintarkastusta sen varmistamiseksi, että muiden moottoriajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavan fyysisen ja henkisen suorituskyvyn vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Lääkärintarkastus olisi avoimuuden vuoksi suoritettava silloin, kun ajokortti uusitaan, jolloin lääkärintarkastusten määräajat määräytyvät ajokortin voimassaoloajan mukaan.

(10)

On välttämätöntä soveltaa entistä tehokkaammin periaatetta, jonka mukaan ajolupia myönnetään portaittain kaksipyöräisten ja matkustajien ja tavaroiden kuljettamiseen käytettävien ajoneuvojen luokkien osalta.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava asettaa korkeampi ikäraja tiettyihin luokkiin kuuluvien ajoneuvojen kuljettamista varten tieturvallisuuden parantamiseksi edelleen. Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa alempia ikärajoja kansallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.

(12)

Luokkien määritelmistä olisi käytävä paremmin ilmi niihin luokiteltavien ajoneuvojen tekniset ominaisuudet ja ajoneuvojen kuljettamiseen tarvittavat taidot.

(13)

Mopoja koskevan ajokorttiluokan käyttöönotolla on tarkoitus parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti nuorimpien kuljettajien osalta, koska tilastotietojen mukaan tieliikenneonnettomuuksiin joutuvat useimmin nuorimmat kuljettajat.

(14)

Olisi annettava erityissäännökset, joilla helpotetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kuljettaa ajoneuvoja.

(15)

Liikenneturvallisuuden vuoksi jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava soveltaa kansallisia ajokorttien poisottamista, määräaikaista peruuttamista, uusimista tai lopullista peruuttamista koskevia kansallisia säännöksiä kaikkiin ajokortin haltijoihin, joiden vakinainen asuinpaikka on niiden alueella.

(16)

Direktiivissä 91/439/ETY määritelty ajokorttimalli olisi korvattava yhdellä ainoalla muovikorttimallilla. Tätä ajokorttimallia olisi samalla muutettava, koska käyttöön otetaan uusi mopoja koskeva ajokorttiluokka ja uusi moottoripyöriä koskeva ajokorttiluokka.

(17)

Uusiin muovikorttimallin mukaisiin ajokortteihin voidaan haluttaessa liittää mikrosiru, jonka avulla jäsenvaltiot voivat entisestään parantaa korttien turvaominaisuuksia väärentämisen estämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi voitava joustavasti sisällyttää kansalliset tiedot mikrosirulle, mikäli tämä ei vaikuta yleisesti saatavilla oleviin tietoihin. Komission olisi vahvistettava mikrosirua koskevat tekniset vaatimukset ajokorttikomitean avustuksella.

(18)

Olisi määritettävä kuljettajantutkinnon vastaanottajien alalle pääsyn vähimmäisvaatimukset ja koulutusta koskevat vaatimukset, jotta voidaan parantaa tutkinnon vastaanottajien tietoja ja taitoja, varmistaa ajokokelaiden suorituksen arvioiminen puolueettomammin sekä yhdenmukaistaa kuljettajantutkintoja entistä enemmän.

(19)

Komission olisi voitava mukauttaa liitteet I–VI tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen.

(20)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti.

(21)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta vahvistaa tämän direktiivin soveltamiseen tarvittavat perusteet. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, ne olisi hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(22)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(23)

Tällä direktiivillä ei tulisi rajoittaa liitteessä VII olevassa B osassa mainittuja jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat direktiivien kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen määräaikoja,

AM-luokka

—

”moottoripyörällä” tarkoitetaan direktiivin 2002/24/EY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joissa joko on sivuvaunu tai ei ole sivuvaunua,

—

”kolmipyörällä” tarkoitetaan direktiivin 2002/24/EY 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä ajoneuvoja, joissa on kolme symmetrisesti sijoitettua pyörää;

a)

A1-luokka:

b)

A2-luokka:

c)

A-luokka:

—

”moottoriajoneuvolla” tarkoitetaan kaikkia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joita käytetään tavanomaisesti matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettävien ajoneuvojen vetämiseen tiellä. Tähän käsitteeseen sisältyvät johdinautot eli sellaiset sähköjohtimeen kytketyt ajoneuvot, jotka eivät kulje kiskoilla. Siihen eivät sisälly maatalous- tai metsätraktorit;

—

”maatalous- tai metsätraktorilla” tarkoitetaan kaikkia pyörillä tai kiskoilla liikkuvia, vähintään kaksiakselisia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja, joiden pääasiallinen tarkoitus perustuu niiden vetovoimaan ja jotka on tarkoitettu erityisesti vetämään, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työkaluja, koneita tai perävaunuja, joita käytetään maa- tai metsätaloustöissä ja joita vain toissijaisesti käytetään matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen tiellä taikka matkustajien tai tavaroiden kuljettamiseen käytettyjen ajoneuvojen vetämiseen tiellä.

a)

B1-luokka:

b)

B-luokka:

moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksan matkustajaa; tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg.

tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enemmän kuin 750 kg, edellyttäen, että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on enintään 4 250 kg, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien säännösten soveltamista. Jos tällaisen ajoneuvoyhdistelmän massa ylittää 3 500 kg, jäsenvaltioiden on liitteen V säännösten mukaisesti edellytettävä, että tätä ajoneuvoyhdistelmää voidaan kuljettaa ainoastaan sen jälkeen kun:

Jäsenvaltiot voivat myös edellyttää sekä koulutuksen suorittamista että ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen läpäisemistä.

Jäsenvaltioiden on merkittävä oikeus kuljettaa tällaista ajoneuvoyhdistelmää ajokorttiin käyttämällä vastaavaa yhteisön koodia.

B-luokan alaikäraja on 18 vuotta;

c)

BE-luokka:

d)

C1-luokka:

muut kuin D1- tai D-luokan moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg mutta enintään 7 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksaa matkustajaa; tämän luokan moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

e)

C1E-luokka:

f)

C-luokka:

muut kuin D1- tai D-luokkaan kuuluvat moottoriajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg ja jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään kahdeksaa matkustajaa; tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

g)

CE-luokka:

h)

D1-luokka:

moottoriajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enintään 16 matkustajaa ja joiden pituus on enintään 8 m; tähän luokkaan kuuluviin moottoriajoneuvoihin voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

i)

D1E-luokka:

j)

D-luokka:

moottoriajoneuvot, jotka on suunniteltu ja valmistettu kuljettamaan kuljettajan lisäksi enemmän kuin kahdeksan matkustajaa; moottoriajoneuvoihin, joita voidaan kuljettaa D-luokan ajokortilla, voidaan liittää perävaunu, jonka suurin sallittu massa on enintään 750 kg;

k)

DE-luokka:

a)

AM-luokassa ikärajaa voidaan laskea enintään 14 vuoteen tai nostaa enintään 18 vuoteen;

b)

B1-luokassa ikärajaa voidaan nostaa enintään 18 vuoteen;

c)

A1-luokassa ikärajaa voidaan nostaa enintään 17 tai 18 vuoteen,

d)

B-ja BE-luokassa ikärajaa voidaan laskea enintään 17 vuoteen.

a)

palo- ja pelastustoimissa sekä yleisen järjestyksen ylläpidossa käytettävien ajoneuvojen ja

b)

korjaus- tai huoltotarkoituksessa tietestejä suorittavien ajoneuvojen osalta.

a)

C1-, C-, D1- ja D-luokan ajokortteja myönnetään vain kuljettajille, joilla on jo oikeus kuljettaa B-luokan ajoneuvoja;

b)

BE-, C1E-, CE-, D1E- ja DE-luokan ajokortteja myönnetään vain kuljettajille, joilla on jo oikeus kuljettaa B-, C1-, C-, D1- tai D-luokan ajoneuvoja.

a)

C1E-, CE-, D1E- tai DE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös BE-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä;

b)

CE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös DE-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä, jos niiden haltijoilla on oikeus kuljettaa D-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja;

c)

CE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös C1E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä ja DE-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan myös D1E-luokkaan kuuluvia ajoneuvoyhdistelmiä;

d)

mihin tahansa luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat kuljettamaan AM-luokkaan kuuluvia ajoneuvoja. Jäsenvaltio voi kuitenkin sen omalla alueella myönnettyjen ajokorttien osalta rajoittaa vastaavuudet AM-luokan osalta A1-, A2- ja A-luokkiin, jos kyseisessä jäsenvaltiossa AM-luokkaan kuuluvan ajokortin saamisen edellytyksenä on käytännön koe.

e)

A2-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös A1-luokkaan;

f)

A-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös A1- ja A2 luokkaan, B-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös B1-luokkaan, C-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös C1-luokkaan ja D-luokkaan myönnetyt ajokortit oikeuttavat myös D1-luokkaan.

a)

kolmipyöriä saa kuljettaa B-luokan ajokortilla, kolmipyörien, joiden teho on yli 15 kW, osalta edellyttäen, että B-luokan ajokortin haltija on vähintään 21-vuotias;

b)

A1-luokan moottoripyöriä saa kuljettaa B-luokan ajokortilla.

a)

D1-luokan ajoneuvoja (joiden suurin sallittu massa on 3 500 kg, lukuun ottamatta vammaisten matkustajien kuljettamiseen tarkoitettuja erityislaitteita), kun kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut vähintään kaksi vuotta B-luokan ajokortti, sillä edellytyksellä, että ajoneuvoa käyttää muu kuin kaupallinen yhteisö sosiaalisiin tarkoituksiin ja että kuljettaja kuljettaa ajoneuvoa korvauksetta;

b)

ajoneuvoja, joiden suurin sallittu massa on enemmän kuin 3 500 kg, jos kuljettaja on yli 21-vuotias ja hänellä on ollut vähintään kaksi vuotta B-luokan ajokortti, sillä edellytyksellä, että ajoneuvot on pääasiallisesti tarkoitettu käytettäviksi paikallaan koulutus- tai vapaa-ajan viettotarkoituksiin ja niitä käyttävät muut kuin kaupalliset yhteisöt sosiaalisiin tarkoituksiin ja että ajoneuvot on muutettu niin, että niitä ei voida käyttää useamman kuin yhdeksän henkilön eikä muiden kuin niiden käytön kannalta ehdottoman välttämättömien tavaroiden kuljettamiseen.

a)

hakija on suorittanut hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen ja teoriakokeen sekä täyttää terveydelliset vaatimukset liitteiden II ja III säännösten mukaisesti;

b)

hakija on suorittanut hyväksytysti pelkän teoriakokeen, kun on kyse AM-luokan ajokortista; jäsenvaltiot voivat vaatia ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen suorittamista hyväksytysti ja lääkärintarkastusta tämän luokan osalta;

Tähän luokkaan kuuluvien kolmi- ja nelipyörien osalta jäsenvaltiot voivat vaatia ajotaitoa ja ajotapaa koskevaa erillistä koetta. AM-luokkaan kuuluvien ajoneuvojen erottelemiseksi ajokorttiin voidaan merkitä kansallinen koodi.

c)

hakija, jolla on vähintään kahden vuoden kokemus A1-luokkaan kuuluvan moottoripyörän kuljettamisesta, kun on kyse A2-luokan ajokortista, tai jolla on vähintään kahden vuoden kokemus A2-luokkaan kuuluvan moottoripyörän kuljettamisesta, kun on kyse A-luokan ajokortista, on suorittanut hyväksytysti vain ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen tai on saattanut päätökseen koulutuksen liitteen VI mukaisesti.

d)

hakija on saattanut päätökseen koulutuksen tai suorittanut hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen taikka saattanut päätökseen koulutuksen ja suorittanut hyväksytysti ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen liitteen V mukaisesti B-luokan ajokortin osalta 4 artiklan 4 kohdan b alakohdan toisessa alakohdassa määritellyn ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseksi.

e)

hakijan vakinainen asuinpaikka on ajokortin myöntävän jäsenvaltion alueella tai hän voi näyttää toteen, että hän on opiskellut siellä vähintään kuusi kuukautta.

2.

a)

tarkastetaan, että liitteessä III esitetyt, ajokorttiluokkiin C, CE, C1, C1E, D, DE, D1 ja D1E kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen vaadittavaa fyysistä ja henkistä suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset edelleen täyttyvät; ja

b)

hakijan vakinainen asuinpaikka on ajokortin myöntävän jäsenvaltion alueella tai hän voi todistaa opiskelleensa siellä vähintään kuuden kuukauden ajan.

5.

1.

Yhteisön ajokorttimallin fyysiset ominaisuudet ovat yhdenmukaiset standardien ISO 7810 ja ISO 7816-1 kanssa.

Kortin valmistusmateriaalina on polykarbonaatti.

Tarkistamismenetelmät, joilla varmistetaan ajokortin ominaisuuksien yhdenmukaisuus kansainvälisten standardien kanssa, ovat standardin ISO 10373 mukaiset.

2.

Ajokortin fyysinen turva

Seuraavat tekijät uhkaavat ajokortin fyysistä turvaa:

Yleinen turva on järjestelmän kokonaisuudessa, joka muodostuu hakumenettelystä, tietojen välittämisestä, korttipohjan materiaalista, painotekniikasta, eri turvatekijöiden vähimmäismäärästä ja henkilötietojen merkintätavasta.

3.

Kortti on kaksipuolinen:

Etupuolella on:

Kääntöpuolella on:

a)

Kun jäsenvaltion tämän liitteen mukaisesti myöntämän ajokortin haltija on asettunut vakinaisesti asumaan toiseen jäsenvaltioon, tämä jäsenvaltio voi merkitä ajokorttiin maassa vaadittavat merkinnät sillä ehdolla, että nämä merkinnät tehdään myös tässä jäsenvaltiossa myönnettäviin ajokortteihin ja että kortissa on näihin merkintöihin tarvittava tila.

b)

Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan lisätä korttiin värejä tai merkintöjä, kuten viivakoodin ja kansallisia tunnuksia, tämän kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen muita määräyksiä.

Ajokorttien vastavuoroisen tunnustamisen vuoksi viivakoodi saa sisältää ainoastaan ne tiedot, jotka jo ovat näkyvissä ajokortissa tai jotka ovat tarpeellisia ajokortin myöntämismenettelyssä.

Sivu 2

1. Sukunimi 2. Etunimet 3. Syntymäaika ja -paikka 4a. Ajokortin myöntämispäivä 4b. Ajokortin viimeinen voimassaolopäivä 4c. Myöntäjä 5. Ajokortin numero 8. Asuinpaikka 9. Luokka (1) 10. Luokan myöntämispäivä 11. Luokan viimeinen voimassaolopäivä 12. Rajoitukset

—

teoriakoe, ja sen jälkeen

—

ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe.

2.1

Kokeessa on esitettävä kysymyksiä kaikista seuraavista aiheista, mutta kysymysten sisältö jätetään kunkin jäsenvaltion harkintaan:

3.1

Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

4.1

Seuraavia seikkoja koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

4.2.

C-, CE-, D- ja DE-luokan seuraavia lisäsäännöksiä koskevien yleisten tietojen pakollinen tarkistaminen:

5.1

Käsivälitteisellä vaihteistolla varustetun ajoneuvon kuljettamista koskeva ajokoe on suoritettava ajoneuvolla, jossa on käsivälitteinen vaihteisto.

Jos hakija suorittaa ajokokeen ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto, tämä on merkittävä jokaiseen tällaisen kokeen perusteella annettavaan ajokorttiin. Tällaisella merkinnällä varustettuja ajokortteja saa käyttää ainoastaan sellaisten ajoneuvojen kuljettamiseen, joissa on automaattivaihteisto.

”Ajoneuvolla, jossa on automaattivaihteisto” tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa moottorin ja pyörien välistä välityssuhdetta voidaan muuttaa ainoastaan kaasupolkimen ja jarrujen avulla.

5.2

Ajotaitoa ja ajotapaa koskevassa kokeessa käytettyjen ajoneuvojen on oltava jäljempänä lueteltujen vähimmäisvaatimusten mukaisia. Jäsenvaltiot voivat säätää ankarammista vaatimuksista tai lisävaatimuksista.

A1-luokka:

Sivuvaunuton A1-luokan moottoripyörä, jonka moottorin sylinteritilavuus on vähintään 120 cm3 ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 90 km/h.

A2-luokka:

Sivuvaunuton moottoripyörä, jonka moottorin sylinteritilavuus on vähintään 400 cm3 ja moottorin teho vähintään 25kW

A-luokka:

Sivuvaunuton A-luokan moottoripyörä, jonka moottorin sylinteritilavuus on vähintään 600 cm3 ja moottorin teho vähintään 40 kW.

B-luokka:

B-luokan nelipyöräinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 100 km/h.

BE-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu B-luokan koeajoneuvosta ja B-luokkaan kuulumattomasta perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 000 kg ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 100 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään moottoriajoneuvon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin ohjaamo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

B1-luokka:

nelipyöräinen moottoripyörä, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 60 km/h.

C-luokka:

C-luokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 12 000 kg, pituus vähintään 8 m, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja vähintään 8 eteenpäinajovaihdetta ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; ajoneuvon todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 10 000 kg.

CE-luokka:

Nivelajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka pituus on vähintään 7,5 m; sekä nivelajoneuvon että ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on vähintään 20 000 kg, pituus vähintään 14 m, leveys vähintään 2,40 m, suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h, ja siinä on oltava lukkiutumattomat jarrut ja vähintään 8 eteenpäinajovaihdetta ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; nivelajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 15 000 kg.

C1-luokka:

C1-luokan ajoneuvot, joiden suurin sallittu massa on vähintään 4 000 kg, pituus on vähintään 5 m ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet; kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen.

C1E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu C1-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kg; ajoneuvoyhdistelmän pituus on vähintään 8 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen; suljettu laatikkomainen rakenne voi myös olla hiukan kapeampi kuin ohjaamo sillä edellytyksellä, että näkymä taakse on mahdollinen vain käyttämällä moottoriajoneuvon ulkopuolisia taustapeilejä; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

D-luokka:

D-luokan ajoneuvo, jonka pituus on vähintään 10 m, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet.

DE-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kg, leveys vähintään 2,40 m ja suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan osan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

D1-luokka:

D1-luokan ajoneuvo, jonka suurin sallittu massa on vähintään 4 000 kg, pituus on vähintään 5 m ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; ajoneuvossa on oltava lukkiutumattomat jarrut ja asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet.

D1E-luokka:

Ajoneuvoyhdistelmä, joka koostuu D1-luokan koeajoneuvosta ja perävaunusta, jonka suurin sallittu massa on vähintään 1 250 kg ja suurin rakenteellinen nopeus vähintään 80 km/h; perävaunun kuormatilan osan on muodostuttava suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka on vähintään 2 metrin levyinen ja korkuinen; perävaunun todellisen kokonaismassan on oltava vähintään 800 kg.

BE-, C-, CE-, C1-, C1E-, D-, DE-, D1- ja D1E-luokan koeajoneuvoja, jotka eivät täytä edellä annettuja vähimmäisvaatimuksia mutta olivat käytössä tämän direktiivin voimaantulopäivänä tai ennen sitä, saa käyttää enintään kymmenen vuoden ajan kyseisestä päivästä. Jäsenvaltiot voivat toimeenpanna määräykset koskien näiden ajoneuvojen kuormaa kymmenen vuoden kuluessa komission direktiivin 2000/56/EY (3)voimaantulopäivästä.

6.1.1

Suojavarusteiden, kuten suojakäsineiden, -jalkineiden, -vaatteiden ja -kypärän, säätäminen.

6.1.2

Renkaiden, jarrujen, ohjauksen, hätäpysäyttimen (tarvittaessa), ketjujen, öljymäärien, valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein.

6.2.1

Moottoripyörän asettaminen sivuseisontatuen varaan ja sen poistaminen sivuseisontatuen varasta sekä moottoripyörän taluttaminen moottori pysäytettynä;

6.2.2

Moottoripyörän pysäköiminen sivuseisontatuen varaan;

6.2.3

Hitaalla nopeudella vähintään kaksi toimenpidettä, joihin sisältyy pujottelu; tämän pitää mahdollistaa taitojen tarkistaminen seuraavissa asioissa: kytkimen käyttö yhdessä jarrun kanssa, tasapaino, katseen suuntaus, moottoripyörän asento ja jalkojen asento jalkatapeilla;

6.2.4

Edellistä suuremmalla nopeudella vähintään kaksi toimenpidettä, joista yksi toimenpide 2- tai 3-vaihteella vähintään 30 kilometrin tuntinopeudessa ja yksi toimenpide, johon sisältyy esteen väistäminen vähintään 50 kilometrin tuntinopeudessa; tämän pitää mahdollistaa taitojen tarkistaminen seuraavissa asioissa: moottoripyörän asento, katseen suuntaus, tasapaino, ohjaustekniikka ja vaihteiden käsittely;

6.2.5

Jarrutus: vähintään kaksi jarrutusta, joihin sisältyy hätäjarrutus vähintään 50 kilometrin tuntinopeudessa; tämän pitää mahdollistaa taitojen tarkistaminen seuraavissa asioissa: etu- ja takajarrun käyttö, katseen suuntaus ja moottoripyörän asento.

Erityistoimenpiteet, jotka on mainittu 6.2.3–6.2.5 kohdassa, on pantava täytäntöön viimeistään viiden vuoden kuluessa direktiivin 2000/56/EY voimaantulosta.

6.3.1

Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

6.3.2

Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

6.3.3

Ajaminen mutkissa;

6.3.4

Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

6.3.5

Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

6.3.6

Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

6.3.7

Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan);

6.3.8

Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä;

6.3.9

Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa.

7.1.1

Istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi;

7.1.2

Taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen;

7.1.3

Sen varmistaminen, että kaikki ovet ovat kiinni;

7.1.4

Renkaiden, ohjauksen, jarrujen, öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) valojen, heijastimien, suuntamerkinantolaitteiden ja äänimerkinantolaitteen kunnon tarkistaminen pistokokein.

7.1.5

Ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, ohjaamon lukitus, kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan BE-luokka);

7.1.6

Kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan BE-luokka);

7.2.1

Peruutus suoraan taaksepäin tai peruutus kulman ympäri oikealle tai vasemmalle käyttäen kääntymiseen tarkoitettua ajokaistaa;

7.2.2

U-käännös ajo- ja peruutusvaihteita käyttäen;

7.2.3

Ajoneuvon pysäköinti (ajoradan suuntaisesti tai vinosti tai suorassa kulmassa ajorataa vastaan eteenpäin tai peruuttamalla tasaisella maalla, ylämäkeen tai alamäkeen);

7.2.4

Pysähtyminen jarruttamalla; hätäjarrutus on valinnainen.

7.3.1

Perävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä; tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla), jotta voitaisiin tarkistaa kuljettajan kyky saattaa ajoneuvo ja perävaunu turvallisesti samalle linjalle sekä hänen taitonsa perävaunun kytkemisessä ajoneuvoon ja irrottamisessa siitä;

7.3.2

Peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille;

7.3.3

Turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten.

7.4.1

Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

7.4.2

Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

7.4.3

Ajaminen mutkissa;

7.4.4

Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

7.4.5

Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

7.4.6

Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

7.4.7

Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan);

7.4.8

Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä;

7.4.9

Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa.

8.1.1

Istuimen säätäminen tarvittaessa oikean istumisasennon saavuttamiseksi;

8.1.2

Taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisten niskatukien säätäminen;

8.1.3

Renkaiden, ohjauksen, jarrujen, valojen, heijastimien, suuntamerkin- ja äänimerkinantolaitteiden kunnon tarkistaminen pistokokein;

8.1.4

Jarru- ja ohjaustehostinjärjestelmien tarkistaminen; pyörien, pyörän muttereiden, lokasuojien, tuulilasin, ikkunoiden ja tuulilasinpyyhkimien kunnon sekä öljyjen ja nesteiden (esim. moottoriöljy, jäähdytysneste, pesuneste) tarkistaminen; kojetaulun tarkistaminen ja käyttö, mukaan luettuina asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 määritellyt valvontalaitteet;

8.1.5

Ilmanpaineen, ilmasäiliöiden ja jousituksen tarkistaminen;

8.1.6

Ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkistaminen: kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, kuormausmekanismi (tarvittaessa), ohjaamon lukitus (tarvittaessa), kuormaustapa, kuorman varmistaminen (ainoastaan C-, CE-, C1- ja C1E-luokka);

8.1.7

Kytkentämekanismien, jarrujen ja sähkökytkentöjen tarkistaminen (ainoastaan CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokka);

8.1.8

Kyky toteuttaa erityisiä ajoneuvon turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä; korin, käyttöovien ja hätäpoistumisteiden sekä ensiapuvälineiden, sammutuslaitteiden ja muiden turvalaitteiden valvonta (ainoastaan D-, DE-, D1- ja D1E-luokka);

8.1.9

Tiekartan käyttö (valinnainen)

8.2.1

Perävaunun tai puoliperävaunun kytkeminen ajoneuvoon ja irrottaminen siitä (ainoastaan CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokka); tämä toimenpide on aloitettava ajoneuvon ja perävaunun ollessa vierekkäin (eli ei samalla linjalla), jotta voitaisiin tarkistaa kuljettajan kyky saattaa ajoneuvo ja perävaunu turvallisesti samalle linjalle sekä hänen taitonsa perävaunun kytkemisessä ajoneuvoon ja irrottamisessa siitä;

8.2.2

Peruuttaminen mutkassa, jonka määrittely jätetään jäsenvaltioille;

8.2.3

Turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten lastaussillan/-laiturin tai vastaavan rakennelman luo (ainoastaan C-, CE-, C1- ja C1E-luokka);

8.2.4

Turvallinen pysäköinti linja-auton matkustajien ottamista tai jättämistä varten (ainoastaan D-, DE-, D1- ja D1E-luokka).

8.3.1

Liikkeellelähtö: pysäköinnin jälkeen, liikenteessä pysähtymisen jälkeen; ajotieltä poistuminen;

8.3.2

Ajaminen suoralla tiellä; vastaantulevien ajoneuvojen kohtaaminen myös ahtaissa paikoissa;

8.3.3

Ajaminen mutkissa;

8.3.4

Tienristeykset: risteysalueiden ja liittymien lähestyminen ja ylittäminen;

8.3.5

Suunnan muuttaminen: kääntyminen vasemmalle ja oikealle; kaistan vaihto;

8.3.6

Moottoritielle tai (tilanteen mukaan) vastaavalle saapuminen ja siltä poistuminen: liittyminen kiihdytyskaistalta; poistuminen hidastuskaistalle;

8.3.7

Ohittaminen: muun liikenteen ohittaminen (jos mahdollista); esteiden, esim. pysäköityjen autojen, sivuuttaminen; ohitetuksi tuleminen liikenteessä (tilanteen mukaan);

8.3.8

Erityiset tiejärjestelyt (tilanteen mukaan): liikenneympyrät, tasoristeykset, raitiovaunu-/linja-autopysäkit, suojatiet, ylä-/alamäkeen ajaminen pitkissä rinteissä;

8.3.9

Tarvittavan varovaisuuden noudattaminen ajoneuvosta noustaessa.

9.1

Arvostelussa on kussakin edellä mainitussa ajotilanteessa otettava huomioon hakijan kyky käsitellä ajoneuvon hallintalaitteita ja ajaa liikenteessä täysin turvallisesti. Tutkinnon vastaanottajan on tunnettava olonsa turvalliseksi koko kokeen ajan. Ajovirheistä tai vaarallisesta ajotavasta, joka välittömästi vaarantaa koeajoneuvon, sen matkustajien tai muiden tien käyttäjien turvallisuuden, on rangaistava jättämällä koe hyväksymättä, riippumatta siitä, onko tutkinnon vastaanottajan tai muun mukana olevan henkilön puututtava ajoon vai ei. Tutkinnon vastaanottaja saa kuitenkin vapaasti päättää, onko ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe suoritettava loppuun.

Kuljettajantutkinnon vastaanottajilla on oltava koulutus hakijoiden turvallisen ajotavan arvioimiseksi. Jäsenvaltion valtuuttaman elimen on seurattava ja valvottava kuljettajantutkinnon vastaanottajien työtä huolehtiakseen siitä, että virheiden arviointi suoritetaan oikein ja johdonmukaisesti tämän liitteen määräysten mukaisesti.

9.2

Tutkinnon vastaanottajien on arvioinnissaan kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, osoittaako hakija harkitsevaa ja sosiaalista liikennekäyttäytymistä. Tämän pitäisi näkyä ajotyylissä, ja tutkinnon vastaanottajan olisi otettava se huomioon muodostaessaan kokonaiskuvaa hakijasta. Tällaiseen liikennekäyttäytymiseen kuuluu mukautuva ja määrätietoinen (turvallinen) ajo, tie- ja sääolosuhteiden, muun liikenteen ja muiden (erityisesti vaaralle altteimpien) tien käyttäjien huomioon ottaminen sekä ennakointi.

9.3

Kuljettajantutkinnon vastaanottajan on lisäksi arvioitava hakijasta seuraavat seikat:

—

tunnistaa liikenteen vaaratilanteet ja arvioida niiden vakavuuden,

—

hallita ajoneuvonsa niin hyvin, että he eivät aiheuta vaaratilanteita ja että he toimivat tällaisissa tilanteissa asianmukaisesti,

—

noudattaa liikennesääntöjä ja erityisesti niitä, joiden tarkoituksena on estää liikenneonnettomuudet ja ylläpitää sujuvaa liikennettä,

—

havaita ajoneuvoissaan olevat merkittävät tekniset ja erityisesti turvallisuuden vaarantavat puutteet, ja korjauttaa ne asianmukaisesti,

—

ottaa huomioon kaikki ajotapaan vaikuttavat seikat (esimerkiksi alkoholi, väsymys, huononäköisyys, jne.), jotta he pystyvät täyttämään kaikki turvallisen ajon edellytykset;

—

osaltaan varmistaa kaikkien ja erityisesti heikoimpien ja vaaralle altteimpien tienkäyttäjien turvallisuus ottamalla muut tienkäyttäjät asianmukaisesti huomioon.

1.

Tässä liitteessä kuljettajat luokitellaan kahteen ryhmään:

2.

Ensimmäistä ajokorttia tai ajokortin uusimista hakevat henkilöt luokitellaan siihen ryhmään, johon he kuuluvat, kun ajokortti on annettu tai uudistettu.

3.

Ryhmä 1:

Hakijoiden on läpäistävä lääkärintarkastus, jos asianmukaisia muodollisuuksia täytettäessä tai ajokortin antamisen edellytyksenä olevien kokeiden aikana ilmenee, että heillä on yksi tai useampi tässä liitteessä tarkoitetuista lääketieteellisistä vajavuuksista.

4.

Ryhmä 2:

Hakijoiden on käytävä lääkärintarkastuksessa ennen ensimmäisen ajokortin antamista, ja sen jälkeen kuljettajat on tarkastettava heidän vakinaisena asuinpaikkanaan olevan jäsenvaltion kansallisen järjestelmän mukaisesti aina ajokortin uusimisen yhteydessä.

5.

Jäsenvaltiot voivat asettaa ajokortin antamiselle ja sen myöhemmälle uudistamiselle tämän liitteen vaatimuksia ankarampia vaatimuksia.

6.

Kaikkien ajokortin hakijoiden on käytävä asianmukaisessa tutkimuksessa, jolla varmistetaan, että heillä on moottoriajoneuvojen kuljettamiseen tarvittava riittävä näköaisti. Jos on aihetta epäillä, että hakijan näköaisti on riittämätön, toimivaltaisen lääkärin on tutkittava hänet. Tässä tutkimuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityisesti näkötarkkuuteen, näkökenttään, hämäränäköön ja eteneviin silmäsairauksiin.

Tässä liitteessä silmän sisäisiä linssejä ei pidetä korjaavina linsseinä.

6.1

Ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakevien henkilöiden silmien yhteisnäön on oltava vähintään 0,5 mahdollisin korjaavin linssein. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa, jos lääkärintarkastuksessa ilmenee, että vaakasuora näkökenttä on alle 120o o, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa myönteisen lääkärinlausunnon ja hyväksytysti suoritetun käytännön kokeen perusteella, taikka jos osoittautuu, että henkilöllä on muu turvallista ajoa vaarantava silmäsairaus. Jos henkilöllä todetaan etenevä silmäsairaus tai jos hän ilmoittaa sairastavansa sellaista, ajokortti voidaan myöntää tai uudistaa, jos hakija käy säännöllisissä lääkärintarkastuksissa.

6.2

Jos ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakeva henkilö on menettänyt kokonaan näön toisesta silmästä tai käyttää ainoastaan yhtä silmää, esimerkiksi diplopian ollessa kyseessä, hakijan näkötarkkuuden on oltava vähintään 0,6 mahdollisin korjaavin linssein. Lääkärin on vahvistettava, että tällainen monokulaarisen näön tila on jatkunut riittävän kauan, jotta henkilö on sopeutunut siihen, ja että silmän näkökenttä on normaali.

6.3

Ajokorttia tai ajokortin uudistamista hakevien henkilöiden näön tarkkuuden kahdella silmällä, mahdollisin korjaavin linssein on oltava vähintään 0,8 paremmassa silmässä ja vähintään 0,5 huonommassa silmässä. Jos henkilö käyttää korjaavia linssejä saavuttaakseen näön tarkkuuden 0,8 ja 0,5, kummankin silmän korjaamattoman näön tarkkuuden on oltava vähintään 0,05 tai näön tarkkuuden on noustava vaaditulle vähimmäistasolle (0,8 ja 0,5) joko käyttämällä korjaavia silmälaseja, joiden voimakkuus on enintään ± 8 diopteria, tai piilolinssejä käyttämällä (korjaamaton näön tarkkuus = 0,05). Henkilön on pystyttävä käyttämään hänelle määrättyjä korjaavia linssejä. Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa sellaisen kuljettajan hakemuksesta, jonka binokulaarinen näkökenttä ei ole normaali tai jolla on diplopia.

7.

Ajokortin saa antaa tai uudistaa ryhmän 2 hakijoille tai kuljettajille ainoastaan lääkärin lausunnon perusteella; lääkärintarkastuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten heikentynyt kuulo voidaan korvata.

8.

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka kärsivät sellaisesta tuki- ja liikuntaelinten sairaudesta tai vammasta, joka voi aiheuttaa vaaraa moottoriajoneuvoa kuljetettaessa.

8.1

Ajokortti voidaan tarvittaessa tietyin rajoituksin antaa fyysisesti vammaisille hakijoille tai kuljettajille lääkärin antaman lausunnon perusteella. Tämän lausunnon on perustuttava kyseisen sairauden tai vamman lääketieteelliseen arvioon ja tarvittaessa käytännön kokeeseen; lausunnossa on myös todettava, minkä tyyppisiä muutoksia ajoneuvoon tarvitaan ja tarvitseeko kuljettaja ortopedistä laitetta, sikäli kuin ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe osoittaa, että ajaminen tällaisen laitteen avulla ei olisi vaarallista.

8.2

Ajokortin saa antaa tai uudistaa hakijalle, jolla on etenevä sairaus, jos henkilö tutkitaan säännöllisesti sen varmistamiseksi, että hän yhä pystyy kuljettamaan ajoneuvoa täysin turvallisesti.

Jos vamma on pysyvä, ajokortin saa antaa tai uudistaa ilman, että hakijan on käytävä säännöllisissä lääkärintarkastuksissa.

8.3

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

9.

Sairaus, jonka vuoksi ensimmäisen ajokortin hakijan tai ajokortin uudistamista hakevan kuljettajan verenkierto voi äkkiä pettää niin, että hänen aivotoimintansa äkillisesti heikkenee, vaarantaa liikenneturvallisuuden.

9.1

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijalle, jolla on vakava rytmihäiriö.

9.2

Ajokortin saa antaa tai uudistaa sellaiselle hakijalle tai kuljettajalle, jolla on sydämentahdistin, asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella.

9.3

Kysymystä siitä, voidaanko ajokortti antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille, joilla on epänormaali verenpaine, on arvioitava ottaen huomioon tarkastuksen muut tulokset, mahdolliset sairauteen liittyvät komplikaatiot ja niiden liikenneturvallisuudelle mahdollisesti aiheuttama vaara.

9.4

Yleensä ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on rintakipuja levon tai mielenliikutuksen aikana. Sellaiselle hakijalle tai kuljettajalle, joka on sairastanut sydäninfarktin, voidaan antaa tai uudistaa ajokortti asiantuntijalääkärin lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella.

9.5

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

10.

Ajokortin saa antaa tai uudistaa diabetesta sairastaville hakijoille tai kuljettajille asiantuntijalääkärin lausunnon ja kunkin tapauksen kannalta asianmukaisten säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella.

10.1

Ajokortin saa antaa tai uudistaa tämän ryhmän hakijoille tai kuljettajille, jotka sairastavat diabetesta ja tarvitsevat insuliinihoitoa, vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa ja silloin ainoastaan asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

11.

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka sairastavat vakavaa neurologista sairautta, ellei hakemuksen tueksi esitetä puoltavaa lausuntoa.

Sairauksista tai kirurgisista toimenpiteistä johtuvat tai keskus- tai ääreishermoston häiriöt, jotka johtavat aisti- tai liikuntahäiriöön taikka vaikuttavat tasapainoon ja koordinaatioon, on otettava huomioon aiheuttamansa toiminnan häiriön ja etenemisvaaran mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa ajokortin antamiseen tai uudistamiseen voidaan liittää ehto, jonka mukaan sairauden paheneminen on arvioitava määräajoin.

12.

Moottoriajoneuvon kuljettajan epileptiset kohtaukset tai muut äkilliset tajunnan häiriöt ovat vakava vaara liikenneturvallisuudelle.

12.1

Ajokortti voidaan antaa tai uudistaa lääkärin suorittaman tarkastuksen ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella. Viranomaisen on päätettävä epilepsian tai muun tajunnan häiriön vakavuudesta, sen kliinisestä muodosta ja etenemisestä (esimerkiksi ei kohtauksia kahden viimeisen vuoden aikana), saadusta hoidosta ja sen tuloksista.

12.2

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka saavat tai voivat saada epileptisiä kohtauksia tai muita äkillisiä tajunnan häiriöitä.

13.1

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, joilla on:

paitsi asiantuntijalääkärin puoltavan lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

13.2

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

14.

Alkoholin käyttö on vakava vaara liikenneturvallisuudelle. Tämän ongelman merkittävyyden vuoksi lääkärien on oltava erityisen valppaina.

14.1

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat alkoholiriippuvaisia tai jotka eivät kykene pidättäytymään ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena.

Ajokortti voidaan myöntää tai uudistaa aikaisemmin alkoholiriippuvaiseksi todetulle hakijalle tai kuljettajalle asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan.

14.2

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntyneet riskit ja vaarat, jotka liittyvät tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

15.

Väärinkäyttö:

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat riippuvaisia keskushermostoon vaikuttavista aineista tai jotka, olematta niistä riippuvaisia, käyttävät niitä säännöllisesti, riippumatta siitä, minkä luokan ajokortista on kyse.

15.1

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille eikä kuljettajille, jotka säännöllisesti käyttävät sellaisia missä tahansa muodossa olevia keskushermostoon vaikuttavia aineita, jotka käytettyinä määrinä voivat haitata ajoturvallisuutta. Tätä sovelletaan kaikkiin lääkkeisiin tai lääkeyhdistelmiin, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn.

15.2

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

16.1

Ajokortti voidaan myöntää hakijalle tai kuljettajalle, joka kärsii vakavasta munuaisten vajaatoiminnasta, asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

16.2

Ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, joka kärsii vakavasta ja palautumattomasta munuaisten vajaatoiminnasta paitsi poikkeustapauksissa asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

17.1

Ajokortin saa antaa tai uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, jolla on ajokykyyn vaikuttava elinsiirrännäinen tai implantti, asiantuntijalääkärin lausunnon ja tarvittaessa säännöllisten uusintatarkastusten perusteella.

17.2

Lääkärin on otettava asianmukaisesti huomioon lisääntynyt vaara, joka liittyy tämän ryhmän määritelmän soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettamiseen.

18.

Yleensäkään ajokorttia ei saa myöntää tai uudistaa hakijalle tai kuljettajalle, jolla on jokin muu kuin edellä mainittu häiriö, joka saattaa muodostaa tai aiheuttaa liikenneturvallisuuteen vaikuttavan toimintahäiriön, paitsi jos hakemusta tukee asiantuntijalääkärin antama puoltava lausunto ja tarvittaessa säännölliset uusintatarkastukset.

1.1

Henkilöllä, jolla on lupa suorittaa ajokokelaan ajosuorituksen käytännön arviointi moottoriajoneuvossa, on oltava 1.2–1.6 kohdassa lueteltuihin aihealueisiin liittyvät tiedot, taidot ja osaaminen.

1.2

Tutkinnon vastaanottajan pätevyyden on sovelluttava ajokokelaan ajosuorituksen arvioimiseen siinä ajokorttiluokassa, jota varten ajokoe suoritetaan.

1.3

Ajamiseen ja arviointiin liittyvät tiedot ja osaaminen:

1.4

Arviointitaidot:

1.5

Henkilökohtaiset ajotaidot:

1.6

Palvelun laatu:

1.7

Ajoneuvotekniikan ja -fysiikan tuntemus:

1.8

Polttoainetaloudellinen ja ympäristöystävällinen ajaminen.

2.1

B-luokan kuljettajantutkinnon vastaanottajan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

2.2

Muiden luokkien kuljettajantutkinnon vastaanottajan on täytettävä seuraavat vaatimukset:

2.3.1

Jäsenvaltiot voivat sallia tutkinnon vastaanottajan ottaa vastaan AM-, A1-, A2- ja A-luokkien ajokokeita heti sen jälkeen, kun näistä luokista jonkin osalta on saavutettu 3 kohdassa säädetty peruspätevyys.

2.3.2

Jäsenvaltiot voivat sallia tutkinnon vastaanottajan ottaa vastaan C1-, C-, D1- ja D-luokkien ajokokeita heti sen jälkeen, kun näistä luokista jonkin osalta on saavutettu 3 kohdassa säädetty peruspätevyys.

2.3.3

Jäsenvaltiot voivat sallia tutkinnon vastaanottajan ottaa vastaan BE-, C1E-, CE-, D1E- ja DE-luokkien ajokokeita heti sen jälkeen, kun näistä luokista jonkin osalta on saavutettu 3 kohdassa määrätty peruspätevyys.

3.1.1

Ennen kuin henkilölle voidaan antaa lupa ottaa vastaan ajokokeita, on hänen läpäistävä hyväksytysti koulutusohjelma, jonka jäsenvaltio määrittää, 1 kohdassa esitetyn pätevyyden saavuttamiseksi.

3.1.2

Jäsenvaltioiden on määriteltävä, antaako koulutusohjelman sisältö oikeuden vastaanottaa ajokokeita yhden vai useamman ajokorttiluokan osalta.

3.2.1

Ennen kuin henkilölle voidaan antaa lupa ottaa vastaan ajokokeita, hänen on osoitettava omaavansa tyydyttävät tiedot, ymmärrys, taidot ja pätevyys 1 kohdassa esitettyjen aihealueiden osalta.

3.2.2

Jäsenvaltioiden on käytettävä tutkintomenettelyä, jolla arvioidaan pedagogisesti asianmukaisella tavalla henkilön 1 kohdan ja erityisesti 1.4 kohdan mukainen pätevyys. Tutkintomenettelyyn on sisällyttävä sekä teoreettinen että käytännöllinen osuus. Tarvittaessa voidaan käyttää atk-pohjaista arviointia. Tutkintoon sisältyvien kokeiden ja arviointien luonnetta ja kestoa koskevat yksityiskohdat jätetään yksittäisten jäsenvaltioiden oman harkinnan varaan.

3.2.3

Jäsenvaltioiden on määriteltävä, antaako tutkinnon sisältö oikeuden vastaanottaa ajokokeita yhden vai useamman ajokorttiluokan osalta.

4.1.1

Jäsenvaltioilla on oltava laadunvarmistusjärjestelmä kuljettajantutkinnon vastaanottajiin sovellettavan vaatimustason ylläpitämiseksi.