30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 394/1

(1)

Tietyt rannikkovaltioiden väliset kahdenväliset ja alueelliset sopimukset, kuten vuonna 1992 tehty Helsingin yleissopimus ja vuonna 1976 tehty Barcelonan yleissopimus, velvoittavat antamaan keskinäistä apua meriympäristön pilaantumistapahtumien yhteydessä.

(2)

Euroopan meriturvallisuusvirasto (jäljempänä ”virasto”) perustettiin asetuksella (EY) N:o 1406/2002 (3) meriturvallisuuden sekä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn korkean, yhdenmukaisen ja tehokkaan tason varmistamiseksi.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 724/2004, jolla muutettiin asetusta (EY) N:o 1406/2002, virastolle osoitettiin uusia tehtäviä alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyn ja torjunnan alalla yhteisön vesillä viime aikoina tapahtuneiden onnettomuuksien, erityisesti säiliöalusten Erikan ja Prestigen onnettomuuksien johdosta.

(4)

Pilaantumisen ehkäisyyn ja torjuntaan liittyvien uusien tehtävien suorittamiseksi viraston hallintoneuvosto hyväksyi 22 päivänä lokakuuta 2004 öljyvahinkojen torjuntavalmiutta ja torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman (jäljempänä ”toimintasuunnitelma”), jossa vahvistetaan viraston öljyntorjuntatoimet ja jonka tavoitteena on viraston käytettävissä olevien rahoitusvarojen optimaalinen käyttö.

(5)

Toimintasuunnitelmassa määritellyt viraston pilaantumisentorjuntatoimet liittyvät informaation, yhteistyön ja koordinoinnin alalla toteutettaviin toimiin ja ennen kaikkea operatiiviseen apuun jäsenvaltioille tarjoamalla pyydettäessä lisää pilaantumisen torjuntaan käytettäviä aluksia öljyn aiheuttaman pilaantumisen sekä muuntyyppisen pilaantumisen, kuten vaarallisten ja haitallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen, torjumiseksi. Viraston olisi kiinnitettävä erityistä huomiota herkimmiksi katsottuihin alueisiin tuottamatta kuitenkaan haittaa muille apua tarvitseville alueille.

(6)

Viraston toimet tällä alalla eivät saisi vapauttaa rannikkovaltioita vastuusta ylläpitää asianmukaisia pilaantumisen torjuntamekanismeja, ja toimien olisi oltava jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ryhmien olemassa olevien yhteistyöjärjestelyjen mukaisia tällä alalla. Meriympäristön pilaantumistapauksessa viraston olisi tuettava sitä tai kutakin sellaista pilaantumisen kohteena olevaa jäsenvaltiota, jonka alaisuudessa puhdistustoimet on määrä toteuttaa.

(7)

Toimintasuunnitelman mukaisesti virastolla on määrä olla aktiivinen rooli valvontaan, varhaiseen pilaantumisen havaitsemiseen ja pilaantumisesta vastuussa olevien alusten tunnistamiseen tarvittavia satelliittikuvia koskevan keskitetyn palvelun kehittämisessä. Tämän uuden järjestelmän avulla tiedot ovat helpommin saatavilla ja alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunta tehostuu.

(8)

Viraston jäsenvaltioille tarjoamat täydentävät keinot olisi annettava käyttöön neuvoston päätöksellä 2001/792/EY, Euratom (4) perustetulla yhteisön mekanismilla pelastuspalvelualan avustustoimia varten, onnettomuuksista aiheutuva meren pilaantuminen mukaan luettuna.

(9)

Jotta varmistetaan toimintasuunnitelman perusteellinen toteutus ja vahvistetaan alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa laajentamalla nykyisiä pilaantumisentorjuntatoimia, virastolle olisi luotava elinkelpoinen ja kustannustehokas järjestelmä erityisesti sen jäsenvaltioille tarjoaman operatiivisen avun rahoittamiseksi.

(10)

Sen vuoksi on tarpeen varmistaa virastolle pilaantumisentorjunnan alalla annettujen tehtävien ja muiden niihin liittyvien toimien asianmukainen rahoitus monivuotisen sitoumuksen pohjalta. Yhteisön rahoitusosuuden vuosittaiset määrät olisi vahvistettava voimassa olevien menettelyjen mukaisesti.

(11)

Määrien, jotka sidotaan pilaantumisentorjunnan rahoitukseen, olisi katettava ajanjakso 2007–2013 uuden rahoituskehyksen mukaisesti.

(12)

Siksi olisi säädettävä saman ajanjakson kattavista rahoituspuitteista toimintasuunnitelman täytäntöön panemiseksi.

(13)

Näiden rahoituspuitteiden määrää olisi pidettävä vähimmäismääränä, joka tarvitaan alusten aiheuttaman pilaantumisen torjuntaa koskevien virastolle annettujen tehtävien suorittamiseksi.

(14)

Jotta sitoumukset jakautuisivat optimaalisesti ja jotta otettaisiin huomioon mahdolliset muutokset alusten aiheuttaman pilaantumisen torjuntatoimissa, on tarpeen varmistaa, että erityisiä toimintatarpeita seurataan jatkuvasti niin, että vuosittaisiin rahoitussitoumuksiin voidaan tehdä mukautuksia.

(15)

Viraston hallintoneuvoston olisi sen vuoksi tarkasteltava talousarviositoumuksia uudelleen pääjohtajan laatiman kertomuksen pohjalta mahdollisesti tarvittavien mukautusten sisällyttämiseksi viraston talousarvioon. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1406/2002 olisi muutettava vastaavasti,

(a)

”virastolla” asetuksella (EY) N:o 1406/2002 perustettua Euroopan meriturvallisuusvirastoa,

(b)

”alueellisilla sopimuksilla” kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia, jotka rannikkovaltiot ovat tehneet toistensa kanssa keskinäisen avun antamiseksi meriympäristön pilaantumistapahtumien yhteydessä,

(c)

”öljyllä” vuonna 1990 tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa öljyvahinkojen torjuntavalmiudesta, torjumisesta ja torjuntayhteistyöstä määritettyä mineraaliöljyä sen kaikissa muodoissa, raakaöljy, polttoöljy, liete, jäteöljy sekä jalostetut tuotteet mukaan luettuna,

(d)

”vaarallisilla ja haitallisilla aineilla” kaikkia sellaisia vuonna 2000 tehdyssä vaarallisten ja haitallisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen torjuntavalmiutta, torjuntaa ja torjuntayhteistyötä koskevassa pöytäkirjassa määritettyjä muita aineita kuin öljyä, jotka meriympäristöön joutuessaan todennäköisesti aiheuttavat vaaraa ihmisten terveydelle, vahingoittavat elollisia luonnonvaroja ja meren eliöstöä, pilaavat maisemaa tai aiheuttavat häiriötä muulle lailliselle meren käytölle.

(a)

informaatioon ja joissa kerätään, analysoidaan ja levitetään hyviä toimintatapoja, tekniikoita ja innovaatioita, kuten säiliöiden tyhjentämisen seurantaan tarkoitetut laitteet, alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla,

(b)

yhteistyöhön ja koordinointiin ja joissa jäsenvaltioille ja komissiolle tarjotaan teknistä ja tieteellistä apua asianomaisten alueellisten sopimusten mukaisten toimien puitteissa,

(c)

operatiiviseen apuun ja joissa jäsenvaltioiden pilaantumisentorjuntatoimia pyynnöstä tuetaan täydentävin keinoin, kuten pilaantumisentorjuntaan käytettävin valmiusaluksin ja -laittein, kun on kyse alusten vahingossa tai tahallaan aiheuttamasta pilaantumisesta.

(a)

Lisätään 10 artiklan 2 kohtaan seuraava alakohta:

(b)

Lisätään 15 artiklan 2 kohtaan seuraava alakohta:

30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 394/5

(1)

Koulutukseen liittyvä liikkuvuus on olennainen osa henkilöiden vapaata liikkuvuutta –perustamissopimuksen suojaama perusvapaus — ja yksi Euroopan unionin päätavoitteista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja moninaisuuden kunnioittamiseen. Se on keskeinen väline todellisen eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen luomisessa, työllisyyden parantamisessa ja köyhyyden vähentämisessä sekä aktiivisen Euroopan kansalaisuuden kehittämisessä.

(2)

Liikkuvuus lähentää kansalaisia ja lisää keskinäistä ymmärtämystä. Se edistää solidaarisuutta, ajatustenvaihtoa ja Euroopan muodostavien eri kulttuurien parempaa tuntemusta; siten liikkuvuus edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.

(3)

Koulutukseen liittyvän eurooppalaisen liikkuvuuden ja koulutusalan vaihtotoiminnan tehostaminen sekä tapahtumat, kuten työntekijöiden liikkuvuuden teemavuosi 2006, ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä Lissabonin tavoitteeseen tehdä Euroopasta innovatiivisin ja kilpailukykyisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä.

(4)

Parempien puitteiden tarjoaminen koulutukseen liittyvälle liikkuvuudelle Euroopan unionissa edistää tietoon perustuvan talouden toteutumista, mikä on jäsenvaltioissa olennaisen tärkeää työllisyyden, kestävän kehityksen, tutkimuksen ja innovaatioiden luomisen kannalta.

(5)

Koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantaminen Euroopassa edellyttää, että kaikki sidosryhmät, mukaan lukien viranomaiset, tehostavat Euroopan unionin sisäiseen liikkuvuuteen kohdistuvia tukitoimiaan.

(6)

Opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä 10 päivänä heinäkuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2001/613/EY (4) oli ensimmäinen suositus, jolla pyrittiin helpottamaan liikkuvuuteen kannustavia yhteisön toimia.

(7)

Mainitun suosituksen III a kohdan mukaisesti komission perustaman asiantuntijaryhmän työssä ja ensimmäisessä seurantaraportissa tuodaan kyllä esiin sekä kansallisella että Euroopan tasolla saavutettu edistys koulutukseen liittyvässä liikkuvuudessa, mutta osoitetaan myös tarve kiinnittää huomiota liikkuvuuden määrällisen lisäämisen ohella erityisesti sen laadun parantamiseen.

(8)

Tavoitteeseen voidaan pyrkiä muun muassa antamalla suosituksen muodossa liikkuvuutta koskeva laatuperuskirja, jossa esitetään joukko alaa koskevia periaatteita, joiden täytäntöönpano on vapaaehtoista.

(9)

Liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa laatuperuskirjassa, jäljempänä ’peruskirja’, olisi otettava huomioon myös vammaisten henkilöiden ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeet.

(10)

Peruskirjan olisi myötävaikutettava koulutusvaihdon lisäämiseen, helpotettava yleissivistävien tai ammatillisten koulutusjaksojen tunnustamista sekä tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista ja lisättävä keskinäistä luottamusta asiaan liittyvien viranomaisten, organisaatioiden ja kaikkien liikkuvuuden kanssa tekemisissä olevien sidosryhmien välisen yhteistyön parantamiseksi ja vahvistamiseksi. Lainojen, apurahojen ja sosiaaliturvaetuuksien siirrettävyyteen olisi kiinnitettävä huomiota.

(11)

Tällä peruskirjalla on tarkoitus täydentää, mutta ei korvata, opiskelua koskevassa Erasmus-peruskirjassa esitettyjä erityismääräyksiä.

(12)

Lähtömaiden ja vastaanottavien maiden viranomaisten olisi annettava peruskirja perusviiteasiakirjana kaikille opiskelijoille ja koulutettaville sekä organisaatioille ja sidosryhmille, jotka ovat tekemisissä liikkuvuuden kanssa, vastaanottajien omalla kielellä.

(13)

Liikkuvuudesta saatavat edut riippuvat suuresti käytännön järjestelyiden laadusta; tiedottamisesta, valmistelusta, tuesta, sekä osallistujien opinto- ja koulutusjaksojen aikana hankkiman kokemuksen ja pätevyyden tunnustamisesta. Liikkuvuuteen liittyvät ihmiset ja organisaatiot voivat parantaa huomattavasti sen arvoa huolellisen suunnittelun ja asianmukaisen arvioinnin avulla.

(14)

Europass (5) on erityisen hyödyllinen väline kehitettäessä liikkuvuutta tukevaa avoimuutta ja opintojen tunnustamista.

(15)

On suotavaa, että peruskirjassa vahvistettuja periaatteita ei sovelleta pelkästään liikkuvuusjaksoon, vaan myös sitä edeltäviin ja seuraaviin jaksoihin.

(16)

Ennalta olisi laadittava opintosuunnitelma. Lisäksi osallistujien yleinen valmistautuminen on tarpeen, ottaen huomioon kielellisen valmistautumisen. Toimivaltaisten viranomaisten ja organisaatioiden olisi annettava tässä apua.

(17)

Kaikki hallinnolliset ja rahoitukseen liittyvät kysymykset, kuten käytettävissä oleva rahoitustuki, kustannuksista vastaava taho, ja vakuutusturva vastaanottavassa maassa, olisi ratkaistava ennen lähtöä.

(18)

Ulkomailla vietetyn jakson osalta liikkuvuuden laatua voidaan parantaa järjestelyjen avulla, esimerkiksi nimeämällä osallistujille mentorit.

(19)

Kaikkien vastaanottavassa maassa suoritettujen kurssien tai koulutuksen yksityiskohtaisen ja selkeän kuvauksen, kurssin tai koulutuksen kesto mukaan luettuna, pitäisi helpottaa niiden tunnustamista kotimaahan palattaessa.

(20)

Avoimuus ja hyvä hallinto edellyttävät liikkuvuusohjelman kustakin vaiheesta ja toimesta vastaavien sidosryhmien selkeää määrittelyä.

(21)

Liikkuvuustoimien kokonaisvaltaisen laadun varmistamiseksi on suotavaa taata liikkumisvapaus kaikille Euroopan unionin kansalaisille ja soveltaa peruskirjassa vahvistettuja periaatteita ja asiaan liittyviä suosituksia, siltä osin kuin mahdollista, kaikenlaiseen liikkuvuuteen oppimismielessä tai ammatillisen kehityksen tarkoituksessa: yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, virallisissa rakenteissa tai niiden ulkopuolella tapahtuva oppiminen, mukaan lukien vapaaehtoistyö ja -hankkeet, lyhyet tai pitkät liikkuvuusjaksot, koulussa, korkeakoulussa tai työssä tapahtuva oppiminen, elinikäiseen oppimiseen liittyvät toimet.

(22)

Ottaen huomioon liikkuvuutta koskevien toimien luonteen moninaisuuden ja keston, jäsenvaltiot voivat mukauttaa peruskirjan täytäntöönpanoa olosuhteiden mukaan, eli ne voivat mukauttaa sitä erityistilanteisiin ja -ohjelmiin. Jäsenvaltiot voivat tehdä joistakin kohdista velvoittavia ja pitää toisia vapaaehtoisina.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän suosituksen tavoitteita, vaan ne voidaan tämän suosituksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä suosituksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

(1)

hyväksyvät liitteenä olevan peruskirjan välineeksi, jolla voidaan parantaa henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä, ja edistävät sen käyttöä tässä tarkoituksessa;

(2)

raportoivat siitä, miten ne ovat panneet täytäntöön tämän suosituksen ja täydentävät toimenpiteet, joita ne mahdollisesti toteuttavat liikkuvuuden edistämiseksi, erityisesti laatunäkökohdat huomioon ottaen, Koulutus 2010 -työohjelmaa koskevissa kansallisissa tukitoimissaan toisesta tämän suosituksen hyväksymisen jälkeisestä vuodesta alkaen;

(3)

tekevät myös jatkossa tiivistä yhteistyötä ja koordinoivat toimiaan keskenään sellaisten esteiden poistamiseksi, jotka haittaavat suoraan tai välillisesti Euroopan unionin kansalaisten liikkuvuutta;

(4)

järjestävät yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvää liikkuvuutta varten asianmukaista tukea ja tarkoituksenmukaisen infrastruktuurin kansalaistensa koulutustason kohottamiseksi;

(5)

ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin liikkuvuuden edistämiseksi, varmistavat, että kaikki asiaan liittyvä tieto on helposti ymmärrettävissä ja kaikkien saatavilla, esimerkiksi laatimalla liikkuvuutta esittelevän oppaan tai luettelon tukiorganisaatioista, ja parantavat liikkuvuuden edellytyksiä.

(1)

rohkaisemaan kansallisia virastoja ja muita koulutuksen ja liikkuvuuden alalla työskenteleviä organisaatioita käyttämään peruskirjaa;

(2)

tekemään edelleen yhteistyötä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta tässä suosituksessa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta saadaan vaihdettua hyödyllisiä tietoja ja kokemuksia;

(3)

parantamaan tai kehittämään tiiviissä yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastotietoja koulutukseen liittyvästä liikkuvuudesta;

(4)

pitämään tätä suositusta ja suositusta 2001/613/EY yhtenä kokonaisuutena ja sen vuoksi sisällyttämään sen edellyttämät, joka toinen vuosi toimitettavat raportit Koulutus 2010 -toimintaohjelman yleisiin raportteihin.

30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 394/10

(1)

Lissabonin Eurooppa-neuvoston (23.–24. maaliskuuta 2000) päätelmissä todettiin, että Euroopan tasolla olisi määriteltävä uudet perustaidot, joita kehitettäisiin elinikäisen oppimisen kautta, vastauksena globalisaation ja tietoon perustuvaan talouteen siirtymisen aiheuttamiin haasteisiin, ja korostettiin, että ihmiset ovat Euroopan tärkein voimavara. Sittemmin nämä päätelmät on toistettu säännöllisesti, muun muassa Brysselin Eurooppa-neuvostoissa (20.–21. maaliskuuta 2003 ja 22.–23. maaliskuuta 2005) sekä uudistetussa Lissabonin strategiassa, joka hyväksyttiin vuonna 2005.

(2)

Tukholman ja Barcelonan Eurooppa-neuvostot (23.–24. maaliskuuta 2001 ja 15.–16. maaliskuuta 2002) hyväksyivät Euroopan koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi vuoteen 2010 mennessä laadittavan työohjelman (Koulutus 2010 -työohjelma). Tavoitteet sisältävät taitojen kehittämisen tietoyhteiskuntaa varten sekä erityistavoitteet, jotka liittyvät kieltenoppimisen edistämiseen, yrittäjyyden kehittämiseen ja yleiseen tarpeeseen edistää koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta.

(3)

Komission tiedonannossa ”Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttaminen” ja 27 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa elinikäisestä oppimisesta (4) yksilöitiin ”uusien perustaitojen” oppimismahdollisuuden varmistaminen yhtenä ensisijaisena toimena ja korostettiin, että elinikäisen oppimisen on alettava esikouluiässä ja jatkuttava eläkkeelle jäämisen jälkeiseen aikaan.

(4)

Keskustelleessaan yhteisön työllisyyskehityksen parantamisesta Brysselin Eurooppa-neuvostot (maaliskuussa 2003 ja joulukuussa 2003) korostivat tarvetta kehittää elinikäistä oppimista, keskittyen erityisesti aktiivisiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin työttömyyden ja työelämän ulkopuolelle jäämisen ehkäisemiseksi. Tämä perustui työllisyystyöryhmän raporttiin, jossa painotettiin kansalaisten kykyä sopeutua muutoksiin, heidän integroimistaan työmarkkinoille sekä elinikäisen oppimisen keskeistä merkitystä.

(5)

Neuvosto hyväksyi toukokuussa 2003 eurooppalaiset viitearvot, mikä on osoitus sitoutumisesta keskimääräisen eurooppalaisen suorituksen parantamiseen mitattavalla tavalla. Nämä viitearvot koskevat lukutaitoa, koulunkäynnin keskeyttämistä, ylemmän keskiasteen koulutuksen loppuun saattamista ja aikuisten osallistumista elinikäiseen oppimiseen ja ne liittyvät läheisesti avaintaitojen kehittämiseen.

(6)

Marraskuussa 2004 hyväksytyssä neuvoston raportissa koulutuksen laajemmasta asemasta korostettiin, että koulutus auttaa säilyttämään ja uudistamaan yhteiskunnan yhteistä kulttuuritaustaa sekä oppimaan keskeisiä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia arvoja, kuten kansalaisuutta, tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista, ja että se on erityisen tärkeää aikana, jolloin kaikki jäsenvaltiot joutuvat pohtimaan, kuinka kohdata kasvavan sosiaalisen ja kulttuurisen moninaisuuden tuomat haasteet. Lisäksi koulutuksen merkittävänä tehtävänä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa on tukea kansalaisten pääsyä työelämään ja pysymistä työllistettynä.

(7)

Komission vuonna 2005 antamassa kertomuksessa, joka koskee edistystä Lissabonissa asetettujen koulutustavoitteiden saavuttamisessa, todettiin, että heikon tuloksen lukutaitotestissä saaneiden 15-vuotiaiden määrää ei ollut onnistuttu vähentämään eikä ylemmän keskiasteen koulutuksen loppuun suorittaneiden määrää ollut onnistuttu lisäämään. Koulunkäynnin keskeyttämistä oli jonkin verran pystytty vähentämään, mutta Eurooppa-neuvoston toukokuussa 2003 hyväksymiä eurooppalaisia viitetasoja ei nykyisillä määrillä saavuteta vuoteen 2010 mennessä. Aikuisten osallistuminen koulutukseen ei kasva tarpeeksi nopeasti saavuttaakseen vuoden 2010 viitetason, ja tiedoista käy ilmi, että vähäisen ammattitaidon omaavat henkilöt eivät todennäköisesti osallistu täydennyskoulutukseen.

(8)

Euroopan työmarkkinaosapuolet hyväksyivät maaliskuussa 2002 ammattitaidon ja pätevyyden elinikäistä kehittämistä koskevat toimintapuitteet, joissa korostettiin liike-elämän tarvetta mukauttaa rakenteitaan yhä nopeammin säilyttääkseen kilpailukykynsä. Lisääntynyt tiimityöskentely, hierarkian keventäminen, vastuualueiden delegointi ja kasvava monisuorittamisen tarve johtavat oppimisorganisaatioiden kehittämiseen. Näin ollen organisaatioiden kyky yksilöidä kaikkien työntekijöiden taitoja, tunnistaa ne ja saada ne käyttöön sekä kannustaa taitojen kehittämiseen muodostaa uusien kilpailustrategioiden perustan.

(9)

Ammatillista koulutusta koskevassa Maastrichtin tutkimuksessa vuodelta 2004 todetaan merkittävä kuilu uusissa työpaikoissa edellytetyn koulutustason ja eurooppalaisen työvoiman koulutustason välillä. Tämä tutkimus osoittaa, että yli kolmasosalla Euroopan työvoimasta (80 miljoonalla henkilöllä) on vähäinen ammattitaito, kun taas arvion mukaan vuoteen 2010 mennessä lähes 50 prosentissa työpaikoista edellytetään korkea-asteen koulutusta, 40 prosentissa ylempää keskiasteen koulutusta, ja vain 15 prosenttia työpaikoista soveltuu pelkän peruskoulutuksen hankkineille.

(10)

Vuonna 2004 annetussa neuvoston ja komission yhteisraportissa Koulutus 2010 -työohjelmasta korostettiin tarvetta varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on elinkäistä oppimista koskevien jäsenvaltioiden strategioiden edellyttämät taidot. Uudistuksen edistämiseksi ja helpottamiseksi raportissa suositellaan yhteisten eurooppalaisten viitearvojen ja periaatteiden kehittämistä ja asetetaan etusijalle avaintaitoja koskevat puitteet.

(11)

Brysselin Eurooppa-neuvoston (22.–23. maaliskuuta 2005) päätelmien liitteenä olevassa eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa korostettiin tarvetta edistää yhteisten ydintaitojen kehittämistä.

(12)

Nuorison varustaminen avaintaidoilla ja koulutustason nostaminen ovat olennainen osa Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2005 hyväksymiä kasvua ja työllisyyttä koskevia yhdennettyjä suuntaviivoja 2005–2008. Erityisesti työllisyyden suuntaviivoissa kehotetaan mukauttamaan koulutusjärjestelmiä vastaamaan uusia pätevyysvaatimuksia siten, että jäsenvaltioiden uudistusohjelmissa yksilöidään entistä paremmin ammatilliset tarpeet ja avaintaidot. Lisäksi työllisyyden suuntaviivoissa kehotetaan varmistamaan sukupuolinäkökohtien ja sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen kaikissa toimissa ja nostamaan Euroopan unionin keskimääräinen työllisyysaste 70 prosenttiin ja naisten työllisyysaste vähintään 60 prosenttiin.

(13)

Tämän suosituksen olisi edistettävä laadukkaan, eurooppalaisen yhteiskunnan tarpeisiin mukautetun ja tulevaisuuteen suunnatun yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltioiden yleissivistävän ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestelmät antavat kaikille nuorille mahdollisuudet kehittää avaintaitonsa tasolle, joka antaa heille valmiudet aikuiselämään, ja joka muodostaa perustan jatko-opinnoille ja työelämälle, ja että aikuiset voivat johdonmukaisen ja kattavan elinikäisen oppimisen avulla kehittää ja päivittää avaintaitojaan. Tämän suosituksen olisi myös annettava poliittisille päättäjille, koulutuksen tarjoajille, työmarkkinaosapuolille ja oppijoille itselleen yhteinen avaintaitoja koskeva eurooppalainen viitekehys, helpottamaan kansallista uudistusta ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden ja komission välillä yhteisten eurooppalaisten viitetasojen saavuttamiseen tähtäävän Koulutus 2010 -työohjelman yhteydessä. Lisäksi suosituksella olisi tuettava muita asiaankuuluvia politiikan aloja, kuten työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa sekä muita nuorisoon vaikuttavia politiikan aloja.

(14)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän suosituksen tavoitteita, joita ovat jäsenvaltioiden toimien tukeminen ja täydentäminen luomalla kansallisia uudistuksia ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä edistävä ja helpottava yhteinen viitekehys, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti suosituksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen siltä osin kuin suosituksen täytäntöönpano annetaan jäsenvaltioiden tehtäväksi,

1.

yleissivistävä ja ammatillinen peruskoulutus antaa kaikille nuorille mahdollisuudet kehittää avaintaitonsa tasolle, joka antaa heille valmiudet aikuiselämään ja joka luo perustan jatko-opinnoille ja työelämälle;

2.

asianmukaisia toimia toteutetaan sellaisten nuorten hyväksi, jotka ovat henkilökohtaisten, sosiaalisten, kulttuuristen tai taloudellisten olojen vuoksi koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa ja tarvitsevat erityistukea käyttääkseen koko oppimispotentiaalinsa;

3.

aikuiset voivat koko elämänsä ajan kehittää ja päivittää avaintaitojaan, ja että kansallisella sekä alue- ja paikallistasolla kiinnitetään erityistä huomiota ensisijaisiin kohderyhmiin kuten henkilöihin, joilla on tarve päivittää taitojaan;

4.

aikuisten jatkuvaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen on olemassa asianmukainen infrastruktuuri, mukaan lukien opettajat ja kouluttajat, tunnustamis- ja arviointimenettelyt, toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan tasapuoliset mahdollisuudet osallistua elinikäiseen oppimiseen ja työmarkkinoille, ja aikuisten erilaiset tarpeet ja taidot huomioon ottava tukijärjestelmä oppijoille;

5.

saavutetaan yksittäisille kansalaisille suunnatun aikuisten yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen johdonmukaisuus varmistamalla läheiset yhteydet työllisyyspolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan, kulttuuripolitiikkaan, innovaatiopolitiikkaan ja muihin nuorisoa koskeviin politiikan aloihin, ja tekemällä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa.

1.

tukea jäsenvaltioita niiden pyrkiessä kehittämään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiään ja panemaan täytäntöön tämän suosituksen ja välittämään sitä, mukaan luettuna viitekehyksen käyttäminen vertailukohtana, jonka avulla helpotetaan vertaisoppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa, sekä seuraamaan kehitystä ja raportoimaan saavutetusta edistyksestä Koulutus 2010 -työohjelmaa koskevilla, joka toinen vuosi laadittavilla raporteilla;

2.

käyttää viitekehystä vertailukohtana pannessaan täytäntöön yhteisön koulutusohjelmia, ja varmistaa, että niillä edistetään avaintaitojen hankkimista;

3.

edistää viitekehyksen laajempaa käyttöä aiheeseen liittyvillä yhteisöpolitiikan aloilla, erityisesti työllisyys-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaalipolitiikassa, ja luoda uusia yhteyksiä työmarkkinaosapuoliin ja muihin kyseisillä aloilla toimiviin tahoihin;

4.

tarkistaa viitekehyksen vaikutukset Koulutus 2010 -työohjelman puitteissa ja raportoida 18. joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle saaduista kokemuksista ja vaikutuksista tulevaisuuteen.