ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 391

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

49. vuosikerta
30. joulukuuta 2006


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1906/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007—2013) ( 1 )

1

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Neuvosto

 

*

Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007—2011)

19

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 391/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1906/2006,

annettu 18 päivänä joulukuuta 2006,

säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007—2013)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 167 artiklan sekä 172 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä (3)

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Seitsemäs puiteohjelma vahvistettiin Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (4)18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY. Komission tehtävänä on huolehtia puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanosta sekä siihen liittyvistä rahoituskysymyksistä.

(2)

Seitsemäs puiteohjelma pannaan täytäntöön noudattaen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, ja varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (6), jäljempänä ”soveltamissäännöt”.

(3)

Seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan lisäksi valtiontukisääntöjä ja erityisesti tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevia sääntöjä, (7) jotka ovat tällä hetkellä Yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle.

(4)

Luottamuksellisten tietojen käsittelyyn sovelletaan kaikkea asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, kuten turvallisuussäännösten osalta komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehtyä komission päätöstä 2001/844/EY, EHTY, Euratom (8).

(5)

Yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevien sääntöjen olisi muodostettava yhtenäinen, kattava ja selkeä kehys, jonka avulla voidaan varmistaa, että puiteohjelma pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja että se on yksinkertaistettujen menettelyjen ansiosta helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.

(6)

Säännöissä olisi myös helpotettava osallistujien synnyttämien teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntämistä ja otettava huomioon osallistujien mahdollinen kansainvälinen järjestäytymistapa samalla kun suojellaan muiden osallistujien ja yhteisön oikeutettuja etuja.

(7)

Seitsemännessä puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteisön syrjäisimpien alueiden osallistumista. Lisäksi olisi pyrittävä siihen, että osallistujia olisi laajasti eri yrityksistä, tutkimuskeskuksista ja korkeakouluista, pk-yritykset mukaan luettuina.

(8)

Yhtenäisyyden ja selkeyden vuoksi olisi sovellettava komission suosituksen 2003/361/EY (9) mukaista mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) määritelmää.

(9)

On tarpeen määrittää osallistumista koskevat vähimmäisehdot sekä yleisellä tasolla että seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien erityispiirteet huomioiden. Erityisesti olisi vahvistettava osallistujien lukumäärää sekä niiden sijoittautumispaikkaa koskevat säännöt.

(10)

On tarkoituksenmukaista, että puiteohjelmaan voivat osallistua kaikki oikeussubjektit, kunhan vähimmäisehdot on täytetty. Jos osallistujia on vähimmäisehdot ylittävä määrä, olisi varmistettava, että asianomainen epäsuora toimi toteutetaan tehokkaasti.

(11)

Kansainvälisiä järjestöjä, jotka kehittävät tutkimusalan yhteistyötä Euroopassa ja joiden jäsenistä suuri osa on yhteisön jäsenvaltioita tai assosioituneita maita, olisi kannustettava osallistumaan seitsemänteen puiteohjelmaan.

(12)

Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdystä neuvoston päätöksestä 2001/822/EY (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”) (10) seuraa, että merentakaisten maiden ja alueiden oikeussubjektit voivat osallistua seitsemänteen puiteohjelmaan.

(13)

Perustamissopimuksen 164 ja 170 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti myös kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien olisi voitava osallistua puiteohjelmaan, samoin kansainvälisten järjestöjen. On kuitenkin aiheellista edellyttää, että tällainen osallistuminen edistää seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista ja on sen vuoksi perusteltua.

(14)

Edellä mainittuja tavoitteita silmällä pitäen on tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti yhteisön rahoitusta annetaan epäsuorien toimien osallistujille.

(15)

Siirtymisen kuudennessa puiteohjelmassa käytetystä kustannusten laskentatavasta olisi tapahduttava tehokkaasti ja sujuvasti osallistujien eduksi. Seitsemännen puiteohjelman seurantaprosessissa olisi sen vuoksi otettava huomioon tämän muutoksen vaikutukset talousarvioon sekä erityisesti sen vaikutukset osallistujien hallinnolliseen taakkaan.

(16)

Komission on tarpeellista laatia varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä sekä tätä asetusta täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan ehdotusten jättämisen, arvioinnin ja valinnan sekä avustusten myöntämisen ja osallistujien käytössä olevien muutoksenhakumenettelyjen yhteydessä. Erityisesti olisi laadittava riippumattomien asiantuntijoiden käyttöä koskevat säännöt.

(17)

Komission on aiheellista laatia varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan arvioitaessa seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujien oikeudellisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä. Sääntöjen olisi mahdollistettava oikea tasapaino yhteisön taloudellisten etujen suojaamisen ja oikeussubjektien seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumisen yksinkertaistamisen ja helpottamisen välillä.

(18)

Varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2988/95 (11) säädetään muun muassa yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta, petosten ja väärinkäytösten torjumisesta, komission saatavien perintämenettelyistä, sulkemisesta sopimus- ja avustusmenettelyjen ulkopuolelle ja siihen liittyvistä seuraamuksista sekä komission ja tilintarkastustuomioistuimen perustamissopimuksen 248 artiklan 2 kohdan nojalla tekemistä tarkastuksista.

(19)

Yhteisön rahoitustuki olisi maksettava osallistujille ilman aiheetonta viivytystä.

(20)

Kutakin toimea varten tehtävissä sopimuksissa olisi määrättävä komission tai sen valtuuttamien edustajien suorittamasta varainkäytön valvonnasta ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tekemistä tilintarkastuksista ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) paikan päällä tekemistä tarkastuksista, jotka suoritetaan komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) säädettyjä menettelyjä noudattaen.

(21)

Komission olisi seurattava sekä seitsemännen puiteohjelman yhteydessä toteutettavia epäsuoria toimia että koko seitsemättä puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia. Epäsuorien toimien toteuttamisen tehokkaan ja yhdenmukaisen seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi komission olisi perustettava asianmukainen tietojärjestelmä ja ylläpidettävä sitä.

(22)

Seitsemännen puiteohjelman olisi vastattava ja edistettävä eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa ja tutkijoiden työhönoton säännöstössä (13) esitettyjä yleisperiaatteita niiden vapaaehtoisuus huomioon ottaen.

(23)

Tutkimustulosten levittämistä koskevilla säännöillä olisi varmistettava, että osallistujat suojaavat tarvittaessa toimien myötä syntyneet teollis- ja tekijänoikeudet ja käyttävät ja levittävät tutkimustuloksia.

(24)

Nämä säännöt olisi laadittava siten, että niissä kunnioitetaan teollis- ja tekijänoikeuksien omistajien oikeuksia mutta varmistetaan samalla, että osallistujat ja tarvittaessa niiden jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneet liitännäisosallistujat voivat saada käyttöönsä hankkeeseen tuotua tietoa sekä hankkeen tutkimustyössä syntyvää tietämystä siinä määrin kuin se on tarpeen tutkimustyön tekemistä tai sen tuloksena saadun tietämyksen käyttöä varten.

(25)

Kuudennessa puiteohjelmassa säädetystä velvoitteesta, jonka mukaan tiettyjen osallistujien oli otettava taloudellinen vastuu samaan konsortioon kuuluvien kumppaneidensa puolesta, luovutaan. Olisi perustettava komission hoitama osallistujien takuurahasto sellaisten saatavien kattamiseksi, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Tämä menettelytapa edistää yksinkertaistamista ja helpottaa etenkin pk-yritysten osallistumista, samalla kun se suojaa yhteisön taloudellisia etuja seitsemännen puiteohjelman kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

(26)

Yhteisön rahoitus yhteisyrityksille tai muille rakenteille, jotka on perustettu perustamissopimuksen 171 tai 169 artiklan nojalla, ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(27)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan niitä perusoikeuksia ja noudatetaan niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa.

(28)

Yhteisö voi myöntää Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen, jonka tarkoituksena on edistää yksityisen sektorin investointeja tukikelpoisiin laajamittaisiin eurooppalaisiin TTK-toimiin. Avustuksella parannetaan EIP:n riskinhallintakykyä, jotta pankki voi i) antaa enemmän lainarahoitusta tietyllä riskitasolla ja ii) rahoittaa riskialttiimpia eurooppalaisia TTK-toimia kuin olisi mahdollista ilman yhteisön tukea.

(29)

Yhteisö voi antaa varainhoitoasetuksessa säädetyllä tavalla rahoitustukea muun muassa:

(a)

julkisten hankintojen kautta maksamalla hinnan tavaroista tai palveluista, joista on tehty sopimus ja jotka on valittu tarjouspyyntöjen perusteella;

(b)

myöntämällä avustuksia;

(c)

antamalla organisaatioille tukea jäsenmaksun muodossa;

(d)

maksamalla palkkioita tämän asetuksen 17 artiklassa tarkoitetuille riippumattomille asiantuntijoille,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten, korkeakoulujen ja muiden oikeussubjektien osallistumista toimiin, jotka yksi tai useampi osallistuja toteuttaa seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen N:o 1982/2006/EY liitteessä III olevassa a osassa yksilöityjen rahoitusjärjestelyjen avulla, jäljempänä ”epäsuorat toimet”.

Lisäksi asetuksessa vahvistetaan varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaiset säännöt, jotka koskevat yhteisön rahoitustuen myöntämistä seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujille.

Seitsemännessä puiteohjelmassa tehdyn tutkimustyön tulosten osalta tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tulosaineiston julkistamista sopivin keinoin (lukuun ottamatta sen suojaamiseen liittyvistä muodollisuuksista johtuvaa julkistamista) sekä tulosaineiston julkaisemista mitä tahansa välinettä käyttäen, jäljempänä ”levittäminen”.

Niin ikään siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tulosaineiston suoraa tai välillistä hyödyntämistä muussa tutkimustoiminnassa, joka ei kuulu kyseisen epäsuoran toimen piiriin, tai tuotteen tai prosessin kehittämisessä, luomisessa ja kaupallistamisessa taikka palvelun luomisessa ja tarjoamisessa, jäljempänä ”käyttö”.

Asetuksessa vahvistetaan myös sekä tulosaineiston että tausta-aineiston osalta säännöt, jotka koskevat tulos- ja tausta-aineistoon liittyviä lisenssejä ja käyttöoikeuksia, jäljempänä ”käyttöoikeudet”.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä olevien määritelmien lisäksi:

(1)

”oikeussubjektilla” mitä tahansa luonnollista henkilöä tai sijoittautumispaikkansa kansallisen oikeuden taikka yhteisön oikeuden tai kansainvälisen oikeuden nojalla muodostettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja täyttää velvoitteita; kun kyseessä on luonnollinen henkilö, sijoittautumispaikkaa koskevien viittausten katsotaan tarkoittavan asuinpaikkaa;

(2)

”liitännäisosallistujalla” mitä tahansa oikeussubjektia, joka on suoraan tai välillisesti osallistujan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin osallistuja, kun määräysvalta syntyy 6 artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla;

(3)

”oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla” tarkoituksenmukaisia ehtoja, mahdolliset taloudelliset ehdot mukaan luettuina, ottaen huomioon käyttöoikeuden pyytämiseen liittyvät erityisolosuhteet, esimerkiksi pyynnön kohteena olevan tulos- tai tausta-aineiston todellinen tai mahdollinen arvo ja/tai suunnitellun käytön laajuus, kesto tai muut ominaisuudet;

(4)

”tulosaineistolla” kyseisen epäsuoran toimen tuloksia, mukaan luettuna tieto, riippumatta siitä, voidaanko ne suojata; tällaisiin tuloksiin sisältyvät tekijänoikeuden lähioikeudet, mallioikeudet, patenttioikeudet, kasvinjalostajanoikeudet ja vastaavat suojamuodot;

(5)

”tausta-aineistolla” epäsuoran toimen toteuttamista tai epäsuoran toimen tulosten käyttöä varten tarvittavaa tietoa, joka on osallistujien hallussa ennen niiden liittymistä avustussopimukseen, sekä tällaiseen tietoon liittyviä tekijänoikeuksia tai muita immateriaalioikeuksia, joille on haettu suojaa ennen liittymistä avustussopimukseen;

(6)

”osallistujalla” epäsuoraan toimeen osallistuvaa oikeussubjektia, jolla on tämän asetuksen nojalla oikeuksia ja velvoitteita yhteisöön nähden;

(7)

”tutkimusorganisaatiolla” oikeussubjektia, joka on määritetty voittoa tavoittelemattomaksi organisaatioksi, jonka yhtenä päätavoitteena on tutkimuksen tekeminen tai teknologian kehittäminen;

(8)

”kolmannella maalla” valtiota, joka ei ole yhteisön jäsenvaltio;

(9)

”assosioituneella maalla” kolmatta maata, joka on sopimuspuolena yhteisön kanssa tehdyssä kansainvälisessä sopimuksessa, jonka ehtojen mukaisesti tai jonka perusteella maa osallistuu koko seitsemännen puiteohjelman tai jonkin sen osan rahoitukseen;

(10)

”kansainvälisellä järjestöllä” hallitusten välistä järjestöä, joka on muu kuin yhteisö ja jolla on kansainvälisen julkisoikeuden nojalla oikeushenkilöllisyys, sekä tällaisen kansainvälisen järjestön perustamaa erityisjärjestöä;

(11)

”Euroopan etua edistävällä kansainvälisellä järjestöllä” kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on yhteisön jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;

(12)

”kansainvälisen yhteistyön kumppanimaalla” kolmatta maata, jonka Euroopan komissio on luokitellut alhaisen tulotason maaksi, alemman keskitulotason maaksi tai ylemmän keskitulotason maaksi ja joka yksilöidään tällaiseksi kumppanimaaksi työohjelmassa;

(13)

”julkisyhteisöllä” oikeussubjektia, joka on määritetty julkisyhteisöksi kansallisessa julkisoikeudessa, sekä kansainvälisiä järjestöjä;

(14)

”pk-yrityksillä”6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

(15)

”työohjelmalla” komission vahvistamaa suunnitelmaa, jonka avulla pannaan täytäntöön päätöksen N:o 1982/2006/EY 3 artiklassa tarkoitettu erityisohjelma;

(16)

”rahoitusjärjestelyillä” päätöksen N:o 1982/2006/EY liitteessä III olevassa a osassa määritettyjä mekanismeja, joita käytetään yhteisön rahoittaessa epäsuoria toimia;

(17)

”erityisryhmillä” erityisohjelmassa ja/tai työohjelmassa määriteltyjä ”erityisryhmiä hyödyttävän tutkimuksen” edunsaajia;

(18)

”TTK-työn suorittajalla” oikeussubjektia, joka suorittaa rahoitusjärjestelyjen puitteissa tutkimusta tai teknologian kehittämistoimia erityisryhmien hyväksi päätöksen N:o 1982/2006/EY liitteessä III esitetyn mukaisesti.

3 artikla

Luottamuksellisuus

Komission ja osallistujien on pidettävä luottamuksellisina kaikki tiedot, tietämys ja asiakirjat, jotka on toimitettu niille luottamuksellisina, ellei avustussopimuksessa, nimeämiskirjeessä tai muussa sopimuksessa määritetyistä ehdoista muuta johdu.

II LUKU

OSALLISTUMINEN

1 JAKSO

Vähimmäisehdot

4 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Epäsuoraan toimeen voivat osallistua kaikki yhteisön jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai kolmanteen maahan sijoittautuneet yritykset, korkeakoulut, tutkimuskeskukset ja muut oikeussubjektit, kunhan tässä luvussa säädetyt vähimmäisehdot ja mahdolliset 12 artiklan nojalla asetetut erityisehdot on täytetty.

Jos kuitenkin kyseessä on 5 artiklan 1 kohdassa tai 7, 8 tai 9 artiklassa tarkoitettu epäsuora toimi, jossa vähimmäisehdot voivat täyttyä ilman jäsenvaltioon sijoittautuneen oikeussubjektin osallistumista, edellytyksenä on, että osallistumisen on edistettävä perustamissopimuksen 163 ja 164 artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamista.

2.   Komission yhteinen tutkimuskeskus, jäljempänä ”YTK”, voi osallistua epäsuoriin toimiin samoin edellytyksin ja samoin oikeuksin ja velvoittein kuin jäsenvaltioon sijoittautunut oikeussubjekti.

5 artikla

Vähimmäisehdot

1.   Epäsuoria toimia koskevat vähimmäisehdot ovat seuraavat:

(a)

osallistujina on vähintään kolme oikeussubjektia, joista jokainen on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

(b)

kaikki kolme oikeussubjektia ovat 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla toisistaan riippumattomia.

2.   Jos jokin osallistujista on YTK tai Euroopan etua edistävä kansainvälinen järjestö tai yhteisön oikeuden nojalla muodostettu oikeussubjekti, sen katsotaan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa olevan sijoittautunut muuhun jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan kuin saman toimen muiden osallistujien.

6 artikla

Riippumattomuus

1.   Kahden oikeussubjektin katsotaan olevan toisistaan riippumattomia, jos kumpikaan niistä ei ole suoraan tai välillisesti toisen määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin toinen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta voi syntyä erityisesti seuraavilla kahdella tavalla:

(a)

yli 50 prosenttia oikeussubjektin liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö sen osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta on suoraan tai välillisesti toisen hallussa;

(b)

oikeussubjektia koskeva päätösvalta on oikeudellisesti tai tosiasiallisesti suoraan tai välillisesti toisen hallussa.

3.   Seuraavien oikeussubjektien välisten suhteiden ei kuitenkaan katsota yksinään muodostavan määräysvaltasuhdetta:

(a)

samalla julkisella sijoitusyhtiöllä, institutionaalisella sijoittajalla tai pääomasijoitusyhtiöllä on suoraan tai välillisesti hallussaan yli 50 prosenttia liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta;

(b)

kyseiset oikeussubjektit ovat saman julkisyhteisön omistuksessa tai valvonnassa.

7 artikla

Kansainvälisen yhteistyön kumppanimaille varattuun yhteistyöhön liittyvät epäsuorat toimet

Osallistumista koskevat vähimmäisehdot yhteistyöhankkeissa, jotka liittyvät työohjelmassa määritellyille kansainvälisen yhteistyön kumppanimaille varattuun yhteistyöhön, ovat seuraavat:

(a)

osallistuvia oikeussubjekteja on vähintään neljä;

(b)

vähintään kaksi a alakohdassa tarkoitetuista oikeussubjekteista on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan, mutta eivät samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

(c)

vähintään kaksi a alakohdassa tarkoitetuista oikeussubjekteista on sijoittautunut kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan, mutta eivät samaan kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan, paitsi jos työohjelmassa toisin määrätään;

(d)

kaikki neljä a alakohdassa tarkoitettua oikeussubjektia ovat 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla toisistaan riippumattomia.

8 artikla

Koordinointi- ja tukitoimet sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevat toimet

Koordinointi- ja tukitoimissa sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevissa toimissa vähimmäisehtona on yksi osallistuva oikeussubjekti.

Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta toimissa, joiden tarkoituksena on koordinoida tutkimustoimintaa.

9 artikla

”Tieteen eturintamassa” toteutettavat tutkimushankkeet

Epäsuorissa toimissa, joilla tuetaan Euroopan tiedeneuvoston toiminnan puitteissa rahoitettavia ”tieteen eturintamassa” toteutettavia tutkimushankkeita, vähimmäisehtona on yksi osallistuva oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

10 artikla

Ainoat osallistujat

Jos joukko oikeussubjekteja, jotka muodostavat yhdessä yhden oikeussubjektin, täyttää epäsuoraa toimea koskevat vähimmäisvaatimukset, viimeksi mainittu oikeussubjekti voi olla yksin epäsuoran toimen ainoa osallistuja, jos se on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

11 artikla

Kansainväliset järjestöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit

Kansainväliset järjestöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit voivat osallistua epäsuoriin toimiin edellyttäen, että tässä luvussa säädetyt vähimmäisehdot sekä mahdolliset erityisohjelmissa tai asianomaisissa työohjelmissa esitetyt lisäehdot on täytetty.

12 artikla

Lisäehdot

Tässä luvussa säädettyjen vähimmäisehtojen lisäksi myös erityisohjelmissa ja työohjelmissa voidaan määrittää osallistujien vähimmäismäärää koskevia ehtoja.

Lisäksi niissä voidaan epäsuoran toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan määrittää lisäehtoja, jotka koskevat osallistujan tyyppiä ja aiheellisissa tapauksissa sijoittautumispaikkaa.

2 JAKSO

Menettelyt

1 alajakso

Ehdotuspyynnöt

13 artikla

Ehdotuspyynnöt

1.   Komissio julkaisee epäsuoria toimia koskevia ehdotuspyyntöjä asianomaisissa erityisohjelmissa ja työohjelmissa määritettyjen vaatimusten mukaisesti; ehdotuspyynnöt voidaan osoittaa erityisryhmille, kuten pk-yrityksille.

Sovellussäännöissä säädetyn julkaisemisen lisäksi komissio julkaisee ehdotuspyynnöt seitsemännen puiteohjelman Internet-sivuilla, valikoitujen tiedotuskanavien välityksellä sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden perustamien kansallisten yhteyspisteiden kautta.

2.   Jos osallistujien ei tarvitse tehdä konsortiosopimusta, komissio mainitsee asiasta ehdotuspyynnössä.

3.   Ehdotuspyynnöissä tavoitteet ilmaistaan selvästi, jotta hakijat eivät vastaa niihin aiheettomasti.

14 artikla

Poikkeukset

Komissio ei julkaise ehdotuspyyntöjä seuraavista toimista:

(a)

koordinointi- ja tukitoimet, joiden toteuttajina ovat oikeussubjektit, jotka määritetään erityisohjelmissa tai vastaavasti työohjelmissa silloin kun erityisohjelma sallii soveltamissääntöjen mukaisesti edunsaajien määrittämisen työohjelmissa;

(b)

koordinointi- ja tukitoimet, joissa on kysymys varainhoitoasetuksessa määritettyjen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesta tavaroiden tai palvelujen hankinnasta;

(c)

riippumattomien asiantuntijoiden nimeämiseen liittyvät koordinointi- ja tukitoimet;

(d)

muut toimet, jos asiasta säädetään varainhoitoasetuksessa tai soveltamissäännöissä.

2 alajakso

Ehdotusten arviointi ja valinta sekä avustusten myöntäminen

15 artikla

Arviointi, valinta ja avustusten myöntäminen

1.   Komissio arvioi kaikki ehdotuspyynnön johdosta jätetyt ehdotukset soveltaen erityisohjelmassa ja työohjelmassa määritettyjä arviointiperiaatteita sekä valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteita.

a)

”Yhteistyö”- ja ”Valmiudet”-ohjelmissa sovelletaan seuraavia arviointiperusteita:

tieteellinen ja/tai teknologinen huippuosaaminen;

merkitys näiden erityisohjelmien tavoitteiden kannalta;

hankkeen tulosten kehittämisen, levittämisen ja hyödyntämisen mahdolliset vaikutukset;

täytäntöönpanon ja hallinnoinnin laatu ja tehokkuus.

b)

”Ihmiset”-ohjelmassa sovelletaan seuraavia arviointiperusteita:

tieteellinen ja/tai teknologinen huippuosaaminen;

merkitys tämän erityisohjelman tavoitteiden kannalta;

hakijoiden (tutkijoiden tai organisaatioiden) laadukkuus ja toteuttamisedellytykset sekä edistymismahdollisuudet;

ehdotetun toimen laadukkuus tieteellisen koulutuksen ja/tai tietämyksen siirron kannalta.

c)

”Ideat”-ohjelmassa tuettaviin tieteen eturintamassa toteutettaviin tutkimustoimiin sovelletaan ainoana arviointiperusteena huippuosaamista. Koordinointi- ja tukitoimien yhteydessä voidaan soveltaa hankkeen ominaisuuksiin liittyviä perusteita.

Työohjelmassa on määriteltävä tämän mukaisesti arviointi- ja valintaperusteet, ja siinä voidaan lisäksi määritellä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä tai täsmentää perusteiden soveltamista.

2.   Ehdotuksia, jotka ovat eettisten perusperiaatteiden vastaisia tai jotka eivät täytä erityisohjelmassa, työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä asetettuja ehtoja, ei valita. Tällaiset ehdotukset voidaan milloin tahansa sulkea pois arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelystä.

3.   Ehdotukset asetetaan arvioinnin tulosten perusteella paremmuusjärjestykseen. Rahoituspäätökset tehdään tämän paremmuusjärjestyksen perusteella.

16 artikla

Ehdotusten jättämiseen, arviointiin ja valintaan sekä avustuksen myöntämiseen liittyvät menettelyt

1.   Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista arviointimenettelyä, ainoastaan ne ehdotukset, jotka läpäisevät ensimmäisen, arviointiperusteiden rajoitettuun määrään perustuvan arviointivaiheen, etenevät jatkoarviointiin.

2.   Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista jättämismenettelyä, ainoastaan niitä hakijoita, joiden ehdotus läpäisee arvioinnin ensimmäisen vaiheen, pyydetään jättämään täydellinen ehdotus toisessa vaiheessa.

Kaikille hakijoille ilmoitetaan viipymättä ensimmäisen arviointivaiheen tuloksista.

3.   Komissio laatii ja julkaisee säännöt, jotka koskevat ehdotusten jättämismenettelyä sekä siihen liittyviä arviointi-, valinta- ja avustuksen myöntämismenettelyjä, ja julkaisee hakijoille oppaita sekä ohjeita arvioijille. Erityisesti se määrittää yksityiskohtaiset säännöt kaksivaiheista ehdotusten jättämismenettelyä (myös ensimmäisen vaiheen ehdotusten sekä toisen vaiheen täydellisten ehdotusten laajuuden ja luonteen osalta) sekä kaksivaiheista arviointimenettelyä varten.

Komissio antaa tietoja ja vahvistaa hakijoiden käytössä olevat muutoksenhakumenettelyt.

4.   Komissio laatii ja julkaisee säännöt, joita soveltaen voidaan todentaa yhdenmukaisesti epäsuorien toimien osallistujien olemassaolo ja oikeudellinen asema sekä niiden taloudelliset toimintaedellytykset.

Komissio ei toista tällaista todentamista, ellei kyseisen osallistujan tilanteessa tapahdu muutoksia.

17 artikla

Riippumattomien asiantuntijoiden nimeäminen

1.   Komissio nimittää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan ehdotusten arvioinneissa.

Edellä 14 artiklassa tarkoitettujen koordinointi- ja tukitoimien yhteydessä komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita ainoastaan, jos se katsoo sen aiheelliseksi.

2.   Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen ja tietämyksen perusteella. Tapauksissa, joissa riippumattomien asiantuntijoiden on käsiteltävä salaisiksi luokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen luotettavuusselvitys ennen nimittämistä.

Riippumattomat asiantuntijat etsitään ja valitaan käyttäen yksittäisille henkilöille tarkoitettuja hakemuspyyntöjä sekä asiaankuuluville organisaatioille, kuten kansallisille tutkimusvirastoille, tutkimuslaitoksille tai yrityksille, suunnattuja pyyntöjä, joiden avulla laaditaan luetteloita sopivista ehdokkaista.

Komissio voi valita tehtävään myös tarvittavan osaamisen omaavia henkilöitä luetteloiden ulkopuolelta, jos se katsoo sen aiheelliseksi.

Riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä nimettäessä huolehditaan asianmukaisin toimenpitein siitä, että ryhmissä on kohtuullisen tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Tieteen eturintamassa toteutettavia tutkimushankkeita varten komissio nimittää asiantuntijat Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston ehdotuksesta.

3.   Nimittäessään riippumattoman asiantuntijan komissio huolehtii kaikin tarvittavin toimenpitein siitä, ettei asiantuntijalla ole eturistiriitaa asiassa, josta hänen on määrä antaa lausuntonsa.

4.   Komissio laatii vakiomuotoisen nimityskirjeen, jäljempänä ”nimityskirje”, joka sisältää vakuutuksen siitä, ettei riippumattomalla asiantuntijalla ole nimitysajankohtana eturistiriitoja ja että riippumaton asiantuntija sitoutuu ilmoittamaan komissiolle mahdollisista eturistiriidoista, jotka ilmenevät hänen antaessaan lausuntoaan tai suorittaessaan tehtäviään. Komissio antaa nimityskirjeen kullekin riippumattomalle asiantuntijalle yhteisön ja asiantuntijan väliseksi sopimukseksi.

5.   Komissio julkaisee vuosittain sopivaa välinettä käyttäen luettelon riippumattomista asiantuntijoista, jotka ovat avustaneet sitä seitsemännen puiteohjelman ja kunkin erityisohjelman yhteydessä.

3 alajakso

Toteutus ja avustussopimukset

18 artikla

Yleistä

1.   Osallistujien on toteutettava epäsuora toimi ja kaikki sen edellyttämät tarpeelliset ja kohtuulliset toimenpiteet. Saman epäsuoran toimen osallistujien on suoritettava työ yhteisvastuullisesti suhteessa yhteisöön.

2.   Komissio laatii 19 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun vakiosopimuksen pohjalta ja käytettävän rahoitusjärjestelyn ominaispiirteet huomioon ottaen yhteisön ja osallistujien välisen avustussopimuksen.

3.   Osallistujat eivät saa tehdä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa avustussopimuksen kanssa.

4.   Jos osallistuja ei noudata epäsuoran toimen teknistä täytäntöönpanoa koskevia velvoitteitaan, muiden osallistujien on täytettävä avustussopimus ilman ylimääräistä yhteisön rahoitustukea, ellei komissio erikseen vapauta niitä tästä velvoitteesta.

5.   Jos toimen toteuttaminen on mahdotonta tai jos osallistujat jättävät sen toteuttamatta, komissio huolehtii siitä, että toimi lopetetaan.

6.   Osallistujien on huolehdittava siitä, että komissiolle ilmoitetaan kaikista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia epäsuoran toimen toteutukseen tai yhteisön etuihin.

7.   Jos avustussopimuksessa niin määrätään, osallistujat voivat teettää työn tiettyjä osia alihankintana kolmansilla osapuolilla.

8.   Komissio vahvistaa osallistujien käytössä olevat muutoksenhakumenettelyt.

19 artikla

Avustussopimuksiin sisällytettävät yleiset määräykset

1.   Avustussopimuksessa on määritettävä osallistujien oikeudet ja velvoitteet suhteessa yhteisöön päätöksen N:o 1982/2006/EY, tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen sekä yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.

Lisäksi siinä on määritettävä samoin edellytyksin niiden oikeussubjektien oikeudet ja velvoitteet, jotka tulevat osallistujiksi jo meneillään olevaan epäsuoraan toimeen.

2.   Avustussopimuksissa on tarvittaessa määrättävä, miltä osin yhteisön rahoitustuella korvataan tukikelpoisia kustannuksia ja miltä osin sovelletaan kiinteitä korvausosuuksia (mukaan luettuina yksikkökustannustaulukon mukaan korvattavat kustannukset) tai kokonaissummia.

3.   Avustussopimuksessa on yksilöitävä, minkälaiset konsortion kokoonpanon muutokset edellyttävät ennalta järjestettävää tarjouskilpailua.

4.   Avustussopimuksessa on edellytettävä, että komissiolle annetaan määräaikaiskertomuksia sopimuksen kohteena olevan epäsuoran toimen toteutuksen edistymisestä.

5.   Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä, että kaikista suunnitelluista tulosaineiston omistusoikeuden siirroista kolmannelle osapuolelle on ilmoitettava etukäteen komissiolle.

6.   Jos avustussopimuksessa edellytetään, että osallistujat toteuttavat kolmansia osapuolia hyödyttäviä toimia, osallistujien on tiedotettava asiasta laajasti ja määritettävä, arvioitava ja valittava kolmannet osapuolet avoimesti, oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Jos työohjelmassa niin määrätään, avustussopimuksessa on määritettävä perusteet tällaisten kolmansien osapuolten valintaa varten. Komissio varaa oikeuden kieltäytyä hyväksymästä valittuja kolmansia osapuolia.

7.   Avustussopimuksessa voidaan osallistujille vahvistaa määräaikoja tässä asetuksessa säädettyjen ilmoitusten tekemiseksi.

8.   Komissio laatii läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen mukaisen vakioavustussopimuksen. Jos vakioavustussopimukseen on tarpeen tehdä huomattavia muutoksia, komissio tarkistaa sitä asianmukaisella tavalla läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

9.   Vakioavustussopimuksessa otetaan huomioon eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa ja tutkijoiden työhönoton säännöstöksessä esitetyt yleiset periaatteet. Lisäksi siinä huomioidaan tarvittavalla tavalla synergia koulutuksen kaikkien tasojen kanssa, valmiudet ja mahdollisuudet edistää laajaa vuoropuhelua tieteellisistä kysymyksistä ja tutkimustuloksista tiedeyhteisön ulkopuolisen yleisön kanssa, toimet, joilla voidaan edistää naisten osallisuutta ja asemaa tutkimuksessa, sekä toimet, jotka liittyvät tutkimuksen sosioekonomisiin näkökohtiin.

10.   Vakioavustussopimuksessa määrätään komission tai komission valtuuttaman edustajan sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta.

20 artikla

Käyttöoikeuksia, käyttöä ja levittämistä koskevat määräykset

1.   Avustussopimuksessa on määritettävä osallistujien oikeudet ja velvoitteet, jotka liittyvät käyttöoikeuksiin, käyttöön ja levittämiseen, niiltä osin kuin näitä oikeuksia ja velvoitteita ei ole määritetty tässä asetuksessa.

Näihin liittyen avustussopimuksessa on edellytettävä tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevan suunnitelman toimittamista komissiolle.

2.   Avustussopimuksessa voidaan määritellä ehdot, joiden mukaisesti osallistujat voivat kieltäytyä tiettyjen komission valtuuttamien edustajien suorittamasta tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevasta teknologisesta tarkastuksesta.

21 artikla

Irtisanomista koskevat määräykset

Avustussopimuksessa on yksilöitävä perusteet, joilla se voidaan irtisanoa osittain tai kokonaan erityisesti tämän asetuksen noudattamatta jättämisen, avustussopimuksen täyttämättä jättämisen tai sen rikkomisen johdosta; lisäksi on yksilöitävä seuraukset, jotka aiheutuvat muille osallistujille siitä, että jokin osallistuja ei noudata velvoitteitaan;

22 artikla

Erityismääräykset

1.   Jos kyse on epäsuorista toimista, joilla tuetaan olemassa olevia tutkimusinfrastruktuureja tai — soveltuvissa tapauksissa — uusia tutkimusinfrastruktuureja, avustussopimuksessa voi olla luottamuksellisuutta, julkisuutta, käyttöoikeuksia ja sitoumuksia koskevia erityismääräyksiä, joilla voi olla vaikutuksia infrastruktuurin käyttäjien kannalta.

2.   Jos kyse on epäsuorista toimista, joilla tuetaan tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä, avustussopimuksessa voi olla luottamuksellisuutta, käyttöoikeuksia ja sitoumuksia koskevia erityismääräyksiä, jotka liittyvät toimesta hyötyviin tutkijoihin.

3.   Jos kyse on turvallisuustutkimuksen alalla toteutettavista epäsuorista toimista, avustussopimuksessa voi olla erityisesti konsortion kokoonpanon muutoksia, luottamuksellisuutta, tietojen turvaluokitusta ja jäsenvaltioille tarkoitettuja tietoja, levittämistä, käyttöoikeuksia sekä tulosaineiston omistusoikeuden siirtoa ja tulosaineiston käyttöä koskevia erityismääräyksiä.

4.   Lisäksi avustussopimuksessa, joka koskee muita kuin 3 kohdassa tarkoitettuja turvallisuuskysymyksiin liittyviä epäsuoria toimia, voi tarvittaessa olla tällaisia erityismääräyksiä.

5.   Jos kyse on tieteen eturintamassa toteutettavista tutkimustoimista, avustussopimuksessa voi olla levittämistä koskevia erityismääräyksiä.

23 artikla

Allekirjoittaminen ja liittyminen

Avustussopimus tulee voimaan, kun koordinaattori ja komissio ovat allekirjoittaneet sen.

Sitä sovelletaan kaikkiin osallistujiin, jotka ovat virallisesti liittyneet siihen.

4 alajakso

Konsortiot

24 artikla

Konsortiosopimukset

1.   Ellei ehdotuspyynnössä toisin mainita, kaikkien epäsuoraan toimeen osallistujien on tehtävä sopimus, jäljempänä ”konsortiosopimus”, jossa määrätään muun muassa:

(a)

konsortion sisäisestä organisoinnista;

(b)

yhteisön rahoitustuen jakamisesta;

(c)

levittämistä ja käyttöä sekä käyttöoikeuksia koskevista, luvun III sääntöjä sekä avustussopimuksen määräyksiä täydentävistä säännöistä;

(d)

konsortion sisäisten riitojen ratkaisusta, vallan väärinkäyttöä koskevat tapaukset mukaan lukien;

(e)

vastuusta, vahingonkorvauksista ja luottamuksellisuutta koskevista järjestelyistä osallistujien välillä;

2.   Komissio laatii ja julkaisee ohjeet tärkeimmistä kysymyksistä, joista osallistujat voivat sopia konsortiosopimuksissaan, mukaan lukien määräykset pk-yritysten osallistumisen edistämisestä.

25 artikla

Koordinaattori

1.   Oikeussubjektien, jotka haluavat osallistua epäsuoraan toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka suorittaa seuraavat tehtävät tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen sekä avustussopimuksen mukaisesti:

(a)

seuraa, että epäsuoraan toimeen osallistujat noudattavat velvoitteitaan;

(b)

tarkistaa, että avustussopimuksessa mainitut oikeussubjektit suorittavat avustussopimukseen liittymisen edellyttämät muodollisuudet;

(c)

ottaa vastaan yhteisön rahoitustuen ja jakaa sen konsortio- ja avustussopimuksen mukaisesti;

(d)

huolehtii yhteisön rahoitustukeen liittyvästä kirjanpidosta ja tileistä, ja ilmoittaa komissiolle sen jaosta 24 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 36 artiklan mukaisesti;

(e)

toimii välittäjänä osallistujien välisen tehokkaan ja moitteettoman yhteydenpidon mahdollistamiseksi ja raportoi säännöllisesti osallistujille ja komissiolle hankkeen edistymisestä.

2.   Koordinaattori on mainittava nimeltä avustussopimuksessa.

3.   Uuden koordinaattorin nimeäminen edellyttää komission kirjallista hyväksyntää.

26 artikla

Konsortion muutokset

1.   Epäsuoraan toimeen osallistujat voivat konsortiosopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti sopia uuden osallistujan ottamisesta mukaan konsortioon tai mukana olevan osallistujan poistamisesta.

2.   Kaikkien oikeussubjektien, jotka tulevat mukaan meneillään olevaan toimeen, on liityttävä avustussopimukseen.

3.   Kun avustussopimuksessa mainituissa erityistapauksissa niin määrätään, konsortion on julkaistava tarjouskilpailuilmoitus ja levitettävä sitä laajasti käyttäen apuna valikoituja tiedotuskanavia, erityisesti seitsemännen puiteohjelman Internet-sivustoja, alan lehdistöä tai tiedotteita sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden tiedotus- ja tukitoimia varten perustamia kansallisia yhteyspisteitä.

Konsortion on arvioitava tarjoukset toimessa alun perin sovelletuin perustein konsortion nimittämien riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella 15 ja 17 artiklassa säädettyjä periaatteita noudattaen.

4.   Konsortion on ilmoitettava kaikista ehdotetuista kokoonpanonsa muutoksista komissiolle, joka voi 45 päivän kuluessa ilmoituksesta kieltäytyä hyväksymästä muutosta.

Konsortion kokoonpanon muutokset, joiden yhteydessä esitetään muita avustussopimukseen tehtäviä muutoksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä kokoonpanon muutokseen, edellyttävät komission kirjallista hyväksyntää.

5 alajakso

Ohjelmien ja epäsuorien toimien seuranta ja arviointi sekä tietojen antaminen

27 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio seuraa epäsuorien toimien toteutusta käyttäen apuna 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettuja määräaikaiskertomuksia toteutuksen edistymisestä.

Erityisesti komissio seuraa 20 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla toimitettavan, tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa.

Komissiota voivat edellä mainituissa tehtävissä avustaa 17 artiklan mukaisesti nimetyt riippumattomat asiantuntijat.

2.   Komissio perustaa tietojärjestelmän, jonka avulla tätä seurantaa voidaan toteuttaa tehokkaasti ja johdonmukaisesti koko seitsemännessä puiteohjelmassa, ja ylläpitää sitä.

Jollei 3 artiklasta muuta johdu, komissio julkaisee sopivaa välinettä käyttäen tiedot rahoitetuista hankkeista.

3.   Valvontaan ja arviointiin, joihin päätöksen N:o 1982/2006/EY 7 artiklassa viitataan, sisältyy tämän asetuksen soveltamiseen liittyviä, erityisesti pk-yritysten kannalta merkityksellisiä näkökohtia, ja siinä käsitellään talousarviovaikutuksia, jotka aiheutuvat kustannusten laskentatavan muutoksista kuudenteen puiteohjelmaan verrattuna, sekä sen vaikutuksia osallistujien hallinnolliseen taakkaan.

4.   Komissio nimittää 17 artiklan mukaisesti riippumattomia asiantuntijoita avustamaan seitsemännen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien edellyttämissä arvioinneissa ja tarvittaessa aiempien puiteohjelmien arvioinneissa.

5.   Lisäksi komissio voi perustaa 17 artiklan mukaisesti nimitettäviä riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä, joiden tehtävänä on antaa yhteisön tutkimuspolitiikan suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevia neuvoja.

28 artikla

Saataville annettavat tiedot

1.   Ottaen 3 artiklan asianmukaisesti huomioon komissio antaa jäsenvaltion tai assosioituneen maan pyynnöstä tämän käyttöön hallussaan olevat hyödylliset tiedot, jotka sillä on epäsuorissa toimissa suoritetun työn tulosaineistosta, edellyttäen että seuraavat ehdot täyttyvät:

(a)

kyseisillä tiedoilla on merkitystä yleisen edun kannalta;

(b)

osallistujat eivät ole esittäneet vankkoja ja riittäviä perusteita sille, että kyseisiä tietoja ei saisi antaa saataville.

2.   Annettaessa tietoja 1 kohdan mukaisesti ei missään tapauksessa siirretä komission tai osallistujien oikeuksia tai velvoitteita vastaanottajille.

Vastaanottajan on kuitenkin kohdeltava kaikkia tällaisia tietoja luottamuksellisesti, paitsi jos tiedoista tulee julkisia tai osallistujat julkistavat ne tai ne on annettu komissiolle ilman salassapitorajoituksia.

3 JAKSO

Yhteisön rahoitustuki

1 alajakso

Rahoituskelpoisuus ja avustusmuodot

29 artikla

Rahoituskelpoisuus

1.   Yhteisön rahoitustukea voivat saada seuraavat epäsuoraan toimeen osallistuvat oikeussubjektit:

(a)

jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneet tai yhteisön oikeuden nojalla muodostetut oikeussubjektit;

(b)

Euroopan etua edistävät kansainväliset järjestöt;

(c)

kansainvälisen yhteistyön kumppanimaihin sijoittautuneet oikeussubjektit.

2.   Jos osallistuja on kansainvälinen järjestö, joka on muu kuin Euroopan etua edistävä kansainvälinen järjestö, tai oikeussubjekti, joka on sijoittautunut muuhun kolmanteen maahan kuin assosioituneeseen maahan tai kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan, yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää, jos vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

(a)

tällainen mahdollisuus sisältyy erityisohjelmiin tai asianomaiseen työohjelmaan;

(b)

rahoitus on olennaisen tärkeää epäsuoran toimen toteuttamisen kannalta;

(c)

tällainen rahoitus sisältyy yhteisön ja oikeussubjektin sijoittautumismaan kahdenväliseen tiede- ja teknologiasopimukseen tai muuhun järjestelyyn.

30 artikla

Avustusmuodot

1.   Yhteisön rahoitustuki päätöksen N:o 1982/2006/EY liitteessä III olevassa a osassa tarkoitettuihin avustuksiin määräytyy tukikelpoisten kustannusten mukaan, jotka korvataan kokonaan tai osittain.

Yhteisön rahoitustuki voidaan kuitenkin myöntää kiinteinä korvausosuuksina, mukaan luettuina tietyn yksikkökustannustaulukon mukaan korvattavat kustannukset, tai kokonaissummina tai siinä voidaan yhdistää tukikelpoisten kustannusten mukaan maksettavat korvaukset, kiinteänä osuutena maksettava rahoitus ja kokonaissummat. Lisäksi yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää apurahoina tai palkintoina.

2.   Työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä määritetään, mitä avustusmuotoa kussakin toimessa käytetään.

3.   Kansainvälisen yhteistyön kumppanimaiden osallistujat voivat valita kokonaissummana myönnettävän yhteisön rahoitustuen. Komissio vahvistaa sovellettavan kokonaissumman varainhoitoasetuksen mukaisesti.

31 artikla

Tukikelpoisten kustannusten mukaan maksettavat korvaukset

1.   Avustuksin rahoitetut epäsuorat toimet edellyttävät osallistujien yhteisrahoitusta.

Yhteisön rahoitustuesta, jolla korvataan tukikelpoisia kustannuksia, ei saa koitua voittoa.

2.   Tulot otetaan huomioon toimen toteutuksen päätyttyä suoritettavassa avustuksen maksussa.

3.   Epäsuoran toimen toteutuksesta aiheutuneet kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät seuraavat ehdot:

(a)

ne ovat todellisia;

(b)

ne ovat aiheutuneet toimen keston aikana, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka aiheutuvat avustussopimuksessa edellytetyistä loppukertomuksista;

(c)

ne on määritetty osallistujan tavanomaisten kirjanpito- ja hallinnointiperiaatteiden ja -käytänteiden mukaisesti, ja kustannusmäärät on käytetty yksinomaan epäsuoran toimen tavoitteiden ja toimella tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi sekä tavalla, joka on taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukainen;

(d)

ne on kirjattu osallistujan tileihin ja maksettu ja, jos kyse on kolmansien osapuolten osuuksista, ne on kirjattu kolmansien osapuolten tileihin;

(e)

niihin ei ole sisällytetty ei-tukikelpoisia kustannuksia, kuten yksilöitävissä olevia välillisiä veroja, mukaan luettuna arvonlisävero, tulleja, maksettavia korkoja, tappio- tai maksuvarauksia, kurssitappioita, pääoman tuottoon liittyviä kustannuksia, jonkin toisen yhteisön hankkeen yhteydessä ilmoitettuja, tai aiheutuneita tai korvattuja kustannuksia, velkoja ja velanhoitomaksuja, kohtuuttomia tai perusteettomia menoja, eikä muita kustannuksia, jotka eivät täytä a–d alakohdassa säädettyjä ehtoja.

Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa voidaan käyttää keskimääräisiä henkilöstökustannuksia, jos ne ovat osallistujan hallinnointiperiaatteiden ja kirjanpitokäytänteiden mukaisia eivätkä poikkea merkittävästi todellisista kustannuksista.

4.   Yhteisön rahoitustuki lasketaan koko epäsuoran toimen kustannusten mukaan, mutta korvaus maksetaan kunkin osallistujan ilmoittamien kustannusten perusteella.

32 artikla

Tukikelpoiset välittömät ja välilliset kustannukset

1.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka voidaan kohdentaa suoraan toimelle, jäljempänä ”tukikelpoiset välittömät kustannukset”, sekä soveltuvissa tapauksissa kustannukset, joita ei voida kohdentaa suoraan toimelle mutta jotka ovat aiheutuneet suoraan yhteydessä toimelle kohdennettaviin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin, jäljempänä ”tukikelpoiset välilliset kustannukset”.

2.   Osallistujille aiheutuneiden kustannusten korvaaminen perustuu tukikelpoisiin välittömiin ja välillisiin kustannuksiin.

Edellä 31 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti osallistuja voi soveltaa sitä edustavan oikeussubjektin tasolla aiheutuvien välillisten kustannusten laskemiseen yksinkertaistettua menetelmää, mikäli tämä menetelmä on sen tavanomaisten kirjanpito- ja hallinnointiperiaatteiden ja -käytänteiden mukainen. Tältä osin noudatettavat periaatteet esitetään vakioavustussopimuksessa.

3.   Avustussopimuksessa voidaan erityisesti koordinointi- ja tukitoimien sekä soveltuvissa tapauksissa tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevien toimien osalta määrätä, että tukikelpoisten välillisten kustannusten korvaus rajoitetaan tiettyyn enimmäisprosenttiosuuteen tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia.

4.   Edellä 2 kohdasta poiketen osallistuja voi valita tukikelpoisten välillisten kustannusten kattamiseksi vaihtoehdon, jossa sille maksetaan tietty kiinteä osuus sen tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia eikä kolmansien osapuolten kustannusten korvaamista.

Komissio vahvistaa asianmukaiset kiinteät osuudet yleisen varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti tosiasiallisista välillisistä kustannuksista tekemänsä tarkan arvion perusteella.

5.   Voittoa tavoittelemattomat julkisyhteisöt, keski- tai korkea-asteen oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot sekä pk-yritykset, jotka eivät varmuudella pysty arvioimaan tiettyyn toimeen liittyviä tosiasiallisia välillisiä kustannuksiaan, voivat sellaisiin rahoitusjärjestelyihin osallistuessaan, jotka koskevat 33 artiklassa tarkoitettuja tutkimus- ja teknologiankehittämistoimia sekä demonstrointitoimia, valita vaihtoehdon, jossa niille maksetaan 60 prosentin kiinteä osuus niiden tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, sellaisten avustusten osalta, jotka myönnetään ennen 1 päivää tammikuuta 2010 päättyvän ehdotuspyyntömenettelyn perusteella.

Helpottaakseen 2 kohdassa vahvistetun yleisperiaatteen täysimääräiseen soveltamiseen siirtymistä komissio vahvistaa niiden avustusten osalta, jotka myönnetään 31 päivän joulukuuta 2009 jälkeen päättyvän ehdotuspyyntömenettelyn perusteella, asianmukaisen kiinteän osuuden, jonka olisi vastattava arviota tosiasiallisista välillisistä kustannuksista mutta jonka on kuitenkin oltava vähintään 40 prosenttia. Vahvistettava osuus perustuu arvioon sellaisten voittoa tavoittelemattomien julkisyhteisöjen, keski- tai korkea-asteen oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden sekä pk-yritysten osallistumisesta, jotka eivät varmuudella pysty arvioimaan tiettyyn toimeen liittyviä tosiasiallisia välillisiä kustannuksiaan.

6.   Kaikki kiinteät osuudet esitetään vakioavustussopimuksessa.

33 artikla

Rahoituksen enimmäismäärät

1.   Yhteisön rahoitustuen osuus tutkimus- ja teknologiankehittämistoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Voittoa tavoittelemattomille julkisyhteisöille, keski- tai korkea-asteen oppilaitoksille, tutkimusorganisaatioille ja pk-yrityksille myönnettävän yhteisön rahoitustuen osuus voi kuitenkin olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Turvallisuutta koskevien tutkimus- ja teknologiankehittämistoimien osalta osuus voi olla enintään 75 prosenttia, kun tavoitteena on kehittää valmiuksia aloilla, joilla on erittäin pienet markkinat ja joilla on olemassa vaara markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä, sekä vauhdittaa sellaisten laitteiden kehittämistä, joilla vastataan uusiin uhkiin.

2.   Yhteisön rahoitustuen osuus demonstrointitoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

3.   Yhteisön rahoitustuen osuus tieteen eturintaman tutkimustoimissa, koordinointi- ja tukitoimissa sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevissa toimissa voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

4.   Yhteisön rahoitustuen osuus hallintotoimintoja, kuten tilinpäätöstä koskevia todistuksia , sekä muita 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia toimintoja varten voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja muita toimintoja ovat muun muassa koulutus sellaisten toimien yhteydessä, jotka eivät kuulu tutkijoiden koulutuksen ja urakehityksen tukemiseen tarkoitetun rahoitusjärjestelyn piiriin, sekä koordinointi, verkostoituminen ja tulosten levittäminen.

5.   Sovellettaessa 1–4 alakohtaa otetaan yhteisön rahoitustuen osuuden määrittämiseksi huomioon tukikelpoiset kustannukset ja tulot.

6.   Edellä olevaa 1–5 kohtaa sovelletaan tarpeen mukaan epäsuorissa toimissa, joissa rahoitus toteutetaan kauttaaltaan kiinteinä korvausosuuksina tai kokonaissummina.

34 artikla

Kertomukset ja tukikelpoisten kustannusten tarkastukset

1.   Tukikelpoisista kustannuksista, ennakkomaksuista kertyvistä koroista sekä kuhunkin epäsuoraan toimeen liittyvistä tuloista on toimitettava komissiolle määräajoin kertomus ja tarvittaessa todistus tilinpäätöksestä varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti.

Jos toimea varten saadaan muuta rahoitusta, siitä on raportoitava ja se on tarvittaessa varmennettava toimen päättyessä.

2.   Sen estämättä, mitä varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä säädetään, tilinpäätöstä koskeva todistus on pakollinen vain silloin, kun osallistujalle epäsuoran toimen osalta maksettujen väli- ja loppumaksujen yhteenlaskettu määrä on vähintään 375 000 euroa.

Osallistujalta vaaditaan enintään kaksi vuotta kestäviin epäsuoriin toimiin kuitenkin enintään todistus tilinpäätöksestä hankkeen päättyessä.

Kokonaissummilla tai kiinteillä korvausosuuksilla korvattaviin epäsuoriin toimiin ei vaadita todistusta tilinpäätöksestä.

3.   Julkisyhteisöjen, tutkimusorganisaatioiden ja keski- tai korkea-asteen oppilaitosten kyseessä ollessa 1 kohdassa edellytetyn tilinpäätöstä koskevan todistuksen voi vahvistaa toimivaltainen viranomainen.

35 artikla

Huippuosaamisen verkostot

1.   Työohjelmassa määritetään, mitä avustusmuotoa huippuosaamisen verkostoissa käytetään.

2.   Jos yhteisön rahoitustuki huippuosaamisen verkostoihin myönnetään kokonaissummana, se lasketaan huippuosaamisen verkostoon osallistuvien tutkijoiden määrän ja toimen keston perusteella. Yksikkömäärä, jota sovelletaan kokonaissummien yhteydessä, on 23 500 euroa vuodessa tutkijaa kohti.

Komissio tarkistaa määrää varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti.

3.   Työohjelmassa määritetään osallistujien enimmäismäärä sekä tarvittaessa tutkijoiden enimmäismäärä, jota voidaan käyttää laskuperustana laskettaessa kokonaissumman enimmäismäärää. Osallistujia voi kuitenkin tarvittaessa olla rahoitustuen määrittämisessä sovellettavia enimmäismääriä enemmän.

4.   Maksaminen tapahtuu määräaikaissuorituksina.

Määräaikaissuoritukset tehdään yhteisen toimintaohjelman toteutuksen edistymistä koskevan arvioinnin perusteella; arvioinnissa mitataan tutkimusvoimavarojen ja -kapasiteetin integrointia käyttäen apuna konsortion kanssa sovittuja ja avustussopimuksessa yksilöityjä suoritusindikaattoreita.

2 alajakso

Maksut, jakaminen, takaisinperintä ja takuut

36 artikla

Maksut ja jakaminen

1.   Yhteisön rahoitustuki maksetaan ilman aiheetonta viivytystä osallistujille koordinaattorin välityksellä.

2.   Koordinaattorin on pidettävä kirjanpitoa, jonka avulla voidaan milloin tahansa määrittää, mikä osuus yhteisön varoista on jaettu kullekin osallistujalle.

Koordinaattorin on toimitettava pyynnöstä nämä tiedot komissiolle.

37 artikla

Takaisinperintä

Komissio voi tehdä päätöksen rahoitustuen perimisestä takaisin varainhoitoasetuksen mukaisesti.

38 artikla

Riskinhallintajärjestelmä

1.   Kunkin osallistujan taloudellinen vastuu rajoittuu osallistujan omiin velkoihin, jollei 2 - 5 kohdasta muuta johdu.

2.   Niihin yhteisölle kuuluviin tukimääriin liittyvien riskien hallitsemiseksi, joita ei saada perityksi takaisin, komissio perustaa osallistujien takuurahaston, jäljempänä ”takuurahasto”, ja hallinnoi sitä liitteen mukaisesti.

Takuurahaston tuottamat korkotulot lisätään takuurahaston varoihin ja niitä käytetään yksinomaan liitteen 3 kohdassa vahvistettuihin tarkoituksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteen 4 kohdan soveltamista.

3.   Avustuksen muodossa toteutettavaan epäsuoraan toimeen osallistujan rahoitusosuus takuurahastoon saa olla korkeintaan viisi prosenttia yhteisön osallistujalle maksamasta rahoitustuesta. Toimen päätyttyä takuurahastoon maksettu määrä palautetaan osallistujalle koordinaattorin kautta, jollei 4 kohdasta muuta johdu.

4.   Jos takuurahaston korkotulot eivät riitä kattamaan yhteisölle kuuluvia tukimääriä, komissio voi vähentää osallistujalle palautettavasta määrästä enintään yhden prosentin suuruisen määrän yhteisön osallistujalle maksamasta rahoitustuesta.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettua vähennystä ei sovelleta julkisyhteisöihin, sellaisiin oikeussubjekteihin, joiden osallistumisen epäsuoraan toimeen jäsenvaltio tai assosioitunut maa takaa, eikä keski- tai korkea-asteen oppilaitoksiin.

6.   Komissio tarkistaa etukäteen vain koordinaattorien taloudelliset toimintaedellytykset ja sellaisten muiden kuin 5 kohdassa tarkoitettujen osallistujien taloudelliset toimintaedellytykset, jotka hakevat yli 500 000 euron suuruista yhteisön rahoitustukea epäsuoraan toimeen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa jo käytettävissä olevien tietojen perusteella on perusteltua epäillä näiden osallistujien taloudellisia toimintaedellytyksiä.

7.   Takuurahasto katsotaan varainhoitoasetuksen mukaiseksi riittäväksi takuuksi. Osallistujilta ei saa edellyttää eikä vaatia lisätakuita eikä -vakuuksia.

III LUKU

LEVITTÄMINEN JA KÄYTTÖ SEKÄ KÄYTTÖOIKEUDET

1 JAKSO

Tulosaineisto

1 alajakso

Omistus

39 artikla

Tulosaineiston omistus

1.   Muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa epäsuorissa toimissa suoritetun työn tulosaineisto on sen osallistujan omaisuutta, joka on suorittanut kyseisen tulosaineiston tuottaneen työn.

2.   Jos osallistujan palveluksessa olevat työntekijät tai muu henkilöstö voivat vaatia oikeuksia tulosaineistoon, osallistujan on huolehdittava siitä, että näitä oikeuksia on mahdollista käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa osallistujalle avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden kanssa.

3.   Tulosaineisto on yhteisön omaisuutta seuraavissa tapauksissa:

(a)

koordinointi- ja tukitoimissa, joissa on kysymys varainhoitoasetuksessa määritettyjen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesta tavaroiden tai palvelujen hankinnasta;

(b)

koordinointi- ja tukitoimissa, jotka liittyvät riippumattomiin asiantuntijoihin.

40 artikla

Tulosaineiston yhteisomistus

1.   Jos useat osallistujat ovat yhdessä suorittaneet tulosaineistoa tuottanutta työtä ja jos ei voida määritellä kunkin osuutta työstä, osallistujilla on yhteinen omistusoikeus tähän tulosaineistoon.

Osallistujat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista avustussopimuksen ehtojen mukaisesti.

2.   Jos yhteisestä omistusoikeudesta ei ole vielä tehty sopimusta, kullakin yhteisomistajalla on oikeus myöntää seuraavia ehtoja noudattaen kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä, jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen:

(a)

muille yhteisomistajille on ilmoitettava etukäteen asiasta;

(b)

muille yhteisomistajille on suoritettava oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus.

3.   Komissio voi pyynnöstä antaa neuvoja yhteisomistusta koskevaan sopimukseen mahdollisesti sisällytettävistä seikoista.

41 artikla

Erityisryhmien omistukseen kuuluva tulosaineisto

Erityisryhmiä hyödyttävissä toimissa ei sovelleta 39 artiklan 1 kohtaa eikä 40 artiklan 1 kohtaa. Näissä toimissa tulosaineiston omistavat yhteisesti osallistujat, jotka kuuluvat toimesta hyötyvään erityisryhmään, elleivät kyseiset osallistujat toisin sovi.

Jos tulosaineiston omistajat eivät kuulu kyseiseen ryhmään, niiden on huolehdittava siitä, että ryhmä saa tulosaineistoon kaikki oikeudet, jotka tarvitaan sen käyttämiseksi ja levittämiseksi avustussopimuksen teknisen liitteen mukaisesti.

42 artikla

Tulosaineiston siirto

1.   Tulosaineiston omistaja voi siirtää tulosaineiston mille tahansa oikeussubjektille, jollei 2–5 kohdasta ja 43 artiklasta muuta johdu.

2.   Jos osallistuja siirtää tulosaineiston omistusoikeuden, sen on siirrettävä siirronsaajalle kyseiseen tulosaineistoon liittyvät velvoitteensa, myös velvoitteen siirtää nämä ne mahdollisille tuleville siirronsaajille, avustussopimuksen mukaisesti.

3.   Jos osallistujan on siirrettävä käyttöoikeudet, sen on — ellei sen luottamuksellisuutta koskevista velvoitteista muuta johdu — ilmoitettava asiasta etukäteen saman toimen muille osallistujille ja annettava näille riittävät tiedot tulosaineiston uudesta omistajasta, jotta nämä voisivat käyttää avustussopimuksen mukaisia käyttöoikeuksiaan.

Muut osallistujat voivat kuitenkin kirjallisella sopimuksella luopua oikeudestaan osallistujakohtaiseen etukäteisilmoitukseen tapauksissa, joissa omistusoikeus siirretään yhdeltä osallistujalta erikseen nimetylle kolmannelle osapuolelle.

4.   Saatuaan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoituksen muut osallistujat voivat kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa sillä perusteella, että se vaikuttaisi haitallisesti niiden käyttöoikeuksiin.

Jos joku muista osallistujista voi osoittaa, että suunniteltu omistusoikeuden siirto vaikuttaisi haitallisesti sen oikeuksiin, siirtoa ei saa tehdä ennen kuin asianomaiset osallistujat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta.

5.   Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä, että komissiolle on ilmoitettava etukäteen kaikista suunnitelluista omistusoikeuden siirroista tai yksinomaisen lisenssin myöntämisistä kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan.

43 artikla

Euroopan kilpailukyvyn säilyttäminen ja eettiset periaatteet

Komissio voi kieltäytyä hyväksymästä tulosaineiston omistusoikeuden siirtoa tai tulosaineistoa koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan, jos se katsoo, että tällainen omistusoikeuden siirto tai yksinomaisen lisenssin myöntäminen ei edistä Euroopan talouden kilpailukyvyn kehittämistä tai että se on ristiriidassa eettisten periaatteiden tai turvallisuusnäkökohtien kanssa.

Tällaisissa tapauksissa omistusoikeutta ei saa siirtää eikä yksinomaista lisenssiä myöntää ennen kuin on osoitettu komissiota tyydyttävällä tavalla, että käyttöön otettavat suojatoimenpiteet ovat riittäviä.

2 alajakso

Suojaaminen, julkaiseminen, levittäminen ja käyttö

44 artikla

Tulosaineiston suojaaminen

1.   Jos tulosaineistoa voidaan käyttää teollisissa tai kaupallisissa sovelluksissa, tulosaineiston omistajan on huolehdittava sen riittävästä ja tehokkaasta suojaamisesta siten, että tulosaineiston omistajan ja muiden asianomaiseen epäsuoraan toimeen osallistujien oikeutetut edut, erityisesti kaupalliset edut, otetaan asianmukaisesti huomioon.

Jos osallistuja, joka ei ole tulosaineiston omistaja, vetoaa oikeutettuun etuunsa, sen on kussakin tapauksessa osoitettava, että sille aiheutuisi kohtuuttoman suurta vahinkoa, jos sen oikeutettua etua ei otettaisi huomioon.

2.   Jos tulosaineistoa voidaan käyttää teollisissa tai kaupallisissa sovelluksissa, eikä sen omistaja suojaa sitä eikä siirrä sitä siihen liittyvine velvoitteineen toiselle osallistujalle, jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle liitännäisosallistujalle taikka mille tahansa muulle jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle kolmannelle osapuolelle 42 artiklan mukaisesti, mitään toimenpiteitä tulosaineiston levittämiseksi ei saa toteuttaa ennen kuin niistä on ilmoitettu komissiolle.

Tällaisessa tapauksessa komissio voi asianomaisen osallistujan suostumuksella ottaa omistukseensa kyseisen tulosaineiston ja toteuttaa toimenpiteitä sen suojaamiseksi riittävällä ja tehokkaalla tavalla. Asianomainen osallistuja voi kieltäytyä antamasta suostumusta ainoastaan, jos se voi osoittaa, että tästä aiheutuisi kohtuuttoman suurta vahinkoa sen etujen kannalta.

45 artikla

Yhteisön rahoitustukea koskeva maininta

Kaikkiin tulosaineistoon liittyviin julkaisuihin, osallistujan jättämiin tai osallistujan puolesta jätettäviin patenttihakemuksiin sekä muihin levittämisen muotoihin on sisällytettävä maininta siitä, että kyseisen tulosaineiston tuottamista varten on saatu Euroopan yhteisön rahoitustukea. Mainintaan voi sisältyä myös visuaalisia keinoja.

Kyseistä mainintaa koskevat ehdot määritetään avustussopimuksessa.

46 artikla

Käyttö ja levittäminen

1.   Osallistujien on käytettävä omistamaansa tulosaineistoa tai huolehdittava siitä, että sitä käytetään.

2.   Jokaisen osallistujan on huolehdittava siitä, että sen omistama tulosaineisto levitetään mahdollisimman nopeasti. Jos se ei näin tee, komissio voi levittää kyseisen tulosaineiston. Avustussopimuksessa voidaan asettaa tätä koskevia määräaikoja.

3.   Levittämistoimenpiteissä on otettava huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen, luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet sekä tulosaineiston omistajan oikeutetut edut.

4.   Kaikista levittämistoimenpiteistä on ilmoitettava etukäteen muille osallistujille.

Muut osallistujat voivat ilmoituksen saatuaan kieltäytyä hyväksymästä levittämistoimenpiteitä, jos ne katsovat, että toimenpiteistä aiheutuisi kohtuuttomasti haittaa niiden tulosaineistoon tai tausta-aineistoon liittyvien oikeutettujen etujen kannalta. Tällaisissa tapauksissa levittämistoimenpiteitä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.

2 JAKSO

Tausta-aineiston ja tulosaineiston käyttöoikeudet

47 artikla

Kohteena oleva tausta-aineisto

Osallistujat voivat määritellä epäsuoraa toimea varten tarvittavan tausta-aineiston kirjallisessa sopimuksessa ja yksilöidä tarvittaessa tausta-aineistoa, joka jätetään sen ulkopuolelle.

48 artikla

Periaatteet

1.   Kaikki käyttöoikeuksia koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti.

2.   Ellei tulosaineiston tai tausta-aineiston omistaja toisin sovi, käyttöoikeudet eivät anna oikeutta myöntää alilisenssejä.

3.   Tulosaineistoa tai tausta-aineistoa koskevia yksinomaisia lisenssejä voidaan myöntää, jos kaikki muut osallistujat, joita asia koskee, vahvistavat kirjallisesti luopuvansa käyttöoikeuksistaan tulosaineistoon tai tausta-aineistoon.

4.   Kaikissa sopimuksissa, joilla annetaan tulosaineiston tai tausta-aineiston käyttöoikeudet osallistujille tai kolmansille osapuolille, on varmistettava, että muiden osallistujien potentiaaliset käyttöoikeudet säilyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

5.   Saman toimen osallistujien on ilmoitettava viipymättä toisilleen kaikista tausta-aineiston käyttöoikeuksien myöntämistä koskevista rajoituksista ja muista rajoituksista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi käyttöoikeuksien myöntämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 49 ja 50 artiklan sekä avustussopimuksen soveltamista.

6.   Jos jonkin osallistujan osallistuminen epäsuoraan toimeen päättyy, päättyminen ei vaikuta kyseisen osallistujan velvollisuuteen myöntää käyttöoikeudet saman toimen jäljelle jääville osallistujille avustussopimuksessa määritetyin ehdoin ja edellytyksin.

49 artikla

Epäsuorien toimien toteuttamista varten tarvittavat käyttöoikeudet

1.   Saman epäsuoran toimen muille osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos tulosaineistoa tarvitaan näiden osallistujien oman työn suorittamiseksi kyseisessä epäsuorassa toimessa.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua.

2.   Saman epäsuoran toimen muille osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos tausta-aineistoa tarvitaan näiden osallistujien oman työn suorittamiseksi kyseisessä epäsuorassa toimessa, edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla on oikeus myöntää ne.

Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, elleivät kaikki osallistujat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen.

TTK-työn suorittajien on kuitenkin myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon ilman maksua.

50 artikla

Tulosaineiston käyttöä varten tarvittavat käyttöoikeudet

1.   Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos näitä oikeuksia tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten.

Jollei sopimuksesta muuta johdu, tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua.

2.   Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos tausta-aineistoa tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten, edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla on oikeus myöntää ne.

Jollei sopimuksesta muuta johdu, tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua.

3.   Myös jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle liitännäisosallistujalle on myönnettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeudet tulosaineistoon tai tausta-aineistoon samoin edellytyksin kuin osallistujalle, johon sillä on liitännäissuhde, jollei avustussopimuksessa tai konsortiosopimuksessa toisin määrätä.

4.   Edellä olevassa 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja käyttöoikeuksia koskeva pyyntö voidaan tehdä yhden vuoden kuluessa joko:

(a)

epäsuoran toimen päättymisestä; tai

(b)

kyseisen tausta-aineiston tai tulosaineiston omistajan osallistumisen päättymisestä.

Asianomaiset osallistujat voivat kuitenkin sopia muusta aikarajasta.

5.   TTK-työn suorittajalle myönnetään erikseen sovittavin oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin käyttöoikeudet tulosaineistoon tutkimustoimien jatkamista varten, jos kaikki omistajat hyväksyvät käyttöoikeuksien myöntämisen.

6.   TTK-työn suorittajien on myönnettävä ilman maksua tai ennen avustussopimuksen allekirjoittamista sovittavin oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin käyttöoikeudet tausta-aineistoon, joka tarvitaan epäsuorassa toimessa tuotetun tulosaineiston käyttöä varten.

51 artikla

Lisäsäännökset, jotka koskevat käyttöoikeuksia tieteen eturintamassa toteutettavissa tutkimustoimissa ja erityisryhmiä hyödyttävissä toimissa

1.   Saman tieteen eturintamassa toteutettavan tutkimustoimen osallistujilla on ilman maksua käyttöoikeus tulosaineistoon ja tausta-aineistoon toimien toteuttamista tai tutkimustoimien jatkamista varten.

Muuta kuin tutkimustoimien jatkamista varten myönnetyt käyttöoikeudet ovat maksuttomia, jollei avustussopimuksessa toisin määrätä.

2.   Jos toimesta hyötyvää erityisryhmää edustaa oikeussubjekti, joka osallistuu toimeen ryhmän puolesta, kyseinen oikeussubjekti voi myöntää minkä tahansa sille myönnetyn käyttöoikeuden osalta alilisenssin niille ryhmän jäsenille, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

IV LUKU

EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI

52 artikla

1.   Yhteisö voi myöntää Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen, jonka tarkoituksena on kattaa sellaisista EIP:n lainoista tai takuista aiheutuva riski, joilla tuetaan seitsemännessä puiteohjelmassa asetettujen tutkimustavoitteiden saavuttamista (riskinjakorahoitusväline).

2.   EIP:n on tällaisia lainoja tai takuita myöntäessään noudatettava oikeudenmukaisuuden, avoimuuden, puolueettomuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.

3.   Komissiolla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä riskinjakorahoitusvälineen käyttöä tiettyjä lainoja tai takuita varten; kieltäytymistä koskevat ehdot määritellään avustussopimuksessa työohjelmien mukaisesti.

V LUKU

VOIMAANTULO

53 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2006.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. VANHANEN


(1)  Lausunto annettu 5.7.2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 203, 25.8.2006, s. 1.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 30. marraskuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. joulukuuta 2006.

(4)  EYVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

(5)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1248/2006 (EUVL L 227, 19.8.2006, s. 3).

(7)  EYVL C 45, 17.2.1996, s. 5.

(8)  EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/548/EY, Euratom (EUVL L 215, 5.8.2006, s. 38).

(9)  EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.

(10)  EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.

(11)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(12)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(13)  EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67.


LIITE

OSALLISTUJIEN TAKUURAHASTO

1.

Takuurahastoa hallinnoi yhteisö, jota edustaa osallistujien puolesta toimeenpanevana elimenä toimiva komissio vakioavustussopimuksessa määritettävien ehtojen mukaisesti.

Komissio antaa takuurahaston varainhallinnan joko Euroopan investointipankin tai 14 artiklan b alakohdan mukaisesti jonkin asianmukaisen rahoituslaitoksen, jäljempänä ’tallettajapankki’, tehtäväksi. Tallettajapankki hallinnoi takuurahastoa komissiolta saamiensa ohjeiden mukaisesti.

2.

Komissio voi vähentää konsortiolle maksamastaan ensimmäisestä ennakkorahoitusmäärästä rahoitusosuuden, joka osallistujien on määrä maksaa takuurahastoon, ja maksaa sen osallistujien puolesta takuurahastoon.

3.

Jos yhteisöllä on saatavia osallistujalta, komissio voi, rajoittamatta seuraamuksia, joita voidaan määrätä maksun laiminlyöneelle osallistujalle varainhoitoasetuksen mukaisesti, joko:

(a)

määrätä tallettajapankin siirtämään saatava suoraan takuurahastosta epäsuoran toimen koordinaattorille, jos toimen toteuttaminen on kesken ja muut osallistujat päättävät toteuttaa sen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti alkuperäisiä tavoitteita noudattaen. Takuurahastosta siirrettyjen saatavien katsotaan olevan yhteisön rahoitustukea; tai

(b)

periä tosiasiallisesti kyseisen saatavan takuurahastolta, jos epäsuora toimi lopetetaan tai on jo saatettu päätökseen.

Komissio lähettää kyseiselle osallistujalle määräyksen maksaa saatava takuurahastolle. Komissio voi tehdä sitä varten perintäpäätöksen varainhoitoasetuksen mukaisesti.

4.

Takuurahastosta seitsemännen puiteohjelman aikana takaisin perityt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti ohjelmaan sidotuiksi tuloiksi.

Kun kaikki seitsemännen puiteohjelman mukaiset avustukset on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään yhteisön talousarvioon, jollei kahdeksatta puiteohjelmaa koskevista päätöksistä muuta johdu.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Neuvosto

30.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 391/19


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007—2011)

(2006/969/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

1)

Tutkimuksen ja koulutuksen alalla toteutettavat yhteiset kansalliset ja Euroopan tason toimet ovat olennaisen tärkeitä taloudellisen kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi Euroopassa.

2)

Seitsemännen puiteohjelman olisi täydennettävä EU:n muita tutkimuspoliittisia toimia, jotka ovat tarpeen Lissabonin strategian toteuttamiseksi, erityisesti koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, työllisyyttä ja ympäristöä koskevia toimia.

3)

Seitsemäs puiteohjelma rakentuu niille tuloksille, joita sitä edeltäneessä puiteohjelmassa on saavutettu pyrittäessä luomaan eurooppalaista tutkimusaluetta, ja vie niitä eteenpäin eurooppalaisen osaamistalouden ja -yhteiskunnan kehittämiseksi.

4)

Komission vihreässä kirjassa ’Energiahuoltostrategia Euroopalle’ tuodaan esille ydinvoiman käyttö keinona vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta.

5)

Komissio antoi 24 päivänä elokuuta 2005 päätelmät, jotka koskivat sellaisten yhteisön toimien täytäntöönpanon ja tulosten arviointia, jotka tällä alalla on toteutettu arviointia edeltäneiden viiden vuoden aikana, sekä päätelmiä koskevat huomautuksensa.

6)

ITER-neuvotteluja koskevien neuvotteluohjeiden muuttamisesta 26 päivänä marraskuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti seitsemännessä puiteohjelmassa toteutettavissa fuusiotutkimustoimissa keskitytään ennen kaikkea kansainvälisen lämpöydinkoereaktorin (ITER) toteuttamiseen Euroopassa osana laajempaa fuusioenergiaohjelmaa.

7)

Seitsemännen puiteohjelman toteutuksen yhteydessä voidaan perustaa Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 45—51 artiklassa tarkoitettuja yhteisyrityksiä.

8)

Seitsemännessä puiteohjelmassa tuettavissa tutkimustoimissa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset perusperiaatteet. Puiteohjelmassa on otettu ja otetaan myös jatkossa huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot.

9)

Tässä päätöksessä vahvistetaan puiteohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (3) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

10)

On tärkeää varmistaa, että seitsemännen puiteohjelman varainhoito on moitteetonta ja että puiteohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen ja helposti kaikkien osallistujien ulottuvilla.

11)

Seitsemännessä puiteohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon naisten asema tieteessä ja tutkimuksessa ja pyritään edistämään heidän aktiivista osallistumistaan tutkimukseen.

12)

Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) olisi osallistuttava asiakaslähtöisen tieteellisen ja teknologisen tuen antamiseen yhteisön politiikkojen laatimista, kehittämistä, toteuttamista ja seurantaa varten. Tässä suhteessa on hyödyllistä, että YTK toimii jatkossakin riippumattomana tieteen ja teknologian vertailukeskuksena EU:ssa sen erityisosaamiseen kuuluvilla aloilla.

13)

Eurooppalaisen tutkimustyön kansainvälisellä ja maailmanlaajuisella ulottuvuudella on suuri merkitys kaikkia osapuolia hyödyttävänä toimintana. Kaikkien maiden, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, olisi voitava osallistua seitsemänteen puiteohjelmaan, ja hankekohtaisesti myös kolmansien maiden yksiköiden ja kansainvälisten tieteellisen yhteistyön järjestöjen olisi voitava osallistua siihen, jos niiden osallistuminen on yhteisen edun mukaista.

14)

Seitsemännen puiteohjelman olisi edistettävä Euroopan unionin laajentumista antamalla ehdokasmaille tieteellistä ja teknologista tukea, jotta ne voivat panna täytäntöön yhteisön säännöstön ja integroitua eurooppalaiseen tutkimusalueeseen.

15)

Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (4), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (5) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 (6) mukaisesti.

16)

Komissio on kuullut tieteellis-teknistä komiteaa, joka on antanut lausuntonsa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Seitsemännen tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman hyväksyminen

Hyväksytään ydinalan tutkimusta ja koulutusta koskeva monivuotinen puiteohjelma, jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2011.

2 artikla

Tavoitteet

1.   Seitsemännellä puiteohjelmalla pyritään Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 1 artiklan ja 2 artiklan a alakohdan mukaisiin yleisiin tavoitteisiin ja edesautetaan samalla eurooppalaisen tutkimusalueen varaan rakentuvan osaamisyhteiskunnan aikaansaamista.

2.   Seitsemäs puiteohjelma käsittää yhteisön tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön, teknisen tiedon levittämiseen ja tulosten hyödyntämiseen liittyviä toimia sekä koulutustoimia, jotka määritetään kahdessa erityisohjelmassa.

Ensimmäinen erityisohjelma koostuu seuraavista osa-alueista:

a)

fuusioenergiatutkimus, jonka tarkoituksena on kehittää teknologiaa turvallista, kestävää, ympäristön kannalta vastuullista ja taloudellisesti elinkelpoista energialähdettä varten;

b)

ydinfissio ja säteilysuojelu, joiden osalta tavoitteena on erityisesti parantaa ydinfission sekä teollisuudessa ja lääketieteessä tapahtuvan muun säteilyn käytön turvallisuutta, resurssitehokkuutta ja kustannustehokkuutta.

Toinen erityisohjelma käsittää yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toimet ydinenergian alalla.

3.   Erityisohjelmien yleiskuvaukset sisältyvät liitteeseen I.

3 artikla

Yhteisön kokonaisrahoituksen enimmäismäärä ja ohjelmien osuudet

1.   Rahoituksen kokonaismäärä seitsemännen puiteohjelman toteuttamiseksi vuosina 2007—2011 on enintään 2 751 miljoonaa euroa. Määrä jakautuu seuraavasti (milj. euroa):

Fuusioenergiatutkimus (7)

1 947

Ydinfissio ja säteilysuojelu

287

YTK:n toimet ydinalalla

517

2.   Yksityiskohtaiset säännöt yhteisön osallistumiselle seitsemännen puiteohjelman rahoitukseen ovat liitteessä II.

4 artikla

Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen

Tämän päätöksen nojalla rahoitettavissa yhteisön toimissa sovelletaan asetusta (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96 kaikkiin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen rikkomuksiin, mukaan lukien seitsemännen puiteohjelman perusteella asetetun sopimusvelvoitteen rikkomukset, jotka johtuvat taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joiden tuloksena on tai voisi olla perusteettoman menon takia aiheutuva vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai unionin vastuulla oleville talousarvioille.

5 artikla

Eettiset perusperiaatteet

Kaikessa seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita.

6 artikla

Seuranta, arviointi ja uudelleentarkastelu

1.   Komissio seuraa jatkuvasti ja järjestelmällisesti seitsemännen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanoa ja raportoi säännöllisesti tämän seurannan tuloksista sekä levittää niistä tietoa.

2.   Komissio tekee viimeistään vuonna 2010 ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella seitsemännestä puiteohjelmasta ja sen erityisohjelmista konkreettisten tulosten perusteella väliarvioinnin, jonka perustana käytetään kuudennen puiteohjelman jälkikäteisarviointia. Arvioinnissa tarkastellaan käynnissä olevan tutkimustoiminnan laatua, täytäntöönpanon ja hallinnoinnin laadukkuutta sekä edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

3.   Seitsemännen puiteohjelman päättymisen jälkeen komissio teettää ohjelman perusteluja, toteutusta ja saavutuksia koskevan ulkopuolisen arvioinnin, jonka suorittavat riippumattomat asiantuntijat.

Komissio toimittaa arvioinnin päätelmät ja niitä koskevat omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-E. ENESTAM


(1)  Lausunto annettu 15. kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 65, 17.3.2006, s. 9.

(3)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(4)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(5)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(6)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 8.

(7)  Fuusioenergiatutkimukseen osoitetusta määrästä varataan enintään 900 miljoonaa euroa liitteessä I lueteltuihin muihin kuin ITERin rakentamiseen liittyviin toimiin.


LIITE I

TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET, AIHEALUEET JA TOIMET

JOHDANTO

Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemäs ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen koostuu fuusioenergiatutkimukseen sekä ydinfissioon ja säteilysuojeluun liittyvistä ”välillisistä” toimista ja toinen YTK:n ”suorasta” tutkimustoiminnasta.

I.A.   FUUSIOENERGIATUTKIMUS

Tavoite

Tavoitteena on ITER-hankkeen tietoperustan kehittäminen ja hankkeen toteuttaminen merkittävänä askeleena kohti prototyyppireaktorien luomista turvallisia, kestäviä, ympäristön kannalta vastuullisia ja taloudellisesti elinkelpoisia voimalaitoksia varten.

Lähtökohdat

Euroopan energiahuollossa on vakavia puutteita niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin aikavälillä tarkasteltuna. Erityisesti tarvitaan toimenpiteitä, joilla vastataan energiansaannin varmuuteen, ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyviin haasteisiin sekä varmistetaan samalla, ettei tuleva talouskasvu vaarannu.

Niiden toimien lisäksi, joita EU toteuttaa uusiutuvien energialähteiden tutkimuksen alalla, fuusioenergia voi muutaman vuosikymmenen kuluttua olla merkittävä osatekijä EU:n kestävän ja varman energiansaannin turvaamisessa, kun markkinoille saadaan kaupallisia fuusioreaktoreita. Sen onnistunut kehittäminen loisi turvallisen, kestävän ja ympäristöä säästävän energialähteen. Eurooppalainen fuusiotutkimus käsittää kaikki fuusioenergiaan liittyvät toimet jäsenvaltioissa ja assosioituneissa kolmansissa maissa, ja sen pitkän aikavälin tavoitteena on saada yhdessä aikaan noin 30–35 vuodessa, teknologian ja tieteen kehitys huomioon ottaen, prototyyppireaktoreita edellä mainitut vaatimukset täyttäviä ja taloudellisesti elinkelpoisia voimalaitoksia varten.

Pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi noudatetaan strategiaa, jonka ensimmäisenä päätavoitteena on ITERin rakentaminen (ITER on mittava koelaitos, jolla demonstroidaan fuusioenergian tieteellistä ja teknistä toteutettavuutta). Tämän jälkeen on määrä rakentaa demonstraatiofuusiovoimalaitos DEMO. Strategiaan liittyy dynaaminen ohjelma, jolla tuetaan ITERiä koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä ja jossa kehitetään DEMOssa tarvittavia fuusiomateriaaleja, -teknologiaa ja -fysiikkaa. Ohjelmaan osallistuvat Euroopan teollisuus, fuusioassosiaatiot ja kolmannet maat, erityisesti ITER-sopimuksen sopimuspuolet.

Toimet

1.   ITERin toteuttaminen

Tähän sisältyvät toimet, jotka liittyvät ITERin yhteiseen toteuttamiseen (kansainvälisenä tutkimusinfrastruktuurina), erityisesti sijoituspaikan valmistelu, ITER-organisaation ja ITERistä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen perustaminen, johdon ja henkilöstön valinta, yleinen tekninen ja hallinnollinen tuki, laitteiden ja laitosten rakentaminen ja hankkeen tukeminen rakentamisvaiheen aikana.

2.   ITERin toimintaa valmistelevat T&K-toimet

Kohdennetussa fysiikka- ja teknologiaohjelmassa hyödynnetään asiaan liittyviä fuusio-ohjelman laitoksia ja resursseja eli JETiä ja muita olemassa olevia, tulevia tai rakenteilla olevia magneettiseen koossapitoon perustuvia laitteistoja (tokamakeja, stellaraattoreita ja kääntökenttäpinteitä (RFP)). Ohjelmassa arvioidaan ITERin keskeisiä teknologioita, valitaan ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistellaan ITERin toimintaa kokeellisilla ja teoreettisilla toimilla.

3.   DEMOa valmistelevat teknologiatoimet

Tähän sisältyvät fuusiomateriaalien ja keskeisten fuusioteknologioiden, muun muassa vaipparakenteiden, voimakas kehittäminen sekä erityisen hankeryhmän perustaminen valmistelemaan kansainvälisen fuusiomateriaalien säteilytyslaitoksen (International Fusion Materials Irradiation Facility, IFMIF) rakentamista DEMOssa käytettävien materiaalien kvalifiointia varten. Toimiin sisältyvät myös materiaalien säteilytystestaus ja -mallintaminen, DEMOn rakennekonseptia koskevat tutkimukset sekä fuusioenergian turvallisuus-, ympäristö- ja sosioekonomisia näkökohtia koskevat tutkimukset.

4.   Pidemmän aikavälin T&K-toimet

Toimiin sisältyvät sellaisten magneettisen koossapidon ratkaisujen parannettujen mallien kehittäminen, joista voi olla hyötyä fuusiovoimalaitoksissa (toimissa keskitytään W7–X-stellaraattorin rakennustöiden loppuunsaattamiseen), fuusioplasmojen käyttäytymisen syvälliseen ymmärtämiseen tähtäävä teoreettinen työ ja mallintaminen sekä inertiaalikoossapitoa koskevien jäsenvaltioiden siviilitutkimustoimien koordinointi yhteydenpitotoimien avulla.

5.   Henkilöstövoimavarat ja koulutus

Tähän sisältyvät toimet, joissa otetaan huomioon ITERin välittömät ja keskipitkän aikavälin tarpeet ja fuusioteknologian tuleva kehittäminen ja joiden avulla pyritään varmistamaan, että saatavilla on riittävästi osaavaa, korkeasti koulutettua ja kokenutta henkilöstöä erityisesti fuusiofysiikan ja -tekniikan alalla.

6.   Infrastruktuurit

Rakennettava kansainvälinen fuusioenergiatutkimuslaitos ITER on osa uusia tutkimusinfrastruktuureita, joilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus.

7.   Teknologiansiirtoprosessit

ITER edellyttää uusia ja entistä joustavampia organisaatiorakenteita, jotta sen synnyttämän innovointi- ja teknologiaprosessin tulokset saadaan siirretyksi nopeasti teollisuuden käyttöön ja jotta Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen asettamiin haasteisiin voidaan vastata.

I.B.   YDINFISSIO JA SÄTEILYSUOJELU

Tavoite

Tavoitteena on luoda vankka tieteellinen ja tekninen perusta, jonka avulla voidaan nopeuttaa pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen turvalliseen huoltoon liittyvää käytännön kehitystyötä, parantaa erityisesti ydinenergian turvallisuutta, resurssitehokkuutta ja kustannustehokkuutta ja luoda luotettava ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä järjestelmä ihmisen ja ympäristön suojelemiseksi ionisoivan säteilyn vaikutuksilta.

Lähtökohdat

Ydinvoimalla tuotetaan tällä hetkellä kolmasosa kaikesta EU:ssa kulutetusta sähköstä, ja ydinvoima on merkittävin perussähkön lähde. Koska ydinvoimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä, ydinvoima on yhtenä tärkeänä tekijänä mukana pohdittaessa keinoja, joilla voidaan torjua ilmastonmuutosta ja vähentää Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta. Koko Euroopan ydinalalle on ominaista uusimman huipputeknologian käyttö, ja ala tarjoaa korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja useille sadoille tuhansille ihmisille. Tulevaisuuden kehittyneempi ydinteknologia voisi tarjota mahdollisuuksia parantaa merkittävästi tehokkuutta ja luonnonvarojen käyttöä, varmistaen samalla entistä korkeammat turvastandardit ja pienemmän jätemäärän tuottamisen kuin nykyisillä ratkaisuilla.

Tämän energialähteen käytön jatkamiseen EU:ssa liittyy kuitenkin merkittäviä kysymyksiä, jotka vaativat huomiota. Lisäponnisteluja tarvitaan, jotta yhteisön ydinturvallisuus säilyisi entiseen tapaan erinomaisena. Säteilysuojelun parantaminen on myös edelleen yksi painopisteistä. Keskeisiä kysymyksiä ovat reaktoreiden toimintaturvallisuus ja pitkäikäisen jätteen käsittely. Molemmat kysymykset ovat jatkuvan teknisen työn kohteena, mutta asiaa on tarkasteltava myös poliittisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kaikessa säteilyn käytössä niin teollisuudessa kuin lääketieteessäkin kantavana periaatteena on ihmisten ja ympäristön suojelu. Kaikille jäljempänä selostettaville aihealueille onkin ominaista se, että ensisijaisena päämääränä on varmistaa korkea turvallisuustaso. Toisaalta koko ydintutkimuksen ja -tekniikan alalla on olemassa selkeästi havaittavissa olevia tarpeita, jotka liittyvät tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksiin ja asiantuntemuksen saatavuuteen. Lisäksi yksittäisiä tekniikan osa-alueita yhdistävät toisiinsa keskeiset monialaiset aiheet, kuten ydinpolttoainekierto, aktinidikemia, riskianalyysi ja turvallisuusarviointi, sekä yhteiskunnalliset ja hallintoon liittyvät kysymykset.

Tutkimusta tarvitaan myös uusien tieteellisten ja teknologisten mahdollisuuksien kartoittamiseksi ja puiteohjelman aikana esiin nouseviin uusiin politiikan tarpeisiin vastaamiseksi joustavalla tavalla.

Toimet

1.   Radioaktiivisen jätteen huolto

Toteutukseen keskittyvä tutkimus- ja kehitystyö, jonka kohteena ovat kaikki keskeiset jäljellä olevat näkökohdat, jotka liittyvät on käytetyn polttoaineen ja pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen loppusijoittamiseen maaperään, ja tarpeen mukaan teknologioiden ja turvallisuuden demonstrointi, sekä perustan luominen yhteisen eurooppalaisen näkemyksen muodostamiselle jätehuoltoon ja jätteen loppusijoitukseen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä. Partitiota ja transmutointia ja/tai muita loppusijoitettavan jätteen määrän ja/tai vaarallisuuden vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja koskeva tutkimus.

2.   Reaktorijärjestelmät

Tutkimus, jolla tuetaan kaikkien olennaisten nykyisten reaktorijärjestelmätyyppien turvallisen käytön jatkamista (polttoainekiertoon liittyvät laitokset mukaan luettuna) ottaen huomioon uudet haasteet kuten käyttöiän pidentäminen ja uusien kehittyneiden turvallisuusarviointimenetelmien kehittäminen (joka käsittää sekä teknisen että inhimillisen näkökulman), myös vakavien onnettomuuksien varalta, sekä tutkimus, jossa arvioidaan tulevien reaktorijärjestelmien käyttömahdollisuuksia ja turvallisuus- ja jätehuoltonäkökohtia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, tavoitteena EU:ssa jo saavutetun korkean turvallisuustason säilyttäminen ja radioaktiivisen jätteen pitkän aikavälin huollon merkittävä parantaminen.

3.   Säteilysuojelu

Lääketieteellistä käyttöä ja onnettomuuksien hallintaa koskeva tutkimus, jossa käsitellään erityisesti pienten annosten aiheuttamia riskejä ja jonka tarkoituksena on luoda tieteellinen pohja luotettavalle, tasapuoliselle ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävälle suojelujärjestelmälle, joka ei tarpeettomasti rajoita säteilyn hyödyllistä ja laaja-alaista käyttöä lääketieteessä ja teollisuudessa. Tutkimus, jolla pyritään minimoimaan sellaisten terroritekojen vaikutukset, joissa käytetään ydin- ja säteilyaineita, sekä ydinaineiden päätyminen muuhun kuin niiden ilmoitettuun käyttötarkoitukseen.

4.   Infrastruktuurit

Tuetaan mahdollisuuksia käyttää erilaisia tutkimusinfrastruktuureja, kuten materiaalitestaukseen tarkoitettuja laitoksia, maanalaisia tutkimuslaboratorioita sekä radiobiologian tutkimuslaitteistoja ja kudospankkeja, jotka ovat välttämättömiä teknisten saavutusten, innovaatioiden ja turvallisuuden korkean tason säilyttämiseksi Euroopan ydinalalla. Lisäksi tuetaan näiden infrastruktuurien keskinäistä yhteistyötä.

5.   Henkilöstövoimavarat, liikkuvuus ja koulutus

Tuetaan tieteellisen osaamisen ja inhimillisten valmiuksien säilyttämistä ja kehittämistä (esimerkiksi yhteisten koulutustoimien avulla), jotta voidaan taata sopivan pätevyyden omaavien tutkijoiden, insinöörien ja työntekijöiden saatavuus ydinalalla pitkällä aikavälillä.

II   YHTEISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (YTK) TOIMET YDINALALLA

Tavoite

Tavoitteena on sellaisen asiakaslähtöisen tieteellisen ja teknisen tuen antaminen yhteisön poliittiselle päätöksentekoprosessille ydinalalla, jonka avulla voidaan varmistaa tuki nykyisten politiikkojen toteutukselle ja seurannalle ja vastata joustavasti uusiin politiikan haasteisiin.

Lähtökohdat

YTK tukee Euroopan energiahuoltostrategian tavoitteita ja erityisesti sitä, että Kioton pöytäkirjan tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Yhteisöllä on monilla ydinteknologian osa-aloilla tunnustettua osaamista, joka perustuu alalla aiemmin saavutetun menestyksen muodostamalle vankalle pohjalle. YTK:n hyödyllisyys yhteisön politiikkojen tukijana ja ydinalan tutkimuksen uusien suuntauksien myötävaikuttajana perustuu sen tieteelliseen asiantuntemukseen ja kiinteisiin yhteyksiin kansainväliseen tiedeyhteisöön sekä yhteistyöhön muiden tutkimuskeskusten kanssa ja osaamisen levittämiseen. YTK:lla on pätevä henkilöstö ja alan uusinta kehitystä edustavat laitteistot, joiden avulla se voi tehdä tunnustettua tieteellistä ja teknistä työtä, jotta eurooppalainen tutkimus säilyttäisi asemansa alan eturintamassa tieteellisen ja teknisen työnsä laadun kautta. YTK tukee yhteisön pyrkimystä ylläpitää perusosaamista ja asiantuntemusta tulevaisuutta varten tarjoamalla muille tutkijoille mahdollisuuksia käyttää YTK:n infrastruktuureja sekä kouluttamalla nuoria tutkijoita ja edistämällä heidän liikkuvuuttaan, pitäen näin yllä ydinalan osaamista Euroopassa. Uusia tarpeita on ilmennyt etenkin ulkosuhteisiin ja turvallisuuteen liittyvillä politiikan aloilla. Näissä tapauksissa tarvitaan YTK:n omia varmennettuja tietoja, analyysejä ja järjestelmiä, joita ei aina ole saatavilla markkinoilta.

YTK:n ydinalan toimilla pyritään tyydyttämään T&K-vaatimukset sekä komission että jäsenvaltioiden tukemiseksi. Tämän ohjelman tavoitteena on kehittää ja koota osaamista ja tarjota aineksia keskusteluun, jota käydään ydinenergian tuotannosta ja sen turvallisuudesta ja luotettavuudesta, kestävyydestä ja valvonnasta, sen aiheuttamista uhista sekä siihen liittyvistä haasteista, mukaan lukien innovatiivisten ja uusien järjestelmien arviointi.

Toimet

YTK:n toimissa keskitytään seuraaviin aiheisiin:

1)

Ydinjätehuolto ja ympäristövaikutukset, joiden osalta tavoitteena on ymmärtää ydinpolttoaineprosesseja energian tuotannosta jätteen loppusijoitukseen ja kehittää toimivia ratkaisuja korkea-aktiivisen jätteen huoltoon kahden päävaihtoehdon pohjalta (suora loppusijoitus tai partitio ja transmutaatio). Erityisesti kehitetään toimia, joilla voidaan lisätä tietämystä ja parantaa pitkäikäisen jätteen prosessointia tai käsittelyä sekä tehostaa aktinideja koskevaa perustutkimusta.

2)

Ydinturvallisuus, jonka osalta tavoitteena on tehdä tutkimusta, joka koskee nykyisin käytössä olevia ja uudenlaisia polttoainekiertoja, länsimaisten ja venäläisten reaktorityyppien reaktoriturvallisuutta sekä uusia reaktoriratkaisuja. Lisäksi YTK edistää ja koordinoi Euroopan osallistumista neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevään kansainväliseen tutkimus- ja kehitysfoorumiin (Generation IV International Forum), jossa ovat mukana maailman parhaat tutkimusorganisaatiot. YTK toimii tällä osa-alueella tutkimuksen integroijana ja huolehtii siitä, että Eurooppa osallistuu GIF-foorumiin laadukkaalla panoksella. YTK toimii yksinomaan aloilla, joilla voidaan parantaa innovatiivisten polttoainekiertojen turvallisuus- ja materiaalivalvontanäkökohtia ja erityisesti uusien polttoaineiden karakterisointia, testausta ja analysointia, sekä järjestelmien turvallisuus- ja laatutavoitteiden, turvallisuusvaatimusten ja kehittyneiden arviointimenetelmien kehittämistä.

3)

Ydinmateriaalivalvonta, jonka osalta tavoitteena on tukea yhteisön sitoumusten noudattamista, erityisesti polttoainekiertoon liittyvien laitosten valvontaa keskittyen polttoainekierron loppupäähän, ja ympäristön radioaktiivisuuden seurantaa, lisäpöytäkirjan ja integroidun ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanoa sekä toimia, joilla pyritään estämään ydinmateriaalien ja radioaktiivisten aineiden päätyminen laittoman kaupan kautta muuhun kuin niiden ilmoitettuun käyttötarkoitukseen.

Lisäksi YTK edistää tosiasioihin perustuvaa keskustelua ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa, jotka koskevat Euroopan energiantarpeen tyydyttämiseksi tarvittavaa energiayhdistelmää (mukaan lukien uusiutuvat energianlähteet ja ydinvoima).


LIITE II

RAHOITUSJÄRJESTELYT

Seitsemännen puiteohjelman toteuttamista varten vahvistettujen osallistumissääntöjen mukaisesti yhteisö tukee erilaisin rahoitusjärjestelyin erityisohjelmissa määriteltyjä tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyviä toimia, mukaan lukien demonstrointitoimet. Järjestelyjä käytetään joko yksin tai yhdistelminä erilaisten seitsemännessä puiteohjelmassa toteutettavien toimien rahoittamiseen.

1.   FUUSIOENERGIAN RAHOITUSJÄRJESTELYT

Fuusioenergian tutkimuksen alalla toimien erityisluonne edellyttää erityisjärjestelyjä. Rahoitustukea annetaan toimille, jotka toteutetaan seuraavissa yhteyksissä määriteltyjen menettelyjen mukaisesti:

1.1

Komission ja jäsenvaltioiden tai täysin assosioituneiden kolmansien maiden taikka jäsenvaltioissa tai täysin assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien yksiköiden väliset assosiaatiosopimukset, joissa määrätään yhteisön fuusioenergiaa koskevan tutkimusohjelman osan toteuttamisesta Euratomin perustamissopimuksen 10 artiklan mukaisesti;

1.2

Euroopan fuusiokehityssopimus (EFDA), joka on komission ja jäsenvaltioissa ja assosioituneissa kolmansissa maissa sijaitsevien tai niiden puolesta toimivien organisaatioiden välillä tehty monenvälinen sopimus, jossa luodaan puitteet muun muassa assosioituneiden organisaatioiden ja teollisuuden fuusioteknologiaa koskevalle lisätutkimukselle, JET-laitteiden käytölle ja Euroopan osallistumiselle kansainväliseen yhteistyöhön;

1.3

Euratomin perustamissopimuksen 45–51 artiklaan perustuva ITERistä vastaava eurooppalainen yhteisyritys;

1.4

Euratomin ja kolmansien maiden väliset kansainväliset sopimukset, jotka kattavat fuusioenergian tutkimuksen ja kehittämisen alalla toteutettavat toimet, erityisesti ITER-sopimus;

1.5

Muut yhteisön ja assosioituneiden organisaatioiden väliset monenväliset sopimukset, erityisesti henkilöstön liikkuvuutta koskeva sopimus;

1.6

Yhteisrahoitteiset toimet, joilla edistetään fuusioenergian tutkimusta elimissä, jotka sijaitsevat jäsenvaltioissa tai sellaisissa seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa, joiden kanssa ei ole tehty assosiaatiosopimusta.

Edellä mainittujen toimien lisäksi voidaan toteuttaa tutkijavoimavarojen, koulutusapurahojen ja integroitujen infrastruktuurialoitteiden edistämiseen ja kehittämiseen liittyviä toimia sekä erityisiä tukitoimia, joiden tarkoituksena on erityisesti fuusioenergian tutkimuksen koordinointi, näitä toimia tukevien selvitysten tekeminen sekä julkaisujen, tiedonvaihdon ja koulutuksen tukeminen teknologian siirron edistämiseksi.

2.   MUIDEN OSA-ALUEIDEN RAHOITUSJÄRJESTELYT

Seitsemännen puiteohjelman muuta kuin fuusioenergiaa koskevia toimia rahoitetaan erilaisilla rahoitusjärjestelyillä. Järjestelyjä käytetään joko yksin tai yhdistelminä erilaisten seitsemännessä puiteohjelmassa toteutettavien toimien rahoittamiseen.

Erityisohjelmia koskevissa päätöksissä, työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä mainitaan tarpeen mukaan:

eri toimien rahoituksessa käytetty järjestely (käytetyt järjestelyt),

osallistujat (esim. tutkimuslaitokset, korkeakoulut, teollisuus, viranomaiset), joille voidaan myöntää rahoitusta,

toimet (tutkimus, kehittäminen, demonstrointi, koulutus, tulosten levittäminen, tietämyksen siirtäminen ja muut asiaan liittyvät toimet), jotka voidaan rahoittaa kullakin järjestelyllä.

Jos erilaisten rahoitusjärjestelyn käyttäminen on mahdollista, työohjelmissa voidaan tarkentaa, mitä rahoitusjärjestelyä käytetään sitä aihetta varten, josta ehdotuksia pyydetään.

Rahoitusjärjestelyt ovat seuraavat:

a)

Pääasiassa ehdotuspyyntöjen pohjalta toteutettavien toimien tukeminen:

1.

Yhteistyöhankkeet

Tukea annetaan konsortioiden toteuttamille tutkimushankkeille, joissa on osallistujia eri maista. Tutkimushankkeiden tavoitteena tulee olla uuden osaamisen tai teknologian tai uusien tuotteiden tai yhteisten tutkimusresurssien kehittäminen. Hankkeiden koko, laajuus ja organisointi voivat vaihdella aloittain ja aiheittain. Hankkeet voivat vaihdella pienistä tai keskisuurista kohdennetuista tutkimustoimista suurempiin integroiviin hankkeisiin, joissa kootaan huomattava määrä resursseja määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi.

2.

Huippuosaamisen verkostot

Tukea annetaan yhteisille tutkimusohjelmille, joiden toteuttamisesta vastaavat useat tutkimusorganisaatiot, jotka yhdistävät toimintojaan tietyllä alalla. Tutkimusryhmät toteuttavat ohjelmat pitkäaikaisena yhteistyönä. Näiden yhteisten tutkimusohjelmien toteuttaminen edellyttää virallista sitoumusta tutkimusorganisaatioilta, jotka yhdistävät osan voimavaroistaan ja toiminnoistaan.

3.

Koordinointi- ja tukitoimet

Tukea annetaan toimille, joiden tarkoituksena on koordinoida tai tukea tutkimusta (verkottuminen, tutkijavaihto, selvitykset, konferenssit jne.). Näitä toimia voidaan toteuttaa myös muilla tavoin kuin ehdotuspyynnöillä.

4.

Tutkijavoimavarojen ja liikkuvuuden edistämis- ja kehittämistoimet

Tutkijoiden koulutuksen ja urakehityksen tukeminen.

b)

Tukeakseen komission ehdotuksesta neuvoston päätösten perusteella toteutettavia toimia, yhteisö antaa rahoitustukea monirahoitteisille suuren mittakaavan aloitteille seuraavissa muodoissa:

rahoitus yhteisyritysten toteuttamiseen Euratomin perustamissopimuksen 45–51 artiklassa esitettyjen menettelyjen ja säännösten mukaisesti;

rahoitus Euroopan etua palvelevien uusien infrastruktuurien kehittämiseen.

Yhteisö toteuttaa rahoitusjärjestelyt yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevista säännöistä annettavan asetuksen säännöksiä, asiaan liittyviä valtiontukea koskevia asiakirjoja, erityisesti tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön puitteita, sekä alalla sovellettavia kansainvälisiä sääntöjä noudattaen. Näiden kansainvälisten puitteiden mukaisesti yhteisön rahoituksen määrää ja muotoa on voitava mukauttaa tapauskohtaisesti ja erityisesti silloin, kun rahoitusta on mahdollista saada muista julkisista lähteistä, mukaan lukien muut yhteisön rahoituslähteet, kuten Euroopan investointipankki.

Jos epäsuorassa toimessa on osallistujia kehityksessä jälkeenjääneiltä alueilta (lähentymisalueilta (1) ja syrjäisimmiltä alueilta), rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

3.   SUORAT TOIMET — YHTEINEN TUTKIMUSKESKUS

Yhteisö toteuttaa YTK:n täytäntöön panemia toimia, joista käytetään nimitystä ’suorat toimet’.


(1)  Lähentymisalueet ovat alueita, jotka määritellään 11. heinäkuuta 2006 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 5. Niihin lukeutuvat rakennerahastorahoitukseen oikeutetut lähentymistavoitealueet sekä koheesiorahastorahoitukseen oikeutetut alueet.