NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1870/2006,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan yhteisön ja Kazakstanin tasavallan välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 56 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tätä asetusta sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana Kazakstanin tasavallasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvaan tuontiin.

2.   Terästuotteet luokitellaan liitteen I mukaisiin tuoteryhmiin.

3.   Liitteessä I lueteltujen tuotteiden luokittelu perustuu neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (3) käyttöön otettuun yhdistettyyn nimikkeistöön (CN).

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

2 artikla

1.   Kazakstanin tasavallasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Kazakstanin tasavallasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää liitteessä II säädetyn alkuperätodistuksen ja jäsenvaltioiden viranomaisten 4 artiklan säännösten mukaisesti myöntämän tuontilisenssin esittämistä.

2.   Sen varmistamiseksi, että määrät, joille tuontilisenssit myönnetään, eivät minään ajankohtana ylitä kullekin tuoteryhmälle asetettuja määrällisiä kokonaisrajoituksia, liitteessä IV luetellut toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tuontilisenssejä vasta saatuaan komissiolta vahvistuksen siitä, että määriä voidaan edelleen lukea määrällisiin rajoituksiin terästuotteiden sen asianomaisen tuoteryhmän ja toimittajamaan osalta, joista yksi tai useampi tuoja on jättänyt hakemuksen kyseisille viranomaisille.

3.   Sallittu tuonti luetaan liitteessä V vahvistettuihin asianmukaisiin määrällisiin rajoituksiin. Tuotteiden lähetyksen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona ne on lastattu viennin suorittavaan kuljetusvälineeseen.

3 artikla

1.   Liitteessä V tarkoitettuja määrällisiä rajoituksia ei sovelleta vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettyihin tuotteisiin eikä tuotteisiin, jotka on tuotu tullivarastointimenettelyssä, väliaikaisen tuonnin menettelyssä tai sisäisessä jalostusmenettelyssä (suspensiojärjestelmässä).

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet luovutetaan lopulta vapaaseen liikkeeseen joko muuttumattomassa tilassa taikka käsittelyn tai jalostuksen jälkeen, sovelletaan 2 artiklan 2 kohtaa, ja tällä tavoin vapaaseen liikkeeseen luovutetut tuotteet luetaan liitteessä V vahvistettuihin asianmukaisiin määrällisiin rajoituksiin.

4 artikla

1.   Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa on liitteessä IV lueteltujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ennen tuontilisenssien myöntämistä ilmoitettava komissiolle vastaanottamiensa niiden tuontilisenssihakemusten määrät, joiden tueksi on liitetty alkuperäiset vientilisenssit. Tämän jälkeen komissio ilmoittaa, ovatko haetut määrät käytettävissä tuontia varten, siinä aikajärjestyksessä, jossa jäsenvaltioiden ilmoitukset vastaanotetaan (ns. aikaprioriteettiperiaatteella).

2.   Komissiolle toimitettuihin ilmoituksiin sisältyvät hakemukset ovat päteviä, jos niissä todetaan selvästi jokaisessa tapauksessa viejämaa, tuotekoodi, tuotavat määrät, vientilisenssin numero, kiintiövuosi ja jäsenvaltio, jossa tuotteet on tarkoitus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen.

3.   Komissio vahvistaa mahdollisuuksien mukaan viranomaisille hakemuksiin merkityn täydellisen määrän, joka on ilmoitettu kunkin tuoteryhmän osalta.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat asiasta viipymättä komissiolle sen jälkeen, kun näille on ilmoitettu määristä, jotka on jätetty käyttämättä tuontilisenssin voimassaoloaikana. Kyseiset käyttämättömät määrät siirretään kussakin tuoteryhmässä ilman eri toimenpiteitä yhteisön yhteenlasketun määrällisen rajoituksen jäljelle jääneisiin määriin.

5.   Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava sähköisesti tätä varten perustetussa integroidussa verkossa, jollei pakottavista teknisistä syistä ole välttämätöntä käyttää väliaikaisesti muuta toimitustapaa.

6.   Tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat myönnetään 12–16 artiklan mukaisesti.

7.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle jo annettujen tuontilisenssien tai vastaavien asiakirjojen mitätöimisestä, jos Kazakstanin tasavallan toimivaltaiset viranomaiset ovat peruuttaneet tai mitätöineet vastaavat vientilisenssit. Jos Kazakstanin tasavallan toimivaltaiset viranomaiset kuitenkin ovat ilmoittaneet komissiolle tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vientilisenssin mitätöimisestä tai peruuttamisesta sen jälkeen, kun kyseiset tuotteet on jo tuotu yhteisöön, kyseiset määrät luetaan liitteessä V vahvistettuihin asianmukaisiin määrällisiin rajoituksiin.

5 artikla

1.   Jos komissiolla on tiedossa, että liitteessä I luetellut Kazakstanin tasavallasta peräisin olevat tuotteet on lastattu kuljetusvälineestä toiseen, niiden reittiä on muutettu tai ne on muulla tavalla tuotu yhteisöön kiertämällä 2 artiklan mukaisia määrällisiä rajoituksia ja että on olemassa tarve tehdä välttämättömät tarkistukset, komissio pyytää neuvottelujen aloittamista, jotta päästäisiin sopimukseen määrällisiin rajoituksiin tehtävistä tarkistuksista.

2.   Siihen asti kun 1 kohdassa tarkoitetut neuvottelut ovat johtaneet tulokseen ja jos on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio voi pyytää Kazakstanin tasavaltaa toteuttamaan välttämättömät varotoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten neuvottelujen perusteella sovitut määrällisiä rajoituksia koskevat tarkistukset voidaan toteuttaa.

3.   Jos yhteisö ja Kazakstanin tasavalta eivät pääse tyydyttävään ratkaisuun ja jos komissio toteaa, että on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio vähentää määrällisistä rajoituksista vastaavan määrän tuotteita, jotka ovat peräisin Kazakstanin tasavallasta.

6 artikla

1.   Vientilisenssiä (joka on Kazakstanin toimivaltaisten viranomaisten myöntämä) edellytetään liitteessä V vahvistettujen määrällisten rajoitusten alaisten terästuotteiden kaikilta lähetyksiltä mainittuihin rajoituksiin asti.

2.   Tuojan on esitettävä vientilisenssin alkuperäiskappale 12 artiklassa tarkoitetun tuontilisenssin myöntämistä varten.

7 artikla

1.   Määrällisiä rajoituksia varten tarvittavan vientilisenssin on oltava liitteessä II esitetyn mallin mukainen ja siinä on muun muassa vahvistettava, että kyseisten tavaroiden määrä on luettu asianomaiselle tuoteryhmälle vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen.

2.   Kukin vientilisenssi voi koskea ainoastaan yhtä liitteessä I mainittua tuoteryhmää.

8 artikla

Vienti luetaan liitteessä V vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin, ja vientilähetykset suoritetaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

9 artikla

1.   Edellä olevassa 6 artiklassa tarkoitetussa vientilisenssissä voi olla lisäkappaleita, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi. Vientilisenssi ja sen jäljennökset sekä alkuperätodistus ja sen jäljennökset on laadittava englannin kielellä.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat täytetään käsin, tiedot on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

3.   Vientilisenssien tai vastaavien asiakirjojen on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä. Paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä hiokkeetonta kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 grammaa neliömetriltä. Jokaisessa osassa on oltava painettu aaltomainen taustakuvio, mikä tekee mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen silmin havaittavaksi.

4.   Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ainoastaan alkuperäiskappaleen tämän asetuksen säännösten mukaista tuontia varten päteväksi.

5.   Kussakin vientilisenssissä tai vastaavassa asiakirjassa on oltava yhdenmukainen painettu tai muulla tavoin merkitty sarjanumero, jolla asiakirja voidaan yksilöidä.

6.   Tämän sarjanumeron on muodostuttava seuraavista osista:

10 artikla

Vientilisenssi voidaan myöntää siinä tarkoitettujen tuotteiden lastaamisen jälkeen. Tällöin siinä on oltava maininta ”issued retrospectively” (myönnetty jälkikäteen).

11 artikla

Jos vientilisenssi varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää asiakirjan antaneelta toimivaltaiselta viranomaiselta kaksoiskappaleen, joka laaditaan tämän hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

Kyseisen lisenssin tällä tavoin annetussa kaksoiskappaleessa on oltava merkintä ”duplicate” (kaksoiskappale). Siinä on oltava sama päiväys kuin alkuperäisessä lisenssissä.

12 artikla

1.   Jos komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti, että haettu määrä voidaan lukea kyseessä olevaan määrälliseen rajoitukseen, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tuontilisenssi enintään viiden työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona tuoja on esittänyt vastaavan vientilisenssin alkuperäiskappaleen. Kyseisen esittämisen on tapahduttava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta lisenssin mukaisten tavaroiden lähetysvuotta seuraavana vuonna. Minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit riippumatta siitä, mikä jäsenvaltio on ilmoitettu määräpaikaksi vientilisenssissä edellyttäen, että komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti sen, että haettu määrä voidaan lukea kyseiseen määrälliseen rajoitukseen.

2.   Tuontilisenssit ovat voimassa neljä kuukautta niiden myöntämisestä. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat jatkaa voimassaoloaikaa tuojan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä enintään neljällä kuukaudella.

3.   Tuontilisenssit on laadittava liitteessä III esitetyssä muodossa, ja ne ovat voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella.

4.   Tuojan esittämässä tuontilisenssiä koskevassa ilmoituksessa tai hakemuksessa on oltava:

5.   Tuojat eivät ole velvollisia tuomaan tuontilisenssin mukaista kokonaismäärää yhtenä lähetyksenä.

13 artikla

Jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämien tuontilisenssien voimassaolo riippuu toimivaltaisten Kazakstanin tasavallan viranomaisten myöntämien vientilisenssien, joiden perusteella tuontilisenssit on myönnetty, voimassaoloajasta ja niissä mainituista määristä.

14 artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti syrjimättä mitään yhteisön tuojaa riippumatta siitä, missä tämän sijoittautumispaikka on yhteisössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden voimassa olevien sääntöjen mukaisten edellytysten noudattamista.

15 artikla

1.   Jos komissio toteaa, että Kazakstanin tasavallan tietyn tuoteryhmän osalta myöntämien vientilisenssien mukaiset kokonaismäärät ylittävät kyseiselle tuoteryhmälle vahvistetun määrällisen rajoituksen, jäsenvaltioiden toimivaltaisille lisenssiviranomaisille on ilmoitettava tästä viipymättä, jotta tuontilisenssien myöntäminen voidaan keskeyttää. Tässä tapauksessa komissio aloittaa neuvottelut viipymättä.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät myöntämästä tuontilisenssejä Kazakstanin tasavallasta peräisin oleville tuotteille, joilla ei ole 6–11 artiklan säännösten mukaisesti myönnettyjä vientilisenssejä.

16 artikla

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 12 artiklassa tarkoitettujen tuontilisenssien myöntämiseen liitteessä III esitetyn tuontilisenssin mallin mukaisia lomakkeita.

2.   Tuontilisenssilomakkeet ja niiden otteet on laadittava kahtena kappaleena, joista yhdessä kappaleessa, joka annetaan hakijalle, on maininta ”Holder's copy” (lisenssinhaltijan kappale) ja numero 1 ja joista toisessa, joka jää lisenssin myöntävälle viranomaiselle, on maininta ”Copy for the issuing authority” (lisenssin myöntävän viranomaisen kappale) ja numero 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää lisäkappaleita lomakkeeseen 2 hallinnollisia tarkoituksia varten.

3.   Lomakkeet on painettava valkoiselle, hiokkeettomalle kirjoituspaperille, jonka paino on 55–65 grammaa neliömetriltä. Niiden on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä; rivivälin on oltava 4,24 millimetriä (tuuman kuudesosa); lomakkeiden asettelua on noudatettava tarkoin. Kappaleen numero 1, joka on itse lisenssi, molemmilla puolilla on lisäksi oltava punaisella painettu aaltomainen taustakuvio mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehtyjen väärennösten paljastamiseksi.

4.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava lomakkeiden painattamisesta. Ne voidaan myös painaa kirjapainoissa, jotka nimeää jäsenvaltio, jossa ne sijaitsevat. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava viittaus jäsenvaltion suorittamaan nimeämiseen. Jokaisessa lomakkeessa on oltava painolaitoksen nimi- ja osoitetiedot tai merkki, jonka avulla painolaitos voidaan tunnistaa.

5.   Tuontilisensseille tai otteille on niitä myönnettäessä annettava myöntämisnumero, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset määrittelevät. Tuontilisenssin numero on ilmoitettava komissiolle sähköisesti 4 artiklan mukaisesti perustettua integroitua verkkoa käyttäen.

6.   Lisenssit ja otteet on laadittava asiakirjan myöntävän valtion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.

7.   Toimivaltaiset viranomaiset mainitsevat kohdassa 10 asianomaisen terästuoteryhmän.

8.   Lupia myöntävien ja kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on tehtävä merkintänsä leimasimella. Asiakirjan myöntävän viranomaisen leima voidaan kuitenkin korvata kirjaimia tai numeroita sisältävällä rei'itetyllä kohopainatuksella tai luvassa olevalla painatuksella. Asiakirjan myöntävien viranomaisten on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämisen estävää menetelmää siten, että numeroita tai merkintöjä on mahdotonta lisätä.

9.   Kappaleiden numero 1 ja 2 kääntöpuolella on oltava kohta, johon joko tulliviranomaiset voivat merkitä määrät, kun tuontimuodollisuudet on suoritettu, tai johon toimivaltaiset hallintoviranomaiset voivat merkitä määrät otetta annettaessa. Jos kiintiöön lukemiselle varattu tila lisenssissä tai sen otteessa ei ole riittävä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää asiakirjaan yhden tai useamman lisälehden, joissa on lisenssin tai otteen kappaleiden numero 1 ja 2 kääntöpuolen mukaiset kohdat. Kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on lyötävä leimansa siten, että sen toinen puolisko on lupalomakkeessa tai sen otteessa ja toinen puolisko lisälehdellä. Jos asiakirjassa on useampi kuin yksi lisälehti, vastaava leima on lyötävä samalla tavoin kullekin lehdelle ja sitä edeltävälle lehdelle.

10.   Jonkin jäsenvaltion viranomaisten myöntämillä tuontilisensseillä ja otteilla sekä niiden tekemillä merkinnöillä on sama oikeusvaikutus jokaisessa muussa jäsenvaltiossa kuin kyseisten jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla ja merkinnöillä.

11.   Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarpeen mukaan vaatia, että lisenssien tai otteiden sisältö käännetään jollekin asianomaisen jäsenvaltion viralliselle kielelle.

17 artikla

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien terästuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseen Bulgariassa ja Romaniassa 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen vaaditaan tuontilisenssi, vaikka terästuotteet olisi lähetetty ennen kyseistä päivämäärää. Jos terästuotteet lähetetään Bulgariaan tai Romaniaan ennen 1 päivää tammikuuta 2007, tuontilisenssi on myönnettävä ilman eri toimenpiteitä ja ilman määrällistä rajoitusta konossementin tai muun yhteisön lisenssiviranomaisten vastaavana pitämän, lähetyspäivämäärän todistavan kuljetusasiakirjan esittämisen yhteydessä sen jälkeen, kun lisenssien hallinnoinnista (SIGL-järjestelmä) vastaava komission yksikkö on antanut hyväksyntänsä. Jos terästuotteet lähetetään Bulgariaan tai Romaniaan 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen, niihin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä määrällisiä rajoituksia koskevia erityissääntöjä.

18 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tästä poiketen 17 artikla tulee voimaan vasta Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen voimaantulopäivänä.

(1)  EYVL L 196, 28.7.1999, s. 3.

(2)  EUVL L 232, 8.9.2005, s. 64.

(3)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1758/2006 (EUVL L 335, 1.12.2006, s. 1).

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1871/2006,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2006,

yhteisön ja Ukrainan välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 56 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 lukien 31 päivään joulukuuta 2007 saakka Ukrainasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvaan tuontiin.

2.   Terästuotteet luokitellaan liitteen I mukaisiin tuoteryhmiin.

3.   Liitteessä I lueteltujen tuotteiden luokittelu perustuu neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (3) käyttöön otettuun yhdistettyyn nimikkeistöön (CN).

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

2 artikla

1.   Ukrainasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Ukrainasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää liitteessä II vahvistetun alkuperätodistuksen ja jäsenvaltioiden viranomaisten 4 artiklan säännösten mukaisesti myöntämän tuontilisenssin esittämistä.

2.   Sen varmistamiseksi, että määrät, joille tuontilisenssit myönnetään, eivät minään ajankohtana ylitä kullekin tuoteryhmälle asetettuja määrällisiä kokonaisrajoituksia, liitteessä IV luetellut toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tuontilisenssejä vasta saatuaan komissiolta vahvistuksen siitä, että määriä on edelleen käytettävissä niiden terästuotteiden tuoteryhmän ja toimittajamaan määrällisten rajoitusten puitteissa, joiden osalta yksi tai useampi tuoja on jättänyt hakemuksen kyseisille viranomaisille.

3.   Luvallinen tuonti luetaan kyseessä olevaan liitteessä V vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen. Tuotteiden lähetyksen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona ne on lastattu vievään kuljetusvälineeseen.

3 artikla

1.   Liitteessä V tarkoitettuja määrällisiä rajoituksia ei sovelleta vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettyihin tuotteisiin eikä tuotteisiin, jotka on tuotu tullivarastointimenettelyssä, väliaikaisen tuonnin menettelyssä tai sisäisessä jalostusmenettelyssä (suspensiojärjestelmässä).

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet luovutetaan lopulta vapaaseen liikkeeseen joko muuttumattomassa tilassa taikka käsittelyn tai jalostuksen jälkeen, sovelletaan 2 artiklan 2 kohtaa, ja tällä tavoin vapaaseen liikkeeseen luovutetut tuotteet luetaan kyseessä oleviin liitteessä V vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin.

4 artikla

1.   Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa, liitteessä IV lueteltujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ennen tuontilisenssien myöntämistä ilmoitettava komissiolle niiden vastaanottamiensa tuontilisenssihakemusten määrät, joiden tueksi on liitetty alkuperäiset vientilisenssit. Tämän jälkeen komissio ilmoittaa, ovatko haetut määrät käytettävissä tuontia varten, siinä aikajärjestyksessä, jossa jäsenvaltioiden ilmoitukset vastaanotetaan (ns. aikaprioriteettiperiaatteella).

2.   Komissiolle toimitettuihin ilmoituksiin sisältyvät hakemukset ovat hyväksyttävissä, jos niissä todetaan selvästi jokaisessa tapauksessa viejämaa, käytettävä tuotekoodi, tuotavat määrät, vientilisenssin numero, kiintiövuosi ja jäsenvaltio, jossa tuotteet on tarkoitus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen.

3.   Komissio vahvistaa mahdollisuuksien mukaan viranomaisille hakemuksiin merkityn täydellisen määrän, joka on ilmoitettu kunkin tuoteryhmän osalta.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat viipymättä komissiolle, kun näille on ilmoitettu määristä, jotka on jätetty käyttämättä tuontilisenssin voimassaoloaikana. Kyseiset käyttämättömät määrät siirretään kussakin tuoteryhmässä ilman eri toimenpiteitä yhteisön yhteenlasketun määrällisen rajoituksen jäljelle jääneisiin määriin.

5.   Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava sähköisesti tätä varten perustetussa integroidussa verkossa, jollei pakottavista teknisistä syistä ole välttämätöntä käyttää väliaikaisesti muuta toimitustapaa.

6.   Tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat myönnetään 12–16 artiklan mukaisesti.

7.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle jo myönnettyjen tuontilisenssien tai vastaavien asiakirjojen peruuttamisesta, jos Ukrainan toimivaltaiset viranomaiset ovat mitätöineet tai peruuttaneet vastaavat vientilisenssit. Jos Ukrainan toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet komissiolle tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vientilisenssin mitätöimisestä tai peruuttamisesta sen jälkeen, kun sitä koskevat tuotteet on tuotu yhteisöön, kyseiset määrät luetaan asianomaiseen liitteessä V vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen.

5 artikla

1.   Jos komissiolla on tiedossa, että liitteessä I luetellut Ukrainasta peräisin olevat tuotteet on lastattu kuljetusvälineestä toiseen, niiden reittiä on muutettu tai ne on muulla tavalla tuotu yhteisöön kiertämällä 2 artiklan mukaisia määrällisiä rajoituksia, ja että välttämättömien tarkistusten tekeminen on tarpeen, komissio pyytää neuvottelujen aloittamista sopimukseen pääsemiseksi vastaavien määrällisten rajoitusten tarvittavasta tarkistamisesta.

2.   Siihen asti, kunnes 1 kohdassa tarkoitettujen neuvottelujen tulos on selvillä, komissio voi pyytää Ukrainaa toteuttamaan tarvittavat varotoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten neuvottelujen perusteella sovitut määrällisiä rajoituksia koskevat tarkistukset voidaan toteuttaa.

3.   Jos yhteisö ja Ukraina eivät pääse tyydyttävään ratkaisuun ja jos komissio toteaa, että on olemassa selvät todisteet määrällisten rajoitusten kiertämisestä, komissio vähentää määrällisistä rajoituksista vastaavan määrän tuotteita, jotka ovat peräisin Ukrainasta.

6 artikla

1.   Vientilisenssiä (joka on Ukrainan toimivaltaisten viranomaisten myöntämä) on edellytettävä liitteessä V vahvistettujen määrällisten rajoitusten alaisten terästuotteiden kaikilta lähetyksiltä mainittuihin rajoituksiin asti.

2.   Tuojan on esitettävä vientilisenssin alkuperäiskappale 12 artiklassa tarkoitetun tuontilisenssin myöntämistä varten.

7 artikla

1.   Määrällisiä rajoituksia varten tarvittavan vientilisenssin on oltava liitteessä II esitetyn mallin mukainen ja siinä on muun muassa vahvistettava, että kyseisten tavaroiden määrä on luettu asianomaiselle tuoteryhmälle vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen.

2.   Kukin vientilisenssi voi koskea ainoastaan yhtä liitteessä I mainittua tuoteryhmää.

8 artikla

Vientituotteet luetaan asianomaisiin liitteessä V vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin ja lähetetään 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

9 artikla

1.   Edellä 6 artiklassa tarkoitetussa vientilisenssissä voi olla lisäkappaleita, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi. Vientilisenssi lisäkappaleineen ja alkuperätodistus lisäkappaleineen on laadittava englannin kielellä.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat täytetään käsin, tiedot on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

3.   Vientilisenssien tai vastaavien asiakirjojen on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä. Paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä hiokkeetonta kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 grammaa neliömetriä kohti. Jokaisessa osassa on oltava painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen silmin havaittavaksi.

4.   Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ainoastaan alkuperäiskappaleen voimassa olevaksi tämän asetuksen säännösten mukaista tuontia varten.

5.   Kussakin vientilisenssissä tai vastaavassa asiakirjassa on oltava yhdenmukainen painettu tai muulla tavoin merkitty sarjanumero, jolla asiakirja voidaan yksilöidä.

6.   Tässä numerossa on oltava seuraavat osat:

10 artikla

Vientilisenssi voidaan myöntää siinä tarkoitettujen tuotteiden lastaamisen jälkeen. Tällöin siinä on oltava maininta ”issued retrospectively” (myönnetty takautuvasti).

11 artikla

Jos vientilisenssi varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää asiakirjan antaneelta toimivaltaiselta viranomaiselta kaksoiskappaleen, joka laaditaan tämän hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

Tällä tavoin annetussa lisenssin kaksoiskappaleessa on oltava merkintä ”duplicate” (kaksoiskappale). Siinä on oltava sama päiväys kuin alkuperäisessä lisenssissä.

12 artikla

1.   Jos komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti, että haettu määrä on käytettävissä kyseessä olevan määrällisen rajoituksen puitteissa, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tuontilisenssi enintään viiden työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona tuoja on esittänyt vastaavan vientilisenssin alkuperäiskappaleen. Lisenssin esittämisen on tapahduttava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta lisenssin mukaisten tavaroiden lähetysvuotta seuraavana vuonna. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit riippumatta siitä, mikä jäsenvaltio on ilmoitettu määräpaikaksi vientilisenssissä, edellyttäen, että komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti sen, että haettu määrä on käytettävissä kyseisen määrällisen rajoituksen puitteissa.

2.   Tuontilisenssit ovat voimassa neljä kuukautta niiden myöntämisestä. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat jatkaa voimassaoloaikaa tuojan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä enintään neljällä kuukaudella.

3.   Tuontilisenssit on laadittava liitteessä III esitetyssä muodossa, ja ne ovat voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella.

4.   Tuojan esittämässä tuontilisenssiä koskevassa ilmoituksessa tai hakemuksessa on oltava

5.   Tuojat eivät ole velvollisia tuomaan tuontilisenssin mukaista kokonaismäärää yhtenä lähetyksenä.

13 artikla

Jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämien tuontilisenssien voimassaolo riippuu toimivaltaisten Ukrainan viranomaisten myöntämien, tuontilisenssien myöntämisen perusteena olevien vientilisenssien voimassaoloajasta ja niissä mainituista määristä.

14 artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti syrjimättä mitään yhteisön tuojaa riippumatta siitä, missä tämän sijoittautumispaikka on yhteisössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden voimassa olevien sääntöjen mukaisten ehtojen noudattamista.

15 artikla

1.   Jos komissio toteaa, että Ukrainan tietyn tuoteryhmän osalta myöntämien vientilisenssien mukaiset kokonaismäärät ylittävät kyseiselle tuoteryhmälle vahvistetun määrällisen rajoituksen, jäsenvaltioiden toimivaltaisille lisenssiviranomaisille on ilmoitettava siitä viipymättä, jotta tuontilisenssien myöntäminen voidaan keskeyttää. Tässä tapauksessa komissio aloittaa neuvottelut viipymättä.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät myöntämästä tuontilisenssejä Ukrainasta peräisin oleville tuotteille, joilla ei ole 6–11 artiklan säännösten mukaisesti myönnettyjä vientilisenssejä.

16 artikla

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 12 artiklassa tarkoitettujen tuontilisenssien myöntämiseen liitteessä III esitetyn tuontilisenssin mallin mukaisia lomakkeita.

2.   Tuontilisenssilomakkeet ja niiden otteet on laadittava kahtena kappaleena, joista yhdessä kappaleessa, joka annetaan hakijalle, on maininta ”Holder’s copy” (lisenssinhaltijan kappale) ja numero 1 ja joista toisessa, joka jää lisenssin myöntävälle viranomaiselle, on maininta ”Copy for the issuing authority” (lisenssin myöntävän viranomaisen kappale) ja numero 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää lomakkeeseen 2 lisäkappaleita hallinnollisia tarkoituksia varten.

3.   Lomakkeet on painettava valkoiselle, hiokkeettomalle kirjoituspaperille, jonka paino on 55–65 grammaa neliömetriä kohden. Niiden on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä, rivivälin on oltava 4,24 millimetriä (tuuman kuudesosa), ja lomakkeiden asettelua on tarkoin noudatettava. Varsinaisen lisenssin muodostavan kappaleen numero 1 molemmilla puolilla on lisäksi oltava punaisella painettu aaltomainen taustakuvio mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehtyjen väärennösten paljastamiseksi.

4.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava lomakkeiden painattamisesta. Ne voidaan myös painaa kirjapainoissa, jotka nimeää jäsenvaltio, jossa ne sijaitsevat. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava viittaus jäsenvaltion suorittamaan nimeämiseen. Jokaisessa lomakkeessa on oltava painolaitoksen nimi- ja osoitetiedot tai merkki, jonka avulla painolaitos voidaan tunnistaa.

5.   Tuontilisensseille tai otteille on niitä myönnettäessä annettava myöntämisnumero, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset antavat. Tuontilisenssin numero on ilmoitettava komissiolle sähköisesti 4 artiklan mukaisesti perustettua integroitua verkkoa käyttäen.

6.   Lisenssit ja otteet on laadittava asiakirjan yhdellä tai useammalla myöntävän valtion virallisella kielellä.

7.   Toimivaltaiset viranomaiset mainitsevat kyseessä olevan terästuoteryhmän kohdassa 10.

8.   Lupia myöntävien ja kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on tehtävä merkintänsä leimasimella. Asiakirjan myöntävän viranomaisen leima voidaan kuitenkin korvata kirjaimia tai numeroita sisältävällä rei'itetyllä kohopainatuksella tai luvassa olevalla painatuksella. Asiakirjan myöntävien viranomaisten on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämisen estävää menetelmää siten, että numeroita tai merkintöjä on mahdotonta lisätä.

9.   Kappaleiden numero 1 ja 2 kääntöpuolella on oltava kohta, johon joko tulliviranomaiset voivat merkitä määrät, kun tuontimuodollisuudet on suoritettu, tai johon toimivaltaiset hallintoviranomaiset voivat merkitä määrät otetta annettaessa. Jos kiintiöön lukemiselle varattu tila lisenssissä tai sen otteessa ei ole riittävä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää asiakirjaan yhden tai useamman lisälehden, joissa on lisenssin tai otteen kappaleiden nro 1 ja 2 kääntöpuolen mukaiset kohdat. Kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on leimattava asiakirja siten, että sen toinen puolisko on lisenssissä tai sen otteessa ja toinen puolisko lisälehdellä. Jos asiakirjassa on useampi kuin yksi lisälehti, vastaava leima on lyötävä samalla tavoin kullekin lehdelle ja sitä edeltävälle lehdelle.

10.   Jäsenvaltion viranomaisten myöntämillä tuontilisensseillä ja otteilla sekä näiden tekemillä merkinnöillä on sama oikeusvaikutus jokaisessa muussa jäsenvaltiossa kuin niiden omien viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla ja merkinnöillä.

11.   Kyseessä olevien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarpeen mukaan vaatia, että lisenssien tai otteiden sisältö käännetään jollekin niiden viralliselle kielelle.

17 artikla

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien terästuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseen Bulgariassa ja Romaniassa 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen vaaditaan tuontilisenssi, vaikka terästuotteet olisi lähetetty ennen kyseistä päivämäärää. Jos terästuotteet lähetetään Bulgariaan tai Romaniaan ennen 1 päivää tammikuuta 2007, tuontilisenssi on myönnettävä ilman eri toimenpiteitä ja ilman määrällistä rajoitusta konossementin tai muun yhteisön lisenssiviranomaisten vastaavana pitämän, lähetyspäivämäärän todistavan kuljetusasiakirjan esittämisen yhteydessä sen jälkeen, kun lisenssien hallinnoinnista (SIGL-järjestelmä) vastaava komission yksikkö on antanut hyväksyntänsä. Jos terästuotteet lähetetään Bulgariaan tai Romaniaan 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen, niihin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä määrällisiä rajoituksia koskevia erityissääntöjä.

18 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tästä poiketen 17 artikla tulee voimaan vasta Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen voimaantulopäivänä.

(1)  EYVL L 49, 19.2.1998, s. 3.

(2)  EUVL L 232, 8.9.2005, s. 43.

(3)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1758/2006 (EUVL L 335, 1.12.2006, s. 1).

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1872/2006,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2006,

yhteisön ja Venäjän federaation välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Bulgarian ja Romanian liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 56 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 lukien 31 päivään joulukuuta 2007 saakka Venäjän federaatiosta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden tuontiin yhteisöön.

2.   Terästuotteet luokitellaan liitteen I mukaisiin tuoteryhmiin.

3.   Liitteessä I lueteltujen tuotteiden luokittelu perustuu neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (3) käyttöön otettuun yhdistettyyn nimikkeistöön (CN).

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

2 artikla

1.   Venäjän federaatiosta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Venäjän federaatiosta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää liitteessä II vahvistetun alkuperätodistuksen ja jäsenvaltioiden viranomaisten 4 artiklan säännösten mukaisesti myöntämän tuontiluvan esittämistä.

2.   Sen varmistamiseksi, että määrät, joille tuontilisenssit myönnetään, eivät minään ajankohtana ylitä kullekin tuoteryhmälle asetettuja määrällisiä kokonaisrajoituksia, liitteessä IV luetellut toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tuontilisenssejä vasta saatuaan komissiolta vahvistuksen siitä, että määriä on edelleen käytettävissä niiden terästuotteiden tuoteryhmän ja toimittajamaan määrällisten rajoitusten puitteissa, joiden osalta yksi tai useampi tuoja on jättänyt hakemuksen kyseisille viranomaisille.

3.   Luvallinen tuonti luetaan kyseessä olevaan liitteessä V vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen. Tuotteiden lähetyksen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona ne on lastattu vievään kuljetusvälineeseen.

3 artikla

1.   Liitteessä V tarkoitettuja määrällisiä rajoituksia ei sovelleta vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettyihin tuotteisiin eikä tuotteisiin, jotka on tuotu tullivarastointimenettelyssä, väliaikaisen tuonnin menettelyssä tai sisäisessä jalostusmenettelyssä (suspensiojärjestelmässä).

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet luovutetaan lopulta vapaaseen liikkeeseen joko muuttumattomassa tilassa taikka käsittelyn tai jalostuksen jälkeen, sovelletaan 2 artiklan 2 kohtaa, ja tällä tavoin vapaaseen liikkeeseen luovutetut tuotteet luetaan kyseessä oleviin liitteessä V vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin.

4 artikla

1.   Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa, liitteessä IV lueteltujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ennen tuontilisenssien myöntämistä ilmoitettava komissiolle niiden vastaanottamiensa tuontilisenssihakemusten määrät, joiden tueksi on liitetty alkuperäiset vientilisenssit. Tämän jälkeen komissio ilmoittaa, ovatko haetut määrät käytettävissä tuontia varten, siinä aikajärjestyksessä, jossa jäsenvaltioiden ilmoitukset vastaanotetaan (ns. aikaprioriteettiperiaatteella).

2.   Komissiolle toimitettuihin ilmoituksiin sisältyvät hakemukset ovat hyväksyttävissä, jos niissä todetaan selvästi jokaisessa tapauksessa viejämaa, käytettävä tuotekoodi, tuotavat määrät, vientilisenssin numero, kiintiövuosi ja jäsenvaltio, jossa tuotteet on tarkoitus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen.

3.   Komissio vahvistaa mahdollisuuksien mukaan viranomaisille hakemuksiin merkityn täydellisen määrän, joka on ilmoitettu kunkin tuoteryhmän osalta.

4.   Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat viipymättä komissiolle, kun näille on ilmoitettu määristä, jotka on jätetty käyttämättä tuontilisenssin voimassaoloaikana. Kyseiset käyttämättömät määrät siirretään kussakin tuoteryhmässä ilman eri toimenpiteitä yhteisön yhteenlasketun määrällisen rajoituksen jäljelle jääneisiin määriin.

5.   Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava sähköisesti tätä varten perustetussa integroidussa verkossa, jollei pakottavista teknisistä syistä ole välttämätöntä käyttää väliaikaisesti muuta toimitustapaa.

6.   Tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat myönnetään 12–16 artiklan mukaisesti.

7.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle jo annettujen tuontilisenssien tai vastaavien asiakirjojen mitätöimisestä, jos Venäjän federaation toimivaltaiset viranomaiset ovat peruuttaneet tai mitätöineet vastaavat vientilisenssit. Jos Venäjän federaation toimivaltaiset viranomaiset kuitenkin ovat ilmoittaneet komissiolle tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vientilisenssin mitätöimisestä tai peruuttamisesta sen jälkeen, kun kyseiset tuotteet on jo tuotu yhteisöön, kyseiset määrät luetaan asianomaiseen liitteessä V vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen.

5 artikla

1.   Jos komissiolla on tiedossa, että liitteessä I luetellut Venäjän federaatiosta peräisin olevat tuotteet on lastattu kuljetusvälineestä toiseen, niiden reittiä on muutettu tai ne on muulla tavalla tuotu yhteisöön kiertämällä 2 artiklan mukaisia määrällisiä rajoituksia ja että välttämättömien tarkistusten tekeminen on tarpeen, komissio pyytää neuvottelujen aloittamista sopimukseen pääsemiseksi vastaavien määrällisten rajoitusten tarvittavasta tarkistamisesta.

2.   Siihen asti, kunnes 1 kohdassa tarkoitettujen neuvottelujen tulos on selvillä, komissio voi pyytää Venäjän federaatiota toteuttamaan tarvittavat varotoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten neuvottelujen perusteella sovitut määrällisiä rajoituksia koskevat tarkistukset voidaan toteuttaa.

3.   Jos yhteisö ja Venäjän federaatio eivät pääse tyydyttävään ratkaisuun ja jos komissio toteaa, että on olemassa selvät todisteet määrällisten rajoitusten kiertämisestä, komissio vähentää määrällisistä rajoituksista vastaavan määrän tuotteita, jotka ovat peräisin Venäjän federaatiosta.

6 artikla

1.   Vientilisenssiä (joka on Venäjän federaation toimivaltaisten viranomaisten myöntämä) on edellytettävä liitteessä V vahvistettujen määrällisten rajoitusten alaisten terästuotteiden kaikilta lähetyksiltä mainittuihin rajoituksiin asti.

2.   Tuojan on esitettävä vientilisenssin alkuperäiskappale 12 artiklassa tarkoitetun tuontilisenssin myöntämistä varten.

7 artikla

1.   Määrällisiä rajoituksia varten tarvittavan vientilisenssin on oltava liitteessä II esitetyn mallin mukainen ja siinä on muun muassa vahvistettava, että kyseisten tavaroiden määrä on luettu asianomaiselle tuoteryhmälle vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen.

2.   Kukin vientilisenssi voi koskea ainoastaan yhtä liitteessä I mainittua tuoteryhmää.

8 artikla

Vientituotteet luetaan asianomaisiin liitteessä V vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin ja lähetetään 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

9 artikla

1.   Edellä 6 artiklassa tarkoitetussa vientilisenssissä voi olla lisäkappaleita, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi. Vientilisenssi lisäkappaleineen ja alkuperätodistus lisäkappaleineen on laadittava englannin kielellä.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat täytetään käsin, tiedot on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

3.   Vientilisenssien tai vastaavien asiakirjojen on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä. Paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä hiokkeetonta kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 grammaa neliömetriä kohti. Jokaisessa osassa on oltava painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen silmin havaittavaksi.

4.   Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät ainoastaan alkuperäiskappaleen voimassa olevaksi tämän asetuksen säännösten mukaista tuontia varten.

5.   Kussakin vientilisenssissä tai vastaavassa asiakirjassa on oltava yhdenmukainen painettu tai muulla tavoin merkitty sarjanumero, jolla asiakirja voidaan yksilöidä.

6.   Tässä numerossa on oltava seuraavat osat:

10 artikla

Vientilisenssi voidaan myöntää siinä tarkoitettujen tuotteiden lastaamisen jälkeen. Tällöin siinä on oltava maininta ”issued retrospectively” (myönnetty takautuvasti).

11 artikla

Jos vientilisenssi varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää asiakirjan antaneelta toimivaltaiselta viranomaiselta kaksoiskappaleen, joka laaditaan tämän hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

Tällä tavoin annetussa lisenssin kaksoiskappaleessa on oltava merkintä ”duplicate” (kaksoiskappale). Siinä on oltava sama päiväys kuin alkuperäisessä lisenssissä.

12 artikla

1.   Jos komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti, että haettu määrä on edelleen käytettävissä kyseessä olevan määrällisen rajoituksen puitteissa, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tuontilisenssi enintään viiden työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona tuoja on esittänyt vastaavan vientilisenssin alkuperäiskappaleen. Lisenssin esittämisen on tapahduttava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta lisenssin mukaisten tavaroiden lähetysvuotta seuraavana vuonna. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit riippumatta siitä, mikä jäsenvaltio on ilmoitettu määräpaikaksi vientilisenssissä edellyttäen, että komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti sen, että haettu määrä on käytettävissä kyseisen määrällisen rajoituksen puitteissa.

2.   Tuontilisenssit ovat voimassa neljä kuukautta niiden myöntämisestä. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat jatkaa voimassaoloaikaa tuojan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä enintään neljällä kuukaudella.

3.   Tuontilisenssit on laadittava liitteessä III esitetyssä muodossa, ja ne ovat voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella.

4.   Tuojan esittämässä tuontilisenssiä koskevassa ilmoituksessa tai hakemuksessa on oltava

5.   Tuojat eivät ole velvollisia tuomaan tuontilisenssin mukaista kokonaismäärää yhtenä lähetyksenä.

13 artikla

Jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämien tuontilisenssien voimassaolo riippuu toimivaltaisten Venäjän federaation viranomaisten myöntämien, tuontilisenssien myöntämisen perusteena olevien vientilisenssien voimassaoloajasta ja niissä mainituista määristä.

14 artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti syrjimättä mitään yhteisön tuojaa riippumatta siitä, missä tämän sijoittautumispaikka on yhteisössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden voimassa olevien sääntöjen mukaisten ehtojen noudattamista.

15 artikla

1.   Jos komissio toteaa, että Venäjän federaation tietyn tuoteryhmän osalta myöntämien vientilisenssien mukaiset kokonaismäärät ylittävät kyseiselle tuoteryhmälle vahvistetun määrällisen rajoituksen, jäsenvaltioiden toimivaltaisille lisenssiviranomaisille on ilmoitettava siitä viipymättä, jotta tuontilisenssien myöntäminen voidaan keskeyttää. Tässä tapauksessa komissio aloittaa neuvottelut viipymättä.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät myöntämästä tuontilisenssejä Venäjän federaatiosta peräisin oleville tuotteille, joilla ei ole 6–11 artiklan säännösten mukaisesti myönnettyjä vientilisenssejä.

16 artikla

1.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 12 artiklassa tarkoitettujen tuontilisenssien myöntämiseen liitteessä III esitetyn tuontilisenssin mallin mukaisia lomakkeita.

2.   Tuontilisenssilomakkeet ja niiden otteet on laadittava kahtena kappaleena, joista yhdessä kappaleessa, joka annetaan hakijalle, on maininta ”Holder's copy” (lisenssinhaltijan kappale) ja numero 1 ja joista toisessa, joka jää lisenssin myöntävälle viranomaiselle, on maininta ”Copy for the issuing authority” (lisenssin myöntävän viranomaisen kappale) ja numero 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää lomakkeeseen 2 lisäkappaleita hallinnollisia tarkoituksia varten.

3.   Lomakkeet on painettava valkoiselle, hiokkeettomalle kirjoituspaperille, jonka paino on 55–65 grammaa neliömetriä kohden. Niiden on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä, rivivälin on oltava 4,24 millimetriä (tuuman kuudesosa), ja lomakkeiden asettelua on tarkoin noudatettava. Varsinaisen lisenssin muodostavan kappaleen numero 1 molemmilla puolilla on lisäksi oltava punaisella painettu aaltomainen taustakuvio mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehtyjen väärennösten paljastamiseksi.

4.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava lomakkeiden painattamisesta. Ne voidaan myös painaa kirjapainoissa, jotka nimeää jäsenvaltio, jossa ne sijaitsevat. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava viittaus jäsenvaltion suorittamaan nimeämiseen. Jokaisessa lomakkeessa on oltava painolaitoksen nimi- ja osoitetiedot tai merkki, jonka avulla painolaitos voidaan tunnistaa.

5.   Tuontilisensseille tai otteille on niitä myönnettäessä annettava myöntämisnumero, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset antavat. Tuontilisenssin numero on ilmoitettava komissiolle sähköisesti 4 artiklan mukaisesti perustettua integroitua verkkoa käyttäen.

6.   Lisenssit ja otteet on laadittava yhdellä tai useammalla asiakirjan myöntävän valtion virallisella kielellä.

7.   Toimivaltaiset viranomaiset mainitsevat kyseessä olevan terästuoteryhmän kohdassa 10.

8.   Lupia myöntävien ja kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on tehtävä merkintänsä leimasimella. Asiakirjan myöntävän viranomaisen leima voidaan kuitenkin korvata kirjaimia tai numeroita sisältävällä rei'itetyllä kohopainatuksella tai luvassa olevalla painatuksella. Asiakirjan myöntävien viranomaisten on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämisen estävää menetelmää siten, että numeroita tai merkintöjä on mahdotonta lisätä.

9.   Kappaleiden numero 1 ja 2 kääntöpuolella on oltava kohta, johon joko tulliviranomaiset voivat merkitä määrät, kun tuontimuodollisuudet on suoritettu, tai johon toimivaltaiset hallintoviranomaiset voivat merkitä määrät otetta annettaessa. Jos kiintiöön lukemiselle varattu tila lisenssissä tai sen otteessa ei ole riittävä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää asiakirjaan yhden tai useamman lisälehden, joissa on lisenssin tai otteen kappaleiden numero 1 ja 2 kääntöpuolen mukaiset kohdat. Kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on leimattava asiakirja siten, että sen toinen puolisko on lisenssissä tai sen otteessa ja toinen puolisko lisälehdellä. Jos asiakirjassa on useampi kuin yksi lisälehti, vastaava leima on lyötävä samalla tavoin kullekin lehdelle ja sitä edeltävälle lehdelle.

10.   Jäsenvaltion viranomaisten myöntämillä tuontilisensseillä ja otteilla sekä näiden tekemillä merkinnöillä on sama oikeusvaikutus jokaisessa muussa jäsenvaltiossa kuin niiden omien viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla ja merkinnöillä.

11.   Kyseessä olevien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarpeen mukaan vaatia, että lisenssien tai otteiden sisältö käännetään jollekin niiden viralliselle kielelle.

17 artikla

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien terästuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseen Bulgariassa ja Romaniassa 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen vaaditaan tuontilisenssi, vaikka terästuotteet olisi lähetetty ennen kyseistä päivämäärää. Jos terästuotteet lähetetään Bulgariaan tai Romaniaan ennen 1 päivää tammikuuta 2007, tuontilisenssi on myönnettävä ilman eri toimenpiteitä ja ilman määrällistä rajoitusta konossementin tai muun yhteisön lisenssiviranomaisten vastaavana pitämän, lähetyspäivämäärän todistavan kuljetusasiakirjan esittämisen yhteydessä sen jälkeen, kun lisenssien hallinnoinnista (SIGL-järjestelmä) vastaava komission yksikkö on antanut hyväksyntänsä. Jos terästuotteet lähetetään Bulgariaan tai Romaniaan 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen, niihin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä määrällisiä rajoituksia koskevia erityissääntöjä.

18 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tästä poiketen 17 artikla tulee voimaan vasta Bulgarian ja Romanian liittymissopimuksen voimaantulopäivänä.

(1)  EYVL L 327, 28.11.1997, s. 3.

(2)  EUVL L 303, 22.11.2005, s. 39.

(3)  EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1758/2006 (EUVL L 335, 1.12.2006, s. 1).