16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1856/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 15 päivänä joulukuuta 2006 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	052	118,3
	204	77,5
	999	97,9
0707 00 05	052	104,5
	204	59,2
	628	155,5
	999	106,4
0709 90 70	052	134,0
	204	70,1
	999	102,1
0805 10 20	052	56,3
	388	72,8
	999	64,6
0805 20 10	052	30,7
	204	61,3
	999	46,0
0805 20 30 , 0805 20 50 , 0805 20 70 , 0805 20 90	052	69,1
	624	71,9
	999	70,5
0805 50 10	052	48,9
	528	35,4
	999	42,2
0808 10 80	388	107,5
	400	86,4
	404	94,2
	720	73,3
	999	90,4
0808 20 50	052	63,8
	400	98,6
	720	46,8
	999	69,7

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ” 999 ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1857/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan,

on julkaissut tämän asetuksen luonnoksen,

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan säätämään perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisesti, että tiettyjen edellytysten vallitessa pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetty tuki soveltuu yhteismarkkinoille ja vapautetaan perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta.

(2)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annettua komission asetusta (EY) N:o 70/2001 (2) ei sovelleta perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen tai jalostamiseen taikka kaupan pitämiseen liittyvään toimintaan.

(3)

Komissio on soveltanut perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklaa maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin useissa päätöksissä ja vahvistanut toimintalinjansa, viimeksi maatalousalan valtiontukea koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (3). Komission kyseisten artiklojen soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin saaman huomattavan kokemuksen perusteella komission on tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi, heikentämättä kuitenkaan komission harjoittamaa seurantaa, tarkoituksenmukaista myös käyttää sille asetuksella (EY) N:o 994/98 annettua valtuutta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jos perustamissopimuksen 89 artiklaa on ilmoitettu sovellettavan kyseisiin tuotteisiin.

(4)

Maatalouden on tulevina vuosina mukauduttava markkinoiden kehityksessä, markkinapolitiikassa ja kaupan säännöissä, kulutuskysynnässä ja kuluttajien mieltymyksissä sekä yhteisön laajentumisen yhteydessä ilmeneviin uusiin tilanteisiin ja muutoksiin. Muutokset vaikuttavat paitsi maatalousmarkkinoihin myös yleisesti maaseutualueiden paikallistalouteen. Maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteena pitäisi olla maaseutualueiden kilpailukyvyn palauttaminen ja parantaminen, ja sen pitäisi näin ollen edistää työpaikkojen säilyttämistä ja luomista kyseisillä alueilla.

(5)

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on ratkaiseva asema työpaikkojen luomisessa ja yleisemmin yhteiskunnallisen vakauden ja talouden elinvoimaisuuden edistäjinä. Markkinoiden puutteellinen toiminta voi kuitenkin rajoittaa niiden kehittymistä. Niillä on usein vaikeuksia saada pääomaa tai luottoa, koska eräillä rahoitusmarkkinoilla vältetään riskinottoa, ja pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät tarjoamaan vain rajallisia vakuuksia. Niiden resurssien vähäisyys voi myös rajoittaa niiden mahdollisuuksia hankkia tietoja varsinkin uudesta teknologiasta ja mahdollisista markkinoista. Kun otetaan huomioon nämä seikat, tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen tuen tarkoituksena tulisi olla edistää pienten ja keskisuurten yritysten taloudellisen toiminnan kehittämistä, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Kehitystä pitäisi kannustaa ja tukea yksinkertaistamalla nykyisiä sääntöjä siltä osin kuin niitä sovelletaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

(6)

Maataloustuotteiden tuottaminen, jalostaminen ja kaupan pitäminen on yhteisössä pitkälti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnassa. Alkutuotantorakenteen ja maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Maataloustuotteiden jalostaminen ja kaupan pitäminen näyttää usein olevan samanlaista kuin teollisuustuotteiden vastaavat toiminnot. Sen vuoksi näyttäisi olevan aiheellista omaksua erilainen lähestymistapa maataloustuotteiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen ja sisällyttää nämä toimet teollisuustuotteita koskeviin sääntöihin. Sen vuoksi ja toisin kuin EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen 23 päivänä joulukuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1/2004 (4) omaksutussa lähestymistavassa, näyttää olevan hyödyllistä antaa poikkeusasetus, joka on suunnattu maatalouden alkutuotannon tarpeisiin.

(7)

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999 (5) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 (6) otetaan käyttöön erityiset valtiontukisäännöt maaseudun kehittämistoimenpiteille, joille myönnetään jäsenvaltioiden tukea ilman yhteisörahoitusta.

(8)

Tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus tuelle, joka täyttää kaikki siinä säädetyt vaatimukset, ja kaikille tukijärjestelmille, joiden osana myönnettävät tuet täyttävät kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi heikentämättä kuitenkaan komission harjoittamaa seurantaa, tukijärjestelmiin ja niiden ulkopuolella myönnettyihin yksittäisiin tukiin olisi liityttävä nimenomainen viittaus tähän asetukseen.

(9)

Koska on löydettävä sopiva tasapaino tuetulla alalla tapahtuvan kilpailun vääristymisen minimoinnin ja tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen välillä, tällä asetuksella ei pitäisi myöntää poikkeusta yksittäisille tuille, jotka ylittävät vahvistetun enimmäismäärän riippumatta siitä, myönnetäänkö tuki osana tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta tukijärjestelmää.

(10)

Tällä asetuksella ei pitäisi myöntää poikkeusta vientituelle tai tuelle, jonka ehtona on käyttää kotimaisia tuotteita tuontituotteiden sijaan. Tällainen tuki saattaa olla ristiriidassa yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien kanssa. Vientitueksi ei yleensä tulisi katsoa tukea messujen osallistumiskuluihin eikä uuden tai olemassa olevan tuotteen tuomiseksi uusille markkinoille tarvittaviin tutkimuksiin tai neuvontapalveluihin.

(11)

Kilpailun vääristymistä mahdollisesti aiheuttavien erojen poistamiseksi ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevien yhteisön ja kansallisten aloitteiden yhteensovittamisen helpottamiseksi sekä hallinnollisen selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi tässä asetuksessa sovellettavan pienten ja keskisuurten yritysten määritelmän olisi oltava sama kuin asetuksen (EY) N:o 70/2001 liitteessä I vahvistettu määritelmä.

(12)	Komission vakiintuneen käytännön mukaisesti ja jotta voidaan varmistaa, että tuki on suhteutettu ja rajattu välttämättömään määrään, raja-arvot on ilmaistava mieluummin tuen intensiteettinä suhteessa tukikelpoisiin kustannuksiin kuin tuen enimmäismäärinä.

(13)

Sen määrittämiseksi, soveltuuko tuki tämän asetuksen nojalla yhteismarkkinoille, on tarpeen ottaa huomioon tuen intensiteetti ja näin ollen tuen määrä avustusekvivalenttina ilmaistuna. Useassa erässä myönnettävän tuen avustusekvivalentin laskeminen edellyttää tuen myöntämishetkellä voimassa olevan markkinakoron käyttämistä. Jotta valtiontukisääntöjä sovellettaisiin yhdenmukaisesti, avoimesti ja yksinkertaisesti, tässä asetuksessa tarkoitettuina markkinakorkoina olisi pidettävä viitekorkoja, jotka komissio vahvistaa puolueettomien perusteiden pohjalta määräajoin, ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja Internetissä julkaistavia korkoja.

(14)

Avoimuuden ja tehokkaan seurannan varmistamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava vain avoimiin tukitoimenpiteisiin. Nämä ovat tukitoimenpiteitä, joiden osalta bruttoavustusekvivalentti voidaan laskea etukäteen täsmällisesti prosenttiosuutena tukikelpoisista kustannuksista tarvitsematta tehdä riskinarviointia (esimerkiksi avustukset, korkotuet ja verotustoimenpiteet). Julkiset lainat olisi katsottava avoimiksi edellyttäen, että niillä on tavanomainen vakuus eikä niihin liity poikkeuksellista riskiä, jolloin niiden ei katsota sisältävän valtiontakausta. Tukitoimenpiteitä, joihin liittyy valtiontakauksia tai julkisia lainoja, joilla on valtiontakaus, ei periaatteessa pitäisi katsoa avoimiksi. Tällaiset tukitoimenpiteet olisi kuitenkin katsottava avoimiksi, jos valtiontakauksen tuki-intensiteetin laskennassa käytetyistä menetelmistä on tämän asetuksen antamisen jälkeen tehty ilmoitus komissiolle ennen tukitoimenpiteen toteuttamista ja komissio on hyväksynyt menetelmät. Komissio arvioi laskentamenetelmät EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina annetun tiedonannon (7) mukaisesti. Valtion osakkuuksia ja riskipääomatoimenpiteisiin sisältyvää tukea ei pitäisi katsoa avoimeksi tueksi. Komissiolle olisi aina ilmoitettava tukitoimenpiteet, jotka eivät ole avoimia. Komissio arvioi muita kuin avoimia tukitoimenpiteitä koskevat ilmoitukset erityisesti maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevissa vuosien 2007–2013 suuntaviivoissa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

(15)	Maatalousalan valtiontukien arvioinnin alalla vakiintuneen komission käytännön mukaisesti ei ole tarpeen tehdä eroa pienten ja keskisuurten yritysten välillä. Joillekin tukityypeille on aiheellista vahvistaa tuensaajan mahdollisen tuen absoluuttinen määrä.

(16)

Komission kokemusten perusteella tuen enimmäismäärät olisi vahvistettava tasolle, joka johtaa sopivaan tasapainoon kilpailun vääristymisen minimoimista tuetulla alalla koskevan tavoitteen sekä maatalousalan pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan kehittämisen edistämistä koskevan tavoitteen välillä. Jotta säilytettäisiin johdonmukaisuus yhteisön rahoittamien tukitoimenpiteiden kanssa, enimmäismäärät olisi yhdenmukaistettava maatalouden suuntaviivoissa ja asetuksissa (EY) N:o 1257/1999 ja (EY) N:o 1698/2005 vahvistettujen enimmäismäärien kanssa.

(17)

On asianmukaista vahvistaa lisäedellytyksiä, jotka kaikkien tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saavien tukijärjestelmien tai yksittäisten tukien olisi täytettävä. Mahdolliset tuotantorajoitukset tai yhteisissä markkinajärjestelyissä yhteisön tuelle asetetut rajoitukset olisi otettava huomioon. Ottaen huomioon perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan tuen ainoana vaikutuksena ei saa olla sellaisten toimintakustannusten jatkuva tai määräaikainen vähentäminen, joista tuensaaja tavallisesti joutuu vastaamaan, ja tuen on oltava suhteutettu haittoihin, jotka on korjattava yhteisön edun mukaisiksi katsottujen sosiaalis-taloudellisten etujen turvaamiseksi. Yksipuoliset valtiontukitoimenpiteet, joiden ainoana tarkoituksena on parantaa tuottajien taloudellista tilannetta mutta jotka eivät edistä lainkaan alan kehittymistä, ja etenkin tuet, jotka myönnetään yksinomaan hinnan, määrän, tuotantoyksikön tai tuotantovälineyksikön perusteella, katsotaan toimintatuiksi, jotka eivät sovellu yhteismarkkinoille. Lisäksi tällaiset tuet todennäköisesti vaikuttavat myös yhteisten markkinajärjestelyjen mekanismeihin. Sen vuoksi on aiheellista rajata tämän asetuksen soveltamisala tiettyihin tukityyppeihin.

(18)

Tällä asetuksella olisi myönnettävä poikkeus pienille ja keskisuurille maatiloille myönnetylle tuelle riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat. Investoinnit ja työpaikkojen luominen voivat edistää epäsuotuisien alueiden ja asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitettujen alueiden taloudellista kehitystä. Tällaisten alueiden pienet ja keskisuuret maatilat kärsivät sekä sijaintiinsa liittyvistä rakenteellisista haitoista että kokoonsa liittyvistä ongelmista. Tämän vuoksi kyseisille alueille sijoittautuneisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on aiheellista soveltaa korkeampia tuen enimmäismääriä.

(19)

Kohdennetusta investointituesta johtuvan vääristymien riskin vuoksi ja jotta viljelijät voivat vapaasti päättää tuotteet, joihin investointeja tehdään, tämän asetuksen mukaisesti poikkeuksen saanut investointituki ei saisi rajoittua tiettyihin maataloustuotteisiin. Tämä edellytys ei saisi estää jäsenvaltiota jättämästä tiettyjä maataloustuotteita kyseisen tuen tai kyseisten tukijärjestelmien ulkopuolelle, erityisesti jos tuotteille ei ole tavanomaisia markkinointikanavia. Tietyt investointityypit olisi myös jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(20)

Kun tukea myönnetään yhteisön uusien vaatimusten noudattamiseksi, jäsenvaltioiden ei pitäisi voida pidentää viljelijöiden sopeutumisaikaa viivyttämällä kyseisten sääntöjen täytäntöönpanoa. Tästä syystä olisi vahvistettava selkeästi päivämäärä, jonka jälkeen uutta lainsäädäntöä ei enää voida pitää uutena.

(21)

Joissakin maataloutta koskevissa neuvoston asetuksissa säädetään erityisistä luvista tuille, joita jäsenvaltiot maksavat usein yhdessä yhteisön rahoituksen kanssa tai sen lisäksi. Näissä säännöksissä ei kuitenkaan ole yleensä säädetty vapautusta perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos kyseiset toimenpiteet täyttävät perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan edellytykset. Koska tällaisten tukien edellytykset on määritelty tarkasti kyseisissä asetuksissa ja/tai koska tällaisista toimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle kyseisten asetusten erityissäännösten nojalla, ei perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan määräyksen nojalla tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta, jotta komissio voisi arvioida nämä toimenpiteet. Oikeusvarmuuden vuoksi viittaukset kyseisiin säännöksiin olisi sisällytettävä tähän asetukseen, ja sen vuoksi ei ole tarpeen edellyttää 88 artiklan mukaista ilmoitusta kyseisistä toimenpiteistä, jos voidaan varmistaa etukäteen, että tällaista tukea myönnetään vain pienille ja keskisuurille yrityksille.

(22)

Jotta varmistetaan, että tuki on tarpeen ja edistää tietyn toiminnan kehittämistä, tällä asetuksella ei saisi antaa poikkeusta tuelle, jota myönnetään sellaiseen toimintaan, jota tuensaaja harjoittaisi pelkästään markkinavoimien säätelemissä olosuhteissa. Mitään tukea ei pitäisi voida myöntää takautuvasti toimille, jotka tuensaaja on jo toteuttanut.

(23)

Tällä asetuksella ei saisi myöntää poikkeusta tuen kasautuessa muun valtiontuen, mukaan luettuna kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten myöntämä tuki, samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin liittyvän, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti myönnetyn julkisen tuen tai yhteisön tuen kanssa, kun tällainen kasautuminen ylittää tässä asetuksessa vahvistetut kynnysmäärät. Tuki, jolle myönnetään poikkeus tämän asetuksen nojalla, ei saisi kasautua sellaisen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalous- ja kalastusalalla 6 päivänä lokakuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1860/2004 (8) mukaisen vähämerkityksisen tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten tai investointihankkeiden osalta, jos kasautuminen johtaa tässä asetuksessa vahvistetun tuen enimmäisintensiteetin ylittymiseen.

(24)

Avoimuuden ja tehokkaan seurannan varmistamiseksi asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan mukaisesti on aiheellista laatia vakiomalli, jonka mukainen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavaksi tarkoitettu tiivistelmä jäsenvaltion on toimitettava komissiolle aina, kun tukijärjestelmä otetaan käyttöön tai tällaiseen järjestelmään kuulumaton yksittäinen tuki myönnetään tämän asetuksen mukaisesti. Samoista syistä on asianmukaista laatia säännöt tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta tukea koskevista tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on säilytettävä. Komission on aiheellista vahvistaa erityisvaatimukset, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle toimittamaa vuosikertomusta. Koska tarvittavaa teknologiaa on laajalti saatavilla, tiivistelmän ja vuosikertomuksen olisi oltava sähköisessä muodossa.

(25)

Jos jäsenvaltio ei noudata tässä asetuksessa vahvistettuja ilmoitusvelvollisuuksia, komission voi olla mahdotonta suorittaa sille perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdan mukaisesti kuuluvaa seurantaa ja erityisesti arvioida, ovatko tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneiden tukien kasautumisen taloudelliset vaikutukset sellaisia, että ne haittaavat kaupankäynnin edellytyksiä yleisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Valtiontuen kasautumisen arviointi on tarpeen erityisesti silloin, kun sama tuensaaja voi saada tukea useasta lähteestä, mitä tapahtuu maatalousalalla yhä useammin. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että jäsenvaltio toimittaa aiheelliset tiedot nopeasti ennen tämän asetuksen mukaisen tuen täytäntöönpanoa.

(26)	Maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimivien yritysten tukeen olisi sovellettava asetuksessa (EY) N:o 70/2001 tarkoitettujen muiden alojen pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyä valtiontukea koskevia sääntöjä. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 70/2001 olisi muutettava.

(27)	Valtiontukeen, jolle on myönnetty poikkeus asetuksen (EY) N:o 1/2004 mukaisesti, olisi edelleen sovellettava poikkeusta, jos se täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset.

(28)	On aiheellista laatia siirtymäsäännöksiä asetuksen soveltamisesta tukeen, joka on myönnetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja jota ei ollut ilmoitettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn velvollisuuden mukaisesti.

(29)

Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta ilmoittaa maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävästä tuesta. Komissio arvioi tällaiset ilmoitukset tämän asetuksen ja maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007–2013 suuntaviivojen perusteella. Ilmoitukset, jotka ovat käsiteltävinä tämän asetuksen voimaantullessa, olisi arvioitava ensin tämän asetuksen perusteella, ja jos siinä säädetyt edellytykset eivät täyty, sen jälkeen maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevien vuosien 2007–2013 suuntaviivojen perusteella.

(30)

Ottaen huomioon komission kokemus tällä alalla ja erityisesti taajuus, jolla valtiontukipolitiikkaa on yleensä tarpeen tarkistaa, on asianmukaista rajoittaa tämän asetuksen soveltamisaikaa. Jos tämän asetuksen soveltaminen päättyy eikä sen voimassaoloa jatketa, poikkeusta olisi sovellettava tämän asetuksen mukaisesti poikkeuksen saaneisiin tukijärjestelmiin vielä kuusi kuukautta, jotta jäsenvaltioilla olisi sopeutumisaikaa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA EDELLYTYKSET

1 artikla

Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan maataloustuotteiden alkutuotannon alalla toimiville pienille ja keskisuurille maatiloille myönnettävään avoimeen tukeen. Sitä ei sovelleta maataloustuotteiden jalostamisesta tai kaupan pitämisestä aiheutuviin menoihin myönnettyyn tukeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan soveltamista.

2. Rajoittamatta 16 artiklan a kohdan soveltamista tätä asetusta ei sovelleta

a)	vientiin liittyvän toiminnan tukeen, eli tukeen, joka välittömästi liittyy vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin menoihin;

b)	tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden sijaan.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’tuella’ toimenpiteitä, jotka täyttävät kaikki perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset;

’maataloustuotteella’

a)	perustamissopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (9) soveltamisalaan kuuluvia kalastus- ja vesiviljelytuotteita lukuun ottamatta,

b)	CN-koodeihin 4502 , 4503 ja 4504 kuuluvia tuotteita (korkkituotteet);

c)	neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1898/87 (10) 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja maitoa ja maitotuotteita vastaavia tuotteita tai niiden korvikkeita;

3)	’maataloustuotteiden jalostamisella’ maataloustuotetta koskevaa mitä tahansa toimenpidettä, jonka tuloksena on tuote, joka on myös maataloustuote lukuun ottamatta maatiloilla tapahtuvia toimintoja, jotka ovat tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten;

’maataloustuotteiden kaupan pitämisellä’ tavaran pitämistä tai esille panemista myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista, toimittamista tai muulla tavoin markkinoille saattamista, lukuun ottamatta ensimyyntiä jälleenmyyjille tai jatkojalostajille alkutuottajan toimesta tai tuotteen valmistamista tällaista ensimyyntiä varten; alkutuottajan suorittama tuotteen myynti loppukäyttäjälle katsotaan kaupan pitämiseksi, jos se tapahtuu erillisissä, kyseiseen tarkoitukseen varatuissa tiloissa;

5)	’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ (’pk-yritykset’) asetuksen (EY) N:o 470/2001 liitteessä I määriteltyjä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

’tuen bruttointensiteetillä’ tuen määrää ilmaistuna prosentteina hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Käytettävistä luvuista ei vähennetä välittömiä veroja. Jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti. Useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämishetken arvoon. Diskonttauksessa ja laskettaessa halpakorkoisen lainan sisältämän tuen määrää viitekorkona on käytettävä avustuksen myöntämisajankohtana voimassa ollutta korkoa;

7)	’laatutuotteella’ tuotetta, joka täyttää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 32 artiklan mukaisesti määriteltävät perusteet;

’luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla’ sellaisia sääoloja kuin hallaa, rakeita, jäätä, sadetta tai kuivuutta, jotka tuhoavat yli 30 prosenttia viljelijän edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä vuosituotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää;

9)	’epäsuotuisilla alueilla’ alueita, jotka jäsenvaltiot ovat määritelleet asetuksen (EY) N:o 1257/1999 17 artiklan mukaisesti;

10)

’investoinnilla, joka tehdään hiljattain käyttöönotettujen vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi’

a)	jos kyse on vaatimuksista, joissa ei säädetä siirtymäkaudesta, investointeja, jotka on aloitettu enintään kaksi vuotta ennen kuin vaatimukset on tehty toimijoille pakollisiksi, tai

b)	jos kyse on vaatimuksista, joissa säädetään siirtymäkaudesta, investointeja, jotka on aloitettu ennen kuin vaatimuksista tehdään toimijoille pakollisia;

11)	’nuorilla viljelijöillä’ maataloustuotteiden tuottajia, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklassa säädetyt edellytykset;

12)	’tuottajaryhmällä’ ryhmää, joka perustetaan, jotta sen jäsenet voivat yhdessä toimien mukauttaa yhteisten markkinajärjestelyjen tavoitteiden mukaisesti tuotantoaan ja tarjontaansa markkinoiden vaatimuksiin erityisesti tarjontaa keskittämällä;

13)	’tuottajien liitolla’ hyväksytyistä tuottajaryhmistä koostuvaa liittoa, joka pyrkii laajemmalla tasolla samoihin päämääriin;

14)

’kuolleilla eläimillä’ eläimiä, jotka on lopetettu ja joiden osalta on tehty tai ei ole tehty lopullista diagnoosia tai jotka ovat kuolleet (myös kuolleina syntyneet ja syntymättömät eläimet) maatilalla tai missä tahansa tiloissa tai kuljetuksen aikana, mutta joita ei ole teurastettu käytettäväksi ihmisten ravinnoksi;

15)

’TSE- ja BSE-testien kustannuksilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (11) liitteessä X olevan C luvun mukaisesti tehdyistä testeistä aiheutuvia kaikkia kustannuksia, mukaan luettuina testausvälineiden, näytteenoton sekä näytteiden kuljetuksen, testaamisen, varastoinnin ja hävittämisen kustannukset;

16)	’vaikeuksissa olevilla yrityksillä’ yrityksiä, joiden katsotaan olevan vaikeuksissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (12) mukaisesti;

17)

’korvaavalla investoinnilla’ investointia, joka korvaa pelkästään olemassa olevan rakennuksen tai koneen tai sen osia uudella ajanmukaisella rakennuksella tai koneella, mutta ei kuitenkaan lisää tuotantokapasiteettia enempää kuin 25 prosentilla tai muuta kyseisen tuotannon tai teknologian luonnetta kokonaan. Vähintään 30 vuoden ikäisen maatilarakennuksen purkamista kokonaan ja korvaamista ajanmukaisella rakennuksella tai maatilarakennuksen täydellistä peruskorjausta ei katsota korvaavaksi investoinniksi. Peruskorjausta pidetään täydellisenä, jos siitä aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 50 prosenttia uuden rakennuksen arvosta;

18)	’avoimella tuella’ tukitoimenpiteitä, joiden osalta bruttoavustusekvivalentti voidaan laskea etukäteen täsmällisesti prosenttiosuutena tukikelpoisista kustannuksista tarvitsematta tehdä riskinarviointia (esimerkiksi toimenpiteet, joissa käytetään avustuksia, korkotukia ja verotustoimenpiteitä).

3 artikla

Poikkeuksen edellytykset

1. Järjestelmän ulkopuolinen avoin yksittäinen tuki, joka täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että 20 artiklan 1 kohdassa säädetty tiivistelmä tiedoista on toimitettu, tuki sisältää nimenomaisen viittauksen tähän asetukseen ja siinä mainitaan tämän asetuksen nimi ja viite julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Avoimet tukijärjestelmät, jotka täyttävät kaikki tämän asetuksen edellytykset, ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvia ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että

a)	tuki, jota voidaan myöntää tällaisen järjestelmän nojalla, täyttää kaikki tämän asetuksen edellytykset;

b)	järjestelmässä on nimenomainen viittaus tähän asetukseen, ja siinä mainitaan tämän asetuksen nimi ja viite julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

c)	20 artiklan 1 kohdassa säädetty tiivistelmä tiedoista on toimitettu.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista tukijärjestelmistä myönnetty tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta edellyttäen, että myönnetty tuki täyttää suoraan kaikki tämän asetuksen edellytykset.

4. Tuesta, joka ei kuulu tämän asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen muiden asetusten tai tämän asetuksen 17 artiklassa lueteltujen asetusten soveltamisalaan, on ilmoitettava komissiolle perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseinen tuki on arvioitava maa- ja metsätalousalan valtiontukea koskevissa vuosien 2007–2013 yhteisön suuntaviivoissa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.

2 LUKU

TUKILUOKAT

4 artikla

Maatilainvestoinnit

1. Yhteisössä sijaitsevien maatilojen investointituki maataloustuotteiden alkutuotantoon on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää tämän artiklan 2–10 kohdassa säädetyt edellytykset.

2. Tuen bruttointensiteetti saa olla enintään

a)	50 prosenttia tukikelpoisista investoinneista epäsuotuisilla alueilla tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet mainitun asetuksen 50 ja 94 artiklan mukaisesti;

b)	40 prosenttia tukikelpoisista investoinneista muilla alueilla;

60 prosenttia tukikelpoisista investoinneista epäsuotuisilla alueilla tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet mainitun asetuksen 50 ja 94 artiklan mukaisesti, ja 50 prosenttia muilla alueilla nuorten viljelijöiden viiden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta tekemien investointien osalta;

d)	75 prosenttia tukikelpoisista investoinneista neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2019/93 (13) tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla ja pienillä Egeanmeren saarilla;

75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista a alakohdassa tarkoitetuilla alueilla ja 60 prosenttia muilla alueilla, joilla investointi aiheuttaa ympäristön suojeluun ja parantamiseen, kotieläintuotantoyritysten hygieniaolojen parantamiseen tai kotieläinten hyvinvointiin liittyviä ylimääräisiä kustannuksia. Tämä korotus voidaan myöntää vain investointeihin, joilla ylitetään yhteisön voimassa olevat vähimmäisvaatimukset, tai investointeihin, jotka tehdään hiljattain käyttöönotettujen vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi. Korotuksen on rajoituttava yksinomaan tukikelpoisiin tarvittaviin lisäkustannuksiin eikä sitä sovelleta tuotantokapasiteettia lisääviin investointeihin.

3. Investoinneilla on pyrittävä erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:

a)	tuotantokustannusten supistaminen;

b)	tuotannon parantaminen ja uudelleensuuntaaminen;

c)	laadun parantaminen;

d)	luonnonympäristön säilyttäminen ja parantaminen tai hygieniaolosuhteiden tai eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten parantaminen.

4. Tukikelpoiset kustannukset voivat sisältää:

a)	kiinteän omaisuuden rakentamista, hankintaa tai parantamista;

b)	koneiden ja laitteiden hankintaa tai ostoleasingiä, tietokoneohjelmistot mukaan luettuina, enintään omaisuuden markkina-arvoon asti;

c)	edellä olevan a ja b alakohdan menoihin liittyviä yleiskuluja, kuten arkkitehtien, insinöörien ja konsulttien palkkioita, toteutettavuustutkimuksia sekä patenttien ja käyttölupien hankintakuluja.

Muut kuin ensimmäisen alakohdan b alakohdassa luetellut leasingsopimukseen liittyvät menot, kuten verot, vuokranantajan kate, korkojen jälleenrahoituskulut, yleiskulut ja vakuutusmaksut jne., eivät ole tukikelpoisia.

5. Tukea voidaan myöntää vain maatiloille, jotka eivät ole vaikeuksissa olevia yrityksiä.

Tukea voidaan myöntää, jotta tuensaaja voi täyttää hiljattain käyttöönotetut ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset.

6. Yhteisistä markkinajärjestelyistä annetuissa neuvoston asetuksissa säädettyjen kieltojen tai rajoitusten kanssa ristiriidassa olevalle tuelle ei voida myöntää poikkeusta silloinkaan, kun kiellot ja rajoitukset koskevat vain yhteisön tukea.

7. Tukea ei voida rajoittaa joihinkin tiettyihin maataloustuotteisiin, ja sen vuoksi sen on oltava avointa kaikille maatalouden aloille, paitsi jos jäsenvaltio jättää joitain tuotteita järjestelmän ulkopuolelle ylikapasiteetin tai sen vuoksi, ettei tuotteelle ole markkinointikanavia. Tukea ei voida myöntää seuraaviin tarkoituksiin:

a)	tuotanto-oikeuksien, eläinten ja yksivuotisten kasvien hankintaan;

b)	yksivuotisten kasvien istuttamiseen;

c)	viemäröintitöihin tai kastelulaitteisiin tai niitä koskeviin töihin, paitsi jos tällainen investointi laskee aiempaa vedenkulutusta vähintään 25 prosentilla;

d)	pelkkiin korvaaviin investointeihin.

8. Tukea voidaan myöntää muun kuin rakentamiseen tarkoitetun maan hankintaan enintään 10 prosenttia investoinnin tukikelpoisista kustannuksista.

9. Yksittäiselle yritykselle myönnettävän tuen määrä saa olla enintään 400 000 euroa millä tahansa kolmen verovuoden jaksolla tai enintään 500 000 euroa, jos yritys sijaitsee epäsuotuisalla alueella tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetulla alueella, jonka jäsenvaltiot ovat nimenneet mainitun asetuksen 50 ja 94 artiklan mukaisesti.

10. Tukea ei saa myöntää, jos se koskee maitoa tai maitotuotteita vastaavien tuotteiden tai niiden korvikkeiden valmistusta.

5 artikla

Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttäminen

1. Perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttämiseen tarkoitettu tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se noudattaa tämän artiklan 2 ja 3 kohdan säännöksiä.

2. Todellisiin kustannuksiin voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukea investoinneille tai infrastruktuuri-investoinneille, joiden tavoitteena on tuotannolliseen toimintaan liittymättömän luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen maatiloilla, kuten arkeologisten tai historiallisten piirteiden säilyttäminen. Näihin kustannuksiin voi kuulua enintään 10 000 euroa vuodessa kohtuullisena korvauksena viljelijän itsensä tai tämän työntekijöiden tekemästä työstä.

3. Todellisiin kustannuksiin voidaan myöntää tukea enintään 60 prosenttia tai enintään 75 prosenttia epäsuotuisilla alueilla tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet mainitun asetuksen 50 ja 94 artiklan mukaisesti, investoinneille tai infrastruktuuri-investoinneille, joiden tavoitteena on tuotanto-omaisuuteen liittyvän kulttuuriperinnön säilyttäminen maatiloilla, esimerkiksi maatilan rakennusten säilyttäminen, ja edellyttäen, että investointi ei lisää maatilan tuotantokapasiteettia.

Tapauksissa, joissa tuotantokapasiteetti kasvaa, sovelletaan 4 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja tavanomaisia tukimääriä tukikelpoisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat tarvittavan työn suorittamisesta nykyisin käytössä olevia tavanomaisia materiaaleja käyttäen. Lisätukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia ylimääräisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat rakennukseen kuuluvan kulttuuriperinnön säilyttämistä varten tarvittavien perinteisten materiaalien käytöstä.

6 artikla

Maatilan rakennusten siirtäminen yleisen edun vuoksi

1. Maatilan rakennusten siirtämiseen tarkoitettu tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se on yleisen edun mukainen ja täyttää tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

Tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen oikeuttava yleinen etu on täsmennettävä asiaa koskevissa jäsenvaltion säännöksissä.

2. Todellisiin kustannuksiin voidaan myöntää enintään 100 prosenttia tukea, jos siirtäminen merkitsee vain olemassa olevien rakennusten purkamista, siirtoa toiseen paikkaan ja uudelleen pystyttämistä.

3. Jos viljelijä saa yleisen edun vuoksi tehtävän siirtämisen ansiosta käyttöönsä uudenaikaisemmat tilat, viljelijän rahoitusosuuden on oltava vähintään 60 prosenttia tai 50 prosenttia epäsuotuisilla alueilla tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet mainitun asetuksen 50 ja 94 artiklan mukaisesti, kyseisten tilojen siirtämisen jälkeen syntyneestä arvonnoususta. Kun tuensaajana on nuori viljelijä, osuuden on oltava vähintään 55 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 45 prosenttia.

4. Jos yleisen edun vuoksi tehtävä siirtäminen lisää tuotantokapasiteettia, tuensaajan rahoitusosuuden on oltava vähintään 60 prosenttia tai 50 prosenttia epäsuotuisilla alueilla tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet mainitun asetuksen 50 ja 94 artiklan mukaisesti, kyseiseen lisäykseen liittyvistä menoista. Kun tuensaajana on nuori viljelijä, osuuden on oltava vähintään 55 prosenttia tai epäsuotuisilla alueilla 45 prosenttia.

7 artikla

Nuorten viljelijöiden aloitustuki

Nuorten viljelijöiden aloitustuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 22 artiklassa säädetyt edellytykset.

8 artikla

Tuki varhaiseläkkeelle siirtymiseen

Viljelijöiden varhaiseläkkeelle siirtymiseen tarkoitettu tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a)	asetuksen (EY) N:o 1698/2005 23 artiklassa säädetyt perusteet ja komission kyseisen artiklan täytäntöönpanemiseksi antamat säännöt;

b)	kaupallisesta viljelytoiminnasta luovutaan pysyvästi ja lopullisesti.

9 artikla

Tuki tuottajaryhmille

1. Tuottajaryhmien tai tuottajien liittojen perustamiseen tarkoitettu tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se noudattaa tämän artiklan 2–8 kohdan säännöksiä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen ovat oikeutettuja seuraavat, jos ne ovat kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla oikeutettuja taloudelliseen tukeen:

a)	maataloustuotteita tuottavat tuottajaryhmät tai tuottajien liitot; ja/tai

b)	tuottajien liitot, jotka vastaavat maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten tai laatumerkkien käytön valvonnasta yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

Tuottajaryhmän tai tuottajien liiton sisäisissä säännöissä sen jäsenet on velvoitettava pitämään tuotantonsa kaupan niiden toimitusta ja markkinoille saattamista koskevien sääntöjen mukaisesti, jotka ryhmä tai liitto on vahvistanut. Säännöissä voidaan sallia, että tuottaja saattaa osan tuotannostaan suoraan markkinoille. Säännöissä on edellytettävä, että ryhmän tai liiton jäseniksi liittyvien tuottajien on oltava jäsenenä vähintään kolme vuotta ja että niiden on ilmoitettava eroamisestaan vähintään 12 kuukautta etukäteen. Ryhmillä on lisäksi oltava yhteiset säännöt tuotantotavoista, erityisesti tuotteiden laadusta, luonnonmukaisten tai muiden ympäristönsuojeluun tarkoitettujen tuotantomenetelmien käytöstä, yhteiset tuotteiden markkinoille saattamista koskevat säännöt ja säännöt tuotetiedoista, erityisesti sadosta ja sen käyttömahdollisuuksista. Tuottajien on kuitenkin edelleen oltava vastuussa tilojensa hoidosta. Tuottajaryhmässä tai tuottajien liitossa tehtyjen sopimusten on oltava täysin kaikkien kilpailulainsäädännön asiaa koskevien säännösten, erityisesti perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan, mukaisia.

3. Tukikelpoisiin menoihin kuuluvat asianmukaisten tilojen vuokraaminen, toimistolaitteiden hankinta, tietokoneet ja niiden ohjelmistot mukaan luettuina, hallinnollisesta henkilöstöstä aiheutuvat kulut, yleiskulut sekä palkkiot oikeudellisista ja hallinnollisista palveluista. Jos tilat ostetaan, tukikelpoiset menot on rajoitettava markkinahintojen mukaisiin vuokrakuluihin.

4. Tukea ei saa maksaa viidennen vuoden jälkeen syntyneistä kustannuksista eikä kustannuksista, jotka maksetaan sen jälkeen, kun tuottajaorganisaation hyväksymisestä on kulunut seitsemän vuotta. Tämä ei rajoita tuen myöntämistä tukikelpoisiin menoihin, jotka rajoittuvat tuensaajan liikevaihdon vuosittaiseen vähintään 30 prosentin kasvuun ja johtuvat siitä, silloin kun se on seurausta uusien jäsenten liittymisestä ja/tai tuotevalikoiman laajentamisesta.

5. Tukea ei saa myöntää tuotantojärjestöille, kuten yrityksille tai osuuskunnille, joiden tarkoituksena on hoitaa yhtä tai useampaa tilaa ja jotka ovat näin ollen käytännössä yksittäisiä tuottajia.

6. Tukea ei saa myöntää sellaisille muille maatalousalan järjestöille, jotka suorittavat esimerkiksi keskinäiseen avunantoon, lomituspalveluun sekä tilanhoitopalveluihin liittyviä maatalouden tuotantotason tehtäviä jäsenten tiloilla ilman, että järjestöt osallistuvat yhteistoiminnassa tapahtuvaan tuotannon mukauttamiseen markkinoiden vaatimuksiin.

7. Tuottajaryhmälle tai tuottajien liitolle tämän artiklan nojalla myönnettävän tuen kokonaismäärä saa olla enintään 400 000 euroa.

8. Tukea ei saa myöntää sellaisille tuottajaryhmille tai tuottajien liitoille maksettavalle tuelle, joiden tavoitteet ovat ristiriidassa jonkin yhteisen markkinajärjestelyn perustamisesta annetun neuvoston asetuksen kanssa.

10 artikla

Eläin- ja kasvitauteihin sekä tuholaisten esiintymiseen liittyvä tuki

1. Tuki, jota myönnetään viljelijöille eläin- tai kasvitautien tai tuholaisten esiintymisen torjuntaan tai hävittämiseen liittyvien terveystarkastusten, testeistä ja muista seulontatoimista aiheutuneiden kustannusten, rokotteiden, lääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden hankinnan ja annostelun, teurastuskulujen ja viljelmien tuhoamiskustannusten korvaamiseksi, on yhteismarkkinoille soveltuvaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää seuraavat sekä tämän artiklan 4–8 kohdassa säädetyt edellytykset:

a)	tuen bruttointensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia;

b)	tuki myönnetään luontoissuorituksena tuettujen palvelujen muodossa eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

2. Tuki eläin- tai kasvitautien tai tuholaisten aiheuttamien menetysten korvaamiseksi viljelijöille on yhteismarkkinoille soveltuvaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää seuraavat ja tämän artiklan 4–8 kohdassa vahvistetut edellytykset:

korvaus on laskettava ainoastaan suhteessa

i)	taudin ja tuholaistartunnan vuoksi kuolleiden eläinten tai tuhottujen kasvien tai pakollisen julkisen torjunta- tai hävittämisohjelman mukaisen julkisen määräyksen perusteella tapettujen eläinten tai tuhottujen kasvien markkina-arvoon,

ii)	karanteenivelvollisuuksista ja uusien eläinten hankintaan tai kasvien uudelleen istuttamiseen liittyvistä vaikeuksista aiheutuneisiin tulonmenetyksiin;

b)	tuen bruttointensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia;

c)	tuen on rajoituttava viranomaisten virallisesti tunnustamasta taudinpurkauksesta johtuviin menetyksiin.

3. Tukikelpoisten kustannusten tai menetysten tuen enimmäismäärästä on vähennettävä 1 ja 2 kohdan mukaisesti:

a)	vakuutusjärjestelmistä saadut määrät; ja

b)	kustannukset, jotka eivät ole aiheutuneet kyseisestä taudista ja jotka olisivat aiheutuneet muutoinkin.

4. Tuet on maksettava taudeista tai tuholaisista, joita varten on olemassa yhteisön tai kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten toimenpiteiden muodossa vahvistetut säännökset. Tuet on sen vuoksi maksettava osana yhteisön, kansallisen tai alueellisen tason julkista ohjelmaa, joka koskee kyseisen taudin tai tuholaisen ennaltaehkäisyä, valvontaa tai hävittämistä. Taudit tai tuholaisten esiintyminen on määriteltävä ohjelmassa tarkoin, ja siihen on sisällyttävä myös kuvaus kyseisistä toimenpiteistä.

5. Tuki ei saa koskea tautia, jonka osalta yhteisön lainsäädännössä säädetään valvontatoimenpiteiden erityismaksuista.

6. Tuki ei saa koskea toimenpiteitä, joiden osalta yhteisön lainsäädännössä säädetään, että kyseisten toimenpiteiden kustannuksista vastaa maatila, jollei kyseisten tukitoimenpiteiden kustannuksia voida korvata kokonaan tuottajilta perittävillä pakollisilla maksuilla.

7. Eläintautien osalta tukea on myönnettävä Maailman eläintautijärjestön vahvistamassa eläintautien luettelossa ja/tai neuvoston päätöksen 90/424/ETY (14) liitteessä mainituille taudeille.

8. Tukijärjestelmät on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa tapahtumasta, joka on aiheuttanut menot tai menetyksen. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa tapahtumasta.

11 artikla

Epäsuotuisien sääolojen aiheuttamista menetyksistä maksettava tuki

1. Luonnonmullistuksiin rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamien eläinten, kasvien tai maatilan rakennusten menetysten korvaamiseksi viljelijöille myönnetty tuki on yhteismarkkinoille soveltuvaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää kasvien tai eläinten osalta tämän artiklan 2–6, 9 ja 10 kohdassa sekä maatilan rakennusten osalta tämän artiklan 3–8 ja 10 kohdassa vahvistetut edellytykset.

2. Tuen bruttointensiteetti saa olla enintään 80 prosenttia ja 90 prosenttia epäsuotuisilla alueilla tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet mainitun asetuksen 50 ja 94 artiklan mukaisesti, epäsuotuisista sääoloista johtuvasta tuotteen myynnistä aiheutuvasta tulonvähennyksestä. Tulonvähennys lasketaan vähentämällä

a)	sinä vuonna, jona epäsuotuisien sääolojen aiheuttama tapahtuma esiintyi, tuotetun tuotteen määrä kerrottuna kyseisen vuoden aikana saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla

b)	edellisen kolmivuotiskauden keskimääräisestä vuosituotannosta (tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä tuotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää) kerrottuna saadulla keskimääräisellä myyntihinnalla.

Tällä tavoin saatua tukikelpoista määrää voidaan korottaa muiden sellaisten kustannusten määrällä, jotka ovat aiheutuneet viljelijälle erityisesti siksi, että sato on jäänyt korjaamatta epäsuotuisan tapahtuman vuoksi.

3. Tukikelpoisten menetysten enimmäismäärästä on vähennettävä 1 kohdan mukaisesti:

a)	vakuutusjärjestelmistä saadut määrät; ja

b)	kustannukset, jotka eivät johdu epäsuotuisista sääoloista.

4. Menetykset on laskettava yksittäisen maatilan tasolla.

5. Tuki on maksettava suoraan kyseiselle viljelijälle tai tuottajaorganisaatiolle, jonka jäsen viljelijä on. Jos tuki maksetaan tuottajaorganisaatiolle, tuen määrä ei saa ylittää määrää, joka viljelijälle olisi voitu myöntää.

6. Luonnonmullistuksiin rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamista vahingoista maatilan rakennuksille ja maatilan laitteille maksettavien korvausten tuen bruttointensiteetti saa olla enintään 80 prosenttia ja 90 prosenttia epäsuotuisilla alueilla tai asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuilla alueilla, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet mainitun asetuksen 50 ja 94 artiklan mukaisesti.

7. Viranomaisten on tunnustettava virallisesti epäsuotuisat sääolot, jotka voidaan rinnastaa luonnonmullistukseen.

8. Korvausta on 1 päivän tammikuuta 2010 jälkeen vähennettävä 50 prosentilla, jollei sitä ole myönnetty viljelijälle, joka on ottanut vakuutuksen, joka kattaa vähintään 50 prosenttia viljelijän keskimääräisestä vuosituotannosta tai tuotantoon liittyvistä tuloista ja tilastollisesti yleisimmät sääoloihin liittyvät riskit kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella.

9. Tammikuun 1 päivästä 2011 alkaen kuivuuden aiheuttamille menetyksille maksettavan tuen suorittamisesta voi vastata vain jäsenvaltio, joka on maatalouden osalta täysimääräisesti pannut täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (15) 9 artiklan ja joka varmistaa sen, että maatalouden vesihuoltoon liittyvien palveluiden kustannukset peritään kyseiseltä alalta asianmukaisina maksuosuuksina.

10. Tukijärjestelmät on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa tapahtumasta, joka on aiheuttanut menot tai menetyksen. Tuki on maksettava neljän vuoden kuluessa tapahtumasta.

12 artikla

Tuki vakuutusmaksujen suorittamiseen

1. Tuki vakuutusmaksuihin on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos se täyttää tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetut edellytykset.

2. Tuen bruttointensiteetti saa olla enintään

a)	80 prosenttia vakuutusmaksujen kustannuksista, jos vakuutussopimuksessa tarkennetaan, että vakuutus kattaa vain luonnonmullistuksiin rinnastettavissa olevien epäsuotuisien sääolojen aiheuttamat menetykset;

50 prosenttia vakuutusmaksujen kustannuksista, jos vakuutussopimuksessa tarkennetaan, että vakuutus kattaa erityisesti

i)	a alakohdassa tarkoitetut menetykset ja muut sääolojen aiheuttamat menetykset, ja/tai

ii)	eläin- tai kasvitautien tai tuholaisten aiheuttamat menetykset.

3. Tuki ei saa estää vakuutuspalvelujen sisämarkkinoiden toimintaa. Tuki ei saa rajoittua vain yhden vakuutusyhtiön tai -yhtiöryhmän tarjoamaan vakuutukseen, eikä sen edellytyksenä saa olla vakuutuksen ottaminen kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneesta vakuutusyhtiöstä.

13 artikla

Tuki maa-alueiden uusjakoon

Maa-alueiden uusjakoon myönnettävä tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos sen kohteena on enintään 100 prosenttia tosiasiallisesti aiheutuvista oikeudellisista ja hallinnollisista kustannuksista, maanmittauskustannukset mukaan luettuina.

14 artikla

Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen

1. Tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos tuen kohteena ovat 2 kohdassa luetellut tukikelpoiset kustannukset ja se täyttää tämän artiklan 3–6 kohdassa säädetyt edellytykset.

2. Tukea voidaan myöntää kattamaan seuraavista palvelutoimista aiheutuvat kustannukset, jos ne liittyvät laadukkaiden maataloustuotteiden kehittämiseen:

enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat markkinatutkimuksista, tuoteideoinnista ja -suunnittelusta, mukaan luettuina tuet hakemusten laatimiseksi maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten tunnustamiseksi tai erityisluonnetta koskevien todistusten saamiseksi asiaa koskevien yhteisön asetusten mukaisesti;

enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat laadunvarmistusjärjestelmien, kuten ISO 9000 tai 14000-sarjan, ja HACCP-järjestelmien (vaarojen analysointi ja kriittiset kohdat niiden hallitsemiseksi), jäljitysjärjestelmien, järjestelmien, joilla varmistetaan aitous- ja markkinointinormien noudattaminen, tai ympäristöauditointijärjestelmien käyttöönotosta;

c)	enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat henkilöstön kouluttamisesta b alakohdassa mainittujen järjestelmien soveltamiseen;

d)	enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat tunnustettujen varmentamislaitosten laadunvarmistus- ja vastaaville järjestelmille ensimmäistä kertaa annetuista varmentamisista perimistä maksuista;

enintään 100 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat toimivaltaisten viranomaisten yhteisön tai jäsenvaltioiden lainsäädännön nojalla toteuttamista tai niiden puolesta toteutetuista pakollisista tarkastuksista, ellei yhteisön lainsäädännössä edellytetä, että yritysten on vastattava kyseisistä kustannuksista;

f)	asetuksen (EY) N:o 1698/2005 liitteessä säädettyihin määriin asti mainitun asetuksen 32 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä koskevan tuen osalta.

3. Tukea voidaan myöntää vain sellaisten palveluiden kustannuksiin ja/tai tarkastuksiin, joiden tekijät tai teettäjät ovat kolmansia osapuolia, kuten toimivaltaisia sääntelyviranomaisia tai näiden nimissä toimivia elimiä, taikka riippumattomia laitoksia, jotka vastaavat maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten, luonnonmukaista tuotantotapaa osoittavien merkintöjen tai laatumerkkien valvonnasta edellyttäen, että nämä nimitykset ja merkinnät ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia. Tukea ei voida myöntää investointimenoihin.

4. Viljelijän tai valmistajan itse toteuttamista tarkastuksista aiheutuviin kustannuksiin tai kun yhteisön lainsäädännössä säädetään, että tuottajat vastaavat tarkastuskustannuksista, tarkentamatta maksujen tosiasiallista tasoa, ei myönnetä tukea.

5. Lukuun ottamatta 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettua tukea, tuki myönnetään luontoissuorituksena tuettujen palvelujen muodossa eikä siihen liity tuottajille maksettavia suoria tukia.

6. Kaikilla kyseisen alueen tukikelpoisilla toimijoilla on oltava mahdollisuus saada tätä tukea puolueettomasti määriteltyjen edellytysten perusteella. Jos 2 kohdassa lueteltujen palvelujen suorittajat ovat tuottajaryhmiä tai muita maatalouden keskinäistä tukea tarjoavia järjestöjä, ryhmän jäsenyys ei saa olla edellytyksenä palvelujen saamiselle. Muiden kuin ryhmän jäsenten osallistuminen ryhmän tai järjestön hallinnollisiin kustannuksiin on rajoitettava palvelun tarjoamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

15 artikla

Teknisen tuen antaminen maatalousalalla

1. Tuki on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta, jos sen kohteena ovat 2 kohdassa luetellut teknisen tuen antamista koskevat tukikelpoiset kustannukset ja se täyttää tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

2. Tukea voidaan myöntää kattamaan seuraavia tukikelpoisia kustannuksia:

viljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden opetus ja koulutus:

i)	koulutusohjelman järjestämiskustannukset,

ii)	osallistujien matka- ja oleskelumenot,

iii)	viljelijän tai maataloustyöntekijän poissaolon aikana lomituspalveluista aiheutuneet kustannukset;

b)	maatilojen lomituspalvelut: viljelijän, viljelijän kumppanin tai maataloustyöntekijän varsinaiset lomituskustannukset sairauden ja lomien aikana;

c)	kolmansien osapuolten toteuttamien sellaisten neuvontapalvelujen maksut, jotka eivät koske jatkuvaa tai säännöllistä toimintaa, eivätkä liity yrityksen tavanomaisiin toimintakuluihin, kuten rutiininomaisiin veroneuvontapalveluihin, säännöllisiin lainopillisiin palveluihin tai mainontaan;

yritysten välistä tiedonvaihtoa, kilpailujen, näyttelyiden ja messujen järjestämistä ja niihin osallistumista koskevat

i)	osallistumismaksut,

ii)	matkakustannukset,

iii)	julkaisujen kustannukset,

iv)	näyttelytilojen vuokra,

v)	kilpailuissa myönnettävät vertauskuvalliset palkinnot, joiden arvo on enintään 250 euroa palkintoa ja voittajaa kohti;

edellyttäen, että yksittäisiä yrityksiä, tuotemerkkejä tai alkuperää ei ole mainittu:

i)	tieteellisten tietojen jakaminen,

ii)	muista maista peräisin oleville tuotteille avoinna olevia laatujärjestelmiä, geneerisiä tuotteita ja geneeristen tuotteiden ravintohyötyjä sekä niiden suositeltavia käyttötapoja koskevat tiedot;

Tukea voidaan myös myöntää e alakohdassa tarkoitettujen kustannusten kattamiseksi, jos neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (16) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (17) 54–58 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden alkuperä on mainittu edellyttäen, että viittaukset alkuperään vastaavat täysin yhteisön rekisteröimiä viittauksia.

f)	julkaisut, kuten esitteet tai verkkosivustot, joissa esitellään jonkin tietyn alueen tai tuotteen tuottajia koskevia tietoja, jos tiedot ja niiden esitystapa ovat puolueettomia ja kaikilla asianomaisilla tuottajilla on tasavertaiset mahdollisuudet olla edustettuina julkaisussa.

3. Tuki voi kattaa 100 prosenttia 2 kohdassa luetelluista kustannuksista. Tuki on myönnettävä luontoissuorituksena tuettujen palvelujen muodossa eikä siihen saa liittyä tuottajille maksettavia suoria tukia.

4. Kaikilla kyseisen alueen tukikelpoisilla toimijoilla on oltava mahdollisuus saada tätä tukea puolueettomasti määriteltyjen edellytysten perusteella. Jos teknisen tuen toimittajat ovat tuottajaryhmiä tai muita järjestöjä, ryhmän jäsenyys ei saa olla edellytyksenä palvelujen saamiselle. Muiden kuin ryhmän jäsenten osallistuminen ryhmän tai järjestön hallinnollisiin kustannuksiin on rajoitettava palvelun tarjoamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

16 artikla

Tuki kotieläintuotannon alalle

1. Kotieläintuotannon alalla toimiville yrityksille myönnettävä tuki, joka täyttää seuraavat edellytykset, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta:

a)	tuki, joka on enintään 100 prosenttia kantakirjojen hallinnollisista perustamis- ja ylläpitokustannuksista;

tuki, joka on enintään 70 prosenttia kustannuksista, jotka aiheutuvat kolmansien osapuolien toteuttamista tai niiden puolesta toteutetuista kokeista, joilla määritetään kotieläinten perimän laatu tai niiden tuotos, lukuun ottamatta kotieläinten omistajan tekemiä tarkastuksia ja maidon laatua koskevia rutiinitarkastuksia;

c)	31 päivään joulukuuta 2011 asti tuki, joka on enintään 40 prosenttia kotieläinten innovatiivisten jalostustekniikoiden tai -käytäntöjen käyttöönotosta tilalla aiheutuvista kustannuksista, lukuun ottamatta keinosiemennyksen käyttöönotosta aiheutuvia kustannuksia;

tuki, joka on enintään 100 prosenttia kuolleiden eläinten poistamisesta aiheutuneista kustannuksista ja 75 prosenttia tällaisten ruhojen hävittämisestä; vaihtoehtoisesti tuki, jonka määrä vastaa kuolleiden eläinten poistamisesta tai hävittämisestä viljelijöille aiheutuvat kustannukset kattavan vakuutuksen maksuja;

tuki, joka on enintään 100 prosenttia ruhojen poistamis- tai hävittämiskustannuksista, jos tuki rahoitetaan kyseisten ruhojen hävittämisen rahoittamiseen tarkoitetuilla maksuilla tai pakollisilla rahoitusosuuksilla, jos kyseiset maksut tai rahoitusosuudet koskevat vain liha-alaa, jolta ne peritään suoraan;

f)	tuki, joka on enintään 100 prosenttia kuolleiden eläinten poistamis- ja hävittämiskustannuksista, jos kyseisten kuolleiden eläinten TSE-testaus on pakollista;

g)	tuki, joka on enintään 100 prosenttia TSE-testien kustannuksista.

Jos on kyse ihmisravinnoksi teurastettujen nautaeläinten pakollisesta BSE-testauksesta, välittömän ja välillisen tuen kokonaismäärä, yhteisön tuet mukaan luettuina, voi olla enintään 40 euroa testiä kohti. Määrä käsittää kaikki tehdyistä testeistä aiheutuvat kustannukset testausvälineiden, näytteenoton sekä näytteiden kuljetuksen, testaamisen, varastoinnin ja hävittämisen kustannukset mukaan luettuina. Testauspakko voi perustua yhteisön tai kansalliseen lainsäädäntöön.

2. Edellä 1 kohdan d, e, f ja g alakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltaminen edellyttää kaikissa tapauksissa yhdenmukaista ohjelmaa, jolla valvotaan ja varmistetaan kaikkien jäsenvaltiossa kuolleiden eläinten turvallinen hävittäminen. Jotta helpotettaisiin tällaisen valtiontuen hallintoa, tuki voidaan maksaa tuotantoketjussa viljelijän jälkeen olevalle, kuolleiden eläinten poistamiseen ja/tai hävittämiseen liittyviä palveluja tarjoavalle talouden toimijalle, jos voidaan asianmukaisesti osoittaa, että maksettu valtiontuki siirretään kokonaisuudessaan viljelijälle.

3. Tukeen ei saa liittyä tuottajille maksettavia suoria tukia.

17 artikla

Eräissä neuvoston asetuksissa säädetty tuki

Pienille ja keskisuurille yrityksille myönnetty tuki, joka täyttää seuraavat edellytykset, on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta:

a)	jäsenvaltioiden myöntämä tuki, joka täyttää kaikki neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1255/1999 (18) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset;

b)	jäsenvaltioiden myöntämä tuki, joka täyttää kaikki neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 (19) ja erityisesti sen 87 artiklassa, 107 artiklan 3 kohdassa ja 125 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt edellytykset;

c)	jäsenvaltioiden neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (20) 15 artiklan 6 kohdan mukaisesti myöntämä tuki.

3 LUKU

YHTEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Tuen myöntämistä edeltävät vaiheet

1. Jotta tuelle voitaisiin myöntää poikkeus tämän asetuksen nojalla, tukijärjestelmän mukaista tukea voidaan myöntää toteutettuihin toimiin tai vastaanotettuihin palveluihin vasta sen jälkeen, kun tukijärjestelmä on laadittu ja julkaistu tämän asetuksen mukaisesti.

Jos oikeus tuen saamiseen annetaan tukijärjestelmässä itsessään edellyttämättä mitään hallinnollisia lisätoimia, itse tuki voidaan myöntää toteutettuihin toimiin tai vastaanotettuihin palveluihin vasta sen jälkeen, kun tukijärjestelmä on laadittu ja julkaistu tämän asetuksen mukaisesti.

Jos tukijärjestelmässä edellytetään, että hakemus jätetään asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, itse tuki voidaan myöntää toteutettuihin toimiin tai vastaanotettuihin palveluihin vasta kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	tukijärjestelmä on laadittu ja julkaistu tämän asetuksen mukaisesti;

b)	tukihakemus on jätetty asianmukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle;

asianomainen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt tukihakemuksen siten, että se velvoittaa viranomaisen myöntämään tuen ja että myönnettävän tuen määrä tai määrän laskutapa on selvästi ilmoitettu; toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä hakemuksen vain, jos tukeen tai tukijärjestelmään käytettäviä määrärahoja ei ole kulutettu loppuun.

2. Jotta tuelle voitaisiin myöntää poikkeus tämän asetuksen nojalla, tukijärjestelmään kuulumatonta yksittäistä tukea voidaan myöntää ainoastaan 1 kohdan kolmannen alakohdan b ja c alakohdan perusteiden täyttymisen jälkeen toteutettuihin toimiin tai vastaanotettuihin palveluihin.

3. Tätä artiklaa ei sovelleta 17 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan tukeen.

19 artikla

Tuen kasautuminen

1. Edellä 4–16 artiklassa vahvistettuja tuen enimmäismääriä sovelletaan riippumatta siitä, rahoitetaanko hankkeelle tai toimelle myönnetty tuki kokonaisuudessaan valtion varoista vai rahoittaako yhteisö sitä osittain.

2. Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tuki ei voi kasautua perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen muiden valtiontukien tai jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien, asetuksen (EY) N:o 1698/2005 88 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet mukaan luettuina, tai yhteisön näihin samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin liittyvien rahoitusosuuksien kanssa, jos kasautuminen johtaa tässä asetuksessa vahvistetun tuen enimmäisintensiteetin ylittymiseen.

3. Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tuki ei voi kasautua asetuksessa (EY) N:o 1860/2004 tarkoitetun vähämerkityksisen tuen kanssa samojen tukikelpoisten menojen tai investointihankkeen osalta, jos tuen kasautuminen johtaa tässä asetuksessa vahvistetun tuen enimmäisintensiteetin ylittymiseen.

20 artikla

Avoimuus ja seuranta

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vähintään 10 työpäivää ennen tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen tukijärjestelmän voimaantuloa tai tukijärjestelmään sisältymättömän tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen yksittäisen tuen myöntämistä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaisemista varten tiivistelmä tällaista tukijärjestelmää tai yksittäistä tukea koskevista tiedoista liitteessä I vahvistetun mallin mukaan. Tiivistelmä on toimitettava sähköisessä muodossa. Komissio lähettää kymmenen työpäivän kuluessa kyseisen tiivistelmän saatuaan tunnistenumerolla varustetun vastaanottoilmoituksen ja julkaisee tiivistelmän Internetissä.

2. Jäsenvaltioiden on säilytettävä yksityiskohtaiset asiakirjat tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneista tukijärjestelmistä, tällaisista järjestelmistä myönnetyistä yksittäisistä tuista ja tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneista yksittäisistä tuista, jotka eivät sisälly voimassa oleviin tukijärjestelmiin. Näiden asiakirjojen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset poikkeuksen myöntämiselle täyttyvät, mukaan luettuina tiedot yrityksen asemasta pk-yrityksenä. Jäsenvaltioiden on säilytettävä kutakin yksittäistä tukea koskevat asiakirjat kymmenen vuoden ajan tuen myöntämispäivästä ja tukijärjestelmiä koskevat asiakirjat kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, jolloin viimeinen yksittäinen tuki on myönnetty järjestelmästä. Kirjallisesta pyynnöstä asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle 20 työpäivän kuluessa tai pyynnössä mahdollisesti vahvistetun pidemmän ajan kuluessa kaikki tiedot, joita komissio pitää tarpeellisina sen arvioimiseksi, onko tämän asetuksen edellytyksiä noudatettu.

3. Jäsenvaltioiden on laadittava kertomus tämän asetuksen soveltamisesta jokaisen kokonaisen tai osittaisen kalenterinvuoden ajalta, jona sitä sovelletaan, liitteessä II vahvistetun mallin mukaisesti. Kertomus voidaan liittää vuosikertomukseen, joka jäsenvaltioiden on toimitettava neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (21) 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja se on toimitettava kertomuksen kohteena olevaa kalenterivuotta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä. Samaan päivään mennessä jäsenvaltion on toimitettava tämän asetuksen 10 ja 11 artiklan nojalla suoritettuja maksuja koskeva erillinen kertomus, jossa esitetään kyseisenä kalenterivuonna suoritetut määrät, maksuehdot, 10 artiklassa tarkoitetut taudit ja 11 artiklan osalta soveltuvat säätiedot, joista käy ilmi sääoloihin liittyvien tapahtumien tyyppi, tapahtuma-aika, laajuus ja paikka sekä seuraukset tuotannolle, jolle korvausta on myönnetty.

4. Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneen tukijärjestelmän tultua voimaan tai myönnettäessä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta, tukijärjestelmään sisältymätöntä yksittäistä tukea, jäsenvaltioiden on julkaistava Internetissä tällaisen tukijärjestelmän koko teksti tai perusteet ja edellytykset, joilla yksittäinen tuki myönnetään.

Verkkosivujen osoite, mukaan luettuna suora linkki tukijärjestelmän tekstiin, on toimitettava komissiolle yhdessä tukea koskevan tiivistelmän kanssa 1 kohdan mukaisesti. Sen on oltava myös 3 kohdan mukaisesti toimitettavassa vuosikertomuksessa.

5. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta 17 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan tukeen.

21 artikla

Asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 70/2001 seuraavasti:

Korvataan 1 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (*1) soveltamisalaan kuuluviin kalastus- tai vesiviljelyalan tuotteisiin eikä maataloustuotteiden alkutuotantoon (viljelyyn) liittyvään toimintaan; maitoa tai maitotuotteita vastaavien tuotteiden tai niiden korvikkeiden valmistukseen tai kaupan pitämiseen;

(*1) EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22.” "

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

lisätään k–n kohta seuraavasti:

”k)

’maataloustuotteella’

i)	perustamissopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita, asetuksen (EY) N:o 104/2000 soveltamisalaan kuuluvia kalastus- ja vesiviljelytuotteita lukuun ottamatta;

ii)	CN-koodeihin 4502 , 4503 ja 4505 kuuluvia tuotteita (korkkituotteet);

iii)	neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1898/87 (*2) 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja maitoa ja maitotuotteita vastaavia tuotteita tai niiden korvikkeita;

’maitoa ja maitotuotteita vastaavilla tuotteilla tai niiden korvikkeilla’ tuotteita, joita voidaan luulla maidoksi ja/tai maitotuotteiksi ja jotka koostumukseltaan eroavat edellä mainituista tuotteista siten, että niiden rasva- ja/tai proteiinipitoisuus on peräisin muusta kuin maitotuotteesta ja jotka sisältävät tai eivät sisällä maidosta peräisin olevaa proteiinia (asetuksen (ETY) N:o 1898/87 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ’muut kuin maitotuotteet’);

m)	’maataloustuotteiden jalostamisella’ maataloustuotetta koskevaa mitä tahansa toimenpidettä, jonka tuloksena on tuote, joka on myös maataloustuote lukuun ottamatta maatiloilla tapahtuvia toimintoja, jotka ovat tarpeen eläin- tai kasvituotteen valmistamiseksi ensimyyntiä varten;

(*2) EYVL L 182, 3.7.1987, s. 36.” "

Lisätään 4 artiklaan 7 kohta seuraavasti:

”7. Jos investointi koskee perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden jalostamista ja kaupan pitämistä, tuen bruttointensiteetti saa olla enintään:

a)	75 prosenttia tukikelpoisista investoinneista syrjäisimmillä alueilla;

b)	65 prosenttia tukikelpoisista investoinneista neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2019/93 (*3) tarkoitetuilla pienillä Egeanmeren saarilla;

c)	50 prosenttia EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti tukikelpoisten alueiden investoinneista;

d)	40 prosenttia tukikelpoisista investoinneista muilla alueilla.

(*3) EYVL L 184, 27.7.1993, s. 1.” "

4)	Lisätään liitteessä II ilmaisun ”Muut teollisuusalat” jälkeen samalle tasolle kuin ilmaisu ”Kaikki teollisuusalat” seuraava: ” Maataloustuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen (4) (4) Sellaisena kuin se määritellään tämän asetuksen 2 artiklan k kohdassa.” "

22 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Asetuksen (EY) N:o 1/2004 nojalla poikkeuksen saaneisiin tukijärjestelmiin, jotka täyttävät kaikki tämän asetuksen edellytykset, sovelletaan edelleen poikkeusta tämän asetuksen 23 artiklan 1 kohdassa mainittuun päivämäärään asti.

23 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200731 päivään joulukuuta 2013.

2. Ilmoitukset, joiden käsittely on kesken, kun tämä asetus tulee voimaan, on arvioitava asetuksen säännösten mukaisesti. Jos tämän asetuksen edellytykset eivät täyty, komissio tarkastelee käsiteltäviä ilmoituksia maatalousalan valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen mukaisesti.

Yksittäiset tuet ja tukijärjestelmät, jotka tulevat voimaan ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää, ja tuki, joka on myönnetty näiden järjestelmien nojalla ilman komission lupaa ja perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätyn ilmoittamisvelvollisuuden vastaisesti, ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille soveltuvia ja vapautettuja tämän asetuksen nojalla, jos ne täyttävät tämän asetuksen 3 artiklassa säädetyt edellytykset, lukuun ottamatta viittausta tähän asetukseen ja 20 artiklan 1 kohdassa säädettyä tiivistelmän toimittamista ennen tuen myöntämistä, joista säädetään kyseisen artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan b ja c alakohdassa. Jos tuki ei täytä mainittuja edellytyksiä, komissio arvioi sen asiaa koskevien puitteiden, suuntaviivojen, tiedonantojen ja ilmoitusten mukaisesti.

3. Tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneisiin tukijärjestelmiin sovelletaan poikkeusta edelleen kuuden kuukauden ajan asetuksen voimassaolon päätyttyä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1.

(2) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1040/2006 (EUVL L 187, 8.7.2006, s. 8).

(3) EYVL C 28, 1.2.2000, s. 2. Oikaistu toisinto (EYVL C 232, 12.8.2000, s. 17).

(4) EUVL L 1, 3.1.2004, s. 1.

(5) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1698/2005 (EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1).

(6) EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(7) EYVL C 71, 11.3.2000, s. 14.

(8) EUVL L 325, 28.10.2004, s. 4.

(9) EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22.

(10) EYVL L 182, 3.7.1987, s. 36.

(11) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.

(12) EUVL C 244, 1.10.2004, s. 2.

(13) EYVL L 184, 27.7.1993, s. 1.

(14) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19.

(15) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

(16) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(17) EUVL L 179, 14.7.1999, S. 1.

(18) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48.

(19) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1.

(20) EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1.

(21) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

LIITE I

Malli, jonka mukainen tiivistelmä on toimitettava aina otettaessa käyttöön tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanut tukijärjestelmä ja myönnettäessä tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saanutta, tukijärjestelmiin sisältymätöntä yksittäistä tukea

Tiivistelmä komission asetuksen (EY) N:o 1857/2006 mukaisesti myönnetystä valtiontuesta

Jäsenvaltio

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.)

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäisen tuen saaneen yrityksen nimi (Tukijärjestelmän nimi tai yksittäisen tuen tapauksessa tuensaajan nimi.)

Oikeusperusta (Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen täsmällinen kansallinen lakiviittaus.)

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä (Määrät ilmoitetaan euroina tai tarvittaessa kansallisena valuuttana. Jos kyseessä on tukijärjestelmä: ilmoitetaan kaikkien järjestelmään sisältyvien tukitoimenpiteiden osalta vuotuisten talousarviomäärärahojen kokonaismäärä tai arvioitu vuotuinen verotulojen menetys. Jos kyseessä on yksittäinen tuki: ilmoitetaan tuen tai verotulojen menetysten kokonaismäärä. Tarvittaessa ilmoitetaan myös, kuinka monen vuoden ajan tukieriä maksetaan tai kuinka monen vuoden ajan verotuloja arvioidaan menetettävän. Takausten osalta ilmoitetaan molemmissa tapauksissa taattujen lainojen (enimmäis)määrä.)

Tuen enimmäisintensiteetti (Ilmoitetaan tuen enimmäisintensiteetti tai tuen enimmäismäärä tukikelpoista kustannuserää kohti.)

Täytäntöönpanopäivä (Ilmoitetaan päivämäärä, josta alkaen tukea voidaan myöntää tukijärjestelmästä tai jolloin yksittäinen tuki myönnetään.)

Tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kesto (Ilmoitetaan päivämäärä (vuosi ja kuukausi), johon asti tukea voidaan myöntää tukijärjestelmästä, tai jos kyseessä on yksittäinen tuki ja soveltuvin osin, viimeisen tukierän arvioitu maksupäivä (vuosi ja kuukausi).)

Tuen tarkoitus (Ensisijaisena tavoitteena on pk-yritysten tukeminen. Ilmoitetaan muut (toissijaiset) tavoitteet. Ilmoitetaan, mikä on se artikla (4–17 artiklasta), jota käytetään ja joka sisältää tukijärjestelmän tai yksittäisen tuen kattamat tukikelpoiset kustannukset.)

Kyseessä oleva ala / olevat alat (Ilmoitetaan osa-alat mainiten kyseinen eläintuotannon laji (esim. sika/siipikarja) tai kasvituotannon laji (esim. omena/tomaatti).)

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Verkko-osoite (Internet-osoite, josta löytyy tukijärjestelmän koko teksti tai perusteet ja edellytykset, joilla yksittäinen tuki voidaan myöntää tukijärjestelmän ulkopuolella.)

Muut tiedot

LIITE II

Komissiolle toimitettavan määräaikaiskertomuksen malli

Malli vuosikertomuksesta, joka on toimitettava neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan nojalla poikkeuksen saaneista tukiohjelmista

Jäsenvaltioiden on käytettävä seuraavaa mallia asetuksen (EY) N:o 994/98 nojalla annetuissa ryhmäpoikkeusasetuksissa tarkoitetun ilmoitusvelvollisuutensa täyttämiseen.

Kertomukset on toimitettava sähköisessä muodossa.

Tiedot, jotka on toimitettava kaikista asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan nojalla annettujen ryhmäpoikkeusasetusten mukaisista tukijärjestelmistä.

1. Tukijärjestelmän nimike

2. Sovellettava komission poikkeusasetus

3. Menot

Jokaisesta tukijärjestelmään liittyvästä tukitoimenpiteestä (esimerkiksi avustus, halpakorkoinen laina jne.) on toimitettava erilliset tiedot. Luvut ilmoitetaan euroina tai tarvittaessa kansallisena valuuttana. Veromenojen osalta on ilmoitettava vuotuiset verotulojen menetykset. Jos tarkkoja lukuja ei ole tiedossa, menetykset voidaan arvioida.

Menoja kuvaavat tiedot on toimitettava seuraavasti:

Jokaisesta järjestelmän mukaisesta tukitoimenpiteestä (esim. avustus, halpakorkoinen laina, takaus jne.) toimitetaan tarkasteluvuodelta seuraavat tiedot:

3.1	Maksusitoumukset, (arvioidut) verotulojen tai muiden tulojen menetykset, takauksia koskevat tiedot jne. uusista tuetuista hankkeista. Takausohjelmien osalta on ilmoitettava myönnettyjen uusien takausten kokonaismäärä.

3.2

Todelliset maksut, (arvioidut) verotulojen tai muiden tulojen menetykset, takuita ja takauksia koskevat tiedot jne. uusista ja käynnissä olevista tuetuista hankkeista. Takausohjelmien osalta on ilmoitettava seuraavat tiedot: takuiden ja takausten kokonaismäärä, takausmaksuista saadut tulot, tuensaajilta takautumisoikeuden perusteella perityt takaukset, suoritetut takausvastuut, ohjelman toimintatulos tarkasteluvuotena.

3.3	Tuettavien hankkeiden ja/tai yritysten määrä.

3.4	[Jätetään tyhjäksi]

3.5

Seuraavien arvioitu kokonaismäärä:

—	tuetut investoinnit;

—	tuettujen perinteisten maisemien ja rakennusten säilyttämismenot;

—	yleisen edun vuoksi tehtävän tuetun maatilan rakennusten siirtämisen menot;

—	nuorten viljelijöiden aloitustuki;

—	tuki varhaiseläkkeelle siirtymiseen;

—	tuettujen tuottajaryhmien menot;

—	tauteja koskevat menot;

—	epäsuotuisien sääolojen korvaamista koskevat menot;

—	vakuutusmaksujen tukimenot;

—	tuki maa-alueiden uusjakoon;

—	tuki laadukkaiden maataloustuotteiden tuotannon edistämiseen;

—	teknisen tuen tukimenot;

—	eläinalan tukimenot.

3.6	Edellä 3.1 kohdassa ilmoitettujen määrien alueellinen jakautuminen jaoteltuna epäsuotuisien alueiden tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklan a alakohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitettujen alueiden ja muiden alueiden mukaisesti.

3.7

Edellä 3.1 kohdassa ilmoitettujen määrien alakohtainen jakautuminen tuensaajan toiminta-alan mukaan (jos tuki kattaa useamman kuin yhden alan, ilmoitetaan jokaisen alan osuus):

—	eläintuotteen laji,

—	kasvituotteen laji.

4. Muut tiedot ja huomautukset.

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/22

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1858/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

tarjouskilpailun avaamisesta viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi bioetanolina yhteisössä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1623/2000 (2) vahvistetaan muun muassa interventioelinten hallussa olevien, viinikaupan yhteisestä järjestämisestä 16 päivänä maaliskuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87 (3) 35, 36 ja 39 artiklassa sekä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista saatujen alkoholien varastojen myyntiä koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 artiklan mukaisesti olisi järjestettävä tarjouskilpailu viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi yksinomaan polttoainealalla bioetanolina yhteisössä, jotta yhteisön viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin varastot pienentyisivät ja jotta varmistettaisiin asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen yritysten hankintojen jatkuvuus.

(3)	Myyntihinnat ja vakuudet on ilmoitettava ja maksut suoritettava euroina 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (4) mukaisesti.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Järjestetään tarjouskilpailu nro 8/2006 EY viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi bioetanolina yhteisössä.

Alkoholi on peräisin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista, ja se on jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa.

2. Myytävä määrä on yhteensä 685 562,74 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia, ja se jakautuu seuraavasti:

a)	erä, jonka numero on 82/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

b)	erä, jonka numero on 83/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

c)	erä, jonka numero on 84/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

d)	erä, jonka numero on 85/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

e)	erä, jonka numero on 86/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

f)	erä, jonka numero on 87/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

g)	erä, jonka numero on 88/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

h)	erä, jonka numero on 89/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

i)	erä, jonka numero on 90/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

j)	erä, jonka numero on 91/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

k)	erä, jonka numero on 92/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

l)	erä, jonka numero on 93/2006 EY ja jonka määrä on 50 000 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

m)	erä, jonka numero on 94/2006 EY ja jonka määrä on 53 380,74 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia;

n)	erä, jonka numero on 95/2006 EY ja jonka määrä on 32 182 hehtolitraa 100 tilavuusprosentin alkoholia.

3. Tämän asetuksen liitteessä I esitetään erät muodostavien sammioiden sijainti ja viitteet sekä kunkin sammion sisältämä alkoholimäärä, alkoholin alkoholipitoisuus ja ominaisuudet.

4. Tarjouskilpailuun voivat osallistua ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 artiklan mukaisesti hyväksytyt yritykset.

2 artikla

Myynti tapahtuu asetuksen (EY) N:o 1623/2000 93, 94, 94 b, 94 c, 94 d, 95–98, 100 ja 101 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 2799/98 2 artiklan säännösten mukaisesti.

3 artikla

1. Tarjoukset on jätettävä liitteessä II mainituille interventioelimille, joiden hallussa alkoholi on, tai lähetettävä kirjattuna kirjeenä asianomaisten interventioelinten osoitteeseen.

2. Tarjoukset on toimitettava sinetöidyssä kirjekuoressa, jonka päällä on merkintä ”Tarjous – käyttöön bioetanolina yhteisössä liittyvä tarjouskilpailu nro 8/2006 EY”, joka on toisessa, asianomaiselle interventioelimelle osoitetussa kirjekuoressa.

3. Tarjousten on oltava kyseisellä interventioelimellä viimeistään 10 päivänä tammikuuta 2007 kello 12.00 (Brysselin aikaa).

4 artikla

1. Jotta tarjous voitaisiin ottaa huomioon, sen on oltava asetuksen (EY) N:o 1623/2000 94 ja 97 artiklan mukainen.

2. Jotta tarjous voitaisiin ottaa huomioon, tarjousta jätettäessä on toimitettava

a)	todiste siitä, että kyseisen alkoholin hallussaan pitävälle interventioelimelle on annettu osallistumisvakuus, joka on 4 euroa hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia;

b)	tarjouksen tekijän nimi ja osoite, viittaus tarjouskilpailuilmoitukseen, ehdotettu hinta euroina hehtolitralta 100 tilavuusprosentin alkoholia;

c)	tarjouksen tekijän sitoumus noudattaa kyseistä tarjouskilpailua koskevia säännöksiä;

tarjouksen tekijän ilmoitus, jonka mukaan hän

i)	luopuu kaikista mahdollisesti luovutettavan tuotteen laatua ja ominaisuuksia koskevista vaateista;

ii)	suostuu kaikkeen alkoholin käyttöä ja määräpaikkaa koskevaan valvontaan;

iii)	suostuu esittämään todisteet siitä, että alkoholi käytetään kyseessä olevassa tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

5 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1623/2000 94 a artiklassa säädetyt, tässä asetuksessa avattua tarjouskilpailua koskevat tiedonannot on toimitettava komissiolle tämän asetuksen liitteessä III ilmoitettuun osoitteeseen.

6 artikla

Näytteiden ottoa koskevat muodollisuudet on määritelty asetuksen (EY) N:o 1623/2000 98 artiklassa.

Interventioelimen on annettava kaikki tarvittavat myytävien alkoholien ominaisuuksia koskevat tiedot.

Kukin asianomainen voi ottaa yhteyttä kyseiseen interventioelimeen ja saada myyntiin tarjotusta alkoholista interventioelimen edustajan ottamia näytteitä.

7 artikla

1. Kukin asianomainen voi ottaa yhteyttä kyseiseen interventioelimeen ja saada myyntiin tarjotusta alkoholista interventioelimen edustajan ottamia näytteitä. Tätä tarkoitusta varten voidaan

a)	soveltaa asetuksen (EY) N:o 1623/2000 102 artiklan säännöksiä soveltuvin osin;

b)	ottaa näytteitä alkoholin laadun varmistamiseksi ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvalla määrityksellä sen lopullisen käyttötarkoituksen yhteydessä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten kustannuksista vastaa yritys, jolle alkoholi on myyty.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 179, 14.7.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2165/2005 (EUVL L 345, 28.12.2005, s. 1).

(2) EYVL L 194, 31.7.2000, s. 45. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1713/2006 (EUVL L 321, 21.11.2006, s. 11).

(3) EYVL L 84, 27.3.1987, s. 1. Asetus kumottu asetuksella (EY) N:o 1493/1999.

(4) EYVL L 349, 24.12.1998, s. 1.

LIITE I

Jäsenvaltio ja erän numero

Varastointipaikka

Sammioiden numero

Määrä hehtolitroina 100 tilavuusprosentin alkoholia

Viittaus asetuksen (EY) N:o 1493/1999 artiklaan

Alkoholityyppi

Espanja

Erän nro 82/2006 EY

Tarancón

C-3

25 239

Raaka

C-4

24 761

Raaka

Yhteensä

50 000

Espanja

Erän nro 83/2006 EY

Tarancón

C-4

572

Raaka

D-1

25 575

Raaka

D-2

23 853

Raaka

Yhteensä

50 000

Espanja

Erän nro 84/2006 EY

Tarancón

B-2

12 450

Raaka

B-7

11 880

Raaka

C-5

24 742

Raaka

C-6

928

Raaka

Yhteensä

50 000

Espanja

Erän nro 85/2006 EY

Tarancón

C-6

24 376

Raaka

D-5

24 880

Raaka

D-6

744

Raaka

Yhteensä

50 000

Ranska

Erän nro 86/2006 EY

Viniflhor-Port la Nouvelle

Entrepot d'Alcool

Av. Adolphe Turrel BP 62

11210 Port la Nouvelle

44 610

Raaka

1 140

Raaka

2 480

Raaka

1 770

Raaka

Yhteensä

50 000

Ranska

Erän nro 87/2006 EY

Viniflhor-Port la Nouvelle

Entrepot d'Alcool

Av. Adolphe Turrel BP 62

11210 Port la Nouvelle

14 755

Raaka

5 320

Raaka

6 595

Raaka

755

Raaka

555

Raaka

24B

6 485

Raaka

870

Raaka

11 590

Raaka

25B

3 075

Raaka

Yhteensä

50 000

Ranska

Erän nro 88/2006 EY

Deulep-PSL

13230 Port Saint Louis du Rhône

24 025

Raaka

B3B

8 775

Raaka

B3B

10 965

Raaka

Deulep

Bld Chanzy

30800 Saint Gilles du Gard

5 280

Raaka

955

Raaka

Yhteensä

50 000

Ranska

Erän nro 89/2006 EY

Deulep

Bld Chanzy

30800 Saint Gilles du Gard

71B

11 190

Raaka

3 590

Raaka

71B

16 030

Raaka

19 190

Raaka

Yhteensä

50 000

Italia

Erän nro 90/2006 EY

Cipriani-Chizzola d'Ala (TN)

18A-20A-25A

6 400

Raaka

Dister-Faenza (RA)

124A-127A

6 000

27/30

Raaka

I.C.V. – Borgoricco (PD)

2 860

Raaka

Mazzari-S.Agata sul Santerno (RA)

15A-8A-5A

10 007,50

Raaka

Tampieri-Faenza (RA)

13A-14A-16A

1 500

Raaka

Villapana-Faenza (RA)

9A-4A

10 000

Raaka

Deta-Barberino Val d'Elsa (FI)

3 100

Raaka

Caviro-Faenza (RA)

15A

10 132,50

Raaka

Yhteensä

50 000

Italia

Erän nro 91/2006 EY

Bonollo-Paduni (FR)

15A-34A-35A

26 669,32

27/30

Raaka

Bonollo-Torrita di Siena (SI)

12C-13C-16C-17C-19C-22C-23C-24C

2 138,18

Raaka

Mazzari-S.Agata sul Santerno (RA)

15A-8A-5A

21 192,50

Raaka

Yhteensä

50 000

Italia

Erän nro 92/2006 EY

Balice Distill-San Basilio Mottola (TA)

3A-4A

2 600

Raaka

Balice S.n.c.-Valenzano (BA)

8A-9A-40A-43A-44A

9 600

Raaka

Bonollo-Torrita di Siena (SI)

12C-13C-16C-17C-19C-22C-23C-24C

2 192,50

Raaka

D'Auria-Ortona (CH)

1A-2A-3A-4A-17A-25A-26A-27A-28A-29A

7 500

Raaka

De Luca-Novoli (LE)

6A-8A

4 000

Raaka

Di Lorenzo – Ponte Valleceppi (PG) – Pontenuovo di Torgiano (PG)

18A-3B

13 000

Raaka

S.V.A.-Ortona (CH)

17A-19A-20A

2 600

27/30

Raaka

Caviro-Carapelle (FG)

3C-6C

8 507,50

27/30

Raaka

Yhteensä

50 000

Italia

Erän nro 93/2006 EY

Bertolino-Partinico (PA)

6A-20A-24A

31 000

Raaka

S.V.M.-Sciacca (AG)

29A-41A

5 000

27/30

Raaka

GE.DIS.-Marsala (TP)

13B-14B

14 000

Raaka

Yhteensä

50 000

Kreikka

Erän nro 94/2006 EY

Οινοποιητικός συνεταιρισμός

Μεσσηνίας

Πύργος τριφυλίας

(Oinopoiitikos Sinetairismos Messinias)

454,96

Raaka

432,94

Raaka

1 782,89

Raaka

1 684,51

Raaka

1 756,59

Raaka

1 753,86

Raaka

873,44

Raaka

444,79

Raaka

904,89

Raaka

463,46

Raaka

387,14

Raaka

27,72

Raaka

1 747,04

Raaka

1 713,67

Raaka

853,18

Raaka

427,35

Raaka

1 743,76

Raaka

887,65

Raaka

1 786,52

Raaka

439,47

Raaka

908,63

Raaka

1 795,78

Raaka

1 758,86

Raaka

1 800,87

Raaka

1 744,16

Raaka

1 707,83

Raaka

1 788,73

Raaka

827,49

Raaka

1 805,07

Raaka

1 800,04

Raaka

915,07

Raaka

908,96

Raaka

911,94

Raaka

905,06

Raaka

108

432,18

Raaka

107

432,77

Raaka

105

448,22

Raaka

106

441,22

Raaka

897,73

Raaka

579,19

Raaka

667,69

Raaka

901,65

Raaka

892,07

Raaka

900,28

Raaka

899,54

Raaka

882,32

Raaka

653,58

Raaka

847,09

Raaka

880,83

Raaka

856,22

Raaka

878,23

Raaka

100

745,61

Raaka

Yhteensä

53 380,74

Portugali

Erän nro 95/2006

S. João da Pesqueira

Inox 6

5 002,98

Raaka

Inox 13

10 323,33

Raaka

Inox 14

10 230,70

Raaka

Inox 15

6 624,99

Raaka

Yhteensä

32 182

LIITE II

Asetuksen 3 artiklassa tarkoitetut interventioelimet, joiden hallussa alkoholi on

Viniflhor — Libourne	Délégation nationale, 17 avenue de la Ballastière, BP 231, F-33505 Libourne Cedex [Tél. (33-5) 57 55 20 00; télex 57 20 25; fax (33) 557 55 20 59]
FEGA	Beneficencia, 8, E-28004 Madrid [Tél. (34-91) 347 64 66; fax (34-91) 347 64 65]
AGEA	Via Torino, 45, I-00184 Rome [Tél. (39) 06 49 49 97 14; fax (39) 06 49 49 97 61]
Ο.Π.Ε.Κ.Ε.Π.Ε.	Αχαρνών (Aharnon) 241, 10446 Athènes, Grèce (Tél. 210 212 4799; fax 210 212 4791)
IVV — Instituto da Vinha e do Vinho	R. Mouzinho da Silveira, 5, P-1250-165 Lisboa [Tél. (351) 21 350 67 00, fax (351) 21 356 12 25]

LIITE III

Asetuksen 5 artiklassa tarkoitettu osoite

Euroopan komissio

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, yksikkö D-2

B-1049 Bruxelles/Brussel

Faksi (32-2) 292 17 75

Sähköposti: agri-market-tenders@cec.eu.int

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/30

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1859/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

kiinteän korvauksen vahvistamisesta maatalouden kirjanpidon tietoverkkoon liittyvää maatilailmoitusta kohden tilikaudeksi 2007

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon verkoston luomisesta Euroopan talousyhteisön maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten 15 päivänä kesäkuuta 1965 annetun neuvoston asetuksen N:o 79/65/ETY (1),

ottaa huomioon tietyistä kirjanpitoon liittyvistä soveltamista koskevista säännöistä maatilojen tulojen selvittämiseksi 13 päivänä heinäkuuta 1983 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 1915/83 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 1915/83 5 artiklan 1 kohdassa säädetään kiinteästä korvauksesta, jonka komissio maksaa jäsenvaltioille jokaista asianmukaisesti täytettyä ja komissiolle kyseisen asetuksen 3 artiklassa säädetyssä määräajassa toimitettua maatilailmoitusta kohden.

(2)	Komission asetuksessa (EY) N:o 118/2006 (3) vahvistetaan tilikauden 2006 kiinteäksi korvaukseksi 145 euroa maatilailmoitusta kohden. Kustannusten kehityksen ja sen maatilailmoituksen laatimiskuluja koskevan vaikutuksen perusteella tämän korvauksen tarkistaminen on aiheellista.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa käsittelevän yhteisön komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Vahvistetaan asetuksen (ETY) N:o 1915/83 5 artiklan 1 kohdassa säädetyksi kiinteäksi korvaukseksi 148 euroa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan tilikaudella 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL 109, 23.6.1965, s. 1859/65. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 660/2004 (EUVL L 104, 8.4.2004, s. 97).

(2) EYVL L 190, 14.7.1983, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 803/2006 (EUVL L 144, 31.5.2006, s. 18).

(3) EUVL L 21, 25.1.2006, s. 12.

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/31

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1860/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

kirjanpitotilojen valinnasta maatilojen tulojen selvittämistä varten annetun asetuksen (ETY) N:o 1859/82 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksen (ETY) N:o 1859/82 (2) liitteessä I vahvistetaan kirjanpitotilojen lukumäärä piirikohtaisesti.

(2)	Kirjanpitotilojen piirikohtaista lukumäärää Ruotsissa olisi mukautettava, jotta otanta vastaa paremmin kaikkia tarkastelualueen tilatyyppejä.

(3)	Sen vuoksi asetusta (ETY) N:o 1859/82 olisi muutettava.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa käsittelevän yhteisön komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 1859/82 liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan tilikaudesta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL 109, 23.6.1965, s. 1859/65. Asetus sellaisena kuin se viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 660/2004 (EUVL L 104, 8.4.2004, s. 97).

(2) EYVL L 205, 13.7.1982, s. 5, asetus sellaisena kuin se viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1187/2005 (EUVL L 193, 23.7.2005, s. 20).

LIITE

Korvataan asetuksen (ETY) N:o 1859/82 liitteessä I olevat Ruotsia koskevat tiedot seuraavasti:

	”RUOTSI
710	Etelä- ja Keski-Ruotsin tasangot	702
720	Etelä- ja Keski-Ruotsin metsäalueet sekä yhdistetyn maan- ja metsänviljelyn alueet	217
730	Pohjois-Ruotsin alueet	106
Ruotsi yhteensä		1 025 ”

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/33

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1861/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

maatilailmoituksesta annetun asetuksen (ETY) N:o 2237/77 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Maatilojen tulojen selvittämiseen käytettävästä maatilailmoituksesta 23 päivänä syyskuuta 1977 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2237/77 (2) vahvistetaan maatilailmoituksessa annettavien kirjanpitotietojen tyyppi.

(2)	Maatilailmoituksen sisältöä on tarpeen mukauttaa rakennerahastoja ja maaseudun kehittämistä koskevien uusien säännösten mukaiseksi, ja eräitä maatilailmoituksen osioita on tarpeen selventää, yksinkertaistaa tai yhtenäistää.

(3)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden kirjanpidon tietoverkkoa käsittelevän yhteisön komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (ETY) N:o 2237/77 liitteet I ja II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan tilikaudesta 2007, joka alkaa 1 päivän tammikuuta ja 1 päivän heinäkuuta 2007 välisenä aikana.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL 109, 23.6.1965, s. 1859. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 660/2004 (EUVL L 104, 8.4.2004, s. 97).

(2) EYVL L 263, 17.10.1977, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2253/2004 (EUVL L 385, 29.12.2004, s. 7).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 2237/77 liitteet seuraavasti:

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)	Korvataan taulukossa A (MAATILAA KOSKEVAT YLEISET TIEDOT) olevassa 2 kohdassa ilmaisu ”Tilitoimiston numero (vapaaehtoinen)” ilmaisulla ”Tilitoimiston numero”.

b)	Korvataan taulukossa H olevien sarakkeiden 4 ja 8 otsikkojen ilmaisu ”Käyttöpääoma” ilmaisulla ”Muu omaisuus”.

Muutetaan liite II seuraavasti.

Korvataan sarjanumero 44 seuraavasti:

”Sarjanumero 44 – Rakennerahastoalue: ilmoitetaan, sijaitseeko suurin osa tilan käytössä olevasta maatalousmaasta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25) 5, 6 tai 8 artiklan soveltamisalaan kuuluvalla alueella. Seuraavia koodinumeroita käytetään:

6	=	suurin osa tilan käytössä olevasta maatalousmaasta sijaitsee asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 ja erityisesti sen 5 artiklassa tarkoitetulla lähentymistavoitteen kohdealueella;
7	=	suurin osa tilan käytössä olevasta maatalousmaasta sijaitsee asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 ja erityisesti sen 6 artiklassa tarkoitetulla alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen kohdealueella;
8	=	suurin osa tilan käytössä olevasta maatalousmaasta sijaitsee neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 ja erityisesti sen 8 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden tuen osalta tukikelpoisella alueella.”

Korvataan sarjanumero 45 seuraavasti:

”Sarjanumero 45 – Ympäristörajoitteinen alue: ilmoitetaan, sijaitseeko suurin osa tilan käytössä olevasta maatalousmaasta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 38 artiklan soveltamisalaan kuuluvalla alueella. Seuraavia koodinumeroita käytetään:

1	=	suurin osa tilan käytössä olevasta maatalousmaasta ei sijaitse Natura 2000 -tuen eikä direktiiviin 2000/60/EY liittyvien tukien osalta tukikelpoisella alueella neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 38 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä;
2	=	suurin osa tilan käytössä olevasta maatalousmaasta sijaitsee Natura 2000 -tuen eikä direktiiviin 2000/60/EY liittyvien tukien osalta tukikelpoisella alueella neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 38 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä.”

c)	Korvataan 23 kohta seuraavasti: ”23. TEURASVASIKAT Tavallisesti noin kuuden kuukauden iässä teurastettavat vasikat.”

Korvataan 106 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”—	muuta omaisuutta varten otetut lainat (sarakkeet 4 ja 8).”

e)	Korvataan 107 kohdassa (Alv-järjestelmä) Liettuan osalta ilmaisu ”Alv:a ei sovelleta” ilmaisulla ”Erityisjärjestelmä”.

Korvataan 138 kohta seuraavasti:

”138.

Tuoreiden vihannesten, melonien ja mansikoiden katteenalainen viljely (mukaan luettuina ananas ja sokerimaissi): viljely, jota harjoitetaan koko tai lähes koko kasvukauden ajan katteiden alla (kasvihuoneet, pysyvät kasvilavat, sisälle mentävät muovitunnelit). Katteenalaisena viljelynä ei pidetä viljelyä muovitunneleissa, joihin ei voi mennä sisälle, suojakupujen alla tai siirrettävissä kasvilavoissa. Kun on kyse kerroskasvihuoneista, otetaan huomioon ainoastaan pohjapinta-ala.”

Korvataan 169 kohta seuraavasti:

”169.

Kananmunat (myös siitosmunat)”;

h)	Poistetaan kohdassa L (Kiintiöt ja muut oikeudet) olevan kohdan ”Taulukon L sarakkeet” kohdan ”Verot, lisämaksut (sarake 10)” viimeinen virke ”Jos kiintiötä on sovellettu mutta maksua ei ole suoritettu, merkitään 0.”

Korvataan 601 kohdassa (Kastelemattoman maan pinta-alatuet) oleva virke ”Otsakkeiden 602–618 summa” seuraavasti:

”Sarakkeessa 4 (Maksun perusteena olevien yksiköiden määrä): otsakkeiden 602–618 summa, pois luettuina otsakkeet 608, 614 ja 618 silloin kun samat perusyksiköt merkitään johonkin muuhun otsakkeeseen taulukossa M. Sarakkeessa 5 (Tuen kokonaismäärä): otsakkeiden 602–618 summa.”

Korvataan 621 kohdassa (Kastellun maan pinta-alatuet) oleva virke ”Otsakkeiden 622–638 summa” seuraavasti:

”Sarakkeessa 4 (Maksun perusteena olevien yksiköiden määrä): otsakkeiden 622–638 summa, pois luettuina otsakkeet 628, 634 ja 638 silloin kun samat perusyksiköt merkitään johonkin muuhun otsakkeeseen taulukossa M. Sarakkeessa 5 (Tuen kokonaismäärä): otsakkeiden 622–638 summa.”

Korvataan 700 kohta seuraavasti:

”700.

Neuvoston asetusten (EY) N:o 1254/1999 ja (EY) N:o 1782/2003 mukaiset naudanliha-alan tuotantoon myönnettävät suorat tuet

Naudanliha-alan suorien tukien kokonaismäärä on ilmoitettava myös taulukossa J koodilla 700.

Seuraavassa taulukossa esitetään asetusten (EY) N:o 1254/1999 ja (EY) N:o 1782/2003 mukaisia naudanliha-alan suoria tukia koskevat otsakkeet.

Otsake		Maksun perusteena olevien yksiköiden määrä	Tuen kokonaismäärä
700	Naudanliha-alan tuet yhteensä (otsakkeiden 710, 720, 730, 740, 750 ja 760 summa)	—	Pakollinen
710	Erityispalkkio (otsakkeiden 711 ja 715 summa)	Pakollinen	Pakollinen
711	Sonnien erityispalkkio	Pakollinen	Pakollinen
715	Härkien erityispalkkio	Pakollinen	Pakollinen
730	Lypsylehmäpalkkio (otsakkeiden 731 ja 735 summa)	—	Pakollinen
731	Emolehmistä ja hiehoista myönnetty emolehmäpalkkio	Pakollinen	Pakollinen
735	Emolehmäpalkkio: kansallinen lisäpalkkio	Pakollinen	Pakollinen
740	Teurastuspalkkio (otsakkeiden 741 ja 742 summa)	—	Pakollinen
741	Teurastuspalkkio: 1–7 kuukauden ikäiset	Vapaaehtoinen	Pakollinen
742	Teurastuspalkkio: vähintään 8 kuukauden ikäiset	Pakollinen	Pakollinen
750	Laajaperäistämispalkkio yhteensä	Pakollinen	Pakollinen
760	Lisätuet (jäsenvaltiokohtainen määräraha)	—	Pakollinen”

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/36

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1862/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 622/2003 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2320/2002 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2320/2002 mukaan komission tehtävä on vahvistaa toimenpiteet ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi kaikkialla yhteisössä. Toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi 4 päivänä huhtikuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 622/2003 (2) oli ensimmäinen tällaisia toimenpiteitä sisältänyt säädös.

(2)	Tarvitaan toimenpiteitä, joilla selkiinnytetään yhteisiä perusvaatimuksia.

(3)	Metallinilmaisimina toimivien turvaporttien suorituskykyvaatimuksista olisi annettava säädös. Vaatimuksia olisi kuitenkin tarkistettava säännöllisesti ja vähintään kahden vuoden välein sen varmistamiseksi, että ne seuraavat tekniikan kehitystä.

(4)

Turvaporttien suorituskykyvaatimukset olisi nähtävä ensimmäisenä askeleena kohti tällaisia laitteita koskevien teknisten eritelmien täydellistä yhdenmukaistamista. Niitä olisi mahdollisimman pian täydennettävä turvaporttien luokittelua, testiolosuhteet mukaan luettuina, koskevilla yhdenmukaistetuilla menettelyillä.

(5)	Asetuksen (EY) N:o 2320/2002 mukaisesti ja laittomien tekojen ehkäisemiseksi asetuksen (EY) N:o 622/2003 liitteessä vahvistettujen toimenpiteiden pitäisi olla salaisia eikä niitä pitäisi julkaista. Samaa sääntöä sovelletaan myös kaikkiin muutossäädöksiin.

(6)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 622/2003 olisi muutettava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat siviili-ilmailun turvaamista käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 622/2003 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

Liitteen luottamuksellisuuteen sovelletaan mainitun asetuksen 3 artiklaa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 355, 30.12.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 849/2004 (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 1).

(2) EUVL L 89, 5.4.2003, s. 9. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1546/2006 (EUVL L 286, 17.10.2006, s. 6).

LIITE

Asetuksen 1 artiklan mukaisesti liite on salainen eikä sitä julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/38

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1863/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 22. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) mukaisesti interventioelimet voivat myydä pysyvällä tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntää kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 25 artiklassa säädetään, että jokaisessa yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta voille sekä tuen enimmäismäärä kermalle, voille ja voiöljylle. Lisäksi säädetään, että hinta tai tuki voi vaihdella voin aiotun käyttötarkoituksen, rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä olisi vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 22. yksittäisessä tarjouskilpailussa asetuksen (EY) N:o 1898/2005 25 artiklassa tarkoitetun interventiovarastossa olevan voin vähimmäismyyntihinnat ja saman asetuksen 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevan taulukon mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

LIITE

Voin vähimmäismyyntihinnat ja jalostusvakuuden määrä asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 22. yksittäisessä tarjouskilpailussa

(EUR/100 kg)
Kaava			A		B
Käyttötapa			Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita	Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita
Vähimmäismyyntihinta	Voi ≥ 82 %	Sellaisenaan	—	213,7	—	213,7
Vähimmäismyyntihinta	Voi ≥ 82 %	Voiöljy	206,1	—	—	—
Jalostusvakuus		Sellaisenaan	—	45	—	45
Jalostusvakuus		Voiöljy	45	—	—	—

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/40

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1864/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 22. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 22. yksittäisessä tarjouskilpailussa asetuksen (EY) N:o 1898/2005 25 artiklassa tarkoitetun tuen enimmäismäärä ja saman asetuksen 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevan taulukon mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

LIITE

Kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärä ja jalostusvakuuden määrä asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 22. yksittäisessä tarjouskilpailussa

(EUR/100 kg)
Kaava		A		B
Käyttötapa		Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita	Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita
Tuen enimmäismäärä	Voi ≥ 82 %	17,5	14	—	14
	Voi < 82 %	—	13,65	—	—
	Voiöljy	20	16,58	20	16,5
	Kerma	—	—	9	6
Jalostusvakuus	Voi	19	—	—	—
	Voiöljy	22	—	22	—
	Kerma	—	—	10	—

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/42

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1865/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

voiöljyn tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 22. yksittäisessä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)	Olisi asetettava asetuksen (EY) N:o 1898/2005 53 artiklan 4 kohdassa säädetty käyttötarkoitusvakuus sen varmistamiseksi, että voiöljy siirtyy vähittäiskaupan haltuun.

(3)	Saatujen tarjousten perusteella tuen enimmäismäärä olisi vahvistettava asianmukaiselle tasolle, ja käyttötarkoitusvakuus olisi määritettävä sen mukaisesti.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 mukaisesti avatun pysyvän tarjouskilpailun 22. yksittäisen tarjouskilpailun osalta saman asetuksen 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun, rasvapitoisuudeltaan vähintään 96-prosenttisen voiöljyn tuen enimmäismääräksi vahvistetaan 19,27 EUR/100 kg.

Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 53 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuksi käyttötarkoitusvakuudeksi vahvistetaan 21 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/43

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1866/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

voin vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2771/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 54. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan c kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet voin määrät.

(2)	Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)	Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)	Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2771/1999 mukaisesti järjestetyssä 54. yksittäisessä tarjouskilpailussa, jonka tarjousten jättöaika päättyi 12 päivänä joulukuuta 2006, voin vähimmäismyyntihinnaksi vahvistetaan 236,00 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EYVL L 333, 24.12.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1802/2005 (EUVL L 290, 4.11.2005, s. 3).

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/44

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1867/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

vilja-alalla 16 päivästä joulukuuta 2006 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1249/96 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)	Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)	Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)	Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)	Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuontitullit vilja-alalla vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I liitteessä II annettujen tekijöiden perusteella.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2) EYVL L 161, 29.6.1996, s. 125. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1110/2003 (EUVL L 158, 27.6.2003, s. 12).

LIITE I

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden 16 päivästä joulukuuta 2006 sovellettavat tuontitullit

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Tuontitulli (1) (EUR/t)
1001 10 00	Durumvehnä korkealaatuinen	0,00
	keskilaatuinen	0,00
	heikkolaatuinen	0,00
1001 90 91	Tavallinen vehnä, siemenvilja	0,00
ex 1001 90 99	Tavallinen vehnä, korkealaatuinen, muu kuin siemenvilja	0,00
1002 00 00	Ruis	0,00
1005 10 90	Maissi, siemenvilja, muu kuin hybridimaissi	9,34
1005 90 00	Maissi, muu kuin siemenvilja (2)	9,34
1007 00 90	Durra, muut kuin kylvämiseen tarkoitetut hybridit	0,00

(1) Atlantin valtameren tai Suezin kanavan kautta yhteisöön tulevien tavaroiden osalta (asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 4 kohta) tuoja voi päästä osalliseksi tullinalennuksesta, joka on:

—	3 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Välimerellä, tai

—	2 EUR/t, jos purkamissatama sijaitsee Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Suomessa, Ruotsissa tai Iberian niemimaan Atlantin valtameren puoleisella rannikolla.

(2) Tuoja voi päästä osalliseksi kiinteämääräisestä alennuksesta, jonka määrä on 24 EUR/t, jos asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 5 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

LIITE II

Tullien laskentatekijät

(1.12.2006–15.12.2006)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitekauden keskiarvot:

Pörssinoteeraukset	Minneapolis	Chicago	Minneapolis	Minneapolis	Minneapolis	Minneapolis
Tuote (valkuais-%, kun kosteus on 12 %)	HRS2	YC3	HAD2	keskilaatuinen (*1)	heikkolaatuinen (*2)	US barley 2
Noteeraus (EUR/t)	155,50 (*3)	110,77	173,74	163,74	143,74	156,10
Lisä/Meksikonlahti (EUR/t)	—	13,47	—			—
Lisä/Suuret järvet (EUR/t)	10,82	—	—			—

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitekauden keskiarvot:

Maksut: Meksikonlahti–Rotterdam: 24,89 EUR/t; Suuret järvet–Rotterdam: 28,94 EUR/t.

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut tukipalkkiot:

0,00 EUR/t (HRW2)

0,00 EUR/t (SRW2).

(*1) Vähennys 10 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(*2) Vähennys 30 EUR/t (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

(*3) Lisäys 14 EUR/t mukaan lukien (asetuksen (EY) N:o 1249/96 4 artiklan 3 kohta).

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/47

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1868/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT-valtioista) peräisin oleviin maataloustuotteisiin ja niiden jalostamisessa saatuihin tavaroihin sovellettavasta järjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2286/2002 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä naudanliha-alalla annetun asetuksen (EY) N:o 2247/2003 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT-valtioista) peräisin oleviin maataloustuotteisiin ja niiden jalostamisessa saatuihin tavaroihin sovellettavista järjestelyistä ja asetuksen (EY) N:o 1706/98 kumoamisesta 10 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2286/2002 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksella (EY) N:o 2247/2003 (2) avataan monivuotisesti 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisinä kausina sovellettava kiintiö tiettyjen AKT-valtioista peräisin olevien naudanliha-alan tuotteiden tuontia varten.

(2)

Tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annettua komission asetusta (EY) N:o 1301/2006 (3) sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavia tuontitariffikiintiökausia koskeviin tuontitodistuksiin. Asetuksessa (EY) N:o 1301/2006 vahvistetaan erityisesti hakemuksia, hakijoiden asemaa ja tuontitodistusten myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Kyseisen asetuksen mukaan todistukset lakkaavat olemasta voimassa tuontitariffikiintiökauden viimeisen päivän jälkeen. Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 säännöksiä on sovellettava asetuksen (EY) N:o 2247/2003 mukaisesti myönnettyihin tuontitodistuksiin rajoittamatta jälkimmäisessä asetuksessa vahvistettujen muiden ehtojen soveltamista. Asetuksen (EY) N:o 2247/2003 säännökset olisi tarvittavilta osin mukautettava asetuksen (EY) N:o 1301/2006 säännöksiin.

(3)

Selkeyden vuoksi olisi poistettava asetuksen (EY) N:o 2247/2003 2 artiklan 2 kohta, koska siinä pelkästään toistetaan se, mitä maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) 50 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(4)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2247/2003 olisi muutettava.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2247/2003 seuraavasti:

1)	Poistetaan 2 artiklan 2 kohta.

2)	Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, sovelletaan asetuksia (EY) N:o 1445/95 ja (EY) N:o 1291/2000 sekä komission asetusta (EY) N:o 1301/2006 (1). (1) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.” "

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)	8 kohdassa alkuperämaa ja ’kyllä” -kohdassa rasti. Todistukset velvoittavat tuomaan ilmoitetusta maasta;”

b)	Korvataan 3 kohta seuraavasti: ”3. Jäsenvaltioiden on viimeistään kolmantena työpäivänä hakemusten jättämisen määräajan päättymisestä ilmoitettava komissiolle hakemuksissa mainitut määrät alkuperän ja CN-koodin tai CN-koodiryhmän mukaan eriteltyinä ja kilogrammoina ilmaistuina.”

c)	Poistetaan 4 kohta.

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)	Poistetaan 1 kohta.

b)	Korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2. Tuontitodistukset myönnetään kunkin kuukauden kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä ”

5)	Korvataan 7 artikla seuraavasti: ”7 artikla Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyt tuontitodistukset ovat voimassa 90 päivää niiden tosiasiallisesta myöntämispäivästä alkaen asetuksen (EY) N:o 1291/2000 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 348, 21.12.2002, s. 5.

(2) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 37. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1118/2004 (EUVL L 217, 17.6.2004, s. 10).

(3) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

(4) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1282/2006 (EUVL L 234, 29.8.2006, s. 4).

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/49

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1869/2006,

annettu 15 päivänä joulukuuta 2006,

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton maataloustuotteiden kauppaa koskevassa sopimuksessa määrätyn, yli 160 kilogramman painoisten elävien Sveitsistä peräisin olevien nautaeläinten tuontitariffikiintiön soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2172/2005 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1) ja erityisesti sen 32 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 2172/2005 (2) avataan monivuotinen tulliton tariffikiintiö 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisiksi kausiksi 4 600:n Sveitsistä peräisin olevan elävän nautaeläimen tuontia varten. Koska Bulgaria ja Romania liittyvät Euroopan unioniin 1 päivänä tammikuuta 2007, 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välistä tuontitariffikiintiökautta koskevien hakemusten jättämisen määräaikaa pidennettiin 8 päivään tammikuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 2172/2005 muuttamisesta 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välistä tariffikiintiökautta koskevien tuontioikeushakemusten määräajan osalta 14 päivänä marraskuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1677/2006 (3).

(2)

Tuontitodistusjärjestelmän alaisten maataloustuotteiden tuontitariffikiintiöiden hallinnointia koskevista yhteisistä säännöistä 31 päivänä elokuuta 2006 annettua komission asetusta (EY) N:o 1301/2006 (4) sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 alkavia tuontitariffikiintiökausia koskeviin tuontitodistuksiin. Asetuksessa (EY) N:o 1301/2006 vahvistetaan erityisesti tuontitodistushakemuksia, hakijoita ja todistusten myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Kyseisessä asetuksessa säädetään, että tuontitariffikiintiöt avataan 12 peräkkäisen kuukauden pituiseksi jaksoksi, ja rajoitetaan todistusten voimassaoloaika tuontitariffikiintiökauden viimeiseen päivään. Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 säännöksiä olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 2172/2005 nojalla myönnettyihin tuontitodistuksiin, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisessä asetuksessa säädettyjen lisäedellytysten tai poikkeusten soveltamista. On tarpeen saattaa asetuksen (EY) N:o 2172/2005 säännökset asetuksen (EY) N:o 1301/2006 mukaisiksi tarvittavilta osin.

(3)

Keinottelun estämiseksi kiintiössä käytettävissä olevat määrät olisi saatettava sellaisten toimijoiden käyttöön, jotka kykenevät osoittamaan tosiasiallisesti harjoittavansa merkittävän suuruista kauppaa kolmansien maiden kanssa. Tämän vuoksi ja tehokkaan hallinnoinnin varmistamiseksi on aiheellista vaatia, että kyseiset toimijat ovat tuoneet vähintään 50 eläintä kummankin asetuksen (EY) N:o 1301/2006 5 artiklassa tarkoitetun viitejakson aikana. Hallinnollisista syistä olisi myös sallittava, että jäsenvaltiot voivat hyväksyä oikeaksi todistetut jäljennökset asiakirjoista, joilla todistetaan kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan olemassaolo.

(4)

Jos asetuksen (EY) N:o 1301/2006 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jakokertoimen soveltaminen johtaa määrään, joka on pienempi kuin 50 eläintä hakemusta kohti, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi myönnettävä käytettävissä oleva määrä arpomalla tuontioikeudet 50 eläimen erinä, jotta voidaan varmistaa kaupallisesti kannattava määrä eläimiä hakemusta kohti.

(5)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 2172/2005 olisi muutettava.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat naudanlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2172/2005 seuraavasti:

Korvataan 1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Avataan vuosittain yhteisön tulliton tuontitariffikiintiö 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisiksi kausiksi 4 600:n Sveitsistä peräisin olevan, elopainoltaan yli 160 kilogramman painoisen ja CN-koodeihin 0102 90 41 , 0102 90 49 , 0102 90 51 , 0102 90 59 , 0102 90 61 , 0102 90 69 , 0102 90 71 tai 0102 90 79 kuuluvan elävän nautaeläimen tuontia varten.”

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Asetuksen (EY) N:o 1301/2006 5 artiklan soveltamiseksi kyseisessä artiklassa tarkoitettu kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa tarkoittaa, että hakijat ovat tuoneet vähintään 50 CN-koodiin 0102 10 tai 0102 90 kuuluvaa eläintä.

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä todisteeksi kolmansien maiden kanssa käydystä kaupasta toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti oikeiksi todistamat jäljennökset asetuksen (EY) N:o 1301/2006 5 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista.”;

b)	poistetaan 2 ja 3 kohta.

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)	poistetaan 1 ja 4 kohta;

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Tarkastettuaan esitetyt asiakirjat jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot haetuista kokonaismääristä viimeistään hakemusten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä seuraavana kymmenentenä työpäivänä.

Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1301/2006 6 artiklan 3 kohdassa säädetään, kyseisen asetuksen 11 artiklaa sovelletaan.”

Korvataan 4 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jos asetuksen (EY) N:o 1301/2006 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun jakokertoimen soveltaminen johtaa määrään, joka on pienempi kuin 50 eläintä hakemusta kohti, asianomaisten jäsenvaltioiden on myönnettävä käytettävissä oleva määrä arpomalla tuontioikeudet 50 eläimen erinä. Jos jäljelle jäävä määrä on pienempi kuin 50 eläintä, kyseisestä määrästä myönnetään yksi tuontioikeus.”

Korvataan 6 artiklan 4 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	8 kohdassa merkintä alkuperämaasta ja maininta ”kyllä” rastittuna;”.

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)	korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 9 artiklan 1 kohdassa säädetään, tämän asetuksen nojalla myönnettyjä tuontitodistuksia ei voida siirtää.”;

b)	poistetaan 2 ja 4 kohta.

7)	Korvataan 8 artikla seuraavasti: ”8 artikla Asetuksia (EY) N:o 1445/95 ja (EY) N:o 1291/2000 sekä komission asetusta (EY) N:o 1301/2006 (1) sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. (1) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.” "

8)	Poistetaan liite I.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 346, 29.12.2005, s. 10.

(3) EUVL L 314, 15.11.2006, s. 3.

(4) EUVL L 238, 1.9.2006, s. 13.

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/51

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä heinäkuuta 2006,

Euroopan yhteisön ja Barbadosin, Belizen, Kongon tasavallan, Fidžin tasavallan, Guyanan tasavallan, Norsunluurannikon tasavallan, Jamaikan, Kenian tasavallan, Madagaskarin tasavallan, Malawin tasavallan, Mauritiuksen tasavallan, Mosambikin tasavallan, Surinamen tasavallan, Saint Kitts ja Nevisin, Swazimaan kuningaskunnan, Tansanian yhdistyneen tasavallan, Trinidadin ja Tobagon tasavallan, Ugandan tasavallan, Sambian tasavallan ja Zimbabwen tasavallan välisen ruokosokeriin toimitusjaksolla 2005/2006 sovellettavia takuuhintoja koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona sekä Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisten ruokosokeriin toimitusjaksolla 2005/2006 sovellettavia takuuhintoja koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona

(2006/942/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Sekä AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevan AKT-sokeria koskevan pöytäkirjan 3 (1) että Euroopan talousyhteisön ja Intian tasavallan välisen ruokosokeria koskevan sopimuksen (2) 1 artiklan 2 kohdan mukaan pöytäkirja ja sopimus pannaan täytäntöön sokerin yhteisen markkinajärjestelyn mukaisesti.

(2)	On aiheellista hyväksyä Euroopan yhteisön sekä toisaalta pöytäkirjassa mainittujen valtioiden ja toisaalta Intian tasavallan väliset ruokosokeriin toimitusjaksolla 2005/2006 sovellettavista takuuhinnoista kirjeenvaihtona tehdyt sopimukset,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Barbadosin, Belizen, Kongon tasavallan, Fidžin tasavallan, Guyanan tasavallan, Norsunluurannikon tasavallan, Jamaikan, Kenian tasavallan, Madagaskarin tasavallan, Malawin tasavallan, Mauritiuksen tasavallan, Mosambikin tasavallan, Surinamen tasavallan, Saint Kitts ja Nevisin, Swazimaan kuningaskunnan, Tansanian yhdistyneen tasavallan, Trinidadin ja Tobagon tasavallan, Ugandan tasavallan, Sambian tasavallan ja Zimbabwen tasavallan ruokosokeriin toimitusjaksolla 2005/2006 sovellettavista takuuhinnoista kirjeenvaihtona tehty sopimus sekä Intian tasavallan väliset ruokosokeriin toimitusjaksolla 2005/2006 sovellettavista takuuhinnoista kirjeenvaihtona tehty sopimus.

Sopimusten tekstit ovat tämän päätöksen liitteessä I ja liitteessä II.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa 1 artiklassa tarkoitetut sopimukset yhteisöä sitovasti.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 18 päivänä heinäkuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. KORKEAOJA

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 allekirjoitetulla sopimuksella (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 27).

(2) EYVL L 190, 23.7.1975, s. 35.

LIITE I

Kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS

Euroopan yhteisön ja Barbadosin, Belizen, Kongon tasavallan, Fidžin tasavallan, Guyanan tasavallan, Norsunluurannikon tasavallan, Jamaikan, Kenian tasavallan, Madagaskarin tasavallan, Malawin tasavallan, Mauritiuksen tasavallan, Mosambikin tasavallan, Surinamen tasavallan, Saint Kitts ja Nevisin, Swazimaan kuningaskunnan, Tansanian yhdistyneen tasavallan, Trinidadin ja Tobagon tasavallan, Ugandan tasavallan, Sambian tasavallan ja Zimbabwen tasavallan välillä ruokosokeriin toimitusjaksolla 2005/2006 sovellettavista takuuhinnoista

A. Kirje nro 1

Bryssel 21 päivänä marraskuuta 2006

Arvoisa Herra

AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevassa AKT-sokeria koskevassa pöytäkirjassa 3 tarkoitettujen AKT-valtioiden edustajat ja Euroopan yhteisön puolesta toimivan komission edustajat ovat mainitun pöytäkirjan määräysten mukaisesti sopineet seuraavaa:

Toimitusjaksolla, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2005 ja päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2006, pöytäkirjan 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut takuuhinnat pöytäkirjan 6 artiklan mukaista interventiota varten ovat seuraavat:

a)	raakasokeri: 52,37 euroa 100 kilogrammalta,

b)	valkoinen sokeri: 64,65 euroa 100 kilogrammalta.

Nämä hinnat koskevat yhteisön lainsäädännössä määriteltyä vakiolaatuista pakkaamatonta sokeria cif, vapaasti Euroopassa sijaitsevissa yhteisön satamissa. Näiden hintojen käyttöön ottaminen ei rajoita sopimuspuolten asemaa suhteessa takuuhintojen määrittämistä koskeviin periaatteisiin.

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa saaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja teidän vastauksenne muodostavat edellä mainittujen AKT-valtioiden ja yhteisön välisen sopimuksen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan unionin neuvoston puolesta

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

Az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

För Europeiska gemenskapens vägnar

B. Kirje nro 2

Bryssel 21 päivänä marraskuuta 2006

Arvoisa Herra

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni seuraavan tänään päivätyn kirjeenne:

”AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevassa AKT-sokeria koskevassa pöytäkirjassa 3 tarkoitettujen AKT-valtioiden edustajat ja Euroopan yhteisön puolesta toimivan komission edustajat ovat mainitun pöytäkirjan määräysten mukaisesti sopineet seuraavaa:

a)	raakasokeri: 52,37 euroa 100 kilogrammalta,

b)	valkoinen sokeri: 64,65 euroa 100 kilogrammalta.

Minulla on kunnia vahvistaa tässä kirjeessä tarkoitettujen AKT-valtioiden hallitusten olevan yhtä mieltä edellä olevasta.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Pöytäkirjassa 3 mainittujen AKT-valtioiden hallitusten puolesta

For the Government of Barbados

For the Government of Belize

Pour le gouvernement de la République du Congo

For the Government of the Sovereign Democratic Republic of Fiji

For the Government of the Cooperative Republic of Guyana

Pour le gouvernement de la République de Côte d’Ivoire

For the Government of Jamaica

For the Government of the Republic of Kenya

Pour le gouvernement de la République de Madagascar

For the Government of the Republic of Malawi

Pour le gouvernement de la République de Maurice

For the Government of the Republic of Mozambique

For the Government of the Republic of Suriname

For the Government of Saint Kitts and Nevis

For the Government of the Kingdom of Swaziland

For the Government of the United Republic of Tanzania

For the Government of the Republic of Trinidad and Tobago

For the Government of the Republic of Uganda

For the Government of the Republic of Zambia

For the Government of the Republic of Zimbabwe

LIITE II

Kirjeenvaihtona tehty

SOPIMUS

Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välillä ruokosokeriin toimitusjaksolla 2005/2006 sovellettavista takuuhinnoista

A. Kirje nro 1

Bryssel 27 päivänä lokakuuta 2006

Arvoisa Herra

Intian edustajat ja Euroopan yhteisön puolesta toimivan komission edustajat ovat sopineet Euroopan talousyhteisön ja Intian tasavallan välisen ruokosokeria koskevan sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavaa:

Toimitusjaksolla, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2005 ja päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2006, sopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut takuuhinnat sopimuksen 6 artiklan mukaista interventiota varten ovat seuraavat:

a)	raakasokeri: 52,37 euroa 100 kilogrammalta,

b)	valkoinen sokeri: 64,65 euroa 100 kilogrammalta.

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa saaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja teidän vastauksenne muodostavat hallituksenne ja yhteisön välisen sopimuksen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan unionin neuvoston puolesta

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

On behalf of the European Community

Au nom de la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

Az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

B. Kirje nro 2

Bryssel 27 päivänä lokakuuta 2006

Arvoisa Herra

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni seuraavan tänään päivätyn kirjeenne:

”Intian edustajat ja Euroopan yhteisön puolesta toimivan komission edustajat ovat sopineet Euroopan talousyhteisön ja Intian tasavallan välisen ruokosokeria koskevan sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavaa:

a)	raakasokeri: 52,37 euroa 100 kilogrammalta,

b)	valkoinen sokeri: 64,65 euroa 100 kilogrammalta.

Olisin kiitollinen, jos voisitte ilmoittaa saaneenne tämän kirjeen ja vahvistaa, että tämä kirje ja teidän vastauksenne muodostavat hallituksenne ja yhteisön välisen sopimuksen.”

Minulla on kunnia vahvistaa hallitukseni olevan yhtä mieltä edellä olevasta.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Intian tasavallan hallituksen puolesta

For the Government of the Republic of India

Por el Gobierno de la República de la India

Za vládu Indické republiky

For regeringen for Republikken Indien

Für die Regierung der Republik Indien

India Vabariigi valitsuse nimel

Για την κυβέρνηση της Δημοκρατίας της Ινδιάς

Au nom du gouvernement de la République de l'Inde

Per il governo della Repubblica dell'India

Indijas Republikas valdības vārdā

Indijos Respublikos Vyriausybės vardu

Az Indiai Köztársaság kormánya részéről

Għall-Gvern tar-Repubblika ta' l-Indja

Voor de Regering van de Republiek India

W imieniu Rządu Republiki Indii

Pelo Governo da República da Índia

Za vládu Indickej republiky

Za Vlado Republike Indije

Intian tasavallan hallituksen puolesta

På Republiken Indiens regerings vägnar

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/60

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 17 päivänä marraskuuta 2006,

ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamista koskevan sopimuksen ja ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation erioikeuksia ja vapauksia koskevan sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 5557)

(2006/943/Euratom)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 101, 124 ja 192 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2006 tekemällään päätöksellä, että komissio tekee ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamista koskevan sopimuksen, jäljempänä ’ITER-sopimus’, ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamista koskevan sopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan järjestelyn, jäljempänä ’väliaikaista soveltamista koskeva järjestely’, sekä ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation erioikeuksia ja vapauksia koskevan sopimuksen.

(2)

Väliaikaista soveltamista koskevan järjestelyn 3 artiklassa ITER-sopimuksen allekirjoittajat, jäljempänä ’allekirjoittajat’, ilmaisevat haluavansa harjoittaa ITER-sopimuksen mukaista yhteistyötä mahdollisimman laajasti jo ennen kuin ne ovat saattaneet päätökseen ITER-sopimuksen ratifioinnin tai hyväksynnän edellyttämät kansalliset toimet.

(3)	Väliaikaista soveltamista koskevan järjestelyn 4 artiklassa allekirjoittajat sitoutuvat noudattamaan ITER-sopimuksen ehtoja jo ennen sen voimaantuloa mahdollisimman laajasti kansallisten lakiensa ja määräystensä mukaisesti.

(4)	ITER-sopimuksen 1 artiklan mukaisesti fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation, jäljempänä ’ITER-organisaatio’, kotipaikka on St Paul-lez-Durance, Bouches-du-Rhône, Ranska.

(5)	ITERin isäntäosapuolena Euratomilla on erityisiä velvollisuuksia ITER-hankkeen aikataulunmukaiseen toteutukseen liittyen.

(6)	Yhteisön tekemät sopimukset sitovat yhteisön toimielimiä ja jäsenvaltioita.

(7)	Perustamissopimuksen 192 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on helpotettava yhteisön päämäärien saavuttamista.

(8)	Perustamissopimuksen 101 artiklan nojalla komissiolla on valtuudet tehdä kansainvälisiä sopimuksia. Komissiolle kuuluu myös tällaisten sopimusten väliaikaisen soveltamisen varmistaminen neuvoston antaman hyväksynnän mukaisesti,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

Ainoa artikla

ITER-organisaation toimiessa yhteisössä väliaikaisessa muodossaan

sillä on oikeuskelpoisuus, jota se tarvitsee voidakseen i) tehdä sopimuksia, erityisesti palkatakseen henkilökuntaa, ii) hankkia, omistaa ja luovuttaa omaisuutta, iii) hankkia lisenssejä ja iv) ryhtyä oikeudenkäyntitoimiin siinä laajuudessa kuin on tarpeen ITER-hankkeen aikataulunmukaisen toteutuksen varmistamiseksi ITER-organisaation virallista perustamista odotettaessa; kaikki väliaikaiselle ITER-organisaatiolle siirtyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät ITER-organisaation oikeuksina ja velvollisuuksina ITER-sopimuksen määräysten mukaisesti, kun ITER-organisaatio virallisesti perustetaan;

sillä on ITER-organisaation virallista perustamista odotettaessa yhdessä henkilöstönsä ja allekirjoittajien edustajien kanssa jäsenvaltioiden alueella erityisesti verotukseen, maahantuloon ja rekisteröitymiseen liittyvät erioikeudet ja vapaudet, joista määrätään ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation erioikeuksia ja vapauksia koskevassa sopimuksessa;

se noudattaa ITER-sopimuksen määräyksiä ja erityisesti isäntävaltion sovellettavia kansallisia lakeja ja määräyksiä kansanterveyden, yleisen turvallisuuden, työterveyden- ja turvallisuuden, ydinturvallisuuden, säteilysuojelun, lupien myöntämisen, ydinmateriaalien, ympäristönsuojelun ja ilkivallalta suojautumisen alalla.

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen

SOPIMUS

ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamisesta

Sisällys

Johdanto

1 artikla

Fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustaminen

2 artikla

ITER-organisaation tarkoitus

3 artikla

ITER-organisaation tehtävät

4 artikla

ITER-organisaation jäsenet

5 artikla

Oikeushenkilöllisyys

6 artikla

Neuvosto

7 artikla

Pääjohtaja ja henkilöstö

8 artikla

ITER-organisaation varat

9 artikla

Hankkeen resurssienhallintasäännöt

10 artikla

Tiedonvaihto ja henkinen omaisuus

11 artikla

Sijaintipaikassa tarjottava tuki

12 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

13 artikla

Kenttäyksiköt

14 artikla

Kansanterveys, turvallisuus, lupien myöntäminen ja ympäristönsuojelu

15 artikla

Vastuu

16 artikla

Käytöstäpoisto

17 artikla

Tilintarkastus

18 artikla

Hallinnon arviointi

19 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

20 artikla

Rauhanomainen käyttö ja leviämisen estäminen

21 artikla

Sopimuksen soveltaminen suhteessa Euratomiin

22 artikla

Voimaantulo

23 artikla

Sopimukseen liittyminen

24 artikla

Voimassaolo ja päättyminen

25 artikla

Riitojen ratkaiseminen

26 artikla

Sopimuksesta irtautuminen

27 artikla

Liitteet

28 artikla

Muutokset

29 artikla

Tallettaja

Euroopan atomienergiayhteisö (jäljempänä ’Euratom’), Kiinan kansantasavallan hallitus, Intian tasavallan hallitus, Japanin hallitus, Korean tasavallan hallitus, Venäjän federaation hallitus ja Amerikan yhdysvaltojen hallitus, jotka

PALAUTTAVAT MIELEEN, että ITERin onnistunut tekninen suunnittelu (EDA) Kansainvälisen atomienergiajärjestön (jäljempänä ’IAEA’) alaisuudessa tuotti osapuolten käyttöön yksityiskohtaisen ja täysin kattavan teknisen suunnitelman tutkimuslaitteistosta, jolla on määrä osoittaa fuusion toteutettavuus energianlähteenä;

KOROSTAVAT fuusioenergian pitkän aikavälin mahdollisuuksia käytännössä rajattomana, ympäristön kannalta vastuullisena ja taloudellisesti kilpailukykyisenä energialähteenä;

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että ITER on seuraava tärkeä askel fuusioenergian kehittämisessä ja että ITER-hankkeen toteutus on nyt tarkoituksenmukaista käynnistää fuusioenergia-alan tutkimus- ja kehittämistyön pohjalta;

OTTAVAT HUOMIOON Moskovassa 28 päivänä kesäkuuta 2005 järjestetyn ministeritapaamisen yhteydessä annetun ITER-neuvottelujen osapuolten edustajien yhteisen julistuksen;

TOTEAVAT, että vuonna 2002 järjestetty kestävän kehityksen huippukokous kehotti hallituksia edistämään ja lisäämään tutkimusta ja kehittämistä eri energiateknologioiden aloilla, mukaan lukien uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus ja uudet energiatekniikat;

KOROSTAVAT ITER-hankkeen yhteisen toteutuksen merkitystä, jotta voidaan osoittaa fuusioenergian tieteellinen ja teknologinen toteutettavuus rauhanomaisissa tarkoituksissa ja lisätä nuorten sukupolvien kiinnostusta fuusioenergiaan;

OVAT PÄÄTTÄNEET, että fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio pyrkii ITER-hankkeen yleiseen ohjelmatavoitteeseen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden ympärille rakentuvalla yhteisellä kansainvälisellä tutkimusohjelmalla, jonka kehittämiseen ja toteuttamiseen osallistuvat kaikkien osapuolten johtavat tutkijat;

PAINOTTAVAT, että ITER-laitteistojen rakentaminen, käyttö, hyödyntäminen, deaktivointi ja käytöstäpoisto on toteutettava turvallisesti ja luotettavasti, jotta voidaan osoittaa niiden turvallisuus ja edistää fuusioenergian yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä energianlähteenä;

OVAT VAKUUTTUNEITA aidon kumppanuuden merkityksestä, kun toteutetaan tätä pitkän aikavälin laajamittaista hanketta fuusioenergian tutkimuksen ja kehittämisen tarkoituksissa;

TOTEAVAT, että tieteellinen ja teknologinen hyöty jaetaan tasapuolisesti osapuolten kesken fuusiotutkimuksen tarkoituksiin, ja hankkeen toteutuksesta aiheutuva muu hyöty jaetaan oikeudenmukaiselta pohjalta;

HALUAVAT jatkaa hedelmällistä yhteistyötä IAEA:n kanssa näissä pyrkimyksissä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustaminen

1. Perustetaan fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio (jäljempänä ’ITER-organisaatio’).

2. ITER-organisaation kotipaikka (jäljempänä ’toimipaikka’) on St Paul-lez-Durance, Bouches-du-Rhône, Ranska. Tässä sopimuksessa tarkoitetaan ’isäntäosapuolella’ Euratomia ja ’isäntävaltiolla’ Ranskaa.

2 artikla

ITER-organisaation tarkoitus

ITER-organisaation tarkoituksena on järjestää ja edistää 4 artiklassa tarkoitettujen jäsenten (jäljempänä ’jäsenet’) välistä yhteistyötä ITER-hankkeessa, joka on kansainvälinen hanke, jolla on määrä osoittaa fuusioenergian tieteellinen ja teknologinen toteutettavuus rauhanomaisissa tarkoituksissa, mihin kuuluisi olennaisesti fuusiovoiman jatkuvan tuotannon saavuttaminen.

3 artikla

ITER-organisaation tehtävät

1. ITER-organisaation tehtävänä on:

ITER-laitteiston rakentaminen, käyttö, hyödyntäminen ja deaktivointi ITERin teknisen suunnittelutoiminnan loppuraportissa (ITER EDA Documentation Series No. 21) ja tämän sopimuksen mukaisesti tarvittaessa vahvistettavissa teknisissä lisäasiakirjoissa esitettyjen teknisten tavoitteiden ja yleisen suunnitelman mukaisesti sekä ITER-laitteiston käytöstäpoisto;

b)	sen edistäminen, että jäsenten fuusioenergia-alan tutkimus- ja kehittämisohjelmiin osallistuvat laboratoriot, muut instituutiot ja henkilöstö hyödyntävät ITER-laitteistoa;

c)	fuusioenergian yleisen tuntemuksen ja hyväksynnän edistäminen ja

d)	sellaisten mahdollisten muiden tämän sopimuksen mukaisten toimien toteuttaminen, joita tarvitaan sen tarkoituksen saavuttamiseksi.

2. Toiminnassaan ITER-organisaation on asianmukaisesti pyrittävä hyviin suhteisiin paikallisyhteisöjen kanssa.

4 artikla

ITER-organisaation jäsenet

ITER-organisaation jäseninä ovat tämän sopimuksen osapuolet.

5 artikla

Oikeushenkilöllisyys

1. ITER-organisaatiolla on kansainvälinen oikeushenkilöllisyys, muun muassa kelpoisuus tehdä sopimuksia valtioiden ja/tai kansainvälisten järjestöjen kanssa.

2. ITER-organisaatiolla on oikeushenkilöllisyys ja jäsenten alueella oikeuskelpoisuus, jota se tarvitsee muun muassa:

a)	sopimusten tekoon;

b)	omaisuuden hankintaan, hallussapitoon ja käyttöön;

c)	lupien saamiseen ja

d)	oikeudenkäyntitoimiin ryhtymiseen.

6 artikla

Neuvosto

1. ITER-organisaation johtoelin on neuvosto, joka koostuu jäsenten edustajista. Kukin jäsen nimittää neuvostoon enintään neljä edustajaa.

2. Jäljempänä 29 artiklassa tarkoitettu tallettaja (jäljempänä ’tallettaja’) kutsuu koolle neuvoston ensimmäisen istunnon kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta edellyttäen, että kaikilta osapuolilta on saatu 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset.

3. Neuvosto valitsee jäsentensä joukosta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhden vuoden toimikaudeksi, ja heidät voidaan valita uudelleen enintään kolme kertaa yhteensä enintään neljäksi vuodeksi.

4. Neuvosto vahvistaa työjärjestyksensä yksimielisesti.

5. Neuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, jollei se päätä toisin. Neuvosto voi päättää pitää ylimääräisen istunnon jäsenen tai pääjohtajan pyynnöstä. Neuvoston istunnot pidetään toimipaikassa, jollei neuvosto päätä toisin.

6. Neuvosto voi tarvittaessa päättää pitää istunnon ministeritasolla.

7. Neuvosto vastaa tämän sopimuksen mukaisesti ITER-organisaation toiminnan edistämisestä, kokonaisjohtamisesta ja valvonnasta sen toteuttaessa tarkoitustaan. Neuvosto voi tehdä päätöksiä ja antaa suosituksia kaikista tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista asioista. Neuvoston tehtävänä on erityisesti:

a)	päättää pääjohtajan nimittämisestä, vaihtamisesta ja toimikauden jatkamisesta;

b)	vahvistaa pääjohtajan esityksestä ITER-organisaation henkilöstösäännöt ja hankkeen resurssienhallintasäännöt ja tekee niihin tarvittavat muutokset;

c)	päättää pääjohtajan esityksestä ITER-organisaation keskeisistä hallintorakenteista ja henkilöstöstä;

d)	nimittää ylempi henkilöstö pääjohtajan esityksestä;

e)	nimittää 17 artiklassa tarkoitetun tilintarkastuslautakunnan jäsenet;

f)	päättää 18 artiklan mukaisesti ohjesäännöstä ITER-organisaation hallinnon arviointia varten ja nimetä arvioija tätä varten;

g)	päättää pääjohtajan esityksestä ITER-hankkeen eri vaiheiden kokonaistalousarviosta sekä sallitusta joustovarasta alakohdassa j tarkoitettuja vuosipäivityksiä varten ja hyväksyä 9 artiklassa tarkoitettu alkuperäinen ITER-hankesuunnitelma ja resurssiarviot;

h)	hyväksyä muutokset yleiseen kustannustenjakoon;

i)	hyväksyä kyseisten jäsenten suostumuksella muutokset hankintojen jakautumiseen muuttamatta yleistä kustannustenjakoa;

j)	hyväksyä ITER-hankesuunnitelman ja resurssiarvioiden vuosipäivitykset ja hyväksyä vastaavasti ITER-organisaation vuosiohjelma ja vahvistaa sen vuosittainen talousarvio;

k)	hyväksyä ITER-organisaation vuosittainen tilinpäätös;

l)	vahvistaa vuosikertomukset;

m)	vahvistaa tarvittaessa 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tekniset lisäasiakirjat;

n)	perustaa alaisuuteensa tarpeellisiksi katsomiaan elimiä;

o)	hyväksyä kansainvälisten yhteistyötä koskevien sopimusten tai muiden järjestelyjen tekeminen 19 artiklan mukaisesti;

p)	päättää maan ja muun kiinteän omaisuuden hankinnoista, myynneistä ja kiinnityksistä;

q)	vahvistaa henkistä omaisuutta ja tiedonlevitystä koskevat säännöt 10 artiklan mukaisesti pääjohtajan esityksestä;

r)	hyväksyä pääjohtajan esityksestä kenttäyksiköiden perustamista koskevat menettelyt kyseisten jäsenten suostumuksella 13 artiklan mukaisesti. Neuvosto tarkastelee määräajoin uudelleen, onko perustettujen kenttäyksiköiden toimintaa jatkettava;

s)	hyväksyä pääjohtajan esityksestä sopimukset tai muut järjestelyt ITER-organisaation sekä niiden jäsenten tai valtioiden välillä, joiden alueella ITER-organisaation toimipaikka ja kenttäyksiköt sijaitsevat;

t)	hyväksyä pääjohtajan esityksestä toimet, joilla edistetään jäsenten omien fuusiotutkimusohjelmien keskinäistä sekä näiden ohjelmien ja ITER-organisaation välistä yhteistyötä;

u)	päättää valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen liittymisestä tähän sopimukseen 23 artiklan mukaisesti;

v)	suositella osapuolille 28 artiklan mukaisesti tämän sopimuksen muuttamista;

w)	päättää lainojen ottamisesta tai myöntämisestä sekä niihin liittyvien takauksien ja vakuuksien asettamisesta;

x)	päättää, ehdotetaanko materiaalia, laitteita tai teknologiaa sisällytettäväksi kansainvälisen vientivalvonnan piiriin, ja vahvistaa toimintapolitiikka, jolla tuetaan rauhanomaista käyttöä ja leviämisen estämistä 20 artiklan mukaisesti;

y)	hyväksyä 15 artiklassa tarkoitetut korvausjärjestelyt ja

z)	päättää vapauksista luopumisesta 12 artiklan 3 artiklan mukaisesti sekä käyttää tämän sopimuksen mukaisesti muita valtuuksia, joita tarvitaan ITER-organisaation tarkoituksen saavuttamiseksi ja tehtävien hoitamiseksi.

8. Neuvosto päättää yksimielisesti 7 kohdan a, b, c, g, h, o, u, v, w, x, y ja z alakohdan alaan kuuluvista asioista sekä 10 kohdassa tarkoitetusta painotetusta äänestysjärjestelmästä.

9. Kaikissa muissa kuin 8 kohdassa tarkoitetuissa asioissa jäsenten on pyrittävä kaikin tavoin yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, neuvosto päättää asiasta 10 kohdassa tarkoitettua painotettua äänestysjärjestelmää käyttäen. Päätöksille 14 artiklaan liittyvistä asioista tarvitaan isäntäosapuolen suostumus.

10. Jäsenten äänten painotuksen on vastattava niiden osuutta ITER-organisaatiossa. Painotettu äänestysjärjestelmä, joka käsittää sekä ääntenjaon että päätöksentekosäännöt, on vahvistettava neuvoston työjärjestyksessä.

7 artikla

Pääjohtaja ja henkilöstö

1. Pääjohtaja on ITER-organisaation toimitusjohtaja ja sen edustaja sen käyttäessä oikeuskelpoisuuttaan. Pääjohtaja toimii tämän sopimuksen ja neuvoston päätösten mukaisesti ja vastaa neuvostolle tehtäviensä hoitamisesta.

2. Pääjohtajaa avustaa henkilöstö. Henkilöstö koostuu ITER-organisaation suoraan palvelukseensa ottamasta henkilöstöstä ja jäsenten tilapäisesti sen palvelukseen siirtämästä henkilöstöstä.

3. Pääjohtaja nimitetään viiden vuoden toimikaudeksi. Pääjohtajan nimitys voidaan uusia kerran enintään viideksi vuodeksi.

4. Pääjohtajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joita ITER-organisaation johtaminen, toimintojen toteuttaminen, toimintapoliikkojen noudattaminen ja tarkoituksen saavuttaminen edellyttää. Pääjohtajan tehtävänä on erityisesti:

laatia ja toimittaa neuvostolle:

—	ITER-hankkeen eri vaiheiden kokonaistalousarvio ja sallitut joustovarat;

—	ITER-hankesuunnitelma ja resurssiarviot sekä niiden vuosipäivitykset;

—	vuosittainen talousarvio sovitun kokonaistalousarvion puitteissa, mukaan lukien vuosittaiset rahoitusosuudet ja vuositilinpäätökset;

—	esitykset ITER-organisaation ylemmän henkilöstön nimittämisestä ja keskeisistä hallintorakenteista;

—	henkilöstösäännöt;

—	hankkeen resurssienhallintasäännöt ja

—	vuosikertomukset;

b)	nimittää henkilöstö ja johtaa ja valvoa sen toimintaa;

c)	vastata turvallisuudesta ja toteuttaa tarvittavat organisatoriset toimenpiteet 14 artiklassa tarkoitettujen lakien ja määräysten noudattamiseksi;

d)	hankkia ITER-laitteiston rakentamisen, käytön ja hyödyntämisen edellyttämät luvat ja lisenssit, tarvittaessa yhdessä isäntäosapuolen kanssa;

e)	edistää jäsenten omien fuusiotutkimusohjelmien keskinäistä sekä näiden ohjelmien ja ITER-organisaation välistä yhteistyötä;

f)	varmistaa ITER-organisaation käyttöönsä hankkimien osien ja järjestelmien laatu ja soveltuvuus;

g)	tarvittaessa toimittaa neuvostolle 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tekniset lisäasiakirjat;

h)	tehdä neuvoston ennalta hyväksymät kansainvälistä yhteistyötä koskevat sopimukset tai muut järjestelyt 19 artiklan mukaisesti ja valvoa niiden täytäntöönpanoa;

i)	järjestää neuvoston istunnot;

j)	avustaa neuvoston pyynnöstä neuvoston alaisuuteensa perustamia elimiä niiden tehtävissä ja

k)	seurata ja valvoa vuosiohjelmien toteutusta aikataulun, tulosten ja laadun suhteen ja hyväksyä valmistuneet tehtävät.

5. Pääjohtaja osallistuu neuvoston kokouksiin, jollei neuvosto päätä toisin.

6. Pääjohtajan ja henkilöstön velvollisuudet ITER-organisaation suhteen ovat luonteeltaan yksinomaisesti kansainvälisiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan soveltamista. Velvollisuuksiaan hoitaessaan he eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai ITER-organisaation ulkopuoliselta taholta. Jokainen jäsen sitoutuu kunnioittamaan pääjohtajan ja henkilöstön velvollisuuksien kansainvälistä luonnetta pyrkimättä vaikuttamaan heihin heidän hoitaessaan velvollisuuksiaan.

7. Henkilöstö tukee pääjohtajaa hänen hoitaessaan velvollisuuksiaan ja toimii hänen hallinnollisessa alaisuudessaan.

8. Pääjohtaja nimittää henkilöstön henkilöstösääntöjen mukaisesti.

9. Kunkin henkilöstön jäsenen nimityskausi kestää enintään viisi vuotta.

10. ITER-organisaation henkilöstö koostuu tieteellisestä, teknisestä ja hallinnollisesta henkilöstöstä, jolla on ITER-organisaation toimien toteuttamisen edellyttämä pätevyys.

11. Henkilöstö nimitetään sen pätevyyden perusteella ottaen huomioon toimien riittävä jakautuminen jäsenten välillä suhteessa niiden osuuksiin.

12. Jäsenet voivat tämän sopimuksen ja asiaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti siirtää tilapäisesti henkilöstöä ja lähettää vierailevia tutkijoita ITER-organisaatioon.

8 artikla

ITER-organisaation varat

1. ITER-organisaation varat koostuvat:

asiakirjassa ”Value Estimates for ITER Phases of Construction, Operation, Deactivation and Decommissioning and Form of Party Contributions” tarkoitetuista luontoissuorituksista, joihin sisältyvät: i) erityiset osat, laitteet, materiaalit sekä muut tavarat ja palvelut sovittujen teknisten eritelmien mukaisesti ja ii) jäsenten tilapäisesti palvelukseen siirtämä henkilöstö;

b)	asiakirjassa ”Value Estimates for ITER Phases of Construction, Operation, Deactivation and Decommissioning and Form of Party Contributions” tarkoitetuista jäsenten ITER-organisaation talousarvioon suorittamista rahoitusosuuksista (jäljempänä ’rahasuoritukset’);

c)	neuvoston hyväksymien rajojen ja ehtojen puitteissa joko raha- ja luontoissuorituksina saaduista lisävaroista.

2. Yksittäiset jäsenten osuudet vahvistetaan tämän sopimuksen voimassaolon ajaksi asiakirjoissa ”Value Estimates for ITER Phases of Construction, Operation, Deactivation and Decommissioning and Form of Party Contributions” ja ”Cost Sharing for all Phases of the ITER Project”, ja niitä voidaan tarkistaa neuvoston yksimielisellä päätöksellä.

3. ITER-organisaation varoja käytetään yksinomaan ITER-organisaation tarkoituksen saavuttamiseksi ja tehtävien hoitamiseksi 2 ja 3 artiklan mukaisesti.

4. Jollei neuvosto sovi toisin, kukin jäsen suorittaa osuutensa ITER-organisaatioon oikeussubjektin kautta, jota kutsutaan jäljempänä kyseisen jäsenen ’hallinnointivirastoksi’. Neuvoston hyväksyntää ei tarvita jäsenten suoraan ITER-organisaatioon maksamille rahasuorituksille.

9 artikla

Hankkeen resurssienhallintasäännöt

1. Hankkeen resurssienhallintasääntöjen tarkoituksena on varmistaa ITER-organisaation moitteeton varainhoito. Säännöissä on oltava muun muassa keskeiset määräykset seuraavista:

a)	varainhoitovuosi;

b)	laskentayksikkö ja valuutta, joita ITER-organisaatio käyttää tilinpidon, talousarvion ja resurssiarvioiden tarkoituksiin;

c)	ITER-hankesuunnitelman ja resurssiarvioiden muoto ja rakenne;

d)	menettely vuosittaisen talousarvion laadintaa ja vahvistamista, vuosittaisen talousarvion täytäntöönpanoa sekä sisäistä varainhoidon valvontaa varten;

e)	jäsenten osuudet;

f)	hankintasopimuksista päättäminen;

g)	osuuksien hallinnointi; ja

h)	käytöstäpoistorahaston hallinnointi.

2. Pääjohtaja laatii vuosittain ITER-hankesuunnitelman ja resurssiarvioiden päivitykset ja toimittaa ne neuvostolle.

3. ITER-hankesuunnitelma on ITER-organisaation tehtävien toteutussuunnitelma tämän sopimuksen voimassaoloajaksi. Siinä on oltava:

a)	yleinen suunnitelma ITER-organisaation tarkoituksen saavuttamiseksi, mukaan lukien aikataulu ja tärkeimmät välitavoitteet, sekä selvitys ITER-hankkeen edistymisestä suhteessa yleiseen suunnitelmaan;

b)	ITER-organisaation toimintaohjelman yksittäiset tavoitteet ja aikataulut seuraavien viiden vuoden ajaksi tai rakennuskauden ajaksi, jos se on pitempi, ja

c)	tarvittavat selvitykset, mukaan lukien ITER-hankkeen riskinarviointi sekä selvitys toimenpiteistä riskien välttämiseksi tai lieventämiseksi.

4. ITER-resurssiarvioissa on oltava kattava selvitys ITER-hankesuunnitelman toteutukseen jo käytetyistä ja tulevaisuudessa tarvittavista varoista sekä suunnitelmista varojen hankkimiseksi.

10 artikla

Tiedonvaihto ja henkinen omaisuus

1. ITER-organisaation ja jäsenten on edistettävä tämän sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä tuottamansa tiedon ja henkisen omaisuuden mahdollisimman laajaa asianmukaista levitystä, jollei tästä sopimuksesta ja tiedonlevitystä ja henkistä omaisuutta koskevasta liitteestä muuta johdu. Tätä artiklaa sekä tiedonlevitystä ja henkistä omaisuutta koskevaa liitettä sovelletaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi kaikkiin jäseniin ja ITER-organisaatioon.

2. Toiminnassaan ITER-organisaation on varmistettava, että mahdolliset tieteelliset tulokset julkaistaan tai asetetaan muulla tavoin laajalti saataville, kun on kulunut kohtuullinen aika, jotta ne on voitu suojata asianmukaisella tavalla. Näihin tuloksiin perustuvien teosten tekijänoikeudet omistaa ITER-organisaatio, jollei tässä sopimuksessa ja tiedonlevitystä ja henkistä omaisuutta koskevassa liitteessä toisin määrätä.

3. Tehdessään hankintasopimuksia tähän sopimukseen perustuvasta työstä ITER-organisaation ja jäsenten on sisällytettävä niihin määräykset mahdollisesta työn tuloksena olevasta henkisestä omaisuudesta. Määräysten on koskettava muun muassa henkisen omaisuuden käyttöoikeutta, julkistamista ja käyttöä ja oltava tämän sopimuksen ja tiedonlevitystä ja henkistä omaisuutta koskevan liitteen mukaisia.

4. Tämän sopimuksen yhteydessä syntyvää tai käytettävää henkistä omaisuutta on käsiteltävä tiedonlevitystä ja henkistä omaisuutta koskevan liitteen määräysten mukaisesti.

11 artikla

Sijaintipaikassa tarjottava tuki

1. Isäntäosapuolen on tarjottava tai järjestettävä tarjottavaksi ITER-organisaation käyttöön ITER-hankkeen toteutuksen edellyttämä tuki sellaisena ja sellaisin ehdoin, kuin sijaintipaikassa tarjottavaa tukea koskevassa liitteessä määrätään. Isäntäosapuoli voi nimetä tahon, joka toimii sen puolesta tätä tarkoitusta varten. Tämä nimeäminen ei vaikuta isäntäosapuolen tämän artiklan mukaisiin velvollisuuksiin.

2. Neuvoston suostumuksella tuen yksityiskohdista ja siihen liittyvistä ITER-organisaation ja isäntäosapuolen tai sen nimeämän tahon välisistä yhteistyömenettelyistä määrätään niiden välillä tehtävässä tukisopimuksessa.

12 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1. ITER-organisaatio ja sen omaisuus ja varat nauttivat jokaisen jäsenen alueella erioikeuksia ja vapauksia, joita sen tehtävien hoitaminen edellyttää.

2. ITER-organisaation pääjohtaja ja henkilöstö, jäsenten edustajat neuvostossa ja sen alaisissa elimissä sekä heidän varahenkilönsä ja asiantuntijat nauttivat jokaisen jäsenen alueella erioikeuksia ja vapauksia, joita heidän tehtäviensä hoitaminen ITER-organisaation yhteydessä edellyttää.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa määrätyistä vapautuksista on luovuttava kaikissa tapauksissa, joissa tähän toimivaltainen viranomainen katsoo, että vapautus estäisi oikeuden toteutumisen ja että siitä luopuminen ei haittaisi niiden tarkoitusperien toteutumista, joiden vuoksi se on myönnetty, ja joissa, kun on kyse ITER-organisaatiosta, sen pääjohtajasta ja sen henkilöstöstä, neuvosto katsoo, ettei vapaudesta luopuminen olisi vastoin ITER-organisaation ja sen jäsenten etuja.

4. Tämän sopimuksen mukaisesti myönnetyt erioikeudet ja vapaudet eivät vähennä tai muuta ITER-organisaation, sen pääjohtajan ja sen henkilöstön velvollisuutta noudattaa 14 artiklassa tarkoitettuja lakeja ja määräyksiä.

5. Kunkin osapuolen on 1 ja 2 kohta voimaansaatettuaan ilmoitettava asiasta kirjallisesti tallettajalle.

6. Tallettaja ilmoittaa osapuolille, kun kaikilta osapuolilta on saatu 5 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset.

7. ITER-organisaation ja isäntävaltion välillä on tehtävä toimipaikkasopimus.

13 artikla

Kenttäyksiköt

Kunkin jäsenen on isännöitävä alueellaan kenttäyksikköä, jonka ITER-organisaatio perustaa ja jota se käyttää ITER-organisaation tehtävien hoitamisen ja tarkoituksen saavuttamisen edellyttämällä tavalla. ITER-organisaation ja kunkin jäsenen välillä tehdään kenttäyksikkösopimus.

14 artikla

Kansanterveys, turvallisuus, lupien myöntäminen ja ympäristönsuojelu

ITER-organisaatio noudattaa isäntävaltion kansallisia lakeja ja määräyksiä kansanterveyden, työterveyden- ja turvallisuuden, ydinturvallisuuden, säteilysuojelun, lupien myöntämisen, ydinmateriaalien, ympäristönsuojelun ja ilkivallalta suojautumisen alalla.

15 artikla

Vastuu

1. ITER-organisaation sopimusperusteisesta vastuusta on voimassa, mitä tästä vastuusta määrätään sopimuksen määräyksissä, joita tulkitaan sopimukseen sovellettavan oikeuden mukaisesti.

2. Jos on kyse sopimussuhteen ulkopuolisesta vastuusta, ITER-organisaatio suorittaa asianmukaiset korvaukset tai korjaa aiheuttamansa vahingon muuten siltä osin kuin ITER-organisaatiolla on sovellettavan oikeuden nojalla lakisääteinen vastuu, ja neuvosto hyväksyy korvausjärjestelyjen yksityiskohdat. Tätä kohtaa ei voida tulkita siten, että ITER-organisaatio luopuisi vapautuksistaan.

3. Maksut, jotka ITER-organisaatio suorittaa korvauksena 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun vastuun nojalla, ja mahdolliset tämän yhteydessä aiheutuneet kustannukset katsotaan hankkeen resurssienhallintasäännöissä määritellyiksi ”toimintakustannuksiksi”.

4. Jos 2 kohdassa tarkoitettujen vahingonkorvausten kustannukset ylittävät ITER-organisaation vuosittaisessa toimintatalousarviossa ja/tai vakuutusten kautta käytettävissä olevat varat, jäsenten on neuvoteltava keskenään neuvostossa ja pyrittävä lisäämään kokonaistalousarviota neuvoston yksimielisellä päätöksellä 6 artiklan 8 kohdan mukaisesti, jotta ITER-organisaatio voi suorittaa korvaukset 2 kohdan mukaisesti.

5. Jäsenyys ITER-organisaatiossa ei merkitse jäsenten vastuuta ITER-organisaation toimista, laiminlyönneistä tai velvollisuuksista.

6. Mikään tässä sopimuksessa ei heikennä jäsenten alueillaan tai muiden valtioiden alueilla nauttimia vapautuksia eikä tätä sopimusta voida tulkita siten, että vapautuksista luovuttaisiin.

16 artikla

Käytöstäpoisto

1. ITERin toiminta-aikana ITER-organisaatio kartuttaa rahastoa (jäljempänä ’rahasto’), jonka varoilla huolehditaan ITER-laitteiston käytöstäpoistosta. Rahaston kartuttamista, tarvittavien varojen arviointia ja tämän arvion päivittämistä koskevat säännöt sekä muutoksia ja rahaston siirtoa isäntävaltiolle koskevat ehdot sisältyvät 9 artiklassa tarkoitettuihin hankkeen resurssienhallintasääntöihin.

2. ITERin kokeilutoiminnan päätösvaiheen jälkeen ITER-organisaation on viiden vuoden kuluessa tai tätä aikaisemmin, jos niin sovitaan isäntävaltion kanssa, saatettava ITER-laitteisto tilaan, josta sovitaan ja jonka ehtoja voidaan tarvittaessa myöhemmin muuttaa ITER-organisaation ja isäntävaltion välillä, minkä jälkeen ITER-organisaatio luovuttaa isäntävaltiolle rahaston ja ITER-laitteiston käytöstäpoistoa varten.

3. Kun isäntävaltio on vastaanottanut rahaston ja ITER-laitteiston, ITER-organisaatiolla ei ole velvollisuuksia eikä vastuuta ITER-laitteiston suhteen, jollei ITER-organisaation ja isäntävaltion välillä toisin sovita.

4. ITER-organisaation ja isäntävaltion oikeudet ja velvollisuudet sekä niiden keskinäiset toimintasäännöt käytöstäpoiston suhteen määritetään 12 artiklassa tarkoitetussa toimipaikkasopimuksessa, jossa ITER-organisaatio ja isäntävaltio sopivat muun muassa, että:

a)	ITER-laitteiston luovutuksen jälkeen isäntävaltiota sitovat edelleen 20 artiklan määräykset ja että

b)	isäntävaltio raportoi säännöllisesti kaikille rahaston varoja kartuttaneille jäsenille käytöstäpoiston edistymisestä ja käytöstäpoistoa varten käytetyistä tai kehitetyistä menettelyistä ja tekniikoista.

17 artikla

Tilintarkastus

1. Perustetaan tilintarkastuslautakunta (jäljempänä ’lautakunta’), joka huolehtii ITER-organisaation vuosittaisen tilinpäätöksen tarkastuksesta tämän artiklan ja hankkeen resurssienhallintasääntöjen mukaisesti.

2. Kutakin ITER-organisaation jäsentä edustaa lautakunnassa yksi henkilö. Lautakunnan jäsenet nimittää neuvosto kyseisten ITER-organisaation jäsenten suosituksesta kolmen vuoden ajaksi. Nimitys voidaan uusia kerran kolmeksi vuodeksi. Neuvosto nimittää lautakunnan jäsenten joukosta sen puheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi.

3. Lautakunnan jäsenten on oltava riippumattomia, he eivät saa pyytää tai vastaanottaa ohjeita miltään ITER-organisaation jäseneltä tai muulta taholta ja heidän on raportoitava ainoastaan neuvostolle.

4. Tilintarkastuksen tarkoituksena on:

a)	selvittää, ovatko kaikki tulot ja menot aiheutuneet laillisesti ja asianmukaisesti ja merkitty kirjanpitoon;

b)	selvittää, onko varainhoito ollut moitteetonta;

c)	antaa tarkastuslausuma vuosittaisen tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta;

d)	tarkistaa, ovatko menot talousarvion mukaisia ja

e)	tutkia mitä tahansa seikkoja, jotka voivat vaikuttaa ITER-organisaation varainhoitoon.

5. Tilintarkastuksen on perustuttava kansainvälisesti tunnustettuihin tilintarkastusperiaatteisiin ja -normeihin.

18 artikla

Hallinnon arviointi

1. Joka toinen vuosi neuvosto nimittää arvioijan, joka antaa lausunnon ITER-organisaation toiminnan hallinnoinnista. Arvioinnin soveltamisalasta päättää neuvosto.

2. Myös pääjohtaja voi neuvostoa kuultuaan pyytää tällaista arviointia.

3. Arvioijan on oltava riippumaton, hän ei saa pyytää tai vastaanottaa ohjeita miltään ITER-organisaation jäseneltä tai muulta taholta ja hänen on raportoitava ainoastaan neuvostolle.

4. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, onko ITER-organisaatiota hallinnoitu järkevästi erityisesti hallinnoinnin tehokkuuden ja henkilöstön määrän näkökulmasta.

5. Arvioinnin on perustuttava ITER-organisaation asiakirjoihin. Arvioijan käyttöön on annettava kaikki henkilöstö, kirjanpito ja asiakirjat, jotka hän katsoo tarvittavan tehtävään.

6. ITER-organisaation on varmistettava, että arvioija noudattaa arkaluonteisen ja/tai luottamuksellisen tiedon käsittelyyn liittyviä ITER-organisaation vaatimuksia ja erityisesti sen henkistä omaisuutta, rauhanomaista käyttöä ja leviämisen estämistä koskevia toimintapolitiikkoja.

19 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Tämän sopimuksen mukaisesti ja neuvoston yksimielisellä päätöksellä ITER-organisaatio voi tarkoituksensa saavuttamiseksi tehdä yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden, sopimuksen ulkopuolisten valtioiden ja näiden valtioiden järjestöjen ja instituutioiden kanssa sekä tehdä niiden kanssa tätä varten sopimuksia tai järjestelyjä. Neuvosto määrittää kussakin tapauksessa yksityiskohtaiset säännöt tätä yhteistyötä varten.

20 artikla

Rauhanomainen käyttö ja leviämisen estäminen

1. ITER-organisaation ja jäsenten on käytettävä tämän sopimuksen nojalla tuotettuja tai käyttöön saatuja materiaaleja, laitteita ja teknologioita yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin. Tätä kohtaa ei voida tulkita siten, että se vaikuttaisi jäsenten oikeuksiin käyttää sellaisia materiaaleja, laitteita ja teknologioita, jotka ne ovat hankkineet tai kehittäneet tästä sopimuksesta riippumatta omiin tarkoituksiinsa.

2. ITER-organisaation tämän sopimuksen nojalla käyttöön saamia tai tuottamia materiaaleja, laitteita tai teknologioita ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle käytettäviksi ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistamiseen tai niiden hankkimiseen muulla tavoin tai ylipäänsä käytettäväksi muuhun kuin rauhanomaiseen käyttöön.

3. ITER-organisaation ja jäsenten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän artiklan panemiseksi täytäntöön tehokkaalla ja avoimella tavalla. Tätä varten neuvoston on oltava yhteydessä asianmukaisiin kansainvälisiin foorumeihin ja harjoitettava rauhanomaista käyttöä ja leviämisen estämistä tukevaa politiikkaa.

4. Tukeakseen ITER-hankkeen ja sen harjoittaman leviämisen estämistä koskevan politiikan onnistumista osapuolet sopivat neuvottelevansa keskenään mahdollisista tämän artiklan täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä.

5. Mikään tässä sopimuksessa ei edellytä jäseniä siirtämään materiaaleja, laitteita tai teknologioita kansallisen vientivalvonnan tai siihen liittyvien lakien ja määräysten vastaisesti.

6. Mikään tässä sopimuksessa ei vaikuta osapuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka johtuvat ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden leviämisen estämistä koskevista muista kansainvälisistä sopimuksista.

21 artikla

Sopimuksen soveltaminen suhteessa Euratomiin

Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti tätä sopimusta sovelletaan perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla. Perustamissopimuksen ja muiden asiaan liittyvien sopimusten mukaisesti sitä sovelletaan myös Bulgarian tasavaltaan, Romaniaan ja Sveitsin valaliittoon, jotka osallistuvat Euratomin fuusio-ohjelmaan täysin assosioituneina kolmansina maina.

22 artikla

Voimaantulo

1. Tämän sopimuksen voimaantulo edellyttää ratifiointia tai hyväksymistä kunkin allekirjoittajavaltion omien menettelyjen mukaisesti.

2. Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Kiinan kansantasavalta, Euratom, Intian tasavalta, Japani, Korean tasavalta, Venäjän federaatio ja Amerikan yhdysvallat ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3. Jos tämä sopimus ei ole tullut voimaan vuoden kuluessa sen allekirjoittamisesta, tallettaja kutsuu allekirjoittajat kokoukseen, jossa päätetään toimista sen voimaantulon edistämiseksi.

23 artikla

Sopimukseen liittyminen

1. Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen valtiot tai kansainväliset organisaatiot voivat liittyä siihen ja tulla sen osapuoliksi neuvoston yksimielisellä päätöksellä.

2. Valtion tai kansainvälisen järjestön, joka haluaa liittyä tähän sopimukseen, on ilmoitettava asiasta pääjohtajalle, joka ilmoittaa tästä pyynnöstä jäsenille vähintään kuusi kuukautta ennen kuin se annetaan neuvoston päätettäväksi.

3. Neuvosto määrittää ehdot valtion tai kansainvälisen järjestön liittymiselle.

4. Valtion tai kansainvälisen järjestön liittyminen tähän sopimukseen tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut sekä liittymisasiakirjan että 12 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen.

24 artikla

Voimassaolo ja päättyminen

1. Tämä sopimus tehdään 35 vuodeksi. Tästä ajasta viimeiset viisi vuotta tai tätä lyhyempi jakso, jos niin sovitaan isäntävaltion kanssa, käytetään ITER-laitteiston deaktivointiin.

2. Neuvosto asettaa vähintään kahdeksan vuotta ennen tämän sopimuksen voimassaolon päättymistä erityiskomitean, jonka puheenjohtajana toimii pääjohtaja, antamaan sille neuvoja siitä, tulisiko tämän sopimuksen voimassaoloa jatkaa ottaen huomioon ITER-hankkeen edistyminen. Erityiskomitea arvioi ITER-laitteiston teknisen ja tieteellisen tilan ja syyt tämän sopimuksen jatkamiseen sekä – ennen suosituksen antamista sopimuksen jatkamisesta – tarvittavaan talousarvioon ja deaktivointi- ja käytöstäpoistokustannusten vaikutukseen liittyvät taloudelliset näkökohdat. Erityiskomitean on annettava raporttinsa neuvostolle vuoden kuluessa sen asettamisesta.

3. Neuvosto päättää raportin pohjalta yksimielisesti vähintään kuusi vuotta ennen voimassaolon päättymistä, jatketaanko tämän sopimuksen voimassaoloa.

4. Neuvosto voi jatkaa tämän sopimuksen voimassaoloa korkeintaan kymmenellä vuodella; neuvosto ei voi jatkaa tätä sopimusta, jos jatkaminen muuttaisi ITER-organisaation toiminnan luonnetta tai jäsenten maksaman rahoituksen puitteita.

5. Neuvoston on vahvistettava tämän sopimuksen voimassaolon päättyminen vähintään kuusi vuotta etukäteen sekä päätettävä deaktivointivaiheeseen ja ITER-organisaation purkamiseen liittyvistä järjestelyistä.

6. Sopimus voidaan päättää kaikkien osapuolten suostumuksella sillä edellytyksellä, että deaktivoinnille jää riittävästi aikaa ja käytöstäpoistoa varten on saatavilla riittävät varat.

25 artikla

Riitojen ratkaiseminen

1. Osapuolten keskinäinen tai yhden tai useamman osapuolen ja ITER-organisaation välinen sopimuksen tulkinnasta johtuva tai siihen liittyvä riita ratkaistaan neuvotteluilla, sovittelulla tai muilla sovittavilla menettelyillä, kuten välimiesmenettelyllä. Kyseisten osapuolten on yhdessä pyrittävä ratkaisemaan asia mahdollisimman nopeasti.

2. Jos osapuolet eivät voi ratkaista asiaa neuvottelemalla, riidan osapuoli voi pyytää neuvoston puheenjohtajaa (tai, jos puheenjohtaja edustaa riidan osapuolena olevaa ITER-organisaation jäsentä, sellaista neuvoston jäsentä, joka ei edusta riidan osapuolta) toimimaan sovittelijana kokouksessa, jossa riita pyritään ratkaisemaan. Kokous on kutsuttava koolle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun osapuoli on esittänyt sovittelupyynnön, ja saatettava päätökseen kuudenkymmenen päivän kuluessa sen jälkeen; sovittelijan on välittömästi tämän jälkeen annettava sovittelua koskeva raportti, jonka laadinnassa kuullaan muita kuin riidan osapuolina olevia jäseniä ja joka sisältää suosituksen asian ratkaisemiseksi.

3. Jos osapuolet eivät voi ratkaista asiaa neuvotteluilla tai sovittelulla, ne voivat sopia sen ratkaisemisesta sovitulla riidanratkaisutavalla noudattaen sovittuja menettelyjä.

26 artikla

Sopimuksesta irtautuminen

1. Kun tämä sopimus on ollut voimassa kymmenen vuotta, mikä tahansa muu osapuoli kuin isäntäosapuoli voi ilmoittaa tallettajalle aikeestaan irtautua siitä.

2. Sopimuksesta irtautuminen ei vaikuta irtisanoutuneen osapuolen osuuteen ITER-laitteiston rakennuskustannuksissa. Jos osapuoli irtautuu sopimuksesta ITER-laitteiston toiminta-aikana, sen on suoritettava myös sovittu osuutensa ITER-laitteiston käytöstäpoistokustannuksista.

3. Irtisanoutuminen ei vaikuta osapuolen jatkuviin oikeuksiin, velvoitteisin ja oikeustilaan, jotka ovat syntyneet tämän sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä ennen irtisanoutumista.

4. Irtisanoutuminen tulee voimaan sitä vuotta seuraavan varainhoitovuoden lopussa, jona 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus annettiin.

5. ITER-organisaation on vahvistettava kirjallisesti sopimuksesta irtautumisen yksityiskohdat irtisanoutunutta osapuolta kuullen.

27 artikla

Liitteet

Tiedonvaihtoa ja henkistä omaisuutta koskeva liite ja sijoituspaikassa tarjottavaa tukea koskeva liite ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

28 artikla

Muutokset

1. Jokainen osapuoli voi esittää muutoksia tähän sopimukseen.

2. Neuvosto käsittelee ehdotettuja muutoksia ja suosittelee niitä yksimielisesti osapuolille.

3. Muutosten voimaantulo edellyttää ratifiointia tai hyväksymistä kunkin osapuolen omien menettelyjen mukaisesti, ja ne tulevat voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaikki osapuolet ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

29 artikla

Tallettaja

1. Tämän sopimuksen tallettajana toimii IAEA:n pääjohtaja.

2. Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan tallettajan haltuun, joka lähettää siitä oikeaksi todistetut jäljennökset sopimuksen allekirjoittajille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille rekisteröitäväksi ja julkaistavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

3. Tallettajan tulee ilmoittaa kaikille allekirjoittajille sekä liittyville valtioille ja kansainvälisille järjestöille:

a)	kunkin ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamispäivämäärä;

b)	kunkin 12 artiklan 5 kohdan mukaisesti saadun ilmoituksen tallettamispäivä;

c)	tämän sopimuksen voimaantulopäivä ja 28 artiklan nojalla tehtyjen muutosten voimaantulopäivä;

d)	osapuolten ilmoituksista aikeestaan irtautua tästä sopimuksesta ja

e)	sopimuksen voimassaolon päättymisestä.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Pariisissa 21 päivänä marraskuuta 2006 yhtenä englanninkielisenä alkuperäiskappaleena.

Euroopan atomienergiayhteisön puolesta

Kiinan kansantasavallan hallituksen puolesta

Intian tasavallan hallituksen puolesta

Japanin hallituksen puolesta

Korean tasavallan hallituksen puolesta

Venäjän federaation hallituksen puolesta

Amerikan yhdysvaltojen hallituksen puolesta

LIITE I

Liite tiedonvaihdosta ja henkisestä omaisuudesta

1 artikla

Kohde ja määritelmät

1.1

Tämä liite kattaa tiedon levittämisen, vaihdon, käytön ja suojaamisen sekä suojattavissa olevan henkisen omaisuuden tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa. Ellei toisin mainita, termeillä on liitteessä sama merkitys kuin sopimuksessa.

1.2

Tiedolla tarkoitetaan julkaistuja datakokonaisuuksia, piirroksia, kaavioita, laskelmia, raportteja ja muita asiakirjoja, dokumentoituja tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä datakokonaisuuksia ja menetelmiä sekä keksintöjen kuvauksia, jotka eivät kuulu jäljempänä 1.3 kohdassa määritellyn henkisen omaisuuden piiriin riippumatta siitä, ovatko ne suojattavissa vai eivät.

1.3

Henkisellä omaisuudella tarkoitetaan Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 maailman henkisen omaisuuden järjestön perustamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti määriteltyä henkistä omaisuutta. Tätä liitettä sovellettaessa henkinen omaisuus voi sisältää luottamuksellisia tietoja, kuten taitotietoa tai kauppasalaisuuksia sillä edellytyksellä, että niitä ei ole julkaistu, ne ovat olemassa kirjallisina tai muuten dokumentoidussa muodossa ja

a)	niiden omistaja on pitänyt ne salassa,

b)	ne eivät ole yleisesti yleisön tiedossa tai saatavilla muista lähteistä, eivätkä yleisesti saatavilla painettuina julkaisuina tai muunlaisina luettavissa olevina asiakirjoina,

c)	niiden omistaja ei ole antanut niitä muiden tahojen käyttöön ilman salassapitovelvollisuutta ja

d)	ne eivät ole vastaanottajan saatavissa ilman salassapitovelvollisuutta.

1.4

Olemassa olevalla henkisellä omaisuudella tarkoitetaan sellaista henkistä omaisuutta, joka on hankittu, luotu tai tuotettu ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tai joka ei kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan.

1.5

Luodulla henkisellä omaisuudella tarkoitetaan sellaista henkistä omaisuutta, jonka hallinnointivirastonsa tai hankintasopimustahon välityksellä toimiva jäsen, ITER-organisaatio itse tai nämä yhdessä synnyttävät tai hankkivat täysin omistusoikeuksin tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa.

1.6

Parannuksilla tarkoitetaan henkiseen omaisuuteen tehtäviä teknologisia parannuksia, johdannaisteokset mukaan luettuina.

1.7

Hankintasopimustaholla tarkoitetaan tahoa, jonka kanssa hallinnointivirasto tai ITER-organisaatio on tehnyt hankintasopimuksen tavaroiden tai palvelujen hankkimisesta tämän sopimuksen mukaista toimintaa varten.

2 artikla

Yleiset määräykset

2.1

Tässä liitteessä määrätyin rajoituksin jäsenet kannattavat mahdollisimman laajaa luodun henkisen omaisuuden levittämistä.

2.2

Kukin jäsen varmistaa, että muut jäsenet ja ITER-organisaatio voivat saada tämän liitteen mukaisesti jaettavat oikeudet henkiseen omaisuuteen. Hankintasopimusten, joita jäsenet ja ITER-organisaatio tekevät hankintasopimustahojen kanssa, on oltava johdonmukaisia tämän liitteen määräysten kanssa. Erityisesti tämän liitteen noudattaminen edellyttää, että kaikki jäsenet ja ITER-organisaatio käyttävät asianmukaisia julkisiin hankintoihin liittyviä menettelyjä.

ITER-organisaatio määrittää asianmukaisesti ja viipymättä hankintasopimustahojen olemassa olevan henkisen omaisuuden voidakseen hankkia ITER-organisaatiolle ja jäsenille käyttöoikeuden tähän olemassa olevaan henkiseen omaisuuteen tämän liitteen mukaisesti.

Kukin jäsen määrittää asianmukaisesti ja viipymättä hankintasopimustahojen olemassa olevan henkisen omaisuuden voidakseen hankkia ITER-organisaatiolle ja jäsenille käyttöoikeuden tähän olemassa olevaan henkiseen omaisuuteen tämän liitteen mukaisesti.

Kukin jäsen ja ITER-organisaatio varmistaa tämän liitteen mukaisesti ITER-organisaatiolle ja muille jäsenille oikeudet käyttää keksintöjä ja muuta hankintasopimusten alaisessa toiminnassa syntyvää tai hankittavaa henkistä omaisuutta kuitenkin niin, että keksijänoikeuksia kunnioitetaan.

2.3

Tämä liite ei vaikuta oikeuksien jakautumiseen jäsenen ja sen kansalaisten välillä. Jäsenet ja niiden kansalaiset päättävät itse kansallisten lakien ja asetustensa mukaisesti, kuuluvatko henkiseen omaisuuteen kohdistuvat oikeudet jäsenelle vai sen kansalaisille.

2.4

Jos jäsen luo tai hankkii täysin omistusoikeuksin henkistä omaisuutta tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa, jäsenen on viipymättä ilmoitettava muille jäsenille ja ITER-organisaatiolle yksityiskohtaiset tiedot kyseisestä henkisestä omaisuudesta.

3 artikla

Tekijänoikeuksin suojattujen tai suojaamattomien tietojen ja tieteellisten julkaisujen levittäminen

Jäsenellä on oikeus ei-kaupallisiin tarkoituksiin kääntää, kopioida ja julkisesti jaella tietoa, joka syntyy suoraan tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa. Kaikissa tekijänoikeudellisesti suojattujen teosten julkisesti levitettävissä jäljennöksissä, joihin sovelletaan tätä määräystä, on oltava tekijöiden nimet, ellei tekijä nimenomaisesti kiellä nimeämistään.

4 artikla

Jäsenen, hallinnointiviraston tai hankintasopimustahon luoma tai hankkima henkinen omaisuus

4.1

Luotu henkinen omaisuus:

4.1.1

Jäsenen, hallinnointiviraston tai hankintasopimustahon luotua suojattavissa olevaa aineistoa tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa kyseinen jäsen, hallinnointivirasto tai hankintasopimustaho on oikeutettu hankkimaan kaikki oikeudet kaikissa maissa tällaiseen henkiseen omaisuuteen sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti.

4.1.2

4.1.3

Hallinnointiviraston tai hankintasopimustahon kautta toimivan jäsenen, joka on luonut henkistä omaisuutta tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa, on myönnettävä tasapuolisesti ja syrjimättömästi tällaiseen luotuun henkiseen omaisuuteen kohdistuva ei-yksinomainen lisenssi muille jäsenille ja ITER-organisaatiolle fuusioon liittyvää kaupallista käyttöä varten; lisenssin saavien muiden jäsenten on saatava lupa myöntää alilisenssejä maansa kolmansille osapuolille omalla alueellaan vastaavaan käyttöön vähintään yhtä suosiollisin ehdoin kuin millä lisenssin myöntävä jäsen myöntää lisenssejä tällaiseen luotuun henkiseen omaisuuteen kolmansille osapuolille sen alueella tai muualla. Jos nämä ehdot täyttyvät, lisenssiä ei voi kiistää. Lisenssi voidaan peruuttaa vain, jos lisenssinsaaja ei täytä sopimusvelvoitteitaan.

4.1.4

Hallinnointiviraston tai hankintasopimustahon kautta toimivaa jäsentä, joka on luonut henkistä omaisuutta tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa, kannustetaan toteuttamaan kaupallisia järjestelyjä muiden jäsenten, hallinnointivirastojen, hankintasopimustahojen ja kolmansien osapuolten kanssa mahdollistaakseen luodun henkisen omaisuuden käytön muilla aloilla kuin fuusioalalla.

4.1.5

Jäsenet, niiden hallinnointivirastot ja hankintasopimustahot, jotka myöntävät tämän liitteen mukaiseen luotuun tai olemassa olevaan henkiseen omaisuuteen kohdistuvia lisenssejä tai alilisenssejä, pitävät kirjaa tällaisista lisensseistä ja asettavat kirjaamansa tiedot muiden jäsenten saataville esimerkiksi ITER-organisaation kautta.

4.2

Olemassa oleva henkinen omaisuus:

4.2.1

Olemassa oleva henkinen omaisuus pysyy sen omistavan tahon omaisuutena.

4.2.2

Hallinnointiviraston tai hankintasopimustahon kautta toimivan jäsenen, joka on sisällyttänyt olemassa olevaa henkistä omaisuutta, lukuun ottamatta luottamuksellista tietoa, kuten taitotietoa ja kauppasalaisuuksia, ITER-organisaatiolle tuottamiinsa tuotoksiin ja kyseistä olemassa olevaa henkistä omaisuutta tarvitaan

—	ITER-laitteiston tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvän teknologian rakentamiseen, käyttöön tai integrointiin,

—	kyseisen tuotoksen ylläpitämiseen tai korjaamiseen tai

—	neuvoston tarpeellisiksi katsomissa tapauksissa julkisen hankinnan edellytyksenä,

on myönnettävä tasapuolisesti ja syrjimättömästi tällaiseen olemassa olevaan henkiseen omaisuuteen kohdistuva rojaltimaksuista vapautettu, ei-yksinomainen ja peruuttamaton lisenssi muille jäsenille ja ITER-organisaatiolle; ITER-organisaation on saatava myöntää alilisenssejä ja muiden jäsenten on saatava myöntää omalla alueellaan alilisenssejä tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille käytettäviksi julkisista varoista rahoitettavissa fuusiotutkimus- ja -kehitysohjelmissa.

4.2.3

Hallinnointiviraston tai hankintasopimustahon kautta toimivan jäsenen, joka on sisällyttänyt olemassa olevaa luottamuksellista tietoa ITER-organisaatiolle tuottamiinsa tuotoksiin ja kyseistä olemassa olevaa luottamuksellista tietoa tarvitaan

—	ITER-laitteiston tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvän teknologian rakentamiseen, käyttöön tai integrointiin,

—	kyseisen tuotoksen ylläpitämiseen tai korjaamiseen,

—	neuvoston tarpeellisiksi katsomissa tapauksissa julkisen hankinnan edellytyksenä tai

—	sääntelyviranomaisten edellyttämiin turvallisuus-, laadunvarmistus- tai laadunvalvontatarkoituksiin,

on varmistettava, että ITER-organisaatiolla on käytettävissään rojaltimaksuista vapautettu, ei-yksinomainen ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista luottamuksellista olemassa olevaa tietoa, kuten käyttöoppaita tai koulutusmateriaaleja, jotka koskevat ITER-laitteiston rakentamista, käyttöä, ylläpitoa ja korjaamista.

Jos ITER-organisaatiolle toimitetaan luottamuksellista tietoa, tieto on selkeästi merkittävä luottamukselliseksi ja toimitettava noudattaen luottamuksellisuuden suojaavaa järjestelyä. Tällaisen tiedon vastaanottaja saa käyttää sitä vain 4.2.3 kohdan a alakohdassa yksilöityihin tarkoituksiin ja vastaanottajan on säilytettävä luottamuksellisuus järjestelyssä sovitussa laajuudessa. Jos ITER-organisaatio käyttää väärin tällaista olemassa olevaa luottamuksellista tietoa, se vastaa asiaan liittyvistä vahingonkorvauksista.

4.2.4

Hallinnointiviraston tai hankintasopimustahon kautta toimivan jäsenen, joka on sisällyttänyt olemassa olevaa luottamuksellista tietoa, kuten taitotietoa ja kauppasalaisuuksia, ITER-organisaatiolle tuottamiinsa tuotoksiin ja kyseistä olemassa olevaa luottamuksellista tietoa tarvitaan

—	ITER-laitteiston tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvän teknologian rakentamiseen, käyttöön tai integrointiin,

—	kyseisen tuotoksen ylläpitämiseen tai korjaamiseen tai

—	neuvoston tarpeellisiksi katsomissa tapauksissa julkisen hankinnan edellytyksenä,

on parhaansa mukaan pyrittävä joko myöntämään tällaiseen jo olemassa olevaan luottamukselliseen tietoon kohdistuva kaupallinen lisenssi tai toimittamaan samat, jo olemassa olevan luottamuksellisen tiedon sisältävät tuotokset vastaanottajalle korvausta vastaan yksityisoikeudellisella sopimuksella käytettäväksi julkista rahoitusta saavassa jäsenen fuusiotutkimus- ja -kehitysohjelmassa vähintään yhtä suosiollisin ehdoin kuin millä lisenssin myöntävä jäsen myöntää lisenssejä tällaiseen olemassa olevaan luottamukselliseen tietoon tai toimittaa samat tuotokset kolmansille osapuolille sen alueella tai muualla. Jos nämä ehdot täyttyvät, lisenssiä tai tuotoksen toimittamista ei voi kiistää. Lisenssi voidaan peruuttaa vain, jos lisenssinsaaja ei täytä sopimusvelvoitteitaan.

4.2.5

Hallinnointiviraston tai hankintasopimustahon kautta toimivan jäsenen, joka on hyödyntänyt olemassa olevaa henkistä omaisuutta, olemassa oleva luottamuksellinen tieto mukaan luettuna, tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa, on parhaansa mukaan pyrittävä varmistamaan, että olemassa olevan henkisen omaisuuden sisältävä komponentti on käytettävissä tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin tai pyrittävä parhaansa mukaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi myöntämään ei-yksinomainen lisenssi muille jäsenille fuusioon liittyvää kaupallista käyttöä varten; lisenssin saavien muiden jäsenten on saatava lupa myöntää alilisenssejä maansa kolmansille osapuolille omalla alueellaan vastaavaan käyttöön vähintään yhtä suosiollisin ehdoin kuin millä lisenssin myöntävä jäsen myöntää lisenssejä tällaiseen olemassa olevaan henkiseen omaisuuteen kolmansille osapuolille sen alueella tai muualla. Jos nämä ehdot täyttyvät, lisenssiä ei voi kiistää. Lisenssi voidaan peruuttaa vain, jos lisenssinsaaja ei täytä sopimusvelvoitteitaan.

4.2.6

Hallinnointiviraston tai hankintasopimustahon kautta toimivia jäseniä kannustetaan asettamaan muiden jäsenten käyttöön muita kuin 4.2.5 kohdassa määrättyjä kaupallisia tarkoituksia varten kaikki olemassa oleva henkinen omaisuus, joka sisältyy ITER-organisaatiolle tuotettuihin tuotoksiin ja jota tarvittiin

—	ITER-laitteiston tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvän teknologian rakentamiseen, käyttöön tai integrointiin,

—	kyseisen tuotoksen ylläpitämiseen tai korjaamiseen tai

—	neuvoston tarpeellisiksi katsomissa tapauksissa julkisen hankinnan edellytyksenä.

Tällaisen olemassa olevan henkisen omaisuuden omistajien on myönnettävä lisenssejä jäsenille tasavertaisin ja syrjimättömin ehdoin.

4.3

Lisenssien myöntäminen muiden kuin jäsenten kolmansille osapuolille:

Muiden kuin jäsenten kolmansille osapuolille myönnettäviin luotua henkistä omaisuutta koskeviin lisensseihin sovelletaan kolmansille osapuolille lisensointia koskevia sääntöjä, joista päättää neuvosto. Sääntöjä koskevan neuvoston päätöksen on oltava yksimielinen.

5 artikla

ITER-organisaation luoma tai hankkima henkinen omaisuus

5.1

Luotu henkinen omaisuus:

5.1.1

ITER-organisaatio omistaa tämän sopimuksen mukaisessa toiminnassa luomansa henkisen omaisuuden. ITER-organisaatio luo tarvittavat menettelyt henkisen omaisuuden kirjaamista, raportointia ja suojaamista varten.

5.1.2

ITER-organisaatio myöntää tasapuolisesti ja syrjimättömästi tällaiseen henkiseen omaisuuteen kohdistuvia lisenssejä jäsenille rojaltimaksuista vapautetusti ei-yksinomaisesti ja peruuttamattomasti ja niin, että jäsenillä on oikeus myöntää alueellaan alilisenssejä fuusiotutkimus- ja -kehitystarkoituksiin.

5.1.3

ITER-organisaation sopimuksen mukaisessa toiminnassa kehittämä tai hankkima luotu henkinen omaisuus on lisensoitava jäsenille tasapuolisesti, syrjimättömästi ja ei-yksinomaisesti kaupalliseen käyttöön niin, että jäsenet saavat myöntää alilisenssejä maansa kolmansille osapuolille omalla alueellaan vastaavaan käyttöön vähintään yhtä suosiollisin ehdoin kuin millä ITER-organisaatio myöntää lisenssejä tällaiseen luotuun henkiseen omaisuuteen kolmansille osapuolille. Jos nämä ehdot täyttyvät, lisenssiä ei voi kiistää. Lisenssi voidaan peruuttaa vain, jos lisenssinsaaja ei täytä sopimusvelvoitteitaan.

5.2

Olemassa oleva henkinen omaisuus:

5.2.1

Kun ITER-organisaatiolla on tarvittavat oikeudet ja se käyttää olemassa olevaa henkistä omaisuutta, jota tarvitaan

—	ITER-laitteiston tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvän teknologian rakentamiseen, käyttöön tai integrointiin,

—	parannusten tekemiseen tai johdannaisteosten luomiseen,

—	ITER-laitteiston ylläpitämiseen tai korjaamiseen tai

—	neuvoston tarpeellisiksi katsomissa tapauksissa julkisen hankinnan edellytyksenä,

ITER-organisaation on toteutettava tarvittavat järjestelyt voidakseen myöntää tasapuolisesti, syrjimättömästi, rojaltimaksuista vapautetusti, ei-yksinomaisesti ja peruuttamattomasti jäsenille kyseiseen olemassa olevaan henkiseen omaisuuteen kohdistuvia alilisenssejä niin, että jäsenillä on oikeus myöntää alueellaan alilisenssejä fuusiotutkimus- ja -kehitystarkoituksiin. ITER-organisaation on pyrittävä parhaansa mukaan hankkimaan tähän tarvittavat oikeudet.

5.2.2

ITER-organisaation on parhaansa mukaan pyrittävä myöntämään sopimuksen mukaisessa toiminnassa käyttämäänsä olemassa olevaan henkiseen omaisuuteen kohdistuvia lisenssejä jäsenille tasapuolisesti, syrjimättömästi ja ei-yksinomaisesti kaupalliseen fuusioalan käyttöön niin, että jäsenet saavat myöntää alilisenssejä maansa kolmansille osapuolille omalla alueellaan vastaavaan käyttöön vähintään yhtä suosiollisin ehdoin kuin millä ITER-organisaatio myöntää lisenssejä tällaiseen olemassa olevaan henkiseen omaisuuteen kolmansille osapuolille. Jos nämä ehdot täyttyvät, lisenssiä ei voi kiistää. Lisenssi voidaan peruuttaa vain, jos lisenssinsaaja ei täytä sopimusvelvoitteitaan.

5.2.3

ITER-organisaation on parhaansa mukaan pyrittävä asettamaan jäsenten käyttöön muita kuin 5.2.2 kohdassa määrättyjä tarkoituksia varten kaikki olemassa oleva henkinen omaisuus, mukaan luettuna olemassa oleva luottamuksellinen tieto. ITER-organisaation on myönnettävä tällaista olemassa olevaa henkistä omaisuutta koskevat lisenssit jäsenille tasavertaisin ja syrjimättömin ehdoin.

5.3

Lisenssien myöntäminen muiden kuin jäsenten kolmansille osapuolille:

ITER-organisaation muiden kuin jäsenten kolmansille osapuolille myöntämiin lisensseihin sovelletaan kolmansille osapuolille lisensointia koskevia sääntöjä, joista päättää neuvosto. Sääntöjä koskevan neuvoston päätöksen on oltava yksimielinen.

6 artikla

ITER-organisaation henkilöstön ja muiden tutkijoiden luoma henkinen omaisuus

6.1

ITER-organisaation palveluksessa suoraan tai komennuksella olevien työntekijöiden luoman henkisen omaisuuden omistaa ITER-organisaatio ja siitä määrätään työsopimuksissa ja -ehdoissa tämän liitteen määräysten mukaisesti.

6.2

Sellaisten vierailevien tutkijoiden luoman henkisen omaisuuden, jotka osallistuvat ITER-organisaation toimiin suorittaakseen ITER-organisaation kanssa tehdyn järjestelyn mukaisesti erityistehtäviä ja jotka osallistuvat suoraan ITER-organisaation yleisiin hyödyntämisohjelmiin, omistaa ITER-organisaatio, ellei neuvostossa muuta sovita.

6.3

Sellaisten vierailevien tutkijoiden luomaan henkiseen omaisuuteen, jotka eivät osallistu ITER-organisaation yleisiin hyödyntämisohjelmiin, sovelletaan ITER-organisaation kanssa tehtävää järjestelyä neuvoston määrittelemin edellytyksin.

7 artikla

Henkisen omaisuuden suojaaminen

7.1

Jäsenen saadessa tai pyrkiessä hankkimaan suojan kehittämälleen tai hankkimalleen luodulle henkiselle omaisuudelle, jäsenen on viipymättä ilmoitettava muille jäsenille ja ITER-organisaatiolle yksityiskohtaiset tiedot kyseisestä suojasta. Jäsenen päättäessä olla käyttämättä oikeuttaan hakea suojaa luodulle henkiselle omaisuudelle missä tahansa maassa tai millä tahansa alueella jäsenen on viipymättä ilmoitettava päätöksestään ITER-organisaatiolle, joka voi sen jälkeen pyrkiä hankkimaan kyseisen suojan suoraan tai jäsenten välityksellä.

7.2

Neuvoston on niin pian kuin se on käytännössä mahdollista vahvistettava ITER-organisaation kehittämää tai hankkimaa luotua henkistä omaisuutta varten tarvittavat raportointi-, suojaamis- ja kirjaamismenettelyt esimerkiksi luomalla tietokanta, johon jäsenillä on pääsy.

7.3

Jos kyseessä on yhdessä luotu henkinen omaisuus, kyseisillä jäsenillä ja/tai ITER-organisaatiolla on oikeus hakea henkisen omaisuuden yhteisomistajuutta missä tahansa valitsemassaan valtiossa.

7.4

Henkiseen omaisuuteen syntyy yhteisomistajuus silloin, kun sen on luonut kaksi tai useampi jäsen tai yksi tai useampi jäsen yhdessä ITER-organisaation kanssa ja kun kyseistä henkistä omaisuutta ei voida jakaa osiin niin, että siihen kohdistuvien oikeuksien suojaa voitaisiin hakea, tällainen suoja voitaisiin saada ja/tai suoja voitaisiin säilyttää. Tällaisessa tapauksessa osapuolet sopivat keskenään yhteisomistajuusjärjestelyllä kyseisen henkisen omaisuuden omistajuuden jakautumisesta ja ehdoista.

8 artikla

Käytöstäpoisto

8.1

Kun ITER-laitteisto on luovutettu isäntävaltion haltuun, isäntäosapuolen on toimitettava jäsenille kaikki julkaistut ja julkaisemattomat tiedot, jotka ovat syntyneet tai joita on käytetty ITER-laitteiston käytöstäpoistovaiheessa.

8.2

Tätä liitettä ei sovelleta isäntävaltion käytöstäpoistovaiheessa luomaan henkiseen omaisuuteen.

9 artikla

Sopimuksen päättyminen ja sopimuksesta irtautuminen

9.1

Neuvoston on tarpeen mukaan ratkaistava sellaiset tämän sopimuksen päättymiseen tai sopimuspuolen irtautumiseen liittyvät henkistä omaisuutta koskevat kysymykset, joista ei ole kaikilta osin määrätty tässä sopimuksessa.

9.2

Tämän liitteen määräysten nojalla jäsenille ja ITER-organisaatiolle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet, varsinkin kaikki myönnetyt lisenssit, pysyvät voimassa sopimuksen päättymisen jälkeen tai jonkin sopimuspuolen irtauduttua sopimuksesta.

10 artikla

Rojaltimaksut

ITER-organisaation henkisen omaisuuden lisensoinnista saamat tulot ovat ITER-organisaation varoja.

11 artikla

Riitojen ratkaiseminen

Tähän liitteeseen tai sen tulkintaan liittyvät riidat ratkaistaan tämän sopimuksen 25 artiklan mukaisesti.

12 artikla

Keksijänpalkinnot

Neuvosto määrittelee ehdot ja edellytykset henkilöstön palkitsemiksi henkisen omaisuuden luomisesta.

13 artikla

Vastuu

ITER-organisaation ja jäsenten on soveltuvin osin sisällytettävä lisenssisopimuksiin tarvittavat määräykset lisenssien käyttöön liittyvistä vastuista, oikeuksista ja velvollisuuksista.

II LIITE

Sijaintipaikassa tarjottavaa tukea koskeva liite

1 artikla

Sijaintipaikassa tarjottavaa tukea koskeva sopimus

1. Isäntäosapuolen on annettava tai järjestettävä ITER-organisaation käyttöön maa, laitteistot, rakennukset, tavarat ja palvelut tämän liitteen mukaisesti. Isäntäosapuoli voi nimetä tahon, joka toimii sen puolesta tätä tarkoitusta varten.

2. Tuen yksityiskohdista sekä ITER-organisaation ja isäntäosapuolen tai sen nimeämän tahon (jäljempänä ’isäntäosapuoli’) välisistä yhteistyömenettelyistä määrätään niiden välillä tehtävässä sopimuksessa (jäljempänä ’sijaintipaikassa tarjottavaa tukea koskeva sopimus’).

2 artikla

Sopimuksen kesto

Isäntäosapuolen ITER-organisaatiolle sijaintipaikassa tarjoama tuki kestää ITER-organisaation perustamisesta tämän sopimuksen päättymiseen.

3 artikla

Yhteyskomitea

ITER-organisaatio ja isäntäosapuoli perustavat yhteyskomitean varmistaakseen sijaintipaikassa tarjottavaa tukea koskevan sopimuksen ehtojen mukaisesti tuen, jota tämä liite koskee.

4 artikla

Maa, rakennukset, laitteistot ja pääsy

Isäntäosapuolen on omalla kustannuksellaan annettava käyttöön ITERin sijoituspaikka ehdoin, jotka vahvistetaan Euroopan atomienergiayhteisön, Japanin hallituksen, Venäjän federaation hallituksen ja Amerikan yhdysvaltain hallituksen välillä tehdyn kansainvälisen lämpöydinreaktorin teknistä suunnittelutoimintaa (jäljempänä ’ITER EDA’) koskevan sopimuksen nojalla perustetun neuvoston vuonna 2000 vahvistamassa asiakirjassa ”Site Requirements and Site Design Assumptions” (jäljempänä ’ehdot’), sekä muut erityiset laitteistot ja palvelut seuraavasti:

a)	Maa, joka annetaan ITER-organisaation käyttöön ilmaiseksi ja joka mahdollistaa kaikkien ITER EDA -loppuraportissa mainittujen ITERin rakennusten ja apupalvelujen rakentamisen, käytön ja mahdollisen laajentamisen;

b)	Keskeiset palvelut sijaintipaikan rajalle: vesi, sähkö, viemäröinti ja hälytysjärjestelmät;

Auto- ja kävelytiet ja sillat, mukaan lukien tarvittavat muutokset Port Autonome de Marseillen ja ITERin sijaintipaikan väliseen tiehen, jotta sijaintipaikan rajalle voidaan kuljettaa ITER-hankkeen edellyttämät kooltaan ja painoltaan suurimmat laitteet ja jotta henkilöstöllä ja vierailijoilla on sinne pääsy;

d)	Liikennepalvelut, jotta osapuolten toimittamat osat voidaan kuljettaa Port Autonome de Marseillesta tai lentoliikennettä käytettäessä Marignanen lentoasemalta ITERin sijaintipaikkaan;

e)	Tilapäiset majoitustilat, jota ITER-organisaatio edellyttää ITERin sijaintipaikassa tai sen lähellä, kunnes ITER-organisaation lopulliset rakennukset ja laitteistot ovat käyttövalmiita;

f)	Sähkönjakelu: sähkönjakelun asentaminen ja ylläpito sijaintipaikan rajalle siten, että lyhytaikainen kuormitus on enimmillään 500 MW ja kantaverkosta saadaan 120 MW:n katkeamaton sähkönjakelu myös liitännän huollon aikana;

g)	Vesijäähdytys, jolla voidaan johtaa keskimäärin 450 MW lämpöenergiaa ympäristöön; ja

h)	Suurikapasiteettinen liittymä tieto- ja televerkkoihin.

5 artikla

Palvelut

Tämän liitteen 4 artiklassa mainittujen palvelujen lisäksi isäntäosapuolen on omalla kustannuksellaan tai todistettuja kustannuksia vastaavasti laskuttaen tarjottava sijaintipaikassa tarjottavaa tukea koskevan liitteen mukaisesti tekniset, hallinnolliset ja yleiset palvelut, joita ITER-organisaatio edellyttää. Näihin palveluihin sisältyvät muun muassa seuraavat:

a)	tukihenkilöstö isäntäosapuolen ITER-organisaatiolle tämän sopimuksen 8 artiklan mukaisesti siirtämän henkilöstön lisäksi;

b)	terveyspalvelujen edellyttämät järjestelyt;

c)	pelastuspalvelut;

d)	turvahälytysjärjestelmä ja sen edellyttämät järjestelyt;

kahvila;

f)	tuki lupien hankkimisessa;

g)	turvallisuuden hallinnon tuki;

h)	kielikurssituki;

i)	palvelut ITERin toiminnasta syntyvän radioaktiivisen jätteen huoltoa ja loppusijoitusta varten;

j)	muuttoon ja asettautumiseen liittyvä tuki;

k)	linja-autoyhteys työpaikalle;

l)	virkistäytymis- ja sosiaalipalvelut;

m)	yleishyödylliset palvelut;

n)	kirjasto- ja multimediapalvelut;

o)	ympäristöseuranta, kuten säteilyseuranta; ja

p)	jätehuolto, siivous ja puutarhatyöt sijaintipaikassa.

6 artikla

Koulutus

Isäntäosapuolen on omalla kustannuksellaan perustettava kansainvälinen koulu henkilöstön lasten kouluopetusta varten ja tarjottava korkea-astetta edeltävää koulutusta kansainvälisen opetussuunnitelman mukaisesti, joka kehitetään kuullen muiden osapuolten kuin isäntäosapuolen opetusviranomaisia; isäntäosapuolen on lisäksi helpotettava muille osapuolille kuin isäntäosapuolelle ominaisten ja näiden tukemien erityisten opetussuunnitelman osien toteutusta. Muiden osapuolten kuin isäntäosapuolen on parhaansa mukaan oltava avuksi koulun kehittämisessä ja sen opetussuunnitelman akkreditoinnissa niiden viranomaisten toimesta.

ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamisesta tehdyn sopimuksen väliaikaista soveltamista koskeva järjestely

1 artikla

Tämän järjestelyn osapuolet ovat Euroopan atomienergiayhteisön (jäljempänä ’Euratom’), Kiinan kansantasavallan hallituksen, Intian tasavallan hallituksen, Japanin hallituksen, Korean tasavallan hallituksen, Venäjän federaation hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välisen, ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamisesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’ITER-sopimus’) allekirjoittajia.

2 artikla

ITER-sopimus tulee siinä mainittujen ehtojen mukaisesti voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Kiinan kansantasavalta, Euratom, Intian tasavalta, Japani, Korean tasavalta, Venäjän federaatio ja Amerikan yhdysvallat ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3 artikla

Tämän järjestelyn osapuolet haluavat harjoittaa ITER-sopimuksen mukaista yhteistyötä mahdollisimman laajasti jo ennen kuin ne ovat saattaneet päätökseen ITER-sopimuksen ratifioinnin tai hyväksynnän edellyttämät kansalliset toimet.

4 artikla

Näin ollen tämän järjestelyn osapuolet sitoutuvat noudattamaan ITER-sopimuksen ehtoja jo ennen sen voimaantuloa mahdollisimman laajasti kansallisten lakiensa ja määräystensä mukaisesti.

5 artikla

Osapuoli voi irtautua tästä järjestelystä ilmoittamalla asiasta muille osapuolille kirjallisesti 120 päivää etukäteen.

6 artikla

Tämä järjestely tulee voimaan sen allekirjoittamisen jälkeen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän järjestelyn.

Tehty Pariisissa 21 päivänä marraskuuta 2006 yhtenä englanninkielisenä alkuperäiskappaleena.

Euroopan atomienergiayhteisön puolesta

Kiinan kansantasavallan hallituksen puolesta

Intian tasavallan hallituksen puolesta

Japanin hallituksen puolesta

Korean tasavallan hallituksen puolesta

Venäjän federaation hallituksen puolesta

Amerikan yhdysvaltojen hallituksen puolesta

SOPIMUS

ITER-Hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation erioikeuksista ja vapauksista

Euroopan atomienergiayhteisö (jäljempänä ’Euratom’), Kiinan kansantasavallan hallitus, Intian tasavallan hallitus, Japanin hallitus, Korean tasavallan hallitus ja Venäjän federaation hallitus (jäljempänä ’sopimuspuolet’), jotka katsovat seuraavaa:

ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamista koskevan sopimuksen (jäljempänä ’ITER-sopimus’) 12 artiklan mukaan kyseisen sopimuksen sopimuspuolten on myönnettävä erioikeuksia ja vapauksia.

Tämän sopimuksen tarkoituksena on määritellä sopimuspuolille ITER-sopimuksen 12 artiklassa tarkoitettujen erioikeuksien ja vapauksien sisältö ja laajuus.

Sopimuspuolet ovat Brysselissä 24. toukokuuta 2006 pidetyssä ITERiä koskeneessa ministeritapaamisessa vahvistaneet halukkuutensa tehdä tämä sopimus,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

1. Fuusioenergia-alan kansainvälinen ITER-organisaatio on ITER-sopimuksen 5 artiklan mukaisesti kansainvälinen oikeushenkilö, jolloin se pystyy muun muassa tekemään sopimuksia valtioiden ja/tai kansainvälisten järjestöjen kanssa.

2. ITER-organisaatiolla on oikeushenkilöllisyys ja jäsentensä alueella oikeuskelpoisuus, jota se tarvitsee muun muassa:

a)	sopimusten tekoon,

b)	omaisuuden hankintaan, hallussapitoon ja myymiseen,

c)	lupien saamiseen sekä

d)	oikeudenkäyntitoimiin ryhtymiseen.

2 artikla

ITER-organisaation rakennuksilla ja toimitiloilla on loukkaamattomuussuoja.

3 artikla

ITER-organisaation arkistoilla ja asiakirjoilla on loukkaamattomuussuoja.

4 artikla

1. ITER-organisaatio on vapautettu tuomiovallan ja täytäntöönpanovallan alaisuudesta lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

a)	se on itse tietyssä tapauksessa nimenomaisesti luopunut tästä vapautuksestaan,

b)	kyseessä on siviilioikeudellinen kolmannen osapuolen kanne, joka koskee ITER-organisaatiolle kuuluvan tai sen lukuun käytetyn moottoriajoneuvon aiheuttamasta onnettomuudesta johtuvia vahinkoja tai kyseessä on liikennerikkomus, jossa tällainen ajoneuvo on osapuolena,

c)	kyseessä on 23 artiklassa tarkoitetussa välimiesmenettelyssä annetun päätöksen täytäntöönpano tai

d)	kyseessä on ITER-organisaation henkilöstöön kuuluvan henkilön palkasta velan perimiseksi tehtävä ulosmittaus, edellyttäen että ulosmittauksesta on tehty lopullinen ja lainvoimainen päätös kyseisellä lainkäyttöalueella voimassa olevien säännösten mukaisesti.

2. ITER-organisaation omaisuus ja varat ovat niiden sijaintipaikasta riippumatta vapautettuja pakko-otosta, ulosotosta, takavarikoinnista ja pakkolunastuksesta lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

a)	se on itse tietyssä tapauksessa nimenomaisesti luopunut tästä vapautuksestaan,

b)	kyseessä on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu siviilioikeudellinen kanne tai

c)	kyseessä on 23 artiklassa tarkoitetussa välimiesmenettelyssä annetun päätöksen täytäntöönpano.

3. ITER-organisaatio on vapautettu myös hallinnollisista tai tilapäisistä oikeudellisista toiminnan rajoituksista, lukuun ottamatta tilanteita, joissa se on itse tietyssä tapauksessa nimenomaisesti luopunut tästä vapautuksestaan ja joissa vapautuksen kumoaminen on tarpeen seuraavista syistä:

a)	sellaisten onnettomuuksien ehkäisy tai tutkinta, joissa on osallisena ITER-organisaatiolle kuuluva tai sen lukuun käytetty moottoriajoneuvo tai

b)	23 artiklassa tarkoitetussa välimiesmenettelyssä annetun päätöksen täytäntöönpano.

5 artikla

1. ITER-organisaatio, sen omaisuus ja sen tulot ovat sen virallisessa toiminnassa vapaita kaikista välittömistä veroista.

2. Kun ITER-organisaatio tai sen lukuun toimiva taho ostaa tai käyttää tavaroita tai palveluja, joita ITER-organisaation virallinen toiminta edellyttää ja joiden hintaan sisältyy veroja tai tulleja, asianomainen sopimuspuoli ryhtyy aina kun se on mahdollista tarpeellisiin toimiin kyseisten verojen tai tullien palauttamiseksi.

6 artikla

1. ITER-organisaatio on virallisessa toiminnassaan vapaa tullimaksuista ja veroista, jotka koskevat ITER-organisaation tai sen lukuun toimivan tahon toimesta maahan tuotuja tai maasta vietyjä tavaroita. ITER-organisaation virallisessa toiminnassaan maahan tuomat tai maasta viemät tavarat ovat vapaita kaikista tuonti- ja vientikielloista ja -rajoituksista lukuun ottamatta tilanteita, joissa kiellot tai rajoitukset perustuvat lakeihin, asetuksiin ja periaatteisiin, joihin viitataan ITER-sopimuksen 14 ja 20 artiklassa.

2. Edellä 5 artiklan perusteella veroista ja maksuista vapautettuja tai 1 kohdan mukaisesti maahan tuotuja tavaroita ei saa myydä tai luovuttaa eteenpäin muutoin kuin vapautuksen myöntäneiden sopimuspuolten asettamilla ehdoilla.

7 artikla

1. Edellä 5 ja 6 artiklan soveltamista varten ITER-organisaation viralliseen toimintaan katsotaan kuuluviksi sen hallinnollinen toiminta, mukaan luettuina sen mahdollisesti perustamaan sosiaaliturvajärjestelmään liittyvät toiminnot, sekä toiminta, jota se harjoittaa ITER-sopimuksessa määriteltyjen ITER-organisaation tehtävien hoitamiseksi.

2. Edellä 5 ja 6 artiklaa ei sovelleta veroihin ja maksuihin, jotka ovat yleishyödyllisistä palveluista suoritettavaa korvausta.

8 artikla

Edellä 5 ja 6 artiklan mukainen vapautus ei koske ostettuja tai maahantuotuja tavaroita tai palveluja, jotka on hankittu ITER-organisaation henkilöstön jäsenten henkilökohtaiseksi hyödyksi.

9 artikla

Sanotun rajoittamatta ITER-sopimuksen 14 ja 20 artiklassa tarkoitettujen lakien, asetusten ja periaatteiden soveltamista, ITER-organisaatiolle lähetettyjen ja sen lähettämien julkaisujen ja muiden tietojen kulkua ei saa millään tavoin rajoittaa.

10 artikla

1. ITER-organisaatio voi ottaa vastaan ja pitää hallussaan kaikenlaisia varoja ja arvopapereita ja kaikenlaista valuuttaa; se voi määrätä niistä vapaasti ITER-sopimuksessa määrätyssä toiminnassaan ja pitää tilejä minä valuuttana hyvänsä siinä määrin kuin sen velvoitteiden täyttäminen vaatii.

2. Käyttäessään 1 kohdassa tarkoitettuja oikeuksiaan ITER-organisaation on asianmukaisesti otettava huomioon sen jäsenten huomautukset siinä määrin kuin voidaan katsoa, että niiden huomioon ottaminen ei ole ITER-organisaation etujen vastaista.

11 artikla

1. ITER-organisaatio nauttii virallisten tietoyhteyksiensä ja kaikkien asiakirjojensa levittämisen osalta kaikkien sopimuspuolten alueella vähintään yhtä suosiollista kohtelua kuin vastaavat kansainväliset järjestöt yleensä.

2. Mitään ITER-organisaation harjoittamaa virallista viestintää ei saa viestintäkanavasta riippumatta sensuroida.

12 artikla

Sopimuspuolet toteuttavat alueillaan tarvittavat toimet helpottaakseen ITER-organisaation henkilöstön maahantuloa, oleskelua ja maasta poistumista.

13 artikla

1. Sopimuspuolten edustajilla on edustajan tehtäviä hoitaessaan sekä matkalla ITER-organisaation osoittamaan kokouspaikkaan ja sieltä pois seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

a)	vapautus pidättämisestä ja muusta vapaudenriistosta sekä henkilökohtaisten matkatavaroiden takavarikoinnista,

vapautus tuomiovallasta myös tehtäviensä päätyttyä virallisissa tehtävissä suorittamiensa tekojen osalta, suulliset ja kirjalliset lausumat mukaan luettuina; vapautus ei kuitenkaan koske sopimuspuolen edustajan liikennerikkomuksia eikä hänelle kuuluvan tai hänen kuljettamansa moottoriajoneuvon aiheuttamia vahinkoja,

c)	kaikkien heidän virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuussuoja,

d)	oikeus vastaanottaa asiakirjoja lähettipalvelun välityksellä ja sinetöidysti,

e)	sekä omalta kohdaltaan että puolisonsa osalta vapautus maahantulorajoituksista ja ulkomaalaisia koskevasta rekisteröinnistä,

f)	sama kohtelu valuutta- ja vaihtorajoitusten osalta kuin myönnetään tilapäisissä virkatehtävissä oleville ulkomaisten hallitusten edustajille,

g)	samanlainen oikeus henkilökohtaisia matkatavaroita koskeviin helpotuksiin tullissa kuin diplomaattiedustajille myönnetään.

2. Erioikeuksia ja vapauksia ei myönnetä sopimuspuolen edustajille heidän henkilökohtaista hyötyään ajatellen, vaan sen varmistamiseksi, että he ovat täysin riippumattomia suorittaessaan ITER-organisaatioon liittyviä tehtäviään. ITER-sopimuksen 12 artiklan mukaisesti sopimuspuoli peruuttaa edustajansa erioikeuden tai vapauden aina kun se katsoo, että erioikeus tai vapaus saattaa estää oikeuden toteutumisen ja erioikeudesta tai vapaudesta voidaan luopua haittaamatta niiden tarkoitusperien toteutumista, joiden vuoksi se on myönnetty.

14 artikla

ITER-organisaation henkilöstöllä on seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

vapautus tuomiovallasta, myös ITER-organisaation palveluksesta lähdettyään, virallisissa tehtävissä suorittamiensa tekojen osalta suulliset ja kirjalliset lausumat mukaan luettuina; vapautus ei kuitenkaan koske ITER-organisaation henkilöstön jäsenen liikennerikkomuksia eikä hänelle kuuluvan tai hänen kuljettamansa moottoriajoneuvon aiheuttamia vahinkoja,

b)	vapautus kaikista asepalvelukseen liittyvistä velvollisuuksista,

c)	kaikkien heidän virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuussuoja,

d)	sekä omalta kohdaltaan että heidän talouteensa kuuluvien perheenjäsenten osalta maahantulorajoituksista ja ulkomaalaisia koskevasta rekisteröinnistä myönnettävään vapautukseen liittyen sama kohtelu kuin yleensä myönnetään hallitusten välisten järjestöjen henkilöstön jäsenille,

e)	valuutta- ja vaihtorajoitusten osalta samat etuisuudet kuin kansainvälisten järjestöjen henkilöstöllä,

f)	sekä omalta kohdaltaan että heidän talouteensa kuuluvien perheenjäsenten osalta kansainvälisen kriisin aikana samat kotiutusta koskevat helpotukset kuin diplomaattiedustajilla,

g)	työnsä aloittaessaan oikeus tuoda asianomaiseen valtioon tullitta huonekalunsa ja muu henkilökohtainen irtaimistonsa sekä oikeus viedä ne tullitta maasta, kun työ asianomaisessa valtiossa päättyy, molemmissa tapauksissa asianomaisen valtion tarpeellisiksi katsomin edellytyksin.

15 artikla

Edellä 14 artiklassa määrättyjen erioikeuksien ja vapauksien lisäksi ITER-organisaation pääjohtajalla, tai viran ollessa täyttämättä virkaa tekevällä henkilöllä, on samat erioikeudet ja vapaudet kuin vastaavan tasoisilla diplomaattiedustajilla.

16 artikla

Asiantuntijoilla on ITER-organisaation toimintaan liittyviä tehtäviä hoitaessaan tai sen lukuun toimiessaan, siinä määrin kuin on tarpeen tehtävien suorittamiseksi ja myös tehtävien suorittamisen aikana tehtävien matkojen aikana seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

vapautus tuomiovallasta, myös heidän ITER-organisaatiolle suorittamiensa asiantuntijatehtävien päätyttyä, virallista tehtäväänsä hoitaessaan suorittamiensa tekojen, myös suullisten ja kirjallisten lausuntojen osalta; vapautus ei kuitenkaan koske asiantuntijan liikennerikkomuksia eikä hänelle kuuluvan tai hänen kuljettamansa moottoriajoneuvon aiheuttamia vahinkoja,

b)	kaikkien heidän virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuussuoja,

c)	sama kohtelu valuutta- ja vaihtorajoitusten ja henkilökohtaisten matkatavaroiden osalta kuin myönnetään tilapäisissä virkatehtävissä oleville ulkomaisten hallitusten viranhaltijoille.

17 artikla

1. ITER-organisaation maksamat palkat ja palkkiot vapautetaan tuloveroista siltä osin kuin niihin kohdistuu ITER-organisaatiolle maksettava vero. Sopimuspuolet voivat ottaa tällaiset palkat ja palkkiot huomioon määritellessään muista lähteistä saatavalle tulolle määrättävän veron suuruutta.

2. Edellä 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta eläkkeisiin ja elinkorkoihin, joita ITER-organisaatio maksaa entisille pääjohtajilleen ja henkilöstönsä jäsenille.

18 artikla

Edellä 14 ja 17 artiklaa sovelletaan kaikkiin niihin henkilöstöryhmiin, joihin sovelletaan myös ITER-organisaation henkilöstösääntöjä. ITER-organisaation neuvosto (jäljempänä ’neuvosto’) päättää, mihin asiantuntijaryhmiin sovelletaan 16 artiklaa. Tässä artiklassa tarkoitettujen henkilöstön jäsenten ja asiantuntijoiden nimet, tehtävät ja osoitteet ilmoitetaan aika ajoin ITER-organisaation jäsenille.

19 artikla

Jos ITER-organisaatio perustaa oman sosiaaliturvajärjestelmän, sen pääjohtaja ja henkilöstö vapautetaan kaikista kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien mukaisista pakollisista maksuista, ellei asiasta sovita muuta sopimuspuolten ja/tai isäntävaltion kanssa.

20 artikla

Sopimuspuolet eivät ole velvollisia myöntämään omille kansalaisilleen tai ITER-organisaation palvelukseen astuessaan maassa pysyvästi asuville 13 artiklassa, 14 artiklan b, d, e, f ja g kohdassa, 15 artiklassa, 16 artiklan c kohdassa ja 19 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia ja vapauksia.

21 artikla

1. Tämän sopimuksen mukaisia erioikeuksia ja vapauksia ei myönnetä ITER-organisaation pääjohtajalle, henkilöstölle ja asiantuntijoille heidän henkilökohtaista hyötyään ajatellen. Ne myönnetään ainoastaan ITER-organisaation sujuvan toiminnan sekä erioikeuksien ja vapauksien kohteena olevien henkilöiden täydellisen riippumattomuuden varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa.

2. ITER-sopimuksen 12 artiklan mukaisesti neuvosto peruuttaa erioikeuden tai vapauden aina jos se katsoo, että erioikeus tai vapaus saattaa estää oikeuden toteutumisen ja erioikeudesta tai vapaudesta luopuminen ei ole ITER-organisaation ja sen jäsenten etujen vastaista.

22 artikla

ITER-organisaatio tekee kaikissa tapauksissa yhteistyötä sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten ja ITER-sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa määritellyn isäntävaltion kanssa helpottaakseen asianmukaista oikeudenkäyttöä, varmistaakseen järjestyssääntöjen ja kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta, lupia, ympäristönsuojelua ja työsuojelua koskevien määräysten tai muun vastaavan kansallisen lainsäädännön noudattamisen ja estääkseen tässä sopimuksessa määrättyjen erioikeuksien ja vapauksien väärinkäytön. Tässä artiklassa tarkoitettua yhteistyötä koskevista menettelyistä voidaan määrätä toimipaikkasopimuksessa, kenttäyksikkösopimuksissa tai täydentävissä sopimuksissa.

23 artikla

1. Tehdessään muita kuin henkilöstösääntöjen mukaisia kirjallisia sopimuksia ITER-organisaatio voi sisällyttää niihin välityslausekkeen. Välityslausekkeessa tai tätä varten tehdyssä erillisessä sopimuksessa on määrättävä sovellettavasta laista ja välittäjien toimipaikkana toimivasta valtiosta.

2. Välimiesmenettelyssä annetun päätöksen täytäntöönpanoon sovelletaan päätöksen täytäntöönpanovaltiossa voimassa olevia säännöksiä.

24 artikla

25 artikla

1. Tämän sopimuksen voimaantulo edellyttää ratifiointia tai hyväksymistä kunkin allekirjoittajavaltion omien menettelyjen mukaisesti.

2. Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Kiinan kansantasavalta, Euratom, Intian tasavalta, Japani, Korean tasavalta ja Venäjän federaatio ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa.

3. Jos tämä sopimus ei ole tullut voimaan vuoden kuluessa sen allekirjoittamisesta, tallettaja kutsuu allekirjoittajat kokoukseen, jossa päätetään toimista sen voimaantulon edistämiseksi.

26 artikla

1. Valtio tai kansainvälinen järjestö voi liittyä tähän sopimukseen ja tulla sen sopimuspuoleksi neuvoston tehtyä ITER-sopimuksen 23 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen.

2. Liittyminen tulee voimaan päivänä, jona liittymisasiakirja talletetaan tallettajan huostaan.

27 artikla

Tällä sopimuksella on sama voimassaoloaika kuin ITER-sopimuksella. Sopimuksen umpeutuminen ei vaikuta 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 14 artiklan a alakohdassa ja 16 artiklan a alakohdassa määrättyihin vapauksiin.

28 artikla

Sopimuspuolten keskinäinen tai yhden tai useamman sopimuspuolen ja ITER-organisaation välinen sopimuksen tulkinnasta johtuva tai siihen liittyvä riita ratkaistaan neuvotteluilla, sovittelulla tai muilla sovittavilla menettelyillä, kuten välimiesmenettelyllä. Kyseisten osapuolten on yhdessä pyrittävä ratkaisemaan asia mahdollisimman nopeasti.

29 artikla

1. Tämän sopimuksen tallettajana toimii IAEA:n pääjohtaja.

3. Tallettajan tulee ilmoittaa kaikille allekirjoittajille sekä liittyville valtioille ja kansainvälisille järjestöille:

a)	kunkin ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamispäivämäärä sekä

b)	tämän sopimuksen voimaantulopäivä.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Pariisissa 21 päivänä marraskuuta 2006 yhtenä englanninkielisenä alkuperäiskappaleena.

Euroopan atomienergiayhteisön puolesta

Kiinan kansantasavallan hallituksen puolesta

Intian tasavallan hallituksen puolesta

Japanin hallituksen puolesta

Korean tasavallan hallituksen puolesta

Venäjän federaation hallituksen puolesta

16.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 358/87

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 14 päivänä joulukuuta 2006,

neuvoston päätöksen 2002/358/EY nojalla yhteisölle ja sen jäsenvaltioille Kioton pöytäkirjan mukaisesti sallittujen päästötasojen määrittämisestä

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 6468)

(2006/944/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti 25 päivänä huhtikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/358/EY (1) ja erityisesti sen 3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksen 2002/358/EY liitteessä II asetetaan päästöjen määrälliset rajoitus- ja vähennysvelvoitteet Euroopan yhteisölle ja sen jäsenvaltioille Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti sallittujen päästötasojen määrittämiseksi. Kioton pöytäkirjan liitteessä B asetetaan päästöjen määrälliset rajoitus- ja vähennysvelvoitteet, jotta voidaan määrittää sallitut päästötasot Euroopan yhteisöön 25 päivänä huhtikuuta 2002 jälkeen liittyneille jäsenvaltioille, lukuun ottamatta Kyprosta ja Maltaa, joilla ei vielä ole Kioton pöytäkirjan mukaisia päästöjen määrällisiä rajoitus- tai vähennysvelvoitteita.

(2)

Yhteisölle ja sen jäsenvaltioille sallitut vastaavina hiilidioksiditonneina ilmaistut päästötasot määritetään tämän päätöksen liitteessä. Päästötasot on laskettu perusvuoden päästöjä koskevien tarkistettujen tietojen pohjalta, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanosäännöistä 10 päivänä helmikuuta 2005 tehdyn komission päätöksen 2005/166/EY (2) 23 artiklan mukaisesti, kerrottuina päätöksen 2002/358/EY liitteessä II ja Kioton pöytäkirjan liitteessä B mainituilla päästöjen määrällisillä rajoitus- ja vähennysvelvoitteilla ja kerrottuina viidellä, mikä vastaa Kioton pöytäkirjan mukaisen ensimmäisen velvoitekauden viittä vuotta.

(3)	Yhteisön ja kunkin jäsenvaltion sallitun päästömäärän on päätöksen 2002/358/EY 3 artiklan mukaisesti vastattava niille tämän päätöksen liitteessä määritettyä päästötasoa.

(4)

Jäsenvaltioiden päätöksen 2005/166/EY 23 artiklan mukaisesti toimittamien perusvuoden päästöjä koskevien tietojen tarkistamisen vuoksi on tehty uudelleenlaskenta, jonka mukaan päätöksen 2002/358/EY liitteessä II mainittujen jäsenvaltioiden sallittujen päästömäärien summan ja Euroopan yhteisön sallitun päästömäärän välillä on aritmeettinen ero, joka on 11 403 608 vastaavaa hiilidioksiditonnia. Yhteisön olisi myönnettävä tätä eroa vastaava määrä päästömääräyksiköitä.

(5)	Kioton pöytäkirjan 8 artiklan mukaisesta päästötasojen tarkastelusta johtuvat yhteisön ja sen jäsenvaltioiden lopullisten päästötasojen mahdolliset muutokset olisi vahvistettava tähän päätökseen tehtävinä muutoksina.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liitteessä esitetään vastaavina hiilidioksiditonneina päästötasot, jotka sallitaan Kioton pöytäkirjan mukaisesti yhteisölle ja jäsenvaltioille päästöjen määrällisten rajoitus- ja vähennysvelvoitteiden ensimmäisellä velvoitekaudella.

2 artikla

Yhteisö myöntää päästömääräyksiköitä, joiden määrä vastaa päätöksen 2002/358/EY liitteessä II mainittujen jäsenvaltioiden päästötasojen summan ja yhteisön päästötasojen välistä eroa, joka on 11 403 608 vastaavaa hiilidioksiditonnia.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 14 päivänä joulukuuta 2006.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen

(1) EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1.

(2) EUVL L 55, 1.3.2005, s. 57.

LIITE

Yhteisölle ja jäsenvaltioille päästöjen määrällisten rajoitus- ja vähennysvelvoitteiden ensimmäisellä velvoitekaudella Kioton pöytäkirjan mukaisesti sallitut päästötasot vastaavina hiilidioksiditonneina

Euroopan yhteisö (1)	19 683 181 601
Belgia	679 368 682
Tanska	273 827 177
Saksa	4 868 520 955
Kreikka	694 087 947
Espanja	1 663 967 412
Ranska	2 819 626 640
Irlanti	315 158 338
Italia	2 429 132 197
Luxemburg	45 677 304
Alankomaat	1 008 565 720
Itävalta	343 405 392
Portugali	386 956 503
Suomi	355 480 975
Ruotsi	375 864 317
Yhdistynyt kuningaskunta	3 412 080 630

Kypros	Ei sovelleta
Tšekki	902 890 649
Viro	197 902 558
Latvia	119 113 402
Liettua	221 275 934
Unkari	578 260 222
Malta	Ei sovelleta
Puola	2 673 496 300
Slovenia	92 934 961
Slovakia	337 456 459

(1) Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohtaan perustuvien velvoitteiden yhteistä täyttämistä varten sen 4 artiklan määräysten mukaisesti päätöksen 2002/358/EY nojalla; sovelletaan kyseisen päätöksen liitteessä II mainittuihin jäsenvaltioihin.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 358

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 16. joulukuuta 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 1856/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 1857/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta	3
		Komission asetus (EY) N:o 1858/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, tarjouskilpailun avaamisesta viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi bioetanolina yhteisössä	22
	*	Komission asetus (EY) N:o 1859/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, kiinteän korvauksen vahvistamisesta maatalouden kirjanpidon tietoverkkoon liittyvää maatilailmoitusta kohden tilikaudeksi 2007	30
	*	Komission asetus (EY) N:o 1860/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, kirjanpitotilojen valinnasta maatilojen tulojen selvittämistä varten annetun asetuksen (ETY) N:o 1859/82 muuttamisesta	31
	*	Komission asetus (EY) N:o 1861/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, maatilailmoituksesta annetun asetuksen (ETY) N:o 2237/77 muuttamisesta	33
	*	Komission asetus (EY) N:o 1862/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 622/2003 muuttamisesta ( 1 )	36
		Komission asetus (EY) N:o 1863/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 22. yksittäistä tarjouskilpailua varten	38
		Komission asetus (EY) N:o 1864/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 22. yksittäistä tarjouskilpailua varten	40
		Komission asetus (EY) N:o 1865/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, voiöljyn tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 22. yksittäisessä tarjouskilpailussa	42
		Komission asetus (EY) N:o 1866/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, voin vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2771/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 54. yksittäistä tarjouskilpailua varten	43
		Komission asetus (EY) N:o 1867/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, vilja-alalla 16 päivästä joulukuuta 2006 sovellettavien tuontitullien vahvistamisesta	44
	*	Komission asetus (EY) N:o 1868/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT-valtioista) peräisin oleviin maataloustuotteisiin ja niiden jalostamisessa saatuihin tavaroihin sovellettavasta järjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2286/2002 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä naudanliha-alalla annetun asetuksen (EY) N:o 2247/2003 muuttamisesta	47
	*	Komission asetus (EY) N:o 1869/2006, annettu 15 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton maataloustuotteiden kauppaa koskevassa sopimuksessa määrätyn, yli 160 kilogramman painoisten elävien Sveitsistä peräisin olevien nautaeläinten tuontitariffikiintiön soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2172/2005 muuttamisesta	49

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Barbadosin, Belizen, Kongon tasavallan, Fidžin tasavallan, Guyanan tasavallan, Norsunluurannikon tasavallan, Jamaikan, Kenian tasavallan, Madagaskarin tasavallan, Malawin tasavallan, Mauritiuksen tasavallan, Mosambikin tasavallan, Surinamen tasavallan, Saint Kitts ja Nevisin, Swazimaan kuningaskunnan, Tansanian yhdistyneen tasavallan, Trinidadin ja Tobagon tasavallan, Ugandan tasavallan, Sambian tasavallan ja Zimbabwen tasavallan välisen ruokosokeriin toimitusjaksolla 2005/2006 sovellettavia takuuhintoja koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona sekä Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisten ruokosokeriin toimitusjaksolla 2005/2006 sovellettavia takuuhintoja koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona	51
	Komissio
*	Komission päätös, tehty 17 päivänä marraskuuta 2006, ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamista koskevan sopimuksen ja ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation erioikeuksia ja vapauksia koskevan sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 5557)	60
	Sopimus ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation perustamisesta	62
	Sopimus ITER-Hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-organisaation erioikeuksista ja vapauksista	82
*	Komission päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 2006, neuvoston päätöksen 2002/358/EY nojalla yhteisölle ja sen jäsenvaltioille Kioton pöytäkirjan mukaisesti sallittujen päästötasojen määrittämisestä (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 6468)	87