18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1701/2006,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2006,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä marraskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 17 päivänä marraskuuta 2006 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	052	67,4
	204	30,1
	999	48,8
0707 00 05	052	114,3
	204	66,2
	628	171,8
	999	117,4
0709 90 70	052	149,2
	204	151,2
	999	150,2
0805 20 10	204	83,3
0805 20 10	999	83,3
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	052	66,3
	092	17,6
	400	86,5
	999	56,8
0805 50 10	052	52,0
	388	53,6
	528	46,2
	999	50,6
0806 10 10	052	110,9
	388	221,7
	504	243,3
	508	263,0
	999	209,7
0808 10 80	096	29,0
	388	93,5
	400	101,2
	404	99,2
	720	75,7
	800	145,7
	999	90,7
0808 20 50	052	118,3
	720	58,5
	999	88,4

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1702/2006,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2006,

voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 20. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) mukaisesti interventioelimet voivat myydä pysyvällä tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntää kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 25 artiklassa säädetään, että jokaisessa yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta voille sekä tuen enimmäismäärä kermalle, voille ja voiöljylle. Lisäksi säädetään, että hinta tai tuki voi vaihdella voin aiotun käyttötarkoituksen, rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä olisi vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 20. yksittäisessä tarjouskilpailussa asetuksen (EY) N:o 1898/2005 25 artiklassa tarkoitetun interventiovarastossa olevan voin vähimmäismyyntihinnat ja saman asetuksen 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevan taulukon mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä marraskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

LIITE

Voin vähimmäismyyntihinnat ja jalostusvakuuden määrä asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 20. yksittäisessä tarjouskilpailussa

(EUR/100 kg)
Kaava			A		B
Käyttötapa			Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita	Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita
Vähimmäismyyntihinta	Voi ≥ 82 %	Sellaisenaan	210	211	—	211
Vähimmäismyyntihinta	Voi ≥ 82 %	Voiöljy	206,1	—	—	—
Jalostusvakuus		Sellaisenaan	45	45	—	45
Jalostusvakuus		Voiöljy	45	—	—	—

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/5

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1703/2006,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2006,

kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 20. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 20. yksittäisessä tarjouskilpailussa asetuksen (EY) N:o 1898/2005 25 artiklassa tarkoitetun tuen enimmäismäärä ja saman asetuksen 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevan taulukon mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä marraskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

LIITE

Kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärä ja jalostusvakuuden määrä asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaisessa 20. yksittäisessä tarjouskilpailussa

(EUR/100 kg)
Kaava		A		B
Käyttötapa		Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita	Merkkiaineilla	Ilman merkkiaineita
Tuen enimmäismäärä	Voi ≥ 82 %	17,5	14	14	14
	Voi < 82 %	—	13,65	—	13
	Voiöljy	20	16,58	20	16,5
	Kerma	—	—	9	6
Jalostusvakuus	Voi	19	—	15	—
	Voiöljy	22	—	22	—
	Kerma	—	—	10	—

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/7

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1704/2006,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2006,

voiöljyn tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 20. yksittäisessä tarjouskilpailussa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

(2)	Olisi asetettava asetuksen (EY) N:o 1898/2005 53 artiklan 4 kohdassa säädetty käyttötarkoitusvakuus sen varmistamiseksi, että voiöljy siirtyy vähittäiskaupan haltuun.

(3)	Saatujen tarjousten perusteella tuen enimmäismäärä olisi vahvistettava asianmukaiselle tasolle, ja käyttötarkoitusvakuus olisi määritettävä sen mukaisesti.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 mukaisesti avatun pysyvän tarjouskilpailun 20. yksittäisen tarjouskilpailun osalta saman asetuksen 47 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun, rasvapitoisuudeltaan vähintään 96-prosenttisen voiöljyn tuen enimmäismääräksi vahvistetaan 19,27 EUR/100 kg.

Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 53 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuksi käyttötarkoitusvakuudeksi vahvistetaan 21 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä marraskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EUVL L 308, 25.11.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2107/2005 (EUVL L 337, 22.12.2005, s. 20).

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/8

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1705/2006,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2006,

voin vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2771/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 52. yksittäistä tarjouskilpailua varten

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan c kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet voin määrät.

(2)	Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)	Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2771/1999 mukaisesti järjestetyssä 52. yksittäisessä tarjouskilpailussa, jonka tarjousten jättöaika päättyi 14 päivänä marraskuuta 2006, voin vähimmäismyyntihinnaksi vahvistetaan 236,21 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä marraskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EYVL L 333, 24.12.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1802/2005 (EUVL L 290, 4.11.2005, s. 3).

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/9

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1706/2006,

annettu 16 päivänä marraskuuta 2006,

Belgian lipun alla purjehtivien alusten seitin kalastuksen kieltämisestä ICES-alueilla II a (EY:n vedet), III a, III b, c, d (EY:n vedet) ja IV

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 26 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) ja erityisesti sen 21 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006 22 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 51/2006 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2006.

(2)	Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2006 kiintiön.

(3)	Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kiintiön täyttyminen

Tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion kalastuskiintiö vuodeksi 2006 kyseisessä liitteessä tarkoitetulle kannalle katsotaan kokonaan käytetyksi liitteessä säädetystä päivämäärästä alkaen.

2 artikla

Kiellot

Tämän asetuksen liitteessä mainitun kannan kalastus kielletään siinä mainitun jäsenvaltion lipun alla purjehtivilta tai siinä maassa rekisteröidyiltä aluksilta liitteessä säädetystä päivämäärästä alkaen. Kielletään aluksilta tuon päivämäärän jälkeen pyydetyn kannan hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Jörgen HOLMQUIST

Kalastus- ja meriasioiden pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 768/2005 (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).

(3) EUVL L 16, 20.1.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1642/2006 (EUVL L 308, 8.11.2006, s. 5).

LIITE

Nro	49
Jäsenvaltio	Belgia
Kanta	POK/2A34.
Laji	Seiti (Pollachius virens)
Alue	II a (EY:n vedet), III a, III b, c, d (EY:n vedet), IV
Päivämäärä	20 päivänä lokakuuta 2006

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/11

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1707/2006,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2006,

lopullisen tukimäärän ja B-menettelyn mukaisten vientitodistusten myöntämisprosentin vahvistamisesta hedelmä- ja vihannesalalla (tomaatit, appelsiinit, sitruunat, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet, omenat ja persikat)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesalan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan vientitukien osalta 8 päivänä lokakuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1961/2001 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (EY) N:o 858/2006 (3) vahvistetaan ohjeelliset määrät, joille voidaan myöntää B-menettelyn mukaisia vientitodistuksia.

(2)

Olisi vahvistettava lopullisen tuen määrä ohjeellisen määrän tasolle ja myöntämisprosentti haetuille määrille, jotka liittyvät 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän lokakuuta 2006 välisenä aikana jätettyihin B-menettelyn mukaisiin todistushakemuksiin tomaatteja, appelsiineja, sitruunoita, syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä, omenia ja persikoita varten,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tämän asetuksen liitteessä vahvistetaan myöntämisprosentit ja sovellettavat tuen määrät B-menettelyn mukaisille vientitodistushakemuksille, jotka on jätetty asetuksen (EY) N:o 858/2006 1 artiklan mukaisesti 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän lokakuuta 2006 välisenä aikana.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä marraskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 297, 21.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 47/2003 (EYVL L 7, 11.1.2003, s. 64).

(2) EYVL L 268, 9.10.2001, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

(3) EUVL L 159, 13.6.2006, s. 5.

LIITE

Myöntämisprosentit haetuille määrille ja tuen määrät, joita sovelletaan 1 päivän heinäkuuta ja 31 päivän lokakuuta 2006 välisenä aikana haettuihin B-menettelyn mukaisiin todistuksiin (tomaatit, appelsiinit, sitruunat, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet, omenat ja persikat)

Tuote	Tuen määrä (EUR/t netto)	Myöntämisprosentti haetuille määrille
Tomaatit	20	100 %
Appelsiinit	29	100 %
Sitruunat	50	100 %
Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet	12	100 %
Omenat	23	100 %
Persikat	11	100 %

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/13

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1708/2006,

annettu 17 päivänä marraskuuta 2006,

Botswanasta, Keniasta, Madagaskarista, Swazimaasta, Zimbabwesta ja Namibiasta peräisin olevien naudanliha-alan tuotteiden tuontitodistuksista

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1),

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT-valtioista) peräisin oleviin maataloustuotteisiin ja niiden jalostamisessa saatuihin tavaroihin sovellettavasta järjestelystä ja asetuksen (EY) N:o 1706/98 kumoamisesta 10 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2286/2002 (2),

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista tai merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin oleviin maataloustuotteisiin ja tiettyihin maataloustuotteiden jalostamisessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavista järjestelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2286/2002 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta naudanliha-alalla 19 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2247/2003 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2247/2003 1 artiklassa säädetään mahdollisuudesta antaa tuontitodistuksia Botswanasta, Keniasta, Madagaskarista, Swazimaasta, Zimbabwesta ja Namibiasta peräisin oleville naudanliha-alan tuotteille. Tuonti on kuitenkin toteutettava kullekin kolmannelle viejämaalle säädettyjen määrien rajoissa.

(2)

Määrät, joista lupahakemuksia on jätetty 1 päivän ja 10 päivän marraskuuta 2006 välisenä aikana, eivät ole asetuksen (EY) N:o 2247/2003 mukaisesti luuttomaksi leikattuna lihana ilmaistuina suuremmat kuin Botswanan, Kenian, Madagaskarin, Swazimaan, Zimbabwen ja Namibian alkuperätuotteiden osalta käytettävissä olevat määrät. Tämän vuoksi tuontitodistuksia on mahdollista antaa haetuille määrille.

(3)	Olisi vahvistettava määrät, joille tuontitodistuksia voidaan hakea 1 päivästä joulukuuta 2006 alkaen 52 100 t kokonaismäärän rajoissa.

(4)

On aiheellista mainita, että tämä asetus ei rajoita terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten, sikojen, lampaiden ja vuohien sekä tuoreen lihan tai lihavalmisteiden tuonnissa kolmansista maista 12 päivänä joulukuuta 1972 annetun neuvoston direktiivin 72/462/ETY (4) soveltamista,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Seuraavat jäsenvaltiot antavat 21 päivänä marraskuuta 2006 luuttomana lihana ilmaistuja, tietyistä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista peräisin olevia naudanliha-alan tuotteita koskevat tuontitodistukset jäljempänä esitettyjen määrien ja alkuperämaiden mukaisesti:

Saksa:

—	390 t Botswanasta peräisin olevia tuotteita,

—	30 t Namibiasta peräisin olevia tuotteita,

Yhdistynyt kuningaskunta:

—	130 t Botswanasta peräisin olevia tuotteita,

—	223 t Namibiasta peräisin olevia tuotteita.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2247/2003 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti todistushakemuksia voidaan jättää vuoden 2006 joulukuun kymmenen ensimmäisen päivän aikana seuraavista luuttoman naudanlihan määristä:

Botswana:	13 639 t,
Kenia:	142 t,
Madagaskar:	7 579 t,
Swazimaa:	3 363 t,
Zimbabwe:	9 100 t,
Namibia:	6 869 t.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä marraskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1913/2005 (EUVL L 307, 25.11.2005, s. 2).

(2) EYVL L 348, 21.12.2002, s. 5.

(3) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 37. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1118/2004 (EUVL L 217, 17.6.2004, s. 10).

(4) EYVL L 302, 31.12.1972, s. 28. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/15

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä marraskuuta 2006,

Euroopan yhteisön ja Gabonin tasavallan välisessä Gabonin rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 3 päivän joulukuuta 2005 ja 2 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona

(2006/788/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhteisö ja Gabonin tasavalta ovat neuvotelleet ja parafoineet kalastuskumppanuussopimuksen, jolla yhteisön kalastajille myönnetään kalastusmahdollisuuksia Gabonin tasavallan suvereniteettiin kuuluvilla vesillä.

(2)	On yhteisön edun mukaista hyväksyä tämä sopimus.

(3)	Olisi varmistettava kalastustoiminnan jatkuminen edellisen pöytäkirjan (1) voimassaoloajan päättymispäivästä siihen asti, kun sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskeva pöytäkirja tulee voimaan.

(4)	Olisi määriteltävä jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien jakoperusteet,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Gabonin tasavallan välisessä Gabonin rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista 3 päivän joulukuuta 2005 ja 2 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi koskevan pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta kirjeenvaihtona tehty sopimus.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti 3 päivästä joulukuuta 2005.

3 artikla

Sopimuksen pöytäkirjassa vahvistetut kalastusmahdollisuudet jakautuvat jäsenvaltioiden kesken seuraavalla tavalla:

Kalastusluokka	Alustyyppi	Jäsenvaltio	Lisenssien määrä tai kiintiö
Tonnikalan kalastus	Pintasiima-alukset	Espanja	13
Tonnikalan kalastus	Pintasiima-alukset	Portugali	3
Tonnikalan kalastus	Nuottaa käyttävät tonnikalan pakastusalukset	Espanja	12
Tonnikalan kalastus	Nuottaa käyttävät tonnikalan pakastusalukset	Ranska	12

Jos näiden jäsenvaltioiden lisenssihakemukset eivät kata pöytäkirjassa vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia kokonaan, komissio voi ottaa huomioon muiden jäsenvaltioiden lisenssihakemukset.

4 artikla

Jäsenvaltioiden, joiden alukset kalastavat tämän sopimuksen perusteella, on ilmoitettava komissiolle kaikkien Gabonin kalastusalueella pyydettyjen kantojen määrät yhteisön kalastusalusten kolmansien maiden vesillä ja avomerellä pyytämän saaliin valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2001 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 500/2001 (2) perustuvien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä henkilöt, joilla on valtuudet allekirjoittaa kirjeenvaihtona tehty sopimus yhteisöä sitovasti.

Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. HEINÄLUOMA

(1) Hyväksytty 25 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 580/2002 (EYVL L 89, 5.4.2002, s. 3).

(2) EYVL L 73, 15.3.2001, s. 8.

Euroopan talousyhteisön ja Gabonin tasavallan välisessä Gabonin rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 3 päivän joulukuuta 2005 ja 2 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta

KIRJEENVAIHTONA TEHTY SOPIMUS

Arvoisa Herra,

Kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 3 päivän joulukuuta 2005 ja 2 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi perjantaina 28 päivänä lokakuuta 2005 parafoituun pöytäkirjaan viitaten minulla on kunnia ilmoittaa Teille, että Gabon on valmis soveltamaan tätä pöytäkirjaa väliaikaisesti 3 päivästä joulukuuta 2005 pöytäkirjan voimaantuloon asti sen 13 artiklan mukaisesti edellyttäen, että Euroopan yhteisö on valmis tekemään samoin.

On sovittu, että tässä tapauksessa pöytäkirjan 2 artiklassa vahvistetun taloudellisen korvauksen ensimmäinen erä maksetaan ennen 30 päivää syyskuuta 2006.

Pyydän Teitä ystävällisesti vahvistamaan, että Euroopan yhteisö hyväksyy väliaikaisen soveltamisen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Gabonin hallituksen puolesta

Arvoisa Herra,

Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni seuraavan tänään päivätyn kirjeenne:

”Kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 3 päivän joulukuuta 2005 ja 2 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi perjantaina 28 päivänä lokakuuta 2005 parafoituun pöytäkirjaan viitaten minulla on kunnia ilmoittaa Teille, että Gabon on valmis soveltamaan tätä pöytäkirjaa väliaikaisesti 3 päivästä joulukuuta 2005 pöytäkirjan voimaantuloon asti sen 13 artiklan mukaisesti edellyttäen, että Euroopan yhteisö on valmis tekemään samoin.

On sovittu, että tässä tapauksessa pöytäkirjan 2 artiklassa vahvistetun taloudellisen korvauksen ensimmäinen erä maksetaan ennen 30 päivää syyskuuta 2006.”

Minulla on kunnia vahvistaa, että Euroopan yhteisö hyväksyy väliaikaisen soveltamisen.

Vastaanottakaa, Arvoisa Herra, korkeimman kunnioitukseni vakuutus.

Euroopan unionin neuvoston puolesta

PÖYTÄKIRJA

Euroopan yhteisön ja Gabonin tasavallan välisessä Gabonin rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 3 päivän joulukuuta 2005 ja 2 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi

1 artikla

Soveltamiskausi ja kalastusmahdollisuudet

1. Sopimuksen 5 artiklan perusteella myönnetyt kalastusmahdollisuudet ovat 3 päivänä joulukuuta 2005 alkavana kuusivuotiskautena seuraavat:

Laajasti vaeltavat kalalajit (vuonna 1982 allekirjoitetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen liitteessä 1 luetellut lajit)

—	nuottaa käyttävät tonnikalan pakastusalukset: 24 alusta,

—	pintasiima-alukset: 16 alusta.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 4 ja 5 artiklasta muuta johdu.

3. Jonkin Euroopan yhteisön jäsenvaltion lipun alla purjehtivat alukset voivat harjoittaa kalastustoimintaa Gabonin kalastusalueella ainoastaan, jos niillä on tämän sopimuksen nojalla ja tämän pöytäkirjan liitteessä kuvattuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen myönnetty kalastuslisenssi.

2 artikla

Taloudellinen korvaus – Maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

1. Sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu taloudellinen korvaus koostuu 1 artiklassa tarkoitetun kauden osalta 715 000 euron vuosittaisesta määrästä, joka vastaa 11 000 tonnin vuosittaista viitesaalismäärää, sekä 145 000 euron vuosittaisesta erityismäärästä, joka osoitetaan Gabonin alakohtaisen kalastuspolitiikan yhteydessä toteutettavien aloitteiden tukemiseen ja täytäntöönpanoon. Tämä erityismäärä on erottamaton osa sopimuksen 7 artiklassa määriteltyä taloudellista korvausta.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 4, 5 ja 7 artiklassa toisin määrätä.

3. Yhteisö maksaa 1 kohdassa tarkoitettujen määrien summan eli 860 000 euroa tämän pöytäkirjan soveltamiskaudella.

4. Jos yhteisön alusten Gabonin vesillä pyytämien saaliiden kokonaismäärä ylittää 11 000 tonnia vuodessa, vuosittaisen 715 000 euron taloudellisen korvauksen määrää korotetaan 65 eurolla kutakin ylimääräistä pyydettyä tonnia kohden. Yhteisön maksama vuosittainen kokonaismäärä ei kuitenkaan voi olla yli kaksinkertainen 3 kohdassa ilmoitettuun määrään verrattuna (1 430 000 euroa). Jos yhteisön alusten pyytämät määrät ovat yli kaksi kertaa vuosittaisen korvauksen kokonaismäärää vastaavien määrien suuruisia, kyseisen rajan ylittävän määrän osalta maksettava korvaus maksetaan seuraavana vuonna.

5. Yhteisö maksaa 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen ensimmäisen vuoden osalta viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2006 ja seuraavien vuosien osalta viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2007, 2008, 2009, 2010 ja 2011.

6. Gabonin viranomaisilla on yksinomainen toimivalta päättää kyseisen korvauksen käyttötarkoituksesta, jollei 6 artiklassa toisin määrätä.

7. Taloudellinen korvaus maksetaan Gabonin valtionkassaan tilille ”merikalastus”, numero 47069 X.

3 artikla

Yhteistyö vastuullisen kalastuksen alalla – Tieteellinen kokous

1. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Gabonin vesillä syrjimättä mitään näillä vesillä olevia laivastoja.

2. Tämän pöytäkirjan voimassaoloajan yhteisön ja Gabonin viranomaisten on pyrittävä seuraamaan kalavarojen tilan kehitystä Gabonin kalastusalueella.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuulliseen kalastukseen liittyvää yhteistyötä osa-alueen tasolla ja erityisesti COREP:n puitteissa.

4. Sopimuksen 4 artiklan mukaisesti sopimuspuolet neuvottelevat Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) antamien suositusten ja päätöslauselmien sekä parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella sopimuksen 9 artiklassa tarkoitetussa sekakomiteassa toteuttaakseen, tarvittaessa tieteellisen, mahdollisesti osa-alueen tason kokouksen jälkeen ja yhteisestä sopimuksesta, kalavarojen kestävää hoitoa edistäviä toimenpiteitä, jotka koskevat yhteisön kalastusalusten toimintaa.

4 artikla

Yhteisestä sopimuksesta toteutettava kalastusmahdollisuuksien tarkistaminen

1. Edellä 1 artiklassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksia voidaan yhteisestä sopimuksesta lisätä, jos tämä lisäys ei 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tieteellisen komitean päätelmien mukaan vahingoita Gabonin kalavarojen kestävää hoitoa. Tällöin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua 715 000 euron suuruista taloudellista korvausta korotetaan vastaavassa suhteessa ja kyseessä olevan ajanjakson mukaan suhteutettuna. Euroopan yhteisön viitesaalismäärän osalta maksaman taloudellisen korvauksen kokonaismäärä voi olla kuitenkin enintään 715 000 euroa kerrottuna kahdella. Jos yhteisön alusten vuosittain pyytämät määrät ovat yli kaksi kertaa 11 000 tonnia (eli 22 000), kyseisen rajan ylittävän määrän osalta maksettava korvaus maksetaan seuraavana vuonna.

2. Jos sopimuspuolet sitä vastoin sopivat 1 artiklassa tarkoitettujen kalastusmahdollisuuksien vähentämisestä, taloudellista korvausta alennetaan vastaavassa suhteessa ja kyseessä olevan ajanjakson mukaan suhteutettuna.

3. Kalastusmahdollisuuksien jakautumista eri alusluokkien kesken voidaan myös tarkistaa sopimuspuolten neuvottelujen jälkeen ja niiden yhteisestä sopimuksesta, noudattaen mahdollista 3 artiklassa tarkoitetun tieteellisen kokouksen suositusta sellaisten kantojen hoidon suhteen, joihin tällainen uudelleenjako voisi vaikuttaa. Sopimuspuolet sopivat taloudellisen korvauksen vastaavasta mukautuksesta, jos se on perusteltua kalastusmahdollisuuksien uudelleenjaon vuoksi.

5 artikla

Uudet kalastusmahdollisuudet

1. Jos yhteisön alukset haluaisivat harjoittaa muuta kuin 1 artiklan mukaista kalastustoimintaa, yhteisö neuvottelee Gabonin kanssa tällaiseen uuteen kalastustoimintaan mahdollisesti myönnettävästä luvasta. Sopimuspuolet sopivat tarvittaessa näihin uusiin kalastusmahdollisuuksiin sovellettavista ehdoista ja muuttavat tarvittaessa tätä pöytäkirjaa ja sen liitettä.

2. Sopimuspuolet kannustavat koekalastusta, erityisesti Gabonin vesillä esiintyvien syvänmeren lajien osalta. Tätä tarkoitusta varten ja toisen sopimuspuolen pyynnöstä sopimuspuolet neuvottelevat keskenään ja määrittelevät tapauskohtaisesti asiaankuuluvat lajit, ehdot ja muut muuttujat.

Sopimuspuolet harjoittavat koekalastusta molempien sopimuspuolten tarvittaessa hallinnollisin järjestelyin hyväksymiä parametrejä noudattaen. Koekalastusta koskevat luvat voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos sopimuspuolet katsovat, että koekalastuskampanjoiden tulokset ovat positiivisia, Gabonin hallitus voi myöntää yhteisön aluksille uusien lajien kalastusmahdollisuuksia tämän pöytäkirjan jäljellä olevaksi voimassaolokaudeksi. Tällöin tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta korotetaan.

6 artikla

Taloudellisen korvauksen maksamisen keskeyttäminen ja tarkistaminen epätavallisten olosuhteiden vuoksi

1. Jos kalastustoimintaa ei voida harjoittaa Gabonin talousvyöhykkeellä muiden kuin luonnonilmiöistä johtuvien epätavallisten olosuhteiden vuoksi, Euroopan yhteisö voi keskeyttää 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen maksamisen. Keskeyttämispäätös tehdään sopimuspuolten välisten neuvottelujen jälkeen kahden kuukauden kuluessa toisen osapuolen pyynnön esittämisestä ja edellyttäen, että Euroopan yhteisö on keskeyttämishetkellä suorittanut kaikki erääntyneet maksut.

2. Taloudellista korvausta aletaan jälleen maksaa sopimuspuolten todettua yksimielisesti kuulemisten jälkeen, että kalastustoiminnan keskeytymiseen johtaneet olosuhteet ovat poistuneet ja että tilanne mahdollistaa kalastustoiminnan jatkamisen.

3. Yhteisön aluksille myönnettyjen lisenssien voimassaoloaikaa, joka keskeytyi samalla kun taloudellisen korvauksen maksaminen keskeytettiin, pidennetään kalastustoiminnan keskeytymistä vastaavalla ajalla.

7 artikla

Vastuullisen kalastuksen edistäminen Gabonin vesillä

1. Edellä 2 artiklassa vahvistetun taloudellisen korvauksen kokonaismäärästä 60 prosenttia (60 %) suunnataan Gabonin hallituksen määrittelemän alakohtaisen kalastuspolitiikan osana toteutettavien aloitteiden tukemiseen ja täytäntöönpanoon.

Gabon hallinnoi tätä vastaavaa määrää sopimuspuolten yhdessä Gabonin kalastuspolitiikan ajankohtaisten prioriteettien mukaisesti alan kestävän ja vastuullisen hallinnoinnin varmistamiseksi määrittelemien tavoitteiden ja niihin liittyvien vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella, jäljempänä olevan 2 kohdan mukaisesti.

2. Gabonin ehdotuksesta ja edellä olevan kohdan määräysten täytäntöönpanemiseksi yhteisö ja Gabon hyväksyvät sopimuksen 9 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa, pöytäkirjan tultua voimaan ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, monivuotisen alakohtaisen ohjelman ja sen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka sisältävät erityisesti

a)	vuosittaiset ja monivuotiset suuntaviivat, joiden mukaisesti 1 kohdassa mainitun taloudellisen korvauksen prosenttiosuus ja vuosittain toteutettaviin aloitteisiin myönnettävät määritellyt summat käytetään;

vuosittaiset ja monivuotiset tavoitteet, joilla pyritään edistämään tietyn ajan kuluessa kestävää ja vastuullista kalastusta, ottaen huomioon prioriteetit, jotka on esitetty Gabonin kansallisessa kalastuspolitiikassa tai muussa politiikassa, joka liittyy tai vaikuttaa vastuullisen ja kestävän kalastuksen edistämiseen;

c)	käytettävät kriteerit ja menettelyt, jotka mahdollistavat saavutettujen tulosten vuosittaisen arvioinnin.

3. Sopimuspuolten on hyväksyttävä sekakomiteassa kaikki muutokset, joita ehdotetaan monivuotiseen alakohtaiseen ohjelmaan tai vuosittain toteutettaviin aloitteisiin myönnettävien erityismäärien käyttöön.

4. Gabon osoittaa vuosittain 1 kohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta vastaavan summan monivuotisen ohjelman täytäntöönpanoon. Määrärahan kohdentaminen on pöytäkirjan ensimmäisen voimassaolovuoden osalta ilmoitettava yhteisölle, kun monivuotinen alakohtainen ohjelma hyväksytään sekakomiteassa. Kunkin seuraavan vuoden osalta Gabonin on ilmoitettava määrärahan kohdentaminen yhteisölle viimeistään edeltävän vuoden 1 päivänä toukokuuta.

5. Mikäli se on monivuotisen alakohtaisen ohjelman täytäntöönpanon tulosten vuotuisen arvioinnin nojalla perusteltua, Euroopan yhteisö voi pyytää tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen tarkistamista, jotta ohjelman täytäntöönpanoon sidottujen varojen tosiasiallista määrää voitaisiin mukauttaa kyseisiin tuloksiin.

8 artikla

Riidat – Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen

1. Sopimuspuolten väliset riidat, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, edellyttävät sopimuspuolten välisiä neuvotteluja sopimuksen 9 artiklassa tarkoitetussa sekakomiteassa, joka kutsutaan tarvittaessa koolle ylimääräiseen istuntoon.

2. Pöytäkirjan soveltaminen voidaan toisen sopimuspuolen aloitteesta keskeyttää, jos sopimuspuolten välinen riita katsotaan vakavaksi ja jos siitä ei ole päästy sovintoon sekakomiteassa 1 kohdan mukaisesti käydyissä neuvotteluissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 9 artiklan määräysten soveltamista.

3. Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen edellyttää, että asianomainen sopimuspuoli ilmoittaa aikeestaan kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona keskeytys tulisi voimaan.

4. Jos pöytäkirjan soveltaminen keskeytetään, sopimuspuolet jatkavat neuvottelemista löytääkseen riitaan sovintoratkaisun. Sovintoratkaisun saavuttamisen jälkeen pöytäkirjan soveltamista jatketaan ja taloudellisen korvauksen määrää alennetaan suhteessa aikaan, jona pöytäkirjan soveltaminen on ollut keskeytettynä.

9 artikla

Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen maksun laiminlyönnin vuoksi

Jos yhteisö jättää suorittamatta 2 artiklassa määrätyt maksut, tämän pöytäkirjan soveltaminen voidaan, jollei 3 artiklan määräyksistä muuta johdu, keskeyttää seuraavin edellytyksin:

a)	Gabonin toimivaltaiset viranomaiset toimittavat Euroopan komissiolle tiedonannon, jossa ilmoitetaan maksun laiminlyönnistä. Komissio tekee tarvittavat tarkastukset ja suorittaa tarvittaessa maksun 60 työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

b)	Ellei maksua suoriteta tai maksun laiminlyönnille anneta riittäviä perusteluja tämän pöytäkirjan 2 artiklan 5 kohdassa vahvistetussa määräajassa, Gabonin toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus keskeyttää pöytäkirjan soveltaminen. Niiden on annettava tästä viipymättä tieto Euroopan komissiolle.

c)	Pöytäkirjaa aletaan jälleen soveltaa, kun maksu on suoritettu.

10 artikla

Sovellettava kansallinen lainsäädäntö

Gabonin vesillä toimivien yhteisön kalastusalusten toimintaan sovelletaan Gabonin lainsäädäntöä, jollei sopimuksessa, tässä pöytäkirjassa tai sen liitteessä ja lisäyksissä toisin määrätä.

11 artikla

Pöytäkirjan tarkistaminen

Sopimuspuolet voivat tämän pöytäkirjan ja sen liitteen ja lisäysten neljäntenä soveltamisvuonna tarkistaa pöytäkirjan, liitteen ja lisäysten määräyksiä ja tarvittaessa tehdä niihin muutoksia. Muutokset voivat koskea viitesaalismäärää ja laivanvarustajien maksamia kiinteämääräisiä ennakkoja.

12 artikla

Kumoaminen

Kumotaan Euroopan talousyhteisön ja Gabonin tasavallan välisen Gabonin rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevan sopimuksen liite ja korvataan se tämän pöytäkirjan liitteellä.

13 artikla

Voimaantulo

1. Tämä pöytäkirja ja sen liite tulevat voimaan päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen voimaantulon edellyttämien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

2. Niitä sovelletaan 3 päivästä joulukuuta 2005.

LIITE

YHTEISÖN ALUSTEN GABONIN KALASTUSALUEELLA HARJOITTAMAA KALASTUSTA KOSKEVAT EHDOT

I LUKU

KALASTUSTA KOSKEVAA LISENSSIHAKEMUSTA JA LISENSSIN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT MUODOLLISUUDET

1 JAKSO

Kalastuslisenssien myöntäminen

1. Ainoastaan kelpoisuusehdot täyttäville aluksille voidaan myöntää kalastuslisenssi Gabonin kalastusalueella.

2. Jotta alus täyttäisi lisenssin myöntämistä koskevat ehdot, sen varustajalla, päälliköllä ja aluksella ei saa olla kalastuskieltoa Gabonissa. Sen tilanteen Gabonin hallintoviranomaisiin nähden on oltava järjestyksessä niin, että se on täyttänyt kaikki aikaisemmat sen Gabonissa tapahtuneeseen kalastustoimintaan liittyneet velvollisuutensa yhteisön kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

3. Kaikilla kalastuslisenssiä hakevilla yhteisön aluksilla voi olla Gaboniin sijoittautunut edustaja. Tämän edustajan nimi ja osoite on tällöin mainittava lisenssihakemuksessa.

4. Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset toimittavat Gabonin kalastuksesta vastaavalle ministeriölle vähintään 15 työpäivää ennen lisenssille haetun voimassaoloajan alkamista hakemuksen jokaisesta aluksesta, joka haluaa harjoittaa tämän sopimuksen nojalla kalastustoimintaa.

5. Kalastuksesta vastaavalle ministeriölle esitettävät hakemukset on tehtävä lomakkeille, joiden malli on lisäyksessä I.

6. Jokaiseen lisenssihakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

—	todistus kiinteän ennakkomaksun maksamisesta lisenssin voimassaoloajalta,

—	muu asiakirja tai todistus, joka tämän pöytäkirjan nojalla vaaditaan alustyypin mukaisesti sovellettavissa erityismääräyksissä.

7. Lisenssimaksu on suoritettava Gabonin viranomaisten osoittamalle tilille pöytäkirjan 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

8. Lisenssimaksuihin sisältyvät kaikki kansalliset ja paikalliset verot ja maksut, lukuun ottamatta satamamaksuja ja palveluista aiheutuvia kustannuksia.

9. Lisenssit myönnetään kaikkien alusten osalta 15 työpäivän kuluessa päivästä, jona Gabonin kalastuksesta vastaava ministeriö on saanut kaikki 6 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Lisenssit toimitetaan laivanvarustajille tai heidän edustajilleen Euroopan komission Gabonissa sijaitsevan edustuston välityksellä.

10. Jos Euroopan komission edustuston toimisto on suljettu lisenssin allekirjoitushetkellä, lisenssi voidaan toimittaa suoraan aluksen edustajalle, ja sen jäljennös toimitetaan edustustolle.

11. Lisenssi myönnetään aluskohtaisesti, eikä se ole siirrettävissä.

12. Euroopan yhteisön pyynnöstä ja todistettavan ylivoimaisen esteen johdosta aluksen lisenssi kuitenkin korvataan uudella sellaiselle pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitetulle toiselle alukselle myönnettävällä lisenssillä, joka kuuluu samaan luokkaan kuin edellinen alus, eikä uutta lisenssimaksua tarvitse maksaa. Tällaisessa tapauksessa on otettava huomioon näiden kahden aluksen yhteenlaskettu kokonaissaalis, kun saalismäärää lasketaan mahdollisen lisämaksun määrittämistä varten.

13. Edellisen aluksen varustajan tai tämän edustajan on palautettava peruutettu lisenssi Gabonin kalastuksesta vastaavalle ministeriölle Euroopan komission edustuston välityksellä.

14. Uusi lisenssi tulee voimaan päivänä, jona laivanvarustaja palauttaa peruutetun lisenssin Gabonin kalastuksesta vastaavalle ministeriölle. Euroopan komission Gabonissa sijaitsevalle edustustolle on ilmoitettava lisenssin siirtämisestä.

15. Lisenssi on säilytettävä aluksella koko ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen VIII luvun 2 kohdan määräysten soveltamista.

2 JAKSO

Lisenssiehdot – Maksut ja ennakot

1. Lisenssit ovat voimassa yhden vuoden. Ne on mahdollista uusia.

2. Maksu vahvistetaan nuottaa käyttävien tonnikala-alusten ja pintasiima-alusten osalta 35 euroksi yhtä Gabonin kalastusalueella kalastettua tonnia kohti.

3. Lisenssit myönnetään sen jälkeen, kun toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on maksettu seuraavat kiinteämääräiset summat:

—	4 550 euroa vuodessa nuottaa käyttävää tonnikala-alusta kohti; maksu vastaa 130 tonnin saalista laajasti vaeltavia kalalajeja ja niiden läheisiä lajeja vuodessa,

—	2 030 euroa vuodessa pintasiima-alusta kohti; maksu vastaa 58 tonnin saalista laajasti vaeltavia kalalajeja ja niiden läheisiä lajeja vuodessa.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle ennen kunkin vuoden 15 päivää toukokuuta kuluneen vuoden saaliit tonneina, siten kuin jäljempänä 5 kohdassa tarkoitetut tutkimuslaitokset ovat ne vahvistaneet. Ilmoituksen jäljennös on toimitettava Euroopan komission edustustolle ja Gabonin viranomaisille.

5. Euroopan komissio vahvistaa Euroopan komission edustuston välityksellä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta vuonna n+1 edelliseltä vuodelta suoritettavien maksujen lopullisen tilityksen kunkin laivanvarustajan laatimien ja pyyntitietojen vahvistamisesta vastaavien jäsenvaltioiden tutkimuslaitosten, kuten IRD:n (Institut de Recherche pour le Développement), IEO:n (Instituto Español de Oceanografia) ja IPIMAR:n (Instituto Português de Investigação Marítima) varmentamien saalisilmoitusten perusteella.

6. Tilitys toimitetaan samanaikaisesti tiedoksi Gabonin kalastuksesta vastaavalle ministeriölle ja varustajille.

7. Laivanvarustajien on suoritettava mahdolliset lisämaksut Gabonin toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tämän luvun 1 jakson 7 kohdassa tarkoitetulle tilille viimeistään 31 päivänä heinäkuuta vuonna n+1.

8. Jos lopullisessa tilityksessä vahvistettu summa on pienempi kuin tämän jakson 3 kohdassa tarkoitettu ennakko, erotusta ei kuitenkaan palauteta varustajalle.

II LUKU

KALASTUSVYÖHYKKEET

1. Yhteisön nuottaa käyttävät tonnikala-alukset ja pintasiima-alukset voivat harjoittaa kalastustoimintaa yli 12 meripeninkulman päässä perusviivoista sijaitsevilla vesillä.

2. Kielletyt vyöhykkeet:

Kaikki merenkulku on kielletty öljynporausalueiden läheisyydessä.

Gabonin tasavallan kalastuksesta vastaava ministeriö ilmoittaa näiden vyöhykkeiden rajat varustamoille kalastuslisenssin antamisen yhteydessä.

Kielletyt vyöhykkeet ilmoitetaan myös Euroopan komission Gabonin tasavallassa olevalle edustustolle samoin kuin kaikki niiden rajojen muutokset, joista on ilmoitettava vähintään kaksi kuukautta ennen niiden soveltamista.

III LUKU

SAALISILMOITUSTEN JÄRJESTELMÄ

1. Yhteisön aluksen kalastusmatkan kestolla tarkoitetaan tässä liitteessä seuraavaa:

—	joko aika, joka kuluu Gabonin kalastusalueelle tulon ja sieltä poistumisen välillä, tai

—	aika, joka kuluu Gabonin kalastusalueelle tulon ja jälleenlaivauksen välillä, tai

—	aika, joka kuluu Gabonin kalastusalueelle tulon ja Gabonissa tapahtuvan purkamisen välillä.

2. Kaikkien alusten, joilla on tämän sopimuksen mukainen lupa kalastaa Gabonin vesillä, on ilmoitettava saaliinsa Gabonin kalastuksesta vastaavalle ministeriölle, jotta kyseiset viranomaiset voisivat valvoa pyydettyjä määriä, jotka ovat toimivaltaisten tutkimuslaitosten tämän liitteen I luvun 2 jakson 4 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti varmistamia. Saaliiden toimittamista koskevat menettelyt ovat seuraavat:

2.1

Tämän liitteen I luvun 3 jakson 2 kohdassa tarkoitettuna lisenssin vuosittaisena voimassaoloaikana ilmoitusten on sisällettävä aluksen kunkin kalastusmatkan aikana pyytämät saaliit. Ilmoitusten alkuperäiset paperiversiot on toimitettava Gabonin kalastuksesta vastaavalle ministeriölle 45 päivän kuluessa mainitun voimassaoloajan viimeisen kalastusmatkan päättymisestä. Ilmoitusten jäljennökset on toimitettava samanaikaisesti sähköisessä muodossa tai faksilla lippujäsenvaltiolle ja Gabonin kalastuksesta vastaavalle ministeriölle.

2.2	Alusten on ilmoitettava saaliinsa kalastuspäiväkirjaa vastaavalla lomakkeella, jonka malli on lisäyksessä 2. Niiden ajanjaksojen osalta, joina alus ei ole Gabonin kalastusalueella, kalastuspöytäkirjaan on tehtävä merkintä ”Gabonin kalastusalueen ulkopuolella”.

2.3	Lomakkeet on täytettävä selkeästi, ja aluksen päällikön tai tämän laillisen edustajan on ne allekirjoitettava.

3. Jos tämän luvun määräyksiä ei noudateta, Gabonin hallituksella on oikeus peruuttaa määräyksiä rikkoneen aluksen lisenssi, kunnes muodollisuudet on täytetty, ja soveltaa aluksen varustajaan Gabonissa voimassa olevassa lainsäädännössä säädettyjä seuraamuksia. Euroopan komissiolle ja lippujäsenvaltiolle on ilmoitettava asiasta.

IV LUKU

SAALIIDEN JÄLLEENLAIVAUS JA PURKAMINEN

Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä parantaakseen saaliiden jälleenlaivaus- ja purkamismahdollisuuksia Gabonin satamissa.

1. Saaliin purkaminen:

Yhteisön tonnikala-alukset, jotka purkavat vapaaehtoisesti saaliinsa jossakin Gabonin satamassa, saavat maksuunsa 5 euron alennuksen Gabonin vesillä pyydettyä tonnia kohden tämän liitteen I luvun 2 jakson 2 kohdassa ilmoitetusta määrästä.

Maksua alennetaan lisäksi vielä 5 eurolla, jos kalastustuotteet myydään gabonilaiseen jalostuslaitokseen.

Tätä menettelyä sovelletaan kaikkiin yhteisön aluksiin tämän pöytäkirjan ensimmäisestä vuodesta alkaen, ja alennuksen enimmäismäärä on 50 prosenttia lopullisesta tilityksestä (sellaisena kuin se on määritelty liitteessä olevassa III luvussa).

2. Purettujen tai jälleenlaivattujen saalismäärien valvonnan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään ensimmäisessä sekakomitean kokouksessa.

3. Arviointi:

Taloudellisten kannustimien tasoa sekä saaliiden lopullisen tilityksen enimmäisprosenttiosuutta mukautetaan sekakomiteassa kyseessä olevan vuoden aikana toteutettujen purkamisten sosioekonomisten vaikutusten perusteella.

V LUKU

MERIMIESTEN OTTAMINEN PALVELUKSEEN

1. Tonnikala-alusten ja pintasiima-alusten varustajat ottavat AKT-maiden kansalaisia palvelukseen seuraavin ehdoin ja rajoituksin:

—	nuottaa käyttävien tonnikala-alusten miehistöön tonnikalan kalastusvuoden aikana kolmansien maiden kalastusalueella otetuista merimiehistä vähintään 20 prosenttia on oltava AKT-maiden kansalaisia,

—	pintasiima-alusten miehistöön kalastusvuoden aikana kolmansien maiden kalastusalueella otetuista merimiehistä vähintään 20 prosenttia on oltava AKT-maiden kansalaisia.

2. Varustajat pyrkivät ottamaan miehistöönsä ylimääräisiä AKT-maiden merimiehiä.

3. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sovelletaan täysimääräisesti yhteisön aluksille otettuihin merimiehiin. Tämä koskee erityisesti järjestäytymisvapautta ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallista tunnustamista sekä työsyrjinnän ja ammatillisen syrjinnän poistamista.

4. AKT-maiden merimiesten työsopimukset, joista yksi kappale annetaan sopimuksen allekirjoittajille, laaditaan laivanvarustajien edustajan tai edustajien ja merimiesten ja/tai heidän ammattiyhdistystensä taikka edustajiensa välillä. Nämä sopimukset takaavat merimiehille heihin sovellettavan sosiaaliturvajärjestelmän etuudet, joihin kuuluvat henki-, sairaus- ja tapaturmavakuutus.

5. Laivanvarustajat maksavat AKT-maiden merimiesten palkat. Palkka on vahvistettava varustajien tai heidän edustajiensa välisellä yhteisellä sopimuksella ennen lisenssien myöntämistä. Paikallisten merimiesten palkkausehdot eivät voi kuitenkaan olla huonommat kuin ne, joita sovelletaan Gabonin miehistöihin, eivätkä missään tapauksessa ILO:n vaatimuksia huonommat.

6. Jokaisen yhteisön alukselle palvelukseen otetun merimiehen on ilmoittauduttava kyseisen aluksen päällikölle hänen aiottua miehistöön tuloaan edeltävänä päivänä. Jos merimies ei ole paikalla hänen miehistöön tulolleen sovittuna päivänä ja aikana, laivanvarustaja vapautuu ilman eri toimenpiteitä velvoitteestaan ottaa kyseinen merimies miehistöön.

VI LUKU

TEKNISET TOIMENPITEET

Alusten on noudatettava ICCAT:n kyseisen alueen osalta vahvistamia, pyydyksiä ja niiden teknisiä määritelmiä koskevia toimenpiteitä ja suosituksia sekä kaikkia muita niiden kalastustoimintaan sovellettavia teknisiä toimenpiteitä.

VII LUKU

TARKKAILIJAT

1. Aluksille, joilla on lupa kalastaa tämän sopimuksen nojalla Gabonin vesillä, on päästettävä alueellisen toimivaltaisen organisaation nimeämiä tarkkailijoita seuraavien edellytysten mukaisesti:

1.1	Yhteisön alusten on otettava alukselle alueen toimivaltaisen organisaation nimeämä tarkkailija, jonka tehtävänä on tarkastaa Gabonin vesillä pyydetyt saaliit.

1.2

Alueen toimivaltaisen viranomaisen on laadittava luettelo aluksista, joille on tarkoitus lähettää tarkkailija, sekä luettelo aluksille sijoitettavista tarkkailijoista. Luettelot on pidettävä ajan tasalla. Ne on toimitettava Euroopan komissiolle heti kun ne on laadittu, ja sen jälkeen joka kolmas kuukausi, jos niitä on päivitetty.

1.3	Alueen toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asianomaisille laivanvarustajille tai heidän edustajilleen alukselle sijoitettavan tarkkailijan nimi lisenssin myöntämisen yhteydessä tai viimeistään 15 päivää ennen tarkkailijan suunniteltua alukselle saapumista.

2. Tarkkailijan aluksella olo kestää yhden kalastusmatkan ajan. Gabonin toimivaltaisten viranomaisten nimenomaisesta pyynnöstä tarkkailijan oleskelu aluksella voidaan kuitenkin jakaa useamman kalastusmatkan ajalle tietyn aluksen kalastusmatkojen keskimääräisen kestoajan mukaan. Alueen toimivaltainen viranomainen esittää tämän pyynnön alukselle tulevan tarkkailijan nimeämisen yhteydessä.

3. Varustaja tai hänen edustajansa ja alueen toimivaltaiset viranomaiset sopivat yhdessä tarkkailijan alukselle ottamista koskevista edellytyksistä.

4. Tarkkailijan alukselle nousu tapahtuu varustajan valitsemassa satamassa nimettyjen alusten luettelosta ilmoittamista seuraavan ensimmäisen Gabonin kalastusalueella tapahtuvan kalastusmatkan alussa.

5. Kyseisten varustajien on ilmoitettava kahden viikon kuluessa ja kymmenen päivän varoitusajalla tarkkailijoiden alukselle nousemista varten suunnitellut päivämäärät ja Gabonin satamat.

6. Jos tarkkailija nousee alukselle muussa kuin kotimaassaan, varustajan on vastattava tarkkailijan matkakuluista. Jos alus poistuu Gabonin kalastusalueelta alueellisen tarkkailijan ollessa aluksella, on kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan tarkkailijan paluu Gaboniin niin pian kuin mahdollista varustajan kustannuksella.

7. Jos tarkkailija ei ilmesty sovittuun paikkaan sovittuna aikana tai sitä seuraavien kahdentoista tunnin kuluessa, varustaja vapautuu ilman eri toimenpiteitä velvollisuudestaan ottaa kyseinen tarkkailija alukselle.

8. Tarkkailijaa on kohdeltava kuten aluksen päällystöä. Kun alus harjoittaa kalastustoimintaa Gabonin vesillä, tarkkailijan tehtävänä on

8.1	tehdä havaintoja alusten kalastustoiminnasta;

8.2	tarkistaa kalastusta harjoittavien alusten sijainti;

8.3	ottaa näytteitä biologisiin tarkoituksiin tieteellisten ohjelmien mukaisesti;

8.4	laatia luettelo käytetyistä pyydyksistä;

8.5	tarkastaa Gabonin vesillä pyydettyjä saaliita koskevat tiedot kalastuspäiväkirjasta;

8.6	tarkastaa sivusaaliiden prosenttiosuudet ja tehdä arvio kaupan pidettävien kalalajien poisheitetyistä määristä;

8.7	ilmoittaa radioteitse kalastustiedot, mukaan luettuna aluksella olevien pääasiallisten ja sivusaaliiden määrä.

9. Aluksen päällikön on huolehdittava kaikin hänen vastuulleen kuuluvin tavoin tarkkailijan fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta tämän suorittaessa tehtäviään.

10. Tarkkailijalla on oltava käytettävissään kaikki hänen tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat keinot. Aluksen päällikön on annettava hänen käyttöönsä tehtävän suorittamiseen tarvittavat viestintävälineet, kalastustoimintaan suoraan liittyvät asiakirjat eli kalastuspäiväkirja ja lokikirja sekä mahdollistettava pääsy aluksen eri osiin tehtävien helpottamiseksi.

11. Aluksella olonsa aikana tarkkailijan on

11.1	kaikin mahdollisin tavoin huolehdittava siitä, ettei hänen alukseen tulonsa ja siellä olonsa keskeytä tai haittaa kalastustoimintaa;

11.2	kunnioitettava aluksella olevia varusteita ja laitteistoja sekä aluksen kaikkien asiakirjojen luottamuksellisuutta.

12. Tarkkailujakson lopussa ennen alukselta poistumista tarkkailija laatii toimintakertomuksen, joka toimitetaan alueen toimivaltaisille viranomaisille ja jonka jäljennös toimitetaan Euroopan komissiolle. Hän allekirjoittaa sen aluksen päällikön läsnä ollessa; tämä voi lisätä tai pyytää lisäämään siihen kaikki tarpeellisina pitämänsä huomiot, jotka hän vahvistaa allekirjoituksellaan. Tieteellinen tarkkailija antaa päällikölle jäljennöksen kertomuksesta poistuessaan alukselta.

13. Tarkkailijoille järjestetään aluksella olevien mahdollisuuksien mukaan laivanvarustajan kustannuksella samantasoinen ruokailu ja majoitus kuin päällystöllekin.

14. Tarkkailijan palkasta ja sosiaalimaksuista huolehtivat alueen toimivaltaiset viranomaiset.

VIII LUKU

VALVONTA

1. Euroopan yhteisö pitää ajan tasalla olevaa luetteloa aluksista, joille on myönnetty tämän pöytäkirjan määräysten mukainen kalastuslisenssi. Luettelo annetaan tiedoksi kalastuksen valvonnasta vastaaville Gabonin viranomaisille heti, kun se on laadittu, ja sen jälkeen aina kun sitä päivitetään.

2. Yhteisön alukset voidaan merkitä edellisessä kohdassa mainittuun luetteloon, kun on saatu ilmoitus tämän liitteen I luvun 2 jakson 3 kohdassa tarkoitetun ennakkomaksun maksamisesta. Laivanvarustaja voi tällöin saada jäljennöksen tästä luettelosta, jota on säilytettävä aluksella kalastuslisenssin asemasta, kunnes kalastuslisenssi myönnetään.

3. Alueelle tulo ja siltä poistuminen:

3.1 Yhteisön alusten on ilmoitettava vähintään kolme tuntia aikaisemmin kalastuksen valvonnasta vastaaville Gabonin toimivaltaisille viranomaisille aikomuksestaan tulla Gabonin kalastusalueelle tai poistua siltä. Lisäksi niiden ilmoitettava aluksella olevien saaliiden kokonaismäärät ja lajit.

3.2 Poistumisilmoituksen yhteydessä kunkin aluksen on ilmoitettava myös sijaintinsa. Ilmoitukset on tehtävä ensisijaisesti faksilla (+241-76 46 02), ja mikäli aluksella ei ole faksia, radiolla (radiokutsutunnus DGPA-6241 MH2) tai sähköpostilla (dgpa@internetgabon.com).

3.3 Ilman Gabonin toimivaltaiselle viranomaiselle tehtyä ennakkoilmoitusta kalastamasta yllätetty alus katsotaan määräyksiä rikkovaksi alukseksi.

3.4 Kalastuslisenssin myöntämisen yhteydessä on ilmoitettava myös faksinumero, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

4. Valvontamenettely

4.1 Gabonin vesillä kalastavien yhteisön alusten päälliköiden on sallittava kalastustoiminnan tarkastamisesta ja valvonnasta vastaavien Gabonin virkamiesten alukselle pääsy ja helpotettava näiden tehtävien suorittamista.

4.2 Näiden viranomaisten läsnäolo aluksella ei saa kestää kauempaa kuin on tehtävien suorittamiseksi tarpeen.

4.3 Kunkin tarkastuksen jälkeen aluksen päällikölle annetaan todistus.

5. Satelliittiseuranta

5.1 Kaikkiin tämän sopimuksen nojalla kalastaviin yhteisön aluksiin sovelletaan satelliittiseurantaa lisäyksessä 4 vahvistettujen määräysten mukaisesti. Kyseiset määräykset tulevat voimaan kymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun Gabonin hallitus on ilmoittanut Gabonissa sijaitsevalle Euroopan yhteisön edustustolle Gabonin kalastuksenvalvontakeskuksen toiminnan aloittamisesta.

6. Aluksen pysäyttäminen

6.1 Gabonin toimivaltaisten viranomaisten on annettava lippuvaltiolle ja Euroopan komissiolle 24 tunnin kuluessa tieto jokaisesta yhteisön aluksesta, joka on pysäytetty ja johon on sovellettu seuraamuksia Gabonin vesillä.

6.2 Lippuvaltiolle ja Euroopan komissiolle on samalla toimitettava lyhyt selvitys pysäyttämiseen johtaneista olosuhteista ja syistä.

7. Aluksen pysäyttämistä koskeva selvitys

7.1 Aluksen päällikön on allekirjoitettava Gabonin toimivaltaisen viranomaisen laatima selvitys.

7.2 Tämä allekirjoitus ei aiheuta muutoksia aluksen päällikön oikeuksiin ja puolustuskeinoihin, joihin hän voi vedota sen rikkomisen osalta, josta häntä epäillään.

7.3 Päällikön on ohjattava aluksensa Gabonin viranomaisten osoittamaan satamaan. Jos kyseessä on vähäinen rikkominen, Gabonin toimivaltainen viranomainen voi antaa pysäytetylle alukselle luvan jatkaa kalastustoimintaa.

8. Sovittelukokous aluksen pysäyttämisen yhteydessä

8.1 Oletettua rikkomista koskevien todisteiden säilyttämiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä lukuun ottamatta ei saa toteuttaa mitään aluksen päällikköä, miehistöä, lastia tai laitteita koskevia toimenpiteitä ennen kuin yhden työpäivän kuluessa edellä tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta on järjestetty Euroopan komission ja Gabonin toimivaltaisten viranomaisten välinen sovittelukokous, johon voi myös osallistua kyseisen jäsenvaltion edustaja.

8.2 Kokouksessa sopimuspuolet luovuttavat toisilleen kaikki asiakirjat ja tiedot, joista voi olla hyötyä tilanteeseen johtaneiden seikkojen selvittämisessä. Varustamolle tai tämän edustajalle on ilmoitettava kokouksen tuloksista sekä kaikista pysäyttämisen mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä.

9. Pysäyttämisen selvittäminen

9.1 Ennen mahdollisen oikeudellisen menettelyn aloittamista oletettu rikkominen on pyrittävä sovittamaan sovittelumenettelyllä. Tämä menettely päättyy viimeistään kolmantena työpäivänä pysäyttämisestä.

9.2 Sovittelumenettelyn yhteydessä määrättävän sakon suuruus määritellään Gabonin määräysten mukaisesti.

9.3 Jos asiaa ei ole saatu ratkaistua sovittelumenettelyllä ja jos se saatetaan toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, varustajan on asetettava Gabonin toimivaltaisten viranomaisten osoittamaan pankkiin vakuus, jonka määrä vahvistetaan ottaen huomioon pysäytyksestä aiheutuneet kustannukset, sakkojen määrä ja korjaukset, jotka rikkomisesta vastuussa olevien on hoidettava.

9.4 Vakuutta ei voi peruuttaa ennen kuin oikeudenkäynti on päättynyt. Vakuus vapautetaan heti, kun oikeudenkäynti päättyy ilman, että kyseistä aluksen päällikköä tuomitaan. Jos päällikkö tuomitaan sakkoon, joka on määrältään vakuutta pienempi, Gabonin toimivaltaiset viranomaiset vapauttavat jäljelle jäävän summan.

9.5 Alus päästetään lähtemään, ja se ja sen miehistö saavat poistua satamasta

—	heti kun sovittelumenettelystä johtuvat velvoitteet on täytetty, tai

—	oikeudenkäynnin ollessa kesken, heti kun edellä 9.3 kohdassa tarkoitettu vakuus on asetettu ja Gabonin toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet sen.

10. Jälleenlaivaus

10.1 Yhteisön alusten, jotka haluavat jälleenlaivata saaliitaan Gabonin vesillä, on tehtävä se Gabonin satamien redillä.

10.2 Edellä tarkoitettujen alusten varustajien on annettava Gabonin toimivaltaisille viranomaisille vähintään 24 tuntia aikaisemmin seuraavat tiedot:

—	jälleenlaivausta aikovien kalastusalusten nimet,

—	rahtialuksen nimi,

—	jälleenlaivattava määrä tonneina lajeittain,

—	jälleenlaivauspäivä.

10.3 Jälleenlaivaus rinnastetaan Gabonin kalastusalueelta poistumiseen. Alusten on sen vuoksi toimitettava Gabonin toimivaltaisille viranomaisille saalisilmoitukset ja ilmoitettava, aikovatko ne jatkaa kalastusta vai poistua Gabonin kalastusalueelta.

10.4 Muut kuin edellä olevissa kohdissa tarkoitetut saaliiden jälleenlaivaustoimenpiteet ovat kiellettyjä Gabonin kalastusalueella. Tämän määräyksen rikkominen johtaa Gabonissa voimassa olevien määräysten mukaisiin seuraamuksiin.

11. Saaliin purkamista tai jälleenlaivausta Gabonin satamassa harjoittavien yhteisön alusten päälliköiden on sallittava Gabonin tarkastajien toiminta ja helpotettava sitä. Kunkin satamassa tehdyn tarkastuksen jälkeen aluksen päällikölle annetaan todistus.

Lisäykset

1.	Lisenssin hakulomake

2.	ICCAT:n kalastuspöytäkirja

3.	Alusten satelliittiseurantajärjestelmään (VMS) sovellettavat määräykset ja Gabonin kalastusvyöhykkeen koordinaatit

Lisäys 1

Lisäys 2

Lisäys 3

Gabonin talousvyöhykkeellä EY:n ja Gabonin välisen kalastussopimuksen nojalla toimivien yhteisön kalastusalusten satelliittiseurantaa koskevat määräykset

1.	Kaikkia kokonaispituudeltaan yli 15 metrin mittaisia kalastusaluksia, jotka kalastavat EY:n ja Gabonin välisen kalastussopimuksen nojalla, seurataan satelliitin välityksellä niiden ollessa Gabonin talousvyöhykkeellä.

2.	Satelliittiseurantaa varten Gabonin viranomaiset ilmoittavat yhteisölle Gabonin talousvyöhykkeen koordinaatit (leveys- ja pituusasteet). Gabonin viranomaiset ilmoittavat nämä tiedot atk-muodossa desimaaliasteina (WGS-84).

Sopimuspuolet vaihtavat X.25-osoitteita ja valvontakeskustensa välisissä atk-muotoisissa viesteissä käytettyjä määritelmiä koskevat tiedot 5 ja 7 kohdassa olevien ehtojen mukaisesti. Näihin tietoihin tulee mahdollisuuksien mukaan sisältyä nimet, puhelin-, teleksi- ja faksinumerot sekä sähköpostiosoitteet (Internet tai X.400), joita voidaan käyttää valvontakeskusten välisissä yleisissä viesteissä.

4.	Aluksen maantieteellinen sijainti määritetään siten, että virheen on oltava alle 500 metriä ja luotettavuusvälin 99 prosenttia.

Kun sopimuksen nojalla kalastava alus, johon kohdistetaan yhteisön lainsäädännön mukaisesti satelliittiseurantaa, tulee Gabonin talousvyöhykkeelle, lippuvaltion valvontakeskus ilmoittaa viipymättä sitä seuraavat sijaintiraportit Gabonin kalastuksenvalvontakeskukselle vähintään kahden tunnin välein (aluksen tunnus, pituus, leveys, suunta ja nopeus). Näitä viestejä pidetään sijaintiraportteina.

6.	Edellä 5 kohdassa tarkoitetut viestit toimitetaan elektronisesti X.25-muodossa tai jotakin muuta suojattua yhteyskäytäntöä käyttäen. Viestit toimitetaan reaaliajassa taulukossa II esitetyssä muodossa.

Jos kalastusalukselle asennettu seurantalaite ei toimi asianmukaisesti tai ei toimi lainkaan, aluksen päällikön on toimitettava ajoissa lippuvaltion valvontakeskukselle ja Gabonin kalastuksenvalvontakeskukselle 5 kohdassa määrätyt tiedot faksitse. Tällaisessa tapauksessa on lähetettävä kokonaissijaintiraportti kahdeksan tunnin välein. Tämän kokonaissijaintiraportin on sisällettävä aluksen päällikön 5 kohdassa määrättyjen edellytysten mukaisesti kahden tunnin välein kirjaamat sijaintiraportit.

Lippuvaltion valvontakeskus lähettää viestit Gabonin kalastuksenvalvontakeskukselle. Viallinen laitteisto on korjattava tai vaihdettava kuukauden kuluessa. Tämän määräajan kuluttua aluksen on poistuttava Gabonin talousalueelta.

8.	Lippuvaltioiden valvontakeskusten on seurattava alustensa liikkumista Gabonin vesillä. Jos alusten seuranta ei tapahdu määrätyin ehdoin, lippuvaltion valvontakeskuksen on ilmoitettava siitä viipymättä Gabonin kalastuksenvalvontakeskukselle, jolloin noudatetaan 7 kohdassa määrättyä menettelyä.

9.	Jos Gabonin kalastuksenvalvontakeskus toteaa, ettei lippujäsenvaltion valvontakeskus ilmoita 5 kohdassa määrättyjä tietoja, siitä ilmoitetaan välittömästi lippuvaltion valvontakeskuksen toimivaltaisille yksiköille sekä Euroopan komission yksiköille.

10.

Tässä esitettyjen määräysten mukaisesti toiselle sopimuspuolelle toimitetut valvontaa koskevat tiedot on tarkoitettu yksinomaan Gabonin viranomaisten harjoittamaan EY:n ja Gabonin välisen kalastussopimuksen nojalla kalastavan yhteisön laivaston valvontaan ja seurantaan. Tietoja ei missään tapauksessa saa toimittaa muille osapuolille.

11.

Satelliittiseurantajärjestelmän ohjelmiston ja laitteiden on oltava luotettavia ja suojattuja käsin tehtäviä muutoksia vastaan, eivätkä niiden sijaintitiedot saa olla väärennettävissä.

Järjestelmän on oltava täysin automaattinen ja aina toimintakykyinen riippumatta ympäröivistä olosuhteista ja säätilasta. Satelliittiseurantajärjestelmän tuhoaminen, vahingoittaminen, toimintakyvyttömäksi tekeminen ja siihen kajoaminen on kielletty.

Alusten päälliköiden on varmistettava, että

—	tietoja ei muuteta,

—	satelliittiseurantalaitteistoon liittyvän antennin tai antennien toimintaa ei estetä,

—	satelliittiseurantalaitteiston virransyöttöä ei katkaista,

—	satelliittiseurantalaitteistoa ei irroteta.

12.	Sopimuspuolet sopivat vaihtavansa pyynnöstä satelliittiseurannassa käytettäviä laitteita koskevia tietoja sen tarkistamiseksi, että kaikki laitteet ovat täysin yhteensopivia toisen sopimuspuolen laitteiden kanssa tässä esitettyjen määräysten noudattamiseksi.

13.	Tämän liitteen määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat edellyttävät sopimuspuolten välisiä neuvotteluita sopimuksen 9 artiklassa tarkoitetussa sekakomiteassa.

14.	Sopimuspuolet sopivat tarkistavansa näitä määräyksiä tarvittaessa.

VMS-viestien välittäminen Gabonissa

Sijaintiraportti

Tieto	Koodi	Pakollinen (P)/Vapaaehtoinen (V)	Huomautukset
Tietueen alku	SR	P	Järjestelmää koskeva tieto – osoittaa tietueen alun
Vastaanottaja	AD	P	Viestiä koskeva tieto – vastaanottaja. Kolmikirjaiminen ISO-maakoodi
Lähettäjä	FR	P	Viestiä koskeva tieto – lähettäjä. Kolmikirjaiminen ISO-maakoodi
Lippuvaltio	FS	V
Viestityyppi	TM	P	Viestiä koskeva tieto – viestin tyyppi ”POS”
Radiokutsutunnus	RC	P	Alusta koskeva tieto – aluksen kansainvälinen radiokutsutunnus
Sopimuspuolen sisäinen viitenumero	IR	V	Alusta koskeva tieto – sopimuspuolen yksilöllinen numero (lippuvaltion kolmikirjaiminen ISO-koodi, jota seuraa numero)
Ulkoinen rekisterinumero	XR	P	Alusta koskeva tieto – aluksen kyljessä oleva numero
Leveysaste	LA	P	Aluksen sijaintia koskeva tieto – sijainti asteina ja minuutteina N/S AAMM (WGS-84)
Pituusaste	LO	P	Aluksen sijaintia koskeva tieto – sijainti asteina ja minuutteina E/W AAMM (WGS-84)
Kurssi	CO	P	Aluksen kurssi 360o:n asteikolla
Nopeus	SP	P	Aluksen nopeus solmuina kymmenyksen tarkkuudella
Päivämäärä	DA	P	Aluksen sijaintia koskeva tieto – sijainnin kirjaamisen päivämäärä UTC (VVVVKKPP)
Kellonaika	TI	P	Aluksen sijaintia koskeva tieto – sijainnin kirjaamisen kellonaika UTC (TTMM)
Tietueen loppu	ER	P	Järjestelmää koskeva tieto – osoittaa tietueen lopun

Merkistö: ISO 8859.1

Tietojen välittämisessä käytetään seuraavaa rakennetta:

—	tietoyksikön alku ilmoitetaan kaksoisvinoviivalla (//) ja kentän koodilla,

—	kentän koodi ja tieto erotetaan vinoviivalla (/).

Vapaaehtoiset tiedot lisätään kirjaamisen alkamisen ja lopettamisen väliin.

Gabonin talousvyöhykkeen rajat

Gabonin talousvyöhykkeen koordinaatit

Gabonin toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat toimivaltaisille viranomaisille vyöhykkeet, joilla merenkulku on kielletty. Ne sitoutuvat ilmoittamaan vähintään kuukautta aikaisemmin mahdolliset kyseisiä kiellettyjä vyöhykkeitä koskevat muutokset päätökseen.

Gabonin kalastuksenvalvontakeskuksen yhteystiedot

Valvontakeskuksen nimi:

Puh. VMS:

Faksi VMS:

S-posti VMS:

Puh. DSPG:

Faksi DSPG:

X.25-osoite =

Saapumis-/poistumisilmoitus:

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/37

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä marraskuuta 2006,

luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvotteluja ja tietojenvaihtoa koskevista menettelyistä

(Kodifioitu toisinto)

(2006/789/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvotteluja ja tietojenvaihtoa koskevista menettelyistä 3 päivänä joulukuuta 1973 tehtyä neuvoston päätöstä 73/391/ETY (3) on muutettu huomattavilta osin (4). Sen vuoksi mainittu päätös olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)	Neuvosto on 27 päivänä syyskuuta 1960 tekemällään päätöksellä (5) perustanut luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen politiikkojen yhteensovittamisryhmän.

(3)	Olisi säädettävä luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvotteluja ja tietojenvaihtoa koskevista menettelyistä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämä päätös koskee luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvottelu- ja tietojenvaihtomenettelyjä.

I OSASTO

YLEINEN MENETTELY

I JAKSO

Soveltamisala

2 artikla

1. Jäljempänä II jaksossa vahvistetun menettelyn mukainen neuvottelu on järjestettävä, jos jäsenvaltio, muu julkisyhteisö tai mikä tahansa valtion tai muun julkisyhteisön alainen laitos, joka harjoittaa luottovakuutus- tai rahoitustoimintaa, sitä ehdottaa, ulkomaanluottojen myöntämiseksi tai takaamiseksi kokonaan tai osittain, kun ulkomaanluotot:

a)	liittyvät tavaroiden tai palvelujen vientiin;

b)	poikkeavat liitteessä I luetelluista normeista tai muista jäsenvaltioiden antamista normeista.

2. Neuvottelumenettelyä sovelletaan, jos

a)	kysymys on toimittaja- tai rahoitusluotoista;

b)	luotot liittyvät yksittäisiin sopimuksiin tai 3 artiklassa määriteltyihin yleisiin luottojärjestelyihin;

c)	luotot ovat täysin yksityisiä tai niitä rahoitetaan kokonaan tai osittain julkisista varoista.

3. Julkisista ja yksityisistä varoista muodostuvia sekaluottoja sekä yksityisten luottojen yleisiä luottojärjestelyjä, joihin saadaan julkisista varoista korkotukea, pidetään neuvottelumenettelyä sovellettaessa julkisina luottoina.

3 artikla

1. ”Yleisellä luottojärjestelyllä” tarkoitetaan sellaista missä tahansa muodossa olevaa järjestelyä tai ilmoitusta, jonka tarkoituksesta taata toimittaja- tai rahoitusluottoja taikka myöntää rahoitusluottoja tietyissä määritetyissä tai myöhemmin määritettävissä rajoissa liiketoimien kokonaisuutta varten annetaan tieto kolmannelle maalle, viejille tai rahoituslaitoksille.

Neuvottelumenettelyä sovelletaan näihin yleisiin luottojärjestelyihin, vaikka liiketoimien luonnetta ei olisikaan määritelty eikä muodollista sitoumusta tehty, tämän rajoittamatta oikeutta päättää jokaisesta yksittäisestä sopimuksesta erikseen.

2. Jos yleisen luottojärjestelyn myöntämistä koskevan neuvottelun aikana, riippumatta siitä, onko neuvottelu julkinen vai yksityinen, jäsenvaltio tai komissio pyytää suullisen kuulemisen aloittamista ja jos tämän suullisen kuulemisen aikana seitsemän jäsenvaltiota pyytää, että kaikkien tai joidenkin yksittäisten sopimusten, jotka lasketaan mukaan tähän yleiseen järjestelyyn, katsottaisiin olevan ennalta kuulemisen kohteena, kuulemista sovelletaan tällaisten sopimusten yhteydessä.

3. Jäsenvaltion, joka on myöntänyt yleisen luottojärjestelyn, on myöhemmin puolivuosittain ilmoitettava kyseisen järjestelyn käytöstä.

II JAKSO

Menettely

4 artikla

Jos on kysymys yksittäisestä sopimuksesta, jäsenvaltion, joka aloittaa neuvottelun, on toimitettava seuraavat tiedot:

määrämaa;

b)	paikka, jossa liiketoimi suoritetaan, tai jos sitä ei ole, sopimuspuolen kotipaikka määrämaassa;

liiketoimen erityispiirteet:

i)	liiketoimen luonne: aineiston luonne sekä toimitettavien yksiköiden summittainen lukumäärä,

ii)	liitteessä II esitetyn asteikon mukainen suuruusjärjestys,

iii)	ovatko ostajat tai mahdolliset takaajat julkisia vai yksityisiä,

iv)	jos liiketoimesta järjestetään kansainvälinen tarjouskilpailu, tarjousten viimeinen jättöpäivä;

d)	mahdollisen luotonsaajan pyytämät pääasialliset luottoehdot;

luottoehdot, jotka viejämaan viranomaiset aikovat myöntää:

i)	luoton prosentuaalinen osuus,

ii)	luoton kesto sekä luoton alkamisajankohta (esimerkiksi kukin maksuerä, viimeisin maksuerä, toimituskulut),

iii)	takaisinmaksun aikataulu,

iv)	jos luottoa ei makseta takaisin tasaerissä säännöllisin väliajoin luoton alkamisen ja päättymisen välillä, tarkat tiedot siitä, miten takaisinmaksu suoritetaan (kunkin erän prosentuaalinen osuus ja tarkka maksupäivä),

v)	tehokkaan korkotuen määrä, silloin kun se poikkeaa tavanomaisen järjestelmän mukaisesti saatavasta tuesta; korkokanta, jos luotto myönnetään julkisista varoista,

vi)	luottovakuutusmaksut, silloin kun ne poikkeavat tavanomaisen järjestelmän mukaisesti maksettavista maksuista,

vii)	paikallisia kustannuksia varten annettavan tuen soveltamisala ja edellytykset;

tarkat syyt, joiden vuoksi 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja normeja ei sovelleta tai niistä poiketaan. Jos ne ovat olemassa, seuraavat seikat on ehdottomasti mainittava:

i)	tukiluotto,

ii)	kilpailu kolmansien maiden kanssa (täsmennettävä, onko se tuettua vai ei) ja

iii)	ennalta kuulemisen kohteena olleen liiketoimen lukeminen mukaan yleiseen luottojärjestelyyn.

5 artikla

Jos on kysymys yleisestä luottojärjestelystä, jäsenvaltion, joka aloittaa neuvottelun, on toimitettava seuraavat tiedot:

määrämaa;

b)	yleisten luottojärjestelyjen määrä;

luoton käyttötarkoitus:

i)	paikka, jossa liiketoimi suoritetaan, jos se on tiedossa,

ii)	sellaisen aineiston luonne, jota mahdollisesti vaaditaan,

iii)	ovatko luotonottajat ja mahdolliset takaajat yksityisiä vai julkisia;

d)	edellä 4 artiklan e alakohdassa tarkoitetut tiedot sisältävät luottoehdot sekä yksittäisille sopimuksille asetettavat ehdot (esimerkiksi yleiseen luottojärjestelyyn mukaan laskemisen viimeiset päivämäärät, sopimuksille mahdollisesti asetettavat vähimmäismäärät);

tarkat syyt, joiden vuoksi 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja normeja ei sovelleta tai niistä poiketaan. Jos ne ovat olemassa, seuraavat seikat on ehdottomasti mainittava:

i)	tukiluotto, ja

ii)	kilpailu kolmansien maiden kanssa (täsmennettävä, onko se tuettua vai ei).

6 artikla

Tietoja toimitettaessa on noudatettava seuraavaa numerointia:

a)	yksittäiset sopimukset: neuvottelevaa jäsenvaltiota tarkoittava kirjain, jota seuraa kyseisen vuoden sarjanumero; jos sopimus luetaan mukaan yleiseen luottojärjestelyyn, tällaisen yleisen luottojärjestelyn numerointi on myös ilmaistava;

b)	yksityisten luottojen yleiset luottojärjestelyt: kirjain ”X”, jota seuraavat neuvottelevaa jäsenvaltiota tarkoittavat kirjaimet sekä kyseisen vuoden sarjanumero;

c)	julkiset tai sekaluotot: kirjain ”A”, jota seuraavat neuvottelevaa jäsenvaltiota tarkoittavat kirjaimet sekä kyseisen vuoden sarjanumero.

7 artikla

Jotta jäsenvaltiot voisivat sovittaa näkemyksensä yhteen riittävän hyvissä ajoin, 4 ja 5 artiklassa tarkoitetut tiedot on toimitettava niin pian kuin mahdollista takuita tai suunniteltuja luottoja taikka mitä tahansa muuta päätöstä koskevan tutkimuksen aloittamisen jälkeen, joka kansallisen sääntelyn tai kansallisen hallintokäytännön mukaan olisi edellytyksenä tällaisten takuiden tai luottojen myöhemmälle tarkastelulle.

8 artikla

Jos sellaiset tekijät muuttuvat, joilla voidaan perustella poikkeamista normeista, tai jos suunnitellaan sellaisia uusia oleellisia luottoehtoja, jotka poikkeavat neuvottelevan jäsenvaltion alun perin määrittämistä ehdoista, olisi järjestettävä uusi neuvottelu tarkistetun tilanteen perusteella.

Jos kuitenkin suunnitellut uudet ehdot ovat rajoittavampia, kyseinen jäsenvaltio on ainoastaan sitoutunut tilanteessa alun perin suoranaisesti esillä olleisiin tietoihin.

9 artikla

Edellä 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot, 10 artiklassa tarkoitetut vastaukset sekä 15 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava teleksin välityksellä jäsenvaltioiden, komission ja neuvoston pääsihteeristön nimeämille vastaanottajille.

Kaikki neuvotteluun liittyvä kirjeenvaihto on numeroitava, ja siinä on oltava selvitys määrämaasta.

10 artikla

1. Jäsenvaltiot ja komissio voivat:

a)	ilmaista, että neuvottelevan jäsenvaltion suunnittelemissa ehdoissa ei ole huomauttamista;

b)	pyytää neuvottelevalta jäsenvaltiolta lisätietoja;

c)	esittää huomautuksia sekä varaumia tai antaa vastustavan lausunnon; ainoastaan nimenomaisesti vastustavaksi lausunnoksi ilmaistun lausunnon voidaan katsoa olevan ”vastustava lausunto”;

d)	pyytää kokouksen järjestämistä kuulemista varten.

2. Jos seitsemän jäsenvaltiota on antanut neuvottelua edellyttävän liiketoimen osalta vastustavan lausunnon, kokous kuulemista varten järjestetään ilman eri toimenpiteitä.

3. Jäljempänä 13 artiklan soveltamisesta huolimatta neuvottelevan jäsenvaltion on lykättävä päätöksensä tekemistä 11 artiklassa vahvistettujen määräaikojen päättymiseen asti tai, jos kokous kuulemista varten järjestetään ilman eri toimenpiteitä 2 kohdan mukaisesti, siihen asti kunnes kyseinen kokous on järjestetty.

11 artikla

Edellä 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu menettely on aloitettava seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun neuvotteleva jäsenvaltio on toimittanut alustavan tiedonannon.

Jos neuvotteleva jäsenvaltio saa lisätietoja koskevia pyyntöjä seitsemän vuorokauden kuluessa, sen on vastattava niihin viiden vuorokauden kuluessa.

Menettelyyn osallistuvilla on nämä lisätiedot saatuaan enintään kolme työpäivää aikaa lausuntonsa antamiseen.

12 artikla

Jos jäsenvaltiot, joita on kuultu, tai komissio ei vastaa 11 artiklassa asetetuissa määräajoissa, katsotaan, ettei 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja huomautuksia ole tehty.

Heti kun lisätietoja pyytänyt jäsenvaltio on ilmoittanut 9 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille siitä, ettei se ole saanut vastausta 11 artiklan toisessa kohdassa asetetuissa määräajoissa, kokous kuulemista varten järjestetään ilman eri toimenpiteitä, ja 10 artiklan 3 kohtaa sovelletaan.

13 artikla

Neuvotteleva jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti tehdä välittömästi päätöksen suunnitellusta liiketoimesta, jos se katsoo, ettei tätä päätöstä enää voida lykätä.

Ensimmäistä kohtaa ei kuitenkaan sovelleta, ellei ole kysymys julkisista luotoista:

a)	jos luoton myöntämistä tai takaamista koskeva päätös perustuu ainoastaan yhteisön sisäiseen kilpailuun. Liiketoimesta voidaan kuitenkin tehdä välittömästi päätös myös ehdoilla, joita toinen jäsenvaltio on jo päättänyt tukea;

b)	sikäli kuin kansainvälisissä yhteyksissä määritellyssä menettelyssä, jonka osapuolia kaikki jäsenvaltiot ovat, annetaan osallistujille kiireellisissä tapauksissa ainoaksi mahdollisuudeksi lyhentää tavanomaista vastausaikaa.

14 artikla

Kokoukset kuulemista varten järjestetään 27 päivänä syyskuuta 1960 tehdyllä neuvoston päätöksellä perustetun luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen politiikkojen yhteensovittamisryhmän tai sen alaryhmien kokousten yhteydessä. Lisäksi jos jokin jäsenvaltio sitä pyytää, erityisiä kokouksia kutsutaan koolle ryhmän tai sen alaryhmän kokousten välisinä aikoina.

Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat 9 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille, jos mahdollista, neljä vuorokautta ennen kuulemista varten järjestettyjä kokouksia luettelon asioista, joita aiotaan käsitellä.

Kuulemista varten järjestetyt kokoukset pidetään neuvoston pääsihteeristön toimipaikassa.

15 artikla

Kaikissa tapauksissa jokaisesta liiketoimesta tehdystä lopullisesta päätöksestä toimitetaan tieto muille jäsenvaltioille. Tällaista päätöstä koskevaan ilmoitukseen liitetään selvitys perusteista, joiden osalta neuvotteleva jäsenvaltio ei ole voinut ottaa huomioon sellaisia huomautuksia, varaumia tai vastustavia lausuntoja, jotka kuulemisessa osallisina olleet ovat tehneet.

II OSASTO

ERITYISMENETTELYT

16 artikla

Jäsenvaltio voi tiedustella toiselta jäsenvaltiolta, tietääkö se liiketoimesta, jonka osalta ei vielä ole järjestetty neuvottelua, ja erityisesti viejän tai rahoituslaitoksen ehdottamista luottoehdoista. Jollei näihin tiedusteluihin vastata seitsemän vuorokauden kuluessa, tiedustelun esittäneellä jäsenvaltiolla on oikeus katsoa, että jäsenvaltio, jota on kuultu, tietää asiasta, ja ehdotetut luottoehdot katsotaan vahvistetuiksi. Edellä I osastossa säädetyn menettelyn mukaisesti tiedustelun tehneellä jäsenvaltiolla on oikeus aloittaa neuvottelu ilmoittamalla nimenomaisesti, että se on perusteltua todetun kilpailutilanteen vuoksi.

Jos jäsenvaltio on jo aloittanut neuvottelun ja jos toinen jäsenvaltio, jota pyydetään tukemaan samaa liiketointa, tiedustelee edellä mainitulta jäsenvaltiolta tämän lopullista kantaa, ja jos tähän tiedusteluun ei vastata viiden työpäivän kuluessa, tiedustelun esittänyt jäsenvaltio voi katsoa, että jäsenvaltio, jolta asiaa on tiedusteltu, tukee asiaa neuvottelun aikana esitetyin ehdoin.

17 artikla

Sitomattomat luotot, jotka poikkeavat liitteessä I esitetyistä normeista tai muista jäsenvaltioiden antamista normeista, edellyttävät luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen politiikan yhteensovittamisryhmässä ilmoitusta:

a)	edellisen vuosineljänneksen aikana myönnettyjen luottojen perustekijöistä;

b)	edellisen vuoden lopun tilanteesta käytettyjen sitomattomien luottojen osalta.

18 artikla

Jos jäsenvaltio tekee kolmannen maan kanssa sopimuksen, jossa viitataan luottojen mahdolliseen myöntämiseen vahvistamatta niiden tarkkoja ehtoja:

a)	sidottujen luottojen osalta jäsenvaltion on heti sopimusta tehtäessä toimitettava tieto sen perustekijöistä 9 artiklassa tarkoitetuille vastaanottajille;

b)	sitomattomien luottojen osalta 17 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset koskevat myös tällaisia luottoja.

III OSASTO

SÄÄNNÖLLISET KERTOMUKSET

19 artikla

Luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen politiikkojen yhteensovittamisryhmä toimittaa puolivuosittain kertomuksen I ja II osastossa tarkoitettujen menettelyjen soveltamisesta.

Myös täydentäviä kertomuksia laaditaan, jos menettelyjä sovellettaessa ilmenneiden ongelmien luonne ja merkitys sitä edellyttävät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittujen säännöllisten kertomusten laatimista.

IV OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

20 artikla

Kumotaan päätös 73/391/ETY.

Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän päätökseen liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

21 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 13 päivänä marraskuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. TUOMIOJA

(1) EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 43.

(2) EUVL C 302, 7.12.2004, s. 19.

(3) EYVL L 346, 17.12.1973, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

(4) Katso liite III.

(5) EYVL 66, 27.10.1960, s. 1339.

LIITE I

YHTEISÖN NORMIT, JOISTA EI VOIDA POIKETA NEUVOTTELEMATTA

A. Luottojen kesto

Myönnettyjen luottojen kesto, riippumatta siitä, onko kyse toimitusluotosta vai rahoitusluotosta, ei saa olla enempää kuin viisi vuotta laskettuna seuraavista ajankohdista:

Pääomahyödykkeet, jotka koostuvat yksittäisistä tavaroista ja joita voidaan käyttää yksittäisinä yksikköinä (esimerkiksi veturit):

—	arvioitu päivä tai todelliset päivät, jolloin ostajan on tosiasiallisesti otettava tavarat haltuunsa omassa maassaan.

Pääomahyödykkeet, jotka on tarkoitettu kokonaisiin rakennuksiin tai tehtaisiin, mikäli toimittaja ei ole vastuussa vastaanottamisesta:

—	päivä, jolloin ostajan on tosiasiallisesti otettava sopimuksen mukaisesti toimitettu koko tavara haltuunsa (lukuun ottamatta varaosia).

Rakennussopimus, jonka mukaan urakoitsija ei ole vastuussa vastaanottamisesta:

—	rakentamisen päättymispäivä.

Asennussopimus (tai rakennussopimus), jonka mukaan toimittajalla (tai urakoitsijalla) on sopimusoikeudellinen vastuu vastaanottamisesta:

—

päivä, jolloin tavarantoimittaja (tai urakoitsija) on päättänyt asennuksen (tai rakentamisen) ja alustavat kokeilut, joilla varmistetaan se, että kohde on toimintavalmis riippumatta siitä, onko asennustyö (tai rakennus) luovutettu ostajalle sopimuksen mukaisena ajankohtana vai ei, ja riippumatta sitoumuksista, joita tavarantoimittajalla (tai urakoitsijalla) voi olla ja jotka jatkuvat edelleen siltä osin kuin kyse on esimerkiksi tehokkaan toiminnan takaamisesta tai paikallisen henkilöstön kouluttamisesta.

Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun sopimuksessa edellytetään hankkeen eri osien erillistä toteuttamista:

—	kunkin erillisen osan ajankohta tai näiden ajankohtien arvioitu päivä, tai kun toimittaja on tehnyt sopimuksen koko hankkeen sijasta sen olennaisesta osasta, koko hankkeelle sopiva ajankohta.

B. Paikallisten kustannusten prosentuaalinen osuus

Taattujen yksityisten luottojen osalta luotolle maksettavan paikallisen osuuden jäljelle jäävä osa ei saa olla enempää kuin viisi prosenttia sopimushinnasta.

Neuvottelua ei kuitenkaan saa aloittaa sellaisista sopimuksista, joiden paikallinen osuus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työt tai toimitukset ovat päättyneet.

Tämän säännön tulkintaa varten tarkoitetaan:

a)	’luotolle maksettavalla jäljelle jäävällä osalla’ sitä osaa, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun paikallista osuutta vastaan on laskutettu kaikki tiliin tehdyt maksut sopimuksen yhteydessä;

b)	’paikallisella osuudella’ sitä osuutta sopimushinnasta, joka edustaa kustannuksia, jotka viejä arvioi aiheutuvan paikan päällä työntekijöille tai muille maksamisesta tai hankintojen maksamisesta;

c)	’sopimuksella’ kaiken tyyppisiä sopimuksia (hankintasopimuksia, työsopimuksia, sekasopimuksia);

d)	’maksuilla tileiltä’ maksettavia määriä kokonaisuudessaan tilauksen tekemisen ja työn tai toimitusten loppuunsaattamisen välillä.

C. Leasing-sopimukset

Tämän päätöksen mukaisten sääntöjen soveltamiseksi leasing-sopimuksia pidetään luottoina. Jos niiden voimassaoloaikaa ei ole nimenomaisesti rajoitettu, tämän voimassaoloajan katsotaan jatkuvan yli viisi vuotta.

LIITE II

KÄYTETTÄVÄ ARVOASTEIKKO

I ryhmä	:	750 000 erityiseen nosto-oikeuteen asti
II ryhmä	:	600 000–1 200 000 erityistä nosto-oikeutta
III ryhmä	:	1 000 000–2 200 000 erityistä nosto-oikeutta
IV ryhmä	:	2 000 000–3 200 000 erityistä nosto-oikeutta
V ryhmä	:	3 000 000–5 000 000 erityistä nosto-oikeutta
VI ryhmä	:	4 800 000–7 600 000 erityistä nosto-oikeutta
VII ryhmä	:	7 400 000–11 200 000 erityistä nosto-oikeutta
VIII ryhmä	:	10 000 000–22 000 000 erityistä nosto-oikeutta
IX ryhmä	:	20 000 000–44 000 000 erityistä nosto-oikeutta
X ryhmä	:	enemmän kuin 40 000 000 erityistä nosto-oikeutta

LIITE III

KUMOTTU PÄÄTÖS JA SEN MUUTOS

Neuvoston päätös 73/391/ETY (1)	(EYVL L 346, 17.12.1973, s. 1)
Neuvoston päätös 76/641/ETY	(EYVL L 223, 16.8.1976, s. 25)

(1) Päätös 73/391/ETY sellaisena kuin se on muutettuna myös seuraavilla säädöksillä, joita ei kumota:

—	vuoden 1985 liittymisasiakirja.

—	vuoden 1994 liittymisasiakirja.

LIITE IV

VASTAAVUUSTAULUKKO

Päätös 73/391/ETY	Tämä päätös
1 artikla	1 artikla
2 artikla	21 artikla
Liitteen 1 artiklan johdantolause	2 artiklan 1 kohdan johdantolause
Liitteen 1 artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta
Liitteen 2 artiklan ensimmäisen kohdan johdantolause	2 artiklan 2 kohdan johdantolause
Liitteen 2 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta	2 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohta
Liitteen 2 artiklan toinen kohta	2 artiklan 3 kohta
Liitteen 3 artikla	3 artikla
Liitteen 4 artiklan a ja b alakohta	4 artiklan a ja b alakohta
Liitteen 4 artiklan c alakohdan ensimmäinen – neljäs luetelmakohta	4 artiklan c alakohdan i–iv alakohta
Liitteen 4 artiklan d alakohta	4 artiklan d alakohta
Liitteen 4 artiklan e alakohdan ensimmäinen – seitsemäs luetelmakohta	4 artiklan e alakohdan i–vii alakohta
Liitteen 4 artiklan f alakohta	4 artiklan f alakohdan i, ii ja iii alakohta
Liitteen 5 artiklan a ja b alakohta	5 artiklan a ja b alakohta
Liitteen 5 artiklan c alakohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta	5 artiklan c alakohdan i, ii ja iii alakohta
Liitteen 5 artiklan d alakohta	5 artiklan d alakohta
Liitteen 5 artiklan e alakohta	5 artiklan e alakohdan i ja ii alakohta
Liitteen 6 artiklan johdantolause	6 artiklan johdantolause
Liitteen 6 artiklan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta	6 artiklan a, b ja c alakohta
Liitteen 7, 8 ja 9 artikla	7, 8 ja 9 artikla
Liitteen 10 artiklan 1 kohdan johdantolause	10 artiklan 1 kohdan johdantolause
Liitteen 10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen – neljäs luetelmakohta	10 artiklan 1 kohdan a–d alakohta
Liitteen 10 artiklan 2 ja 3 kohta	10 artiklan 2 ja 3 alakohta
Liitteen 11 ja 12 artikla	11 ja 12 artikla
Liitteen 13 artiklan ensimmäinen kohta	13 artiklan ensimmäinen alakohta
Liitteen 13 artiklan toisen kohdan johdantolause	13 artiklan toisen alakohdan johdantolause
Liitteen 13 artiklan toisen kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	13 artiklan toisen alakohdan a ja b alakohta
Liitteen 14, 15 ja 16 artikla	14, 15 ja 16 artikla
Liitteen 17 artiklan johdantolause	17 artiklan johdantolause
Liitteen 17 artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	17 artiklan a ja b alakohta
Liitteen 18 artiklan johdantolause	18 artiklan johdantolause
Liitteen 18 artiklan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta	18 artiklan a ja b alakohta
Liitteen 19 artikla	19 artikla
—	20 artikla
Liitteessä 1 oleva A kohta	Liitteessä I oleva A kohta
Liitteessä 1 olevan B kohdan johdantolause	Liitteessä I olevan B kohdan ensimmäinen alakohta
Liitteessä 1 olevan B kohdan ensimmäinen luetelmakohta	Liitteessä I olevan B kohdan toinen alakohta
Liitteessä 1 olevan B kohdan toisen luetelmakohdan ensimmäinen – neljäs luetelmakohta	Liitteessä I olevan B kohdan kolmannen alakohdan i–iv alakohta
Liitteessä 1 oleva C kohta	Liitteessä I oleva C kohta
Liite 2	Liite II
—	Liite III
—	Liite IV

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/46

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä marraskuuta 2006,

riitojenratkaisumenettelyn aloittamisesta Intiaa vastaan WTO:n riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen ja muiden asiaa koskevien WTO-määräysten nojalla tarkoituksenaan poistaa kaupan este, joka johtuu Intian ylläpitämästä lisätullista, joka kohdistuu maahantuotuihin viineihin ja tislattuihin alkoholijuomiin, ja erityisestä lisätullista, joka kohdistuu maahantuotuihin tislattuihin alkoholijuomiin, sekä Intian osavaltion Tamil Nadun ylläpitämästä maahantuotujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien myyntikiellosta

(2006/790/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön menettelyistä yhteisessä kauppapolitiikassa kansainvälisen kaupan säännöissä yhteisölle annettujen, erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) (1) käyttöön otettujen oikeuksien käyttämisen varmistamiseksi 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3286/94 ja erityisesti sen 12 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan 2 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio vastaanotti 20 päivänä heinäkuuta 2005 asetuksen (EY) N:o 3286/94, jäljempänä ’kaupan esteistä annettu asetus’, 4 artiklan nojalla tehdyn valituksen. Valituksen tekivät CEEV (Comité européen des entreprises vins) ja CEPS (The European Spirits Organisation, Euroopan alkoholintuottajien yhdistys).

(2)

Valitus koski eräitä Intian väitettyjä kauppatapoja, jotka haittaavat viinien ja tislattujen alkoholijuomien tuontia Intiaan (2). Mainittuihin kauppatapoihin kuuluvat lisätulli, jota Intia perii maahantuoduista viineistä ja tislatuista alkoholijuomista, epäsuorat verot, joita eräät Intian osavaltiot perivät maahantuoduista viineistä ja tislatuista alkoholijuomista sekä maahantuotujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien myyntirajoitukset, joita eräät Intian osavaltiot ovat asettaneet.

(3)	Valituksen tekijöiden mukaan kyseiset käytännöt olivat erityisesti vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’GATT 1994 -sopimus’, II, III ja XI artiklan vastaisia. Tämän perusteella valituksen tekijät pyysivät komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin.

(4)

Valitus sisälsi riittävästi todisteaineistoa, jotta kaupan esteistä annetun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisen yhteisön tutkimusmenettelyn aloittaminen oli perusteltua. Tästä syystä komissio pani menettelyn vireille kuultuaan jäsenvaltioita neuvoa-antavassa komiteassa 17 päivänä syyskuuta 2005 (3).

(5)

Tutkimusmenettelyn aikana valituksen tekijät peruivat valituksensa epäsuorista veroista, joita eräät Intian osavaltiot perivät maahantuoduista viineistä ja tislatuista alkoholijuomista, ja Intia otti käyttöön uuden erityisen lisätullin (Extra Additional Duty) maahantuoduille viineille ja tislatuille alkoholijuomille. Menettelyn yhteydessä komissio tutki lisätullia (Additional Duty), erityistä lisätullia (Extra Additional Duty) ja väitettyjä rajoituksia, joita eräissä Intian osavaltioissa on asetettu maahantuotujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien myynnille.

(6)	Tutkimuksen kohteena oli asiaan liittyvä Intian lainsäädäntö, ja siinä otettiin huomioon Intian eri ministeriöiden sekä yhteisön ja Intian yritysten ja kauppajärjestöjen esittämät näkökohdat.

(7)

Tutkimuksessa todettiin, että lisätulli on GATT 1994 -sopimuksen vastainen eikä se ole GATT 1994 -sopimuksen II artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla perusteltu siltä osin kuin sitä sovelletaan viineihin ja tislattuihin alkoholijuomiin; lisäksi todettiin, että erityinen lisätulli on GATT 1994 -sopimuksen II artiklan 1 alakohdan vastainen eikä se ole GATT 1994 -sopimuksen II artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla perusteltu siltä osin kuin sitä sovelletaan tislattuihin alkoholijuomiin. Koska WTO-sopimus kieltää tällaiset käytännöt, kaupan esteistä annetun asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todiste kaupan esteestä on olemassa.

(8)

Tutkimuksessa todettiin myös, että tarvitaan lisätutkimuksia maahantuotujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien myyntirajoituksista, joita eräiden Intian osavaltioiden väitetään asettaneen. Tutkimuksen päättymisen jälkeen tehdyssä tarkastelussa todettiin, että Intian osavaltion Tamil Nadun lainsäädännön mukaan maahantuotujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien myynti on kiellettyä, mikä on GATT 1994 -sopimuksen III artiklan 4 kohdan vastaista. Koska WTO-sopimus kieltää tällaisen käytännön, kaupan esteistä annetun asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todiste kaupan esteestä on olemassa.

(9)

Tarkastelussa todettiin, että vaikka määrälliset rajoitukset viinien ja tislattujen alkoholijuomien maahantuonnille poistettiin Intiaa koskeneen, WTO:n riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen mukaisen riitojenratkaisumenettelyn jälkeen vuonna 2001, viinien ja tislattujen alkoholijuomien tuonti EY:stä väheni vuonna 2002 ja se on vuoden 2003 jälkeen lisääntynyt ainoastaan samassa suhteessa kuin missä viinien ja tislattujen alkoholijuomien kokonaiskulutus on kasvanut Intiassa. Näin ollen vaikutukset, joita määrällisten rajoitusten poistamisesta olisi kohtuudella voitu odottaa, eivät toteutuneet parhaillaan tarkasteltavina olevien toimenpiteiden vuoksi.

(10)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että Intiassa kulutettiin vuonna 2004 viinejä 0,67 miljoonaa laatikkoa (9 litraa/laatikko, ’nine litre case’), ja tislattujen alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 87,1 miljoonaa laatikkoa (9 litraa/laatikko, ’nine litre case’) ja vuotuiseksi kasvuksi arvioitiin 5–10 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden ajan; lisäksi kävi ilmi, että alle 0,5 prosenttia Intiassa kulutetuista tislatuista alkoholijuomista ja alle 9 prosenttia Intiassa kulutetuista viineistä ovat maahantuotuja tuotteita, joista peritään lisätullia ja erityistä lisätullia.

(11)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Intiassa on suuri markkinapotentiaali tuoduille viineille ja tislatuille alkoholijuomille ja että lisätullin poistaminen viineiltä ja erityisen lisätullin poistaminen tislatuilta alkoholijuomilta alentaisi maahantuotujen viinien kuluttajahintoja 22–35 prosenttia ja tislattujen alkoholijuomien kuluttajahintoja 23–48 prosenttia Intian eri osavaltioissa. Näin voimakas hinnan aleneminen lisäisi maahantuotujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien kysyntää merkittävästi, kun otetaan huomioon intialaisten kuluttajien mieltymykset ja Intian markkinoiden kasvuodotukset viinien ja tislattujen alkoholijuomien osalta.

(12)	Yhteisön tuotannonala on todisteiden mukaan selvästi kärsinyt ja kärsii edelleen kaupan esteistä annetun asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista epäsuotuisista vaikutuksista.

(13)

Valituksen tekijät edustavat yhtä yhteisön merkittävistä taloudenaloista, johon kuuluu viinien tuottajia Euroopan yhteisön 11 jäsenvaltiossa ja tislattujen alkoholijuomien tuottajia 21 jäsenvaltiossa. Edellä mainitut tuottajat veivät vuonna 2005 tuotteitaan noin 150 kolmanteen maahan yhteensä 10,45 miljardin euron arvosta ja työllistivät suoraan yli 600 000 ihmistä. Tutkimus osoitti, että lisätulli ja erityinen lisätulli on estänyt toimialan tuottajia pääsemästä Intian markkinoille, joilla on suuri markkinapotentiaali.

(14)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että yhteisön edun vuoksi on kaupan esteistä annetun asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun mukaisesti toteutettava toimia WTO:ssa, jotta saadaan nopeasti poistettua Intian maahantuoduille viineille ja tislatuille alkoholijuomille asettama lisätulli, Intian maahantuoduille tislatuille alkoholijuomille asettama erityinen lisätulli ja Intian osavaltion Tamil Nadun viineille ja tislatuille alkoholijuomille asettama myyntikielto, jotka rikkovat WTO:n perussääntöjä ja muodostavat kaupan esteistä annetun asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaupan esteen.

(15)

Yhteisölle on lisäksi erittäin tärkeää varmistaa, että WTO-kumppanit noudattavat täysimääräisesti velvoitteitaan yhtä lailla kuin yhteisökin. Monenkeskisen kauppajärjestelmän toimivuuden kannalta on tästä syystä oleellista, että tätä yhteensoveltumattomuutta WTO:n sääntöjen kanssa käsitellään juuri WTO:ssa.

(16)

Tätä kiistaa on pyritty ratkaisemaan useissa tapaamisissa Intian viranomaisten kanssa lisätullin, erityisen lisätullin ja Intian osavaltion Tamil Nadun myyntikiellon asettamisen jälkeen ja tämän tutkimuksen aikana, mutta Intian viranomaiset eivät ole osoittaneet halua päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Riitojenratkaisumenettelyn aloittamista WTO:n riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen nojalla pidetään tarpeellisena, koska Intian kannan ei uskota muuttuvan.

(17)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat yhteisön tai kolmannen maan markkinoihin vaikuttavan kaupan esteiden vastaista puolustusta käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Intian maahantuoduista viineistä ja tislatuista alkoholijuomista perimän lisätullin, tislatuista alkoholijuomista perimän erityisen lisätullin sekä Intian osavaltion Tamil Nadun asettaman viinien ja tislattujen alkoholijuomien myyntikiellon voimassaolon jatkuminen ja niiden soveltaminen vaikuttaisivat olevan ristiriidassa niiden velvoitteiden kanssa, joita Intialla on Maailman kauppajärjestön perustavan Marrakeshin sopimuksen ja erityisesti vuoden 1994 tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen määräysten nojalla, ja ne muodostavat asetuksen (EY) N:o 3286/94 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kaupan esteen.

2 artikla

Yhteisö aloittaa riitojenratkaisumenettelyn Intiaa vastaan WTO:n riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen ja muiden asiaa koskevien WTO-määräysten nojalla tarkoituksenaan poistaa 1 artiklassa tarkoitettu kaupan este.

Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen

(1) EYVL L 349, 31.12.1994, s. 71. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 356/95 (EYVL L 41, 23.2.1995, s. 3).

(2) Kyseessä ovat viinit, vermutit, maustetut viinit ja tislatut alkoholijuomat, jotka luokitellaan HS-alanimikkeisiin 2204, 2205, 2206 ja 2208. Niihin kuuluvat kuohumattomat viinit ja kuohuviinit, vermutit ja muut väkevöidyt viinit kuten portviini ja sherry sekä maataloudesta peräisin olevista raaka-aineista tislaamalla valmistetut alkoholijuomat kuten brandyt ja viinistä tislatut väkevät alkoholijuomat, viskit, gini, votka, rommi ja liköörit.

(3) EUVL C 228, 17.9.2005.

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/49

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 7 päivänä marraskuuta 2006,

kaasualan koordinointiryhmän kokoonpanosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/791/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon maakaasun toimitusvarmuuden takaavista toimenpiteistä 26 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/67/EY (1), ja erityisesti sen 7 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiivin 2004/67/EY 7 artiklan 1 kohdalla perustetaan kaasualan koordinointiryhmä toimitusvarmuutta koskevien toimenpiteiden koordinoinnin helpottamiseksi. Ryhmä koostuu jäsenvaltioiden edustajista sekä kyseessä olevaa tuotannonalaa ja asianomaisia kuluttajia edustavien elinten edustajista.

(2)	On tarpeen vahvistaa kaasualan koordinointiryhmän tarkka kokoonpano.

(3)

Maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY (2) säännösten perusteella olisi seuraavia elimiä pidettävä tuotannonalaa edustavina:

—	suuria verkkotoimijoita eli direktiivin 2003/55/EY 2 artiklan 4 kohdan mukaisia siirtoverkonhaltijoita edustava eurooppalainen yhdistys,

—	kaasuntoimitusalaa edustava eurooppalainen yhdistys,

—	Euroopan kaasuntuottajia edustava kansainvälinen yhdistys.

(4)

Asianomaiset kuluttajat olisi jaettava seuraaviin kolmeen pääalaan:

—	teollisuus, jonka osuus kaasun kokonaiskulutuksesta Euroopassa on 35 prosenttia,

—	kaasua polttoaineena käyttävä energia-ala, jonka osuus kaasun kokonaiskulutuksesta Euroopassa on 22 prosenttia,

—	kotitaloudet, joiden osuus kaasun kokonaiskulutuksesta Euroopassa on 39 prosenttia.

(5)	Myös näitä aloja edustavien elinten edustajien olisi sen vuoksi osallistuttava kaasualan koordinointiryhmän kokouksiin.

(6)	Olisi annettava ryhmän jäsenten suorittamaa tietojen julkistamista koskevat säännökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (3) liitteessä olevien komission turvallisuussääntöjen soveltamista.

(7)

Kaasualan koordinointiryhmän olisi helpotettava toimitusvarmuutta koskevien toimenpiteiden koordinointia yhteisössä silloin, kun kyseessä on merkittävä toimituskatkos, ja se voi myös tutkia jäsenvaltioissa merkittävien toimituskatkosten vuoksi toteutettuja toimenpiteitä ja tarvittaessa avustaa jäsenvaltioita niiden koordinoinnissa. Lisäksi sen olisi vaihdettava säännöllisesti tietoja kaasun toimitusvarmuudesta ja tarkasteltava merkittävien toimituskatkosten aikana toteutettaviin toimiin liittyviä seikkoja,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Kaasualan koordinointiryhmän kokoonpano

1. Kukin jäsenvaltio voi nimetä enintään kaksi edustajaa toimivaltaisista viranomaisistaan.

2. Tuotannonalaa edustavat elimet ovat:

—	Gas Infrastructure Europe (GIE),

—

Eurogas,

—	the International Association of the Oil and Gas Producers (OGP).

Kukin näistä elimistä nimeää enintään kaksi edustajaa, jotka osallistuvat ryhmän kokouksiin.

3. Asianomaisia kuluttajia edustavat elimet ovat:

—	the International Federation of Industrial Energy Consumers (IFIEC Europe),

—	Eurelectric,

—	Bureau Européen des Unions de Consommateurs (BEUC).

Kukin näistä elimistä nimeää enintään kaksi edustajaa, jotka osallistuvat ryhmän kokouksiin.

4. Kaasualan koordinointiryhmän kokousten osallistujat nimetään kutakin kokousta varten.

5. Jäsenten nimet kerätään, käsitellään ja julkaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (4) mukaisesti.

2 artikla

Kaasualan koordinointiryhmän tehtävät

Kaasualan koordinointiryhmän tehtävät ovat seuraavat:

a)	toimitusvarmuutta koskevien toimenpiteiden koordinoinnin helpottaminen yhteisössä myös silloin, kun kyseessä on merkittävä toimituskatkos;

b)	jäsenvaltioissa merkittävien toimituskatkosten vuoksi toteutettujen toimenpiteiden tutkiminen ja jäsenvaltioiden avustaminen niiden koordinoinnissa.

3 artikla

Toiminta

1. Komissio toimii kaasualan koordinaatioryhmän puheenjohtajana.

2. Komission suostumuksella ryhmä voi perustaa alaryhmiä tarkastelemaan tiettyjä aiheita ryhmän vahvistaman tehtävänmäärityksen mukaisesti. Tällaiset alaryhmät hajotetaan heti, kun ne ovat täyttäneet toimeksiantonsa.

3. Komission edustaja voi kutsua käsiteltävänä olevan asian asiantuntijoita tai asiaa hyvin tuntevia tarkkailijoita osallistumaan kaasualan koordinointiryhmän tai alaryhmän työhön, jos tämä on hyödyllistä ja/tai tarpeen.

4. Ryhmässä tai alaryhmässä asioiden käsittelyn yhteydessä saatuja tietoja ei saa levittää, jos ne ovat komission tai jonkin muun kaasualan koordinointiryhmän jäsenen mielestä luottamuksellisia.

5. Kaasualan koordinointiryhmä ja sen alaryhmät kokoontuvat yleensä komission tiloissa komission vahvistamien menettelyjen ja aikataulun mukaisesti. Komission yksiköt huolehtivat niiden sihteeripalveluista. Muut komission virkamiehet, joita asia koskee, voivat olla läsnä ryhmän ja sen alaryhmien kokouksissa.

6. Kaasualan koordinointiryhmä hyväksyy työjärjestyksensä komission vahvistaman työjärjestyksen mallin pohjalta.

7. Komissio voi julkaista Internetissä komission asianomaisen yksikön verkkosivustolla kaasualan koordinointiryhmän tiivistelmät, päätelmät, osittaiset päätelmät ja valmisteluasiakirjat kyseessä olevan asiakirjan alkuperäiskielellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista.

4 artikla

Kokouskulut

Komissio korvaa kaasualan koordinointiryhmän toimintaan liittyvät jäsenten, asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden matkakulut ja tarvittaessa oleskelukulut ulkopuolisille asiantuntijoille maksettavia korvauksia koskevien komission sisäisten sääntöjen mukaisesti.

Kaasualan koordinointiryhmän kokousten osallistujat, asiantuntijat ja tarkkailijat eivät saa palkkiota tehtäviensä hoitamisesta.

Kokouskulut korvataan komission vastuuyksiköitten kaasualan koordinointiryhmälle varaaman vuositalousarvion rajoissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2006.

Komission puolesta

Andris PIEBALGS

Komission jäsen

(1) EUVL L 127, 29.4.2004, s. 92.

(2) EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57.

(3) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/548/EY, Euratom (EUVL L 215, 5.8.2006, s. 38).

(4) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

18.11.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/51

Oikaistaan neuvoston asetus (EY) N:o 1412/2006, annettu 25 päivänä syyskuuta 2006, tietyistä Libanonia koskevista rajoittavista toimenpiteistä

( Euroopan unionin virallinen lehti L 267, 27. syyskuuta 2006 )

Sivulla 6, kohdassa SAKSA, Rahoituksen ja rahoitustuen osalta:

korvataan:

”Fax: (49-89) 70 90 97 38 00”

seuraavasti:

”Fax: (49-69) 70 90 97 38 00”.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 319

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 18. marraskuuta 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 1701/2006, annettu 17 päivänä marraskuuta 2006, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		Komission asetus (EY) N:o 1702/2006, annettu 17 päivänä marraskuuta 2006, voin vähimmäismyyntihintojen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 20. yksittäistä tarjouskilpailua varten	3
		Komission asetus (EY) N:o 1703/2006, annettu 17 päivänä marraskuuta 2006, kermalle, voille ja voiöljylle myönnettävän tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun mukaista 20. yksittäistä tarjouskilpailua varten	5
		Komission asetus (EY) N:o 1704/2006, annettu 17 päivänä marraskuuta 2006, voiöljyn tuen enimmäismäärän vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 1898/2005 säädetyn pysyvän tarjouskilpailun osana järjestetyssä 20. yksittäisessä tarjouskilpailussa	7
		Komission asetus (EY) N:o 1705/2006, annettu 17 päivänä marraskuuta 2006, voin vähimmäismyyntihinnan vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 2771/1999 tarkoitetun pysyvän tarjouskilpailun mukaista 52. yksittäistä tarjouskilpailua varten	8
	*	Komission asetus (EY) N:o 1706/2006, annettu 16 päivänä marraskuuta 2006, Belgian lipun alla purjehtivien alusten seitin kalastuksen kieltämisestä ICES-alueilla II a (EY:n vedet), III a, III b, c, d (EY:n vedet) ja IV	9
		Komission asetus (EY) N:o 1707/2006, annettu 17 päivänä marraskuuta 2006, lopullisen tukimäärän ja B-menettelyn mukaisten vientitodistusten myöntämisprosentin vahvistamisesta hedelmä- ja vihannesalalla (tomaatit, appelsiinit, sitruunat, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet, omenat ja persikat)	11
		Komission asetus (EY) N:o 1708/2006, annettu 17 päivänä marraskuuta 2006, Botswanasta, Keniasta, Madagaskarista, Swazimaasta, Zimbabwesta ja Namibiasta peräisin olevien naudanliha-alan tuotteiden tuontitodistuksista	13

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	Neuvoston päätös, tehty 7 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Gabonin tasavallan välisessä Gabonin rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 3 päivän joulukuuta 2005 ja 2 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona	15
	Euroopan talousyhteisön ja Gabonin tasavallan välisessä Gabonin rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 3 päivän joulukuuta 2005 ja 2 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan väliaikaisesta soveltamisesta kirjeenvaihtona tehty sopimus	17
*	Neuvoston päätös, tehty 13 päivänä marraskuuta 2006, luottovakuutuksen, luottotakuiden ja rahoitusluottojen alan neuvotteluja ja tietojenvaihtoa koskevista menettelyistä (Kodifioitu toisinto)	37
	Komissio
*	Komission päätös, tehty 7 päivänä marraskuuta 2006, riitojenratkaisumenettelyn aloittamisesta Intiaa vastaan WTO:n riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen ja muiden asiaa koskevien WTO-määräysten nojalla tarkoituksenaan poistaa kaupan este, joka johtuu Intian ylläpitämästä lisätullista, joka kohdistuu maahantuotuihin viineihin ja tislattuihin alkoholijuomiin, ja erityisestä lisätullista, joka kohdistuu maahantuotuihin tislattuihin alkoholijuomiin, sekä Intian osavaltion Tamil Nadun ylläpitämästä maahantuotujen viinien ja tislattujen alkoholijuomien myyntikiellosta	46
*	Komission päätös, tehty 7 päivänä marraskuuta 2006, kaasualan koordinointiryhmän kokoonpanosta ( 1 )	49

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan neuvoston asetus (EY) N:o 1412/2006, annettu 25 päivänä syyskuuta 2006, tietyistä Libanonia koskevista rajoittavista toimenpiteistä (EUVL L 267, 27.9.2006)	51