15.11.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/1

(1)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa otettiin työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen kiinteäksi osaksi unionin kokonaisstrategiaa, jotta saavutettaisiin ensi vuosikymmenen strateginen tavoite tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua ja luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Siinä asetettiin unionille kunnianhimoisia tavoitteita ja päämääriä, jotta luotaisiin uudelleen täystyöllisyyden edellytykset, parannettaisiin työn laatua ja tuottavuutta sekä edistettäisiin sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luotaisiin osallisuutta edistävät työmarkkinat. Lisäksi strategiaa tarkistettiin Brysselissä 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa.

(2)

Komission vakaana aikomuksena on vahvistaa ja järkeistää yhteisön rahoitusvälineitä, ja tämän mukaisesti tällä päätöksellä perustetaan yksi yhtenäinen ohjelma, jolla taataan syrjinnän torjumista koskevan yhteisön toimintaohjelman perustamisesta (vuosiksi 2001–2006) 27 päivänä marraskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/750/EY (4), naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvää yhteisön strategiaa koskevan toimintaohjelman perustamisesta (2001–2005) 20 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/51/EY (5) sekä yhteisön toimintaohjelman perustamisesta sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi 7 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 50/2002/EY (6), työllisyyden alalla toteutettavista yhteisön edistämistoimista 10 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1145/2002/EY (7) sekä yhteisön toimintaohjelman perustamisesta miesten ja naisten tasa-arvon alalla toimivien eurooppalaisten järjestöjen toiminnan edistämiseksi 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 848/2004/EY (8) perusteella käynnistettyjen toimien samoin kuin työoloja koskevien yhteisön tasolla toteutettujen toimien jatkuvuus ja kehittäminen.

(3)

Luxemburgissa 20 ja 21 päivänä marraskuuta 1997 kokoontunut ylimääräinen työllisyyttä käsitellyt Eurooppa-neuvosto käynnisti Euroopan työllisyysstrategian, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koordinoidaan yhteisesti sovittujen työllisyyden suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkaa koskevien suositusten perusteella. Euroopan työllisyysstrategia on nyt tärkein Euroopan tason väline pantaessa täytäntöön Lissabonin strategiaan sisältyviä työllisyys- ja työmarkkinatavoitteita.

(4)

Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, että liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä ja että on riittäviä tavoitteita asettamalla toteutettava toimenpiteitä, jotka ratkaisevasti edistävät köyhyyden poistamista. Nizzassa 7, 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi näistä tavoitteista. Lisäksi kyseinen Eurooppa-neuvosto sopi, että sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtäävän politiikan olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään, jossa yhdistetään toisiinsa kansalliset toimintasuunnitelmat ja komission yhteistyöaloite.

(5)

Väestörakenteen muutos asettaa suuria pitkän aikavälin haasteita sosiaalisen suojelun järjestelmien kyvylle tarjota riittäviä eläkkeitä, korkealaatuista terveydenhuoltoa ja kaikkien saatavilla olevaa pitkäaikaishoitoa, jotka voidaan rahoittaa pitkällä aikavälillä. On tärkeää edistää politiikkaa, jolla voidaan saavuttaa sekä riittävä sosiaalinen suojelu että sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyys. Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että tällä alalla tehtävän yhteistyön olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään.

(6)

Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota maahanmuuttajien erityistilanteeseen ja myös siihen, että on tärkeätä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla pimeän työn tekemisestä siirrytään lailliseen työhön.

(7)

Työolojen vähimmäisstandardien turvaaminen ja jatkuva parantaminen unionissa ovat yhteisön sosiaalipolitiikan keskeisiä tekijöitä ja yhden Euroopan unionin tärkeän kokonaistavoitteen mukaisia. Yhteisöllä on merkittävä tehtävä sellaisten jäsenvaltioiden toimien tukemisessa ja täydentämisessä, jotka liittyvät työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, työoloihin, mukaan luettuna tarve työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, työntekijöiden suojeluun työsopimuksen päättyessä, työntekijöille tiedottamiseen ja työntekijöiden osallistumiseen ja kuulemiseen sekä työntekijöiden ja työnantajien edustamiseen ja etujen kollektiiviseen puolustamiseen.

(8)

Syrjinnän torjuminen on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Perustamissopimuksen 13 artiklassa säädetään toimenpiteiden toteuttamisesta sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto sisältyy myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaan. Eri syrjintämuotojen erityispiirteet olisi otettava huomioon ja luotava asianmukaisia rinnakkaisia toimenpiteitä yhteen tai useampaan seikkaan perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Siksi vammaisten erityistarpeet olisi otettava huomioon pohdittaessa ohjelman saavutettavuutta ja tuloksia, jotta vammaiset voivat täysimittaisesti ja tasavertaisesti osallistua ohjelmasta rahoitettaviin toimiin ja päästä osallisiksi toimien tuloksista ja arvioinnista sekä esimerkiksi saada korvauksia heille vammaisuudesta aiheutuneista lisäkustannuksista. Kokemukset, joita vuosien aikana on saatu tietynlaisen, esimerkiksi sukupuoleen perustuvan, syrjinnän torjunnasta, voivat olla hyödyksi myös muihin syihin perustuvan syrjinnän torjunnassa.

(9)

Neuvosto on antanut perustamissopimuksen 13 artiklan perusteella seuraavat direktiivit: rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annettu direktiivi 2000/43/EY (9), jossa kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä esimerkiksi työssä, ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa, tavaroiden ja palveluiden saatavuudessa sekä sosiaalisessa suojelussa, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annettu direktiivi 2000/78/EY (10), jossa kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä työssä ja ammatissa; sekä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13 päivänä joulukuuta 2004 annettu direktiivi 2004/113/EY (11).

(10)

Miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu on yksi yhteisön lainsäädännön perusperiaatteista perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti. Tämän periaatteen perusteella annetut direktiivit ja muut säädökset kohentavat merkittävästi naisten asemaa unionissa. Yhteisön tasolla toteutetuista toimista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tasa-arvon edistäminen yhteisön politiikoissa ja syrjinnän torjuminen käytännössä edellyttävät eri keinojen — lainsäädännön, rahoitusvälineiden ja valtavirtaistamispolitiikan — yhdistelmää, jossa eri osat vahvistavat toisiaan. Miesten ja naisten tasa-arvon periaatteen mukaisesti tasa-arvon valtavirtaistamista olisi edistettävä ohjelman kaikilla osa-alueilla ja kaikissa toimissa.

(11)

Monet eri tasoilla toimivat valtioista riippumattomat järjestöt voivat merkittävällä tavalla osallistua Euroopan tason toimintaan sellaisten keskeisten verkostojen kautta, jotka myötävaikuttavat ohjelman yleisiin tavoitteisiin liittyvien politiikkalinjausten muuttamiseen.

(12)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita Euroopan tasolla vaaditun tiedonvaihdon ja hyvien toimintatapojen yhteisönlaajuisen levittämisen vuoksi, vaan ne voidaan yhteisön toimien moniulotteisuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(13)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(14)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (13) mukaisesti.

(15)

Koska ohjelma on jaettu viiteen osa-alueeseen, jäsenvaltiot voivat mahdollistaa sen, että niiden kansalliset edustajat vuorottelevat sen mukaan, mitä aiheita komissiota avustavassa komiteassa käsitellään,

a)

parannetaan tietoa ja tietämystä jäsenvaltioissa ja muissa ohjelmaan osallistuvissa maissa vallitsevasta tilanteesta harjoitetun politiikan analyysien, arviointien ja tiiviin seurannan avulla;

b)

tuetaan tapauksen mukaan sukupuolen ja ikäryhmän perusteella jaoteltujen tilastollisten menetelmien ja työvälineiden ja yhteisten indikaattorien kehittämistä ohjelmaan kuuluvilla aloilla;

c)

tuetaan ja seurataan asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön ja yhteisön poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja arvioidaan niiden tehoa ja vaikutuksia;

d)

edistetään verkottumista, vastavuoroista oppimista sekä hyvien toimintatapojen ja innovatiivisten menettelytapojen kartoittamista ja levittämistä Euroopan tasolla;

e)

vahvistetaan sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta yhteisön politiikoista ja tavoitteista kullakin ohjelman viidellä osa-alueella;

f)

parannetaan tarpeen mukaan keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia edistää, tukea ja edelleen kehittää yhteisön politiikkoja ja tavoitteita.

1)

työllisyys;

2)

sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus;

3)

työolot;

4)

syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus;

5)

sukupuolten tasa-arvo.

a)

parannetaan tietämystä työllisyystilanteesta ja työllisyysnäkymistä etenkin analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja kehittämällä yhteisiä indikaattoreita Euroopan työllisyysstrategian puitteissa;

b)

seurataan ja arvioidaan työllisyyden suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkaa koskevien suositusten täytäntöönpanoa ja vaikutuksia varsinkin yhteisen työllisyysraportin avulla ja analysoidaan Euroopan työllisyysstrategian sekä yleisen talous- ja sosiaalipolitiikan ja muiden politiikanalojen vuorovaikutusta;

c)

järjestetään politiikkaa, hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia menettelytapoja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista Euroopan työllisyysstrategian yhteydessä;

d)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua työllisyyteen liittyvistä haasteista, poliittisista kysymyksistä ja kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanosta muun muassa työmarkkinaosapuolten, alue- ja paikallistason toimijoiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

a)

parannetaan tietämystä sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen liittyvistä kysymyksistä sekä sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla harjoitettavasta politiikasta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja kehittämällä yhteisiä indikaattoreita sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän puitteissa;

b)

seurataan ja arvioidaan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla sekä sen vaikutuksia jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla ja analysoidaan tämän koordinointimenetelmän ja muiden politiikanalojen vuorovaikutusta;

c)

järjestetään politiikkaa, hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia menettelytapoja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevan strategian yhteydessä;

d)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä, jotka ovat tulleet esille sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla yhteisön koordinointiprosessin yhteydessä, muun muassa työmarkkinaosapuolten, alue- ja paikallistason toimijoiden, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien keskuudessa;

e)

kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia tukea ja edelleen kehittää sosiaaliseen suojeluun ja osallisuuteen liittyviä yhteisön poliittisia tavoitteita ja strategioita.

a)

parannetaan tietämystä työoloihin liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä tarpeen mukaan laatimalla tilastoja ja kehittämällä indikaattoreita sekä arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutusta;

b)

tuetaan yhteisön työlainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaan seurannan avulla sekä järjestämällä koulutusta alalla työskenteleville, laatimalla oppaita ja verkottamalla asiantuntijatahoja työmarkkinaosapuolet mukaan luettuna;

c)

käynnistetään ennalta ehkäiseviä toimia ja kannustetaan ennalta ehkäisevän kulttuurin luomista työterveyden ja -turvallisuuden alalla;

d)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua työoloihin liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä muun muassa työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

a)

parannetaan tietämystä syrjintään liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä tarpeen mukaan laatimalla tilastoja ja kehittämällä indikaattoreita sekä arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutusta;

b)

tuetaan yhteisön syrjinnänvastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaan seurannan avulla sekä järjestämällä koulutusta alalla työskenteleville ja verkottamalla syrjinnän torjunnan alalla toimivia asiantuntijatahoja;

c)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua syrjintään ja syrjinnän torjunnan valtavirtaistamiseen kaikessa yhteisön politiikassa liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä muun muassa työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien keskuudessa;

d)

kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia edistää ja edelleen kehittää yhteisön poliittisia tavoitteita ja strategioita syrjinnän torjumiseksi.

a)

parannetaan tietämystä tasa-arvokysymyksiin ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja tarvittaessa kehittämällä indikaattoreita sekä arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutusta;

b)

tuetaan yhteisön tasa-arvolainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaan seurannan avulla sekä järjestämällä koulutusta alalla työskenteleville ja verkottamalla tasa-arvon alalla toimivia asiantuntijatahoja;

c)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua sukupuolten tasa-arvoon ja sen valtavirtaistamiseen liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien keskuudessa;

d)

kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia tukea ja edelleen kehittää sukupuolten tasa-arvoon liittyviä yhteisön poliittisia tavoitteita ja strategioita.

a)

Analyyttiset toimet

b)

Vastavuoroista oppimista, tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevat toimet

c)

Tuki keskeisille toimijoille:

a)

jäsenvaltiot;

b)

julkiset työvoimapalvelut ja työvoimatoimistot;

c)

paikallis- ja alueviranomaiset;

d)

yhteisön lainsäädännön mukaiset asiantuntijaelimet;

e)

työmarkkinaosapuolet;

f)

valtioista riippumattomat järjestöt, varsinkin Euroopan tasolla järjestäytyneet;

g)

korkeakoulut ja tutkimuslaitokset;

h)

arvioinnin asiantuntijat;

i)

kansalliset tilastotoimistot;

j)

tiedotusvälineet.

a)

tarjouspyynnön perusteella tehty palvelusopimus; kansallisten tilastotoimistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä sovelletaan Eurostatin menettelyjä;

b)

ehdotuspyynnön perusteella myönnettävä osittainen tuki; tällöin yhteisön osarahoitus ei voi yleisesti ottaen olla yli 80 prosenttia tuensaajan kokonaismenoista; tämän enimmäismäärän ylittävää rahoitustukea voidaan myöntää vain poikkeustilanteissa ja perusteellisen tarkastelun jälkeen.

a)

ohjelman täytäntöönpanoa koskevat yleiset suuntaviivat;

b)

eri osa-alueisiin jaettu ohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen työohjelma;

c)

yhteisön myöntämä rahoitustuki;

d)

vuosittainen talousarvio, jollei 17 artiklasta muuta johdu;

e)

yhteisön tukemien toimien valintamenettelyt sekä komission ehdottama luettelo tällaista tukea saavista toimista;

f)

ohjelman arviointiperusteet, muun muassa perusteet, jotka liittyvät kustannustehokkuuteen ja tulosten levittämistä ja siirtämistä koskeviin järjestelyihin.

—

ETA/EFTA-valtiot ETA-sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin,

—

Euroopan unioniin assosioituneet liittymisneuvotteluja käyvät maat ja ehdokasmaat sekä vakaus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat.

15.11.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 315/9

(1)

Eurooppalainen standardointi on vapaaehtoista toimintaa, jota asiasta kiinnostuneet osapuolet harjoittavat tavoitteenaan laatia standardeja ja muita standardointituotteita tarpeidensa mukaan. Nämä standardointituotteet ovat teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (3) liitteessä I mainittujen elimien, eli Euroopan standardointikomitean (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean (CENELEC) ja Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI), jäljempänä ’eurooppalaiset standardointielimet’, laatimia.

(2)

Direktiivin 98/34/EY mukaan komissio voi mainitulla direktiivillä perustettua komiteaa kuultuaan esittää standardointipyyntöjä eurooppalaisille standardointielimille. CENin, Cenelecin ja ETSIn sekä Euroopan komission ja Euroopan vapaakauppaliiton yhteistyön yleisissä suuntaviivoissa (4)28 päivältä maaliskuuta 2003 vahvistetaan eurooppalaisten standardointielinten ja yhteisön ja Euroopan vapaakauppaliiton EFTAn, joka myös osallistuu eurooppalaisen standardoinnin tukemiseen, välinen yhteistyö.

(3)

Yhteisön on tarpeen osallistua eurooppalaisen standardoinnin rahoittamiseen, sillä standardoinnilla on hyödyllinen merkitys yhteisön lainsäädännön ja politiikan tukemisessa. Eurooppalainen standardointi vaikuttaa myönteisesti sisämarkkinoiden toimintaan, erityisesti niin sanottujen uuden lähestymistavan direktiivien ansiosta aloilla, jotka liittyvät terveyteen, turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan, sekä esimerkiksi liikennealan yhteentoimivuuteen. Toisaalta eurooppalainen standardointi auttaa parantamaan yritysten kilpailukykyä helpottamalla erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, verkkojen ja viestintävälineiden yhteentoimivuutta sekä teknologista kehitystä ja innovaatiotoimintaa esimerkiksi tietotekniikka-alalla. On sen vuoksi aiheellista sisällyttää tähän päätökseen myös tietotekniikkaa ja televiestintää koskevien eurooppalaisten standardointitoimien rahoitus, josta säädetään erityisesti standardoinnista tietotekniikassa ja televiestinnässä 22 päivänä joulukuuta 1986 annetussa neuvoston päätöksessä 87/95/ETY (5).

(4)

Tässä päätöksessä pitäisi vahvistaa selkeä, täydellinen ja yksityiskohtainen oikeusperusta kaikkiin yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin eurooppalaisiin standardointitoimiin myönnettävää yhteisön rahoitusta varten.

(5)

On tarpeen varmistaa, että pienet ja keskisuuret yritykset, etenkin pienet, mikro- ja käsiteollisuusyritykset pystyvät soveltamaan eurooppalaisia standardeja. Standardit olisikin laadittava ja mukautettava tällaisten yritysten ominaispiirteiden ja toimintaympäristön perusteella.

(6)

Yhteisön rahoitus olisi suunnattava standardien tai muiden standardointituotteiden laatimiseen, niiden käytön helpottamiseen yrityksissä käännättämällä niitä yhteisön eri virallisille kielille, eurooppalaisen standardointijärjestelmän yhtenäisyyden lisäämiseen sekä eurooppalaisten standardien oikeudenmukaisen ja avoimen käytettävyyden varmistamiseen Euroopan unionin kaikille markkinatoimijoille. Tämä on erityisen tärkeätä tapauksissa, joissa standardien käyttö mahdollistaa yhteisön lainsäädännön noudattamisen.

(7)

Budjettivallan käyttäjän olisi vahvistettava vuosittain eurooppalaisia standardointitoimia varten osoitetut määrärahat kyseisten rahoitusnäkymien ajaksi vahvistetun ohjeellisen rahoituskehyksen rajoissa, ja siitä olisi tehtävä vuosittain komission päätös, jossa rahoituksen määrä ja tarvittaessa yhteisrahoituksen enimmäisosuus toimea kohti vahvistetaan.

(8)

Ottaen huomioon eurooppalaisen standardoinnin laaja-alaisuus yhteisön politiikan ja lainsäädännön tukemisessa sekä standardointitoimien erilaisuus, on tarpeen säätää rahoitusta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä eri tilanteita varten. Kyseeseen tulevat pääsääntöisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (6), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 110 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (7) 168 artiklan 1 kohdan d alakohdan säännösten mukaiset eurooppalaisille standardointielimille ilman ehdotuspyyntöjä annettavat avustukset.

(9)

Lisäksi tätä olisi sovellettava niihin perussäädöksessä mainittuihin elimiin, joita ei direktiivin 98/34/EY liitteessä I luokitella eurooppalaisiksi standardointielimiksi ja joiden tehtävänä on ollut toteuttaa alustavia toimia eurooppalaisen standardoinnin tukemiseksi yhteistyössä Euroopan standardointielinten kanssa.

(10)

Jäsenvaltioita kannustetaan varmistamaan standardointitehtävien asianmukainen kansallinen rahoitus.

(11)

Eurooppalaiset standardointielimet tukevat osaltaan koko ajan yhteisön toimia, joten niillä olisi oltava käytössään tehokkaat ja tulokselliset keskussihteeristöt. Komission olisi sen vuoksi voitava myöntää näille yleistä eurooppalaista etua ajaville elimille avustuksia ilman että sovelletaan varainhoitoasetuksen 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toiminta-avustusten osalta vuosittaista vähennysperiaatetta. Eurooppalaisten standardointielinten tehokas toiminta edellyttää lisäksi, että niiden kansalliset jäsenet hoitavat eurooppalaisen standardointijärjestelmän rahoitusosuutta koskevat velvoitteensa.

(12)

Standardointitoimien rahoituksella olisi voitava lisäksi kattaa standardien tai muiden standardointituotteiden laatimiseen liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet. Edellä tarkoitetaan erityisesti tutkimustoimia, lainsäädännön valmisteluun tarvittavien asiakirjojen laatimista, laboratorioiden välisten kokeitten suorittamista ja standardien validointia ja evaluointia. Standardoinnin edistämiseen sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla on lisäksi voitava sisällyttää kolmansien maiden kanssa toteutettavat yhteistyöohjelmat ja tekniset avustusohjelmat. Euroopan unionissa toimivien yritysten markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi olisi sen vuoksi tarpeen säätää mahdollisuudesta myöntää avustuksia muille elimille tarjouspyyntöjen perusteella tai tarvittaessa julkisten hankintojen ratkaisumenettelyn avulla.

(13)

Komissio ja eurooppalaiset standardointielimet tekevät säännöllisesti kumppanuussopimuksia, joissa ne vahvistavat standardointitoiminnan rahoittamista koskevat hallinnolliset ja rahoitukseen liittyvät säännöt varainhoitoasetuksen mukaisesti. Euroopan parlamentille ja neuvostolle tulisi tiedottaa näiden sopimusten sisällöstä.

(14)

Standardointitoiminnan erityisluonne ja eri sidosryhmien osallistuminen standardointiin huomioon ottaen on tarpeen hyväksyä muun kuin rahasuorituksen käyttö yhteisön avustuksen kohteena olevien eurooppalaisten standardien tai muiden standardointituotteiden laatimisen yhteisrahoituksessa; tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi asiantuntijoiden asettamista käyttöön.

(15)

Tämän päätöksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi voitava käyttää tarvittavaa asiantuntemusta, erityisesti tilintarkastus- ja varainhoitotehtävissä, turvautua täytäntöönpanoa helpottavaan hallinnolliseen tukeen sekä arvioida säännöllisesti yhteisön rahoituksen kohteena olevien toimien tarpeellisuutta, jotta niiden hyödyllisyys ja vaikutus varmistetaan.

(16)

Lisäksi pitäisi ryhtyä asianmukaisiin toimiin sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä aiheettomasti maksettujen varojen takaisin perimiseksi Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (8), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (9) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (10) mukaisesti,

a)

eurooppalaisten standardien ja muiden yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoa varten tarvittavien ja sopivien standardointituotteiden laatiminen ja tarkistus;

b)

eurooppalaisen standardoinnin valmistelu- ja täydentämistyöt, esimerkiksi tutkimukset, ohjelmat, evaluoinnit, vertailevat analyysit, tutkimustyöt, laboratoriotyöt, laboratorioidenväliset kokeet sekä vaatimustenmukaisuuden arviointi;

c)

eurooppalaisten standardointielinten keskussihteeristöjen toimet, kuten politiikan kehittäminen, standardointitoimien koordinointi, tekninen työ ja tiedottaminen osapuolille, joita asia koskee;

d)

eurooppalaisten standardien tai muiden standardointituotteiden laadun ja yhteisön politiikkojen ja lainsäädännön mukaisuuden tarkastaminen;

e)

yhteisön politiikan ja lainsäädännön tueksi käytettävien eurooppalaisten standardien tai muiden eurooppalaisten standardointituotteiden kääntäminen tarpeen mukaan niille yhteisön virallisille kielille, jotka eivät ole eurooppalaisten standardointielinten työkieliä, ja standardeja selittävien, tulkitsevien ja yksinkertaistavien asiakirjojen sekä käyttöohjeiden laatiminen ja parhaiden käytäntöjen vahvistaminen;

f)

toimet teknisten avustusohjelmien toteuttamiseksi, yhteistyö kolmansien maiden kanssa sekä eurooppalaisen standardointijärjestelmän ja eurooppalaisten standardien edistäminen ja arvostuksen lisääminen yhteisössä ja kansainvälisellä tasolla niiden osapuolten keskuudessa, joita asia koskee.

a)

avustuksina ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille standardointielimille 3 artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamista varten ja perussäädöksessä mainituille varainhoitoasetuksen 49 artiklassa tarkoitetuille elimille tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen töiden suorittamiseksi yhteistyössä eurooppalaisten standardointielinten kanssa;

b)

avustuksina ehdotuspyyntöjen perusteella tai julkisen hankintamenettelyn kautta muille elimille 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen standardointitöiden tai 3 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen ohjelmien suorittamiseksi yhteistyössä eurooppalaisten standardointielinten kanssa.