16.10.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/1

NEUVOSTON JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN PÄÄTÖS,

tehty 9 päivänä kesäkuuta 2006,

Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamista koskevan, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation monenvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

(2006/682/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 4 kohdan kanssa,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Neuvosto on valtuuttanut komission aloittamaan neuvottelut eräiden Euroopan kolmansien maiden kanssa Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamisesta.

(2)

Komissio on neuvotellut yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevan monenvälisen sopimuksen Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin, Kroatian, Montenegron tasavallan, Norjan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation kanssa. Näissä neuvotteluissa se on noudattanut komission valtuuttamisesta aloittamaan sopimusneuvottelut tehtyä neuvoston päätöstä.

(3)	Komission neuvottelema sopimus olisi allekirjoitettava ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään lopullisesti myöhemmin,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

1. Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation monenvälinen sopimus Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamisesta, jäljempänä ’sopimus’, sillä edellytyksellä, että neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä.

2. Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisön puolesta sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään.

3. Sopimusta sovelletaan sen voimaantuloon saakka sopimuksen 29 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan antamaan kyseisessä määräyksessä tarkoitettu ilmoitus yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta.

4. Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

1. Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat edustettuina sopimuksen 18 artiklalla perustetussa sekakomiteassa.

2. Komissio vahvistaa sopimuksen 17 artiklan mukaisia sekakomitean päätöksiä koskevan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kannan. Tällä artiklalla laajennetaan yhteisön säädösten soveltamisalaa sisällyttämällä ne sopimuksen liitteeseen I mahdollisesti tarvittavin teknisin mukautuksin.

3. Neuvosto vahvistaa yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kannan yhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita koskeviin muihin sekakomitean päätöksiin määräenemmistöllä komission ehdotuksesta.

4. Neuvosto vahvistaa jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita koskeviin muihin sekakomitean päätöksiin esitettävän kannan yksimielisesti komission tai jäsenvaltioiden ehdotuksesta.

5. Komissio esittää yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kannan sekakomiteassa lukuun ottamatta jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia aloja, joita koskevan kannan esittää neuvoston puheenjohtajavaltio tai, jos neuvosto niin päättää, komissio.

Tehty Luxemburgissa 9 päivänä kesäkuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

H. GORBACH

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation (1)

MONENVÄLINEN SOPIMUS

Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

IRLANTI,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA ja

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

jäljempänä ’EY:n jäsenvaltiot’, ja

EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä ’yhteisö’ tai ’Euroopan yhteisö’, sekä

ALBANIAN TASAVALTA,

BOSNIA JA HERTSEGOVINA,

BULGARIAN TASAVALTA,

KROATIAN TASAVALTA,

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA,

ISLANNIN TASAVALTA,

MONTENEGRON TASAVALTA,

NORJAN KUNINGASKUNTA,

ROMANIA,

SERBIAN TASAVALTA, ja

YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN VÄLIAIKAINEN HALLINTO KOSOVOSSA,

kaikki edellä mainitut jäljempänä ’sopimuspuolet’, jotka

TUNNUSTAVAT, että kansainvälinen siviili-ilmailu muodostaa yhtenäisen järjestelmän, ja haluavat luoda Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA), jonka perustana ovat vastavuoroinen pääsy sopimuspuolten lentoliikennemarkkinoille ja sijoittautumisvapaus, joihin liittyvät yhtäläiset kilpailuedellytykset sekä samojen sääntöjen noudattaminen muun muassa turvallisuuden, turvatoimien, ilmaliikenteen hallinnan, työehtojen yhdenmukaistamisen ja ympäristön aloilla,

OTTAVAT HUOMIOON, että ECAA:ta koskevia sääntöjä on sovellettava monenvälisesti ECAA:n sisällä, minkä vuoksi on määriteltävä erityisiä sääntöjä tältä osin,

OVAT YHTÄ MIELTÄ SIITÄ, että ECAA:ta koskevien sääntöjen on aiheellista perustua Euroopan yhteisössä voimassa olevaan asiaa koskevaan lainsäädäntöön, kuten tämän sopimuksen liitteessä I on esitetty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen sääntöjen soveltamista,

TUNNUSTAVAT, että noudattamalla täydellisesti ECAA:n sääntöjä sopimuspuolet voivat saada ECAA:sta parhaan hyödyn, markkinoille pääsy mukaan luettuna,

PITÄVÄT MIELESSÄ, että ECAA:n sääntöjen täydellistä noudattamista, vapaa markkinoille pääsy mukaan luettuna, ei voida saavuttaa yhdellä kertaa, vaan se on toteutettava asteittaisena siirtymisenä, jota helpotetaan kestoltaan rajoitetuilla erityisjärjestelyillä,

KOROSTAVAT, että lentoliikenteen harjoittajien markkinoille pääsyä koskeviin sääntöihin ei saisi sisältyä kahdenvälisten lentoliikennesopimusten tai -järjestelyjen mukaisia vuorotiheyttä, kapasiteettia, lentoreittejä tai ilma-alustyyppejä koskevia rajoituksia tai muita vastaavia rajoituksia, ellei mahdollisissa siirtymäjärjestelyissä toisin määrätä, ja että lentoliikenteen harjoittajilta ei tulisi edellyttää kaupallisten sopimusten tai vastaavien järjestelyjen tekemistä markkinoille pääsyn ehtona,

KOROSTAVAT, että lentoliikenteen harjoittajilla olisi oltava syrjimättömät mahdollisuudet käyttää lentoliikenneinfrastruktuureja erityisesti silloin, kun tällaiset infrastruktuurit ovat rajallisia,

PITÄVÄT MIELESSÄ, että Euroopan yhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä tiettyjen muiden sopimuspuolten välisissä assosiaatiosopimuksissa määrätään perusperiaatteesta, jonka mukaan lentoliikennealan vastavuoroista markkinoille pääsyä koskevista edellytyksistä olisi tehtävä erityiset sopimukset, jotta voitaisiin varmistaa kyseisten sopimusten sopimuspuolten välisen liikenteen yhteensovitettu kehitys ja asteittainen vapauttaminen niiden molempien kaupallisten tarpeiden mukaisesti,

PITÄVÄT MIELESSÄ, että kaikki assosioituneet osapuolet haluavat yhdenmukaistaa lentoliikennettä ja siihen liittyviä näkökohtia koskevan lainsäädäntönsä Euroopan yhteisön vastaavan lainsäädännön kanssa myös yhteisön lainsäädännön tulevan kehityksen osalta,

TUNNUSTAVAT teknisen avun merkityksen tässä suhteessa,

TUNNUSTAVAT, että yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Norjan ja Islannin välisiä suhteita on vastedeskin säädeltävä Euroopan talousalueesta tehdyllä sopimuksella,

HALUAVAT mahdollistaa Euroopan yhteisen ilmailualueen tulevan laajentamisen,

PALAUTTAVAT MIELIIN Euroopan yhteisön ja assosioituneiden osapuolten välillä käydyt neuvottelut sellaisten tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevien sopimusten tekemisestä, joilla Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja assosioituneiden osapuolten välillä tehdyt kahdenväliset lentoliikennesopimukset saatetaan Euroopan yhteisön oikeuden mukaisiksi,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

TAVOITTEET JA PERIAATTEET

1 artikla

1. Tämän sopimuksen tavoitteena on luoda Euroopan yhteinen ilmailualue, jäljempänä ’ECAA’. ECAA:n perusperiaatteita ovat vapaa markkinoillepääsy, sijoittautumisvapaus, yhtäläiset kilpailuedellytykset sekä yhteiset säännöt muun muassa turvallisuuden, turvatoimien, ilmaliikenteen hallinnan, sosiaalisten näkökohtien ja ympäristön aloilla. Tätä varten tällä sopimuksella vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan sopimuspuolten välillä jäljempänä määritetyin ehdoin. Nämä säännöt sisältävät liitteessä I lueteltujen säädösten säännökset.

2. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan siltä osin kuin ne koskevat lentoliikennettä tai siihen liittyvää, liitteessä I mainittua asiaa.

3. Tämä sopimus koostuu seuraavista osista: artiklat, joissa esitetään ECAA:n yleinen toiminta, jäljempänä ’pääsopimus’, liitteet, joista liite I sisältää Euroopan yhteisön säädökset, joita sovelletaan sopimuspuolten kesken pääsopimuksen puitteissa, ja pöytäkirjat, joista vähintään yhdessä vahvistetaan kunkin assosioituneen osapuolen osalta kyseiseen osapuoleen sovellettavat siirtymäjärjestelyt.

2 artikla

1. Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

a)	’sopimuksella’ pääsopimusta, pääsopimuksen liitteitä, liitteessä I lueteltuja säädöksiä sekä pääsopimuksen pöytäkirjoja;

’assosioituneella osapuolella’ Albanian tasavaltaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Bulgarian tasavaltaa, entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Kroatian tasavaltaa, Montenegron tasavaltaa, Romaniaa, Serbian tasavaltaa ja mitä tahansa muuta valtiota tai yhteisöä, joka tulee tämän sopimuksen osapuoleksi sen 32 artiklan mukaisesti;

c)	’myös assosioituneella osapuolella’ tai ’UNMIKilla’10 päivänä kesäkuuta 1999 hyväksytyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaista Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaista Kosovon-siviilioperaatiota;

’sopimuspuolella’ Euroopan yhteisön ja EY:n jäsenvaltioiden osalta joko yhteisöä ja sen jäsenvaltioita, yhteisöä tai EY:n jäsenvaltioita. Ilmaisun tarkoitus on kussakin tapauksessa pääteltävä tämän sopimuksen määräysten ja EY:n perustamissopimuksen mukaisen yhteisön ja sen jäsenvaltioiden toimivallan perusteella;

e)	’ECAA-sopimuskumppanilla’ assosioitunutta osapuolta, Norjaa ja Islantia;

f)	’EY:n perustamissopimuksella’ Euroopan yhteisön perustamissopimusta;

g)	’ETA-sopimuksella’2 päivänä toukokuuta 1992 allekirjoitettua sopimusta Euroopan talousalueesta sekä siihen liittyviä pöytäkirjoja ja liitteitä; kyseisen sopimuksen osapuolina ovat Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja;

h)	’assosiaatiosopimuksella’ kutakin Euroopan yhteisön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä assosioituneen osapuolen välisestä assosiaatiosta tehtyä sopimusta;

i)	’ECAA:n lentoliikenteen harjoittajalla’ lentoliikenteen harjoittajaa, jolla on tämän sopimuksen ja liitteessä I lueteltujen asiaa koskevien säädösten mukainen toimilupa;

’toimivaltaisella siviili-ilmailuviranomaisella’ valtiollista virastoa tai elintä, jolla on laillinen oikeus arvioida tuotteiden tai palvelujen tai lupakirjojen vaatimustenmukaisuutta, antaa niitä koskevat hyväksynnät ja valvoa niiden käyttöä tai myyntiä sopimuspuolen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella ja joka voi toteuttaa täytäntöönpanotoimia sen varmistamiseksi, että sen lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella markkinoidut tuotteet tai palvelut täyttävät lakisääteiset vaatimukset;

k)	’yleissopimuksella’ kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta, joka avattiin allekirjoituksille Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944, sekä sen muutoksia ja liitteitä;

l)	’SESAR-hankkeella’ yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan teknistä toteutusta, johon sisältyy uuden sukupolven ilmaliikenteen hallintajärjestelmien koordinoitu ja ajallisesti yhteensovitettu tutkimus, kehittäminen ja käyttöönotto;

m)	’ilmaliikenteen hallintaa koskevalla yleisellä toteutussuunnitelmalla’ SESAR-hankkeen lähtöpistettä;

n)	’EY:n jäsenvaltiolla’ Euroopan yhteisön jäsenvaltiota.

2. Käsitteiden ’maa’, ’kansallinen’, ’kansalaiset’ tai ’alue’ käyttö ei rajoita kunkin sopimuspuolen kansainvälisen oikeuden mukaista asemaa.

3 artikla

Liitteessä I tai sekakomitean päätöksissä tarkoitettujen taikka niihin sisältyvien säädösten sovellettavat säännökset liitteen II mukaan mukautettuina sitovat sopimuspuolia, ja ne ovat osa tai ne on sisällytettävä osaksi sopimuspuolten sisäistä oikeusjärjestystä:

a)	Euroopan yhteisön asetusta vastaava säädös on saatettava osaksi sopimuspuolten sisäistä oikeusjärjestystä;

b)	Euroopan yhteisön direktiiviä vastaavan säädöksen osalta sopimuspuolten viranomaiset voivat valita täytäntöönpanon muodon ja menetelmän.

4 artikla

Sopimuspuolten on toteutettava kaikki aiheelliset yleiset tai erityiset toimenpiteet tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi, ja niiden on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

5 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta ETA-sopimuksen sopimuspuolten välisiin suhteisiin.

SYRJIMÄTTÖMYYS

6 artikla

Kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kielletty tämän sopimuksen soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuksessa olevien erityismääräysten soveltamista.

SIJOITTAUTUMISOIKEUS

7 artikla

Tämän sopimuksen soveltamisalalla ja sen ehtojen puitteissa ei saa rajoittaa EY:n jäsenvaltion tai ECAA-sopimuskumppanin kansalaisten sijoittautumisvapautta kyseisten osapuolten alueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä I lueteltujen asiaa koskevien säädösten säännösten soveltamista. Sijoittautumisvapauteen kuuluu oikeus ryhtyä harjoittamaan tai harjoittaa itsenäistä ammattia sekä perustaa ja johtaa yrityksiä, erityisesti yhtiöitä, niillä edellytyksillä, jotka sijoittautumismaan lainsäädännön mukaan koskevat sen omia kansalaisia. Tämä koskee myös EY:n jäsenvaltioiden tai ECAA-sopimuskumppaneiden alueelle sijoittuneiden kyseisten osapuolten kansalaisten vapautta perustaa toimistoja, sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä.

8 artikla

1. EY:n jäsenvaltion tai ECAA-sopimuskumppanin lainsäädännön mukaisesti muodostetut tai järjestetyt yhtiöt, joiden päätoimipaikka on ECAA-alueella, rinnastetaan tämän sopimuksen soveltamisalalla luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai ECAA-sopimuskumppaneiden kansalaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä I lueteltujen asiaa koskevien säädösten säännösten soveltamista.

2. ’Yhtiöillä’ tarkoitetaan siviili- ja kauppaoikeudellisia yhtiöitä, osuuskunnat mukaan luettuina, sekä muita julkis- tai yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, lukuun ottamatta niitä, jotka eivät tavoittele voittoa.

9 artikla

1. Tämän sopimuksen 7 ja 8 artiklan määräyksiä ei sovelleta toimintaan, joka jonkin sopimuspuolen alueella liittyy jatkuvasti tai tilapäisesti julkisen vallan käyttöön.

2. Tämän sopimuksen 7 ja 8 artiklan määräykset ja niiden nojalla toteutetut toimenpiteet eivät rajoita sopimuspuolten sellaisissa laeissa, asetuksissa tai hallinnollisissa määräyksissä olevien säännösten soveltamista, jotka koskevat maahantuloa, maassa oleskelua ja työntekoa tai joiden mukaan ulkomaiden kansalaisiin sovelletaan erityiskohtelua yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden perusteella.

10 artikla

1. Sopimuspuolet poistavat tämän sopimuksen soveltamisalalla laitteiden, tarvikkeiden, varaosien ja muiden välineiden siirtoja koskevat määrälliset rajoitukset ja vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet niiden laitteiden, tarvikkeiden, varaosien ja muiden välineiden osalta, joita ECAA:n lentoliikenteen harjoittajat tarvitsevat voidakseen jatkaa lentoliikennepalvelujen tarjoamista tämän sopimuksen mukaisin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta voimassa olevissa sopimuksissa olevien edullisempien määräysten soveltamista.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu velvoite ei estä sopimuspuolia kieltämästä tai rajoittamasta tällaisia siirtoja, jos se on aiheellista yleisen järjestyksen tai turvallisuuden perusteella tai ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi taikka henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Tällaiset kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai sopimuspuolten välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

LENTOTURVALLISUUS

11 artikla

1. Sopimuspuolten on otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset keinot varmistaakseen, että yhden sopimuspuolen rekisteröimä ilma-alus on toisen sopimuspuolen lentoasemille laskeutuessaan yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen kansainvälisten turvallisuusnormien mukainen ja että kyseisen toisen sopimuspuolen valtuutetut edustajat tekevät ilma-alukselle sen sisä- ja ulkopuolella asematasotarkastuksia, joissa tarkastetaan ilma-aluksen ja sen miehistön asiakirjojen voimassaolo sekä ilma-aluksen ja sen varusteiden kunto.

2. Sopimuspuoli voi milloin tahansa pyytää neuvottelujen aloittamista turvallisuusnormeista, joita jokin toinen sopimuspuoli ylläpitää muilla kuin liitteessä I tarkoitettujen säädösten kattamilla aloilla.

3. Tämän sopimuksen ei voida katsoa miltään osin rajoittavan toimivaltaisen siviili-ilmailuviranomaisen valtuuksia toteuttaa asianmukaisia ja välittömiä toimenpiteitä, jos viranomainen toteaa, että jokin tuote tai palvelu

i)	ei täytä vähimmäisvaatimuksia, jotka voidaan vahvistaa yleissopimuksen mukaisesti; tai

ii)	aiheuttaa vakavaa huolta — mikä on havaittu 1 kohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa — siitä, että ilma-alus tai ilma-aluksen toiminta ei täytä yleissopimuksen mukaisesti vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia; tai

iii)	aiheuttaa vakavaa huolta siitä, että yleissopimuksen mukaisesti vahvistettuja vähimmäisvaatimuksia ei ylläpidetä eikä hallinnoida riittävästi.

4. Kun toimivaltainen siviili-ilmailuviranomainen toteuttaa toimia 3 kohdan nojalla, sen on viipymättä ilmoitettava näistä toimista muiden sopimuspuolten toimivaltaisille siviili-ilmailuviranomaisille ja perusteltava ne.

5. Jos 3 kohdan mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä ei lopeteta, vaikka niille ei enää ole perustetta, mikä tahansa sopimuspuoli voi antaa asian sekakomitean käsiteltäväksi.

6. Sopimuspuolten on ilmoitettava toisille sopimuspuolille kaikista kansallisen lainsäädännön muutoksista, jotka koskevat toimivaltaisen siviili-ilmailuviranomaisen asemaa.

ILMAILUN TURVAAMINEN

12 artikla

1. Siviili-ilmailun suojaamiseksi laittomilta teoilta sopimuspuolten on varmistettava, että kaikilla niiden alueella sijaitsevilla lentoasemilla sovelletaan liitteeseen I sisältyviä ilmailun turvaamista koskevia yhteisiä perusvaatimuksia ja vaatimustenmukaisuuden valvontamenettelyjä kyseisessä liitteessä tarkoitettujen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

2. Sopimuspuolten on annettava pyynnöstä toisilleen kaikkea tarvittavaa apua siviili-ilma-alusten kaappausten ja muiden sellaisten laittomien tekojen estämiseksi, jotka vaarantavat tällaisten ilma-alusten, niiden matkustajien ja miehistön, lentoasemien ja lennonvarmistuspalvelujen turvallisuuden, sekä kaikkien muiden siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjumiseksi.

3. Kun tapahtuu siviili-ilma-aluksen kaappaus tai muu laiton teko, joka vaarantaa tällaisen ilma-aluksen, sen matkustajien ja miehistön, lentoasemien tai lennonvarmistuspalvelujen turvallisuuden, tai on olemassa tällaisen kaappauksen tai teon uhka, sopimuspuolten on autettava toisiaan helpottamalla tiedonvälitystä ja toteuttamalla muita asianmukaisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tällaisen tapahtuman tai sen uhan nopea ja turvallinen ratkaiseminen tai poistaminen.

4. Euroopan komissio voi tehdä assosioituneille osapuolille liitteessä I tarkoitetun asiaa koskevan Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisia tarkastuksia, ja assosioituneita osapuolia voidaan pyytää osallistumaan Euroopan komission tekemiin tarkastuksiin muiden sopimuspuolten alueella.

ILMALIIKENTEEN HALLINTA

13 artikla

1. Sopimuspuolten on tehtävä yhteistyötä ilmaliikenteen hallinnan alalla yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan laajentamiseksi ECAA:n alueelle, jotta Euroopassa voidaan parantaa nykyisiä turvallisuusnormeja ja lentoliikennettä koskevien normien yleistä tehokkuutta sekä optimoida kapasiteetin käyttö ja minimoida viivästykset.

2. Helpottaakseen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön soveltamista alueellaan

—

assosioituneiden osapuolten on kunkin oman toimivaltansa rajoissa toteutettava mahdollisimman pikaisesti tarpeelliset toimenpiteet ilmaliikenteen hallintaan liittyvien institutionaalisten rakenteidensa mukauttamiseksi yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, erityisesti nimeämällä tai perustamalla asiaankuuluvat kansalliset valvontaelimet, jotka ovat ainakin toiminnallisesti riippumattomia lennonvarmistuspalvelujen tarjoajista,

—

Euroopan yhteisön on otettava assosioituneet osapuolet mukaan kaikkiin yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyviin, lennonvarmistuspalveluja, ilmatilaa ja yhteentoimivuutta koskeviin toiminnallisiin aloitteisiin, erityisesti huomioimalla aikaisessa vaiheessa asianomaisten sopimuspuolten toimet toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustamiseksi.

3. Euroopan yhteisö huolehtii siitä, että assosioituneet osapuolet voivat osallistua täysimittaisesti ilmaliikenteen hallintaa koskevan yleisen toteutussuunnitelman kehittämiseen komission SESAR-ohjelman puitteissa.

KILPAILU

14 artikla

1. Tämän sopimuksen soveltamisalalla sovelletaan liitteen III määräyksiä. Jos kahden tai useamman sopimuspuolen välillä tehtyihin muihin sopimuksiin, kuten assosiaatiosopimuksiin, sisältyy kilpailu- ja valtiontukisääntöjä, mainittuja sääntöjä sovelletaan kyseisten sopimuspuolten kesken.

2. Liitteen III määräyksiin ei sovelleta 15, 16 ja 17 artiklaa.

TÄYTÄNTÖÖNPANO

15 artikla

1. Kukin sopimuspuoli huolehtii siitä, että tästä sopimuksesta ja erityisesti liitteessä I mainituista säädöksistä johtuviin oikeuksiin voidaan vedota kansallisissa tuomioistuimissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 kohdan soveltamista.

2. Tapauksissa, joilla voi olla vaikutuksia olemassa olevaan tai mahdolliseen lentoliikenteeseen, johon on tämän sopimuksen nojalla myönnettävä lupa, Euroopan yhteisön toimielimillä on toimivaltuudet, jotka on erityisesti annettu niille liitteessä I tarkoitettujen tai lueteltujen säädösten säännöksillä.

3. Kaikki kysymykset, jotka koskevat Euroopan yhteisön toimielinten tämän sopimuksen ja erityisesti liitteessä I lueteltujen säädösten nojalla tekemien päätösten laillisuutta, kuuluvat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, jäljempänä ’yhteisöjen tuomioistuin’, yksinomaiseen toimivaltaan.

TULKINTA

16 artikla

1. Siltä osin kuin tämän sopimuksen määräykset ja liitteessä I lueteltujen säädösten säännökset ovat asiasisällöltään yhteneviä EY:n perustamissopimuksen vastaavien sääntöjen ja perustamissopimuksen nojalla annettujen säädösten kanssa, näitä määräyksiä ja säännöksiä tulkitaan niitä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa yhteisöjen tuomioistuimen ja Euroopan komission ennen tämän sopimuksen allekirjoittamispäivää antamien asiaa koskevien tuomioiden ja päätösten mukaisesti. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen annettavat tuomiot ja päätökset annetaan muille sopimuspuolille tiedoksi. Jos jokin sopimuspuolista sitä pyytää, näiden myöhemmin annettavien tuomioiden ja päätösten vaikutukset selvitetään sekakomiteassa tämän sopimuksen asianmukaisen toteutumisen varmistamiseksi. Voimassa olevat tulkinnat annetaan tiedoksi ECAA-sopimuskumppaneille ennen sopimuksen allekirjoituspäivää. Päätösten, jotka sekakomitea tekee tämän menettelyn mukaisesti, on oltava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia.

2. Jos ECAA-sopimuskumppanin tuomioistuimen ratkaistavaksi annetussa asiassa tulee esille kysymys tämän sopimuksen, liitteessä I lueteltujen säädösten säännösten tai niiden nojalla annettujen ja asiasisällöltään EY:n perustamissopimuksen vastaavien sääntöjen sekä perustamissopimuksen nojalla annettujen säädösten kanssa yhtenevien säädösten tulkinnasta, kyseinen tuomioistuin pyytää, jos se katsoo sen olevan tarpeen päätöksen antamiseksi asiassa, liitteen IV mukaisesti yhteisöjen tuomioistuinta tekemään päätöksen tämän kysymyksen osalta. ECAA-sopimuskumppani voi liitteen IV mukaisesti tehdä päätöksen, jolla säädetään, missä määrin ja minkälaisia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen sen tuomioistuimet soveltavat tätä määräystä. Tällaisesta päätöksestä on ilmoitettava sopimuksen tallettajalle sekä yhteisöjen tuomioistuimelle. Tallettaja ilmoittaa asiasta muille sopimuspuolille.

3. Kun sopimuspuolen tuomioistuin, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, ei voi 2 kohdan mukaisesti antaa kysymystä yhteisöjen tuomioistuimen päätettäväksi, sopimuspuolen on toimitettava kyseisen tuomioistuimen tuomio sekakomitealle, joka pyrkii säilyttämään sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan. Jos sekakomitea ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja sopimuspuolen tuomioistuimen tuomion välinen ero on saatettu sen käsiteltäväksi, onnistunut säilyttämään tämän sopimuksen yhdenmukaista tulkintaa, voidaan soveltaa 20 artiklassa määrättyjä menettelyjä.

UUSI LAINSÄÄDÄNTÖ

17 artikla

1. Tällä sopimuksella ei rajoiteta sopimuspuolten oikeutta antaa yksipuolisesti uutta lainsäädäntöä tai muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöään lentoliikenteen alalla tai siihen liittyvällä liitteessä I mainitulla alalla, edellyttäen, että tämä tapahtuu syrjimättömyyden periaatetta ja tämän artiklan sekä 18 artiklan 4 kohdan määräyksiä noudattaen. Assosioituneet osapuolet voivat antaa tällaista lainsäädäntöä ainoastaan, jos se on tämän sopimuksen mukaista.

2. Jos sopimuspuoli on antanut uutta lainsäädäntöä tai hyväksynyt muutoksen lainsäädäntöönsä, sen on ilmoitettava asiasta sekakomitean välityksellä muille sopimuspuolille viimeistään kuukauden kuluttua lainsäädännön antamisesta. Jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, sekakomitea järjestää tämän jälkeen kahden kuukauden kuluessa näkemysten vaihdon tällaisen uuden lainsäädännön tai muutoksen mahdollisista vaikutuksista sopimuksen asianmukaiseen toteutumiseen.

3. Sekakomitea joko

a)	tekee päätöksen, jolla tarkistetaan liitettä I siten, että siihen sisällytetään, tarvittaessa vastavuoroisuutta noudattaen, kyseinen uusi lainsäädäntö tai muutos; tai

b)	tekee päätöksen, jolla kyseinen uusi lainsäädäntö tai muutos katsotaan tämän sopimuksen mukaiseksi; tai

c)	päättää muista toimenpiteistä, joilla varmistetaan tämän sopimuksen asianmukainen toteutuminen.

4. Jos kyseinen lainsäädäntö on annettu tämän sopimuksen allekirjoittamisen ja sen voimaantulon välisenä aikana ja siitä on ilmoitettu muille sopimuspuolille, päivämääräksi, jolloin asia on annettu sekakomitean käsiteltäväksi, katsotaan se päivämäärä, jolloin ilmoitus on saatu. Sekakomitea voi tehdä päätöksensä aikaisintaan kuudenkymmenen päivän kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

SEKAKOMITEA

18 artikla

1. Perustetaan sekakomitea, joka vastaa tämän sopimuksen hallinnoinnista ja huolehtii sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 21 ja 22 artiklan soveltamista. Tätä varten sekakomitea antaa suosituksia ja tekee päätöksiä tässä sopimuksessa määrätyissä asioissa. Sopimuspuolet panevat sekakomitean päätökset täytäntöön omien sääntöjensä mukaisesti.

2. Sekakomitea koostuu sopimuspuolten edustajista.

3. Sekakomitea tekee päätöksensä yksimielisesti. Se voi kuitenkin päättää enemmistöäänestysmenettelyn soveltamisesta tietyissä erityiskysymyksissä.

4. Sopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sopimuspuolet vaihtavat tietoja muuan muassa uudesta lainsäädännöstä tai tehdyistä päätöksistä, jotka ovat tämän sopimuksen kannalta olennaisia, ja neuvottelevat sekakomiteassa, jos jokin sopimuspuoli pyytää neuvotteluja, myös sosiaalisista kysymyksistä.

5. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä.

6. Jokin ECAA-sopimuskumppani tai Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot toimivat vuorotellen sekakomitean puheenjohtajana komitean työjärjestyksessä vahvistettavien yksityiskohtaisten määräysten mukaisesti.

7. Sekakomitean puheenjohtaja kutsuu sen koolle vähintään kerran vuodessa tämän sopimuksen yleisen toteutumisen tarkastelua varten sekä jonkin sopimuspuolen pyynnöstä aina, kun olosuhteet sitä erityisesti edellyttävät. Sekakomitea seuraa jatkuvasti yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitystä. Tätä varten Euroopan yhteisö toimittaa ECAA-sopimuskumppaneille kaikki tämän sopimuksen toteutumisen kannalta olennaiset yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot. Sekakomitean on toimittava kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen yhdenmukaisen tulkinnan säilyttämiseksi.

8. Sekakomitea voi päättää perustaa työryhmiä avustamaan itseään tehtäviensä suorittamisessa.

19 artikla

1. Sekakomitean tekemä päätös sitoo sopimuspuolia. Jos sekakomitean tekemässä päätöksessä edellytetään sopimuspuolelta toimien toteuttamista, mainitun sopimuspuolen on toteutettava tarvittavat toimet ja ilmoitettava asiasta sekakomitealle.

2. Sekakomitean päätökset julkaistaan Euroopan unionin ja ECAA-sopimuskumppanien virallisissa lehdissä. Kussakin päätöksessä mainitaan päivämäärä, johon mennessä sopimuspuolten on pantava se täytäntöön, sekä muut taloudellisille toimijoille mahdollisesti merkitykselliset tiedot.

RIITOJEN RATKAISEMINEN

20 artikla

1. Yhteisö yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa tai ECAA-sopimuskumppani voi antaa tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan sekakomitean käsiteltäväksi, lukuun ottamatta tapauksia, joita varten tässä sopimuksessa on määrätty erityisistä menettelyistä.

2. Kun riita on annettu sekakomitean käsiteltäväksi 1 kohdan mukaisesti, pidetään välittömästi neuvottelu riitapuolten välillä. Tapauksissa, joissa Euroopan yhteisö ei ole riitapuolena, jokin riidan osapuolista voi kutsua yhteisön edustajan mukaan neuvotteluun. Riitapuolet voivat laatia ratkaisuehdotuksen, joka toimitetaan välittömästi sekakomitealle. Päätöksissä, jotka sekakomitea tekee tämän menettelyn mukaisesti, on noudatettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

3. Jos sekakomitea ei kykene neljän kuukauden kuluessa siitä, kun asia annettiin sen käsiteltäväksi, tekemään riitaa ratkaisevaa päätöstä, riitapuolet voivat antaa riidan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jonka päätös asiassa on lopullinen ja sitova. Yksityiskohtaiset säännöt riitojen antamisesta yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi määritetään liitteessä IV.

4. Jos sekakomitea ei tee päätöstä sen käsiteltäväksi annetusta asiasta neljän kuukauden kuluessa, sopimuspuolet voivat toteuttaa 21 ja 22 artiklan mukaisesti aiheellisia suojatoimenpiteitä enintään kuuden kuukauden ajan. Tämän jälkeen kukin sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen välittömästi. Sopimuspuoli ei voi toteuttaa suojatoimenpiteitä asiassa, joka on annettu tämän sopimuksen mukaisesti yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta 11 artiklan 3 kohdassa määriteltyjä tapauksia tai jos sopimuspuoli noudattaa liitteessä I lueteltujen yksittäisten säädösten mukaisia menettelyjä.

SUOJATOIMENPITEET

21 artikla

Suojatoimenpiteiden soveltamisala ja kesto on rajoitettava siihen, mikä on ehdottomasti tarpeen tilanteen korjaamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan 3 kohdan soveltamista ja tämän sopimuksen pöytäkirjoissa mainittujen turvallisuus- ja turva-arviointien suorittamista. Ensisijaisesti on käytettävä toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten häiriötä tämän sopimuksen toteutumiselle.

22 artikla

1. Sopimuspuolen, joka harkitsee suojatoimenpiteiden toteuttamista, on ilmoitettava aikeestaan sekakomitean välityksellä muille sopimuspuolille sekä annettava kaikki olennaiset tiedot asiasta.

2. Sopimuspuolten on aloitettava välittömästi sekakomiteassa käytävät neuvottelut yleisesti hyväksyttävissä olevan ratkaisun löytämiseksi.

3. Asianomainen sopimuspuoli saa toteuttaa suojatoimenpiteitä vasta yhden kuukauden kuluttua 1 kohdan mukaisen ilmoituksen päivämäärästä, jollei 2 kohdan mukaista neuvottelumenettelyä ole saatu päätökseen ennen mainittua määräaikaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan 3 kohdan soveltamista.

4. Asianomaisen sopimuspuolen on viipymättä ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä sekakomitealle sekä annettava kaikki olennaiset tiedot asiasta.

TIETOJEN LUOVUTTAMINEN

23 artikla

Sopimuspuolten edustajien, valtuutettujen ja asiantuntijoiden sekä tämän sopimuksen nojalla toimivien virkamiesten ja muiden viranomaisten on vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin pidettävä salassa tiedot, joita koskee salassapitovelvollisuus, erityisesti tiedot yrityksistä, niiden liikesuhteista tai niiden kustannustekijöistä.

KOLMANNET MAAT JA KANSAINVÄLISET JÄRJESTÖT

24 artikla

1. Jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, sopimuspuolet neuvottelevat 25 ja 26 artiklassa määrättyjä menettelytapoja noudattaen sekakomiteassa

a)	kansainvälisissä järjestöissä käsiteltävistä lentoliikennettä koskevista kysymyksistä; ja

b)	eri näkökohdista, jotka liittyvät sopimuspuolten ja kolmansien maiden välisten suhteiden mahdolliseen kehitykseen lentoliikenteen alalla, sekä tällä alalla tehtyjen kahden- tai monenvälisten sopimusten olennaisten osien toteutumisesta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut neuvottelut järjestetään kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä ja kiireellisissä tapauksissa mahdollisimman pian.

25 artikla

1. Edellä 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen neuvottelujen tärkeimpänä tavoitteena on

a)	määrittää yhdessä, aiheutuuko käsiteltävistä kysymyksistä yhteiseen etuun liittyviä ongelmia; ja

tällaisten ongelmien luonteen mukaan:

—	pohtia yhdessä, olisiko tarpeen koordinoida sopimuspuolten toimia asianomaisissa kansainvälisissä järjestöissä, tai

—	pohtia yhdessä muita sopivia lähestymistapoja.

2. Sopimuspuolet toimittavat mahdollisimman pian toisilleen kaikki 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaiset tiedot.

26 artikla

Edellä 24 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen neuvottelujen päätavoitteena on tarkastella asiaan liittyviä kysymyksiä ja pohtia sopivia lähestymistapoja.

SIIRTYMÄJÄRJESTELYT

27 artikla

1. Pöytäkirjoissa I–IX vahvistetaan siirtymäjärjestelyt ja vastaavat siirtymäkaudet, joita sovelletaan Euroopan yhteisön sekä sen jäsenvaltioiden ja asianomaisen assosioituneen osapuolen välillä. Norjan tai Islannin ja assosioituneen osapuolen välillä sovelletaan samoja ehtoja kuin Euroopan yhteisön sekä sen jäsenvaltioiden ja asianomaisen assosioituneen osapuolen välillä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen siirtymäkausien aikana kahden assosioituneen osapuolen välisen lentoliikennejärjestelmän asiaa koskevat osatekijät määritetään sen pöytäkirjan mukaan, joka on kahdesta kyseisiin assosioituneisiin osapuoliin viittaavasta pöytäkirjasta rajoittavampi.

3. Kunkin assosioituneen osapuolen asteittaista siirtymistä ECAA-sopimuksen täydelliseen soveltamiseen tarkastellaan arvioinneissa. Arvioinnit suorittaa Euroopan yhteisö yhteistyössä asianomaisen assosioituneen osapuolen kanssa. Kun assosioitunut osapuoli katsoo, että asiaa koskevassa pöytäkirjassa vahvistetut edellytykset siirtymäkauden päättymiselle on täytetty, se ilmoittaa Euroopan yhteisölle, että tämän olisi tehtävä asiasta arviointi.

4. Jos Euroopan yhteisö katsoo edellytysten täyttyvän, se ilmoittaa asiasta sekakomitealle ja tekee sen jälkeen päätöksen, jonka mukaan asianomainen assosioitunut osapuoli voi joko siirtyä seuraavaan siirtymäkauteen tai liittyä täysimääräisesti Euroopan yhteiseen ilmailualueeseen.

5. Jos Euroopan yhteisö katsoo, että edellytykset eivät täyty, se ilmoittaa asiasta sekakomitealle. Euroopan yhteisö antaa tällöin asianomaiselle assosioituneelle osapuolelle tarvittavia parannuksia koskevia suosituksia ja määrittää kohtuullisen määräajan parannusten täytäntöönpanoa varten. Ennen täytäntöönpanoajan päättymistä suoritetaan toinen arviointi ja tarvittaessa lisäarviointeja, joissa selvitetään, onko suositusten mukaiset parannukset pantu tehokkaasti ja tyydyttävästi täytäntöön.

SUHDE KAHDENVÄLISIIN LENTOLIIKENNESOPIMUKSIIN JA -JÄRJESTELYIHIN

28 artikla

1. Tämän sopimuksen määräykset ovat ensisijaisia suhteessa assosioituneiden osapuolten ja Euroopan yhteisön, EY:n jäsenvaltioiden, Norjan tai Islannin välillä sekä assosioituneiden osapuolten välillä voimassa olevien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten ja/tai -järjestelyjen asianomaisiin määräyksiin.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, sellaisia omistusta, liikenneoikeuksia, kapasiteettia, vuorotiheyttä, ilma-aluksen tyyppiä tai vaihtamista, yhteistunnusten käyttöä ja hintoja koskevia määräyksiä, joista on sovittu assosioituneen osapuolen ja Euroopan yhteisön, EY:n jäsenvaltion, Norjan tai Islannin välillä tai kahden assosioituneen osapuolen välillä voimassa olevassa kahdenvälisessä lentoliikennesopimuksessa ja/tai -järjestelyssä, sovelletaan kyseisen sopimuksen tai järjestelyn sopimuspuolten välillä 27 artiklassa tarkoitettujen siirtymäkausien aikana, jos tällainen kahdenvälinen sopimus ja/tai järjestely on asianomaisten lentoliikenteen harjoittajien toimintavapauden kannalta joustavampi kuin asianomaisen assosioituneen osapuolen osalta sovellettavan pöytäkirjan määräykset.

3. Assosioituneen osapuolen ja muun sopimuspuolen välinen riita siitä, ovatko asianomaisen assosioituneen osapuolen osalta sovellettavan pöytäkirjan vai kahdenvälisten sopimusten ja/tai järjestelyjen määräykset joustavampia ECAA-sopimuksen täydellistä soveltamista silmällä pitäen, ratkaistaan 20 artiklan määräysten mukaista riitojenratkaisumenettelyä soveltaen. Riidat, jotka koskevat keskenään ristiriidassa olevien pöytäkirjojen suhteen määrittämistä, ratkaistaan samalla tavalla.

VOIMAANTULO, UUDELLEENTARKASTELU, VOIMASSAOLON PÄÄTTYMINEN JA MUUT MÄÄRÄYKSET

29 artikla

Voimaantulo

1. Allekirjoittajat ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön (tallettaja) huostaan, mistä tallettaja ilmoittaa kaikille muille allekirjoittajille sekä Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle.

2. Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Euroopan yhteisö sekä sen jäsenvaltiot ja vähintään yksi assosioitunut osapuoli ovat tallettaneet ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa. Niiden allekirjoittajien osalta, jotka ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen kyseisen tallettamispäivän jälkeen, sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona kyseinen allekirjoittaja on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa.

3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa määrätään, Euroopan yhteisö sekä sen jäsenvaltiot ja vähintään yksi assosioitunut osapuoli, voivat kansallisen lainsäännön mukaisesti päättää soveltavansa tätä sopimusta keskenään väliaikaisesti sen allekirjoituspäivästä ilmoittamalla siitä tallettajalle, joka ilmoittaa asiasta muille sopimuspuolille.

30 artikla

Uudelleentarkastelu

Tätä sopimusta tarkastellaan uudelleen, jos jokin sopimuspuoli sitä pyytää, ja joka tapauksessa viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta.

31 artikla

Voimassaolon päättyminen

1. Kukin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla asiasta tallettajalle, joka puolestaan ilmoittaa irtisanomisesta muille sopimuspuolille sekä Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle. Jos Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot irtisanovat tämän sopimuksen, sen voimassaolo päättyy vuoden kuluttua irtisanomisilmoituksen päivämäärästä. Jos jokin muu sopimuspuoli irtisanoo tämän sopimuksen, sen voimassaolo päättyy ainoastaan kyseisen sopimuspuolen osalta vuoden kuluttua irtisanomisilmoituksen päivämäärästä. Sopimuksen voimassaolon päättymispäivänä harjoitettava lentoliikenne voi kuitenkin jatkua sen Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) aikataulukauden loppuun, jonka aikana sopimuksen voimassaolo päättyy.

2. Jos assosioitunut osapuoli liittyy Euroopan unioniin, se lakkaa automaattisesti olemasta tämän sopimuksen mukainen assosioitunut osapuoli ja siitä tulee sen sijaan EY:n jäsenvaltio.

3. Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy tai keskeytyy assosioituneen osapuolen osalta, jos kyseisen osapuolen assosiaatiosopimuksen voimassaolo päättyy tai keskeytyy.

32 artikla

ECAA:n laajentaminen

Euroopan yhteisö voi pyytää mitä tahansa valtiota tai yhteisöä, joka on valmis saattamaan lentoliikennettä ja siihen liittyviä näkökohtia koskevat säädöksensä yhdenmukaisiksi yhteisön oikeuden kanssa tai joka on vahvistanut tai vahvistaa läheistä taloudellista yhteistyötä koskevan kehyksen, kuten assosiaatiosopimuksen, liittymään ECAA-sopimukseen. Tätä varten sopimuspuolet muuttavat tätä sopimusta tarvittavalla tavalla.

33 artikla

Gibraltarin lentoasema

1. Tämän sopimuksen soveltamisella Gibraltarin lentoasemaan ei katsota olevan vaikutusta Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oikeudelliseen asemaan sen alueen suvereniteettia koskevassa riidassa, jolla tämä lentoasema sijaitsee.

2. Tätä sopimusta ei sovelleta Gibraltarin lentoasemaan, ennen kuin Espanjan kuningaskunnan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministerien yhteisellä julkilausumalla 2 päivänä joulukuuta 1987 sovitut järjestelyt on otettu käyttöön.

34 artikla

Kielet

Tämä sopimus on laadittu Euroopan unionin ja muiden sopimuspuolten kuin Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden virallisilla kielillä yhtenä kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI asianmukaisesti valtuutetut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen:

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

az Európai Közösség részéről

Għall-Komunità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Za Európske spoločenstvo

za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Pour le Royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

Za Českou republiku

På Kongeriget Danmarks vegne

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

A Magyar Köztársaság részéről

Għar-Repubblika ta' Malta

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pela República Portuguesa

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

Për Republikën e Shqipërisë

Za Bosnu i Hercegovinu

За Босну и Херцеговину

Za Bosnu i Hercegovinu

За Република България

Za Republiku Hrvatsku

За Бивша Югославска Република Македония

Fyrir hönd Lyðveldisins Íslands

Za Republiku Crnu Goru

For Kongeriket Norge

Pentru România

За Републику Србију

For the United Nations Interim Administration in Kosovo

Luxembourg, 9 June 2006

Dear Sirs,

Hereby I declare that the final text from 22 May 2006 of the Multilateral ECAA Agreement is acceptable for the Government of the Republic of Macedonia.

With this letter, the Government of the Republic of Macedonia considers itself as signatory of the Multilateral Agreement between the Republic of Albania, Bosnia and Herzegovina, the Republic of Bulgaria, the Republic of Croatia, the European Community and its Member States, the Republic of Iceland, the Republic of Macedonia, the Kingdom of Norway, Serbia and Montenegro, Romania and United Nations Interim Administration Mission in Kosovo on the Establishment of a European Common Aviation Area.

However, I declare that the Republic of Macedonia does not accept the denomination used for my country in the abovementioned Agreement, having in view that the constitutional name of my country is Republic of Macedonia.

Please accept, Sirs, the assurances of my highest consideration.

Xhemali MEHAZI

Minister of Transport and Communications

Luxembourg, 9 June 2006

Mr. Xhemali MEHAZI,

Minister of Transport and Communications

of the former Yugoslav Republic of Macedonia,

Sir,

The European Community and its Member States take note of your letter of today's date and confirms that your letter and this reply shall together take the place of the signature of the Multilateral Agreement between the Republic of Albania, Bosnia and Herzegovina, the Republic of Bulgaria, the Republic of Croatia, the European Community and its Member States, the Republic of Iceland, the former Yugoslav Republic of Macedonia, the Kingdom of Norway, Serbia and Montenegro, Romania and the United Nations Interim Administration Mission in Kosovo on the Establishment of a European Common Aviation Area (ECAA). However, this cannot be construed as acceptance or recognition by the European Community and its Member States, in whatever form or content of a denomination other than the ”former Yugoslav Republic of Macedonia”.

Please accept, Sir, the assurance of our highest consideration.

On behalf of the European Community and its Member States

(1) Kesäkuun 10 päivänä 1999 hyväksytyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti.

LIITE I

SIVIILI-ILMAILUUN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

Seuraavien Euroopan yhteisön säädösten ”sovellettavia säännöksiä” sovelletaan pääsopimuksen ja horisontaalisia mukautuksia koskevan liitteen II mukaisesti, jollei tässä liitteessä tai sen jälkeisissä pöytäkirjoissa I–IX toisin mainita. Yksittäisiä säädöksiä koskevat erityiset mukautukset on tarvittaessa mainittu niiden jäljessä.

A. MARKKINOILLE PÄÄSY JA SIIHEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

N:o 2407/92

Neuvoston asetus (ETY) N:o 2407/92, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1992, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista

Sovellettavat säännökset: 1–18 artikla ja liite, lukuun ottamatta 13 artiklan 3 kohdassa olevaa viittausta EY:n perustamissopimuksen 226 artiklaan (entinen 169 artikla)

N:o 2408/92

Neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1992, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille,

sellaisena kuin se on muutettuna tai mukautettuna

—	Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista tehdyn asiakirjan 29 artiklalla

—	ETA-sopimuksen pöytäkirjan 47 ja tiettyjen liitteiden muuttamisesta 21 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 7/94

—

Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan, jäljempänä ’vuoden 2003 liittymisasiakirja’, 20 artiklalla

Sovellettavat säännökset: 1–15 artikla ja liitteet I, II ja III

N:o 2409/92

Neuvoston asetus (ETY) N:o 2409/92, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1992, lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksuista

Sovellettavat säännökset: 1–10 artikla

N:o 95/93

Neuvoston asetus (ETY) N:o 95/93, annettu 18 päivänä tammikuuta 1993, lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 894/2002, annettu 27 päivänä toukokuuta 2002, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1554/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 793/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla ja 14 a artiklan 2 kohta

Sovellettaessa 12 artiklan 2 kohtaa tarkoitetaan ilmaisulla ’komissio’ ilmaisua ’sekakomitea’.

N:o 96/67

Neuvoston direktiivi 96/67/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla

Sovellettavat säännökset: 1–25 artikla ja liite

Sovellettaessa 10 artiklaa tarkoitetaan ilmaisulla ’jäsenvaltiot’ ilmaisua ’EY:n jäsenvaltiot’.

Sovellettaessa 20 artiklan 2 kohtaa tarkoitetaan ilmaisulla ’komissio’ ilmaisua ’sekakomitea’.

N:o 785/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 785/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevista vakuutusvaatimuksista

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla ja 10 artiklan 2 kohta

B. ILMALIIKENTEEN HALLINTA

N:o 549/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus)

Sovellettavat säännökset: 1–4 artikla, 6 artikla ja 9–14 artikla

N:o 550/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus)

Sovellettavat säännökset: 1–19 artikla, liitteet I ja II

N:o 551/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus)

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla

N:o 552/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus)

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla, liitteet I–V

N:o 2096/2005

Komission asetus (EY) N:o 2096/2005, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista

Sovellettavat säännökset: 1–9 artikla, liitteet I–V

N:o 2150/2005

Komission asetus (EY) N:o 2150/2005, annettu 23 päivänä joulukuuta 2005, ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä

Sovellettavat säännökset: 1–9 artikla ja liite

C. LENTOTURVALLISUUS

N:o 3922/91

Neuvoston asetus (ETY) N:o 3922/91, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

—	komission asetus (EY) N:o 2176/96, annettu 13 päivänä marraskuuta 1996, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen

—	komission asetus (EY) N:o 1069/1999, annettu 25 päivänä toukokuuta 1999, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen

—	komission asetus (EY) N:o 2871/2000, annettu 28 päivänä joulukuuta 2000, teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukauttamisesta tieteen ja tekniikan kehitykseen

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–10 ja 12–13 artikla, lukuun ottamatta 4 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklan 2 kohdan toista virkettä, sekä liitteet I–III

Sovellettaessa 12 artiklaa tarkoitetaan ilmaisulla ’jäsenvaltiot’ ilmaisua ’EY:n jäsenvaltiot’.

N:o 94/56

Neuvoston direktiivi 94/56/EY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1994, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnan perusperiaatteista

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla

Sovellettaessa 9 ja 12 artiklaa tarkoitetaan ilmaisulla ’komissio’ ilmaisua ’kaikki muut ECAA:n sopimuspuolet’.

N:o 1592/2002

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1643/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 muuttamisesta

—	komission asetus (EY) N:o 1701/2003, annettu 24 päivänä syyskuuta 2003, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 6 artiklan muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–57 artikla, liitteet I ja II

N:o 2003/42

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/42/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2003, poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla, liitteet I ja II

N:o 1702/2003

Komission asetus (EY) N:o 1702/2003, annettu 24 päivänä syyskuuta 2003, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	komission asetus (EY) N:o 381/2005, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2005, asetuksen (EY) N:o 1702/2003 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–4 artikla ja liite. Sekakomitea määrittää siirtymäkaudet, joihin tässä asetuksessa viitataan.

N:o 2042/2003

Komission asetus (EY) N:o 2042/2003, annettu 20 päivänä marraskuuta 2003, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä

Sovellettavat säännökset: 1–6 artikla, liitteet I–IV

N:o 104/2004

Komission asetus (EY) N:o 104/2004, annettu 22 päivänä tammikuuta 2004, Euroopan lentoturvallisuusviraston valituslautakunnan organisaatiota ja kokoonpanoa koskevista säännöistä

Sovellettavat säännökset: 1–7 artikla ja liite

N:o 488/2005

Komission asetus (EY) N:o 488/2005, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005, Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista

N:o 2111/2005

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2111/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille sekä direktiivin 2004/36/EY 9 artiklan kumoamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–13 artikla ja liite

D. ILMAILUN TURVAAMINEN

N:o 2320/2002

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2320/2002, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 849/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, asetuksen (EY) N:o 2320/2002 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–12 artikla ja liite

N:o 622/2003

Komission asetus (EY) N:o 622/2003, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2003, toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

—	komission asetus (EY) N:o 68/2004, annettu 15 päivänä tammikuuta 2004, asetuksen (EY) N:o 622/2003 muuttamisesta

—	komission asetus (EY) N:o 781/2005, annettu 24 päivänä toukokuuta 2005, asetuksen (EY) N:o 622/2003 muuttamisesta

—	komission asetus (EY) N:o 857/2005, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2005, asetuksen (EY) N:o 622/2003 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–5 artikla ja liite

N:o 1217/2003

Komission asetus (EY) N:o 1217/2003, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2003, kansallisia siviili-ilmailun turvaamisen laadunvalvontaohjelmia koskevista yhteisistä vaatimuksista

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla, liitteet I ja II

N:o 1486/2003

Komission asetus (EY) N:o 1486/2003, annettu 22 päivänä elokuuta 2003, siviili-ilmailun turvaamisen alalla suoritettavissa komission tarkastuksissa noudatettavista menettelyistä

Sovellettavat säännökset: 1–16 artikla

N:o 1138/2004

Komission asetus (EY) N:o 1138/2004, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2004, lentoasemien turvavalvottujen alueiden kriittisten osien yhteisestä määritelmästä

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla

E. YMPÄRISTÖ

N:o 89/629

Neuvoston direktiivi 89/629/ETY, annettu 4 päivänä joulukuuta 1989, siviilikäytössä olevien ääntä hitaammin lentävien suihkukoneiden aiheuttaman melun rajoittamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla

N:o 92/14

Neuvoston direktiivi 92/14/ETY, annettu 2 päivänä maaliskuuta 1992, kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 16 (toinen painos 1988) olevan I niteen II osan 2 lukuun kuuluvien ääntä hitaammin lentävien lentokoneiden liikennöimisen rajoittamisesta,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

—	neuvoston direktiivi 98/20/EY, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1998, direktiivin 92/14/ETY muuttamisesta

—	komission direktiivi 1999/28/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 1999, neuvoston direktiivin 92/14/ETY liitteen muuttamisesta

—	komission asetus (EY) N:o 991/2001, annettu 21 päivänä toukokuuta 2001, neuvoston direktiivin 92/14/ETY liitteen muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla ja liite

N:o 2002/30

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/30/EY, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2002, meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta

Sellaisena kuin se on muutettuna tai mukautettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla

Sovellettavat säännökset: 1–15 artikla, liitteet I ja II

N:o 2002/49

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta

Sovellettavat säännökset: 1–16 artikla, liitteet I–VI

F. SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT

N:o 89/391

Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä

Sovellettavat säännökset: 1–16 ja 18–19 artikla

N:o 2003/88

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista

Sovellettavat säännökset: 1–19, 21–24 ja 26–29 artikla

N:o 2000/79

Neuvoston direktiivi 2000/79/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta

Sovellettavat säännökset: 1–5 artikla

G. KULUTTAJANSUOJA

N:o 90/314

Neuvoston direktiivi 90/314/ETY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 1990, matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista

Sovellettavat säännökset: 1–10 artikla

N:o 92/59

Neuvoston direktiivi 92/59/ETY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1992, yleisestä tuoteturvallisuudesta

Sovellettavat säännökset: 1–19 artikla

N:o 93/13

Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista

Sovellettavat säännökset: 1–10 artikla ja liite

Sovellettaessa 10 artiklaa tarkoitetaan ilmaisulla ’komissio’ ilmaisua ’kaikki muut ECAA:n sopimuspuolet’.

N:o 95/46

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta

Sovellettavat säännökset: 1–34 artikla

N:o 2027/97

Neuvoston asetus (EY) N:o 2027/97, annettu 9 päivänä lokakuuta 1997, lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta onnettomuustapauksissa,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 889/2002, annettu 13 päivänä toukokuuta 2002, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2027/97 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla

N:o 261/2004

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–17 artikla

H. MUUT SÄÄDÖKSET

N:o 2299/89

Neuvoston asetus (ETY) N:o 2299/89, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1989, tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien käyttöä koskevista käyttäytymissäännöistä,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

—	neuvoston asetus (ETY) N:o 3089/93, annettu 29 päivänä lokakuuta 1993, asetuksen (ETY) N:o 2299/89 muuttamisesta

—	neuvoston asetus (EY) N:o 323/1999, annettu 8 päivänä helmikuuta 1999, asetuksen (ETY) N:o 2299/89 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–22 artikla ja liite

N:o 91/670

Neuvoston direktiivi 91/670/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, siviili-ilmailun tehtävien suorittamiseksi annettujen henkilöstön lupakirjojen vastavuoroisesta hyväksymisestä

Sovellettavat säännökset: 1–8 artikla ja liite

N:o 3925/91

Neuvoston asetus (ETY) N:o 3925/91, annettu 19 päivänä joulukuuta 1991, yhteisön sisäisen lentomatkan suorittavien henkilöiden käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin sekä yhteisön sisäisen merimatkan suorittavien henkilöiden matkatavaroihin kohdistuvien tarkastusten ja muodollisuuksien lakkauttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–5 artikla

N:o 437/2003

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 437/2003, annettu 27 päivänä helmikuuta 2003, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista,

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavalla:

—	komission asetus (EY) N:o 1358/2003, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2003, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 437/2003 muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–11 artikla, liitteet I ja II

N:o 1358/2003

Komission asetus (EY) N:o 1358/2003, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2003, matkustajien, rahdin ja postin lentokuljetuksia koskevista tilastotiedoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 437/2003 täytäntöönpanosta sekä liitteiden I ja II muuttamisesta

Sovellettavat säännökset: 1–4 artikla, liitteet I–III

N:o 2003/96

Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta

Sovellettavat säännökset: 14 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 2 kohta

LIITE II

HORISONTAALISET MUKAUTUKSET JA TIETYT MENETTELYÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Liitteessä I lueteltujen säädösten säännöksiä sovelletaan sopimuksen ja tämän liitteen 1–4 kohdan mukaisesti, jollei liitteessä I muuta määrätä. Yksittäisiin säädöksiin tarvittavat mukautukset on mainittu liitteessä I.

Tätä sopimusta sovelletaan tämän liitteen 5 ja 6 kohdassa määrättyjen menettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti.

1. SÄÄDÖSTEN JOHDANTO-OSAT

Lueteltujen säädösten johdanto-osia ei mukauteta tätä sopimusta varten. Ne ovat olennaisia siinä määrin kuin ne ovat tarpeen kyseisten säädösten säännösten tulkitsemiseksi ja soveltamiseksi oikein tämän sopimuksen soveltamisalalla.

2. SÄÄDÖSTEN YKSITTÄISET ILMAISUT

Seuraavilla liitteessä I lueteltujen säädösten ilmaisuilla tarkoitetaan tässä sopimuksessa seuraavaa:

a)	ilmaisulla ’yhteisö’ ilmaisua ’Euroopan yhteinen ilmailualue’;

b)	ilmaisuilla ’yhteisön oikeus’, ’yhteisön lainsäädäntö’, ’yhteisön säädökset’ ja ’EY:n perustamissopimus’ ilmaisua ’ECAA-sopimus’;

c)	ilmaisulla ’yhteisön lentoasema’ ilmaisua ’Euroopan yhteisellä ilmailualueella sijaitsevat lentoasemat’,

d)	ilmaisuilla ’Euroopan yhteisöjen virallinen lehti’ tai ’Euroopan unionin virallinen lehti’ ilmaisua ’sopimuspuolten viralliset lehdet’;

e)	ilmaisulla ’yhteisön lentoliikenteen harjoittaja’ ilmaisua ’ECAA:n lentoliikenteen harjoittaja’.

3. VIITTAUKSET JÄSENVALTIOIHIN

Jos liitteessä I luetelluissa säädöksissä viitataan ’jäsenvaltioon’ tai ’jäsenvaltioihin’, viittausten katsotaan tarkoittavan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden lisäksi myös ECAA-sopimuskumppaneita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 4 kohdan soveltamista.

4. EUROOPAN YHTEISÖN KOMITEOITA JA ASSOSIOITUNEIDEN OSAPUOLTEN KUULEMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Euroopan komissio kuulee assosioituneiden osapuolten asiantuntijoita ja antaa näille mahdollisuuden esittää kantansa kaikissa tapauksissa, joissa liitteessä I luetelluissa säädöksissä säädetään, että Euroopan komission on kuultava Euroopan yhteisön komiteoita ja annettava näille mahdollisuus esittää kantansa ja lausuntonsa.

Kutakin kuulemista varten järjestetään yksi kokous, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan komissio, ja kuuleminen tapahtuu sekakomiteassa Euroopan komission kutsusta ennen Euroopan yhteisön asianomaisen komitean kuulemista. Euroopan komissio toimittaa vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta kullekin assosioituneelle osapuolelle kaiken tarvittavan aineiston, jolleivät erityiset olosuhteet edellytä lyhyempää määräaikaa.

Assosioituneita osapuolia pyydetään toimittamaan näkökantansa Euroopan komissiolle. Euroopan komissio ottaa asianmukaisesti huomioon assosioituneiden osapuolten esittämät kannat.

Edellä olevat määräykset eivät koske tässä sopimuksessa määritettyjen kilpailusääntöjen soveltamista; kilpailusääntöjä sovellettaessa noudatetaan liitteessä III vahvistettuja erityisiä kuulemismenettelyjä.

5. YHTEISTYÖ JA TIETOJEN VAIHTO

Jotta voitaisiin helpottaa sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisten toimivaltuuksien käyttämistä, näiden viranomaisten on pyynnöstä vaihdettava keskenään kaikki tiedot, joita tämän sopimuksen asianmukainen toteutuminen edellyttää.

6. VIITTAUS KIELIIN

Sopimuspuolilla on oikeus käyttää tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä kaikkia Euroopan unionin toimielinten tai muiden sopimuspuolten virallisia kieliä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteen IV soveltamista. Sopimuspuolet ovat kuitenkin tietoisia siitä, että englantia käyttämällä helpotetaan kyseisiä menettelyjä. Jos jossakin virallisessa asiakirjassa käytetään kieltä, joka ei ole Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli, sen kanssa on samanaikaisesti toimitettava asiakirjan käännös jollekin Euroopan unionin toimielinten viralliselle kielelle; tällöin on otettava huomioon, mitä tämän kohdan edellisessä virkkeessä on sanottu. Jos jokin sopimuspuoli aikoo käyttää suullisessa menettelyssä kieltä, joka ei ole Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli, kyseisen sopimuspuolen on huolehdittava simultaanitulkkauksesta englannin kielelle.

LIITE III

PÄÄSOPIMUKSEN 14 ARTIKLASSA TARKOITETUT KILPAILU- JA VALTIONTUKISÄÄNNÖT

1 artikla

Valtion monopolit

Assosioituneet osapuolet mukauttavat asteittain kaikki valtion kaupalliset monopolit varmistaakseen, että siinä tämän sopimuksen pöytäkirjassa, joka sisältää kyseistä assosioitunutta osapuolta koskevat siirtymäjärjestelyt, tarkoitetun toisen siirtymäkauden loppuun mennessä tavaroiden hankinnan ja kaupan pitämisen edellytyksissä ei enää esiinny syrjintää sopimuspuolten kansalaisten välillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä ilmoitetaan sekakomitealle.

2 artikla

Valtiontuki- ja kilpailulainsäädännön lähentäminen

1. Sopimuspuolet tunnustavat olevan tärkeää lähentää assosioituneiden osapuolten voimassa olevaa valtiontuki- ja kilpailulainsäädäntöä Euroopan yhteisön vastaavaan lainsäädäntöön. Assosioituneet osapuolet pyrkivät varmistamaan, että niiden voimassa olevat ja tulevat valtiontukea ja kilpailua koskevat lait saatetaan asteittain yhdenmukaiseksi yhteisön säännöstön kanssa.

2. Lainsäädännön lähentäminen alkaa tämän sopimuksen tullessa voimaan, ja se ulotetaan asteittain koskemaan kaikkia tässä liitteessä tarkoitettujen Euroopan yhteisön valtiontuki- ja kilpailusäännösten osia siinä tämän sopimuksen pöytäkirjassa, joka sisältää kyseistä assosioitunutta osapuolta koskevat siirtymäjärjestelyt, tarkoitetun toisen siirtymäkauden loppuun mennessä. Assosioitunut osapuoli määrittelee lisäksi yhteistyössä Euroopan komission kanssa yksityiskohtaiset säännöt lainsäädännön lähentämisen täytäntöönpanon ja toteutettavien lainvalvontatoimien seurantaa varten.

3 artikla

Kilpailusäännöt ja muut taloutta koskevat määräykset

1. Seuraavat käytännöt ovat yhteensopimattomia tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan kanssa siltä osin kuin ne voivat vaikuttaa kahden tai useamman sopimuspuolen väliseen kauppaan:

i)	yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten väliset yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen;

ii)	yhden tai useamman yrityksen toimesta tapahtuva määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sopimuspuolten koko alueella tai merkittävällä osalla sitä;

iii)	valtiontuet, jotka vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita.

2. Tämän artiklan vastaisia käytäntöjä arvioidaan Euroopan yhteisössä sovellettavien kilpailusääntöjen, erityisesti EY:n perustamissopimuksen 81, 82, 86 ja 87 artiklan, soveltamisesta johtuvien arviointiperusteiden sekä Euroopan yhteisön toimielinten käyttöön ottamien tulkintavälineiden perusteella.

3. Kukin assosioitunut osapuoli varmistaa, että 1 kohdan i ja ii alakohdan täysimääräiseen soveltamiseen tarvittavat toimivaltuudet annetaan toiminnaltaan riippumattomalle julkiselle elimelle yksityisten ja julkisten sekä sellaisten yritysten osalta, joille on myönnetty erityisiä oikeuksia.

4. Assosioitunut osapuoli nimeää tai perustaa toiminnaltaan riippumattoman viranomaisen, jolla on 1 kohdan iii alakohdan täysimääräiseen soveltamiseen tarvittavat toimivaltuudet. Kyseisellä viranomaisella on oltava muun muassa toimivaltuudet hyväksyä valtiontukijärjestelmiä ja yksittäisiä tukiavustuksia 2 kohdan mukaisesti sekä määrätä sääntöjenvastaisesti myönnetty valtiontuki takaisinmaksettavaksi.

5. Kukin sopimuspuoli varmistaa avoimuuden valtiontukien alalla muun muassa antamalla vuosittain muille sopimuspuolille kertomuksen tai vastaavan, jossa noudatetaan valtiontukia koskevan Euroopan yhteisön katsauksen menetelmiä ja esitystapaa. Sopimuspuoli antaa toisen sopimuspuolen pyynnöstä tietoja yksittäisistä valtiontukitapauksista.

6. Kukin assosioitunut osapuoli toteuttaa ennen 4 kohdassa tarkoitetun viranomaisen perustamista käyttöön otettujen tukijärjestelmien kattavan määrityksen ja lähentää kyseiset tukijärjestelmät 2 kohdassa tarkoitettujen perusteiden mukaisesti.

Sovellettaessa 1 kohdan iii alakohdan määräyksiä sopimuspuolet sopivat, että siinä tämän sopimuksen pöytäkirjassa, joka sisältää kyseistä assosioitunutta osapuolta koskevat siirtymäjärjestelyt, tarkoitettujen siirtymäkausien aikana assosioituneen osapuolen myöntämien valtiontukien arvioinnissa otetaan huomioon, että kyseistä assosioitunutta osapuolta pidetään samanlaisena alueena kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut Euroopan yhteisön alueet.

Siinä tämän sopimuksen pöytäkirjassa, joka sisältää kyseistä assosioitunutta osapuolta koskevat siirtymäjärjestelyt, tarkoitetun ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä assosioitunut osapuoli esittää Euroopan yhteisöjen komissiolle BKT:tä henkeä kohti koskevat lukunsa NUTS II -tasolle yhdenmukaistettuina. Tämän jälkeen 4 kohdassa tarkoitettu viranomainen ja Euroopan komissio arvioivat yhdessä kyseisen assosioituneen osapuolen alueiden tukikelpoisuuden ja niitä koskevat maksimaaliset tuki-intensiteetit laatiakseen alueellisen tukikartan asiaa koskevien Euroopan yhteisön suuntaviivojen perusteella.

8. Jos jokin sopimuspuoli katsoo, että tietty käytäntö on yhteensopimaton 1 kohdan kanssa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet neuvoteltuaan asiasta sekakomiteassa tai 30 työpäivän kuluttua siitä, kun se on pyytänyt näitä neuvotteluja.

9. Sopimuspuolet vaihtavat tietoja ammatillisen salassapitovelvollisuuden ja liikesalaisuuden sallimissa rajoissa.

LIITE IV

ASIAN SAATTAMINEN EUROOPAN YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN KÄSITELTÄVÄKSI

1. Sopimuksen 16 artiklaan liittyvät yleiset periaatteet

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, jäljempänä ’yhteisöjen tuomioistuin’, vahvistamia menettelyjä, jotka koskevat ennakkoratkaisupyyntöjen tekemistä Euroopan yhteisössä, noudatetaan soveltuvin osin. Kun ennakkoratkaisu on annettu, sopimuspuolen tuomioistuin soveltaa yhteisöjen tuomioistuimen antaman tuomion mukaista tulkintaa.

2.	Sopimuspuolilla on tämän sopimuksen soveltamisalalla samat oikeudet esittää huomautuksia yhteisöjen tuomioistuimelle kuin EY:n jäsenvaltioilla.

2. Sopimuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn soveltamisala ja menettelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Kun sopimuspuoli tekee 16 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti päätöksen siitä, missä määrin ja minkälaisia yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen asioita saatetaan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäviksi, päätöksessä on säädettävä,

että jokainen sopimuspuolen tuomioistuin, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, pyytää yhteisöjen tuomioistuinta antamaan ennakkoratkaisun kysymyksestä, joka on otettu esille ensin mainitun tuomioistuimen ratkaistavaksi annetussa asiassa ja koskee 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädöksen pätevyyttä tai tulkintaa, jos kyseinen tuomioistuin katsoo, että kysymyksestä on tehtävä päätös, jotta se voisi antaa tuomion; tai

että jokainen sopimuspuolen tuomioistuin voi pyytää yhteisöjen tuomioistuinta antamaan ennakkoratkaisun kysymyksestä, joka on otettu esille ensin mainitussa tuomioistuimessa ja koskee 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädöksen pätevyyttä tai tulkintaa, jos kyseinen tuomioistuin katsoo, että kysymyksestä on tehtävä päätös, jotta se voisi antaa tuomion.

Sopimuksen 16 artiklan 2 kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt rakennetaan periaatteille, jotka sisältyvät yhteisöjen tuomioistuimen toimintaa säänteleviin oikeussäännöksiin, mukaan luettuina asiaa koskevat EY:n perustamissopimuksen määräykset sekä yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöt, työjärjestys ja oikeuskäytäntö. Jos sopimuspuoli tekee päätöksen tämän määräyksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, sen on otettava huomioon myös ne käytännön ohjeet, jotka yhteisöjen tuomioistuin on antanut Muistiossa kansallisten tuomioistuinten ennakkoratkaisupyyntöjen tekemisestä.

3. Sopimuksen 20 artiklan 3 kohdan mukainen asian käsiteltäväksi saattaminen

Yhteisöjen tuomioistuin käsittelee riidat, jotka on saatettu 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti sen käsiteltäviksi, samalla tavalla kuin riidat, jotka on saatettu EY:n perustamissopimuksen 239 artiklan mukaisesti sen käsiteltäviksi.

4. Asian saattaminen yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi ja kielet

Sopimuspuolilla on oikeus käyttää yhteisöjen tuomioistuimessa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa menettelyissä kaikkia Euroopan unionin toimielinten tai muiden sopimuspuolten virallisia kieliä. Jos virallisessa asiakirjassa käytetään kieltä, joka ei ole Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli, asiakirjasta on samanaikaisesti toimitettava käännös ranskan kielelle. Jos jokin sopimuspuoli aikoo käyttää suullisessa menettelyssä kieltä, joka ei ole Euroopan unionin toimielinten virallinen kieli, kyseisen sopimuspuolen on huolehdittava simultaanitulkkauksesta ranskan kielelle.

LIITE V

PÖYTÄKIRJA I

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan väliset siirtymäjärjestelyt

1 artikla

Siirtymäkaudet

1. Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Albanian tasavalta, jäljempänä ’Albania’, on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2. Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Albania on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2 artikla

Siirtymäkausiin liittyvät ehdot

1. Albanian on ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

i)	oltava Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) täysjäsen ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki lentoturvallisuutta koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

ii)	sovellettava ECACin asiakirjaa nro 30 ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki ilmailun turvaamista koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

iii)

sovellettava asetusta (ETY) N:o 3925/91 (käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin kohdistuvien tarkastusten lakkauttaminen), asetusta (ETY) N:o 2409/92 (lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksut), direktiiviä 94/56/EY (onnettomuuksien tutkinta), asetusta (EY) N:o 2027/97 (lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuu onnettomuustapauksissa), direktiiviä 2003/42/EY (poikkeamien ilmoittaminen), asetusta (EY) N:o 261/2004 (lennolle pääsyn epääminen), direktiiviä 2000/79/EY (siviili-ilmailun työntekijöiden työaika) ja direktiiviä 2003/88/EY (työaika) liitteen I mukaisesti;

iv)	erotettava toisistaan ilmaliikennepalvelujen tarjoaja ja kansallinen sääntelyelin, perustettava ilmaliikennepalvelujen kansallinen valvontaelin, käynnistettävä ilmatilansa uudelleenjärjestely yhdeksi tai useammaksi toiminnalliseksi lohkoksi ja sovellettava ilmatilan joustavaa käyttöä;

v)	ratifioitava yleissopimus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (Montrealin yleissopimus);

vi)	oltava edistynyt riittävästi johonkin pääsopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

2. Albanian on toisen siirtymäkauden loppuun mennessä sovellettava tätä sopimusta sekä kaikkia liitteessä I lueteltuja säädöksiä.

3 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään

ensimmäisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Albaniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia minkä tahansa Albaniassa sijaitsevan paikan ja minkä tahansa EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevan paikan välillä;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat eivät saa olla Albanian tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa eivätkä Albaniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saa olla EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa;

toisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Albaniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa määrättyjä liikenneoikeuksia;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia Albaniassa sijaitsevien paikkojen ja toisten assosioituneiden osapuolten alueella sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa;

iii)

Albaniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia EY:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain Albaniassa sijaitsevaa paikkaa.

2. Tässä artiklassa ’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ tarkoitetaan jossakin EY:n jäsenvaltiossa, Norjassa tai Islannissa toimiluvan saanutta lentoliikenteen harjoittajaa.

3. Pääsopimuksen 7 ja 8 artiklaa sovelletaan vasta toisen siirtymäkauden päätyttyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen siirtymäkauden päätyttyä Albanian velvollisuutta myöntää liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisesti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sekä yhteisön velvollisuutta myöntää vastaavasti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat Albanian tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

4 artikla

Lentoturvallisuus

1. Ensimmäisen siirtymäkauden alussa Albania osallistuu tarkkailijana Euroopan lentoturvallisuusviraston työhön.

2. Toisen siirtymäkauden lopussa pääsopimuksen 18 artiklalla perustettu sekakomitea määrittelee yksityiskohtaisesti, missä asemassa ja millä ehdoin Albania voi osallistua Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan.

3. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Albaniassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turvallisuusarviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

5 artikla

Ilmailun turvaaminen

1. Liitteessä I lueteltujen ilmailun turvaamista koskevien säädösten luottamukselliset osat asetetaan Albanian asianomaisen viranomaisen saataville toisen siirtymäkauden alussa.

2. Jos turvatoimissa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Albaniassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turva-arviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

PÖYTÄKIRJA II

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan väliset siirtymäjärjestelyt

1 artikla

Siirtymäkaudet

1. Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Bosnia ja Hertsegovina on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2. Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Bosnia ja Hertsegovina on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa asetetut ehdot ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2 artikla

Siirtymäkausiin liittyvät ehdot

1. Bosnia ja Hertsegovinan on ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

i)	oltava Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) täysjäsen ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki lentoturvallisuutta koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

ii)	sovellettava ECACin asiakirjaa nro 30 ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki ilmailun turvaamista koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

iii)

sovellettava asetusta (ETY) N:o 3925/91 (käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin kohdistuvien tarkastusten lakkauttaminen), asetusta (ETY) N:o 2409/92 (lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksut), direktiiviä 94/56/EY (onnettomuuksien tutkinta), direktiiviä 96/67/EY (maahuolinta), asetusta (EY) N:o 2027/97 (lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuu onnettomuustapauksissa), direktiiviä 2003/42/EY (poikkeamien ilmoittaminen), asetusta (EY) N:o 261/2004 (lennolle pääsyn epääminen), direktiiviä 2000/79/EY (siviili-ilmailun työntekijöiden työaika) ja direktiiviä 2003/88/EY (työaika) liitteen I mukaisesti;

iv)	ratifioitava yleissopimus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (Montrealin yleissopimus);

v)	oltava edistynyt riittävästi johonkin pääsopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai tämän sopimuksen liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

2. Bosnia ja Hertsegovinan on toisen siirtymäkauden loppuun mennessä

i)	erotettava toisistaan ilmaliikennepalvelujen tarjoaja ja kansallinen sääntelyelin, perustettava ilmaliikennepalvelujen kansallinen valvontaelin, käynnistettävä ilmatilansa uudelleenjärjestely yhdeksi tai useammaksi toiminnalliseksi lohkoksi ja sovellettava ilmatilan joustavaa käyttöä;

ii)	sovellettava tätä sopimusta sekä kaikkia liitteessä I lueteltuja säädöksiä.

3 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään

ensimmäisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Bosnia ja Hertsegovinassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia minkä tahansa Bosnia ja Hertsegovinassa sijaitsevan paikan ja minkä tahansa EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevan paikan välillä;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat eivät saa olla Bosnia ja Hertsegovinan tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa eivätkä Bosnia ja Hertsegovinassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saa olla EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa;

toisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Bosnia ja Hertsegovinassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa määrättyjä liikenneoikeuksia;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia Bosnia ja Hertsegovinassa sijaitsevien paikkojen ja toisten assosioituneiden osapuolten alueella sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa;

iii)

Bosnia ja Hertsegovinassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia EY:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain Bosnia ja Hertsegovinassa sijaitsevaa paikkaa.

2. Tässä artiklassa ’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ tarkoitetaan jossakin EY:n jäsenvaltiossa, Norjassa tai Islannissa toimiluvan saanutta lentoliikenteen harjoittajaa.

3. Pääsopimuksen 7 ja 8 artiklaa sovelletaan vasta toisen siirtymäkauden päätyttyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen siirtymäkauden päätyttyä Bosnia ja Hertsegovinan velvollisuutta myöntää liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisesti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sekä yhteisön velvollisuutta myöntää vastaavasti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat Bosnia ja Hertsegovinan tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

4 artikla

Lentoturvallisuus

1. Ensimmäisen siirtymäkauden alussa Bosnia ja Hertsegovina osallistuu tarkkailijana Euroopan lentoturvallisuusviraston työhön.

2. Toisen siirtymäkauden lopussa pääsopimuksen 18 artiklalla perustettu sekakomitea määrittelee yksityiskohtaisesti, missä asemassa ja millä ehdoin Bosnia ja Hertsegovina voi osallistua Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan.

3. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Bosnia ja Hertsegovinassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turvallisuusarviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

5 artikla

Ilmailun turvaaminen

1. Liitteessä I lueteltujen ilmailun turvaamista koskevien säädösten luottamukselliset osat asetetaan Bosnia ja Hertsegovinan asianomaisen viranomaisen saataville toisen siirtymäkauden alussa.

2. Jos turvatoimissa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Bosnia ja Hertsegovinassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turva-arviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

PÖYTÄKIRJA III

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Bulgarian tasavallan väliset siirtymäjärjestelyt

1 artikla

Siirtymäkausi

1. Siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Bulgarian tasavalta, jäljempänä ’Bulgaria’, on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla, ja enintään siihen asti, kun Bulgaria liittyy Euroopan unionin jäseneksi.

2. Tässä sopimuksessa tai sen liitteissä olevat viittaukset ’toiseen siirtymäkauteen’ tarkoittavat Bulgarian tapauksessa 1 kohdassa tarkoitettua siirtymäkautta.

2 artikla

Siirtymäkauteen liittyvät ehdot

Bulgarian on siirtymäkauden loppuun mennessä sovellettava tätä sopimusta sekä kaikkia liitteessä I lueteltuja säädöksiä pääsopimuksen 3 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään

siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Bulgariassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia minkä tahansa Bulgariassa sijaitsevan paikan ja minkä tahansa EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevan paikan välillä;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia Bulgariassa sijaitsevien paikkojen ja toisten assosioituneiden osapuolten alueella sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa;

iii)

Bulgariassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia EY:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain Bulgariassa sijaitsevaa paikkaa.

2. Tässä artiklassa ’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ tarkoitetaan jossakin EY:n jäsenvaltiossa, Norjassa tai Islannissa toimiluvan saanutta lentoliikenteen harjoittajaa.

3. Pääsopimuksen 7 ja 8 artiklaa sovelletaan vasta siirtymäkauden päätyttyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta siirtymäkauden alusta Bulgarian velvollisuutta myöntää liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisesti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sekä yhteisön velvollisuutta myöntää vastaavasti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat Bulgarian tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

4 artikla

Lentoturvallisuus

1. Siirtymäkauden lopussa pääsopimuksen 18 artiklalla perustettu sekakomitea määrittelee yksityiskohtaisesti, missä asemassa ja millä ehdoin Bulgaria voi osallistua Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan.

2. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Bulgariassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turvallisuusarviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

5 artikla

Ilmailun turvaaminen

Jos turvatoimissa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Bulgariassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turva-arviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

PÖYTÄKIRJA IV

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan väliset siirtymäjärjestelyt

1 artikla

Siirtymäkaudet

1. Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Kroatian tasavalta, jäljempänä ’Kroatia’, on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2. Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Kroatia on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2 artikla

Siirtymäkausiin liittyvät ehdot

1. Kroatian on ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

i)	oltava Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) täysjäsen ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki lentoturvallisuutta koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

ii)	sovellettava ECACin asiakirjaa nro 30 ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki ilmailun turvaamista koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

iii)

sovellettava asetusta (ETY) N:o 3925/91 (käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin kohdistuvien tarkastusten lakkauttaminen), asetusta (ETY) N:o 2409/92 (lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksut), direktiiviä 94/56/EY (onnettomuuksien tutkinta), direktiiviä 96/67/EY (maahuolinta), asetusta (EY) N:o 2027/97 (lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuu onnettomuustapauksissa), direktiiviä 2003/42/EY (poikkeamien ilmoittaminen), asetusta (EY) N:o 261/2004 (lennolle pääsyn epääminen), direktiiviä 2000/79/EY (siviili-ilmailun työntekijöiden työaika) ja direktiiviä 2003/88/EY (työaika) liitteen I mukaisesti;

iv)	erotettava toisistaan ilmaliikennepalvelujen tarjoaja ja kansallinen sääntelyelin, perustettava ilmaliikennepalvelujen kansallinen valvontaelin, käynnistettävä ilmatilansa uudelleenjärjestely yhdeksi tai useammaksi toiminnalliseksi lohkoksi ja sovellettava ilmatilan joustavaa käyttöä;

v)	ratifioitava yleissopimus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (Montrealin yleissopimus);

vi)	oltava edistynyt riittävästi johonkin pääsopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai tämän sopimuksen liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

2. Kroatian on toisen siirtymäkauden loppuun mennessä sovellettava tätä sopimusta sekä kaikkia liitteessä I lueteltuja säädöksiä.

3 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään

ensimmäisen ja toisen siirtymäkauden aikana yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Kroatiassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia minkä tahansa Kroatiassa sijaitsevan paikan ja minkä tahansa EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevan paikan välillä;

toisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Kroatiassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää 1 kohdan a alakohdassa määrättyjä liikenneoikeuksia;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia Kroatiassa sijaitsevien paikkojen ja toisten assosioituneiden osapuolten alueella sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa;

iii)

Kroatiassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia EY:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain Kroatiassa sijaitsevaa paikkaa;

toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka yhteisön lentoliikenteen harjoittajat eivät saa olla Kroatian tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa eivätkä Kroatiassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saa olla EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

2. Tässä artiklassa ’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ tarkoitetaan jossakin EY:n jäsenvaltiossa, Norjassa tai Islannissa toimiluvan saanutta lentoliikenteen harjoittajaa.

3. Pääsopimuksen 7 ja 8 artiklaa sovelletaan vasta toisen siirtymäkauden päätyttyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen siirtymäkauden päätyttyä Kroatian velvollisuutta myöntää liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisesti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sekä yhteisön velvollisuutta myöntää vastaavasti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat Kroatian tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

4 artikla

Lentoturvallisuus

1. Ensimmäisen siirtymäkauden alussa Kroatia osallistuu tarkkailijana Euroopan lentoturvallisuusviraston työhön.

2. Toisen siirtymäkauden lopussa pääsopimuksen 18 artiklalla perustettu sekakomitea määrittelee yksityiskohtaisesti, missä asemassa ja millä ehdoin Kroatia voi osallistua Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan.

3. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Kroatiassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turvallisuusarviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

5 artikla

Ilmailun turvaaminen

1. Liitteessä I lueteltujen ilmailun turvaamista koskevien säädösten luottamukselliset osat asetetaan Kroatian asianomaisen viranomaisen saataville toisen siirtymäkauden alussa.

2. Jos turvatoimissa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Kroatiassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turva-arviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

PÖYTÄKIRJA V

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian väliset siirtymäjärjestelyt

1 artikla

Siirtymäkaudet

1. Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2. Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2 artikla

Siirtymäkausiin liittyvät ehdot

1. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

i)	oltava Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) täysjäsen ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki lentoturvallisuutta koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

ii)	sovellettava ECACin asiakirjaa nro 30 ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki ilmailun turvaamista koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

iii)

sovellettava asetusta (ETY) N:o 3925/91 (käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin kohdistuvien tarkastusten lakkauttaminen), asetusta (ETY) N:o 2409/92 (lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksut), direktiiviä 94/56/EY (onnettomuuksien tutkinta), direktiiviä 96/67/EY (maahuolinta), direktiiviä 2003/42/EY (poikkeamien ilmoittaminen), direktiiviä 2000/79/EY (siviili-ilmailun työntekijöiden työaika) ja direktiiviä 2003/88/EY (työaika) liitteen I mukaisesti;

iv)	erotettava toisistaan ilmaliikennepalvelujen tarjoaja ja kansallinen sääntelyelin, perustettava ilmaliikennepalvelujen kansallinen valvontaelin, käynnistettävä ilmatilansa uudelleenjärjestely yhdeksi tai useammaksi toiminnalliseksi lohkoksi ja sovellettava ilmatilan joustavaa käyttöä;

v)	ratifioitava yleissopimus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (Montrealin yleissopimus);

vi)	oltava edistynyt riittävästi johonkin pääsopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai tämän sopimuksen liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

2. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on toisen siirtymäkauden loppuun mennessä sovellettava tätä sopimusta sekä kaikkia liitteessä I lueteltuja säädöksiä.

3 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään

ensimmäisen siirtymäkauden aikana:

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia minkä tahansa entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sijaitsevan paikan ja minkä tahansa EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevan paikan välillä;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat eivät saa olla entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa eivätkä entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saa olla EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa;

toisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa määrättyjä liikenneoikeuksia;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sijaitsevien paikkojen ja toisten assosioituneiden osapuolten alueella sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa;

iii)

entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia EY:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sijaitsevaa paikkaa.

2. Tässä artiklassa ’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ tarkoitetaan jossakin EY:n jäsenvaltiossa, Norjassa tai Islannissa toimiluvan saanutta lentoliikenteen harjoittajaa.

3. Pääsopimuksen 7 ja 8 artiklaa sovelletaan vasta toisen siirtymäkauden päätyttyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen siirtymäkauden päätyttyä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian velvollisuutta myöntää liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisesti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sekä yhteisön velvollisuutta myöntää vastaavasti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

4 artikla

Tiettyjen säädösten soveltaminen entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa

Sen estämättä, mitä tämän pöytäkirjan 2 artiklassa määrätään, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen

i)	sovellettava käytännössä yleissopimusta eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (Montrealin yleissopimus);

ii)	valvottava, että entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat noudattavat käytännössä asetusta (EY) N:o 261/2004;

iii)	irtisanottava entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallituksen ja Macedonian Airlines -yhtiön (MAT) välinen sopimus tai saatettava se yhteisön oikeuden mukaiseksi.

5 artikla

Lentoturvallisuus

1. Ensimmäisen siirtymäkauden alussa entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia osallistuu tarkkailijana Euroopan lentoturvallisuusviraston työhön.

2. Toisen siirtymäkauden lopussa pääsopimuksen 18 artiklalla perustettu sekakomitea määrittelee yksityiskohtaisesti, missä asemassa ja millä ehdoin entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia voi osallistua Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan.

3. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turvallisuusarviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

6 artikla

Ilmailun turvaaminen

1. Liitteessä I lueteltujen ilmailun turvaamista koskevien säädösten luottamukselliset osat asetetaan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian asianomaisen viranomaisen saataville toisen siirtymäkauden alussa.

2. Jos turvatoimissa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turva-arviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

PÖYTÄKIRJA VI

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan väliset siirtymäjärjestelyt

1 artikla

Siirtymäkaudet

1. Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Serbian tasavalta on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu asianomaisen Euroopan yhteisön viranomaisen tekemällä arvioinnilla.

2. Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Serbian tasavalta on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu asianomaisen Euroopan yhteisön viranomaisen tekemällä arvioinnilla.

2 artikla

Siirtymäkausiin liittyvät ehdot

1. Serbian tasavallan on ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

i)	oltava Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) täysjäsen ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki lentoturvallisuutta koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

ii)	sovellettava ECACin asiakirjaa nro 30 ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki ilmailun turvaamista koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

iii)

sovellettava asetusta (ETY) N:o 3925/91 (käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin kohdistuvien tarkastusten lakkauttaminen), asetusta (ETY) N:o 2409/92 (lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksut), direktiiviä 94/56/EY (onnettomuuksien tutkinta), direktiiviä 96/67/EY (maahuolinta), asetusta (EY) N:o 2027/97 (lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuu onnettomuustapauksissa), direktiiviä 2003/42/EY (poikkeamien ilmoittaminen), asetusta (EY) N:o 261/2004 (lennolle pääsyn epääminen), direktiiviä 2000/79/EY (siviili-ilmailun työntekijöiden työaika) ja direktiiviä 2003/88/EY (työaika) liitteen I mukaisesti;

iv)

erotettava toisistaan ilmaliikennepalvelujen tarjoaja ja Serbian tasavallan sääntelyelin, perustettava Serbian tasavallan ilmaliikennepalvelujen valvontaelin, käynnistettävä Serbian tasavallan ilmatilan uudelleenjärjestely yhdeksi tai useammaksi toiminnalliseksi lohkoksi ja sovellettava ilmatilan joustavaa käyttöä;

v)	ratifioitava yleissopimus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (Montrealin yleissopimus);

vi)	oltava edistynyt riittävästi johonkin pääsopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai tämän sopimuksen liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

2. Serbian tasavallan on toisen siirtymäkauden loppuun mennessä sovellettava tätä sopimusta sekä kaikkia liitteessä I lueteltuja säädöksiä.

3 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään

ensimmäisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Serbian tasavallassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia minkä tahansa Serbian tasavallassa sijaitsevan paikan ja minkä tahansa EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevan paikan välillä;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat eivät saa olla Serbian tasavallan tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa eivätkä Serbian tasavallassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saa olla EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa;

toisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Serbian tasavallassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa määrättyjä liikenneoikeuksia;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia Serbian tasavallassa sijaitsevien paikkojen ja toisten assosioituneiden osapuolten alueella sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa;

iii)

Serbian tasavallassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia EY:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain Serbian tasavallassa sijaitsevaa paikkaa.

2. Tässä artiklassa ’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ tarkoitetaan jossakin EY:n jäsenvaltiossa, Norjassa tai Islannissa toimiluvan saanutta lentoliikenteen harjoittajaa.

3. Pääsopimuksen 7 ja 8 artiklaa sovelletaan vasta toisen siirtymäkauden päätyttyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen siirtymäkauden päätyttyä Serbian tasavallan velvollisuutta myöntää liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisesti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sekä yhteisön velvollisuutta myöntää vastaavasti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat Serbian tasavallan tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

4 artikla

Lentoturvallisuus

1. Ensimmäisen siirtymäkauden alussa Serbian tasavalta osallistuu tarkkailijana Euroopan lentoturvallisuusviraston työhön.

2. Toisen siirtymäkauden lopussa pääsopimuksen 18 artiklalla perustettu sekakomitea määrittelee yksityiskohtaisesti, missä asemassa ja millä ehdoin Serbian tasavalta voi osallistua Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan.

3. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Serbian tasavallassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turvallisuusarviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

5 artikla

Ilmailun turvaaminen

1. Liitteessä I lueteltujen ilmailun turvaamista koskevien säädösten luottamukselliset osat asetetaan Serbian tasavallan asianomaisen viranomaisen saataville toisen siirtymäkauden alussa.

2. Jos turvatoimissa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Serbian tasavallassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turva-arviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

PÖYTÄKIRJA VII

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan väliset siirtymäjärjestelyt

1 artikla

Siirtymäkaudet

1. Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Montenegron tasavalta on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu asianomaisen Euroopan yhteisön viranomaisen tekemällä arvioinnilla.

2. Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun Montenegron tasavalta on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu asianomaisen Euroopan yhteisön viranomaisen tekemällä arvioinnilla.

2 artikla

Siirtymäkausiin liittyvät ehdot

1. Montenegron tasavallan on ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

i)	oltava Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) täysjäsen ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki lentoturvallisuutta koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

ii)	sovellettava ECACin asiakirjaa nro 30 ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki ilmailun turvaamista koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

iii)

sovellettava asetusta (ETY) N:o 3925/91 (käsimatkatavaroihin ja kirjattuihin matkatavaroihin kohdistuvien tarkastusten lakkauttaminen), asetusta (ETY) N:o 2409/92 (lentoliikenteen kuljetus- ja rahtimaksut), direktiiviä 94/56/EY (onnettomuuksien tutkinta), direktiiviä 96/67/EY (maahuolinta), asetusta (EY) N:o 2027/97 (lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuu onnettomuustapauksissa), direktiiviä 2003/42/EY (poikkeamien ilmoittaminen), asetusta (EY) N:o 261/2004 (lennolle pääsyn epääminen), direktiiviä 2000/79/EY (siviili-ilmailun työntekijöiden työaika) ja direktiiviä 2003/88/EY (työaika) liitteen I mukaisesti;

iv)

erotettava toisistaan ilmaliikennepalvelujen tarjoaja ja Montenegron tasavallan sääntelyelin, perustettava Montenegron tasavallan ilmaliikennepalvelujen valvontaelin, käynnistettävä Montenegron tasavallan ilmatilan uudelleenjärjestely yhdeksi tai useammaksi toiminnalliseksi lohkoksi ja sovellettava ilmatilan joustavaa käyttöä;

v)	ratifioitava yleissopimus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (Montrealin yleissopimus);

vi)	oltava edistynyt riittävästi johonkin pääsopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai tämän sopimuksen liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

2. Montenegron tasavallan on toisen siirtymäkauden loppuun mennessä sovellettava tätä sopimusta sekä kaikkia liitteessä I lueteltuja säädöksiä.

3 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään

ensimmäisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Montenegron tasavallassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia minkä tahansa Montenegron tasavallassa sijaitsevan paikan ja minkä tahansa EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevan paikan välillä;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat eivät saa olla Montenegron tasavallan tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa eivätkä Montenegron tasavallassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saa olla EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa;

toisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Montenegron tasavallassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa määrättyjä liikenneoikeuksia;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia Montenegron tasavallassa sijaitsevien paikkojen ja toisten assosioituneiden osapuolten alueella sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa;

iii)

Montenegron tasavallassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia EY:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain Montenegron tasavallassa sijaitsevaa paikkaa.

2. Tässä artiklassa ’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ tarkoitetaan jossakin EY:n jäsenvaltiossa, Norjassa tai Islannissa toimiluvan saanutta lentoliikenteen harjoittajaa.

3. Pääsopimuksen 7 ja 8 artiklaa sovelletaan vasta toisen siirtymäkauden päätyttyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen siirtymäkauden päätyttyä Montenegron tasavallan velvollisuutta myöntää liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisesti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sekä yhteisön velvollisuutta myöntää vastaavasti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat Montenegron tasavallan tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

4 artikla

Lentoturvallisuus

1. Ensimmäisen siirtymäkauden alussa Montenegron tasavalta osallistuu tarkkailijana Euroopan lentoturvallisuusviraston työhön.

2. Toisen siirtymäkauden lopussa pääsopimuksen 18 artiklalla perustettu sekakomitea määrittelee yksityiskohtaisesti, missä asemassa ja millä ehdoin Montenegron tasavalta voi osallistua Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan.

3. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Montenegron tasavallassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turvallisuusarviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

5 artikla

Ilmailun turvaaminen

1. Liitteessä I lueteltujen ilmailun turvaamista koskevien säädösten luottamukselliset osat asetetaan Montenegron tasavallan asianomaisen viranomaisen saataville toisen siirtymäkauden alussa.

2. Jos turvatoimissa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Montenegron tasavallassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turva-arviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

PÖYTÄKIRJA VIII

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Romanian väliset siirtymäjärjestelyt

1 artikla

Siirtymäkausi

1. Siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun Romania on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 2 artiklassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2. Tässä sopimuksessa tai sen liitteissä olevat viittaukset ’toiseen siirtymäkauteen’ tarkoittavat Romanian tapauksessa 1 kohdassa tarkoitettua siirtymäkautta.

2 artikla

Siirtymäkauteen liittyvät ehdot

Romanian on siirtymäkauden loppuun mennessä sovellettava tätä sopimusta sekä kaikkia liitteessä I lueteltuja säädöksiä.

3 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään

siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja Romaniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia minkä tahansa Romaniassa sijaitsevan paikan ja minkä tahansa EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevan paikan välillä;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia Romaniassa sijaitsevien paikkojen ja toisten assosioituneiden osapuolten alueella sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa;

iii)

Romaniassa toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia EY:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain Romaniassa sijaitsevaa paikkaa.

2. Tässä artiklassa ’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ tarkoitetaan jossakin EY:n jäsenvaltiossa, Norjassa tai Islannissa toimiluvan saanutta lentoliikenteen harjoittajaa.

3. Pääsopimuksen 7 ja 8 artiklaa sovelletaan vasta siirtymäkauden päätyttyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta siirtymäkauden alusta alkaen Romanian velvollisuutta myöntää liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisesti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sekä yhteisön velvollisuutta myöntää vastaavasti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat Romanian tai sen kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

4 artikla

Lentoturvallisuus

1. Siirtymäkauden lopussa pääsopimuksen 18 artiklalla perustettu sekakomitea määrittelee yksityiskohtaisesti, missä asemassa ja millä ehdoin Romania voi osallistua Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan.

2. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Romaniassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turvallisuusarviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

5 artikla

Ilmailun turvaaminen

Jos turvatoimissa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että Romaniassa toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turva-arviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

PÖYTÄKIRJA IX

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation väliset siirtymäjärjestelyt

1 artikla

UNMIKin toimivaltuudet

Tämän pöytäkirjan määräykset eivät rajoita Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation, jäljempänä ’UNMIK’, toimivaltuuksia, jotka on määritelty YK:n turvallisuusneuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1999 antamassa päätöslauselmassa 1244.

2 artikla

Siirtymäkaudet

1. Ensimmäinen siirtymäkausi ulottuu tämän sopimuksen voimaantulosta siihen asti, kun UNMIK on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

2. Toinen siirtymäkausi ulottuu ensimmäisen siirtymäkauden päättymisestä siihen asti, kun UNMIK on täyttänyt kaikki tämän pöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdassa asetetut ehdot, ja ehtojen täyttyminen on varmennettu Euroopan yhteisön tekemällä arvioinnilla.

3 artikla

Siirtymäkauteen liittyvät ehdot

1. UNMIKin on ensimmäisen siirtymäkauden loppuun mennessä

pantava täytäntöön Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen hyväksymät yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset (JAR-vaatimukset), sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen kansainvälisen oikeuden mukaista erityisasemaa, ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki lentoturvallisuutta koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

ii)	sovellettava ECACin asiakirjaa nro 30 ja pyrittävä panemaan täytäntöön kaikki ilmailun turvaamista koskevat säädökset liitteen I mukaisesti;

iii)

iv)	erotettava toisistaan ilmaliikennepalvelujen tarjoaja ja sääntelyelin ja perustettava tai nimettävä ilmaliikennepalvelujen valvontaelin;

v)	sovellettava käytännössä yleissopimusta eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä (Montrealin yleissopimus);

vi)	oltava edistynyt riittävästi johonkin pääsopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sopimukseen tai liitteeseen III sisältyvien valtiontuki- ja kilpailusääntöjen täytäntöönpanossa, sen mukaan, kumpaa vaihtoehtoa sovelletaan.

2. UNMIKin on toisen siirtymäkauden loppuun mennessä sovellettava tätä sopimusta sekä kaikkia liitteessä I lueteltuja säädöksiä.

4 artikla

Siirtymäjärjestelyt

1. Sen estämättä, mitä pääsopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään

ensimmäisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja UNMIKiltä toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia minkä tahansa Kosovossa sijaitsevan paikan ja minkä tahansa EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevan paikan välillä;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat eivät saa olla UNMIKin tai Kosovossa asuvien henkilöiden enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa eivätkä UNMIKiltä toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saa olla EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa;

toisen siirtymäkauden aikana:

i)	yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja UNMIKiltä toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa määrättyjä liikenneoikeuksia;

ii)

yhteisön lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia Kosovossa sijaitsevien paikkojen ja toisten assosioituneiden osapuolten alueella sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain EY:n jäsenvaltiossa sijaitsevaa paikkaa;

iii)

UNMIKiltä toimiluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat saavat käyttää rajoittamattomia liikenneoikeuksia EY:n eri jäsenvaltioissa sijaitsevien paikkojen välillä, ja ne voivat vaihtaa ilma-alusta missä tahansa paikassa sillä edellytyksellä, että lento on osa yhteyttä, joka palvelee jotain Kosovossa sijaitsevaa paikkaa.

2. Tässä artiklassa ’yhteisön lentoliikenteen harjoittajalla’ tarkoitetaan jossakin EY:n jäsenvaltiossa, Norjassa tai Islannissa toimiluvan saanutta lentoliikenteen harjoittajaa.

3. Pääsopimuksen 7 ja 8 artiklaa sovelletaan vasta toisen siirtymäkauden päätyttyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen siirtymäkauden päätyttyä UNMIKin velvollisuutta myöntää liitteessä I lueteltujen säädösten mukaisesti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat EY:n jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa, sekä yhteisön velvollisuutta myöntää vastaavasti liikennelupia lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat UNMIKin tai Kosovossa asuvien henkilöiden enemmistöomistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa.

5 artikla

Kansainväliset yleissopimukset ja sopimukset

Kun liitteessä I luetelluissa säädöksissä säädetään velvollisuudesta liittyä kansainvälisten yleissopimusten tai sopimusten sopimuspuoleksi, on otettava huomioon UNMIKin kansainvälisen oikeuden mukainen erityisasema.

6 artikla

Lentoturvallisuus

1. Ensimmäisen siirtymäkauden alussa UNMIK osallistuu tarkkailijana Euroopan lentoturvallisuusviraston työhön.

2. Toisen siirtymäkauden lopussa pääsopimuksen 18 artiklalla perustettu sekakomitea määrittelee yksityiskohtaisesti, missä asemassa ja millä ehdoin UNMIK voi osallistua Euroopan lentoturvallisuusviraston toimintaan.

3. Jos turvallisuudessa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että UNMIKiltä toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turvallisuusarviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

7 artikla

Ilmailun turvaaminen

1. Liitteessä I lueteltujen ilmailun turvaamista koskevien säädösten luottamukselliset osat asetetaan UNMIKin asianomaisen viranomaisen saataville toisen siirtymäkauden alussa.

2. Jos turvatoimissa havaitaan puutteita, Euroopan yhteisö voi toisen siirtymäkauden päättymiseen saakka vaatia, että UNMIKiltä toimiluvan saaneen lentoliikenteen harjoittajan lupa liikennöidä Euroopan yhteisöön suuntautuvilla, sieltä lähtevillä tai sen sisäisillä lentoreiteillä edellyttää erityistä turva-arviointia. Euroopan yhteisön on tehtävä tällainen arviointi nopeasti, jotta vältetään tarpeettomat viivytykset liikenneoikeuksien harjoittamisessa.

16.10.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 285/47

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 15 päivänä syyskuuta 2006,

neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta

(2006/683/EY, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan ja 41 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

15 ja 16 päivänä kesäkuuta kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, että kansalaisten Euroopan unionia kohtaan tunteman luottamuksen lisäämiseksi on tärkeää, että heille annetaan mahdollisuus saada ensi käden tietoja unionin toiminnasta muun muassa lisäämällä edelleen avoimuutta. Eurooppa-neuvoston sopimalla tavalla ja ottaen täysin huomioon tarve varmistaa neuvoston työn tehokkuus neuvoston työskentelystä olisi tämän vuoksi tehtävä entistä avoimempaa erityisesti silloin, kun neuvosto käsittelee yhteispäätösmenettelyssä käsiteltäviä säädöksiä. Niin ikään olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla neuvoston julkisten käsittelyjen välittämiseen Euroopan unionin toimielinten kaikilla virallisilla kielillä käytettäviä teknisiä välineitä voidaan huomattavasti parantaa, erityisesti Internetin avulla.

Neuvosto tarkastelee joulukuussa 2006 edellä mainittujen avoimuutta lisäävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa arvioidakseen niiden vaikutusta neuvoston työskentelyn tehokkuuteen.

(2)	On myös aiheellista yksinkertaistaa neuvoston toiminnan suunnittelua. Tätä varten olisi otettava käyttöön aiemman järjestelmän korvaava uusi järjestelmä, joka perustuu 18 kuukauden ohjelmaan, minkä kyseisen kauden kolme puheenjohtajavaltiota toimittavat neuvostolle hyväksyttäväksi.

(3)

Tämän lisäksi olisi aiheellista muuttaa ja selventää kirjallista menettelyä koskevia säännöksiä, jotta parannetaan kirjallisen menettelyn toimivuutta ja nopeutetaan Euroopan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin annettavien vastauksien hyväksymistä sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten ja alueiden komitean jäsenten nimittämistä koskevien päätösten sekä muiden toimielinten ja elinten kuulemista koskevien päätösten tekemistä neuvostossa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan 22 päivänä maaliskuuta 2004 vahvistettu neuvoston työjärjestys (1) seuraavasti:

”

NEUVOSTON TYÖJÄRJESTYS

1 artikla

Koollekutsuminen ja istuntopaikat

1. Puheenjohtaja kutsuu neuvoston koolle omasta aloitteestaan taikka neuvoston jäsenen tai komission pyynnöstä. (2)

2. Seitsemän kuukautta ennen puheenjohtajakautensa alkua ja tarvittaessa edellistä ja seuraavaa puheenjohtajavaltiota kuultuaan asianomainen neuvoston puheenjohtajavaltio ilmoittaa kaikkien sellaisten neuvoston istuntojen suunnitellut ajankohdat, jotka on pidettävä lainsäädäntöasioiden käsittelemiseksi tai operatiivisten päätösten tekemiseksi.

3. Neuvoston kotipaikka on Bryssel. Neuvosto pitää huhti-, kesä- ja lokakuussa istuntonsa Luxemburgissa (3).

Poikkeustapauksissa ja asianmukaisesti perustelluista syistä neuvosto tai pysyvien edustajien komitea, jäljempänä ’Coreper’, voi yksimielisesti päättää, että neuvoston istunto pidetään muualla.

2 artikla

Neuvoston kokoonpanot, yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston tehtävät sekä toimintaohjelman laatiminen

1. Neuvosto voi kokoontua eri kokoonpanoissa käsiteltävien asioiden mukaisesti. Jäljempänä 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsuttu yleisten asioiden ja ulkosuhteiden kokoonpanossa kokoontuva neuvosto, jäljempänä ’yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto’, päättää näiden kokoonpanojen luettelosta, joka on liitteessä I.

2. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostolla on seuraavat kaksi päätoiminta-aluetta, joita varten se pitää erillisiä istuntoja erillisin esityslistoin ja mahdollisesti eri päivinä:

Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelu ja jatkotoimet mukaan lukien kaiken valmistelutyön yhteensovittaminen, politiikkojen yleinen yhteensovittaminen, toimielin- ja hallintoasiat, useita Euroopan unionin politiikkoja koskevat laaja-alaiset asiat sekä muut asiat, jotka Eurooppa-neuvosto on antanut sen käsiteltäväksi, ottaen huomioon talous- ja rahaliiton (EMU) toimintaa koskevat säännöt;

b)	Euroopan unionin kaikkeen ulkoiseen toimintaan liittyvät asiat, toisin sanoen yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, ulkomaankauppa, kehitysyhteistyö sekä humanitaarinen apu.

3. Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelua varten 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsuttu yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto

a)	laatii puheenjohtajavaltion ehdotuksen perusteella ehdotuksen selityksin varustetuksi esityslistaksi vähintään neljä viikkoa ennen Eurooppa-neuvoston kokousta;

b)	pitää lopullisen valmistelukokouksensa Eurooppa-neuvoston kokousta edeltävänä päivänä ja hyväksyy esityslistan.

Muiden neuvoston kokoonpanojen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi toimittama aineisto toimitetaan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsutulle yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostolle viimeistään kaksi viikkoa ennen Eurooppa-neuvoston kokousta.

Mikään muu neuvoston kokoonpano tai neuvoston valmistelukomitea ei saa kokoontua ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetun lopullisen valmistelukokouksen ja Eurooppa-neuvoston kokouksen välisenä aikana muutoin kuin kiireellisistä ja ennalta arvaamattomista, esimerkiksi ajankohtaisiin kansainvälisiin tapahtumiin liittyvistä syistä.

Puheenjohtajavaltio toteuttaa Eurooppa-neuvoston työskentelyn käytännön järjestelyjen edellyttämät toimenpiteet yhdessä pääsihteeristön kanssa ja Eurooppa-neuvostossa sovittujen sääntöjen mukaisesti.

4. Seuraavana vuorossa olevat seuraavat kolme puheenjohtajavaltiota laativat 18 kuukauden välein läheisessä yhteistyössä komission kanssa ja asiaankuuluvien kuulemisten jälkeen ehdotuksen neuvoston toimintaohjelmaksi mainitulle kaudelle. Nämä kolme puheenjohtajavaltiota toimittavat yhdessä ohjelmaehdotuksen viimeistään kuukautta ennen mainitun kauden alkua 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsutun yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston hyväksyttäväksi. (4)

5. Tuleva puheenjohtajavaltio vahvistaa neuvoston seuraavan puolivuotiskauden istuntoja varten suunnitellut lainsäädäntöasiat ja operatiiviset päätökset sisältävät neuvoston istuntojen ohjeelliset esityslistaehdotukset. Nämä ohjeelliset esityslistaehdotukset laaditaan viimeistään viikkoa ennen puheenjohtajakauden alkua neuvoston 18 kuukauden ohjelman pohjalta ja komission kuulemisen jälkeen. Aikaisemmin suunniteltujen neuvoston istuntojen lisäksi voidaan tarvittaessa pitää ylimääräisiä istuntoja.

Asianomainen puheenjohtajavaltio laatii komissiota ja seuraavaa puheenjohtajavaltiota kuultuaan samanlaiset neuvoston istuntojen ohjeelliset esityslistaehdotukset ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua puolivuotiskautta seuraavaa puolivuotiskautta varten viimeistään viikkoa ennen puheenjohtajakautensa alkua.

Jos puolivuotiskauden aikana osoittautuu, että jotain tälle kaudelle suunniteltua istuntoa ei enää ole aihetta järjestää, puheenjohtaja ei kutsu sitä koolle.

3 artikla (5)

Esityslista

1. Puheenjohtaja laatii kutakin istuntoa varten ehdotuksen esityslistaksi ottaen huomioon neuvoston 18 kuukauden ohjelman. Esityslistaehdotus lähetetään neuvoston muille jäsenille ja komissiolle vähintään 14 päivää ennen istunnon alkua.

2. Esityslistaehdotukseen otetaan asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva neuvoston jäsenen tai komission pyyntö sekä tarvittaessa pyyntöön liittyvät asiakirjat ovat saapuneet pääsihteeristöön vähintään 16 päivää ennen kyseisen istunnon alkua. Esityslistaehdotuksessa ilmoitetaan tähdellä ne asiat, joista puheenjohtaja, neuvoston jäsen tai komissio voi pyytää äänestystä. Tällainen ilmoitus on tehtävä sen jälkeen, kun kaikki perussopimusten edellyttämät menettelyvaatimukset on täytetty.

3. Asiat, jotka liittyvät säädöksen antamiseen tai yhteisen kannan vahvistamiseen säädösehdotuksesta tai ehdotukseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti hyväksyttävästä toimenpiteestä, otetaan esityslistaehdotukseen päätöksen tekemiseksi vasta, kun kansallisten kansanedustuslaitosten asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan 3 kohdassa tarkoitettu kuuden viikon määräaika on päättynyt.

Neuvosto voi yksimielisesti poiketa kuuden viikon määräajasta, jos asian esityslistalle ottamiseen voidaan soveltaa mainitun pöytäkirjan 3 kohdassa tarkoitettua kiireellistä asiaa koskevaa poikkeusta.

4. Esityslistaehdotukseen voidaan ottaa ainoastaan ne asiat, joihin liittyvät asiakirjat on lähetetty neuvoston jäsenille ja komissiolle viimeistään kyseisen esityslistan lähettämispäivänä.

5. Pääsihteeristö toimittaa neuvoston jäsenille ja komissiolle ne pyynnöt asian esityslistalle ottamisesta sekä näihin pyyntöihin liittyvät asiakirjat, joiden osalta edellä esitettyjä määräaikoja ei ole noudatettu.

Jollei asian kiireellisyys vaadi toimimaan toisin, puheenjohtaja poistaa esityslistaehdotuksesta sellaisiin 7 artiklan mukaisiin lainsäädäntöasioihin liittyvät kohdat, joiden osalta Coreper ei ole saattanut valmistelua päätökseen viimeistään sen viikon loppuun mennessä, joka edeltää neuvoston kyseistä istuntoa edeltävää viikkoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

6. Esityslistaehdotuksessa on A- ja B-osa. A-osaan otetaan ne asiat, jotka neuvosto voi hyväksyä ilman keskustelua; tämä ei kuitenkaan estä neuvoston jäseniä ja komissiota esittämästä mielipidettään näiden kohtien hyväksymisen yhteydessä eikä mahdollisuutta saada lausumia merkityksi pöytäkirjaan.

7. Neuvosto vahvistaa esityslistan kunkin istunnon alussa. Muun kuin esityslistaehdotuksessa olevan asian ottaminen esityslistalle edellyttää neuvoston yksimielistä päätöstä. Tällä tavoin esityslistalle otetuista asioista voidaan äänestää, jos kaikki perussopimusten edellyttämät menettelyvaatimukset on täytetty.

8. Jos jotain A-osassa olevaa asiaa koskeva kannanotto kuitenkin saattaa aiheuttaa uuden keskustelun tai jos neuvoston jäsen tai komissio sitä pyytää, kyseinen asia poistetaan esityslistalta, jollei neuvosto toisin päätä.

9. Kaikkiin ’muut asiat’ -kohtaan otettavia asioita koskeviin pyyntöihin liitetään selittävä asiakirja.

4 artikla

Neuvoston jäsenen edustaminen

Jollei 11 artiklassa tarkoitettua äänioikeuden siirtämistä koskevista säännöksistä muuta johdu, voi neuvoston jäsentä, joka on estynyt osallistumasta istuntoon, edustaa sijainen.

5 artikla

Istunnot

1. Neuvoston istunnot eivät 8 artiklassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta ole julkisia.

2. Komissio kutsutaan osallistumaan neuvoston istuntoihin. Sama koskee Euroopan keskuspankkia silloin, kun käsitellään asioita, joissa se käyttää aloiteoikeuttaan. Neuvosto voi kuitenkin päättää käsitellä asioita ilman komission tai Euroopan keskuspankin läsnäoloa.

3. Neuvoston ja komission jäsenillä voi olla apunaan avustavia virkamiehiä. Heidän nimensä ja asemansa on ilmoitettava etukäteen pääsihteeristölle. Neuvosto voi päättää, kuinka monta henkilöä, neuvoston jäsenet mukaan luettuina, istuntosalissa saa samanaikaisesti enintään olla valtuuskuntaa kohden.

4. Neuvoston istuntoihin pääsy edellyttää pääsihteeristön myöntämän kulkuluvan esittämistä.

6 artikla

Salassapitovelvollisuus ja asiakirjojen esittäminen oikeudenkäynnissä

1. Jollei neuvosto toisin päätä, neuvoston käsittelyjä koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 ja 9 artiklan sekä yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevien säännösten soveltamista.

2. Neuvosto tai Coreper voi antaa luvan esittää oikeudenkäynnissä jäljennöksen tai otteen neuvoston asiakirjoista, joita ei ole vielä saatettu yleisön saataville niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin.

7 artikla

Neuvoston toiminta lainsäätäjänä

Neuvosto toimii Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti lainsäätäjänä silloin, kun se asiaa koskevien perussopimusten määräysten nojalla päättää yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa oikeudellisesti sitovasta tai yhtä tai useampaa jäsenvaltiota oikeudellisesti velvoittavasta lainsäädännöstä asetuksin, direktiivein, puitepäätöksin tai päätöksin, paitsi silloin kun on kyse käsittelystä, joka johtaa sisäisten toimenpiteiden, hallinnollisten tai talousarviota koskevien taikka toimielinten välisiä tai kansainvälisiä suhteita koskevien toimenpiteiden hyväksymiseen tai sellaisten säädösten, jotka eivät ole sitovia, kuten päätelmien, suositusten tai päätöslauselmien, antamiseen.

Kun neuvosto käsittelee lainsäädäntöehdotuksia tai -aloitteita, se pidättyy antamasta muita kuin perussopimuksissa määrättyjä säädöksiä, kuten päätöslauselmia, päätelmiä tai muita kuin 9 artiklassa tarkoitettuja lausumia.

8 artikla

Yleisölle avoimet neuvoston käsittelyt ja julkiset keskustelut

1. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan mukaista yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettavien säädösten käsittelyt neuvostossa ovat yleisölle avoimia seuraavasti:

a)	yleisö voi seurata mahdollista komission suorittamaa säädösehdotuksia koskevaa esittelyä ja sitä seuraavaa käsittelyä neuvostossa;

b)	yleisö voi seurata näitä säädöksiä koskevaa äänestystä sekä tällaiseen äänestykseen johtavan asian lopullista käsittelyä neuvostossa, ja äänestysselitykset ovat yleisön saatavilla;

c)	yleisö voi seurata tällaisten säädösten kaikkia muita käsittelyjä neuvostossa, jollei neuvosto tai Coreper jonkin käsittelyn osalta päätä toisin.

2. Yleisö voi seurata muiden kuin yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettavia säädöksiä koskevien tärkeiden uusien ehdotusten ensimmäistä käsittelyä neuvostossa. Puheenjohtajavaltio määrittelee, mitkä uudet säädösehdotukset ovat tärkeitä, ja neuvosto tai Coreper voi tarvittaessa päättää toisin. Puheenjohtajavaltio voi päättää tapauskohtaisesti, että yleisö voi seurata tiettyä säädöstä koskevia myöhempiä neuvoston käsittelyjä, jollei neuvosto tai Coreper päätä toisin.

3. Neuvosto käy neuvoston tai Coreperin määräenemmistöllä tekemän päätöksen nojalla julkisia keskusteluja tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat Euroopan unionin ja sen kansalaisten etuja.

Puheenjohtajavaltion, neuvoston jäsenten tai komission tehtävänä on ehdottaa erityisiä kysymyksiä tai aiheita tällaisia keskusteluja varten ottaen huomioon asian tärkeyden ja sen merkityksen kansalaisille.

4. Edellä olevan 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsuttu yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto käy julkisen keskustelun neuvoston 18 kuukauden ohjelmasta. Neuvoston muiden kokoonpanojen niiden omista painopisteistä käymät periaatekeskustelut ovat myös julkisia. Komission viisivuotisohjelman, vuosittaisen työohjelman ja vuotuisen toimintastrategian esittelyt sekä niitä seuraavat keskustelut ovat julkisia.

5. Edellä 3 artiklan mukaisesta esityslistaehdotuksen lähettämisestä alkaen:

a)	neuvoston esityslistalle otetut asiat, joiden käsittelyä yleisö voi seurata 1 ja 2 kohdan mukaisesti, merkitään sanoilla ’julkinen käsittely’,

b)	neuvoston esityslistalle otetut asiat, joiden käsittelyä yleisö voi seurata 3 ja 4 kohdan mukaisesti, merkitään sanoilla ’julkinen keskustelu’.

Neuvoston käsittelyjen ja julkisten keskustelujen avaaminen yleisölle tämän artiklan mukaisesti toteutetaan julkisena lähetyksenä audiovisuaalisin menetelmin, erityisesti siihen varatussa salissa ja kaikilla Euroopan unionin toimielinten virallisilla kielillä virtausvideota käyttäen. Lähetyksen tallennettu versio on saatavilla neuvoston Internet-sivustolla vähintään kuukauden ajan. Äänestyksen tulos ilmoitetaan visuaalisessa muodossa.

Pääsihteeristö ilmoittaa mahdollisuuksiensa mukaan yleisölle etukäteen tällaisten audiovisuaalisten lähetysten päivämäärät ja arvioidut kellonajat sekä pyrkii kaikin käytännön toimin varmistamaan tämän artiklan asianmukaisen soveltamisen.

9 artikla

Äänestysten, äänestysselitysten ja pöytäkirjojen julkisuus

1. Niiden tapausten lisäksi, joissa neuvoston suorittama käsittely on julkinen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti, neuvoston jäsenten äänestyksen tulos ja äänestystä koskevat selitykset sekä neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat ja pöytäkirjan kohdat, jotka koskevat säädösten antamista, julkistetaan neuvoston toimiessa lainsäätäjänä 7 artiklan mukaisesti.

Samaa sääntöä sovelletaan:

a)	äänestystuloksiin ja äänestysselityksiin sekä neuvoston pöytäkirjaan merkittäviin lausumiin ja pöytäkirjan kohtiin, jotka koskevat yhteisen kannan vahvistamista Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 tai 252 artiklan mukaisesti;

neuvoston jäsenten tai heidän edustajansa suorittamiin äänestyksiin tai heidän antamiinsa äänestysselityksiin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklalla perustetussa sovittelukomiteassa sekä neuvoston pöytäkirjaan merkittäviin lausumiin ja pöytäkirjan kohtiin, jotka koskevat sovittelukomitean kokousta;

c)	äänestystuloksiin ja äänestysselityksiin sekä neuvoston pöytäkirjaan merkittäviin lausumiin ja pöytäkirjan kohtiin, jotka koskevat neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla tekemää yleissopimusta.

2. Lisäksi äänestystulokset julkistetaan:

a)	kun neuvosto toimii Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin yksimielisellä päätöksellä;

b)	kun neuvosto hyväksyy yhteisen kannan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti, neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin yksimielisellä päätöksellä;

c)	muissa tapauksissa neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin päätöksellä.

Jos neuvoston äänestysten tulokset julkistetaan ensimmäisen kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti, asianomaisten neuvoston jäsenten pyynnöstä julkistetaan myös äänestyksen yhteydessä annetut äänestysselitykset ottaen huomioon tämä työjärjestys, oikeusvarmuus ja neuvoston edut.

Neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat ja pöytäkirjan kohdat, jotka koskevat ensimmäisen kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen säädösten antamista, julkistetaan neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin päätöksellä.

3. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa yleisö voi seurata neuvoston käsittelyjä 8 artiklan mukaisesti, neuvoa-antavien äänestysten tai valmisteluasiakirjojen hyväksymisen yhteydessä toimitettujen äänestysten tulokset eivät ole julkisia.

10 artikla

Yleisön oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin

Yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin koskevat erityissäännökset ovat liitteessä II.

11 artikla

Äänestysmenettely ja päätösvaltaisuus

1. Neuvosto äänestää puheenjohtajansa aloitteesta.

Puheenjohtaja on lisäksi velvollinen toimittamaan äänestyksen neuvoston jäsenen tai komission aloitteesta, jos neuvoston jäsenten enemmistö niin päättää.

2. Neuvoston jäsenet äänestävät Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 203 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 116 artiklan mukaisesti määrätyssä jäsenvaltioiden järjestyksessä alkaen siitä jäsenestä, joka tämän järjestyksen mukaan on puheenjohtajan tehtävää hoitavasta jäsenestä seuraava.

3. Neuvoston jäsen voi äänestyksessä edustaa vain yhtä muuta jäsentä. (6)

4. Neuvoston äänestys edellyttää perussopimusten mukaisesti äänioikeutettujen neuvoston jäsenten enemmistön läsnäoloa. Äänestyshetkellä puheenjohtaja varmistaa pääsihteeristön avustuksella, että istunto on päätösvaltainen.

5. Kun neuvosto tekee päätöksen, joka edellyttää määräenemmistöä, ja jos joku neuvoston jäsen sitä pyytää, tarkistetaan työjärjestyksen liitteessä III olevassa 1 artiklassa esitettyjen väestölukujen mukaisesti laskemalla, että tämän enemmistön muodostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia Euroopan unionin koko väestöstä.

12 artikla

Tavanomainen kirjallinen menettely ja hiljaisen hyväksynnän menettely

1. Kiireellisessä asiassa neuvoston säädökset voidaan antaa kirjallisella äänestyksellä, jos neuvosto tai Coreper yksimielisesti päättää käyttää tätä menettelyä. Puheenjohtaja voi myös erityisissä tapauksissa ehdottaa tätä menettelyä; tällöin kirjallinen äänestys on mahdollinen, jos kaikki neuvoston jäsenet hyväksyvät tämän menettelyn.

Kirjallisen menettelyn noudattaminen edellyttää lisäksi komission hyväksyntää, jos kirjallinen äänestys koskee asiaa, jonka komissio on saattanut neuvoston käsiteltäväksi.

Pääsihteeristö laatii kuukausittain luettelon kirjallisella menettelyllä annetuista säädöksistä.

2. Puheenjohtajan aloitteesta neuvosto voi toimia ’hiljaisen hyväksynnän menettelyksi’ kutsuttua yksinkertaistettua kirjallista menettelyä noudattaen:

a)	Euroopan parlamentin jäsenen neuvostolle esittämään kirjalliseen kysymykseen tai tapauksen mukaan suulliseen kysymykseen annettavan vastauksen tekstin hyväksymiseksi sen jälkeen, kun Coreper on tarkastellut vastausehdotusta; (7)

b)	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten ja alueiden komitean jäsenten ja heidän sijaistensa nimeämiseksi sen jälkeen, kun Coreper on tarkastellut päätösehdotusta;

c)	päätöksen tekemiseksi muiden toimielinten tai elinten kuulemisesta, kun perussopimukset tällaista kuulemista edellyttävät;

d)	yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanemiseksi COREU-verkostoa (’COREU:n hiljaisen hyväksynnän menettely’) (8) käyttäen.

Tällöin asianomaista tekstiä pidetään hyväksyttynä puheenjohtajan asian kiireellisyyden perusteella vahvistaman määräajan päätyttyä, jollei joku neuvoston jäsen esitä vastalausetta.

3. Pääsihteeristö vahvistaa kirjallisen menettelyn päätökseen saattamisen.

13 artikla

Pöytäkirja

1. Kustakin istunnosta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat, sen tultua hyväksytyksi, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva pääsihteeri, jäljempänä ’pääsihteeri’, tai varapääsihteeri. He voivat valtuuttaa pääsihteeristön jonkin pääjohtajan allekirjoittamaan pöytäkirjan puolestaan.

Pöytäkirja sisältää kunkin esityslistalla olevan asian osalta yleensä:

—	maininnan neuvoston käsiteltäväksi saatetuista asiakirjoista;

—	tehdyt päätökset tai neuvoston tekemät päätelmät;

—	neuvoston antamat lausumat ja ne lausumat, joiden merkitsemistä pöytäkirjaan neuvoston jäsen tai komissio on pyytänyt.

2. Pääsihteeristö laatii ehdotuksen pöytäkirjaksi 15 päivän kuluessa ja toimittaa sen neuvoston tai Coreperin hyväksyttäväksi.

3. Neuvoston jäsen tai komissio voi ennen pöytäkirjan hyväksymistä pyytää, että esityslistan jokin kohta merkitään yksityiskohtaisemmin pöytäkirjaan. Nämä pyynnöt voidaan esittää Coreperille.

14 artikla

Voimassa olevan kieliä koskevan järjestelyn mukaisilla kielillä laadittujen asiakirjojen ja ehdotusten nojalla tapahtuva käsittely ja tehtävät päätökset

1. Jollei neuvosto yksimielisesti ja asian kiireellisyyden vuoksi toisin päätä, neuvosto käsittelee asioita ja tekee päätöksiä ainoastaan sellaisten asiakirjojen ja ehdotusten perusteella, jotka on laadittu voimassa olevan kieliä koskevan järjestelyn mukaisilla kielillä.

2. Neuvoston jäsen voi vastustaa asian käsittelyä, jos mahdollisten muutosehdotusten teksti ei ole laadittu 1 kohdassa tarkoitetuilla, jäsenen osoittamilla kielillä.

15 artikla

Säädösten allekirjoittaminen

Säädökset hyväksynyttä istuntoa johtanut puheenjohtaja ja pääsihteeri tai varapääsihteeri allekirjoittavat neuvoston hyväksymät sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti hyväksymät säädökset. Pääsihteeri ja varapääsihteeri voivat valtuuttaa pääsihteeristön jonkin pääjohtajan allekirjoittamaan säädökset puolestaan.

16 artikla (9)

Äänestykseen osallistumismahdollisuuden puuttuminen

Tämän työjärjestyksen soveltamisessa otetaan liitteen IV mukaisesti asiaan kuuluvalla tavalla huomioon ne tapaukset, joissa perussopimusten mukaisesti yksi tai useampi neuvoston jäsen ei voi osallistua äänestykseen.

17 artikla

Säädösten julkaiseminen virallisessa lehdessä

1. Pääsihteeri tai varapääsihteeri huolehtii seuraavien asiakirjojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jäljempänä ’virallinen lehti’:

a)	Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut säädökset;

b)	Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 163 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut säädökset;

c)	neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 ja 252 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen vahvistamat yhteiset kannat sekä niiden perustelut;

d)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut puitepäätökset ja päätökset;

e)	neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemät yleissopimukset. Näiden yleissopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä.

f)	jäsenvaltioiden välillä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 293 artiklan perusteella allekirjoitetut yleissopimukset. Näiden yleissopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä.

g)	yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset. Näiden sopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 artiklan mukaisesti tehdyt kansainväliset sopimukset, jollei neuvosto päätä toisin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (10) 4 ja 9 artiklan perusteella.

Näiden sopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä.

2. Jollei neuvosto tai Coreper toisin päätä, pääsihteeri tai varapääsihteeri huolehtii seuraavien asiakirjojen julkaisemisesta virallisessa lehdessä:

a)	jäsenvaltion neuvostolle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti esittämät aloitteet;

b)	jäsenvaltion neuvostolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittämät aloitteet;

c)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteiset kannat;

d)	muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut direktiivit, muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset, sekä suositukset ja lausunnot.

3. Neuvosto tai Coreper päättää tapauskohtaisesti yksimielisesti, onko tarpeen, että pääsihteeri tai varapääsihteeri antaa julkaistavaksi virallisessa lehdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitetut yhteiset strategiat, yhteiset toiminnat ja yhteiset kannat.

4. Neuvosto tai Coreper päättää tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon perussäädöksen mahdollisen julkaisemisen, onko tarpeen, että pääsihteeri tai varapääsihteeri antaa julkaistavaksi virallisessa lehdessä:

a)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitettujen yhteisten toimintojen täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet;

b)	yhteiset toiminnat, yhteiset kannat ja muut päätökset, jotka on hyväksytty tai tehty yhteisen strategian perusteella Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti;

c)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen päätösten mahdolliset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemien yleissopimusten mahdolliset soveltamistoimenpiteet;

d)	muut neuvoston säädökset kuten sui generis -päätökset tai päätöslauselmat.

5. Jos yhteisöjen ja yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön välisellä sopimuksella perustetaan elin, jolla on päätöksentekovaltaa, neuvosto päättää tällaisen sopimuksen tekemisen yhteydessä, onko kyseisen elimen tekemät päätökset tarpeen julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Asiakirjojen tiedoksianto

1. Pääsihteeri, varapääsihteeri tai heidän puolestaan toimiva pääjohtaja antaa muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut direktiivit sekä muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset tiedoksi niille, joille ne on osoitettu.

2. Jollei seuraavia asiakirjoja julkaista virallisessa lehdessä, pääsihteeri, varapääsihteeri tai heidän puolestaan toimiva pääjohtaja antaa ne tiedoksi niille, joille ne on osoitettu:

a)	suositukset;

b)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitetut yhteiset strategiat, yhteiset toiminnat ja yhteiset kannat;

c)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteiset kannat;

d)	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 ja 34 artiklan perusteella annettujen säädösten soveltamistoimenpiteet.

3. Pääsihteeri, varapääsihteeri tai heidän puolestaan toimiva pääjohtaja toimittaa muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut neuvoston direktiivit sekä neuvoston päätökset ja suositukset jäsenvaltioiden hallituksille ja komissiolle.

19 artikla (11)

Coreper, komiteat ja työryhmät

1. Coreper huolehtii neuvoston työn valmistelusta sekä suorittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot. Se valvoo kaikissa asioissa (12) Euroopan unionin politiikkojen ja toimien yhtenäisyyttä sekä seuraavien periaatteiden ja sääntöjen noudattamista:

a)	laillisuus-, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate sekä periaate, jonka mukaan säädökset on perusteltava;

b)	unionin toimielinten ja muiden elinten toimivaltaa koskevat säännöt;

c)	talousarviota koskevat säännökset;

d)	menettelyä, avoimuutta ja lainsäädännön valmistelun laatua koskevat säännöt.

2. Jollei Coreper toisin päätä, se käsittelee ennakolta kaikki neuvoston istunnon esityslistalle otetut asiat. Coreper pyrkii omalla tasollaan saamaan aikaan yksimielisen kannan, joka saatetaan neuvoston hyväksyttäväksi. Se huolehtii siitä, että neuvostolle esitetään asianmukaiset asiakirjat, sekä esittää neuvostolle tarvittaessa suuntaviivoja, vaihtoehtoja tai ratkaisuehdotuksia. Kiireellisissä tapauksissa neuvosto voi yksimielisesti päättää käsitellä asian ilman tätä ennakkokäsittelyä.

3. Coreper voi perustaa tai sen suostumuksella voidaan perustaa komiteoita tai työryhmiä tiettyjä etukäteen määriteltyjä valmistelu- tai selvitystehtäviä varten.

Pääsihteeristö päivittää ja julkistaa valmistelevien elinten luettelon. Vain tässä luettelossa olevat komiteat ja työryhmät voivat kokoontua neuvoston työskentelyä valmistelevina eliminä.

4. Coreperin puheenjohtajana toimii esityslistalle otettujen kohtien mukaan joko neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion pysyvä edustaja tai hänen sijaisensa. Tämän jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen toimii myös perussopimuksissa tarkoitettujen eri komiteoiden puheenjohtajana, jollei neuvosto toisin päätä. Sama koskee 3 kohdassa tarkoitettuja komiteoita ja työryhmiä, jollei Coreper toisin päätä.

5. Neuvoston niissä kokoonpanoissa pidettävien istuntojen valmistelua varten, joissa se kokoontuu kerran puolessa vuodessa, ja jos istunnot pidetään puolivuotiskauden ensimmäisen puoliskon aikana, edellisen puolivuotiskauden aikana pidettävien muiden komiteoiden kuin Coreperin sekä työryhmien kokousten puheenjohtajana toimii sen jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen, jonka tehtävänä on toimia puheenjohtajana kyseisten neuvoston istuntojen aikaan.

6. Jos asia käsitellään olennaisin osin puolivuotiskauden aikana, tänä kautena puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen voi toimia edellisen puolivuotiskauden aikana muiden komiteoiden kuin Coreperin sekä työryhmien kokousten puheenjohtajana silloin, kun niissä käsitellään kyseistä asiaa. Asianomaiset kaksi puheenjohtajavaltiota sopivat keskenään tämän kohdan käytännön täytäntöönpanosta.

Käsiteltäessä Euroopan yhteisöjen talousarviota tietylle varainhoitovuodelle, toimii talousarvion käsittelyä koskevia neuvoston esityslistalla olevia asioita valmistelevien muiden neuvoston elinten kuin Coreperin puheenjohtajana poikkeuksellisesti sen jäsenvaltion jäsen, joka toimii neuvoston puheenjohtajavaltiona kyseistä varainhoitovuotta edeltävän vuoden toisella puolivuotiskaudella. Samaa käytäntöä sovelletaan toisen puheenjohtajavaltion suostumuksella neuvoston istuntojen puheenjohtajana toimimiseen silloin, kun kyseisiä talousarvioon liittyviä asioita käsitellään. Asianomaiset puheenjohtajavaltiot neuvottelevat toistensa kanssa käytännön järjestelyistä.

7. Jäljempänä mainittujen asiaan kuuluvien säännösten mukaisesti Coreper voi tehdä seuraavia menettelyä koskevia päätöksiä edellyttäen, että niitä koskevat kohdat on otettu sen esityslistaehdotukseen vähintään kolme työpäivää ennen kokousta, mistä määräajasta poikkeaminen edellyttää Coreperin yksimielistä päätöstä (13):

a)	päätös pitää neuvoston istunto muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa (1 artiklan 3 kohta);

b)	lupa esittää oikeudenkäynnissä jäljennös tai ote neuvoston asiakirjasta (6 artiklan 2 kohta);

c)	päätös käydä neuvoston julkinen keskustelu tai olla käsittelemättä julkisesti jotakin neuvostossa käsiteltävää asiaa (8 artiklan 1 kohdan c alakohta, 2 kohta ja 3 kohta);

d)	päätös julkistaa äänestystulokset ja neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

e)	päätös käyttää kirjallista menettelyä (12 artiklan 1 kohta);

f)	neuvoston pöytäkirjan hyväksyminen tai muuttaminen (13 artiklan 2 ja 3 kohta);

g)	päätös julkaista tai olla julkaisematta asiakirja tai säädös Euroopan unionin virallisessa lehdessä (17 artiklan 2, 3 ja 4 kohta);

h)	päätös kuulla jotakin toimielintä tai elintä, kun perussopimuksissa ei sitä edellytetä;

i)	päätös asettaa määräaika jonkin toimielimen tai elimen kuulemista varten tai pidentää sitä;

j)	päätös pidentää Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja;

k)	jollekin toimielimelle tai elimelle osoitetun kirjeen sisällön hyväksyminen.

20 artikla

Puheenjohtaja ja työskentelyn sujuminen

1. Puheenjohtaja huolehtii tämän työjärjestyksen noudattamisesta ja valvoo keskustelujen asianmukaista sujumista. Puheenjohtajavaltio huolehtii erityisesti siitä, että sekä se itse että muut noudattavat laajentuneen neuvoston työmenetelmiä koskevan liitteen V säännöksiä.

Keskustelujen asianmukaisen sujumisen varmistamiseksi ja jollei neuvosto toisin päätä, puheenjohtaja voi lisäksi toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta istuntoja varten käytettävissä oleva aika käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, ja erityisesti:

a)	rajoittaa kokoussalissa istunnon aikana läsnä olevien kutakin valtuuskuntaa edustavien henkilöiden lukumäärää tietyn kohdan käsittelyn osalta ja päättää, avataanko sali, josta käsittelyä voi seurata;

b)	päättää esityslistan kohtien käsittelyjärjestyksestä ja niitä koskevien keskustelujen kestosta;

c)	vahvistaa tietyn kohdan käsittelyyn käytettävän ajan erityisesti rajoittamalla osallistujien puheaikaa ja määrittämällä heidän puheenvuorojensa järjestyksen;

d)	pyytää valtuuskuntia esittämään ehdotuksensa käsiteltävänä olevan tekstin muuttamisesta kirjallisesti ennen tiettyä määräaikaa, tarvittaessa lyhyine selityksineen;

e)	pyytää valtuuskuntia, joilla on sama tai samanlainen kanta tiettyyn asiaan tai tekstiin tai tekstin osaan, valitsemaan joukostaan yhden, joka ilmoittaa niiden yhteisen kannan istunnossa tai kirjallisesti ennen istuntoa.

2. Seuraavana puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion edustaja avustaa puheenjohtajaa ilman, että tämä vaikuttaa 19 artiklan 4 ja 6 kohdan säännösten soveltamiseen, puheenjohtajavaltion toimivaltaan ja sen poliittiseen kokonaisvastuuseen. Puheenjohtajavaltion pyynnöstä ja sen ohjeiden mukaisesti toimiva seuraavan puheenjohtajavaltion edustaja toimii tarvittaessa puheenjohtajan tilalla, ottaa tarpeen tullen huolehtiakseen tietyistä tehtävistä sekä varmistaa neuvoston työskentelyn jatkuvuuden.

21 artikla (14) (15)

Komiteoiden ja työryhmien mietinnöt ja kertomukset

Tämän työjärjestyksen muiden säännösten estämättä puheenjohtajavaltio järjestää eri komiteoiden ja työryhmien kokoukset siten, että niiden mietinnöt ja kertomukset ovat käytettävissä ennen sitä Coreperin kokousta, jossa niitä käsitellään.

Jollei asian kiireellisyys vaadi toimimaan toisin, puheenjohtajavaltio siirtää johonkin Coreperin myöhempään kokoukseen sellaisiin 7 artiklan mukaisiin lainsäädäntötoimiin liittyvien esityslistan kohtien käsittelyn, joiden osalta komitea tai työryhmä ei ole saattanut työskentelyään päätökseen vähintään viisi työpäivää ennen Coreperin kokousta.

22 artikla

Lainsäädännön valmistelun laatu (16)

Oikeudellisen yksikön tehtävänä on, sen avustaessa neuvostoa sen tehtävässä huolehtia antamiensa säädösten valmistelun laadusta, varmistaa hyvissä ajoin säädösehdotusten valmistelun laatu ja tehdä tarvittavia säädösten valmistelun laatua koskevia ehdotuksia neuvostolle ja sen elimille 22 päivänä joulukuuta 1998 tehdyn yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevia yhteisiä suuntaviivoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen (17) mukaisesti.

Niiden, jotka esittävät neuvoston työskentelyä varten tekstejä, on koko lainsäädäntömenettelyn ajan kiinnitettävä erityistä huomiota niiden valmistelun laatuun.

23 artikla

Pääsihteeri ja pääsihteeristö

1. Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa pääsihteeri pääsihteeristön toiminnasta vastaavan varapääsihteerin avustamana. Neuvosto nimittää pääsihteerin ja varapääsihteerin määräenemmistöllä.

2. Neuvosto päättää pääsihteeristön organisaatiosta (18).

Pääsihteeri ja varapääsihteeri toteuttavat neuvoston vastuulla kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen pääsihteeristön moitteettoman toiminnan.

3. Pääsihteeristö osallistuu tiiviisti ja jatkuvasti neuvoston työskentelyn järjestelyyn, yhteensovittamiseen ja sen yhtenäisyyden valvontaan sekä sen 18 kuukauden ohjelman täytäntöönpanoon. Pääsihteeristö avustaa puheenjohtajavaltiota sen vastuulla ja johdolla ratkaisujen hakemisessa.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti pääsihteeri avustaa neuvostoa ja puheenjohtajavaltiota yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien kysymysten osalta, erityisedustajien työskentelyn yhteensovittaminen mukaan luettuna.

Pääsihteeri voi tarvittaessa pyytää puheenjohtajavaltiota kutsumaan koolle komitean tai työryhmän erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tai ottamaan tietyn kohdan komitean tai työryhmän esityslistalle.

4. Pääsihteeri tai varapääsihteeri antavat neuvostolle ehdotuksen pääsihteeristön arvioiduista kuluista niin hyvissä ajoin, että varainhoitoa koskevissa säännöksissä säädettyjä määräaikoja voidaan noudattaa.

5. Pääsihteerillä on varapääsihteerin avustamana kokonaisvastuu talousarvion pääluokkaan II — Neuvosto otettujen määrärahojen hallinnoinnista ja hänen on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet niiden asianmukaisen hallinnan varmistamiseksi. Hän hoitaa näitä määrärahoja Euroopan yhteisöjen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

24 artikla

Turvallisuus

Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä turvallisuutta koskevat säännöt.

25 artikla

Sopimusten ja yleissopimusten tallettajan tehtävät

Jos pääsihteeri nimetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 artiklan mukaisesti tehdyn sopimuksen taikka yhteisön ja yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön välisen sopimuksen tallettajaksi tai jäsenvaltioiden välisen yleissopimuksen taikka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan nojalla tehdyn yleissopimuksen tallettajaksi, näiden sopimusten tai yleissopimusten ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan neuvoston toimipaikkaan.

Näissä tapauksissa pääsihteeri hoitaa tallettajan tehtävät ja huolehtii myös siitä, että kyseisten sopimusten tai yleissopimusten voimaantulopäivä julkaistaan virallisessa lehdessä.

26 artikla

Edustus Euroopan parlamentissa

Neuvostoa voi edustaa Euroopan parlamentissa ja sen valiokunnissa neuvoston puheenjohtajavaltio tai tämän suostumuksella seuraava puheenjohtajavaltio taikka pääsihteeri. Puheenjohtajan toimeksiannosta neuvostoa voivat valiokunnissa edustaa myös varapääsihteeri tai pääsihteeristön ylemmät virkamiehet.

Neuvosto voi lisäksi antaa näkökantansa Euroopan parlamentin tietoon kirjallisella ilmoituksella.

27 artikla

Säädösten muotoa koskevat säännökset

Säädösten muotoa koskevat säännökset ovat liitteessä VI.

28 artikla

Neuvostolle osoitetut lähetykset

Neuvostolle tarkoitetut lähetykset osoitetaan puheenjohtajalle neuvoston toimipaikkaan seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan unionin neuvosto

Rue de la Loi / Wetstraat 175

B-1048 Bruxelles.

LIITE I

LUETTELO NEUVOSTON KOKOONPANOISTA

1.	Yleiset asiat ja ulkosuhteet (19)

2.	Talous- ja rahoitusasiat (20)

3.	Oikeus- ja sisäasiat (21)

4.	Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat

5.	Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (22)

6.	Liikenne, televiestintä ja energia

7.	Maatalous ja kalastus

Ympäristö

9.	Koulutus, nuoriso ja kulttuuri (23)

Kukin jäsenvaltio päättää itse omasta edustuksestaan neuvostossa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 203 artiklan mukaisesti.

Useampi ministeri voi osallistua varsinaisena jäsenenä samaan neuvoston istuntoon, jolloin esityslistaa ja käsittelyjärjestelyjä mukautetaan vastaavasti (24).

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostossa kutakin hallitusta edustaa tämän kokoonpanon eri istunnoissa sen tehtävään valitsema ministeri tai valtiosihteeri.

LIITE II

ERITYISSÄÄNNÖKSET YLEISÖN OIKEUDESTA TUTUSTUA NEUVOSTON ASIAKIRJOIHIN

1 artikla

Soveltamisala

Kaikilla luonnollisilla ja oikeushenkilöillä on oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjen periaatteiden, edellytysten ja rajoitusten sekä tässä liitteessä vahvistettujen erityissäännösten mukaisesti.

2 artikla

Kolmannen osapuolen asiakirjoja koskeva kuuleminen

1. Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohtaa ja 9 artiklan 3 kohtaa, ja jollei asiakirjan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan perusteella tapahtuvan tarkastelun jälkeen ole selvää, ettei sitä julkisteta, asianomaista kolmatta osapuolta kuullaan, jos

a)	asiakirja on asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 1 kohdassa määritelty arkaluonteinen asiakirja;

b)	asiakirja on peräisin jäsenvaltiosta ja

se on toimitettu neuvostolle ennen 3 päivää joulukuuta 2001, tai

kyseinen jäsenvaltio on pyytänyt, ettei sitä julkisteta ilman sen edeltä käsin antamaa suostumusta.

2. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa neuvostolle esitetään pyyntö tutustua sen hallussa olevaan kolmannen osapuolen asiakirjaan, pääsihteeristö kuulee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohtaa soveltaessaan asianomaista kolmatta osapuolta, jollei asiakirjan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan perusteella tapahtuvan tarkastelun jälkeen ole selvää, että asiakirja julkistetaan tai että sitä ei julkisteta.

3. Kolmatta osapuolta kuullaan kirjallisesti (myös sähköpostitse), ja tälle annetaan vastaamista varten kohtuullinen määräaika ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artiklassa asetettu määräaika. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kolmannen osapuolen lausunto pyydetään kirjallisena.

4. Jos asiakirja ei kuulu 1 kohdan a tai b alakohdan piiriin ja pääsihteeristö ei ole kolmannen osapuolen kielteisen lausunnon perusteella vakuuttunut siitä, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 tai 2 kohtaa voidaan soveltaa, asia saatetaan neuvoston käsiteltäväksi.

Jos neuvosto aikoo luovuttaa asiakirjan, kolmannelle osapuolelle on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti neuvoston aikomuksesta luovuttaa asiakirja vähintään kymmenen työpäivän määräajan kuluttua. Samalla kolmannen osapuolen huomio kiinnitetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 243 artiklaan.

3 artikla

Muilta toimielimiltä tai jäsenvaltioilta saadut kuulemispyynnöt

Kun toinen toimielin tai jäsenvaltio haluaa kuulla neuvostoa neuvoston asiakirjaa koskevasta hakemuksesta, se lähettää pyynnön sähköpostitse osoitteeseen access@consilium.europa.eu tai faksitse numeroon (32-2) 281 63 61.

Pääsihteeristö esittää näkemyksensä neuvoston puolesta pikaisesti, ottaen huomioon kyseisen toimielimen tai jäsenvaltion päätöksen osalta vaadittavat määräajat, ja viimeistään viiden työpäivän kuluessa.

4 artikla

Jäsenvaltioilta peräisin olevat asiakirjat

Jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan nojalla esittämä pyyntö tehdään kirjallisena pääsihteeristölle.

5 artikla

Jäsenvaltioiden edelleen toimittamat pyynnöt

Kun jäsenvaltio toimittaa pyynnön edelleen neuvostolle, pyyntö käsitellään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 ja 8 artiklan ja tässä liitteessä olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Jos tutustumisoikeus evätään kokonaan tai osittain, hakijalle ilmoitetaan, että mahdollinen uudistettu pyyntö on esitettävä suoraan neuvostolle.

6 artikla

Hakemusten toimitusosoite

Pyyntö saada tutustua asiakirjaan on osoitettava kirjallisena korkeana edustajana toimivalle neuvoston pääsihteerille, osoitteeseen rue de la Loi / Wetstraat 175, B-1048 Bryssel tai sähköpostitse osoitteella access@consilium.europa.eu taikka faksitse numeroon (32-2) 281 63 61.

7 artikla

Alkuperäisten hakemusten käsittely

Jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, pääsihteeristö käsittelee neuvoston asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt.

8 artikla

Uudistettujen pyyntöjen käsittely

Jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, neuvosto tekee päätöksen uudistetun pyynnön johdosta.

9 artikla

Maksut

Pääsihteeri määrää neuvoston asiakirjojen jäljennösten tuottamisesta ja lähettämisestä perittävät maksut.

10 artikla

Neuvoston julkinen asiakirjarekisteri

1. Pääsihteeristön tehtävänä on huolehtia yleisön pääsystä neuvoston asiakirjarekisteriin.

2. Asiakirjojen viitenumeroiden lisäksi rekisterissä on ilmoitettava, mitkä 1 päivän heinäkuuta 2000 jälkeen laaditut asiakirjat on jo julkistettu. Jollei yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 45/2001 (25) sekä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 16 artiklasta muuta johdu, asiakirjojen sisältö on asetettava saataville Internetin välityksellä.

11 artikla

Suoraan yleisön saatavissa olevat asiakirjat

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikkiin neuvoston asiakirjoihin edellyttäen, että ne eivät ole salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta tehdä kirjallinen hakemus asetuksen (EY) N:o 1049/2001 6 artiklan mukaisesti.

2. Tässä artiklassa tarkoitetaan:

—	’jakelulla’ asiakirjan lopullisen toisinnon jakamista neuvoston jäsenille, heidän edustajilleen tai valtuuskunnilleen;

—	’lainsäädäntöasiakirjalla’ asiakirjaa, joka koskee työjärjestyksen 7 artiklassa tarkoitetun säädöksen käsittelyä tai antamista.

3. Pääsihteeristö saattaa seuraavat asiakirjat yleisön saataville heti, kun ne on jaettu:

a)	muut kuin neuvoston tai jäsenvaltion laatimat asiakirjat, jotka niiden laatija on julkistanut tai jotka on julkistettu laatijan suostumuksella;

b)	eri kokoonpanoissa kokoontuvan neuvoston istuntojen esityslistaehdotukset;

c)	kaikki asiakirjat, jotka neuvosto on hyväksynyt ja jotka julkaistaan virallisessa lehdessä.

4. Edellyttäen, että asiakirjat eivät selvästi kuulu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeusten piiriin, pääsihteeristö voi saattaa myös seuraavat asiakirjat yleisön saataville heti, kun ne on jaettu:

a)	komiteoiden ja työryhmien esityslistaehdotukset;

muut asiakirjat, kuten ilmoitukset, raportit, kertomukset ja tilannekatsaukset sekä käsittelyn etenemistä neuvostossa tai jossakin sen valmistelevista elimistä kuvaavat selvitykset, joissa valtuuskuntien yksittäiset kannat eivät tule esiin, lukuun ottamatta oikeudellisen yksikön kannanottoja ja lausuntoja.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa mainittujen asiakirjojen lisäksi pääsihteeristö saattaa yleisön saataville seuraavat lainsäädäntöasiakirjat heti, kun ne on jaettu:

a)	muiden Euroopan unionin toimielinten tai elinten tai, jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltion neuvostolle osoittamat säädöksiä koskevat saatteet ja kirjeiden jäljennökset;

b)	neuvostolle toimitetut asiakirjat, jotka on luetteloitu sen esityslistan kohdassa ja merkitty sanoilla ’julkinen käsittely’ tai ’julkinen keskustelu’ työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti;

c)	Coreperin ja/tai neuvoston hyväksyttäväksi toimitetut ilmoitukset (I/A- ja A-kohtia koskevat ilmoitukset) sekä säädösehdotukset, joihin niissä viitataan;

d)	Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetun menettelyn kuluessa tehdyt neuvoston päätökset ja sovittelukomitean hyväksymät yhteiset tekstit.

6. Sen jälkeen kun jokin 5 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä on tehty tai kun kyseinen säädös on lopullisesti annettu, pääsihteeristö saattaa yleisön saataville kaikki kyseistä säädöstä koskevat lainsäädäntöasiakirjat, jotka on laadittu ennen tällaista päätöstä ja jotka eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 ja 2 kohdan eikä 3 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjen poikkeusten piiriin, kuten ilmoitukset, raportit, kertomukset ja tilannekatsaukset sekä käsittelyn etenemistä neuvostossa tai jossakin sen valmistelevista elimistä kuvaavat selvitykset (’yhteenvedot asian käsittelystä’), lukuun ottamatta oikeudellisen yksikön kannanottoja ja lausuntoja.

Jäsenvaltion pyynnöstä ei sellaisia asiakirjoja, jotka kuuluvat ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan ja joista käy ilmi kyseisen jäsenvaltion valtuuskunnan yksittäinen kanta neuvostossa, saateta yleisön saataville näiden säännösten mukaisesti.

LIITE III

YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT ÄÄNTEN PAINOTUSTA NEUVOSTOSSA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISESTA

1 artikla

Kunkin jäsenvaltion väkiluku Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 4 kohdan, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 118 artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan ja 34 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana on:

Jäsenvaltio	Väkiluku (× 1 000)
Saksa	82 500,8
Ranska	62 370,8
Yhdistynyt kuningaskunta	60 063,2
Italia	58 462,4
Espanja	43 038,0
Puola	38 173,8
Alankomaat	16 305,5
Kreikka	11 073,0
Portugali	10 529,3
Belgia	10 445,9
Tšekin tasavalta	10 220,6
Unkari	10 097,5
Ruotsi	9 011,4
Itävalta	8 206,5
Tanska	5 411,4
Slovakia	5 384,8
Suomi	5 236,6
Irlanti	4 109,2
Liettua	3 425,3
Latvia	2 306,4
Slovenia	1 997,6
Viro	1 347,0
Kypros	749,2
Luxemburg	455,0
Malta	402,7
Yhteensä	461 324,0
Raja-arvo (62 %)	286 020,9

2 artikla

1. Jäsenvaltiot toimittavat kunkin vuoden syyskuun 1 päivään mennessä Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle kokonaisväestöä koskevat tietonsa kyseisen vuoden tammikuun 1 päivältä.

2. Neuvosto muuttaa 1 artiklassa olevia lukuja joka vuosi ensimmäisestä päivästä tammikuuta alkaen niiden tietojen mukaisesti, jotka Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolla oli käytössään edellisen vuoden syyskuun 30 päivänä. Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE IV

Tämän työjärjestyksen seuraavia säännöksiä sovellettaessa niissä tapauksissa, joissa yksi tai useampi neuvoston tai pysyvien edustajien komitean jäsen ei perussopimusten mukaan voi osallistua äänestykseen, kyseisen yhden tai useamman jäsenen ääniä ei oteta huomioon:

a)	1 artiklan 3 kohdan toinen alakohta (neuvoston istunnon pitäminen muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa);

b)	3 artiklan 7 kohta (muun kuin esityslistaehdotuksessa olevan asian ottaminen esityslistalle);

c)	3 artiklan 8 kohta (A-kohdan, joka olisi muuten jouduttu poistamaan esityslistalta, pitäminen esityslistalla B-kohtana);

d)	5 artiklan 2 kohta Euroopan keskuspankin istuntoihin osallistumisen osalta (asian käsittely niin, että Euroopan keskuspankki ei ole edustettuna);

9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohta sekä toinen ja kolmas alakohta (äänestystulosten, äänestysselitysten, neuvoston pöytäkirjaan merkittyjen lausumien sekä niiden pöytäkirjan kohtien julkisuus, jotka liittyvät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisten yhteisten kantojen hyväksymiseen; äänestystulosten, äänestysselitysten, neuvoston pöytäkirjaan merkittyjen lausumien ja niiden pöytäkirjan kohtien julkisuus, jotka liittyvät muihin kuin 2 kohdassa tarkoitettuihin tapauksiin);

f)	11 artiklan 1 kohdan toinen alakohta (äänestyksen toimittaminen);

g)	12 artiklan 1 kohta (kirjallisen menettelyn käyttäminen);

h)	14 artiklan 1 kohta (päätös käsitellä asiaa ja tehdä päätöksiä poikkeuksellisesti sellaisten asiakirjojen ja ehdotusten perusteella, joita ei ole laadittu kaikilla kielillä) (26);

i)	17 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta (jäsenvaltion Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan nojalla tekemän aloitteen julkaisematta jättäminen virallisessa lehdessä);

j)	17 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan nojalla hyväksytyn yhteisen kannan tai tiettyjen direktiivien, päätösten, suositusten ja lausuntojen julkaisematta jättäminen virallisessa lehdessä);

k)	17 artiklan 4 kohdan c alakohta (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä tai yleissopimuksia koskevien mahdollisten täytäntöönpano- tai soveltamistoimenpiteiden julkaiseminen virallisessa lehdessä);

l)	17 artiklan 5 kohta (kansainvälisellä sopimuksella perustetun elimen tekemien päätösten julkaiseminen virallisessa lehdessä).

Neuvoston tai pysyvien edustajien komitean jäsen ei voi vedota tämän työjärjestyksen seuraaviin säännöksiin sellaisten päätösten yhteydessä, joissa tämä jäsen ei perussopimusten mukaan voi osallistua äänestykseen:

a)	3 artiklan 8 kohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus pyytää jonkin A-kohdan poistamista esityslistalta),

b)	11 artiklan 1 kohdan toinen alakohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus pyytää äänestyksen toimittamista),

c)	11 artiklan 3 kohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus edustaa äänestyksessä toista jäsentä),

d)	14 artiklan 2 kohta (neuvoston kunkin jäsenen mahdollisuus vastustaa asian käsittelyä, jos mahdollisia muutoksia koskeva teksti ei ole laadittu hänen osoittamallaan kielellä).

LIITE V

LAAJENTUNEEN NEUVOSTON TYÖMENETELMÄT

Kokousten valmistelu

Puheenjohtajavaltio huolehtii siitä, että työryhmä tai komitea toimittaa asian Coreperille vasta sen jälkeen, kun asian edistymisestä ja kantojen selkiintymisestä kyseisellä tasolla voidaan olla kohtuullisen varmoja. Asia palautetaan toisaalta takaisin työryhmälle tai komitealle vain kun se on välttämätöntä, jolloin tehtävänanto joka tapauksessa käsittää täsmällisten ja tarkkaan yksilöityjen ongelmien käsittelyn.

Puheenjohtajavaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asian käsittelyn edistämiseksi kokousten välisenä aikana. Se voi esimerkiksi työryhmän tai komitean suostumuksella toteuttaa tehokkaasti erityisongelmia koskevia tarpeellisia kuulemisia ja raportoida ratkaisuvaihtoehdoista asianomaiselle työryhmälle tai komitealle. Se voi myös toteuttaa kirjallisia kuulemisia pyytämällä valtuuskuntia ilmoittamaan ehdotusta koskevan kantansa kirjallisesti ennen työryhmän tai komitean seuraavaa kokousta.

Tarvittaessa valtuuskunnat esittävät kirjallisesti ennen tulevaa kokousta kannan, jolle ne todennäköisesti asettuvat kyseisessä kokouksessa. Jos kantaan sisältyy tekstin muutosehdotuksia, niiden on oltava sanamuodoltaan selkeitä. Samaa kantaa edustavat valtuuskunnat esittävät näkemyksensä yhdessä aina, kun se on mahdollista.

Coreper välttää käsittelemästä asioita, joita on jo käsitelty sen työskentelyn valmistelun yhteydessä. Tämä koskee erityisesti I-kohtia, tietoja Coreperin työn järjestelyistä ja järjestyksestä sekä tulevien neuvoston istuntojen esityslistasta ja järjestelyistä. Valtuuskunnat ottavat mahdollisuuksien mukaan ’muut asiat’ -kohdassa käsiteltävät asiat esiin pikemmin Coreperin työskentelyn valmistelun yhteydessä kuin itse Coreperissa.

Puheenjohtajavaltio toimittaa valtuuskunnille mahdollisimman pian Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa kaikki Coreperin kokouksen perusteelliseen valmisteluun tarvittavat tiedot, myös tiedot siitä, mitä tuloksia puheenjohtajavaltio odottaa kutakin esityslistan kohtaa koskevasta keskustelusta. Puheenjohtajavaltio kannustaa toisaalta tarvittaessa valtuuskuntia ilmoittamaan muille valtuuskunnille Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa kannan, jolle ne aikovat asettua Coreperissa. Tässä yhteydessä puheenjohtajavaltio viimeistelee Coreperin esityslistan. Puheenjohtajavaltio voi kutsua Coreperin työskentelyä valmistelevat ryhmät koolle useammin, jos olosuhteet sitä vaativat.

Kokousten kulku

6.	Neuvoston esityslistalle ei oteta asioita, jotka komission tai neuvoston jäsenten on vain aikomus esitellä, paitsi jos on tarkoitus keskustella merkittävästä uudesta aloitteesta.

Puheenjohtajavaltio välttää ottamasta Coreperin esityslistalle kohtia, jotka on tarkoitettu vain tiedoksi. Nämä asiat, joita ovat esimerkiksi yhteenvedot toisella foorumilla tai kolmannen valtion tai toisen toimielimen kanssa pidetyistä kokouksista sekä menettelyä tai järjestelyjä koskevat tai muut kysymykset, olisi toimitettava sen sijaan valtuuskunnille Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa mahdollisuuksien mukaan kirjallisina, eikä niitä enää olisi toistettava Coreperissa.

8.	Puheenjohtaja antaa kokouksen alussa tarvittavat lisätiedot kokouksen kulusta ja ilmoittaa erityisesti, kuinka paljon aikaa hän aikoo käyttää kunkin kohdan käsittelyyn. Hän pidättyy pitkistä aloituspuheenvuoroista ja välttää toistamasta tietoja, jotka jo ovat valtuuskuntien tiedossa.

9.	Tärkeästä asiasta käytävän keskustelun aluksi puheenjohtaja ilmoittaa tarvittavan keskustelun lajin mukaan valtuuskunnille, kuinka kauan niiden käsiteltävää kohtaa koskeva puheenvuoro saa enintään kestää. Puheenvuorot eivät yleensä saisi kestää kauemmin kuin kaksi minuuttia.

10.	Täydelliset puheenvuorokierrokset ovat periaatteessa kiellettyjä. Niitä voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti erityiskysymyksissä siten, että puheenjohtaja asettaa puheenvuoroille aikarajoituksen.

11.	Puheenjohtajavaltio kohdentaa keskustelua mahdollisimman paljon erityisesti pyytämällä valtuuskuntia ilmoittamaan välitysratkaisua tai yksittäisiä ehdotuksia koskevat näkemyksensä.

12.	Puheenjohtaja pidättyy kokousten aikana ja niiden lopussa tekemästä pitkiä yhteenvetoja keskusteluista vaan vain ilmoittaa lopuksi lyhyesti saavutetut asiaa koskevat tulokset ja/tai menettelyä koskevat päätelmät.

13.	Valtuuskunnat välttävät toistamasta asioita, jotka aikaisemmat puhujat ovat todenneet. Niiden puheenvuorot ovat lyhyitä, asiapitoisia ja ytimekkäitä.

14.	Samoin ajattelevia valtuuskuntia kannustetaan neuvottelemaan keskenään siitä, että yksi ainoa henkilö esittäisi niiden tiettyä kohtaa koskevan yhteisen kannan.

15.	Tekstistä keskusteltaessa valtuuskunnat antavat kirjallisesti konkreettisia muotoiluehdotuksia sen sijaan, että ne vain toteaisivat olevansa eri mieltä yksittäisestä ehdotuksesta.

16.	Jollei puheenjohtaja toisin ilmoita, valtuuskunnat pidättyvät käyttämästä puheenvuoroa, jos ne hyväksyvät yksittäisen ehdotuksen. Tällöin hiljaisuus katsotaan periaatteellisen hyväksymisen merkiksi.

LIITE VI

SÄÄDÖSTEN MUOTOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

A. Asetusten muoto

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa sekä neuvoston asetuksissa on:

a)	alussa nimike ’asetus’, järjestysnumero, antamispäivämäärä ja asetuksen aihe;

b)	joko ilmaisu ’Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto’ tai ’Euroopan unionin neuvosto’;

c)	ilmoitus niistä säännöksistä, joiden nojalla asetus on annettu ja näiden edellä sanat ’ottavat huomioon’ tai ’ottaa huomioon’;

d)	viittaus saatuihin ehdotuksiin ja lausuntoihin;

e)	asetuksen perustelut, joita edeltää ilmaisu ’sekä katsovat seuraavaa:’ tai ’sekä katsoo seuraavaa:’ ja numeroidut johdanto-osan kappaleet;

f)	ilmaisu ’ovat antaneet tämän asetuksen’ tai ’on antanut tämän asetuksen’, jonka jälkeen seuraavat asetuksen säännökset.

2.	Asetukset jakautuvat artikloihin, jotka voidaan ryhmitellä luvuiksi ja jaksoiksi.

3.	Asetuksen viimeisessä artiklassa vahvistetaan voimaantulopäivä, jos se on aikaisempi tai myöhäisempi kuin julkaisemista seuraava kahdeskymmenes päivä.

Asetuksen viimeistä artiklaa seuraa:

i)	sanonta ’Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.’, tai

ii)	jos säädöstä ei sovelleta kaikkiin jäsenvaltioihin tai kaikissa jäsenvaltioissa, sanonta ’Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti’ (27);

b)	sanonta ’Tehty …ssa/ssä … päivänä … kuuta …’, jolloin päivämääränä on se päivä, jona neuvosto on antanut asetuksen; ja

jos kyseessä on

i)	Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antama asetus, sanonta: ’Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja’ jota seuraavat Euroopan parlamentin puhemiehen nimi ja asetusta annettaessa neuvoston istuntoa johtaneen puheenjohtajan nimi,

ii)	neuvoston asetus, ilmaisu: ’Neuvoston puolesta Puheenjohtaja’, jota seuraa asetusta annettaessa neuvoston istuntoa johtaneen puheenjohtajan nimi.

B. Direktiivien, päätösten, suositusten ja lausuntojen muoto (Euroopan yhteisön perustamissopimus)

1.	Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamien direktiivien ja niiden yhteisesti tekemien päätösten sekä neuvoston direktiivien ja päätösten alussa on nimike ’direktiivi’ tai ’päätös’.

2.	Neuvoston antamien suositusten ja lausuntojen alussa on nimike ’suositus’ tai ’lausunto’.

3.	Edellä A jaksossa säädettyjä, asetuksia koskevia säännöksiä sovelletaan direktiiveihin ja päätöksiin soveltuvin osin, jollei Euroopan yhteisön perustamissopimuksen asiaa koskevista määräyksistä muuta johdu.

C. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitettujen Eurooppa-neuvoston yhteisten strategioiden sekä yhteisten toimintojen ja yhteisten kantojen muoto.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitettujen yhteisten strategioiden sekä yhteisten toimintojen ja yhteisten kantojen alussa ovat nimikkeet:

a)	’Eurooppa-neuvoston yhteinen strategia’, järjestysnumero (vuosi/numero/YUTP), hyväksymispäivä ja strategian aihe;

b)	’Neuvoston yhteinen toiminta’, järjestysnumero (vuosi/numero/YUTP), hyväksymispäivä ja yhteisen toiminnan aihe;

c)	’Neuvoston yhteinen kanta’, järjestysnumero, (vuosi/numero/YUTP), hyväksymispäivä ja yhteisen kannan aihe.

D. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisten kantojen, puitepäätösten, päätösten ja yleissopimusten muoto

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisten kantojen, puitepäätösten, päätösten ja yleissopimusten alussa ovat nimikkeet:

a)	’Neuvoston yhteinen kanta’, järjestysnumero (vuosi/numero/YOS), hyväksymispäivä ja yhteisen kannan aihe;

b)	’Neuvoston puitepäätös’, järjestysnumero (vuosi/numero/YOS), hyväksymispäivä ja puitepäätöksen aihe;

c)	’Neuvoston päätös’, järjestysnumero (vuosi/numero/YOS), hyväksymispäivä ja päätöksen aihe;

d)	’Neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan perusteella tekemä yleissopimus’ ja yleissopimuksen aihe.

”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Ensimmäinen neuvoston 18 kuukauden ohjelma laaditaan kaudeksi, joka alkaa tammikuussa 2007.

Tehty Brysselissä 15 päivänä syyskuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. TUOMIOJA

(1) Neuvoston päätös (2004/338/EY, Euratom), tehty 22 päivänä maaliskuuta 2004, neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta (EUVL L 106, 15.4.2004, s. 22), työjärjestys sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston päätöksellä 2006/34/EY, Euratom (EUVL L 22, 26.1.2006, s. 32).

(2) Tässä kohdassa toistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 204 artikla.

(3) Tässä kohdassa toistetaan perustamissopimuksen liitteenä olevan Euroopan yhteisöjen toimielinten ja tiettyjen elinten ja yksikköjen sekä Europolin kotipaikan sijaintia koskevan pöytäkirjan ainoan artiklan b kohta.

(4) Katso seuraava lausuma a:

2 artiklan 4 kohdan osalta

’18 kuukauden ohjelmaan sisältyy yleinen johdantojakso, jossa ohjelma esitellään Euroopan unionin pitkän aikavälin strategisten suuntaviivojen taustaa vasten. 18 kuukauden ohjelman laatimisesta vastaavat kolme puheenjohtajavaltiota kuulevat tämän jakson osalta kolmea seuraavaa puheenjohtajavaltiota osana 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua ”asiaankuuluvaa kuulemista”.

18 kuukauden ohjelmaehdotuksessa olisi myös otettava huomioon muun muassa komission aloitteesta käydyn, kyseisen vuoden poliittisia painopisteitä koskevan vuoropuhelun olennaiset kohdat.’

(5) Katso seuraavat lausumat b ja c:

3 artiklan 1 ja 2 kohdan osalta

’Puheenjohtaja pyrkii varmistamaan, että neuvoston jäsenet saavat periaatteessa neuvoston kunkin sellaisen istunnon, jossa käsitellään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräysten täytäntöönpanoa, esityslistaehdotuksen ja kyseisellä esityslistalla oleviin asioihin liittyvät asiakirjat vähintään 21 päivää ennen istunnon alkua.’

1 ja 3 artiklan osalta

’Neuvosto on tietoinen siitä, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvat kysymykset on käsiteltävä nopeasti ja tehokkaasti, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 22 artiklan 2 kohdan soveltamista, jossa määrätään, että neuvoston ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle erittäin lyhyen ajan kuluessa tapauksissa, joissa päätös on tehtävä nopeasti. 3 artiklassa tarkoitetut säännökset eivät estä tämän vaatimuksen noudattamista.’

(6) Tässä kohdassa toistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 206 artikla.

(7) Katso seuraava lausuma d:

d)	12 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdan osalta ’Neuvoston vakiintuneen käytännön mukaisesti määräajaksi vahvistetaan yleensä kolme työpäivää.’

(8) Katso seuraava lausuma e:

e)	12 artiklan 2 kohdan d alakohdan osalta ’Neuvosto muistuttaa mieleen, että COREU-verkostoa on käytettävä neuvoston työmenetelmistä 12 päivänä kesäkuuta 1995 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti.’

(9) Katso seuraava lausuma f:

16 artiklan ja liitteen IV osalta

’Neuvosto sopii, että 16 artiklan ja liitteen IV säännöksiä sovelletaan niiden säädösten osalta, joiden antamisessa tietyillä neuvoston jäsenillä ei perussopimusten mukaisesti ole äänioikeutta. Nämä säännökset eivät kuitenkaan koske Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan soveltamista.

Ensimmäisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 43 ja 44 artiklan soveltamista koskevan tapauksen yhteydessä neuvosto tarkastelee muilta alueilta saadun kokemuksen perusteella tämän työjärjestyksen 16 artiklan ja liitteen IV osalta mahdollisesti tarvittavia muutoksia.’

(10) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(11) Nämä säännökset eivät rajoita talous- ja rahoituskomitean asemaa sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 114 artiklassa ja neuvoston sitä koskevissa, voimassa olevissa päätöksissä (EYVL L 358, 31.12. 1998, s. 109 ja EYVL L 5, 1.1.1999, s. 71).

(12) Katso seuraava lausuma g:

g)	19 artiklan 1 kohdan osalta ’Coreper huolehtii yhtenäisyydestä sekä 1 kohdassa lueteltujen periaatteiden noudattamisesta erityisesti niissä asioissa, joita käsitellään muissa elimissä.’

(13) Katso seuraava lausuma h:

h)	19 artiklan 7 kohdan osalta ’Jos neuvoston jäsen katsoo, että menettelyä koskevasta päätösehdotuksesta, joka on toimitettu pysyvien edustajien komitean hyväksyttäväksi 19 artiklan 7 kohdan mukaisesti, aiheutuu asiakysymys, päätösehdotus toimitetaan neuvoston hyväksyttäväksi.’

(14) Nämä säännökset eivät rajoita talous- ja rahoituskomitean asemaa sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 114 artiklassa ja neuvoston sitä koskevissa, voimassa olevissa päätöksissä (EYVL L 358, 31.12. 1998, s. 109 ja EYVL L 5, 9.1.1999, s. 71).

(15) Katso seuraava lausuma i:

i)	21 artiklan osalta ’Työryhmien mietinnöt ja muut asiakirjat, joiden perusteella Coreper käsittelee asiaa, olisi toimitettava valtuuskunnille riittävän hyvissä ajoin niiden tarkastelua varten.’

(16) Katso seuraava lausuma j:

22 artiklan osalta

’Neuvoston oikeudellisen yksikön tehtävänä on niin ikään avustaa jäsenvaltiota, joka tekee Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdassa tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun aloitteen, muun muassa kyseisten aloitteiden valmistelun laadun varmistamiseksi, jos kyseinen jäsenvaltio pyytää tällaista apua.’

Katso seuraava lausuma k:

22 artiklan osalta

’Neuvoston jäsenten on tehtävä huomautuksensa säädöstekstien virallista kodifiointia koskevista ehdotuksista 30 päivän kuluessa siitä, kun pääsihteeristö on toimittanut nämä ehdotukset jäsenille.

Neuvoston jäsenten on varmistettava, että uudelleenlaatimista tarkoittavien säädösehdotusten sellaisten säännösten, jotka otetaan suoraan aikaisemmasta säädöksestä ja joiden asiasisältöä ei muuteta, tarkastelu toteutetaan kodifiointia koskeviin ehdotuksiin sovellettavien periaatteiden mukaisesti.’

(17) EYVL C 73, 17.3.1999, s. 1.

(18) 1 ja 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa toistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan 2 kohta.

(19) Käsittää myös Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä kehitysyhteistyön.

(20) Käsittää myös talousarvion.

(21) Käsittää myös pelastuspalvelun.

(22) Käsittää myös matkailun.

(23) Käsittää myös audiovisuaalialan.

(24) Katso seuraava lausuma l:

liitteen I toisen kohdan osalta

’Neuvoston esityslistoja laatiessaan puheenjohtajavaltio ryhmittelee toisiinsa liittyvät asiakohdat yhteen, jotta jäsenvaltioiden asianmukaisten edustajien osallistuminen olisi helpompaa, erityisesti silloin, kun neuvoston tietyn kokoonpanon on käsiteltävä selvästi erillisiä asiakokonaisuuksia.’

(25) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(26) Katso seuraava lausuma m:

m)	Liitteessä IV olevan 1 kohdan h alakohdan osalta ’Neuvosto vahvistaa, että nykyistä käytäntöä, jonka mukaan neuvoston käsittelyn perustana olevat tekstit laaditaan kaikilla kielillä, sovelletaan edelleen.’

(27) Katso seuraava lausuma n:

Liitteessä IV olevan A jakson 4 kohdan a alakohdan ii alakohdan osalta

’Neuvosto muistuttaa, että niissä perussopimuksissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa säädöstä ei voida soveltaa kaikkiin jäsenvaltioihin tai kaikissa jäsenvaltioissa, kyseisen säädöksen perusteluissa ja sisällössä on tarpeen selvästi esittää säädöksen alueellinen soveltaminen.’

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 285

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 16. lokakuuta 2006

Sisältö		II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista	Sivu
		Neuvosto
	*	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, tehty 9 päivänä kesäkuuta 2006, Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamista koskevan, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation monenvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta	1
		Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation monenvälinen sopimus Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamisesta	3
	*	Neuvoston päätös, tehty 15 päivänä syyskuuta 2006, neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta	47