16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/1

(1)

Dissostichus spp. -lajien saaliiden dokumentointijärjestelystä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1035/2001 (2) pannaan täytäntöön Etelämantereen meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiskomission, jäljempänä ’CCAMLR’, marraskuussa 1999 pidetyssä 18. vuosikokouksessaan hyväksymä saaliiden dokumentointijärjestely.

(2)

CCAMLR hyväksyi järjestelyyn ja siihen liittyvään päätöslauselmaan eräitä muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa Dissostichus spp. -saaliiden purkamista, tuontia, vientiä, jälleenvientiä ja jälleenlaivauksia koskevaa valvontaa ja yhdenmukaistaa sen täytäntöönpanoa.

(3)

Asetus (EY) N:o 1035/2001 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

Lisätään 3 artiklaan alakohdat seuraavasti:

2)

Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on asetettava Dissostichus spp. -lajien kalastukseen oikeuttavien lisenssien tai lupien myöntämisen ehdoksi, että alus purkaa saaliit vain valtioissa, jotka ovat CCAMLR:n sopimuspuolia tai jotka muutoin soveltavat saaliiden dokumentointijärjestelyä.

2.   Jäsenvaltioiden on liitettävä Dissostichus spp. -lajien kalastukseen oikeuttaviin lisensseihin tai lupiin CCAMLR:n kaikkien sopimuspuolten ja valtioiden nimet, jotka ovat ilmoittaneet CCAMLR:n sihteeristöön soveltavansa saaliiden dokumentointijärjestelyä.

3.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niiden lipun alla purjehtivat alukset, joilla on lupa pyytää Dissostichus spp. -lajeja, ovat täyttäneet saalisasiakirjan asianmukaisesti aina kun Dissostichus spp. -lajeja puretaan tai jälleenlaivataan.”

3)

Korvataan 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

4)

Korvataan 12 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

5)

Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin vuoden maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun 15 päivään mennessä luettelo niiden alueella annetuista tai vastaanotetuista purkamista, tuontia, vientiä, jälleenvientiä ja jälleenlaivausta koskevista saalisasiakirjoista, joissa on seuraavat tiedot: asiakirjan tunnistenumero; purkamis-, tuonti-, vienti-, jälleenvienti- ja jälleenlaivauspäivä; purettu, tuotu, viety, jälleenviety tai jälleenlaivattu paino; alkuperä ja määränpää.”

6)

Korvataan liitteet I, II ja III tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/7

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/9

(1)

Tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientitukijärjestelmää koskevista säännöistä säädetään maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 800/1999 (3) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 täytäntöönpanosta tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden osalta 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 (4).

(2)

Libanonissa vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet ovat vakavasti vahingoittaneet tiettyjen viejien taloudellisia etuja, ja näin syntynyt tilanne on heikentänyt suuresti asetuksissa (EY) N:o 800/1999 ja (EY) N:o 1043/2005 säädetyin edellytyksin harjoitettavaa vientiä.

(3)

Sen vuoksi näitä haitallisia vaikutuksia on rajoitettava toteuttamalla erityistoimenpiteitä ja pidentämällä tiettyjä asetuksissa (EY) N:o 800/1999 ja (EY) N:o 1043/2005 vahvistettuja, edellä mainittujen olosuhteiden vuoksi kesken oleviin vientitapahtumiin liittyviä määräaikoja. Olisi erityisesti pidennettävä asetuksessa (EY) N:o 800/1999 säädettyä yhteisön tullialueelta poistumista koskevaa määräaikaa, jotta tarvittavat viennin tullimuodollisuudet jo suorittaneet tai kyseiset tavarat tullivalvontaan asettaneet toimijat voisivat hyödyntää joustavampia järjestelyjä. Myös asetuksessa (EY) N:o 1043/2005 säädettyä tukitodistusten voimassaoloaikaa olisi tietyissä tapauksissa pidennettävä.

(4)

Näiden poikkeusten hyöty olisi rajattava toimijoihin, jotka voivat todistaa erityisesti vientiasiakirjojen tai Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoitusjärjestelmään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista ja direktiivin 77/435/ETY kumoamisesta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4045/89 (5) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen asetuksen muiden säännösten soveltamista, että tuotteita ei voitu viedä määräajassa edellä mainittujen olosuhteiden vuoksi.

(5)

Jotta voitaisiin korjata kaikille niille toimijoille aiheutuneet haitalliset vaikutukset, joihin Libanonin poikkeukselliset olosuhteet ovat saattaneet vaikuttaa, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 2006.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia horisontaalisia kysymyksiä käsittelevän hallintokomitean lausunnon mukaiset,

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/11

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) mukaisesti interventioelimet voivat myydä pysyvällä tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntää kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 25 artiklassa säädetään, että jokaisessa yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta voille sekä tuen enimmäismäärä kermalle, voille ja voiöljylle. Lisäksi säädetään, että hinta tai tuki voi vaihdella voin aiotun käyttötarkoituksen, rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä olisi vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/13

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) mukaisesti interventioelimet voivat myydä pysyvällä tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntää kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 25 artiklassa säädetään, että jokaisessa yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta voille sekä tuen enimmäismäärä kermalle, voille ja voiöljylle. Lisäksi säädetään, että hinta tai tuki voi vaihdella voin aiotun käyttötarkoituksen, rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä olisi vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/15

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) 47 artiklan mukaisesti interventioelimet avaavat pysyvän tarjouskilpailun tuen myöntämiseksi voiöljylle. Saman asetuksen 54 artiklassa säädetään, että kunkin yksittäisen tarjouskilpailun osalta saatujen tarjousten perusteella vahvistetaan tuen enimmäismäärä voiöljylle, jonka vähimmäisrasvapitoisuus on 96 prosenttia.

(2)

Olisi asetettava asetuksen (EY) N:o 1898/2005 53 artiklan 4 kohdassa säädetty käyttötarkoitusvakuus sen varmistamiseksi, että voiöljy siirtyy vähittäiskaupan haltuun.

(3)

Saatujen tarjousten perusteella tuen enimmäismäärä olisi vahvistettava asianmukaiselle tasolle, ja käyttötarkoitusvakuus olisi määritettävä sen mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/16

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet voin määrät.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/17

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)

Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)

Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/20

(1)

Käsiteltävänä oleva asia koskee yrityskauppaa, jolla saksalainen yritys E.ON hankkii kaksi unkarilaisen öljy- ja kaasuyhtiön MOL:n tytäryhtiötä. Hankittavien yhtiöiden toimialana on kaasun tukkumyynti, markkinointi, kauppa ja varastointi. MOL:llä on lisäksi kahden vuoden optio kaasunjakeluun erikoistuneen tytäryhtiönsä myymiseksi E.ON:lle.

(2)

Unkarin kaasuvarat ja infrastruktuuri olivat jo ennen keskittymän toteuttamista lähes kokonaan MOL:n määräysvallassa. MOL omistaa kaasunjakeluverkon ja kaikki Unkarin kaasuvarastot, ja sillä on lähes monopoliasema kaasun tukkumarkkinoilla. MOL toimii näin kaasualan ”portinvartijana” sekä kaasuvarojen (tuonti ja kotimainen tuotanto) että infrastruktuurin osalta. MOL:n asema markkinoille pääsyn valvojana siirtyy nyt E.ON:lle.

(3)

Olennaisin ehdotetusta yrityskaupasta aiheutuva muutos on se, että E.ON:llä, toisin kuin MOL:llä, on vahva markkina-asema kaasun ja sähkön vähittäismarkkinoilla Unkarissa. Siksi kaupan tuloksena Unkarin kaasun- ja sähköntoimitusketjuista syntyy vertikaalisesti integroitunut kokonaisuus, kun MOL:n kaasunjakelu- ja tuotantotoimintaa ei oteta lukuun.

(4)

Komission markkinaselvityksen tuloksena on käynyt ilmi, että koska uusi yritys hallitsee yksin melkein kaikkia Unkarin kaasuvaroja (jotka ovat pääasiassa peräisin Venäjältä) ja koska se on vertikaalisesti integroitunut kaasu- ja sähkömarkkinoilla, keskittymän myötä syntyy vakava riski, että uusi yritys sulkee kilpailijansa kaasun ja sähkön tuotantoketjun loppupään markkinoilta. Toisin kuin MOL:llä, E.ON:llä on toimintaa tuotantoketjun loppupäässä kaasun vähittäismyyjänä ja jakelijana (sen hallinnassa on kaksi maan kuudesta alueellisesta kaasunjakeluyhtiöstä ja kolme kuudesta alueellisesta sähkönjakeluyhtiöstä) sekä sähköntuotannossa. Yrityskauppa muuttaisi uuden yrityksen suhdetta tuotantoketjun loppupäässä toimiviin kilpaileviin yrityksiin. Uudella yrityksellä olisi sekä mahdollisuus että syy syrjiä kilpailijoitaan kaasu- ja sähköalan vähittäismarkkinoilla.

(5)

E.ON esitti 20 päivänä lokakuuta 2005 joukon sitoumuksia menettelyn aikana todettujen kilpailuongelmien ratkaisemiseksi. Se esitti tarkistetut sitoumuksensa 16 päivänä marraskuuta 2005 ja lopulliset sitoumuksensa 8 päivänä joulukuuta 2005. Komission mielestä kaupan ehdot ovat parantuneet huomattavasti E.ON:n alkuperäisen tarjouksen jälkeen toteutetun markkinaselvityksen tuloksena, ja katsoo, että kaupan osapuolet ovat ratkaisseet kolmansien osapuolten esittämät vaatimukset, joiden mukaan on huolehdittava siitä, että kaasun hinta ja toimintaedellytykset kaasun tukkumarkkinoilla Unkarissa mahdollistavat muiden yritysten tehokkaan kilpailun uuden yrityksen kanssa kaasun ja sähkön vähittäismarkkinoilla.

(6)

Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että yrityskauppa hyväksytään ja että hyväksymispäätöksessä asetetaan sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaiset ehdot ja velvoitteet.

(7)

E.ON Ruhrgas International AG (jäljempänä ’E.ON’) kuuluu E.ON-energiakonserniin, joka on sähkön- ja kaasuntoimituksiin erikoistunut yksityinen yritysryhmittymä.

(8)

MOL Hungarian Oil and Gas (jäljempänä ’MOL’) on integroitunut unkarilainen öljy- ja kaasukonserni, joka toimii pääasiassa Unkarin maakaasu-, maaöljy-, polttoaine- ja kemikaalimarkkinoilla. MOL on Budapestin pörssissä noteerattu osakeyhtiö. Unkarin valtion hallussa on vieläkin 12 prosenttia yhtiön osakepääomasta sekä lisäksi ns. kultainen osake.

(9)

Käsiteltävänä oleva asia koskee yrityskeskittymää, jolla E.ON hankkii määräysvallan MOL Földgázellátó Rt:ssä (jäljempänä ’MOL WMT’) ja MOL Földgáztároló Rt:ssä (jäljempänä ’MOL Storage’). Lisäksi E.ON saa haltuunsa MOL:n osakkeet Panrusgáz Magyar-Orosz Gázipari Rt:ssä (jäljempänä ’Panrusgáz’), joka on venäläisen OAO Gazpromin ja MOL:n yhteisyritys.

(10)

E.ON ei saa tässä kaupassa haltuunsa Mol Földgázszállító Rt:tä (jäljempänä ’MOL Transmission’), joka on myös MOL:n yksinomaisessa määräysvallassa oleva tytäryhtiö. Sen sijaan MOL:lle myönnetään myyntioptio, jonka perusteella MOL voi seuraavien kahden vuoden kuluessa vaatia, että E.ON hankkii 25 prosentin osuuden ja lisäksi yhden osakkeen tai yhtä osaketta vaille 75 prosentin omistusosuuden MOL Transmissionissa.

(11)

MOL säilyttää hallinnassaan kaasunetsintä- ja tuotanto-osastonsa (jäljempänä ’MOL E & P’). MOL ja MOL WMT ovat kuitenkin yrityskaupan yhteydessä tehneet uuden pitkäaikaisen sopimuksen MOL E & P tuottaman kaasun toimituksista (jäljempänä ’toimitussopimus’).

(12)

Unkarin kaasumarkkinoiden erityispiirteiden perusteella komissio on todennut, että alan merkitykselliset tuotemarkkinat ovat seuraavat:

(13)

Muut kuin yksityisasiakkaat ovat 1 päivästä heinäkuuta 2004 saaneet Unkarin lain mukaan vapaasti valita kaasuntoimittajansa. Tämä mahdollisuus tulee olemaan myös yksityisasiakkailla viimeistään 1 päivästä heinäkuuta 2007.

(14)

Unkarin kaasualalla vallitsee sekajärjestelmä, johon kuuluu toisaalta Unkarin aiemmasta kaasualan järjestelystä periytynyt säännelty (julkinen) markkinalohko ja toisaalta markkinalohko, jolla kauppa on vapautettu (jäljempänä ’avoin markkinalohko’). Säännellyllä markkinalohkolla tukkukauppaa harjoittavan yleishyödyllisen laitoksen (MOL WMT) on lain mukaan täytettävä yleishyödyllisten alueellisten jakeluyhtiöiden kysyntä kokonaan siltä osin kuin kaasua tarvitaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Vastaavasti jakeluyhtiöt velvoitetaan hankkimaan kaikki julkisen sektorin asiakkaille tarkoitettu kaasunsa yleishyödylliseltä tukkumyyjältä MOL WMT:ltä (säänneltyyn hintaan). Yleishyödyllisillä kaasuntoimittajilla eli alueellisilla jakeluyhtiöillä on vastaavasti yksinoikeus ja velvollisuus toimittaa kaasua alueelle sijoittautuneille asiakkaille säänneltyyn hintaan. Asiakkaat, jotka täyttävät nämä edellytykset, voivat joko hankkia edelleen kaasua julkisella hankintasopimuksella perinteiseltä toimittajaltaan (alueelliselta jakeluyhtiöltä tai MOL WMT:ltä, jos tämä on toimittanut kaasun suoraan asiakkaalle) tai irtisanoa hankintasopimuksensa ja hankkia kaasunsa kaupalliselta myyjältä tai tuoda sen itse maahan. Tämän sekajärjestelmän odotetaan päättyvän heinäkuun 2007 jälkeen.

(15)

Markkinaselvityksessä on vahvistunut, että Unkarissa on erilliset tuotemarkkinat, joilla maahantuojat ja tuottajat myyvät kaasua myyjille ja nämä myyvät kaasua toisilleen avoimelle markkinalohkolle edelleen toimitettavaksi. Säännellyllä markkinalohkolla alueellisten jakeluyhtiöiden on ostettava julkisia kaasuyhtiötä varten tarkoitettu kaasunsa MOL WMT:ltä.

(16)

Käsiteltävää asiaa koskevassa selvityksessä on käynyt ilmi, että kaikki markkinat, joihin kauppa vaikuttaa, ovat laajuudeltaan kansalliset, lukuun ottamatta kaasun jakelua ja toimituksia yksityisasiakkaille. Tämän toiminnan laajuus koskee nykyisin vain osaa maasta (tiettyjä jakelualueita).

(17)

Komissio on todennut Unkarin markkinoiden erityispiirteiden perusteella, että sähköalan merkitykselliset tuotemarkkinat ovat seuraavat:

(18)

Myös Unkarin sähköalalla vallitsee sekajärjestelmä, joka käsittää säännellyn ja avoimen lohkon. Kaikki muut kuin yksityisasiakkaat saivat oikeuden valita sähköntoimittajansa 1 päivästä heinäkuuta 2004. Yksityisasiakkaat saavat tämän oikeuden 1 päivästä heinäkuuta 2007. Kaasualan tavoin asiakkailla on oikeus vaihtaa toimittajaa. Niiden ei kuitenkaan tarvitse tehdä tätä, vaan ne voivat edelleen käyttää alueellista toimittajaa julkisen palvelun sopimuksella. Sähkömarkkinoilla on kuitenkin enemmän avoimelle markkinalohkolle siirtyneitä asiakkaita kuin kaasumarkkinoilla. Kesäkuussa 2005 avoimen markkinalohkon osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Unkarissa oli 32 prosenttia.

(19)

Käsiteltävää asiaa koskevassa selvityksessä on käynyt ilmi, että useimmat markkinat, joihin keskittymä vaikuttaa, ovat laajuudeltaan kansalliset, lukuun ottamatta sähkön jakelua ja toimituksia yksityisasiakkaille. Näiden toimintojen laajuus koskee nykyisin vain osaa maasta (tiettyjä jakelualueita).

(20)

Aiemman lakisääteisen monopoliasemansa vuoksi MOL WMT:llä on määräävä markkina-asema Unkarin alueellisille jakeluyhtiöille ja kaupallisille myyjille tarkoitettujen kaasun tukkutoimitusten markkinoilla. Sen lisäksi, että MOL WMT:llä on edelleen monopoli säännellyllä markkinalohkolla, komission selvityksessä on tullut esiin merkittäviä esteitä, jotka vaikeuttavat pääsyä Unkarin kaasumarkkinoiden avoimelle lohkolle. Unkarin markkinoille tulevien uusien yrittäjien vaikeimpia ongelmia ovat kilpailukykyisen kaasuntoimittajan löytäminen ja Unkarin kaasun tukkumarkkinoiden joustamattomuus.

(21)

Kotimaiset kaasuvarat ja kilpaillut tuontimarkkinat ovat MOL WMT:n valvonnassa, eikä tähän ole tulossa muutosta.

(22)

Unkarin kotimainen kaasuntuotanto on varsin huomattavaa. Vuonna 2004 Unkari tuotti noin 3 miljardia kuutiometriä kaasua eli noin 20 prosenttia maan kokonaiskulutuksesta. Selvityksen perusteella unkarilainen kaasu on kilpailukykyistä tuontikaasuun verrattuna.

(23)

Vaikka E.ON ei saa haltuunsa MOL E & P suunnitellussa yrityskaupassa, MOL E & P ja MOL WMT ovat tehneet kaupan yhteydessä kymmenen vuoden toimitussopimuksen MOL E & P tuottamasta kotimaisesta kaasusta. Toimitussopimuksen mukaan MOL E & P MOL WMT:lle toimittaman kaasun määrästä sovitaan MOL E & P tuotantoennusteiden perusteella. Komissio on todennut, että kaasua ei tarjota muille asiakkaille […], koska sopimuksen mukaiset toimitukset vastaavat MOL E & P tuotantoennusteita, ja muille asiakkaille jäisi sopimuksen voimassaoloaikana enintään [27–37 %] ennustetusta tuotannosta.

(24)

Tuonnin osuus kaasun kokonaiskulutuksesta Unkarissa on 80 prosenttia ja sen odotetaan kasvavan, koska kotimainen tuotanto supistuu. Tuontikaasulle on kaksi maahantulopaikkaa, itäinen (Beregovossa Ukrainan rajalla) ja läntinen (HAG Itävallan rajalla).

(25)

Selvityksessä on käynyt ilmi, että kaikki Unkarin tuoma maakaasu tulee Venäjältä (ja hankitaan siis Gazpromilta) tai IVY-maista (erityisesti Turkmenistanista) ja kulkee Venäjän ja Ukrainan kautta (Gazpromin valvomaa siirtoputkistoa pitkin). Nämä ovat myös ainoat kilpailukykyiset kaasuvarat. Vaihtoehtoista kaasua tuskin saadaan Unkarin käyttöön ennen vuotta 2012, jolloin Nabucco-putki avataan Lähi-idästä ja Kaspianmereltä tuotavalle kaasulle.

(26)

Ennen markkinoiden vapauttamista MOL:llä oli tuontimonopoli Unkarissa. Varmistaakseen kaasuntoimituksensa MOL WMT on tehnyt pitkäaikaisia […vuotisia] [vuoteen … asti] Panrusgázin, Gaz de Francen (jäljempänä ’GdF’), E.ON:n ja Bothli-Traden kanssa (Bothli-Trade on siirtänyt sopimuksensa EMFESZille, joka on toistaiseksi ainoa uusi tulokas Unkarin kaasumarkkinoilla). MOL WMT:n E.ON:ltä ja GdF:ltä ostama kaasu tuodaan läntisen maahantulopaikan kautta. Se on peräisin Venäjältä ja noin [27–37 %] kalliimpaa kuin Gazpromilta Panrusgázin tai EMFESZin välityksellä hankittu kaasu.

(27)

Markkinaselvitys osoitti, että uusien tulokkaiden on tällä hetkellä vaikeaa hankkia venäläistä maakaasua MOL WMT:n sopimusten ohi. Gazpromilla ei näyttäisi olevan minkäänlaista kiinnostusta myydä nykyistä enempää kaasua Unkariin vietäväksi, paitsi sen verran kuin on tarpeen, jotta voidaan kattaa vajaus, joka syntyy Unkarin tulevan kysynnän sekä MOL WMT:n nykyisten pitkäaikaisten tuontisopimusten kattaman kysynnän välisestä erosta.

(28)

Gazprom toimittaa jo nyt MOL:n kanssa perustamansa yhteisyrityksen Panrusgázin välityksellä niin paljon kaasua, että se täyttää Unkarin tarpeen suurimmaksi osaksi. Komissio katsoo, että Gazpromilta ei voi ostaa kaasua sellaiseen hintaan, että olisi mahdollista kilpailla MOL WMT:n kanssa. Ensinnäkään Gazpromilla ei ole mitään syytä myydä kaasua halvemmalla toiselle myyjälle, koska näin myydyt määrät vain korvaisivat sen kaasun, jonka yhtiö myy nykyään Unkariin vietäväksi. Sitä paitsi kaasu, jonka Gazprom myisi kalliimpaan hintaan, ei olisi kilpailukykyistä Unkarin markkinoilla.

(29)

Sitä paitsi MOL WMT:llä on erityisesti vakiintuneen asemansa, suuren asiakaskuntansa ja myyntimääriensä ansiosta nyt ja vastakin merkittäviä etuja suhteessa mahdollisiin uusiin tulokkaisiin. Edut liittyvät toimitusvarmuuteen, siirtokustannuksiin ja varastokapasiteettiin.

(30)

Näistä syistä MOL WMT on jo ennen yrityskaupan toteutumista hallitseva toimija Unkarin kaasualan eri tukkumarkkinoilla (toimitukset alueellisille jakeluyhtiöille, toimitukset myyjille, toimitukset voimaloille).

(31)

Yrityskaupasta aiheutuva olennainen muutos on se, että E.ON (toisin kuin MOL) toimii vähittäismarkkinoilla toimittamalla kaasua teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille alueellisten jakeluyhtiöidensä välityksellä. Keskittymän tuloksena syntyy siten vertikaalisesti integroitunut yhtiö, joka toimii sekä kaasun tukku- että vähittäismarkkinoilla. Välittömästi keskittymän toteutumisen jälkeen uudella yrityksellä olisi todennäköisesti sekä mahdollisuus että syy sulkea nykyiset ja potentiaaliset kilpailijansa teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilta, koska sen kilpailijat joutuisivat hankkimaan siltä kaikki tukkutoimituksensa.

(32)

Keskittymän tuloksena syntyvällä uudella yrityksellä on mahdollisuus estää kilpailijoidensa kaasunsaanti ja lisätä niiden kustannuksia eri tavoin. Uusi yritys voisi harjoittaa muuhun kuin hintoihin perustuvaa syrjintää (kuten toimitusten viivästyttämistä, palvelun laadun heikentämistä, joustamattomuutta, neuvotteluista kieltäytymistä jne.) säännellyllä markkinalohkolla, jolla myös hintoja säännellään. Avoimella markkinalohkolla se voisi puolestaan suoraan korottaa kaupallisilta myyjiltä kaasusta veloittamaansa tukkuhintaa tai harjoittaa muuta syrjintää.

(33)

E.ON:llä on alueellisten jakeluyhtiöidensä välityksellä noin [15–25 %:n] osuus teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoista. Komission analyysin perusteella sääntely-ympäristö vaikuttaa uuden yrityksen haluun kasvattaa kilpailijoidensa kustannuksia ja sen tehokkaimpaan strategiaan näiden sulkemiseksi markkinoilta.

(34)

On todennäköistä, että uuden yritykset kilpailijat joutuvat tämän seurauksena syrjään, ja että uusi yritys pystyy kasvattamaan markkinaosuuttaan teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla. Tämä ei kannusta uusia yrittäjiä tulemaan markkinoille, sillä mahdolliset ehdokkaat tuskin pystyisivät hankkimaan kaasua uudelta yritykseltä vastaavin ehdoin kuin E.ON:n sidosyritykset. Sen vuoksi komissio katsoo, että keskittymä haittaa kilpailua merkittävästi teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla.

(35)

E.ON:llä on nykyisin noin [15–25 %:n] osuus yksityisasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoista Unkarissa. Kuten teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla, uudella yrityksellä on yksityisasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla sekä mahdollisuus että syy estää tuotantoketjun loppupäässä toimivia kilpailijoitaan hankkimasta kaasua, mikä vaikeuttaa kilpailua huomattavasti näillä markkinoilla.

(36)

Koska tässä tapauksessa yksityisasiakkailla on mahdollisuus valita kaasuntoimittajansa heinäkuusta 2007 alkaen, toisin sanoen vain 18 kuukauden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä, komissio katsoo, että keskittymän keskeiset kilpailunrajoitusvaikutukset alkavat kyseisestä ajankohdasta.

(37)

Näiden tulevien kilpailunrajoitusvaikutusten lisäksi keskittymällä on todennäköisesti myös välittömiä vaikutuksia, koska se i) heikentää kilpailevien vähittäismyyjien asemaa näihin markkinoihin läheisesti liittyvillä teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille (jotka ovat todennäköisiä tulijoita yksityisasiakkaiden markkinoille) toimitettavan kaasun markkinoilla, ja ii) estää mahdollisia uusia tulokkaita valmistelemasta markkinoille tuloaan (valmistelut olisi aloitettava hyvissä ajoin).

(38)

MOL WMT ja alueelliset jakeluyhtiöt ovat kilpailleet keskenään suurille teollisuusasiakkaille toimitettavan kaasun markkinoilla vain välillisesti, koska MOL WMT voi toimittaa kaasua säännellyllä markkinalohkolla ainoastaan asiakkaille, joilla on suora yhteys siirtoverkkoon. Lisäksi alueelliset jakeluyhtiöt joutuvat hankkimaan kaasunsa MOL WMT:ltä. Toistaiseksi vain muutamat asiakkaat ovat saaneet avoimella markkinalohkolla edullisempia tarjouksia EMFESZin kaltaisilta myyjiltä, koska säännellyt hinnat ovat pysyneet melko alhaisina.

(39)

Heinäkuusta 2007 alkaen teollisuuden suurasiakkaat eivät enää voi hyödyntää sekajärjestelmää tai säänneltyjä hintoja. Vaikka MOL WMT olisi kaasun myyjänä voinut saada enemmänkin jakeluverkkoon liitettyjä teollisuuden suurasiakkaita, keskittymän tuloksena uusi yritys saa haltuunsa MOL WMT:n ja E.ON:n merkittävät asiakkaat (E.ON:n hallitsemat alueelliset jakeluyhtiöt (KÖGÁZ, DDGÁZ) ja mahdollisesti myös FÖGÁZ, josta sillä on luottamuksellista tietoa). Uudella yksiköllä on näin välittömästi laaja asiakaspohja (sen markkinaosuus on noin [40–50 %]), toisin kuin sen nykyisellä kilpailijalla EMFESZillä tai muilla mahdollisilla markkinoille tulijoilla.

(40)

Näistä syistä komissio katsoo, että keskittymä haittaa huomattavasti kilpailua suurille teollisuusasiakkaille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilla, sillä se luo määräävän markkina-aseman.

(41)

MOL Storage on ainoa yritys, joka tarjoaa kaasun varastointipalveluja Unkarissa. Kaasun toimittajat tarvitsevat välttämättä varastokapasiteettia voidakseen toimia kaasun tukku- ja vähittäismarkkinoilla. Tämä johtuu ennen kaikkea kysynnän kausivaihteluista. Komissio katsoo, että keskittymän tuloksena syntyvällä uudella yrityksellä on mahdollisuus ja syy tehostaa strategiaansa kilpailijoiden kaasunsaannin vaikeuttamiseksi toimimalla syrjivästi varastokapasiteetin käyttöoikeuksien myöntämisessä siinäkin tapauksessa, että kaikkien varastopalvelujen hintaa säännellään (kuten edellytetään yrityskaupan hyväksymisestä tehdyssä Unkarin energiaviraston päätöksessä).

(42)

Uusi yritys saattaa myös päästä valvomaan uuden varastokapasiteetin rakentamista Unkarissa, koska i) MOL Storagella on optio ehtyneiden kaasukenttien ostamiseksi MOL E & P, ja koska ii) MOL:llä on syy suosia MOL Storagea MOL E & P ehtyneiden kaasukenttien myynnissä, koska sen haltuun jää 25 prosenttia MOL Storagen osakkeista.

(43)

MOL Transmission on Unkarin korkeapaineverkon omistaja ja haltija. 25 + 1 prosentin vähemmistöosuus, joka MOL:n on tarkoitus säilyttää MOL WMT:n osakkeista, antaisi MOL Transmissionille syyn vaikeuttaa tuotantoketjun loppupäässä toimivien E.ON:n kilpailijoiden kaasunsaantia toimimalla syrjivästi siirtoverkon käyttöoikeuksien myöntämisessä.

(44)

Komissio on havainnut markkinaselvityksessä kilpailuongelmia myös useilla sähkömarkkinoilla, kun MOL WMT:n toiminta tuotantoketjun alkupäähän sijoittuvilla, suurille voimalaitoksille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilla integroidaan vertikaalisesti tuotantoketjun loppupäähän sijoittuvien, sähköntuotantoon ja tukkumyyntiin sekä sähkön vähittäismyyntiin liittyvien E.ON:n toimintojen kanssa.

(45)

MOL:llä ei ole toimintaa sähkömarkkinoilla. Sen sijaan E.ON on tehnyt huomattavia investointeja Unkarin sähköalaan vuodesta 1995 lähtien. Konserni tuottaa sähköä Debrecenissä sijaitsevassa pienessä 95 MW:n kaasuvoimalassa. Lisäksi se toimii sähkön tukku- ja vähittäismyyjänä, sillä se omistaa kolme kuudesta alueellisesta sähkönjakeluyhtiöstä sekä E.ON EK-sähkökauppayhtiön. E.ON:n hallinnassa on myös useita yrityksiä, jotka harjoittavat sähkön vähittäismyyntiä naapurimaissa.

(46)

MOL WMT:llä oli jo ennen yrityskauppaa määräävä asema suurille voimalaitoksille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilla. Yrityskaupasta johtuva perustavanlaatuinen muutos on se, että uudella yrityksellä on paitsi mahdollisuus, luultavasti myös halu hyödyntää asemaansa Unkarin kaasumarkkinoille pääsyn valvojana. Näin se voi sulkea nykyiset ja potentiaaliset kilpailijansa seuraavilta tuotantoketjun loppupään markkinoilta: sähkön tukkutoimitukset myyjille, sähkön vähittäistoimitukset suurille ja keskisuurille teollisuuden ja kaupan asiakkaille, sähkön vähittäistoimitukset teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille ja sähkön vähittäistoimitukset yksityisasiakkaille.

(47)

Unkarin yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti vuonna 2005 oli noin 8 000 MW, kun huippukulutus (vuonna 2004) oli noin 6 350 MW. Sähköä tuotetaan Unkarissa osaksi ydinvoimaloissa (asennettu teho 1 800 MW) ja osaksi puuhiili-, kaasu- ja kivihiilivoimaloissa (asennettu teho 5 700 MW). Lähes 40 prosenttia Unkarin sähköstä tuotetaan Paksin ydinvoimalassa. Loput 60 prosenttia tuotetaan pääasiassa hiilivetyjä (puuhiiltä, kaasua ja kivihiiltä) käyttävissä voimaloissa tai tuodaan ulkomailta. Suurin osa suurten voimaloiden kapasiteetista on varattu pitkäaikaisilla sähkönostosopimuksilla MVM:lle, joka on Unkarin kansallinen sähköyhtiö ja yleishyödyllinen tukkumyyjä. Markkinaselvityksessä ilmeni, että pitkäaikaisilla sopimuksilla on varattu yhteensä 4 000–5 000 MW kapasiteettia.

(48)

Vanhojen voimaloiden korvaamiseksi (3 500 MW) ja kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi Unkarissa vuoteen 2020 mennessä arvioidaan tarvittavan paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia (5 000 MW eli 60 prosenttia suhteessa nykyiseen asennettuun tehoon). Unkarin sähköntuotantokapasiteettia tulisi siis lisätä nykyisestä 8 000 MW:sta noin 10 500 MW:iin.

(49)

Komission markkinaselvityksessä todettiin Unkarin nykyisten voimalahankkeiden perusteella, että uusien voimaloiden pääasiallinen polttoaine on maakaasu. Unkarin energiaviranomaiset katsovat, että kaasuvoimaloiden osuus uudesta tuotantokapasiteetista saattaa nousta 60 prosenttiin.

(50)

Sähkön myyjät tuovat sähköä Unkariin pääasiassa kaasun siirtoa sekä suurille ja keskisuurille asiakkaille tarkoitettuja toimituksia varten. Yleishyödyllisen tukkumyyjän MVM:n osuus Unkarin sähköntuonnista vuonna 2003 oli noin [30–40 %]. Toiseksi suurin sähkön tuoja oli E.ON, jonka osuus tuonnista oli [10–20 %]. Sähkönsiirtoyhtiö MAVIRin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan sähkön tuonnin odotetaan supistuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan sähkön kokonaiskysyntä Unkarissa kasvaa jatkuvasti. Näin ollen tuonnin osuus sähkön kokonaiskysynnästä pienenee, kun taas kotimaisen tuotannon osuus kasvaa.

(51)

MOL WMT:llä oli jo ennen yrityskauppaa määräävä asema suurille voimalaitoksille tarkoitettujen kaasutoimitusten markkinoilla. Keskittymän toteutumisen jälkeen uudella yrityksellä on siten mahdollisuus määrätä kilpailijoidensa voimaloihin toimitettavan sähkön toimitusehdoista (hinnat, hyväksymissäännöt, ota tai maksa –sopimusten sopimussakot, keskeyttämisoikeus jne.) ja syrjiä kilpailevia sähköntuottajia monin eri tavoin.

(52)

Komission selvityksessä kävi ilmi, että E.ON noudattanee heti yrityskaupan toteutumisen jälkeen kaksiosaista strategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa sen asemaa sekä sähköntuotannon ja sähkön tukkutoimitusten että sähkön vähittäistoimitusten markkinoilla Unkarissa.

(53)

E.ON nostanee kilpailijoidensa uusiin kaasuvoimaloihin toimitettavan kaasun hintaa estääkseen niitä rakentamasta uusia voimaloita ja edistääkseen omia uusia voimalahankkeitaan. Tällainen strategia lienee E.ON:n kannalta houkutteleva, koska sillä on voimakas intressi laajentaa huomattavasti sähköntuotantokapasiteettiaan Unkarissa. E.ON voi lisäksi syrjiä uusia kaasuvoimaloita, jotka eivät toimita sähköä sen vähittäismyyntiä harjoittaville sidosyrityksille. Tällainen strategia olisi taloudellisesti perusteltua, koska sen ansiosta E.ON saisi sähkön tuotannon ja tukkumyynnin markkinat jossain määrin hallintaansa ja saisi lisäksi tiettyjä kilpailuetuja sähkön vähittäismarkkinoilla.

(54)

Uusi yritys soveltanee samanlaista markkinoilta sulkemiseen tähtäävää strategiaa vanhoihin voimaloihin pyrkimällä rajoittamaan niiden kilpailumahdollisuuksia sähköntuotannon ja tukkumyynnin avoimella markkinalohkolla ja näin viime kädessä poistamaan ne markkinoilta. Monet markkinatoimijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että E.ON pyrkii seuraavaksi saamaan haltuunsa niiden varallisuuden.

(55)

Tulevissa vapaamman sääntelyn oloissa, joissa avoimella markkinalohkolla on entistä enemmän sähköntuotantokapasiteettia (ja E.ON:n osuus sähköntuotannosta kasvaa), edellä kuvatun kaltainen sulkemisstrategia olisi entistä tehokkaampi ja siten vahingollisempi. Sen avulla voitaisiin heikentää kilpailevien kaasuvoimaloiden kilpailukykyä ja rajoittaa kilpailukykyisten sähkön tukkumarkkinoiden kehittämismahdollisuuksia.

(56)

E.ON:n strategia hidastaisi kilpailukykyisen sähköntuotantokapasiteetin kehittämistä Unkarissa välittömästi yrityskaupan toteutumisesta lähtien (verrattuna tilanteeseen, jossa useat eri toimijat rakennuttaisivat uusi voimaloita). Tämä johtaisi ennen pitkää sähkön tukkuhinnan nousuun ja rajoittaisi tehokasta kilpailua sähköntuotannon ja sähkön myyjille tarkoitettujen tukkutoimitusten markkinoilla.

(57)

E.ON on selvä markkinajohtaja Unkarin sähkön vähittäismarkkinoilla. Se on ainoa yritys, jolla on vahva asema sekä säännellyllä (kolme kuudesta alueellisesta jakeluyhtiöstä) että avoimella markkinalohkolla (E.ON EK on yksi Unkarin kolmesta suurimmasta sähkön myyjästä). Sen markkinaosuus on noin [40–50 %].

(58)

E.ON:n strategia sähköntuotannon ja tukkumyynnin markkinoilla vaikeuttaisi huomattavasti kilpailua kaikilla sähkön vähittäismarkkinoilla. Ensinnäkin se johtaisi siihen, että tuotantokapasiteetin kehittäminen ei perustuisi kilpailukykyyn, ja tukkuhinnat nousisivat. Toiseksi uuden yrityksen todennäköinen strategia eli kaasuvoimaloille tarkoitettujen kaasutoimitusten kytkeminen sähköostoihin heikentäisi kilpailevien sähkön vähittäismyyjien mahdollisuuksia hankkia sähköä muualta kilpailukykyiseen hintaan ja pönkittäisi näin uuden yrityksen jo ennestään vahvaa markkina-asemaa sähkön vähittäismarkkinoilla. Lisäksi komission markkinaselvitys on osoittanut, että sähkön ja kaasun yhteistarjonnan merkitys Unkarissa todennäköisesti kasvaa. Komission mukaan E.ON:llä on välittömästi keskittymän toteuduttua sekä mahdollisuus että syy estää kaikkia muita sähkön vähittäismarkkinoilla toimivia yrityksiä kehittämästä yhteistarjontaa estämällä tällaista markkinointistrategiaa noudattavilta kilpailijoiltaan kaasun saanti. Tämä haittaisi huomattavasti kilpailua teollisuuden ja kaupan pienasiakkaille sekä yksityisasiakkaille tarkoitettujen sähköntoimitusten markkinoilla.

(59)

Edellä kuvattujen kaasu- ja sähkömarkkinoilla syntyvien kilpailuongelmien ratkaisemiseksi E.ON esitti sitoumuksensa 20 päivänä lokakuuta 2005, tarkistetut sitoumuksensa 16 päivänä marraskuuta 2005 ja lopulliset sitoumuksensa 8 päivänä joulukuuta 2005. Komission mielestä sitoumukset ovat parantuneet huomattavasti osapuolten alkuperäisen tarjouksen jälkeen toteutetun markkinaselvityksen tuloksena. Se katsoo sitoumusten ratkaisevan kolmansien osapuolten esittämät ongelmat: niiden ansiosta hinnat ja toimintaedellytykset Unkarin tukkumarkkinoilla ovat sellaiset, että kolmannet osapuolet voivat kilpailla tehokkaasti uuden yrityksen kanssa kaasun ja sähkön markkinoilla tuotantoketjun loppupäässä.

(60)

Sitoumusten mukaan MOL ensinnäkin myy jäljellä olevan osuutensa (25 + 1 %) MOL Storagesta ja MOL WMT:stä kuuden kuukauden kuluessa keskittymän toteutumisesta. Lisäksi MOL pidättyy hankkimasta suoraa tai epäsuoraa vähemmistöosuutta MOL WMT:stä tai MOL Storagesta 10 vuoden ajan, mikäli E.ON on edelleen näiden yhtiöiden enemmistöosakas.

(61)

MOL:n ja E.ON:n rakenteellisista yhteyksistä johtuvat ongelmat poistuvat, kun MOL myy 25 prosentin osuutensa MOL Storagen ja MOL WMT:n osakkeista. Markkinatoimijat ovat suhtautuneet pääosin myönteisesti näiden osapuolten rakenteellisten yhteyksien poistumiseen.

(62)

Toiseksi sitoumusten mukaan MOL pidättyy käyttämästä myyntioptiotaan 25 + 1 prosentin omistusosuuteensa MOL Transmissionista. Lisäksi MOL pidättyy myymästä E.ON:lle tai sen sidosyrityksille 10 vuoden ajan, mikäli E.ON on MOL WMT:n ja MOL Storagen enemmistöosakas, sellaista MOL Transmissionin osakeosuutta, että E.ON ei saisi kaupan tuloksena yksinomaista tai jaettua määräysvaltaa MOL Transmissionissa.

(63)

Toimivaltaiset kilpailuviranomaiset voivat tämän järjestelyn ansiosta tarkistaa kyseisenä aikana vallitsevassa markkinatilanteessa mahdolliset yritykset uuden rakenteellisen yhteyden luomiseksi uuden yrityksen ja MOL Transmissionin välillä (erityisesti myyntioption käyttämisen yhteydessä).

(64)

E.ON sitoutuu toteuttamaan kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman Unkarissa yritysten välisen verkkohuutokaupan välityksellä. Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelma on tarkoitus toteuttaa järjestämällä kahdeksan vuotuista huutokauppaa (vuosina 2006–2013), joissa kussakin myydään miljardi kuutiometriä kaasua. Ohjelman kesto on yhdeksän vuotta, ja se päättyy heinäkuussa 2015. Huutokauppojen ja vapauttamisohjelman toteuttamista valvovat Unkarin energiavirasto ja tähän tehtävään nimitettävä uskottu mies (Monitoring Trustee).

(65)

Lisäksi E.ON sitoutuu siirtämään puolet MOL WMT:n ja MOL E & P välisestä talouskaasun toimitussopimuksesta kolmannelle osapuolelle kuuden kuukauden kuluessa yrityskaupan toteutumisesta. Kun sopimuksen siirto tulee voimaan, kaikki toimitussopimuksen siirrettyyn osaan kuuluvat MOL WMT:n oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kyseiselle kolmannelle osapuolelle. Siirto tulee voimaan kaasumarkkinavuoden 2007 alusta (heinäkuussa 2007) ja on voimassa toimitussopimuksen koko voimassaoloajan eli heinäkuuhun 2015. Toimitussopimuksen siirrettävä osa koskee yhteensä noin 7,6–10 miljardia kuutiometriä kaasua. Ensimmäisen vuoden aikana vapautetaan 1,2 miljardia kuutiometriä kaasua.

(66)

Sen arvioimiseksi, riittävätkö osapuolten tekemät sitoumukset kaasukapasiteetin vapauttamisesta ja sopimuksen siirtämisestä poistamaan menettelyn aikana esiin tulleet kilpailuongelmat, komissio on tarkastellut muissa EU-maissa käytössä olevia vastaavanlaisia ohjelmia ja toimittanut markkinaselvityksen yhteistyössä Unkarin kaasu- ja sähköalan toimijoiden kanssa.

(67)

Komissio on tullut siihen tulokseen, että kun kaasukapasiteetin vapauttamisohjelmaa ja sopimuksen siirtoa koskeviin osapuolten tarjouksiin tehdään markkinaselvitykseen vastanneiden kolmansien osapuolten ehdottamat muutokset ja parannukset, ne riittävät poistamaan kaikki yrityskaupasta johtuvat kilpailuongelmat. Erityisesti kapasiteetin vapauttamisohjelman ja sopimuksen siirron yhdistelmällä varmistetaan, että kaikki markkinatoimijat (niin asiakkaat kuin myyjätkin) pystyvät hankkimaan kaasua kilpailukykyisin ja syrjimättömin ehdoin ja siten, että ne eivät ainakaan merkittäviltä osin joudu riippuvaisiksi keskittymän tuloksena syntyvästä uudesta yrityksestä.

(68)

Komissio katsoo, että vapautettavan kaasukapasiteetin kokonaismäärä on tarpeeksi suuri tekemään kaasun tukkumarkkinoista Unkarissa niin toimivat, että tuotantoketjun loppupään kaasu- ja sähkömarkkinoilla syntyy todellista ja kestävää kilpailua. Näillä keinoin vapautettava kaasukapasiteetin kokonaismäärä on merkittävä suhteessa muihin kapasiteetin vapauttamisohjelmiin (2 miljardia kuutiometriä vuodessa eli jopa 14 prosenttia Unkarin kotimaisesta kokonaiskulutuksesta).

(69)

Kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman ja sopimuksen siirron kesto (heinäkuuhun 2015) on riittävän pitkä sen varmistamiseksi, että markkinat toimivat, kunnes markkinoiden rakenne ja kilpailuedellytykset ovat muuttuneet. Lisäksi sekä kapasiteetin vapauttamisohjelman että sopimuksen siirron hintamekanismit ovat sellaiset, että menestyneet tarjoajat saavat kaasua yhtä kilpailukykyisin ehdoin kuin uusi yritys (tai vapauttamisohjelman osalta jopa paremmin ehdoin). Komissio katsoo, että nämä hintamekanismit ovat niin houkuttelevia kolmansien osapuolten kannalta, että ne tarjoavat näille riittävän syyn osallistua aktiivisesti ohjelman puitteissa järjestettäviin huutokauppoihin.

(70)

Komissio katsoo, että osapuolten tarjoaman kaasukapasiteetin vapauttamisohjelman keskeiset piirteet (määrä, kesto ja hintamekanismi) ja tekniset ominaisuudet (tarjouserien koko, sopimusten kesto ja joustoja koskevat säännöt) vastaavat pääosin niitä kriteerejä, joita pidetään tärkeimpinä tällaisten ohjelmien toteutuksen onnistumista varten. Osapuolet laativat Unkarin energiaviraston valvonnassa yksityiskohtaiset säännöt huutokauppojen ja kaasuntoimitussopimusten tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi ja toimittavat säännöt komission hyväksyttäviksi.

(71)

Komissio uskoo, että se kolmas osapuoli, jolle toimitussopimus siirretään, tulee olemaan pitkäaikainen ja merkittävä kilpailutekijä Unkarin kaasumarkkinoilla. Se saa käyttöönsä riittävän pitkäksi aikaa niin paljon kaasua, että se pystyy kehittämän asemaansa ja lisäämään kilpailua Unkarin kaasumarkkinoilla.

(72)

E.ON sitoutuu antamaan varastokapasiteettia säännellyin hinnoin ja ehdoin niiden loppukäyttäjien ja myyjien käyttöön, jotka hankkivat kaasua suoraan vapauttamisohjelman tai sopimussiirron kautta. Erityisesti E.ON sitoutuu tarjoamaan riittävästi varastokapasiteettia uusille asiakkaille jo näiden ensimmäisen kaasuhankinnan yhteydessä ja myös siinä tapauksessa, että asiakkaiden varastotilan tarve kasvaa (nykyiset säännöt takaavat vain, että uusille toimittajille siirretään enintään vanhojen asiakkaiden kulutusta vastaava varastokapasiteetti).

(73)

Komissio katsoo, että tämä sitoumus riittää varmistamaan varastokapasiteetin tehokkaan ja syrjimättömän saatavuuden asianomaisten kaasumäärien osalta, ja sen avulla myyjät ja asiakkaat voivat järjestää kaasuhankintansa omien ja asiakkaidensa tarpeiden mukaisesti. Varastokapasiteettia koskevat sitoumukset parantavat kaasukapasiteetin vapauttamisen ja sopimussiirtojen hyväksyttävyyttä kolmansien osapuolten kannalta.

(74)

Edellä esitettyjen yksittäisten näkökohtien ja niiden yhteisvaikutuksen perusteella komissio on tullut siihen tulokseen, että E.ON:n antamat sitoumukset riittävät ratkaisemaan käsiteltävänä olevaan yrityskeskittymään liittyvät kilpailuongelmat.

(75)

Sen vuoksi komissio on päättänyt julistaa ilmoitetun yrityskeskittymän sulautuma-asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi.

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/29

(1)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 nojalla aloitettiin marraskuun alussa vuonna 2005 YK:n erityislähettilään Martti Ahtisaaren johdolla prosessi Kosovon tulevan aseman määrittelemiseksi. Prosessin onnistuminen on hyvin tärkeää paitsi Kosovon kansan selkeiden tulevaisuudennäkymien myös alueen yleisen vakauden kannalta.

(2)

Yhdistyneet Kansakunnat on edelleen täysin mukana Kosovon-prosessissa turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 voimassaolon päättymiseen saakka. YK on kuitenkin ilmoittanut, että se vetäytyy kansainvälisen läsnäolon johdosta Kosovon aseman määrittelemisen jälkeen. Prosessin myönteinen lopputulos on ehdottomasti Euroopan unionin edun mukaista, ja sillä on vastuu ja keinot edistää sen aikaansaamista. Euroopan unioni on ilmoittanut olevansa valmis vahvistamaan rooliaan Kosovossa, kun alueen tuleva asema on määritelty. Euroopan unionin on näin ollen otettava itselleen tärkeä tehtävä Kosovossa olosuhteiden ollessa vaikeat.

(3)

Vakautus- ja assosiaatioprosessi muodostaa Länsi-Balkanin aluetta koskevan Euroopan unionin politiikan strategiset puitteet, ja Kosovo voi käyttää prosessin välineitä, joihin kuuluvat eurooppalainen kumppanuus, vakautus- ja assosiaatioprosessin seurantajärjestelmän mukaisesti käytävä poliittinen ja tekninen vuoropuhelu sekä muut asiaan liittyvät yhteisön avustusohjelmat.

(4)

Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri Solana ja komission jäsen Rehn toimittivat neuvostolle 12 päivänä heinäkuuta 2006 raportin Euroopan unionin tulevista tehtävistä ja osallistumisesta Kosovossa. Raportissa analysoitiin tulevan kansainvälisen sitoutumisen luonnetta, suuruutta ja vastuita, Euroopan unionin roolia Kosovon aseman määrittelemisen jälkeen sekä Kosovon tulevan Euroopan unioniin lähentymisen toteuttamiseen liittyviä käytännön keinoja vaikuttamatta Kosovon asemasta käytävien neuvottelujen tuloksiin.

(5)

Raportissa korostettiin että Kosovon kansainvälisen siviilioperaation (ICM) olisi perustuttava YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan. Operaatiolla olisi varmistettava Kosovon asemaa koskevan päätöksen muiden kuin sotilaallisten näkökohtien täytäntöönpano. Siviilioperaatio toimii yhteistyössä Kosovon viranomaisten kanssa sen asemasta tehtävän päätöksen täytäntöönpanon tukemiseksi, ja sillä on tarvittaessa väliintulovaltuudet.

(6)

Raportissa suositeltiin, että kansainvälisen siviilioperaation johtajan, joka on YK:n turvallisuusneuvoston nimeämä kansainvälisen yhteisön edustaja (IRC), olisi toimittava myös Euroopan unionin erityisedustajana (EUSR). IRC/EUSR:llä on muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa toteutettava keskeinen yhteensovittamistehtävä kaikkien Kosovon asemasta tehtävän päätöksen toimeenpanoon liittyvien asioiden osalta, ja hän perustaa asianmukaisia mekanismeja. Hän on Kosovon asemasta tehtävän päätöksen yhteydessä nimettävä Euroopan unionin kansalainen. Tärkeä osa hänen toimeksiantoaan olisi omaksua keskeinen rooli kansainvälisen siviilioperaation perustamisessa Kosovon asemasta tehtävän päätöksen ja UNMIKin toimeksiannon päättymisen välisenä siirtymäkautena.

(7)

Raportissa suositeltiin myös, että olisi mahdollisimman pian asetettava Euroopan unionin ryhmä, johon kuuluu myös Euroopan unionin erityisedustaja, osallistumaan kansainvälisen siviilioperaation valmisteluihin. Euroopan komission olisi osallistuttava tiiviisti näihin pyrkimyksiin. Kansainvälisen siviilioperaation valmistelut olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa (erityisesti UNOSEK, UNMIK, Yhdysvallat).

(8)

YK:n pääsihteerin Kosovon erityisedustajana toimiva Steven P. Schook ilmaisi 11 päivänä elokuuta 2006 päivätyssä kirjeessään Euroopan unionin korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille tyytyväisyytensä siihen, että Euroopan unioni osallistuu keskusteluihin tulevasta kansainvälisestä osallistumisesta Kosovon-prosessiin, ja pyysi Euroopan unionia lähettämään ICM/EUSR valmisteluryhmän Prištinaan.

(9)

Neuvosto hyväksyi 10 päivänä huhtikuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/304/YUTP (1) Euroopan unionin suunnitteluryhmän (EUPT Kosovo) asettamisesta Kosovossa mahdollisesti toteutettavaa EU:n kriisinhallintaoperaatiota varten. ICM/EUSR valmisteluryhmän toimet olisi sovitettava tiiviisti yhteen EUPT Kosovon toimien kanssa.

(10)

Nizzassa 7–9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti tässä yhteisessä toiminnassa olisi määriteltävä korkeana edustajana toimivan pääsihteerinä toimivan pääsihteerin asema Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 artiklan 3 kohdan ja 26 artiklan mukaisesti.

(11)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti on osoitettava rahoitusohje koko yhteisen toiminnan täytäntöönpanon ajaksi. Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettavien määrien ilmoittaminen ilmentää lainsäätäjän tahtoa ja edellyttää sitä, että maksusitoumusmäärärahoja on saatavilla koko asianomaisen varainhoitovuoden ajan.

(12)

ICM/EUSR valmisteluryhmä suorittaa toimeksiantonsa olosuhteissa, joissa vakaus ei ole täysin turvattu ja jotka saattavat haitata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa mainittujen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden toteuttamista,

—

osallistua mahdollisen kansainvälisen siviilioperaation perustamisen valmistelemiseen yhteistyössä kansainvälisen yhteisön ja Kosovon hallintoelinten kanssa ja tiiviissä yhteistyössä UNMIKin kanssa. Tämä koskee sekä sen suunnitelmia saattaa päätökseen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 täytäntöönpano että ennen mahdollista kansainvälistä siviilioperaatiota tarvittavia siirtymäjärjestelyjä;

—

valmistella täydellisessä yhteistyössä Euroopan komission kanssa sekä kansainvälistä yhteisöä ja Kosovon hallintoelimiä kuullen Euroopan unionin tulevaa osallistumista mahdolliseen kansainväliseen siviilioperaatioon;

—

varmistaa yhteisön toimivaltaan ja EUPT Kosovon toimeksiantoon vaikuttamatta Euroopan unionin kattava ja yhdenmukainen rooli Kosovossa, jotta Euroopan unionin tukea Kosovon aseman määrittelemistä koskevan ratkaisun täytäntöön panemiseksi voidaan valmistella hyvissä ajoin.

1)

Se käy erityisesti epävirallisen ICM-työryhmän välityksellä kaikkien tärkeimpien paikallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tiivistä vuoropuhelua näiden näkemyksistä mahdollisen kansainvälisen siviilioperaation valmistelemisesta.

2)

Se alkaa tarkastella kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja UNOSEKia kuullen tekijöitä, jotka voidaan sisällyttää mahdollista kansainvälistä siviilioperaatiota koskeviin toimintoihin, rakenteeseen ja henkilöstövahvuuteen, mukaan lukien vastuualueiden ja rahoitusosuuksien jakautuminen kansainvälisten toimijoiden kesken sekä mahdolliset siirtymäjärjestelyt.

3)

Se alkaa tarkastella kaikkia tarvittavia tekijöitä Euroopan unionin osallistumiseksi mahdolliseen kansainväliseen siviilioperaatioon, mukaan lukien Euroopan unionin erityisedustajan osallistuminen.

4)

Se tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien paikallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa 10 artiklan mukaisesti.

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/34

(1)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston hyväksyttyä 18 päivänä huhtikuuta 2005 päätöslauselman 1596(2005) neuvosto hyväksyi 13 päivänä kesäkuuta 2005 yhteisen kannan 2005/440/YUTP (1) Kongon demokraattista tasavaltaa koskevista rajoittavista toimenpiteistä.

(2)

Neuvosto teki 29 päivänä marraskuuta 2005 päätöksen 2005/846/YUTP (2) yhteisen kannan 2005/440/YUTP täytäntöönpanosta ja sisällytti kyseisen yhteisen kannan liitteeseen luettelon henkilöistä, joihin sovelletaan Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1596(2005) määrättyjä toimenpiteitä.

(3)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 21 päivänä joulukuuta 2005 päätöslauselman 1649(2005), jolla laajennetaan päätöslauselmassa 1596(2005) määrätyt toimenpiteet koskemaan Kongon demokraattisessa tasavallassa toimivien ulkomaisten aseellisten ryhmien poliittisia ja sotilasjohtajia, jotka estävät näihin ryhmiin kuuluvien taistelijoiden aseistariisunnan ja vapaaehtoisen kotiuttamisen tai uudelleensijoittamisen, sekä Kongon demokraattisen tasavallan ulkopuolelta tukea saavien kongolaisten, erityisesti Iturissa toimivien puolisotilaallisten joukkojen poliittisia ja sotilasjohtajia, jotka estävät taistelijoidensa osallistumisen aseistariisunta-, demobilisaatio- ja sopeuttamisprosessiin.

(4)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 31 päivänä heinäkuuta 2006 päätöslauselman 1698(2006), jolla laajennetaan päätöslauselmassa 1596(2005) määrätyt toimenpiteet koskemaan poliittisia ja sotilasjohtajia, jotka sovellettavan kansainvälisen oikeuden vastaisesti värväävät tai käyttävät lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä, sekä henkilöitä, jotka syyllistyvät sellaisiin vakaviin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin, joihin liittyy lasten asettaminen kohteiksi aseellisessa selkkauksessa, mukaan lukien tappaminen ja vammauttaminen, seksuaalinen väkivalta, kaappaus ja pakkosiirto.

(5)

Yhteinen kanta 2005/440/YUTP olisi muutettava tämän mukaisesti.

(6)

Tämän yhteisen kannan kohteena oleviin henkilöihin sovellettavista yhteisön toimenpiteistä säädetään 18 päivänä heinäkuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1183/2005 tiettyjen rajoittavien erityistoimenpiteiden käyttöönotosta Kongon demokraattista tasavaltaa koskevaa aseidenvientikieltoa rikkovia henkilöitä vastaan (3),

16.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 253/36

(1)

Libanonin hallitus päätti 7 päivänä elokuuta 2006 sijoittaa Libanonin asevoimia Etelä-Libanoniin ja pyytää tarpeen mukaan Yhdistyneiden Kansakuntien Libanonissa olevien valvontajoukkojen (UNIFIL) lisäjoukkojen apua helpottaakseen Libanonin asevoimien pääsyä alueelle sekä vahvisti aikomuksensa varustaa Libanonin asevoimat tarvikkeilla, joita tarvitaan sen tehtävien hoitamiseen.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 11 päivänä elokuuta 2006 päätöslauselman 1701 (2006), jossa ilmaistiin tyytyväisyys Libanonin hallituksen päätökseen sijoittaa asevoimia Etelä-Libanoniin ja Libanonin hallituksen sitoumukseen ottaa valvontaansa koko alueensa omien laillisten asevoimiensa avulla. Jotta Libanonin hallitus voisi käyttää täyttä määräysvaltaa koko Libanonin alueella niin, että siellä ei ole aseita ilman Libanonin hallituksen suostumusta ja että määräysvaltaa siellä käyttää ainoastaan Libanonin hallitus, päätöslauselmassa 1701 (2006) kielletään muun muassa aseiden ja kaikenlaisten niihin liittyvien tarvikkeiden myynti ja toimitus sekä sellaisen teknisen koulutuksen tai avun tarjoaminen, joka liittyy aseiden ja kaikenlaisten niihin liittyvien tarvikkeiden toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön, Libanonissa oleville yhteisöille tai henkilöille ilman Libanonin hallituksen antamaa tai UNIFILin tehtäviensä hoitamista varten antamaa lupaa.

(3)

Aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden myymiseen tai toimittamiseen liittyvän avun tarjoamisen kiellon olisi koskettava myös rahoitusta tai rahoitustukea.

(4)

Tiettyjen toimenpiteiden täytäntöönpano edellyttää yhteisön toimia,

a)

teknisen avun, välityspalvelujen ja muiden sellaisten palvelujen tarjoaminen, jotka liittyvät sotilastoimintaan tai aseiden ja kaikenlaisten niihin liittyvien tarvikkeiden, myös ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, sotilasajoneuvojen ja -laitteiden, puolisotilaallisten tarvikkeiden ja edellä mainittuihin tarkoitettujen varaosien toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön, suoraan tai epäsuorasti Libanonissa oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille tai käytettäväksi Libanonissa;

b)

sotilastoimintaan liittyvän rahoituksen tai rahoitustuen, myös erityisesti avustusten, lainojen ja vientiluottovakuutusten, myöntäminen aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden myyntiin, toimittamiseen, siirtoon tai vientiin tai teknisen avun, välityspalvelujen ja muiden palvelujen tarjoamiseen suoraan tai välillisesti Libanonissa oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille tai käytettäväksi Libanonissa;

c)

osallistuminen tietoisesti tai tahallisesti toimintaan, jonka tarkoituksena on a tai b kohdassa tarkoitetun kiellon kiertäminen.

a)

tavaroita tai palveluja ei toimiteta suoraan tai epäsuorasti sellaisille puolisotilaallisille joukoille, joiden aseista riisumista Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto on vaatinut päätöslauselmissaan 1559 (2004) ja 1680 (2006), ja

b)

Libanonin hallitus tai UNIFIL on antanut luvan kyseiselle toimelle; tai

c)

tavarat tai palvelut on tarkoitettu UNIFILin käyttöön sen tehtävien hoitamista varten taikka Libanonin armeijan käyttöön.