ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 250

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

49. vuosikerta
14. syyskuu 2006


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1347/2006, annettu 13 päivänä syyskuuta 2006, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1348/2006, annettu 13 päivänä syyskuuta 2006, sokerialan tuotteiden tuontitodistusten myöntämiseen tariffikiintiöissä ja etuuskohtelusopimusten mukaisesti sovellettavasta myöntämiskertoimesta

3

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1349/2006, annettu 13 päivänä syyskuuta 2006, asetuksen (EY) N:o 990/2006 muuttamisesta jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa olevien viljojen viemiseksi avattujen pysyvien tarjouskilpailujen määrien osalta

6

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1350/2006, annettu 13 päivänä syyskuuta 2006, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien volframielektrodien tuonnissa

10

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1351/2006, annettu 13 päivänä syyskuuta 2006, asetuksessa (EY) N:o 573/2003 säädetyssä maissin tariffikiintiössä sovellettavan yhtenäisen jakokertoimen vahvistamisesta

34

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1347/2006,

annettu 13 päivänä syyskuuta 2006,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä syyskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 13 päivänä syyskuuta 2006 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

78,3

999

78,3

0707 00 05

052

89,0

999

89,0

0709 90 70

052

100,0

999

100,0

0805 50 10

388

70,1

524

48,9

528

54,9

999

58,0

0806 10 10

052

70,4

220

135,2

400

177,1

624

118,8

804

95,7

999

119,4

0808 10 80

388

86,0

400

91,7

508

75,9

512

81,8

800

133,7

804

96,4

999

94,3

0808 20 50

052

115,4

388

96,0

720

60,3

999

90,6

0809 30 10, 0809 30 90

052

115,4

999

115,4

0809 40 05

052

86,8

066

51,0

098

37,5

624

127,2

999

75,6


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1348/2006,

annettu 13 päivänä syyskuuta 2006,

sokerialan tuotteiden tuontitodistusten myöntämiseen tariffikiintiöissä ja etuuskohtelusopimusten mukaisesti sovellettavasta myöntämiskertoimesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1),

ottaa huomioon eräissä tariffikiintiöissä tai eräiden etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 28 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 950/2006 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä tariffikiintiön vahvistamiseksi entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien sokerin ja sokerialan tuotteiden tuonnille yhteisöön 21 päivänä marraskuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/914/EY (3),

ottaa huomioon entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien sokerialan tuotteiden Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisessä vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa määrätyn tariffikiintiön avaamista ja hallinnointia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2151/2005 (4) ja erityisesti sen 6 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Toimivaltaisille viranomaisille on esitetty 4 päivän ja 8 päivän syyskuuta 2006 välisellä viikolla asetuksen (EY) N:o 950/2006 mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä on samansuuruinen tai suurempi kuin järjestysnumerolle 09.4343 käytettävissä oleva määrä.

(2)

Sen vuoksi komission on vahvistettava myöntämiskerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava tapauksen mukaan jäsenvaltioille kyseisen määrän täyttymisestä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuontitodistukset, joita on haettu asetuksen (EY) N:o 950/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti 4 päivän ja 8 päivän syyskuuta 2006 välisenä aikana, myönnetään tämän asetuksen liitteessä mainittujen määrien rajoissa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä syyskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 1.

(3)  EUVL L 333, 20.12.2005, s. 44.

(4)  EUVL L 342, 24.12.2005, s. 26.


LIITE

Etuuskohteluun oikeutettu AKT–maista/Intiasta peräisin oleva sokeri

Asetuksen (EY) N:o 950/2006 IV osasto

Markkinointivuosi 2006/2007

Järjestysnumero

Maa

Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 4 päivän ja 8 päivän syyskuuta 2006 välisellä viikolla

Raja

09.4331

Barbados

100

 

09.4332

Belize

100

 

09.4333

Norsunluurannikko

100

 

09.4334

Kongo

100

 

09.4335

Fidži

100

 

09.4336

Guyana

100

 

09.4337

Intia

100

 

09.4338

Jamaika

100

 

09.4339

Kenia

100

 

09.4340

Madagaskar

100

 

09.4341

Malawi

100

 

09.4342

Mauritius

100

 

09.4343

Mosambik

100

Saavutettu

09.4344

Saint Kitts ja Nevis

100

 

09.4345

Suriname

 

09.4346

Swazimaa

100

 

09.4347

Tansania

100

 

09.4348

Trinidad ja Tobago

100

 

09.4349

Uganda

 

09.4350

Sambia

100

 

09.4351

Zimbabwe

0

Saavutettu


Täydentävä sokeri

Asetuksen (EY) N:o 950/2006 V osasto

Markkinointivuosi 2006/2007

Järjestysnumero

Maa

Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 4 päivän ja 8 päivän syyskuuta 2006 välisellä viikolla

Raja

09.4315

Intia

100

 

09.4316

AKT-pöytäkirjan allekirjoittajamaat

100

 


CXL-myönnytyksiin oikeutettu sokeri

Asetuksen (EY) N:o 950/2006 VI osasto

Markkinointivuosi 2006/2007

Järjestysnumero

Maa

Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 4 päivän ja 8 päivän syyskuuta 2006 välisellä viikolla

Raja

09.4317

Australia

0

Saavutettu

09.4318

Brasilia

0

Saavutettu

09.4319

Kuuba

0

Saavutettu

09.4320

Muut kolmannet maat

0

Saavutettu

Balkanin maista peräisin oleva sokeri

Asetuksen (EY) N:o 950/2006 VII osasto

Markkinointivuosi 2006/2007

Järjestysnumero

Maa

Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 4 päivän ja 8 päivän syyskuuta 2006 välisellä viikolla

Raja

09.4324

Albania

100

 

09.4325

Bosnia ja Hertsegovina

0

Saavutettu

09.4326

Serbia, Montenegro ja Kosovo

100

 


Markkinointivuosi 2006

Järjestysnumero

Maa

Haetuista määristä myönnettävä prosenttiosuus 4 päivän ja 8 päivän syyskuuta 2006 välisellä viikolla

Raja

09.4327

entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

100

 


14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/6


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1349/2006,

annettu 13 päivänä syyskuuta 2006,

asetuksen (EY) N:o 990/2006 muuttamisesta jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa olevien viljojen viemiseksi avattujen pysyvien tarjouskilpailujen määrien osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 990/2006 (2) avataan pysyviä tarjouskilpailuja jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa olevien viljojen viemiseksi.

(2)

Eräissä näistä tarjouskilpailuista tarjousten hyväksyminen on aiheuttanut sen, että joissakin jäsenvaltioissa taloudellisten toimijoiden käyttöön asetetut määrät on käytetty lähes kokonaan. Kun otetaan huomioon viimeksi kuluneiden viikkojen aikana havaitun kysynnän määrä ja markkinatilanne, kyseisissä jäsenvaltioissa olisi saatettava käyttöön uusia määriä sallimalla kyseisten interventioelinten lisäävän vientiä varten tarjouskilpailutettavaa määrää. Kyseisten lisäysten on koskettava

tavallista vehnää, jonka määrä on enintään 300 000 tonnia Unkarissa,

ohraa, jonka määrä on enintään 41 294 tonnia Tšekissä, 20 636 tonnia Slovakiassa, 17 997 tonnia Unkarissa.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 990/2006 olisi muutettava.

(4)

Viljan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 990/2006 liite I liitteenä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2)  EUVL L 179, 1.7.2006, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1138/2006 (EUVL L 205, 27.7.2006, s. 15).


LIITE

”LIITE I

LUETTELO TARJOUSKILPAILUISTA

Jäsenvaltio

Yhteisön ulkopuolisilla markkinoilla myytäviksi saatetut määrät

(tonnia)

Interventioelin

Nimi, osoite ja yhteystiedot

Tavallinen vehnä

Ohra

Ruis

Belgique/België

0

0

Bureau d'intervention et de restitution belge

Rue de Trèves 82

B-1040 Bruxelles

Puhelin: (32-2) 287 24 78

Faksi: (32-2) 287 25 24

Sähköposti: webmaster@birb.be

Česká republika

65 863

191 294

Statní zemědělský intervenční fond

Odbor Rostlinných Komodit

Ve Smečkách 33

CZ-110 00, Praha 1

Puhelin: (420) 222 87 16 67 – 222 87 14 03

Faksi: (420) 296 80 64 04

Sähköposti: dagmar.hejrovska@szif.cz

Danmark

0

0

Direktoratet for FødevareErhverv

Nyropsgade 30

DK-1780 København V

Puhelin: (45) 33 95 88 07

Faksi: (45) 33 95 80 34

Sähköposti: mij@dffe.dk ja pah@dffe.dk

Deutschland

0

0

300 000

Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung

Deichmanns Aue 29

D-53179 Bonn

Puhelin: (49-228) 6845-3704

Faksi 1: (49-228) 6845-3985

Faksi 2: (49-228) 6845-3276

Sähköposti: pflanzlErzeugnisse@ble.de

Eesti

0

30 000

Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet

Narva mnt. 3, 51009 Tartu

Puhelin: (372) 7371 200

Faksi: (372) 7371 201

Sähköposti: pria@pria.ee

Elláda

Οργανισμός Πληρωμών και Ελέγχου Κοινοτικών Ενισχύσεων

Προσανατολισμού και Εγγυήσεων (Ο.Π.Ε.Κ.Ε.Π.Ε.)

Αχαρνών 241

GR-104 46 Αθήνα

Puhelin: (30-210) 212 47 87 ja 212 47 54

Faksi: (30-210) 212 47 91

Sähköposti: ax17u073@minagric.gr

España

S. Gral. Intervención de Mercados (FEGA)

C/Almagro 33 — 28010 Madrid — España

Puhelin: (34-91) 347 47 65

Faksi: (34-91) 347 48 38

Sähköposti: sgintervencion@fega.mapa.es

France

0

0

Office national interprofessionnel des grandes cultures (ONIGC)

21, avenue Bosquet

F-75326 Paris Cedex 07

Puhelin: (33-1) 44 18 22 29 ja 23 37

Faksi: (33-1) 44 18 20 08 ja 44 18 20 80

Sähköposti: m.meizels@onigc.fr ja f.abeasis@onigc.fr

Ireland

0

Intervention Operations, OFI, Subsidies and Storage Division, Department of Agriculture and Food

Johnstown Castle Estate, County Wexford

Puhelin: (353-53) 916 34 00

Faksi: (353-53) 914 28 43

Italia

Agenzia per le erogazioni in agricoltura — AGEA

Via Torino, 45

I-00184 Roma

Puhelin: (39) 06 49 49 97 55

Faksi: (39) 06 49 49 97 61

Sähköposti: d.spampinato@agea.gov.it

Kypros/Kibris

 

Latvija

0

0

Lauku atbalsta dienests

Republikas laukums 2,

Rīga, LV-1981

Puhelin: (371) 702 78 93

Faksi: (371) 702 78 92

Sähköposti: lad@lad.gov.lv

Lietuva

0

50 000

The Lithuanian Agricultural and Food

Products Market regulation Agency

L. Stuokos-Guceviciaus Str. 9-12,

Vilnius, Lithuania

Puhelin: (370-5) 268 50 49

Faksi: (370-5) 268 50 61

Sähköposti: info@litfood.lt

Luxembourg

Office des licences

21, rue Philippe II

Boîte postale 113

L-2011 Luxembourg

Puhelin: (352) 478 23 70

Faksi: (352) 46 61 38

Teleksi: 2 537 AGRIM LU

Magyarország

1 300 000

97 997

Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési

Hivatal

Soroksári út 22–24.

H-1095 Budapest

Puhelin: (36-1) 219 45 76

Faksi: (36-1) 219 89 05

Sähköposti: ertekesites@mvh.gov.hu

Malta

 

Nederland

Dienst Regelingen Roermond

Postbus 965

6040 AZ Roermond

Nederland

Puhelin: (31) 475 35 54 86

Faksi: (31) 475 31 89 39

Sähköposti: p.a.c.m.van.de.lindeloof@minlnv.nl

Österreich

0

0

AMA (Agrarmarkt Austria)

Dresdnerstraße 70

A-1200 Wien

Puhelin:

(43-1) 33151 258

(43-1) 33151 328

Faksi:

(43-1) 33151 4624

(43-1) 33151 4469

Sähköposti: referat10@ama.gv.at

Polska

400 000

100 000

Agencja Rynku Rolnego

Biuro Produktów Roślinnych

Nowy Świat 6/12

PL-00-400 Warszawa

Puhelin: (48) 22 661 78 10

Faksi: (48) 22 661 78 26

Sähköposti: cereals-intervention@arr.gov.pl

Portugal

Instituto Nacional de Intervenção e Garantia Agrícola (INGA)

Rua Castilho, n.o 45-51,

1269-163 Lisboa

Puhelin:

(351) 217 51 85 00

(351) 213 84 60 00

Faksi:

(351) 213 84 61 70

Sähköposti:

inga@inga.min-agricultura.pt

edalberto.santana@inga.min-agricultura.pt

Slovenija

Agencija Republike Slovenije za kmetijske trge in razvoj podeželja

Dunajska 160, 1000 Ljubljana

Puhelin: (386) 1 580 76 52

Faksi: (386) 1 478 92 00

Sähköposti: aktrp@gov.si

Slovensko

66 487

20 636

Pôdohospodárska platobná agentúra

Oddelenie obilnín a škrobu

Dobrovičova 12

SK-815 26 Bratislava

Puhelin: (421-2) 58 243 271

Faksi: (421-2) 53 412 665

Sähköposti: jvargova@apa.sk

Suomi/Finland

0

200 000

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM)

Interventioyksikkö – Intervention Unit

Malminkatu 16, Helsinki PL 30

FIN-00023 Valtioneuvosto

Puhelin:

(358-9) 16001

Faksi:

(358-9) 16 05 27 72

(358-9) 16 05 27 78

Sähköposti: intervention.unit@mmm.fi

Sverige

0

0

Statens jordbruksverk

S-551 82 Jönköping

Puhelin: (46-3) 615 50 00

Faksi: (46-3) 619 05 46

Sähköposti: jordbruksverket@sjv.se

United Kingdom

0

Rural Payments Agency

Lancaster House

Hampshire Court

Newcastle upon Tyne

NE4 7YH

Puhelin: (44-191) 226 58 82

Faksi: (44-191) 226 58 24

Sähköposti: cerealsintervention@rpa.gov.uk

:

tässä jäsenvaltiossa ei ole kyseisen viljan interventiovarastoa”


14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/10


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1350/2006,

annettu 13 päivänä syyskuuta 2006,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien volframielektrodien tuonnissa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 8 ja 9 artiklan sekä 11 artiklan 2 ja 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Menettelyn aloittaminen

(1)

Komissio vastaanotti 4 päivänä marraskuuta 2005 polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EY) N:o 384/96, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklaan perustuvan valituksen, jonka oli tehnyt Eurometaux, jäljempänä ’valituksen tekijä’, suurinta osaa eli tässä tapauksessa yli 50:tä prosenttia tiettyjen volframielektrodien kokonaistuotannosta yhteisössä edustavan tuottajan puolesta.

(2)

Valituksessa esitetty näyttö Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, tulevien tiettyjen volframielektrodien polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Menettely aloitettiin 17 päivänä joulukuuta 2005, jolloin menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2).

2.   Menettelyn osapuolet

(4)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti valituksen tekijälle, toiselle yhteisön tuottajalle, niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Valituksen tehnyt tuottaja, toinen yhteisön tuottaja, vientiä harjoittavat tuottajat ja tuojat sekä yksi viejien järjestö esittivät kantansa. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(6)

Jotta Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille vientiä harjoittaville kiinalaisille tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Kaksi yritystä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että ne eivät tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä. Kaksi muuta yritystä pyysi pelkästään yksilöllistä kohtelua.

(7)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että tutkimuksessa voitaisiin Kiinassa toimivien viejien/tuottajien osalta käyttää otantaa. 11 yritystä ilmaisi halukkuutensa olla mukana otoksessa. Koska kuitenkin vain neljä yritystä pyysi joko markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, otantaa ei pidetty tarpeellisena.

(8)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin yhdeltä yhteisön tuottajalta, kolmelta etuyhteydettömältä tuojalta, neljältä Kiinassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta, 13:lta etuyhteydessä olevalta yhteisössä toimivalta yritykseltä ja yhdeltä vertailumaassa, Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’, toimivalta tuottajalta.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Yhteisön tuottaja

Plansee Metall GmbH, Reutte, Itävalta

b)

Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

Shandong Weldstone Tungsten Industry Co. Ltd., Zibo

Shaanxi Yuheng Tungsten & Molybdenum Industrial Co. Ltd., Baoji

Beijing Advanced Metal Materials Co. Ltd, Beijing

Beijing Tungsten & Molybdenum Material Factory, Beijing

c)

Kiinassa toimivat etuyhteydessä olevat yritykset

Weldstone (Shanghai) Industrial Products Co. Ltd., Shanghai

Beijing Advanced Materials Co. Ltd, Beijing

Beijing General Mining & Metallurgical Corporation, Beijing

d)

Yhteisössä toimivat etuyhteydessä olevat yritykset

Weldstone GmbH, Wilnsdorf, Saksa

Alexander Binzel Schweisstechnik GmbH & Co. KG, Buseck, Saksa

Binzel Benelux B.V.B.A., Gent, Belgia

Binzel France S.A.R.L., Strasbourg, Ranska

Alexander Binzel (UK) Ltd., Warrington, Yhdistynyt kuningaskunta.

(10)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Yhdysvaltoja, koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

Vertailumaan (Yhdysvallat) tuottaja

Osram Sylvania, Towanda.

3.   Tutkimusajanjakso

(11)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2001 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on tietyt volframielektrodit, myös volframitangot, muut kuin ainoastaan sintratut, leikkaamattomat tai määräpituisiksi leikatut. Tuote luokitellaan yleensä CN-koodeihin ex 8101 95 00 ja ex 8515 90 90.

(13)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään hitsauksessa ja muissa samankaltaisissa menetelmissä kuten TIG-hitsauksessa (volframi-suojakaasu-hitsaus), plasmahitsauksessa, plasmaleikkauksessa ja termisessä ruiskutuksessa. Volframielektrodeja käytetään useilla eri teollisuudenaloilla, muun muassa rakennus-, laivanrakennus-, auto-, merenkulku-, kemian-, ydin- ja avaruusteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuputkissa. Kun otetaan huomioon tuotteen fyysiset ominaisuudet ja se, että kuluttajan kannalta eri tuotelajit ovat keskenään korvattavissa, kaikkien volframielektrodien katsotaan muodostavan tässä menettelyssä yhden tuotteen.

2.   Samankaltainen tuote

(14)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamien ja myymien volframielektrodien, Kiinan kotimarkkinoilla tuotettavien ja myytävien volframielektrodien, Kiinasta yhteisöön tuotavien volframielektrodien sekä Yhdysvalloissa tuotettavien ja myytävien volframielektrodien kemialliset, fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ovat samat ja tuotteilla on sama käyttötarkoitus.

(15)

Tämän vuoksi niitä olisi alustavasti pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

C.   POLKUMYYNTI

1.   Markkinatalouskohtelu

(16)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(17)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

1)

liiketoimintaa ja kustannuksia koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella ja ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan;

2)

yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkiin tarkoituksiin;

3)

aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä ei ole;

4)

vakauden ja oikeusvarmuuden takaa konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö;

5)

valuuttojen muuntaminen tapahtuu markkinahintaan.

(18)

Kaksi Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti asianomaisen hakemuslomakkeen annetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkasti kyseisten yritysten toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä kaikki ne markkinatalouskohtelua koskevissa pyynnöissä esitetyt tiedot, joita se piti tarpeellisina.

(19)

Tutkimus osoitti, että yhden yrityksen markkinatalouskohtelua koskeva pyyntö oli hylättävä. Kun yritystä arvioitiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistettujen viiden vaatimuksen osalta, voitiin todeta, että edellä toisena mainitun vaatimuksen mukaiset edellytykset eivät täyttyneet. Yrityksen kirjanpito ei vastannut sen tosiasiallista taloudellista tilannetta, sillä vain osa tapahtumista oli kirjattu suoriteperusteisesti. Tämä yhdessä sen seikan kanssa, että yrityksen tilintarkastajat eivät tehneet todettuja käytäntöjä koskevia varauksia, on selkeästi kansainvälisten tilinpäätösstandardien vastaista.

(20)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä. Huomautuksia saatiin yhdeltä vientiä harjoittavalta tuottajalta, joka pyysi markkinatalouskohtelua.

(21)

Tällä perusteella markkinatalouskohtelu myönnettiin yhdelle Kiinassa toimivalle vientiä harjoittavalle volframielektrodien tuottajalle, joka on:

Shandong Weldstone Tungsten Industry Co. Ltd.

2.   Yksilöllinen kohtelu

(22)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti koko maata koskeva tulli vahvistetaan tarvittaessa niitä maita varten, joihin sovelletaan edellä mainittua artiklaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti osoittaa muun muassa, että niiden vientihinnat ja -määrät sekä myyntiolosuhteet ja -ehdot on vapaasti määritetty ja valuuttakursseja sovelletaan markkinahintaisina ja että valtio ei puutu niiden toimintaan tavalla, joka mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos viejille vahvistetaan eri tullit.

(23)

Vientiä harjoittava tuottaja, jolle markkinatalouskohtelua ei voitu myöntää, pyysi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että sille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että yritys täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa asetetut vaatimukset yksilöllisen kohtelun saamiseksi.

(24)

Lisäksi kaksi muuta vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka eivät olleet pyytäneet markkinatalouskohtelua, pyysivät yksilöllisen kohtelun myöntämistä. Molemmat yritykset myivät asianomaista tuotetta tutkimusajanjakson aikana yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille ja toimivat yhteistyössä tutkimuksessa. Tutkimus osoitti, että yrityksistä toinen täytti kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa asetetut vaatimukset yksilöllisen kohtelun saamiseksi, mutta toinen yritys ei täyttänyt yksilöllisen kohtelun myöntämisedellytysten kolmatta kohtaa, koska yrityksen todettiin olevan kokonaan valtion omistama, eli se ei voi vapaasti tehdä liiketoimintaa koskevia päätöksiään, kuten määritellä vientihintoja ja -määriä, ilman valtion puuttumista asiaan.

(25)

Tällä perusteella katsottiin, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä seuraaville kahdelle Kiinassa toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle:

Shaanxi Yuheng Tungsten & Molybdenum Industrial Co. Ltd.

Beijing Advanced Metal Materials Co. Ltd.

3.   Normaaliarvo

a)   Normaaliarvon määrittäminen sille kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu

(26)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin, oliko kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan volframielektrodien kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa verrattuna tuottajan yhteisöön suuntautuneeseen kokonaisvientiin. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan edustavaa, kun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia sen yhteisöön suuntautuneen viennin kokonaismäärästä.

(27)

Koska kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan kokonaismyynnin kotimarkkinoilla todettiin olevan edustavaa, komissio yksilöi seuraavaksi kotimarkkinoilla myydyistä volframielektrodilajeista ne, jotka olivat samanlaisia kuin yhteisöön vietäväksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(28)

Kunkin tällaisen tuotelajin osalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti riittävän edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustavaa, kun sen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia verrattavissa olevan tuotelajin yhteisöön suuntautuvan viennin kokonaismäärästä.

(29)

Lisäksi tutkittiin, voitiinko kunkin sellaisen tuotelajin, jota myytiin kotimarkkinoilla edustavia määriä, kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisessa tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin, kuinka suuri osuus kyseisen tuotelajin myynnistä riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla oli kannattavaa.

(30)

Kaikkien volframielektrodilajien kannattavan myynnin osuuden todettiin olevan alle 10 prosenttia kyseisten lajien kokonaismyynnistä, ja tästä syystä niiden myyntimäärää pidettiin riittämättömänä, jotta normaaliarvo olisi voitu määrittää asianmukaisesti kotimarkkinahinnan perusteella.

(31)

Koska asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan myymien kaikkien lajien kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää, oli muodostettava laskennallinen normaaliarvo.

(32)

Näin ollen normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä vietyjen tuotelajien tuotantokustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Tätä varten komissio selvitti, olivatko vientiä harjoittavalle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneita myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä sen kotimarkkinoilla saamaa voittoa koskevat tiedot edustavia.

(33)

Tietoja todellisista kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista pidettiin luotettavina, koska asianomaisen yrityksen koko kotimarkkinamyynnin määrä oli edustava yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin määrään verrattuna. Voittojen osalta todetaan, että tarkasteltavana olevan tuotteen yhtään vietyä lajia ei myyty kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä ja että asianomainen vientiä harjoittava tuottaja ei tuota muita tuotteita kuin volframielektrodeja. Muita kiinalaisia tuottajia koskevia tietoja ei voitu käyttää, koska yhdellekään muulle kiinalaiselle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua. Tästä syystä voitto oli määriteltävä perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että volframielektrodeja tuotetaan hyvin harvoissa maissa. Japanilaisia tuottajia koskevia tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen tai samankaltaisten tuotteiden osalta ei ollut käytettävissä, eikä yhdysvaltalaisen tuottajan vastaavia lukuja voitu käyttää. Koska muita sopivia perusteita ei ollut, päätettiin käyttää yhteisön tuotannonalan voittomarginaalia ajalta, jolloin kiinalaisen tuonnin vaikutus ei vielä tuntunut markkinoilla. On huomattava, että näin määritetty voitto vastaa yhden niistä vientiä harjoittavista tuottajista, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, saamaa keskimääräistä voittoa tarkasteltavana olevan tuotteen kaupassa.

b)   Normaaliarvon määrittäminen niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua

i)   Vertailumaa

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaan hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(35)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Yhdysvaltoja vertailumaana Kiinaa koskevan normaaliarvon määrittämiseksi ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. Yksikään asianomainen osapuoli ei vastustanut ehdotusta.

(36)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottaa EY:n ja Kiinan ulkopuolella vain muutama yhdysvaltalainen ja japanilainen tuottaja. Näin ollen komissio pyysi tiedossa olevia japanilaisia tuottajia sekä ainoaa yhdysvaltalaista tuottajaa yhteistyöhön.

(37)

Ainoastaan yhdysvaltalainen tuottaja suostui toimimaan yhteistyössä. Kyseiselle tuottajalle lähetettiin kyselylomake, ja sen toimittamat tiedot tarkastettiin tarkastuskäynnillä. Kyseisellä tuottajalla todettiin olevan kotimarkkinamyyntiä ja Yhdysvaltojen markkinoille todettiin tuotavan kiinalaisia tuotteita merkittävässä määrin mutta japanilaisia tuotteita vain hyvin vähän. Tästä syystä on selvää, että yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset tuotteet kilpailevat keskenään Yhdysvaltojen markkinoilla.

(38)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että Yhdysvallat on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti sopivin ja tarkoituksenmukaisin vertailumaa.

ii)   Normaaliarvo

(39)

Normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaassa toimivalta tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella.

(40)

Komissio tutki, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin myynnin, joka oli vertailumaan kotimarkkinoilla määrältään edustavaa, katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tätä varten määritettiin kunkin tuotelajin kannattavan myynnin osuus myynnistä kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksolla.

(41)

Kun vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn tuotelajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kaiken tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(42)

Jos tuotelajin kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos kyseisen tuotelajin painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kyseisen tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo edellyttäen, että kannattavan myynnin osuus tuotelajin kokonaismyyntimäärästä oli vähintään 10 prosenttia.

(43)

Jos jonkin tuotelajin kokonaismyyntimäärästä alle 10 prosenttia oli kannattavaa, sen myyntimäärää pidettiin riittämättömänä, jotta normaaliarvo olisi katsottu voitavan määrittää kotimarkkinahinnan perusteella.

(44)

Normaaliarvo määritettiin näin ollen noin 90 prosentille tuotelajeista vertailumaan kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä veloitettujen myyntihintojen perusteella.

(45)

Kun normaaliarvon määrittämiseen ei voitu käyttää vertailumaan tuottajan myymän tietyn tuotetyypin kotimarkkinahintoja, oli sovellettava toista menetelmää. Tällöin komissio määritti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Normaaliarvo määritettiin lisäämällä vertailumaan tuottajan myymien tuotelajien tuotantokustannuksiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdassa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Huomioon otettiin samankaltaisen tuotteen kaikesta kotimarkkinamyynnistä tuottajalle aiheutuneet myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voittomarginaaliksi määritettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeksi todetun kotimarkkinamyynnin painotettu keskimääräinen voittomarginaali.

(46)

Näin saatua normaaliarvoa tarkistettiin tarvittaessa kuljetus-, luotto- ja pakkauskustannusten erojen huomioon ottamiseksi, jotta tasapuolinen vertailu Kiinassa toimivien asianomaisten tuottajien yhteisöön tuomien volframielektrodien kanssa olisi mahdollinen.

4.   Vientihinnat

(47)

Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety yhteisön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(48)

Sen yrityksen, jolle oli myönnetty markkinatalouskohtelu, kaikki vientimyynti yhteisöön tapahtui etuyhteydessä olevan tuojan välityksellä, joka jälleenmyi tuotetta etuyhteydessä oleville ja etuyhteydettömille yrityksille yhteisössä. Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle, ja sitä oikaistiin asianmukaisesti kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten sekä kohtuullisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi. Tässä käytettiin etuyhteydessä olevien yritysten omia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia. Voittomarginaali määritettiin yhteistyössä toimivilta etuyhteydettömiltä tuojilta saatujen tietojen perusteella.

5.   Vertailu

(49)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä pankkimaksujen perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

6.   Polkumyyntimarginaalit

a)   Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu

(50)

Sen yrityksen tapauksessa, jolle oli myönnetty markkinatalouskohtelu, kunkin yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdassa säädetään.

(51)

Väliaikainen painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali on näin ollen prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraava:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Shandong Weldstone Tungsten Industry Co. Ltd.

25,9 %

b)   Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu

(52)

Niiden yritysten, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, yhteisöön viennissä veloittamien hintojen painotettua keskiarvoa verrattiin vertailumaalle määritettyyn painotettuun keskimääräiseen normaaliarvoon, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(53)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuna seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Shaanxi Yuheng Tungsten & Molybdenum Industrial Co. Ltd.

138,6 %

Beijing Advanced Metal Materials Co. Ltd.

128,4 %

c)   Kaikki muut vientiä harjoittavat tuottajat

(54)

Kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin viejiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin laskemiseksi komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Tältä osin on muistettava, että 11 Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tietoja muun muassa tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä yhteisöön ja ilmaisi näin halukkuutensa olla mukana otoksessa. On myös huomattava, että molemmat toimenpiteen aloittamista koskevassa ilmoituksessa ilmoitetut CN-koodit ovat ex-koodeja, eli niihin kuuluu myös muita tuotteita kuin tarkasteltavana oleva tuote. Lisäksi tutkimus osoitti, että suurin osa yhteistyössä toimineista kiinalaisista viejistä luokittelee viemänsä volframielektrodit Kiinan kansalliseen tariffikoodiin, johon kuuluu monia muitakin tuotteita. Koska täsmällisiä tuontitilastoja ei ollut saatavissa, otantaan liittyvään kyselyyn annetuista vastauksista katsottiin saatavan asianmukaisempia käytettävissä olevia tietoja Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön tuonnin osalta. Otantaan liittyvään kyselyyn saaduissa 11 vastauksessa ilmoitettuja kokonaisvientimäärää koskevia tietoja verrattiin valituksessa esitettyyn arvioon, ja otantakyselyissä ilmoitettujen tuontimäärien todettiin olevan korkeampia. Tällä perusteella katsottiin, että yhteistyön taso oli korkea.

(55)

Näin ollen polkumyyntimarginaali määritettiin samantasoiseksi kuin sille yhteistyössä toimineelle yritykselle, jolle ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, eli 204,9 prosenttiin.

(56)

Edellä esitetyn perusteella koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 204,9 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

D.   VAHINKO

1.   Yhteisön tuotanto

(57)

Tutkimuksessa todettiin, että samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä kaksi tuottajaa. Tuottaja, jonka puolesta valitus tehtiin, toimi täydessä yhteistyössä tutkimuksessa. Toinenkin tuottaja ilmoitti tukevansa menettelyä ja toimitti yleisiä tietoja tuotannostaan ja myynnistään. Koska vain yksi yritys toimitti kattavat vastaukset kyselyyn, kaikki yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot joko esitetään indeksoidussa muodossa tai vaihteluväleinä luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

(58)

Tästä syystä yhteisön tuotannon määrä perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi määritettiin alustavasti laskemalla yhteen täydessä yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotanto sekä toisen tuottajan tuotanto tämän toimittamien tietojen mukaisena. Näin laskettu yhteisön kokonaistuotanto tutkimusajanjaksolla oli 40–50 tonnia.

2.   Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(59)

Tutkimuksessa täydessä yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan osuus volframielektrodien tuotannosta yhteisössä on yli 50 prosenttia. Yrityksen katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.   Yhteisön kulutus

(60)

Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen tiedossa olevien tuottajien yhteisössä myymät määrät ja tuonti. Vuosien 2001–2004 tuonnin määrä perustuu valituksessa esitettyihin tietoihin, koska luotettavia tuontitilastoja ei ollut saatavissa, kuten edellä selvitetään. Tutkimusajanjakson tuontimäärän perusteena käytettiin 11:n Kiinassa toimivan vientiä harjoittavan tuottajan kokonaisvientimäärää, jonka ne olivat ilmoittaneet voidakseen tulla otetuksi mukaan otokseen ja jonka voitiin katsoa vastaavan koko vientiä. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä todettiin vähäpätöiseksi. Tiedoista kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä yhteisössä lisääntyi tarkastelujakson aikana 50 prosenttia.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Yhteisön kulutus (kg)

107 000

120 000

116 000

135 000

161 000

Indeksi 2001 = 100

100

112

108

126

150

4.   Tuonti asianomaisesta maasta yhteisöön

a)   Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(61)

Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä tutkimusajanjaksolla määritettiin valitukseen sisältyvien tietojen ja otantaan liittyvässä kyselyssä saatujen vastausten perusteella edellä todetuista syistä.

(62)

Tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Kiinasta tulevan tuonnin määrät (kg)

23 968

62 760

67 628

84 915

122 603

Indeksi 2001 = 100

100

262

282

354

512

Kiinan markkinaosuus

22,4 %

52,3 %

58,3 %

62,9 %

76,2 %

(63)

Volframielektrodien kulutus lisääntyi 50 prosenttia tarkastelujakson aikana, mutta tuonti asianomaisesta maasta lisääntyi samana ajanjaksona yli 400 prosenttia. Tämän tuloksena Kiinan markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana 22,4 prosentista 76,2 prosenttiin.

b)   Tuontihinnat ja niiden alittavuus

(64)

Seuraavassa taulukossa esitetään Kiinasta tulevan tuonnin keskihintojen kehittyminen. Tarkastelujakson aikana kyseiset hinnat laskivat 12 prosenttia huolimatta vuoden 2005 hinnannoususta, joka johtui tärkeimmän raaka-aineen kohonneesta hinnasta.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat (euroa/kg)

37

37

28

24

33

Indeksi 2001 = 100

100

100

75

63

88

(65)

Yhteisön markkinoilla tutkimusajanjakson aikana veloitettuja tarkasteltavana olevan tuotteen myyntihintoja tutkittaessa verrattiin yhteisön tuotannonalan hintoja vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien hintoihin. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja oikaistuina tarvittaessa noudettuna lähettäjältä -tasolle eli ilman yhteisössä syntyneitä rahtikustannuksia ja alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen. Näitä hintoja verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien veloittamiin nettomyyntihintoihin, joista vähennettiin alennukset ja joita oikaistiin tarvittaessa CIF-hinta yhteisön rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut.

(66)

Vertailu osoitti, että yhteisöön tuotua tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin yhteisössä tutkimusajanjakson aikana hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 40 prosentilla (ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista).

5.   Yhteisön tuotannonalan tilanne

(67)

Tutkittaessa Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2001 tutkimusajanjaksoon. Kuten edellä mainitaan, useimmat indikaattorit on luottamuksellisuuden säilyttämiseksi esitetty indeksoidussa muodossa tai vaihteluväleinä, koska analyysi koskee vain yhtä yritystä.

a)   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(68)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät seuraavasti:

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Tuotanto, 2001 = 100

100

83

75

59

40

Kapasiteetti, 2001 = 100

100

100

100

100

100

Kapasiteetin käyttöaste, 2001 = 100

100

83

75

59

40

(69)

Vaikka kysyntä oli kasvanut, yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni huomattavasti eli 60 prosenttia vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(70)

Tuotantokapasiteetti pysyi muuttumattomana, eli kapasiteetin käyttöasteella oli sama laskeva suuntaus kuin tuotannollakin.

b)   Varastot

(71)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen koko kunkin kauden lopussa.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Varastot, 2001 = 100

100

116

127

137

131

(72)

Varastot kasvoivat 31 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä kuvastaa tuotannonalan kasvavia vaikeuksia myydä tuotteitaan yhteisön markkinoilla.

c)   Myyntimäärä, markkinaosuudet, kasvu ja keskimääräiset yksikköhinnat yhteisössä

(73)

Seuraavan taulukon luvut kuvaavat yhteisössä toimiville riippumattomille asiakkaille suuntautunutta yhteisön tuotannonalan myyntiä.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Myyntimäärä yhteisön markkinoilla, 2001 = 100

100

77

65

67

48

Markkinaosuus, 2001 = 100

100

69

60

53

32

Keskimääräinen myyntihinta, 2001 = 100

100

87

76

85

113

(74)

Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät pienenivät yli 50 prosenttia tarkastelujakson aikana. Samana viiden vuoden ajanjaksona yhteisön tuotannonalan markkinaosuus laski vielä enemmän eli 70 prosenttia, vaikka yhteisön kulutus kasvoi yli 50 prosenttia.

(75)

Näin ollen on todettava, että yhteisön tuotannonala ei hyötynyt yhteisön kulutuksesta johtuvasta markkinoiden kasvusta.

(76)

Keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille ostajille yhteisön markkinoilla laskivat vuoteen 2003 asti. Sitten ne nousivat lähes 12 prosenttia vuosien 2003 ja 2004 välillä ja 30 prosenttia lisää vuosien 2004 ja 2005 välillä. Hintojen lasku vuoteen 2003 asti kuvastaa yhteisön tuotannonalan pyrkimystä kilpailla polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa. Vuonna 2003 hinnat laskivat kestämättömän alhaisiksi ja niitä oli nostettava vuonna 2004. Lisäksi raaka-aineen jyrkkä hinnannousu, joka oli yli 100 prosenttia vuosien 2004 ja 2005 välillä, lisäsi tarvetta korottaa hintoja lisää vuonna 2005. Yhteisön tuotannonalan myyntihintojen nousu kattoi kuitenkin vain osan kohonneista kustannuksista.

d)   Kannattavuus ja kassavirta

(77)

Yhteisön tuotannonalan volframielektrodien myynnistä saaman voiton ja kassavirran taso on selvästi tappiollinen. Luvut esitetään vaihteluväleinä luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Voittomarginaali

0 %:sta – 10 %:iin

0 %:sta – 10 %:iin

– 10 %:sta – 20 %:iin

– 10 %:sta – 20 %:iin

– 10 %:sta – 20 %:iin

(78)

Kannattavuus heikkeni merkittävästi tarkastelujakson aikana. Se saavutti aallonpohjan vuonna 2003 ja koheni hieman sen jälkeen, mikä oli osittain yhteisön tuotannonalan rationalisointitoimien ja hinnankorotusten ansiota.

(79)

Myös kassavirta heikkeni tarkastelujakson aikana kannattavuuden laskua seuraten. Tappiollisen kassavirran absoluuttisen tason aleneminen jakson lopussa johtuu ainoastaan tuotanto- ja myyntimäärän pienenemisestä.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Kassavirta (tuhatta euroa)

100:sta 200:aan

– 100:sta 0:aan

– 200:sta – 300:aan

– 200:sta – 300:aan

– 100:sta – 200:aan

e)   Investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja pääoman saanti

(80)

Tarkastelujakson alussa yhteisön tuotannonalalla investoitiin paljon pääasiassa uusiin koneisiin tuotannon optimoimiseksi, mikä oli perusteltua, koska volframielektrodien ja muiden volframituotteiden tuotanto oli ollut kokonaisuutena tuottavaa vielä vuosina 2000 ja 2001. Jakson loppuun mennessä investoiminen oli kuitenkin loppunut lähes kokonaan.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Investoinnit, 2001 = 100

100

33

33

0

3

(81)

Sijoitetun pääoman tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannon ja myynnin osalta, luottamuksellisuussyistä vaihteluväleinä ilmaistuna, on tappiollinen ja se on pienentynyt huomattavasti tarkastelujaksolla, mikä vastaa edellä mainittua myynnin kannattavuuden kehityssuuntausta.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Sijoitetun pääoman tuotto

20 %:sta 30 %:iin

0 %:sta – 10 %:iin

– 20 %:sta – 30 %:iin

– 10 %:sta – 20 %:iin

– 10 %:sta – 20 %:iin

(82)

Yhteisön tuotannonalan pääoman saantimahdollisuuksien ei huomattu tarkastelujaksolla juurikaan kärsineen, sillä samankaltaisen tuotteen osuus on vain murto-osa yhtymän koko liiketoiminnasta.

f)   Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(83)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan työllisyyden, tuottavuuden ja työvoimakustannusten kehittyminen.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Työntekijöiden määrä, 2001 = 100

100

91

64

45

32

Tuottavuus (tonnia/työntekijä), 2001 = 100

100

92

119

130

127

Työntekijäkohtaiset työvoimakustannukset, 2001 = 100

100

97

107

106

100

(84)

Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä väheni rajusti vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä johtui sekä yhteisön tuotannonalan tuotannon laskusta että sen pyrkimyksistä rationalisoida tuotantoa ja parantaa tuottavuutta. Yhteisön tuotannonalan rationalisointitoimet näkyivätkin tuottavuudessa, joka oli selvässä nousussa tarkastelujaksolla.

(85)

Keskimääräinen palkkataso pysyi vakaana tarkastelujakson aikana.

g)   Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(86)

Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Ne ovat selvästi yli vähimmäistason. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei voida pitää vähäpätöisenä.

(87)

Yhteisön tuotannonala ei ole elpymässä aikaisemman polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksista, koska vastaavia tutkimuksia ei ole ennen tehty.

6.   Vahinkoa koskevat päätelmät

(88)

On huomattava, että vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuva tarkasteltavan olevan tuotteen tuonti Kiinasta lisääntyi yli 400 prosenttia ja tarkastelujakson lopussa sen markkinaosuus oli 76,2 prosenttia. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat huomattavasti yhteisön tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksolla. Painotettujen keskihintojen perusteella laskettu hinnan alittavuus oli 40 prosenttia.

(89)

Vaikka yhteisön kulutus kasvoi samana aikana 50 prosenttia, yhteisön tuotannonalan myynnin määrä pieneni yli 50 prosentilla. Sen markkinaosuus pieneni 68 prosenttia eikä se voinut siirtää raaka-aineen yleistä hinnannousua lainkaan asiakkailleen, minkä vuoksi kannattavuus laski reilusti tappiolliseksi.

(90)

Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan tilanne huononi merkittävästi tarkastelujaksolla. Tuotanto laski 60 prosenttia samoin kuin kapasiteetin käyttöaste, joka laski erittäin alhaiselle tasolle tutkimusajanjaksolla. Varastojen suuruus kasvoi 31 prosenttia.

(91)

Huolimatta yhteisön tuotannonalan huomattavista investoinneista tarkastelujakson alussa ja jatkuvista ponnisteluista tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi sen kannattavuus, kassavirta ja sijoitetun pääoman tuotto heikkenivät rajusti ja päätyivät huomattavasti tappiollisiksi.

(92)

Myös työllisyyttä ja investointeja koskevien indikaattoreiden kääntyminen laskusuuntaan kertoo yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisestä tarkastelujakson aikana.

(93)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

E.   SYY-YHTEYS

1.   Alustavat huomiot

(94)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, oliko Kiinasta peräisin olevalla polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneella merkittävällä vahingolla syy-yhteys. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin muut tiedossa olevat tekijät, jotka kyseisenä aikana olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden mahdollisesti aiheuttamaa vahinkoa katsottu polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuvaksi.

2.   Kiinasta peräisin olevan tuonnin vaikutukset

(95)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin äkillinen kasvu yli 400 prosentilla vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana ja kyseisen tuonnin osuuden kasvu yhteisön markkinoilla 22,4 prosentista 76,2 prosenttiin tapahtui samanaikaisesti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa. Tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste laskivat jyrkästi ja loppuvarastojen suuruus kasvoi 31 prosenttia samaan aikaan, kun yhteisön markkinat kasvoivat. Yhteisön tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus pienenivät huomattavasti samaan aikaan kun polkumyynnillä tapahtunut tuonti ja sen markkinaosuus kasvoivat rajusti. Lisäksi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat ja aiheuttivat näin voimakasta hinnanalennuspainetta yhteisön tuotannonalan hintoihin aikana, jolloin raaka-aineen hankkimiskustannukset kasvoivat yli 100 prosenttia. Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalalla ei ollut mahdollisuutta siirtää kustannusten kasvua lainkaan asiakkailleen, koska Kiinasta peräisin olevia tuotteita tuotiin polkumyynnillä merkittäviä määriä, mikä kohdisti hintoihin valtavaa painetta. Tämä johti kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran jyrkkään laskuun.

(96)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyyntihinnoin tapahtunut tuonti, jonka määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi vuodesta 2001 lähtien, vaikutti aiheuttamansa paineen kautta ratkaisevalla tavalla yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden menetykseen ja tämän seurauksena sen kannattavuuden heikkenemiseen.

3.   Muiden tekijöiden vaikutukset

a)   Muista kolmansista maista tuleva tuonti

(97)

Kiinalaisia tuottajia lukuun ottamatta yksikään viejä ei vienyt samankaltaista tuotetta merkittävässä määrin yhteisön markkinoille tarkastelujaksolla. Tutkimuksessa varmistui, että muiden yhdysvaltalaisten ja japanilaisten tuottajien merkittävimmät markkinat olivat kummankin omat kotimarkkinat. Samankaltaisen tuotteen muusta tuonnista on saatavilla hyvin vähän luotettavia tietoja, mistä syystä yhteisön markkinoilla mahdollisesti myydyistä määristä ei voida esittää arviota. Koska ei ole näyttöä muista kolmansista maista tapahtuvasta tuonnista, mahdollisten tuontimäärien katsotaan olevan vähäpätöisiä. Tällä perusteella päätellään, että muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti ei ole voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

b)   Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta

(98)

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, olisiko vienti EU:n ulkopuolisiin maihin voinut olla osasyynä tuotannonalan tarkastelujaksolla kärsimään vahinkoon. EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuneen viennin osuus yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myynnistä oli noin 50 prosenttia. Kyseinen vienti väheni noin 66 prosenttia vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välillä, ja se oli 41 prosenttia tuotannonalan kokonaismyynnistä tutkimusajanjakson lopussa. Tärkein syy vientimarkkinoiden, erityisesti Yhdysvaltojen markkinoiden, menettämiseen oli kiinalaisten tuottajien lisääntynyt kilpailu maailmanmarkkinoilla. Tässä yhteydessä olisi huomattava, että toinen kahdesta yhdysvaltalaisesta volframielektrodien tuottajasta joutui lopettamaan tuotantonsa kiinalaisten tuottajien Yhdysvaltain markkinoilla harjoittaman vastaavan toiminnan vuoksi.

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Myynnin määrä EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, 2001 = 100

100

87

85

49

34

Keskimääräiset myyntihinnat EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, 2001 = 100

100

83

71

93

120

(99)

Niiden indikaattoreiden osalta, joita ei voitu eritellä yhteisön markkinoiden ja vientimarkkinoiden välillä, kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit ja työllisyys, todettiin laskevan kehityksen olevan selvästi yli sen, mikä voidaan katsoa vientituloksen huononemisesta johtuvaksi. Näin ollen kyseisten indikaattoreiden kielteisen kehityksen on katsottava johtuvan sekä yhteisön markkinoilla tapahtuneen myynnin vähenemisestä että vähäisemmässä määrin myös vientimyynnin vähenemisestä. Tätä kehitystä tarkasteltaessa on otettava huomioon myös se, että yhteisön markkinat kasvoivat huomattavasti tarkastelujakson aikana.

(100)

Kannattavuuden, kassavirran ja sijoitetun pääoman tuoton laskusuuntaus johtui pääasiassa siitä, että yhteisön tuotannonalan oli pakko laskea kapasiteetin käyttöaste hyvin matalalle sekä yhteisön että vientimarkkinoiden myyntimäärien kielteisen kehityksen vuoksi, kuten edellä todetaan. Lisäksi polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheutti painetta tuotannonalan myyntihintoihin, mikä lisäsi kyseessä oleviin indikaattoreihin kohdistunutta kielteistä vaikutusta. Tältä osin olisi huomattava, että yksikkökohtaisten myyntihintojen kehitys vientimarkkinoilla oli paljon myönteisempää kuin hintojen kehitys yhteisössä. Keskimääräinen myyntihinta vientimarkkinoilla nousi 20 prosenttia samana aikana, mistä voi päätellä, että kyseisillä markkinoilla hintapaine oli pienempi kuin yhteisön markkinoilla. Viennin todettiin olleen jonkin verran kannattavampaa kuin yhteisön markkinoille suuntautuneen myynnin – joskaan ei riittävän kannattavaa – siitä huolimatta, että myös vienti oli kärsinyt hintojen alenemisesta ja Kiinan kolmansien maiden markkinoille suuntautuneen viennin aiheuttamasta kilpailusta. Lisäksi yhteisön tuotannonala pystyi pitämään muusta kuin raaka-aineen ostosta johtuvat kustannuksensa kurissa ja jopa karsimaan niitä. Tästä syystä yhteisön tuotannonalan vientituloksella näyttää olleen vähemmän vaikutusta kannattavuuteen, kassavirtaan ja sijoitetun pääoman tuottoon kuin markkinaosuuksien ja hintojen kehityksellä yhteisön markkinoilla.

(101)

Tämän perusteella komissio ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että vientimyynnin kehittyminen kielteisesti vaikutti yhteisön tuotannonalan yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Edellä mainitussa analyysissä kuitenkin varmistui, että huononeva vientitulos sellaisenaan ei riitä poistamaan Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja todetun vahingon välistä syy-yhteyttä.

c)   Muut yhteisön tuottajat

(102)

Ainoan muun yhteisön tuottajan myynti laski huomattavasti, 54 prosenttia, vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttää siltä, että toinen yhteisön tuottaja on samassa tilanteessa yhteisön tuotannonalan kanssa. Näin ollen päätellään alustavasti, että kyseinen myynti ei ole voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

d)   Raaka-ainehintojen nousu

(103)

Yksi viejä väitti, että vahinko johtui pääasiassa perusraaka-aineen, ammoniumparavolframaatin, hinnannoususta. Ammoniumparavolframaatin hinnat todella nousivat yli 100 prosenttia tarkastelujakson lopussa vuonna 2005.

(104)

Tältä osin olisi huomattava ensinnäkin, että yhteisön tuotannonalan tilanne huononi samaan aikaan kun tuonti Kiinasta kasvoi äkillisesti, eli vuosien 2001 ja 2005 välillä eikä ainoastaan tarkastelujakson lopussa.

(105)

Sen sijaan raaka-ainehintojen nousu koskee ainoastaan vuotta 2005. Kyseisenä vuonna yhteisön tuotannonalan hinnat kuitenkin nousivat hieman enemmän (33 prosenttia) kuin tuotantokustannukset (30 prosenttia)

 

2001

2002

2003

2004

TUTKIMUSAJANJAKSO

Kokonaisyksikkökustannukset tonnia kohti, 2001 = 100

100

95

88

97

126

Yksikkökohtainen myyntihinta, 2001 = 100

100

87

76

85

113

(106)

Tästä vuosittaisesta kehityksestä voi päätellä, että vaikka raaka-ainehintojen nousu osaltaan vaikutti kustannusten yleiseen nousuun, joka oli suurempi kuin myyntihintojen nousu tarkastelujaksolla, raaka-aineet eivät olleet ratkaiseva syy yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huononemiselle. Tilanteen huononemisen syynä olivat pikemminkin markkinaosuuden menetyksestä ja siitä seuranneesta alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta johtuvat yleiset kustannusnousut, kuten edellä osoitetaan.

(107)

Lisäksi yhteisön tuotannonala ei voinut nostaa myyntihintojaan riittävästi korvaamaan kustannusten nousun. Hintajousto ei ollut mahdollista, koska Kiinasta peräisin oleva polkumyyntihintainen, merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat alittava tuonti kasvoi äkillisesti kyseisenä aikana. On pääteltävä, että yhteisön tuotannonalaan kohdistui mainituissa olosuhteissa ankaria hintapaineita polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vuoksi, mistä syystä yhteisön tuotannonala pystyi korvaamaan vain hyvin pienen osan kasvaneista tuotantokustannuksista myyntihintoja nostamalla.

(108)

Olisi vielä syytä huomata, että raaka-ainehintojen nousu vaikutti markkinoiden kaikkiin toimijoihin, myös kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, ja siksi sitä ei voida pitää yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon erityisesti vaikuttaneena tekijänä.

(109)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että raaka-ainehintojen nousu sellaisenaan ei poista Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

4.   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(110)

Yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko näkyy lähinnä myyntimäärien pienenemisenä ja markkinaosuuden menetyksenä, millä on ollut kielteinen vaikutus kannattavuuteen. Tästä seurannut hintojen aleneminen ja alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta johtunut suurtuotannon etujen menetys aiheuttivat kannattavuuden laskun kestämättömän tappiolliselle tasolle, mistä koitui yhteisön tuotannonalalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

(111)

Useimmat yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa osoittavat indikaattorit heikkenivät samaan aikaan, kun tuonti Kiinasta kasvoi jyrkästi sekä määrällisesti että markkinaosuuksina ja kyseisen tuonnin hintojen alittavuus oli huomattavaa.

(112)

Vaikka tutkimustulosten perusteella ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yhteisön tuotannonalan EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuneen viennin kielteinen kehitys olisi osaltaan aiheuttanut vahinkoa, sen mahdollinen vaikutus ei riitä poistamaan Kiinasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

(113)

Lisäksi on todettava, että vaikka tarkastelujaksolla tapahtunut raaka-ainehintojen nousu oli ennennäkemättömän suuri, se vaikutti kaikkiin markkinoiden toimijoihin. Vahingon osoittimien kehityksenkään perusteella ei voida päätellä, että raaka-ainehintojen nousu olisi ollut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suurin syy.

(114)

Tästä syystä päätellään, että Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

F.   YHTEISÖN ETU

1.   Yleistä

(115)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto asianomaisesta maasta peräisin olevassa tuonnissa ei olisi yhteisön edun mukaista. Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille valituksessa mainituille tuojille, kauppiaille ja teollisille käyttäjille. Kyselylomakkeisiin saatiin vastaukset kolmelta tuojalta.

(116)

Yhteistyössä toimineilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehtiin seuraavat päätelmät.

2.   Yhteisön tuotannonalan etu

(117)

On syytä muistaa, että yhteisön tuotannonala käsittää yhden tuottajan, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Itävallassa ja jonka kannattavuus heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla, millä oli kielteinen vaikutus työllisyyteen ja investointitasoon.

(118)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on todennäköistä, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamasta hintapaineesta johtuva toiminnan heikko kannattavuus pakottaa yhteisön tuotannonalan lopettamaan volframielektrodien tuotannon, joka kuitenkin on strategisesti merkittävää useille korkean teknologian aloille.

(119)

On aiheellista huomata, että volframielektrodien tuotantolinjaa käytettiin myös muiden pyöreäprofiilisten tuotteiden kuten molybdeenitankojen ja -lankojen ja termisessä ruiskutuksessa käytettävien lankojen sekä lasinsulatuksessa käytettävien elektrodien valmistuksessa. Osa valmistusprosessin kiinteistä kuluista jakaantui näiden tuotteiden ja volframielektrodien välille. Volframielektrodien tuotannon pieneneminen 60 prosentilla tarkastelujakson aikana ei vaikuttanut kielteisesti ainoastaan volframielektrodien vaan myös muiden yhteisön tuotannonalan tuottamien pyöreäprofiilisten tuotteiden tuotantokustannuksiin.

(120)

Asiaa tarkasteltaessa olisi otettava huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen kasvava maailmanlaajuinen kysyntä, jonka ansiosta yhteisön tuotannonala voisi kasvattaa myyntiään ja parantaa kannattavuuttaan ja siten varmistaa tuotannonalan taloudellisen elinvoimaisuuden, jos toimenpiteet otetaan käyttöön.

(121)

Tämän vuoksi päätellään, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat yhteisön tuotannonalan etujen mukaisia.

3.   Kilpailua ja kauppaa vääristävät vaikutukset

(122)

Koska tuontia muista maista ei ilmeisesti ole, yksi vientiä harjoittava tuottaja ja viejiä edustava yhdistys ovat väittäneet, että polkumyyntitullit johtaisivat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien poistumiseen yhteisön markkinoilta, mikä heikentäisi kilpailua ja vahvistaisi yhteisön tuotannonalan jo nyt hallitsevaa asemaa.

(123)

Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, on kuitenkin todennäköisempää, että ainakin osa asianomaisista vientiä harjoittavista tuottajista jatkaa tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä yhteisöön, vaikkakin vahinkoa aiheuttamattomilla hinnoilla, koska niillä on vakaa teknologinen pohja ja vahva markkina-asema yhteisössä. Toisaalta, jos polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotosta luovutaan, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että yhteisön tuotannonala lopettaa volframielektrodien valmistuksen yhteisössä, mikä vahvistaisi kyseisen tuotteen vientiä harjoittavien tuottajien asemaa ja heikentäisi huomattavasti kilpailua yhteisön markkinoilla.

(124)

Tältä osin on huomattava, että yhteisön tuottajia on kaksi, mikä takaa tietyn asteisen kilpailun sekä yhteisön markkinoilla että vientimarkkinoilla.

(125)

Lisäksi muistutetaan, ettei polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena suinkaan ole estää kolmansissa maissa toimivien viejien pääsyä yhteisön markkinoille, vaan pikemminkin palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset, joita hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ovat vääristäneet.

4.   Käyttäjien etu

(126)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille valituksessa käyttäjiksi nimetyille osapuolille avaruus-, ydin-, merenkulku-, auto- ja kemianteollisuuden sekä konetekniikan alalla. Komissio ei saanut vastauksia käyttäjiltä, joita asia koski, tai niitä edustavilta järjestöiltä.

(127)

Volframia käytetään hitsauksessa silloin, kun hitsaussaumojen on erityisen tärkeää olla korkealaatuisia (muun muassa lentokone-, laivanrakennus-, ydin- ja kemianteollisuudessa). Käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan päätellä, että laatu ja luotettavuus ovat tärkeimmät käyttöperusteet asiakkaille ja että elektrodien hinta ei ole kovin merkittävä tekijä lopputuotteiden arvoon verrattuna.

(128)

Koska tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät eivät osoittaneet kiinnostusta asiaan tutkimuksen aikana, voidaan alustavasti päätellä, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi niiden tilanteeseen.

5.   Yhteisön etuyhteydettömien tuojien/kauppiaiden etu

(129)

Yksi tuoja toimi täydessä yhteistyössä tutkimuksessa ja toimitti vastaukset kyselyyn, ja kaksi muuta yritystä toimi osittain yhteistyössä. Näiden kolmen tuojan osuus on noin 30 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista yhteisöön tutkimusajanjaksolla. Tarkasteltavana olevan tuotteen osuus täydessä yhteistyössä toimineen tuojan liikevaihdosta on noin 85 prosenttia.

(130)

Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otetaan käyttöön, on mahdollista, että asianomaisesta maasta peräisin oleva tuonti vähenee, mikä vaikuttaa tuojien taloudelliseen tilanteeseen. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihintojen mahdollisen nousun pitäisi kuitenkin vain palauttaa tuojien ja yhteisön tuottajien välinen kilpailu eikä estää tuojia myymästä tarkasteltavana olevaa tuotetta. Koska lisäksi tarkasteltavana olevasta tuotteesta aiheutuvien kustannusten osuus käyttäjien kokonaiskustannuksista on pieni, tuottajat voivat helpommin siirtää mahdollisen hinnannousun käyttäjille. Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole vakavaa kielteistä vaikutusta yhteisön tuojien tilanteeseen.

6.   Yhteisön etua koskevat päätelmät

(131)

Toimenpiteiden käyttöönoton voidaan odottaa antavan yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden saavuttaa takaisin menettämäänsä myyntiä ja markkinaosuuksia ja parantaa kannattavuuttaan. Yhteisön tuotannonalan heikkenevä tilanne huomioon ottaen se vaara on todellinen, että yhteisön tuotannonala joutuu sulkemaan tuotantolaitoksensa ja irtisanomaan työntekijänsä, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Kun otetaan huomioon, että tarkasteltavan olevaa tuotetta käytetään korkean teknologian aloilla, joilla elektrodeista johtuvat kustannukset eivät ole kovin merkittävät suhteessa lopputuotteiden arvoon, polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden vaikutus tuojien/kauppiaiden ja käyttäjien tilanteeseen olisi hyvin vähäinen.

(132)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei ole pakottavia syitä luopua polkumyyntitullien käyttöönotosta Kiinasta peräisin olevien tiettyjen volframielektrodien tuonnissa.

G.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

1.   Vahingon korjaava taso

(133)

Polkumyyntiä, siitä aiheutuvaa vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(134)

Toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutuva vahinko ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi kattaa niillä tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen kokonaisvoiton (ennen veroja), jonka kyseisenlainen alan yritys voisi kohtuudella saada myydessään samankaltaista tuotetta yhteisön markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tässä laskelmassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 8 prosenttia liikevaihdosta, joka määritettiin ennen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin esiintymistä saavutettujen voittojen perusteella. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin lisäämällä edellä mainittu 8 prosentin voittomarginaali tuotantokustannuksiin. Yhtä Kiinasta tutkimusajanjaksolla tuotua tuotelajia ei tuotettu eikä myyty yhteisön tuotannonalalla tutkimusajanjakson aikana. Laskettaessa kyseisen tuotelajin tuonnin aiheuttaman vahingon poistamiseen riittävää tasoa otettiin huomioon mainitun tuotelajin ja muiden kiinalaisten viejien viemien tuotelajien välinen hintasuhde.

(135)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan painotettuun keskihintaan.

(136)

Kyseistä vertailua varten tehtiin tarkistuksia tuojien suorittamien toimintojen eli pakkaamisen, varastoinnin, laadunvalvonnan, tuotemerkinnän sekä joissakin tapauksissa elektrodien fysikaalisen käsittelyn osalta, jotta tuonti ja yhteisön tuotannonalan myynti olivat keskenään vertailukelpoisia.

(137)

Vertailun tulokseksi saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(138)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset vahinkomarginaalit yrityksille, joille myönnettiin joko yksilöllinen kohtelu tai markkinatalouskohtelu, olivat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen vahinkomarginaali

Shandong Weldstone Tungsten Industry Co. Ltd.

53,0 %

Shaanxi Yuheng Tungsten & Molybdenum Industrial Co. Ltd.

46,9 %

Beijing Advanced Metal Materials Co. Ltd.

35,0 %

(139)

Laskettaessa kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin viejiin sovellettavaa koko maata koskevaa vahingon korjaavaa tasoa on huomattava, että yhteistyössä toimimisen aste oli korkea. Näin ollen vahinkomarginaali määritettiin saman tasoiseksi kuin sille yhteistyössä toimineelle yritykselle, jolle ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, määritetty vahingon korjaava taso eli 86,8 prosentiksi.

2.   Väliaikaiset toimenpiteet

(140)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, joka vastaa tasoltaan todettua polkumyyntimarginaalia, mutta joka ei kuitenkaan perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti ole edellä määriteltyä vahinkomarginaalia korkeampi.

(141)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määriteltiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(142)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yksikön nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tarvittaessa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(143)

Edellä sanotun perusteella väliaikaiset tullit ovat seuraavat:

Shandong Weldstone Tungsten Industry Co. Ltd.

25,9 %

Shaanxi Yuheng Tungsten & Molybdenum Industrial Co. Ltd.

46,9 %

Beijing Advanced Metal Materials Co. Ltd.

35,0 %

Kaikki muut yritykset

86,8 %

3.   Erityiset seurantatoimet

(144)

Hyvin erisuuruisista tulleista johtuvan toimenpiteiden kiertämisen vaaran vähentämiseksi ja erityisesti siitä syystä, että yhden kiinalaisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan, jolle on ehdotettu yksilöllistä tullia, todettiin vievän yhteisöön myös sellaisen yhteistyössä toimineen valtion omistaman yrityksen valmistamia volframielektrodeja, jolle ei voitu myöntää yksilöllistä kohtelua, tässä tapauksessa katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä polkumyyntitullien asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Ainoastaan asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin voidaan soveltaa asianomaiselle tuottajalle laskettua polkumyyntimarginaalia. Erityisiä toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

(145)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisille on esitettävä pätevä kauppalasku, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Tuontitavaroista, joiden mukana ei ole tällaista kauppalaskua, kannetaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettava jäännöspolkumyyntitulli.

(146)

On huomattava, että jos niiden yritysten, joihin sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä tullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan aloittaa toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, onko yksilölliset tullit syytä poistaa ja ottaa niiden sijasta käyttöön koko maata koskeva tulli.

H.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(147)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jota sovelletaan tuotaessa yhteisöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tiettyjä volframielektrodeja (myös volframitankoja elektrodeja varten), muita kuin ainoastaan sintrattuja, leikkaamattomia tai määräpituisiksi leikattuja, jotka luokitellaan CN-koodeihin ex 8101 95 00 ja ex 8515 90 90 (Taric-koodit 8101950010 ja 8515909010).

2.   Vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli jäljempänä mainittujen yritysten valmistamien tuotteiden osalta on seuraava:

Yritys

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Shandong Weldstone Tungsten Industry Co. Ltd.

25,9 %

A754

Shaanxi Yuheng Tungsten & Molybdenum Industrial Co. Ltd.

46,9 %

A755

Beijing Advanced Metal Materials Co. Ltd.

35,0 %

A756

Kaikki muut yritykset

86,8 %

A999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää sellaisen pätevän kauppalaskun esittämistä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää liitteessä esitetyt vaatimukset. Jollei tällaista kauppalaskua esitetä, sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

5.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tulleja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, ja ne voivat saman ajan kuluessa esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Asianomaiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2)  EUVL C 322, 17.12.2005, s. 12.

(3)  European Commission, Directorate-General for Trade, Direction B, B-1049 Brussels, Belgium.


LIITE

Tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun pätevään kauppalaskuun on liitettävä asianomaisen yrityksen työntekijän allekirjoittama vakuutus seuraavasti:

1)

Kauppalaskun kirjoittaneen yrityksen työntekijän nimi ja tehtävänimike.

2)

Seuraava ilmoitus: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan yhteisöön vietäväksi myydyt volframielektrodit, [määrä], on valmistanut [yrityksen nimi ja osoite], [Taric-lisäkoodi], Kiinan kansantasavallassa. Vakuutan, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.”

Päiväys ja allekirjoitus


14.9.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 250/34


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1351/2006,

annettu 13 päivänä syyskuuta 2006,

asetuksessa (EY) N:o 573/2003 säädetyssä maissin tariffikiintiössä sovellettavan yhtenäisen jakokertoimen vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon viljan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1),

ottaa huomioon neuvoston päätöksen 2003/18/EY soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta eräille Romanian tasavallasta peräisin oleville viljatuotteille yhteisön tariffikiintiöinä annettujen myönnytysten osalta sekä asetuksen (EY) N:o 2809/2000 muuttamisesta 28 päivänä maaliskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 573/2003 (2) ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksella (EY) N:o 573/2003 avataan maissin 149 000 tonnin vuotuinen tariffikiintiö (järjestysnumero 09.4767) markkinointivuodeksi 2006/2007.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 573/2003 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti maanantaina 11 päivänä syyskuuta 2006 haetut määrät ylittävät käytettävissä olevat määrät. Sen vuoksi olisi määriteltävä, missä määrin todistuksia voidaan myöntää, ja vahvistettava haettuihin määriin sovellettava yhtenäinen jakokerroin,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 573/2003 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti maanantaina 11 päivänä syyskuuta 2006 jätetyt ja komissiolle toimitetut tuontitodistushakemukset Romanian tasavaltaa koskevaan maissikiintiöön myönnetään siten, että haetuista määristä hyväksytään 2,85706 prosenttia.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä syyskuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 2006.

Komission puolesta

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2)  EUVL L 82, 29.3.2003, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1024/2006 (EUVL L 184, 6.7.2006, s. 7).