(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1458/2003 (2) säädetään tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista sianliha-alalla.

(2)

Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) 1994 XXIV artiklan 6 kohdan ja XXVIII artiklan mukaisesti Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen välisessä kirjeenvaihtona tehdyssä sopimuksessa (3), joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 2006/333/EY (4), määrätään sianlihan vuotuisen tuontitariffikiintiön (erga omnes) korottamisesta 1 430 tonnilla sianlihaa.

(3)

Tuontitodistushakemuksiin lisättävä maininta olisi tehtävä yhteisön eri kielillä.

(4)

Koska Bulgaria ja Romania mahdollisesti liittyvät Euroopan unioniin 1 päivänä tammikuuta 2007, olisi suotavaa säätää eri määräajasta todistushakemusten jättämiselle vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä.

(5)

Tästä syystä asetusta (EY) N:o 1458/2003 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sianlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 4 artiklan d ja e kohta seuraavasti:

2)

Lisätään 5 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Todistushakemukset, jotka koskevat 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2007 välistä ajanjaksoa, on kuitenkin jätettävä vuoden 2007 tammikuun 15 ensimmäisen päivän aikana.”

3)

Korvataan liitteet I–IV tämän asetuksen liitteellä.

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 säädetään muita kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita koskevista erityisvaatimuksista.

(2)

Taudinaiheuttajien ja/tai jäämien leviämisriskin välttämiseksi kaikin tavoin asetuksessa (EY) N:o 1774/2002 säädetään, että eläimistä saatavat sivutuotteet olisi käsiteltävä, varastoitava ja pidettävä erillään hyväksytyssä ja valvotussa, asianomaisen jäsenvaltion nimeämässä laitoksessa tai hävitettävä sopivalla tavalla. Asetuksen III ja IV luvussa säädetään vaatimuksista, joita sovelletaan tällaisten laitosten hyväksymiseen.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1774/2002 26 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on laadittava luettelo asetuksen mukaisesti hyväksytyistä laitoksista.

(4)

Näin ollen on tarpeen antaa hyväksyttyjen laitosten luetteloita koskevat täytäntöönpanosäännöt, joissa käsitellään esimerkiksi luetteloihin sisältyvien tietojen esittämistä kansallisilla verkkosivustoilla, jotka ovat komission ja kansalaisten käytettävissä. On myös tarpeen säätää luetteloihin liittyvästä verkkosivustosta, jota komissio ylläpitää.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) 27 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jokaisen luonnollisen henkilön, oikeushenkilön tai henkilöryhmittymän, joka on valmistanut viiniä, on toimitettava tislattavaksi kaikki tämän viininvalmistuksen sivutuotteet.

(2)

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1623/2000 (2) säädetään kyseisen velvoitteen soveltamista koskevista säännöistä ja kyseisen asetuksen 49 artiklassa tietyistä poikkeusmahdollisuuksista.

(3)

Unkari on toteuttanut tämän tislausvelvoitteen noudattamiseen tarvittavat toimenpiteet. Tislaamojen kapasiteetti ei kuitenkaan Unkarissa ole riittävä kaikkien sivutuotteiden tislaamiseen.

(4)

Komission asetuksella (EY) N:o 1990/2004 (3) Unkarin sallitaan vapauttaa tiettyjä tuottajaryhmiä viininvalmistukseen liittyvien sivutuotteiden tislausvelvoitteesta markkinointivuonna 2004/2005. Lupaa on jatkettu markkinointivuoteen 2005/2006. Edellä mainitun tilanteen perusteella kyseisen luvan voimassaoloa olisi jatkettava markkinointivuonna 2006/2007.

(5)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1990/2004 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa säädetään mahdollisuudesta toteuttaa erityinen tislaustoimenpide, jos huomattavat ylijäämät aiheuttavat poikkeuksellisia häiriöitä markkinoilla. Kyseinen toimenpide voidaan rajoittaa tiettyihin viiniluokkiin ja/tai tiettyihin tuotantoalueisiin, ja sitä voidaan jäsenvaltion pyynnöstä soveltaa tma-laatuviineihin.

(2)

Portugali on pyytänyt erityisen tislaustoimenpiteen aloittamista alueellaan tuotettujen pöytäviinien osalta.

(3)

Portugalin pöytäviinien markkinoilla on todettu huomattavia ylijäämiä, joista aiheutuu hinnanalennuksia ja varastojen huolestuttavaa kasvua viinivuoden 2005/2006 lopussa. Tämän negatiivisen kehityssuunnan oikaisemiseksi ja vaikean markkinatilanteen tervehdyttämiseksi pöytäviinin varastot olisi palautettava tasolle, jota voidaan pitää markkinoiden tarpeiden kattamisen kannalta normaalina.

(4)

Koska asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, olisi säädettävä sellaisen erityisen tislaustoimenpiteen aloittamisesta, joka koskee enintään 200 000 hehtolitran määrää pöytäviinejä.

(5)

Tällä asetuksella aloitettavan erityisen tislaustoimenpiteen on oltava niiden asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa säädettyä tislaustoimenpidettä koskevien edellytysten mukainen, jotka vahvistetaan viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1623/2000 (2). On noudatettava myös muita asetuksen (EY) N:o 1623/2000 säännöksiä, erityisesti alkoholin toimittamista interventioelimelle sekä ennakon maksamista koskevia säännöksiä.

(6)

On tarpeen vahvistaa tislaajan tuottajalle maksama ostohinta siten, että markkinoiden häiriintyminen voidaan korjata ja tuottajat voivat hyödyntää tätä toimenpidettä.

(7)

Jotta ei häirittäisi juotavaksi tarkoitetun alkoholin markkinoita, joille toimitetaan lähinnä asetuksen (EY) N:o 1493/1999 29 artiklassa säädetyn tislauksen tuotteita, erityisellä tislaustoimenpiteellä saa tuottaa vain raakaa tai neutraalia alkoholia, joka on ehdottomasti toimitettava interventioelimelle.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvosto valtuutti 5 päivänä kesäkuuta 2003 komission aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla.

(2)

Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Libanonin tasavallan kanssa sopimuksen tietyistä lentoliikenteen näkökohdista. Näissä neuvotteluissa se on noudattanut menettelyjä ja ohjeita, jotka on esitetty komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla tehdyn neuvoston päätöksen liitteessä.

(3)

Komission neuvottelema sopimus olisi allekirjoitettava ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään lopullisesti myöhemmin,

(1)

Lissabonin strategian uudistamisessa vuonna 2005 painopiste asetettiin kasvuun ja työpaikkoihin. Euroopan työllisyysstrategiaan kuuluvat työllisyyden suuntaviivat (4) ja talouspolitiikan laajat suuntaviivat (5) on hyväksytty yhdennettynä kokonaisuutena, jossa Euroopan työllisyysstrategialla on keskeisin asema Lissabonin strategiaan sisältyvien työllisyys- ja työmarkkinatavoitteiden saavuttamisessa.

(2)

Euroopan unionin on otettava käyttöön kaikki asianmukaiset jäsenvaltioiden ja yhteisön keinot, koheesiopolitiikka mukaan lukien, Lissabonin strategian kaikilla kolmella osa-alueella eli talous-, sosiaali- ja ympäristöalalla niiden välisten synergioiden hyödyntämiseksi entistä tehokkaammin ottaen yleisesti huomioon kestävän kehityksen.

(3)

Työllisyyden suuntaviivoja ja talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja olisi tarkistettava perusteellisesti ainoastaan kolmen vuoden välein, ja välivuosina vuoteen 2008 asti niitä olisi päivitettävä vain erittäin rajoitetusti, jotta varmistetaan tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämä vakaus.

(4)

Komission vuosikertomukseen ja yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyvä jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu osoittaa, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava toimia painopistealueilla, eli:

(5)

23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2006 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti työllisyyspolitiikkojen keskeistä asemaa Lissabonin strategiassa ja sitä, että ensisijaisten ryhmien työllistymismahdollisuuksia on lisättävä elämänkaariajattelua noudattaen. Tässä yhteydessä se hyväksyi miesten ja naisten tasa-arvoa koskevan eurooppalaisen sopimuksen, jonka pitäisi korostaa entisestään miesten ja naisten tasa-arvon valtavirtaistamista ja edistää naisten työllistymisnäkymiä ja -mahdollisuuksia laajemmassa yhteydessä.

(6)

Työntekijöiden Euroopan laajuisen liikkuvuuden esteiden poistamisen perussopimusten mukaisesti, liittymissopimukset mukaan lukien, pitäisi vahvistaa sisämarkkinoiden toimintaa ja tehostaa niiden kasvua ja työllistämismahdollisuuksia.

(7)

Komission suorittama jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu ja Eurooppa-neuvoston päätelmät huomioon ottaen nyt olisi keskityttävä tehokkaaseen ja ajallaan tapahtuvaan täytäntöönpanoon ja kiinnitettävä erityistä huomiota vuosien 2005–2008 suuntaviivoissa vahvistettuihin määrällisiin tavoitteisiin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi otettava työllisyyden suuntaviivat huomioon suunnitellessaan yhteisön, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston, myöntämän rahoituksen käyttöä.

(9)

Koska kyse on yhdennetystä suuntaviivapaketista, jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön talouspolitiikan laajat suuntaviivat,

(1)

Direktiivin 2002/53/EY mukaan neuvosto voi todeta, onko kolmannessa maassa suoritetuilla lajikkeiden virallisilla kokeilla samat takeet kuin jäsenvaltioissa suoritetuilla kokeilla.

(2)

Kroatiassa suoritettavia lajikkeiden virallisia kokeita koskevissa säännöissä määrätään vehnän, ohran ja maissin osalta, että lajikkeiden erotettavuuden, pysyvyyden ja yhtenäisyyden hyväksyminen perustuu virallisten kokeiden tuloksiin, erityisesti viljelykokeisiin, jotka kattavat lajikkeen kuvaukseen riittävän määrän ominaisuuksia.

(3)

Kyseisten sääntöjen sekä tavan, jolla niitä Kroatiassa sovelletaan kolmen edellä mainitun lajin osalta, on tarkastelun tuloksena todettu antavan samat takeet kuin jäsenvaltioissa sovellettujen sääntöjen, kunhan tietyt muut edellytykset täyttyvät.

(4)

Tämä päätös ei estä peruuttamasta yhteisön vastaavuustoteamuksia, jos hyväksymisen edellytykset eivät täyty tai lakkaavat täyttymästä.

(5)

Ottaen huomioon että liitteet saattavat edellyttää toistuvia muutoksia, on aiheellista muuttaa niitä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (2) 4 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti,

(1)

Komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom (1) liitteessä olevien komission turvallisuussäännösten 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti turvallisuusasioista vastaava komission jäsen toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että komissiossa noudatetaan ja muun muassa komission ulkopuoliset toimeksisaajat noudattavat komission turvallisuussääntöjä käsitellessään EU:n turvaluokiteltua tietoa.

(2)

Komission turvallisuussäännösten 2 artiklan 2 kohdassa määrätään, että jäsenvaltiot, muut toimielimet, perustamissopimuksilla taikka niiden nojalla perustetut elimet, toimistot ja virastot voivat saada EU:n turvaluokiteltua tietoa sillä edellytyksellä, että ne varmistavat, että niiden yksiköissä ja toimitiloissa sovelletaan ehdottomasti vastaavia sääntöjä; tämä koskee muun muassa jäsenvaltioille työskenteleviä ulkopuolisia toimeksisaajia.

(3)

Komission turvallisuussäännöksissä ei tällä hetkellä ole mainintaa siitä, millä tavoin niiden perusperiaatteita ja vähimmäisvaatimuksia olisi sovellettava silloin, kun komissio antaa sopimuksella tai tukisopimuksella ulkopuolisille yksiköille tehtäviä, joihin liittyy ja/tai jotka sisältävät EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelyä.

(4)

Sen vuoksi komission turvallisuussäännöksiin ja niihin liitettyihin turvallisuussääntöihin on tarpeen lisätä asiaa koskevat erityiset yhteiset vähimmäisvaatimukset.

(5)

Myös jäsenvaltioiden olisi noudatettava näitä yhteisiä vähimmäisvaatimuksia kansallisten järjestelyjen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden osalta silloin, kun niissä annetaan sopimuksella tai tukisopimuksella komission turvallisuussäännösten 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille ulkopuolisille yksiköille tehtäviä, joihin liittyy ja/tai jotka sisältävät EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelyä.

(6)

Näitä yhteisiä vähimmäisvaatimuksia olisi sovellettava sen vaikuttamatta muiden asiaan sovellettavien säädösten, erityisesti julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (2), Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (3), sen soveltamissäännöistä annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (4) tai varsinkaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 106 ja 107 artiklassa tarkoitettujen kahdenvälisten tai monenkeskisten sopimusten soveltamiseen,

1)

Lisätään 2 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Kun komission ja ulkopuolisen toimeksisaajan tai tuensaajan väliseen sopimukseen tai tukisopimukseen liittyy EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelyä toimeksisaajan tai tuensaajan toimitiloissa, asianmukaisten toimenpiteiden, jotka mainitun ulkopuolisen toimeksisaajan tai tuensaajan on toteutettava 1 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi EU:n turvaluokiteltua tietoa käsiteltäessä, on oltava erottamaton osa sopimusta tai tukisopimusta.”.

2)

Muutetaan komission turvallisuussäännösten liitteessä esitettyjä turvallisuussääntöjä seuraavasti:

(1)

Perussäännön 52 artiklassa edellytetään, että EKP:n neuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kansalliset keskuspankit vaihtavat vastaavaan pariarvoon niiden valuuttojen setelit, joiden valuuttakurssit on lopullisesti kiinnitetty. Näihin toimenpiteisiin kuuluu uusien eurojärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden seteleiden vaihtaminen a) euroseteleiksi ja -kolikoiksi tai b) hyvittämällä varat tilille. Jos sitä vastoin uuteen eurojärjestelmään osallistuvaan jäsenvaltioon sovelletaan siirtymäkautta, näihin toimenpiteisiin kuuluu sen sijaan seteleiden vaihtaminen tämän kauden aikana a) kyseisen uuden eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion kansalliseksi valuutaksi tai b) hyvittämällä varat tilille.

(2)

Euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 974/98 (1) säädetään erilaisista mahdollisista käteiseuron käyttöönottojärjestelmistä niille jäsenvaltioille, jotka ottavat euron käyttöön. Näillä suuntaviivoilla varmistetaan, että uuden eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion seteleiden vaihtaminen voidaan toteuttaa siitä riippumatta, mikä kansallinen käteiseuron käyttöönottojärjestelmä valitaan.

(3)

Tietyt seteliryhmät, eli pahoin turmeltuneet setelit ja setelit, jotka on merkitty kansallisen merkintäohjelman mukaisesti kansallisten seteleiden käytöstä poistamisen helpottamiseksi ja suojaamiseksi, eivät ole yleensä vaihtokelpoisia ja sen vuoksi ne jäävät näiden suuntaviivojen mukaisen vaihtamisen ulkopuolelle.

(4)

Jos uuteen eurojärjestelmään osallistuvaan jäsenvaltioon sovelletaan siirtymäkautta, näissä suuntaviivoissa säädettyjen järjestelyjen kestoaika kyseisessä jäsenvaltiossa on pitempi, koska niissä siirtymäkausi otetaan huomioon, vaikka tällaisen siirtymäkauden ei tulisi pidentää muiden uusien eurojärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden seteleiden vaihtoaikaa.

—

’eurojärjestelmään osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka on ottanut euron käyttöön;

—

’uudella eurojärjestelmään osallistuvalla jäsenvaltiolla’ eurojärjestelmään osallistuvaa jäsenvaltiota, joka on ottanut euron käyttöön, mutta jossa eurosetelit ja -kolikot eivät ole ainoita laillisia maksuvälineitä;

—

’euron käyttöönottopäivällä’ päivää, jolloin tiettyä jäsenvaltiota koskevan poikkeuksen kumoaminen perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaan tulee voimaan;

—

’rinnakkaiskäyttöä koskevalla ajalla’ uudessa eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa tapahtuvan käteisrahan käyttöönottopäivän ja sen viimeisen päivän, jolloin tämän uuden eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion kansallista valuuttaa voidaan käyttää maksuvälineenä rinnakkain euron kanssa, välistä ajanjaksoa;

—

’käteisrahan käyttöönottopäivällä’ päivää, jona euroseteleistä ja -kolikoista tulee laillisia maksuvälineitä tietyssä uudessa eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa;

—

’kansallisella valuutalla’ niitä uuden eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion seteleitä ja kolikoita, jotka tämän jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen laski liikkeeseen kyseisessä uudessa eurojärjestelmään osallistuvassa jäsenvaltiossa ennen euron käyttöönottoa;

—

’uuden eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion seteleillä’ uuden eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemia seteleitä, jotka olivat laillisia maksuvälineitä euron käyttöönottopäivää edeltäneenä päivänä ja jotka esitetään toiselle kansalliselle keskuspankille tai sen nimeämälle edustajalle vaihdettavaksi;

—

’siirtymäkaudella’ enintään kolmen vuoden pituista ajanjaksoa, joka alkaa kello 00.00 (paikallista aikaa) euron käyttöönottopäivänä ja päättyy kello 00.00 (paikallista aikaa) käteisrahan käyttöönottopäivänä;

—

’eurojärjestelmän kansallisella keskuspankilla’ eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion (uuden eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion kansallinen keskuspankki mukaan lukien) kansallista keskuspankkia;

—

’pariarvolla’ Euroopan unionin neuvoston perustamissopimuksen 123 artiklan 4 kohdan nojalla vahvistamien muuntokurssien mukaista arvoa ilman osto- ja myyntikurssien välistä eroa;

—

’merkinnällä’ seteleiden merkitsemistä erottamiskykyisellä ja erityisellä symbolilla, esimerkiksi lävistäjällä tehdyillä rei’illä, kansallisen merkintäjärjestelmän osana niiden uuden eurojärjestelmään osallistuvan jäsenvaltion seteleiden käytöstä poistamisen helpottamiseksi ja suojaamiseksi, jotka toimivaltainen viranomainen kyseisessä jäsenvaltiossa oli laskenut liikkeeseen ennen euron käyttöönottopäivää.