8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1038/2006,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä heinäkuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2006.

Komission puolesta

J. L. DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 386/2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 3).

LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 7 päivänä heinäkuuta 2006 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	052	56,5
	204	28,7
	999	42,6
0707 00 05	052	105,9
0707 00 05	999	105,9
0709 90 70	052	85,1
0709 90 70	999	85,1
0805 50 10	388	56,2
	528	54,9
	999	55,6
0808 10 80	388	91,6
	400	99,8
	404	94,7
	508	84,5
	512	78,0
	524	54,1
	528	67,4
	720	116,2
	800	145,8
	804	96,9
	999	92,9
0808 20 50	388	107,4
	512	95,8
	528	88,8
	720	32,4
	999	81,1
0809 10 00	052	182,4
0809 10 00	999	182,4
0809 20 95	052	318,7
	068	95,0
	608	218,2
	999	210,6
0809 40 05	624	146,3
0809 40 05	999	146,3

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ” 999 ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1039/2006,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006,

pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta Belgian, Tšekin, Saksan, Espanjan, Irlannin, Italian, Unkarin, Puolan, Slovenian, Slovakian ja Ruotsin interventioelinten hallussa olevan sokerin myymiseksi uudelleen yhteisön markkinoilla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 40 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerin sisämarkkinoiden ja kiintiöjärjestelmän hallinnoinnin osalta 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 952/2006 (2) 39 artiklan 1 kohdassa säädetään, että interventioelimet voivat myydä sokeria vasta kun komissio on tehnyt asiaa koskevan päätöksen.

(2)	Belgialla, Tšekillä, Saksalla, Espanjalla, Irlannilla, Italialla, Unkarilla, Puolalla, Slovenialla, Slovakialla ja Ruotsilla on sokerin interventiovarastoja. Nämä varastot on markkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi aiheellista asettaa käyttöön sisämarkkinoilla.

(3)	Yhteisön markkinoilla vallitsevan tilanteen huomioon ottamiseksi olisi säädettävä, että komissio vahvistaa vähimmäismyyntihinnan kunkin osittaisen tarjouskilpailun osalta.

(4)	Belgian, Tšekin, Saksan, Espanjan, Irlannin, Italian, Unkarin, Puolan, Slovenian, Slovakian ja Ruotsin interventioelinten olisi toimitettava tarjoukset komissiolle. Tarjouksen tekijöiden nimettömyys olisi säilytettävä.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 952/2006 59 artiklan toisessa kohdassa säädetään, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä interventioelinten sokerinoston ja -myynnin osalta 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua komission asetusta (EY) N:o 1262/2001 (3) sovelletaan edelleen interventioon ennen 10 päivää helmikuuta 2006 hyväksyttyyn sokeriin. Interventiosokerin uudelleenmyynnin kannalta tällainen erottelu on kuitenkin tarpeeton, ja sen soveltaminen aiheuttaisi hallinnollisia vaikeuksia jäsenvaltioille. Sen vuoksi on aiheellista olla soveltamatta asetusta (EY) N:o 1262/2001 interventiosokerin uudelleenmyyntiin.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Belgian, Tšekin, Saksan, Espanjan, Irlannin, Italian, Unkarin, Puolan, Slovenian, Slovakian ja Ruotsin interventioelinten on avattava yhteisön sisämarkkinoilla pysyvä tarjouskilpailu interventioon hyväksytyn, sisämarkkinoilla myyntiin käytettävissä olevan 1 370 636,672 sokeritonnin kokonaismäärän myymiseksi. Jäsenvaltiokohtaiset määrät vahvistetaan liitteessä I.

2 artikla

1. Määräaika tarjousten jättämiselle ensimmäisessä osittaisessa tarjouskilpailussa alkaa 19 päivänä heinäkuuta 2006 ja päättyy 26 päivänä heinäkuuta 2006 kello 15.00 Brysselin aikaa.

Määräajat tarjousten jättämiselle toisessa ja sitä seuraavissa osittaisissa tarjouskilpailuissa alkavat edellisen määräajan päättymistä seuraavana ensimmäisenä työpäivänä. Ne päättyvät kello 15.00 Brysselin aikaa:

—	9 ja 30 päivänä elokuuta 2006,

—	13 ja 27 päivänä syyskuuta 2006,

—	4 ja 18 päivänä lokakuuta 2006,

—	8 ja 22 päivänä marraskuuta 2006,

—	6 ja 20 päivänä joulukuuta 2006,

—	10 ja 24 päivänä tammikuuta 2007,

—	7 ja 21 päivänä helmikuuta 2007,

—	7 ja 28 päivänä maaliskuuta 2007,

—	18 et 25 päivänä huhtikuuta 2007,

—	9 ja 23 päivänä toukokuuta 2007,

—	13 ja 27 päivänä kesäkuuta 2007,

—	11 ja 18 päivänä heinäkuuta 2007,

—	8 ja 29 päivänä elokuuta 2007,

—	12 ja 26 päivänä syyskuuta 2007.

2. Tarjoukset on jätettävä sokeria liitteen I mukaisesti hallussaan pitävälle interventioelimelle.

3 artikla

Asianomaisten interventioelinten on toimitettava jätetyt tarjoukset komissiolle kahden tunnin kuluessa 2 artiklan 1 kohdassa säädetyn tarjousten jättämisen määräajan päättymisestä.

Tarjoajien henkilöllisyyttä ei paljasteta.

Jätetyt tarjoukset on toimitettava liitteessä II esitetyn mallin mukaisessa sähköisessä muodossa.

Tarjousten puuttuessa kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä komissiolle samassa määräajassa.

4 artikla

1. Komissio vahvistaa kunkin kyseisen jäsenvaltion osalta vähimmäismyyntihinnan tai päättää olla hyväksymättä tarjouksia asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2. Jos tarjouskilpailun ratkaisemisesta 1 kohdan mukaisesti vahvistetun vähimmäishinnan mukaisesti olisi seurauksena asianomaista jäsenvaltiota kohden käytettävissä olevan määrän ylittyminen, tarjouskilpailu ratkaistaan ainoastaan edelleen käytettävissä olevan määrän osalta.

Jos kaikkien, tiettyä jäsenvaltiota koskevien samansuuruisten tarjousten hyväksymisestä olisi seurauksena kyseistä jäsenvaltiota kohden käytettävissä olevan määrän ylittyminen, käytettävissä oleva määrä myönnetään seuraavasti:

a)	suhteessa kussakin tarjouksessa tarkoitettuun kokonaismäärään; tai

b)	kunkin tarjoajan osalta erikseen vahvistettavaan enimmäistonnimäärään asti; tai

c)	arpomalla.

5 artikla

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 952/2006 59 artiklan toisessa kohdassa säädetään, kyseistä asetusta sovelletaan interventioon ennen 10 päivää helmikuuta 2006 hyväksytyn sokerin tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuun uudelleenmyyntiin.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1.

(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 39.

(3) EYVL L 178, 30.6.2001, s. 48. Asetus on kumottu asetuksella (EY) N:o 952/2006.

LIITE I

Interventiosokeria hallussaan pitävät jäsenvaltiot

Jäsenvaltio

Interventioelin

Interventioelimen hallussa ja sisämarkkinoilla myyntiin käytettävissä olevat määrät

(tonnia)

Belgia

Bureau d'intervention et de restitution belge,

rue de Trèves, 82

B-1040 Bruxelles

P. (32-2) 287 24 11

F. (32-2) 287 25 24

30 648,00

Tšekki

Státní zemědělský intervenční fond

oddělení pro cukr a škrob

Ve Smečkách 33

CZ-11000 Praha 1

P. (420) 222 87 14 27

F. (420) 222 87 18 75

48 937,72

Saksa

Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung

Deichmanns Aue 29

D-53179 Bonn

P. (49-228) 68 45-35 12/38 50

F. (49-228) 68 45 36 24

17 500,00

Espanja

Fondo Español de Garantía Agraria

C/ Beneficencia, 8

E-28004 Madrid

P. (34) 913 47 64 66

F. (34) 913 47 63 97

110 800,00

Irlanti

Intervention Section

On Farm Investment

Subsidies & Storage Division

Department of Agriculture & Food

Johnstown Castle Estate

Wexford

P. (353) 536 34 37

F. (353) 914 28 43

12 000,00

Italia

AGEA — Agenzia per le Erogazioni in Agricoltura

Ufficio ammassi pubblici e privati e alcool

Via Torino, 45

I-00184 Roma

P. (39) 06 49 499 558

F. (39) 06 49 499 761

636 648,70

Unkari

Mezőgazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal (MVH), Budapest

(Agricultural and Rural Development Agency)

Soroksári út 22-24.

HU-1095 Budapest

P. 36/1/219-6213

F. 36/1/219-8905 or 36/1/219-6259

224 037,90

Puola

Agencja Rynku Rolnego

Biuro Cukru

Dział Dopłat i Interwencji

Nowy Świat 6/12

00-400 Warszawa

P. +48 22 661 71 30

F. +48 22 661 72 77

172 326,26

Slovenia

Agencija RS za kmetijske trge in razvoj podeželja;

Dunajska 160

1000 Ljubljana

P. +386 1 580 77 92

F. +386 1 478 920

9 700,00

Slovakia

Pôdohospodarská platobná agentúra

Oddelenie cukru a ostatných komodít

Dobrovičova 12

815 26 Bratislava

Slovenská republika

P. (421-2) 58 24 32 55

F. (421-2) 53 41 26 65

49 000,00

Ruotsi

Statens jordbruksverk

Vallgatan 8

S-55182 Jönköping

P. (46-36) 15 50 00

F. (46-36) 19 05 46

59 038,00

LIITE II

3 artiklassa tarkoitetun komissiolle toimitettavan tiedonannon malli

Lomake (*1)

Pysyvä tarjouskilpailu interventioelinten hallussa olevan sokerin myymiseksi uudelleen

Asetus (EY) N:o 1039/2006

1	2	3	4	5
Interventiosokeria myyvä jäsenvaltio	Tarjouksen tekijän numero	Erän numero	Määrä (t)	Tarjottu hinta euroa/100 kg
	1
	2
	3
	jne.

(*1) Faksattava seuraavaan numeroon: (32-2) 292 10 34.

8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/10

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1041/2006,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurannasta lampaissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1) ja erityisesti sen 23 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan lampaiden tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) seurantaa koskevat säännöt.

(2)

Yhteisön TSE-vertailulaboratorion puheenjohdolla toimiva pienmärehtijöiden TSE:itä käsittelevä asiantuntijaryhmä vahvisti 8 päivänä maaliskuuta 2006, että naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE) esiintymistä kyseisissä eläimissä ei voida sulkea pois niiden tulosten perusteella, jotka on saatu kahdelta lampaalta Ranskassa ja yhdeltä lampaalta Kyproksessa otettujen aivonäytteiden erottelevan testauksen toisessa vaiheessa. Tarvitaan jatkotestauksia, jotta BSE:n esiintyminen kyseisissä eläimissä voidaan sulkea pois.

(3)

Euroopan komission aiempi tieteellinen ohjauskomitea antoi huhtikuussa 2002 lausunnon pienmärehtijöistä peräisin olevan aineksen turvallisesta hankinnasta siinä tapauksessa, että BSE:n esiintyminen pienmärehtijöissä on todennäköistä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) biologisia vaaroja käsittelevä tiedelautakunta vahvisti marraskuussa 2003 antamassaan lausunnossa tieteellisen ohjauskomitean lausunnossa esitetyt suositukset eräiden pienmärehtijöistä saatavien tuotteiden turvallisuudesta TSE:iden osalta.

(4)

Olisi arvioitava Ranskassa ja Kyproksessa esiintyneiden niiden TSE-tapausten merkitys, joissa BSE:n esiintymistä ei voida sulkea pois. Tässä yhteydessä tulokset lampaisiin kohdistettavasta tehostetusta TSE-seurannasta ovat olennaisen tärkeitä. Tieteellisen ohjauskomitean ja EFSAn lausuntojen mukaisesti lampaiden seurantaa tulisi laajentaa yhteisön hävittämisohjelmien parantamiseksi. Kyseiset ohjelmat myös kohottavat kuluttajansuojan tasoa sen lisäksi, että lampaista saatavien tuotteiden turvallinen hankinta on varmistettu muilla voimassa olevilla toimenpiteillä ja erityisesti erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista koskevilla asetuksen (EY) N:o 999/2001 säännöksillä.

(5)	Laajennetun seurannan tulisi perustua tilastollisesti pätevään selvitykseen, jonka avulla määritellään mahdollisimman pikaisesti BSE:n todennäköinen esiintyvyys lampaissa ja parannetaan tietämystä taudin maantieteellisestä jakaumasta.

(6)	Koska TSE:n esiintyminen on yleistä Kyproksen lammas- ja nautapopulaatioissa, lampaiden laajennettu seuranta voidaan rajoittaa laumoihin, jotka eivät ole saaneet tartuntaa.

(7)	Lampaiden seurantaohjelmaa olisi tarkasteltava uudelleen sitten, kun tehokasta seurantaa on suoritettu vähintään kuuden kuukauden ajan.

(8)	Asetusta (EY) N:o 999/2001 olisi sen vuoksi muutettava.

(9)	Jotta varmistetaan mahdollisimman korkea kuluttajansuojan taso arvioimalla BSE:n mahdollista esiintyvyyttä lampaissa, tällä asetuksella tehtävien muutosten olisi tultava voimaan viipymättä.

(10)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liite III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 688/2006 (EUVL L 120, 5.5.2006, s. 10).

LIITE

Korvataan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä III olevan A luvun II osan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta

a) Lampaat

Jäsenvaltioiden on testattava terveinä teurastetut lampaat tämän kohdan taulukossa A vahvistettuja vähimmäisotoksia noudattaen ja 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen mukaisesti.

Taulukko A

Jäsenvaltio	Terveinä teurastettujen lampaiden vähimmäisotos (1)
Saksa	37 500
Kreikka	23 000
Espanja	41 800
Ranska	42 400
Irlanti	40 500
Italia	43 700
Alankomaat	23 300
Itävalta	14 300
Puola	23 300
Portugali	14 300
Yhdistynyt kuningaskunta	44 000
Muut jäsenvaltiot	kaikki

Taulukossa A luetelluista vähimmäisotoksista poiketen Kypros voi päättää testata ainoastaan vähintään kaksi ihmisravinnoksi teurastettavaksi lähetettyä lammasta kustakin laumasta, jossa ei ole kirjattu TSE-tapauksia.

b) Vuohet

Jäsenvaltioiden on testattava terveinä teurastetut vuohet tämän kohdan taulukossa B vahvistettuja vähimmäisotoskokoja noudattaen ja 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen mukaisesti.

Taulukko B

Jäsenvaltio	Terveinä teurastettujen vuohien vähimmäisotos (2)
Kreikka	20 000
Espanja	125 500
Ranska	93 000
Italia	60 000
Kypros	5 000
Itävalta	5 000
Muut jäsenvaltiot	kaikki

c) Jos jäsenvaltiolla on vaikeuksia kerätä riittävästi terveinä teurastettuja lampaita ja vuohia jäsenvaltiolle a ja b kohdassa määrätyn vähimmäisotoksen saavuttamiseksi, se voi korvata enintään 50 % sille määrätystä vähimmäisotoksesta testaamalla yli 18 kuukauden ikäisiä kuolleita lampaita tai vuohia suhteessa yksi yhteen ja 3 kohdassa vahvistetun vähimmäisotoksen lisäksi. Lisäksi jäsenvaltio voi korvata enintään 10 % sille määrätystä vähimmäisotoksesta testaamalla taudin hävittämiskampanjan yhteydessä teurastettuja yli 18 kuukauden ikäisiä lampaita tai vuohia suhteessa yksi yhteen.

3. Muusta syystä kuin ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta

Jäsenvaltioiden on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen mukaisesti sekä taulukoissa C ja D vahvistettuja vähimmäisotoksia noudattaen kuolleet tai teurastetut lampaat ja vuohet, joita ei kuitenkaan ole teurastettu

—	taudin hävittämiskampanjan yhteydessä, tai

—	ihmisravinnoksi.

Taulukko C

Uuhien ja astutettujen uuhikaritsojen populaatio jäsenvaltiossa	Kuolleiden lampaiden vähimmäisotos (3)
> 750 000	20 000
100 000 –750 000	3 000
40 000 –100 000	100 % 1 000 eläimeen saakka
< 40 000	100 % 200 eläimeen saakka

Taulukko D

Jo poikineiden vuohien ja pariutuneiden vuohien populaatio jäsenvaltiossa	Kuolleiden vuohien vähimmäisotos (4)
> 750 000	10 000
250 000 –750 000	3 000
40 000 –250 000	100 % 1 000 eläimeen saakka
< 40 000	100 % 200 eläimeen saakka

(1) Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon terveenä teurastettujen lampaiden määrä ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Yli 30 000 eläimen vähimmäisotos mahdollistaa 0,003 prosentin esiintyvyyden havaitsemisen 95 prosentin varmuudella.

(2) Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon terveinä teurastettujen vuohien lukumäärä ja BSE:n esiintyvyys kussakin jäsenvaltiossa ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Yli 60 000 eläimen vähimmäisotos mahdollistaa 0,0017 prosentin esiintyvyyden havaitsemisen 95 prosentin varmuudella.

(3) Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon lammas- ja vuohipopulaatioiden koko yksittäisissä jäsenvaltioissa ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

(4) Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon lammas- ja vuohipopulaatioiden koko yksittäisissä jäsenvaltioissa ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.”

8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/14

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1042/2006,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006,

elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 ja 4 kohdan yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (1) ja erityisesti sen 28 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 6 kohdassa säädetään, että asetuksen 28 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamisesta on annettava yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

(2)	On tarpeen säätää, millä edellytyksillä jäsenvaltiot voivat tarkastaa kalastusaluksia suvereniteettiinsa kuuluvien merialueiden ulkopuolella sijaitsevilla yhteisön vesillä ja kansainvälisillä vesillä, kuten asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 kohdassa säädetään.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 4 kohdassa säädetään, että komissio laatii luettelon yhteisön tarkastajista, tarkastusaluksista ja tarkastukseen käytettävistä ilma-aluksista sekä muista tarkastuskeinoista, joilla on lupa suorittaa asetuksen V luvussa säädetyt tarkastukset yhteisön vesillä ja yhteisön kalastusaluksilla. Kyseiset yhteisön tarkastajat on aiheellista voida nimetä toteuttamaan yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (2) 34 c artiklan mukaisesti hyväksyttyjä erityisiä valvonta- ja tarkastusohjelmia.

(4)	On tarpeen säätää, millä edellytyksillä yhteisön tarkastajat voivat suorittaa asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 4 kohdan mukaisia tarkastuksia yhteisön vesillä ja yhteisön kalastusaluksilla.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

JÄSENVALTIOIDEN TEKEMÄT TARKASTUKSET

1 artikla

Tarkastuksen tekevän jäsenvaltion lipun alla purjehtivien alusten tarkastukset

1. Jäsenvaltion, joka asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti aikoo tarkastaa lippunsa alla purjehtivan yhteisön kalastusaluksen, jäljempänä ’tarkastuksen tekevä jäsenvaltio’, toisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla yhteisön vesillä, jäljempänä ’rantajäsenvaltio’, on ilmoitettava rantajäsenvaltiolle aikomuksestaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ennakkoilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

a)	tarkastusaluksen nimi ja kutsutunnus;

b)	arvioitu saapumisaika ja -paikka rantajäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluville vesille.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ennakkoilmoituksen saatuaan rantajäsenvaltion on toiminnan koordinoimiseksi ilmoitettava tarkastuksen tekevälle jäsenvaltiolle asianomaisella alueella mahdollisesti parhaillaan tehtävistä tarkastuksista.

2 artikla

Toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan lipun alla purjehtivien alusten tarkastukset

1. Jäsenvaltion, joka asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti aikoo tarkastaa toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan lipun alla purjehtivan kalastusaluksen toisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla yhteisön vesillä, on pyydettävä rantajäsenvaltiolta lupaa tarkastukseen. Pyyntöön on sisällytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa luetellut tiedot.

2. Asianomaisen rantajäsenvaltion on päätettävä tarkastusluvan antamisesta 24 tunnin kuluessa pyynnön esittämisestä ja ilmoitettava päätöksestä tarkastuksen tekevälle jäsenvaltiolle. Päätöksistä on ilmoitettava myös komissiolle tai sen tätä tarkoitusta varten nimeämälle laitokselle.

3. Edellytykset, joilla jäsenvaltio voi asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaisesti tarkastaa toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan lipun alla purjehtivan kalastusaluksen toisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla yhteisön vesillä, on määriteltävä asianomaisen valvonta- ja tarkastusohjelman hyväksyvissä säännöissä.

3 artikla

Yhteyspisteet

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen yhteyspisteeksi hoitamaan seuraavia tehtäviä:

a)	1 artiklan mukaisten ennakkoilmoitusten antaminen ja vastaanottaminen;

b)	2 artiklan mukaisten pyyntöjen ja päätösten esittäminen, tekeminen ja vastaanottaminen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yhteyspisteen on oltava tavoitettavissa ympäri vuorokauden.

3. Nimetyn toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4. Komissio nimeää oman yhteyspisteen hoitamaan tämän asetuksen mukaista tiedonvaihtoa.

4 artikla

Raportointivelvollisuus

1. Kun jäsenvaltio suorittaa 1 ja 2 artiklan mukaisia tarkastuksia toisen jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla yhteisön vesillä, tarkastuksen tekevän jäsenvaltion on päivittäin esitettävä toimintaraportti asianomaiselle rantajäsenvaltiolle.

2. Jos 1 ja 2 artiklan mukaisessa tarkastuksessa havaitaan rikkominen, tarkastuksen tekevän jäsenvaltion on viipymättä esitettävä tiivistelmämuotoinen tarkastusraportti rantajäsenvaltiolle. Ranta- ja lippujäsenvaltiolle on esitettävä täydellinen tarkastusraportti 7 päivän kuluessa tarkastusajankohdasta.

3. Sen jälkeen kun yhteisön kalastusalus on tarkastettu kansainvälisillä vesillä asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, kyseisen aluksen lippujäsenvaltiolle on esitettävä tarkastusraportti 7 päivän kuluessa tarkastuspäivästä. Jos tarkastuksessa on havaittu rikkominen, tarkastuksen tekevän jäsenvaltion on viipymättä esitettävä tiivistelmämuotoinen tarkastusraportti tarkastetun aluksen lippujäsenvaltiolle.

4. Edellä oleva 3 kohta ei rajoita kansainvälisissä kalastussopimuksissa vahvistettujen sääntöjen soveltamista.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut päivittäiset raportit sekä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tarkastusraportit on pyynnöstä toimitettava komissiolle tai sen tätä tarkoitusta varten nimeämälle laitokselle.

II LUKU

YHTEISÖN TARKASTAJAT JA TARKASTUSKEINOT

5 artikla

Yhteisön tarkastajien ja tarkastuskeinojen nimeäminen

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä yhteisön tarkastajat, tarkastusalukset ja tarkastukseen käytettävät ilma-alukset sekä muut tarkastuskeinot, jotka on tarkoitus sisällyttää komission asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti laatimaan luetteloon.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nimetyt yhteisön tarkastajat täyttävät seuraavat edellytykset:

a)	he ovat jäsenvaltion kalastustarkastajia;

b)	heillä on kattavaa kokemusta kalastusalan valvonnasta ja tarkastuksista;

c)	he tuntevat yhteisön kalastusalan lainsäädännön perusteellisesti;

d)	heillä on yhden yhteisön virallisen kielen perusteellinen taito ja toisen virallisen kielen tyydyttävä taito;

e)	heillä on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseksi;

f)	he ovat saaneet tarvittavan meriturvallisuuskoulutuksen.

6 artikla

Luettelo yhteisön tarkastajista ja tarkastuskeinoista

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle sähköisesti 31 päivään lokakuuta 2006 mennessä nimeämänsä tarkastajat, tarkastusalukset, tarkastukseen käytettävät ilma-alukset ja muut tarkastuskeinot.

2. Jäsenvaltioiden antamien ilmoitusten perusteella komissio laatii 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä luettelon yhteisön tarkastajista, tarkastusaluksista ja tarkastukseen käytettävistä ilma-aluksista sekä muista tarkastuskeinoista, joilla on lupa suorittaa asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 4 kohdan mukaiset tarkastukset.

3. Luettelon laatimisen jälkeen jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kunkin vuoden 31 päivään lokakuuta mennessä mahdollisista muutoksista, joita ne haluavat tehdä seuraavan kalenterivuoden luetteloon. Komissio muuttaa luetteloa vastaavasti kunkin vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä.

4. Luettelo ja sen muutokset julkaistaan komission tai sen tätä tarkoitusta varten nimeämän laitoksen virallisilla verkkosivuilla.

7 artikla

Yhteisön tarkastajien tehtävät

1. Yhteisön tarkastajat suorittavat asetuksen (EY) N:o 2371/2002 V luvun mukaisia tarkastuksia yhteisön vesillä ja yhteisön kalastusaluksilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rantajäsenvaltion ensisijaista vastuuta.

2. Yhteisön tarkastajien tehtäviksi voidaan antaa

a)	asetuksen (ETY) N:o 2847/93 34 c artiklan mukaisesti hyväksyttyjen erityisten valvonta- ja tarkastusohjelmien täytäntöönpano;

b)	kansainväliset kalastusalan valvonta- ja tarkastusohjelmat, jos yhteisön velvollisuus on suorittaa tarkastuksia ja harjoittaa valvontaa; tai

c)	asetuksen (ETY) N:o 2847/93 34 b artiklan 2 kohdan mukaiset jäsenvaltioiden väliset tarkastusohjelmat.

8 artikla

Yhteisön tarkastajien toimivalta ja velvollisuudet

1. Jollei 2 kohdasta muuta johdu, yhteisön tarkastajilla on tehtäviensä täyttämiseksi sama toimivalta kuin sen jäsenvaltion, jossa tarkastus suoritetaan, kalastustarkastajilla erityisesti silloin, kun on kyse pääsystä yhteisön kalastusalusten ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan liittyviä toimintoja harjoittavien muiden alusten eri osiin.

2. Yhteisön tarkastajilla ei ole poliisi- eikä täytäntöönpanovaltuuksia heidät lähettäneen jäsenvaltion suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ja yhteisön vesien ulkopuolella.

3. Yhteisön tarkastajien on esitettävä kirjallinen lupa. Tarkastajien on esitettävä komission tai sen tätä tarkoitusta varten nimeämän laitoksen antama asiakirja, josta ilmenee henkilöllisyys ja virka-asema.

4. Jäsenvaltioiden on annettava yhteisön tarkastajille niiden näitä tehtäviä suorittaessaan tarvitsema apu.

9 artikla

Tarkastus- ja seurantaraportit

1. Yhteisön tarkastajien on esitettävä asianomaiselle rantajäsenvaltiolle päivittäinen toimintaraportti, johon sisältyy kunkin tarkastetun aluksen nimi ja tunnistenumero sekä suoritetun tarkastuksen laji.

2. Jos yhteisön tarkastajat havaitsevat tarkastuksessa rikkomisen, heidän on viipymättä esitettävä tiivistelmämuotoinen tarkastusraportti rantajäsenvaltiolle tai, jos tarkastus tehtiin yhteisön vesien ulkopuolella, tarkastetun aluksen lippujäsenvaltiolle. Heidän on esitettävä täydellinen tarkastusraportti 7 päivän kuluessa tarkastuspäivästä.

3. Yhteisön tarkastajien on esitettävä jäljennös täydellisestä tarkastusraportista tarkastetun aluksen lippujäsenvaltiolle seitsemän päivän kuluessa tarkastuspäivästä.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päivittäiset raportit ja tarkastusraportit on pyynnöstä toimitettava komissiolle tai sen tätä tarkoitusta varten nimeämälle laitokselle.

10 artikla

Raporttien toimittamisen jälkeiset toimet

1. Jäsenvaltioiden on pidettävä yhteisön tarkastajien 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamia raportteja saman arvoisina kuin omien tarkastajiensa laatimia ja toimittava niiden osalta samoin kuin omien tarkastajiensa laatimien raporttien osalta.

2. Yhteisön tarkastajan lähettäneen jäsenvaltion on oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen helpottamiseksi toimittava yhteistyössä sen jäsenvaltion kanssa, joka toteuttaa toimia yhteisön tarkastajan esittämän raportin perusteella.

3. Yhteisön tarkastajien on pyynnöstä avustettava ja todistettava minkä tahansa jäsenvaltion aloittamassa rikkomisesta johtuvassa menettelyssä.

III LUKU

TIEDONSAANTI

11 artikla

Tiedonsaanti

1. Asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti suoritettujen tarkastusten yhteydessä jäsenvaltioiden ja yhteisön tarkastajien on viipymättä saatava kaikki tiedot ja asiakirjat, erityisesti seurantatiedot, myös satelliittiseurantajärjestelmästä saadut tiedot, joita he tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi, samassa määrin ja samoin edellytyksin kuin sen jäsenvaltion tarkastajat, jossa tarkastus suoritetaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tiedonsaanti rajoitetaan asianomaiseen tarkastukseen, tarkastusajankohtaan ja tarkastuksen maantieteelliseen kohdealueeseen.

3. Tämän artiklan mukaisesti saatuja tietoja on käsiteltävä luottamuksellisesti ja niitä saa käyttää yksinomaan niihin tarkoituksiin, joita varten ne on toimitettu.

IV LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

12 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2006.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen

(1) EYVL L 358, 31.12.2002, s. 59.

(2) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 768/2005 (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).

8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/18

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1043/2006,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006,

oliiviöljyn tosiasiallisen tuotannon ja tuotantotuen yksikkömäärän vahvistamisesta markkinointivuodeksi 2004/2005

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon rasva-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 22 päivänä syyskuuta 1966 annetun neuvoston asetuksen N:o 136/66/ETY (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,

ottaa huomioon tuen myöntämistä oliiviöljyn tuotannolle sekä tuottajajärjestöille koskevista yleisistä säännöistä 17 päivänä heinäkuuta 1984 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2261/84 (2) ja erityisesti sen 17 a artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklassa säädetään, että yksikkömääräistä tuotantotukea on alennettava kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa tosiasiallinen tuotanto ylittää mainitun artiklan 3 kohdassa tarkoitetun taatun kansallisen enimmäismäärän. Ylityksen määrän arvioimiseksi olisi Kreikan, Espanjan, Ranskan, Italian ja Portugalin osalta otettava huomioon Kreikan osalta komission päätöksessä 2001/649/EY (3), Espanjan osalta komission päätöksessä 2001/650/EY (4), Ranskan osalta komission päätöksessä 2001/648/EY (5), Italian osalta komission päätöksessä 2001/658/EY (6) ja Portugalin osalta komission päätöksessä 2001/670/EY (7) tarkoitettuja kertoimia käyttäen oliiviöljyekvivalenttina ilmaistujen, syötäviksi tarkoitettujen oliivien arvioidut tuotantomäärät.

(2)

Asetuksen (ETY) N:o 2261/84 17 a artiklan 1 kohdassa säädetään, että ennakolta maksettavan oliiviöljyn tuotantotuen yksikkömäärän määrittämiseksi olisi syytä vahvistaa kyseisen markkinointivuoden arvioitu tuotanto. Tämä määrä on vahvistettava sellaiseksi, että vältetään perusteettoman tuen maksaminen oliivinviljelijöille. Kyseinen määrä koskee myös oliiviöljyekvivalenttina ilmaistuja syötäviksi tarkoitettuja oliiveja. Markkinointivuodeksi 2004/2005 arvioitu tuotannon määrä ja ennakolta maksettavan oliiviöljyn tuotantotuen yksikkömäärä vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1709/2005 (8).

(3)

Jotta voidaan arvioida tosiasiallinen tuotanto, jonka tukikelpoisuus hyväksytään, asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kutakin markkinointivuotta seuraavana 15 päivänä toukokuuta kunkin jäsenvaltion tukikelpoinen määrä komission asetuksen (EY) N:o 2366/98 (9) 14 artiklan 4 kohdan säännösten mukaisesti. Ilmoitusten perusteella näyttää siltä, että tukikelpoinen määrä on markkinointivuonna 2004/2005 Kreikassa 484 598 tonnia, Espanjassa 1 107 906 tonnia, Ranskassa 3 107 tonnia, Italiassa 951 528 tonnia, Portugalissa 45 296 tonnia ja Sloveniassa 26 tonnia.

(4)

Se, että jäsenvaltiot myöntävät tukea näille määrille, viittaa siihen, että komission asetuksissa (ETY) N:o 2261/84 ja (EY) N:o 2366/98 tarkoitetut tarkastukset on tehty. Tosiasiallisen tuotannon vahvistaminen jäsenvaltioiden ilmoittamien tukikelpoisten määrien perusteella ei estä kuitenkaan tekemästä johtopäätöksiä näiden tietojen tarkkuuden varmistamisen perusteella tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä.

(5)	Kun otetaan huomioon tosiasiallinen tuotantomäärä, on vahvistettava myös asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklan 1 kohdassa säädetty tuotantotuen yksikkömäärä, joka maksetaan tosiasiallisen tuotannon tukikelpoisille määrille.

(6)

Slovenian osalta tässä asetuksessa vahvistettu tuotantotuen yksikkömäärä johtuu yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukijärjestelmien yhteisiä sääntöjä ja tiettyjä viljelijöiden tukijärjestelmiä koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (10) 143 a artiklassa tarkoitetun prosenttiosuuden soveltamisesta vuonna 2005.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat oliiviöljyn ja syötäviksi tarkoitettujen oliivien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklassa tarkoitettu oliiviöljyn tuen maksamisessa käytettävä tosiasiallinen tuotannon määrä on markkinointivuonna 2004/2005:

—	484 598 tonnia Kreikassa,

—	1 107 906 tonnia Espanjassa,

—	3 107 tonnia Ranskassa,

—	951 528 tonnia Italiassa,

—	45 296 tonnia Portugalissa,

—	26 tonnia Sloveniassa.

2. Asetuksen N:o 136/66/ETY 5 artiklassa tarkoitettu tukikelpoisille tosiasiallisille tuotantomäärille maksettava tuotantotuen yksikkömäärä on markkinointivuonna 2004/2005:

—	130,27 euroa/100 kg Kreikassa,

—	90,53 euroa/100 kg Espanjassa,

—	132,25 euroa/100 kg Ranskassa,

—	73,93 euroa/100 kg Italiassa,

—	132,25 euroa/100 kg Portugalissa,

—	39,68 euroa/100 kg Sloveniassa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2006.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL 172, 30.9.1966, s. 3025/66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 865/2004 (EUVL L 161, 30.4.2004, s. 97. Oikaistu toisinto EUVL L 206, 9.6.2004, s. 37).

(2) EYVL L 208, 3.8.1984, s. 3. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1639/1998 (EYVL L 210, 28.7.1998, s. 38).

(3) EYVL L 229, 25.8.2001, s. 16. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/607/EY (EUVL L 274, 24.8.2004, s. 13).

(4) EYVL L 229, 25.8.2001, s. 20. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/607/EY.

(5) EYVL L 229, 25.8.2001, s. 12. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/607/EY.

(6) EYVL L 231, 29.8.2001, s. 16. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/607/EY.

(7) EYVL L 235, 4.9.2001, s. 16. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2004/607/EY.

(8) EUVL L 274, 20.10.2005, s. 11.

(9) EYVL L 293, 31.10.1998, s. 50. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1795/2005 (EUVL L 288, 29.10.2005, s. 40).

(10) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 319/2006 (EUVL L 58, 28.2.2006, s. 32).

8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/24

KOMISSION DIREKTIIVI 2006/41/EY,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006,

neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta klotianidiinin ja petoksamidin sisällyttämiseksi siihen tehoaineina

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/414/ETY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Belgia vastaanotti 26 päivänä syyskuuta 2001 Lontoossa toimivalta Sumitomo Chemical Takeda Agro Company Ltd:ltä direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisen hakemuksen klotianidiini-nimisen tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Komission päätöksessä 2002/305/EY (2) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen, toisin sanoen sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän direktiivin 91/414/ETY liitteissä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(2)

Saksa vastaanotti 16 päivänä lokakuuta 2000 Stähler Agrochemie GmbH & Co. KG:ltä (nykyään Stähler International GmbH & Co. KG) (Stähler Agrochemie GmbH & Co. KG:n, Tokuyama Europe GmbH:n ja Tomen France S.A:n muodostaman työryhmän puolesta) direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 kohdan mukaisen hakemuksen petoksamidi-nimisen tehoaineen sisällyttämiseksi direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I. Komission päätöksessä 2001/626/EY (3) vahvistettiin, että asiakirja-aineisto oli täydellinen, toisin sanoen sen voitiin periaatteessa katsoa täyttävän direktiivin 91/414/ETY liitteissä II ja III säädetyt tietovaatimukset.

(3)

Kyseisten tehoaineiden vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön on arvioitu direktiivin 91/414/ETY 6 artiklan 2 ja 4 kohdan säännösten mukaisesti hakijoiden ehdottamien käyttötarkoitusten osalta. Nimetyt esittelevät jäsenvaltiot toimittivat komissiolle tehoaineita koskevat arvioluonnokset 4 päivänä kesäkuuta 2003 (klotianidiini) ja 27 päivänä elokuuta 2002 (petoksamidi).

(4)	Jäsenvaltiot ja komissio ovat tarkastelleet arvioluonnoksia elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa. Tarkastelu saatettiin päätökseen 27 päivänä tammikuuta 2006 klotianidiinia ja petoksamidia koskevilla komission tarkastelukertomuksilla.

(5)	Klotianidiinin ja petoksamidin tarkastelussa ei paljastunut ratkaisemattomia kysymyksiä tai huolenaiheita, jotka olisivat edellyttäneet kasveja käsittelevän tiedekomitean tai kyseisen komitean tehtävät ottaneen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kuulemista.

(6)

Eri tutkimuksista on käynyt ilmi, että kyseisiä tehoaineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden voidaan yleisesti olettaa täyttävän direktiivin 91/414/ETY 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa ja 5 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset erityisesti tutkittujen ja komission tarkastelukertomuksissa lueteltujen käyttötarkoitusten osalta. Näin ollen on aiheellista sisällyttää klotianidiini ja petoksamidi kyseisen direktiivin liitteeseen I sen varmistamiseksi, että näitä tehoaineita sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevien lupien myöntäminen voidaan järjestää kaikissa jäsenvaltioissa mainitussa direktiivissä säädetyllä tavalla.

(7)

Ilman, että tehoaineen sisällyttämisellä liitteeseen I rajoitettaisiin direktiivin 91/414/ETY velvoitteiden soveltamista, jäsenvaltioilla olisi sisällyttämisen jälkeen oltava kuusi kuukautta aikaa tarkistaa klotianidiinia ja petoksamidia sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevat, väliaikaisesti voimassa olevat luvat sen varmistamiseksi, että direktiivissä 91/414/ETY ja erityisesti sen 13 artiklassa säädetyt vaatimukset ja liitteessä I vahvistetut ehdot täyttyvät. Jäsenvaltioiden olisi muutettava nykyiset väliaikaiset luvat pysyviksi luviksi, muutettava niitä tai peruutettava ne direktiivin 91/414/ETY säännösten mukaisesti. Edellä esitetystä määräajasta poiketen olisi säädettävä pidemmästä määräajasta kutakin kasvinsuojeluainetta ja kutakin aiottua käyttötarkoitusta koskevan täydellisen, liitteen III mukaisen asiakirja-aineiston jättämistä ja arviointia varten direktiivissä 91/414/ETY säädettyjen yhtenäisten periaatteiden mukaisesti.

(8)	Direktiivi 91/414/ETY olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(9)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivin 91/414/ETY liite I tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2007. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kyseiset säädöstekstit sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin säännösten välinen vastaavuustaulukko.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä helmikuuta 2007.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

1. Jäsenvaltioiden on direktiivin 91/414/ETY mukaisesti tarvittaessa muutettava tai peruutettava klotianidiinia ja petoksamidia tehoaineenaan sisältäviä kasvinsuojeluaineita koskevat voimassa olevat luvat 31 päivään tammikuuta 2007 mennessä. Jäsenvaltioiden on kyseiseen päivämäärään mennessä erityisesti tarkistettava, että klotianidiinia ja petoksamidia koskevat mainitun direktiivin liitteen I edellytykset täyttyvät, kyseisiä tehoaineita koskevien tekstien B osassa mainittuja edellytyksiä lukuun ottamatta, ja että luvanhaltijalla on mainitun direktiivin liitteen II vaatimukset täyttävä asiakirja-aineisto tai pääsy sellaiseen mainitun direktiivin 13 artiklan edellytysten mukaisesti.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on arvioitava tuote uudelleen direktiivin 91/414/ETY liitteessä VI säädettyjen yhtenäisten periaatteiden mukaisesti mainitun direktiivin liitteessä III vahvistetut vaatimukset täyttävän asiakirja-aineiston perusteella kaikkien sellaisten sallittujen kasvinsuojeluaineiden osalta, jotka sisältävät klotianidiinia tai petoksamidia joko ainoana tehoaineenaan tai yhtenä monista tehoaineistaan, jotka kaikki on 31 päivään heinäkuuta 2006 mennessä sisällytetty direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, ja ottaen huomioon klotianidiinia tai petoksamidia koskevan, mainitun direktiivin liitteessä I olevan tekstin B osan. Jäsenvaltioiden on kyseisen arvion perusteella määriteltävä, täyttääkö tuote direktiivin 91/414/ETY 4 artiklan 1 kohdan b, c, d ja e alakohdassa vahvistetut edellytykset.

Määrittämisen jälkeen jäsenvaltioiden on

a)	niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät klotianidiinia tai petoksamidia ainoana tehoaineenaan, tarvittaessa muutettava lupaa tai peruutettava se viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2008; tai

niiden tuotteiden osalta, jotka sisältävät klotianidiinia tai petoksamidia yhtenä monista tehoaineistaan, tarvittaessa muutettava lupaa tai peruutettava se viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2008 taikka siinä direktiivissä tai niissä direktiiveissä, joilla kyseinen aine tai kyseiset aineet lisätään direktiivin 91/414/ETY liitteeseen I, tällaista muuttamista tai peruuttamista varten vahvistettuun ajankohtaan mennessä sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

4 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2006.

5 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 7 päivänä heinäkuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2006/45/EY (EUVL L 130, 18.5.2006, s. 27).

(2) EYVL L 104, 20.4.2002, s. 42.

(3) EYVL L 217, 11.8.2001, s. 14.

LIITE

Lisätään direktiivin 91/414/ETY liitteessä I olevan taulukon loppuun rivit seuraavasti:

N:o

Yleisnimi, tunnistenumerot

IUPAC-nimi

Puhtaus (1)

Voimaantulo

Sisällyttämisen päättymispäivä

Erityismääräykset

”123

Klotianidiini

CAS-numero: 210880-92-5

CIPAC-numero: 738

(E)-1-(2-kloori-1,3-tiatsol-5-yylimetyyli)-3-metyyli-2-nitroguanidiini

≥ 960 g/kg

1. elokuuta 2006

31. heinäkuuta 2016

A OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan hyönteisten torjunta-aineena käyttöä varten.

B OSA

Liitteessä VI vahvistettujen yhtenäisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 27 päivänä tammikuuta 2006 valmistuneen klotianidiinia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Tässä yleisarvioinnissa jäsenvaltioiden on

—	kiinnitettävä erityistä huomiota pohjavesien suojeluun, jos tehoainetta käytetään alueilla, joilla on herkkä maaperä ja/tai epäsuotuisat ilmasto-olot;

—	kiinnitettävä erityistä huomiota siemeniä syöville linnuille ja nisäkkäille aiheutuvaan vaaraan, kun ainetta käytetään siementen peittaukseen.

Käyttöedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

124

Petoksamidi

CAS-numero: 106700-29-2

CIPAC-numero: 655

2-kloori-N-(2-etoksietyyli)-N-(2-metyyli-1-fenyyliprop-1-enyyli)asetamidi

≥ 940 g/kg

1. elokuuta 2006

31. heinäkuuta 2016

A OSA

Lupa voidaan myöntää ainoastaan käyttöön rikkakasvien torjunta-aineena.

B OSA

Liitteessä VI vahvistettujen yhtenäisten periaatteiden täytäntöönpanemiseksi on otettava huomioon elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 27 päivänä tammikuuta 2006 valmiiksi saadun petoksamidia koskevan tarkastelukertomuksen päätelmät ja erityisesti sen lisäykset I ja II.

Tässä yleisarvioinnissa jäsenvaltioiden on

—	kiinnitettävä erityistä huomiota pohjavesien suojeluun, jos tehoainetta käytetään alueilla, joilla on herkkä maaperä ja/tai epäsuotuisat ilmasto-olot;

—	kiinnitettävä erityistä huomiota vesiympäristön ja erityisesti korkeampien vesikasvien suojeluun.

Käyttöedellytyksiin on tarvittaessa sisällyttävä riskinhallintatoimenpiteitä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaupallisesti valmistetun teknisen aineiston määritelmä 13 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(1) Lisätietoja tehoaineen tunnistuksesta ja määritelmästä annetaan sitä koskevassa tarkastelukertomuksessa.”

8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/28

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 29 päivänä toukokuuta 2006,

Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa käytyjen tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelujen päättämisestä

(2006/470/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen (1), jäljempänä ’AKT–EY-sopimus’, sellaisena kuin se on muutettuna Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 allekirjoitetulla sopimuksella (2), ja erityisesti sen 96 artiklan,

ottaa huomioon AKT–EY-sopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja noudatettavista menettelyistä tehdyn sisäisen sopimuksen (3) ja erityisesti sen 3 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	AKT–EY-sopimuksen olennaisia, sen 9 artiklassa tarkoitettuja osia on rikottu.

(2)

AKT-maiden ja Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa käytiin AKT–EY-sopimuksen 96 artiklan mukaisia neuvotteluja 30 päivänä marraskuuta 2005, missä yhteydessä Mauritanian viranomaiset antoivat Euroopan unionin esiin tuomien ongelmien korjaamiseksi erityisiä sitoumuksia, jotka oli määrä panna täytäntöön 120 vuorokauden ajan käytävän syvennetyn vuoropuhelun aikana.

(3)	Kyseisen ajanjakson päätyttyä näyttää siltä, että tietyt edellä mainituista sitoumuksista ovat johtaneet konkreettisiin aloitteisiin ja että toiset niistä on täytetty. Useita AKT–EY-sopimuksen olennaisten osien kannalta tärkeitä toimenpiteitä on kuitenkin vielä toteutettava,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Päätetään Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa käydyt AKT–EY-sopimuksen 96 artiklan mukaiset neuvottelut.

2 artikla

Hyväksytään liitteenä olevassa kirjeessä esitetyt toimenpiteet AKT–EY-sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuina aiheellisina toimenpiteinä.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Päätös on voimassa 29 päivään marraskuuta 2007 saakka. Sitä tarkastellaan uudelleen vähintään joka kuudes kuukausi.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BARTENSTEIN

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(2) EUVL L 209, 11.8.2005, s. 27.

(3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 376.

LIITE

Herra pääministeri,

Euroopan unioni (EU) pitää tarkistetun Cotonoun sopimuksen 9 artiklan määräyksiä erittäin tärkeinä. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen, joille AKT-maiden ja EU:n kumppanuus perustuu, ovat kyseisen sopimuksen olennaisia osia ja näin ollen suhteidemme perusta.

Kumppanuuden hengessä eurooppalainen osapuoli tuomitsi Mauritanian vallankaappauksesta 3. elokuuta 2005 antamissaan julkilausumissa kaikki voimankäyttöön perustuvat vallankaappausyritykset ja kehotti kunnioittamaan demokratiaa ja perustuslakia.

Tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklaa soveltaen ja ottaen huomioon sen, että 3. elokuuta 2005 tehty vallankaappaus rikkoo joitakin tässä artiklassa tarkoitettuja olennaisia osia, EU kutsui sopimuksessa edellytetyn mukaisesti Mauritanian neuvotteluihin tilanteen selvittämiseksi perusteellisesti ja ratkaisujen löytämiseksi mahdollisuuksien mukaan.

Neuvottelut käytiin Brysselissä 30. marraskuuta 2005. Niiden kuluessa mauritanialaisosapuoli selvitti 24. marraskuuta 2005 päivätyn muistion pohjalta tilanteen kehittymistä maassa 3. elokuuta tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen ja esitti viranomaisten ohjelman siirtymäkaudeksi.

EU puolestaan pani tyytyväisenä merkille, että mauritanialaisosapuoli oli vahvistanut tietyt aiemmin annetut sitoumukset ja oli jo antanut viitteitä niiden täyttämisestä.

Neuvottelujen aikana mauritanialaisosapuoli antoi liitteessä esitetyt 23 sitoumusta, jotka liittyvät demokratian periaatteiden, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen ja hyvään hallintoon. Se myös sitoutui toimittamaan tammikuun 2006 puoliväliin mennessä eurooppalaiselle osapuolelle raportin sitoumusten täyttämisestä ja myöhemmin neljännesvuosittain raportin tilanteen kehittymisestä.

Tammi- ja huhtikuun puolivälissä toimitettujen raporttien perusteella eurooppalainen osapuoli totesi, että oli tapahtunut merkittävää edistymistä. Neuvottelujen alussa jo todetun kehityksen lisäksi on todettu erityisesti seuraavat edistysaskeleet:

—	on vahvistettu vaaleja varten suoritettavaa väestönlaskentaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt luotettavan ja avoimen vaaliluettelon laatimiseksi ja päätetty väestönlaskennan aloittamisesta;

—	ministerineuvosto on hyväksynyt lakialoitteen perustuslain muutoksista, joista järjestetään 25. kesäkuuta 2006 kansanäänestys;

—	on nimitetty uudet alueviranomaiset (walit ja hakemit), ja uusille alue- ja paikallisviranomaisille on tehtävien vastaanottamisen yhteydessä lähetetty yleiskirje keskus- ja aluehallinnon puolueettomuudesta;

—	26. tammikuuta 2006 hyväksyttiin säädös, jolla muutettiin kunnallislakia ja otettiin käyttöön riippumattomien ehdokkaiden periaate;

—	poliittisten puolueiden kanssa on aloitettu neuvottelut hyväksyttävistä vaalitavan muutosta koskevista säännöksistä, jotka koskevat muun muassa naisten vaalikelpoisuutta ja salaisen lippuäänestyksen käyttöön ottoa;

—	on laadittu kansalaisvalistusohjelma ja käynnistetty siihen liittyvä kampanja hallintoviranomaisten, riippumattoman kansallisen keskusvaalilautakunnan, poliittisten puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja lehdistön edustajien kanssa;

—	oikeusministeriöön on perustettu työryhmä selvittämään demokraattisia oikeuksia ja vapauksia käsittelevien tekstien perustuslaillisuutta ja tekemään tarvittavia ehdotuksia;

—	lehdistön ja audiovisuaalialan uudistamiseksi on annettu asetus kansallisen neuvoa-antavan toimikunnan perustamisesta ja toimikunta on perustettu, ja se on antanut pääministerille alustavan selvityksensä;

—	hallitukselle on toimitettu säädösluonnos kansallisen ihmisoikeuskomission perustamisesta;

—

oikeusministeriö ja sisäasianministeriö ovat lähettäneet syyttäjä- ja aluehallintoviranomaisille yleiskirjeet, joissa näitä kehotetaan tutkimaan, paljastamaan ja toimittamaan viipymättä oikeuden eteen kaikki tapaukset, joissa saattaa olla kyse henkilöiden suorasta tai epäsuorasta hyväksikäytöstä, ja on järjestetty seminaari toimenpiteistä, joilla voitaisiin poistaa kaikki orjuuden jäänteet;

—	ministerineuvosto on hyväksynyt säädösluonnokset korruption vastaiseen YK:n yleissopimukseen liittymisestä ja korruption vastaisen afrikkalaisen yleissopimuksen ratifioinnista;

—	on asetettu kaivosteollisuuden avoimuutta koskevasta EITI-aloitteesta (Extractive Industries Transparency Initiative) vastaava komitea ja hyväksytty säädös, jolla perustetaan kansallinen hiilivetytuloja hoitava rahasto ja määritellään tällaisten tulojen hoitojärjestelyt.

Nämä siirtymäkauden viranomaisten tekemät aloitteet vahvistavat epäilemättä osaltaan demokratian periaatteiden sekä perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista, oikeusvaltion toteutumista ja hyvää hallintoa maassanne. Valtaosa neuvottelujen alkaessa tehdyistä sitoumuksista on kuitenkin sellaisia, että ne konkretisoituvat vasta pidemmän ajanjakson kuluessa, ja niiden täytäntöönpanoa onkin syytä seurata jatkuvasti.

Tässä yhteydessä EU toivoo, että erityisesti seuraavien konkreettisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa jatketaan:

—	vapaiden ja avointen vaalien valmistelu ja toteutus luotettavien ja täydellisten vaaliluetteloiden sekä poliittisten puolueiden kanssa sovittujen, tasapuolisten vaalitapojen ja vaalipiirien pohjalta;

—	moniarvoisuuden kunnioittaminen audiovisuaalialalla, erityisesti vapaiden radioasemien perustaminen maaseudulle, ja lehdistölain tarkistaminen;

—	ihmisoikeuksien edistäminen, erityisesti riippumattoman kansallisen ihmisoikeuskomission perustamisvalmistelujen jatkaminen, sekä pakolaisten paluu ja heidän oikeuksiensa palauttaminen;

—	orjuuden kieltävän lainsäädännön soveltaminen ja kaikkien orjuudesta johtuvien ongelmien asianmukainen käsittely;

—	oikeuslaitoksen uudistaminen;

—	hallintotapojen parantamisen jatkaminen, mukaan luettuina taloutta ja varainhoitoa koskevien päivitettyjen tilastotietojen julkaiseminen;

—	EITI-aloitteen tehokas täytäntöönpano kaivosteollisuuden ja hiilivetyjen hyödyntämisen aloilla sekä samojen hyvää hallintoa koskevien periaatteiden soveltaminen muilla luonnonvarojen hallinnointiin liittyvillä aloilla, erityisesti kalastuksessa.

Cotonoun sopimuksen perustana olevan kumppanuuden hengessä EU ilmoitti olevansa valmis tukemaan mauritanialaisosapuolen antamien sitoumusten täytäntöönpanoa. Tähän mennessä täytetyt sitoumukset ja täytäntöönpanoa edelleen odottavat toimet huomioon ottaen päätettiin neuvottelujen lopuksi vahvistaa tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla seuraavat aiheelliset toimenpiteet:

—	yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja sitä edeltävistä EKR:istä rahoitettavaa, parhaillaan käynnissä olevaa toimintaa jatketaan edellyttäen, että rahoitussopimusten erityisehtoja noudatetaan;

—	neuvottelujen alussa päätettyjen siirtymäprosessia vahvistavien institutionaalisten tukihankkeiden valmistelua ja täytäntöönpanoa jatketaan;

—	yhdeksännestä EKR:stä ja sitä edeltävistä EKR:istä rahoitettavien toimien valmistelua ja täytäntöönpanoa jatketaan myös muilla yhteisön yhteistyöaloilla;

—

kymmenennen EKR:n ohjelmasuunnittelu käynnistetään Euroopan komission toimivaltaisten yksikköjen sopiman aikataulun mukaisesti. Ohjelmasuunnitteluprosessin eri vaiheiden loppuun saattamisen edellytyksenä on, että perustuslakia koskeva kansanäänestys ja ilmoitetut vaalit järjestetään asianmukaisesti ja siirtymäkauden viranomaisten vahvistamissa määräajoissa;

—

kymmenennen EKR:n yhteydessä Mauritanialle laadittavaa maakohtaista strategia-asiakirjaa ei voida allekirjoittaa ennen kuin on todettu, että maahan on palannut perustuslaillinen järjestys vapaiden ja avointen parlamentti- ja presidentinvaalien jälkeen ja uusien demokraattisesti valittujen elimien tultua perustetuiksi.

EU:n puheenjohtajavaltio ja komissio aikovat suorittaa yhteisiä tarkasteluja, joista ensimmäinen toteutetaan seuraavan puolen vuoden aikana.

EU seuraa Mauritanian tilannetta edelleenkin tiiviisti. Maanne hallitusta pyydetään osallistumaan 18 kuukauden seurantajakson ajan Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisesti vahvistettuun poliittiseen vuoropuheluun demokratian ja oikeusvaltion palauttamisen varmistamiseksi erityisesti järjestämällä vapaat ja avoimet paikallis-, parlamentti-, senaatin ja presidentinvaalit ja vahvistamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista.

EU varaa oikeuden tarkistaa asianmukaisia toimenpiteitä, jos Mauritanian viranomaiset vauhdittavat antamiensa sitoumusten täytäntöönpanoa tai päinvastoin keskeyttävät sen.

Kunnioittavasti

Tehty Brysselissä

Komission puolesta

Neuvoston puolesta

8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/35

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 5 päivänä heinäkuuta 2006,

tiettyjen kolmansien maiden ja tiettyjen kolmansien maiden alueiden tunnustamisesta vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Xanthomonas campestris-, Cercospora angolensis Carv. & Mendes- tai (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3024)

(2006/473/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä 8 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/29/EY (1) ja erityisesti sen liitteessä IV olevan A osan I jakson 16.2, 16.3 ja 16.4 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta sallittaisiin sukujen Citrus L., Fortunella Swingle ja Poncirus Raf. hedelmien ja niiden hybridien tuonti yhteisöön tai niiden kuljetukset yhteisössä direktiivin 2000/29/EY mukaisesti, tiettyjen kolmansien maiden ja tiettyjen kolmansien maiden alueiden tunnustamisesta vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Xanthomonas campestris-, Cercospora angolensis- Carv. & Mendes- tai (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista 8 päivänä tammikuuta 1998 tehdyssä komission päätöksessä 98/83/EY (2) tunnustetaan tietyt kolmannet maat ja tietyt kolmansien maiden alueet näistä kasvintuhoojista vapaiksi.

(2)	Päätöstä 98/83/EY on sen tekemisen jälkeen muutettu monta kertaa. Päätös 98/83/EY olisi sen vuoksi oikeudellisen selkeyden ja järkeistämisen vuoksi kumottava ja korvattava.

(3)	Uusi-Seelanti on toimittanut viralliset tiedot, joista käy ilmi, että sen alue on Xanthomonas campestris- ja Guignardia citricarpa -kasvintuhoojista vapaata. Uusi-Seelanti olisi tämän vuoksi tunnustettava näistä kasvintuhoojista vapaaksi.

(4)

Etelä-Afrikka on toimittanut viralliset tiedot, joista käy ilmi, että Northern Cape -provinssissa sijaitsevat Hartswaterin ja Warrentonin ”magisterial district” -alueet ovat Guignardia citricarpa -kasvintuhoojasta vapaita. Nämä Etelä-Afrikan alueet olisi tämän vuoksi tunnustettava tästä kasvintuhoojasta vapaiksi.

(5)	Australia on toimittanut tiedot, joiden mukaan Queenslandin osavaltio ei enää ole Xanthomonas campestris -kasvintuhoojasta vapaa. Queenslandin osavaltiota ei tämän vuoksi saisi enää tunnustaa kyseisestä kasvintuhoojasta vapaaksi.

(6)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvinsuojelukomitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Sovellettaessa liitteessä IV olevan A osan I jakson 16.2 kohtaa seuraavien kolmansien maiden tunnustetaan olevan kaikista Citrukselle patogeenisistä Xanthomonas campestris -kannoista vapaita:

a)	kaikki sitrushedelmiä tuottavat Euroopan kolmannet maat, Algeria, Egypti, Israel, Libya, Marokko, Tunisia ja Turkki;

b)	Afrikka: Etelä-Afrikka, Gambia, Ghana, Guinea, Kenia, Sudan, Swazimaa ja Zimbabwe;

c)	Keski- tai Etelä-Amerikka ja Karibia: Bahamasaaret, Belize, Chile, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Honduras, Jamaika, Kolumbia, Kuuba, Meksiko, Nicaragua, Peru, Saint Lucia, Surinam ja Venezuela;

d)	Oseania: Uusi-Seelanti.

2. Sovellettaessa liitteessä IV olevan A osan I jakson 16.2 kohtaa seuraavien alueiden tunnustetaan olevan kaikista Citrukselle patogeenisistä Xanthomonas campestris -kannoista vapaita:

a)	Australia: Etelä-Australia, Uusi Etelä-Wales ja Victoria;

b)	Brasilia: Mato Grosso do Sulin, Minas Geraisin, Paranán, Rio Grande do Sulin, Santa Catarinan ja São Paulon osavaltioita lukuun ottamatta;

c)	Yhdysvallat: Amerikan Samoa, Arizona, Guam, Havaiji, Kalifornia, Louisiana, Pohjois-Mariaanit, Puerto Rico, Texas ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret;

d)	Uruguay lukuun ottamatta Chapicuy-joen pohjoispuolella sijaitsevia Paysandun, Riveran ja Salton alueita.

2 artikla

Sovellettaessa liitteessä IV olevan A osan I jakson 16.3 kohtaa seuraavien kolmansien maiden tunnustetaan olevan Cercospora angolensis Carv. et Mendes -kasvintuhoojasta vapaita:

a)	kaikki sitrushedelmiä tuottavat kolmannet maat Pohjois-, Keski- tai Etelä-Amerikassa ja Karibialla, Aasiassa (Jemeniä lukuun ottamatta), Euroopassa ja Oseaniassa;

b)	kaikki sitrushedelmiä tuottavat Afrikan kolmannet maat, lukuun ottamatta Angolaa, Gabonia, Guineaa, Kamerunia, Keniaa, Keski-Afrikan tasavaltaa, Kongon demokraattista tasavaltaa, Mosambikia, Nigeriaa, Ugandaa, Sambiaa ja Zimbabwea.

3 artikla

1. Sovellettaessa liitteessä IV olevan A osan I jakson 16.4 kohtaa seuraavien kolmansien maiden tunnustetaan olevan kaikista Citrukselle patogeenisistä Guignardia citricarpa Kiely -kannoista vapaita:

a)	kaikki sitrushedelmiä tuottavat kolmannet maat Pohjois-, Keski- tai Etelä-Amerikassa (Argentiinaa ja Brasiliaa lukuun ottamatta), Karibialla ja Euroopassa;

b)	kaikki sitrushedelmiä tuottavat Aasian kolmannet maat lukuun ottamatta Bhutania, Filippiinejä, Indonesiaa, Kiinaa ja Taiwania;

c)	kaikki sitrushedelmiä tuottavat Afrikan kolmannet maat lukuun ottamatta Etelä-Afrikkaa, Keniaa, Mosambikia, Sambiaa, Swazimaata ja Zimbabwea;

d)	kaikki sitrushedelmiä tuottavat Oseanian kolmannet maat lukuun ottamatta Australiaa ja Vanuatua.

2. Sovellettaessa liitteessä IV olevan A osan I jakson 16.4 kohtaa seuraavien alueiden tunnustetaan olevan kaikista Citrukselle patogeenisistä Guignardia citricarpa Kiely -kannoista vapaita:

a)	Etelä-Afrikka: Western Cape; Northern Cape: Hartswaterin ja Warrentonin magisterial district -alueet;

b)	Australia: Etelä-Australia, Länsi-Australia ja Pohjoisterritorio;

c)	Kiina: kaikki alueet lukuun ottamatta Fujiania, Guangdongia, Sichuania, Yunnania ja Zhejiangia;

d)	Brasilia: koko Brasilia Rio Grande do Sulin, Rio de Janeiron ja São Paulon osavaltioita lukuun ottamatta.

4 artikla

Kumotaan päätös 98/83/EY.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2006/35/EY (EUVL L 88, 25.3.2006, s. 9).

(2) EYVL L 15, 21.1.1998, s. 41. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2003/129/EY (EUVL L 51, 26.2.2003, s. 21).

8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/37

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 6 päivänä heinäkuuta 2006,

toimenpiteistä, joilla estetään influenssa A-viruksen H5N1-alatyypin aiheuttaman korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen jäsenvaltioiden eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettäviin lintuihin, sekä päätöksen 2005/744/EY kumoamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3054)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/474/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta 20 päivänä joulukuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/94/EY (2) ja erityisesti sen 56 artiklan 3 kohdan, 57 artiklan 2 kohdan, 63 artiklan 3 kohdan ja 66 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Lintuinfluenssa on siipikarjan ja lintujen tarttuva virustauti, joka aiheuttaa kuolleisuutta ja häiriöitä, jotka voivat nopeasti saavuttaa epitsoottiset mittasuhteet ja aiheuttaa siten vakavan uhan eläinten terveydelle ja kansanterveydelle sekä vähentää jyrkästi siipikarjankasvatuksen kannattavuutta.

(2)

Vaatimuksista influenssavirus A:n alatyypin H5N1 aiheuttaman erittäin patogeenisen lintuinfluenssan tarttumisen ehkäisemiseksi jäsenvaltioiden eläintarhoissa pidettäviin tartunta-alttiisiin lintuihin 21 päivänä lokakuuta 2005 tehdyllä komission päätöksellä 2005/744/EY (3) on hyväksytty tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat bioturvallisuutta ja eläintarhoissa pidettävien lintujen rokottamista korkeapatogeenisen lintuinfluenssa A-viruksen H5N1-alatyypin aiheuttaman riskin vuoksi. Kyseisessä päätöksessä säädetään myös jäsenvaltioiden velvollisuudesta toimittaa komissiolle eläintarhoissa pidettävien lintujen rokottamista koskevat suunnitelmansa.

(3)

Direktiivissä 2005/94/EY vahvistetaan säännöt muun muassa vankeudessa pidettävien lintujen, esimerkiksi eläintarhoissa pidettävien lintujen, ennaltaehkäisevien rokotusten käyttöönotosta lintuinfluenssan torjumiseksi ja säädetään, että komissio vahvistaa rokotuksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Kyseisessä direktiivissä säädetään myös jäsenvaltioiden velvollisuudesta toimittaa siipikarjan tai muiden vankeudessa pidettävien lintujen ennaltaehkäisevää rokottamista koskevat suunnitelmansa komission hyväksyttäväksi.

(4)	Luonnonvaraisten eläinten pitämisestä eläintarhassa 29 päivänä maaliskuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/22/EY (4) määritellään eläintarhat, joihin direktiiviä sovelletaan. Kyseinen määritelmä olisi otettava huomioon tätä päätöstä sovellettaessa.

(5)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, 13 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/65/ETY (5) vahvistetaan virallisesti hyväksyttyjen yhteisöjen, laitosten tai keskusten välisen kaupan kohteena olevia eläimiä koskevat säännöt.

(6)

Koska eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettävät linnut elävät eristyksissä eivätkä yleensä pääse kosketuksiin siipikarjan tai muiden vankeudessa pidettävien lintujen kanssa, ne eivät aiheuta saastumisriskiä siipikarjalle tai muille vankeudessa pidettäville linnuille, ja kun otetaan huomioon eläintarhoissa pidettävien lintujen arvo, tällaisten lintujen ennaltaehkäisevä rokottaminen saattaa olla asianmukainen ehkäisevä lisätoimenpide. Sen vuoksi on myös asianmukaista vahvistaa eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettävien lintujen ennaltaehkäisevää rokottamista koskevat yhteisön tason yksityiskohtaiset säännöt, joita jäsenvaltioiden olisi noudatettava, jos ne pitävät tällaisten lintujen rokottamista aiheellisena.

(7)

On myös asianmukaista vahvistaa yhteisön tasolla yksityiskohtaiset säännöt bioturvallisuustoimenpiteistä, joilla ehkäistään influenssa A-viruksen H5N1-alatyypin aiheuttaman korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymistä jäsenvaltioiden eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettävissä linnuissa luonnonvaraisen eläimistön suojelemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

(8)	On syytä säätää jäsenvaltioiden päätöksen 2005/744/EY ja direktiivin 2005/94/EY mukaisesti toimittamien rokottamissuunnitelmien hyväksymisestä.

(9)	Selkeyden vuoksi on aiheellista kumota päätös 2005/744/EY ja korvata se tällä päätöksellä.

(10)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Tässä päätöksessä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt,

joita on sovellettava, jotta estetään korkeapatogeenisen influenssa A-viruksen H5N1-alatyypin aiheuttaman lintuinfluenssan (jäljempänä ”korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyyppi”) leviäminen luonnonvaraisista linnuista eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettäviin lintuihin.

b)	joita on sovellettava eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettävien lintujen rokottamiseen.

2. Tällä päätöksellä hyväksytään tietyt eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettävien lintujen rokottamista koskevat suunnitelmat, jotka on toimitettu komissiolle päätöksen 2005/744/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja ennaltaehkäisevää rokottamista koskevat suunnitelmat, jotka on toimitettu komissiolle direktiivin 2005/94/EY 56 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2 artikla

Tässä päätöksessä sovelletaan direktiivissä 2005/94/EY vahvistettuja määritelmiä.

Lisäksi sovelletaan direktiivin 1999/22/EY 2 artiklassa olevaa eläintarhan määritelmää ja direktiivin 92/65/ETY 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa olevaa virallisesti hyväksyttyjen yhteisöjen, laitosten ja keskusten määritelmää.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä asianmukaisiin ja toteutettavissa oleviin toimenpiteisiin, joilla pienennetään riskiä, että korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyyppi tarttuu luonnonvaraisista linnuista eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettäviin lintuihin, ottaen huomioon liitteessä I vahvistetut perusteet ja riskitekijät.

Nämä toimenpiteet on epidemiologisen tilanteen mukaan etenkin suunnattava luonnonvaraisten lintujen sekä eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettävien lintujen välisten suorien ja välillisten kosketusten ehkäisemiseen.

4 artikla

Riskinarviointiin perustuvat, direktiivin 2005/94/EY 56 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitetut ennaltaehkäisevää rokottamista koskevat suunnitelmat korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin ehkäisemiseksi on kohdennettava eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettäviin lintuihin.

Kun jäsenvaltiot toimittavat eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettäviin lintuihin kohdennettuja ennaltaehkäisevää rokottamista koskevia suunnitelmia korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin ehkäisemiseksi direktiivin 2005/94/EY 56 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

a)	nämä suunnitelmat on laadittava tämän päätöksen liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisesti; ja

b)	näissä suunnitelmissa on direktiivin 2005/94/EY 56 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tietojen lisäksi oltava niiden eläintarhojen ja virallisesti hyväksyttyjen yhteisöjen, laitosten ja keskusten tarkka osoite ja sijainti, joissa ennaltaehkäisevät rokotukset on määrä suorittaa.

5 artikla

1. Hyväksytään jäsenvaltioiden direktiivin 2005/94/EY 56 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamat, tämän päätöksen liitteessä III luetellut ennaltaehkäisevää rokottamista koskevat suunnitelmat.

2. Jäsenvaltioiden direktiivin 2005/744/EY mukaisesti toimittamia, tämän päätöksen liitteessä III lueteltuja eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettävien lintujen rokottamista koskevia suunnitelmia pidetään tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyinä.

3. Komissio julkaisee liitteessä III luetellut, eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettävien lintujen rokottamista koskevat ennaltaehkäisevät rokotussuunnitelmat.

6 artikla

Jäsenvaltioiden on viipymättä toteutettava tämän päätöksen noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

7 artikla

Kumotaan päätös 2005/744/EY.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 6 päivänä heinäkuuta 2006.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/33/EY (EYVL L 315, 19.11.2002, s. 14).

(2) EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16.

(3) EUVL L 279, 22.10.2005, s. 75.

(4) EYVL L 94, 9.4.1999, s. 24.

(5) EYVL L 268, 14.9.1992, s. 52. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/68/EY (EUVL L 226, 25.6.2004, s. 128).

LIITE I

Perusteet ja riskitekijät, jotka on otettava huomioon sovellettaessa 3 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä yksittäisissä eläintarhoissa tai virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa

Eläintarhan tai virallisesti hyväksytyn yhteisön, laitoksen tai keskuksen sijainti muuttolintujen lentoreittien varrella, erityisesti jos muutto tapahtuu Afrikasta, Keski- ja Itä-Aasiasta sekä Kaspianmeren ja Mustanmeren alueilta.

Eläintarhan tai virallisesti hyväksytyn yhteisön, laitoksen tai keskuksen etäisyys kosteista alueista, kuten lammista, soista, järvistä tai joista, joihin muuttavat vesilinnut saattavat kerääntyä.

Eläintarhan tai virallisesti hyväksytyn yhteisön, laitoksen tai keskuksen sijainti alueilla, joilla muuttolintujen, erityisesti vesilintujen, tiheys on suuri.

LIITE II

Ennaltaehkäisevän rokottamisen käyttöä koskevat vaatimukset

1.	Suoritettavan rokottamisen laajuus	Rokotukset annetaan ainoastaan eläintarhassa tai virallisesti hyväksytyssä yhteisössä, laitoksessa tai keskuksessa pidettäville linnuille.
2.	Rokotettavat lintulajit	Kaikista rokotettavista linnuista on laadittava luettelo yksilökohtaisine tunnistetietoineen, ja se on säilytettävä vähintään kymmenen vuoden ajan rokotuspäivästä alkaen.
3.	Rokottamisen kesto	Kaikki eläintarhassa tai virallisesti hyväksytyssä yhteisössä, laitoksessa tai keskuksessa rokotettavat linnut on rokotettava mahdollisimman pian. Jokainen eläintarhassa suoritettava rokottaminen on saatava päätökseen mahdollisimman pian yhden viikon kuluessa.
4.	Rokotettuja lintuja ja rokotetuista linnuista saatavia tuotteita koskevat erityisrajoitukset	Rokotettujen lintujen samassa jäsenvaltioissa tapahtuvat tai toisiin jäsenvaltioihin suuntautuvat kuljetukset direktiivissä 92/65/ETY määriteltyjen virallisesti hyväksyttyjen yhteisöjen, laitosten tai keskusten välillä on sallittava edellyttäen, että linnut ovat peräisin sellaisella alueella sijaitsevasta eläintarhasta tai virallisesti hyväksytystä yhteisöstä, laitoksesta tai keskuksesta, johon ei sovelleta eläinten terveyttä koskevia rajoituksia korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi. Direktiivin 92/65/ETY liitteessä E olevassa 3 osassa vahvistettuun terveystodistukseen on lisättävä seuraava ilmaisu: ”linnut täyttävät päätöksen 2006/474/EY vaatimukset ja on rokotettu lintuinfluenssaa vastaan (päiväys:) … … …, rokote: ………”. Jos kyseiset ehdot eivät täyty, rokotetuilla linnuilla saa käydä kauppaa ja niitä saa siirtää virallisessa valvonnassa eläintarhojen välillä samassa jäsenvaltiossa tai toisen jäsenvaltion erityisellä luvalla. Alkuperäpaikan toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava kaikista jäsenvaltioiden välisistä rokotettujen lintujen kuljetuksista määräpaikan toimivaltaiselle viranomaiselle Traces-järjestelmän kautta. Tällaisista linnuista saatuja lintutuotteita ei saa päästää elintarvikeketjuun.
5.	Rokotettujen lintujen erityinen tunnistaminen ja rekisteröinti	Rokotettujen lintujen on oltava yksilökohtaisesti tunnistettavissa, ja näiden lintujen tunnistetiedot on kirjattava selkeästi ja asianmukaisesti. Rokotetut linnut on merkittävä häviämättömällä tunnistusmerkinnällä rokotuksen yhteydessä aina kun se on mahdollista.
6.	Rokotuskampanjan toteuttaminen	Rokottaminen suoritetaan toimivaltaisten viranomaisten alaisen virkaeläinlääkärin valvonnassa. Viruksen mahdollinen leviäminen on estettävä tarpeellisin toimenpitein. Mahdolliset käyttämättömät rokotteet ja rokotettujen lintujen ja käytettyjen annosten lukumäärää koskeva kirjanpito on palautettava rokotteen jakelupisteeseen. Ennen rokottamista ja vähintään 30 päivää sen jälkeen on mahdollisuuksien mukaan otettava verinäytteet lintuinfluenssan serologista testausta varten. Testituloksia koskeva kirjanpito on säilytettävä vähintään kymmenen vuoden ajan.
7.	Käytettävä rokote	Inaktivoidun rokotteen, jota aiotaan käyttää, on oltava sopivasti formuloitu ja tehokas esiintyvää virustyyppiä vastaan. Se on käytettävä valmistajan ja/tai eläinlääkintäviranomaisten antamien ohjeiden mukaan.
8.	Tämän suunnitelman täytäntöönpanosta komissiolle annettavat tiedot	Komissiolle ja jäsenvaltioille on annettava tarkka selostus suunnitelman täytäntöönpanosta ja suoritetun testauksen tuloksista eläintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean kautta.

LIITE III

Luettelo eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettävien lintujen ennaltaehkäisevää rokottamista koskevista hyväksytyistä suunnitelmista

Koodi	Jäsenvaltio	Suunnitelman toimittamispäivä
AT	Itävalta	21. huhtikuuta 2006
BE	Belgia	10. helmikuuta 2006
CZ	Tšekki	21. maaliskuuta 2006
DE	Saksa	31. maaliskuuta 2006
DK	Tanska	20. helmikuuta 2006
EE	Viro	6. maaliskuuta 2006
ES	Espanja	27. helmikuuta 2006
FR	Ranska	20. helmikuuta 2006
HU	Unkari	1. maaliskuuta 2006
IE	Irlanti	6. maaliskuuta 2006
IT	Italia	6. maaliskuuta 2006
LT	Liettua	6. maaliskuuta 2006
LV	Latvia	28. helmikuuta 2006
NL	Alankomaat	16. marraskuuta 2005
PT	Portugali	29. marraskuuta 2005
SE	Ruotsi	28. helmikuuta 2006
UK	Yhdistynyt kuningaskunta	4. huhtikuuta 2006

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset

8.7.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

L 187/42

NEUVOSTON PÄÄTÖS 2006/475/YUTP,

tehty 12 päivänä kesäkuuta 2006,

Euroopan unionin ja Gabonin tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin johtamien joukkojen asemasta Gabonin tasavallassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan,

ottaa huomioon puheenjohtajavaltion suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 25 päivänä huhtikuuta 2006 päätöslauselman 1671 (2006), jossa annetaan lupa sijoittaa väliaikaisesti Euroopan unionin joukkoja (EUFOR RD Congo) Kongon demokraattiseen tasavaltaan MONUC-joukkojen tukemiseksi vaaliprosessin aikana. Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto pyysi lisäksi kaikkia Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaita ja erityisesti Kongon demokraattisen tasavallan läheisyydessä sijaitsevia maita antamaan kaiken mahdollisen tukensa helpottaakseen EUFOR RD Congo -joukkojen pikaista sijoittamista ja erityisesti varmistaakseen joukkojen henkilöstön sekä joukkojen yksinomaiseen ja viralliseen käyttöön tarkoitettujen varusteiden, elintarvikkeiden, tarvikkeiden ja muiden tavaroiden, mukaan lukien kulkuneuvot ja varaosat, vapaan, esteettömän ja joutuisan pääsyn Kongon demokraattiseen tasavaltaan.

(2)	Neuvosto hyväksyi 27 päivänä huhtikuuta 2006 yhteisen toiminnan 2006/319/YUTP Euroopan unionin sotilasoperaatiosta Yhdistyneiden Kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa olevien tarkkailijajoukkojen (MONUC) tukemiseksi vaaliprosessin aikana (1) (Operaatio EUFOR RD Congo).

(3)

YUTP:n korkeana edustajana toimivan neuvoston pääsihteerin 27 päivänä huhtikuuta 2006 esittämän pyynnön johdosta Gabonin tasavallan hallitus ilmoitti 18 päivänä toukokuuta 2006 päivätyllä kirjeellä hyväksyvänsä Euroopan unionin johtamien joukkojen sijoittamisen Gabonin tasavallan alueelle operaatiota varten.

(4)

Neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 artiklan mukaisesti 23 päivänä toukokuuta 2005 antaman valtuutuksen nojalla puheenjohtajavaltio neuvotteli korkeana edustajana toimivan pääsihteerin avustuksella Euroopan unionin ja Gabonin tasavallan välisen sopimuksen Euroopan unionin johtamien joukkojen asemasta Gabonin tasavallassa.

(5)	Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin puolesta Euroopan unionin ja Gabonin tasavallan välinen sopimus Euroopan unionin johtamien joukkojen asemasta Gabonin tasavallassa.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus Euroopan unionia sitovasti.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Luxemburgissa 12 päivänä kesäkuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. PRÖLL

(1) EUVL L 116, 29.4.2006, s. 98.

KÄÄNNÖS

Euroopan unionin ja Gabonin tasavallan välinen

SOPIMUS

Euroopan unionin johtamien joukkojen asemasta Gabonin tasavallassa

EUROOPAN UNIONI (EU)

Gabonin tasavalta, jäljempänä ”isäntävaltio”,

yhdessä jäljempänä ”osapuolet”, jotka

OTTAVAT HUOMIOON:

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan Euroopan unionin johtamiin joukkoihin ja niiden henkilöstöön.

2. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan ainoastaan isäntävaltion alueella.

3. Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

”Euroopan unionin johtamilla joukoilla (EUFOR)” EU:n sotilasesikuntia ja operaatioon osallistuvia kansallisia joukko-osastoja, niiden varusteita ja kulkuvälineitä;

”operaatiolla” sotilasoperaation valmistelemista, perustamista, toteuttamista ja tukemista 25 päivänä huhtikuuta 2006 annettuun Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1671 (2006) sisältyvän valtuutuksen mukaisesti;

”EU:n joukkojen komentajalla” komentajaa operaatioalueella tai isäntävaltiossa;

”EU:n sotilasesikunnalla” operaation sotilaallisesta johdosta tai valvonnasta vastaavan EU:n sotilasjohdon alaisia sotilasesikuntia ja niiden osia majoitusalueillaan;

”kansallisilla joukko-osastoilla” Euroopan unionin jäsenvaltioille tai muille operaatioon osallistuville valtioille kuuluvia yksiköitä ja joukkoja;

”EUFORin henkilöstöllä” EUFORiin määrättyä siviili- ja sotilashenkilöstöä, operaatiota valmistelemaan lähetettyä henkilöstöä ja lähettäjävaltion tai EU:n toimielimen operaatioon liittyvään tehtävään lähettämää henkilöstöä, jotka ovat paikalla isäntävaltion alueella, jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, lukuun ottamatta paikalta palkattua henkilöstöä ja kansainvälisten kaupallisten toimeksisaajien palkkaamaa henkilöstöä;

”paikalta palkatulla henkilöstöllä” niitä henkilöstön jäseniä, jotka ovat isäntävaltion kansalaisia tai joiden kotipaikka on isäntävaltiossa;

”tiloilla” kaikkia rakennuksia, majoitustiloja ja maa-alueita, joita EUFOR ja EUFORin henkilöstö tarvitsevat;

”lähettäjävaltiolla” valtiota, joka asettaa kansallisen joukko-osaston EUFORin käyttöön.

2 artikla

Yleiset määräykset

1. EUFORin ja EUFORin henkilöstön on noudatettava isäntävaltion lakeja ja asetuksia ja pidätyttävä kaikesta toiminnasta, joka ei sovi yhteen operaation tavoitteiden kanssa.

2. EUFORin on annettava isäntävaltion hallitukselle säännöllisesti tietoja isäntävaltion alueella olevan EUFORin henkilöstön lukumäärästä.

3 artikla

Tunnistus

1. EUFORin henkilöstön on pidettävä aina mukanaan passia tai sotilashenkilökorttia.

2. EUFORin ajoneuvoissa, ilma-aluksissa, aluksissa ja muissa kulkuvälineissä on oltava selvästi erottuva EUFORin tunnusmerkki ja/tai rekisterikilvet, jotka annetaan tiedoksi isäntävaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3. EUFORilla on oikeus käyttää tiloissaan, ajoneuvoissaan ja muissa kulkuvälineissään Euroopan unionin lippua ja muita tunnuksia kuten sotilasarvomerkkejä, arvonimiä ja virallisia symboleja. EUFORin henkilöstön virkapuvuissa on oltava selvästi erottuva EUFOR-tunnus. Operaatioon osallistuvien kansallisten joukko-osastojen kansallisia lippuja tai arvomerkkejä voidaan käyttää EUFORin tiloissa, ajoneuvoissa ja muissa kulkuvälineissä EU:n joukkojen komentajan päätöksen mukaisesti.

4 artikla

Rajanylitys ja liikkuminen isäntävaltion alueella

1. EUFORin henkilöstön on isäntävaltion alueelle saapuessaan esitettävä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat tai ensimmäisen maahantulon yhteydessä EUFORin antama henkilökohtainen tai yhteinen matkamääräys. Tämän jälkeen he ovat vapautetut passi- ja viisumisäännöksistä sekä maahantulo- ja tullitarkastuksista saapuessaan isäntävaltion alueelle, poistuessaan sieltä tai oleskellessaan siellä.

2. EUFORin henkilöstö on vapautettu ulkomaalaisten rekisteröintiä ja valvontaa koskevista isäntävaltion säännöksistä, mutta he eivät saa oikeutta pysyvään oleskeluun eivätkä kotipaikkaan isäntävaltion alueella.

3. Isäntävaltion alueelle saapuvasta, sen kautta kulkevasta tai sieltä poistuvasta, operaation tukemiseen tarkoitetusta EUFORin omaisuudesta ja kulkuneuvoista ei vaadita tulliluetteloita eikä muita tulliasiakirjoja eikä niitä tarkasteta.

4. EUFORin henkilöstö saa kuljettaa moottoriajoneuvoja ja ohjata aluksia ja ilma-aluksia isäntävaltion alueella edellyttäen, että heillä on voimassa oleva kansallinen, kansainvälinen tai asevoimien myöntämä ajokortti, päällikön pätevyyskirja tai ohjaajan lupakirja.

5. Isäntävaltion on myönnettävä EUFORille ja EUFORin henkilöstölle operaation niin edellyttäessä vapaa liikkuvuus ja matkustusoikeus alueellaan, aluemerellään ja ilmatilassaan. Vapaa liikkuvuus isäntävaltion aluemerellä käsittää pysähtymisen ja ankkuroimisen kaikissa olosuhteissa.

6. EUFOR voi operaation niin edellyttäessä toteuttaa isäntävaltion alueella, aluemerellä ja ilmatilassa aseilla harjoittelua tai niiden käyttöä sekä ilma-alusten nousua tai sotilaslaitteiden laukaisemista taikka niiden laskeutumista tai alukselle ottamista.

7. EUFORin sukellusalusten ei tarvitse operaation niin edellyttäessä purjehtia pinta-asemassa eikä pitää lippuaan näkyvissä isäntävaltion aluemerellä.

8. EUFOR voi operaation niin edellyttäessä käyttää yleisiä teitä, siltoja, lauttoja, lentoasemia ja satamia suorittamatta tulleja, tietulleja, veroja ja muita vastaavia maksuja. EUFOR ei ole vapautettu pyydettyjen ja suoritettujen palvelujen kohtuullisesta korvaamisesta.

5 artikla

Isäntävaltion EUFORille myöntämät erioikeudet ja vapaudet

1. EUFORin tilat ovat loukkaamattomat. Isäntävaltion edustajilla ei ole niihin pääsyä ilman EU:n joukkojen komentajan lupaa.

2. EUFORin tiloihin, niiden kalustukseen ja muuhun niissä olevaan omaisuuteen ja EUFORin kulkuvälineisiin ei voida kohdistaa etsintää, pakkoluovutusta, takavarikointia eikä täytäntöönpanotoimia.

3. EUFORiin, sen omaisuuteen ja varoihin, riippumatta siitä missä ne sijaitsevat ja kenen hallussa ne ovat, ei voida kohdistaa oikeustoimia.

4. EUFORin arkistot ja asiakirjat ovat aina loukkaamattomat, riippumatta siitä missä ne sijaitsevat.

5. EUFORin virallinen kirjeenvaihto on loukkaamaton. Virallisella kirjeenvaihdolla tarkoitetaan kaikkea operaatioon ja sen tehtäviin liittyvää kirjeenvaihtoa.

6. EUFOR on vapautettu kaikista valtiollisista, alueellisista ja kunnallisista maksuista, veroista ja vastaavista suorituksista operaation tarkoituksia varten hankittujen tai maahantuotujen tavaroiden, EUFORin tuottamien palvelujen ja käyttämien tilojen osalta. EUFOR ei ole vapautettu maksuista, veroista eikä vastaavista suorituksista, joita peritään suoritetuista palveluista.

7. Isäntävaltion on sallittava operaatioon tarvittavien tavaroiden maahantuonti ja vapautettava ne kaikista tulleista, tietulleista, veroista ja vastaavista maksuista, lukuun ottamatta varastoinnista, kuljetuksista ja muista suoritetuista palveluista perittäviä maksuja.

6 artikla

Isäntävaltion EUFORin henkilöstölle myöntämät erioikeudet ja vapaudet

1. EUFORin henkilöstön jäsentä ei saa pidättää eikä hänen vapauttaan muutoin riistää.

2. EUFORin henkilöstön asiakirjat, kirjeenvaihto ja omaisuus ovat loukkaamattomat, lukuun ottamatta 6 kohdan nojalla sallittujen täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamista.

3. EUFORin henkilöstö on kaikissa olosuhteissa vapaa isäntävaltion rikosoikeudellisesta tuomiovallasta.

Lähettäjävaltio tai tapauksen mukaan asianomainen EU:n toimielin voi luopua EUFORin henkilöstön rikosoikeudellisesta koskemattomuudesta. Luopumisen on aina oltava nimenomainen.

4. EUFORin henkilöstö on vapaa isäntävaltion siviilioikeudellisesta ja hallinnollisesta tuomiovallasta virkatehtävissä suullisesti tai kirjallisesti esittämiensä lausumien ja suorittamiensa kaikkien tekojen osalta. Jos EUFORin henkilöstön jäsentä vastaan nostetaan siviilioikeudellinen kanne jossain isäntävaltion tuomioistuimessa, asiasta on annettava välittömästi tieto EU:n joukkojen komentajalle ja lähettäjävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tai asianomaiselle EU:n toimielimelle. Ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa toimivaltaisessa tuomioistuimessa EU:n joukkojen komentaja ja lähettäjävaltion toimivaltainen viranomainen tai asianomainen EU:n toimielin antavat tuomioistuimelle lausunnon siitä, tekikö EUFORin henkilöstön jäsen kyseisen teon hoitaessaan virkatehtäviään.

Jos teko tehtiin virkatehtäviä hoidettaessa, oikeudenkäyntiä ei panna vireille vaan sovelletaan 15 artiklan määräyksiä. Jos tekoa ei tehty virkatehtäviä hoidettaessa, oikeuskäsittely voi jatkua. EU:n joukkojen komentajan ja lähettäjävaltion toimivaltaisen viranomaisen tai asianomaisen EU:n toimielimen todistuslausunto sitoo isäntävaltion tuomioistuinta, joka ei saa kiistää sitä.

Jos EUFORin henkilöstön jäsen panee vireille oikeudenkäynnin, hän ei pääkanteeseen välittömästi liittyvän vastakanteen osalta voi vedota vapautukseen tuomiovallasta.

5. EUFORin henkilöstön jäsen ei ole velvollinen esiintymään todistajana.

6. EUFORin henkilöstön jäsentä kohtaan ei saa ryhtyä minkäänlaisiin täytäntöönpanotoimiin, paitsi jos häntä vastaan nostetaan siviilioikeudellinen kanne, joka ei liity hänen virkatehtäviinsä. EUFORin henkilöstön jäsenen omaisuuteen, joka EU:n joukkojen komentajan lausunnon mukaan on välttämätön virkatehtävien hoitamiseksi, ei saa kohdistaa tuomion, päätöksen tai määräyksen täytäntöönpanon edellyttämää takavarikkoa. Siviilioikeudellisessa menettelyssä EUFORin henkilöstön jäsenen henkilökohtaista vapautta ei saa rajoittaa eikä häneen saa kohdistaa mitään muita pakkokeinoja.

7. EUFORin henkilöstön vapaus isäntävaltion tuomiovallasta ei vapauta henkilöstön jäsentä lähettäjävaltion tuomiovallasta.

8. EUFORin henkilöstö on vapautettu isäntävaltiossa mahdollisesti voimassa olevista sosiaaliturvaa koskevista määräyksistä EUFORin hyväksi tekemiensä palvelusten osalta.

9. EUFORin henkilöstö on vapautettu isäntävaltiossa kannettavista veroista heille EUFORin tai lähettäjävaltioiden maksamien palkkojen ja isäntävaltion ulkopuolelta saatujen tulojen osalta.

10. Isäntävaltio sallii säätämiensä lakien ja asetusten mukaisesti EUFORin henkilöstön jäsenen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen tavaroiden maahantuonnin ja vapauttaa ne kaikista tulleista, veroista ja muista vastaavista maksuista, lukuun ottamatta varastoinnista, kuljetuksista ja vastaavista palveluista perittäviä maksuja.

EUFORin henkilöstön jäsenen henkilökohtaiset matkatavarat ovat vapautetut tarkastuksesta, ellei ole vakavia perusteita olettaa, että niissä on muita kuin EUFORin henkilöstön jäsenen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja tavaroita tai tavaroita, joiden maahantuonti tai maastavienti on lailla kielletty tai jotka ovat isäntävaltion karanteenisäännösten alaisia. Tarkastus saadaan suorittaa vain asianomaisen EUFORin henkilöstön jäsenen tai EUFORin valtuutetun edustajan läsnä ollessa.

7 artikla

Paikalta palkattu henkilöstö

Paikalta palkattu henkilöstö nauttii erioikeuksia ja vapauksia vain siinä määrin kuin isäntävaltio sallii. Isäntävaltion on kuitenkin käytettävä tähän henkilöstöön kohdistuvaa tuomiovaltaansa siten, ettei operaation tehtävien suorittamiseen asiattomasti puututa.

8 artikla

Rikosoikeudellinen tuomiovalta

Lähettäjävaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus harjoittaa isäntävaltion alueella kaikkea lähettäjävaltion lainsäädännön mukaista rikosoikeudellista tuomiovaltaa ja kurinpitovaltaa kaikkiin niihin EUFORin henkilöstön jäseniin, jotka ovat lähettäjävaltion asiaa koskevan lainsäädännön alaisia.

9 artikla

Virkapuku ja aseet

1. Virkapuvun käyttöön sovelletaan EU:n joukkojen komentajan antamia sääntöjä.

2. EUFORin sotilashenkilöstö saa kantaa aseita ja ampumatarvikkeita sillä edellytyksellä, että heillä on siihen määräystensä nojalla oikeus.

10 artikla

Isäntävaltion tuki ja hankinnat

1. Isäntävaltio suostuu pyydettäessä avustamaan EUFORia sopivien tilojen löytämisessä.

2. Isäntävaltio antaa mahdollisuuksiensa mukaan korvauksetta käyttöön omistamiaan tiloja, mikäli tiloja pyydetään EUFORin hallinnollisten ja operatiivisten toimien suorittamista varten.

3. Isäntävaltio avustaa käytettävissään olevin keinoin ja voimavaroin operaation valmistelussa, perustamisessa, toteutuksessa ja tukemisessa.

4. EUFORin isäntävaltiossa tekemiin sopimuksiin sovellettava laki määritellään sopimuksessa.

5. Sopimuksessa voidaan määrätä, että 15 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua riitojenratkaisumenettelyä sovelletaan sopimuksen soveltamisesta aiheutuviin riitoihin.

11 artikla

Tilojen muuttaminen

1. EUFOR saa rakentaa, muuttaa tai muuten mukauttaa tiloja operatiivisten vaatimustensa mukaisesti.

2. Isäntävaltio ei vaadi EUFORilta korvausta rakentamisen, muutosten tai mukauttamisten johdosta.

12 artikla

EUFORin henkilöstön jäsenen kuolema

1. EU:n joukkojen komentajalla on oikeus huolehtia EUFORin henkilöstön kuolleen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen omaisuutensa palauttamisesta tämän kotimaahan ja tehdä tarvittavat järjestelyt.

2. EUFORin henkilöstön kuolleelle jäsenelle ei saa suorittaa ruumiinavausta ilman asianomaisen valtion suostumusta eikä ilman EUFORin ja/tai asianomaisen valtion edustajan läsnäoloa.

3. Isäntävaltio ja EUFOR toimivat täysin yhteistyössä, jotta EUFORin henkilöstön kuollut jäsen voidaan viipymättä palauttaa kotimaahansa.

13 artikla

EUFORin turvallisuus ja sotilaspoliisi

1. EUFOR saa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen tilojensa, myös koulutuksessa käytettävien tilojen suojaamisen kaikkia ulkopuolisia hyökkäyksiä tai tunkeutumisia vastaan.

2. EU:n joukkojen komentaja voi perustaa sotilaspoliisiyksikön järjestyksen ylläpitämiseksi EUFORin tiloissa.

3. Sotilaspoliisiyksikkö voi toimia myös näiden tilojen ulkopuolella neuvotellen ja yhteistoiminnassa isäntävaltion sotilaspoliisin tai poliisin kanssa yleisen järjestyksen ja kurin ylläpitämiseksi EUFORin henkilöstön keskuudessa.

14 artikla

Viestintä

1. EUFOR voi asentaa ja hoitaa lähettäviä ja vastaanottavia radioasemia sekä satelliittijärjestelmiä. Se neuvottelee isäntävaltion toimivaltaisten viranomaisten kanssa erimielisyyksien välttämiseksi asianmukaisten taajuuksien käytössä. Isäntävaltio antaa taajuudet käyttöön maksutta.

2. EUFORilla on oikeus rajoittamattomaan viestintään radiolla (satelliittiradio, kannettava radio ja käsiradio mukaan luettuina), puhelimella, lennättimellä, telefaksilla ja muilla välineillä sekä oikeus asentaa EUFORin tiloihin ja niiden välille tarvittavat välineet tällaisen viestinnän ylläpitämiseksi, mukaan luettuna oikeus asentaa kaapeleita ja maalinjoja operaatiota varten.

3. EUFOR voi toteuttaa omissa tiloissaan tarvittavat järjestelyt EUFORin ja/tai EUFORin henkilöstön saapuvan ja lähtevän postin välittämiseksi.

15 artikla

Korvausvaatimukset kuolemantapauksen, henkilövahingon, vahingon ja menetyksen johdosta

1. EUFOR ja EUFORin henkilöstö eivät ole vastuussa yksityisen tai valtion omaisuuden vahingosta tai menetyksestä, jotka ovat aiheutuneet EUFORin suojaamiseen liittyvistä toimista.

2. Sovintoratkaisuun pääsemiseksi korvausvaatimukset, jotka koskevat yksityisen tai valtion omaisuuden muuta kuin 1 kohdassa tarkoitettua vahinkoa tai menetystä, samoin kuin korvausvaatimukset, jotka koskevat kuolemantapausta tai henkilövahinkoa taikka EUFORin omaisuuden vahinkoa tai menetystä, toimitetaan isäntävaltion toimivaltaisten viranomaisten kautta EUFORille, kun kyse on isäntävaltion oikeushenkilöiden tai luonnollisten henkilöiden esittämistä vaatimuksista, tai isäntävaltion toimivaltaisille viranomaisille, kun kyse on EUFORin esittämistä vaatimuksista.

3. Jos sovintoratkaisuun ei päästä, korvausvaatimus toimitetaan korvausvaatimuskomissiolle, joka muodostuu yhtäläisestä määrästä EUFORin edustajia ja isäntävaltion edustajia. Vaatimukset ratkaistaan yhteisellä sopimuksella.

4. Jos korvausvaatimuskomissiossa ei päästä ratkaisuun, riidat ratkaistaan seuraavasti:

a)	enintään 40 000 euron suuruisia vaatimuksia koskevat riidat ratkaistaan isäntävaltion ja EU:n edustajien välisin diplomaattisin keinoin;

b)	a alakohdassa mainittua summaa suurempia vaatimuksia koskevat riidat saatetaan ratkaistaviksi välimiesoikeudelle, jonka päätökset ovat sitovia.

5. Välimiesoikeus muodostuu kolmesta välimiehestä, joista yhden nimittää isäntävaltio, toisen EUFOR ja kolmannen isäntävaltio ja EUFOR yhdessä. Jos jokin osapuoli ei nimitä välimiestä kahden kuukauden kuluessa tai jos isäntävaltio ja EUFOR eivät pääse yhteisymmärrykseen kolmannen välimiehen nimityksestä, kyseisen välimiehen nimittää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti.

6. EUFOR ja isäntävaltion hallintoviranomaiset sopivat hallinnollisesta järjestelystä, jossa määritellään korvausvaatimuskomission ja välimiesoikeuden ohjesääntö, näissä elimissä noudatettava menettely ja vaatimuksen esittämistä koskevat edellytykset.

16 artikla

Yhteydenpito ja riitojen ratkaisu

1. Kaikki tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvät asiat käsitellään yhdessä EUFORin edustajien ja isäntävaltion toimivaltaisten viranomaisten kesken.

2. Jos ratkaisuun ei päästä aikaisemmassa vaiheessa, tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat riidat ratkaistaan yksinomaan diplomaattisin keinoin isäntävaltion ja EU:n edustajien kesken.

17 artikla

Muut määräykset

1. Kun tässä sopimuksessa viitataan EUFORin ja EUFORin henkilöstön erioikeuksiin, vapauksiin ja muihin oikeuksiin, isäntävaltion hallitus vastaa siitä, että sen asianomaiset paikalliset viranomaiset panevat täytäntöön nämä erioikeudet, vapaudet ja muut oikeudet ja noudattavat niitä.

2. Tämän sopimuksen tarkoituksena ei ole poiketa oikeuksista, joita EU:n jäsenvaltiolle tai EUFORiin osallistuvalle muulle valtiolle muissa sopimuksissa annetaan, eikä sitä pidä tällä tavoin tulkita.

18 artikla

Täytäntöönpanojärjestelyt

Tämän sopimuksen soveltamisen edellyttämistä operatiivisista, hallinnollisista ja teknisistä asioista voidaan tehdä erillisiä järjestelyjä EU:n joukkojen komentajan ja isäntävaltion hallintoviranomaisten kesken.

19 artikla

Sopimuksen voimaantulo ja päättyminen

1. Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan, ja se on voimassa siihen päivään asti, jona EUFORin viimeinen joukko ja EUFORin henkilöstön viimeinen jäsen ovat EUFORin antaman ilmoituksen mukaan poistuneet maasta.

2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 4 artiklan 8 kohdan, 5 artiklan 1–3 kohdan, 5 artiklan 6 kohdan, 5 artiklan 7 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan, 6 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan 6 kohdan, 6 artiklan 8–10 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan ja 15 artiklan määräyksiä katsotaan sovelletun päivästä, jona EUFORin henkilöstön ensimmäinen jäsen lähetettiin, jos tämä päivä on aikaisempi kuin tämän sopimuksen voimaantulopäivä.

3. Tätä sopimusta voidaan muuttaa osapuolten keskinäisellä kirjallisella sopimuksella.

4. Tämän sopimuksen päättyminen ei vaikuta sopimuksen täytäntöönpanosta ennen sen päättymistä johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Tehty Librevillessä, 16 päivänä kesäkuuta 2006, neljänä ranskan kielellä laadittuna alkuperäiskappaleena.

Euroopan unionin puolesta

Isäntävaltion puolesta

(1) EUVL L 116, 29.4.2006, s. 98.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 187

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	49. vuosikerta 8. heinäkuu 2006

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 1038/2006, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 1039/2006, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta Belgian, Tšekin, Saksan, Espanjan, Irlannin, Italian, Unkarin, Puolan, Slovenian, Slovakian ja Ruotsin interventioelinten hallussa olevan sokerin myymiseksi uudelleen yhteisön markkinoilla	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 1040/2006, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, jolla muutetaan asetuksia (EY) N:o 2204/2002, (EY) N:o 70/2001 ja (EY) N:o 68/2001 soveltamisajan osalta	8
	*	Komission asetus (EY) N:o 1041/2006, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden seurannasta lampaissa ( 1 )	10
	*	Komission asetus (EY) N:o 1042/2006, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 28 artiklan 3 ja 4 kohdan yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä	14
	*	Komission asetus (EY) N:o 1043/2006, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, oliiviöljyn tosiasiallisen tuotannon ja tuotantotuen yksikkömäärän vahvistamisesta markkinointivuodeksi 2004/2005	18
	*	Komission asetus (EY) N:o 1044/2006, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 1019/2002 muuttamisesta	20
		Komission asetus (EY) N:o 1045/2006, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, asetuksessa (EY) N:o 1002/2006 markkinointivuodeksi 2006/2007 vahvistettujen tiettyjen sokerialan tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien määrien muuttamisesta	21
		Komission asetus (EY) N:o 1046/2006, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, viinialan vientitodistusten antamisesta	23
	*	Komission direktiivi 2006/41/EY, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2006, neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta klotianidiinin ja petoksamidin sisällyttämiseksi siihen tehoaineina ( 1 )	24

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta	Lisätulli 100 kilogrammalta kyseistä tuotetta
1701 11 10 (1)	32,97	1,40
1701 11 90 (1)	32,97	5,05
1701 12 10 (1)	32,97	1,26
1701 12 90 (1)	32,97	4,72
1701 91 00 (2)	38,36	6,05
1701 99 10 (2)	38,36	2,83
1701 99 90 (2)	38,36	2,83
1702 90 99 (3)	0,38	0,29

”Palvelukseenottopaikkakunnan ja asemapaikan välimatka (km)	Määrä euroina
0–150	0
> 150	73,98
> 300	131,52
> 500	213,73
> 800	345,26
> 1 300	542,55
> 2 000	649,43 ”

(euroa)
	Lopullinen jako
Jakoperuste	100 % kansallisten takuukynnysten perusteella
Jäsenvaltio	Käypä arvo
Belgia	62 350
Saksa	499 597
Kreikka	5 255 417
Espanja	1 853 806
Ranska	1 127 090
Italia	5 542 586
Itävalta	0
Portugali	259 154
Yhteensä	14 600 000

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	Neuvoston päätös, tehty 29 päivänä toukokuuta 2006, Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa käytyjen tarkistetun Cotonoun sopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelujen päättämisestä	28
*	Neuvoston päätös, tehty 27 päivänä kesäkuuta 2006, neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti otettaviin kansallisiin asiantuntijoihin ja neuvoston pääsihteeristön palvelukseen määräaikaisesti siirrettävään kansalliseen sotilashenkilöstöön sovellettavista säännöistä tehdyllä päätöksellä 2003/479/EY säädettyjen korvausten tarkistamisesta	32
	Komissio
*	Komission päätös, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2006, asetuksen (EY) N:o 2182/2002 13 ja 14 artiklassa tarkoitettujen toimien rahoittamiseen yhteisön tupakka-alan rahastosta myönnettävien varojen lopullisesta jaosta jäsenvaltioiden kesken vuodeksi 2006 (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3030)	33
*	Komission päätös, tehty 5 päivänä heinäkuuta 2006, tiettyjen kolmansien maiden ja tiettyjen kolmansien maiden alueiden tunnustamisesta vapaaksi (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Xanthomonas campestris-, Cercospora angolensis Carv. & Mendes- tai (kaikista Citrukselle patogeenisistä) Guignardia citricarpa Kiely -kannoista (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3024)	35
*	Komission päätös, tehty 6 päivänä heinäkuuta 2006, toimenpiteistä, joilla estetään influenssa A-viruksen H5N1-alatyypin aiheuttaman korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen jäsenvaltioiden eläintarhoissa ja virallisesti hyväksytyissä yhteisöissä, laitoksissa ja keskuksissa pidettäviin lintuihin, sekä päätöksen 2005/744/EY kumoamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2006) 3054) ( 1 )	37

	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset
*	Neuvoston päätös 2006/475/YUTP, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2006, Euroopan unionin ja Gabonin tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin johtamien joukkojen asemasta Gabonin tasavallassa	42
	Euroopan unionin ja Gabonin tasavallan välinen sopimus Euroopan unionin johtamien joukkojen asemasta Gabonin tasavallassa	43