1.7.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/1

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 950/2006,

annettu 28 päivänä kesäkuuta 2006,

eräissä tariffikiintiöissä tai eräiden etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 40 artiklan 1 kohdan e alakohdan iii alakohdan ja 1 kohdan f alakohdan ja 44 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (2), jäljempänä ’AKT–EY-kumppanuussopimus’, liitteessä V olevassa AKT-sokeria koskevassa pöytäkirjassa 3, jäljempänä ’AKT-pöytäkirja’, olevan 1 artiklan 1 kohdan ja Euroopan talousyhteisön ja Intian tasavallan välisen ruokosokeria koskevan sopimuksen (3), jäljempänä ’Intia-sopimus’, 1 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisö sitoutuu ostamaan ja tuomaan taatuilla hinnoilla määritetyt määrät AKT-maista ja Intiasta peräisin olevaa ruokosokeria ja kyseiset valtiot sitoutuvat toimittamaan ne yhteisölle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklan 4 kohdassa säädetään, että tuontitullien soveltaminen liitteessä VI tarkoitetuista maista peräisin olevaan puhdistettavaksi tarkoitettuun, CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvaan ruokosokeriin keskeytetään sellaisen täydentävän määrän osalta, joka tarvitaan markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 yhteisön puhdistamojen riittävien hankintojen varmistamiseksi.

(3)

Poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille sekä asetuksen (EY) N:o 2820/98 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 1763/1999 ja (EY) N:o 6/2000 kumoamisesta 18 päivänä syyskuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000 (4) 4 artiklan 4 kohdassa säädetään, että Albaniasta ja Bosnia ja Hertsegovinasta sekä Montenegron, Serbian ja Kosovon (5) tullialueilta peräisin olevien CN-koodeihin 1701 ja 1702 kuuluvien sokerialan tuotteiden tuonnissa sovelletaan vuotuisia tullittomia tariffikiintiöitä. Mainittujen kiintiöiden avaamista ja hallinnointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan Albaniasta, Bosnia ja Hertsegovinasta, Serbiasta, Montenegrosta ja Kosovosta peräisin olevien sokerialan tuotteiden tariffikiintiöiden avaamista ja hallinnointia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000 mukaisesti 30 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1004/2005 (6). Asetus (EY) N:o 1004/2005 olisi järkiperäisyyden vuoksi kumottava ja koottava yhteen tekstiin kaikki sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

(4)

Tammikuun 1 päivänä 2006 voimaan tulleen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (7) 27 artiklan 2 kohdassa määrätään, että yhteisö soveltaa tullittomuutta yhteisöön suuntautuvaan tuontiin entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 1701 ja 1702 kuuluvien tuotteiden osalta 7 000 tonnin (nettopaino) vuotuisen tariffikiintiön rajoissa. Mainittu kiintiö on avattu 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevien sokerialan tuotteiden Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisessä vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa määrätyn tariffikiintiön avaamista ja hallinnointia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä joulukuuta 2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2151/2005 (8). Mainitun kiintiön avaamista ja hallinnointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt olisi järkiperäisyyden vuoksi vahvistettava tällä asetuksella 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen. Sen vuoksi asetus (EY) N:o 2151/2005 olisi kumottava kyseisestä päivämäärästä alkaen.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklassa säädetty puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin perinteisen hankintatarpeen hallinnointi edellyttää erityisiä yksityiskohtaisia soveltamissääntöjä markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltaminen olisi syytä rajoittaa kyseisiin markkinointivuosiin.

(6)

Tämän asetuksen mukaisesti myönnettyihin tuontitodistuksiin olisi sovellettava maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annettua komission asetusta (EY) N:o 1291/2000 (9) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 951/2006 (10) (uusi asetus kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan hallinnoimiseksi) vahvistettuja sokerialalla sovellettavia erityisiä yksityiskohtaisia sääntöjä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. Tämän asetuksen mukaisen tuonnin hallinnoinnin helpottamiseksi ja vuosirajojen noudattamisen varmistamiseksi olisi lisäksi otettava käyttöön yksityiskohtaiset säännöt valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistun ruokosokerin tuontitodistuksia varten.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 30 artiklan 2 kohdassa säädetään, että takuuhintaista sokeria koskevissa tuontitodistushakemuksissa on oltava mukana vientimaan viranomaisten myöntämä vientitodistus, jossa todistetaan sokerin olevan asianomaisissa sopimuksissa vahvistettujen määräysten mukaista. Serbian, Montenegron ja Kosovon osalta olisi myös asetettava mainituissa kiintiöissä tapahtuvan sokerin tuonnin edellytykseksi vientitodistuksen esittäminen näiden alueiden sokerialan kestävän talouskehityksen varmistamiseksi ja ottaen huomioon, että tariffikiintiö on varsin suuri. On syytä säätää kyseisen todistuksen mallista ja käytöstä.

(8)

Koska asetuksen (EY) N:o 318/2006 28 artiklassa tarkoitettujen yleisten tariffikiintiöiden osalta ei ole säädetty mahdollisuudesta ylittää nämä määrät, kaikista valkoisen sokerin ekvivalentiksi muunnetuista määristä, joita on tuotu yli tuontitodistuksessa mainitun määrän, on kannettava yhteisen tullitariffin mukainen täysimääräinen tulli.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistetaan jäsenvaltioittain perinteinen hankintatarve puhdistusta varten. Jotta kyseisten jäsenvaltioiden päätoimisille puhdistajille olisi saatavilla puhdistettavan sokerin tuontitodistuksia mainituissa kohdissa vahvistetuille määrille ja jotta vältettäisiin todistuskeinotteluun liittyvät väärinkäytökset, on suotavaa säätää, että ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion päätoimiset puhdistajat voivat hakea puhdistettavan sokerin tuontitodistuksia etuuskohteluun oikeutetun sokerin mukaan vahvistettuun päivämäärän asti.

(10)

Kun kyseessä on AKT-pöytäkirjassa ja Intia-sopimuksessa tarkoitettu etuuskohteluun oikeutettu sokeri, sokerierän lastauksen ja toimituksen välillä voi olla odottamattomia viivästyksiä, joiden huomioon ottamiseksi olisi sallittava tietyt poikkeamat toimitusjaksojen soveltamisessa. Koska kyseistä sokeria koskevat asianomaisten sopimusehtojen mukaan toimitusvelvoitteet eivätkä tariffikiintiöt, on syytä tavanomaisten kaupallisten käytäntöjen mukaisesti säätää lisäksi sallitusta poikkeamasta, jota sovelletaan toimitusjakson aikana toimitettuihin kokonaismääriin sekä toimitusjakson alkamispäivään.

(11)

AKT-pöytäkirjan 7 artiklassa ja Intia-sopimuksen 7 artiklassa annetaan määräyksiä, joita sovelletaan silloin, kun tietty valtio ei täytä toimitussitoumustaan toimitusjaksolla. Näiden säännösten täytäntöönpanemiseksi on tarpeen määrittää menettelytavat etuuskohteluun oikeutetun sokerierän toimituspäivän toteamiseksi.

(12)

Tämän asetuksen mukaisesti tuotaviin tuotteisiin olisi sovellettava tapauksen mukaan AKT—EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevassa pöytäkirjassa 1 olevassa 14 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 2007/2000 2 artiklan 1 kohdassa tai tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (11) 47 artiklassa olevia alkuperän todistamista koskevia määräyksiä ja säännöksiä.

(13)

Itävallan, Suomen ja Ruotsin sekä sittemmin Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian Euroopan unioniin liittymisen seurauksena sekä tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklan mukaisesti käytyjen neuvottelujen päättymisen yhteydessä yhteisö on sitoutunut tuomaan kolmansista maista tietyn määrän puhdistettavaksi tarkoitettua raakaa ruokosokeria, josta kannettava tulli on 98 euroa tonnilta.

(14)

Luettelossa CXL olevien myönnytysten täytäntöönpanosta GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisesti käytyjen neuvottelujen päättymisen seurauksena 18 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1095/96 (12) 1 artiklassa tarkoitetussa Euroopan yhteisöjen CXL-luettelossa oleviin myönnytyksiin kuuluvan tariffikiintiön määrien perinteisen tuonnin huomioon ottamiseksi 96 801 tonnin kiintiö olisi jaettava alkuperämaiden välillä 1 päivästä heinäkuuta 2006 alkaen aiempaa jakoperustetta käyttäen.

(15)	Koska markkinointivuosi 2006/2007 kestää 15 kuukautta, vuotuisia tariffikiintiöitä olisi mukautettava sen osalta.

(16)

Jotta etuuskohteluun tämän asetuksen mukaisesti oikeutetun tuonnin hallinnointi olisi tehokasta, on tarpeen säätää toimenpiteistä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat pitää kirjaa tuontiin liittyvistä tiedoista, sekä tietojen toimittamisesta komissiolle. Valvonnan parantamiseksi on syytä säätää, että vuotuisessa tariffikiintiössä tai etuuskohtelusopimuksen mukaisesti tapahtuvaa tuotteiden tuontia seurataan asetuksen (ETY) N:o 2454/934 308 d artiklan mukaisesti.

(17)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 yksityiskohtaiset soveltamissäännöt sellaisten sokerialan tuotteiden tuonnille, joita tarkoitetaan:

a)	AKT-pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdassa;

b)	Intia-pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdassa;

c)	asetuksen (EY) N:o 318/2006 26 artiklan 2 ja 3 kohdassa;

d)	asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklan 4 kohdassa;

e)	asetuksen (EY) N:o 1095/96 1 artiklassa tarkoitetussa Euroopan yhteisöjen CXL-luettelossa;

f)	asetuksen (EY) N:o 2007/2000 4 artiklan 4 kohdassa;

g)	entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen 27 artiklan 2 kohdassa.

2.   Edellä 1 kohdan c–g alakohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti tuoduista määristä, jäljempänä ’tariffikiintiöt’, ja kyseisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti tuoduista määristä, jäljempänä ’toimitusvelvoitteet’, on käytettävä markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 liitteessä I esitettyjä järjestysnumeroita.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	’AKT-maista/Intiasta peräisin olevalla sokerilla’ CN-koodiin 1701 kuuluvaa sokeria, joka on peräisin asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä VI tarkoitetuista maista ja joka tuodaan yhteisöön AKT-pöytäkirjan tai Intia-sopimuksen mukaisesti;

b)

’täydentävällä sokerilla’ asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua täydentävää määrää, jonka osalta keskeytetään tuontitullien soveltaminen mainitun asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista maista peräisin olevaan puhdistettavaksi tarkoitettuun, CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvaan ruokosokeriin;

c)	’CXL-myönnytyksiin oikeutetulla sokerilla’ asetuksen (EY) N:o 1095/96 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua Euroopan yhteisöjen CXL-luetteloon sisältyvää raakaa ruokosokeria;

d)

’Balkanin maista peräisin olevalla sokerilla’ Albaniasta, Bosnia ja Hertsegovinasta, Serbiasta, Montenegrosta, Kosovosta tai entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta peräisin olevia CN-koodeihin 1701 ja 1702 kuuluvia sokerialan tuotteita, jotka tuodaan yhteisöön asetuksen (EY) N:o 2007/2000 ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen nojalla;

e)	’poikkeustuonnin alaisella sokerilla’ asetuksen (EY) N:o 318/2006 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tuotteita;

f)	’teollisuuden tarpeisiin tuodulla sokerilla’ asetuksen (EY) N:o 318/2006 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tuotteita;

g)

’AKT-pöytäkirjalla’ Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’AKT–EY-kumppanuussopimus’, liitteessä V olevaa AKT-sokeria koskevaa pöytäkirjaa 3;

h)	’Intia-sopimuksella’ Euroopan talousyhteisön ja Intian välistä ruokosokeria koskevaa sopimusta;

i)	’toimitusjaksolla’ AKT-pöytäkirjan 4 artiklassa ja Intia-sopimuksen 4 artiklassa määriteltyä jaksoa;

j)	’erällä’ tietyllä aluksella olevaa sokerin määrää, joka puretaan tosiasiallisesti johonkin yhteisön Euroopassa olevaan satamaan;

k)	’tel quel -painolla’ sokerin painoa sellaisenaan;

l)	’ilmoitetulla polarisaatiolla’ tuodun raakasokerin todellista polarisaatiota, jonka toimivaltaiset kansalliset viranomaiset tarkastavat tarpeen mukaan polarimetristä menetelmää noudattaen ja jonka astemäärä on ilmaistu kuuden desimaalin tarkkuudella;

m)	’työpäivällä’ neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (13) 2 artiklan mukaista komission työpäivää;

n)	’puhdistuksella’ raakasokerin puhdistusta valkoiseksi sokeriksi, sellaisina kuin nämä sokerit on määritelty asetuksen (EY) N:o 318/2006 2 artiklassa, sekä kaikkia vastaavia irtotavarana olevaan valkoiseen sokeriin kohdistuvia teknisiä toimintoja;

o)	’päätoimisella puhdistamolla’ asetuksen (EY) N:o 318/2006 2 artiklan 13 kohdassa tarkoitettuja puhdistamoja.

II LUKU

TUONTITODISTUKSET

3 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti tapahtuvan tuonnin edellytyksenä on asetusten (EY) N:o 1291/2000 ja (EY) N:o 951/2006 mukaisesti myönnetyn tuontitodistuksen esittäminen, jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu.

4 artikla

1.   Asianomaisten on jätettävä tuontitodistushakemukset jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

2.   Tuontitodistushakemuksia voi jättää joka viikko maanantaista perjantaihin tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen 5 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun todistusten myöntämisen keskeyttämiseen asti.

Hakijan on jätettävä todistushakemuksensa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hakija on merkitty arvonlisäverorekisteriin.

Hakija voi jättää viikossa vain yhden, yhtä järjestysnumeroa koskevan todistushakemuksen. Jos hakija jättää jollakin viikolla useamman jotakin järjestysnumeroa koskevan hakemuksen, kaikki kyseisen viikon aikana jätetyt samaa järjestysnumeroa koskevat hakemukset hylätään ja hakemusten jättämisen yhteydessä asetetut vakuudet pidätetään asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

3.   Tuontitodistushakemuksen ja todistuksen 20 kohtaan on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä: ”puhdistettavaksi tarkoitettu sokeri” tai ”sokeri, jota ei ole tarkoitettu puhdistettavaksi”. Merkintä ei liity CN-koodiin, josta hakemus on tehty tai jolla sokeri tullaan tuomaan.

4.   Tuontitodistushakemukseen on liitettävä:

a)	todiste siitä, että hakija on asettanut vakuuden, jonka suuruus on 20 euroa tonnilta todistuksen 17 kohdassa ilmoitetun sokerimäärän osalta;

b)	puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin osalta asetuksen (EY) N:o 318/2006 17 artiklan mukaisesti hyväksytyn sokerintuottajan sitoumus puhdistaa asianomaiset sokerimäärät ennen asianomaisen tuontitodistuksen voimassaolon päättymistä seuraavan kolmannen kuukauden loppua.

5.   Tariffikiintiöiden osalta tuontitodistushakemusten ensimmäinen jättöaika alkaa kyseessä olevan kiintiön avaamispäivänä.

AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin osalta tuontitodistushakemusten ensimmäinen jättöaika alkaa edellisen toimitusjakson 10 päivää kesäkuuta edeltävänä maanantaina. Jos jossakin vientimaassa jonkin toimitusjakson toimitusvelvoitteen raja saavutetaan, kyseisen maan seuraavaa toimitusjaksoa koskevien todistushakemusten ensimmäinen jättöaika alkaa 6 päivää toukokuuta edeltävänä maanantaina.

5 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin viikon ensimmäisenä työpäivänä valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistut valkoisen sokerin tai raakasokerin määrät, joista on jätetty edellisen viikon aikana tuontitodistushakemuksia, sen jälkeen kun niihin on tapauksen mukaan sovellettu 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä hyväksymiskerrointa.

Haetut määrät on eriteltävä kahdeksannumeroisen CN-koodin mukaan, ja niihin on merkittävä kyseessä oleva markkinointivuosi tai toimitusjakso, määrät alkuperämaittain sekä maininta siitä, että kyseessä on todistushakemus puhdistettavaksi tarkoitetulle sokerille tai sokerille, jota ei ole tarkoitettu puhdistettavaksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös, jos tuontitodistushakemuksia ei ole jätetty.

2.   Komissio kirjaa viikoittain määrät, joille tuontitodistuksia on haettu.

3.   Jos todistushakemukset ovat samansuuruiset tai suuremmat kuin 12 artiklan mukaisesti maakohtaisesti vahvistettu AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin toimitusvelvoitteen alainen määrä tai muun sokerin osalta samansuuruiset tai suuremmat kuin tariffikiintiö, komissio vahvistaa myöntämiskertoimen, joka on suhteessa käytettävissä olevaan määrään ja jota jäsenvaltioiden on sovellettava jokaiseen hakemukseen.

Komissio myös ilmoittaa jäsenvaltioille, että koska asianomainen enimmäismäärä on saavutettu, todistushakemuksia ei voida enää ottaa käsiteltäviksi kyseessä olevan toimitusvelvoitteen tai tariffikiintiön osalta.

Jos AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin toimitusvelvoitteen ylitys on jonkin maan osalta kuitenkin enintään 5 prosenttia sen toimitusvelvoitteesta ja enintään 5 000 tonnia, kyseisen maan myöntämiskerroin on 100 prosenttia.

4.   Jos komissio on ilmoittanut jäsenvaltioille, että todistushakemusten vastaanottoraja on saavutettu ja 2 kohdassa tarkoitetun kirjaamisen yhteydessä käy ilmi, että sokerin määriä on vielä käytettävissä AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin toimitusvelvoitteisiin tai muiden sokerien tariffikiintiöihin, komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, että rajaa ei olekaan vielä saavutettu.

6 artikla

1.   Todistukset myönnetään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta seuraavana kolmantena työpäivänä. Jäsenvaltioiden on toimitettavien määrien osalta otettava huomioon myöntämiskerroin, jonka komissio on tarvittaessa vahvistanut mainitussa määräajassa kyseisen artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Tariffikiintiöiden osalta todistukset ovat voimassa sen markkinointivuoden loppuun, johon ne liittyvät.

3.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle joka viikon ensimmäisenä työpäivänä erikseen kunkin tariffikiintiön, toimitusvelvoitteen ja alkuperämaan osalta sokerin määrät, joille on myönnetty tuontitodistuksia edellisviikolla, ja eriteltävä puhdistettavaksi tarkoitettu sokeri ja sokeri, jota ei ole tarkoitettu puhdistettavaksi.

4.   Jos tuontitodistus siirretään asetuksen (EY) N:o 1291/2000 9 artiklan mukaisesti, siirronsaajan on välittömästi ilmoitettava siitä todistuksen myöntäneen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tuontia ja puhdistusta koskevat velvoitteet eivät ole siirrettävissä.

5.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 35 artiklan 2 kohdassa säädetään, sokerin, jota ei ole tarkoitettu puhdistettavaksi, tuontitodistusten osalta sovelletaan seuraavaa:

a)	jos todistus palautetaan sen myöntäneelle viranomaiselle todistuksen voimassaoloajan ensimmäisten 60 päivän kuluessa, pidätettävää vakuutta alennetaan 80 prosenttia;

b)	jos todistus palautetaan sen myöntäneelle viranomaiselle ajanjaksolla, joka alkaa todistuksen kuudentenakymmenentenäensimmäisenä voimassaolopäivänä ja päättyy voimassaoloajan päättymispäivänä, pidätettävää vakuutta alennetaan 50 prosenttia.

6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viimeistään kunkin viikon ensimmäisenä työpäivänä komissiolle määrät, joita koskevat todistukset on palautettu tämän artiklan 5 kohdan nojalla edellisen viikon aikana. Tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti palautetuissa todistuksissa esitetyt määrät lisätään asianomaisen toimitusvelvoitteen tai tariffikiintiön määriin 12 artiklan nojalla vahvistettujen toimitusvelvoitteiden määrien ja 19, 24 ja 28 artiklassa tarkoitettujen tariffikiintiöihin liittyvien määrien rajoissa.

7 artikla

1.   Kunkin jäsenvaltion on kirjattava 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuontitodistusten mukaisesti tosiasiallisesti tuodut valkoisen sokerin ja raakasokerin määrät sekä muunnettava raakasokerin määrät tarvittaessa valkoisen sokerin ekvivalentiksi ilmoitetun polarisaation perusteella asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa III.3 kohdassa määriteltyä menettelyä noudattaen.

2.   Jos vapaaseen liikkeeseen luovutus ei tapahdu tuontitodistuksen myöntäneessä jäsenvaltiossa, tavaran vapaaseen liikkeeseen luovuttaneen jäsenvaltion on otettava talteen 22 ja 23 artiklan mukaisesti täytetty alkuperäinen tuontitodistus ja tarvittaessa lisäasiakirja ja toimitettava jäljennökset tuontitodistuksen myöntäneelle jäsenvaltiolle.

3.   Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikkiin valkoisen sokerin tel quel -painona ilmaistuihin määriin, valkoisen sokerin ekvivalentiksi muunnettuihin raakasokerin määriin ja CXL-myönnytyksiin oikeutettuun sokeriin kuuluvan raakasokerin tel quel -painona ilmaistuihin määriin, joita on tuotu yli asianomaisessa tuontitodistuksessa mainitun määrän, sovelletaan vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen päivänä voimassa olevaa yhteisen tullitariffin mukaista täysimääräistä tullia, tämän asetuksen 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta.

8 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle erikseen kunkin tariffikiintiön, toimitusvelvoitteen ja alkuperämaan osalta:

a)	ennen kunkin kuukauden loppua tel quel -painona ja valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistut sokerin määrät, jotka on tosiasiallisesti tuotu kolmanneksi edellisen kuukauden aikana;

b)

ennen 1 päivää maaliskuuta edellisen markkinointivuoden tai edellisen toimitusjakson osalta: i) tosiasiallisesti tuotu kokonaismäärä: — puhdistettavaksi tarkoitettuna sokerina, tel quel -painona ja valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistuna, — sokerina, jota ei ole tarkoitettu puhdistettavaksi, tel quel -painona ja valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistuna; ii) tel quel -painona ja valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistu tosiasiallisesti puhdistettu sokerin määrä.

9 artikla

1.   Edellä 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 ja 6 kohdassa sekä 8 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä sähköisessä muodossa komission jäsenvaltion käyttöön asettamilla lomakkeilla.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä tiedot tariffikiintiöissä tai etuuskohtelusopimusten mukaisesti asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 d artiklan mukaisesti määritettävien kuukausien aikana vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tuotteiden määristä.

III LUKU

PERINTEINEN HANKINTATARVE

10 artikla

1.   Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, niissä jäsenvaltiokohtaisissa rajoissa, jotka koskevat määriä, joille voidaan myöntää puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistushakemuksia asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun perinteisen hankintatarpeen puitteissa, puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistushakemuksia voivat jättää asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vain:

a)	päätoimiset puhdistamot, jotka ovat sijoittautuneita kyseiseen jäsenvaltioon markkinointivuoden 30 päivään kesäkuuta saakka;

b)	kaikki yhteisön päätoimiset puhdistamot 30 päivästä kesäkuuta markkinointivuoden loppuun saakka.

2.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on kirjattava puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistushakemukset viikoittain lukuun ottamatta hakemuksia, joiden osalta täysimääräistä tuontitullia ei alenneta.

Jos jonakin markkinointivuonna puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistushakemukset lukuun ottamatta hakemuksia, joiden osalta täysimääräistä tuontitullia ei alenneta, ovat jossakin jäsenvaltiossa samansuuruiset tai suuremmat kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, että sen perinteisen hankintatarpeen tuontiraja on saavutettu, ja tapauksen mukaan vahvistettava hyväksymiskerroin suhteessa puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin kunkin todistushakemuksen osalta käytettävissä olevaan määrään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan ja 5 artiklan 3 kohdan soveltamista.

3.   Jos jonakin markkinointivuonna puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistushakemukset, lukuun ottamatta hakemuksia, joiden osalta täysimääräistä tuontitullia ei alenneta, ovat samansuuruiset kuin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kokonaismäärät, komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, että perinteisen hankintatarpeen tuontiraja on saavutettu yhteisön tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 3 kohdan soveltamista.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekopäivästä asianomaisen markkinointivuoden loppuun mikä tahansa asiasta kiinnostunut taho voi hakea puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin todistusta, asianomaisen markkinointivuoden aikana alkavan toimitusjakson AKT-maista/Intiasta peräisin olevaa sokeria lukuun ottamatta. Tällöin puhdistettavaksi tarkoitetun AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin tuontitodistushakemukset on esitettävä 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, ja ne luetaan seuraavan markkinointivuoden perinteiseen hankintatarpeeseen.

11 artikla

1.   Jokaisen puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistuksen haltijan on toimitettava todistuksen myöntäneelle jäsenvaltiolle kuuden kuukauden kuluessa asianomaisen tuontitodistuksen voimassaolon päättymisestä jäsenvaltiota tyydyttävä todistus kyseisestä puhdistamisesta. Jos sokeria ei puhdisteta 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa vahvistetussa määräajassa, hakijan on maksettava 500 euroa tonnilta puhdistamatta jäänyttä sokeria ennen asianomaista markkinointivuotta seuraavaa 1 päivää kesäkuuta, jollei kyseessä ole ylivoimainen este tai poikkeukselliset tekniset syyt.

2.   Jokaisen asetuksen (EY) N:o 318/2006 17 artiklan mukaisesti hyväksytyn sokerintuottajan on ilmoitettava jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ennen asianomaista markkinointivuotta seuraavaa 1 päivää maaliskuuta asianomaisena markkinointivuonna puhdistamansa sokerin määrät ja täsmennettävä:

a)	puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistuksia vastaavat sokerin määrät ja ilmoitettava asianomaisten todistusten viitetiedot;

b)	yhteisössä tuotetut sokerin määrät ja ilmoitettava kyseisen sokerin tuottaneen hyväksytyn yrityksen tunnistetiedot;

c)	muut sokerin määrät ja ilmoitettava niiden lähtöisyys.

3.   Hyväksytyn sokerintuottajan on maksettava ennen asianomaista markkinointivuotta seuraavaa 1 päivää kesäkuuta 500 euroa tonnilta sokeria, jonka osalta:

a)	ei ole noudatettu 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määräaikaa;

b)

kyseinen sokerintuottaja ei pysty toimittamaan toimivaltaista viranomaista tyydyttävää todistetta siitä, että tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu sokeri ei ole tuontisokeria, jota ei ole tarkoitettu puhdistusta varten, tai että puhdistettavaksi tarkoitettua sokeria ei ole puhdistettu ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten teknisten syiden vuoksi.

IV LUKU

AKT-MAISTA/INTIASTA PERÄISIN OLEVA SOKERI

12 artikla

1.   Kullekin vientimaalle määritetään toimitusvelvollisuuden alaiset määrät AKT-pöytäkirjan 3 ja 7 artiklan, Intia-sopimuksen 3 ja 7 artiklan sekä tämän asetuksen 14 ja 15 artiklan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.   Toimitusjakson toimitusvelvoitteisiin kuuluvien määrien määrittämiseen sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

a)	määrät vahvistetaan väliaikaisesti ennen asianomaista jaksoa edeltävää 1 päivää toukokuuta;

b)	määrät vahvistetaan lopullisesti ennen asianomaisen jakson 1 päivää helmikuuta;

c)	määriä mukautetaan ajoittain asianomaisen jakson aikana uusien tietojen perusteella ja erityisesti asianmukaisesti perusteltujen erityistapausten ratkaisemiseksi.

Edellä olevassa 5 artiklassa tarkoitettujen todistusten myöntämiseksi huomioon otetut toimitusvelvoitteet vastaavat tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyjä määriä, joita mukautetaan tapauksen mukaan AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen 3 ja 7 artiklan nojalla tehtyjen päätösten mukaisesti.

3.   Toimitusvelvollisuuden alaiset määrät määritellään ottaen huomioon:

a)	edellisten toimitusjaksojen aikana tosiasiallisesti todetut toimitukset;

b)	määrät, joiden osalta on ilmoitettu, ettei niitä ole voitu toimittaa, AKT-pöytäkirjan 7 artiklan ja Intia-sopimuksen 7 artiklan mukaisesti.

Jos määrät, joille on myönnetty tuontitodistuksia, ylittävät edellisten toimitusjaksojen aikana tosiasiallisesti todettujen toimitusten määrät, todistuksissa mainitut määrät, joiden tosiasiallista tuontia yhteisöön ei ole voitu todeta, lisätään ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuihin määriin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien tutkimusten tulosten soveltamista.

4.   Edellä olevan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut mukautukset voivat olla määrien siirtoja kahden peräkkäisen toimitusjakson välillä, jos tästä ei aiheudu häiriötä asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklassa tarkoitetulle hankintajärjestelmälle.

5.   Eri viejämaiden toimitusvelvollisuuden alainen määrä tuodaan jokaisen toimitusjakson osalta kokonaisuudessaan AKT-maista/Intiasta peräisin olevana sokerina tullivapaissa toimitusvelvoitteissa.

13 artikla

1.   AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerierän toimituksen toteamispäivä on neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (14) 40 artiklassa tarkoitettu erän tullille esittämispäivä.

Toimituksen toteamispäivää koskeva ilmoitus tehdään esittämällä tapauksen mukaan tämän asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa tai 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lisäasiakirjan jäljennös.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos maahantuoja toimittaa kyseessä olevan aluksen päällikön laatiman, toimivaltaisen satamaviranomaisen oikeaksi todistaman ilmoituksen, josta käy ilmi, että erä on valmis purettavaksi kyseisessä satamassa, toteamispäivä on mainitussa ilmoituksessa oleva päivä, josta alkaen erä on valmis purettavaksi.

14 artikla

1.   Jos AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin määrä, joka muodostaa toimitusvelvoitteen alaisen määrän kokonaan tai osittain, toimitetaan kyseessä olevan toimitusjakson päättymisen jälkeen, toimitus kirjataan kuitenkin kyseiselle jaksolle, jos kyseisen määrän lastaus vientisatamassa on toteutettu ajoissa, ottaen huomioon kuljetuksen tavanomainen kestoaika.

Tavanomaisella kuljetusajalla tarkoitetaan päivien lukumäärää, joka saadaan jakamalla meripeninkulmina ilmaistu kyseisten satamien välisen tavanomaisen reitin pituus luvulla 480.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta määrään, jota koskee AKT-pöytäkirjan 7 artiklan 1 tai 2 kohdan tai Intia-sopimuksen 7 artiklan 1 tai 2 kohdan mukainen komission päätös.

15 artikla

1.   Jos tiettyyn toimitusjaksoon luettu AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin kokonaismäärä on jonkin vientimaan osalta pienempi kuin toimitusvelvoitteen alainen määrä, sovelletaan AKT-pöytäkirjan 7 artiklan tai Intia-sopimuksen 7 artiklan määräyksiä.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos toimitusvelvoitteen alaisen määrän ja toimitusjaksoon luetun AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin kokonaismäärän erotus on enintään 5 prosenttia toimitusvelvoitteen alaisesta määrästä eikä ylitä 5 000 tonnin suuruista valkoisena sokerina ilmaistua sokerimäärää.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 50 artiklan 1 kohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 1291/2000 8 artiklan 4 kohdassa säädetyn sallitun poikkeaman rajoissa tuodut määrät ovat oikeutettuja AKT-maista/Intiasta peräisin olevaa sokeria koskevaan järjestelmään, jos kyseisille tuontimäärille on myönnetty tapauksen mukaan tämän asetuksen 16 tai 17 artiklassa tarkoitettu alkuperätodistus.

4.   Jos 2 ja 3 kohtaa sovelletaan, tapauksen mukaan komissio lisää erotusten jäljelle jäävän määrän seuraavan toimitusjakson toimitusvelvoitteen alaisiin määriin tai vähentää sen kyseisistä määristä.

16 artikla

1.   Tuontitodistushakemuksissa ja todistuksissa on oltava seuraavat maininnat:

a)	8 kohdassa: alkuperämaa (AKT-pöytäkirjaan kuuluva maa tai Intia);

b)	17 ja 18 kohdassa: valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistu sokerin määrä, joka ei voi olla suurempi kuin 12 artiklan mukaisesti asianomaiselle maalle vahvistettu toimitusvelvoite;

c)	20 kohdassa: toimitusjakso, jota hakemus ja todistus koskee, ja vähintään yksi liitteessä III olevassa A osassa olevista maininnoista.

2.   Tuontitodistushakemukseen on liitettävä vientimaan toimivaltaisten viranomaisten myöntämä liitteessä II esitetyn mallin mukaisen vientitodistuksen alkuperäiskappale, joka koskee todistushakemuksessa esitettyä määrää vastaavaa määrää. Mainittu vientitodistus voidaan korvata vientimaan toimivaltaisten viranomaisten oikeaksi todistamalla jäljennöksellä alkuperätodistuksesta, josta säädetään AKT-pöytäkirjan alaisten maiden osalta 17 artiklassa ja Intian osalta 18 artiklassa.

3.   AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin, jota ei ole tarkoitettu puhdistettavaksi, osalta todistukset ovat voimassa niiden tosiasiallista myöntämiskuukautta seuraavan kolmannen kuun loppuun. Puhdistettavaksi tarkoitetun AKT-maista/Intiasta peräisin olevan sokerin osalta todistukset ovat voimassa sen toimitusjakson loppuun, johon ne liittyvät, ja 1 päivästä huhtikuuta alkaen myönnetyt todistukset ovat voimassa niiden tosiasiallista myöntämiskuukautta seuraavan kolmannen kuun loppuun.

4.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 18 artiklan 1 kohdassa säädetään, tuontitodistusta, jonka 15 ja 16 kohdassa on kuvaus ja CN-koodi 1701 99 10, voidaan käyttää:

a)	CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvan sokerin tuontiin, jos kyseessä on puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin todistus;

b)	CN-koodiin 1701 11 90 kuuluvan sokerin tuontiin, jos kyseessä on sokerin, jota ei ole tarkoitettu puhdistettavaksi, todistus.

17 artikla

1.   Tulliviranomaisille on esitettävä tuonnin yhteydessä AKT—EY-kumppanuussopimuksen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevassa 14 artiklassa tarkoitetun alkuperätodistuksen kanssa lisäasiakirja, jossa on oltava:

a)	vähintään yksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa A osassa esitetyistä maininnoista;

b)	tavaroiden laivauspäivä ja kyseessä oleva toimitusjakso;

c)	kyseisen tuotteen yhteisen nimikkeistön alanimike.

Alkuperätodistus on voimassa b alakohdassa mainitusta toimitusjaksosta riippumatta.

2.   Alkuperätodistusta ja lisäasiakirjaa, joissa on CN-koodiin 1701 99 kuuluvan sokerin kuvaus, voidaan tarvittaessa käyttää myös CN-koodiin 1701 11 kuuluvan sokerin tuonnissa.

3.   Asianomaisen on toimitettava vapaaseen liikkeeseen luovuttavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle erityisesti toimitusjaksoa ja määriä koskevia tarkastuksia varten 1 kohdassa tarkoitetun lisäasiakirjan jäljennös, johon on merkitty seuraavat tiedot:

a)	hyväksytyn laivausasiakirjan perusteella todettu päivä, jona sokerin lastaus vientisatamassa on päättynyt;

b)	13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päivämäärä;

c)	tuontitapahtumaa koskevat tiedot, erityisesti ilmoitettu polarisaatio, ja tosiasiallisesti tuodut tel quel -painona ilmaistut määrät.

18 artikla

1.   Tämän luvun soveltamiseksi sokeria, jonka alkuperä on määritetty yhteisössä voimassa olevien säännösten mukaisesti ja jonka alkuperä todistetaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 47 artiklan mukaisesti myönnetyllä alkuperätodistuksella, pidetään Intiasta peräisin olevana sokerina.

2.   Tuonnin yhteydessä tulliviranomaisille on esitettävä lisäasiakirja, jossa on oltava:

a)	vähintään yksi liitteessä III olevassa A osassa esitetyistä maininnoista;

b)	tavaroiden laivauspäivä ja kyseessä oleva toimitusjakso, ilmoitetun toimitusjakson kuitenkaan vaikuttamatta alkuperätodistuksen voimassaoloon tuonnin aikana;

c)	kyseisen tuotteen yhteisen nimikkeistön alanimike.

3.   Alkuperätodistusta ja lisäasiakirjaa, joissa on CN-koodiin 1701 99 kuuluvan sokerin kuvaus, voidaan tarvittaessa käyttää myös CN-koodiin 1701 11 kuuluvan sokerin tuonnissa.

4.   Asianomaisen on toimitettava vapaaseen liikkeeseen luovuttavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle erityisesti toimitusjaksoa ja määriä koskevia tarkastuksia varten 2 kohdassa tarkoitetun lisäasiakirjan jäljennös, johon on merkitty seuraavat tiedot:

a)	hyväksytyn laivausasiakirjan perusteella todettu päivä, jona sokerin lastaus Intian vientisatamassa on päättynyt;

b)	13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu päivämäärä;

c)	tuontitapahtumaa koskevat tiedot, erityisesti ilmoitettu polarisaatio, ja tosiasiallisesti tuodut raakasokerin määrät.

V LUKU

TÄYDENTÄVÄ SOKERI

19 artikla

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut puuttuvat määrät markkinointivuodelle tai osalle sitä yhteisön raakasokerin arvioidun ja kattavan hankintataseen perusteella määritetään asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Määrät tuodaan täydentävänä sokerina.

Hankintataseissa huomioon otettavat Ranskan merentakaisten departementtien sokerin määrät ja suoraan kulutettavaksi tarkoitetun etuuskohteluun oikeutetun sokerin määrät arvioidaan mainittua määrittämistä varten vuosittain jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien viimeisimpiä markkinointivuosia koskevien tietojen perusteella.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät määritetään ensimmäisen kerran ennen 31 päivää lokakuuta ja niitä tarkistetaan ennen 31 päivää toukokuuta. Niitä voidaan tarkistaa muulloinkin markkinointivuoden aikana uusien tietojen perusteella.

20 artikla

1.   Edellä 19 artiklassa tarkoitettujen määrien tuontiin sovelletaan vakiolaatua olevan raakasokerin vähimmäisostohintaa (cif-hinta vapaasti yhteisön Euroopassa olevassa satamassa), joka kuuluu puhdistajien maksettavaksi.

2.   Vähimmäisostohinta vastaa kunakin markkinointivuonna asetuksen (EY) N:o 318/2006 30 artiklassa tarkoitettua takuuhintaa.

21 artikla

1.   Tuontitodistushakemuksissa ja todistuksissa on oltava seuraavat maininnat:

a)	8 kohdassa: alkuperämaa(t) (asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä VI tarkoitetut maat);

b)	17 ja 18 kohdassa: valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistu raakasokerin määrä, joka ei voi olla suurempi kuin 19 artiklan mukaisesti määritetty alkuperäinen määrä;

c)	20 kohdassa: markkinointivuosi, jota hakemus ja todistus koskee, ja vähintään yksi liitteessä III olevassa B osassa olevista maininnoista.

2.   Tuontitodistushakemuksen mukana on oltava:

a)

vientimaan toimivaltaisten viranomaisten myöntämä liitteessä II esitetyn mallin mukaisen vientitodistuksen alkuperäiskappale, joka koskee todistushakemuksessa esitettyä määrää vastaavaa määrää. Mainittu todistus voidaan korvata vientimaan toimivaltaisten viranomaisten oikeaksi todistamalla jäljennöksellä alkuperätodistuksesta, josta säädetään AKT-pöytäkirjan alaisten maiden osalta 22 artiklassa ja Intian osalta 23 artiklassa;

b)	asetuksen (EY) N:o 318/2006 17 artiklan mukaisesti hyväksytyn puhdistajan sitoumus varmistaa, että maksettu hinta on vähintään yhtä suuri kuin tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitettu vähimmäisostohinta.

22 artikla

1.   Tulliviranomaisille on esitettävä tuonnin yhteydessä AKT—EY-kumppanuussopimuksen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevassa 14 artiklassa tarkoitetun alkuperätodistuksen kanssa lisäasiakirja, jossa on oltava:

a)	vähintään yksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa C osassa esitetyistä maininnoista;

b)	CN-koodi 1701 11 10.

2.   Asianomaisen on toimitettava tuontijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle erityisesti määriä koskevia tarkastuksia varten 1 kohdassa tarkoitetun lisäasiakirjan jäljennös, johon on merkitty tuontitapahtumaa koskevat tiedot, erityisesti ilmoitettu polarisaatio, ja tosiasiallisesti vapaaseen liikkeeseen luovutetut tel quel -painona ilmaistut määrät.

23 artikla

1.   Tämän luvun soveltamiseksi täydentävää sokeria, jonka alkuperä on määritetty yhteisössä voimassa olevien säännösten mukaisesti ja jonka alkuperä todistetaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 47 artiklan mukaisesti myönnetyllä alkuperätodistuksella, pidetään Intiasta peräisin olevana sokerina.

2.   Tulliviranomaisille on esitettävä tuonnin yhteydessä lisäasiakirja, jossa on vähintään yksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa C osassa esitetyistä maininnoista.

3.   Asianomaisen on toimitettava tuontijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle erityisesti määriä koskevia tarkastuksia varten 2 kohdassa tarkoitetun lisäasiakirjan jäljennös, johon on merkitty tuontitapahtumaa koskevat tiedot, erityisesti ilmoitettu polarisaatio, ja tosiasiallisesti tuodut raakasokerin määrät.

VI LUKU

CXL-MYÖNNYTYKSIIN OIKEUTETTU SOKERI

24 artikla

1.   Kunakin markkinointivuonna avataan CXL-myönnytyksiin oikeutetun sokerin osalta tariffikiintiöt, joihin sovelletaan 98 euroa tonnilta olevaa tullia, 96 801 tonnille puhdistettavaksi tarkoitettua CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvaa raakaa ruokosokeria.

Markkinointivuonna 2006/2007 määrä on kuitenkin 126 671 tonnia raakaa ruokosokeria.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät jaetaan alkuperämaittain seuraavasti:

– Kuuba	58 969 tonnia
– Brasilia	23 930 tonnia
– Australia	9 925 tonnia
– Muut kolmannet maat	3 977 tonnia.

Markkinointivuonna 2006/2007 määrät kuitenkin jakautuvat alkuperämaittain seuraavasti:

– Kuuba	73 711 tonnia
– Brasilia	29 913 tonnia
– Australia	17 369 tonnia
– Muut kolmannet maat	5 678 tonnia.

3.   Edellä mainittua 98 euron tullia tonnilta sovelletaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa III kohdassa määriteltyyn vakiolaatua olevaan raakasokeriin.

Jos tuodun raakasokerin polarisaatio poikkeaa 96 asteesta, 98 euroa tonnilta olevaa tullia on tapauksen mukaan joko korotettava tai alennettava 0,14 prosentilla jokaista todettua asteen kymmenyksen suuruista poikkeamaa kohden.

25 artikla

Tuontitodistushakemuksissa ja todistuksissa on oltava seuraavat maininnat:

a)	8 kohdassa: alkuperämaa (jokin 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista maista);

b)	17 ja 18 kohdassa: tel quel -painona ilmaistu raakasokerin määrä, joka ei voi olla suurempi kuin 24 artiklan 2 kohdassa säädetty alkuperäinen määrä;

c)	20 kohdassa: markkinointivuosi, jota hakemus ja todistus koskee, ja vähintään yksi liitteessä III olevassa D osassa olevista maininnoista;

d)	24 kohdassa: vähintään yksi liitteessä III olevassa E osassa esitetyistä maininnoista.

26 artikla

1.   Tämän luvun soveltamiseksi sokeria, jonka alkuperä on määritetty yhteisössä voimassa olevien säännösten mukaisesti ja jonka alkuperä todistetaan asetuksen (ETY) N:o 2454/93 47 artiklan mukaisesti myönnetyllä alkuperätodistuksella, pidetään Australiasta, Kuubasta tai Brasiliasta peräisin olevana CXL-myönnytyksiin oikeutettuna sokerina.

2.   Tulliviranomaisille on esitettävä tuonnin yhteydessä lisäasiakirja, jossa on vähintään yksi liitteessä III olevassa F osassa esitetyistä maininnoista.

3.   Asianomaisen on toimitettava tuontijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle erityisesti määriä koskevia tarkastuksia varten 2 kohdassa tarkoitetun lisäasiakirjan jäljennös, johon on merkitty tuontitapahtumaa koskevat tiedot, erityisesti ilmoitettu polarisaatio, ja tosiasiallisesti tuodut raakasokerin määrät.

27 artikla

Komissio voi päättää toimitusohjelmat huomioon ottaen 24 artiklan 2 kohdassa ilmoitettujen Kuubaa koskevien määrien ja 23 930 tonnin suuruisen Brasiliaa koskevan määrän osalta, joille ei ole myönnetty tuontitodistuksia ennen kuluvan markkinointivuoden 1 päivää heinäkuuta, että todistuksia voidaan myöntää kyseisissä rajoissa mainitussa artiklassa tarkoitetuille muille kolmansille maille.

VII LUKU

BALKANIN MAISTA PERÄISIN OLEVA SOKERI

28 artikla

1.   Kunakin markkinointivuonna avataan Balkanilta peräisin olevan sokerin osalta tullittomat tariffikiintiöt 200 000 tonnille CN-koodeihin 1701 ja 1702 kuuluvia sokerialan tuotteita.

Markkinointivuonna 2006/2007 määrä on kuitenkin 246 500 tonnia CN-koodeihin 1701 ja 1702 kuuluvia sokerialan tuotteita.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät jaetaan alkuperämaittain seuraavasti:

– Albania	1 000 tonnia
– Bosnia ja Hertsegovina	12 000 tonnia
– Serbia ja Montenegro	180 000 tonnia
– Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	7 000 tonnia.

Markkinointivuonna 2006/2007 määrät kuitenkin jakautuvat alkuperämaittain seuraavasti:

– Albania	1 250 tonnia
– Bosnia ja Hertsegovina	15 000 tonnia
– Serbia ja Montenegro	225 000 tonnia
– Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia	5 250 tonnia.

Entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle markkinointivuodeksi 2006/2007 avattu kiintiö avataan vasta 1 päivästä tammikuuta 2007.

29 artikla

1.   Tuontitodistushakemuksissa ja todistuksissa on oltava seuraavat maininnat:

a)	8 kohdassa: alkuperämaa (jokin 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista maista);

b)	17 ja 18 kohdassa: tel quel -painona ilmaistu määrä, joka ei voi olla suurempi kuin 28 artiklan 2 kohdassa säädetty alkuperäinen määrä;

c)	20 kohdassa: markkinointivuosi, jota hakemus ja todistus koskee, ja vähintään yksi liitteessä III olevassa G osassa olevista maininnoista.

2.   Montenegron, Serbian ja Kosovon tullialueilta tulevan Balkanin maista peräisin olevan sokerin tuontitodistushakemukseen on liitettävä Montenegron, Serbian ja Kosovon tullialueiden toimivaltaisten viranomaisten myöntämän, liitteessä II esitetyn mallin mukaisen vientitodistuksen alkuperäiskappale, joka koskee todistushakemuksessa esitettyä määrää vastaavaa määrää.

VIII LUKU

POIKKEUSTUONNIN ALAINEN SOKERI JA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN TUOTAVA SOKERI

30 artikla

1.   Poikkeustuonnin alaisen sokerin ja/tai teollisuuden tarpeisiin tuotavan sokerin määrät, joiden osalta tuontitullien soveltaminen keskeytetään kokonaan tai osittain, määritetään asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen markkinointivuodelle tai osalle sitä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun teollisuuden tarpeisiin tuotavan sokerin määrän määrittämiseksi asetuksen (EY) N:o 318/2006 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistamiseen tarvittavalle sokerille vahvistetaan yhteisön arvioitu ja kattava hankintatase. Hankintataseessa otetaan erityisesti huomioon yhteisön markkinoilla käytettävissä olevan kiintiön ulkopuolisen sokerin määrät ja hinta sekä mainitun asetuksen 19 artiklan 3 kohdassa säädetty mahdollisuus pitää markkinoilta poistettua sokeria ylijäämäsokerina, jota voidaan käyttää teollisuudelle tarkoitettuna sokerina.

31 artikla

Tuontitodistushakemuksissa ja todistuksissa on oltava seuraavat maininnat:

a)	8 kohdassa: alkuperämaa(t);

b)	17 ja 18 kohdassa: tel quel -painona ilmaistu määrä, joka ei voi olla suurempi kuin 30 artiklan mukaisesti määritetty määrä;

c)	20 kohdassa: i) markkinointivuosi, johon ne liittyvät; ii) vähintään yksi maininnoista, jotka esitetään: — liitteessä III olevassa H osassa, kun kyseessä on poikkeustuonnin alainen sokeri, — liitteessä III olevassa I osassa, kun kyseessä on teollisuuden tarpeisiin tuotava sokeri.

IX LUKU

KUMOAVAT SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Kumotaan asetus (EY) N:o 1004/2005 1 päivästä heinäkuuta 2006.

Kumotaan asetus (EY) N:o 2151/2005 1 päivästä tammikuuta 2007.

33 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2006.

Asetuksen 1 artiklan g alakohdassa tarkoitettuun kiintiöön sitä sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2007.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1.

(2)  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(3)  EYVL L 190, 23.7.1975, s. 36.

(4)  EYVL L 240, 23.9.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1946/2005 (EUVL L 312, 29.11.2005, s. 1).

(5)  Sellaisena kuin se on määritelty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 1244.

(6)  EUVL L 170, 1.7.2005, s. 18.

(7)  EUVL L 84, 20.3.2004, s. 13.

(8)  EUVL L 342, 24.12.2005, s. 26.

(9)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 800/2006 (EUVL L 144, 31.5.2006, s. 7).

(10)  Katso tämän virallisen lehden sivu 24.

(11)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 402/2006 (EUVL L 70, 9.3.2006, s. 35).

(12)  EYVL L 146, 20.06.1996, s. 1.

(13)  EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1.

(14)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

---

---

---

---

1.7.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/24

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 951/2006,

annettu 30 päivänä kesäkuuta 2006,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kolmansien maiden kanssa käytävän sokerialan kaupan osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1)ja erityisesti sen 23 artiklan 4 kohdan ja 40 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 318/2006 vahvistetaan sokerialan tuonti- ja vientitodistuksiin, vientitukien myöntämiseen ja tuonnin hallinnointiin sovellettavat säännökset. Kolmansien maiden kanssa käytävään sokerialan kauppaan sovellettavien sääntöjen avoimuuden parantamiseksi olisi edellä mainittujen säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sisällytettävä yhteen asetukseen.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 artiklassa säädetään mahdollisuudesta myöntää kolmansiin maihin suuntautuvalle viennille tukea maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön hintojen välisen erotuksen kattamiseksi.

(3)

Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi määritettäessä vientituen määrää olisi vahvistettava vakiomenetelmä tiettyjen tuotteiden sakkaroosipitoisuuden määrittämiseksi. On myös tarpeen vahvistaa erityisperusteet, jos sakkaroosipitoisuutta ei voida määrittää vakiomenetelmällä. Sellaisten siirappien, joiden puhtausaste on suhteellisen alhainen, sakkaroosipitoisuus olisi vahvistettava kiinteästi niiden erotettavissa olevan sokerin pitoisuuden perusteella.

(4)

Valkoisesta sokerista tai puhdistetusta raakasokerista valmistetun kandisokerin polarisaatioaste on useissa tapauksissa alle 99,5 prosenttia. Käytetyn raaka-aineen korkean puhtausasteen perusteella kandisokerin tuen pitäisi olla mahdollisimman lähellä valkoisen sokerin tukea. Tästä syystä olisi vahvistettava kandisokerin tarkka määritelmä.

(5)	Jos vientitukea päätetään myöntää isoglukoosille, olisi vahvistettava fruktoosi- ja polysakkaridipitoisuuksien enimmäismäärät sen varmistamiseksi, että tukea myönnetään ainoastaan sellaisenaan vietäville tuotteille.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 23 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuotaessa yhteisöön tai vietäessä yhteisöstä asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuja tuotteita, h alakohdassa lueteltuja lukuun ottamatta, on esitettävä tuonti- tai vientitodistus. Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt, joiden perusteella määritellään erityisesti todistushakemuksissa ja todistuksissa mainittavat tiedot, todistusten myöntämiseen sovellettavat edellytykset ja myönnettyjen todistusten voimassaoloajat.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 34 artiklan mukaisesti perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvien viennin määrällisten sitoumusten noudattaminen olisi varmistettava vientitodistusjärjestelmän perusteella. Tässä tarkoituksessa olisi säädettävä, että haetut todistukset myönnetään harkinta-ajan jälkeen, jotta komission on mahdollista arvioida haetut määrät ja toteuttaa toimenpiteitä silloin, kun kyseisten hakemusten hyväksyminen johtaisi tai olisi vaarassa johtaa mainituissa sopimuksissa kyseiselle markkinointivuodelle vahvistetun määrän ja/tai vahvistettujen määrärahojen ylittymiseen. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava viipymättä kaikki todistushakemukset, joihin sisältyy määräaikaisia tukia. Vientituen hakijoiden olisi voitava peruuttaa hakemuksensa tietyin edellytyksin hyväksymisprosentin vahvistamisen jälkeen.

(8)

Kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan tarkka ja säännöllinen seuranta on ainoa keino seurata kehitystä tiiviisti ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten mukaisista yhteisön sitoumuksista johtuvat rajoitukset ja toteuttaa tarvittaessa tarpeelliset toimenpiteet erityisesti sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 318/2006 19 artiklan 1 kohtaa. Tämän vuoksi komission olisi saatava säännöllisesti tietoja paitsi niiden tuotteiden tuonnista ja viennistä, joille tukia on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 318/2006 32 ja 33 artiklan mukaisesti, myös ilman tukea ja todistuksen kanssa tai ilman sitä vietyjen, vapaassa liikkeessä yhteisön markkinoilla olevien tuotteiden tuonnista ja viennistä sekä sisäiseen jalostusmenettelyyn asetetuista tuotteista.

(9)	Yhteisön sokerimarkkinoiden vakauden varmistamiseksi ja sen välttämiseksi, että markkinahinnat laskevat sokerin viitehinnan alapuolelle on tarpeen säätää lisätuontitullien soveltamisesta.

(10)	Asetuksen (EY) N:o 318/2006 27 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos tuontihinta alittaa käynnistyshinnan, joka on ilmoitettu Maailman kauppajärjestölle, voidaan vahvistaa lisätuontitulli.

(11)

Lisätullia sovellettaessa on otettava huomioon kyseisen lähetyksen tuonnissa käytetty cif-tuontihinta. Cif-tuontihinta on tarkistettava kyseisen tuotteen edustavan maailmanmarkkinahinnan tai yhteisön tuontimarkkinoilla vallitsevan edustavan hinnan perusteella. Tästä syystä on tarpeen vahvistaa perusteet, joita noudatetaan määritettäessä tuotteiden, joille voidaan vahvistaa lisätulli, edustavia cif-tuontihintoja. Edustavia cif-tuontihintoja määrittäessään komission olisi otettava huomioon kaikki sen suoraan käytettävissä olevat tai jäsenvaltioiden sille toimittamat asiaa koskevat tiedot.

(12)

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT-valtioista) peräisin oleviin maataloustuotteisiin ja niiden jalostamisessa saatuihin tavaroihin sovellettavista järjestelyistä ja asetuksen (EY) N:o 1706/98 kumoamisesta 10 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2286/2002 (2)avataan AKT-valtioista peräisin olevalle melassille 600 000 tonnin vuotuinen tariffikiintiö, jossa tuontitulleihin sovelletaan 100 prosentin alennusta. Tässä mielessä ja ottaen huomioon, että melassin tuonti tämän määrällisen rajoituksen puitteissa ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita, ei katsota asianmukaiseksi kantaa lisätulleja tällaisesta viennistä, sillä se ei vastaisi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT-valtiot) peräisin olevien maataloustuotteiden yhteisöön suuntautuvan tuonnin helpottamista koskevaa tavoitetta. Tästä syystä näistä valtioista peräisin olevaan ruokosokerimelassiin sovellettava tuontitullin kokonaismäärä alennetaan nollaan prosenttiin.

(13)

Tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 2454/93 (3) kodifioitiin hallintosäännöt niiden tariffikiintiöiden osalta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi tulli-ilmoitusten päivämäärien kronologisessa järjestyksessä.

(14)

Yksityiskohtaisista säännöistä valkoisen sokerin ja raakasokerin cif-hintojen laskemiseksi 26 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 784/68 (4), melassin vakiolaadusta ja cif-hinnan laskemista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 785/68 (5), komission asetuksessa (EY) N:o 1422/95 (6), muiden sokerialan tuotteiden kuin melassin tuonnissa sovellettavista yksityiskohtaisista säännöistä 23 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1423/95 (7), sokerialan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä 27 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1464/95 (8) ja sokerialan vientitukien myöntämistä koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 7 päivänä syyskuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2135/95 (9) säädetyt yksityiskohtaiset säännöt korvataan tässä asetuksessa säädetyillä yksityiskohtaisilla säännöillä. Avoimuuden ja oikeudellisen selkeyden vuoksi mainitut asetukset olisi tästä syystä kumottava.

(15)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 III osaston mukaisesti sokerialan tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamista, vientitukien myöntämistä ja tuonnin hallinnointia, lisätullien soveltaminen mukaan lukien, koskevat erityiset yksityiskohtaiset säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)	’kausittaisella tuella’ asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua säännöllisin määräajoin vahvistettavaa vientitukea;

(2)

’kandisokerilla’ sokeria, joka a) koostuu suurista, vähintään viiden millimetrin pituisista kiteistä, jotka saadaan tarpeeksi väkevöidyn sokeriliuoksen jäähdyttämisen ja hitaan kiteyttämisen tuloksena, ja b) sisältää polarimetrisellä menetelmällä määritettynä sakkaroosia vähintään 96 prosenttia kuivapainosta.

II LUKU

VIENTITUET

3 artikla

Vientitukeen oikeutettujen eri sokerisiirappien sakkaroosipitoisuuden määrittäminen

1.   Vientituki 100 kilogrammalle asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltuja tuotteita saadaan kertomalla tuen perusmäärä kyseisen tuotteen määritetyllä sakkaroosipitoisuudella ja tarvittaessa lisäämällä tulokseen muiden sokerien pitoisuudet sakkaroosiksi laskettuna.

2.   Sakkaroosipitoisuudella, johon on tarvittaessa lisätty muiden sokerien pitoisuus sakkaroosina ilmaistuna, tarkoitetaan Lanen ja Eynonin menetelmää (kuparin pelkistämismenetelmä) Clerget-Herzfeldin mukaisesti invertoituun liuokseen soveltamalla saatua kokonaissokeripitoisuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 ja 4 kohdan soveltamista. Tämän menetelmän mukaisesti määritetty kokonaissokeripitoisuus muunnetaan sakkaroosiksi kertomalla se kertoimella 0,95.

3.   Sellaisten siirappien, joiden puhtausaste on vähintään 85 prosenttia mutta enintään 94,5 prosenttia, sakkaroosipitoisuus, johon lisätään tarvittaessa muiden sokerien pitoisuus sakkaroosina ilmaistuna, vahvistetaan kiinteänä 73 prosentiksi kuivapainosta. Siirappien puhtausprosentti lasketaan jakamalla kokonaissokeripitoisuus kuiva-ainepitoisuudella ja kertomalla tulos sadalla. Kokonaissokeripitoisuus määritetään 2 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti ja kuiva-ainepitoisuus areometrisen menetelmän mukaisesti.

4.   Yksinomaan CN-koodiin 1701 kuuluvasta denaturoimattomasta sokerista saadun sokerivärin sakkaroosipitoisuus, johon lisätään tarvittaessa muiden sokerien pitoisuus sakkaroosina ilmaistuna, määritetään kuiva-ainepitoisuudesta. Kuiva-ainepitoisuus määritetään painosuhteessa 1:1 laimennetun liuoksen tiheyden perusteella. Kuiva-ainepitoisuuden määrityksen tulos muunnetaan sakkaroosiksi kertomalla se kertoimella 1.

Jos ensimmäisessä alakohdassa mainittu sokeriväri on valmistettu tullivarastointimenettelyssä tai vastaavat takeet antavassa vapaa-aluemenettelyssä, tosiasiallisesti käytetty sakkaroosi, johon lisätään tarvittaessa muiden sokerien pitoisuus sakkaroosina ilmaistuina, voidaan kuitenkin määrittää pyynnöstä sokerivärin huomioon ottamiseksi.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua perusmäärää ei sovelleta siirappeihin, joiden puhtausaste on alle 85 prosenttia.

4 artikla

Isoglukoosin vientituki

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan d ja g alakohdassa lueteltujen tuotteiden osalta vientitukea voidaan myöntää ainoastaan tuotteille

a)	jotka on saatu glukoosia isomeroimalla;

b)	joiden fruktoosipitoisuus on vähintään 41 prosenttia kuivapainosta määritettynä;

c)	joiden polysakkaridien ja oligosakkaridien sekä di- tai trisakkaridien kokonaispitoisuus on enintään 8,5 prosenttia kuivapainosta.

Isoglukoosin kuiva-ainepitoisuus määritetään painosuhteessa 1:1 laimennetun liuoksen tiheyden perusteella ja jähmeiden tuotteiden osalta kuivattamalla.

III LUKU

VIENTITODISTUKSET

5 artikla

Todistusta koskeva vaatimus

1.   Vietäessä asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuja tuotteita, mainitun artiklan 1 kohdan h alakohdassa lueteltuja tuotteita lukuun ottamatta, on esitettävä vientitodistus.

2.   Sovellettaessa komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 (10) 4 artiklan 2 kohtaa muodostetaan seuraavat tuoteryhmät:

a)	tuoteryhmä I: asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa mainitut tuotteet;

b)	tuoteryhmä II: asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainitut tuotteet;

c)	tuoteryhmä III: asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan d ja g t alakohdassa mainitut tuotteet.

6 artikla

Todistukset, joissa vientituki on vahvistettu

1.   Kun tuki vahvistetaan yhteisössä avatun tarjouskilpailumenettelyn mukaisesti, vientitodistushakemus on esitettävä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa tarjouskilpailun ratkaisuilmoitus annettiin.

2.   Todistushakemuksen ja todistuksen kohdassa 20 on oltava seuraava maininta:

3.   Vientitodistus on myönnettävä tarjouskilpailun ratkaisuilmoituksessa esitetylle määrälle. Todistuksen kohdassa 22 on ilmoitettava tarjouskilpailun ratkaisuilmoituksesta ilmenevä vientituen määrä euroina. Mainitussa kohdassa on oltava seuraava maininta:

4.   Komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (11) 49 artiklaa ei sovelleta.

7 artikla

Sokerin, isoglukoosin tai inuliinisiirapin todistukset, joissa vientitukea ei ole vahvistettu

Kun yhteisön markkinoilla vapaassa liikkeessä oleva sokeri, isoglukoosi tai inuliinisiirappi, jota ei pidetä kiintiön ulkopuolisena, on tarkoitus viedä ilman tukea, todistushakemuksen ja todistuksen kohdassa 22 on oltava seuraava maininta sen mukaan, mikä tuote on kyseessä:

8 artikla

Vientitodistusten voimassaoloaika

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa lueteltujen tuotteiden yli 10 tonnin määrää koskevat vientitodistukset ovat voimassa niiden tosiasiallisesta myöntämispäivästä sitä seuraavan kolmannen kuukauden loppuun asti.

2.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa lueteltujen tuotteiden enintään 10 tonnin määrää koskevat vientitodistukset ovat voimassa niiden asetuksen (EY) N:o 1291/2000 23 artiklan 1 kohdan mukaisesta myöntämispäivästä sitä seuraavan kolmannen kuukauden loppuun asti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa asianomainen osapuoli ei saa käyttää samaan vientiin enempää kuin yhtä todistusta.

3.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan a, d, e, f ja g alakohdassa lueteltujen tuotteiden vientitodistukset ovat voimassa niiden asetuksen (EY) N:o 1291/2000 23 artiklan 1 kohdan mukaisesta myöntämispäivästä sitä seuraavan kolmannen kuukauden loppuun asti.

9 artikla

Vientitodistusten myöntämisen keskeyttäminen

1.   Kun vientitodistusten myöntäminen voi johtaa käytettävissä olevien talousarviovarojen tai WTO:n maataloussopimuksessa (12) vahvistettujen enimmäismäärien ja/tai menositoumusten ylittymiseen kyseisenä ajanjaksona, komissio voi

a)	vahvistaa hyväksymisprosentin haetuille määrille, joille ei ole vielä myönnetty todistuksia,

b)	hylätä hakemukset, joille ei ole vielä myönnetty vientitodistuksia,

c)	keskeyttää todistushakemusten vastaanottamisen viideksi työpäiväksi. Komissio voi keskeyttää hakemusten vastaanottamisen pidemmäksi ajaksi asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös silloin, kun vientitodistushakemukset koskevat määriä, jotka ylittävät tai uhkaavat ylittää tavanomaisen kaupankäynnin määrät tietyn määräpaikan tai määräpaikkaryhmän osalta, ja kun haettujen todistusten myöntäminen voisi aiheuttaa keinotteluriskin, vääristää kilpailua toimijoiden välillä tai häiritä kyseistä kauppaa tai yhteisön markkinoita.

3.   Jos haetut määrät evätään tai niitä pienennetään, todistusta koskeva vakuus on vapautettava viipymättä kaikilta määriltä, joita ei myönnetty.

4.   Hakijat voivat peruuttaa todistushakemuksensa kymmenen työpäivän kuluessa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun hyväksymisprosentin julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jos kyseinen prosenttimäärä on alle 80 prosenttia. Jäsenvaltioiden on tällöin vapautettava vakuus.

IV LUKU

TUONTITODISTUKSET

10 artikla

Tuontitodistukset ja niiden voimassaoloaika

1.   Tuotaessa yhteisöön asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdassa, h alakohtaa lukuun ottamatta, lueteltuja tuotteita on esitettävä tuontitodistus.

2.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen tuotteiden yli 10 tonnin määrää koskevat tuontitodistukset ovat voimassa niiden tosiasiallisesta myöntämispäivästä sitä seuraavan kuukauden loppuun asti.

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa lueteltujen tuotteiden enintään 10 tonnin määrää koskevat tuontitodistukset ja mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a, c, d, e, f ja g alakohdassa lueteltuja tuotteita koskevat tuontitodistukset ovat voimassa asetuksen (EY) N:o 1291/2000 23 artiklan 1 kohdan mukaisesta myöntämispäivästä niiden myöntämiskuukautta seuraavan kuukauden loppuun asti.

V LUKU

VIENTI- JA TUONTITODISTUKSIA KOSKEVAT YHTEISET SÄÄNNÖT

1 JAKSO

Todistusten myöntäminen ja vakuus

11 artikla

Tuonti- ja vientitodistusten hakeminen ja niiden myöntäminen

1.   CN-koodiin 1701 kuuluvan sokerin yli 10 tonnin määrää koskevat todistukset myönnetään

a)	tuontitodistusten osalta kolmantena hakemuksen jättöpäivää seuraavana työpäivänä;

b)	vientitodistusten osalta viidentenä hakemuksen jättöpäivää seuraavana työpäivänä;

c)	vientitodistusten, joissa tuki on vahvistettu ennakolta, osalta viidentenä hakemuksen jättöpäivää seuraavana työpäivänä, jollei komissio ole tällä välin toteuttanut tämän asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityistoimenpiteitä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta

a)	kandisokeriin;

b)	lisättyä maku- tai väriainetta sisältävään sokeriin;

c)	komission asetuksen (EY) N:o 950/2006 (13) mukaisesti yhteisöön tuotavaan etuuskohtelun alaiseen sokeriin.

2.   Kun todistushakemus koskee enintään 10 tonnin määrää tuotteita, joihin 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa sovelletaan, asianomainen osapuoli voi jättää samana päivänä ainoastaan yhden hakemuksen samalle toimivaltaiselle viranomaiselle.

12 artikla

Vakuus

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdassa, h alakohtaa lukuun ottamatta, lueteltuja tuotteita koskevien todistusten osalta vakuus on tuotteen 100 kilogramman nettopainoa kohden tai isoglukoosin 100 kilogramman nettopainoa kohden kuiva-aineena ilmaistuna tai insuliinisiirapin 100 kilogramman nettopainoa kohden kuiva-aineena sokeri/isoglukoosiekvivalenttina ilmaistuna:

a)

tuontitodistuksissa — 0,30 euroa CN-koodeihin 1701, 1702 ja 2106 kuuluvien tuotteiden osalta, lukuun ottamatta CN-koodeja 1702 50 00 ja 1702 90 10 sekä inuliinisiirappia; — 0,06 euroa CN-koodeihin 1212 91, 1212 99 20 ja 1703 kuuluvien tuotteiden osalta; — 0,60 euroa CN-koodeihin 1702 60 80 ja 1702 90 80 kuuluvan inuliinisiirapin osalta;

b)

vientitodistuksissa — 11,00 euroa CN-koodiin 1701 kuuluvien tuotteiden osalta; — 0,90 euroa CN-koodeihin 1212 91, 1212 99 20 ja 1703 kuuluvien tuotteiden osalta; — 4,20 euroa CN-koodeihin 1702 20, 1702 60 95, 1702 90 60, 1702 90 71, 1702 90 99 ja 2106 99 59 kuuluvien tuotteiden osalta, lukuun ottamatta inuliinisiirappia; — 4,20 euroa CN-koodeihin 1702 30 10, 1702 40 10, 1702 60 10, 1702 90 30 ja 2106 90 30 kuuluvien tuotteiden osalta; — 8,00 euroa CN-koodiin 1702 60 80 kuuluvan inuliinisiirapin osalta ja 0,60 euroa CN-koodiin 1702 90 80 kuuluvan inuliinisiirapin osalta.

2.   CN-koodiin 1701 kuuluvien tuotteiden osalta todistuksenhaltijan on annettava lisävakuus, kun

a)	muista kuin yhteisössä avattujen tarjouskilpailujen yhteydessä myönnetyistä vientitodistuksista aiheutuvaa velvoitetta viedä ei ole täytetty ylivoimaista estettä lukuun ottamatta, ja

b)	edellä 1 kohdan b alakohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun vakuuden määrä on pienempi kuin todistuksen viimeisenä voimassaolopäivänä voimassa olevan vientituen määrä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty todistuksessa mainittu tuki.

Lisävakuuden määrä vastaa ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen määrien välistä erotusta.

2 JAKSO

Erityisiä puhdistustoimia koskevat todistukset (”EX/IM”)

13 artikla

Yleiset säännöt

1.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 2 artiklassa säädetään, vietäessä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (14) 116 artiklassa tarkoitetun luvan perusteella CN-koodiin 1701 99 10 kuuluvaa valkoista sokeria ennen CN-koodeihin 1701 11 10, 1701 11 90, 1701 12 10 ja 1701 12 90 kuuluvan raakasokerin tuontia, valkoisen sokerin vienti ja raakasokerin tuonti edellyttävät todistuksen esittämistä.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 9 artiklassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitetuista vienti- ja tuontitodistuksista johtuvia oikeuksia ei voida siirtää.

14 artikla

Todistushakemukset

1.   Valkoisen sokerin vientitodistushakemus hyväksytään ainoastaan esitettäessä 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lupa ja ainoastaan yhdessä raakasokerin tuontitodistushakemuksen kanssa.

2.   Tuontitodistushakemuksessa ilmoitetun vakiolaatuisen raakasokerin määrän on vastattava vientitodistushakemuksessa ilmoitettua valkoisen sokerin määrää raakasokerin tuotto huomioon ottaen. Raakasokerin tuotto lasketaan vähentämällä 100 luvusta, joka saadaan kertomalla sokerin polarisaatioaste kahdella.

Jos tuotu raakasokeri ei ole vakiolaatuista, todistuksen perusteella tuotavan raakasokerin määrä on laskettava soveltamalla todistuksessa tarkoitetun vakiolaatuisen raakasokerin määrään korjauskerrointa. Korjauskerroin saadaan jakamalla luku 92 tosiasiallisesti tuodun raakasokerin tuottoa koskevalla prosenttiosuudella.

3.   Valkoisen sokerin vientitodistushakemuksen ja vientitodistuksen sekä raakasokerin tuontitodistushakemuksen ja tuontitodistuksen kohdassa 20 on oltava seuraava maininta:

Lisäksi vientitodistuksen kohdassa 20 on mainittava vastaavan tuontitodistuksen numero ja tuontitodistuksen asiaa koskevassa kohdassa vastaavan vientitodistuksen numero.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 13 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa peruuttaminen koskee samanaikaisesti 1 kohdassa tarkoitettuja tuonti- ja vientitodistuksia.

15 artikla

Todistusten voimassaoloaika

1.   Poiketen siitä, mitä 9 ja 11 artiklassa säädetään, valkoisen sokerin vientitodistus ja raakasokerin tuontitodistus ovat voimassa

a)	30 päivään kesäkuuta asti, kun hakemus on jätetty asetuksen (EY) N:o 1291/2000 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti saman markkinointivuoden 1 päivänä lokakuuta tai sen jälkeen,

b)	30 päivään syyskuuta asti, kun hakemus on jätetty asetuksen (EY) N:o 1291/2000 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti saman markkinointivuoden 1 päivänä heinäkuuta tai sen jälkeen.

2.   Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 561 artiklan mukaisesti määräaika, jonka kuluessa valkoisen sokerin ennakkovientiä vastaava raakasokerin tuonti on toteutettava, on sama kuin raakasokerin tuontitodistuksen voimassaoloaika.

16 artikla

Vakuus

1.   Poiketen siitä, mitä 12 artiklan 1 kohdassa säädetään ja rajoittamatta seuraavien kohtien soveltamista, 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuontitodistuksia koskeva vakuus on 11,50 euroa 100 kilogramman nettopainoa kohden.

2.   Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 8 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vientitodistuksiin. Asetuksen (EY) N:o 1291/2000 35 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuontitodistuksiin.

3.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1291/2000 8 artiklan 5 kohdassa ja 35 artiklan 1 kohdassa säädetään

a)	tuontitodistusta koskeva vakuus vapautetaan kokonaisuudessaan vain, jos tosiasiallisesti tuodun raakasokerin määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin tosiasiallisesti viedyn valkoisen sokerin määrä ottaen huomioon raakasokerin tuotto;

b)	jos tosiasiallisesti tuodun raakasokerin määrä on pienempi kuin tosiasiallisesti viedyn valkoisen sokerin määrä, vakuudesta on pidätettävä tosiasiallisesti viedyn valkoisen sokerin määrän ja tosiasiallisesti tuodun raakasokerin määrän välistä erotusta vastaava osuus.

Ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovelletaan ottaen huomioon kyseisen raakasokerin tuotto.

VI LUKU

JÄSENVALTIOIDEN TIEDONANNOT

17 artikla

Myönnettyjä vientitodistuksia koskevat tiedonannot

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle seuraavat kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä koskevat tiedot kunkin kuukauden 15 päivään mennessä edeltävältä kuukaudelta:

a)

määrät, joille on tosiasiallisesti myönnetty vientitodistus, sekä niitä koskevat asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut vientituen määrät jaoteltuna seuraavasti: — CN-koodeihin 1701 91 00, 1701 99 10 ja 1701 99 90 kuuluva valkoinen sokeri, — CN-koodeihin 1701 11 90 ja 1701 12 90 kuuluva raakasokeri tel quel -painona, — CN-koodeihin 1702 60 90, 1702 90 60, 1702 90 71, 1702 90 99 ja 2106 90 59 kuuluvat sakkaroosisiirapit valkoisena sokerina ilmaistuina, — CN-koodeihin 1702 40 10, 1702 60 10, 1702 90 30 ja 2106 90 30 kuuluva isoglukoosi kuiva-aineena ilmaistuna, — CN-koodiin ex 1702 60 90 kuuluva inuliinisiirappi kuiva-aineena sokeri/isoglukoosi-ekvivalenttina ilmaistuna;

b)	CN-koodiin 1701 99 10 kuuluvan valkoisen sokerin määrät, joille on tosiasiallisesti myönnetty vientitodistus, sekä niitä koskevat asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti vahvistetut vientituen määrät;

c)

valkoisen sokerin määrät sekä niitä koskevat asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut vientituen määrät, valkoisena sokerina ilmaistut raakasokerin ja sakkaroosisiirapin määrät ja kuiva-aineena ilmaistut isoglukoosin määrät, joille on tosiasiallisesti myönnetty vientitodistus niiden viemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 (15) 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina tuotteina.

18 artikla

Vietyjä määriä koskevat tiedonannot

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle

(1)	viimeistään kunkin kalenterikuukauden lopussa edeltävältä kalenterikuukaudelta 17 artiklan b alakohdassa tarkoitetut valkoisen sokerin määrät, jotka on viety asetuksen (EY) N:o 1291/2000 8 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti;

(2)

kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään kolmannen sitä seuraavan kalenterikuukauden lopussa: a) asetuksen (EY) N:o 1291/2000 5 artiklan 1 kohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetut sellaisenaan ilman vientitodistusta viedyt sokerin ja siirapin määrät valkoisena sokerina ilmaistuina sekä niitä koskevat vientituen määrät; b) ne kiintiöihin kuuluvat valkoisena sokerina tai jalostettuina tuotteina viedyt sokerin määrät valkoisena sokerina ilmaistuina, joille on myönnetty vientitodistus kansainvälisten yleissopimusten mukaisen yhteisön ja kansallisen elintarvikeavun tai muiden täydentävien ohjelmien sekä muiden yhteisön ilmaisten elintarviketoimitusten toteuttamiseksi; c) kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 800/1999 4 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettu vienti, sellaisenaan viedyt sokerin ja sakkaroosisiirapin määrät valkoisena sokerina ilmaistuina ja isoglukoosin määrät kuiva-aineena ilmaistuina, sekä niitä koskevat vientituen määrät; d) sokerin määrät sekä niitä koskevat asetuksen (EY) N:o 318/2006 33 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetut vientituen määrät, valkoisena sokerina ilmaistut raakasokerin ja sakkaroosisiirapin määrät ja kuiva-aineena ilmaistut isoglukoosin määrät, jotka on viety neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 (16) liitteessä II ja komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 (17) liitteessä II tarkoitettuina tuotteina; e) kun kyseessä on 17 artiklan c alakohdassa ja tämän artiklan d alakohdassa tarkoitettu vienti, ilman tukea viedyt määrät. Edellä d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava komissiolle erikseen kyseiseen jalostettuun tuotteeseen sovellettavan kunkin asetuksen mukaisesti.

19 artikla

Tuontitodistuksia koskevat tiedonannot

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle

(1)	kuukausittain edeltävältä kuukaudelta ne tel quel -painona ilmaistut valkoisen sokerin ja raakasokerin, lukuun ottamatta etuuskohtelun alaista sokeria, sokerisiirappien, isoglukoosin ja inuliinisiirapin määrät, joille on tosiasiallisesti myönnetty tuontitodistus;

(2)	viikoittain edeltävältä viikolta ne valkoisen sokerin ja tel quel -painona ilmaistut raakasokerin määrät, joille on myönnetty tuonti- tai vientitodistus 13 artiklan mukaisesti;

(3)	kultakin vuosineljännekseltä viimeistään sitä seuraavan toisen kalenterikuukauden lopussa erikseen ne sokerimäärät, jotka on tuotu kolmansista maista ja viety jalostettuina tuotteina asetuksen (ETY) N:o 2913/92 116 artiklassa tarkoitetussa sisäisessä jalostusmenettelyssä.

20 artikla

Tuen sisältäviä vientitodistuksia koskevat tapauskohtaiset tiedonannot

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän pyynnöstä viipymättä seuraavat päiväkohtaiset tiedot tietyn ajanjakson ajan:

a)	10 tonnia ylittäviltä määriltä kaikki vientitodistushakemukset, jotka koskevat kausittaiseen tukeen oikeutettuja tuotteita;

b)	määrät, joita 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet koskevat.

21 artikla

Tapa, jolla tiedonannot toimitetaan

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tässä luvussa tarkoitetut tiedot sähköisesti lomakkeilla, jotka komissio toimittaa jäsenvaltioille.

VII LUKU

TUONNIN HALLINNOINTI

1 JAKSO

Valkoisen sokerin ja raakasokerin CIF-hintojen laskeminen

22 artikla

Cif-hintojen määrittäminen

Komissio määrittää valkoisen sokerin ja raakasokerin cif-hinnat maailmanmarkkinoiden suotuisimpien ostomahdollisuuksien perusteella. Hinnat lasketaan 23–26 artiklan mukaisesti.

23 artikla

Huomioon otettavat tiedot

Vahvistettaessa maailmanmarkkinoiden suotuisimpia ostomahdollisuuksia otetaan huomioon kaikki komission käytettävissä olevat tiedot, jotka esitetään komissiolle joko suoraan tai jäsenvaltioiden elinten välityksellä ja jotka koskevat seuraavia seikkoja:

a)	maailmanmarkkinoilla tehdyt tarjoukset;

b)	kansainvälisen sokerikaupan kannalta tärkeät pörssien hintanoteeraukset;

c)	tärkeillä kolmansien maiden markkinoilla todetut hinnat;

d)	kansainvälisen kaupan myynti.

24 artikla

Tiedot, joita ei oteta huomioon

Vahvistettaessa suotuisimpia ostomahdollisuuksia tietoja ei oteta huomioon, jos

a)	tavarat eivät ole laadultaan virheettömiä, kunnollisia ja myyntikelpoisia, tai

b)	niiden saaminen tarjouksessa ilmoitettuun hintaan koskee ainoastaan pientä määrää, joka ei anna edustavaa kuvaa markkinoista, tai

c)	komissio olettaa yleisen hintakehityksen tai käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei tarjouksessa ilmoitettu hinta edusta tosiasiallisia markkinasuuntauksia.

25 artikla

Tarkistus Rotterdamin sataman perusteella

1.   Hintoja, joita ei sovelleta toimitettaessa tuotteita irtotavarana cif Rotterdamiin, on tarkistettava.

Tarkistusta tehtäessä on otettava huomioon erityisesti laivaussataman ja määräsataman sekä laivaussataman ja Rotterdamin kuljetuskustannusten välinen ero.

2.   Jos hintaa sovelletaan säkkeihin pakattuihin tavaroihin, sitä on alennettava 0,88 eurolla 100 kilogrammaa kohden.

26 artikla

Tarkistus vakiolaadun perusteella

1.   Tarkistettaessa hintoja, joita sovelletaan muuhun kuin vakiolaatuun

a)	valkoiseen sokeriin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 18 artiklan mukaisesti vahvistettuja korotuksia tai alennuksia;

b)	raakasokeriin sovelletaan korjauskertoimia, jotka saadaan jakamalla luku 92 sokerin, johon hintaa sovelletaan, tuottoa koskevalla prosenttiosuudella.

2.   Tuotto lasketaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevan III kohdan 3 alakohdassa kuvatun menettelyn mukaisesti.

2 JAKSO

Vakiolaadun määrittäminen ja melassin CIF-hinnan laskeminen

27 artikla

Melassin vakiolaatu

Vakiolaatuinen melassi on

a)	laadultaan virheetöntä, kunnollista ja myyntikelpoista;

b)	kokonaissokeripitoisuudeltaan 48 prosenttia.

28 artikla

Cif-hintojen määrittäminen

Komissio määrittää melassin cif-hinnan maailmanmarkkinoiden suotuisimpien ostomahdollisuuksien perusteella. Hinnat lasketaan 29–33 artiklan mukaisesti.

29 artikla

Huomioon otettavat tiedot

Vahvistettaessa maailmanmarkkinoiden suotuisimpia ostomahdollisuuksia otetaan huomioon seuraavat tiedot:

a)	maailmanmarkkinoilla tehdyt tarjoukset;

b)	tärkeillä kolmansien maiden markkinoilla todetut hinnat;

c)	kansainvälisen kaupan myynti, joka esitetään komissiolle joko suoraan tai jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten välityksellä.

30 artikla

Tiedot, joita ei oteta huomioon

Vahvistettaessa maailmanmarkkinoiden suotuisimpia ostomahdollisuuksia tietoja ei oteta huomioon, jos

a)	tavarat eivät ole laadultaan virheettömiä, kunnollisia ja myyntikelpoisia, tai

b)	niiden saaminen tarjouksessa ilmoitettuun hintaan koskee ainoastaan pientä määrää, joka ei anna edustavaa kuvaa markkinoista, tai

c)	komissio olettaa yleisen hintakehityksen tai käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei tarjouksessa ilmoitettu hinta edusta tosiasiallisia markkinasuuntauksia.

31 artikla

Tarkistukset Amsterdamin sataman perusteella

Hintoja, joita ei sovelleta toimitettaessa tuotteita irtotavarana cif Amsterdamiin, on tarkistettava.

Tarkistusta tehtäessä on otettava huomioon erityisesti laivaussataman ja määräsataman sekä laivaussataman ja Amsterdamin kuljetuskustannusten välinen ero.

32 artikla

Tarkistukset vakiolaadun perusteella

Hintoja, jotka on määritetty sen jälkeen, kun suotuisimmat ostomahdollisuudet on vahvistettu ja joita ei sovelleta vakiolaatuun,

a)	korotetaan 1/48:lla kutakin kokonaissokeripitoisuuden prosenttiyksikköä kohden, kun kyseisen melassin sokeripitoisuus on alle 48 prosenttia;

b)	alennetaan 1/48:lla kutakin kokonaissokeripitoisuuden prosenttiyksikköä kohden, kun kyseisen melassin sokeripitoisuus on yli 48 prosenttia.

33 artikla

Keskihinta

Kun maailmanmarkkinoiden suotuisimmat ostomahdollisuudet on vahvistettu, perustaksi voidaan ottaa useiden hintojen keskiarvo, jos sen voidaan katsoa edustavan tosiasiallisia markkinasuuntauksia.

3 JAKSO

Lisätuontitulli

34 artikla

Melassiin sovellettava lisätulli

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lisätuontitulleja sovelletaan CN-koodeihin 1703 10 00 ja 1703 90 00 kuuluvaan melassiin.

2.   Tätä asetusta sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 318/2006 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla melassin edustavilla maailmanmarkkinahinnoilla tai yhteisön tuontimarkkinoilla vallitsevilla edustavilla hinnoilla tarkoitetaan komission kyseisen tuotteen osalta 2 jakson mukaisesti määrittämiä cif-hintoja, jäljempänä ’melassin edustavat hinnat’.

Nämä hinnat vahvistetaan kullekin markkinointivuodelle asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio voi muuttaa hintoja tänä aikana, jos sen käytettävissä olevista tiedoista käy ilmi, että aiemmin vahvistetut edustavat hinnat ovat muuttuneet vähintään 0,5 euroa 100 kilogrammaa kohden.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunkin kuukauden 15 päivään mennessä niiden käytettävissä olevat 29 artiklassa tarkoitetut tiedot.

35 artikla

Melassin käynnistyshinnat

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu käynnistyshinta on 100 kilogrammaa tämän asetuksen 27 artiklassa tarkoitettua vakiolaatuista melassia kohden

a)	7,90 euroa CN-koodiin 1703 10 00 kuuluvan melassin osalta;

b)	8,20 euroa CN-koodiin 1703 90 00 kuuluvan melassin osalta.

36 artikla

Sokerituotteisiin sovellettava lisätulli

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lisätuontitulleja sovelletaan CN-koodeihin 1701 11 10, 1701 11 90, 1701 12 10, 1701 12 90, 1701 91 00, 1701 99 10, 1701 99 90 ja 1702 90 99 kuuluviin tuotteisiin.

2.   Tätä asetusta sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 318/2006 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla valkoisen sokerin ja raakasokerin edustavilla maailmanmarkkinahinnoilla tai yhteisön tuontimarkkinoilla vallitsevilla edustavilla hinnoilla tarkoitetaan kyseisen tuotteen osalta 1 jakson mukaisesti vahvistettuja cif-hintoja, jäljempänä ’sokerin edustavat hinnat’.

Nämä hinnat vahvistetaan kullekin markkinointivuodelle asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio voi muuttaa hintoja tänä aikana, jos aiemmin vahvistetut sokerin edustavat hinnat nousevat tai laskevat laskentaperusteiden vaihtelun vuoksi vähintään 1,20 euroa 100 kilogrammaa kohden.

3.   CN-koodiin 1702 90 99 kuuluviin tuotteisiin sovellettava sokerin edustava hinta on yhtä sakkaroosipitoisuusprosenttia ja 100 nettokilogrammaa kyseistä tuotetta kohden sovellettava valkoisen sokerin edustava hinta.

37 artikla

Sokerituotteiden käynnistyshinnat

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu käynnistyshinta on 100 kilogramman nettopainoa kohden

a)	53,10 euroa asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa II kohdassa tarkoitetun CN-koodeihin 1701 99 10 ja 1701 99 90 kuuluvan vakiolaatuisen valkoisen sokerin osalta;

b)	64,7 euroa CN-koodiin 1701 91 00 kuuluvan sokerin osalta;

c)	54,10 euroa asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa III kohdassa tarkoitetun CN-koodiin 1701 12 90 kuuluvan vakiolaatuisen juurikasraakasokerin osalta;

d)	41,30 euroa asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa III kohdassa tarkoitetun CN-koodiin 1701 12 10 kuuluvan vakiolaatuisen juurikasraakasokerin osalta;

e)	55,20 euroa asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa III kohdassa tarkoitetun CN-koodiin 1701 11 90 kuuluvan vakiolaatuisen ruokoraakasokerin osalta;

f)	41,80 euroa asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa III kohdassa tarkoitetun CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvan vakiolaatuisen ruokoraakasokerin osalta;

g)	1,184 euroa yhtä sakkaroosipitoisuusprosenttia kohden CN-koodiin 1702 90 99 kuuluvien tuotteiden osalta.

38 artikla

Todisteet

1.   Kutakin 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua melassilajia ja 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sokerituotteita koskeva lisätuontitulli vahvistetaan kyseisen lähetyksen cif-tuontihinnan perusteella 39 artiklan säännösten mukaisesti.

Melassin osalta kyseisen lähetyksen cif-tuontihinta muunnetaan vakiolaatuisen melassin hinnaksi tarkistamalla sitä 32 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Valkoisen sokerin tai raakasokerin osalta kyseisen lähetyksen cif-tuontihinta muunnetaan tapauksen mukaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa II ja III kohdassa määritellyn vakiolaatuisen valkoisen sokerin tai vakiolaatuisen raakasokerin hinnaksi tai CN-koodiin 1702 90 99 kuuluvan tuotteen vastaavaksi hinnaksi.

2.   Jos cif-tuontihinta lähetyksen kutakin 100 kilogrammaa kohden on suurempi kuin 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu melassin edustava hinta tai 36 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sokerin edustava hinta, maahantuojan on esitettävä tuojajäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vähintään seuraavat todisteet:

a)	ostosopimus tai muu vastaava todiste;

b)	vakuutussopimus;

c)	kauppalasku;

d)	alkuperätodistus (tarvittaessa);

e)	kuljetussopimus;

f)	merikuljetuksen yhteydessä konossementti.

Tarkistaessaan kyseisen lähetyksen cif-tuontihintaa tuojajäsenvaltion viranomaiset voivat pyytää mitä tahansa muita tarpeelliseksi katsomiaan tietoja ja asiakirjoja.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tuojan on annettava asetuksen (ETY) N:o 2454/93 248 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vakuus kyseiseen tuotteeseen sovellettavan edustavan hinnan perusteella lasketun lisätuontitullin ja kyseisen lähetyksen cif-tuontihinnan perusteella lasketun lisätuontitullin välisen erotuksen kattamiseksi.

4.   Annettu vakuus on vapautettava siltä osin kuin todisteet myyntiä koskevien edellytysten noudattamisesta esitetään toimivaltaisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla. Muussa tapauksessa vakuus menetetään lisätuontitullien maksamiseksi.

5.   Jos toimivaltaiset viranomaiset toteavat tarkastuksen yhteydessä, ettei tässä artiklassa säädettyjä vaatimuksia ole noudatettu, niiden on perittävä maksettavat tullit asetuksen (ETY) N:o 2913/92 220 artiklan mukaisesti. Perittävien tai vielä perittäviksi jäävien tullien määrää vahvistettaessa on otettava huomioon niille tavaran vapaaseen liikkeeseen luovuttamispäivästä perinnän suorittamispäivään asti kasvanut korko. Sovellettava korkokanta on kansallisessa lainsäädännössä perintätoimien osalta voimassa oleva korkokanta.

39 artikla

Lisätuontitullin laskeminen

Jos 34 artiklassa tarkoitetun melassin käynnistyshinnan tai 36 artiklassa tarkoitetun sokerituotteiden käynnistyshinnan ja kyseisen lähetyksen cif-tuontihinnan välinen erotus on

a)	enintään 10 prosenttia käynnistyshinnasta, lisätulli on nolla prosenttia;

b)	yli 10 prosenttia, mutta enintään 40 prosenttia käynnistyshinnasta, lisätulli on 30 prosenttia 10 prosenttia ylittävästä määrästä;

c)	yli 40 prosenttia mutta vähintään 60 prosenttia käynnistyshinnasta, lisätulli on 50 prosenttia 40 prosenttia ylittävästä määrästä, johon lisätään b alakohdassa tarkoitettu lisätulli;

d)	yli 60 prosenttia, mutta enintään 75 prosenttia käynnistyshinnasta, lisätulli on 70 prosenttia 60 prosenttia ylittävästä määrästä, johon lisätään b ja c alakohdassa tarkoitetut lisätullit;

e)	yli 75 prosenttia käynnistyshinnasta, lisätulli on 90 prosenttia 75 prosenttia ylittävästä määrästä, johon lisätään b, c ja d alakohdassa tarkoitetut lisätullit.

4 JAKSO

Melassin tuontitullien suspendoiminen tai alentaminen

40 artikla

Melassin tuontitullien soveltamisen keskeyttäminen

Kun 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu melassin edustava hinta, johon on lisätty joko CN-koodiin 1703 10 00 kuuluvaan ruokosokerimelassiin tai CN-koodiin 1703 90 00 kuuluvaan sokerijuurikasmelassiin sovellettava tuontitulli, ylittää kyseisen tuotteen osalta 8,21 euroa 100 kilogrammaa kohden, tuontitullit suspendoidaan ja korvataan komission toteaman erotuksen määrällä. Tämä määrä vahvistetaan samanaikaisesti kuin 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edustavat hinnat.

Jos tuontitullien suspendoiminen voi aiheuttaa epäsuotuisia vaikutuksia yhteisön melassimarkkinoille, voidaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kuitenkin päättää olla noudattamatta suspendoimista tietyn ajanjakson ajan.

41 artikla

Etuuskohtelun alainen melassin tuonti

1.   Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT-valtiot) peräisin olevaan CN-koodiin 1703 10 00 kuuluvaan ruokosokerimelassiin tai CN-koodiin 1703 90 00 kuuluvaan sokerijuurikasmelassiin sovellettava tuontitullin kokonaismäärä alennetaan nollaan prosenttiin 600 000 tonnin suuruisen kiintiön rajoissa kutakin markkinointivuotta kohden. Tämä kiintiö on kuitenkin 750 000 tonnia markkinointivuonna 2006/2007.

2.   Tätä artiklaa sovellettaessa käytetään käsitteestä ”alkuperätuotteet” ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä Cotonoun sopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa 1 vahvistettuja määritelmiä.

3.   Komissio hallinnoi 1 kohdassa tarkoitettua tariffikiintiötä asetuksen (ETY) N:o 2454/93 308 a, 308 b ja 308 c artiklan mukaisesti.

5 JAKSO

Raakasokerin ja tiettyjen siirappien sokeripitoisuuden laskeminen

42 artikla

Laskemismenetelmät

1.   Jos asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevan III kohdan mukaisesti määritetyn tuodun raakasokerin tuotto eroaa vakiolaadulle määritetystä tuotosta, lasketaan 100 kilogrammaa kyseistä sokeria kohden kannettava tullitariffin tulli CN-koodeihin 1701 11 10 ja 1701 12 10 kuuluvien tuotteiden osalta ja lisätulli CN-koodeihin 1701 11 10, 1701 11 90, 1701 12 10 ja 1701 12 90 kuuluvien tuotteiden osalta kertomalla vastaava vakiolaatuiselle raakasokerille vahvistettu tulli korjauskertoimella. Korjauskerroin saadaan jakamalla tuodun raakasokerin tuottoprosentti kertoimella 92.

2.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta sakkaroosipitoisuus, mukaan lukien muiden sokerien pitoisuudet sakkaroosina ilmaistuina, määritetään Lanen ja Eynonin menetelmällä (kuparin pelkistämismenetelmä) Clerget-Herzfeldin mukaisesti invertoidusta liuoksesta. Tällä tavoin määritetty kokonaissokeripitoisuus ilmaistaan sakkaroosina kertomalla se kertoimella 0,95.

Alle 85 prosenttia sakkaroosia tai sakkaroosina ilmaistuja muita sokereita ja sakkaroosina ilmaistua inverttisokeria sisältävien tuotteiden sakkaroosipitoisuus, mukaan lukien muiden sokerien pitoisuudet sakkaroosina ilmaistuna, määritetään kuitenkin toteamalla niiden kuiva-ainepitoisuus. Kuiva-ainepitoisuus määritetään painosuhteessa 1:1 laimennetun liuoksen tiheyden perusteella ja jähmeiden tuotteiden osalta kuivattamalla. Kuiva-ainepitoisuus ilmaistaan sakkaroosina kertomalla se kertoimella 1.

3.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan d ja g alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden kuiva-ainepitoisuus määritetään tämän artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

4.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 1 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden kuiva-ainepitoisuus muunnetaan vastaavaksi määräksi sakkaroosia kertomalla tämän artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti määritetty kuiva-ainepitoisuus kertoimella 1,9.

VIII LUKU

KUMOAMINEN JA LOPPUSÄÄNNÖS

43 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (ETY) N:o 784/68, asetus (ETY) N:o 785/68, asetus (EY) N:o 1422/95, asetus (EY) N:o 1423/95, asetus (EY) N:o 1464/95 ja asetus (EY) N:o 2135/95.

Asetusta (EY) N:o 1464/95 sovelletaan kuitenkin todistuksiin, jotka on myönnetty ennen 1 päivää heinäkuuta 2006 mainitun asetuksen mukaisesti.

44 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2006.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1.

(2)  EYVL L 348, 21.12.2002, s. 5.

(3)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

(4)  EYVL L 145, 27.6.1968, s. 10. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 260/96 (EYVL L 34, 13.2.1996, s. 16).

(5)  EYVL L 145, 27.6.1968, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1422/95.

(6)  EYVL L 141, 24.6.1995, s. 12. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 79/2003 (EYVL L 13, 18.1.2003, s. 4).

(7)  EYVL L 141, 24.6.1995, s. 16. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1951/2005 (EUVL L 312, 29.11.2005, s. 45).

(8)  EYVL L 144, 28.6.1995, s. 14. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 96/2004 (EUVL L 15, 22.1.2004, s. 3).

(9)  EYVL L 214, 8.9.1995, s. 16.

(10)  EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11.

(11)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1.

(12)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 22.

(13)  Katso tämän virallisen lehden sivu s. 1.

(14)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(15)  EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29.

(16)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48.

(17)  EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24.

---

---

1.7.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/39

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 952/2006,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2006,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerin sisämarkkinoiden ja kiintiöjärjestelmän hallinnoinnin osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1) ja erityisesti sen 40 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kiintiöjärjestelmän soveltamiseksi sokerialalla on tarpeen määritellä tarkasti, mitä yrityksen sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappituotannolla tarkoitetaan. Mahdollisuudet yhden yrityksen tuotannon osan siirtämiseen toiselle yritykselle, joka on tuottanut sokerin tilaussopimuksen mukaisesti, olisi rajoitettava erityistapauksiin.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 17 artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot myöntävät pyynnöstä hyväksynnän sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottaville yrityksille tai näitä tuotteita joksikin mainitun asetuksen 13 artiklassa tarkoitetuksi tuotteeksi jalostaville yrityksille. Olisi täsmennettävä sokerin-, isoglukoosin tai inuliinisiirapin valmistajien taikka puhdistamojen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille esittämän hyväksyntää koskevan hakemuksen sisältö. On tarpeen määrittää ne sitoumukset, joihin yrityksen on hyväksyntää vastaan sitouduttava, ja erityisesti velvoite päivittää rekisteriä saapuneiden, jalostettujen ja lopputuotteena poistuneiden raaka-aineiden määristä.

(3)	Olisi vahvistettava jäsenvaltioiden velvoitteet hyväksyttyjen yritysten valvonnassa ja määritettävä riittävän varoittava seuraamusjärjestelmä.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 4 artiklassa säädetään sokerimarkkinoilla esiintyviä hintoja koskevasta tietojärjestelmästä. Edellä mainitun asetuksen 17 artiklassa säädetään hyväksyttyjen yritysten velvoitteesta toimittaa tiedot myydyn valkoisen sokerin määristä sekä vastaavista hinnoista ja ehdoista. Olisi määritettävä, kuinka usein ja mitä tietoja sokerinvalmistajien ja puhdistajien on kerättävä veloitetuista hinnoista komissiolle toimitettavaksi. Lyhyen aikavälin näkymien selvittämiseksi on hyödyllistä, että yritykset keräävät ja toimittavat tiedot myös seuraavan kolmen kuukauden alustavista keskimääräisistä myyntihinnoista. Hyväksyttyjen yritysten, jotka käyttävät sokeria sen jalostamiseksi joksikin asetuksen (EY) N:o 318/2006 13 artiklan 2 kohdan tuotteista, on myös vahvistettava komissiolle toimitettavaksi ostetun sokerin hinta yhtä usein ja samassa muodossa kuin sokerintuottajien.

(5)

Sokerimarkkinoiden hintatasojen julkaisemiseksi asetuksen (EY) N:o 318/2006 4 artiklan mukaisesti siten, että tietojen luottamuksellisuus voidaan taata, olisi vahvistettava, että komissio antaa sokerin hallintokomitealle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa yhteisössä edellisenä puolivuotiskautena kaupan pidetyn valkoisen sokerin markkinahinnat eriyttäen kiintiösokerin ja kiintiöiden ulkopuolisen sokerin.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyn hintojen rekisteröinti- ja tiedotusjärjestelmän toiminnasta laaditaan kertomus, jotta voidaan tehdä ehdotukset tarpeellisiksi arvioiduista muutoksista sekä hintojen tietokoneistetusta toimitusjärjestelmästä. Vuosina 2006 ja 2007 yritysten vahvistamat hinnat on näitä parannuksia odotettaessa osoitettava väliaikaisesti suoraan komissiolle, jotta ne annetaan tiedoksi sokerin hallintokomiteassa.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 14 artiklaa tai 19 artiklaa sovellettaessa valmistaja siirtää osan tuotannostaan seuraavaan markkinointivuoteen siten, että se luetaan seuraavan markkinointivuoden tuotantoon. Tästä syystä sokerinvalmistaja voidaan velvoittaa tekemään sinä markkinointivuonna toimitussopimuksia juurikkaan vähimmäishintaan ainoastaan hänen peruskiintiöönsä kuuluvasta sokerimäärästä, jota hän ei ole vielä tuottanut.

(8)

Kiintiöjärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi täsmennettävä asetuksen (EY) N:o 318/2006 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut käsitteet ”ennen kylvöä” ja ”vähimmäishinta”. Olisi otettava huomioon juurikkaan viljelyn erityiset maanviljelylliset ja ilmastolliset olosuhteet joillakin Italian alueilla vahvistamalla kylvöjen päättämiselle eri päivämäärä.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 5 artiklan 3 kohdassa säädetään, että vähimmäishintaa mukautetaan nostamalla tai laskemalla hintaa, jos juurikkaat poikkeavat vakiolaadusta. Sokerijuurikkaiden laatu ja siten myös arvo määräytyy ennen muuta niiden sokeripitoisuuden perusteella. Aiheellisin keino laadultaan vakiolaadusta poikkeavien juurikkaiden arvon vahvistamiseksi on ottaa käyttöön prosentteina vähimmäishinnasta ilmaistavien korotusten ja alennusten asteikko.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 8 artiklassa säädetään sokerin lisäkiintiöiden myöntämisestä. Tällä pyritään helpottamaan siirtymistä edellisestä kiintiöjärjestelmästä nykyiseen järjestelmään, ja lisäkiintiön jako saa koskea vain yrityksiä, joilla oli kiintiö kaudella 2005/2006. Lisäksi olisi täsmennettävä edellytykset, joilla myöntäminen on mahdollista markkinointivuodesta 2006/2007.

(11)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 9 artiklan 2 kohdassa säädetään täydentävän isoglukoosikiintiön myöntämisestä. Asianomaisten jäsenvaltioiden on syrjimättä myönnettävä nämä kiintiöt yrityksille suhteessa niille myönnettyyn isoglukoosikiintiöön. On tarpeen asettaa määräaika mainitun asetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn kertamaksun maksamiselle.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 2 artiklan 5 kohdassa määritetään kiintiösokerituotanto määräksi, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna asianomaisen yrityksen kiintiön rajoissa, ja mainitun artiklan 9 kohdassa määritetään kiintiöjuurikas kiintiösokeriksi jalostettavaksi sokerijuurikkaaksi. Siksi on tarpeen vahvistaa sääntö sokerituotannon lukemisesta tietyn markkinointivuoden tuotantoon siten, että jäsenvaltioille jää kuitenkin liikkumavaraa erityistilanteissa, joita ovat sokerin tuotanto syysjuurikkaasta ja sokeriruo'ontuotanto.

(13)

Kiintiöjärjestelmän hyvän hallinnoinnin varmistamiseksi, sokerin kuukausikulutuksen määrittämiseksi ja hankintataseiden laatimiseksi olisi säädettävä tiedottamisesta toisaalta hyväksyttyjen yritysten ja jäsenvaltioiden ja toisaalta jäsenvaltioiden ja komission välillä. Tämän tiedottamisen on koskettava varastoja, tuotantotasoa ja kylvettyjä aloja.

(14)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 18 artiklan 2 kohdassa säädetään sokerin interventio-ostoa koskevista toimenpiteistä. Yhteisön interventiotoimenpiteiden täytäntöönpano edellyttää interventioelimiltä sokerin haltuunottoa tietyssä paikassa. Tämän vuoksi olisi säädettävä, että haltuun otetaan tarjoushetkellä hyväksytyssä varastointipaikassa oleva sokeri.

(15)

Interventioon pääsyn mahdollistamiseksi seuduilla, joilla se on erityisesti tarpeen niiden tuotannon merkittävyyden vuoksi, asetuksen (EY) N:o 318/2006 18 artiklan 2 kohdassa vahvistettu enimmäismäärä on aluksi jaettava kaikkien tuottajajäsenvaltioiden kesken niiden sokerintuotantokiintiöiden mukaan. Olisi säädettävä, että jakoa voidaan mukauttaa ennen kutakin uutta markkinointivuotta jäsenvaltioiden välisen kiintiöjaon muutosten huomioon ottamiseksi sekä kunkin markkinointivuoden aikana mahdollisten käyttämättömien määrien jakamiseksi uudelleen.

(16)	Varastointipaikkojen hyväksynnän ja sen peruuttamisen edellytysten määrittelemiseksi olisi otettava huomioon sokerin hyvää säilyvyyttä ja sokerin siirrettävyyttä sekä purkukapasiteettia koskevat vaatimukset.

(17)

Interventioon ei pitäisi hyväksyä sellaisia sokereita, joiden ominaisuudet todennäköisesti olisivat esteenä niiden myöhemmälle myynnille ja johtaisivat niiden pilaantumiseen varastoinnin aikana, ja niiden vaadittu vähimmäislaatu olisi täsmennettävä. Lisäksi olisi säädettävä, että myyjän ja interventioelimen välillä tehdään interventio-oston edellytyksenä oleva varastointisopimus.

(18)	Interventiotoiminnan tavanomaisen hallinnon helpottamiseksi sokeritarjous olisi tehtävä eränä ja määriteltävä tämä käsite erityisesti vahvistamalla erän määrä.

(19)	Interventioelimen on oltava tietoinen kaikista asiaan vaikuttavista seikoista kyetäkseen tutkimaan, täyttääkö tarjous vaaditut edellytykset. Tämän vuoksi tarjoajan on toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot.

(20)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 18 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ostohinta mukautetaan, jos sokerin laatu eroaa vakiolaadusta. Siksi on syytä vahvistaa korotus- ja alennustaulukot, joissa otetaan huomioon tarjotun sokerin laatu ja joita sovelletaan ostohintaan Taulukot ja niistä johtuvat alennukset voidaan määrittää yleisesti kaupankäynnissä käytettyjen puolueettomien tietojen perusteella.

(21)

Interventioelinten hallussaan pitämä sokeri on myytävä yhteisön ostajille ilman syrjintää ja mahdollisimman taloudellisin edellytyksin. Yleensä tarjouskilpailujärjestelmä mahdollistaa näiden tavoitteiden saavuttamisen. Tarjouskilpailulta olisi edellytettävä ennakkolupaa, jotta vältettäisiin sokerin myynti epäsuotuisassa markkinatilanteessa. Tietyissä erityistilanteissa olisi kuitenkin suotavaa käyttää muuta kuin tarjouskilpailumenettelyä.

(22)	Tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikille asianomaisille yhteisössä interventioelinten täytäntöön panemien tarjouskilpailujen on oltava periaatteiltaan yhdenmukaisia. Tässä yhteydessä on tarpeen säätää edellytyksistä, joilla taataan sokerin käyttö aiottuihin tarkoituksiin.

(23)

Myydyn valkoisen sokerin luokkaa ja myydyn raakasokerin saantoa todettaessa olisi aiheellista käyttää täysin samanlaisia perusteita kuin ne, joista säädetään interventioelinten sokerin ostojen osalta. Asianomaisten tasavertainen kohtelu voidaan varmistaa vain ottamalla käyttöön yhdenmukaiset ja tarkat säännökset tapauksen mukaan myyntihinnan tai vientituen mukauttamisesta, samoin kuin vientitodistuksen oikaisemisesta siinä tapauksessa, että tavaran laadun todetaan olevan muu kuin tarjouskilpailuilmoituksessa määritetty.

(24)

Selkeyden vuoksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä juurikkaiden toimitussopimusten sekä juurikkaan hintaan sovellettavien korotusten ja alennusten osalta 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettu komission asetus (EY) N:o 1261/2001 (2), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä interventioelinten sokerinoston ja -myynnin osalta 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettu komission asetus (EY) N:o 1262/2001 (3) ja kiintiöjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sokerialalla 20 päivänä helmikuuta 2002 annettu komission asetus (EY) N:o 314/2002 (4) olisi kumottava, ja ne olisi korvattava uudella asetuksella.

(25)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt erityisesti tuotannon määrittämisen, valmistajien ja puhdistamojen hyväksynnän, hinta- ja kiintiöjärjestelmän sekä interventio-oston ja myynnin edellytysten osalta.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)	’raaka-aineella’ sokerijuurikasta, sokeriruokoa, juurisikuria, viljoja, puhdistettavaa sokeria tai mitä tahansa näiden tuotteiden välimuotoa, joka on tarkoitus jalostaa lopputuotteeksi;

b)	’lopputuotteella’ sokeria, inuliinisiirappia tai isoglukoosia;

c)	’valmistajalla’ lopputuotteita tuottavaa yritystä, muttei kuitenkaan puhdistamoja, sellaisina kuin ne määritetään asetuksen (EY) N:o 318/2006 2 artiklan 13 kohdassa;

d)	’varastointipaikalla’ siiloa tai varastoa.

II LUKU

TUOTANNON MÄÄRITTÄMINEN

3 artikla

Sokerituotanto

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 II luvun soveltamiseksi ’sokerituotannolla’ tarkoitetaan valkoisena sokerina ilmaistavien seuraavien sokereiden kokonaismäärää:

a)	valkoinen sokeri;

b)	raakasokeri;

c)	inverttisokeri;

d)

yhteen seuraavista luokista kuuluvat siirapit, jäljempänä ’siirapit’: i) sakkaroosi- tai inverttisokerisiirapit, joiden puhtausaste on vähintään 70 prosenttia ja jotka on tuotettu sokeriruo'osta, ii) sakkaroosi- tai inverttisokerisiirapit, joiden puhtausaste on vähintään 75 prosenttia ja jotka on tuotettu sokeriruo'osta.

2.   Sokerituotantoon ei lasketa

a)	valkoisen sokerin määriä, jotka on tuotettu raakasokerista tai siirapeista, joita ei ole tuotettu kyseistä valkoista sokeria valmistavassa yrityksessä;

b)	valkoisen sokerin määriä, jotka on tuotettu raakasokerista, siirapeista tai lakaisusokerista, joita ei ole tuotettu markkinointivuonna, jona kyseinen valkoinen sokeri on valmistettu;

c)	raakasokerin määriä, jotka on tuotettu siirapeista, joita ei ole tuotettu kyseistä raakasokeria valmistavassa yrityksessä;

d)	raakasokerin määriä, jotka on tuotettu siirapeista, joita ei ole tuotettu markkinointivuonna, jona raakasokeri on valmistettu;

e)	raakasokerin määriä, jotka jalostetaan valkoiseksi sokeriksi kyseisen markkinointivuoden aikana yrityksessä, joka on tuottanut raakasokerin;

f)	siirappien määriä, jotka jalostetaan sokeriksi tai inverttisokeriksi kyseisen markkinointivuoden aikana yrityksessä, joka on tuottanut siirapin;

g)	sokerin, inverttisokerin ja siirappien määriä, jotka on tuotettu jalostusmenettelyssä;

h)	inverttisokerin määriä, jotka on tuotettu siirapeista, joita ei ole tuotettu kyseistä inverttisokeria valmistavassa yrityksessä;

i)	inverttisokerin määriä, jotka on tuotettu siirapeista, joita ei ole tuotettu markkinointivuonna, jona inverttisokeri on valmistettu.

3.   Sokerituotanto ilmaistaan valkoisena sokerina seuraavasti:

a)	valkoisen sokerin tuotanto, ottamatta huomioon laatueroja;

b)	raakasokerin tuotanto, asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevan III kohdan mukaisesti määritetyn saannon perusteella;

c)	inverttisokerin tuotanto, kerrottuna kertoimella 1;

d)	välituotteiksi katsottavien siirappien tuotanto tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti määritetyn erotettavissa olevan sokerin pitoisuuden perusteella;

e)	sellaisten siirappien, joita ei pidetä välituotteina, tuotanto niiden sakkaroosina ilmaistun sokeripitoisuuden perusteella komission asetuksen (EY) N:o 2135/95 (5) 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Aiemman markkinointivuoden lakaisusokeri ilmaistaan valkoisena sokerina sen sakkaroosipitoisuuden perusteella.

5.   Siirappien puhtausaste lasketaan jakamalla kokonaissokeripitoisuus kuiva-ainepitoisuudella.

Erotettavissa olevan sokerin pitoisuus lasketaan vähentämällä kyseisen siirapin polarimetrilukemasta kuiva-ainepitoisuuden ja tämän siirapin polarimetrilukeman välinen, kertoimella 1,70 kerrottu erotus. Kuiva-ainepitoisuus määritetään areometri- tai refraktometrimenetelmällä.

Erotettavissa olevan sokerin pitoisuus voidaan kuitenkin määrittää siirappien tosiasiallisen saannon perusteella koko markkinointivuoden osalta.

4 artikla

Isoglukoosituotanto

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 II luvun soveltamiseksi ’isoglukoosituotannolla’ tarkoitetaan tuotemäärää, joka on saatu glukoosista tai sen polymeereistä ja jonka fruktoosipitoisuus kuivapainosta on vähintään 10 prosenttia riippumatta siitä, mikä sen tämän raja-arvon ylittävä fruktoosipitoisuus on. Isoglukoosituotanto ilmaistaan kuiva-aineena ja todetaan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Isoglukoosituotanto on määritettävä välittömästi isomerisaation päättymisen jälkeen ja ennen glukoosi- ja fruktoosiaineosien erottamista tai ennen sekoittamista mittaamalla fyysisesti tuotteen tilavuus sellaisenaan ja määrittämällä kuiva-ainepitoisuus refraktometrimenetelmällä.

3.   Kaikkien yritysten on viipymättä ilmoitettava kaikki glukoosin tai sen polymeerien isomerointiin käyttämänsä laitokset.

Tämä ilmoitus on toimitettava jäsenvaltiolle, jonka alueella mainittu laitos sijaitsee. Kyseinen jäsenvaltio voi vaatia asianomaiselta valmistajalta asiaa koskevia mitä tahansa lisätietoja.

5 artikla

Inuliinisiirappituotanto

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 II luvun soveltamiseksi ’inuliinisiirappituotannolla’ tarkoitetaan tuotemäärää, joka on saatu inuliinin tai oligofruktoosien hydrolyysin tuloksena, jonka fruktoosipitoisuus kuivapainosta on vähintään 10 prosenttia vapaassa muodossa tai sakkaroosina olevaa fruktoosia riippumatta siitä, mikä sen tämän raja-arvon ylittävä fruktoosipitoisuus on, ja jonka puhtausaste on vähintään 70 prosenttia. Inuliinisiirappituotanto ilmaistaan sokeri/isoglukoosiekvivalentti-kuiva-aineena.

’Puhtausasteella’ tarkoitetaan mono- ja disakkaridien prosenttiosuutta kuiva-aineesta International Commission for Uniform Methods of Sugar Analysis -menetelmällä (Icumsa-menetelmä GS7/8/4-24), jäljempänä ’Icumsa’, määritettynä.

2.   Inuliinisiirappituotanto on määritettävä kaikkien seuraavien toimintojen osalta:

a)	tuotteen tilavuuden fyysinen mittaus sellaisenaan jokaisen hydrolyysin ja välittömästi ensimmäisestä haihduttimesta pois siirtämisen jälkeen ja ennen kuin sille suoritetaan toimenpiteitä glukoosi- ja fruktoosiainesosien erottamiseksi tai sekoitustoimenpiteitä;

b)	kuiva-ainepitoisuuden määrittäminen refraktometrimenetelmällä sekä fruktoosipitoisuuden mittaaminen kuivapainosta päivittäin otettujen edustavien näytteiden perusteella;

c)	fruktoosipitoisuuden muuntaminen 80 prosentiksi kuivapainosta kertomalla määritetty kuiva-ainemäärä kertoimella, joka edustaa mainitusta siirappimäärästä mitatun fruktoosipitoisuuden ja 80 prosentin suhdetta;

d)	ilmaiseminen sokeri/isoglukoosiekvivalenttina soveltamalla kerrointa 1,9.

3.   Kaikkien yritysten on viipymättä ilmoitettava kaikki inuliinin isomerointiin käyttämänsä laitokset sekä vuotuiset määrät ja sellaisten 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden käyttö, joiden puhtausaste on vähemmän kuin 70 prosenttia.

Nämä tiedot on toimitettava jäsenvaltiolle, jonka alueella mainittu laitos sijaitsee. Kyseinen jäsenvaltio voi vaatia asianomaiselta mitä tahansa asiaa koskevia lisätietoja etenkin sen varmistamiseksi, ettei ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tuotteita käytetä ihmisille tarkoitettuna makeutusaineena yhteisön markkinoilla.

Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava edellisen vuoden tiedoista yksityiskohtainen kertomus komissiolle kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä. Ensimmäinen kertomus toimitetaan viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2007.

6 artikla

Yrityksen tuotanto

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 II lukua sovellettaessa yrityksen ’sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappituotannolla’ tarkoitetaan sitä sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappituotantoa, sellaisina kuin ne on määritelty tämän asetuksen 3, 4 ja 5 artiklassa, jonka tämä yritys on tosiasiallisesti valmistanut.

2.   Yrityksen sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappituotannon kokonaismäärä tiettynä markkinointivuonna on 1 kohdassa tarkoitettu määrä, johon lisätään

—	sokeri-, isoglukoosi tai inuliinisiirappimäärä, joka on siirretty kyseiselle markkinointivuodelle, ja josta vähennetään sokeri-, isoglukoosi tai inuliinisiirappimäärä, joka on siirretty seuraavalle markkinointivuodelle, asetuksen (EY) N:o 318/2006 14 tai 19 artiklan mukaisesti,

—	jalostajien tilaussopimuksella 3 kohdan mukaisesti tuottama määrä, ja josta vähennetään yrityksen tilaussopimuksella 3 kohdan mukaisesti toimeksiantajien lukuun tuottama määrä.

3.   Yrityksen, jäljempänä ’jalostaja’, tilaussopimuksella toisen yrityksen, jäljempänä ’toimeksiantaja’, lukuun tuottamaa sokerimäärää pidetään toimeksiantajan tuotantona kirjallisesti esitetystä hakemuksesta, joka on molempien kyseisten yritysten asianmukaisesti allekirjoittama ja kyseiselle jäsenvaltiolle osoittama, jos toinen seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)	jalostajan sokerin kokonaistuotanto on sen kiintiötä alhaisempi;

b)	jalostajan ja toimeksiantajan sokerin kokonaistuotanto on suurempi kuin niiden kiintiöiden yhteismäärä.

Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu yrityksen sokerin kokonaistuotanto on 1 kohdassa tarkoitettu tuotanto, johon lisätään siirrot edelliseltä markkinointivuodelta ja jalostajien kyseisen yrityksen lukuun tilaussopimuksella tuottama määrä, ja josta vähennetään yrityksen tilaussopimuksella toimeksiantajien lukuun tuottama määrä.

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat, jos tulos on suurempi, ottaa toisessa alakohdassa tarkoitettujen tosiasiallisesti tuotettujen määrien sijaan huomioon yritysten tekemien toimitussopimusten perusteella arvioidut määrät.

4.   Jos toimeksiantajan ja jalostajan tehtaat sijaitsevat eri jäsenvaltioissa, 3 kohdassa tarkoitettu hakemus on osoitettava kummallekin kyseisistä jäsenvaltioista. Tällöin kyseisten jäsenvaltioiden on vastausta antaessaan toimittava yhteistyössä ja toteutettava mainitussa kohdassa säädettyjen edellytysten noudattamisen todentamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

5.   Jalostajan tuottamaa sokerimäärää voidaan pitää toimeksiantajan tuotantona, jos sokerijuurikas, sokeriruoko tai melassi on jalostettava muussa kuin toimeksiantajan yrityksessä sokeriksi sellaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, jonka jäsenvaltio hyväksyy.

III LUKU

VALMISTAJIEN JA PUHDISTAMOJEN HYVÄKSYMINEN

7 artikla

Hyväksynnän hakeminen

1.   Hyväksynnän voivat saada yritykset, jotka hakevat sitä kirjallisesti ja toimivat

a)	sokerinvalmistajana;

b)	isoglukoosinvalmistajana;

c)	inuliinisiirapinvalmistajana;

d)	päätoimisena puhdistamona asetuksen (EY) N:o 318/2006 2 artiklan 13 kohdan merkityksessä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu hakemus on jätettävä sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kyseinen yritys harjoittaa toimintaansa.

Yritys voi pyytää hyväksyntää yhden tai useamman ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toiminnan osalta.

2.   Yrityksen on ilmoitettava hyväksyntää koskevassa hakemuksessaan yrityksen nimi, osoite, sokerin, isoglukoosin tai inuliinisiirapin tuotantokapasiteetti ja tarvittaessa jäsenvaltioon sijoittautuneiden tuotantolaitosten lukumäärä kunkin osoite ja tuotantokapasiteetti eriteltynä.

3.   Yrityksen, joka pyytää hyväksyntää 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan osalta, on toimitettava näyttö siitä, että se vastaa asetuksen (EY) N:o 318/2006 2 artiklan 13 kohdan määritelmää.

8 artikla

Sitoumukset

1.   Hyväksynnän saamiseksi yritys sitoutuu kirjallisesti

a)	ilmoittamaan viipymättä jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 7 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tietojen muuttumisesta;

b)	pitämään jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen saatavilla 9 artiklan mukaiset rekisterit ja 13 artiklan mukaisesti vahvistetut myyntihinnat;

c)	ilmoittamaan tiedot jäsenvaltiolle 21 artiklan mukaisesti;

d)	antamaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kaikki tiedot tai tositteet hallinnointia ja valvontaa varten.

2.   Hyväksyntä annetaan toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä, johon liitetään 1 kohdassa tarkoitetut sitoumukset sisältävä asiakirja, jonka yritys allekirjoittaa.

3.   Hyväksyntä peruutetaan, jos havaitaan, että jokin 1 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ei enää täyty. Hyväksyntä voidaan peruuttaa markkinointivuoden aikana. Hyväksynnän peruutuksella ei ole taannehtivaa vaikutusta.

9 artikla

Rekisterit

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen määrittää rekisterit, joita kaikkien 7 ja 8 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen yritysten on pidettävä kaikissa tuotantolaitoksissaan, sekä kirjausjaksot, jotka saavat olla enintään kuukauden mittaisia.

Rekistereissä, joita yrityksen on säilytettävä vähintään kuluvaa vuotta seuraavien kolmen vuoden ajan, on oltava ainakin seuraavat seikat:

1)	vastaanotetut raaka-ainemäärät sekä sokerijuurikkaan ja sokeriruo'on osalta yrityksessä toimitushetkellä määritetty sokeripitoisuus;

2)	tarvittaessa vastaanotetut lopputuotteet tai välituotteet;

3)	saatujen lopputuotteiden määrät sekä sivutuotteiden määrät;

4)	jalostuksesta johtuva hävikki;

5)	hävitetyt määrät ja perustelut hävittämiselle;

6)	lähetetyt lopputuotemäärät.

10 artikla

Tarkastukset

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tekee kunkin markkinointivuoden aikana tarkastuksia kunkin hyväksytyn valmistajan luona ja kussakin puhdistamossa.

2.   Tarkastusten tarkoituksena on varmistua 9 artiklassa tarkoitettujen rekisterien tietojen ja 21 artiklassa tarkoitettujen tiedonantojen oikeellisuudesta ja kattavuudesta tarkastelemalla erityisesti toimitettujen raaka-ainemäärien ja saatujen lopputuotemäärien välistä johdonmukaisuutta sekä vertaamalla tietoja kaupallisiin asiakirjoihin tai muihin aiheellisiin asiakirjoihin.

Tarkastuksiin kuuluu niiden punnituslaitteiden ja laboratoriokokeiden tarkkuuden varmistaminen, joita käytetään määritettäessä raaka-ainetoimituksia ja niiden tuotantoonottoa, saatuja lopputuotteita ja varastosiirtoja.

Tarkastuksissa tarkistetaan niiden tietojen oikeellisuus ja kattavuus, joita käytetään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yrityksen kuukausittaisten keskimyyntihintojen vahvistamiseen.

Sokerinvalmistajien osalta tarkastukset koskevat myös sokerijuurikkaan tuottajille maksettavan vähimmäishinnan noudattamista.

Varastoille tehdään fyysinen tarkastus vähintään kerran kahdessa vuodessa.

3.   Jos tietyt tarkastuksen osa-alueet voidaan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten mukaan tehdä otoksen perusteella, kyseisen otoksen on taattava valvonnan luotettava ja edustava taso.

4.   Jäsenvaltio voi vaatia, että hyväksyttyjen yritysten on käytettävä jäsenvaltiossa tunnustetussa asemassa olevaa tilintarkastajaa 13 artiklassa tarkoitettujen hintatietojen vahvistamiseksi.

5.   Jokaisesta tarkastuksesta on laadittava tarkastajan allekirjoittama tarkastuskertomus, jonka perusteella on mahdollista tutkia tehtyihin tarkastuksiin liittyviä tietoja. Tässä kertomuksessa on ilmoitettava erityisesti

a)	tarkastuksen tekopäivä ja läsnä olleet henkilöt;

b)	tarkastusjakso ja mukana olleet määrät;

c)	käytetyt tarkastustekniikat sekä tarvittaessa viittaus otantamenetelmiin;

d)	tarkastuksen tulokset ja mahdollisesti vaaditut korjaavat toimenpiteet;

e)	arvio mahdollisesti todettujen poikkeamien ja epäjohdonmukaisuuksien vakavuudesta, laajuudesta, pysyvyydestä ja kestosta sekä kaikista muista osatekijöistä, jotka on otettava huomioon seuraamuksen soveltamiseksi.

Kaikki tarkastuskertomukset arkistoidaan ja säilytetään vähintään tarkastusvuotta seuraavat kolme vuotta siten, että ne ovat helposti komission valvontayksiköiden käytettävissä.

11 artikla

Seuraamukset

1.   Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toteaa poikkeaman fyysisten varastojen ja 9 artiklassa tarkoitettujen rekisteritietojen välillä tai epäjohdonmukaisuuden raaka-ainemäärien ja saatujen lopputuotteiden välillä taikka aiheellisten asiakirjojen ja tietojen tai ilmoitettujen tai rekisteröityjen määrien välillä, viranomainen määrittää tai tarvittaessa arvioi kuluvan markkinointivuoden ja mahdollisesti edellisten markkinointivuosien tosiasialliset tuotanto- ja varastomäärät.

Kaikista määristä, jotka on ilmoitettu virheellisesti niin, että tästä aiheutuu aiheeton taloudellinen hyöty, on maksettava 500 euroa tonnilta kyseisen määrän osalta.

2.   Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen toteaa, ettei yritys ole noudattanut 8 artiklassa säädettyjä sitoumuksiaan, eikä tositteita ole riittävästi 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tarkastuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, toimivaltainen viranomainen määrää seuraamuksen, joka on 500 euroa tonnilta ja jota sovelletaan kiinteään lopputuotemäärään, jonka jäsenvaltio määrittää rikkomuksen vakavuuden mukaan.

3.   Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta silloin, kun todetut epäjohdonmukaisuudet ja poikkeamat koskevat alle viittä prosenttia ilmoitettujen tai kirjattujen ja tarkastettujen lopputuotteiden painosta tai ne johtuvat laiminlyönnistä tai pelkästä hallinnollisesta virheestä edellyttäen, että korjaavat toimenpiteet toteutetaan tällaisten puutteiden välttämiseksi tulevaisuudessa.

4.   Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä seuraamuksia ei sovelleta, jos kyseessä on ylivoimainen este.

12 artikla

Tiedonannot komissiolle

1.   Jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi

a)	hyväksyttyjen yritysten luettelo;

b)	kullekin hyväksytylle valmistajalle myönnetty kiintiö.

Tiedonanto on annettava kunkin markkinointivuoden 31 päivään tammikuuta mennessä. Markkinointivuonna 2006/2007 ensimmäinen tiedonanto annetaan viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2006.

Jos hyväksyntä peruutetaan, jäsenvaltion on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

2.   Jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi viimeistään kyseistä markkinointivuotta seuraavan vuoden 31 päivänä maaliskuuta vuosikertomus, jossa mainitaan 10 artiklan mukaisesti tehtyjen tarkastusten määrä ja kussakin tarkastuksessa todetut puutteet sekä jatkotoimet ja sovelletut seuraamukset.

IV LUKU

HINNAT

13 artikla

Keskihintojen vahvistaminen

1.   Tämän asetuksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen yritysten ja asetuksen (EY) N:o 318/2006 17 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen jalostajien on vahvistettava joka kuukausi sekä valkoisen kiintiösokerin että kiintiöiden ulkopuolisen valkoisen sokerin seuraavat keskihinnat:

a)	edellisen kuukauden keskimääräinen myyntihinta ja vastaavasti ostohinta sekä niitä vastaava myyty ja vastaavasti ostettu määrä;

b)	kuluvan kuukauden ja seuraavan kahden kuukauden alustava keskimääräinen myyntihinta ja vastaavasti ostohinta sekä sopimuksiin tai muihin liiketoimiin liittyvä vastaava määrä.

Hinta koskee pakkaamattoman, tehtaalta lähteneen ja asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa II kohdassa määritetyn vakiolaatuisen valkoisen sokerin hintaa.

2.   Edellä 10 artiklassa säädettyjen tarkastusten mahdollistamiseksi hyväksyttyjen yritysten on säilytettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hintojen ja määrien vahvistamiseen käytetyt tiedot vähintään niiden vahvistamisvuotta seuraavien kolmen vuoden ajan.

14 artikla

Hinnoista tiedottaminen

Kunkin vuoden kesäkuussa ja joulukuussa komissio ilmoittaa sokerin hallintokomitealle valkoisen sokerin keskihinnan vastaavasti kuluvan markkinointivuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja edellisen markkinointivuoden toisella vuosipuoliskolla. Tiedot annetaan kuitenkin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2007, jolloin ne koskevat 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 31 päivän maaliskuuta 2007 välistä ajanjaksoa.

Hinta eriytetään sen mukaan, onko kyseessä kiintiösokeri vai kiintiöiden ulkopuolinen sokeri.

Tiedot perustuvat yritysten 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistamien ja 15 artiklan mukaisesti ilmoittamien hintojen painotettuun keskiarvoon.

15 artikla

Hintatietojen toimittamista koskevat siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen yritysten ja asetuksen (EY) N:o 318/2006 17 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen jalostajien on viimeistään 20 päivänä lokakuuta 2006, 20 päivänä tammikuuta 2007, 20 päivänä huhtikuuta 2007 ja 20 päivänä heinäkuuta 2007 toimitettava komissiolle tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetut hinnat kolmelta edelliseltä kuukaudelta.

Komissio vastaanottaa, käsittelee ja varastoi tiedot niin, että niiden luottamuksellisuus voidaan taata.

Sokerialan muut toimijat, etenkin ostajat, voivat toimittaa komissiolle tiedon 13 artiklassa ilmoitettuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen vahvistetusta sokerin keskihinnasta. Toimijoiden on ilmoitettava nimensä, osoitteensa ja toiminimensä.

16 artikla

Toimitussopimus

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 6 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi toimitussopimuksena pidetään sokerin valmistajan ja juurikkaat tuottaneen juurikkaanmyyjän tekemää sopimusta.

2.   Valmistajan siirtäessä asetuksen (EY) N:o 318/2006 14 tai 19 artiklan nojalla osan tuotannostaan seuraavaan markkinointivuoteen tämän valmistajan kiintiötä mainittuna markkinointivuonna pienennetään siirretyllä määrällä edellä mainitun asetuksen 6 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi.

3.   Ennen kylvöä tehtyinä sopimuksina pidetään ainoastaan ennen kylvön päätökseen saattamista tehtyjä sopimuksia ja sopimuksia, jotka on joka tapauksessa tehty

—	Italiassa ennen 1 päivää huhtikuuta,

—	muissa jäsenvaltioissa ennen 1 päivää toukokuuta.

17 artikla

Korotukset ja alennukset

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 5 artiklan 3 kohdassa säädettyjen korotusten ja alennusten soveltamiseksi mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vähimmäishintaa muutetaan 0,1 prosentin sakkaroosipitoisuutta kohti seuraavasti:

a)

korotetaan vähintään i) 0,9 prosenttia pitoisuuksilta, jotka ovat korkeampia kuin 16 prosenttia mutta enintään 18 prosenttia, ii) 0,7 prosenttia pitoisuuksilta, jotka ovat korkeampia kuin 18 prosenttia mutta enintään 19 prosenttia, iii) 0,5 prosenttia pitoisuuksilta, jotka ovat korkeampia kuin 19 prosenttia mutta enintään 20 prosenttia;

b)	alennetaan vähintään i) 0,9 prosenttia pitoisuuksilta, jotka ovat alhaisempia kuin 16 prosenttia mutta vähintään 15,5 prosenttia, ii) 1 prosenttia pitoisuuksilta, jotka ovat alhaisempia kuin 15,5 prosenttia mutta vähintään 14,5 prosenttia.

Juurikkaisiin, joiden sakkaroosipitoisuus on korkeampi kuin 20 prosenttia, sovelletaan vähintään a kohdan iii alakohdan mukaisesti tarkistettua vähimmäishintaa.

2.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 6 artiklassa tarkoitetuissa toimitussopimuksissa ja toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan määrätä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen korotusten ja alennusten osalta

a)	lisäkorotuksista, kun sakkaroosipitoisuus on korkeampi kuin 20 prosenttia;

b)	lisäalennuksista, kun sakkaroosipitoisuus on alhaisempi kuin 14,5 prosenttia.

Näissä sopimuksissa voidaan sopia sellaisten juurikkaiden, joiden sakkaroosipitoisuus on alhaisempi kuin 14,5 prosenttia, määrittelemisestä sokerinjalostukseen kelpaaviksi, jos mainituissa sopimuksissa vahvistetaan lisäalennuksia sakkaroosipitoisuuksilta, jotka ovat alhaisempia kuin 14,5 prosenttia, mutta vähintään tässä määritelmässä vahvistetun vähimmäissakkaroosipitoisuuden suuruisia.

Ellei sopimuksissa sovita toisessa alakohdassa tarkoitetusta määritelmästä, asianomainen jäsenvaltio voi vahvistaa tämän määritelmän. Tässä tapauksessa sen on vahvistettava samanaikaisesti mainitussa alakohdassa tarkoitetut lisäalennukset.

V LUKU

KIINTIÖT

18 artikla

Sokerin lisäkiintiöt

1.   Asetuksen (EY) N:o 318/2006 8 artiklassa tarkoitettuja lisäkiintiöitä voidaan myöntää ainoastaan sokerinvalmistajille, joille on myönnetty kiintiö 2005/2006.

2.   Yrityksen on ilmoitettava sokerin lisäkiintiöhakemuksessaan, haluaako se saada lisäkiintiön markkinointivuodesta 2006/2007 vai markkinointivuodesta 2007/2008.

Myöntäessään yritykselle lisäkiintiön jäsenvaltion on ilmoitettava, mistä markkinointivuodesta myöntäminen tulee voimaan. Kuitenkin 1 päivän tammikuuta 2007 jälkeen tehdyt myöntämiset tulevat voimaan markkinointivuodesta 2007/2008.

19 artikla

Isoglukoosin täydentävät kiintiöt

1.   Italia, Liettua ja Ruotsi myöntävät asetuksen (EY) N:o 318/2006 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut isoglukoosin täydentävät kiintiöt yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi markkinointivuosina 2006/2007–2009/2010 välttääkseen kaikenlaisen syrjinnän asianomaisten toimijoiden välillä.

2.   Kunkin asianomaisen yrityksen on maksettava asetuksen (EY) N:o 318/2006 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu kertamaksu jäsenvaltion asettamaan määräpäivään mennessä, eikä määräpäivä saa olla myöhäisempi kuin 31 päivä joulukuuta sinä markkinointivuonna, josta alkaen isoglukoosin täydentävä kiintiö on myönnetty.

Jos kertamaksua ei ole maksettu viimeistään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna määräpäivänä, katsotaan, ettei kyseiselle yritykselle ole myönnetty isoglukoosin täydentäviä kiintiöitä.

20 artikla

Korjatun juurikkaan lukeminen markkinointivuoteen kuuluvaksi

Tietyn markkinointivuoden aikana kylvetyistä juurikkaista uutetun sokerin luetaan kuuluvan seuraavaan markkinointivuoteen.

Espanja, Italia ja Portugali voivat kuitenkin päättää, jollei riittävän valvontajärjestelmän soveltamisesta muuta johdu, että tietyn markkinointivuoden syksyllä kylvetyistä juurikkaista uutettu sokeri luetaan kuuluvan kuluvaan markkinointivuoteen.

Espanjan, Italian ja Portugalin on ilmoitettava tähän artiklaan liittyvistä päätöksistään komissiolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2006.

21 artikla

Tiedonannot tuotannosta ja varastoista

1.   Kunkin hyväksytyn sokerinvalmistajan tai puhdistamon on ennen kunkin kuukauden 20 päivää tiedotettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, missä tuotanto tai puhdistaminen tapahtuu, 2 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen niiden sokerien ja siirappien kokonaismäärät valkoisena sokerina ilmaistuna,

—	jotka ovat sen omistuksessa tai joista on tehty siirtokelpoinen varastotodistus,

—	jotka on varastoitu edellisen kuukauden lopussa luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen yhteisön alueella.

Nämä määrät eritellään kunkin varastointijäsenvaltion osalta

—	mainitun yrityksen tuottamaksi sokeriksi siten, että kiintiömäärät ja kiintiöiden ulkopuoliset määrät, jotka on siirretty asetuksen (EY) N:o 318/2006 14 tai 19 artiklan mukaisesti, mainitaan erikseen,

—	muiksi sokereiksi.

2.   Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi kyseistä kuukautta seuraavan toisen kuukauden loppuun mennessä 1 kohdassa tarkoitettujen yritysten kunkin kuukauden lopussa varastoimat sokerimäärät mainitun kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen sokerityyppien mukaan eriteltyinä.

Jos varastointi tapahtuu muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka toimittaa tiedot komissiolle, tämän jäsenvaltion on annettava seuraavan kuukauden loppuun mennessä kyseisille jäsenvaltioille tieto niiden alueelle varastoiduista määristä ja varastointipaikoista.

3.   Kunkin hyväksytyn isoglukoosin- tai inuliinisiirapinvalmistajan on annettava tiedoksi 30 päivään marraskuuta mennessä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella tuotanto tapahtuu, kuiva-aineena ilmaistut isoglukoosin tai vastaavasti valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistut inuliinisiirapin määrät, jotka olivat edellisen markkinointivuoden lopussa sen omistuksessa ja varastoituina luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen yhteisön alueella, eriteltyinä

a)	mainitun yrityksen tuottamaksi isoglukoosiksi tai inuliinisiirapiksi siten, että kiintiömäärät tai kiintiöiden ulkopuoliset määrät, jotka on siirretty asetuksen (EY) N:o 318/2006 14 tai 19 artiklan mukaisesti, mainitaan erikseen;

b)

muiksi.

Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi 31 päivään joulukuuta mennessä edellisen markkinointivuoden lopussa varastoidut isoglukoosin ja inuliinisiirapin määrät ensimmäisen alakohdan mukaisesti eriteltyinä.

4.   Kunkin isoglukoosia tuottavan yrityksen on annettava tiedoksi jäsenvaltiolle, jonka alueella isoglukoosin tuotanto tapahtuu, kunkin kuukauden 15 päivään mennessä kuiva-aineena ilmaistuna isoglukoosimäärät, jotka edellisen kalenterikuukauden aikana on tosiasiallisesti tuotettu.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava ja annettava komissiolle tiedoksi kunkin kuukauden osalta toiseksi seuraavan kuukauden loppuun mennessä kunkin asianomaisen yrityksen isoglukoosituotanto.

Sisäisessä jalostusmenettelyssä tuotetut määrät on ilmoitettava erikseen.

22 artikla

Hankintataseet

1.   Kullekin markkinointivuodelle vahvistetaan sokeria, isoglukoosia ja inuliinisiirappia koskeva yhteisön hankintatase. Nämä taseet konsolidoidaan seuraavan markkinointivuoden lopussa.

2.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava ja annettava komissiolle tiedoksi 1 päivään maaliskuuta mennessä jokaisen niiden alueella sijaitsevan yrityksen meneillään olevan markkinointivuoden alustava sokerin ja inuliinisiirapin tuotanto. Sokerituotanto on eriteltävä kuukausittain.

Ranskan merentakaisten departementtien Guadeloupen ja Martiniquen sekä Espanjan osalta ruo'osta valmistetun sokerin alustava tuotanto on vahvistettava ja ilmoitettava ennen 1 päivää heinäkuuta.

3.   Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi ennen 1 päivää kesäkuuta toisaalta sokerin, bioetanolin tai muiden tuotteiden tuotantoon tarkoitettujen juurikasten ja toisaalta inuliinisiirapin tuotantoon tarkoitettujen sikurien viljelyalat ja tuotanto kuluvana markkinointivuonna ja arvioiden perusteella tulevana markkinointivuonna.

4.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava ja annettava komissiolle tiedoksi ennen 30 päivää marraskuuta jokaisen niiden alueella sijaitsevan yrityksen edellisen markkinointivuoden lopullinen sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappituotanto. Sokerin kokonaistuotanto on eriteltävä kuukausittain.

5.   Jos sokerin kokonaistuotantoa on tarpeen muuttaa 4 kohdassa tarkoitettujen toimitettujen tietojen perusteella, erotus otetaan huomioon vahvistettaessa sen markkinointivuoden lopullista tuotantoa, jona ero todettiin.

VI LUKU

JULKINEN INTERVENTIO

1 JAKSO

Interventiotarjous

23 artikla

Tarjous

1.   Interventiotarjous on tehtävä kirjallisena sen jäsenvaltion interventioelimelle, jonka alueella tarjottu sokeri on tarjoushetkellä.

2.   Interventiotarjous voidaan hyväksyä ainoastaan, jos sen esittää 7 ja 8 artiklan mukaisesti hyväksytty valmistaja kuluvana markkinointivuonna itse tuottamastaan kiintiösokerista, joka on tarjoushetkellä varastoituna erikseen 24 artiklan mukaisesti hyväksytyssä varastointipaikassa.

3.   Jäsenvaltiot voivat markkinointivuonna hyväksyä interventioon ainoastaan kullekin niistä liitteessä osoitetun enimmäismäärän. Jos interventiotarjoukset ylittävät enimmäismäärän, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen soveltaa tarjouksiin yhtenäistä vähennyskerrointa siten, että hyväksytty kokonaismäärä vastaa käytettävissä olevaa määrää.

4.   Komissio muuttaa ennen kunkin markkinointivuoden alkua tämän asetuksen liitteessä vahvistettuja määriä asetuksen (EY) N:o 318/2006 10 artiklassa tarkoitettujen mukautusten mukaan ja mainitun asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa vahvistetun kokonaismäärän rajoissa.

Tämän asetuksen liitteessä vahvistettuja määriä muutetaan tarvittaessa kunkin markkinointivuoden viimeisen neljänneksen aikana käyttämättömien määrien mukaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja mainitun asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa vahvistetun kokonaismäärän rajoissa.

24 artikla

Varastointipaikan hyväksyntä

1.   Valmistajan interventioelimelle esittämästä pyynnöstä annetaan hyväksyntä seuraavat edellytykset täyttäville varastointipaikoille:

a)	sokerin säilyttämiseen soveltuva;

b)	sijaitsee paikassa, jossa on sokerin purkamiseen tarvittavat kuljetusmahdollisuudet;

c)	mahdollisuus interventioon menevien määrien erilliseen varastointiin.

Interventioelimet voivat asettaa lisävaatimuksia.

2.   Varastointipaikan hyväksyntä annetaan joko varastointiin pakkaamattomana tai varastointiin pakattuna. Siinä vahvistetaan varastoinnin enimmäismäärä, joka saa olla enintään 50 kertaa niin suuri kuin päivittäinen purkamiskapasiteetti, jonka hakija sitoutuu asettamaan interventioelimen käyttöön. Hyväksynnässä mainitaan kokonaismäärä, jolle se annetaan, ja päivittäinen purkamiskapasiteetti.

3.   Sokeri on varastoitava siten, että se on tunnistettavissa ja saatavissa. Pakattuna, muuten kuin suursäkeissä (”big bags”), sen on oltava kuormalavalle asetettuna.

4.   Interventioelin peruuttaa hyväksynnän, jos jokin 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä ei enää täyty. Hyväksyntä voidaan peruuttaa kesken markkinointivuoden. Hyväksynnän peruutuksella ei ole taannehtivaa vaikutusta.

25 artikla

Sokerin vähimmäislaatu

1.   Interventioon tarjottavien sokerien on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)	niiden on oltava tuotettuja kiintiössä samana markkinointivuonna, jona tarjous tehdään;

b)	niiden on oltava kristallisokereita.

2.   Interventioon tarjotun valkoisen sokerin on oltava laadultaan virheetöntä, kunnollista ja myyntikelpoista, kosteuspitoisuudeltaan enintään 0,06 prosenttia ja vapaasti juoksevaa.

3.   Interventioon tarjotun raakasokerin on oltava laadultaan virheetöntä, kunnollista ja myyntikelpoista, ja sen asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevan III kohdan mukaisesti lasketun saannon on oltava vähintään 89 prosenttia.

Raa'an ruokosokerin osalta sokerin turvallisuuskerroin saa olla enintään 0,30.

Raa'an juurikassokerin osalta

—	sokerin pH-arvon on tarjouksen hyväksymisen ajankohtana oltava vähintään 7,9,

—	inverttisokeripitoisuus saa olla enintään 0,07 prosenttia,

—	lämpötila ei saa vaarantaa hyvää säilyvyyttä,

—	turvallisuuskerroin saa olla enintään 0,45, kun polarisaatioaste on vähintään 97, tai kosteuspitoisuus saa olla enintään 1,4 prosenttia, kun polarisaatioaste on pienempi kuin 97.

Turvallisuuskerroin saadaan jakamalla kyseisen sokerin kosteuspitoisuusprosentti polarisaatioasteen ja luvun 100 erotuksella.

26 artikla

Erät

Kaikki sokerin interventiotarjoukset on tehtävä erinä.

Tämän jakson soveltamiseksi ’erällä’ tarkoitetaan samanlaatuista, samalla tavalla pakattua ja samaan paikkaan varastoitua vähintään 2 000 tonnin suuruista sokerimäärää.

27 artikla

Tarjouksen sisältö

1.   Interventioelimelle osoitetussa tarjouksessa on oltava

a)	tarjoajan nimi ja osoite;

b)	varastointipaikka, jossa sokeri on tarjouksentekohetkellä;

c)	taattu purkamiskapasiteetti tarjotun sokerin siirtämiseksi;

d)	tarjotun sokerin nettomäärä;

e)	tarjotun sokerin ominaisluonne ja laatu sekä markkinointivuosi, jona sokeri on tuotettu;

f)	sokerin pakkaustapa.

2.   Interventioelin voi vaatia lisätietoja.

3.   Tarjoukseen on liitettävä tarjoajan ilmoitus siitä, ettei kyseistä sokeria ole aiemmin ostettu interventioon, että tarjoaja on sokerin omistaja ja että sokeri täyttää 25 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset.

28 artikla

Tarjousten tutkiminen

1.   Tarjous on voimassa kolme viikkoa tarjouksentekopäivästä. Se voidaan kuitenkin peruuttaa tänä aikana interventioelimen suostumuksella.

2.   Interventioelin tutkii tarjouksen. Sen on hyväksyttävä tarjous ennen kuin 1 kohdassa tarkoitettu määräaika päättyy. Sen on kuitenkin hylättävä tarjous, jos tarjousta tutkittaessa ilmenee, että jokin vaadituista edellytyksistä ei täyty.

2 JAKSO

Varastointi

29 artikla

Varastointisopimus

1.   Tarjoajan ja interventioelimen välinen varastointisopimus on tehtävä määrittämättömäksi ajanjaksoksi.

Varastointisopimus tulee voimaan viiden viikon kuluttua tarjouksen hyväksymisestä, ja sen voimassaolo lakkaa sen kymmenen päivän jakson loputtua, joiden aikana sokerimäärän siirtäminen päättyy.

Tässä artiklassa ’kymmenen päivän jaksolla’ tarkoitetaan ajanjaksoa kunkin kalenterikuukauden 1 päivästä 10 päivään, 11 päivästä 20 päivään ja 21 päivästä kuun loppuun.

2.   Varastointisopimukseen on sisällyttävä erityisesti

a)	lauseke, jonka mukaan sen voimassaolo päättyy tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin vähintään kymmenen päivän irtisanomisajalla;

b)	varastointimaksun määrä, joka interventioelimen on maksettava.

3.   Interventioelin vastaa varastointimaksuista 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen päättymiseen asti sen kymmenen päivän jakson alusta, jolloin mainittu sopimus tulee voimaan.

4.   Varastointimaksut saavat olla kymmenen päivän jaksoa kohti korkeintaan 0,48 euroa tonnilta.

5.   Varastointisopimuksen voimassaolo päättyy 50 artiklassa tarkoitetun siirtämisen loputtua.

30 artikla

Omistusoikeuden siirto

1.   Varastointisopimuksessa sovitun sokerin omistusoikeus siirtyy, kun kyseistä sokeria koskeva maksu suoritetaan.

2.   Myyjä on vastuussa 1 kohdassa tarkoitetun sokerin laadusta ja pakkauksesta, jossa se on hyväksytty interventioon, kunnes kyseinen sokeri siirretään.

31 artikla

Laadun tai pakkausten vaatimustenmukaisuus

1.   Myyjän on korvattava viipymättä se kyseisen sokerin määrä, jonka ei katsota täyttävän 25 artiklassa tarkoitettuja edellytyksiä, sitä vastaavalla ja kyseiset edellytykset täyttävällä määrällä, joka on joko samassa varastointipaikassa tai muussa 24 artiklan mukaisesti hyväksytyssä varastointipaikassa.

2.   Silloin kun varastoitu sokeri on pakattu ja todetaan, ettei pakkaus enää ole säädettyjen vaatimusten mukainen, interventioelin vaatii myyjää korvaamaan sen vaatimusten mukaisella pakkauksella.

3 JAKSO

Interventioon oston edelytykset

32 artikla

Valkoisen sokerin ostohinta ja laatu

1.   Valkoisen sokerin interventio-ostohinta on

—	505,52 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

—	433,20 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

—	323,52 euroa tonnilta markkinointivuosina 2008/2009 ja 2009/2010.

2.   Valkoinen sokeri jaetaan neljään luokkaan seuraavasti:

a)	luokka 1: vakiolaatuista sokeria hyvälaatuisempi sokeri;

b)	luokka 2: asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevassa II kohdassa määritettyä vakiolaatua olevat sokerit;

c)	luokat 3 ja 4: vakiolaatuista sokeria huonolaatuisempi sokeri.

3.   Laadultaan luokkaan 1 kuuluvilla sokereilla on seuraavat ominaisuudet:

a)	virheetön, kunnollinen ja myyntikelpoinen laatu, kuiva, tasainen kiderakenne, vapaasti juokseva;

b)	kosteuspitoisuus enintään 0,06 prosenttia;

c)	inverttisokeripitoisuus enintään 0,04 prosenttia;

d)

pisteiden lukumäärä on yhteensä enintään 8 tai — 6 tuhkapitoisuuden osalta, — 4 Brunswick Institute for Agricultural Technology and the Sugar Industry -menetelmän, jäljempänä ’Brunswick-menetelmä’, mukaisesti määritetyn värityypin osalta, — 3 liuoksen väripitoisuuden osalta, määritettynä Icumsa-menetelmällä.

Yksi piste vastaa

a)	0,0018 prosentin tuhkapitoisuutta, määritettynä Icumsa-menetelmällä siten, että tiivistymisaste 28 Brix-asteessa;

b)	0,5 värityyppiyksikköä, määritettynä Brunswick-menetelmällä;

c)	7,5 liuoksen väripitoisuuden yksikköä, määritettynä Icumsa-menetelmällä.

4.   Laadultaan luokkaan 3 kuuluvilla sokereilla on seuraavat ominaisuudet:

a)	virheetön, kunnollinen ja myyntikelpoinen laatu, kuiva, tasainen kiderakenne, vapaasti juokseva;

b)	polarisaatio vähintään 99,7 oS;

c)	kosteuspitoisuus enintään 0,06 prosenttia;

d)	inverttisokeripitoisuus enintään 0,04 prosenttia;

e)	värityyppi enintään nro 6 määritettynä Brunswick-menetelmällä.

5.   Laadultaan luokkaan 4 kuuluvat sokerit, jotka eivät kuulu luokkaan 1, 2 tai 3.

6.   Edellä 1 kohdassa vahvistettua ostohintaa alennetaan:

a)	7,30 euroa tonnilta luokkaan 3 kuuluvan sokerin osalta;

b)	13,10 euroa tonnilta luokkaan 4 kuuluvan sokerin osalta.

33 artikla

Raakasokerin ostohinta

1.   Raakasokerin interventio-ostohinta on

—	397,44 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007,

—	359,04 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008,

—	268,16 euroa tonnilta markkinointivuosina 2008/2009 ja 2009/2010.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistettua ostohintaa

a)	korotetaan, kun kyseisen sokerin saanto on suurempi kuin 92 prosenttia;

b)	alennetaan, kun kyseisen sokerin saanto on pienempi kuin 92 prosenttia.

3.   Korotuksen tai alennuksen määrä euroina tonnilta vastaa raakasokerin interventiohinnan ja kertoimella kerrotun kyseisen hinnan välistä erotusta. Kerroin saadaan jakamalla kyseessä oleva raakasokerin saanto 92 prosentilla.

4.   Raakasokerin saanto lasketaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä I olevan III kohdan mukaisesti.

34 artikla

Maksuaika

Interventioelimen on suoritettava maksu aikaisintaan 120:ntenä päivänä tarjouksen hyväksymispäivästä sillä edellytyksellä, että tarjottujen erien painontarkistukseen ja laatuominaisuuksiin liittyvät tarkastukset on tehty 4 jakson mukaisesti.

4 JAKSO

Valvonta

35 artikla

Laatuvalvonnan näytteet

Joko kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien asiantuntijoiden tai interventioelimen ja myyjän yhteisellä sopimuksella valitsemien asiantuntijoiden on otettava 34 artiklassa tarkoitetussa määräajassa neljä edustavaa näytettä määritystä varten. Kummallekin sopimuspuolelle annetaan yksi näyte. Asiantuntija tai toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä laboratorio säilyttää toiset kaksi näytettä.

Jokainen näyte analysoidaan kaksi kertaa, ja näiden kahden määrityksen keskiarvoa pidetään kyseisen näytteen analyysin tuloksena.

36 artikla

Laatupoikkeamat

1.   Kun myyjän ja ostajan 35 artiklan mukaisesti teettämien analyysien tulosten välillä todetaan poikkeama, näiden kahden tuloksen aritmeettinen keskiarvo määrittää kyseisen sokerin luokan, jos poikkeama on

—	luokan 1 sokerilla enintään 1 piste kunkin 32 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden osalta,

—	luokan 2 sokerilla enintään 2 pistettä tämän luokan määrittelemisessä käytettyjen ominaisuuksien osalta, jos niiden määrittämisessä on käytetty pisteitä.

Sopimuspuolen pyynnöstä 35 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu laboratorio voi kuitenkin tehdä välitysanalyysin. Tässä tapauksessa valitaan välitysanalyysin tuloksen ja lähimpänä välitysanalyysin tulosta olevan myyjän tai ostajan analyysin tuloksen aritmeettinen keskiarvo.

Tämä keskiarvo määrittää kyseisen sokerin luokan. Jos välitysanalyysin tulos osuu tasan myyjän ja ostajan analyysien tulosten väliin, välitysanalyysin tulos määrittää kyseisen sokerin luokan.

2.   Jos myyjän ja ostajan 35 artiklan mukaisesti teettämien analyysien tulosten välillä todettu poikkeama on suurempi kuin tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä tai tapauksen mukaan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu poikkeama, toimivaltaisten viranomaisten hyväksymän laboratorion on tehtävä välitysanalyysi. Tällöin noudatetaan tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä menettelyä.

3.   Niiden erimielisyyksien osalta, jotka koskevat luokan 3 sokerin värityypin enimmäisraja-arvoa, polarisaatiota, kosteuspitoisuutta tai inverttisokeripitoisuutta, noudatetaan 1 ja 2 kohdassa säädettyä menettelyä.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut poikkeamat korvataan kuitenkin seuraavasti:

—	1,0 värityyppiyksikköä luokan 3 sokerin osalta,

—	0,2 oS polarisaation osalta,

—	0,02 prosenttia kosteuspitoisuuden osalta,

—	0,01 prosenttia inverttisokeripitoisuuden osalta.

4.   Jos sopimuspuolten välillä on 35 kohdan soveltamisen jälkeen erimielisyyttä ostetun raakasokerin saannosta, mainitun artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu laboratorio tekee välitysanalyysin. Tässä tapauksessa valitaan välitysanalyysin tuloksen ja lähimpänä välitysanalyysin tulosta olevan myyjän tai ostajan analyysin tuloksen aritmeettinen keskiarvo.

Tämä keskiarvo määrittää kyseisen raakasokerin saannon. Jos välitysanalyysin tulos osuu myyjän ja ostajan analyysien tulosten väliin, kyseisen raakasokerin saannon määrittää välitysanalyysin tulos.

5.   Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun välitysanalyysiin liittyvistä kustannuksista vastaa pyynnön tehnyt sopimuspuoli.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun välitysanalyysiin liittyvät kustannukset jaetaan tasan interventioelimen ja myyjän kesken.

Edellä 3 kohdassa tarkoitettuun välitysanalyysiin liittyvistä kustannuksista vastaa se sopimuspuoli, joka on kiistänyt 35 artiklan mukaisesti tehtyjen määritysten tulokset.

37 artikla

Varastointipaikkojen tarkastus

Tarkastuksesta vastaava toimivaltainen elin tekee varastointipaikkojen ilmoittamatta tehtävän tarkastuksen komission asetuksen (EY) N:o 2148/96 (6) 4 artiklan mukaisesti.

38 artikla

Painontarkistus ja siihen liittyvät kustannukset

1.   Myydyn sokerin painontarkistuksen tekevät 35 artiklassa tarkoitetut asiantuntijat.

Myyjän on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asiantuntijat voivat tarkistaa painon ja ottaa näytteet.

2.   Myyjä vastaa painon tarkistamiseen liittyvistä kustannuksista.

3.   Interventioelin vastaa painon tarkistamisesta ja näytteidenotosta vastaaviin asiantuntijoihin liittyvistä kustannuksista.

4.   Määrä voidaan todeta varastokirjanpidon perusteella, jos se on laadittu ammatillisten ja interventioelimen asettamien vaatimusten mukaisesti ja jos lisäksi

a)	varastokirjanpidossa näkyvät punnituksessa todettu paino ja fyysiset laatuominaisuudet punnitushetkellä, eikä punnituksesta ole kulunut yli 10 kuukautta;

b)	varastoija ilmoittaa, että tarjottu erä vastaa kaikilta osiltaan varastokirjanpidon tietoja;

c)	punnitushetkellä todetut laatuominaisuudet ovat samat kuin edustavilla näytteillä.

5 JAKSO

Myynti interventioon

39 artikla

Myynti

1.   Interventioelimet voivat myydä sokerin vasta, kun myyntiin saattamisesta on päätetty asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2.   Sokerin saattaminen myyntiin asetuksen (EY) N:o 318/2006 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin tehdään tarjouskilpailulla tai muulla myyntimenetelmällä.

3.   Tarjouskilpailun ehdot ja erityisesti myytävän sokerin määräpaikka määritetään tehtäessä päätös tarjouskilpailun avaamisesta.

Tässä jaksossa ’käyttötarkoituksella’ tarkoitetaan

a)

rehua;

b)

vientiä;

c)	muita tarvittaessa erikseen määriteltäviä tarkoituksia.

Tarjouskilpailu koskee tapauksen mukaan myyntihintaa, denaturointipalkkion määrää tai vientituen määrää.

4.   Tarjouskilpailun ehtojen on taattava kaikille asianomaisille riippumatta heidän sijoittautumispaikastaan yhteisössä samanarvoinen osallistumismahdollisuus ja samanarvoinen kohtelu.

40 artikla

Tarjouskilpailuilmoitus

1.   Kyseinen interventioelin järjestää tarjouskilpailun sille määrälle kyseistä sokeria, joka sillä on hallussaan.

2.   Kukin asianomainen interventioelin laatii tarjouskilpailuilmoituksen ja julkaisee sen vähintään kahdeksan päivää ennen tarjousten jättämiselle vahvistetun ajanjakson alkamista.

Interventioelimen on toimitettava ilmoitus ja kaikki siihen tehtävät muutokset komissiolle ennen julkaisua.

3.   Tarjouskilpailuilmoituksessa on oltava erityisesti

a)	tarjouskilpailun järjestävän interventioelimen nimi ja osoite;

b)	tarjouskilpailun ehdot;

c)	tarjousten tekemisen määräaika;

d)

tarjouskilpailutettavat sokerierät ja jokaiselta erältä — erän viite, — määrä, — kyseisen sokerin laatumääritys, — pakkaustapa, — sen paikan sijainti, johon kyseinen sokeri on varastoitu, — toimitusvaihe, — tarvittaessa mahdollisuus lastata tavara jokia pitkin, meritse tai rautateitse liikkuviin kulkuneuvoihin.

Tämän jakson soveltamiseksi ’erällä’ tarkoitetaan samanlaatuista, samalla tavalla pakattua ja samaan paikkaan varastoitua sokerimäärää. Kussakin osittaisessa tarjouskilpailussa tehtävän tarjouksen on koskettava vähintään 250:tä tonnia.

4.   Interventioelin toteuttaa tarpeellisina pitämänsä toimenpiteet antaakseen asianomaisille pyynnöstä mahdollisuuden tarkastaa myytäväksi saatettu sokeri.

41 artikla

Tarjouskilpailu

1.   Jokainen tarjouskilpailun ratkaiseminen edellyttää myyntisopimuksen tekemistä sen sokerimäärän osalta, jota ratkaisu koskee. Tarjouskilpailu ratkaistaan tapauksen mukaan seuraavien tarjouksessa esitettävien seikkojen perusteella:

a)	tarjouskilpailun voittajan maksettavaksi tuleva hinta;

b)	denaturointipalkkion määrä;

c)	vientituen määrä.

2.   Tarjouskilpailun voittajan maksettavaksi tuleva hinta on

a)	edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarjouksessa oleva hinta;

b)	edellä 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarjouskilpailun ehdoissa oleva hinta.

42 artikla

Tarjouskilpailun ehdot

1.   Sokerin tarjouskilpailuttamiseksi on tarjouskilpailun avaamispäätöksessä vahvistettava seuraavat tarjouskilpailun ehdot:

a)	tarjouskilpailutettava kokonaismäärä tai määrät;

b)	käyttötarkoitus;

c)	tarjousten tekemisen määräaika;

d)	tarjouskilpailun voittajan maksettavaksi tuleva hinta silloin kun sokeri on tarkoitettu rehuksi tai vientiin.

2.   Tarjouskilpailun avaamispäätöksessä voidaan vahvistaa muita ehtoja, erityisesti euraavia:

a)	muuhun käyttötarkoitukseen kuin rehuksi tai vientiin myytäväksi saatetun sokerin vähimmäishinta;

b)	denaturointipalkkion tai vientituen enimmäismäärä;

c)	tarjoaja- tai eräkohtainen vähimmäismäärä;

d)	tarjoaja- tai eräkohtainen enimmäismäärä;

e)	denaturointipalkkiotodistuksen tai vientitodistuksen erityinen voimassaoloaika.

43 artikla

Pysyvä tarjouskilpailu

1.   Jos yhteisön sokerimarkkinoilla vallitsevan tilanteen kannalta on suotavaa, tavaran myyntiin saattamiseksi voidaan avata pysyvä tarjouskilpailu.

Pysyvän tarjouskilpailun voimassaoloaikana järjestetään osittaisia tarjouskilpailuja.

2.   Ilmoitus pysyvästä tarjouskilpailusta julkaistaan ainoastaan sen avaamisen yhteydessä. Ilmoitusta voidaan muuttaa tai se voidaan korvata toisella pysyvän tarjouskilpailun voimassaoloaikana. Sitä muutetaan tai se korvataan, jos tarjouskilpailun edellytykset muuttuvat tänä voimassaoloaikana.

44 artikla

Tarjousten jättäminen

1.   Tarjoukset on toimitettava interventioelimelle sähköisesti.

2.   Tarjouksessa on mainittava

a)	tarjouskilpailun viite;

b)	tarjouksen tekijän nimi ja osoite;

c)	erän viite;

d)	määrä, jota tarjous koskee;

e)	tonnia kohden euroina kahden desimaalin tarkkuudella ilmoitettuna tapauksen mukaan — ehdotettu hinta sisäisiä veroja lukuun ottamatta, — ehdotettu denaturointipalkkion määrä, — ehdotettu vientituen määrä.

Interventioelin voi vaatia lisätietoja.

3.   Useita eriä koskevaa tarjousta pidetään niin monta tarjousta sisältävänä kuin on eriä, joita tarjous koskee.

4.   Tarjous on voimassa ainoastaan, jos

a)	ennen tarjousten tekemisen määräajan päättymistä on todistettu, että tarjouskilpailuvakuus, joka on 200 euroa sokeritonnilta, on annettu;

b)

siinä on tarjouksen tekijän ilmoitus, jossa tämä sitoutuu siitä sokerimäärästä, josta hän mahdollisesti saa joko denaturointipalkkion tai vientituen, — hakemaan denaturointipalkkiotodistusta ja asettamaan sen edellyttämän vakuuden silloin, kun on kyse rehuksi tarkoitettua sokeria koskevasta tarjouskilpailusta, — hakemaan vientitodistusta ja antamaan sen edellyttämän vakuuden silloin, kun on kyse vientiin tarkoitettua sokeria koskevasta tarjouskilpailusta.

5.   Tarjouksessa voidaan ilmoittaa, että sitä pidetään tehtynä ainoastaan, jos tarjouskilpailun ratkaiseminen

a)	koskee tarjouksessa ilmoitettua kokonaismäärää tai tiettyä osaa siitä;

b)	tapahtuu viimeistään tiettyyn määräpäivään ja kellonaikaan mennessä.

6.   Tarjousta, jota ei tehdä 1–5 kohdan mukaisesti tai joka sisältää muita kuin tarjouskilpailuilmoituksessa ilmoitettuja edellytyksiä, ei oteta huomioon.

7.   Tehtyä tarjousta ei voi peruuttaa.

45 artikla

Tarjousten käsittely

1.   Interventioelimen on käsiteltävä tarjoukset suljetusti. Käsittelyyn hyväksytyt henkilöt ovat vaitiolovelvollisia.

2.   Tarjouksista on viipymättä ilmoitettava komissiolle.

46 artikla

Määrien vahvistaminen

Kun tarjouskilpailun ehdoissa ei ole ilmoitettu joko vähimmäishintaa tai denaturointipalkkion tai vientituen enimmäismäärää, nämä vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 318/2006 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen jälkeen, kun tarjoukset on tutkittu erityisesti markkinoiden edellytykset ja myyntimahdollisuudet huomioon ottaen. Tarjouskilpailua voidaan kuitenkin päättää olla viemättä päätökseen.

47 artikla

Tarjouskilpailun ratkaiseminen

1.   Lukuun ottamatta tapausta, jossa päätetään olla viemättä tarjouskilpailua tai osittaista tarjouskilpailua päätökseen, tarjouskilpailu ratkaistaan kenen tahansa tarjoajan hyväksi, jonka tarjous ei alita vähimmäishintaa tai ylitä denaturointipalkkion tai vientituen enimmäismäärää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 ja 3 kohdan säännösten soveltamista.

2.   Saman erän osalta tarjouskilpailu ratkaistaan sen tarjoajan hyväksi, jonka tarjouksessa ilmoitetaan tapauksen mukaan korkein hinta tai alhaisin denaturointipalkkion tai vientituen määrä.

Jos tämä tarjous ei koske koko erää, tarjouskilpailu ratkaistaan jäljelle jäävän määrän osalta joko ehdotetun hinnan perusteella korkeimmasta hinnasta lähtien tai ehdotetun denaturointipalkkion tai vientituen määrän perusteella alhaisimmasta määrästä lähtien.

3.   Kun useita tarjoajia tarjoaa samalta erältä tai erän osalta samaa hintaa tai samaa denaturointipalkkion tai vientituen määrää, interventioelimen on ratkaistava tarjouskilpailu kyseisen määrän osalta soveltaen yhtä seuraavista yksityiskohtaisista säännöistä:

a)	suhteessa kyseisissä tarjouksissa oleviin määriin;

b)	jakaen mainitun erän tarjoajien kesken näiden suostumuksella;

c)	arpomalla.

48 artikla

Ratkaisusta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet

1.   Kun sokeri on tarkoitettu rehuksi, tarjouskilpailun ratkaisusta seuraa

a)	oikeus saada siitä määrästä, josta denaturointipalkkio myönnetään, denaturointipalkkiotodistus, jossa mainitaan erityisesti tarjoukseen merkitty ilmoitettu palkkio;

b)	velvollisuus hakea tämän määrän osalta tällaista todistusta siltä interventioelimeltä, jolle tarjous on tehty.

2.   Kun sokeri on tarkoitettu vientiin, tarjouskilpailun ratkaisusta seuraa

a)	oikeus saada siitä määrästä, jolle vientituki on myönnetty, vientitodistus, jossa erityisesti mainitaan tarjouksessa ilmoitettu vientituki sekä valkoisen sokerin ollessa kyseessä tarjouskilpailuilmoituksessa tarkoitettu luokka;

b)	velvollisuus hakea tällaista todistusta tälle määrälle ja valkoisen sokerin ollessa kyseessä tälle luokalle siltä interventioelimeltä, jolle tarjous on tehty.

3.   Oikeutta on käytettävä ja velvollisuus on täytettävä kahdeksantoista päivän kuluessa siitä päivästä, jona tarjousten tekemisen määräaika päättyy.

4.   Tarjouskilpailun ratkaisemisesta seuraavia oikeuksia ja velvollisuuksia ei voida siirtää.

49 artikla

Ratkaisuilmoitus

1.   Interventioelimen on välittömästi annettava tarjouskilpailun voittajille tieto tarjouskilpailun ratkaisusta ja ilmoitettava kaikille tarjoajille tulokset heidän osallistumisestaan tarjouskilpailuun.

2.   Tarjouskilpailun ratkaisuilmoituksessa on ilmoitettava vähintään

a)	tarjouskilpailun viite;

b)	erän viite ja tarjouskilpailuratkaisun mukainen määrä;

c)	tapauksen mukaan myönnetylle määrälle hyväksytty hinta tai denaturointipalkkion tai vientituen määrä.

50 artikla

Ostetun sokerin siirtäminen

1.   Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta ostettu sokeri on siirrettävä neljän viikon kuluessa 49 artiklassa tarkoitetun ratkaisuilmoituksen vastaanottopäivästä. Tarjouskilpailun voittaja ja interventioelin voivat sopia siitä, että tarjouskilpailun voittajan ja kyseisen sokerin varastoijan välillä tänä määräaikana tehtävä varastointisopimus korvaa siirtämisen.

Interventioelin voi kuitenkin varata tiettyjen erien siirtämiseen tarpeen mukaan pitemmän määräajan silloin, kun varaston purkamisesta aiheutuu tälle teknisiä ongelmia.

2.   Ylivoimaisen esteen sattuessa interventioelin määrittää tarpeellisina pitämänsä toimenpiteet niiden olosuhteiden perusteella, joihin tarjouskilpailun voittaja vetoaa.

51 artikla

Siirtolupa

1.   Tarjouskilpailun voittajan ostama sokeri voidaan siirtää tai 50 artiklan 1 kohdan mukainen varastointisopimus tehdä vasta sen jälkeen, kun ratkaisun mukaiselle määrälle on annettu siirtolupa.

Siirtolupia voidaan kuitenkin antaa mainitun määrän osille.

Siirtoluvat antaa kyseinen interventioelin asianomaisen hakemuksesta.

2.   Interventioelin ei anna siirtolupaa, ellei tarjouskilpailun voittaja ole todistetusti asettanut vakuutta taatakseen, että tarjouskilpailulla myydystä sokerista maksetaan sen hinta vaaditussa määräajassa tai ellei tämä ole jotain maksuvälinettä käyttäen jo suorittanut maksua.

Sekä vakuuden että maksuvälineen on arvoltaan vastattava tarjouskilpailun voittajan maksettavaksi tullutta hintaa siltä sokerimäärältä, jolle tämä on pyytänyt siirtolupaa.

52 artikla

Maksut

1.   Tarjouskilpailulla myyty sokeri on maksettava interventioelimen tilille kolmenkymmenen päivän kuluessa siirtoluvan antopäivästä.

2.   Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan ainoastaan sen määrän osalta, jolta tarjouskilpailun voittaja on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa maksanut ostohinnan interventioelimen tilille. Vakuus vapautetaan välittömästi.

3.   Ylivoimaisen esteen sattuessa interventioelin määrittää tarpeellisina pitämänsä toimenpiteet niiden olosuhteiden perusteella, joihin tarjouskilpailun voittaja vetoaa.

53 artikla

Omistusoikeuden siirto

1.   Omistusoikeus tarjouskilpailulla myytyyn sokeriin siirtyy sillä hetkellä, kun sokeri siirretään pois.

2.   Interventioelin ja tarjouskilpailun voittaja voivat kuitenkin sopia keskenään toisesta ajankohdasta. Jos interventioelimellä ja tarjouskilpailun voittajalla on 50 artiklan 1 kohdan mukainen sopimus, ne vahvistavat yhdessä omistusoikeuden siirtymisajankohdan.

3.   Omistusoikeuden siirtymisajankohtaa koskeva sopimus on voimassa ainoastaan, jos se on tehty kirjallisena.

54 artikla

Luokan tai saannon toteaminen

Kyseisen sokerin luokan tai saannon toteamiseen sokeria siirrettäessä sovelletaan 35 ja 36 artiklaa.

Sopimuspuolet voivat kuitenkin tarjouskilpailun ratkaisemisen jälkeen sopia, että interventioelimen ostaman sokerin osalta voimassa olevat luokan tai saannon toteamisen tulokset pätevät myös tarjouskilpailulla myytyyn sokeriin.

55 artikla

Sokerin hinnan mukauttaminen

1.   Jos 35 ja 36 artiklan säännöksiä sovellettaessa todetaan valkoisen sokerin kuuluvan alempaan luokkaan kuin tarjouskilpailuilmoituksessa oli ilmoitettu, sokerin hinta on mukautettava 39 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen käyttötarkoitusten osalta 32 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2.   Jos vientiin tarkoitetun valkoisen sokerin todetaan kuuluvan muuhun kuin tarjouskilpailuilmoituksessa mainittuun luokkaan, vientitodistuksessa oleva luokkaa koskeva maininta on oikaistava.

3.   Jos 35 ja 36 artiklaa sovellettaessa raakasokerin saannon todetaan olevan eri kuin tarjouskilpailuilmoituksessa mainittu,

a)	sokerin hinta mukautetaan 33 artiklan mukaisesti;

b)	denaturointipalkkion tai vientituen määrä mukautetaan kertomalla se kertoimella, joka on yhtä suuri kuin todettu saanto jaettuna ilmoituksessa ilmoitetulla saannolla.

56 artikla

Vakuuden vapauttaminen

1.   Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta tarjouskilpailuun liittyvä vakuus vapautetaan vain siltä määrältä, jolta

a)	joko tarjouskilpailun voittaja — on vaaditut edellytykset täytettyään hakenut joko denaturointipalkkiotodistusta tai vientitodistusta, — on antanut 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden tai suorittanut 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maksun, — on määräajassa siirtänyt sokerin;

b)	tai päätetään olla viemättä tarjouskilpailua päätökseen.

2.   Vakuus vapautetaan välittömästi.

3.   Ylivoimaisen esteen sattuessa interventioelin määrittää tarpeellisina pitämänsä toimenpiteet niiden olosuhteiden perusteella, joihin tarjouskilpailun voittaja vetoaa.

57 artikla

Määristä tiedottaminen

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi heti tiedon saatuaan ne valkoisen sokerin ja raakasokerin määrät, jotka

—	on tarjottu, mutta joita interventioelin ei vielä ole hyväksynyt,

—	interventioelin on hyväksynyt,

—	interventioelin on myynyt.

VII LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

58 artikla

Tiedonannot

Tämän asetuksen 12, 21, 22 ja 57 artiklassa tarkoitetut tiedonannot komissiolle annetaan sähköisesti komission jäsenvaltioiden käyttöön toimittamien lomakemallien mukaan.

59 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 1261/2001, (EY) N:o 1262/2001 ja (EY) N:o 314/2002.

Asetusta (EY) N:o 1261/2001 ja asetusta (EY) N:o 314/2002 sovelletaan kuitenkin vielä markkinointivuoden 2005/2006 tuotantoon ja asetusta (EY) N:o 1262/2001 sovelletaan vielä sokeriin, joka on hyväksytty interventioon ennen 10 päivää helmikuuta 2006.

60 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2006.

Asetuksen 23—38 artiklaa sovelletaan ainoastaan 30 päivään syyskuuta 2010 asti.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1.

(2)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 46.

(3)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 218/2006 (EUVL L 38, 9.2.2006, s. 19).

(4)  EYVL L 50, 21.1.2002, s. 40. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 493/2006 (EUVL L 89, 28.3.2006, s. 11).

(5)  EYVL L 214, 8.9.1995, s. 16.

(6)  EYVL L 288, 9.11.1996, s. 6.

---

---