1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/3

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)

Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)

Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/6

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Tuet on vahvistettava ottaen huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (2).

(3)

Vehnän ja rukiin hienoihin jauhoihin, rouheisiin ja karkeisiin jauhoihin sovellettava tuki on laskettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden valmistukseen tarvittava viljamäärä. Nämä määrät vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1501/95.

(4)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa. Sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta vilja-alan nykyiseen markkinatilanteeseen ja erityisesti näiden tuotteiden noteerauksiin ja hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tuki olisi vahvistettava liitteessä mainitun suuruiseksi.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/8

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 14 artiklan 2 kohdan nojalla lupahakemuksen jättöpäivänä sovellettavaa vientitukea on sovellettava hakemuksesta tämän luvan voimassaoloaikana toteutuvaan vientiin. Tässä tapauksessa tukeen on sovellettava korjauskerrointa.

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1501/95 (2) sallitaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevan korjauskertoimen vahvistaminen. Tämä kerroin on laskettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa esitetyt tekijät.

(3)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää korjauskertoimen eriyttämistä määräpaikan mukaan.

(4)

Korjauskerroin ja tuki on vahvistettava samaa menettelyä noudattaen. Kerrointa voidaan muuttaa kahden vahvistamisen välisenä aikana.

(5)

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että korjauskerroin on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/10

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Tuet on vahvistettava ottaen huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (2) 1 artiklassa tarkoitetut tekijät.

(3)

Maltaisiin sovellettava tuki on laskettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden valmistukseen tarvittava viljamäärä. Nämä määrät vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1501/95.

(4)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa. Sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta vilja-alan nykyiseen markkinatilanteeseen ja erityisesti näiden tuotteiden noteerauksiin ja hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tuki olisi vahvistettava liitteessä mainitun suuruiseksi.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/12

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 14 artiklan 2 kohdan nojalla lupahakemuksen jättöpäivänä sovellettavaa vientitukea on sovellettava hakemuksesta tämän luvan voimassaoloaikana toteutuvaan vientiin. Tässä tapauksessa tukeen on sovellettava korjauskerrointa.

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1501/95 (2) sallitaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevan korjauskertoimen vahvistaminen. Tämä kerroin on laskettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa esitetyt tekijät.

(3)

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että korjauskerroin olisi vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/14

(1)

Elintarvikeapuna toimitettavista maataloustuotteista aiheutuvien menojen yhteisörahoituksesta 21 päivänä lokakuuta 1974 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2681/74 (3) 2 artiklassa säädetään, että asiaa koskevien yhteisön sääntöjen mukaisesti vahvistettuja vientitukia vastaava osa menoista kuuluu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastoon.

(2)

Yhteisön elintarvikeaputoimia koskevan talousarvion laatimisen ja hallinnon helpottamiseksi ja jotta jäsenvaltiot saisivat tietoonsa kansallisia elintarvikeaputoimia koskevan yhteisön rahoitusosuuden, olisi määriteltävä näille toimille myönnettävien tukien taso.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 3072/95 13 artiklassa säädettyjä vientitukea koskevia yleisiä sääntöjä ja sen soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin edellä mainittuihin toimiin.

(4)

Riisin vientituen laskemisessa huomioon otettavat erityisperusteet määritellään asetuksen (EY) N:o 3072/95 13 artiklassa.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/16

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) mukaisesti interventioelimet voivat myydä pysyvällä tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntää kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 25 artiklassa säädetään, että jokaisessa yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta voille sekä tuen enimmäismäärä kermalle, voille ja voiöljylle. Lisäksi säädetään, että hinta tai tuki voi vaihdella voin aiotun käyttötarkoituksen, rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä olisi vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/18

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) mukaisesti interventioelimet voivat myydä pysyvällä tarjouskilpailulla tiettyjä hallussaan olevia interventiovoimääriä ja myöntää kermalle, voille ja voiöljylle tukea. Mainitun asetuksen 25 artiklassa säädetään, että jokaisessa yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on vahvistettava vähimmäismyyntihinta voille sekä tuen enimmäismäärä kermalle, voille ja voiöljylle. Lisäksi säädetään, että hinta tai tuki voi vaihdella voin aiotun käyttötarkoituksen, rasva-ainepitoisuuden ja käyttötavan mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 1898/2005 28 artiklassa tarkoitetun jalostusvakuuden määrä olisi vahvistettava tämän mukaisesti.

(2)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/20

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kerman, voin ja voiöljyn myyntiä yhteisön markkinoilla koskevien toimenpiteiden osalta 9 päivänä marraskuuta 2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1898/2005 (2) 47 artiklan mukaisesti interventioelimet avaavat pysyvän tarjouskilpailun tuen myöntämiseksi voiöljylle. Saman asetuksen 54 artiklassa säädetään, että kunkin yksittäisen tarjouskilpailun osalta saatujen tarjousten perusteella vahvistetaan tuen enimmäismäärä voiöljylle, jonka vähimmäisrasvapitoisuus on 96 prosenttia.

(2)

Olisi asetettava asetuksen (EY) N:o 1898/2005 53 artiklan 4 kohdassa säädetty käyttötarkoitusvakuus sen varmistamiseksi, että voiöljy siirtyy vähittäiskaupan haltuun.

(3)

Saatujen tarjousten perusteella tuen enimmäismäärä olisi vahvistettava asianmukaiselle tasolle, ja käyttötarkoitusvakuus olisi määritettävä sen mukaisesti.

(4)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/21

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 343/2006 (3) vahvistetaan luettelo jäsenvaltioista, joissa aloitetaan voin ostot asetuksen (EY) N:o 1255/1999 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)

Komissio on todennut Tšekin toimittamien tuoreimpien asetuksen (EY) N:o 2771/1999 8 artiklan mukaisten tiedonantojen perusteella, että voin markkinahinnat ovat kahden peräkkäisen viikon ajan olleet alle 92 prosenttia interventiohinnasta. Sen vuoksi kyseisissä jäsenvaltioissa on aloitettava interventio-ostot. Tšekki olisi myös lisättävä asetuksessa (EY) N:o 343/2006 vahvistettuun luetteloon.

(3)

Asetus (EY) N:o 343/2006 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/22

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä voin ja kerman markkinoiden interventiotoimenpiteiden osalta 16 päivänä joulukuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2771/1999 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet voin määrät.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 2771/1999 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/23

(1)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rasvattoman maitojauheen markkinoilla toteutettavien interventiotoimenpiteiden osalta 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 214/2001 (2) 21 artiklan mukaisesti interventioelimet ovat saattaneet pysyvällä tarjouskilpailulla myyntiin tietyt hallussaan olleet rasvattoman maitojauheen määrät.

(2)

Kussakin yksittäisessä tarjouskilpailussa saadut tarjoukset huomioon ottaen on asetuksen (EY) N:o 214/2001 24 a artiklan mukaisesti vahvistettava vähimmäismyyntihinta tai tehtävä päätös tarjouskilpailun ratkaisematta jättämisestä.

(3)

Saadut tarjoukset huomioon ottaen olisi vahvistettava vähimmäismyyntihinta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/24

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 1043/2005 (2) mukaan yhtä varainhoitokautta varten annettavia tukitodistuksia voidaan hakea erikseen kuudessa erässä. Kunkin erän hakemuksiin sovelletaan määräaikaa. Toimija voi jättää tukitodistushakemuksen ainoastaan sen erän osalta, joka vastaa hakemuksen tekopäivää seuraavaa ensimmäistä määräaikaa.

(2)

Eriin perustuva järjestelmä suunniteltiin sen varmistamiseksi, että sellaisissa tilanteissa, joissa vastaanotetut tukitodistushakemukset ylittävät jaettavissa olevan kokonaismäärän, sekä varainhoitokauden alussa että varainhoitokauden lopussa tuotteita vievillä toimijoilla on samanlaiset mahdollisuudet saada todistuksia.

(3)

Jos kuuteen erään perustuvan järjestelmän päätökseen saamisen jälkeen varainhoitokauden loppupuolella on jäljellä määriä, joiden osalta voidaan antaa tukitodistuksia, komissio voi asetuksen (EY) N:o 1043/2005 38 artiklan mukaan käynnistää viikoittaisen hakujärjestelmän jäljellä olevien määrien antamiseksi.

(4)

Maataloustuotteille vahvistetut tukimäärät ovat viime aikoina vähentyneet, mikä on vastaavasti vähentänyt niitä määriä, joille haetaan tukitodistuksia eriin perustuvan järjestelmän mukaisesti. Sen vuoksi viimeaikaisiin yksittäisiin eriin varattuja annettavia määriä ei ole myönnetty kaikilta osin.

(5)

Sen vuoksi on tarpeen lisätä viennin joustavuutta. Jos yksittäistä erää koskevien tukitodistushakemusten kokonaismäärä on pienempi kuin kyseistä erää varten käytettävissä oleva määrä, toimijoiden olisi voitava jättää viikoittaisen järjestelmän mukaisesti hakemuksia tukitodistuksista, joita annettaisiin sen jäljellä olevan määrän osalta, joka on käytettävissä kyseistä erää varten ja jolle ei ole vielä jätetty tukitodistushakemuksia.

(6)

Nykyistä viikoittaista järjestelmää, jossa tukitodistuksia annetaan varainhoitokauden lopussa käytettävissä olevan määrän osalta, olisikin laajennettava siten, että se koskisi myös yksittäistä erää varten käytettävissä olevaa jäljellä olevaa määrää.

(7)

Sen vuoksi olisi muutettava asetusta (EY) N:o 1043/2005.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia horisontaalisia kysymyksiä käsittelevän hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään 38 a artikla seuraavasti:

”38 a artikla

1.   Jos vähennyskerrointa ei ole 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaistu sen jälkeen, kun 33 artiklan ensimmäisen kohdan a–f alakohdassa tarkoitettu, yksittäistä erää koskevien tukitodistushakemusten jättämiselle vahvistettu määräaika on kulunut umpeen, toimija voi jättää tukitodistuksen antamista koskevan hakemuksen mahdollisen jäljellä olevan määrän osalta, joka on käytettävissä kyseistä erää varten ja jota ei ole vielä haettu.

Hakemus on jätettävä 33 artiklan ensimmäisen kohdan a–f alakohdassa säädettyyn seuraavaan määräaikaan ulottuvana ajanjaksona.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tietyn viikon aikana jätetyt hakemukset komissiolle seuraavana tiistaina. Niitä vastaavat todistukset voidaan antaa ilmoitusta seuraavasta maanantaista alkaen edellyttäen, että komissio ei ole antanut muita ohjeita.

3.   Jos tietyn hakuviikon aikana vastaanotettujen hakemusten kokonaismäärä ylittää 1 kohdassa tarkoitetun jäljellä olevan määrän, komissio ryhtyy yhteen tai useampaan seuraavista toimista:

2)

Korvataan liitteessä VI olevan I osan viides kohta seuraavasti:

”Hakijan on merkittävä kohtaan 20 jokin seuraavista:

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/26

(1)

Kokkidiostaattien ja muiden lääkkeenkaltaisten aineiden ryhmään kuuluva narasiini-lisäaine (Monteban, Monteban G 100) sallittiin tietyin edellytyksin neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti. Komission asetuksella (EY) N:o 1464/2003 (3) hyväksyttiin kyseinen lisäaine kymmeneksi vuodeksi broilerien ruokinnassa siten, että hyväksymiseen vaaditaan liikkeelle laskemisesta vastaava henkilö. Kyseinen lisäaine on ilmoitettu olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan mukaisesti. Koska kaikki kyseisen säännöksen nojalla vaaditut tiedot oli toimitettu, lisäaine kirjattiin rehujen lisäaineita koskevaan yhteisön rekisteriin.

(2)

Asetuksella (EY) N:o 1831/2003 säädetään mahdollisuudesta muuttaa lisäaineen hyväksyntää hyväksynnän haltijan pyynnöstä ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (’viranomainen’) lausunnon perusteella.

(3)

Viranomainen ehdotti 27 päivänä heinäkuuta 2004 antamassaan lausunnossa, että vahvistetaan jäämien enimmäismäärä 50 μg/kg kaikille broilerien kosteille kudoksille, ja näin ollen yhden vuorokauden varoaika ennen teurastusta katsotaan riittäväksi. Kyseisen asetuksen liitteessä mainittua jäämien enimmäismäärää voi olla tarpeen tarkastella uudelleen Euroopan lääkeviraston tehoainetta koskevien arviointien tulosten perusteella.

(4)

Narasiini-lisäaineen (Monteban, Monteban G 100) hyväksynnän haltija ehdotti hyväksynnän ehtojen muuttamista jättämällä komissiolle hakemuksen jäämien enimmäismäärän ottamisesta käyttöön sellaisena kuin viranomainen on sen arvioinut.

(5)

Asetus (EY) N:o 1464/2004 olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/28

(1)

Asetuksella (EY) N:o 999/2001 säädetään jäsenvaltioiden kansallisten scrapientorjuntaohjelmien hyväksymisestä edellyttäen, että ne täyttävät tietyt perusteet, joista kyseisessä asetuksessa on säädetty. Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetään myös yhteisön sisäisessä kaupassa ja tuonnissa kyseisen asetuksen mukaisesti vaadittavien lisätakeiden määrittelystä.

(2)

Vähimmäisvaatimuksista jalostusohjelmien perustamiseksi tavoitteena saada lampaissa aikaan resistenssi tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita vastaan 13 päivänä helmikuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä 2003/100/EY (2) säädetään, että kussakin jäsenvaltiossa on perustettava jalostusohjelma, jonka tavoitteena on TSE-resistenssi tietyissä lammasroduissa. Päätöksessä säädetään myös mahdollisuudesta myöntää jäsenvaltioille poikkeuksia niille säädetystä velvollisuudesta perustaa jalostusohjelma edellyttäen, että niissä on käytössä asetuksen (EY) N:o 999/2001 mukaisesti komissiolle toimitettu ja komission hyväksymä kansallinen scrapientorjuntaohjelma, joka kattaa tiloilla kuolleiden lampaiden ja vuohien jatkuvan aktiivisen seurannan kyseisen jäsenvaltion kaikkien karjojen osalta.

(3)

Tanskan, Suomen ja Ruotsin kansalliset scrapientorjuntaohjelmat hyväksyttiin eräiden jäsenvaltioiden kansallisen scrapientorjuntaohjelman hyväksymisestä ja lisätakeiden määrittelystä sekä poikkeusten myöntämisestä päätöksellä 2003/100/EY säädetystä velvollisuudesta perustaa jalostusohjelmia, joiden tavoitteena on saada lampaissa aikaan resistenssi tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita vastaan, 24 päivänä lokakuuta 2003 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1874/2003 (3).

(4)

Itävalta toimitti kansallisen scrapientorjuntaohjelmansa komissiolle 18 päivänä marraskuuta 2005. Komissiolle toimitettiin 5 päivänä tammikuuta 2006 tiettyjä muutoksia kyseiseen ohjelmaan. Kyseinen ohjelma täyttää muutettuna asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetyt vaaditut ehdot. Lisäksi scrapieta näyttää esiintyvän Itävallassa vähäisessä määrin tai ei lainkaan.

(5)

Itävallalle tulisi myöntää sen kansallisen scrapientorjuntaohjelman perusteella poikkeus päätöksellä 2003/100/EY säädetystä velvollisuudesta perustaa jalostusohjelma. Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VIII olevan A luvun ja liitteessä IX olevan E luvun nojalla kaupassa vaadittavat lisätakeet olisi lisäksi vahvistettava.

(6)

Asetuksessa (EY) N:o 1874/2003 säädetään Tanskan, Suomen ja Ruotsin osalta tietyistä tiloja koskevista lisätakeista. Lisätakeita olisi kuitenkin muutettava toissijaisuusperiaatteen soveltamisen lisäämiseksi kyseisissä jäsenvaltioissa ja Itävallassa, koska epidemiologinen tilanne, kauppajärjestelyt ja scrapiekannat ovat erilaiset näissä neljässä jäsenvaltiossa.

(7)

Käytännön syistä ja yhteisön lainsäädännön selkeyttämiseksi on siksi aiheellista kumota asetus (EY) N:o 1874/2003 ja korvata se tällä asetuksella.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

yhtään scrapietapausta ei ole todettu;

b)

scrapien vuoksi ei ole suoritettu hävittämistoimenpiteitä;

c)

tilalla ei ole pidetty asetuksen (EY) N:o 999/2001 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja riskialttiiksi tunnistettuja eläimiä.

a)

1 kohdassa, jos ne ovat peräisin liitteessä mainitsemattomista muista jäsenvaltioista tai kolmansista maista; tai

b)

2 kohdassa, jos ne ovat peräisin liitteessä mainituista muista jäsenvaltioista.

a)

eläimet, siemenneste, alkiot ja munasolut ovat peräisin liitteessä mainitsemattomista jäsenvaltioista tai kolmansista maista; ja

b)

scrapieta on todettu kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana ennen eläinten, siemennesteen, alkioiden tai munasolujen siirtopäivää tai sen jälkeen edellä a alakohdassa tarkoitetussa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa.

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/32

(1)

Direktiivissä 2002/46/EY määritellään ne vitamiinit ja kivennäisaineet sekä niistä jokaisen osalta ne muodot, joita voidaan käyttää ravintolisien valmistamisessa.

(2)

Direktiivin 2002/46/EY liitteisiin olisi sisällytettävä ne vitamiinit ja kivennäisaineet, jotka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (jäljempänä ’viranomainen’) on arvioinut ja joiden tieteellinen arviointi on myönteinen.

(3)

Viranomainen on hiljattain tehnyt ja julkaissut myönteisen tieteellisen arvioinnin eräistä vitamiineista ja kivennäisaineista.

(4)

On aiheellista korvata luokan otsikko ”foolihappo”, jotta muiden folaattimuotojen sisällyttäminen direktiivin 2002/46/EY liitteeseen II tulisi otetuksi huomioon.

(5)

Direktiivi 2002/46/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/34

(1)

Italian viranomaiset ilmoittivat komissiolle 18 päivänä joulukuuta 2002 päivätyllä kirjeellä suunnitelmasta myöntää aluetukea Società Consortile De Tomaso srl:lle ja UAZ Europa srl:lle. Komissio pyysi lisätietoja 4 päivänä helmikuuta 2003. Italian viranomaiset pyysivät vastausmääräajan pidentämistä 12 päivänä maaliskuuta ja 22 päivänä huhtikuuta ja lähettivät tiedot 26 päivänä toukokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä.

(2)

Komissio ilmoitti Italialle 24 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä päättäneensä aloittaa tuen vuoksi EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti kolmansia esittämään huomautuksensa tästä tuesta.

(4)

Komissio ei saanut huomautuksia kolmansilta.

(5)

Italia toimitti huomautuksia menettelyn alkaessa 13 päivänä lokakuuta 2003. Komissio pyysi Italialta selvityksiä 6 päivänä helmikuuta 2004. Komission yksiköt, Italian viranomaiset ja yrityksen edustajat tapasivat 17 päivänä helmikuuta. Italia toimitti lisätietoja 23 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä. Italian kauppa- ja teollisuusministeri lähetti 30 päivänä huhtikuuta komissiolle kirjeen, jossa se pyysi asian nopeaa ratkaisua. Komissio vastasi kirjeeseen 18 päivänä kesäkuuta 2004.

(6)

Suunniteltua tukea aiotaan myöntää De Tomaso -yhtymään kuuluville Società Consortile De Tomaso srl:lle ja UAZ Europa srl:lle (jäljempänä ’De Tomaso’). De Tomaso tuottaa hyvin pieniä määriä suorituskykyisiä urheiluautoja. Italian mukaan De Tomaso on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (3) (jäljempänä ’pk-yritysten valtiontukiasetus’) mukainen pieni tai keskisuuri yritys.

(7)

De Tomaso aikoo avata uuden tuotantolaitoksen aiemmin rakentamattomalla alueella. Valmiin laitoksen kapasiteetti on seuraava:

Hanke aloitetaan heti kun komissio on hyväksynyt tuen, ja töiden on arvioitu valmistuvan vuonna 2006. Moottoriajoneuvojen tuotanto alkaa jo vuonna 2005.

(8)

Hanke toteutetaan Cutrossa Calabrian alueella Italiassa. Calabria on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 artiklan a alakohdan mukainen tukialue, jossa aluetuen enimmäisintensiteetti voi olla 50 prosenttia bruttoavustusekvivalenttina (4) (BAE) kaudella 2000–2006.

(9)

Italian viranomaisten mukaan hanke on liikuteltava. De Tomaso tarkastelee parhaillaan vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, joita ovat Simbirin osalta Timisoara Romaniassa sekä Vallelungan ja Panteran osalta Modena Italiassa. Timisoaraan rakennettaisiin uusi tehdas, kun taas Modenassa laajennettaisiin De Tomason nykyistä tehdasta, jossa tällä hetkellä valmistetaan jonkin verran Guarà-mallia, joka on suorituskykyinen urheiluauto.

(10)

Ilmoituksen mukaan De Tomaso aikoo sijoittaa nimellisarvoltaan 218 760 000 euroa (206 912 337 euroa nykyarvossa, laskettu käyttäen vuotta 2003 viitevuotena ja 5,06 prosentin diskonttokorkoa (5)). Italian viranomaiset ovat katsoneet koko investoinnin tukikelpoiseksi.

(11)

Ilmoitettu tuki on myönnetty kahdelle De Tomaso -yhtymään kuuluvalle yritykselle kahdessa vaiheessa sillä edellytyksellä, että komissio hyväksyy tuen. Ensimmäinen suora tuki, jonka nimellismäärä on 9 519 817 euroa, myönnettiin UAZ Europa srl:lle huhtikuussa 2001. Toinen tuki, jonka nimellismäärä on 168 490 000 euroa, myönnettiin Società Consortile De Tomaso srl:lle elokuussa 2002. Tuki maksetaan vuosina 2004–2008. Tuki on osa komission hyväksymiä tukiohjelmia (6), joista säädetään laeilla ”Misure in favore delle attività produttive nelle aree depresse del Paese” (toimenpiteet maan kriisialueiden tuotantotoiminnan hyväksi, jäljempänä ’laki nro 488/1992’) ja ”Misure di razionalizzazione della finanza pubblica” (julkisen rahoituksen järkeistämistoimenpiteet, jäljempänä ’laki nro 662/1996’).

(12)

Koska molemmat tuet koskevat samaa hanketta, Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet niistä yhdessä. De Tomasolle myönnetty tuki on nimellisarvoltaan yhteensä 178 008 817 euroa (155 640 104 euroa nykyarvossa, laskettu käyttäen vuotta 2003 viitevuotena ja 5,06 prosentin diskonttokorkoa). Italian viranomaisten ilmoittama tuki-intensiteetti on 75,22 prosenttia BAE.

(13)

Italian mukaan hankkeeseen ei ole myönnetty muuta tukea tai yhteisön rahoitusta.

(14)

Menettelyn aloittamisesta 23 päivänä heinäkuuta 2003 tekemässään päätöksessä komissio epäili, onko De Tomaso pk-yritys. Komissio esitti epäilyjä myös joidenkin kustannus-hyötyanalyysin seikkojen suhteen ja erityisesti seuraavien asioiden osalta:

(15)

Italia toimitti huomautuksia menettelyn aloittamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003. Komissiolle toimitettiin lisätietoja ja asiakirjoja 17 päivänä helmikuuta 2004 pidetyssä kokouksessa sekä 23 ja 30 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyillä kirjeillä.

(16)

Italia on toimittanut yksityiskohtaisia tietoja omistusrakenteesta ja yrityksen Alejandro S.A tilinpäätöstiedot sekä otteen herra De Tomason testamentista.

(17)

Italia vahvistaa, että valitussa sijoituspaikassa ja vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa toteutettavien hankkeiden vertailussa tuotanto ja määrät sekä tuoteyhdistelmät ja hinnat olivat samat. Vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa tarvittavien investointien erot voidaan selittää valitun sijoituspaikan erityisluonteella, sillä kyseisen sijoituspaikan tilanne vastaa Pohjois-Italian tilannetta työvoimakustannusten sekä sosiaali-, turvallisuus- ja ympäristölainsäädännön määräysten osalta, mutta siellä ei ole pätevää työvoimaa eikä vankkaa teollisuusperinnettä.

(18)

Italian mukaan vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tilanne on hyvin erilainen: Modenassa on hyvin koulutettua työvoimaa sekä moottoriajoneuvoteollisuuden tavarantoimittajien ja tuottajien tiheä verkosto. Timisoarassa on koulutettua työvoimaa, ja työvoimakustannukset ovat murto-osa Cutron kustannuksista. Lisäksi Timisoaralla on Simbir-mallin tuotantoon liittyvä logistinen etu.

(19)

Italia vahvistaa, että Cutrossa toteutettava hanke on strategisesti arvokas alueen teollisen kehittämisen kannalta. Teknisillä valinnoilla pyritään tältä osin luomaan korkeatasoinen tuotantorakenne, johon sisältyvät innovatiiviset tekniikat ja laitteet ja jonka ansiosta De Tomaso voi harjoittaa omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Vaihtoehtoisiin sijoituspaikkoihin liittyvät hankkeet tähtäävät sen sijaan perinteisempiin teknisiin ratkaisuihin.

(20)

Näiden seikkojen perusteella Italia katsoo, että komission vaatimus vertailla täysin identtisiä hankkeita on väärä ja harhaanjohtava, koska se pakottaisi vertailemaan hypoteettisia ratkaisuja, jotka eivät perustu investoinnit toteuttavan yrityksen todellisiin aikomuksiin.

(21)

Italia katsoo myös, että komission vaatimus vertailla kustannus-hyötyanalyysin yhteydessä vaihtoehtoisten ratkaisujen investointeja toiminnoittain ei ole toteuttamiskelpoinen, koska se edellyttäisi vaihtoehtoisten hankkeiden kehittämistä kokonaisuudessaan ja De Tomaso voisi tehdä niin vasta sijoituspaikan valitsemisen jälkeen.

(22)

Italia lähetti kuitenkin uusia tarkempia tietoja, joissa vertaillaan Cutrossa ja vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa toteutettavia investointeja urheiluautojen korin puristamisen, hitsaamisen ja maalaamisen osalta (Cutro verrattuna Modenaan) ja Simbir-mallin loppukokoonpanon ja maalaamisen osalta (Cutro verrattuna Timisoaraan).

(23)

Italian mukaan monet Cutroon suunnitellut investoinnit eivät olisi tarpeellisia vaihtoehtoisessa ratkaisussa, koska kyseiset toiminnot voitaisiin toteuttaa muualla (maalaaminen ja moottoritestit) tai voitaisiin vuokrata käytettävissä olevia infrastruktuureja (Modenan lähellä oleva testirata). Italia on esittänyt arvion Modenaan perustettavan uuden maalaamon investointikustannuksista osoittaakseen, että urheiluautojen maalaaminen olisi Modenan tehtaassa halvempaa kuin maalaustöiden ulkoistaminen. Tämä lisäisi hieman Cutron alueellista haittaa. Moottorien testauslaitteiston osalta Italia huomauttaa, että Cutron tehdas antaisi De Tomasolle mahdollisuuden kehittää moottorien erityisversioita tulevia tuotantoja varten.

(24)

Italia toteaa kustannus-hyötyanalyysin toiminnallisten seikkojen osalta, että työvoimatarvetta koskeva ero johtuu osittain analyysissa olevasta virheestä. Sen vuoksi johtohenkilöstön ja toimihenkilöiden lukumäärä on arvioitu vaihtoehtoisessa ratkaisussa liian pieneksi. Toinen osasyy eroon on se, että Modenassa tarvittaisiin vähemmän työvoimaa, sillä maalaaminen voitaisiin ulkoistaa. Ottaen nämä kaksi tekijää huomioon Italia päättelee, että vaihtoehtoisissa ratkaisussa tarvittaisiin sama määrä työvoimaa.

(25)

Italia on toimittanut päivitettyjä tietoja ja asiakirjoja ulkomaankuljetuksiin liittyvistä kustannuksista, joita aiheutuu Simbir-mallin kuljettamisesta Timisoarasta. Niiden mukaan kyseiset kustannukset eivät olisi Cutrosta sen suuremmat kuin Timisoarasta.

(26)

Italia on myös huomauttanut, että kyseinen yritys on joutunut kärsimään menettelyn pitkittymisestä.

(27)

Italian ilmoittama, De Tomason hyväksi suunniteltu toimenpide on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Tuen rahoittaa valtio tai se rahoitetaan valtion varoin. Koska tuen osuus hankkeen rahoituksesta on huomattava ja se voi vääristää kilpailua yhteisössä, se antaa De Tomasolle edun verrattuna kilpaileviin yrityksiin, jotka eivät saa tukea. Ajoneuvomarkkinoilla käydään merkittävää jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Italia ei ole kiistänyt tätä.

(28)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdassa määritellään yhteismarkkinoille soveltuvat tukimuodot. Kun otetaan huomioon tuen luonne ja tarkoitus sekä yrityksen maantieteellinen sijainti, mainitun artiklan a, b ja c alakohtaa ei voida soveltaa kyseiseen tukisuunnitelmaan. Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdassa määritellään muut tukimuodot, joiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille. Komissio toteaa, että hanke toteutettaisiin Calabrian alueella, jolla voidaan myöntää perustamissopimuksen 87 artiklan 3 artiklan a alakohdan mukaista tukea. Suurille yrityksille myönnettävän aluetuen intensiteetti voi olla enintään 50 prosenttia nettoavustusekvivalenttina (NAE). (7).

(29)

Komission mukaan tuensaaja on De Tomaso, toisin sanoen yhtymä, johon kuuluville yrityksille Società Consortile De Tomaso srl ja UAZ Europa srl tuki myönnettäisiin. Toiminta, jota De Tomaso aikoo harjoittaa, on moottoriajoneuvojen valmistus ja kokoonpano. Näin ollen yritys on osa moottoriajoneuvoalan valtiontukia koskevassa yhteisön puitesäännössä (8) (jäljempänä ’moottoriajoneuvoalan puitesääntö’) tarkoitettua moottoriajoneuvoteollisuutta. Puitesääntöä sovelletaan kyseiseen hankkeeseen, koska tuesta ilmoitettiin komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2003.

(30)

Sekä hankkeen kokonaiskustannukset että tukimäärä ylittävät moottoriajoneuvoalan puitesäännössä vahvistetut ilmoitusrajat. Kyseiset rajat ovat a) hankkeen kokonaiskustannusten osalta 50 miljoonaa euroa ja b) hankkeeseen myönnetyn tuen bruttomäärän osalta 5 miljoonaa euroa, riippumatta siitä, onko se valtiontukea tai yhteisön rahoitusvälineistä myönnettävää tukea. Ilmoittaessaan De Tomasolle myönnettävästä tuesta Italian viranomaiset ovat noudattaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan määräyksiä.

(31)

Moottoriajoneuvoalan puitesäännön mukaan komissio varmistaa, että myönnetty tuki on sekä tarpeellista hankkeen toteuttamiseksi että oikeassa suhteessa ratkaistavien ongelmien vakavuuteen. Nämä molemmat edellytykset, eli tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus, on täytettävä, jotta komissio voi hyväksyä moottoriajoneuvoalan valtiontuen.

(32)

Moottoriajoneuvoalan puitesäännön 3.2 kohdan a alakohdan mukaan tuensaajayrityksen on aluetuen tarpeellisuuden osoittamiseksi todistettava selkeästi, että sillä on taloudellisesti elinkelpoinen vaihtoehtoinen sijoituspaikka hankkeensa toteuttamiseksi. Jos hankkeen tarkoituksena on uudistaa tai rationalisoida olemassa olevaa tehdasta tai jos yhtymällä ei ole muuta uutta tai olemassa olevaa vaihtoehtoista teollisuusaluetta, joka soveltuisi kyseisen investoinnin kohteeksi, yrityksen on toteutettava hankkeensa valitsemassaan paikassa, vaikka se ei saisikaan tukea. Tämän vuoksi hankkeeseen myönnettävää aluetukea ei voida hyväksyä, jos se ei ole maantieteellisesti liikuteltava.

(33)

Nyt käsiteltävässä asiassa Cutrossa toteutettavan hankkeen maantieteellisenä vaihtoehtona olisi Simbir-mallin kokoonpano Romanian Timisoarassa ja Vallelunga- ja Pantera-mallien kokoonpano Italian Modenassa. Komissio katsoo, että Italia on näyttänyt toteen kyseisen väitteen riittävin asiakirjatodistein. Näihin asiakirjoihin sisältyy vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja koskeva toteutettavuustutkimus, suunnitelmia ja kaavioita sekä tietoja mahdollisista laitetoimittajista.

(34)

Investoinnin luonteen (hanke toteutetaan täysin uudella, rakentamattomalla alueella) ja saatujen asiakirjojen perusteella komissio päättelee, että hanke on liikuteltava ja sille on elinkelpoinen vaihtoehtoinen sijoituspaikka.

(35)

Moottoriajoneuvoalan puitesäännön 3.2 kohdan b alakohdan mukaan komissio arvioi, ovatko hankkeen liikuteltavien osien kustannukset tukikelpoisia, ja saman kohdan c alakohdan mukaan komissio varmistaa, että suunniteltu tukitoimenpide on suhteessa niihin alueellisiin ongelmiin, joita sillä on tarkoitus ratkaista. Tähän tarkoitukseen käytetään kustannus-hyötyanalyysia.

(36)

Kustannus-hyötyanalyysissa vertaillaan niitä hankkeen liikuteltavien osien kustannuksia, joista investoijan on vastattava toteuttaakseen hankkeen kyseisellä alueella, ja niitä kustannuksia, joista investoijan olisi vastattava toteuttaessaan saman hankkeen toisessa paikassa. Tämä mahdollistaa kyseisen tukialueen erityisten haittojen määrittämisen. Komissio hyväksyy aluetuet niiden alueellisten haittojen rajoissa, joita investoinnista aiheutuu suhteessa vaihtoehtoiseen paikkaan.

(37)

Moottoriajoneuvoalan puitesäännön 3.2 kohdan c alakohdan mukaisesti Cutron toimintahaittoja verrataan kustannus-hyötyanalyysissa Timisoaraan ja Modenaan viiden vuoden ajalta, koska hanke toteutetaan uudella alueella. Italian viranomaisten esittämässä kustannus-hyötyanalyysissa käytetty viitekausi on 2005–2009, toisin sanoen tuotannon aloittamista seuraava kolmivuotiskausi (*) moottoriajoneuvoalan puitesäännön liitteessä I olevan 3.3 kohdan mukaisesti. Toimitetun kustannus-hyötyanalyysin mukaan Cutrossa toteutettavan hankkeen nettokustannushaitta on 158 248 977 euroa nykyarvossa verrattuna vaihtoehtoisiin sijoituspaikkoihin. Hankkeen alueellinen haittaintensiteetti olisi näin ollen 76,48 prosenttia (9).

(38)

Ensimmäinen, luonteeltaan tekninen seikka, josta komissio huomauttaa, on se, että Italian toimittamassa kustannus-hyötyanalyysissa käytetään vuotta 2003 viitevuotena laskettaessa lukujen nykyarvoa. Oikea vuosi on 2002 eli vuosi, jolloin suunnitellusta tuesta ilmoitettiin komissiolle. Koska analyysissa on käytetty aivan oikein vuoden 2002 diskonttokorkoa (5,06 prosenttia), virheellinen viitevuosi voidaan jättää huomiotta, koska se ei vaikuta merkityksellisiin lukuihin millään tavalla. Viitevuosi voidaan sen vuoksi pitää ennallaan.

(39)

Komissio on arvioinut moottoriajoneuvoalaa edustavan ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella Italian toimittaman kustannus-hyötyanalyysin sisältöä. Arviointi on vahvistanut menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitetyt epäilyt, jotka koskevat hankkeiden vertailtavuutta Cutron ja vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen osalta. Tähän päätelmään johtaneita syitä selostetaan tämän johdanto-osan 40–63 kappaleessa.

(40)

Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todettiin, komissio on johdonmukaisesti tulkinnut moottoriajoneuvoalan puitesäännössä esitettyä ”saman hankkeen” vaatimusta siten, että kyse on vertailukelpoisten moottoriajoneuvojen tuotannosta, vertailukelpoisesta tuotantomäärästä ja vertailukelpoisista tuotantoprosesseista. Komissio myöntää, että eri sijoituspaikoilla toteutettavat hankkeet voivat erota toisistaan esimerkiksi lopputuotteen laadun suhteen tai vaikuttavan työvoimakustannuksiin tehtaiden automaatiotason suhteen. Komissio ei kuitenkaan hyväksy hyvin erilaisten hankkeiden vertailua, toisin sanoen sitä, että yhdessä sijoituspaikassa toteutetaan merkittäviä laite- ja koneinvestointeja, joita ei toteuteta vertailussa käytetyssä vaihtoehtoisessa sijoituspaikassa vastaavan tuotannon osalta.

(41)

Komissio ei ole voinut kunnolla vertailla investointikustannuksia Italian toimittamien tietojen perusteella. Italia on itse todennut menettelyn aloittamisesta tehdyn päätöksen johdosta esittämissään huomautuksissa, että kustannus-hyötyanalyysissa ei voida vertailla vaihtoehtoisiin ratkaisuihin liittyviä investointeja toimintokohtaisesti, vaikka komissio on sitä edellyttänyt. Valitussa Cutron sijoituspaikassa ja vaihtoehtoisissa Modenan ja Timisoaran sijoituspaikoissa toteutettavat hankkeet ovat Italian toimittamien tietojen mukaan hyvin erilaiset investointien teknisen sisällön ja vertikaalisen eriytymisen osalta.

(42)

Ottaen tämän rajoituksen huomioon komissio on tarkastellut käytettävissä olevia tietoja tarkoituksenaan ymmärtää eri investointivalintojen perusteita ja todentaa, ovatko investointikustannusten huomattavat erot hyväksyttävissä kustannus-hyötyanalyysin yhteydessä. Komissio ei arvioinnissaan kiistä sitä, että hankkeet voivat olla hyvinkin erilaisia eri sijoituspaikoilla, esimerkiksi erilaisten tuotannollisten valintojen seurauksena. Komission on kuitenkin voitava vakuuttua siitä, että kustannus-hyötyanalyysi on hyödyllinen väline arvioitaessa valitun sijoituspaikan erityishaittaa. Tämä on mahdollista vain, jos vaihtoehtoiset hankkeet ovat vertailukelpoisia.

(43)

Komissio huomauttaa ensinnäkin, että tonttiin, tiloihin ja rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin, työkaluihin ja muotteihin sekä tavarantoimittajien koneistukseen liittyvät investointikustannukset ovat Cutrossa huomattavasti suuremmat kuin vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa. Komissio katsoo, että kustannus-hyötyanalyysissa esitettyä maanhankinnasta, tiloista ja rakennuksista aiheutuvien kustannusten eroa (41 530 657 euroa Cutrossa verrattuna 10 084 237 euroa vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa) voidaan perustella sillä, että Romaniassa näihin liittyvät kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin Italiassa ja että De Tomasolla on jo Modenassa tontti ja osa hankkeessa tarvittavista tiloista.

(44)

Sen sijaan De Tomason olisi hankittava sekä Cutrossa että vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa uusina suurin osa koneista ja laitteista, työkaluista ja muoteista sekä tavarantoimittajien koneistuksesta. Nämä tarvikkeet hankitaan yleensä kansainvälisiltä markkinoilta. Niiden investointikustannusten huomattavat erot (165 381 681 euroa Cutrossa ja 75 624 552 euroa vaihtoehtoisessa sijoituspaikassa) voidaan selittää ainoastaan sillä, että Cutrossa toteutettavan hankkeen automaatiotaso on korkeampi ja vertikaalinen integraatio suurempi.

(45)

Komissio on tarkastellut käytettävissä olevia tietoja varmistaakseen, ovatko nämä kustannuserot perusteltuja eri sijoituspaikkojen erityisolosuhteiden perusteella ja ovatko ne kustannus-hyötyanalyysin vertailtavuusvaatimusten mukaisia.

(46)

Komissio toteaa, että Italian mukaan Cutron ja Timisoaran välinen kustannusero johtuu pääasiassa suuremmista työvoimakustannuksista (työvoiman vähentämiseksi suunnitellaan automaatioasteen lisäämistä) ja tiukemmista sosiaali-, turvallisuus- ja ympäristölainsäädännön säännöksistä (kyseisten säännösten noudattaminen edellyttää uudempia ja kehittyneempiä laitteita). Cutron ja Modenan välinen kustannusero johtuu ennen kaikkea työvoiman koulutuksen puutteesta (automaatiota tarvitaan enemmän koulutuksen korvaamiseksi) ja vakiintuneen tavarantoimittajaverkon puutteesta (mikä edellyttää vertikaalisempaa rakennetta).

(47)

Komissio myöntää, että nämä seikat voivat lisätä investointikustannuksia, mutta sen mielestä ne eivät voi selittää hyvin huomattavia eroja tarkastelluissa kustannuksissa.

(48)

Ensinnäkin De Tomason tapaisen, pieniä määriä tuottavan yrityksen automatisointi voi supistaa työvoimakustannuksia vain rajoitetusti: automaatioinvestoinnit ovat yleensä hyödyllisiä ainoastaan, jos on kyse suurista tai erittäin suurista tuotantomääristä. On epätodennäköistä, että työvoimaa tarvittaisiin Cutrossa vähemmän kuin vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa, sillä kustannus-hyötyanalyysin lukujen mukaan työntekijöiden määrä olisi vuonna 2009 Cutrossa 786 ja Modenassa ja Timisoarassa yhteensä 685. Vaikka otettaisiin huomioon rakenteen suurempi vertikaalisuus Cutrossa (minkä johdosta tarvitaan enemmän työntekijöitä, koska toimintoja suoritetaan yrityksen sisällä), on selvää, että korkeampi automaatioaste ei juurikaan tuo säästöjä työntekijämäärän osalta.

(49)

Toiseksi, vaikka on totta, että Italian sosiaali-, turvallisuus- ja ympäristölainsäädäntö on Romanian lainsäädäntöä tiukempi ja voi sen vuoksi edellyttää suurempia investointeja, tätä tekijää ei pidä yliarvioida. Kun päätetään keskipitkän ja pitkän aikavälin investoinneista, moottoriajoneuvojen valmistajat tarkastelevat voimassa olevien säännösten lisäksi yleensä myös lainsäädännön tulevaa kehitystä. Romanian tapauksessa voidaan kohtuudella olettaa, että sen standardit lähenevät Länsi-Euroopan standardeja keskipitkällä aikavälillä, kun otetaan myös huomioon Romanian todennäköinen liittyminen Euroopan unioniin.

(50)

Kolmanneksi automaatioastetta ei aina tarvitse korottaa työvoiman puutteellisen koulutuksen vuoksi. Itse asiassa tilanne on usein päinvastainen: automatisoitujen koneiden toiminta ja huolto edellyttää pitkälle koulutettua työvoimaa, kun taas vähemmän koulutetut työntekijät voivat helpommin käyttää yksinkertaisempia koneita.

(51)

On myös totta, että vakiintuneen tavarantoimittajaverkon puute voi johtaa suurempaan vertikaaliseen integraatioon ja sen vuoksi tarvitaan suurempia investointeja, mutta jokaisen näihin syihin perustuvan lisäinvestoinnin olisi liityttävä suoraan olemassa olevien tai potentiaalisten tavarantoimittajien puutteeseen tiettyjen toimintojen osalta. Näin on harvoin laita nyt käsiteltävässä asiassa.

(52)

Esimerkiksi menettelyn aloittamisesta tehtyä päätöstä koskevissa huomautuksissaan Italia on väittänyt, että Modenassa valmistettavien urheiluautojen maalaustoiminnan ulkoistaminen ei lisää keinotekoisesti Cutron alueellista haittaa. Italia on väitteensä tueksi toimittanut arviot toiminta- ja investointikustannuksista, joita aiheutuu Modenan tehtaan maalaustoiminnoista. Arvioiden mukaan tällä muutoksella on hyvin vähäinen vaikutus kustannus-hyötyanalyysiin, ja se todennäköisesti lisää Cutron alueellista haittaa. Modenan maalaamon investointikustannukset (4,5 miljoonaa euroa) olisivat paljon alhaisemmat kuin Cutron arvioidut kustannukset (6,3 miljoonaa euroa), koska sen automaatioaste on alhaisempi. Tämän vuoksi Cutron maalaamoon tehtäviä suurempia investointeja ei voida perustella vakiintuneen tavarantoimittajaverkon puuttumisella, vaan ne johtuvat pikemmin vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen osalta tehdyistä erilaisista teknologisista valinnoista.

(53)

Sama perustelu koskee Cutron testirataa. Vaikka onkin totta, että De Tomaso voisi Modenan vaihtoehdossa vuokrata olemassa olevan infrastruktuurin urheiluautojen testaukseen, tällaista infrastruktuuria ei olisi Timisoarassa Simbir-mallia varten. Italia toteaa, että Simbir-mallia testattaisiin tehtaan lähellä olevilla tavallisilla teillä. Cutrossa sen sijaan aiotaan investoida erityisiin Simbir-mallin testiratoihin.

(54)

Komissio huomauttaa myös, että muut tekijät, joilla voitaisiin perustella eri sijoituspaikkojen erilaista automaatioastetta, eivät päde tässä asiassa. Automaatioinvestointeja perustellaan usein suurella tuotantomäärällä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa De Tomason suhteen, sillä se tuottaisi pieniä määriä sekä Cutrossa että vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa. Myös laatutaso olisi vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa sama.

(55)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että Cutron ja vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen investointikustannusten huomattavat erot voidaan selittää ainoastaan sillä, että vertaillut hankkeet ovat hyvin erilaisia. Tätä päätelmää tukevat Italian eräiden toimintojen osalta toimittamat yksityiskohtaiset kuvaukset investoinneista.

(56)

Itse asiassa viimeisimmät tiedot osoittavat, että Cutron hankkeeseen sisältyy ajanmukainen täysin automatisoitu tuotantojärjestelmä, joka on suunniteltu laajaa tuotantoa varten, kun taas vaihtoehtoinen hanke perustuu alhaiseen automaatioasteeseen ja pieneen tuotantomäärään. Seuraavassa mainitut esimerkit kuvaavat vertailtujen hankkeiden erilaisuutta:

(57)

Ottaen kaikki nämä seikat huomioon komissio päättelee, että Cutroon tehtävien investointien arvioidut kustannukset ovat koneiden ja laitteiden, työkalujen ja muottien sekä tavarantoimittajien koneistuksen osalta liian suuret ja että niitä ei voi verrata vaihtoehtoisen ratkaisun investointikustannuksiin. Komissio on arvioinut käytettävissä olevien tietojen perusteella ja moottoriajoneuvoalaa edustavan ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella, että vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja koskevat objektiiviset erot tavarantoimittajaverkon, työvoimakustannusten, lainsäädännön ja työvoiman ammattitaidon osalta voisivat olla peruste Cutron 25 prosentin alueelliselle haitalle vaihtoehtoratkaisuun verrattuna. Komissio päättelee tämän vuoksi, että koneita ja laitteita, työkaluja ja muotteja sekä tavarantoimittajien koneistusta koskevat investointikustannukset, jotka voidaan katsoa tukikelpoisiksi Cutron hankkeen osalta, ovat 94 530 690 euroa (10) eivätkä 165 381 681 euroa, kuten Italia on ilmoittanut.

(58)

Komissio huomauttaa edellä olevan tukikelpoisten kustannusten arvion osalta, että sen tavoitteena ei ole päättää, mitkä investoinnit pitäisi tai mitä investointeja ei pitäisi toteuttaa Cutrossa, vaan päättää, ovatko De Tomason suunnittelemat investoinnit moottoriajoneuvoalan puitesäännön mukaisesti vertailukelpoiset vaihtoehtoisissa sijoituspaikoissa toteutettavien investointien kanssa ja ovatko ne sen vuoksi tukikelpoisia. Komissio huomauttaa myös, että se ei ole voinut verrata tarkemmin vaihtoehtoisia hankkeita, koska Italia on väittänyt, että tällainen vertailu ei ole mahdollinen. Komission on sen vuoksi täytynyt tukeutua käytettävissä oleviin tietoihin.

(59)

Komissio päättelee näin ollen, että hankkeen diskontatut tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat 136 061 346 euroa (11). Tämän vuoksi vain nämä investoinnit on otettu huomioon Cutron alueellista haittaa laskettaessa. Tämän muutoksen johdosta haitta on vähentynyt 89 757 129 eurosta 18 906 138 euroon (12) investointikustannusten ja muiden tukikelpoisten kustannusten osalta.

(60)

Komissio on myös tarkastellut Italian kustannus-hyötyanalyysissa tehtyä toimintakustannusten vertailua suhteessa Italian menettelyn aloittamisesta toimittamiin huomautuksiin. Työvoimatarpeen osalta komissio hyväksyy Italian tekemät korjaukset, jotka koskevat johtajien ja toimihenkilöiden lukumäärää vaihtoehtoisessa ratkaisussa. Komissio huomauttaa kuitenkin, että työntekijöiden lukumäärän lisäystä ei ole sisällytetty oikein kustannus-hyötyanalyysiin työvoimakustannuksia laskettaessa. Itse asiassa kustannus-hyötyanalyysissa ilmoitettu vaihtoehtoisen ratkaisun työntekijämäärä on 642 vuonna 2009, kun taas liiteasiakirjoissa mainittu luku on 685. Komissio katsoo, että jälkimmäinen luku on oikein, ja se on tarkistanut kustannus-hyötyanalyysia vastaavasti. Kokonaistyövoimakustannukset nousevat vaihtoehtoisessa ratkaisussa 23 448 521 eurosta 28 526 739 euroon ja haitta alenee tämän kustannuserän osalta 5 078 218 eurolla (67 736 925 eurosta 62 658 707euroon).

(61)

Ulkomaankuljetuksista johtuvien kustannusten osalta komissio hyväksyy Italian tekemän korjauksen, jolla kyseisten kuljetuskustannusten haittaa alennetaan 745 269 euroon (Italian viranomaisten alustava laskelma oli 754 916 euroa).

(62)

Analyysiin tehtyjen muutosten johdosta kustannuksia ja hyötyjä koskevat tulokset eroavat Italian ilmoittamista tuloksista. Muutetun kustannus-hyötyanalyysin mukaan Cutron nettokustannushaitta on 82 310 114 euroa (13) vuoden 2003 arvossa (verrattuna ilmoitettuun 158 248 977 euroon). Tämän johdosta hankkeen alueellisten haittojen suhdeluku on 60,49 prosenttia (14) (verrattuna alun perin ilmoitettuun 76,48 prosenttiin).

(63)

Komissio on tarkastellut lisäksi moottoriajoneuvoalan puitesäännön 3.2 kohdan d alakohdan mukaisesti tuki-intensiteetin sallittua korotusta, jonka tarkoituksena on kannustaa investoijaa toteuttamaan investointinsa kyseisellä alueella. On selvää, että De Tomason investointi lisää erittäin merkittävästi yrityksen tuotantokapasiteettia, sillä sen nykyinen tuotantotaso on hyvin alhainen. Moottoriajoneuvoalan puitesäännön mukaisesti kustannus-hyötyanalyysista saatua alueellisten haittojen suhdelukua alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä (investointihankkeen suuri vaikutus kilpailuun perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla alueella). Näin ollen lopullinen tuki-intensiteetti on 59,49 prosenttia BAE eli pienempi kuin Calabrian alueella suurille yrityksille myönnettävän aluetuen enimmäisintensiteetti 50 prosenttia NAE (enimmäismäärä on tarkasteltavan hankkeen osalta 73,83 prosenttia BAE) ja luonnollisesti myös pienempi kuin pk-yrityksille sallittu enimmäisintensiteetti. Koska hankkeen alueellisten haittojen suhdeluku on joka tapauksessa pienempi kuin tuen alueellinen enimmäisintensiteetti 73,83 prosenttia BAE, ei ole enää tarpeen määrittää, onko De Tomaso pk-yritys.

(64)

Komissio katsoo, että aluetuki, jota Italia aikoo myöntää De Tomasolle kyseiseen hankkeeseen, soveltuu yhteismarkkinoille, jos tukikelpoisten kustannusten tuki-intensiteetti on enintään 59,49 prosenttia BAE. Komissio toteaa, että kyseisen hankkeen tukikelpoiset kustannukset ovat 136 061 346 euroa vuoden 2003 hintoina (diskonttokorko 5,06 prosenttia). Komissio katsoo tämän perusteella, että aluetuki, jota Italia aikoo myöntää De Tomasolle kyseiseen hankkeeseen, soveltuu yhteismarkkinoille, jos tuen määrä on korkeintaan 80 949 501 euroa BAE (vuoden 2003 hintoina, diskonttokorko 5,06 prosenttia).

(65)

Mikään muu kyseiseen investointihankkeeseen myönnetty valtiontuki ei sovellu yhteismarkkinoille,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/42

(1)

Italiassa tuli voimaan 2. lokakuuta 2003 samana päivänä Italian virallisessa lehdessä nro 229 julkaistu ja 30. syyskuuta 2003 annettu asetus nro 269 kiireellisistä määräyksistä kehityksen edistämiseksi ja julkisen talouden suunnan korjaamiseksi (jäljempänä ’asetus nro 269/2003’). Asetuksen nro 269/2003 1 §:n 1 momentin d alamomentissa ja 11 §:ssä määrätään erityisistä verokannustimista, joita myönnetään yrityksille, jotka ovat listautuneet joillekin Euroopan unionin säännellyille markkinoille 2. päivän lokakuuta 2003 ja 31. päivän joulukuuta 2004 välisenä aikana. Asetuksen nro 269/2003 1 §:n 1 momentin d alamomentti ja 11 § muutettiin myöhemmin laiksi ilman muutoksia 24. marraskuuta 2003 annetulla lailla nro 326 (jäljempänä ’laki nro 326/2003’), joka julkaistiin 25. marraskuuta 2003 Italian virallisessa lehdessä nro 274.

(2)

Komissio pyysi 22. lokakuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (D/56756) Italian viranomaisia toimittamaan tietoja kyseisistä kannustimista ja niiden voimaantulosta voidakseen tutkia, ovatko toimenpiteet EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Samassa kirjeessä komissio muistutti Italiaa sen perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa komissiolle kaikista tukitoimenpiteistä ennen niiden toteuttamista.

(3)

Italian viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 11. marraskuuta 2003 (A/37737) ja 26. marraskuuta 2003 (A/38138) päivätyillä kirjeillä. Komissio muistutti Italiaa uudelleen 19. joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (D/58192) perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisista velvollisuuksista ja kehotti Italian viranomaisia ilmoittamaan verokannustimien mahdollisille tuensaajille seurauksista, joita niille aiheutuu siinä tapauksessa, että verokannustimet katsotaan sääntöjenvastaiseksi tueksi, joka on pantu täytäntöön ilman komission ennakkolupaa. Nämä seuraukset on vahvistettu perustamissopimuksessa ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (2) 14 artiklassa.

(4)

Komissio ilmoitti 18. helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (SG 2004 D/200644) päätöksestään aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely verokannustimista, joita Italia on myöntänyt vastikään listautuneille yrityksille.

(5)

Italian viranomaiset esittivät huomautuksia 22. huhtikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (A/32918).

(6)

Komission päätös muodollisen menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä3. syyskuuta 2004. Siinä kehotettiin asianomaisia toimittamaan asiaa koskevat huomautuksensa (3).

(7)

Komission ja Italian verohallinnon edustajat pitivät 16. ja 27. syyskuuta 2004 kaksi kokousta tarkastellakseen eräitä toimenpiteeseen liittyviä seikkoja.

(8)

Borsa Italiana SpA toimitti huomautuksia faksilla 4. lokakuuta 2004 (A/37459). Komissio toimitti kyseiset huomautukset Italian viranomaisille 28. lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (D/57697). Italian viranomaiset kommentoivat näitä huomautuksia 2. joulukuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (A/39473).

(9)

Toimenpide koostuu kahdentyyppisistä verokannustimista, joita myönnetään Italian yhtiöveron alaisille listautuneille yrityksille.

(10)

Asetuksen nro 269/2003 11 §:ssä säädetään, että yrityksille, jotka listautuvat jonkin EU:n jäsenvaltion säännellyille markkinoille 2. lokakuuta 2003–31. joulukuuta 2004, voidaan myöntää kevennetty verotuskohtelu kolmen vuoden ajan, jolloin niiden tuloverokanta on 20 prosenttia (vuonna 2003 tuloverokanta oli yleensä 35 prosenttia, vuonna 2004 se oli 33 prosenttia). Verohuojennus myönnetään vain, jos listautuneen yrityksen nettoarvo nousee vähintään 15 prosenttia listautumisannin (IPO) johdosta, ja sillä edellytyksellä, että tuensaajayritykset eivät ole vielä listautuneet mihinkään eurooppalaiseen arvopaperipörssiin. Tulon enimmäismäärä, johon verohuojennusta voidaan soveltaa, on 30 miljoonaa euroa vuodessa. Tuen määrä voi sen vuoksi olla enintään 4,5 miljoonaa euroa (35 % – 20 % = 15 % 30 miljoonasta) vuonna 2003 ja enintään 3,9 miljoonaa vuonna 2004 (33 % – 20 % = 13 % 30 miljoonasta).

(11)

Jos mainittuna aikana pörssilistalle otettu yritys poistuu myöhemmin listalta, verokannustinta sovelletaan ainoastaan niihin ajanjaksoihin, joina yrityksen osakkeet todella noteerattiin pörssissä. Verohuojennuksen hyöty säilyy samoin ehdoin, jos yritys myöhemmin otetaan toisen sellaisen eurooppalaisen arvopaperipörssin listalle, jonka takaama sijoittajasuoja vastaa italialaisen arvopaperipörssin myöntämää suojaa.

(12)

Asetuksen nro 269/2003 1 §:n 1 momentin d alamomentissa säädetään, että kyseisen asetuksen 11 §:n edellytykset täyttävät listautuneet yritykset voivat vähentää verotettavasta tulostaan listautumisannista vuonna 2004 aiheutuneet kustannukset. Tällainen vähennys verotettavasta tulosta tehdään tavanomaisen vähennyksen lisäksi, joka tehdään verotuksessa liiketoiminnan muiksi kuluiksi katsottavista listautumisantiin liittyvistä kustannuksista. Kustannukset, joita listautumisannista aiheutuu, sisältävät yrityksen yksityiskohtaisesta analyysista (due diligence -analyysi) aiheutuvat kustannukset, ulkopuolisten konsulttipalveluiden kustannukset ja säädetyt toimenpidekustannukset, jotka italialaisten arvopaperipörssien osalta ovat yhteensä 3,5–7 prosenttia määrästä, jolla käydään kauppaa listautumistoimenpiteen yhteydessä. Jotta tällainen kustannusvähennys voidaan verotettavasta tulosta tehdä, yrityksen on saatava ulkopuolisen tilintarkastajan todistus tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista.

(13)

Asetuksen nro 269/2003 1 §:n 1 momentin d alamomentissa säädetty vähennys verotettavasta tulosta alentaa vuoden 2004 todellista verotaakkaa, sillä maksettavan veron määrä supistuu 33 prosenttia (yritysverokanta vuonna 2004, ellei kyseessä ole 20 prosentin alennettu nimellinen verokanta, jota sovelletaan listautumisantien verohuojennuksen vuoksi) listautumisesta aiheutuvien tukikelpoisten kustannusten määrästä. Italiassa yritysveron ennakkomaksujärjestelmän mukaan verohuojennuksesta hyötyvä yritys maksaa verovuoden 2004 tuloveron kahdessa erässä kyseisenä vuonna maksettavasta verosta tehdyn arvion perusteella ja ottaen huomioon järjestelmään sisältyvän vähennyksen. Jotta vältetään hyödyn soveltaminen myös vuoden 2005 ennakkoveroihin (näin tapahtuisi, jos ennakkoverot laskettaisiin vuonna 2004 maksettujen, alennettujen verojen perusteella), asetuksen nro 269/2003 1 §:n 1 momentin d alamomentissa säädetään, että vuoden 2005 ennakkoveromaksut lasketaan sen veron perusteella, joka olisi ollut maksettava vuonna 2004, jos kyseistä verohuojennusta ei olisi ollut.

(14)

Asetuksen nro 269/2003 1 §:n 1 momentin d alamomentissa ja 11 §:ssä säädetyillä kahdella verokannustimella on erilaiset aikarajat. Tuloverosta tehtävä verovähennys koskee ainoastaan vuotta 2004, mutta listautumisantien verohuojennusta koskevaa kannustinta sovelletaan listautumispäivästä kolmen vuoden ajan. Italian viranomaiset ovat vahvistaneet, että kannustimet eivät vaikuta vuodelta 2003 maksettaviin veroihin, vaan niitä sovelletaan ainoastaan vuonna 2004 ja asetuksen nro 269/2003 11 §:n tapauksessa kolmen vuoden ajan listautumisesta.

(15)

Kun verokannustinta koskeva asetus annettiin, Italian hallitus arvioi, että toimenpide saattaisi koskea mahdollisesti kymmentä tuensaajaa vuonna 2003 ja 25:tä tuensaajaa vuonna 2004. Tämä supistaisi verotuloja 7,2 miljoonalla eurolla vuonna 2003 ja 27,7 miljoonalla eurolla vuonna 2004. Italian viranomaiset eivät antaneet arviota kannustimen vaikutuksesta toimenpiteen kahden seuraavan voimassaolovuoden ajalta.

(16)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessaan komissio katsoi, että toimenpide täytti kaikki kriteerit, joiden perusteella sen voitaisiin katsoa olevan perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Komissio katsoi, että toimenpiteen perusteella myönnetään kahdenlaista taloudellista etua. Ensinnäkin toimenpiteen perusteella yritysten alennettu tuloverokanta on 20 prosenttia, jos ne on hiljattain otettu jonkin säännellyn arvopaperipörssin listalle. Näin ollen niiden yritystoiminnasta saamat nettotulot kasvavat kolmen vuoden ajan. Nimellisverokannan alentamisen vuoksi tuensaajayritysten verokanta on matalampi listautumisvuonna ja kahtena seuraavana vuonna. Toiseksi järjestelmä alentaa verotettavaa tuloa siltä verovuodelta, jolloin yritys on listautunut pörssiin, siten, että yritykset voivat vähentää verotettavasta tulostaan listautumisannista aiheutuneet kustannukset. Tämän lisäksi vähennys alentaa vuoden 2004 tuloihin sovellettavaa efektiivistä verokantaa.

(17)

Komissiosta näytti siltä, että mainitut edut hyödyttivät tiettyjä yrityksiä. Se mainitsi erityisesti, että tarkasteltavat verokannustimet olivat luonteeltaan sellaisia, että ne suosivat yrityksiä, joiden päätoimipaikka on Italiassa. Ulkomainen yritys, joka toimii Italiassa siten, että sillä on joko pysyvä toimipaikka tai muu toimipaikka, joka on perustamissopimuksen 43 artiklassa tarkoitettu kauppaedustajan liike, sivuliike tai tytäryhtiö, hyötyy efektiivisen verokannan alennuksesta vain liiketoimintansa siltä osin, joka liittyy mainittuihin italialaisiin toimipaikkoihin. Vaikka tämä ero onkin verotuksen kannalta perusteltavissa verojärjestelmän alueellisella logiikalla, se ei ole kuitenkaan hyväksyttävä, koska kyseessä on tukitoimenpide, joka saattaa Italiassa toimivat ulkomaiset yritykset selvästi heikompaan kilpailuasemaan italialaisiin yrityksiin verrattuna.

(18)

Komissio on myös todennut, että vaikka järjestelmän hyödyt ovat muodollisesti kaikkien sellaisten yritysten käytettävissä, jotka listautuvat joillekin säännellyille eurooppalaisille markkinoille, eikä järjestelmä sen vuoksi ilmeisesti syrji toisen jäsenvaltion arvopaperipörssiin listautuneita yrityksiä Italiassa listautuneisiin yrityksiin verrattuna, järjestelmä suosii vain yrityksiä, jotka on ensimmäisen kerran otettu listalle säädetyn lyhyen ajan kuluessa. Komissio on tältä osin huomauttanut, että listautumista koskevissa säännöissä esitetään joukko tiukkoja vaatimuksia, erityisesti vaatimus siitä, että yrityksen on asianmukaisesti osoitettava varallisuuden ja taloudellisen aseman vakaus yrityksen tilinpäätöksen ja ulkopuolisten tilintarkastajien lausunnon avulla. Listautuvien yritysten on oltava osakeyhtiöitä, jotta niiden osakkeet olisivat vapaasti vaihdettavissa, ja niiden on täytettävä tietyt pääomaa koskevat vähimmäisvaatimukset. Komission mukaan järjestelmässä vahvistettujen aikarajojen vuoksi monet potentiaaliset tuensaajat eivät voi käyttää mainittua etua hyväkseen.

(19)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että toimenpiteessä on kyse valtion varojen käytöstä, sillä se johtaa verotulojen menetykseen, ja että toimenpide voi vääristää yritysten välistä kilpailua ja kauppaa yhteismarkkinoilla, koska tuensaajayritykset, jotka ovat pörssiyhtiöitä, toimivat markkinoilla, joille on ominaista kova kilpailu ja joilla käydään yhteisön sisäistä kauppaa.

(20)

Lisäksi komissio katsoi, että verohuojennusten valikoivaa luonnetta ei ilmeisesti voida perustella Italian verojärjestelmän yleisellä luonteella tai rakenteella eikä järjestelmän tarkoituksena näytä olevan mahdollisten kulujen korvaaminen, sillä tuen määrä ei riipu listautumisesta aiheutuneista kuluista. Lisäksi näyttää siltä, että perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan poikkeuksia ei voida soveltaa tähän tapaukseen.

(21)

Italian viranomaiset ja Borsa Italiana SpA, joka ainoana kolmantena on toimittanut huomautuksia, ovat esittäneet ensi sijassa kolme vastaväitettä.

(22)

Ensinnäkin Italian viranomaisten ja Borsa Italiana SpA:n mukaan järjestelmä olisi katsottava yleiseksi veropoliittiseksi toimenpiteeksi, jonka tarkoituksena on edistää italialaisten yritysten listautumista arvopaperipörssiin ja katkaista näin viime vuosien negatiivinen kehitys. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa yritysten pääomaa ja kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Italian viranomaiset ja Borsa Italiana SpA katsovat näiden syiden perusteella, että järjestelmä ei kuulu valtiontukien valvonnan piiriin.

(23)

Toiseksi ne katsovat, että järjestelmä ei vaikuta kilpailuun, koska mikä tahansa yritys voi hyötyä kannustimesta listautumalla johonkin eurooppalaiseen arvopaperipörssiin. Järjestelmää sovelletaan kaikilla talouden sektoreilla ja toimialoilla, eikä se sen vuoksi ole valikoiva.

(24)

Järjestelmä ei niiden mielestä myöskään vaikuta kilpailuun, koska sen soveltamisaika ja määrärahat ovat rajatut ja koska ulkomaiset yritykset voivat hyötyä kyseisistä kannustimista.

(25)

Ottaen huomioon Italian viranomaisten esittämät huomautukset komissio vahvistaa näkemyksensä, jonka se esitti 18. helmikuuta 2004 päivätyssä kirjeessä muodollisen menettelyn aloittamisesta, että tarkasteltava järjestelmä on valtiontukea, koska se täyttää perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit.

(26)

Komissio katsoo, että kyseinen toimenpide tarjoaa selvästi valikoivia etuja, koska se poikkeaa verojärjestelmän tavanomaisesta toiminnasta ja suosii tiettyjä yrityksiä tai tuotantoaloja, ja muodostaa erityisjärjestelmän, josta voivat hyötyä ainoastaan yritykset, jotka voivat listautua pörssiin järjestelmässä vahvistettuna aikana. Tämän vuoksi järjestelmän ulkopuolelle jäävät jo listautuneet yritykset, yritykset, jotka eivät täytä listautumisedellytyksiä, ja yritykset, jotka päättävät olla listautumatta kyseisenä aikana.

(27)

Italian väitettä, jonka mukaan järjestelmä on veropoliittinen toimenpide, joka ei kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan, ei voida hyväksyä, eikä poikkeamista tavanomaisesta verojärjestelmästä voida perustella Italian verojärjestelmän luonteella, koska listautuneiden yritysten tilanne ei verotuksen kannalta eroa merkittävästi listautumattomien yritysten tilanteesta. Koska järjestelmän perusteella alennetaan verokantaa, jota sovelletaan tuensaajien tulevaisuudessa saamaan voittoon, järjestelmää ei voida pitää oikeasuhteisena, koska kyseisellä voitolla ei ole yhteyttä siihen, että tuensaajat ovat listautuneita yrityksiä, niiden pääomarakenteeseen ja muihin listautumiseen liittyviin seikkoihin. Järjestelmää ei voida myöskään perustella sen omien erityisten tavoitteiden perusteella, koska sen lyhyen voimassaoloajan vuoksi monet potentiaaliset tuensaajat eivät voi hyötyä järjestelmästä.

(28)

Myös verotettavasta tulosta tehtävä vähennys on ylimääräinen kannustin, koska se myönnetään liiketoiminnan kuluista tehtävän tavallisen vähennyksen lisäksi. Vaikka tällaisen toimenpiteen voitaisiin yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön (4) perusteella potentiaalisesti katsoa olevan perusteltu järjestelmän erityisen tavoitteen kannalta, komissio huomauttaa, että toimenpiteen lyhyt voimassaoloaika on vastoin tavoitetta edistää yritysten listautumista, sillä se sulkee monet mahdolliset tuensaajat järjestelmän ulkopuolelle.

(29)

Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan järjestelmä ei anna erityistä etua eikä se sen vuoksi voi vääristää kilpailua tai jäsenvaltioiden välistä kauppaa yhteisössä, koska järjestelmä suosii yrityksiä, joihin sovelletaan joka tapauksessa erilaisia verolainsäädäntöjä, komissio muistuttaa, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (5) on vahvistettu, että poikkeustoimenpide, joka ei ole perusteltu verojärjestelmän luonteen tai toimenpiteen erityisluonteen vuoksi, voi olla valtiontukea.

(30)

Komissio huomauttaa, että yhteisöjen tuomioistuin on eräässä toisessa tuomiossa (6) vahvistanut komission arvion, jonka mukaan kansallinen verotoimenpide, vaikka se olikin muodoltaan yleinen, oli tukea, koska se suosi erityisesti eräitä kansallisia teollisuuden aloja. Komissio katsoo nyt tarkasteltavassa asiassa, että verokannustimelle, joka myönnetään tavanomaisesta verokäytännöstä poiketen kaikille Italiassa verotettaville yrityksille, jotka listautuvat joillekin säännellyille markkinoille, on merkittäviä vaikutuksia tietynkokoisiin yrityksiin ja se voi vääristää kilpailua parantamalla näiden yritysten kilpailuasemaa verrattuna sellaisiin kilpaileviin yrityksiin, joilla ei ole toimipaikkaa Italiassa. Koska tuki myönnetään verojärjestelmän kautta, se hyödyttää ensi sijassa italialaisia yrityksiä, sillä vaikka italialaisten yritysten veronalennus koskee niiden maailmanlaajuisesti saamia voittoja, ulkomaisten yritysten veronalennusta sovelletaan vain Italiassa kertyviin voittoihin ja tämän vuoksi ne ovat huonommassa asemassa. Vaikka tällaista erilaista verotuskohtelua voidaan tavallisesti perustella verojärjestelmän luonteella, nyt tarkasteltavassa asiassa tähän perusteluun ei voida vedota, koska järjestelmä muodostaa ylimääräisen kannustimen, jota ei voida perustella verojärjestelmän tavanomaisen toiminnan pohjalta.

(31)

Järjestelmän rajatun voimassaoloajan osalta Italia toteaa, että mahdollisten tuensaajien määrän rajoittaminen (ainoastaan yritykset, jotka listautuvat ennen 31. joulukuuta 2004) perustuu budjettirajoitteisiin. Italian mukaan tämä tukisi päätelmää, jonka mukaan toimenpiteen vaikutus kilpailuun on melko vähäinen. Komissio katsoo, että verokannustinta varten varattujen määrärahojen rajallisuus ei vähennä kannustimen tukiluonnetta eikä kannustimesta aiheutuvaa kilpailun vääristymistä. Järjestelmän johdosta sellaisten yritysten kilpailuasema muuttuu (verotuskohtelun kautta), jotka harjoittavat kaupallista toimintaa kansainväliselle kilpailulle avoimilla aloilla. Sen vuoksi järjestelmä on tukea, joka uhkaa vääristää kilpailua.

(32)

Komissio päättelee tämän johdosta, että toimenpide antaa tuensaajille erityisiä veroetuja, jotka vähentävät niiden liiketoiminnasta tavallisesti aiheutuvia kuluja.

(33)

Komissio katsoo, että valtio joko myöntää tarkasteltavana olevat edut tai että ne myönnetään valtion varoista. Koska Italian viranomaiset eivät vastustaneet tätä näkemystä, komissio vahvistaa muodollista menettelyä aloittaessaan tekemänsä arvioinnin, jonka mukaan etu on peräisin valtiolta, sillä se johtaa valtion tavallisesti saamien verotulojen menetykseen.

(34)

Ottaen huomioon toimenpiteen vaikutukset komissio vahvistaa muodollista menettelyä aloittaessaan tekemänsä arvioinnin, jonka mukaan toimenpide voi vääristää yritysten välistä kilpailua ja jäsenvaltioiden välistä kauppaa, koska tuensaajayritykset saattavat toimia kansainvälisillä markkinoilla ja harjoittaa kaupallista ja muuta taloudellista toimintaa markkinoilla, joilla käydään kovaa kilpailua. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön (7) mukaan toimenpiteen voidaan osoittaa vääristävän kilpailua, jos tuensaaja kilpailee muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla.

(35)

Tehdessään hakemuksen säänneltyyn arvopaperipörssiin listautumista varten yrityksillä on monenlaisia merkittäviä taloudellisia tavoitteita, kuten a) rahoituslähteiden lisääminen ja monipuolistaminen omaisuuserien ja osakkeiden ostamiseksi; b) oman taloudellisen aseman vahvistaminen velkakirjojen haltijoiden, tavarantoimittajien ja muiden sellaisten lainanantajien suhteen, jotka hyväksyvät osakkeita velan vakuudeksi; c) arvion saaminen yrityksen markkina-arvosta myöhempien sulautumis- ja yritysostotoimenpiteiden helpottamiseksi. Myöntämällä ylimääräisen verohelpotuksen yrityksille, jotka päättävät listautua pörssiin, järjestelmä parantaa niiden kilpailukykyä ja taloudellista asemaa kilpailijoihin nähden. Kun otetaan huomioon, että edellä kuvatut vaikutukset voivat suosia italialaisia yrityksiä, jotka toimivat markkinoilla, joilla käydään yhteisön sisäistä kauppaa, komissio katsoo myös tästä syystä, että järjestelmä vaikuttaa kauppaan ja vääristää kilpailua.

(36)

Komissio huomauttaa myös, että 31. joulukuuta 2004 vallinneen tilanteen mukaan kymmenen uutta yritystä oli listautunut Italian arvopaperipörsseihin (100 prosentin lisäys edelliseen vuoteen verrattuna) (8). Järjestelmästä myönnetään uusille listautuneille yrityksille välittömiä veroetuja suhteessa niiden tuleviin voittoihin. Italian arvopaperipörsseihin listautuneet yritykset kuuluvat eri toimialoille, tehdasteollisuudesta yleishyödyllisiin palveluihin. Alat ovat avoimia kansainväliselle kilpailulle. Italian viranomaiset tai kolmannet osapuolet eivät ole väittäneet, että myönnetyt edut eivät voisi vaikuttaa kilpailuun ja yhteisön sisäiseen kauppaan tuensaajien tiettyjen erityispiirteiden vuoksi. Komissio on tuensaajien kolmen vuoden aikana ennen listautumista saamista voitoista tehtyjen arvioiden perusteella laskenut, että kukin yrityksistä voi saada huomattavat veronalennukset. Komission laskelmista selviää esimerkiksi se, että veronalennus, jonka yksittäinen tuensaaja voi saada, voisi olla jopa 75 miljoonaa euroa kaudella 2004–2007. Koska asetuksen nro 269/2003 11 §:ään sisältyy edellä mainittu lauseke verohuojennusten rajoittamisesta, huojennuksesta saatava hyöty saa kuitenkin olla korkeintaan 11,7 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Italian esittämien väitteiden perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että yksittäisten tuensaajien saamat edut olisivat vähämerkityksistä tukea koskevan enimmäismäärän mukaiset.

(37)

Komissio päättelee, että järjestelmä vääristää merkittävästi kilpailua eri aloilla, joilla tuensaajat toimivat, koska tuensaajat ovat alojensa johtavia yrityksiä Italiassa. Tämä on peruste järjestelmän kielteiselle arvioinnille.

(38)

Italian viranomaiset ovat toteuttaneet järjestelmän ilmoittamatta siitä ennakolta komissiolle, ja ovat tällä tavoin laiminlyöneet perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa. Koska toimenpide on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja se on toteutettu ilmoittamatta siitä ennakolta komissiolle, toimenpide on sääntöjenvastaista tukea.

(39)

Tarkasteltavana oleva toimenpide on perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja sen soveltuvuus yhteismarkkinoille on arvioitava perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisten poikkeusten perusteella.

(40)

Italian viranomaiset eivät ole nimenomaisesti kiistäneet komission arviota, joka esitettiin 18. helmikuuta 2004 päivätyssä kirjeessä muodollisen tutkinnan aloittamisesta ja jonka mukaan tähän tapaukseen ei sovellu mikään perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen poikkeus, jonka perusteella valtiontuki voidaan katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi, eikä komission tietoon ole tullut uusia, tällaisen päätelmän kumoavia seikkoja.

(41)

Tässä tapauksessa edut joko eivät liity mihinkään kustannukseen tai ne liittyvät kustannuksiin, jotka eivät ole tukikelpoisia ryhmäpoikkeusasetusten tai yhteisön suuntaviivojen perusteella.

(42)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan mukaisia poikkeuksia, jotka koskevat yksittäisille kuluttajille myönnettävää sosiaalista tukea, tukea luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi ja tukea Saksan liittotasavallan alueille jaosta aiheutuneen taloudellisen haitan korvaamiseksi, ei voida soveltaa tähän asiaan.

(43)

Koska toimenpidettä sovelletaan koko Italiassa eikä ainoastaan 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla alueilla, siihen ei myöskään voida soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista poikkeusta, jonka mukaan yhteismarkkinoille soveltuu tuki taloudellisen kehityksen edistämiseen alueilla, joilla elintaso on poikkeuksellisen alhainen tai joilla vajaatyöllisyys on vakava ongelma. Järjestelmä ei myöskään näytä edistävän millään tavoin näiden alueiden kehitystä.

(44)

Järjestelmää ei myöskään voida katsoa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi Euroopan yhteistä etua koskevaksi tärkeäksi hankkeeksi eikä sitä ole tarkoitettu jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen. Tuen tarkoituksena ei ole myöskään kulttuurin tai kulttuuriperinnön edistäminen 87 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(45)

Järjestelmä on arvioitava perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. Tässä artiklassa määrätään, että tuki tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen voidaan hyväksyä, jos se ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Järjestelmästä myönnetyt verohelpotukset eivät liity tiettyihin investointeihin, työpaikkojen luomiseen tai erityisiin hankkeisiin. Ne pelkästään vähentävät liiketoiminnasta tavallisesti aiheutuvia kustannuksia, joista yritysten on vastattava, ja ne on sen vuoksi katsottava yhteismarkkinoille soveltumattomiksi toimintatuiksi.

(46)

Komissio päättelee, että toimenpiteen nojalla myönnetyt verohelpotukset ovat toimintatukea, johon ei voida soveltaa mitään poikkeusta yleisestä kiellosta myöntää kyseistä tukea ja joka sen vuoksi ei sovellu yhteismarkkinoille. Komissio katsoo myös, että Italia on sääntöjenvastaisesti toteuttanut kyseisen toimenpiteen.

(47)

Kun sääntöjenvastaisesti myönnetty tuki ei sovellu yhteismarkkinoille, se johtaa tavallisesti siihen, että tuki on perittävä takaisin tuensaajilta. Tuen takaisinperimisellä palautetaan mahdollisimman suuressa määrin ennen tuen myöntämistä vallinnut kilpailutilanne.

(48)

Vaikka tukimenettely lopetettiin pian ensimmäisen verovuoden jälkeen, jolloin järjestelmä oli voimassa, ja sen vuoksi ennen kuin useimpien tuensaajien oli maksettava veronsa, komissio ei voi jättää huomiotta mahdollisuutta, että eräät yritykset ovat jo saaneet etua tuesta esimerkiksi kuluvaa verovuotta koskevina alhaisempina veroennakkoina.

(49)

Komissio toteaa myös, että muodollisen menettelyn aloittamisen jälkeen Italian viranomaiset varoittivat julkisesti järjestelmän potentiaalisia tuensaajia mahdollisista seurauksista, jos komissio katsoo, että kyseinen toimenpide on yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea. Komissio katsoo, että on tarpeen periä takaisin tuensaajien käyttöön mahdollisesti saatetut tuet.

(50)

Tämän vuoksi Italian on kehotettava järjestelmän mahdollisia tuensaajia maksamaan takaisin kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta tuet ja korot, jotka on laskettu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (9) V luvun mukaisesti. Erityisesti silloin, kun tuki on jo otettu käyttöön alentamalla kuluvana vuonna maksettavia veroja, Italian on perittävä koko vero vuodeksi 2004 suunnitellun viimeisen maksun yhteydessä. Joka tapauksessa tuki on perittävä kokonaisuudessaan takaisin ensimmäisen tämän päätöksen tiedoksiantamispäivää seuraavan verovuoden loppuun mennessä.

(51)

Italian on toimitettava komissiolle tarpeelliset tiedot, laadittava luettelo tuensaajista ja ilmoitettava selvästi toimenpiteet, joista on jo päätetty tai jotka on jo toteutettu sääntöjenvastaisen valtiontuen perimiseksi takaisin välittömästi ja tosiasiallisesti. Italian on myös toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta kaikki asiakirjat, jotka vahvistavat, että menettely sääntöjenvastaisen tuen perimiseksi takaisin tuensaajilta on aloitettu.

(52)

Tämä päätös koskee järjestelmää sellaisenaan, ja se on pantava täytäntöön välittömästi, samoin kuin järjestelmän puitteissa myönnetyn tuen takaisinperintä. Tästä päätöksestä huolimatta on kuitenkin mahdollista, että yksittäisissä tapauksissa myönnetty tuki tai osa siitä katsottaisiin yhteismarkkinoille soveltuvaksi erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyä valtiontukea koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen 5 artiklan b alakohdan perusteella,

1.4.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/50

(1)

Saksa ilmoitti 22 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (viite A/39031) aikovansa myöntää ’alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille annettujen monialaisten puitteiden’ (2) (jäljempänä ’vuoden 1998 monialaiset puitteet’) mukaisen investointiavustuksen Kronoply GmbH:lle, jonka kotipaikka on Heiligengrabe Brandenburgissa (jäljempänä ’Kronoply’). Ehdotettu tuki rekisteröitiin numerolla N 609/03.

(2)

Komissio ilmoitti Saksalle 18 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (viite SG/D/200649) päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. (3) Komissio kehotti kaikkia asianomaisia esittämään huomautuksensa tuesta.

(4)

Saksa toimitti huomautuksensa 19 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (viite A/32003).

(5)

Asianajotoimisto Luther Menold Rechtsanwaltsgesellschaft mbH toimitti 24 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (viite A/33878) Kronoplyn nimissä tehdyt huomautukset. Nämä huomautukset toimitettiin Saksalle 19 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (viite D/58277).

(6)

Käsiteltävänä oleva asia liittyy tukeen N:o N 813/2000, jonka myöntämisen Kronoplylle komissio on hyväksynyt.

(7)

Komissio hyväksyi 3 päivänä heinäkuuta 2001 (viite SG/D/289524) Kronoplylle myönnetyn tuen bruttointensiteetiksi 31,5 prosenttia vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaisesti. Tuki myönnettiin suurlastulevyjen eli OSB-levyjen (4) (oriented strand boards) tuotantolaitoksen rakentamiseen Heiligengraben alueelle Brandenburgissa, joka on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen tukialue. Tuki-intensiteetti asetettiin 3,5 prosenttiyksikköä enimmäismäärää alemmaksi, koska asianomaisten markkinoiden katsottiin olevan supistumassa.

(8)

Komissio laski kolme arviointiperustetta, joita käytetään tuki-intensiteetin määrittämisessä vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaisesti. Tuki-intensiteetiksi tuli 31,5 prosenttia (kilpailutekijä 0,75; pääoman ja työpaikkojen suhdeluku 0,8; alueellista vaikutusta koskeva tekijä 1,5). Tuen määräksi saatiin 35,4 miljoonaa euroa. (5)

(9)

Kilpailutekijää määritettäessä komission ja Saksan viranomaisten näkemykset poikkesivat toisistaan. Osapuolet olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että OSB-levyjen ja vanerin markkinat muodostavat merkitykselliset markkinat. Saksa oli toimittanut tutkimustietoja, joiden mukaan kyseiset markkinat eivät olleet supistumassa. Komissio suhtautui tutkimustietoihin epäillen, koska ne perustuivat kysynnän kasvuun, joka oli vuonna 2000 selvästi aiempia vuosia nopeampaa. Sen jälkeen, kun osapuolet olivat useasti toimittaneet toisilleen tietoja, Saksan viranomaiset alensivat ilmoitetun tuen intensiteettiä 35 prosentista 31,5 prosenttiin:

(10)

Saksan viranomaiset pyysivät 3 päivänä tammikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (viite A/30013) komissiota muuttamaan päätöstään. Saksan viranomaiset toimittivat todisteita, joiden mukaan vuodelle 2000 ennustettu kysynnän kasvu oli toteutunut eivätkä markkinat supistuneet. Komissio ilmoitti 5 päivänä helmikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (viite D/50463) kieltäytyvänsä aiemman päätöksensä muuttamisesta, koska tukea arvioitaessa huomioon otettiin asianmukaisesti kaikki tekijät. Komissio ei voinut muuttaa päätöstään erityisesti seuraavien syiden vuoksi: kilpailutekijää määritettäessä verrattiin asianomaisen tuotteen havaitun kulutuksen kehitystä koko tehdasteollisuuden kasvuvauhtiin vuosina 1994–1999; tämän lisäksi komission päätös perustui ennusteeseen, joka oli päätöstä tehtäessä asianmukaisesti laadittu.

(11)

Toisella ilmoituksella pyrittiin saavuttamaan aiemmin hylätty tuen enimmäisintensiteetti (35 prosenttia) myöntämällä 3,5 prosenttia lisää tukea (3 939 947 euroa).

(12)

Saksan viranomaiset väittivät, että alkuperäiseen ilmoitukseen N 813/2000 sisältyvä markkinoiden määritelmä on väärä, ja viittasivat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (6) (jäljempänä ’asetus (EY) 659/1999’) 9 artiklaan, jonka mukaan päätös voidaan kumota seuraavin edellytyksin: ”Komissio voi peruuttaa […] päätöksen […], jos päätös on perustunut menettelyn aikana annettuihin virheellisiin tietoihin, jotka ovat olleet päätöksen kannalta ratkaisevia. …”

(13)

Alkuperäisessä ilmoituksessa merkityksellisinä markkinoida pidettiin OSB-levyjen ja vanerin markkinoita. Saksan viranomaisten mukaan uudet tutkimustiedot osoittavat, että merkityksellisiin markkinoihin kuuluvat OSB-levyjen markkinoiden lisäksi ainoastaan vanerimarkkinoiden tietyt segmentit. Merkityksellisten markkinoiden uuden määritelmän mukaan markkinat eivät supistuneet tarkastelun kohteena olleella ajanjaksolla vuoden 1998 monialaisten puitteiden 3.4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän vuoksi tuelle olisi hyväksyttävä 35 prosentin enimmäisintensiteetti.

(14)

Komissio ei hyväksynyt Saksan viranomaisten pyyntöä, jonka mukaan korvaavien tuotteiden uuden määritelmän perusteella merkitykselliset markkinat olisi rajattava OSB-levyjen markkinoihin ja vanerimarkkinoiden tiettyihin segmentteihin.

(15)

Komissio ei pitänyt markkinoiden uudelleenarviointia tarpeellisena, koska kahta olennaista seikkaa ei ollut perusteltu, mikä herätti suuret epäilykset siitä, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille:

•   Kannustavan vaikutuksen puuttuminen: Komissio epäili suuresti ilmoitetun tuen kannustinvaikutuksia, koska investoinnit oli jo tehty. Jos tuella ei ole kannustavaa vaikutusta, EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisia alueellista kehitystä koskevia poikkeuksia ei voida soveltaa.

•   Välttämättömyyden puuttuminen: Komissio epäili suuresti sitä, voidaanko jo toteutetulle investoinnille myönnettävää tukea pitää tarpeellisena tietyn toimialan tai alueen taloudellisessa tukemisessa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio katsoi 31,5 prosentin tuki-intensiteetillä olevan tässä tapauksessa riittävän kannustava vaikutus investoinnille.

(16)

Saksan viranomaiset pysyivät kannassaan, jonka mukaan komission olisi arvioitava markkinat uudelleen asetuksen (EY) N:o 659/1999 9 artiklan mukaisesti:

(17)

Kronoply väitti edelleen, että samasta investointihankkeesta voidaan tehdä useampia ilmoituksia ja perusti kantansa useisiin tuomioistuimen päätöksiin:

(18)

Kronoply korosti myös, että komission on tutkittava uuteen ilmoitukseen sisältyvät seikat, ja esitti kaksi keskeistä perustetta:

(19)

Kronoply kiisti kannustavan vaikutuksen puuttumisen ja esitti seuraavat perustelut:

(20)

Komissio on tutkinut Saksan viranomaisten ja Kronoplyn huomautukset ja pysyy kannassaan, jonka se muodosti tehdessään päätöksen menettelyn aloittamisesta. Markkinoiden uudelleenarviointi vuoden 1998 monialaisten puitteiden mukaisesti ei ole tarpeen, koska tuen kaksi keskeistä edellytystä eli kannustava vaikutus ja välttämättömyys eivät täyty.

(21)

Komissio katsoo, että käsiteltävänä olevaa ilmoitusta N 609/03 (päivätty 22 päivänä joulukuuta 2003) on pidettävänä uutena ilmoituksena Kronoplylle myönnettävästä tuesta, joka tosin ei johda uusiin investointeihin eikä työpaikkojen luomiseen. Näin ollen ilmoitukseen ei sisälly aluetukien suuntaviivojen mukaisia uusia tukikelpoisia kustannuksia, joilla voitaisiin perustella lisätuen myöntäminen.

(22)

Komissio hyväksyi 3 päivänä heinäkuuta 2001 tehdyllä päätöksellä SG (2001) D/289524 Kronoplylle myönnetyn 35,4 miljoonan euron investointituen. Päätös perustui Saksan viranomaisten tuolloin antamiin tietoihin. Komissio ei vastustanut tukea miltään osin vaan hyväksyi sen Saksan viranomaisten viimeisen ehdotuksen mukaisesti. Saksan viranomaiset ja Kronoply hyväksyivät komission päätöksen. Saksan viranomaiset myönsivät tuen Kronoplylle, joka saattoi investointihankkeensa päätökseen 31 päivänä tammikuuta 2003.

(23)

Kului puolitoista vuotta komission päätöksestä ja melkein vuosi investointihankkeen päättymisestä, ennen kuin Saksan viranomaiset ilmoittivat uudesta markkinoiden määritelmästä 22 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Merkityksellisten markkinoiden väitettiin uusien tutkimusten perusteella muodostuvan OSB-levyjen markkinoiden lisäksi ainoastaan vanerimarkkinoiden tietyistä segmenteistä. Komissio totesi jo tehdessään päätöksen virallisen tutkintamenettelyn aloittamisesta, että se ei näissä olosuhteissa muuta päätöstään. Komission näkemyksen mukaan uutta markkinoiden määritelmää ei voida sisällyttää tähän asiaan asetuksen (EY) N:o 659/1999 9 artiklan mukaisesti.

(24)

Yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimen asiassa Kronoply v. komissio antaman tuomion mukaisesti komissio katsoo, että jäsenvaltio voi ilmoittaa ja komissio hyväksyä lisätuen tai muutoksia jo hyväksyttyyn hankkeeseen tai tietyn hankkeen tukieriin, jos jokainen tukierä voidaan osoittaa välttämättömäksi ja sillä on kannustava vaikutus. Saksa ei ole kuitenkaan ilmoittanut, että Kronoplylla olisi muita investointihankkeita jo päättyneen hankkeen lisäksi. Rahoitettavaksi tarkoitettu hanke oli sitä paitsi saatettu loppuun vuosi ennen uuden tukihankkeen ilmoittamista. Komissio on tullut siihen johtopäätökseen, että toisella ilmoituksella pyrittiin ainoastaan saavuttamaan aiemmin hylätty suurempi tuki-intensiteetti (35 prosenttia), vaikka hankkeeseen ei sisältynyt uusia tukikelpoisia kustannuksia, mikä olisi edellytys 3 936 947 euron tuen hyväksymiselle. Myöskään tuen välttämättömyyttä ja kannustavaa vaikutusta ei kyetty osoittamaan.

(25)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa C-288/96 (12) (Saksa v. komissio) 5 päivänä lokakuuta 2000 antamassaan tuomiossa, että komission on pidettävä toimintatukina tukia, jotka myönnetään asettamatta tuensaajille velvoitteita tuen käytön suhteen ja jotka on tarkoitettu näiden yritysten taloudellisen tilanteen parantamiseen.

(26)

Vaikka komissio katsoo, että edellä esitettyjen seikkojen vuoksi lisätuki ei johda uusiin investointeihin eikä sillä ole kannustavaa vaikutusta, jäljempänä paneudutaan yksityiskohtaisemmin kannustavan vaikutuksen käsitteeseen Saksan viranomaisten ja Kronoplyn huomautusten perusteella.

(27)

Liiketoiminnallisia investointeja on pidettävä dynaamisena prosessina. On tärkeää erottaa investointia edeltävä ja sen jälkeinen aika:

(28)

Aluetukien suuntaviivojen 4.2 kohdan mukaan tukihakemus on jätettävä, ennen kuin hanketta aletaan toteuttaa. Jos tämä ehto täytetään, komissio katsoo kannustavan vaikutuksen syntyneen.

(29)

Saksan viranomaiset ja Kronoply katsoivat huomautuksissaan, että aluetukien suuntaviivojen 4.2 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät, koska Kronoply oli jättänyt tukihakemuksen ennen hankkeen aloittamista.

(30)

Aluetukien suuntaviivojen 4.2 kohdan mukaisella testillä pyritään tarkistamaan kannustavan vaikutuksen olemassaolo siten, että investoinnin toteuttaminen ei viivästy kohtuuttomasti. Tuensaajan investointipäätöksen kattavampi tutkiminen saattaisi osoittautua hyvin hankalaksi tai aikaa vieväksi sekä haitata investoinnin toteuttamista ja kyseisen alueen taloudellista kehitystä.

(31)

Ylimääräisen 3,5 prosentin tuen kannustavan vaikutuksen arvioinnissa on ratkaisevaa se, onko 35 ja 31,5 prosentin tuki-intensiteettien välisellä erolla merkitystä kannustavan vaikutuksen ja Kronoplyn investointipäätöksen kannalta.

(32)

Kronoplyn ennen investointia tekemän päätöksen yksityiskohtaisemman analyysin sijaan komissio pitää tarkoituksenmukaisempana tiedossa olevien tosiseikkojen tutkimista. Kronoply päätti toteuttaa investoinnin ja jatkoi toimintaansa sen jälkeen, kun sille oli myönnetty 31,5 prosentin tuki-intensiteetti. Investointihanke toteutettiin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Kronoply ei myöskään tehnyt investointihankkeeseen muutoksia alhaisemman tuki-intensiteetin vuoksi.

(33)

Lisätuen myöntäminen ei vaikuttaisi Kronoplyn toimintaan. Ei ole viitteitä siitä, että lisätuki saisi Kronoplyn lisäämään tuotantoaan tai kasvattamaan tuotantokapasiteettiaan. Koska investoinnit on jo toteutettu, ei ole myöskään sitä riskiä, että Kronoply lopettaa tuotannon, jos lisätukea ei myönnetä.

(34)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että 3,5 prosentin lisätuen myöntämisellä ei olisi kannustavaa vaikutusta.

(35)

Kuten menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä todetaan, tuella pitää olla kannustava vaikutus, jotta sitä voidaan pitää tarpeellisena tietyn toimialan tai alueen taloudellisessa tukemisessa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Jos investointi on jo toteutettu kuten tässä tapauksessa, tuella ei ole kannustavaa vaikutusta eikä se johda uusiin investointeihin eikä synnytä uusia työpaikkoja. Näin ollen komissio ei voi perustella tuen hyväksymistä investointien lisääntymisellä tai työpaikkojen luomisella EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a ja c kohdan mukaisesti. Komissio toteaa jälleen, että 3 936 947 euron lisätuki on toimintatukea.

(36)

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esitettyjen seikkojen osalta komissio katsoo, että välttämättömyyden periaate voidaan johtaa suoraan valtiontukien valvonnan käsitteestä. Jotta komissio voi todeta tuen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaiseksi, sen on edistettävä sellaisen nimetyn tavoitteen saavuttamista, joka ei olisi tuensaajalle mahdollinen tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tämä vastaa komission tavanomaista käytäntöä, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut erityisesti asiassa 730/79 (13) (Philip Morris v. komissio) 17 päivänä syyskuuta 1980 antamassaan tuomiossa.

(37)

Kuten 26–35 kohdassa todetaan, suunniteltu tuki ei kannusta lisäämään investointeja eikä luomaan työpaikkoja. Se ei edellytä tuensaajalta vastasuoritetta eikä panosta yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamisessa. Kyse on siis toimintatuesta, jolla katetaan juoksevia kustannuksia, jotka Kronoply joutuisi muuten itse maksamaan.

(38)

Aluetukien suuntaviivojen 4.15 kohdan mukaan toimintatuet ovat periaatteessa kiellettyjä. Poikkeuksellisesti tämäntyyppisiä tukia voidaan kuitenkin sallia alueilla, joihin sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista poikkeusta edellyttäen, että tuki i) edistää alueellista kehitystä, ii) tuen myöntäminen on perusteltua tuen laadun vuoksi ja tuen taso on suhteessa niihin haittoihin, joita sillä pyritään lieventämään. Saksa ei ole esittänyt tietoja haitoista eikä osoittanut, kuinka lisätuki edistää alueellista kehitystä.

(39)

Tosiseikoista käy ilmi, että lisätuki ei ole tarpeen, koska Kronoply päätti jatkaa toimintaansa sen jälkeen, kun pienemmästä 31,5 prosentin tuki-intensiteetistä oli tehty päätös. Tämä merkitsee sitä, että Kronoplyn liiketoiminta on kannattavaa eikä yritys ainakaan tarvitse lisää tukea. Lisätuki merkitsisi Kronoplylle tässä vaiheessa odottamatonta voittoa.

(40)

Komissio toteaa, että tuki ei ole tässä tapauksessa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaista myöskään sen takia, että se ei ole tarpeen alueellisen kehityksen takia.

(41)

Lopuksi tarkastellaan, voidaanko tukeen soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia poikkeuksia.

(42)

Komissio toteaa, että ilmoitettu tuki on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Koska tuella ei ole kannustavaa vaikutusta eikä se ole välttämätön, siihen ei voida soveltaa 87 artiklan 2 eikä 3 kohdan mukaisia poikkeuksia. Kyseessä on laiton toimintatuki, jota ei saa myöntää,