29.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

29.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/3

(1)

Komissio on vastaanottanut perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisen pyynnön tutkia Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan kumariinin tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä.

(2)

Pyynnön esitti 13 päivänä helmikuuta 2006 Euroopan kemianteollisuuden järjestö (CEFIC) yhteisön ainoan kumariinintuottajan puolesta, jonka osuus yhteisön tuotannosta on siis 100 prosenttia.

(3)

Tuote, jota mahdollinen kiertäminen koskee, on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva kumariini, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka luokitellaan yleensä CN-koodiin ex 2932 21 00. Tämä koodi on ainoastaan ohjeellinen.

(4)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on Indonesiasta tai Malesiasta tuotu kumariini, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, joka luokitellaan yleensä samoihin CN-koodeihin kuin tarkasteltavana oleva tuote.

(5)

Voimassa olevat toimenpiteet, joita mahdollisesti kierretään, ovat neuvoston asetuksella (EY) N:o 769/2002 (2) käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet.

(6)

Pyynnössä esitetään riittävä alustava näyttö siitä, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan kumariinin tuonnissa sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kierretään kuljettamalla kumariinia Indonesian ja Malesian kautta.

(7)

Esitetty näyttö on seuraava:

(8)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että näyttöä on riittävästi perusasetuksen 13 artiklan mukaisen tutkimuksen panemiseksi vireille sekä Indonesiasta ja Malesiasta tapahtuvan kumariinin tuonnin saattamiseksi kirjaamisvelvoitteen alaiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia tai Malesia.

(9)

Saadakseen tutkimuksessa tarvittavat tiedot komissio lähettää kyselylomakkeen Indonesiassa ja Malesiassa toimiville viejille/tuottajille ja niiden järjestöille, Kiinan kansantasavallassa toimiville viejille/tuottajille ja niiden järjestöille, niille yhteisön tuojille ja tuojien järjestöille, jotka toimivat yhteistyössä voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa tai jotka mainitaan pyynnössä, sekä Kiinan kansantasavallan, Indonesian ja Malesian viranomaisille. Tietoja voidaan tarvittaessa pyytää myös yhteisön tuotannonalalta.

(10)

Kaikkien asianomaisten osapuolten olisi joka tapauksessa mahdollisimman pian ja viimeistään tämän asetuksen 3 artiklassa vahvistetussa määräajassa tiedusteltava komissiolta, onko ne mainittu pyynnössä, ja tarvittaessa pyydettävä kyselylomake tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetussa määräajassa, koska 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettua määräaikaa sovelletaan kaikkiin asianomaisiin osapuoliin.

(11)

Kiinan kansantasavallan, Indonesian ja Malesian viranomaisille ilmoitetaan tutkimuksen vireillepanosta.

(12)

Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukeva näyttö. Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on erityisiä syitä.

(13)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti voidaan vapauttaa kirjaamisvelvoitteesta tai toimenpiteistä perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti silloin, kun tuontiin ei liity toimenpiteiden kiertämistä.

(14)

Koska toimenpiteiden mahdollinen kiertäminen tapahtuu yhteisön ulkopuolella, vapautus voidaan perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti myöntää sellaisille tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille, jotka voivat osoittaa, etteivät ne ole etuyhteydessä yhteenkään toimenpiteiden kohteena olevaan tuottajaan, ja joiden osalta todetaan, etteivät ne ole osallisina perusasetuksen 13 artiklan 1 ja 2 kohdassa määritellyissä kiertämiskäytännöissä. Tuottajien, jotka haluavat vapautuksen, olisi esitettävä asiaa koskeva pyyntö ja siihen liittyvä näyttö tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa asetetussa määräajassa.

(15)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti olisi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävä kirjattavaksi sen varmistamiseksi, että jos tutkimuksessa todetaan toimenpiteitä kierretyn, Indonesiasta ja Malesiasta tulevasta tuonnista voidaan kantaa asianmukainen polkumyyntitulli takautuvasti kyseisen tuonnin kirjaamisen aloittamispäivästä lukien.

(16)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi asetettava määräajat, joiden kuluessa

(17)

On syytä huomata, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyjä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää osapuolen ilmoittautumista tämän asetuksen 3 artiklassa mainitussa määräajassa.

(18)

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se vaikeuttaa tutkimusta huomattavasti, alustavat tai lopulliset päätelmät – riippumatta siitä, ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä – voidaan perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(19)

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, niitä ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja. Jos asianomainen osapuoli ei toimi yhteistyössä tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla osapuolen kannalta epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä,

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

Office: J-79 5/16

B-1049 Brussels

Faksi (32-2) 295 65 05

29.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/6

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja tiettyjen siirappien edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2005/2006 vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1011/2005 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 494/2006 (4).

(2)

Tällä hetkellä komission käytettävissä olevien tietojen perusteella mainittuja määriä on muutettava asetuksessa (EY) N:o 1423/95 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

29.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/8

(1)

Sellaisenaan vietävän valkoisen sokerin ja raakasokerin vientiin sovellettavat tuet vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 446/2006 (2)

(2)

Koska komission käytössä tällä hetkellä olevat tiedot eroavat asetuksen (EY) N:o 446/2006 antohetken tiedoista, kyseiset tuet olisi muutettava,

29.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/10

—

4 163 eläintä järjestysnumeron 09.0001 osalta,

—

3 458 eläintä järjestysnumeron 09.0003 osalta.

29.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/11

(1)

Italian pysyvä edustusto Euroopan unionissa ilmoitti komissiolle 27. heinäkuuta 2001 päivätyllä ja 1. elokuuta 2001 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä tuesta, joka on tarkoitettu naudanlihan alkuperän ja laadun takaamiseen tarkoitettujen välineiden hankintaan.

(2)

Italian pysyvä edustusto Euroopan unionissa toimitti komissiolle 15. lokakuuta 2001 ja 26. helmikuuta 2002 päivätyillä kirjeillä (jotka kirjattiin saapuneiksi 16. lokakuuta 2001 ja 27. helmikuuta 2002) lisätietoja, joita oli pyydetty Italian viranomaisilta 12. syyskuuta 2001 ja 28. marraskuuta 2001 päivätyillä kirjeillä.

(3)

Komissio ilmoitti Italialle 24. huhtikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa kyseisen tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu 18. kesäkuuta 2002Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä  (1). Komissio on kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta/toimenpiteestä.

(5)

Komissio ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta.

(6)

Italia toimitti komissiolle 25. kesäkuuta 2002 päivätyllä ja 27. kesäkuuta 2002 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lisätietoja suunnitellusta toimenpiteestä.

(7)

Tuki naudanlihan alkuperän ja laadun takaamiseen tarkoitettujen välineiden hankintaan.

(8)

Kyseiseen tukitoimenpiteeseen varatut, Brescian kauppakamarista tulevat määrärahat ovat 103 291,38 euroa (200 miljoonaa Italian liiraa).

(9)

Vuoden 2001 loppuun asti.

(10)

Pienet ja keskisuuret yritykset, joiden palveluksessa on enintään 20 henkilöä, joiden sääntömääräinen kotipaikka ja toimipaikka on Brescian provinssissa, joilla ei ole sosiaaliturvaviranomaisten kanssa selvittämättömiä asioita, jotka ovat maksaneet kauppakamarin jäsenmaksun, joihin ei sovelleta valvotun hallinnon menettelyjä ja jotka eivät ole velkasaneerauksessa eivätkä vararikossa.

(11)

Tukitoimenpiteen tarkoituksena on myöntää rahoitusosuus atk-järjestelmään (laitteet ja ohjelmisto) liittyvien vaakojen hankintaan. Kyseisen atk-järjestelmän avulla voidaan todistaa lihan alkuperä, ja sitä valvoo maidon ja naudanlihan laadun parannuksesta Bresciassa vastaava keskus.

(12)

Toimenpiteen mukaisia tuensaajia olivat alun perin palvelusektorilla toimivat lihan myyntiä harjoittavat pienet ja keskisuuret yritykset ja erittäin vähäisessä määrin yritykset, jotka harjoittavat lihan suoramyyntiä kuluttajille. Viimeksi mainitut yritykset on nyt kuitenkin suljettu tuen ulkopuolelle, kuten Italian viranomaiset totesivat 25. kesäkuuta 2002 päivätyssä kirjeessään. Toimenpiteen lopullisen version mukaan tuensaajia voivat olla ainoastaan sertifioidun naudanlihan myyntiä harjoittavat pienet ja keskisuuret yritykset (lihakaupat).

(13)

Toimenpiteen alkuperäisessä versiossa tuki oli mukautettu seuraavasti:

(14)

Kullekin yritykselle myönnetty rahoitusosuus voi olla enintään 1 291,15 euroa (2,5 miljoonaa Italian liiraa).

(15)

Se ei voi kumuloitua valtion tai muiden viranomaisten myöntämien muiden tukien kanssa.

(16)

Tukea ei myönnetä ennen kiinnostuksenilmaisupyynnön julkaisemista jätettyjen rahoituspyyntöjen perusteella. Tuen myöntäminen edellyttää joka tapauksessa komission hyväksyntää.

(17)

Komissio aloitti perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn, koska se epäili järjestelmän soveltuvuutta yhteismarkkinoille.

(18)

Komission epäilykset johtuvat ensinnäkin Italian toimittamista puutteellisista tiedoista.

(19)

Italian viranomaiset eivät ole antaneet lainkaan tietoja ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisesta. Kauppakamari on ilmoittanut ainoastaan, että edellä mainittujen vaatimusten noudattaminen ei kuulu sen vastuulle.

(20)

Kauppakamari ei ole myöskään kommentoinut millään tavoin sitä, onko kyseisille tuotteille olemassa markkinointikanavia.

(21)

Näiden puutteellisten tietojen vuoksi komissio epäilee, että maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen 4.2 ja 4.3 kohdan eräitä vaatimuksia ei noudateta.

(22)

Toinen alustavassa tutkimuksessa ilmennyt ongelma on päällekkäisen rahoituksen estämisen valvonta. Tukijärjestelmän organisoinnin huomioon ottaen komissio on ehdottanut tukien päällekkäisyyden estämiseen suunnitellun järjestelmän käyttöönottoa yhdessä Lombardian alueen viranomaisten kanssa. Kauppakamari ilmoitti komissiolle toimittamissaan lisätiedoissa olevansa valmis tarkistamaan 10 prosenttia jätetyistä hakemuksista. Komissio pitää tällaista tarkistusta riittämättömänä, sillä sen avulla ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tuensaajat saisivat tukea useammista lähteistä, mikä merkitsisi sallittujen enimmäismäärien ylittymistä.

(23)

Italia sitoutui 25. kesäkuuta 2002 päivätyllä ja 26. kesäkuuta 2002 saapuneeksi kirjatulla kirjeellään myöntämään tukea yksinomaan lihakaupoille, jotka myyvät maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien sääntöjen mukaisesti sertifioitua naudanlihaa. Kyseisten yritysten oli aiemmin varmistettu noudattavan ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia.

(24)

Italia totesi niin ikään kyseisten tuotteiden markkinointikanavien olemassaolon olevan taattu, koska tuensaajat ovat vähittäiskauppaa harjoittavia yrityksiä.

(25)

Tukien päällekkäisyyden estämistä koskevan vaatimuksen noudattamisen suhteen Italian viranomaiset vakuuttivat, että kyseistä vaatimusta valvotaan kaikkien tuensaajien osalta yhdessä Lombardian alueen viranomaisten kanssa.

(26)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa todetaan, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tarkasteltavana olevassa päätöksessä säädetyt toimenpiteet vastaavat tätä määritelmää seuraavassa esitetyistä syistä.

(27)

Kauppakamarin myöntämää rahoitusta voidaan pitää perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna julkisena rahoituksena, koska kyseisten yritysten on oltava tällaisten julkisoikeudellisten yksiköiden jäseniä ja maksettava niille jäsenmaksuja. Tämän lisäksi komissio on jo aiemmin todennut Italian kauppakamarien toteuttamien toimenpiteiden olevan valtiontukea. (2)

(28)

Toimenpiteet suosivat eräitä yrityksiä ja toimijoita (maataloustuotteiden kaupan alalla toimivia pieniä ja keskisuuria yrityksiä).

(29)

Toimenpiteet voivat vaikuttaa kauppaan ottaen huomioon jalostettujen tuotteiden kaupan merkitys (jalosteiden osuus maataloustuotteiden kaupasta on huomattava: esimerkiksi vuonna 1998 Italian maataloustuotteiden tuonti oli 15,222 miljardia ecua ja vienti 9,679 miljardia ecua; samana vuonna EU:n sisäisessä maataloustuotteiden kaupassa tuonnin osuus oli 128,256 miljardia ecua ja viennin osuus 132,458 miljardia ecua.

(30)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa joitakin toimenpiteitä voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti pitää yhteismarkkinoille soveltuvina.

(31)

Kun otetaan huomioon edellä kuvailtujen toimenpiteiden luonne, tässä tapauksessa ainoa poikkeus, johon voidaan vedota, on se, josta määrätään perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja jonka mukaan yhteismarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitykseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(32)

Jotta perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyä poikkeusta voitaisiin soveltaa, maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla myönnettävien investointitukien on noudatettava EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen 23. joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1/2004 (3) asiaankuuluvia säännöksiä. Jos tätä asetusta ei sovelleta tai jos kaikki vaaditut edellytykset eivät täyty, tukea on arvioitava maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen (4) (jäljempänä ’yhteisön suuntaviivat’) asiaankuuluvien määräysten perusteella.

(33)

Koska tarkasteltavana oleva järjestelmä on rajoitettu kaupan alalla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, sovelletaan asetusta (EY) N:o 1/2004. Erityisesti maataloustuotteiden jalostamisen ja/tai kaupan pitämisen alalla myönnettävien investointitukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille on arvioitava mainitun asetuksen 7 artiklan perusteella.

(34)

Asetuksen (EY) N:o 1/2004 7 artiklan mukaisesti maataloustuotteiden jalostamiseen ja/tai kaupan pitämiseen tarkoitettua investointitukea voidaan myöntää, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(35)

Toimenpiteen kuvauksesta ilmenee kuitenkin, että toisin kuin edeltävässä f alakohdassa edellytetään, kyseiset investoinnit on rajoitettu naudanliha-alalle. Näin ollen kaikki asetuksessa (EY) N:o 1/2004 säädetyt vaatimukset eivät täyty, minkä vuoksi tukea on arvioitava yhteisön suuntaviivojen perusteella.

(36)

Italian viranomaiset täsmensivät 25. kesäkuuta 2002 päivätyssä kirjeessä antamissaan tiedoissa, että tukea myönnetään yksinomaan sertifioidun naudanlihan kauppaa harjoittaville yrityksille (lihakaupoille). Kyseisen muutoksen johdosta säännökset, joita on noudatettava perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätyn poikkeuksen soveltamiseksi, vahvistetaan yhteisön suuntaviivojen 4.2 kohdassa (”Maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen alan investointeihin myönnettävä tuki”).

(37)

Yhteisön suuntaviivojen 4.2 kohdan mukaisesti investointitukea voidaan myöntää jalostamisen ja/tai kaupan pitämisen alalla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(38)

Edellä a alakohdassa tarkoitetun taloudellista elinkelpoisuutta koskevan vaatimuksen noudattaminen voidaan varmistaa asettamalla tukikelpoisuusedellytykset ja erityisesti sulkemalla tuen ulkopuolelle yritykset, joihin sovelletaan valvotun hallinnon menettelyjä tai jotka ovat velkasaneerauksessa tai vararikossa.

(39)

Ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevien vähimmäisvaatimusten noudattaminen oli yksi niistä syistä, joiden perusteella komissio aloitti perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Kyseisten vaatimusten noudattamisen osalta voidaan todeta, että Italian viranomaiset sitoutuivat 25. kesäkuuta 2002 päivätyssä kirjeessään myöntämään kyseistä tukea ainoastaan lihakaupoille, jotka myyvät maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien sääntöjen mukaisesti sertifioitua naudanlihaa. Kyseisten yritysten on aiemmin varmistettu noudattavan ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia. Sen vuoksi voidaan katsoa, että b alakohdan vaatimusta noudatetaan.

(40)

Koska tukea voidaan myöntää ainoastaan kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille, tuen määräksi on vahvistettu 40 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, eikä tukea ole mahdollista mukauttaa. Tämä tuki-intensiteetti noudattaa edellä olevan c alakohdan vaatimusta.

(41)

Tuki on tarkoitettu d alakohdassa annetun tukikelpoisten kustannusten määritelmän mukaisten laitteiden – tässä tapauksessa vaakojen – hankintaan.

(42)

Italian viranomaiset toimittivat markkinointikanavien osalta 25. kesäkuuta 2002 tietoja, joiden puuttuminen oli saanut komission epäilemään tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Edellä e alakohdan vaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän erityisesti siitä syystä, että tuensaajat ovat taloudellisesti elinkelpoisia kaupan pitämisen alalla toimivia yrityksiä ja koska suunniteltu investointi ei lisää tuotantokapasiteettia.

(43)

Toinen seikka, jonka johdosta komissio aloitti perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, liittyi tukien päällekkäisyyttä estävään mekanismiin, joka vaikutti riittämättömältä. Italian viranomaiset sitoutuivat kuitenkin 25. kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellään tarkistamaan kaikki tukihakemukset yhdessä Lombardian alueen viranomaisten kanssa. Tämän sitoumuksen ansiosta komission epäilykset hävisivät.

(44)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tuki, jonka Brescian kauppakamari aikoo myöntää naudanlihan kauppaa harjoittaville yrityksille vaakojen hankintaan, soveltuu yhteismarkkinoille, koska se on maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen 4.2 kohdan määräysten mukainen. Tukitoimenpiteeseen voidaan näin ollen soveltaa EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua poikkeusta,

29.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/16

1.

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat edellä mainitusta toimenpiteestä komissiolle EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti 25 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 26 päivänä marraskuuta 2003.

2.

Komissio pyysi ilmoitettua toimenpidettä koskevia lisätietoja 19 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä D/58191.

3.

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toimittivat pyydetyt tiedot 30 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 3 päivänä helmikuuta 2004, ja 19 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 25 päivänä maaliskuuta 2004.

4.

Komissio ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 7 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa toimenpiteen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

5.

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2). Komissio kehotti samalla asianomaisia esittämään huomautuksensa.

6.

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti vastauksensa menettelyn aloittamista koskevaan komission päätökseen 11 päivänä kesäkuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi komissioon 16 päivänä kesäkuuta 2004.

7.

Komissio sai huomautuksia 20 asianomaiselta:

8.

Komissio toimitti huomautukset 25 päivänä lokakuuta 2004 päivätyllä kirjeellä D/57629 Yhdistyneelle kuningaskunnalle, jolle annettiin mahdollisuus vastata niihin.

9.

Yhdistyneen kuningaskunnan kanta asianomaisten huomautuksiin saatiin 23 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 24 päivänä marraskuuta 2004.

10.

Toimenpiteellä on tarkoitus tarjota lisää pääomarahoitusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), jotka pyrkivät hankkimaan oman pääoman ehtoista rahoitusta 250 000–2 000 000 Englannin punnan (357 000–2 900 000 euron) arvosta.

11.

Toimenpiteessä annetaan tukea, jolla on vipuvaikutus valtuutuksen saaneiden Enterprise Capital Funds -rahastojen (ECF) toimintaan. Rahastot maksavat takaisin tuen, siitä maksettavan koron ja voitto-osuuden.

12.

Enterprise Capital Funds -hankkeen rahastojen edellytetään investoivan pk-yrityksiin oman pääoman välineillä tai oman pääoman ehtoiseen pääomaan liittyvillä välineillä.

13.

Tukiohjelman oikeusperusta on ”Industrial Development Assistance Act 1982” -lain 8 pykälä.

14.

Koska Enterprise Capital Funds -rahastojen on maksettava takaisin saamansa vipuvaikutustuki, keskipitkällä aikavälillä ohjelmassa on tarkoitus päästä itserahoitusjärjestelmään.

15.

Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt ohjelmaa varten 44 miljoonaa Englannin puntaa (63,8 miljoonaa euroa) alkuvaiheen kassavirtakustannusten kattamiseksi.

16.

Yhdistynyt kuningaskunta hakee aluksi hyväksyntää 10 vuodeksi.

17.

Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja teollisuusministeriöllä on lakisääteinen vastuu toimenpiteestä toimeenpanevan pienyrityspalvelunsa (Small Business Service, SBS) välityksellä.

18.

SBS valvoo ECF-valtuutuksen hakumenettelyjä.

19.

SBS valvoo ECF-rahastojen investointitoimintaa, mutta ei puutu millään tavalla suoraan ECF-rahastojen yksittäisiin sijoituspäätöksiin.

20.

SBS varmistaa myös, että ECF-rahastot noudattavat liiketoimintasuunnitelmaansa ja myönteiseen tukipäätökseen johtaneen tarjouksensa ehtoja.

21.

Ohjelma on tarkoitettu yksinomaan pörssissä noteeraamattomille Yhdistyneen kuningaskunnan pk-yrityksille (3).

22.

Vaikeuksissa olevat yritykset, sellaisina kuin ne on määritelty valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetuissa suuntaviivoissa (4) eivät voi saada investointitukea.

23.

Enterprise Capital Funds -ohjelmaan kuuluvista rahastoista ei investoida valtiontukea koskevien rajoitusten piiriin kuuluville herkille aloille tai aloille, joihin ei voida soveltaa valtiontukea ja riskipääomaa koskevaa komission tiedonantoa (5). Ohjelmasta ei investoida vähäriskisille aloille, joita ovat esimerkiksi kiinteistö-, maanomistus-, rahoitus- ja investointiyritykset, eikä rahoitusalan leasing-yrityksiin.

24.

Enterprise Capital Funds -rahastot eivät myöskään saa investoida muihin ECF-rahastoihin.

25.

Enterprise Capital Funds -rahastot investoivat edunsaajina oleviin pk-yrityksiin 250 000–2 000 000 Englannin puntaa (357 000–2 900 000 euroa) kullakin investointikierroksella.

26.

Edunsaajina oleviin pk-yrityksiin ei saa tehdä lisäinvestointeja, jotka ylittävät 2 miljoonan Englannin punnan rajan (2,9 miljoonaa euroa), mikäli ECF-rahasto investoi muita kaupallisia sijoittajia epäedullisemmin ehdoin.

27.

Jatkosijoitukset ovat sallittuja, kunhan edunsaajana olevan pk-yrityksen ECF-rahastoilta ja muilta pääomasijoittajilta hankkima oman pääoman ehtoinen rahoitus ei kokonaisuudessaan ylitä 2 miljoonan Englannin punnan rajaa (2,9 miljoonaa euroa).

28.

Poikkeustapauksissa edunsaajina oleviin pk-yrityksiin saa tehdä vähintään kuuden kuukauden kuluttua ECF:n ensimmäisestä investoinnista jatkosijoituksia, jotka ylittävät 2 miljoonan punnan rajan (2,9 miljoonaa euroa), jos niitä tarvitaan laimennuksen estämiseksi. Yhden ECF-rahaston sitoutuneesta pääomasta saa kuitenkin sijoittaa yksittäiseen edunsaajana olevaan pk-yritykseen enintään 10 prosenttia.

29.

Toimenpiteessä perustettavat Enterprise Capital Funds -rahastot yhdistävät yksityisiä ja julkisia varoja, joita investoidaan pk-yrityksiin.

30.

Saatuaan valtuutuksen toimia ECF-rahastona rahasto voi saada julkista vipuvaikutustukea sellaisella korolla, joka on sama tai lähes sama kuin valtion kymmenen vuoden joukkolainakorko.

31.

Valtuutuksen saaneille Enterprise Capital Funds -rahastoille annettava julkinen vipuvaikutustuki saa olla enintään kaksi kertaa rahaston hankkiman yksityisen pääoman suuruinen.

32.

Enterprise Capital Funds -rahastojen on maksettava takaisin saamansa tuki korkoineen sekä julkisen rahoituksen tuottama voitto-osuus. Näin varmistetaan, että keskipitkällä aikavälillä ohjelmassa päästään itserahoitusjärjestelmään.

33.

Julkisen vipuvaikutustuen täsmällinen määrä, voitto-osuus ja takaisinmaksujärjestys määritellään kilpailulle avoimessa tarjouspyyntöprosessissa, jotta julkinen tuki voidaan pitää mahdollisimman pienenä.

34.

Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja merkittävissä alan lehdissä julkaistavilla ohjelmaa koskevilla avoimilla hakemuspyynnöillä varmistetaan, että julkinen tuki on pienin mahdollinen tavoitteena olevan päämäärän saavuttamisen edellyttämä määrä.

35.

Hakiessaan ECF-rahaston valtuutusta rahastojen on ilmoitettava pyydetyn julkisen vipuvaikutustuen määrä (enintään kaksi kertaa yksityinen pääoma), julkisten ja yksityisten sijoittajien välinen voitonjako sekä takaisinmaksun tärkeysjärjestys seuraavien kesken:

36.

ECF-valtuutusta hakevien toimijoiden on esitettävä perusteellinen liiketoimintasuunnitelma, jossa on tiedot seuraavista:

37.

ECF-rahastojen on noudatettava British Venture Capital Association -yhdistyksen (BVCA) antamia tilinpäätösstandardeja koskevia ohjeita.

38.

Tarjouksia, joissa julkiseen vipuvaikutustukeen kohdistuu suurempi riski kuin yksityiseen pääomaan, ei hyväksytä.

39.

Enterprise Capital Funds -rahastojen yksityisiin sijoittajiin voi kohdistua suurempi tappioriski kuin julkisiin sijoittajiin; näin moraalinen riski ei pääse vaikuttamaan ECF-toimijoiden päätöksiin ja voidaan varmistaa parhaat mahdolliset kaupalliset käytännöt ECF-rahastojen toiminnassa ja päätöksenteossa.

40.

Kun ECF-rahasto on saanut sitoumukset sovitun suuruisesta yksityisestä pääomasta, se saa oikeuden nostaa julkista vipuvaikutustukea.

41.

Jokainen ECF-rahasto saa vapaasti nostaa haluamansa määrän vipuvaikutustukea, kunhan se noudattaa ECF-valtuutuksen myöntämisen yhteydessä sovittua ylärajaa, joka perustuu vipuvaikutustuen ja muun rahoituksen suhteeseen.

42.

Tuen enimmäismäärä voidaan laskea milloin tahansa soveltamalla kyseistä suhdetta sen yksityisen pääoman määrään, jonka rahasto on jo nostanut.

43.

Tuen osuus on kaikissa ECF-rahastoissa enintään 2:1 (julkisen vipuvaikutustuen enimmäismäärä on enintään kaksi kertaa yksityinen pääoma).

44.

Valtiontukea ja riskipääomaa koskevassa komission tiedonannossa (6) (jäljempänä ”tiedonanto”) myönnetään, että riskipääomatoimenpiteiden julkisella rahoituksella on rajallinen rooli markkinoilla havaittavien ongelmien ratkaisukeinona.

45.

Tiedonannon mukaan tietyt tekijät, kuten epätäydellinen tai epätasainen informaatio taikka liiketoimen korkeat kustannukset, vaikuttavat kielteisesti pk-yritysten mahdollisuuksiin saada riskipääomaa. Nämä tekijät voivat johtaa markkinoiden toiminnan riittämättömyyteen, joka voi oikeuttaa julkisen tuen.

46.

Tiedonannossa todetaan lisäksi, että yhteisön riskipääomamarkkinat eivät yleisesti ole epäonnistuneet. Joidenkin sijoitusmuotojen kohdalla ja yritysten elinkaaren tietyissä vaiheissa on kuitenkin markkina-aukkoja. Tämän lisäksi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) ja c) alakohdan mukaisilla tukialueilla on erityisongelmia.

47.

Tiedonannossa selvitetään, että komissio edellyttää yleensä todisteita markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä ennen kuin se hyväksyy riskipääomatoimenpiteitä.

48.

Komissio saattaa kuitenkin hyväksyä markkinoiden toiminnan riittämättömyyden olemassaolon ilman erillisiä todisteita, jos kokonaan tai osittain valtiontuella rahoitettavina riskipääomatoimenpiteinä yritykselle myönnettävä rahoituserä on suuruudeltaan enintään 500 000 euroa tuen ulkopuolella olevalla alueella, 750 000 euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisella tukialueella tai 1 miljoona euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan mukaisella tukialueella.

49.

Tämän seurauksena komissio edellyttää ehdotetun riskipääomatoimenpiteen oikeuttavaa osoitusta markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä tapauksissa, joissa edellä mainitut rahoituserät ylitetään. Tämä on esitettävä ennen kuin komissio arvioi toimenpiteen soveltuvuutta niiden positiivisten ja negatiivisten arviointiperusteiden perusteella, jotka on esitetty tiedonannon VIII.3 kohdassa.

50.

Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottamassa Enterprise Capital Funds -ohjelmassa kaavaillaan kaikkialla Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseviin pk-yrityksiin tehtäviä riskipääomainvestointeja, jotka ovat suuruudeltaan 250 000–2 000 000 Englannin puntaa (357 000–2 900 000 euroa) investointierää kohden.

51.

Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevan vuosien ”2000–2006 Aluetukikartan” mukaan Yhdistynyt kuningaskunta koostuu alueista, jotka kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan tai kyseisen artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisen tuen piiriin, sekä alueista, jotka jäävät tukien ulkopuolelle (7).

52.

Komissio saattaisi näin ollen tiedonannon VI.5 kohdan mukaisesti hyväksyä markkinoiden toiminnan riittämättömyyden olemassaolon ilman lisätodisteita, jos kokonaan tai osittain valtiontuella rahoitettava Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseville pk-yrityksille suunnattu riskipääomarahoitus olisi enintään 1 miljoona euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan mukaisella tukialueella, 750 000 euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisella tukialueella tai 500 000 euroa tuen ulkopuolella olevalla alueella.

53.

Tiedonannon perusteella Enterprise Capital Funds -ohjelmassa kaavaillut riskipääomainvestoinnit, jotka ylittävät edellä mainitut enimmäismäärät, edellyttävät Yhdistyneeltä kuningaskunnalta todisteita markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä.

54.

Markkinoiden toiminnan riittämättömyyttä havainnollistaakseen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat viitanneet kahteen tutkimukseen (8), joiden mukaan pk-yrityksille tarkoitettujen pääomasijoitusten tarjonta on erityisen niukkaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa 250 000–2 000 000 Englannin punnan (357 000–2 900 000 euron) suuruisten sijoitusten osalta seuraavista syistä

55.

Komissio ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 7 päivänä toukokuuta 2004 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa Enterprise Capital Funds -ohjelman osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

56.

Komissio totesi kirjeessään epäilevänsä, voidaanko Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten esittämien markkinoiden toiminnan riittämättömyyttä osoittavien seikkojen nojalla riittävästi perustella sellaisten riskipääomasijoitusten rahoituserien myöntämistä, joiden määrä ylittää huomattavasti tiedonannossa asetetut enimmäismäärät.

57.

Komissio ilmoitti lisäksi katsovansa, että kysymystä oli tarkasteltava perusteellisemmin. Arvioinnissa olisi otettava huomioon asianomaisten esittämät huomautukset. Komissio voisi päättää vasta asianomaisten esittämien huomautusten arvioinnin jälkeen, muuttaako Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottama toimenpide kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

58.

Vastauksena muodollisen menettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkaisemiseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä komissio sai huomautuksia seuraavilta asianomaisilta:

59.

Kaikki esitetyt huomautukset olivat myönteisiä. Niissä korostettiin toimenpiteen tärkeyttä ja ehdotettujen sijoitusten enimmäismäärien sopivuutta.

60.

Edellä mainittujen asianomaisten esittämät seikat voidaan ryhmitellä ja esittää tiivistettynä seuraavasti.

61.

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan Saksa toi esiin seuraavia seikkoja:

62.

Alankomaat korosti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan seuraavia todisteita:

63.

Unkari toi esiin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan seuraavia seikkoja:

64.

Liettua korosti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevissa huomautuksissaan seuraavia kokemuksia:

65.

Confederation of British Industry (CBI) kannattaa täysin Yhdistyneen kuningaskunnan ehdotusta ECF-rahastojen perustamisesta. CBI:n havaintojen mukaan markkinoiden toimintavaje ulottuu 250 000 Englannin punnan (357 000 euron) investoinneista 3 miljoonan punnan (4,3 miljoonan euron) investointeihin, ja se katsoo näin ollen, että ECF-rahastot vastaavat selvään kasvuyritysten rahoituksen alalla havaittavissa olevaan markkinoiden toiminnan puutteeseen.

66.

Nederlandse Vereniging van Participatiemaatschappijen (NVP) toteaa, että markkinoiden alimmilla tasoilla aina 2,5 miljoonan euron investointeihin saakka on havaittavissa ilmeinen pääomavaje. Vaje voi vaihdella eri jäsenvaltioissa, mutta erot eivät ole merkittäviä.

67.

Alankomaiden teollisuuden ja työnantajien liitto VNO-NCW tukee CBI:n ja NVP:n esittämiä huomautuksia, erityisesti pääomavajeen laajuuden osalta.

68.

Englannissa ja Walesissa toimiva Institute of Chartered Accountants katsoo, että pääomavaje voi koskea jopa 5 miljoonan Englannin punnan (7 miljoonan euron) investointeja seuraavista syistä:

Instituutti on sitä mieltä, että ehdotettu ECF-ohjelma tarjoaa arvokkaan rahoituslähteen yrityksille, jotka tavoittelevat suhteellisen vaatimatonta osakepääomaa. Samalla se kannustaa muita sijoittajia osallistumaan pieniin investointeihin, kun ne voivat seurata tiettyä tähän alaan keskittynyttä rahastoa sen sijaan, että investoisivat opportunistisesti aika ajoin.

69.

Englannin aluekehitysvirastot (Regional Development Agencies) toteavat, että Advantage West Midlands RDA:n äskettäin tekemän tutkimuksen mukaan kasvurahoituksen saannin esteet ovat pahimpia niissä yrityksissä, jotka pyrkivät hankkimaan 250 000–2 000 000 Englannin punnan (357 000–2 900 000 euron) investointeja. Siitä kertovat seuraavat tosiseikat:

70.

Northwest Regional Development Agency esittää seuraavat huomautukset:

71.

Warwickin yliopisto on käsitellyt alkuvaiheen investointeja tekeviä pääomamarkkinoita ja erityisesti yliopistoalan spin-off-yrityksiin liittyviä kysymyksiä. Yli 50:tä Yhdistyneen kuningaskunnan yliopistoa edustavien teknologiansiirron ammattilaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella se toi esiin seuraavat näkökohdat:

72.

Northern Enterprise Limited (Nelfunding) katsoo, että markkinoiden toiminta on riittämätöntä alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) riskipääomainvestointien osalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja että se vaikuttaa kielteisesti pk-yritysten kehittymiseen.

73.

Stonesfield Capital Limited, joka investoi aktiivisesti Enterprise Capital Funds -rahastojenkin kohteena oleviin 500 000–2 000 000 Englannin punnan (700 000–2 900 000 euron) suuruisiin pääomahankkeisiin, esitti seuraavat huomautukset:

74.

YFM Group esitti seuraavat huomautukset:

75.

Close Venture Management Limited toi esiin seuraavia seikkoja:

76.

Enterprise Corporate Finance Limited epäonnistuu yhä useammin yrityksissään hankkia 500 000–2 000 000 Englannin punnan (700 000–2 900 000 euron) suuruista pääomarahoitusta asiakasyrityksilleen:

77.

3i korosti huomautuksessaan seuraavia asioita:

3i arvioi, että tämänhetkinen pääomavaje koskee 500 000–1 000 000 Englannin punnan (700 000–1 400 000 euron) investointien lisäksi jo peräti 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investointeja.

3i on vähentänyt merkittävästi omia investointejaan tähän markkinasegmenttiin. Se sijoitti vuonna 2001 noin 1,1 miljardia euroa alkuvaiheen riskipääomainvestointeihin Euroopassa, mutta vastaaviin yrityksiin tehtyjen investointien määrä on vähentynyt huomattavasti, eikä 3i sijoittanut tähän markkinasegmenttiin vuonna 2004 enää kuin noin 150 miljoonaa euroa.

78.

Cavendish Asset Management Limited yhtyy kappaleessa 68 esitettyihin Institute of Chartered Accountants in England and Wales -instituutin huomautuksiin.

79.

Yhdistyneen kuningaskunnan huomautukset, jotka koskevat komission päätöstä aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen menettely sekä asianomaisten esittämiä näkökohtia, esitetään tiivistettynä kappaleissa 80–96.

80.

Vaikka velkarahoituksen saantimahdollisuudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat parantuneet useimpien yritysten osalta 1990-luvun puolivälin jälkeen, huomattavalla osalla hyvät kasvunäkymät omaavia pienyrityksiä on edelleen vaikeuksia hankkia osakepääomaa.

81.

Osakepääoma soveltuu alkuvaiheessa oleville yrityksille, jotka eivät vielä tuota riittävää tulovirtaa velkojen korkomaksujen hoitamiseksi. Se soveltuu myös yrityksille, jotka kehittelevät uusia tekniikoita, tuotteita tai markkinoita, joilla on valmiudet saavuttaa hyvät kasvuluvut, mutta joihin liittyy myös merkittävä epäonnistumisen riski.

82.

Pienyritysten kasvupääoman saantia koskeva julkinen kuuleminen, BVCA:n kokoamat tiedot ja akateemiset tutkimukset kertovat kaikki siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa on pääomavaje, joka koskee 250 000–2 000 000 Englannin punnan (357 000–2 900 000 euron) suuruista osakepääomaa tavoittelevia yrityksiä.

83.

Pääomavaje on viime vuosina ja erityisesti vuodesta 1999 lähtien laajentunut koskemaan yhä suurempia summia yksityisten pääomasijoittajien siirtyessä tekemään yhä suurempia investointeja. Investointien keskimääräinen koko on noussut huomattavasti, kun riskipääomayritykset pyrkivät yhä laajemmassa määrin hyötymään mittakaavaeduista.

84.

Pääomavaje on viime vuosien aikana kohdistunut erityisesti alkuvaiheessa oleviin pk-yrityksiin johtuen selvästä muutoksesta pääomasijoittajien tekemien investointien tyypeissä. Pääomainvestointeja tehdään todistetusti pidemmälle ehtineisiin yrityksiin, management buy out -operaatioihin (MBO) ja management buy in -operaatioihin (MBI).

85.

Uusimmat saatavilla olevat vuotta 2003 koskevat BVCA:n tiedot osoittavat, että myöhemmän vaiheen investoinnit ja erityisesti suuret buy out-operaatiot ovat edelleen ensisijaisia. Alkuvaiheen investointien osuus oli vain 6,5 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyistä pääomainvestoinneista vuonna 2003, eli alle 0,02 prosenttia BKT:stä. Tämä poikkeaa selvästi vuosina 1998–2001 tehtyjen alkuvaiheen investointien osuudesta, joka oli keskimäärin 0,05 prosenttia BKT:stä.

86.

Hiljattain hankitun pääomarahoituksen todennäköinen käyttötarkoitus on yhä useammin asemansa jo vakiinnuttaneeseen yritykseen tehtävä suuri investointi. Uusimmat BVCA:n tiedot osoittavat, että vain 4 prosenttia hankituista varoista suuntautuu todennäköisesti alkuvaiheen investointeihin, 3 prosenttia laajennusinvestointeihin ja 1 prosentti MBO-operaatioihin, joiden suuruus on alle 10 miljoonaa Englannin puntaa. Odotusten mukaan vain 3 prosenttia hankituista varoista käytetään alkuvaiheen investointeihin ja teknologisiin laajennuksiin, kun osuus oli 5 prosenttia vuonna 2002.

87.

Lisäksi tiedot osoittavat, että 250 000–2 000 000 Englannin punnan (357 000–2 900 000 euron) investoinneista vain joka neljäs on yritykseen tehty ensimmäinen ja yksittäinen investointi. Vuosina 2000–2002 tehdyistä noin 1 000:sta alle 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investoinnista yli 70 prosenttia oli jatkoinvestointeja.

88.

Pääomasijoittajien siirtyessä tekemään yhä suurempia investointeja markkinoiden alimmille tasoille ei näytä ilmaantuvan uusia pääomasijoitusyrityksiä. Maineen merkitys pääomasijoitusalalla on huomattava este mahdollisten uusien pääomamarkkinoista kilpailevien sijoituksenhoitajien tulolle. Tästä suuntauksesta seuraa, että pääomavajeesta kärsivällä markkinasegmentillä on yhä suurempi pula pätevistä ja kokeneista toimijoista, ja puutetta on yhä vaikeampi paikata ajan kuluessa, kun taitavat varainhoitajat hankkivat suurempia rahoituseriä ja tekevät siten suurempia investointeja. Menestyvien pienemmän mittakaavan ja alkuvaiheen investointien tekemiseen tarvitaan taitoa, joten pätevien uusien markkinatulokkaiden virta on edellytys dynaamisille alkuvaiheen markkinoille.

89.

Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan kaikki vastaajat näyttävät olevan täysin yksimielisiä siitä, että riskipääomamarkkinoiden toiminnassa on puute, jonka vuoksi hyvät kasvunäkymät omaavien pk-yritysten on vaikea saada rahoitusta. Kaikissa asianomaisten huomautuksissa on yhdytty Yhdistyneen kuningaskunnan näkemykseen, jonka mukaan markkinat ovat muuttuneet ja pääomavaje koskee nyt tiedonannossa esitettyjä rajoja suurempiakin summia.

90.

Yhdistynyt kuningaskunta on pyrkinyt osoittamaan, että alle 2 000 000 Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) investoinneista on pulaa. Osa vastaajista pitää tätä vaatimattomana arviona ja katsoo, että vajaus koskee investointeja jopa 5 miljoonaan Englannin puntaan (7 miljoonaan euroon) asti. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin katsoo, että 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) luvun tueksi voidaan esittää vahvimmat todisteet.

91.

Yhdistynyt kuningaskunta korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan riskipääomasektorilla toimivien yritysten vastaukset ovat yhteneviä sen omien yksityiskohtaisten kuulemisten tulosten kanssa. Kaikki vastaajat ovat havainneet riskipääomarahoitusvajeen, joka kohdistuu 2 miljoonan Englannin punnan (2,9 miljoonan euron) tasoon tai sen yläpuolellekin. Näillä vastaajilla on käytännön kokemusta kyseisistä markkinoista ja he ovat tutkineet niitä kaupallisesta näkökulmasta. Heidän kokemuksensa tukevat Yhdistyneen kuningaskunnan omia tutkimuksia, joissa todetaan, että tällä alalla toimivat rahastot eivät onnistu houkuttelemaan yksityisiä sijoittajia riskioletusten ja pienistä investoinneista koituvien lisäkustannusten vuoksi. Yhdistynyt kuningaskunta on siten vakuuttunut siitä, että Enterprise Capital Funds -ohjelma ei syrjäytä yksityistä tarjontaa kyseisillä markkinoilla.

92.

Yhdistynyt kuningaskunta on tyytyväinen myös ECF-mallin käytännön suunnittelun tukitasoon. Yhdistynyt kuningaskunta pitää tervetulleena vastaajien yksimielisyyttä siitä, että ehdotettu rahastorakenne ei aiheuta kilpailun vääristymistä ja että kannustin rohkaisee tekemään perusteltuja kaupallisia sijoituspäätöksiä. Tärkein tekijä asiassa on se, että ehdotetut ECF-rahastot eivät tarjoa yksityisille sijoittajille minkäänlaista tappiosuojaa. Tästä syystä niiden on valittava hyviä varainhoitajia, jotka investoivat varat parhaalla mahdollisella tavalla. Jos ECF-rahasto ei tuota voittoa, yksityinen sijoittaja menettää rahansa. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että tämä on tehokkaampi kaupallinen kannustin kuin vaihtoehtoinen malli, jossa julkisen investoinnin osuus on pienempi, mutta jossa julkiset varat altistuvat suuremmalle riskille kuin yksityiset sijoitukset, jolloin yksityiset sijoittajat voivat saada rahansa takaisin, jos rahasto tuottaa tappiota.

93.

Yhdistynyt kuningaskunta sisällyttää kilpailulle avoimeen tarjousprosessiin kunkin rahaston rakenteen keskeiset piirteet ja maksaa näin vain varojen hallinnointikuluihin ja valvontaan tarvittavan vähimmäismäärän. Tarjousprosessissa asetetaan joitakin vähimmäisvaatimuksia, kuten tasavertainen (pari passu) tappioasema ja julkisen rahoituksen ensisijaisen korvaamisen periaate, mutta siinä annetaan hakijoille joustavat mahdollisuudet esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja, jos ne ovat edullisempia julkiselle sektorille. Näin avataan mahdollisuus siihen, että yksityiset sijoittajat voivat altistua suuremmalle riskille kuin julkinen sektori tai että tarvitaan kaavailtua vähemmän vipuvaikutustukea, jos tarjouksentekijä pystyy osoittamaan, että se olisi houkutteleva vaihtoehto rahaston sijoittajille.

94.

Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa myös, että muiden jäsenvaltioiden vastauksista nousi esiin halu saattaa nykyinen tiedonanto ajan tasalle. Euroopan unionin riskipääomamarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi tiedonannon julkaisemisen eli vuoden 2001 jälkeen. Yhdistynyt kuningaskunta yhtyykin näkemykseen, että tiedonantoon on tehtävä perinpohjaisia muutoksia, kun sitä tarkistetaan vuonna 2006. Tarkistuksessa on käsiteltävä lähes varmasti muitakin osa-alueita kuin rahoituserien kokoa, kuten julkisen rahoituksen määrän nostamista yksityisen sektorin riskin vastapainoksi ja ryhmäpoikkeuksien kaltaisten välineiden laajempaa käyttöä.

95.

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että ECF-ohjelma auttaa merkittävästi kitkemään innovaatiota ja yrittäjyyttä huomattavasti haittaavia esteitä ja lähestymään Lissabonissa ja yrittäjyyden edistämistä koskevassa toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. ECF-ohjelma auttaa myös noudattamaan Kokin raportin suosituksia, joiden mukaan pk-yritysten rahoitus Euroopassa perustuu tällä hetkellä liiaksi lainoihin ja joissa vaaditaan siten riskipääoman laajempaa käyttöä.

96.

Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että sekä julkisen että yksityisen sektorin ja muiden jäsenvaltioiden ja riskipääomamarkkinoilla toimivien tahojen tuki on selvä merkki ECF-rahastojen tyyppisen investointivälineen tarpeesta.

97.

Komissio on tutkinut tukiohjelman EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan ja erityisesti antamansa valtiontukea ja riskipääomaa koskevan tiedonannon (9) perusteella. Seuraavassa esitetään yhteenveto arvion tuloksista.

98.

Ilmoittamalla toimenpiteen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat täyttäneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaiset velvollisuutensa.

99.

Tiedonannossa esitettyjen säännösten mukaan valtiontuen voimassaolon arvioinnissa on otettava huomioon se, että toimenpiteestä voidaan myöntää tukea vähintään kolmella eri tasolla:

100.

Komissio katsoo, että sijoittajien tasolla on kyse EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesta valtiontuesta. Valtion varojen käyttö käy ilmi siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset myöntävät Enterprise Capital Funds -rahastoille julkisen vipuvaikutustuen. Enterprise Capital Funds -rahastojen yksityiset sijoittajat, jotka saattavat olla EY:n perustamissopimuksessa tarkoitettuja yrityksiä, voivat saada enemmän voittoa kuin julkinen sektori ja niitä voidaan siten suosia. Vaikka yksittäisten henkilöiden tai organisaatioiden rahastoon tekemiä sijoituksia ei olekaan rajoitettu, rahaston rajallinen koko ei toisaalta takaa sitä, että kaikki potentiaaliset sijoitukset hyväksytään. Tämän vuoksi komissio katsoo, että toimenpiteessä on kyse valikoivuudesta. Tukiohjelma vaikuttaa myös jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska pääomasijoittamisessa käydään laajaa jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

101.

Rahastojen tasolla komissio yleensä katsoo, että rahasto ei ole varsinainen tuensaaja, vaan väline, jolla tuki siirretään sijoittajille ja/tai yrityksille, joihin sijoitetaan. Rahasto voi kuitenkin tietyissä tapauksissa, etenkin silloin, kun toimenpiteisiin sisältyy pääomansiirtoja useita eri sijoittajia käsittävien rahastojen hyväksi, olla luonteeltaan verrattavissa itsenäisen yritykseen. Käsiteltävänä olevassa ohjelmassa Enterprise Capital Funds -rahastot perustetaan varta vasten eikä niillä ole oikeutta harjoittaa muuta toimintaa kuin tukiohjelmassa kaavailtuja toimintoja. Komissio ei siksi katso Enterprise Capital Funds -rahastojen olevan erillisiä tuen saajia. Tämä periaate vastaa asioissa Viridian Growth Fund  (10), Hiilialueiden yritysrahasto (11) ja Community Development Venture Fund -riskipääomarahasto (12). tehtyjä komission päätöksiä.

102.

Sijoitusten kohteena olevien yritysten tasolla komissio katsoo, että kyse on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesta valtiontuesta. Tukiohjelmaan liittyy valtionvaroja, sillä rahaston tukitoimenpiteen kohteena oleviin pk-yrityksiin tekemiin sijoituksiin sisältyy julkista rahoitusta. Toimenpide vääristää kilpailua, koska sillä suositaan tukitoimenpiteen kohteena olevia pk-yrityksiä, jotka eivät voisi muutoin saada riskipääomarahoitusta samoin edellytyksin ja yhtä paljon. Toimenpide on valikoiva, sillä se kohdistuu tiettyihin Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiviin pk-yrityksiin. Toimenpide saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä on mahdollista, että sen kohteena olevat pk-yritykset ovat nyt tai tulevaisuudessa mukana yhteisön sisäisessä kaupassa.

103.

Komissio katsoo näin ollen, että kyse on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaisesta valtiontuesta sijoittajien tasolla ja tuensaajina olevien pk-yritysten tasolla.

104.

Tiedonannon säännösten mukaan komissio saattaa hyväksyä markkinoiden toiminnan riittämättömyyden ilman erillisiä todisteita, jos kokonaan tai osittain valtiontuella rahoitettavina riskipääomatoimenpiteinä yritykselle myönnettävä rahoituserä on suuruudeltaan enintään 500 000 euroa tuen ulkopuolella olevalla alueella, 750 000 euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisella tukialueella tai 1 miljoona euroa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan mukaisella tukialueella.

105.

Yhdistyneen kuningaskunnan ehdottaman toimenpiteen nojalla on tarkoitus tehdä Yhdistyneen kuningaskunnan pk-yrityksiin riskipääomasijoituksia, joiden määrä vaihtelee 250 000:sta Englannin punnasta (357 000 euroa) 2 000 000 puntaan (2 900 000 euroa) yhdessä erässä.

106.

Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevan vuosien ”2000–2006 Aluetukikartan” mukaan Yhdistynyt kuningaskunta koostuu alueista, jotka kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a) alakohdan tai kyseisen artiklan 3 kohdan c) alakohdan mukaisen tuen piiriin sekä alueista, jotka jäävät tukien ulkopuolelle (13).

107.

Tiedonannon säännösten mukaisesti komissio on ilmoittanut Yhdistyneelle kuningaskunnalle, että koska käsiteltävänä olevan tukiohjelman mukaisesti ehdotetut riskipääomasijoitukset ylittävät edellä mainitut tiedonannossa asetetut enimmäismäärät, Yhdistyneen kuningaskunnan on esitettävä todisteet markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä.

108.

Yhdistyneen kuningaskunnan esittämät tiedot ja asianomaisten huomautukset, joiden mukaan markkinoiden toiminta on riittämätöntä 250 000–2 000 000 Englannin punnan (357 000–2 900 000 euron) suuruisten investointien osalta, esitetään tiivistettynä seuraavissa kappaleissa.

109.

Pk-yritysten tärkein yksittäinen ulkopuolisen rahoituksen lähde ovat pankkilainat, erityisesti tilinylitysmahdollisuudet ja kiinteäkorkoiset lainat, joiden yhteenlaskettu osuus on noin puolet kaikesta ulkopuolisesta rahoituksesta. (14) Pankkilaina on soveltuvin ratkaisu silloin, kun yritykset tuottavat riittävää kassavirtaa korkojen maksamiseen. Velkarahoituksen saantimahdollisuudet ovat parantuneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Varsinaisia todisteita siitä, että yritysten olisi vaikea saada pankkirahoitusta, ei ole. Luotonantajat saattavat kuitenkin kohdata huomattavia epävarmuustekijöitä pyrkiessään arvioimaan yksittäisten yritysten tulevaisuudennäkymiä. Ne tukeutuvatkin usein vakuuksiin pk-yrityslainoja antaessaan, erityisesti jos luotonottajalla ei ole kokemusta liiketoiminnasta. Kaikki yrittäjät eivät pysty tarjoamaan sopivia vakuuksia.

110.

Velkamarkkinoilla esiintyvät puutteet johtuvat informaation epätasaisuudesta eli siitä, että luotonantaja saa vain osittaisia tietoja yrityksen kannattavuusnäkymistä. Epätasainen informaatio merkitsee sitä, että luotonantaja ei pysty arvioimaan tiettyyn pk-yritykseen liittyvän riskin suuruutta. Tästä syystä investointiehdotusten laatua on vaikea arvioida ja vielä vaikeampi on veloittaa korkoa, joka vastaa tarkasti riskin tasoa. Pankit perustavat yleensä luotonantopäätöksensä luottotietoihin, aiempaan pankkitilinhoitoon, hakijan yrityskokemukseen ja halukkuuteen sijoittaa omia varoja yritykseen sekä liiketoimintasuunnitelmaan pohjautuviin todisteisiin takaisinmaksuvalmiudesta. Yksittäisellä yrittäjällä ei kuitenkaan välttämättä ole aiempia kokemuksia tai omaa pääomaa yritykseen sijoitettavaksi. Tämän seurauksena luotonantajat pitävät tärkeänä yrittäjän halukkuutta antaa vakuuksia lainan takeeksi. Monet yritykset voivat saada velkarahoitusta sen ansiosta, että luotonantajat tukeutuvat vakuuksiin, mutta tämä lähestymistapa pk-yrityslainoihin voi aiheuttaa vaikeuksia sellaisille yrittäjille, joilla ei ole tarjota sopivia vakuuksia.

111.

Vaikka velka- ja omaisuusperusteinen rahoitus riittääkin kattamaan useimpien yritysten tarpeet, huomattava vähemmistö tarvitsisi sen sijaan osakepääomaa. Pääomasijoittajat tuovat pääomaa yrityksen osakkeiden vastineena ja saavat siten osan yrityksen tulevista voitoista. Tämä rahoitusmuoto on paras vaihtoehto silloin, kun yritys on alkuvaiheessa eikä tuota vielä riittävää tulovirtaa velan korkojen takaisinmaksuun, ja/tai kun yritys kehittelee uusia tekniikoita, tuotteita tai markkinoita, joihin liittyvät huomattavia kasvumahdollisuuksia, mutta myös merkittävä epäonnistumisen riski.

112.

Pääomarahoituksen osuus pk-yritysten ulkopuolisesta rahoituksesta on vain 8 prosenttia, mutta tämä tilasto aliarvioi sen merkityksen nykyaikaisessa, yrittäjähenkisessä talouselämässä. Yritykset, jotka todennäköisimmin tarvitsevat pääomarahoitusta, ovat usein erittäin innovoivia, ja niillä on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi tuottavuuden kasvuun. Riskipääomasijoittajat tarjoavat lisäksi joissakin tapauksissa rahoituksen lisäksi johdon tukea, neuvontaa ja muita asiantuntijapalveluita.

113.

Pääomarahoitus on tärkeä kasvutekijä yksittäisissä yrityksissä ja laajemmin koko talouselämässä, mutta vahvoja todisteita on siitä, että yksityisten pääomamarkkinoiden rakenteelliset piirteet ovat aiheuttaneet merkittävän ja yhä kasvavan, vaatimattomampaa kasvupääomarahoitusta tavoitteleviin yrityksiin kohdistuvan pääomavajeen. Nämä rakenteelliset syyt liittyvät sekä markkinoiden tarjonta- että kysyntäpuoleen.

114.

Velkamarkkinoiden yhteydessä esiin tuodut informaatio-ongelmat koskevat myös pääomamarkkinoita. Tarjontapuolella ongelmia aiheuttavat yleensä kolme asiaa: informaation vääristyminen, liiketoimien kustannukset sekä näkemys riskistä ja tuotosta.

115.

”Informaation vääristymisellä” tarkoitetaan sitä, että pääomasijoittajille voi koitua huomattavia kustannuksia soveltuvien investointitilaisuuksien kartoittamisesta. Informaatio-ongelmat ovat yleensä suurimpia pienten ja nuorten yritysten kohdalla ja erityisesti kun kyse on innovatiivisesta yrityksestä, joka pyrkii kehittelemään ennen kokeilemattomia tekniikoita, tuotteita ja markkinoita. Informaatiovaikeudet muodostavat merkittävän esteen pienemmille pääomainvestoinneille, koska investoinnin kustannukset eivät ole suhteutettuja investoinnin kokoon. Julkisilla osakemarkkinoilla noteerattuihin suuriin yrityksiin verrattuna investointeja tavoittelevia pieniä, noteeraamattomia yrityksiä koskeva tieto on paljon vähäisempää. Sijoittajille voi siksi aiheutua huomattavan suuret kustannukset sopivien tilaisuuksien etsimisestä. Lisäksi usein on vaikeaa arvioida yrityksen tulevaisuudennäkymiä. Näin on erityisesti silloin, kun johtoryhmä, tuote tai teknologia on aivan uusi. Pääomasijoittajien on tutustuttava sijoituskohteisiin huolellisesti ennen kuin he voivat tehdä perusteltuja sijoitusvalintoja. Tiedonkeruukustannukset ovat samat riippumatta investoinnin koosta, ja pienemmissä investoinneissa ne voivat olla suhteettoman suuret verrattuna investoinnista saatavaan mahdolliseen taloudelliseen tuottoon. Lisäksi tiettyyn yritykseen investoineiden pääomasijoittajien on pystyttävä seuraamaan investointinsa tulosta. Usein he liittyvät sitä varten yrityksen johtokuntaan ja saattavat käyttää merkittävästi aikaa ja voimia johdon tukemiseen, erityisesti jos yrityksen johtoryhmä on suhteellisen kokematon. Tämä voi parantaa merkittävästi sijoituskohteena olevan yrityksen suoritusta, mutta nämäkään kustannukset eivät ole suhteutettuja investoinnin kokoon.

116.

Pääomainvestointiin, eli esimerkiksi investoinnin ehdoista neuvottelemiseen ja tarvittavien lakisääteisten sopimusten luomiseen (”liiketoimen kustannukset”) liittyy merkittäviä kiinteitä kustannuksia. Nämä liiketoimen kustannukset ovat muiden kiinteiden kustannusten tapaan epäedullisia pienten investointien yhteydessä.

117.

Investointipäätöksiin vaikuttaa näkemys riskistä ja todennäköisestä taloudellisesta tuotosta. Jos sijoittajilla on virheelliset odotukset, pääoman jako ei ole optimaalinen.

118.

Kysyntäpuolen rajoitukset haittaavat yhtä merkittävästi pääomarahoituksen kulkua sijoittajilta pk-yrityksiin. Tutkimuksissa on noussut esiin useita ongelmia, jotka estävät pienyrityksiä tavoittelemasta osakepääomaa. Pk-yritysten useimmin mainitsemia huolenaiheita ovat hallinnan menettäminen ja johdon vapauksien rajoittaminen, mutta yleisiä esteitä ovat myös pääomarahoituksen hankkimisen kustannukset ja ulkopuolisia rahoituslähteitä koskevan tiedon puute. Monet yrityksistä, jotka tavoittelevat aktiivisesti pääomainvestointeja, kärsivät myös investointivalmiuden puutteesta. Pk-yritykset eivät ehkä tunne ja ymmärrä riittävästi erilaisia tarjolla olevia riskirahoituksen muotoja ja sen saantimahdollisuuksia, ja niiden liiketoimintasuunnitelmat saattavat olla puutteellisia tai huonosti esitettyjä. Yrityksen riittämätön valmistelu ja suunnittelu karkottavat mahdollisia investoijia, etenkin koska informointi- ja tutustumiskustannuksia tarvitaan tällöin enemmän.

119.

Pääomavajetta esiintyy, jos elinkelpoiset yritykset eivät pysty houkuttelemaan investointeja joko epävirallisilta sijoittajilta tai pääomasijoittajilta, jotka ovat pk-yritysten tärkeimpiä pääomarahoituksen lähteitä. Epävirallisilla sijoittajilla (nk. bisnesenkelit ja muuta epäviralliset sijoittajat) on käytettävissään rajallisesti varoja ja ne investoivat yleensä suhteellisen pieniä pääomasummia. Viralliset pääomasijoittajat sen sijaan käyttävät selvästi enemmän rahaa mahdollisten investointien arvioimiseen. Edellä mainituista rakenteellisista syistä johtuen kustannukset ovat usein kohtuuttomat, kun yritys tavoittelee vain pientä pääomarahoituserää.

120.

Pääomavaje kohdistuu siten yrityksiin, jotka tavoittelevat useimpien epävirallisten sijoittajien käytettävissä olevia varoja suurempia summia, jotka kuitenkin ovat liian pieniä pääomasijoittajille.

121.

Uusimpien BVCA:n tietojen (15) mukaan suuret MBO-rahastot tuottivat hyvin vuonna 2003 ja pitkällä aikavälillä, kun taas alkuvaiheen investointien ja teknologiainvestointien keskimääräinen tuotto oli edelleen alhainen vuonna 2003.

122.

Alkuvaiheessa oleviin yrityksiin tehdyt investoinnit tuottivat yleisesti ottaen keskimäärin -18,1 prosentin tuoton vuonna 2003 verrattuna keskimäärin -25,1 prosentin tuottoon kolmen vuoden ajanjaksolla ja keskimäärin -12,5 prosentin tuottoon viiden vuoden ajanjaksolla.

123.

Kehitysvaiheen investointeihin erikoistuneiden rahastojen keskimääräinen tuotto oli -3,4 prosenttia vuonna 2003 verrattuna keskimäärin -8,2 prosentin tuottoon kolmen vuoden ajanjaksolla ja keskimäärin 2,7 prosentin tuottoon viiden vuoden ajanjaksolla.

124.

MBO-operaatioihin (management buy out) keskittyvien rahastojen tulos oli samalla kaudella selvästi parempi. Keskikokoisten MBO-operaatioiden keskimääräinen tuotto oli 12,2 prosenttia vuonna 2003, verrattuna 2,9 prosentin keskimääräiseen tuottoon kolmen vuoden ajanjaksolla ja 6,7 prosentin keskimääräiseen tuottoon viiden vuoden ajanjaksolla. Ero on vieläkin suurempi tarkasteltaessa suuria MBO-operaatioita, joiden keskimääräinen tuotto oli 15,3 prosenttia vuonna 2003, keskimääräinen kolmen vuoden tuotto 9,1 prosenttia ja vastaava keskimääräinen viiden vuoden tuotto 13,6 prosenttia.

125.

Edellä esitetyt tiedot kertovat Yhdistyneen kuningaskunnan riskipääomamarkkinoiden tämänhetkisestä rakenteesta. Riskipääomasijoittajat siirtyvät tekemään yhä suurempia investointeja, kun niistä saatava tuotto kasvaa, ja samalla pienempiin alkuvaiheen investointeihin ja laajennusinvestointeihin sekä toisaalta suurempiin, asemansa vakiinnuttaneisiin yrityksiin tehtäviin investointeihin saatavilla oleva pääoma jakautuu yhä epätasaisemmin.

126.

Tätä suuntausta kohti yhä suurempia investointeja vahvistavat myös hiljattain julkaistut tiedot investointiaktiivisuudesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. (16) Kaikkien vaiheiden investointeihin sijoitettu keskimääräinen rahoituserä nousi vuonna 2003 4,3 miljoonaan Englannin puntaan (6 miljoonaa euroa), kun se vuonna 2002 oli 3,8 miljoonaa Englannin puntaa (5,3 miljoonaa euroa). Tämä selittyy sillä, että pienempien laajennusvaiheen investointien osuus väheni 57 prosenttia 477 miljoonaan Englannin puntaan (670 miljoonaan euroon) vuonna 2003, kun se vuonna 2002 oli 1,2 miljardia puntaa (1,7 miljardia euroa). Toimintaansa laajentavaan yritykseen tehty sijoitus laski keskimäärin 2 miljoonasta Englannin punnasta (2,9 miljoonasta eurosta) vuonna 2002 800 000 puntaan (1,1 miljoonaa euroa) vuonna 2003.

127.

Kaikista vuonna 2003 tehdyistä investoinneista valtaosa, 92 prosenttia (8,2 miljardia Englannin puntaa eli 11,5 miljardia euroa) sijoitettiin MBO- ja MBI-operaatioihin, kun vastaava osuus vuonna 2002 oli 87 prosenttia. Raportissa ennakoidaan, että vain 3 prosenttia (290 miljoonaa puntaa eli 406 miljoonaa euroa) sijoitetaan laajennusvaiheessa oleviin yrityksiin, kun osuus oli 6 prosenttia vuonna 2002. Alkuvaiheen sijoitusten osuus kaikista investoinneista oli 4 prosenttia vuonna 2003 (368 miljoonaa puntaa eli 515 miljoonaa euroa) ja 3 prosenttia vuonna 2002.

128.

MBO/MBI-investoinneista 58 prosenttia kohdistunee suurimpiin MBO/MBI-operaatioihin (yli 100 miljoonan punnan eli 140 miljoonan euron investointeihin), kun vastaava osuus oli 45 prosenttia vuonna 2002. Investoinneista 20 prosenttia kohdistuu 50–100 miljoonan Englannin punnan (70–140 miljoonan euron) MBO/MBI-operaatioihin, kun vastaava osuus vuonna 2002 oli 17 prosenttia, ja 13 prosenttia kohdistuu 10–50 miljoonan Englannin punnan (14–70 miljoonan euron) MBO/MBI-operaatioihin, verrattuna 24 prosenttiin vuonna 2002. Samoin kuin vuonna 2002, vain 1 prosentti kohdistuu alle 10 miljoonan Englannin punnan (14 miljoonan euron) suuruisiin MBO/MBI-operaatioihin.

129.

Edellä kuvattu sekä investointien että tuloksen lasku on johtanut siihen, että alkuvaiheen riskipääomasijoittajat vetäytyvät pois markkinoilta. Tämä käy selvästi ilmi myös siitä, että keskimääräinen rahoituserä (kaikissa investointivaiheissa) kasvaa vakaasti koko ajan ja oli vuonna 2003 jo 4,3 miljoonaa Englannin puntaa (6 miljoonaa euroa). Yhdistyneen kuningaskunnan riskipääomamarkkinoilla toimivat sijoittajat investoivat yleensä suuria rahasummia pyrkiäkseen pienentämään riskiä, ja pahentavat näin pääomavajetta.

130.

Alkuvaiheessa oleviin yrityksiin sijoitettu rahamäärä on laskenut 73 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2003. Alkuvaiheen riskipääomasijoituksiin investoitiin vuonna 2001 1,4 miljardia Englannin puntaa (2 miljardia euroa), kun luku oli 369 miljoonaa puntaa (517 miljoonaa euroa) vuonna 2003. Vain 1 prosentti näistä vuonna 2003 sijoitetuista 369 miljoonasta punnasta (517 miljoonasta eurosta) kohdistui alle 10 miljoonan punnan (14 miljoonan euron) investointeihin.

131.

Komissio totesi ehdotettua tukitoimenpidettä koskevan perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, että koska tukiohjelman mukaisesti ehdotetut sijoitusten enimmäismäärät ylittävät huomattavasti tiedonannossa säädetyt enimmäismäärät, se tarvitsi mahdollisia asianomaisten huomautuksia voidakseen päättää, muuttaako toimenpide kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun vastaisesti.

132.

Kaikki asianomaisten esittämät huomautukset olivat myönteisiä. Niissä korostettiin yleisesti toimenpiteen tärkeyttä ja ehdotettujen sijoitusten enimmäismäärien sopivuutta.

133.

Ottaen huomioon alkuperäisessä ilmoituksessa esitetyt tiedot, asianomaisten esittämät huomautukset sekä lisätiedot, jotka Yhdistynyt kuningaskunta toimitti perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn aloittamista koskevan komission päätöksen jälkeen, komissio päättelee, että Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt riittävät todisteet Yhdistyneen kuningaskunnan pääomamarkkinoiden riittämättömästä toiminnasta 250 000–2 000 000 Englannin punnan (357 000–2 900 000 euron) suuruisten investointien yhteydessä.

134.

Enterprise Capital Funds -hankkeen rahastojen toiminta rajoittuu investoimiseen sellaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka vastaavat komission määritelmää tällaisista yrityksistä. Tätä on pidettävä myönteisenä seikkana.

135.

Enterprise Capital Funds -hankkeen rahastojen edellytetään investoivan pk-yrityksiin oman pääoman välineillä tai oman pääoman ehtoiseen pääomaan liittyvillä välineillä. Kokonaan velkainstrumenteista koostuvia investointeja, joissa ei ole oman pääoman ehtoisia piirteitä, ei sallita. Komissio pitää tätä myönteisenä seikkana.

136.

Investoinnin tulos ja sijoituspäätöksistä vastaavien kaupallisten hallinnoijien palkkiot ovat sidoksissa toisiinsa. Viranomaiset eivät osallistu mihinkään kyseisten rahastojen sijoituksia koskevien valintojen tai päätösten tekemiseen lukuun ottamatta rajoitusten asettamista sen varmistamiseksi, että investoinnit kohdistuvat vain pk-yrityksiin. ECF-rahastojen kaupalliset hallinnoijat tekevät sijoituspäätökset pyrkien varmistamaan rahastolle mahdollisimman hyvän tuoton. Hallinnollinen elin, SBS, antaa valtuudet vain sellaisille ECF-rahastoille, joiden toimijoilla on selvä motivaatio maksimoida tuotto. Julkisen sektorin ECF-rahastoihin tekemille investoinneille asetetaan sellaiset ehdot, jotka kannustavat yksityisiä sijoittajia varmistamaan, että sijoitukset perustuvat voitto-odotuksiin ja ovat tuottoisia. Kannustimet syntyvät siitä, että yksityisten sijoittajien pitää maksaa korkoa julkisesta pääomasta ja maksaa pääoma kokonaan takaisin sekä julkisille että yksityisille sijoittajille, ennen kuin voittoja päästään jakamaan. Tästä seuraa, että yksityiset sijoittajat kantavat vähintäänkin suhteellisen osuutensa mahdollisista ECF-rahastojen tekemistä tappioista. ECF-rahastojen tai niiden toimijoiden on toimittava alan standardien (British Venture Capital Association -yhdistyksen (BVCA) ohjeet) mukaisesti. Kaikkia näitä tekijöitä on pidettävä myönteisinä.

137.

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset varmistavat, että Enterprise Capital Funds -ohjelma julkistetaan ja hakemuksia pyydetään kaikkialta ETAn alueelta Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja alan lehdissä julkaistavin ilmoituksin. Sijoittajan tai toimijan sijainnille ei aseteta rajoituksia. Myös tätä pidetään myönteisenä seikkana.

138.

Enterprise Capital Funds -ohjelmaan kuuluvista rahastoista ei tehdä sijoituksia valtionapua koskevien rajoitusten piiriin kuuluville herkille aloille tai aloille, joihin tiedonantoa ei voida soveltaa. Ohjelmasta ei investoida vähäriskisille aloille, joita ovat esimerkiksi kiinteistö-, maanomistus-, rahoitus- ja investointiyritykset, eikä rahoitusalan leasing-yrityksiin. Tätä on pidettävä myönteisenä seikkana.

139.

Kaikki ECF-rahastojen tekemät sijoitukset tehdään asianmukaisten liiketoimintasuunnitelmien perusteella. Myös tämä on myönteinen seikka.

140.

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat sitoutuneet siihen, että tukiohjelmasta tukea saavien pk-yritysten muita tämän ilmoituksen ulkopuolisia julkisista varoista rahoitettavia tukia, lainoja tai muita investointitukimuotoja pienennetään 30 prosentilla siitä tuki-intensiteetistä, joka muussa tapauksessa olisi ollut yhteismarkkinoille soveltuva. Komissio pitää tätä myönteisenä seikkana.

141.

Komissio katsoo, että Enterprise Capital Funds -tukiohjelman kautta myönnettävä tuki täyttää valtiontukia ja riskipääomaa koskevassa komission tiedonannossa vahvistetut edellytykset. Tämän vuoksi se katsoo, että toimenpide soveltuu yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c) alakohdan nojalla.

29.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 91/33

(1)

Ruotsi on ilmoittanut komissiolle ja muille jäsenvaltioille erittäin patogeenisen lintuinfluenssa A -viruksen H5-alatyypin siipikarjassa aiheuttamasta taudinpurkauksesta alueensa tietyissä osissa ja on toteuttanut, odotettaessa neuraminidaasin (N) tyypin määrittelyä, asianmukaiset toimenpiteet, joista säädetään erittäin patogeenisen lintuinfluenssan esiintymiseen yhteisön siipikarjassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä 22 päivänä helmikuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/135/EY (5).

(2)

Ruotsi toteutti kyseisen taudinpurkauksen jälkeen tarvittavat toimenpiteet päätöksen 2006/135/EY mukaisesti. Saatuaan ilmoituksen kyseisistä toimenpiteistä komissio on tarkastellut niitä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa ja katsoo, että kyseisen jäsenvaltion muodostamat alueet A ja B ovat riittävällä etäisyydellä siipikarjassa esiintyvästä taudinpurkauksesta ja siihen epidemiologisesti liittyvistä tapauksista luonnonvaraisissa linnuissa. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa alueet A ja B Ruotsissa ja vahvistaa kyseisen aluejaon kesto.

(3)

Samanaikaisesti olisi mukautettava tiettyjä yksityiskohtia Ranskan aluejaossa.

(4)

Sen vuoksi on tarpeen muuttaa päätöksen 2006/135/EY liitteessä I olevaa A ja B osaa vastaavasti.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,