17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/3

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 säädetään yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön tai joissa siihen lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan yhteisön erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

Jollei muuta johdu yhteisössä voimassa olevista toimenpiteistä, jotka liittyvät tekstiilituotteiden kaksinkertaiseen tarkastukseen ja yhteisön valvontaan etu- ja jälkikäteen yhteisöön tuonnin, on asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti 60 päivän ajan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/6

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 1530/2005 (2) aloitettiin asetuksen (EY) N:o 1493/1999 30 artiklassa tarkoitettu erityinen tislaustoimenpide Italiassa pöytäviinien osalta.

(2)

Koska useita tislaustoimenpiteitä on käynnissä samaan aikaan, Italian viranomaiset ovat joutuneet toteamaan, että tislaamoiden ja valvontaviranomaisten kapasiteetti ei riitä takaamaan, että tislaukset sujuvat moitteettomasti. Jotta asetuksessa (EY) N:o 1530/2005 säädetyn toimenpiteen tehokkuus voitaisiin taata, on tarpeen jatkaa mainitussa asetuksessa säädettyä alkoholin toimitusaikaa interventioelimelle 31 päivään toukokuuta 2006.

(3)

Asetus (EY) N:o 1530/2005 olisi sen vuoksi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/7

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä25 päivänä kesäkuuta 2005 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien säämiskänahkojen tuonnissa yhteisöön.

(2)

Menettely aloitettiin, koska British Leather Confederation, jäljempänä ’valituksen tekijä’, teki toukokuussa 2005 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 70 prosenttia säämiskänahkojen kokonaistuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä johtuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti valituksen tekijälle, valituksessa mainituille yhteisön tuottajille, muille tiedossa oleville yhteisön tuottajille, Kiinan viranomaisille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Yksi Kiinan viejä sekä yhteisön tuottajat ja tuojat esittivät näkökantansa kirjallisesti. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä edellä mainitun määräajan kuluessa pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(4)

Koska tutkimukseen otaksuttiin liittyvän suuri määrä vientiä harjoittavia tuottajia ja tuojia, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ilmoitettiin mahdollisuudesta käyttää otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(5)

Jotta komissio pystyisi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, vientiä harjoittavia tuottajia ja tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaiset tiedot. Yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei ilmoittautunut kommentoimaan mahdollista otantaa.

(6)

Seitsemän tuojaa ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot määräajassa, mutta ainoastaan kolme yritystä oli valmiita yhteistyöhön tutkimuksessa. Otantaa koskevaan kyselyyn vastanneita, yhteistyöhaluisia tuojia oli niin vähän, että otantaa ei niiden tapauksessa pidetty tarpeellisena. Kaikille kolmelle tuojalle lähetettiin kyselylomakkeet. Yksikään näistä tuojista ei kuitenkaan toiminut yhteistyössä tutkimuksessa eikä palauttanut kyselylomaketta asianmukaisesti täytettynä. Kaksi tuojaa ilmoitti, että kyseinen tuote ei ole keskeinen osa niiden toimintaa ja ettei niillä käytettävissä olevien henkilöstö- tai rahoitusresurssien ja tutkimuksen taloudellisen merkityksen vuoksi ollut mahdollisuutta toimia yhteistyössä tutkimuksessa.

(7)

Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaista markkinatalouskohtelua tai perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaista yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten niille kiinalaisille yrityksille, joita asian tiedettiin koskevan. Yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei tässä yhteydessä pyytänyt markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua.

(8)

Koska yhdeltäkään vientiä harjoittavalta Kiinan tuottajalta ei saatu vastauksia, ei ollut tarpeen valita otosta vientiä harjoittavista tuottajista. Koska yksikään vientiä harjoittava Kiinan tuottaja ei antanut tarvittavia tietoja tai esittänyt markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevaa pyyntöä, päätettiin lisäksi, että polkumyynnin määrittämistä koskevat päätelmät tehtäisiin perusasetuksen 18 artiklan perusteella. Kiinan viranomaisille ilmoitettiin tästä, eivätkä ne esittäneet vastaväitteitä.

(9)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaus saatiin kolmelta valituksessa mainitulta yhteisön tuottajalta.

(10)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Seuraaviin yrityksiin tehtiin tarkastuskäynnit:

Yhteisön tuottajat

(11)

Koska markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä ei esitetty ja koska vientiä harjoittaville Kiinan tuottajille on tarpeen vahvistaa normaaliarvo vertailumaata koskevien tietojen perusteella, seuraavan yrityksen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti tässä tarkoituksessa:

(12)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2004 ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2001 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(13)

Säämiskänahka ja yhdistelmäparkittu säämiskänahka valmistetaan yleensä lampaiden ja karitsojen nahasta, mutta niitä voidaan valmistaa myös muiden eläinten nahoista. Ne valmistetaan nahoista, joista on poistettu martiopinta ja jotka on tämän jälkeen parkittu käyttäen ainoastaan kalaöljyä tai muuta eläinperäistä öljyä, kun kyseessä ovat säämiskänahat, tai jotka on parkittu osittain käyttäen aldehydejä tai muita parkitusaineita ja tämän jälkeen kalaöljyä tai muuta eläinperäistä öljyä, kun kyseessä ovat yhdistelmäparkitut säämiskänahat. Parkituksen jälkeen saatava nahka on crust-käsiteltyä säämiskänahkaa, jota yleensä käsitellään edelleen viimeistelyprosessissa, johon kuuluu hiominen, jolloin nahkaan saadaan pehmeä, mokkanahkaa muistuttava pinta. Tuotteen tärkeimmät ominaisuudet ovat vedenimevyys ja pehmeys, jotka johtuvat parkitsemisesta tai osittaisesta parkitsemisesta kalaöljyllä tai muulla eläinperäisellä öljyllä ja joiden ansiosta tuote soveltuu erinomaisesti tärkeimpiin käyttötarkoituksiinsa eli puhdistukseen ja kiillottamiseen.

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva säämiskänahka tai yhdistelmäparkittu säämiskänahka, myös määrämuotoon leikattu, crust-käsitelty säämiskänahka ja yhdistelmäparkittu säämiskänahka (jäljempänä ’säämiskänahka’), joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 4114 10 10 ja 4114 10 90. Koska kaikilla näillä tuotemuodoilla on samat peruskäyttötarkoitukset ja fyysiset perusominaisuudet, ne todettiin riittävän samankaltaisiksi, jotta niitä voidaan tätä menettelyä varten pitää yhtenä tuotteena.

(15)

Valituksen tekijältä saatavilla olevien tietojen pohjalta ei havaittu eroja tarkasteltavana olevan tuotteen ja Yhdysvalloissa tuotetun ja myydyn säämiskänahan välillä; Yhdysvaltoja käytettiin vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta.

(16)

Valituksen tekijältä saatavilla olevien tietojen pohjalta ei havaittu eroja tarkasteltavana olevan tuotteen ja yhteisön tuotannonalan tuottaman ja yhteisössä myymän säämiskänahan välillä.

(17)

Tämän vuoksi todettiin alustavasti, että perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja tämän tutkimuksen osalta Kiinassa tuotetulla ja Kiinan kotimaan markkinoilla myydyllä säämiskänahalla, Yhdysvalloissa tuotetulla ja myydyllä säämiskänahalla sekä yhteisön tuotannonalan tuottamalla ja yhteisön markkinoilla myydyllä säämiskänahalla on samat fyysiset perusominaisuudet ja -käyttötarkoitukset ja että niitä voidaan tämän vuoksi pitää tarkasteltavana olevan tuotteen kaltaisina.

(18)

Kuten edellä 6 kappaleessa todetaan, yhdeltäkään vientiä harjoittavista Kiinan tuottajista ei saatu vastausta, joten ei ollut tarpeen soveltaa otantaa vientiä harjoittaviin Kiinan tuottajiin.

(19)

Kuten edellä 7 kappaleessa todetaan, vastauksia tai markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevia pyyntöjä ei saatu, joten yhdellekään vientiä harjoittavalle Kiinan tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua.

(20)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin vertailumaassa sovellettavien hintojen tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa Yhdysvaltojen katsottiin soveltuvan vertailumaaksi määritettäessä normaaliarvoa Kiinalle ja asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksensa valinnan asianmukaisuudesta. Huomautuksia tai vastaväitteitä ei tältä osin saatu yhdeltäkään osapuolelta.

(21)

Kolmansissa maissa toimiviin yhdistyksiin tai kauppakamareihin otettiin kuitenkin yhteyksiä, kun tarkasteltiin muiden sellaisten maiden soveltuvuutta, joissa mahdollisesti on säämiskänahan tuotantoa. Todettiin että Brasiliassa ja Intiassa ei joko ollut lainkaan säämiskänahan tuottajia tai yksikään tuottajista ei harjoittanut myyntiä näiden maiden kotimarkkinoilla. Turkin osalta todettiin erään turkkilaisen tuottajan toimittamien tietojen pohjalta, että Turkin kotimarkkinat olivat hyvin pienet. Edellä esitetyn perusteella päätettiin pitää Yhdysvallat valittuna vertailumaana. Komissio pyysi täyttä yhteistyötä yhdeltä Yhdysvaltojen tuottajalta, ja tällainen yhteistyö myös toteutui.

(22)

Yhdysvalloissa on verrattain suuret ja avoimet säämiskänahan kotimaan markkinat (tullisuoja 3,2 prosenttia), joilla toimii useita toimittajia ja joilla tuonnin taso on huomattava. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetään lisäksi samanlaisia prosesseja kuin Kiinassakin.

(23)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa toimivalta tuottajalta saatujen varmennettujen tietojen perusteella eli Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla sellaisista tuotelajeista maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, joiden myynnin todettiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(24)

Tämän vuoksi normaaliarvoksi vahvistettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineen yhdysvaltalaisen tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailtaan kotimarkkinoilla veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

(25)

Koska vientiä harjoittavat Kiinan tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti parhaiden saatavilla olevien tietojen eli tässä tapauksessa Eurostatin tietojen pohjalta, jotka koskivat Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen tuonnin määrää ja arvoa. Käytetyt tiedot tarkastettiin vertaamalla niitä yhden kiinalaisen kauppayrityksen toimittamiin tietoihin. Kauppayrityksen toimittamat tiedot vastasivat tilastotietoja, joita oli käytetty vientihinnan määritysperusteena.

(26)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Asianmukaiset oikaisut tehtiin fyysisten ominaisuuksien, alennusten, kuljetus- ja vakuutuskustannusten, pakkauskustannusten sekä luottokustannusten ja myynnin jälkeisten kustannusten erojen huomioon ottamiseksi, kun tämä katsottiin tarpeelliseksi ja vahvistettu näyttö tuki oikaisujen tekemistä.

(27)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vientihintojen painotettuun keskiarvoon. Koko maata koskeva polkumyyntimarginaali, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana, on 73,5 prosenttia.

(28)

Tutkimuksessa todettiin, että samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä tällä hetkellä pääasiassa kahdeksan tuottajaa, jotka vastaavat 95 prosentista yhteisön tuotannosta; loput 5 prosenttia tuotetaan joukossa erittäin pieniä parkituslaitoksia kaikkialla yhteisön alueella.

(29)

Valitusta tuki kahdeksan yhteisön tuottajaa (kuusi valituksen tekijää ja kaksi valitusta tukevaa yritystä), joista kolme valituksen tehnyttä yritystä toimi täysimääräisesti yhteistyössä tutkimuksessa. Yksi valituksen tehneistä yrityksistä ei toimittanut täyttä vastausta kyselylomakkeeseen, minkä vuoksi katsottiin, että se ei toiminut yhteistyössä, vaikka se myöhemmin vahvisti tukevansa valitusta. Eräs muu valituksen tekijä ja yksi valitusta tukeva yritys toimittivat ainoastaan vähäisiä tietoja tuotannostaan. Katsottiin, että kumpikin näistä yrityksistä kieltäytyi yhteistyöstä menettelyssä. Jäljelle jääneet kaksi yritystä eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(30)

Yhteistyössä toimineet kolme yritystä vastaavat yli 56 prosentista tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta yhteisössä. Niiden katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(31)

Kulutus määritettiin siten, että yhteistyössä toimineiden tuottajien myyntiin yhteisössä lisättiin muiden yhteisön tuottajien arvioidun myynnin määrä yhteisössä sekä Eurostatin määrittämä tuonnin kokonaismäärä asianmukaisesti mukautettuna, jos joidenkin maiden virheellisistä tuontitilastoista oli näyttöä. Koska muita tietolähteitä ei ollut, yhteistyöhön osallistumattomien tuottajien osalta myynti perustui valituksen lisäksi tietoihin, joita yhteistyöhön osallistuneet kolme tuottajaa olivat toimittaneet. Eurostatin luvut ilmaisivat tuonnin tonneina, ja muuntokertoimen avulla nämä määrät muunnettiin neliöjaloiksi. Näin käy ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä kasvoi yhteisössä 5 prosenttia tarkastelukaudella, mikä vastaa noin 1 prosentin vuosikasvua.

(32)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärä, joka on saatu Eurostatin tiedoista ja ilmaistu neliöjalkoina 31 kappaleessa kuvattua menetelmää käyttäen, kasvoi vuoden 2001 noin 2,1 miljoonasta neliöjalasta tutkimusajanjakson 6,6 miljoonaan neliöjalkaan.

(33)

Tarkasteltavana olevan tuonnin osuus yhteisön markkinoilla kasvoi 10,7 prosentista vuonna 2001 31,7 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Markkinaosuuden nopea kasvu tapahtui samalla, kun kulutus kasvoi verrattain vähän.

(34)

Tarkasteltavana olevan tuonnin hintatiedot perustuivat Eurostatin tietoihin tuonnin määrästä, johon on sovellettu johdanto-osan 31 kappaleessa kuvattuja menetelmiä. Tietojen mukaan Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskimääräiset CIF-hinnat vaihtelivat tarkastelujakson aikana. Vuonna 2002 hinnat nousivat aluksi 25 prosenttia, ja vuonna 2003 ne laskivat 20 prosenttia. Vuonna 2004 nousua oli 9 prosenttia, mutta tutkimusajanjaksona hinnat taas laskivat.

(35)

Tutkimusajanjakson hintojen alittavuuden tason laskemiseksi yhteisön tuotannonalan tuottajien myymän tarkasteltavana olevan tuotteen hintoja verrattiin tuontihintoihin yhteisön markkinoilla tutkimusajanjaksona säämiskänahan kaikkien eri tuotetyyppien hintojen painotetun keskiarvon perusteella Eurostatin toimittamien tietojen pohjalta. Yhteisön tuotannonalan hinnat oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle. Tarkasteltavana olevan tuonnin hinnat määritettiin CIF-hintoina, joihin oli tehty asianmukaiset oikaisut todettujen laatuerojen, tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(36)

Vertailusta kävi ilmi, että Kiinasta peräisin olevia tarkasteltavana olevia tuotteita myytiin tutkimusajanjakson aikana yhteisössä hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat niistä prosentteina ilmaistuina 30 prosentilla.

(37)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksona.

(38)

Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti pysyi vakaana tarkastelujakson aikana. Saman jakson aikana yhteisön tuotannonala vähensi jatkuvasti tuotantoaan yhteensä 20 prosenttia, ja sen kapasiteetin käyttöaste laski 71,2 prosentista vuonna 2001 57 prosenttiin tutkimusajanjaksona.

(39)

Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisössä laski tarkastelujakson aikana jyrkästi, 17 prosenttiyksikköä, vuoden 2001 8,1 miljoonasta neliöjalasta noin 6,7 miljoonaan neliöjalkaan tutkimusajanjakson aikana, vaikka kulutus samana kautena kasvoi. Tämä kuvastuu täysimittaisesti myös markkinaosuudessa, joka supistui jatkuvasti vuoden 2001 41,1 prosentista 32,3 prosenttiin tutkimusajanjaksona.

(40)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen suuruus kunkin kauden lopussa.

(41)

Varastot supistuivat voimakkaasti, 26 prosenttiyksikköä vuonna 2002, ja tämän jälkeen ne kasvoivat jatkuvasti tutkimusajanjaksoon asti. Tällainen kehitys johtuu yhteistyötä tekevien yhteisön tuottajien vientitoiminnasta, joka vuonna 2002 kasvoi merkittävästi Yhdysvaltojen markkinoille tehtyjen suurten myyntisopimusten myötä ja supistui vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona, kuten jäljempänä olevat luvut osoittavat.

(42)

Yhteisön tuotannonala väitti, että sen vientitoiminnan supistuminen johtui osittain Kiinan viennin kilpailusta Yhdysvaltojen markkinoilla. Tässä yhteydessä onkin syytä panna merkille, että Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen vienti Yhdysvaltoihin kasvoi merkittävästi, 780 000 neliöjalasta vuonna 2002 jopa 1 209 000 neliöjalkaan vuonna 2004.

(43)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien tuotanto supistui 20 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla, mutta yhteisön kulutus kasvoi samalla jaksolla 5 prosenttia, minkä rinnalla tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät kasvoivat yli kolminkertaisiksi. Näin ollen yhteisön tuotannonala menetti osan markkinaosuudestaan, kun taas tarkasteltavana olevan tuonnin markkinaosuus kasvoi.

(44)

Yhteisön tuotannonalan työllisyystaso laski 6 prosenttia tarkastelujaksona. Kyseisenä aikana yhteisön tuotannonalan tuottavuus (työntekijäkohtainen suorite vuodessa) laski 15 prosenttia.

(45)

Yhteisön tuotannonalan tuottajien keskimääräinen nettomyynti laski 8 prosenttiyksikköä vuosina 2001–2003 ja kasvoi vain hiukan (1 prosenttiyksikön) vuonna 2004. Tutkimusajanjaksona hinnat laskivat jälleen 3 prosenttiyksikköä. Kehitys osoittaa, että yhteisön tuotannonala toimi selvästi lamassa olevissa markkinaolosuhteissa tarkastelujakson aikana.

(46)

Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla tapahtuneesta nettomyynnistä saama tuotto ennen veroja heikentyi merkittävästi tarkastelujaksolla, kuten seuraavassa osoitetaan.

(47)

Yhteisön tuotannonala oli kannattava vuosina 2001 ja 2002. Vuodesta 2003 kannattavuus heikkeni rajusti, ja vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona kirjattiin ennätystappiot.

(48)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tekemien investointien taso kasvoi tarkastelujaksona noin 354 000 eurosta noin 407 000 euroon. Investoinnit keskittyivät pääasiassa olemassa olevan kaluston korvaamiseen ja lisävarusteiden ja/tai uusien varusteiden hankkimiseen tuotannon käsittelyn parantamiseksi.

(49)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien sijoitetun pääoman tuotto, joka ilmaisee niiden prosenttimääräisen tuloksen tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon sijoitettujen varojen keskimääräisestä nettokirjanpitoarvosta tilikauden alussa ja lopussa ennen veroja, oli vuosina 2001–2003 positiivinen, mikä osoitti niiden tilanteen olevan kannattava. Vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona niiden sijoitetun pääoman tuotto oli negatiivinen, mikä osoitti niiden tilanteen olleen tappiollinen.

(50)

Yhteisön tuotannonala ei esittänyt väitteitä siitä, että sillä olisi ollut vaikeuksia saada toimintaansa pääomaa, eikä siitä myöskään havaittu merkkejä. On kuitenkin huomattava, että vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona koituneet tappiot loivat näiltä osin epäsuotuisan ympäristön. Lisäksi on huomionarvoista, että pienyrityksillä ja perheyrityksillä, joita yhteistyössä toimineet yhteisön tuotannonalan tuottajatkin ovat, on ainoastaan ulkopuolisia rahoittajia. Ne eivät yleensä halua ottaa sellaisia riskejä, joita suurempien yritysryhmien emoyhtiöt todennäköisemmin voivat ottaa, kun yritykset katsovat voivansa luottaa siihen, että tuotannonala pidemmällä aikavälillä toipuu vaikeasta tilanteestaan.

(51)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien liiketoiminnan nettokassavirta oli ylijäämäinen vuosina 2001–2003. Se muuttui kuitenkin alijäämäiseksi vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona, mikä kuvastaa näinä vuosina kirjattuja merkittäviä tappioita. Tämä näkyy myös silloin, kun kassavirta ilmaistaan prosentteina liikevaihdosta. Tarkastelujaksolla oli huomattavia lyhytaikaisia kassavirran vaihteluja, jotka johtuivat varaston koon vaihteluista (ks. 41 kappale edellä).

(52)

Yhteistyössä toimineiden yhteisön tuotannonalan tuottajien kokonaispalkkasumma pysyi melko vakaana tutkimusajanjaksona, lukuun ottamatta vuonna 2003 tapahtunutta 7 prosentin laskua. Palkkojen muutokset olivat elinkustannusten muutoksia pienempiä.

(53)

Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutuksen yhteisön tuotannonalaan voidaan todeta olevan huomattava, kun otetaan huomioon Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja hinnat.

(54)

Yhteisön tuotannonala ei ollut toipumassa aiemman vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(55)

Edellä mainittuja tekijöitä tutkittaessa käy ilmi, että vuoden 2001 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat huomattavasti. Itse asiassa tuonnin määrä kasvoi lähes kolminkertaiseksi tarkastelujaksolla, ja näin ollen sen markkinaosuus tutkimusajanjaksona oli 31,7 prosenttia. On huomattava, että tutkimusajanjaksona tällaisen tuonnin osuus oli 72,7 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista yhteisöön. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksona huomattavasti (30 prosentilla).

(56)

Lähes kaikki vahingon osoittimet kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla. Tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste laskivat (– 20 ja – 14 prosenttia), mutta kun otetaan huomioon, että yhteisön kulutus kasvoi 5 prosenttia kyseisenä aikana, olisi voitu olettaa, että näiden osoittimien kehitys olisi positiivisempaa. Myös myynnin määrä ja myyntihinnat laskivat huomattavasti (– 17 ja – 10 prosenttia).

(57)

Yhteisön tuotannonala menetti merkittävästi markkinaosuuttaan tarkastelujaksona samalla, kun yhteisön kokonaiskulutus kasvoi noin 19,8 miljoonasta neliöjalasta lähes 20,9 miljoonaan neliöjalkaan. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus (– 10 prosenttiyksikköä), kassavirta (– 20,6 prosenttia liikevaihdosta) ja sijoitetun pääoman tuotto (– 37 prosenttiyksikköä) heikkenivät jyrkästi.

(58)

Edellä sanotun perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa, jolle on ominaista jyrkkä hintojen aleneminen, heikentynyt kannattavuus ja sijoitetun pääoman tuoton väheneminen.

(59)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tutkittiin, onko Kiinasta peräisin oleva polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi muita tiedossa olevia tekijöitä tutkittiin sen varmistamiseksi, ettei näiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsota johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(60)

Tarkastelujakson aikana Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi huomattavasti eli määrältään 4,5 miljoonaa neliöjalkaa, ja sen markkinaosuus kasvoi 21 prosenttia. Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 30 prosentilla.

(61)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia osoittaa se, että tarkastelujakson aikana Kiinan tuottajat kasvattivat markkinaosuuttaan yhteisön tuotannonalan kustannuksella.

(62)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus supistui vuodesta 2001 tutkimusajanjaksoon 8,8 prosenttia, minkä Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuuden kasvu kattoi täysin.

(63)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuuden supistuminen ja riittämätön hintataso osuivat yhteen tuotannonalan heikon tilanteen kanssa, josta ovat merkkinä huomattavat tappiot, kassavirran ja sijoitetun pääoman tuoton jyrkkä heikentyminen sekä epäsuotuisa työllisyyskehitys.

(64)

Nämä tekijät ja se, että yhteisön tuotannonala ei pystynyt hyödyntämään yhteisön markkinoiden lievää kasvua alentuneiden hintojensa vuoksi, johtivat siihen, että yhteisön tuotannonala kärsi tänä aikana merkittävää vahinkoa tuotantolaitosten nykyaikaistamiseen tähtäävistä investoinneista huolimatta. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuuden kasvu ja tuontihintojen aleneminen tapahtuivat samaan aikaan, kun yhteisön tuotannonalan olosuhteet muuttuivat huomattavasti.

(65)

Muista merkittävää tuontia harjoittavista maista peräisin olevan tuonnin määrä ja hinnat esitetään seuraavassa taulukossa.

(66)

Tuonti Turkista kasvoi merkittävästi koko tarkastelujakson ja vastasi markkinaosuuden 6,2 prosentin kasvua. Tutkimus osoitti kuitenkin, että merkittävä osa tästä vuosina 2003 ja 2004 ja tutkimusajanjaksona tapahtuneesta tuonnista oli yhden yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan toteuttamaa. Pieni osa näistä tuoduista tuotteista käytettiin tuottajan tuotevalikoiman täydentämiseen ja loput tuotteet vietiin edelleen kolmansiin maihin sen jälkeen, kun ne oli viimeistelty ja pakattu uudelleen. Tästä syystä nämä tuontimäärät eivät ole voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Muu tuonti Turkista oli määrältään vähäistä ja sen markkinaosuus pysyi vakaana (noin 2 prosenttia) tarkastelujaksolla, lukuun ottamatta tutkimusajanjaksoa, jolloin tuonnin määrä nousi 6 prosenttiin. Näiden tuontimäärien hinnat olivat matalammat kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat vuosina 2002 ja 2003 sekä tutkimusajanjaksona mutta korkeammat vuosina 2001 ja 2004. Edellä esitetyn pohjalta päätellään, että tämä tuonti on osaltaan voinut vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon, mutta vaikutus ei ole merkityksellinen.

(67)

Muista maista kuin Turkista peräisin olevan tuonnin hinnat olivat tarkastelujaksolla matalammat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat, mutta ne olivat koko tarkastelujakson merkittävästi korkeammat kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat, tutkimusajanjaksoa lukuun ottamatta. Tuonnin määrä kasvoi vuoden 2001 1,7 miljoonasta neliöjalasta tutkimusajanjakson 2,5 miljoonaan neliöjalkaan; tämä vastaa markkinaosuuden 3,2 prosentin kasvua tarkastelujaksolla, mitä voidaan verrata Kiinasta peräisin olevan tuonnin 21 prosentin kasvuun samalla jaksolla. Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että muista kolmansista maista peräisin olevalla tuonnilla ei voinut olla merkittävää vaikutusta yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(68)

Muiden yhteisön tuottajien markkinaosuus tarkasteltavana olevasta tuotteesta oli tutkimusajanjaksona noin 24 prosenttia, mikä tarkoittaa lähes 40 prosentin laskua vuodesta 2001. Tarkastelujaksolla niiden myynnin määrä supistui merkittävästi (36 prosenttia). Muiden yhteisön tuottajien keskihinnat olivat lisäksi samantasoisia kuin valituksen tehneiden tuottajien keskihinnat. Tämä näyttö viittaa siihen, että näiden tuottajien tilanne on samanlainen kuin yhteisön tuotannonalan tilanne eli että niille on aiheutunut vahinkoa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin johdosta. Tästä syystä ei voida päätellä, että muut yhteisön tuottajat olisivat aiheuttaneet yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa.

(69)

Kuten 41 kappaleen taulukosta ilmenee, yhteisön tuotannonalan vienti kasvoi tarkastelujaksolla 7 prosenttia, mutta EU:n markkinoiden myynti supistui samalla jaksolla 17 prosenttia. Vientihinnat olivat tarkastelujaksolla keskimäärin kannattavalla tai juuri ja juuri kannattavalla tasolla. Tämän vuoksi päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalan vientitulokset eivät vaikuttaneet yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(70)

Asianomaiset osapuolet eivät tuoneet esille eikä tutkimuksen aikana havaittu muita tekijöitä, jotka olisivat voineet vahingoittaa yhteisön tuotannonalaa tänä aikana.

(71)

On syytä korostaa, että tässä tapauksessa vahinko tarkoitti ennen kaikkea yhteisön tuotannonalan hintojen alenemista ja supistuvaa myyntiä, mikä johti merkittäviin tappioihin yhteisön tuotannonalalla. Samaan aikaan Kiinasta peräisin oleva tuonti kasvoi nopeasti ja tapahtui polkumyyntihinnoilla, jotka alittivat oleellisesti yhteisön tuotannonalan hinnat. Mitään näyttöä ei ole siitä, että edellä mainitut muut tekijät olisivat voineet merkittävästi vaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(72)

Ottaen huomioon edellä kuvattu tarkastelu, jossa kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen on erotettu asianmukaisesti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin haitallisesta vaikutuksesta, vahvistetaan alustavasti, että Kiinasta tulleen, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys.

(73)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto vastoin yhteisön kokonaisetuja vahingollista polkumyyntiä koskevista päätelmistä huolimatta. Yhteisön edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottavan yhteisön tuotannonalan sekä tuotteen tuojien ja kauppiaiden eduista tehtyyn arviointiin.

(74)

Arvioidakseen yhteisön etua komissio tutki, mitä todennäköisiä vaikutuksia polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla tai käyttöönotosta luopumisella olisi asianomaisiin taloudellisiin toimijoihin.

(75)

Yhteisön tuotannonala muodostuu pääosin pienyrityksistä. Tuotantotoimintaan käytetään tällä hetkellä ainoastaan 57 prosenttia tuotantokapasiteetista.

(76)

Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan ehkäisevän markkinoiden vääristymisen jatkumista ja hintojen alenemista. Toimenpiteiden ansiosta yhteisön tuotannonala voisi lisätä myyntiään ja saada takaisin menettämäänsä markkinaosuutta ja harjoittaa myyntiä kustannukset kattavin ja voiton mahdollistavin hinnoin. Ennen kaikkea yksikkökustannusten alenemisen (joka johtuu kasvavan myynnin myötä nousevasta kapasiteetin käyttöasteesta ja näin ollen paremmasta tuottavuudesta) ja vähemmässä määrin hintojen lievän nousun myötä yhteisön tuotannonalan odotetaan voivan parantaa taloudellista tilannettaan.

(77)

Toisaalta, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei otettaisi käyttöön, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen kielteinen kehitys jatkuisi. Yhteisön tuotannonalaa haittaavat erityisesti alentuneista hinnoista johtuva tulonmenetys, markkinaosuuden pienentyminen sekä merkittävät tappiot. Kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan alentuneet tulot ja sille tutkimusajanjaksona aiheutunut merkittävä vahinko, on mitä todennäköisintä, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee entisestään, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Tämä johtaisi lopulta tuotannon supistamiseen ja tuotantolaitosten sulkemiseen, mikä uhkaisi yhteisön työllisyyttä ja investointeja.

(78)

Tämän vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä vahingollisesta polkumyynnistä ja olisi sen edun mukaista.

(79)

Kuten edellä 6 kappaleessa todettiin, kolme maahantuojaa ilmoittautui tutkimuksen aloittamisen jälkeen, mutta myöhemmin ne kaikki kieltäytyivät yhteistyöstä tutkimuksessa. Yksikään niistä ei ilmaissut näkemyksiä toimenpiteiden käyttöönotosta. Näin ollen ei voitu täysin arvioida toimenpiteiden käyttöönoton tai niiden käyttöönotosta luopumisen mahdollisia vaikutuksia. On kuitenkin syytä muistaa, että toimenpiteiden tarkoitus ei ole estää tuontia yhteisöön vaan varmistaa, että tuonti ei tapahdu vahingolliseen polkumyyntihintaan. Koska tuonti yhteisön markkinoille on edelleen sallittua käypään hintaan ja koska myös tuonti kolmansista maista jatkuu, on todennäköistä, etteivät mahdolliset polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vastaiset toimenpiteet vaikuta suuresti tuojien perinteiseen liiketoimintaan. On myös huomattava, että tuojilta saadut toimenpiteiden käyttöönottoa vastustavat huomautukset eivät olleet perusteltuja, minkä vuoksi ne hylättiin.

(80)

Näin ollen voidaan päätellä alustavasti, että etuyhteydettömiin tuojiin/kauppiaihin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton todennäköiset vaikutukset eivät olisi merkittäviä.

(81)

Yksikään käyttäjä tai kuluttajajärjestö ei ilmoittautunut menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Koska nämä osapuolet kieltäytyivät yhteistyöstä, pääteltiin alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteen käyttöönotto ei vaikuttaisi niiden tilanteeseen kohtuuttomasti. Koska tämän lisäksi yhteisössä on lukuisia tuottajia ja kolmansista maista tuodaan tuotetta runsaasti, käyttäjillä ja vähittäismyyjillä on jatkossakin runsas valikoima tarkasteltavana olevan tuotteen eri toimittajia kohtuullisin hinnoin. Toimenpiteiden uskotaan panevan liikkeelle yhteisön tuotannonalaa hyödyttävän hintojen nousun, jotta tuotannonalan tila voi myöhemmin palautua kohtuullisen kannattavaksi. Hintojen nousu ei todennäköisesti kuitenkaan ole suurta, koska muista maista on merkittävää tuontia kilpailukykyisin hinnoin, mikä estää yhteisön tuotannonalaa nostamasta hintojaan liiaksi.

(82)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että pakottavia syitä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta luopumiselle ei tässä tapauksessa ole ja että toimenpiteiden toteuttaminen ei olisi yhteisön etujen vastaista.

(83)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan lisävahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(84)

Väliaikaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä todettuja polkumyyntimääriä. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavaa tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi aina mahdollistettava se, että yhteisön tuotannonala kattaa kustannuksensa ja saavuttaa yleisesti sellaisen ennen veroja lasketun voiton, jonka se voisi kohtuudella saavuttaa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(85)

Yhteisön markkinoilla todettiin vallinneen vuosina 2001 ja 2002 tavanomainen kilpailutilanne, jossa yhteisön tuotannonala saavutti ilman vahingollista polkumyyntiä tavanomaisen voittomarginaalin, joka keskimäärin saavutti 5 prosentin tason. Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin alustavasti, että 5 prosentin osuutta liikevaihdosta vastaavan voittomarginaalin voidaan katsoa soveltuvan arvoksi, jonka yhteisön tuotannonalan voidaan kohtuudella odottaa saavuttavan, mikäli vahingollista polkumyyntiä ei esiintyisi.

(86)

Vaadittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa samassa kaupan portaassa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin mukauttamalla kunkin yhteisön tuotannonalan tuottajan myyntihinta kannattavuuden takaavalle tasolle ja lisäämällä siihen edellä mainittu voittomarginaali. Tästä vertailusta ilmenevät erot ilmaistiin prosentteina CIF-kokonaistuontiarvosta.

(87)

Tältä pohjalta vahingon korvaavaksi marginaaliksi todettiin 62 prosenttia.

(88)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti väliaikaiset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön Kiinasta peräisin olevassa säämiskänahkojen tuonnissa vahingon korvaavan marginaalin tasoisina, koska nämä olivat todettuja polkumyyntimarginaaleja alhaisempia.

(89)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua tarkastelemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/23

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2006 22 päivänä joulukuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 51/2006 (3) vahvistetaan kiintiöt vuodeksi 2006.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen aluksien kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2006 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaus ja purku,

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/25

(1)

Liitteessä tarkoitettuihin perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin tuotteisiin 17 päivästä helmikuuta 2006 sovellettavat tukien määrät vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 271/2006 (2).

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 271/2006 annettujen sääntöjen ja perusteiden soveltamisesta komission käytettävissä oleviin tietoihin seuraa, että nykyisin voimassa olevat tuen määrät olisi muutettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti,

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/27

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan nojalla mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden kansainvälisten kauppahintojen ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus on mahdollista kattaa vientituella, liittymisasiakirjan 300 artiklan mukaisesti solmittujen sopimusten määrittämissä rajoissa.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien tuotteiden tukia vahvistettaessa on otettava huomioon:

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 5 kohdan mukaan on yhteisön hintoja vahvistettaessa otettava noudatetuista hinnoista huomioon ne, jotka osoittautuvat viennin kannalta edullisimmiksi, koska kansainvälisessä kaupassa hinnat on vahvistettava ottaen erityisesti huomioon:

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 3 kohdan mukaan maailmanmarkkinatilanteen tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimusten vuoksi voi olla tarpeen eriyttää kyseisen asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuki niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1255/1999 31 artiklan 3 kohdassa säädetään vientitukea saavien tuotteiden luettelon sekä kyseisen tuen määrän vahvistamisesta vähintään joka neljäs viikko. Tuen määrä on kuitenkin mahdollista pysyttää samantasoisena yli neljän viikon ajan.

(6)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 804/68 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista erityissäännöistä maito- ja maitotuotealan vientitodistusten ja vientitukien osalta 26 päivänä tammikuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 174/1999 (2) 16 artiklan mukaan lisättyä sokeria sisältäville maitotuotteille myönnettävä vientituki on kahden osan summa. Ensimmäisen osan tarkoituksena on ottaa huomioon maitotuotteiden määrä, ja se lasketaan kertomalla perusmäärä kyseisen tuotteen maitotuotteiden pitoisuudella. Toisen osan tarkoituksena on ottaa huomioon lisätyn sakkaroosin määrä, ja se lasketaan kertomalla koko tuotteen sakkaroosipitoisuus sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (3) 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientipäivänä sovellettavalla vientituen perusmäärällä. Viimeksi mainittu osa otetaan huomioon ainoastaan, jos lisätty sakkaroosi on saatu yhteisössä korjatusta sokerijuurikkaasta tai -ruo'osta.

(7)

Komission asetuksessa (ETY) N:o 896/84 (4) annetaan täydentäviä säännöksiä tukien myöntämisestä markkinointivuoden vaihtuessa. Näissä säännöksissä annetaan mahdollisuus eriyttää tuet tuotteiden valmistuspäivän mukaan.

(8)

Sulatejuustoille myönnettävän tuen laskemiseksi on tarpeen säätää, että jos niihin lisätään kaseiinia ja/tai kaseinaatteja, kyseistä määrää ei saa ottaa huomioon.

(9)

Vahvistettaessa tuotteiden ja vientialueiden vientitukia, on toisaalta huomattava että yhteisön joidenkin tuotteiden kilpailutilanne ei vaadi niiden viennin rohkaisemista ja toisaalta että joidenkin vientikohteiden maantieteellinen läheisyys voi johtaa tuotteiden kiertoon maasta toiseen ja väärinkaytöksiin.

(10)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta maito- ja maitotuotealan nykyiseen markkinatilanteeseen sekä erityisesti kyseisten tuotteiden hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tämän asetuksen liitteessä mainittujen tuotteiden tuki olisi vahvistettava siinä mainitun suuruiseksi.

(11)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/35

(1)

Eräiden voilaatujen vientitukia koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 581/2004 (2) säädetään pysyvästä tarjouskilpailusta.

(2)

Eräiden maitotuotteiden vientitukia koskevasta tarjouskilpailusta 26 päivänä maaliskuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 580/2004 (3) 5 artiklan mukaisesti ja tarjouskilpailussa jätettyjen tarjousten tutkinnan perusteella on aiheellista vahvistaa vientituen enimmäismäärä 14 päivänä maaliskuuta 2006 päättyvälle tarjouskilpailujaksolle.

(3)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

17.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 80/37