15.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 76/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

15.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 76/3

(1)

Komissio antoi 16 päivänä maaliskuuta 2005 tiedonannon Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa  (1), jossa se ilmoitti aikovansa perustaa vuonna 2005 kansallisten sääntelyasiantuntijoiden korkean tason ryhmän parempaa sääntelyä koskevien toimenpiteiden kehittämiseksi kansallisella ja EU:n tasolla.

(2)

Ryhmän tehtävänä on neuvoa komissiota sääntelyn parantamista yleisesti koskevissa kysymyksissä. Se ei anna lausuntoja yksittäisten lainsäädäntöehdotusten kehittämistä koskevista aloitteista tai hankkeista.

(3)

Ryhmä muodostuu komission jäsenvaltioiden ehdotuksesta nimittämistä korkean tason kansallisista asiantuntijoista, ja se on avoin liittymässä olevien maiden tarkkailijoille.

(4)

Sen vuoksi olisi perustettava kansallisten sääntelyasiantuntijoiden korkean tason ryhmä ja määritettävä yksityiskohtaisesti sen tehtävät ja rakenne,

—

luoda tehokas yhteys komission ja tärkeimpien kansallisten viranomaisten välille, jotta se auttaa komissiota parantamaan yritysten, teollisuuden, kuluttajien, työmarkkinaosapuolten ja yleensä kansalaisten oikeudellista toimintaympäristöä,

—

edistää sekä EU:n että kansallisella tasolla parempaa sääntelyä koskevista kysymyksistä kehitettyjen parhaiden käytänteiden levittämistä EU:ssa,

—

vahvistaa komission ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sääntelyn kansallisen toteutuksen parantamiseksi; erityisesti tarkastella yhdessä, kuinka EU:n lainsäädäntö on siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kuinka sitä pannaan täytäntöön jäsenvaltioissa (lisävaatimusten tai -menettelyjen käyttöönotto lainsäädännön voimaansaattamisvaiheessa),

—

edistää jäsenvaltioiden kansallisten Lissabon-ohjelmien yhteydessä vertailuanalyysin perustana toimivien johdonmukaisten yhteisten indikaattorien kehittämistä, jotta oikeudellisen toimintaympäristön laadun parantamista voidaan seurata sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa,

—

neuvoa komissiota sääntelyn parantamista yleisesti koskevissa kysymyksissä, joita ovat erityisesti seuraavat: yksinkertaistaminen, taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arviointi hallintokulut mukaan luettuna, kuulemiskäytännöt sekä erilaiset säädöstyypit.

—

jäsenet ovat julkisviranomaista edustavia korkean tason virkamiehiä, joilla on kokemusta asianomaiselta alalta,

—

jäsenet nimetään yhden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Heidän on toimittava tehtävässään, kunnes heidän tilalleen nimetään uusi jäsen tai heidän toimikautensa päättyy,

—

jäsenille, jotka eivät pysty enää osallistumaan tehokkaasti ryhmän työhön, jotka eroavat tai jotka eivät täytä tämän artiklan ensimmäisessä tai toisessa luetelmakohdassa tai Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 287 artiklassa mainittuja edellytyksiä, voidaan nimittää seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi,

—

nimettyjen jäsenten nimet julkaistaan komission verkkosivuilla.

15.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 76/6

(1)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklassa säädetään, että hankintasopimuksiin, jotka tehdään jonkin direktiivissä tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos toiminto siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan avoin kilpailulle markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Toimintaan kohdistuva suora kilpailu arvioidaan puolueettomin perustein ja asianomaisen alan erityispiirteet huomioon ottaen. Markkinoille pääsyn katsotaan olevan rajoittamatonta, jos jäsenvaltiossa on pantu täytäntöön yhteisön lainsäädännön soveltuvat säännökset ja niitä sovelletaan tietyn alan tai sen osan avaamiseksi kilpailulle. Kyseinen lainsäädäntö on lueteltu direktiivin 2004/17/EY liitteessä XI, jossa viitataan sähköalan osalta sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 96/92/EY (2). Direktiivi 96/92/EY on korvattu sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/54/EY (3), jossa edellytetään entistä laajempaa markkinoiden avoimuutta.

(2)

Direktiivin 2004/17/EY 62 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen direktiivin III osastoa, jossa säädetään suunnittelukilpailuihin sovellettavista säännöistä, ei sovelleta kilpailuihin, jotka järjestetään asianomaisessa jäsenvaltiossa sellaisen toiminnan harjoittamiseksi, jonka osalta on komission päätöksellä katsottu voitavan soveltaa 30 artiklan 1 kohtaa tai jota voidaan soveltaa kyseisen artiklan 4 kohdan toisen tai kolmannen alakohdan tai sen 5 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

(3)

Yhdistyneen kuningaskunnan esittämä pyyntö koskee sähköntuotantoa Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Kun otetaan huomioon näiden kolmen maantieteellisen alueen markkinoiden yhtenäisyys sekä vähäinen yhteenliittämiskapasiteetti (4) Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden yhteisön alueiden sähköverkkojen välillä, Englannin, Skotlannin ja Walesin olisi katsottava muodostavan relevantit markkinat sen määrittelemiseksi, täyttyvätkö direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset. Vastaava päätelmä esitettiin komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille: ”Raportti edistymisestä kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden luomisessa” (5), jäljempänä ’raportti 2005’, jonka mukaan ”sähkömarkkinat ovat taloudellisesti katsoen EU:ssa lähes poikkeuksetta kansallisia”.

(4)

Tämä arvio, samoin kuin muut tähän päätökseen sisältyvät arviot, on tehty ainoastaan direktiivin 2004/17/EY soveltamista varten eivätkä ne rajoita kilpailusääntöjen soveltamista.

(5)

Direktiivin 96/92/EY lisäksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on pantu täytäntöön ja sovellettu direktiiviä 2003/54/EY. Tällä perusteella olisi katsottava 30 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, että markkinoille pääsyä ei ole rajoitettu.

(6)

Se, onko toiminta suoraan avointa kilpailulle, olisi arvioitava useiden indikaattoreiden perusteella, joista yksikään ei ole ratkaiseva sellaisenaan. Vuoden 2005 raportissa komissio totesi, että ”ala on monien maiden markkinoilla erittäin keskittynyttä, mikä estää todellisen kilpailun” (6). Tästä syystä komissio katsoi, että sähköntuotannon alalla ”yksi kansallisten markkinoiden kilpailuastetta kuvaavista indikaattoreista on kolmen suurimman tuottajan kokonaismarkkinaosuus” (7). Uusimpien saatavilla olevien tietojen mukaan kolmen suurimman tuottajan yhteenlaskettu osuus tukkumarkkinoista on 39 % (8) eli riittävän alhainen, jotta sitä voidaan pitää osoituksena toimintaan kohdistuvasta suorasta kilpailusta.

(7)

Tasesähkömarkkinoiden toimintaa olisi myös pidettävä yhtenä mittarina. ”Ne markkinoiden toimijat, jotka eivät pysty helposti sovittamaan sähköntuotantoaan asiakaskuntansa tarpeisiin, saattavat joutua kärsimään hintaerosta siirtoverkko-operaattorin myymän vaje-energian ja sen ostaman ylituotannon välillä. Nämä siirtoverkko-operaattorin hinnat ovat joko sääntelijän määräämiä tai vaihtoehtoisesti käytetään markkinoihin perustuvaa mekanismia, jolloin hinta määräytyy niiden tarjousten mukaan, joita muut tuottajat tekevät oman tuotantonsa säätelemiseksi ylös- tai alaspäin. (…) Markkinoiden pienille toimijoille pahinta on se, että siirtoverkko-operaattorin osto- ja myyntihinnan välinen ero kasvaa suureksi. Näin tapahtuu monissa jäsenvaltioissa, ja se on omiaan estämään kilpailun kehittymistä. Suuri ero hintojen välillä voi olla merkki riittämättömästä kilpailusta tasesähkömarkkinoilla, joita saattaa hallita vain yksi tai kaksi päätuottajaa. Ongelma on vielä pahempi siellä, missä verkon käyttäjät eivät voi mukauttaa omaa toimintaansa lähes reaaliaikaisesti” (9). Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa on ollut yhtenäiset tasesähkömarkkinat siitä lähtien, kun Britannian sähkökauppaa ja sähkönsiirtoa koskevat järjestelyt (British Electricity Trading and Transmission Arrangements, ”BETTA”) otettiin käyttöön. Markkinoiden keskeisten ominaisuuksien (markkinoihin perustuvan hinnoittelun, markkinoiden sulkeutumisen puolen tunnin välein ja melko pienen hintaeron) vuoksi voidaan katsoa, että ne ovat avoimet suoralle kilpailulle.

(8)

Kun otetaan huomioon kyseessä olevan tuotteen (sähkön) ominaispiirteet ja sopivien korvaavien tuotteiden tai palveluiden vähäisyys tai niiden puuttuminen, hintakilpailulla ja hintojen muodostumisella on suurempi merkitys arvioitaessa sähkömarkkinoiden kilpailutilannetta. Toimittajaa vaihtavien asiakkaiden määrä on aidon hintakilpailun mittari ja siten välillisesti ”luonnollinen kilpailun tehokkuuden mittari. Jos vaihtajia on vähän, markkinoiden toimivuudessa on todennäköisesti ongelmia, joskaan ei pidä jättää huomiotta niitä etuja, joita jo mahdollisuus neuvotella sopimus uudelleen tavanomaisen toimittajan kanssa tuo muassaan” (10). Lisäksi ”säänneltyjen loppukäyttäjähintojen olemassaolo on selvästikin ratkaisevaa asiakkaiden käyttäytymiselle. (…)Vaikka sääntelyn säilyttäminen voi olla perusteltua siirtymävaiheessa, se aiheuttaa yhä enemmän vääristymiä investointitarpeen tullessa ajankohtaiseksi” (11).

(9)

Yhdistyneessä kuningaskunnassa kolmen pääkäyttäjäryhmän – suuret ja erittäin suuret teollisuuskäyttäjät, pienet ja keskisuuret teollisuus- ja yrityskäyttäjät sekä hyvin pienet yritys- ja yksityiskäyttäjät – vaihtamisaste on yli 70 % kahdessa ensiksi mainitussa ryhmässä ja lähes 50 % viimeksi mainitussa ryhmässä (12). Loppukäyttäjähintojen sääntely kumottiin vuonna 2002 (13). Siksi Yhdistyneen kuningaskunnan tilanne sähköntoimittajan vaihtamisen ja loppukäyttäjähintojen sääntelyn osalta on tyydyttävä, ja sitä olisi pidettävä merkkinä toimintaan kohdistuvasta suorasta kilpailusta.

(10)

Kun otetaan huomioon nämä indikaattorit sekä Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamista tiedoista, raportista 2005 sekä sen teknisestä liitteestä ilmenevä alan kokonaistilanne Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa, erityisesti verkkojen pitkälle viety eriyttäminen tuotannosta/toimituksesta sekä verkkoon pääsyn tehokas sääntely, Englannin, Skotlannin ja Walesin sähköntuotannon olisi katsottava täyttävän direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa säädetty vaatimus, jonka mukaan toiminnon on oltava suoraan avointa kilpailulle. Kuten edellä johdanto-osan 5 kappaleessa mainittiin, vapaata pääsyä markkinoille koskevan lisäehdon on katsottava täyttyvän. Tämän vuoksi direktiiviä 2004/17/EY ei pitäisi soveltaa silloin, kun hankintayksiköt myöntävät hankintasopimuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköntuotanto kyseisillä maantieteellisillä alueilla, tai kun ne järjestävät suunnittelukilpailuja kyseisen toiminnan harjoittamiseen alueilla.

(11)

Tämä päätös perustuu marraskuun 2005 oikeudelliseen ja tosiasialliseen tilanteeseen sellaisena, kuin se esitetään Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamissa tiedoissa, raportissa 2005 ja sen teknisessä liitteessä. Päätöstä voidaan tarkistaa, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne muuttuu merkittävästi niin, että direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan säännösten soveltamista koskevat edellytykset eivät enää täyty.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,