1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/1

(1)

Olisi otettava huomioon elinkustannusten kehitys yhteisön ulkopuolisissa maissa ja sen vuoksi vahvistettava korjauskertoimet, joita 1 päivästä heinäkuuta 2005 alkaen sovelletaan niiden Euroopan yhteisöjen virkamiesten sekä väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden, joiden asemapaikka on kolmannessa maassa, ja eräiden jossakin kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta enintään 15 kuukauden ajan 1 päivästä toukokuuta 2004 alkaen toimessa pysyvien virkamiesten asemapaikan valuuttana maksettaviin palkkoihin.

(2)

Koska palkkoihin on sovellettu asetuksessa (EY, Euratom) N:o 257/2005 (2) säädettyjä korjauskertoimia, voi tämä aiheuttaa palkkoihin taannehtivasti tarkistuksia ylös- tai alaspäin.

(3)

Olisi annettava säännökset palkkojen maksamisesta taannehtivasti, jos uusien korjauskertoimien soveltaminen johtaa palkkojen korotukseen.

(4)

Olisi annettava säännökset liikaa maksettujen määrien perimisestä takaisin 1 päivän heinäkuuta 2005 ja tämän asetuksen voimaantulopäivän väliseltä ajalta, jos uudet korjauskertoimet johtavat palkkojen alennukseen.

(5)

Olisi säädettävä, että maksujen mahdollinen takaisinperiminen voi enimmillään koskea tämän asetuksen voimaantuloa edeltävää kuuden kuukauden jaksoa ja että päätöksen vaikutukset voidaan porrastaa enintään kahdentoista kuukauden ajalle mainitusta päivästä lukien, mikä vastaa Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin yhteisössä sovellettavia korjauskertoimia koskevia säännöksiä,

1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/7

(1)

Neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1461/93 (1) rajoitetaan yhdysvaltalaisten tarjoajien mahdollisuuksia tehdä tiettyjä hankintoja koskevia sopimuksia tiettyjen julkisten viranomaisten kanssa vastatoimena sille, että Yhdysvallat on toteuttanut vuoden 1988 kauppalakinsa VII osaston nojalla tiettyjä toimenpiteitä yhteisön tarjoajien suhteen.

(2)

Amerikan yhdysvaltojen päätös kumota vuoden 1988 kauppalain VII osaston nojalla käyttöön otetut pakotteet tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2006.

(3)

Asetus (ETY) N:o 1461/93 olisi tämän vuoksi kumottava,

1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/8

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/10

(1)

Euroopan yhteisöjen komission ja Maailman eläintautijärjestön, jäljempänä ’OIE’, välillä käydyssä kirjeenvaihdossa (2) osapuolet sopivat toimivansa yhteistyössä. Sen jälkeen OIE hyväksyi yhteisön tukemana toukokuussa 2005 eläinten terveyttä kansainvälisessä kaupassa koskevat periaatteet ja erityiset suuntaviivat, erityisesti meri-, maa- ja ilmakuljetusten osalta, maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön 3.7 jaksoksi. Eläinten merikuljetusten suuntaviivoja koskevan 3.7.2.1 artiklan ja eläinten maakuljetuksia koskevan 3.7.3.1 artiklan, joissa määritellään toimivaltaisten viranomaisten vastuualueet, voimaansaattamiseksi on aiheellista tehostaa hyvinvoinnin valvonnan ja arvioinnin välineitä parantamalla niiden tarkastusten raportointijärjestelmää, joita jäsenvaltiot tekevät yhteisöstä vietyjen eläinten hyvinvointia koskevien edellytysten alalla.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 639/2003 (3) soveltamista koskevan yksityiskohtaisen arvioinnin helpottamiseksi olisi edellytettävä, että jäsenvaltiot toimittavat yksityiskohtaiset tilastotiedot tapauksista, joissa ei ole maksettu vientitukea. Tätä tarkoitusta varten tiedot olisi keskitettävä maksajavirastojen tasolle, mikä lisäisi osaltaan myös avoimuutta. Sen vuoksi olisi säädettävä, että poistumispaikan vastaava eläinlääkintäviranomainen toimittaa jäljennöksen maksajavirastolle poistumispaikan tarkastuskertomuksesta.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 639/2003 säädetään tarkastuksista, jotka on tehtävä yhteisön tullialueelta poistumisen jälkeen. Siinä säädetään myös, että tarkastuksia voi tehdä vain eläinlääkäri. Kyseisten tarkastusten tehostamiseksi olisi säädettävä, että niitä voi tehdä ainoastaan eläinlääkäri, jolla on tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta eläinlääketieteen alalla sekä toimenpiteistä sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi 18 päivänä joulukuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 78/1026/ETY (4) mukainen muodollinen pätevyys eläinlääketieteen alalla.

(4)

Rajoittamatta yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivaltaa olisi vaihtoehtoisesti edellytettävä, että jäsenvaltiot varmistavat kansainvälisten tarkastus- ja valvontavirastojen tarkastavan, että eläinlääkäreillä, joilla oleva pätevyys ei kuulu direktiivin 78/1026/ETY soveltamisalaan, on tiedot eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana ja direktiivien 90/425/ETY ja 91/496/ETY muuttamisesta 19 päivänä marraskuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY (5) mukaisista vaatimuksista.

(5)

Asetus (EY) N:o 639/2003 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)

Tätä asetusta olisi sovellettava soveltuvan ajan kuluttua muutosten täytäntöönpanemiseksi.

(7)

Naudanlihan hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

1)

Korvataan 2 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Poistumispaikan vastaavan eläinlääkintäviranomaisen on säilytettävä tämä kertomus vähintään kolmen vuoden ajan. Maksajavirastolle on lähetettävä jäljennös kertomuksesta.”

2)

Korvataan 3 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Edellä 1 kohdassa säädetyt tarkastukset tekee eläinlääkäri, jolla on neuvoston direktiivin 78/1026/ETY (6) 2 artiklan mukainen tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja eläinlääketieteen alalla. Jäsenvaltioiden, jotka ovat hyväksyneet tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut kansainväliset tarkastus- ja valvontavirastot, on kuitenkin varmistettava kyseisten virastojen tarkastavan, että eläinlääkäreillä, joilla oleva pätevyys ei kuulu mainitun direktiivin soveltamisalaan, on tiedot direktiivin 91/628/ETY mukaisista vaatimuksista. Kyseiset tarkastukset on tehtävä kohtuullisella ja puolueettomalla tavalla soveltuvia menettelyjä noudattaen.

3)

Korvataan 8 artiklan d alakohta seuraavasti:

1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/12

(1)

Whirlpool Europe s.r.l., jäljempänä ’valituksen tekijä’, jonka tuotanto muodostaa pääosan ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuotannosta yhteisössä esitti 18 päivänä huhtikuuta 2005 valituksen tiettyjen Korean tasavallasta peräisin olevien ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuonnista.

(2)

Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)

Menettely aloitettiin 2 päivänä kesäkuuta 2005, jolloin menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2).

(4)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijälle, vientiä harjoittaville korealaisille tuottajille, kauppiaille, tuojille, tavarantoimittajille ja vähittäismyyjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja Korean tasavallan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Komissio lähetti tätä varten kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin kolmelta korealaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja näihin etuyhteydessä olevilta tuojilta yhteisössä, valituksen tekijältä, yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta, kahdelta tavarantoimittajalta ja kahdelta vähittäismyyjältä yhteisössä.

(6)

Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(7)

Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(8)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2004 ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavia kehityssuuntauksia varten komissio tarkasteli tietoja, jotka koskivat 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välistä aikaa, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(9)

Tarkasteltavana ovat Koreasta peräisin olevat ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmät, joiden vetoisuus on suurempi kuin 400 litraa, joissa on vähintään kaksi erillistä, vierekkäin olevaa ulko-ovea ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8418 10 20.

(10)

Yksi kodinkoneiden yhteisön tuottaja vaati, että mukaan otetaan jääkaapit ja pakastimet, jotka vierekkäin asetettuina voidaan liittää toisiinsa yhdeksi järjestelmäksi erityistä varustesarjaa käyttäen. Asia tutkittiin ja tarkastelun perusteella pääteltiin, että tämä tuote koostuu kahdesta erillisestä laitteesta, jotka voidaan ostaa erikseen ja jotka toimivat toisistaan riippumattomasti. Sen vuoksi kyseinen tuote ei ole jääkaappi-pakastin-yhdistelmä, eikä se näin ollen kuulu tuotteen määritelmän piiriin.

(11)

Yhden vientiä harjoittavan tuottajan mukaan menettelyn soveltamisalaan olisi pitänyt sisällyttää kaikki jääkaapit, koska niiden tarkoitus – toisin sanoen elintarvikkeiden ja juomien säilyttäminen – on sama ja koska useimmissa niistä on sekä jääkaappi- että pakastinosa.

(12)

Lisäksi sama yritys väitti, että menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa käytetty tuotteen kuvaus oli virheellinen. Kyseisen yrityksen mukaan ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmillä tarkoitetaan toimialalla jääkaappeja, joissa jääkaappiosa ja pakastinosa ovat vierekkäin sijoitettuina ja joissa kumpaankin osaan on erillinen ulko-ovi. Yritys väitti, että jos menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa käytetty tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä säilytetään, tutkimukseen sisällytettäisiin tietyt päällekkäin sijoitetut jääkaappi-pakastinyhdistelmät, toisin sanoen jääkaappi-pakastinyhdistelmät, joissa kaksiovinen jääkaappiosa on yksiovisen pakastinosan päällä, kun taas tutkimuksen ulkopuolelle jätettäisiin niihin verrattavissa olevat mallit, joissa kummassakin osassa on yksi ovi. Yritys vaati sen vuoksi, että joko kaikki kolme- tai useampioviset jääkaappi-pakastinyhdistelmät olisi jätettävä menettelyn ulkopuolelle tai menettelyn soveltamisala olisi laajennettava kaikkiin jääkaappi-pakastinyhdistelmiin.

(13)

Sen väitteen osalta, jonka mukaan kaikki jääkaapit olisi pitänyt sisällyttää tutkimukseen sen vuoksi, että niiden tarkoitus on sama, todetaan, että ”side-by-side” -jääkaappipakastinyhdistelmien markkinat muodostavat selvästi oman erillisen markkinalohkonsa. ”Side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmien fyysiset erityispiirteet, etenkin kaksi vierekkäin olevaa suurta ovea, saavat aikaan sen, että kyseisillä yhdistelmillä on oma erityispaikkansa jääkaappi-pakastinyhdistelmien markkinoilla. Tämän tosiasian ovat todenneet myös tuottajat, jakelijat ja myyjät, jotka markkinoivat tuotetta jääkaappi-pakastinyhdistelmien ”huippuna”.

(14)

Toisen väitteen osalta on tutkimuksen yhteydessä todettu, että ”side-by-side” -jääkaappipakastinyhdistelmille ei ole yleisesti käytettyä määritelmää. Edellä 12 kappaleessa mainittuja kolmiovisia jääkaappi-pakastinyhdistelmiä on saatavilla markkinoilla kaikkien muiden jääkaappi-pakastinyhdistelmämallien rinnalla. Edellä mainitut väitteet esittänyt vientiä harjoittava tuottaja on myös aiemmin markkinoinut kyseisiä jääkaappi-pakastinyhdistelmiä nimenomaan kolmiovisina ”side-by-side” -jääkaappipakastinyhdistelminä.

(15)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että vaikka jääkaappi-pakastinyhdistelmien vetoisuuksissa, lisävarusteissa ja materiaaleissa on eroja, kaikilla ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmätyypeillä, myös kolmiovisilla jääkaappi-pakastinyhdistelmillä päällekkäin sijoitettavine osineen, on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä käytetään samaan perustarkoitukseen.

(16)

Näin ollen kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan huomautukset eivät riittäneet perusteluiksi menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen 2 kohdassa vahvistetulle, tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän muuttamiselle. Määritelmän sanamuotoa oli kuitenkin tarpeellista muuttaa, jotta tuotteen määritelmä olisi yhdistetyssä nimikkeistössä käytetyn kuvauksen mukainen; tämä ei kuitenkaan vaikuttanut soveltamisalaan.

(17)

Todettiin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella, yhteisön tuotannonalan tuottamilla ja yhteisössä myymillä ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmillä sekä Korean tasavallassa tuotetuilla ja myydyillä ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä käytetään pääasiassa samoihin tarkoituksiin. Tämän vuoksi niitä pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(18)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta, oliko sen samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa sen vastaavan yhteisöön suuntautuneen vientimyynnin kokonaismäärään verrattuna. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan edustavaa, kun kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia sen yhteisöön suuntautuneen viennin kokonaismäärästä. Kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinamyynnin todettiin olevan edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(19)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt samankaltaisen tuotteen lajit, jotka ovat samanlaisia kuin yhteisöön vietäviksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa. Kunkin tuotelajin osalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävän edustavaa. Tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustavaa, kun sen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään 5 prosenttia verrattavissa olevan tuotelajin yhteisöön suuntautuvan viennin kokonaismäärästä.

(20)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotetyypin, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, kotimarkkinamyyntiä pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan kotimarkkinamyynnin osuus kunkin vietävän tuotetyypin osalta: a) jos yli 80 prosenttia tiettyjen tuotetyppien määrällisestä kotimarkkinamyynnistä tapahtui vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla ja keskimääräinen painotettu myyntihinta oli vähintään yksikkökustannusten suuruinen, tuotetyyppikohtainen normaaliarvo määritettiin kyseisen tuotetyypin kaikkien kotimarkkinamyynnissä veloitettujen hintojen painotettuna keskiarvona; b) jos vähintään 10 mutta enintään 80 prosenttia tietyn tuotetyypin määrällisestä kotimarkkinamyynnistä tapahtui vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla, tuotetyyppikohtainen normaaliarvo määritettiin vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla tapahtuneessa kotimarkkinamyynnissä veloitettujen hintojen painotettuna keskiarvona; c) jos alle 10 prosenttia tietyn tuotetyypin kotimarkkinamyynnin määrästä tapahtui vähintään yksikkökustannuksia vastaavilla hinnoilla, katsottiin että kyseistä tuotetyyppiä ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(21)

Tuotetyypeille, joita ei myyty tavanomaisessa kaupankäynnissä, sekä tuotetyypeille, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, oli muodostettava laskennallinen normaaliarvo.

(22)

Normaaliarvo muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla niiden samankaltaisen tuotteen myyntiin kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä liittyneet myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä kyseisten tuottajien saama painotettu keskimääräinen voitto. Ilmoitettuja tuotantokustannuksia sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia oikaistiin tarvittaessa ennen kuin niitä käytettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen myynnin määrittämiseen ja laskennallisten normaaliarvojen muodostamiseen.

(23)

Suurin osa vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynnistä tapahtui suoraan etuyhteydessä oleville tuojille yhteisössä. Kyseisen myynnin osalta vientihinta määritettiin riippumattomilta asiakkailta veloitetun jälleenmyyntihinnan perusteella perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Ensimmäiselle riippumattomalle ostajalle yhteisössä tapahtuneen jälleenmyynnin hintaa oikaistiin tuonnin ja jälleenmyynnin välillä syntyneiden kaikkien kustannusten osalta, tullit ja verot mukaan luettuina, luotettavan yhteisön rajalla -vientihinnan määrittämiseksi. Nämä kustannukset olivat etuyhteydessä oleville tuojille aiheutuneet rahti-, käsittely-, lastaus-, vakuutus- ja liitännäiskustannukset sekä myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset. Jälleenmyyntihintaa oikaistiin lisäksi sellaisella kohtuullisella voittomarginaalilla, jonka tarkasteltavana olevan tuotteen riippumattoman tuojan on todettu saavuttaneen.

(24)

Loput kunkin vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistä oli tapahtunut suoraan riippumattomille asiakkaille yhteisössä. Tällaisen myynnin vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(25)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet otettiin huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisut pakkaus-, kuljetus-, merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, tullinpalautuksen, kaupan portaan, myynnin jälkeisten kustannusten, palkkioiden, alennusten, hyvitysten erojen ja mainoskustannusten mukaisesti myönnettiin, kun sen katsottiin olevan perusteltua.

(26)

Kaikki kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa toimittivat taulukon, jossa verrattiin kotimarkkinoilla myytyjä malleja ja malleja, jotka ovat osittain verrattavissa yhteisöön vietäväksi myytäviin malleihin, ja pyysivät perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan a alakohdan mukaista oikaisua fyysisiä ominaisuuksia koskevien jäljellä olevien erojen perusteella. Kahden yrityksen osalta pyydettyjä oikaisuja oli mukautettava, jotta niissä otettaisiin asianmukaisesti huomioon fyysisten ominaisuuksien erojen markkina-arvo. Tämän pohjalta oikaisut fyysisissä ominaisuuksissa olevien erojen perusteella myönnettiin kaikille kolmelle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(27)

Yksi yritys pyysi tullinpalautusta koskevaa oikaisua perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti perustaen pyyntönsä yksinomaan niistä raaka-aineista maksettuihin tulleihin, jotka se väitti käyttäneensä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon. Kyseinen yritys ei kuitenkaan esittänyt näyttöä näiden tullien palautuksesta tarkasteltavana olevan tuotteen viennin yhteydessä, eikä tullien palautusta voitu sen vuoksi vahvistaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan mukaisesti. Sen vuoksi kyseinen vaatimus hylättiin.

(28)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa toteutti tietyn osan kotimarkkinamyyntiä etuyhteydessä olevien vähittäismyyjien kautta. Ne vaativat 2 artiklan 10 kohdan d alakohdan i alakohdan nojalla, että kyseisten vähittäismyyjien myynti jätettäisiin pois normaaliarvon laskennasta, koska ne olisivat kaupan portaassa, jota ei ole yhteisön markkinoilla. Tutkimus osoitti, että nämä vähittäismyyjät myivät samankaltaista tuotetta lähinnä tai yksinomaan kuluttajille, eikä tätä kaupan porrasta ollut yhteisön markkinoilla. Lisäksi todettiin, että kuluttajilta veloitetut hinnat olivat jatkuvasti eritasoiset muilta asiakasryhmiltä veloitettuihin hintoihin verrattuna. Kun otetaan huomioon edellä esitetyt havainnot ja koska molempien yritysten kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustavaa, tämä myynti kuluttajille päätettiin jättää normaaliarvon laskennan ulkopuolelle.

(29)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja oli käyttänyt etuyhteydessä olevaa yritystä tarkasteltavana olevan tuotteen merikuljetuksessa. Tämän etuyhteydessä olevan osapuolen veloittamien rahtikustannusten todettiin olevan huomattavasti markkinatason alapuolella. Sen vuoksi nämä kustannukset korvattiin sellaisen etuyhteydettömän huolitsijan kustannuksilla, jolta saatiin tarkasteltavana olevan tuotteen merikuljetuksen kustannukset tutkimuksen aikana.

(30)

Kaikki kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysivät 2 artiklan 10 kohdan g alakohdan mukaista oikaisua luottokustannusten perusteella, joiden ne väittivät aiheutuneen niiden kotimarkkinamyynnin vuoksi. Nämä väitteet perustuivat asiakkaiden tosiasiallisiin maksuaikoihin, joita sovelletaan Korean kotimarkkinoilla käytettävässä nk. avoimessa luottojärjestelmässä. Todettiin, että kyseisessä järjestelmässä vientiä harjoittavat tuottajat eivät yleensä varsinaisesti asettaneet erityisiä maksuaikoja, eikä sovellettuja maksuaikoja voitu määrittää tarkasti, koska kuitteja ei voitu yhdistää tiettyihin kauppalaskuihin. Tämän vuoksi vientiä harjoittavien tuottajien väite oli hylättävä.

(31)

Kaikkien kolmen vientiä harjoittavan tuottajan osalta todettiin selvä vientihintojen rakenne, joka vaihteli huomattavasti alueittain. Todettiin, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan markkinoilla oli huomattava määrä matalahintaisia tuotteita. Tutkimusajanjakson aikana näille markkinoille suuntautui yli 50 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista yhteisöön.

(32)

Näillä markkinoilla todettu polkumyynti olisi ”kätketty” epäasianmukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin suuntautuvan viennin vientihintojen painotettuun keskiarvoon, sillä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan markkinoilla havaitut kaikkien kolmen vientiä harjoittavan tuottajan veloittamat polkuhinnat kompensoituivat kokonaan tai osittain sillä, että muilla yhteisön markkinoilla veloitetut vientihinnat olivat korkeammat ja pääosin polkumyynnin piiriin kuulumattomia. Tämä menetelmä ei siksi olisi tuonut harjoitettua polkumyyntiä esiin sen koko laajuudessa. Näin ollen pidettiin asianmukaisena sitä, että polkumyynnin laskennassa otettaisiin huomioon huomattavat erot vientihintojen rakenteessa eri alueiden välillä.

(33)

Menetelmää, jossa vertailu tehdään yksittäisten liiketoimien kesken, ei tässä tapauksessa pidetty soveltuvana vaihtoehtona, koska vertailua varten tarvittavaa yksittäisten liiketoimien valintaprosessia pidettiin liian epäkäytännöllisenä ja sattumanvaraisena, koska vientiin ja kotimarkkinoihin liittyviä liiketoimia oli kymmeniä tuhansia.

(34)

Tämän vuoksi kunkin yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti kaikkien yksittäisten yhteisöön suuntautuvien vientitapahtumien hintoihin.

(35)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana, ja ne ovat näin ollen seuraavat:

(36)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli korkea (tutkimus kattoi koko asianomaisen tuotteen Koreasta yhteisöön suuntautuvan viennin), väliaikainen jäännöspolkumyyntimarginaali vahvistettiin yhteistyössä toimineelle yritykselle, LG Electronics Corporationille, vahvistetun korkeimman polkumyyntimarginaalin tasoiseksi eli 14,3 prosentiksi.

(37)

Samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä ainoastaan valituksen tekijä.

(38)

Valituksen tekijä toimi tutkimuksessa täysimääräisesti yhteistyössä. Koska valituksen tekijä on samankaltaisen tuotteen ainoa tuottaja yhteisössä, sen tuotanto muodosti tutkimusajanjakson aikana 100 prosenttia samankaltaisen tuotteen tuotannosta yhteisössä.

(39)

Valituksen tekijän tuotantoa pidetään sen vuoksi perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisena yhteisön tuotantona ja valituksen tekijän katsotaan muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valituksen tekijään viitataan myös ilmaisulla ’yhteisön tuotannonala’.

(40)

Yhteisön tuotannonalan oli aloitusvaiheessa (2002) turvauduttava Yhdysvalloissa sijaitsevalta emoyhtiöltä hankitun samankaltaisen tuotteen tuontiin. Tästä lähteestä hankittujen tuotteiden määrät supistuivat voimakkaasti vuodesta 2003 lähtien sitä mukaa kun vasta rakennetun tehtaan tuotanto pääsi käyntiin (ks. jäljempänä johdanto-osan 80 ja 81 kappale). Yhteisön tuotannonalan tilanteen arvioinnin osalta (ks. johdanto-osan 48 kappale), analyysi koskee ainoastaan yhteisön tuotannonalan omaa tuotantoa eikä sen hankintoja emoyhtiöltä.

(41)

Yhteisön kulutusta määritettäessä otettiin huomioon yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymät määrät, kolmelta korealaisen vientiä harjoittavalta tuottajalta saadut yhteisön markkinoille suuntautuvan tuonnin määrät ja Yhdysvalloista yhteisön markkinoille suuntautuvan tuonnin määrät, jotka saatiin laajimmin käytetystä tämän alan tietokannasta. Samankaltaista tuotetta ei tuotu yhteisöön mistään muusta maailman maasta kyseisenä jaksona.

(42)

Koska yhteisön tuotannonala käsittää ainoastaan yhden tuottajan ja koska tarkasteltavana olevaa tuotetta ja samankaltaista tuotetta toimitetaan yhteisön markkinoille ainoastaan kolmelta eri taholta (yhteisön tuotannonala, korealaiset tuottajat ja Yhdysvallat), yhteisön tuotannonalan ja Yhdysvaltojen markkinaosuuksia koskevat tiedot esitetään indeksoituina, jotta yhteisön tuotannonalan luottamuksellisesti toimittamien tietojen luottamuksellisuus säilytetään perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(43)

Vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen yhteisön markkinat ovat yli kaksinkertaistuneet. Yhteisön tuotanto oli noin 213 000 kappaletta vuonna 2002 ja noin 456 000 kappaletta tutkimusajanjaksona. Se kasvoi 51 prosenttia vuonna 2003, edelleen 54 prosenttiyksikköä vuonna 2004 ja 10 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana.

(44)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Korean tasavallasta yhteisöön suuntautuva tuonti lisääntyi massiivisesti ja jatkuvasti vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä. Kasvu vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä oli 157 prosenttia. Tuonti tarkasteltavana olevasta maasta kasvoi 66 prosentilla vuosien 2002 ja 2003 välillä, edelleen 77 prosenttiyksiköllä vuonna 2004 ja 14 prosenttiyksiköllä tutkimusajanjaksona.

(45)

Korealaisten viejien markkinaosuus kasvoi 13 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana saavuttaen lähes 80 prosentin tason tutkimusajanjakson aikana. Korealaisten tuottajien markkinaosuus kasvoi lähes 7 prosenttiyksikköä vuonna 2003 ja jälleen lähes 6 prosenttiyksikköä vuonna 2004. Korealaisilla tuottajilla on sen vuoksi ylivoimaisen määräävä asema yhteisön markkinoilla.

(46)

Korean tasavallasta peräisin olevien tarkasteltavana olevien tuotteiden tuonnin keskihinta laski vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä 11 prosenttia, vaikka myytäväksi tarjottavien mallien toiminnot ovat parantuneet jatkuvasti vuosi vuodelta. Hinnan lasku keskittyi erityisesti vuosiin 2003 ja 2002. Vuoden 2003 jälkeen keskihinnat ovat pysyneet tasaisina (ks. taulukko edellä).

(47)

Vientiä harjoittavien tuottajien ja yhteisön tuotannonalan keskimääräisiä myyntihintoja yhteisössä verrattiin keskenään tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen vertailukelpoisten mallien osalta. Tätä varten yhteisön tuotannonalan etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia noudettuna lähettäjältä -hintoja ilman hyvityksiä ja veroja verrattiin vientiä harjoittavien Korean tasavallan tuottajien CIF yhteisön rajalla -hintoihin, joita oli oikaistu asianmukaisesti purkamis- ja tulliselvityskustannusten huomioon ottamiseksi. Vertailu osoitti, että tarkasteltavana olevan Korean tasavallasta peräisin olevan tuotteen myyntihinnat yhteisössä olivat tutkimusajanjakson aikana 34–42 prosenttia alempia kuin yhteisön tuotannonalan myyntihinnat vaihdellen viejän mukaan.

(48)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(49)

Koska yhteisön tuotannonala käsittää vain yhden tuottajan, sitä koskevat tiedot esitetään indeksoituina ja/tai vaihteluväleittäin luottamuksellisuuden säilyttämiseksi perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti. Lisäksi on huomattava, että yhteisön tuotannonala aloitti toimintansa huhtikuussa 2002, mikä selittää sen, että jäljempänä kuvatuissa vahinkoon liittyvissä kehityssuuntauksissa on rajuja muutoksia ylöspäin (esimerkiksi tuotannon määrä) ja alaspäin (esimerkiksi investoinnit) vuosien 2002 ja 2003 välillä.

(50)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi 205 prosenttia vuonna 2003 ja edelleen 136 prosenttiyksikköä vuonna 2004, jolloin se saavutti huippunsa; tutkimusajanjakson aikana se laski 36 prosenttiyksikköä. Yhteisön tuotannonalan tuotantomäärä vaihteli 70 000 ja 100 000 kappaleen välillä tutkimusajanjakson aikana.

(51)

Tuotantokapasiteetti kasvoi 125 prosentilla vuonna 2003 ja 113 prosenttiyksiköllä vuonna 2004 pysyen tällä tasolla tutkimusajanjakson ajan. Yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteetti vaihteli 100 000 ja 150 000 kappaleen välillä tutkimusajanjakson aikana.

(52)

Kapasiteetin käyttöaste nousi 36 prosenttia vuonna 2003, jolloin se saavutti huippunsa. Vuonna 2004 se laski 5 prosenttiyksikköä ja putosi tutkimusajanjakson aikana vielä 11 prosenttiyksikköä. Yhteisön tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste vaihteli tutkimusajanjakson aikana 60 ja 90 prosentin välillä.

(53)

Valmiiden tuotteiden varastot vastasivat tutkimusajanjaksona noin 30 prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaistuotantomäärästä, ja tätä tasoa pidetään korkeana ja liiallisena. Yhteisön tuotannonalan loppuvarastot pienenivät ensiksi 29 prosenttia vuonna 2003 ja kasvoivat sitten voimakkaasti 140 prosenttiyksiköllä vuonna 2004 ja edelleen 27 prosenttiyksiköllä tutkimusajanjakson aikana vuoteen 2004 verrattuna. Yhteisön tuotannonalan varastojen määrä vaihteli 10 000 ja 30 000 kappaleen välillä tutkimusajanjakson aikana.

(54)

Yhteisön tuotannonalan itse tuottamien tuotteiden myynti etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla kasvoi ensin 284 prosenttia vuonna 2003 ja edelleen 37 prosenttiyksikköä vuonna 2004, mutta laski sitten 6 prosenttiyksiköllä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan myyntimäärä vaihteli 50 000 ja 90 000 kappaleen välillä tutkimusajanjakson aikana.

(55)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuutta kuvaava indeksi nousi 154 prosenttia vuonna 2003, jolloin se saavutti huippunsa, ja laski sitten 48 prosenttiyksiköllä vuonna 2004 ja edelleen 13 prosenttiyksiköllä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus vaihteli tutkimusajanjakson aikana 10 ja 20 prosentin välillä.

(56)

Yhteisön kulutus kasvoi vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä 64 prosenttiyksikköä, mutta yhteisön tuotannonalan kokonaismyyntimäärä yhteisön markkinoilla kasvoi ainoastaan 31 prosenttiyksikköä. Yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudesta noin 4 prosenttiyksikköä, kun taas polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin markkinaosuus kasvoi noin 6 prosenttiyksikköä vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä.

(57)

Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä kasvoi ensiksi 110 prosentilla vuosien 2002 ja 2003 välillä ja edelleen 102 prosenttiyksiköllä vuonna 2004, mutta laski 14 prosenttiyksiköllä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä vaihteli 300 ja 500 henkilön välillä tutkimusajanjakson aikana.

(58)

Yhteisön tuotannonalan työvoiman tuottavuus työntekijäkohtaisena vuosituotoksena (kappaleina) mitattuna kasvoi ensin voimakkaasti eli 46 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2003 ja laski sitten 5 prosenttiyksikköä vuonna 2004 ja vielä 5 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan tuottavuus vaihteli tutkimusajanjakson aikana 100 ja 300 kappaleen välillä henkilöä kohden.

(59)

Vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana työntekijöiden keskipalkka laski 16 prosenttia. Se laski 3 prosenttia vuonna 2003, edelleen 11 prosenttiyksikköä vuonna 2004 ja vielä 2 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana.

(60)

Yhteisön tuotannonalan omaa tuotantoa olevista tuotteistaan etuyhteydettömiltä asiakkailta yhteisössä veloittamat yksikköhinnat laskivat 4 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä, vaikka myytäväksi tarjottavien mallien toiminnot ovat parantuneet jatkuvasti vuosi vuodelta. Hinnat pysyivät suunnilleen samoina vuodesta 2002 vuoteen 2004, mutta laskivat 4 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen yksikköhinta vaihteli 500 eurosta 1 500 euroon tutkimusajanjakson aikana.

(61)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että polkuhintaan tapahtuva tuonnin hinnan alittavuus tutkimusajanjakson aikana oli 34–42 prosenttia yhteisön tuotannonalan laskeneista myyntihinnoista. Tuotetyypeittäin tehdyssä tarkastelussa kuitenkin todettiin, että tarkastelun kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien veloittamat hinnat olivat joissakin tapauksissa merkittävästi alempia kuin kyseinen keskimääräinen hinnan alittavuus suhteessa yhteisön tuotannonalan hintoihin. Tämä yksittäisten tuotetyyppien tasolla määritetty hinnan alittavuus ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kasvava markkinaosuus ovat varmasti lisänneet hintapaineita ja vaikuttaneet siten yhteisön tuotannonalan kotimarkkinahintoihin.

(62)

Yhteisön tuotannonalan oman tuotannon myynnin kannattavuus nettomyynnin prosenttiosuutena pysyi tarkastelujakson ajan tappiollisena koko vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisen ajan. Tappiot olivat erittäin suuria vuonna 2002 johtuen siitä, että tehdas aloitti toimintansa tuolloin. Kannattavuus nousi lähes kannattavuuden takaavalle tasolle vuonna 2003, mutta laski sen jälkeen vuonna 2004, ja tutkimusajanjakson aikana kärsittiin tuntuvia tappioita.

(63)

Sijoitetun pääoman tuotto, ilmaistuna voittoprosenttina sijoitetun pääoman nettokirjanpitoarvosta, noudatti suunnilleen edellä kuvattua kannattavuuden kehitystä. Se myös pysyi tappiollisena koko tarkastelujakson ajan. Se parani ensin huomattavasti vuonna 2003, mutta heikkeni vuonna 2004 ja tutkimusajanjakson aikana.

(64)

Operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta pysyi myös negatiivisena tarkasteltavan jakson ajan. Se oli hyvin alhainen vuonna 2002, parani sitten nousten lähelle nollatasoa ja heikkeni jälleen vuonna 2004 ja tutkimusajanjakson aikana. Koska tuotto oli heikkoa, yhteisön tuotannonala ei kyennyt saamaan lisäpääomaa yhtymästä, johon se kuuluu, ja sen piti lykätä tuotannon laajentamissuunnitelmiaan. Sellaisissa monikansallisissa yhtymissä, joihin yhteisön tuotannonala kuuluu, varat ohjataan yleensä kannattavimpiin yksiköihin.

(65)

Yhteisön tuotannonalan vuotuiset investoinnit tarkasteltavana olevaan tuotteeseen vähenivät rajusti vuonna 2003 verrattuna vuoteen 2002, joka oli tuotannon aloittamisvuosi ja jolloin tehtiin huomattavia investointeja. Vuonna 2004 ja tutkimusajanjakson aikana samankaltaisen tuotteen valmistukseen tehdyt vuotuiset investoinnit pysyivät samalla tasolla.

(66)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrän ja hintojen vuoksi tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä.

(67)

Koska polkumyynnistä ennen tässä menettelyssä tarkasteltua tilannetta ei ole olemassa tietoja, tätä kysymystä ei pidetä aiheellisena.

(68)

Tarkasteltavana olevan Korean tasavallasta peräisin olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä lisääntyi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä merkittävästi (157 prosenttia) ja sen osuus yhteisön markkinoista kasvoi 13 prosenttiyksikköä. Korean tasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräiset hinnat olivat tarkastelujaksolla jatkuvasti alemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Lisäksi asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin hinnat alittivat tutkimusajanjakson aikana merkittävästi yhteisön tuotannonalan hinnat. Hinnan alittavuus oli painotetun keskiarvon perusteella tutkimusajanjaksolla 34–42 prosenttia vaihdellen viejän mukaan, kun taas joidenkin mallien kohdalla hinnan alittavuus oli joissakin tapauksissa jopa suurempi.

(69)

Yhteisön tuotannonalan tilanteen todettiin heikentyneen tarkastelujakson aikana. Jollei oteta huomioon yhteisön tuotannonalan toiminnanaloittamisvuotta 2002, vahingon osoittimet kehittyivät vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä kielteiseen suuntaan: kapasiteetin käyttöaste pieneni 16 prosenttiyksikköä, loppuvarastot kasvoivat 167 prosenttiyksikköä, yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudesta 61 prosenttiyksikköä, tuottavuus laski 10 prosenttiyksikköä, yksikkökohtaiset myyntihinnat laskivat 5 prosenttiyksikköä ja kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta heikkenivät jo valmiiksi tappiollisesta lähtökohdasta.

(70)

Tietyt muuttujat näyttivät kehittyneen myönteiseen suuntaan vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson aikana. Tuotantomäärä kasvoi 100 prosenttiyksikköä, yhteisön tuotannonalan myyntimäärä yhteisön markkinoilla nousi 31 prosenttiyksikköä ja työpaikkojen määrä kasvoi 88 prosenttiyksikköä. Nämä kehityssuuntaukset ovat tavanomaisia hiljattain toimintansa aloittaneelle tuotantolaitokselle, joka yrittää hyödyntää kiinteän pääomansa täysimääräisesti kattaakseen kiinteät kustannuksensa. Koska markkinat kasvoivat nopeammin, tämä kasvu ei kuitenkaan ollut riittävää markkinaosuuden menetyksen ehkäisemiseen ja kohtuullisen voittomarginaalin saavuttamiseen.

(71)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(72)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle vahinkoa siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle samaan aikaan vahinkoa, sen varmistamiseksi, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsottu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(73)

Tutkimuksessa todettu polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän merkittävä, 157 prosentin lisäys vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä ja sen markkinaosuuden kasvu yhteisössä samaan aikaan noin 13 prosenttiyksiköllä sekä todettu hinnan alittavuus (keskimäärin 32–42 prosenttia tutkimusajanjakson aikana) osuivat ajallisesti yksiin yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikentymisen kanssa. Vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä kapasiteetin käyttöaste pieneni 16 prosenttiyksikköä, loppuvarastot kasvoivat 167 prosenttiyksikköä, yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuudesta 61 prosenttiyksikköä, tuottavuus laski 10 prosenttiyksikköä ja yksikkökohtaiset myyntihinnat laskivat 5 prosenttiyksikköä. Tätä kehitystä arvioitaessa olisi otettava huomioon, että yhteisön markkinat kasvoivat nopeasti vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Lisäksi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan keskimäärin alempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat ja aiheuttivat laskupainetta kyseisiin hintoihin. Tästä johtuen yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat samaan aikaan, kun tuotantokustannukset pysyivät samoina, mikä sai aikaan tutkimuksessa havaitun kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran heikkenemisen jo valmiiksi tappiollisesta lähtökohdasta. Tämän perusteella katsotaan alustavasti, että polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla on ollut huomattava kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(74)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon liittyi vuodesta 2003 havaittu tiettyjen raaka-aineiden hintojen nousu.

(75)

On totta, että eräiden raaka-aineiden, esimerkiksi teräksen ja polyuretaanin, hinta nousi vuodesta 2003 lähtien. Yhdysvaltain dollaria käyttäviltä toimittajilta hankittujen raaka-aineiden osalta on kuitenkin todettava, että samanaikainen euron vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin nähden on heikentänyt vaikutusta jonkin verran. Samankaltaisen tuotteen valmistuksessa käytettävät keskeiset raaka-aineet ovat hyödykkeitä, joiden hinta määräytyy kansainvälisesti, ja sekä yhteisön tuotannonala että korealaiset kilpailijat ovat suuria ryhmittymiä, joilla on yhtä suuri ostovoima. Näin ollen ne hankkivat raaka-aineensa samoilla hinnoilla. Kun otetaan huomioon Korean wonin muutokset Yhdysvaltain dollariin nähden tarkastelujakson aikana, euroa käyttävät tuottajat kuten yhteisön tuotannonala ovat itse asiassa paremmassa asemassa kuin korealaiset kilpailijat Yhdysvaltain dollaria käyttäviltä toimittajilta tehtyjen hankintojen osalta. Lisäksi tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan yksikkötuotantohinnat laskivat rajusti vuonna 2003 vuoteen 2002 verrattuna, mikä johtui vasta rakennetun tehtaan toiminnan kasvusta, ja pysyi sitten matalana vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson ajan. Vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana havaittu kannattavuuden voimakas heikkeneminen ei näin ollen johdu tuotantokustannusten muuttumisesta vaan pikemminkin myyntihintojen laskusta. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat laskivat 5 prosenttiyksikköä vuoden 2003 ja tutkimusajanjakson välillä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista johtuvan hintojen alenemisen ja hinnankorotusten estymisen seurauksena. Raaka-aineen hintojen nousun vaikutus yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon oli sen vuoksi ainoastaan vähäistä tai jopa olematonta, eikä se poista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon välistä syy-yhteyttä.

(76)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko liittyi yhteisön tuotannonalan osalta havaittuun yritysryhmittymän sisäisen myynnin kasvuun.

(77)

Yhteisön tuotannonala on monikansalliseen yritysryhmittymään kuuluvien yritysten tavoin myynyt vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson aikana tuotteita etuyhteydessä oleville osapuolille siirtohintaan. Yritysryhmittymän sisäinen myynti yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä oli 2 prosenttia vuonna 2002, 5 prosenttia vuonna 2003, 15 prosenttia vuonna 2004 ja 12 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi tämä myynti suuntautui kokonaan EU:n ulkopuolisille markkinoille. Edellä olevassa johdanto-osan 54 kappaleessa esitetyssä myyntimäärän analyysissa, 60 kappaleessa esitetyssä myyntihintojen analyysissa ja 62 kappaleessa esitetyssä kannattavuuden analyysissa viitataan nimenomaan oman tuotannon myyntiin etuyhteydettömille asiakkaille. Vahingon määrityksestä on siis tarkasti jätetty pois mahdolliset kielteiset hintavaikutukset, jotka aiheutuvat myynnistä etuyhteydessä oleville asiakkaille. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

(78)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että kyseisestä maasta tuleva OEM-tuonti on aiheuttanut itse aiheutetun vahingon yhteisön tuotannonalalle.

(79)

Toisin kuin edellä mainittu osapuoli väittää, yhteisön tuotannonala ei tuonut tarkasteltavana olevaa tuotetta kyseisestä maasta vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson aikana OEM-toimitussopimuksen eikä minkään muunkaan kanavan kautta. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

(80)

Kuten edellä olevassa johdanto-osan 42 kappaleessa todetaan, tuotetta toimittaa yhteisön markkinoille ainoastaan kolme eri tahoa: korealaiset vientiä harjoittavat tuottajat, yhteisön tuotannonala ja Yhdysvallat. Yhdysvalloista peräisin olevan kokonaistuonnin (yhteisön tuotannonalan tuonti mukaan luettuna) määrä supistui 49 prosenttia vuonna 2003, pysyi tuolla tasolla vuonna 2004 ja lisääntyi hiukan (4 prosenttia) tutkimusajanjakson aikana. Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin vastaava markkinaosuus pieneni 66 prosenttia vuonna 2003 ja vielä 9 prosenttiyksikköä vuonna 2004 ja pysyi tällä tasolla tutkimusajanjakson ajan. Tutkimusajanjakson aikana Yhdysvalloista tulevan tuonnin markkinaosuus (yhteisön tuotannonalan tuonti mukaan luettuna) vaihteli 5 ja 10 prosentin välillä. Määrän ja markkinaosuuden muutoksiin vaikuttavat seuraavat kaksi tekijää: valituksen tekijän suorittamat samankaltaisen tuotteen hankinnat sen Yhdysvalloissa sijaitsevalta emoyhtiöltä aloitusvaiheen aikana ja korealaisten tuottajien polkumyynnillä tapahtuneen yhteisön markkinoille suuntautuvan tuonnin kasvu.

(81)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto sai vauhtia vuosina 2002 ja 2003. Valituksen tekijä supisti siksi voimakkaasti hankintojaan Yhdysvalloissa sijaitsevalta emoyhtiöltä. Vuonna 2002 yhteisön tuotannonala hankki 62 prosenttia kokonaismyynnistään yhdysvaltalaiselta emoyhtiöltään. Tämä osuus pieneni kuitenkin voimakkaasti 3 prosenttiin vuonna 2003, ja oli 6 prosenttia vuonna 2004 ja 8 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Yhteisön tuotannonalan tuonti yhdysvaltalaiselta emoyhtiöltä oli noin 57 prosenttia Yhdysvalloista tulevan tuonnin tilastollisista kokonaismääristä vuonna 2002, 6 prosenttia vuonna 2003, 19 prosenttia vuonna 2004 ja 23 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Huomattakoon, että valituksen tekijän tuonti Yhdysvalloista oli vuodesta 2003 tutkimusajanjakson loppuun vähäistä ja, kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi, että Yhdysvalloista peräisin olevan kokonaistuonnin (valituksen tekijän oman tuonnin ja muun tuonnin) hinnat olivat korealaisten tuottajien ja yhteisön tuotannonalan hintoja korkeammat.

(82)

Määrien vähenemisen, markkinaosuuden ja suhteellisen korkeiden hintojen perusteella päätellään, että Yhdysvalloista tuleva tuonti – olipa se sitten itse Whirlpoolin tai riippumattoman kilpailijan harjoittamaa tuontia – ei aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(83)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko johtui vasta rakennetun tuotantolaitoksen käynnistystoiminnoista.

(84)

Kyseinen asianomainen osapuoli väitti lisäksi, että ensimmäiset yhteisön tuotannonalan tuotantolaitoksessa valmistetut samankaltaiset tuotteet tulivat markkinoille huhtikuussa 2003. Tämä tieto on väärä. Tuotantolaitos aloitti toimintansa huhtikuussa 2002 ja nämä tuotteet myytiin jo vuoden 2002 aikana. Kuten edellä olevassa johdanto-osan 62 kappaleessa osoitetaan, yhteisön tuotannonalan kannattavuus oli voimakkaasti tappiollista käynnistysvuonna (2002). Kannattavuus parani kuitenkin tuntuvasti jo vuonna 2003 saavuttaen lähes kannattavuuden takaavan tason. Vuonna 2004 ja tutkimusajanjaksona kannattavuus jälleen heikkeni. Asianomaisen osapuolen väite ei selitä sitä, miksi ennakoitavissa olleen vaikean käynnistysvaiheen (2002) jälkeen kannattavuus parani tuntuvasti (2003) ja heikkeni sen jälkeen (2004 ja tutkimusajanjakso). Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

(85)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota myös muuntyyppisten jääkaappien myynnin vaikutuksiin, koska jääkaappeja hakevat kuluttajat voivat ostopäätöstä tehdessään tehdä valinnan kaikentyyppisten jääkaappien välillä.

(86)

Edellä olevassa johdanto-osan 9–17 kappaleessa on määritelty, että tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen yhteisön markkinat muodostavat selvästi omat erilliset markkinansa. Näiden markkinoiden ja minkä tahansa muun tuotteen markkinoiden välistä kilpailua koskeva kysymys on sen vuoksi aiheeton, eikä väitettä voida hyväksyä. Edellä olevissa johdanto-osan 48–71 kappaleessa esitetty yhteisön tuotannonalan tilannetta käsittelevä analyysi on joka tapauksessa tehty yksinomaan ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmiä koskevien tietojen perusteella.

(87)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko ei johtunut polkumyynnistä vaan oli pikemminkin itse aiheutettua johtuen useista virheellisistä strategisista päätöksistä. Yksityiskohtina tämä osapuoli mainitsi vääränlaiseksi väitetyn ovisuunnittelun (pyöristetyt ovet), kalliit ulkomateriaalit (ruostumaton teräs) ja pitemmän tuotteen uudistumissyklin.

(88)

Ensimmäisen seikan osalta on huomattava, että yhteisön tuotannonala on aina tuottanut ja tarjonnut sekä malleja, joissa on pyöristetyt ovet, että malleja, joissa on suorat ovet. Lisäksi yhteisön tuotannonalan myyntiluvut ja markkinatutkimukset osoittavat, että kuluttajat pitävät selvästi parempina malleja, joiden ovet ovat pyöristetyt, toisin kuin edellä mainittu osapuoli väittää. Lopuksi on huomattava, että edellä mainittu osapuoli on itse hiljattain ottanut käyttöön malliston, jossa on pyöristetyt ovet, ja tämä päätös on ristiriidassa edellä esitetyn kyseisen osapuolen väitteen kanssa.

(89)

Toisen seikan osalta tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonala käyttää samankaltaisen tuotteen ulkopinnassa ruostumattoman teräksen lisäksi myös muita, halvempia materiaaleja. Yhteisön tuotannonalan käyttämän ruostumattoman teräksen kustannusten ja korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttämän lähinnä olevan materiaalin kustannusten välinen vertailu joka tapauksessa osoitti, että niiden välinen ero on noin 1 prosentti kokonaistuotantokustannuksista. Tämän perusteella ruostumattomasta teräksestä valmistettu ulkopinta ei voi olla yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon ainoa syy.

(90)

Kolmannen seikan osalta todettakoon, että yhteisön tuotannonala uudistaa tuotteensa yhden-kahden vuoden välein, kun taas edellä mainittu osapuoli muuttaa malleja vuosittain. Voidaan siis todeta, että yhteisön tuotannonalan tuotteenuudistamissykli on hiukan hitaampi kuin edellä mainitun osapuolen sykli, mutta se on johdonmukainen yhdysvaltalaisten tuottajien tuotteenuudistamissyklin kanssa. Edellä mainittu asianomainen osapuoli ei ole toimittanut näyttöä siitä, miksi ja millä tavoin vuotta lyhyempi tuotteenuudistamissykli parantaa automaattisesti myyntimääriä ja tuottoa. Sen sijaan yhteisön tuotannonala on toimittanut näyttöä siitä, että kauppakumppanit ja vähittäismyyjät eivät pidä tuotevalikoiman liian usein tapahtuvaa uudistumista hyvänä, koska siitä aiheutuu suuria näyttely- ja esitekustannuksia.

(91)

Väitetyn virheellisen suunnittelun ja virheellisten markkinointipäätösten vaikutukset yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon olivat siis hyvin vähäisiä tai jopa olemattomia, eivätkä ne poista edellä esitettyä syy-yhteyttä.

(92)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, i) ettei se kilpaillut yhteisön tuotannonalan kanssa saman tuotevalikoiman puitteissa, ii) että päätelmien tekeminen keskihintojen vertailun perusteella oli harhaanjohtavaa ja iii) että tämän vuoksi se ei ollut voinut aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(93)

Tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen samanlaisuus on määritelty edellä olevassa johdanto-osan 9–17 kappaleessa. On selvää, että kaikki näin määritellyt markkinat käsittävät useita tyyppejä, malleja tai ominaisuuksia. Näillä erilaisilla malleilla on kuitenkin samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet ja loppukäyttötarkoitukset, eikä eri tyyppien välillä ole selviä rajoja, sillä toisiaan lähellä olevien tyyppien ominaisuudet ovat osittain päällekkäiset. Hinnan alittavuutta koskevat laskelmat on tehty mallin perusteella (ks. edellä johdanto-osan 47 kappale), ei pelkästään keskihinnan perusteella. Kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan vientihintojen alittavuus suhteessa yhteisön tuotannonalan hintoihin on osoitettu lähes kaikkien vertailussa olleiden mallien osalta. Näin ollen väitettä ei voida hyväksyä.

(94)

Edellä oleva tarkastelu on osoittanut, että asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kasvaneet tuntuvasti vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä ja että tutkimusajanjakson aikana sen myyntihinnat ovat laskeneet merkittävästi ja hinnan alittavuus on ollut huomattava. Koreasta tulevan halpatuonnin markkinaosuuden kasvu tapahtui samaan aikaan kun yhteisön tuotannonalan markkinaosuus supistui, yksikkömyyntihinnat laskivat ja kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto ja varsinaisen toiminnan kassavirta heikkenivät.

(95)

Kun lisäksi tutkittiin muita tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, ilmeni, ettei yhdelläkään niistä voinut olla merkittävää kielteistä vaikutusta.

(96)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan toisaalta kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, päätellään alustavasti, että kyseisestä maasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti on aiheuttanut yhteisölle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(97)

Komissio tutki, oliko polkumyyntiä, vahinkoa ja syy-yhteyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella olisi pääteltävä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa ole yhteisön edun mukaista. Tämän vuoksi ja perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio tarkasteli toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta kaikkiin asianomaisiin osapuoliin.

(98)

Kuten edellä olevassa johdanto-osan 39 kappaleessa todetaan, yhteisön tuotannonala muodostuu yhdestä yrityksestä, jolla on yksi tuotantolaitos Italiassa ja joka työllistää noin 300–500 henkilöä, jotka ovat välittömästi mukana samankaltaisen tuotteen tuotannossa, myynnissä ja hallinnossa. Jos toimenpiteet otetaan käyttöön, odotetaan, että yhteisön tuotannonalan myyntimäärät yhteisön markkinoilla kohoaisivat. Sen vuoksi odotetaan, että tuotannon kasvu, tuotantokapasiteetin, kapasiteetin käyttöasteen ja tuottavuuden paraneminen ja niistä aiheutuva yksikköhintojen todennäköinen lasku antaa yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden parantaa rahoitustilannettaan ja samaan aikaan tarjota kilpailukykyisempiä hintoja. Tämä kaventaisi merkittävää eroa yhteisön tuotannonalan hintojen ja korealaisten tuottajien hintojen välillä.

(99)

Jos taas polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei toteuteta, on todennäköistä, että yhteisön tuotannonalan negatiivinen kehityssuuntaus jatkuu. Yhteisön tuotannonala menettää todennäköisesti edelleen markkinaosuuksia ja sen kannattavuus heikkenee. Tämä johtaisi mitä todennäköisimmin tuotannon ja investointien leikkauksiin, tiettyjen tuotantolaitosten sulkemiseen ja työpaikkojen lisämenetyksiin yhteisössä.

(100)

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden toipua tutkimuksessa todetun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(101)

Kaksi yhteisön tuotannonalan toimittajaa, jotka toimittavat kahta yhteisön tuotannonalan käyttämää pääraaka-ainetta, toimi yhteistyössä menettelyssä ja ilmoitti tukevansa yhteisön tuotannonalan esittämää valitusta. Kyseiset kaksi toimittajaa ovat edustavia, koska edellä mainitut kaksi raaka-ainetta kattavat noin 30 prosenttia yhteisön tuotannonalan kokonaisraaka-ainehankinnoista. Raaka-aineiden ja komponenttien toimittaminen yhteisön tuotannonalalle samankaltaisen tuotteiden valmistusta varten merkitsi keskimäärin kahta prosenttia näiden kahden yrityksen kokonaisliikevaihdoista ja 22 välitöntä työpaikkaa.

(102)

Toimenpiteiden käyttöönoton myötä yhteistyössä toimineet toimittajat voisivat parantaa liikevaihtoaan ja kannattavuuttaan ja lisätä työpaikkojen määrää.

(103)

Erilaiset teollisuusliitot (Conseil Européen de la construction d’appareils domestiques-CECED ja Associazione Nazionale Industrie Apparecchi Domestici e Professionali-ANIE) ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia, joissa kannatetaan polkumyyntitoimenpiteitä tässä menettelyssä.

(104)

Lisätäkseen yleistä tietoisuutta Korean tasavallasta tulevan polkumyynnin hintoja laskevasta vaikutuksesta keskeiset kodinkonevalmistajat (Electrolux, Bosch-Siemens) ilmaisivat tukevansa valituksen tekijän esittämää valitusta, vaikka eivät valmistakaan samankaltaista tuotetta yhteisössä. Yksi näistä yrityksistä totesi, että se oli harkinnut vakavasti samankaltaisen tuotteen oman tuotannon aloittamista yhteisössä, mutta että suunnitelmaa oli lykätty Korean tasavallasta peräisin olevan polkumyyntituonnin vuoksi. On huomattava, että sekä Electrolux että Bosch-Siemens toivat samankaltaista tuotetta Yhdysvalloista tutkimusajanjakson aikana ja että korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien epäterveet kaupan käytännöt vaikuttivat siksi suoraan myös niihin. Kummassakin yrityksessä noin 30–50 työpaikkaa yhteisössä liittyy samankaltaisen tuotteen tuonti- ja jälleenmyyntitoimintaan.

(105)

Kodinkoneteollisuus tukisi sen vuoksi laajasti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa.

(106)

Suurin osa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista tapahtuu etuyhteydessä olevien tuojien välityksellä; nämä tuojat ovat kolmen yhteistyössä toimineen korealaisen tuottajan tytäryhtiöitä. Nämä etuyhteydessä olevat tuojat vastustavat polkumyyntitoimenpiteitä. Tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden 26:n etuyhteydessä olevan tuojan osuus asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuontimäärästä yhteisöön oli tutkimusajanjakson aikana noin 96 prosenttia. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti- ja jälleenmyyntitoiminta kattaa noin neljä prosenttia näiden yritysten kokonaisliikevaihdosta. Näiden etuyhteydessä olevien tuojien työvoimaan kuuluvista noin 4 000 henkilöstä 170 henkilöä on suoraan mukana tarkasteltavana olevan tuotteen kaupassa ja jälleenmyynnissä yhteisössä.

(107)

Polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista näihin tuojiin on todettava tutkimuksen osoittaneen, että tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen markkinat yhteisössä kasvavat nopeasti. Lisäksi ehdotettavat tullit ovat tasoltaan kohtuulliset ja, koska toimenpiteet perustuvat polkumyyntimarginaaleihin, niillä ei kurota kokonaan umpeen korealaisten vientihintojen ja yhteisön toimialan hintojen välillä todettua huomattavaa eroa. Vaikka korealaisiin vientihintoihin tehtäisiinkin korjaus todetun polkumyynnin vuoksi, ne alittaisivat edelleen yhteisön tuotannonalan nykyiset hinnat. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ei ole varmaa, aiheuttavatko toimenpiteet korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien myyntimäärän vähenemistä. Nopeasti kasvavilla markkinoilla on päinvastoin todennäköistä, että voitaisiin havaita myyntimäärän tasoittuminen, jonka ei pitäisi merkittävästi vaikuttaa etuyhteydessä olevien tuojien nykyiseen tilanteeseen. Kuten johdanto-osan edellisessä kappaleessa lisäksi todetaan, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti edustaa ainoastaan noin neljää prosenttia näiden yritysten liikevaihdosta.

(108)

Tämän perusteella päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole vakavaa kielteistä vaikutusta etuyhteydessä olevien yhteisön tuojien tilanteeseen.

(109)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineen ainoa etuyhteydettömän tuojan osuus asianomaisesta maasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuontimäärästä yhteisöön oli tutkimusajanjakson aikana noin 2 prosenttia. Tämä tuoja toi siis noin 50 prosenttia niistä Korean tasavallasta tulevista tuontimääristä, jotka eivät ole etuyhteydessä olevien tuojien tuomia. Sen katsotaan edustavan etuyhteydettömien tuojien tilannetta. Tämä yhteistyössä toiminut osapuoli, joka toi tarkasteltavana olevaa tuotetta OEM-toimitussopimuksen mukaisesti yhdeltä yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta Korean tasavallassa jälleenmyytäväksi yhteisössä omilla tuotemerkeillään, ilmoitti haluavansa pysyä puolueettomana valituksen tekijän esittämän valituksen suhteen ja harkitsevansa mahdollisesti samankaltaisen tuotteen oman tuotannon aloittamista yhteisössä sen mukaan, mitkä tämän menettelyn tulokset ovat. Tarkasteltavana olevan tuotteen jälleenmyyntitoiminta muodostaa erittäin vähäisen määrän sen koko liikevaihdosta. Tarkasteltavana olevan tuotteen kauppaan ja jälleenmyyntiin osallistuu suoraan alle 10 henkilöä sen työvoimasta.

(110)

Kuten edellä olevassa johdanto-osan 107 kappaleessa todettiin, polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät tässä tapauksessa todennäköisesti johda tarkasteltavana olevan tuotteen myyntimäärän vähenemiseen vaan pikemminkin sen tuontimäärän tasoittumiseen. Kun otetaan huomioon kyseisen etuyhteydettömän tuojan määrittelemätön asema menettelyssä ja yhteisössä tapahtuvan jälleenmyynnin vähäinen osuus sen liikevaihdosta, päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla on todennäköisesti erittäin vähäinen vaikutus yhteisön etuyhteydettömien tuojien tilanteeseen.

(111)

Tässä menettelyssä käsiteltävien markkinoiden erityisluonteen vuoksi pyrittiin tekemään yhteistyötä vähittäismyyjien ja kuluttajayhdistysten kanssa. Yhteistyön määrä jäi kuitenkin hyvin vähäiseksi. Ainoastaan kaksi vähittäismyyjää oli halukkaita yhteistyöhön. Kumpikaan niistä ei nimenomaisesti vastustanut valitusta. Kahden yhteistyössä toimineen vähittäismyyjän ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmien myynti kattoi tutkimusajanjakson aikana noin 4 prosenttia yhteisön kulutuksesta. Tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen myynnistä johtuva liikevaihto muodosti 0,1 prosenttia näiden vähittäismyyjien kokonaisliikevaihdosta ja sen bruttomarginaali oli noin 10 prosenttia nettomyynnistä tutkimusajanjakson aikana. Suhteellisen liikevaihdon perusteella tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvien työpaikkojen määräksi arvioitiin noin 50 tutkimusajanjakson aikana.

(112)

Kuten edellä olevassa johdanto-osan 107 kappaleessa todetaan, polkumyyntitoimenpiteet voivat tässä tapauksessa johtaa kyseisestä maasta peräisin olevien myyntimäärien tasoittumiseen. Tämän kehityksen hintavaikutukset olisivat todennäköisesti seuraavat: korealaiset CIF yhteisön rajalla -hinnoista kannettaisiin tulli, jonka suuruus olisi 4,4–14,3 prosenttia. Tämän toimitustason ja lopullisen kuluttajahinnan välillä on lisättävä erilaisia kustannuksia, joita ovat muun muassa toimituskustannukset ja kaupan kate tuojien ja vähittäismyyjien osalta. Kokonaisuudessaan nämä lisäykset voivat johtaa lopulliseen kuluttajahintaan, joka on 100 prosenttia edellä mainittua CIF-hintaa korkeampi. Tämän vuoksi polkumyyntitullin vaikutus lopulliseen kuluttajahintaan olisi prosentuaalisesti noin puolet polkumyyntitullin määrästä. Koska korealaisilla vientiä harjoittaville tuottajilla on hallitseva markkinaosuus, ne määräävät todennäköisesti edelleenkin yhteisön markkinoilla sovellettavan viitemyyntihinnan. Kuten johdanto-osan 98 ja 107 kappaleessa todettiin, yhteisön tuotannonala voisi toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena kyetä käyttämään kilpailukykyisempiä hintoja. Koska sen markkinaosuus on kuitenkin suhteellisen pieni, tällä on vain vähäinen vaikutus kyseisen tuotteen keskikuluttajahintaan yhteisössä. Ehdotetut toimenpiteet eivät todennäköisesti vaikuta Yhdysvalloista tulevan tuonnin hintaan. Kuluttajahinnoissa voisi siis toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena tapahtua kohtuullinen, enintään 2–7 prosentin nousu.

(113)

Edellä esitetyn perusteella ja koska yhteistyössä toimimisen aste oli matala, ehdotetut toimenpiteet eivät todennäköisesti vaikuta huomattavalla tavalla yhteisön vähittäismyyjien ja kuluttajien tilanteeseen.

(114)

Toimenpiteiden käyttöönoton voidaan odottaa antavan yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden saavuttaa takaisin menettämäänsä myyntiä ja markkinaosuuksia ja parantaa kannattavuuttaan. Koska yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenee, on olemassa todellinen riski, että yhteisön ainoa tuottaja joutuu lopettamaan tuotantonsa ja irtisanomaan työntekijänsä, jos toimenpiteitä ei toteuteta. Yhteisön tuotannonalan toimittajat hyötyisivät myös toimenpiteiden käyttöönotosta. Kodinkoneteollisuus tukee laajasti toimenpiteitä. Yhteistyössä olevat etuyhteydettömät tuojat ja vähittäismyyjät pysyivät menettelyssä puolueettomina. Vaikka toimenpiteillä voi olla joitakin rajallisia kielteisiä vaikutuksia, jotka näkyvät tuontimäärien tasoittumisena, yhteisön tuotannonalalle odotettavissa olevat hyödyt ovat niitä huomattavasti suuremmat. Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että pakottavia syitä toimenpiteiden käyttöönotosta luopumiselle ei tässä tapauksessa ole ja että toimenpiteiden käyttöönotto olisi yhteisön edun mukaista.

(115)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan lisävahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(116)

Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko ylittämättä kuitenkaan todettuja polkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(117)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin alustavasti, että 6 prosentin osuutta liikevaihdosta vastaavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana määränä, jonka yhteisön tuotannonalan voitaisiin odottaa saavuttavan ilman vahingollista polkumyyntiä. Tutkimuksessa havaittiin, että Whirlpool saavutti USA:ssa suunnilleen tämän voittomarginaalin ”side-by-side” -jääkaappi-pakastinyhdistelmien myynnissä ja että sen tuotto oli sama myös muilla verrattavissa olevilla yhteisön markkinasegmenteillä, joilla ei esiinny polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia.

(118)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla liiketoimikohtaisesti hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin oikaisemalla yhteisön tuotannonalan myyntihintaa niin, että siinä otettiin huomioon edellä mainittu voittomarginaali. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina CIF-kokonaistuontiarvosta.

(119)

Hintavertailun tuloksena saatiin seuraavat vahinkomarginaalit:

(120)

Koska vahingon korjaava taso oli korkeampi kuin määritetty polkumyyntimarginaali, väliaikaisten toimenpiteiden olisi perustuttava jälkimmäiseen.

(121)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan nojalla katsotaan, että väliaikaiset polkumyyntitullit olisi otettava käyttöön alimpien polkumyynti- ja vahinkomarginaalien suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(122)

Väliaikaiset polkumyyntitullit olisi näin ollen vahvistettava seuraavasti:

(123)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan Korean tasavallasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Yritysten, joiden nimeä ja osoitetta ei erikseen mainita tämän asetuksen artiklaosassa, erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina, tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa kyseisiä tulleja, vaan niihin on sovellettava koko maata koskevaa tullia.

(124)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle, ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja vientiin tarkoitetun myynnin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(125)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,

1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/34

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jossain perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista oleville ja tiettyjen kemianteollisuuden tuotteiden valmistuksessa käytettäville mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a ja f alakohdassa tarkoitetuille tuotteille, mainitun kohdan d alakohdassa tarkoitetuille siirapeille sekä CN-koodiin 1702 50 00 kuuluvalle kemiallisesti puhtaalle fruktoosille (levuloosille), silloin kun se on välituote, voidaan päättää myöntää tuotantotukia.

(2)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen kemianteollisuudessa käytettävien sokerialan tuotteiden tuotantotuen myöntämisen osalta 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1265/2001 (2) säädetään, että kyseiset tuet määritetään valkoiselle sokerille vahvistetun tuen perusteella.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1265/2001 9 artiklassa säädetään, että valkoisen sokerin tuotantotuki on vahvistettava kuukausittain kunkin kuukauden 1 päivänä alkaviksi kausiksi.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/35

(1)

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 22 päivänä helmikuuta 2006 muuttaa luetteloa henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. Tämän vuoksi liite I olisi muutettava vastaavasti,

1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/37

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)

Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)

Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/40

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja tiettyjen siirappien edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2005/2006 vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1011/2005 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 344/2006 (4).

(2)

Tällä hetkellä komission käytettävissä olevien tietojen perusteella mainittuja määriä on muutettava asetuksessa (EY) N:o 1423/95 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

1.3.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 59/42

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 4 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään säännöllisin väliajoin siemenistä puhdistetun puuvillan osalta todetun maailmanmarkkinahinnan perusteella ottamalla huomioon siemenistä puhdistetulle puuvillalle määritellyn hinnan ja puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu, lasketun hinnan välinen suhde pitkällä aikavälillä. Tämä suhde vahvistetaan puuvillan tukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1591/2001 (3) 2 artiklan 2 kohdassa. Jos maailmanmarkkinahintaa ei voi määritellä tällä tavoin, hinta lasketaan viimeksi määritellyn hinnan perusteella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 5 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään tuotteelle, joka vastaa tiettyjä ominaisuuksia ja ottaen huomioon markkinoiden todellista suuntausta edustavina pidetyt edullisimmat tarjoukset ja hinnat. Määrittelyä varten otetaan huomioon tarjousten ja yhden tai useamman edustavan eurooppalaisen pörssin noteeraamien hintojen keskiarvo yhteisön satamaan cif-toimituksena kuljetetuista tuotteista, jotka tulevat kansainvälisen kaupan kannalta edustavimpina pidetyistä eri toimittajamaista. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, maailmanmarkkinahinnan määrittelyä koskeviin perusteisiin tehdään kuitenkin mukautuksia, joiden tavoitteena on ottaa huomioon toimitetun tuotteen laadun tai tarjousten ja hintojen luonteen vuoksi perustellut erot. Nämä mukautukset vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1591/2001 3 artiklan 2 kohdassa.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisen johdosta puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta vahvistetaan jäljempänä esitetylle tasolle,