a)

Korvataan A osan 15 kohdan b alakohdan toisessa alakohdassa oleva maaluettelo seuraavasti:

b)

Korvataan D osan 3 kohta seuraavasti:

1.

2.

Sarakkeessa ”Suodattimet” olevien työvoimatutkimuksen muuttujien numerointi perustuu komission asetukseen (EY) N:o 430/2005 (1).

—

määritellä ja sopia alat, joilla EU:n maaseudun kehittämistuki luo eniten lisäarvoa EU:n tasolla,

—

luoda yhteys EU:n ensisijaisiin päätavoitteisiin (Lissabon, Göteborg) ja nivoa ne maaseudun kehittämispolitiikkaan,

—

varmistaa johdonmukaisuus muiden EU-politiikkojen ja erityisesti koheesio- ja ympäristöpolitiikan kanssa,

—

tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa.

i)

maatalousalan rakenneuudistus ja uudenaikaistaminen, joilla on edelleen merkittävä tehtävä useiden maaseutualueiden kehittämisessä erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Maatalouden onnistunut mukauttaminen voi olla olennaisen tärkeää maatalousalan kilpailukyvyn ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa ja kasvun edistämisessä maatalouteen liittyvillä aloilla. Tähän kuuluu muutokseen valmistautumisen tukeminen maatalousalan rakenneuudistuksen ja uudenaikaistamisen toteuttamiseksi ja ennakoivan lähestymistavan kehittäminen viljelijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen erityisesti siirrettävien taitojen osalta;

ii)

elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen. Euroopan elintarviketeollisuus on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista, mutta se joutuu kilpailemaan yhä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Maaseudun elinkeinoelämällä on huomattavia mahdollisuuksia luoda ja markkinoida uusia tuotteita, säilyttää maaseutualueilla suurempi arvo tuotteista laatujärjestelmiä soveltamalla ja parantaa eurooppalaisten tuotteiden imagoa muualla maailmassa. Elintarvikeketjuun osallistumista edistävät myös neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö yhteisön vaatimusten täyttämiseksi. Markkinasuuntautunut maatalousala lujittaa entisestään Euroopan elintarviketeollisuuden asemaa merkittävänä työllistäjänä ja talouskasvun lähteenä;

iii)

innovoinnin edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen. Innovointi on yhä tärkeämpää Euroopan maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealoilla. Vaikka Euroopan suuret elintarvikealan yritykset ovat usein uusien suuntausten etulinjassa, uusien tuotteiden ja prosessien käyttöönotto voisi merkittävästi parantaa pienten jalostus- ja maatalousyritysten tehokkuutta. Erityisesti uusien yhteistyömuotojen soveltaminen voisi parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta ja kehittämistä sekä edistää innovointia ja seitsemännessä puiteohjelmassa toteutettavia toimia (6);

iv)

tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen. Elintarviketalousalan on kokonaisuutena todettu olevan jäljessä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä. Tämä koskee erityisesti pienyrityksiä. Sähköisen liiketoiminnan sovelluksia käytetään edelleen vähän suuria monikansallisia yrityksiä ja niiden merkittäviä toimittajia lukuun ottamatta. Maaseudun kehittämisvaroilla olisi täydennettävä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta komission aloitteita (kuten i2010) sähköisen liiketoiminnan, tietoteknisten taitojen ja verkko-opiskelun aloilla;

v)

dynaamisen yrittäjyyden edistäminen. Viimeaikaisilla uudistuksilla on Euroopan maataloudelle luotu markkinasuuntautunut ympäristö, joka tarjoaa maatalousyrityksille uusia mahdollisuuksia. Tämän taloudellisen potentiaalin toteutuminen riippuu kuitenkin strategisista ja organisatorisista taidoista. Nuorten viljelijöiden kannustamisella alalle voi olla tässä suhteessa merkittävä tehtävä;

vi)

uusien markkinoiden löytäminen maa- ja metsätaloustuotteille. Uusilla markkinoilla voi lisäarvo olla suurempi erityisesti laatutuotteiden osalta. Non food -tuotannon alalla investointeihin ja koulutukseen myönnettävällä maaseudun kehittämistuella voidaan täydentää ensimmäisen pilarin alan toimenpiteitä luomalla tuotannolle innovatiivisia uusia markkinoita tai auttamalla kehittämään uusiutuvan energian raaka-aineita, biopolttoaineita ja jalostuskapasiteettia;

vii)

maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen. Kestävä kehitys riippuu kyvystä tuottaa tiukkojen ympäristövaatimusten mukaisia tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa. Ympäristötehokkuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit voivat lisätä myös tuotannon tehokkuutta kaikkien osapuolten hyödyksi.

i)

ympäristöpalvelujen ja eläinystävällisten tuotantomenetelmien edistäminen. Euroopan kansalaiset odottavat, että viljelijät noudattavat pakollisia vaatimuksia. Monien mielestä viljelijöitä pitäisi kuitenkin palkita sitoutumisesta noudattaa tiukempia vaatimuksia tuottaen palveluja, joita markkinat yksin eivät tuota, erityisesti silloin kun kyseiset palvelut koskevat tiettyjä maa- ja metsätalouden kannalta merkittäviä luonnonvaroja, kuten vettä ja maaperää;

ii)

viljelymaiseman ja metsien säilyttäminen. Suuri osa arvostetusta maaseutuympäristöstä Euroopassa on maatalouden tulosta. Kestävällä maankäytön suunnittelulla voidaan vähentää autioitumiseen, aavikoitumiseen ja metsäpaloihin liittyviä riskejä erityisesti epäsuotuisilla alueilla. Maisemia ja luontotyyppejä aina soista niittyihin ja vuoristolaitumiin voidaan säilyttää asianmukaisin viljelyjärjestelmin. Monilla alueilla tämä on tärkeä osa kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä myös maaseutualueiden yleistä houkuttavuutta asuin- ja työskentelypaikkana;

iii)

ilmastonmuutoksen torjuminen. Maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä. Asianmukaisilla maa- ja metsätalouskäytännöillä voidaan edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä maaperän orgaanisen aineen ja hiilinieluvaikutuksen säilyttämistä, ja ne voivat myös auttaa mukautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin;

iv)

luonnonmukaisen maatalouden edistäminen. Luonnonmukainen maatalous on kokonaisvaltainen lähestymistapa kestävään maatalouteen. Tästä syystä sen osuutta ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden toteuttamisessa voitaisiin lisätä;

v)

kaikkia osapuolia hyödyttävien ympäristö- ja talousaloitteiden edistäminen. Erityisesti maatalouden ympäristötoimenpiteiden puitteissa tarjotut ympäristöhyödykkeet voivat vahvistaa maaseutualueiden ja niillä tuotettujen elintarvikkeiden identiteettiä. Ne voivat muodostaa perustan matkailun ja maaseudun tarjoamien palvelujen ja hyödykkeiden luomalle talouskasvulle ja työllisyydelle erityisesti silloin, kun toimintaa monipuolistetaan matkailulla, käsiteollisuudella, koulutuksella tai non food -tuotannolla;

vi)

alueellisen tasapainon parantaminen. Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan olennaisesti parantaa maaseutualueiden houkuttavuutta. Niillä voidaan myös varmistaa, että kaupunki- ja maaseutualueiden kestävä tasapaino säilyy kilpailukykyisessä osaamiseen perustuvassa taloudessa. Kun maankäyttötoimenpiteitä yhdistetään muihin toimintalinjoihin, niillä voidaan edistää taloudellisen toiminnan tasaisempaa jakautumista ja alueellista koheesiota.

i)

työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on välttämätöntä maaseutualueiden kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta, jolloin se myös parantaa alueellista tasapainoa sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Matkailu, käsiteollisuus ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet ovat monilla alueilla kasvavia aloja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa tilan toimintoja maatalouden ulkopuolella ja perustaa mikroyrityksiä maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä;

ii)

naisten työssäkäynnin edistäminen. Monilla maaseutualueilla puutteelliset lastenhoitopalvelut luovat erityisiä esteitä. Paikalliset aloitteet lastenhoitopalvelujen kehittämiseksi voivat helpottaa työmarkkinoille pääsyä. Näihin voivat kuulua lastenhoidon perusrakenteiden kehittäminen mahdollisesti yhdistettynä aloitteisiin, joilla kannustetaan luomaan maaseutuelinkeinoihin ja paikallisiin palveluihin liittyviä pienyrityksiä;

iii)

kylien elinvoiman palauttaminen. Yhdennetyt aloitteet, joissa yhdistyvät toiminnan monipuolistaminen, yritysten perustaminen, kulttuuriperintöön investoiminen, infrastruktuuri paikallisia palveluja varten ja kunnostus, voivat parantaa sekä talousnäkymiä että elämänlaatua;

iv)

mikroyritysten ja käsiteollisuuden kehittäminen. Näin voidaan hyödyntää perinteisiä taitoja tai ottaa käyttöön uutta pätevyyttä – erityisesti jos tähän yhdistyy välineiden hankinta sekä koulutus ja opastus – yrittäjyyden edistämiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi;

v)

paikallisen elinkeinoelämän monipuolistamiseen tarvittavien taitojen opettaminen nuorille. Näin voidaan vastata matkailun, vapaa-ajan toimintojen, ympäristöpalvelujen, maaseudun perinteisten käytäntöjen ja laatutuotteiden kysyntään;

vi)

tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja levittämisen edistäminen. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ja levittäminen on maaseutualueilla olennaisen tärkeää taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi, paikallisen kehityksen edistämiseksi, paikallisten palvelujen tarjoamiseksi ja tietoyhteiskuntaan osallistumisen edistämiseksi. Mittakaavaetuja voidaan saada aikaan toteuttamalla kylien tieto- ja viestintätekniikka-aloitteita, joissa tietotekniikkalaitteet, verkottuminen ja tietoteknisten taitojen opettaminen sovitetaan yhteisörakenteisiin. Tällaisin aloittein voidaan vauhdittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa paikallisilla tiloilla ja maaseutuyrityksissä sekä sähköisen liiketoiminnan ja kaupankäynnin aloittamista. Internetin ja laajakaistaviestinnän tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä täysimääräisesti epäedullisesta sijainnista johtuvien haittojen lieventämiseksi käyttämällä esimerkiksi rakennerahastojen tukea alueellisille ohjelmille;

vii)

uusiutuvien energialähteiden tuottamisen ja innovatiivisen käytön lisääminen. Näin voidaan saada maa- ja metsätaloustuotteille uusia markkinoita, edistää paikallisia palveluja ja monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää;

viii)

matkailun kehittäminen. Matkailu on monilla maaseutualueilla tärkeä kasvava ala, ja siinä voidaan hyödyntää kulttuuri- ja luonnonperintöä. Lisäämällä matkailualalla tieto- ja viestintätekniikan käyttöä varausten, mainonnan, markkinoinnin, palvelujen suunnittelun ja vapaa-ajan toimintojen yhteydessä voidaan lisätä vierailijoiden määrää ja pidentää oleskelun kestoa erityisesti pienempien palvelujentarjoajien ja maatilamatkailun osalta;

ix)

paikallisen infrastruktuurin parantaminen erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Tulevina vuosina tehdään televiestinnän, liikenteen, energian ja vesihuollon infrastruktuureihin huomattavia investointeja. Rakennerahastoista myönnetään merkittävästi määrärahoja eri toimenpiteisiin, jotka ulottuvat Euroopan laajuisista verkoista ja yrityksiin luotavista yhteyksistä teknologiakeskuksiin. Jotta kerrannaisvaikutus olisi mahdollisimman suuri työpaikkojen ja talouskasvun osalta, maaseudun kehittämisohjelmissa tuetut pienimuotoiset paikalliset infrastruktuurihankkeet voivat olla olennaisen tärkeitä, sillä ne yhdistävät toisiinsa kyseiset laajemmat investoinnit, paikalliset toiminnan monipuolistamisstrategiat sekä maatalous- ja elintarvikealan potentiaalin kehittämisen.

i)

paikallisten kumppanuusvalmiuksien kehittäminen. Toiminnan edistäminen ja valmiuksien hankkimisen rohkaiseminen voivat auttaa paikallisen potentiaalin liikkeelle saamista;

ii)

yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien edistäminen. Leader-toiminnalla tulee edelleenkin olemaan tärkeä tehtävä, sillä se edistää innovatiivisia lähestymistapoja maaseudun kehittämiseen ja tuo yksityisen ja julkisen sektorin toimijat kosketuksiin toistensa kanssa;

iii)

yhteistyön ja innovoinnin edistäminen. Leaderin kaltaisilla paikallisilla aloitteilla ja toiminnan monipuolistamisen tukemisella voi olla tärkeä tehtävä, sillä ne tarjoavat ihmisille uusia ideoita ja lähestymistapoja sekä edistävät innovointia, yrittäjyyttä, osallisuutta ja paikallisia palveluja. Verkossa toimivat yhteisöt voivat edistää tietämyksen jakamista, hyvien käytänteiden vaihtoa sekä maaseudun tuotteita ja palveluja koskevaa innovointia;

iv)

paikallisen hallinnoinnin kehittäminen. Leader-toimintalinjassa voidaan toteuttaa innovatiivisia lähestymistapoja maatalouden, metsätalouden ja paikallisen elinkeinoelämän yhdistämiseksi toisiinsa, jolloin maaseutualueiden taloudellinen perusta monipuolistuu ja sosioekonominen rakenne vahvistuu.

—

Oikeuslaitoksen uudistamista koskevan strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöön paneminen asianomaisia tahoja kuullen, myös tarvittavan uuden lainsäädännön antaminen.

—

Korruption ehkäisemistä ja torjumista koskevan kansallisen strategian vahvistaminen ja täytäntöönpanon käynnistäminen sekä tarvittavasta koordinaatiosta huolehtiminen asianomaisten valtionhallinnon yksikköjen ja muiden täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen välillä, myös korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaviraston saattaminen täyteen toimintavalmiuteen.

—

Kansallisia vähemmistöjä koskevan perustuslain täytäntöönpanon vauhdittaminen; erityisesti on ryhdyttävä kiireellisesti toimiin vähemmistöjen suhteellisesta edustuksesta huolehtimiseksi paikallisissa ja alueellisissa itsehallintoyksiköissä, valtionhallinnossa, oikeuselimissä ja julkishallinnon elimissä.

—

Pakolaisten paluuprosessin loppuun saattaminen, mukaan luettuina kaikki asuntojen palauttamista, jälleenrakentamista ja asumis-/vuokraoikeuden menettäneiden asumisjärjestelyistä huolehtimista koskevat tapaukset, sekä alueellisen yhteistyön lisääminen pakolaisten paluun ja paikallisyhteisöihin integroitumisen vauhdittamiseksi erityisesti osallistumalla Sarajevon julistuksen täytäntöönpanoon.

—

Alueen kansalaisten keskinäisen sovinnon aikaansaamista koskevien pyrkimysten jatkaminen.

—

Täyden yhteistyön jatkaminen entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa.

—

Lopullisten ratkaisujen etsiminen vielä avoinna oleviin kahdenvälisiin kysymyksiin, erityisesti rajakysymyksiin Slovenian, Serbia ja Montenegron sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa.

—

Kaikkien vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa annettujen sitoumusten asianmukaisesta täytäntöönpanosta huolehtiminen sellaisilla aloilla kuin kilpailupolitiikka – erityisesti tarve laatia ja panna täytäntöön teräsalan rakenneuudistussuunnitelma – ja kiinteistöhankinnat; vakautus- ja assosiaatiosopimukseen kytköksissä olevista kauppakysymyksistä (esimerkiksi sokerin tariffikiintiötä koskeva pöytäkirja, laajentumispöytäkirja sekä maa- ja kalataloustuotteiden kaupan lisämyönnytykset) käynnissä olevien ja tulevien neuvottelujen loppuun saattaminen sekä niiden tulosten asianmukaisen täytäntöönpanon varmistaminen.

—

Toimenpiteiden toteuttaminen johdonmukaisen ja pysyvän vaalilainsäädännön antamiseksi, jolla säädetään vaaleihin liittyvistä kysymyksistä kuten muun muassa äänestäjien luettelosta, ulkomailla äänestämisestä ja vaalikampanjoiden rahoittamisesta avoimuutta noudattaen.

—

Palvelukseen ottamista, ylentämistä ja koulutusta koskevien julkishallinnon uudistustoimenpiteiden paneminen täysimääräisesti täytäntöön sekä henkilöresurssien hallinnoinnin tehostaminen kaikissa julkishallinnon elimissä niiden vastuuvelvollisuuden, tehokkuuden, avoimuuden, epäpoliittisuuden ja korkean ammattitaidon varmistamiseksi.

—

Jatkotoimien varmistaminen kaikkien turvallisuuspalvelujen siviilivalvonnassa havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

—

Edistyminen tuomioistuinkäsittelyssä olevien tapausten ruuhkan purkamisessa.

—

Edistyminen tuomioistuinten organisoinnin järkeistämisessä, johon kuuluu myös nykyaikaisten tietotekniikkajärjestelmien kehittäminen.

—

Palvelukseen ottamista, arvioimista ja ylentämistä koskevan avoimen ja tasa-arvoisen järjestelmän luominen sekä ammattitaidon parantaminen oikeuslaitoksessa huolehtimalla riittävästä valtion rahoituksesta tuomareiden, syyttäjien ja hallintohenkilöstön korkealuokkaiseen koulutukseen.

—

Toimenpiteiden toteuttaminen tuomioistuinten päätösten panemiseksi asianmukaisesti ja täysimääräisesti täytäntöön.

—

Oikeuden ja oikeusavun saatavuudesta sekä tarvittavasta talousarviorahoituksesta huolehtiminen; EU:n lainsäädäntöä koskevan koulutuksen lisääminen.

—

Virkamiehiin ja valittuihin edustajiin sovellettavien toiminta- ja eettisten sääntöjen kehittäminen samoin kuin toimintasuunnitelmien laatimisen jatkaminen korruption ehkäisemiseksi asianomaisissa lainvalvontaelimissä (rajapoliisi, poliisi, tulli ja oikeuslaitos).

—

Toimenpiteiden toteuttaminen sen varmistamiseksi, että korruption kitkemistä koskeva oikeudellinen kehys on yhtenäinen ja sen täytäntöönpano ja soveltaminen yhdenmukaista, sekä toimien tehostaminen korruption, varsinkin korkealla tasolla tapahtuvan korruption, aktiivisen ennaltaehkäisyn, havaitsemisen ja oikeuteen viemisen varmistamiseksi.

—

Konkreettisten toimien toteuttaminen tietoisuuden lisäämiseksi siitä, että korruptio on vakava rikos.

—

Vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun edistäminen Euroopan ihmisoikeussopimuksen, kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevassa Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksessa vahvistettujen periaatteiden ja EU:n jäsenvaltioiden parhaiden käytänteiden mukaisesti.

—

Siitä huolehtiminen, että kaikki etnisin perustein tehdyt rikokset tutkitaan asianmukaisesti ja viedään oikeuteen.

—

Romaniväestön suojelua ja integroitumista koskevien strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanon jatkaminen sekä siinä tarvittavien resurssien saannin varmistaminen.

—

Kokonaisvaltaisen syrjinnän torjuntastrategian laatiminen ja täytäntöönpanon käynnistäminen.

—

Audiovisuaalisia viestimiä koskevan lainsäädännön tarkistaminen Euroopan neuvoston, Euroopan komission ja ETYJin asiantuntijoista koostuvan sekavaltuuskunnan helmikuussa 2004 antamien suositusten mukaisesti. Erityisesti on tarkistettava sähköisistä tiedotusvälineistä annettua lakia avoimen, ennakoitavissa olevan ja toimivan sääntelykehyksen käyttöön ottamiseksi sekä sähköisten tiedotusvälineiden neuvoston poliittisen riippumattomuuden takaamiseksi. Kroatian radio- ja televisioyhtiötä koskevan lain tarkistuksen yhteydessä on varmistettava, että yhtiön ja sen ohjelmaneuvoston toiminta on riippumatonta ja vakaata. Samoin on toteutettava lisätoimia parjauskirjoitusten tosiasialliseksi dekriminalisoimiseksi.

—

Sotarikosoikeudenkäyntien merkittävä tehostaminen huolehtimalla erityisesti siitä, että etnisesti motivoituneesta serbivastaisuudesta päästään eroon, ja rikosoikeudellisen vastuun soveltaminen yhdenmukaisin perustein kansallisuudesta riippumatta.

—

Pakolaisten paluuseen liittyvien, jo tehtyjen asuntojen jälleenrakentamista koskevien hakemusten käsittelyn päätökseen saattaminen viipymättä; kaikkien niiden asuntojen, joista on tehty myönteinen päätös, jälleenrakentaminen vuoden 2005 loppuun mennessä ja kaikkien niiden asuntojen, joita koskeva myönteinen päätös on tekeillä, jälleenrakentaminen vuoden 2006 loppuun mennessä; asuntojen palauttamisen loppuun saattaminen viipymättä.

—

Asuttamisohjelman täytäntöönpanon aloittaminen ja loppuun saattaminen kiireellisesti niiden pakolaisten osalta, jotka ovat menettäneet vuokra-/asumisoikeuden valtion kannalta merkityksellisten alueiden ulkopuolella, ja ohjelman täytäntöönpanon nopeuttaminen niiden pakolaisten osalta, jotka palaavat valtion kannalta merkityksellisille alueille; riittävästä julkisuudesta/tiedottamisesta huolehtiminen.

—

Kaikkien asianomaisten niin keskus- kuin paikallishallinnon viranomaisten välisestä riittävästä koordinaatiosta ja yhteistyöstä huolehtiminen pakolaisten paluuseen liittyvissä kysymyksissä.

—

Sellaisten sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden luominen, joilla parannetaan paluumuuttajien sopeutumista ja heidän hyväksymistään vastaanottavissa yhteisöissä, muun muassa asianomaisille alueille laadittavien kehitysohjelmien avulla. Sosiaalisten oikeuksien vahvistamismenettelyn uudelleen avaaminen ja kaikkien edellisen määräajan umpeutumisen jälkeen jätettyjen pyyntöjen ottaminen uuteen käsittelyyn.

—

Naapurimaiden kanssa tehtyjen, kauppaa, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, rajavalvontaa, takaisinottoa sekä rajat ylittävää, oikeudellista ja poliisiyhteistyötä ja myös sotarikoksia koskevien sopimusten täysimääräinen täytäntöön paneminen ja vielä keskeneräisten sopimusten tekeminen.

—

Harkitun, vakauteen pyrkivän makrotalouspolitiikan harjoittaminen muun muassa kehittämällä markkinaehtoisia rahapoliittisia välineitä rahapolitiikan tuloksellisuuden tehostamiseksi.

—

Julkisen talouden vakauttaminen entisestään jatkuvien rakenteellisten toimenpiteiden avulla erityisesti tukien ja sosiaalimenojen alalla sekä karttuneen eläkevelan uudelleenrahoituksen ratkaiseminen tavalla, joka ei vaaranna talouden vakautta. Lisätoimenpiteiden täytäntöönpanon aloittaminen terveydenhoitoalan uudistamiseksi kokonaisvaltaisella tavalla, erityisesti alan taloudellisen tilanteen kohentamiseksi.

—

Julkisen talouden rakenneuudistusten jatkaminen erityisesti menojen hallinnoinnin alalla; avoimien ja tehokkaiden velanhoitovalmiuksien luominen.

—

Yritysten yksityistämisen nopeuttaminen yksityistämisrahaston varoin. Valtion omistuksessa olevien suurten, erityisesti maatalousalan sekä teräs- ja laivanrakennusteollisuuden yritysten rakenneuudistusten ja yksityistämisen tai tarvittaessa selvitystilaan asettamisen nopeuttaminen. Julkisia palveluja tuottavien yritysten (televiestintä, energia, öljy jne.) rakenneuudistuksia ja/tai yksityistämistä koskevien lisätoimien täytäntöön paneminen. Yksityistämisprosessin avoimuuden lisääminen.

—

Liiketoimintaympäristön parantaminen yksinkertaistamalla markkinoille pääsyä ja niiltä poistumista koskevia sääntöjä. Erityisesti on nopeutettava rekisteröintimenettelyjä, tehostettava konkurssisääntöjen täytäntöönpanoa sekä parannettava yksityisyritysten ja ulkomaisten suorien sijoitusten kehittämisedellytyksiä muun muassa tehostamalla hallintoa.

—

Maareformin ja erityisesti maatalousmaan rekisteröinnin ja yksityistämisen nopeuttaminen perustamalla nykyaikainen ja tehokas kiinteistö- ja maarekisteri; tavoitteena on maa- ja asuntomarkkinoiden kehityksen tiellä olevien esteiden poistaminen.

—

Makrotaloutta koskevan tilastoinnin kehittäminen.

—

Voimassa olevan lainsäädännön ja institutionaalisen kehyksen rakenteellisen uudistuksen loppuun saattaminen sääntelyyn, akkreditointiin, standardointiin ja tuotteiden sertifiointiin liittyvien toimintojen eriyttämiseksi ja yhteisön säännöstön mukaisten markkinavalvontarakenteiden luomiseksi; eurooppalaisten standardien käyttöönoton nopeuttaminen; toimien jatkaminen vanhan ja uuden lähestymistavan direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

—

Kansallisen lainsäädännön analyyttisen tarkastelun aloittaminen ristiriitojen toteamiseksi EY:n perustamissopimuksen 28, 29 ja 30 artiklan kanssa, niiden poistamissuunnitteleman laatimiseksi ja uusien esteiden käyttöönoton ehkäisemiseksi.

—

Lähentymisen aloittaminen ammatillisen pätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevaan yhteisön säännöstöön, myös tarvittavien hallinnollisten valmiuksien luominen.

—

Kansallisen lainsäädännön analyyttisen tarkastelun aloittaminen sijoittautumisoikeuteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen kohdistuvien rajoitusten selvittämiseksi, niiden poistamissuunnitteleman laatimiseksi ja uusien esteiden käyttöönoton ehkäisemiseksi.

—

Postipalvelujen kansallisen sääntelyviranomaisen valmiuksien vahvistaminen ja kyseisen viranomaisen riippumattomuuden varmistaminen.

—

Rahanpesun vastaisen lainsäädännön parantaminen ja sen tehokkaan täytäntöönpanon aloittaminen; rahanpesun selvittelykeskuksen (FIU) hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen ja sen yhteistyön parantaminen muiden rahanpesun torjuntaan osallistuvien elinten kanssa.

—

EU-kansalaisten kiinteistöostoja koskevien lupamenettelyjen sujuvoittaminen syrjimättömyysperiaatetta noudattaen, ja päätöstä odottavien lupa-anomusten – joita on runsaasti – ruuhkan purkaminen huomattavassa määrin.

—

Julkisia hankintoja koskevan Kroatian lainsäädännön ja täytäntöönpanosäädösten yhdenmukaistamisen loppuun saattaminen, myös julkisten sopimusten, lupien ja tarkistusmenettelyjen osalta.

—

Julkisista hankinnoista vastaavan viraston hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen, jotta se selviytyy sille julkisia hankintoja koskevassa laissa säädetyistä tehtävistä.

—

Teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien toteutumisen tehostaminen vahvistamalla muun muassa lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen hallinnollisia valmiuksia.

—

Primaari- ja sekundaarilainsäädännön yhdenmukaistamisen jatkaminen kilpailun ja valtiontukien tehokkaan valvonnan varmistamiseksi sitovin päätöksin, joita sovelletaan talouden kaikkiin sektoreihin; valtiontukien osalta valvonta on kohdistettava sekä tukijärjestelmiin että yksittäisiin tukitoimiin.

—

Kilpailuviraston hallinnollisten valmiuksien ja riippumattomuuden vahvistaminen sekä valtiontukien että kilpailun aloilla; oikeuslaitoksen kehittäminen ja kouluttaminen kilpailuasioissa.

—

Kilpailulainsäädännön soveltamisen tehostaminen erityisesti keskittymällä vakavien kilpailuvääristymien ehkäisemiseen ja ottamalla käyttöön pelotteena toimiva sakkojärjestelmä. Valtiontukilainsäädännön soveltamisen tehostaminen erityisesti huolehtimalla ilmoitusvelvollisuuden noudattamisesta ja arvioimalla kaikki tukitoimet ennakkoon.

—

Siitä huolehtiminen, että voimassa olevat tukijärjestelmät ja verolainsäädäntö yhdenmukaistetaan valtiontukia koskevan yhteisön säännöstön kanssa.

—

Realistisista rakenneuudistusohjelmista päättäminen ja niiden täytäntöönpanon aloittaminen teräs- ja laivanrakennusalalla EU:n vaatimusten mukaisesti muun muassa sen varmistamiseksi, että kaikki tuet ovat yhdenmukaisia yhteisön säännöstön kanssa.

—

Valtiontukien avoimuudesta huolehtiminen tekemällä niiden kattava kartoitus, ilmoittamalla kaikista, kaikilla hallintotasoilla voimassa olevista tukitoimista ja lisäämällä kilpailuperiaatteiden tuntemusta.

—

Rahoituspalvelujen valvonnan sääntely- ja hallintokehyksen vahvistaminen sekä erityisesti valmistautuminen muiden rahoituspalvelujen kuin pankkipalvelujen valvontaan suunnitellun yhdennetyn viranomaisen perustamiseen.

—

Luottolaitoksille ja sijoitusyhtiöille tarkoitettujen uusien pääomaa koskevien määräysten käyttöönoton valmisteleminen.

—

Televiestintäalan kansallisen sääntelyviranomaisen valmiuksien vahvistaminen ja sen riippumattomuuden varmistaminen.

—

Sapard/Ipard-viraston täyden toimintavalmiuden varmistaminen.

—

Asianmukaisten viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän samoin kuin karjan tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän perustamiseksi tehtävän työn nopeuttaminen.

—

EU:n normien ja menetelmien mukaisesti tapahtuvan maataloutta koskevien tilastotietojen keruun ja käsittelyn tehostaminen.

—

Sellaisten maaseudun kehittämisstrategian ja politiikan välineiden kehittäminen, joiden avulla maaseudun kehittämisohjelmia suunnitellaan, pannaan täytäntöön, hallinnoidaan, seurataan, valvotaan ja arvioidaan.

—

Yhdenmukaistamisen jatkaminen eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualalla, tarkastusjärjestelyjen tehostaminen ja elintarviketalousalan laitosten nykyaikaistaminen vastaamaan EU:n hygieniavaatimuksia.

—

Kokonaisvaltaisen strategian laatiminen elintarviketurvan, eläinlääkinnän ja kasvinsuojelun aloille; niiden tarvitsemien hallinnollisten rakenteiden vahvistaminen ja keskinäisen koordinaation parantaminen, jotta elintarviketurvan vahvistaminen kautta koko ravintoketjun tapahtuisi kokonaisvaltaisesti.

—

Kalastuspolitiikan hallinto- ja varsinkin tarkastusrakenteiden vahvistaminen.

—

Tietokoneistetun kalastusalusrekisterin perustamisen aloittaminen.

—

Kesäkuussa 2004 solmitun kolmenvälisen sopimuksen täytäntöönpanon jatkaminen Kroatian yksipuolisesti julistaman ympäristön ja kalastuksen suojelualueen osalta.

—

EU:n normien täytäntöönpanon jatkaminen tieliikenteen sosiaali- ja teknisen lainsäädännön alalla ja turvallisuusnormien täytäntöönpanon jatkaminen meriliikenteessä.

—

Rautatiealan hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen.

—

Onnettomuuksien riippumattoman tutkintaelimen perustamisesta huolehtiminen ja ilmailualan kansallisen sääntelyviranomaisen vahvistaminen.

—

Euroopan yhteistä ilmailualuetta (ECAA) koskevan sopimuksen ja siirtymätoimenpiteitä EU:n ilmailulainsäädännön täytäntöönpanemiseksi koskevan pöytäkirjan tekeminen.

—

Kaasua ja sähköä koskevan Euroopan unionin säännöstön täytäntöönpanon jatkaminen.

—

Kansallisen sääntelyviranomaisen toimintavalmiuksien ja riippumattoman toiminnan varmistaminen.

—

Energiayhteisön perustamissopimuksen yhteydessä annettujen sitoumusten täytäntöönpanon aloittaminen.

—

Hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen, energiatehokkuutta, uusiutuvia energianlähteitä ja ydinvoiman alaa koskevaan yhteisön säännöstöön lähentymisen tehostaminen sekä korkean tason ydinturvallisuuden ja säteilysuojelun varmistaminen.

—

Verolainsäädännön yhteisön säännöstöön lähentämisen nopeuttaminen ja sen tehokkaan soveltamisen varmistaminen; erityishuomiota on kiinnitettävä vapaa-alueiden sisällyttämiseen alv-järjestelmän alueelliseen soveltamisalaan ja voimassa olevien arvonlisäveron nollaveroasteiden poistamiseen.

—

Välittömän verotuksen, myös tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden kanssa koskevien säännösten, yhteisön säännöstöön lähentämisen aloittaminen veron välttämistä ja veronkiertoa torjuvien toimenpiteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi.

—

Yritysverotusta koskevien käytännesääntöjen periaatteisiin sitoutuminen ja siitä huolehtiminen, että uudet verotoimenpiteet ovat näiden periaatteiden mukaisia.

—

Vero- ja tullihallintojen valmiuksien merkittävä vahvistaminen erityisesti verojen ja tullien kannon ja valvontatoimintojen osalta. Toimivan ja asianmukaisella henkilöstöllä varustetun valmisteveroviranomaisen kehittämistyön jatkaminen. Menettelyjen yksinkertaistaminen veropetosten tuomioistuinkäsittelyn tehostamiseksi.

—

Vaadittavien tietotekniikkajärjestelmien kehittämisen jatkaminen tietojen vaihtamiseksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa sähköisessä muodossa.

—

Maan tilastokeskuksen hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen, sen aluetoimistojen uudistaminen ja koordinaation parantaminen muiden virallisia tilastoja tuottavien tahojen kanssa.

—

Yritystoiminnan ja sosiaalialan tilastoinnin kehittäminen.

—

Yhdenmukaistamisen jatkaminen työelämää, -terveyttä ja -turvallisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja syrjinnän torjuntaa koskevan yhteisön säännöstön kanssa.

—

Asiaankuuluvien hallinto- ja täytäntöönpanorakenteiden sekä ministeriöiden välisen koordinaation vahvistaminen.

—

Yritysten rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen entisestään. Tiettyjen pk-yrityksille tarkoitettujen valtion palvelujen tarjoaminen verkossa. Sääntelyn vaikutusten arvioinnin kehittäminen edelleen.

—

Pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanon jatkaminen.

—

Kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen aluekehitysstrategian laatiminen.

—

Keskeisimpien hallintoviranomaisten ja -elinten valitseminen rakennepoliittisten välineiden täytäntöönpanoon ja tehtävässä vaadittavien valmiuksien parantaminen.

—

Rajavalvonnan vahvistaminen lujittamalla erityisesti merirajojen valvontaa; yhtenäistettyä rajavalvontaa koskevan strategian (mukaan lukien takaisinotto) täytäntöön paneminen; teknisiin välineisiin ja infrastruktuuriin investointien lisääminen; lisähenkilöstön palkkaaminen ja asianmukaisen koulutuksen tarjoaminen.

—

Väärennettyjen ja väärien asiakirjojen havaitsemiseen tarkoitetun välineistön parantaminen ja koulutuksen tarjoaminen diplomaattiedustustojen ja konsulaattien henkilöstölle.

—

Turvapaikkalainsäädännön yhteisön säännöstöön lähentämisen jatkaminen. Pysyvän kansallisen vastaanottokeskuksen perustaminen turvapaikanhakijoille.

—

Lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen välisen koordinoinnin parantaminen erityisesti talousrikosten, järjestäytyneen rikollisuuden, petosten, rahanpesun ja korruption aloilla. Huumausainekaupan torjunnan, huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemisen ja huumausaineiden kysynnän vähentämisen tehostaminen; ihmiskaupan ja henkilöiden rajatylittävän salakuljetuksen torjuntaa koskevien tehokkaiden toimenpiteiden varmistaminen ottamalla erityisesti huomioon ennaltaehkäisy, suojelu ja uhrien yhteiskuntaan sopeuttaminen. Tarvittavan erityiskoulutuksen järjestäminen lainvalvontaviranomaisille.

—

Kansainvälisen yhteistyön lisääminen terrorismin alalla ja asianomaisten kansainvälisten sopimusten paneminen täysimääräisesti täytäntöön. Poliisin ja tiedustelupalvelujen yhteistyön ja tietojenvaihdon tehostaminen sekä valtion sisällä että muiden valtioiden kanssa. Terroritekojen rahoituksen ja valmistelun torjunnan tehostaminen.

—

Horisontaalisen lainsäädännön kehittämisen jatkaminen muun muassa ympäristövaikutusten arvioinnin ja kansalaisten osallistumisen osalta.

—

Vastuualueiden määrittäminen selvästi sekä hallinto- ja toimintavalmiuksien vahvistaminen kansallisella ja alueellisella tasolla suunnittelun, esimerkiksi rahoitusstrategioiden valmistelun, varmistamiseksi.

—

Kansallisten ja alueellisten tarkastuselinten valmiuksien vahvistamisen jatkaminen, jotta ne voivat valvoa tehokkaasti ympäristölainsäädännön soveltamista.

—

Kansallisen jätehuoltosuunnitelman laatiminen ja sen täytäntöönpanon aloittaminen pikaisesti.

—

Tullilaitoksen hallinto- ja toimintavalmiuksien vahvistamisen jatkaminen erityisesti etuuskohteluun oikeuttavien alkuperäsääntöjen valvonnan osalta ja yhteisön säännöstöön lähentymisen vauhdittaminen. Tullin koulutuskeskuksen saattaminen täyteen toimintavalmiuteen.

—

Vaadittavien tietotekniikkajärjestelmien kehittämisen jatkaminen tietojen vaihtamiseksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa sähköisessä muodossa.

—

Tullilaitoksen eettisten sääntöjen laatiminen ja täytäntöön paneminen.

—

Kaupan vapauttamispolitiikan jatkaminen panemalla täytäntöön vakautus- ja assosiaatiosopimus, WTO-sitoumukset ja kahdenväliset vapaakauppasopimukset. Perustettavan Kaakkois-Euroopan alueellisen vapaakauppa-alueen valmisteleminen.

—

Siitä huolehtiminen, että toteutettavat kaupan suojatoimenpiteet ovat maan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja WTO-velvoitteiden mukaisia.

—

Sokerin tariffikiintiötä koskevan pöytäkirjan sisällyttämistä vakautus- ja assosiaatiosopimukseen koskevien neuvottelujen loppuun vieminen ja kyseisen pöytäkirjan täysimääräinen täytäntöön paneminen Kroatian sokerialan valmistamiseksi niitä tarpeellisia muutoksia varten, joita realistisessa ja taloudellisesti kestävässä toimintaympäristössä toimiminen edellyttää. Pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen tulokset eivät vaikuta liittymisneuvottelujen tuloksiin.

—

Julkistalouden varainhoidon sisäistä valvontaa koskevan yhtenäisen sääntelykehyksen käyttöön ottaminen asiasta laaditun strategia-asiakirjan perusteella.

—

Julkistalouden sisäiseen valvontaan liittyvien toimintojen käyttöönoton ja vahvistamisen jatkaminen huolehtimalla asianmukaisesta henkilöstöstä, koulutuksesta ja välineistöstä.

—

Tehokkaiden menettelyjen käyttöön ottaminen yhteisöjen taloudellisiin etuihin vaikuttavien sääntöjenvastaisuuksien ja petosepäilyjen havaitsemiseksi, niihin puuttumiseksi, niitä koskevien jatkotoimien toteuttamiseksi ja niistä komissiolle ilmoittamiseksi sekä tarvittavien hallinnollisten rakenteiden luominen kyseisten etujen suojaamiseksi tehokkaasti ja yhtäläisesti ja yhteistyön tekemiseksi Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa.

—

Yhteisön säännöstön kannalta suoraan merkityksellisten instituutioiden kehittämisen jatkaminen ja uudistusten toteuttaminen julkishallinnon yleisen toimivuuden parantamiseksi.

—

Oikeuslaitosuudistuksen, mukaan lukien koulutus, toteutuksen jatkaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen käsittelyruuhkan purkamiseksi kaikissa tuomioistuimissa.

—

Tuomioistuinten organisaation järkeistämisen jatkaminen muun muassa kehittämällä nykyaikaisia tietotekniikkajärjestelmiä.

—

Tuomioistuinten päätösten asianmukaisesta ja tehokkaasta täytäntöönpanosta huolehtiminen.

—

Korruption torjunnassa edistyminen ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöön paneminen; erityisesti on perustettava asianomaisiin elimiin asiantuntijayksikköjä korruption torjuntaan ja huolehdittava niiden asianmukaisesta koulutuksesta ja resursseista.

—

Kansainvälisissä sopimuksissa vahvistettujen normien täyttymisestä huolehtiminen toteuttamalla asianmukaisia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä.

—

Kansallisia vähemmistöjä koskevan perustuslain täysimääräisestä täytäntöönpanosta huolehtiminen erityisesti vähemmistöjen suhteellisen edustuksen osalta.

—

Kokonaisvaltaisen syrjinnäntorjuntastrategian täytäntöönpanon jatkaminen.

—

Romaniväestön tilanteen parantamisen jatkaminen tehostamalla asiaa koskevan strategian täytäntöönpanoa, johon kuuluu muun muassa tarvittavan taloudellisen tuen antaminen kansallisella ja paikallisella tasolla, syrjinnänvastaisten toimenpiteiden toteuttaminen työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi sekä koulutusmahdollisuuksien ja asumisolojen parantaminen.

—

Sosiaalisten ja taloudellisten edellytysten kehittämisen jatkaminen olosuhteiden parantamiseksi paluumuuttajien uudelleen sopeutumiselle ja heidän hyväksymiselleen vastaanottavissa yhteisöissä.

—

Toistaiseksi avoinna oleviin kahdenvälisiin kysymyksiin, erityisesti rajakysymyksiin, sovittavien lopullisten ratkaisujen häiriöttömän täytäntöönpanon varmistaminen.

—

Voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanon jatkaminen.

—

Keskipitkän aikavälin julkisen talouden kestävän kehyksen täytäntöön paneminen vähentämällä jatkuvasti julkisen talouden kokonaismenojen, yleisen vajeen ja valtionvelan osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisten menojen priorisoiminen varojen vapauttamiseksi yhteisön säännöstöön liittyviin menoihin. Terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmien kokonaisvaltaisen uudistuksen toteuttaminen. Tappiollisille suurille yrityksille maksettavien tukien vähentämisen jatkaminen.

—

Valtion yksityistämisrahaston välityksellä omistamien yritysten vähemmistö- ja enemmistöosuuksien myynnin loppuun saattaminen.

—

Yksityisyritysten perustamiselle ja kehittämiselle sekä ulkomaisille suorille sijoituksille suotuisten olosuhteiden parantaminen entisestään.

—

Huomattava edistyminen rahoituskurin vahvistamisessa suurissa, erityisesti teräs-, laivanrakennus- ja rautatiealan yrityksissä.

—

Maareformin päätökseen saattaminen kiinnittäen erityishuomiota maatalousmaan rekisteröintiin ja yksityistämiseen.

—

Työmarkkina- ja koulutusuudistuksen jatkaminen työvoiman osallistumisen ja työllisyyden lisäämiseksi.

—

Huomattava edistyminen vanhan lähestymistavan (esimerkiksi lääke- ja kemikaalialan) direktiivien ja uuden lähestymistavan direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja eurooppalaisten standardointielinten (CEN, Cenelec ja ETSI) jäsenyysvaatimusten täyttämisessä.

—

EU:n siirtotyöntekijöitä ja kansalaisia syrjivien toimenpiteiden poistaminen.

—

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisessa tarvittavien hallintorakenteiden vahvistaminen.

—

Jäljellä olevien sijoittautumista ja rajojen yli tapahtuvaa palvelujen tarjontaa koskevien esteiden poistaminen EU:n luonnollisilta tai oikeushenkilöiltä.

—

Huomattava edistyminen ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista koskevan lainsäädännön, myös koulutusta koskevien säännösten, yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa ja tarvittavien hallintorakenteiden kehittäminen.

—

Huomattava edistyminen jäljellä olevien pääomanliikkeitä ja erityisesti kiinteistöjen hankkimista koskevien rajoitusten poistamisessa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen velvoitteiden mukaisesti.

—

Tehokkaan rahanpesun torjuntajärjestelmän käyttöönoton loppuun vieminen varmistamalla erityisesti, että torjuntaan osallistuvilla elimillä on täydet toimintavalmiudet, asianmukaiset resurssit ja toimivat yhteydet kotimaisiin ja ulkomaisiin kollegoihin.

—

Julkisten hankintojen järjestelmän täytäntöön paneminen asiaankuuluvine hallintorakenteineen ja toimintavälineineen sekä huomattava edistyminen lainsäädännön täydellisessä yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa huolehtimalla siitä, että kaikki hankintaviranomaiset ja -elimet kaikilla tasoilla noudattavat tosiasiallisesti julkisia hankintoja koskevia sääntöjä. Sähköisen tietojenkäsittelyn edistäminen hankintamenettelyissä.

—

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisen loppuun saattaminen ja lainvalvonnan lujittaminen tavaroiden laittoman valmistuksen ja tuoteväärennösten torjunnassa.

—

Teollis- ja tekijänoikeuksien toteutumisen valvonnan tehostaminen sekä tavaroiden laittoman valmistuksen ja tuoteväärennösten määrän vähentäminen.

—

Kilpailu- ja valtiontukiviranomaisen valmiuksien vahvistaminen edelleen ja uskottavan lainvalvonnan kehittäminen. Valtiontukia koskevan avoimuuden huomattava lisääminen.

—

Kilpailulainsäädäntöä ja -politiikkaa koskevan koulutuksen kehittäminen hallinnon ja oikeuslaitoksen kaikilla tasoilla.

—

Vakavaraisuutta koskevan lainsäädännön EU:n vaatimuksiin mukauttamisen loppuun saattaminen ja valvontakäytäntöjen vahvistamisen jatkaminen.

—

Luottolaitoksille ja sijoitusyhtiöille tarkoitettujen uusien pääomaa koskevien määräysten täytäntöönpanon loppuun vieminen.

—

Tarvittavan primaari- ja sekundaarilainsäädännön antaminen sääntelykehyksen viimeistelemiseksi ja kilpailuolosuhteiden luomiseksi kaikilla aloilla.

—

Markkinoiden ja maaseudun kehittämispolitiikkojen täytäntöönpanossa tarvittavien hallintorakenteiden ja valmiuksien lujittaminen.

—

EU-normien mukaisen viinitilarekisterin perustaminen.

—

Valmistelutyön jatkaminen tehokkaiden ja vakavaraisten maksajaelinten perustamiseksi hallinnoimaan ja valvomaan maatalouteen osoitettuja varoja EU:n vaatimusten ja kansainvälisten tilintarkastusnormien mukaisesti.

—

Elintarvikelainsäädännön yhdenmukaistamisen huomattava tehostaminen ja tarvittavien täytäntöönpanorakenteiden lujittaminen.

—

Huomattava edistyminen eläinlääkintä- ja kasvinsuojelulainsäädännön yhdenmukaistamisessa muun muassa eläinten tunnistusjärjestelmän, eläinjätteiden käsittelyn, elintarviketalousalan laitosten nykyaikaistamisen, eläintautien torjuntaohjelmien, kasvinsuojelun sekä siementen ja kasvinlisäysaineiston laadun osalta; tarkastusrakenteiden merkittävä parantaminen.

—

Sellaisten hallintorakenteiden ja välineiden merkittävä parantaminen, joilla varmistetaan yhteisen kalastuspolitiikan – mukaan luettuina kalavarojen hoito, kalastustoiminnan tarkastus ja valvonta, kalastusmarkkinapolitiikka, rakenneohjelmat ja pyydettävissä olevat kalavarat huomioon ottava alusten pyyntikapasiteetin hallinnointisuunnitelma – tehokas täytäntöönpano.

—

Tietokoneistetun kalastusalusrekisterin ja alusten satelliittiseurantajärjestelmän käyttöönoton loppuun saattaminen.

—

Työn jatkaminen tieliikennealan lainsäädännön täydelliseksi yhdenmukaistamiseksi yhteisön säännöstön kanssa.

—

Rautatieliikennettä, erityisesti yhteentoimivuutta ja kapasiteetin riippumatonta jakamista, koskevan lainsäädännön antaminen.

—

Lainsäädännön yhteisön säännöstöön mukauttamisen jatkaminen sisävesiliikenteen alalla, erityisesti navigointiturvallisuuden ja jokiliikenteen tietopalvelun osalta.

—

Meriliikenteen alan lainsäädännön yhdenmukaistamisen jatkaminen ja lippuvaltiovalvonnan varmistaminen.

—

Täyden yhdenmukaisuuden saavuttaminen EU:n säännöstön kanssa ilmailualalla.

—

Kaakkois-Euroopan keskeisen alueellisen liikenneverkon kehittämisestä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanon jatkaminen.

—

Hallinnollisten valmiuksien vahvistamisen ja yhteisön säännöstöön mukautumisen jatkaminen energiatehokkuuden, uusiutuvien energianlähteiden, energian sisämarkkinoiden (sähkö ja kaasu) ja ydinenergian aloilla.

—

Riittävistä öljyn varmuusvarastoista huolehtiminen toimitusvarmuuden takaamiseksi.

—

Radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan kysymyksen asianmukainen käsittely.

—

Huomattava edistyminen arvonlisä-, valmiste- ja välittömän verotuksen yhteisön verosäännöstöön mukauttamisen jatkamisessa, yritysverotusta koskevat käytännesäännöt mukaan luettuina.

—

Verohallinnon, myös sen tietotekniikkatoimintojen, lujittamisen jatkaminen ja sen asianmukaisesta toiminnasta huolehtiminen, jotta se täyttäisi EU:n normit ja jotta tietotekniikkajärjestelmät olisivat liitettävissä yhteen. Eettisten sääntöjen laatiminen ja täytäntöön paneminen.

—

Rahapolitiikan tehostaminen markkinaehtoisten rahapoliittisten välineiden käytön ja tehokkuuden lisäämiseksi.

—

Makrotaloutta, liiketoimintaa ja sosiaalialaa koskevan tilastoinnin kehittämisen jatkaminen.

—

Yhteisön säännöstöön mukauttamisen jatkaminen sekä asianomaisten hallinto- ja täytäntöönpanorakenteiden, myös työsuojeluhallinnon, lujittaminen.

—

Työmarkkinaosapuolten valmiuksia kehittävien toimien tukeminen erityisesti riippumatonta kahdenvälistä vuoropuhelua käymällä.

—

Kattavan ja kaikki asianomaiset tahot osallistavan työllisyysstrategian laatiminen ja täytäntöön paneminen; tavoitteena on maan liittyminen Euroopan työllisyysstrategiaan. Riittävistä analyysi-, täytäntöönpano- ja arviointivalmiuksista huolehtiminen.

—

Sosiaalista osallisuutta koskevan kansallisen strategian laatiminen, siinä tarvittavien tietojen kerääminen ja täytäntöön paneminen EU:n käytänteiden mukaisesti; tavoitteena on liittyä myöhemmin sosiaalista osallisuutta edistävään eurooppalaiseen strategiaan.

—

Henkilöstöresurssien kehittämistarpeiden määritteleminen Euroopan sosiaalirahastoon osallistumisen valmistelemiseksi.

—

Pk-yrityksille tarkoitettuja rahoitusvälineitä koskevan toimintalinjan ajantasaistaminen ja selkeyttäminen niin, että valtio voi siirtyä suorasta lainanannosta pehmeämpiin tukijärjestelyihin.

—

Vastuualueiden selvästä jaosta huolehtiminen ja koordinaation vahvistaminen sekä ministeriöiden välillä että kansallisten ja alueellisten viranomaisen välillä.

—

Nimettyjen hallinto- ja maksuviranomaisten, mukaan lukien paikalliset viranomaiset, valmiuksien kehittämisen jatkaminen.

—

Aluekehityssuunnitelmien laatimisen ja täytäntöönpanon parantaminen.

—

Asianmukaisten seuranta- ja arviointijärjestelmien käyttöön ottaminen sekä varainhoitoa ja sen valvontaa koskevien menettelyjen tehostaminen.

—

Tarkoituksenmukaisen alueellisen tilastoinnin käynnistäminen.

—

Kansallisen lainsäädännön saattaminen vastaamaan EU:n sääntöjä ja parhaita käytänteitä sekä rajavalvonnan vahvistaminen. Kansallisten tietokantojen ja rekistereiden kehittäminen sekä asianomaisten yksikköjen välisestä koordinaatiosta huolehtiminen.

—

Kansallisen tietokannan perustaminen turvapaikanhakijoiden henkilötietojen sekä sormenjälkien tarkistamiseen; tavoitteena on valmistautua Eurodac-järjestelmään liittymiseen.

—

Toimien tehostaminen pakolaisten integroimiseksi.

—

Poliisin välineistön ja infrastruktuurin parantaminen muun muassa ottamalla käyttöön atk-pohjainen tutkintajärjestelmä. Poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten välisen yhteistyön lujittaminen. Huumausainekaupan, järjestäytyneen rikollisuuden, talousrikosten (myös rahanpesun ja rahan väärentämisen), petosten ja korruption torjunnan tehostaminen; näitä aloja koskevan kansallisen lainsäädännön yhteisön säännöstöön mukauttamisen tehostaminen.

—

Oikeudellista yhteistyötä rikos- ja siviiliasioissa koskevien eri oikeudellisten välineiden soveltamisen valmisteleminen järjestämällä soveltuvaa koulutusta tuomioistuinten välisestä kanssakäymisestä ja muista asiaankuuluvista kysymyksistä.

—

Yhtenäisen tutkimuspolitiikan suunnittelun ja soveltamisen aloittaminen.

—

Toimien lisääminen nykyaikaisen ammattikoulutusjärjestelmän luomiseksi ja siitä huolehtiminen, että korkea-asteen koulutuksessa pannaan täytäntöön nk. Bolognan kriteerit.

—

Siitä huolehtiminen, että ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset sisällytetään muiden alakohtaisten politiikkojen määrittelyyn ja täytäntöönpanoon. Yhdenmukaistamisen kustannusten arviointiin perustuvan ympäristöinvestointeja koskevan strategian laatiminen. Horisontaalisen lainsäädännön täytäntöönpanon jatkaminen.

—

EU:n säännöstön osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen jatkaminen kiinnittäen erityishuomiota jätehuoltoon, veden ja ilman laatuun, luonnonsuojeluun sekä ympäristön pilaantumisen yhdennettyyn ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Ympäristöinfrastruktuuriin tehtävien investointien lisääminen kiinnittäen erityistä huomiota jätevesien keräämiseen ja käsittelyyn sekä juomavesi- ja jätehuoltoon.

—

Ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen liitetyn Kioton pöytäkirjan ratifioiminen.

—

Yhdenmukaistamisen loppuun saattaminen turvallisuustoimenpiteitä koskevan yhteisön säännöstön kanssa ja tehokkaan markkinavalvonnan edellyttämien hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen.

—

Yhdenmukaistamisen jatkaminen muita kuin turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä koskevan EU:n säännöstön kanssa.

—

Tullilaitoksen hallinnollisten ja toiminnallisten valmiuksien vahvistaminen ja vakiinnuttaminen. Koko henkilöstöä koskevan koulutuksen laajentaminen, EU:n järjestelmiin yhteensopivan tietotekniikan käytön lisääminen ja EU:n järjestelmien kanssa yhteenliitettävyyden varmistamista koskevien valmistelujen jatkaminen. Tarkastustoimintojen vahvistaminen sekä riskianalyysin ja kohdennetun valvonnan käytön lisääminen.

—

Huomattava edistyminen lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa erityisesti vapaa-alueiden, passituksen, maksujen, tariffikiintiöiden sekä tavaroiden tuonnin ja viennin valvonnan aloilla.

—

Julkistalouden varainhoidon sisäisen valvonnan järjestelmän toimintakyvyn kehittäminen ja järjestelmän yhdenmukaistaminen; tähän kuuluvat muun muassa johtotason hajautettu vastuuvelvollisuus, sisäisen tarkastuksen toiminnan riippumattomuus sekä koordinointi ja yhdenmukaistaminen keskustasolla.

—

Ulkoisen tarkastuksen uudistaminen ja vahvistaminen kansainvälisiä ja EU:n parhaita käytänteitä noudattaen.

—

Länsi-Balkanin maille annetaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin liittyvää yhteisön apua olemassa olevista rahoitusvälineistä, erityisesti Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Kroatialle, Jugoslavian liittotasavallalle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettavasta avusta 5 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2666/2000 (1) (Cards-asetus) nojalla sekä liittymistä valmistelevista Phare- (2), Sapard- (3) ja Ispa (4) -välineistä. Näin ollen tällä päätöksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Kroatia voi saada rahoitusta useita maita koskevista ja horisontaalisista ohjelmista.

—

Länsi-Balkanin maille osana vakautus- ja assosiaatioprosessia tarkoitetun yhteisön avun antaminen riippuu edistymisestä Kööpenhaminassa vahvistettujen arviointiperusteiden täyttämisessä ja tämän liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Näiden ehtojen noudattamatta jättäminen saattaa johtaa siihen, että neuvosto toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 2666/2000 5 artiklan nojalla. Yhteisön avun antaminen riippuu myös neuvoston päätelmissä 29. huhtikuuta 1997 sekä 21. ja 22. kesäkuuta 1999 määritellyistä edellytyksistä erityisesti, kun kyse on avunsaajien sitoutumisesta toteuttamaan demokraattisia, taloudellisia ja institutionaalisia uudistuksia.

—

Kolmesta liittymistä valmistelevasta välineestä – Phare, Ispa ja Sapard – hankkeiden rahoittamiseen myönnettävän yhteisön tuen edellytyksenä on, että Kroatia noudattaa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaisia sitoumuksiaan, jatkaa toimia Kööpenhaminassa vahvistettujen arviointiperusteiden täyttämiseksi ja ennen kaikkea edistyy tämän liittymiskumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa.

—

Näiden yleisten ehtojen noudattamatta jättäminen saattaa johtaa neuvoston päätökseen rahoitusavun keskeyttämisestä Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneille valtioille osana liittymistä edeltävää strategiaa annettavasta avusta ja erityisesti liittymiskumppanuusjärjestelmän perustamisesta 16 päivänä maaliskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 622/98 (5) 4 artiklan nojalla.

—

Liittymiskumppanuuden täytäntöönpanoa tarkastellaan vakautus- ja assosiaatioprosessissa käyttöön otettujen mekanismien, erityisesti komission esittämien vuosikertomusten, avulla.

AIRE-SUR-L'ADOUR

ANGRESSE

ARBOUCAVE

ARTASSENX

ARTHEZ-D'ARMAGNAC

AUBAGNAN

AUDIGNON

BAHUS-SOUBIRAN

BASCONS

BAS-MAUCO

BATS

BÉNESSE-MAREMNE

BENQUET

BETBEZER-D'ARMAGNAC

BIARROTTE

BIAUDOS

BISCARROSSE

BORDÈRES-ET-LAMENSANS

BOSTENS

BOUGUE

BOURDALAT

BRETAGNE-DE-MARSAN

BUANES

CAPBRETON

CASTANDET

CASTELNAU-TURSAN

CAZÈRES-SUR-L'ADOUR

CLASSUN

CLÈDES

COUDURES

CRÉON-D'ARMAGNAC

DUHORT-BACHEN

DUMES

ESCALANS

ESTIGARDE

EUGÉNIE-LES-BAINS

EYRES-MONCUBE

FARGUES

FRÈCHE (LE)

GABARRET

GAILLÈRES

GEAUNE

GRENADE-SUR-L'ADOUR

HAGETMAU

HAUT-MAUCO

HERRÉ

HONTANX

HORSARRIEU

LABASTIDE-CHALOSSE

LABASTIDE-D'ARMAGNAC

LABENNE

LACAJUNTE

LACQUY

LACRABE

LAGLORIEUSE

LAGRANGE

LARRIVIÈRE

LATRILLE

LAURET

LOSSE

LUSSAGNET

MANT

MAURIES

MAURRIN

MAUVEZIN-D'ARMAGNAC

MAZEROLLES

MIRAMONT-SENSACQ

MOMUY

MONGET

MONSÉGUR

MONT-DE-MARSAN

MONTÉGUT

MONTGAILLARD

MONTSOUÉ

MORGANX

ONDRES

ORX

PARLEBOSCQ

PAYROS-CAZAUTETS

PÉCORADE

PERQUIE

PEYRE

PHILONDENX

PIMBO

PORT-DE-LANNE

POUDENX

POUYDESSEAUX

PUJO-LE-PLAN

PUYOL-CAZALET

RENUNG

RIMBEZ-ET-BAUDIETS

SAINT-AGNET

SAINT-ANDRÉ-DE-SEIGNANX

SAINT-BARTHÉLEMY

SAINTE-COLOMBE

SAINT-CRICQ-VILLENEUVE

SAINT-ÉTIENNE-D'ORTHE

SAINTE-FOY

SAINT-GEIN

SAINT-JEAN-DE-MARSACQ

SAINT-JULIEN-D'ARMAGNAC

SAINT-JUSTIN

SAINT-LAURENT-DE-GOSSE

SAINT-LOUBOUER

SAINTE-MARIE-DE-GOSSE

SAINT-MARTIN-DE-HINX

SAINT-MARTIN-DE-SEIGNANX

SAINT-MAURICE-SUR-L'ADOUR

SAINT-PIERRE-DU-MONT

SAINT-SEVER

SAINT-VINCENT-DE-TYROSSE

SAMADET

SANGUINET

SARRAZIET

SARRON

SAUBION

SAUBRIGUES

SERRES-GASTON

SOORTS-HOSSEGOR

SORBETS

TARNOS

URGONS

VIELLE-TURSAN

VIGNAU (LE)

VILLENEUVE-DE-MARSAN

ARTHON-EN-RETZ