ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 218

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
23. elokuu 2005


Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

 

Komission asetus (EY) N:o 1369/2005, annettu 22 päivänä elokuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

1

 

*

Komission asetus (EY) N:o 1370/2005, annettu 22 päivänä elokuuta 2005, muun muassa Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon (PET-kalvon) tuonnissa käyttöön otettujen lopullisten polkumyyntitullien ja tasoitustullien laajentamisesta koskemaan polyeteenitereftalaattikalvon (PET-kalvon) tuontia muun muassa Israelista annettujen neuvoston asetusten (EY) N:o 1975/2004 ja (EY) N:o 1976/2004 tarkastelun vireillepanosta sen määrittämiseksi, voidaanko näistä toimenpiteistä myöntää poikkeus yhdelle israelilaiselle viejälle, kumota polkumyyntitulli kyseisen viejän tuonnissa ja tehdä kyseisen viejän tuonnin kirjaaminen pakolliseksi

3

 

 

II   Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

 

 

Komissio

 

*

Komission päätös, tehty 26 päivänä lokakuuta 2004, yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi (Asia COMP/M.3216 – Oracle/PeopleSoft) (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 4217)  ( 1 )

6

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Säädökset, jotka on julkaistava

23.8.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 218/1


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1369/2005,

annettu 22 päivänä elokuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä elokuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä elokuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja


(1)  EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).


LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 22 päivänä elokuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Kolmannen maan koodi (1)

Tuonnin kiinteä arvo

0702 00 00

052

92,9

999

92,9

0707 00 05

052

50,0

999

50,0

0709 90 70

052

78,8

528

57,8

999

68,3

0805 50 10

382

52,4

388

63,5

524

63,4

528

57,5

999

59,2

0806 10 10

052

80,4

220

164,7

400

186,8

624

192,1

999

156,0

0808 10 80

388

77,6

400

70,7

404

91,1

508

63,2

512

65,0

528

78,0

720

62,1

804

73,3

999

72,6

0808 20 50

052

97,4

388

72,6

512

9,9

528

33,1

999

53,3

0809 30 10, 0809 30 90

052

91,8

999

91,8

0809 40 05

052

77,4

624

65,0

999

71,2


(1)  Komission asetuksessa (EY) N:o 750/2005 (EUVL L 126, 19.5.2005, s. 12) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”999” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.


23.8.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 218/3


KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1370/2005,

annettu 22 päivänä elokuuta 2005,

muun muassa Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon (PET-kalvon) tuonnissa käyttöön otettujen lopullisten polkumyyntitullien ja tasoitustullien laajentamisesta koskemaan polyeteenitereftalaattikalvon (PET-kalvon) tuontia muun muassa Israelista annettujen neuvoston asetusten (EY) N:o 1975/2004 ja (EY) N:o 1976/2004 tarkastelun vireillepanosta sen määrittämiseksi, voidaanko näistä toimenpiteistä myöntää poikkeus yhdelle israelilaiselle viejälle, kumota polkumyyntitulli kyseisen viejän tuonnissa ja tehdä kyseisen viejän tuonnin kirjaaminen pakolliseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’polkumyynnin perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan, sekä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 6 päivänä lokakuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 (2), jäljempänä ’tuetulta tuonnilta suojautumisen perusasetus’, ja erityisesti sen 20 artiklan ja 23 artiklan 3 kohdan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   VOIMASSA OLEVAT TOIMENPITEET

(1)

Neuvosto otti käyttöön asetuksilla (EY) N:o 1676/2001 (3) ja (EY) N:o 2597/1999 (4) polkumyyntitoimenpiteet ja tukien vastaiset toimenpiteet, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’, muun muassa Intiasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon (PET-kalvon) tuonnissa. Neuvosto laajensi asetuksilla (EY) N:o 1975/2004 (5) ja (EY) N:o 1976/2004 (6) toimenpiteet koskemaan Israelista tuotavaa polyeteenitereftalaattikalvoa (PET-kalvoa), jäljempänä ’laajennetut toimenpiteet’, yhden erikseen mainitun tuojan tuontia lukuun ottamatta.

B.   TARKASTELUA KOSKEVA PYYNTÖ

(2)

Komissiota on pyydetty myöntämään polkumyynnin perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan sekä tuetulta tuonnilta suojautumisen perusasetuksen 20 artiklan ja 23 artiklan 3 kohdan mukainen poikkeus polkumyyntitoimenpiteistä ja tukien vastaisista toimenpiteistä, jotka on laajennettu koskemaan Israelista tuotavaa polyeteenitereftalaattikalvoa (PET-kalvoa). Pyynnön esitti Hanita Coatings Rural Cooperative Association Ltd, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’. Pyynnön esittäjä on tuottaja, joka toimii Israelissa, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva maa’.

C.   TUOTE

(3)

Tarkastelun kohteena on Israelista tuotava polyeteenitereftalaattikalvo (PET-kalvo), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka luokitellaan yleensä CN-koodeihin ex 3920 62 19 ja ex 3920 62 90.

D.   TARKASTELUN PERUSTEET

(4)

Pyynnön esittäjä väittää, ettei se vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön CN-koodiin ex 3920 62 19 tai ex 3920 62 90 luokiteltuna laajennettujen toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneena tutkimusajanjaksona eli 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2003 välisenä aikana. Lisäksi pyynnön esittäjä väittää, että toimenpiteiden laajentamisen jälkeen sille ilmoitettiin ensimmäistä kertaa, että eräät sen vientituotteista luokiteltiin CN-koodiin 3920 16 19 yhteisöön tuotaessa, jolloin niihin sovellettiin laajennettuja toimenpiteitä.

(5)

Lisäksi pyynnön esittäjä väittää, että se ei ole etuyhteydessä sellaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joihin sovelletaan tarkasteltavana olevalle tuotteelle käyttöönotettuja toimenpiteitä, ja että se ei ole kiertänyt Intiasta peräisin olevaan polyeteenitereftalaattikalvoon (PET-kalvoon) sovellettavia toimenpiteitä.

E.   MENETTELY

(6)

Niille yhteisön tuottajille, joita asian tiedetään koskevan, on ilmoitettu edellä mainitusta pyynnöstä ja niille on annettu tilaisuus esittää huomautuksia. Huomautuksia ei ole esitetty.

(7)

Komissio tutki käytettävissä olevan näytön ja totesi, että on riittävät perusteet panna vireille polkumyynnin perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan sekä tuetulta tuonnilta suojautumisen perusasetuksen 20 artiklan ja 23 artiklan 3 kohdan mukainen tutkimus sen määrittämiseksi, voidaanko pyynnön esittäjälle myöntää poikkeus laajennetuista toimenpiteistä.

a)   Kyselylomakkeet

(8)

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämiään tietoja komissio lähettää kyselylomakkeen pyynnön esittäjälle.

b)   Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

(9)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukeva näyttö. Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

F.   VOIMASSA OLEVAN TULLIN KUMOAMINEN JA TUONNIN KIRJAAMINEN

(10)

Voimassa olevat polkumyyntitullit olisi kumottava polkumyynnin perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan nojalla tuotaessa pyynnön esittäjän tuottamia ja yhteisöön vientiä varten myymiä tarkasteltavana olevia tuotteita. Samalla tämän tuonnin kirjaaminen olisi tehtävä pakolliseksi polkumyynnin perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että polkumyyntitullit voidaan kantaa taannehtivasti tämän tarkastelun vireillepanopäivästä alkaen siinä tapauksessa, että tarkastelu osoittaa pyynnön esittäjän harjoittavan polkumyyntiä. Pyynnön esittäjän maksettaviksi tulevaisuudessa mahdollisesti lankeavia tullin määriä ei voida menettelyn tässä vaiheessa arvioida.

G.   MÄÄRÄAJAT

(11)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi asetettava määräajat, joiden kuluessa asianomaiset osapuolet voivat

ilmoittautua komissiolle, esittää näkökantansa kirjallisesti ja toimittaa vastaukset tämän asetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa tarkoitettuun kyselylomakkeeseen tai muita tietoja, jotka olisi otettava huomioon tutkimuksessa,

esittää kirjallisen pyynnön saada tulla komission kuulemiksi.

H.   YHTEISTYÖSTÄ KIELTÄYTYMINEN

(12)

Jos jokin asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei muutoin toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai merkittävällä tavalla vaikeuttaa tutkimusta, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella polkumyynnin perusasetuksen 18 artiklan ja tuetulta tuonnilta suojautumisen perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti.

(13)

Jos todetaan, että asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan polkumyynnin perusasetuksen 18 artiklan ja tukien vastaisen perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käyttää käytettävissä olevia tietoja. Jos jokin asianomainen osapuoli ei toimi tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella polkumyynnin perusasetuksen 18 artiklan ja tukien vastaisen perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseiselle osapuolelle epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Pannaan vireille asetusten (EY) N:o 1975/2004 ja (EY) N:o 1976/2004 tarkastelu asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 20 artiklan ja 23 artiklan 3 kohdan nojalla sen määrittämiseksi, olisiko CN-koodiin ex 3920 62 19 tai ex 3920 62 90 luokiteltavaan, Hanita Coatings Rural Cooperative Association Ltd:n (Kibbutz Hanita, 22885, Israel) Israelista tuomaan (Taric-lisäkoodi A691) polyeteenitereftalaattikalvoon (PET-kalvoon) sovellettava asetuksilla (EY) N:o 1975/2004 ja (EY) N:o 1976/2004 käyttöön otettuja polkumyynti- ja tasoitustulleja.

2 artikla

Kumotaan asetuksella (EY) N:o 1975/2004 käyttöön otettu polkumyyntitulli tämän asetuksen 1 artiklassa yksilöidyn tuonnin osalta.

3 artikla

Tulliviranomaiset velvoitetaan asetuksen (EY) N:o 384/96 14 artiklan 5 kohdan nojalla toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen 1 artiklassa yksilöidyn tuonnin kirjaamiseksi. Tuonnin kirjaamisvelvoite päättyy yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

4 artikla

1.   Jollei toisin ilmoiteta, asianomaisten osapuolten on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa kirjallisesti ja toimitettava tämän asetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa tarkoitetun kyselylomakkeen vastaukset tai muut tiedot 40 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä, jotta niiden huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon. Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, että useimpien asetuksissa (EY) N:o 384/96 ja (EY) N:o 2026/97 säädettyjen menettelyjä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

Asianomaiset osapuolet voivat myös pyytää kirjallisesti saada tulla komission kuulemiksi samassa 40 päivän määräajassa.

2.   Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki näkökantansa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, ellei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin-, faksi- ja/tai teleksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, mukaan luettuina tässä asetuksessa pyydetyt tiedot, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (7), ja niihin on liitettävä asetuksen (EY) N:o 384/96 19 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 2026/97 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen toisinto, joka varustetaan merkinnällä ”FOR INSPECTION BY INTERESTED PARTIES” (asianomaisten tarkasteltaviksi).

Kaikki asiaan liittyvät tiedot ja/tai kuulemista koskevat pyynnöt on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

Office: J-79 5/16

B-1049 Brussels

F. (32-2) 295 65 05.

5 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä elokuuta 2005.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen


(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2)  EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004.

(3)  EYVL L 227, 23.8.2001, s. 1.

(4)  EYVL L 316, 10.12.1999, s. 1.

(5)  EUVL L 342, 15.11.2004, s. 1.

(6)  EUVL L 342, 15.11.2004, s. 8.

(7)  Tämä tarkoittaa sitä, että asiakirja on tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1) 19 artiklassa, vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 (EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1) 29 artiklassa sekä tukia ja tasoitustoimenpiteitä koskevan WTO-sopimuksen 12 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.


II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista

Komissio

23.8.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 218/6


KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 26 päivänä lokakuuta 2004,

yrityskeskittymän julistamisesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi

(Asia COMP/M.3216 – Oracle/PeopleSoft)

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 4217)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/621/EY)

Komissio teki 26 päivänä lokakuuta 2004 päätöksen sulautuma-asiassa yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/891 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan nojalla. Päätöksen koko teksti, josta on poistettu luottamukselliset tiedot, on saatavilla asian todistusvoimaisella kielellä ja komission työkielillä kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://europa.eu.int/comm/competition/index_en.html

(1)

Komissio vastaanotti 14 päivänä lokakuuta 2003 asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (jäljempänä ’sulautuma-asetus’) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yhdysvaltalainen yritys Oracle Corporation (jäljempänä ’Oracle’) hankkii sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan yhdysvaltalaisessa PeopleSoft Inc. -yrityksessä (jäljempänä ’PeopleSoft’) julkisella tarjouksella.

(2)

Komissio aloitti 17 päivänä marraskuuta 2003 sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn. Tutkittuaan perusteellisesti yrityskeskittymän ja sen todennäköiset vaikutukset asiakkaisiin, kilpailijoihin ja muihin toimijoihin merkityksellisillä markkinoilla komissio lähetti 12 päivänä maaliskuuta 2003 Oraclelle väitetiedoksiannon sulautuma-asetuksen 18 artiklan nojalla. Väitetiedoksiannossa liiketoimen katsottiin olevan omiaan luomaan määräävän aseman, jonka seurauksena tehokas kilpailu estyisi olennaisesti yhteismarkkinoilla ja ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alueella. Brysselissä järjestettiin 31.3.–1.4.2004 suullinen kuulemistilaisuus.

(3)

Komissio esitti kuulemistilaisuuden jälkeen 7 päivänä huhtikuuta 2004 Oraclelle sulautuma-asetuksen 11 artiklassa tarkoitetun tietopyynnön, jossa Oraclelta pyydettiin lisätietoja, jotta komissio voisi tehdä vahvempaan näyttöön perustuvan päätöksen. Koska Oracle ei ollut vastannut tietopyyntöön, komissio teki 14 päivänä huhtikuuta 2004 sulautuma-asetuksen 11 artiklan 5 kohdan nojalla päätöksen, joka keskeytti sulautuma-asetuksen 10 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädettyjen määräaikojen kulumisen kyseisestä päivämäärästä lähtien. Menettelyyn liittyvät määräajat alkoivat jälleen kulua 7 päivänä lokakuuta 2004 Oraclen vastattua komission tietopyyntöön.

(4)

Yhdysvaltojen viranomaiset tutkivat liiketoimea samanaikaisesti komission kanssa. Asiaa koskeva oikeudenkäynti alkoi yhdysvaltalaisessa Pohjois-Kalifornian tuomioistuimessa (District Court of Northern California San Franciscossa) 7 päivänä kesäkuuta 2004 (jäljempänä ’Yhdysvalloissa järjestetty oikeudenkäynti’). District Court of Northern California antoi 9 päivänä syyskuuta 2004 tuomion, jossa se kieltäytyi antamasta liiketoimea koskevaa kieltomääräystä. Oikeudenkäynnin kuluessa julkistettiin monia kyseistä liiketointa koskevia asiakirjoja, jotka yritykset olivat toimittaneet tuomioistuimelle ja jotka asetettiin (osittain) saataville Yhdysvaltain oikeusministeriön verkkosivustolle. Myös noin 30 todistajan oikeudenkäynnin aikana esittämiä lausuntoja koskevat pöytäkirjat on julkistettu. Komissio on sisällyttänyt päätökseensä osia Yhdysvalloissa järjestetyssä oikeudenkäynnissä esitetystä todistusaineistosta.

I   OSAPUOLET

(5)

Oracle on julkinen pörssiyhtiö, jonka kantaosakkeilla käydään kauppaa Nasdaq-teknologiapörssissä. Oracle harjoittaa yrityssovellusten, tietokanta- ja sovelluspalvelinohjelmistojen sekä niihin liittyvien palveluiden suunnittelua, kehittämistä, tuotantoa ja jakelua.

(6)

PeopleSoft on julkinen pörssiyhtiö, jonka osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq-teknologiapörssissä ja joka harjoittaa yrityssovellusten ja niihin liittyvien palveluiden suunnittelua, kehittämistä, tuotantoa ja jakelua. PeopleSoft hankki heinäkuussa 2003 määräysvallan yhdysvaltalaisessa J. D. Edwards -yrityksessä (jäljempänä ’JD Edwards’), joka harjoittaa myös sovellusohjelmistoihin liittyvää liiketoimintaa.

II   LIIKETOIMI

(7)

Ilmoitettu liiketoimi koskee PeopleSoftin lopuista osakkeista tehtyä julkista ostotarjousta. Oracle esitti julkisen ostotarjouksen 9 päivänä kesäkuuta 2003. Se on pidentänyt tarjouksen voimassaoloaikaa useaan otteeseen. Tarjous kattaa myös loput osakkeet, jotka PeopleSoft laski liikkeeseen rahoittaakseen JD Edwardsin hankinnan. PeopleSoft vastustaa tarjousta eikä myöskään sen hallitus tue sitä.

III   MERKITYKSELLISET MARKKINAT

Edistykselliset henkilöstö- ja taloushallintoratkaisut tai -ohjelmistot (HR ja FMS)

(8)

Oracle ja PeopleSoft toimivat yrityssovellusten (enterprise application software, EAS) myyjinä. Yrityssovellukset tukevat tärkeimpiä liiketoimintoja, joita tarvitaan koko yrityksen tai sen sivukonttoreiden tasolla tehokkaaseen yrityshallintoon, kuten yritysrahoituksen hallinnointiin, yrityksen myynti- ja markkinointitoimintojen automatisointiin tai yrityshankkeisiin liittyvään resurssijohtamiseen. Kaupallisesti standardituotteina (nk. COTS-tuotteina) saatavilla olevia yrityssovelluksia kutsutaan pakettiohjelmistoiksi niiden erottamiseksi asiakaskohtaisista ohjelmistoista, joita käytetään samoihin toimintoihin kuin pakettiohjelmistoja mutta jotka kehitetään yrityksen sisällä tai ulkopuolisten konsulttien avulla.

(9)

Alan edustajat jakavat yrityssovellukset yleensä ryhmiin siten, että samaan ryhmään kuuluvien sovellusten toiminnot vastaavat suurin piirtein toisiaan. Tämän liiketoimen kannalta merkityksellisiä ryhmiä ovat taloushallintojärjestelmät (financial management systems, FMS-järjestelmät) ja henkilöstöhallinto (human resources, HR), joista käytetään usein yhteisnimitystä toiminnanohjausjärjestelmät (enterprise resource planning, ERP). Taloushallintojärjestelmät liittyvät tyypillisesti kirjanpitoon (tilisaamiset, velat ja pääkirja), suunnitteluun ja budjetointiin, raportointiin, ajan- ja kulujenhallintaan ja toimitusketjuihin. Henkilöstöhallintojärjestelmät puolestaan liittyvät henkilötietoihin, palkanlaskuun ja etuuksiin. Muita yrityssovelluksia ovat asiakkuuden hallintaan (customer relationship management, CRM) ja toimitusketjun hallintaan (supply chain management, SCM) liittyvät ohjelmistot.

(10)

Komissio on todennut, että tarkasteltavana olevan liiketoimen arvioinnin kannalta merkitykselliset markkinat ovat edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistosovellusten markkinat. Koska kyseiset sovellukset eivät ole ostajan kannalta keskenään korvaavia tuotteita, komissio katsoo niiden kuuluvan eri markkinoille. Edistykselliset talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistosovellukset on suunniteltu suurten monitoimipaikkaisten yritysten tarpeisiin. Kyseiset yritykset tarvitsevat erityisen korkealaatuisia ohjelmistoja ja oheispalveluita ja asettavat tiukkoja vaatimuksia muun muassa ohjelmistojen laajennettavuudelle, konfiguroitavuudelle, ajantasaisuudelle, hinnoittelulle, luotettavuudelle ja laadulle sekä myyjän tuotemerkin tunnettuudelle.

(11)

Markkinatutkimuksen mukaan edistykselliset talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistot eroavat ominaisuuksiltaan keskihintaisista tuotteista. Edistykselliset ohjelmistoratkaisut ovat yleensä monimutkaisempia, monitoiminnallisempia, laajempaa käyttäjäjoukkoa palvelevia (sekä käyttäjien kokonaismäärän että ohjelmistoa samanaikaisesti käyttävien lukumäärän osalta) ja huomattavasti (2–5 kertaa) kalliimpia sekä aiheuttavat suuremmat käyttöönottokustannukset kuin keskihintaiset ohjelmistot. Edistykselliset talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistot tarjoavat kattavampia horisontaalisia ja vertikaalisia toimintoja. Koska edistyksellisten ohjelmistojen on palveltava erittäin suuria käyttäjäryhmiä (esimerkiksi 30 000 työntekijää käyttää samanaikaisesti työntekijöiden online-itsepalveluportaaleita) ja käsiteltävä suuria tapahtumamääriä, niiden laajennettavuuden on oltava erittäin hyvä. Keskihintaisten tuotteiden käyttö rajoittuu yleensä muutamaan sataan käyttäjään. Edistyksellisillä talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistoilla voidaan palvella suurten yritysten monitasoisia organisaatiorakenteita. Suurissa monitasoisissa organisaatioissa saman tehtävän hoitamiseen osallistuu yleensä monia eri osastoja, kun taas keskisuurissa ja pienissä yrityksissä tehtävien hoito on yhden tai muutaman henkilön vastuulla.

(12)

Edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistojen on noudatettava tärkeimpien talousalueiden ja lainkäyttöalueiden oikeudellisia vaatimuksia ja kirjanpitosääntöjä (esimerkiksi US-GAAP, IAS ja muut kansalliset järjestelmät). Suurten monitoimipaikkaisten yritysten käyttämien ratkaisujen onkin palveltava samanaikaisesti tai lähes reaaliaikaisesti useita eri alueita ja valuuttoja. Kyseisten ratkaisujen on vähintäänkin tarjottava suurille yrityksille järjestelmät, joilla näitä eroja voidaan hallinnoida mahdollisimman vaivattomasti. Suurten yritysten käyttämien sovellusten on lisäksi palveltava samanaikaisesti ja joskus jopa yhdessä sijaintipaikassa käyttäjiä monella eri kielellä, toisinaan myös japaniksi ja kiinaksi. Keskihintaiset ratkaisut on yleensä optimoitu käytettäviksi tietyllä talousalueella, minkä seurauksena ne tarjoavat tavallisesti huomattavasti vähemmän kielen ja maantieteellisen alueen perusteella eriytettyjä vaihtoehtoja.

(13)

Edistyksellisille talous- ja henkilöstöhallintoratkaisuille ominainen ja keskihintaisiin ratkaisuihin sekä niitä käyttävien asiakkaiden tarpeisiin verrattuna erittäin korkeatasoinen tuotehuolto ja -tuki on suurelle monitoimipaikkaiselle yritykselle ratkaiseva valintakriteeri. Monitasoisissa yritysjärjestelmissä on otettava huomioon se, että monikansalliset yritykset tarvitsevat tuki- ja huoltopalveluita 24 tuntia vuorokaudessa ja kaikkina viikonpäivinä. Keskihintaisia tuotteita tarjoavien yritysten tapauksessa niiden ulkomailla sijaitsevat pienemmät myyntikonttorit tai jakelijat on linkitetty Yhdysvalloissa tai Euroopassa sijaitsevaan päätoimipisteeseen.

(14)

Edistyksellisten ratkaisujen perusarkkitehtuuri eroaa ratkaisevasti keskihintaisten tuotteiden arkkitehtuurista. Edistyksellisiltä yrityssovellusratkaisuilta vaadittavaan tehokkuustasoon päästään usein vain käyttämällä monitasoarkkitehtuuria.

(15)

Keskihintaisten ratkaisujen käyttöliittymät, nk. API-liittymät (sovellusrajapinnat) ovat yleensä yksinkertaisemmat, mikä helpottaa niiden integroimista muihin keskihintaisiin ohjelmistoihin ja suppeampiin ratkaisuihin mutta jättää toisaalta vain vähän liikkumavaraa ohjelmistojen toimintojen laajentamiselle. Edistyksellisten ohjelmistojen API-liittymät ovat usein monimutkaisia ja omistusoikeudellisia, mikä mahdollistaa niiden kokonaisvaltaisen ja monitasoisen integroimisen muihin laaja-alaisiin ohjelmistoratkaisuihin, lisätoimintojen lisäämisen ratkaisuihin niiden mukauttamiseksi ja useamman yleisen ohjelmointikielen käytön.

(16)

Komissio havaitsi tutkimuksissaan myös, että nk. best-of-breed-toimintamalliin perustuvat huipputason sovellusohjelmistot, henkilöstöhallinto-ohjelmistojen ulkoistamispalvelut, järjestelmäintegrointipalvelut ja asiakkaalle jo asennetut ohjelmistot eivät luo kilpailupainetta, joka rajoittaisi mahdollisuuksia tehdä edistyksellisten ohjelmistojen hintoihin pieni mutta pysyvä korotus. Mainitut tuotteet ja palvelut eivät sen vuoksi kuulu merkityksellisille markkinoille.

Suuret monitoimipaikkaiset yritysasiakkaat

(17)

Edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallintoratkaisujen tyypillisiä ostajia ovat monitoimipaikkaiset organisaatiot/yritykset, joiden toiminnalliset tarpeet ja tuotteiden käyttöominaisuuksiin kohdistuvat odotukset ovat erittäin suuret ja jotka edellyttävät, että oheispalvelut ovat saatavilla nopeasti ja jatkuvasti.

(18)

Komissio on sen vuoksi päätellyt, että suurille monitoimipaikkaisille yrityksille suunnatut edistykselliset talous- ja henkilöstöhallintoratkaisut kuuluvat erillisille tuotemarkkinoille.

Edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistojen myyjät

(19)

Komissio selvitti myös, mitkä yritykset toimivat edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistojen myyjinä. Kyseiset toimittajat saavat aikaan yhdistyneisiin Oracleen ja PeopleSoftiin kohdistuvaa kilpailupainetta merkityksellisillä markkinoilla.

(20)

Komissio selvitti markkinoilla toimivat toimittajat tarkastelemalla tarjouksia, joita nämä ovat tehneet asiakkaille eli suurille monitoimipaikkaisille yrityksille, jotka tarvitsevat monimutkaisia toimintoja tarjoavia talous- ja henkilöstöhallintosovelluksia. Asiakkaiden eli suurten monitoimipaikkaisten yritysten tarpeet täyttävien sovellusohjelmien käyttäjien ja keskihintaisten sovellusten käyttäjien välillä on kuitenkin vaikea tehdä selvää eroa sen perusteella, kuinka monimutkaisia toimintoja ne tarvitsevat. Komissio käytti tutkimuksessaan tiettyjä parametreja kuvaillakseen asiakkaita ja kyseisiä sovellusohjelmia koskevia liiketoimia.

(21)

Komissio arvioi 1 miljoonan euron nettolisenssiarvon ensimmäiseksi suurten organisaatioiden vaatimusten monimutkaisuuden kuvaamiseen soveltuvaksi parametriksi. Kyseinen arvo näyttäisi olevan ensimmäinen osoitus siitä, että tarjoukset koskevat suurten monitoimipaikkaisten yritysten ostamia edistyksellisiä ratkaisuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseistä arvoa alhaisemmat yksittäiset tarjoukset eivät voisi koskea edistyksellisiä talous- ja henkilöstöhallintoratkaisuja. Yli miljoonan euron arvoisten lisenssien tapauksessa voidaan kuitenkin perustellusti olettaa, että tarjouskilpailun voittanut yritys, joka on tehnyt kyseisen määrän ylittävän tarjouksen talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistoista, voidaan katsoa tällaisten edistyksellisten ratkaisujen toimittajaksi. Komissio otti toiseksi parametriksi suurten monitoimipaikkaisten asiakasyritysten määritelmän. Markkinatutkimuksen mukaan 10 000:ta työntekijää ja miljardin euron tuloja voidaan pitää sopivana parametrina suurten monitoimipaikkaisten yritysten alustavassa luokittelussa. Komissio päättelee, että täydentäviä parametreja voidaan käyttää tarjousten alustavassa luokittelussa sen arvioimiseksi, koskevatko ne suurille monitoimipaikkaisille yrityksille suunnattuja edistyksellisiä ohjelmistoja.

(22)

Komissio analysoi kyseisten parametrien perusteella tarjouskilpailut, joihin yrityssovellusten myyjät osallistuivat vuosina 2001 ja 2002, ja tarjoukset, jotka Oracle liitti komission tietopyyntöön suullisen kuulemisen jälkeen antamaansa vastaukseen. Komissio analysoi lisäksi Yhdysvalloissa järjestetystä oikeudenkäynnistä peräisin olevat tarjousasiakirjat saadakseen selville yritykset, jotka toimittavat kyseisiä sovellusohjelmia.

(23)

Komissio päätteli mainittujen todisteiden perusteella, että Oracle, PeopleSoft ja SAP ovat kolme tärkeintä yritystä suurille monitoimipaikkaisille yrityksille suunnattujen edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistojen markkinoilla. Kukin näistä yrityksistä teki kahden vuoden aikana vähintään 50–100 tarjousta, jotka olivat parametrien mukaisia ja koskivat sen vuoksi suurille monitoimipaikkaisille yrityksille (eli yrityksille, joissa on yli 10 000 työntekijää ja joiden tulot ovat yli miljardi euroa) suunnattuja edistyksellisiä ohjelmistoja. Komission hallussa olevien tietojen ja Oraclen lausuntojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että myös muut yritykset voittivat toisinaan tarjouskilpailuita, jotka koskivat suurille monitoimipaikkaisille yrityksille suunnattuja talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistoja. Muut edistyksellisten ohjelmistojen myyjät ovat Lawson, Intentia, IFS, QAD ja Microsoft. Vaikka kyseiset myyjät voittivat vain harvoja tarjouskilpailuja, ne sijoittuivat toiseksi monissa edistyksellisiä ohjelmistoja koskevissa tarjouskilpailuissa tai osallistuivat tarjouskilpailuihin, joihin osallistuvista tarjouksista monen lisenssiarvo oli yli miljoona euroa.

(24)

Komissio toteutti lisäksi Oraclen tarjouksista toimittamien tietojen ja Yhdysvalloissa järjestetystä oikeudenkäynnistä peräisin olevien tietojen perusteella ekonometrisen analyysin selvittääkseen, voitiinko Oraclen tarjouskilpailukäyttäytymisessä havaita eroja riippuen siitä, ketkä olivat sen kilpailijoita viimeisellä tarjouskilpailukierroksella. Jos Oraclen havaittaisiin tarjonneen todennäköisemmin aggressiivisia alennuksia, kun joko SAP tai PeopleSoft olivat mukana viimeisellä tarjouskilpailukierroksella, kuin kilpaillessaan muiden yritysten kanssa, sitä voitaisiin pitää epäsuorana todisteena siitä, että kilpailua käydään pääasiassa kolmen suurimman ohjelmistotoimittajan kesken ja että Oracle, SAP ja PeopleSoft ovat ainoat yritykset, jotka myyvät suurille monitoimipaikkaisille yrityksille suunnattuja talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistoja. Analyysin tärkein havainto oli, että Oraclen käyttäytymisessä ei ollut merkittäviä eroja riippuen siitä, kilpailiko se SAP:n ja PeopleSoftin vai muiden tarjoajien kanssa. Tämä piti paikkansa myös silloin, kun tarkastelu rajattiin suuriin liiketoimiin.

(25)

Komissio analysoi myös Lawsonin, Intentian, IFS:n, QAD:n ja Microsoftin kykyä tarjota talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistoja ja niiden ohjelmistotarjonnan laajuutta. Komissio päätteli erityisesti Yhdysvalloissa järjestetystä oikeudenkäynnistä peräisin olevien todisteiden perusteella, että vaikka kyseisten myyjien tuotetarjontaan liittyi rajoituksia verrattuna Oraclen, PeopleSoftin ja SAP:n edistyksellisten ohjelmistojen tarjontaan, kullakin niistä oli monia suuriksi monitoimipaikkaisiksi yrityksiksi luokiteltavia talous- ja henkilöstöhallintoasiakkaita. Kyseiset myyjät kykenevät mahdollisesti toimittamaan suurten yritysten vaatimusten mukaisia ohjelmistoja ainakin oman erikoisalansa osalta.

(26)

Merkitykselliset tuotemarkkinat ovat sen vuoksi suurille monitoimipaikkaisille yrityksille suunnattujen edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallintoratkaisujen markkinat. Markkinoiden tärkeimmät yritykset ovat SAP, Oracle ja PeopleSoft. Komissio on kuitenkin päätellyt, että monet muut myyjät voivat kohdistaa kilpailupainetta Oracleen, PeopleSoftiin ja SAP:hen ainakin omalla toimialallaan, minkä vuoksi niitä ei voida sulkea näiden edistyksellisten sovellusten myyntimarkkinoiden ulkopuolelle. Tätä liiketointa tarkasteltaessa Lawson, Intentia, IFS ja Microsoft on katsottava edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallintosovellusten myyjiksi ja QAD yksinomaan edistyksellisten taloushallintoratkaisujen myyjäksi.

Keskihintaiset talous- ja henkilöstöhallintoratkaisut tai -ohjelmistot

(27)

Komissio havaitsi viitteitä siitä, että keskisuurille yrityksille (joiden vuositulot ovat vähintään noin 30 miljoonaa euroa ja enintään miljardi euroa) suunnatut sovellusohjelmat kuuluvat eri markkinoille kuin edistykselliset talous- ja henkilöstöhallintoratkaisut ja mahdollisesti myös eri markkinoille kuin pienille yrityksille (joiden tulot ovat alle 30 miljoonaa euroa) suunnatut sovellukset. Keskisuurten yritysten tarpeisiin mukautetut sovellukset ovat yleensä käyttövalmiita valmisratkaisuja (out-of-the box), jotka tarjoavat rajallisen määrän toimintoja ja jotka voidaan konfiguroida yritysten erityistarpeisiin vain rajallisessa määrin. Myös keskihintaisten ohjelmistojen markkinoilla voidaan erottaa erilliset talous- ja henkilöstöhallintoratkaisujen markkinat, sillä keskisuurille yrityksille suunnatut toiminnot eivät ole kysyntäpuolen kannalta keskenään korvaavia eivätkä korvattavissa myöskään muilla asiakkuuden ja toimitusketjun hallintaan liittyvillä toiminnoilla. Komissio on lisäksi havainnut viitteitä siitä, että pienille yrityksille suunnatut sovellusohjelmat kattavat vain organisaatiorakenteeltaan yhtenäisten yritysten perustarpeet.

(28)

Keskihintaisten talous- ja henkilöstöhallintoratkaisujen ja pienille yrityksille suunnattujen ohjelmistojen tuotemarkkinoiden tarkka määritelmä voidaan joka tapauksessa jättää avoimeksi, sillä liiketoimi ei aiheuta kilpailuongelmia tarkasteltiinpa sitä minkä markkinamääritelmän perusteella tahansa.

Merkityksellisten markkinoiden maantieteellinen ulottuvuus

(29)

Markkinatutkimuksesta saatiin selviä viitteitä siitä, että suurille monitoimipaikkaisille yrityksille suunnattujen edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallintoratkaisujen maantieteelliset markkinat ovat maailmanlaajuiset. Useimmat asiakkaat vertailevat Euroopan talousalueella, Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa sijaitsevien myyjien yrityssovelluksista tekemiä tarjouksia kiinnittämättä huomiota maantieteelliseen alueeseen, josta yritys on lähtöisin. Komissio tutki myös Oraclen toimittamien tarjouskilpailutietojen perusteella suullisen kuulemisen jälkeen, oliko Oraclen käyttäytymisessä eroja tarjouksen tekijän sijainnista riippuen. Kyseisistä tiedoista ei saatu näyttöä siitä, että Euroopan talousalueella tarjottu keskimääräinen alennus eroaisi Yhdysvalloissa tai muualla maailmassa tarjotuista alennuksista. Komissio on sen vuoksi päätellyt, että edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallintoratkaisujen markkinat ovat maailmanlaajuiset.

(30)

Keskihintaisten talous- ja henkilöstöhallintoratkaisujen maantieteelliset markkinat saattavat rajoittua Euroopan talousalueeseen. Täsmällinen rajaus voidaan kuitenkin jättää avoimeksi.

IV   ARVIOINTI

A.   Markkinaosuudet

(31)

Merkityksellisillä markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuuksien laskenta on osoittautunut erityisen vaikeaksi tehtäväksi, sillä yleisesti saatavilla olevissa alakohtaisissa tutkimuksissa ja osapuolten toimittamissa tiedoissa ei esitetä markkinasegmenteittäin (kalliiden ja keskihintaisten tuotteiden markkinat) esitettyä myyjien tulojakaumaa eivätkä myyjät yleensä luokittele asiakkaitaan tulojen tai työntekijöiden määrän perusteella. Komissio on sen vuoksi pyrkinyt määrittämään myyjien markkinavoiman toimialaraporteissa ilmoitettujen kokonaistulojen perusteella riippumatta siitä, ovatko tulot kertyneet kalliiden vai keskihintaisten tuotteiden markkinoilla. Markkinaosuudet esitetään seuraavassa taulukossa:

(%)

Maailmanlaajuiset kokonaislisenssitulot vuonna 2002

Taloushallinto

Henkilöstöhallinto

Oracle

16

13,5

PeopleSoft

9

30

JD Edwards

3

2,5

Oracle/PeopleSoft/JD Edwards yhteensä

28

46

SAP

51

40

Lawson

4

9

Intentia

1,5

1,5

IFS

0,5

1

QAD

1

Microsoft MBS

14

2,5

Lähde: Gartner, ERP Market Experiences Further Decline: Market Statistics, 2002 (julkaistu vuonna 2003).

(32)

Koska markkinaosuuksien merkitys tarkasteltavana olevien markkinoiden kannalta on vähäinen, komissio käytti niitä vain osoituksena eri myyjien suhteellisesta markkinavoimasta. Markkinaosuuksien mukaan Oracle, PeopleSoft (JD Edwards mukaan luettuna) ja SAP ovat suurimmat yritykset sekä talous- että henkilöstöhallintosovellusten markkinoilla. Muiden yritysten markkinaosuuksien arvioidaan olevan 10–15 prosenttia. SAP:n markkinaosuus taloushallintosovellusten markkinoilla on suurempi kuin Oraclen/PeopleSoftin yhdistetty markkinaosuus. Oracle/PeopleSoft hallitsevat kuitenkin yhdistetyn markkinaosuutensa perusteella henkilöstöhallintomarkkinoita.

B.   Tehokasta kilpailua olennaisesti haittaavan määräävän aseman luominen

Edistykselliset talous- ja henkilöstöhallintoratkaisut tai -ohjelmistot

1)   Koordinoimattomat vaikutukset

(33)

Komission väitetiedoksiannossa esille otetut huolenaiheet perustuivat osittain havaintoon, että markkinoille muodostuisi huomattava asiakasryhmä, joka voisi liiketoimen jälkeen käyttää vain yhtä toimittajaa. Huoli perustui markkinamääritelmään, jonka mukaan markkinoilla toimisi sulautuman jälkeen vain kaksi yritystä: Oracle ja SAP. Ryhmä, jonka valinnanvaraa sulautuminen rajoittaa, koostuu muun muassa asiakkaista, jotka eivät kykene hankkimaan toista kahdesta tarpeitansa vastaavasta tuotteesta, asiakkaista, jotka haluavat mieluummin käyttää ohjelmistoaan muussa kuin Oraclen toimittamassa tietokannassa (2), asiakkaista, jotka haluaisivat katkaista asiakassuhteensa jompaankumpaan yritykseen, asiakkaista, jotka haluaisivat mieluummin ostaa talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistonsa kahdelta eri toimittajalta välttääkseen riippuvuuden yhdestä toimittajasta, ja asiakkaista, jotka eivät halua hankkia sekä ohjelmisto- että tietokantalisenssiä samalta toimittajalta.

(34)

Markkinamääritelmää koskevien päätelmien vuoksi komission on mahdotonta pitää kiinni alustavasta päätelmästään, jonka mukaan sulautuma poistaisi käytännössä valinnanvaran kyseiseltä asiakasryhmältä.

(35)

Arvioidakseen, olisiko ilmoitetulla keskittymällä koordinoimattomia vaikutuksia, komissio toteutti regressioanalyyseja, joissa se käytti PeopleSoftilta saatuja tietoja, Oraclelta saatuja Euroopan komissiota varten kerättyjä tietoja ja Yhdysvalloissa järjestetystä oikeudenkäynnistä peräisin olevia Oraclelta saatuja tietoja. Tarkoituksena oli tutkia, missä määrin kilpailuolosuhteet, joissa tarjous tehtiin (mitattuina viimeiselle tarjouskilpailukierrokselle osallistuneiden tarjoajien lukumäärän perusteella), vaikuttivat kyseisen myyjän (ts. PeopleSoft PeopleSoftia koskevien tietojen osalta ja Oracle Oraclea koskevien tietojen osalta) tarjoamiin alennuksiin.

(36)

Komissio totesi, että kaupan koon ja tarjotun alennuksen välillä oli yleensä erittäin vahva yhteys. Kaupat, joissa oli kyse erittäin korkeista listahinnoista, houkuttelivat tarjoamaan myös erittäin suuria alennuksia. Komissio totesi myös, että regressioanalyyseissa, joissa kaupan koon ja alennuksen välistä yhteyttä ei otettu riittävän laajasti huomioon, kilpailijoilla näytti olevan vaikutusta alennusten myöntämiskäytäntöön. Väitetiedoksiannossa mainittu alustava toteamus perustui juuri tällaiseen regressioanalyysiin. Kun kaupan koko otettiin huomioon, lopullisten tarjoajien lukumäärä ei enää vaikuttanut samassa määrin.

(37)

Havainto, jonka mukaan tarjouskilpailuun osallistuvien kilpailijoiden lukumäärä ja henkilöllisyys eivät näytä vaikuttavan yrityksen käyttäytymiseen, ei sinänsä todista, etteikö sulautuma vaikuttaisi haitallisesti asiakkaisiin. Se, ettei tällainen vaikutus ilmene tarjouskilpailua koskevista tiedoista, voi johtua monista syistä. Näyttää siltä, ettei saatavilla olevien tietojen perusteella voida tehdä lopullisia päätelmiä siitä, mikä näistä syistä on tämän asian kannalta merkityksellisin. Komission ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeen tehdä päätelmiä tästä kysymyksestä, sillä on selvää, että koska kilpailulla ei ollut tuntuvaa vaikutusta Oraclen käyttäytymiseen, tarjouskilpailua koskevia tietoja ei voida käyttää ratkaisevana todisteena sulautuman kilpailunvastaisista vaikutuksista.

2)   Koordinoidut vaikutukset

(38)

Komission väitetiedoksiannossa esille otetut huolenaiheet perustuivat myös toteamukseen, että markkinoille jäljelle jäävät kaksi yritystä voivat hillitä kilpailua koordinoimattomien vaikutusten lisäksi myös koordinoimalla kilpailukäyttäytymistään. Koordinointia koskeva teoria perustui markkinamääritelmään, jonka mukaan markkinoilla toimisi sulautumisen jälkeen vain kaksi yritystä, Oracle ja SAP, ja erityisesti siihen, että Oraclen/PeopleSoftin ja SAP:n markkinaosuudet olivat symmetriset. Yritysten toiminnalla oli myös yhteiset kannustimet, sillä SAP on ylivoimaisesti tärkein Oraclen tietokantojen jälleenmyyjä. Komissio katsoi yhteisten toimintatapojen käyttöönoton merkiksi asiakkaiden jakamisen duopolitilanteessa, hintakilpailun heikentämisen ja yhteisen sopimuksen hidastaa lisätoimintojen kehittämistä ja tuotteiden parantamista.

(39)

Markkinamääritelmää koskevien päätelmien vuoksi komissio ei voi päätellä, että Oracle/PeopleSoft ja SAP saisivat yhteisen määräävän aseman sulautuman koordinoitujen vaikutusten perusteella.

(40)

On vaikea väittää, että Oracle/PeopleSoft ja SAP pääsisivät yhteisymmärrykseen edellä kuvailluista muuttujista markkinoilla, joilla myös Lawson, Intentia, IFS, QAD ja Microsoft toimivat edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallintosovellusten myyjinä. Varsinkaan asiakkaiden jakamiseen ei ole mahdollisuuksia kyseisiä ohjelmistoja myyvien yritysten suurehkon määrän vuoksi. Myyjien suurehko määrä vähentää myös markkinoiden avoimuutta, mikä vaikeuttaisi vastatoimien toteuttamista. Myöskään yritysten markkinaosuudet eivät ole yhtä suuret. Muilla myyjillä kuin Oraclella, PeopleSoftilla ja SAP:lla on huomattavasti pienemmät markkinaosuudet merkityksellisillä markkinoilla. Niillä ei ole samankaltaisia rakenteellisia yhteyksiä kuin SAP:lla ja Oraclella tietokantojen alalla. Lawsonin toiminta Oraclen tietokantojen jälleenmyyjänä on erittäin vähäistä verrattuna SAP:hen. Microsoft puolestaan käyttää joka tapauksessa toiminnanohjaustuotteitaan (ERP) omissa tietokannoissaan.

(41)

Komissio ei myöskään voi päätellä, että sulautuma johtaisi vain Oraclen/PeopleSoftin ja SAP:n toiminnan koordinointiin. Muut markkinamääritelmää koskevassa kohdassa mainitut myyjät (Lawson, Intentia, IFS, QAD ja Microsoft) vaikuttavat myös sopivilta koordinointikandidaateilta, sillä komission keräämät tiedot ja Oraclen suullisen kuulemisen jälkeen (viimeksi 27 päivänä syyskuuta 2004) toimittamat tiedot osoittavat kyseisten myyjien voittaneen ohjelmistoja koskevia tarjouskilpailuja merkityksellisillä markkinoilla. Oraclen/PeopleSoftin ja SAP:n kilpailukäyttäytymisen pitkäaikainen koordinointi ei sen vuoksi olisi mahdollista.

Keskihintaiset talous- ja henkilöstöhallintoratkaisut tai -ohjelmistot

(42)

Keskihintaisten talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistojen markkinoilla toimivien yritysten määrä on huomattavasti suurempi kuin edistyksellisten ratkaisujen markkinoilla. Keskisuurille yrityksille suunnattuja ohjelmistoja toimittavat Oracle, PeopleSoft, SAP, Lawson, Intentia, IFS, QAD, Microsoft MBS, Sage, SSA Baan, Unit4 Agresso (sekä talous- että henkilöstöhallinto-ohjelmistot), Hyperion, Systems Union tai ”Sun Systems” (vain taloushallinto-ohjelmistot), Kronos, Ultimate, Midland, Meta4 ja Rebus (vain henkilöstöhallinto-ohjelmistot). Keskihintaisten sovellusten markkinaosuustietoja ei ole saatavilla. Vuonna 2002 kertyneet kokonaistulot (jotka perustuvat analyytikkojen laatimiin selvityksiin) osoittavat kuitenkin, että SAP oli maailmanlaajuisesti tarkasteltuna jälleen taloushallinto-ohjelmistojen markkinoiden vahvin yritys ja Oracle/PeopleSoft toiseksi vahvin. Muita vahvoja yrityksiä olivat Sage, Microsoft MBS, Hyperion, Systems Union ja Lawson. Keskihintaisten henkilöstöhallintoratkaisujen markkinoiden suurin yritys oli Oracle/PeopleSoft ja toiseksi suurin SAP. Muita vahvoja henkilöstöhallintoratkaisujen toimittajia olivat Kronos, Lawson, Sage ja Microsoft MBS.

(43)

Euroopan tasolla liiketoimen vaikutukset ovat analyytikkojen vuoden 2002 kokonaistuloista Euroopan osalta antamien selvitysten perusteella vielä vähemmän huolestuttavia. SAP:lla on sekä talous- että henkilöstöhallintosovellusten markkinoilla vahvempi asema Euroopassa kuin maailmanlaajuisilla markkinoilla. Oraclen/PeopleSoftin asema Euroopan markkinoilla on sen sijaan heikompi. Myös monet muut myyjät kohdistavat sulautuviin yrityksiin kilpailupainetta keskihintaisten ohjelmistojen markkinoilla Euroopassa.

(44)

Koska Oraclen/PeopleSoftin markkinavoima keskisuurille yrityksille suunnattujen ja lähinnä niiden ostamien talous- ja henkilöstöhallintosovellusten markkinoilla on vähäinen ja kyseisillä markkinoilla toimii myös lukuisia muita yrityksiä, voidaan sulkea pois se mahdollisuus, että liiketoimi aiheuttaisi kilpailuongelmia keskihintaisten talous- ja henkilöstöhallintosovellusten markkinoilla. Täsmällisellä markkinamääritelmällä ei ole vaikutusta tähän päätelmään.

V   PÄÄTELMÄ

(45)

Komissio päättelee, että ehdotettu keskittymä ei loisi eikä vahvistaisi yhden yrityksen eikä yhteistä määräävää asemaa edistyksellisten talous- ja henkilöstöhallintoratkaisujen eikä keskihintaisten talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmistojen markkinoilla. Komissio katsoo tämän vuoksi, että keskittymä soveltuu yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan nojalla.


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1310/97 (EYVL L 180, 9.7.1997, s. 1).

(2)  Oraclen yrityssovellusratkaisu on yhteensopiva vain Oraclen tietokannan kanssa, kun taas PeopleSoftin ja SAP:n ohjelmistot ovat yhteensopivia Oraclen tietokannan lisäksi myös muiden tietokantojen kanssa.