28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/3

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1260/2001 39 artiklan 1 kohdassa säädetään, että yhteisön puhdistamoiden tarkoituksenmukaisten hankintojen varmistamiseksi valtioista, joiden kanssa yhteisö on tehnyt etuuskohteluun oikeuttavia hankintasopimuksia, peräisin olevan raa'an ruokosokerin tuonnissa kannetaan erityinen alennettu tulli markkinointivuosina 2001/2002–2005/2006. Tähän mennessä neuvoston päätöksen 2001/870/EY (2) nojalla on tehty tällaisia sopimuksia ainoastaan Intian tasavallan ja AKT–EY-kumppanuussopimuksen (3) liitteeseen V liitetyssä AKT-sokeria koskevassa pöytäkirjassa nro 3 mainittujen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maiden) kanssa.

(2)

Päätöksen 2001/870/EY nojalla kirjeenvaihtona tehdyissä sopimuksissa määrätään, että kyseisten puhdistamoiden on maksettava raa'an sokerin takuuhintaa vastaava vähimmäisostohinta, josta vähennetään kyseisenä markkinointivuotena sovellettava mukautustuki. Näin ollen on syytä vahvistaa tällainen vähimmäishinta ottaen huomioon markkinointivuonna 2005/2006 sovellettavat seikat.

(3)

Erityiseen etuuskohteluun oikeutetun sokerin tuontimäärät määritellään asetuksen (EY) N:o 1260/2001 39 artiklan mukaisesti yhteisön vuotuisen hankintaennusteen perusteella. Hankintaennusteesta käy ilmi tarve tuoda raakasokeria ja avata tässä vaiheessa markkinointivuodeksi 2005/2006 tariffikiintiöt, joissa kannettavasta erityisestä alennetusta tullista määrätään edellä mainituissa sopimuksissa, yhteisön puhdistamoiden tarpeiden tyydyttämiseksi kyseisen markkinointivuoden osan aikana.

(4)

Kun otetaan huomioon, että raa'an ruokosokerin markkinointivuoden 2005/2006 tuotantoarviot ovat nyt saatavilla ja koska hankintaennusteiden perusteella puuttuu tiettyjä määriä, on syytä myöntää tuontilupia 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 28 päivän helmikuuta 2006 väliseksi ajaksi.

(5)

Olisi täsmennettävä, että uuteen kiintiöön on sovellettava eräissä tariffikiintiöissä tai etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa ruokosokerin tuontia koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2003/2004, 2004/2005 ja 2005/2006 sekä asetusten (EY) N:o 1464/95 ja (EY) N:o 779/96 muuttamisesta 30 päivänä kesäkuuta 2003 annettua komission asetusta (EY) N:o 1159/2003 (4).

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

90 000 tonnin tariffikiintiö, joka ilmaistaan päätöksellä 2001/870/EY hyväksytyn kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen allekirjoittaneista AKT-maista peräisin olevana valkoisena sokerina;

b)

10 000 tonnin tariffikiintiö, joka ilmaistaan Intiasta peräisin olevana valkoisena sokerina.

28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/5

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1961/2001 (2) vahvistetaan hedelmä- ja vihannesalan vientitukien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön viemille tuotteille voidaan myöntää vientitukea siinä määrin kuin taloudellisesti merkittävän viennin mahdollistamiseksi on tarpeen ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat rajat.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi huolehdittava siitä, että tukijärjestelmän myötä aiemmin syntyneet kauppavirrat eivät häiriinny. Tämän vuoksi ja koska hedelmien ja vihannesten vienti on kausiluonteista, on syytä vahvistaa tuotekohtaiset määrät komission asetuksella (ETY) N:o 3846/87 (3) vahvistetun maataloustuotteiden vientitukinimikkeistön perusteella. Nämä määrät on jaettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden erilaiset pilaantumisominaisuudet.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti tuet on vahvistettava ottaen huomioon tilanne ja kehitysnäkymät toisaalta hedelmistä ja vihanneksista yhteisön markkinoilla maksettavan hinnan ja niiden saatavuuden osalta sekä toisaalta kansainvälisessä kaupassa maksettavien hintojen osalta. On myös otettava huomioon kaupan pitämisen kustannukset ja kuljetuskustannukset sekä suunnitellun viennin taloudelliset tekijät.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 5 kohdan mukaan yhteisön markkinoiden hinnat vahvistetaan ottaen huomioon viennin kannalta edullisimmat hinnat.

(6)

Kansainvälisen kaupan tilanne tai tiettyjen markkinoiden erityiset vaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden vientituen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(7)

Yhteisiä kaupan pitämisen vaatimuksia koskeviin luokkiin ekstra, I ja II kuuluvia tomaatteja, appelsiineja, syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä, omenoita ja persikoita voidaan tällä hetkellä viedä taloudellisesti merkittäviä määriä.

(8)

Käytettävissä olevien voimavarojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi ja yhteisön viennin rakenne huomioon ottaen olisi avattava tarjouskilpailu ja vahvistettava tukien ohjeellinen hinta ja kyseessä olevan kauden tuotemäärät.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmien ja vihannesten hallintokomitean lausunnon mukaiset,

28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/8

(1)

Tämä päätös on osoitettu EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan rikkomisen vuoksi seuraaville yrityksille:

(2)

BPB, Knauf (3), Lafarge ja Gyproc tekivät EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan vastaisesti monimuotoisen ja jatkuvan sopimuksen ja harjoittivat sen nojalla seuraavanlaista sopimuksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelyihin perustuvaa toimintaa:

(3)

Asianomaiset yritykset osallistuivat rikkomiseen seuraavasti:

(4)

Saatujen tietojen perusteella komissio suoritti marraskuun 1998 ja heinäkuun 1999 välisenä aikana asetuksen N:o 17 14 artiklan 3 kohdan mukaisia tarkastuksia eri yritysten toimitiloissa. Tarkastusten tuloksena komissio esitti tammi-, heinä- ja syyskuussa 1999 sekä maaliskuussa 2000 tietopyyntöjä useille yrityksille.

(5)

Komissio aloitti asiaa koskevan menettelyn 18 päivänä huhtikuuta 2001 hyväksymällä väitetiedoksiannon viittä yritystä eli BPB:tä, Knaufia, Lafargea, Gyprocia ja Etex SA:ta vastaan. Kaikki osapuolet toimittivat komissiolle kirjalliset huomautuksensa. Kaikki yritykset, joille väitetiedoksianto oli osoitettu, osallistuivat asiasta 17 päivänä heinäkuuta 2001 järjestettyyn kuulemistilaisuuteen.

(6)

Koska komissio ei ole katsonut saaneensa riittävää näyttöä siitä, että Etex SA olisi osallistunut yhtenäiseen, monimuotoisen ja jatkuvaan rikkomiseen, tätä päätöstä ei ole osoitettu Etexille.

(7)

Kyseessä oleva tuote on kipsilevy. Tässä teollisuustuotteessa on kipsiydin kahden kartongista tai muusta materiaalista valmistetun kerroksen välissä. Kipsilevyjä käytetään rakennusmateriaalina elementtirakentamisessa. Kipsilevyt voidaan leikata erikokoisiksi ja -paksuisiksi. Niitä käytetään pääasiassa sisäseinien pintoihin, rakennusten sisällä oleviin väliseiniin sekä ulko- ja sisäkattojen pintoihin asuin-, liike- ja toimistorakennuksissa. Kipsilevyn suosio rakennusmateriaalina perustuu sen vakauteen, kestävyyteen, helppokäyttöisyyteen, palonkestoon ja edulliseen hintaan. Kipsilevy on myös yksityisten kuluttajien suosiossa. Sitä käytetään yleisesti nykyaikaisten asuntojen rakennus- ja korjaustöissä. Kipsilevy on helposti tunnistettava tuote. Monissa maissa sitä valmistavan yrityksen nimi on vakiintunut yleiskielen termiksi (mm. Belgiassa ja Suomessa ’gyproc’, Ranskassa ”placoplâtre” jne).

(8)

Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan ja Benelux-maiden markkinoiden vuotuinen kokonaisarvo oli noin 1 210 miljoonaa ecua vuosina 1997 ja 1998. Markkinoiden volyymi oli noin 692 miljoonaa neliömetriä vuonna 1997 ja 710 miljoonaa neliömetriä vuonna 1998. Yhdessä kartelliin osallistuneet yritykset vastasivat lähes kaikesta kipsilevyjen myynnistä käsiteltävänä olevilla neljällä markkina-alueella.

(9)

Komissio ottaa sakon määrää vahvistaessaan huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, erityisesti rikkomisen keston ja vakavuuden, jotka mainitaan erikseen asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohdassa.

(10)

Kun otetaan huomioon toiminnan luonne, sen konkreettinen vaikutus kipsilevymarkkinoihin ja sen kohdistuminen Euroopan yhteisön neljään suurimpaan markkina-alueeseen, komissio katsoo, että yritykset, joille tämä päätös on osoitettu, syyllistyivät EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan erittäin vakavaan rikkomiseen.

(11)

Komissio voi suhteuttaa erittäin vakavaan rikkomiseen syyllistyneille yrityksille määrättävät seuraamukset siihen, kuinka paljon todellista taloudellista valtaa niillä oli aiheuttaa vakavaa haittaa kilpailulle, ja määrätä kullekin yritykselle sakon, joka on riittävän suuri, jotta sillä olisi varoittava vaikutus. Näin on syytä menetellä tämäntyyppisissä tapauksissa, joissa rikkomiseen osallistuneiden yritysten koossa on suuria eroja. Tästä syystä yritykset, joille päätös on osoitettu, on jaettu kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka suuri niiden markkinaosuus oli tuotteen myynnistä kyseisillä neljällä markkina-alueella kertyvän liikevaihdon mukaan laskettuna vuonna 1997 (viimeinen kokonainen vuosi, jona rikkominen tapahtui). Ensimmäisen ryhmän muodostaa BPB, jonka markkinaosuus oli noin [40–45] prosenttia, toisen ryhmän muodostavat Knauf ja Lafarge, joiden markkinaosuudet olivat noin [25–30] prosenttia ja [20–25] prosenttia, ja kolmannen ryhmän Gyproc, jonka markkinaosuus oli noin [7–10] prosenttia.

(12)

Lisäksi Lafargen sakkoja olisi korotettava 100 prosenttia, jotta niillä olisi riittävän suuri varoittava vaikutus ja jotta ne olisivat oikeassa suhteessa kyseisen yrityksen suureen kokoon ja varoihin.

(13)

Knauf ja BPB rikkoivat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ainakin 31 päivästä maaliskuuta 199225 päivään marraskuuta 1998. Lafarge syyllistyi samaan rikkomiseen ainakin 31 päivästä elokuuta 199225 päivään marraskuuta 1998. Gyproc osallistui aktiivisesti rikkomiseen ainakin 6 päivästä kesäkuuta 199625 päivään marraskuuta 1998.

(14)

Komissio katsoo, että rikkominen oli pitkäaikaista (yli 5 vuotta) Knaufin, BPB:n ja Lafargen osalta ja keskipitkän ajan kestävää (1–5 vuotta) Gyprocin osalta. Tästä syystä BPB:lle ja Knauf Westdeutsche Gipswerkelle määrättyä perussakkoa korotetaan 65 prosenttia, Lafargen perussakkoa 60 prosenttia ja Gyprocin perussakkoa 20 prosenttia.

(15)

BPB ja Lafarge ovat jo aikaisemmin saaneet komissiolta sakot kartelliin osallistumisen vuoksi. Komissio on määrännyt sakkoja BPB De Eendracht NV:lle (4) (kuuluu BPB:n, jolle päätös on osoitettu, johtamaan konserniin) osallistumisesta kartonkialan laittomaan kartelliin sekä Lafarge SA:lle (5) (tuolloin Lafarge Coppée SA) osallistumisesta sementtialan laittomaan kartelliin.

(16)

Tässä päätöksessä esitetyt seikat osoittavat, että BPB ja Lafarge osallistuivat aktiivisesti kipsilevyalan yhteistoimintajärjestelyihin vielä senkin jälkeen, kun edellä mainitut päätökset oli saatettu niille tiedoksi. Yritykset eivät muuttaneet toimintatapojaan ensimmäisen sakkopäätöksen jälkeen, vaan jatkoivat samankaltaista toimintaa toisella alalla, mitä komissio pitää raskauttavana seikkana.

(17)

Se, että päätös 94/601/EY ei ollut osoitettu itse BPB:lle vaan sen tytäryhtiölle BPB De Eendracht NV:lle, ei estä pitämästä kyseistä seikkaa raskauttavana käsillä olevassa asiassa. Koska BPB De Eendracht NV oli BPB PLC:n tytäryhtiö, kun mainittu päätös tehtiin, komissio katsoo, että kyse on samasta yrityksestä EY:n perustamissopimuksen 81 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Jos komissio on tehnyt päätöksen, jonka mukaan yritys on rikkonut kilpailusääntöjä, on kyseisen yrityksen velvollisuus sekä lopettaa kilpailunvastainen toimintansa että mukauttaa kaupallinen toimintansa koko yhteisön alueella sille osoitettuun päätökseen. BPB ei kuitenkaan tehnyt näin, vaan toimi juuri päinvastoin, kuten päätöksestä ilmenee (6). Osoitukseksi rikkomisen uusimisesta riittää jo se seikka, että saman yrityksen on todettu aiemmin rikkoneen kilpailusääntöjä, mutta se on tästä ja sille määrätyistä sakoista huolimatta jatkanut osallistumista EY:n perustamissopimuksen saman määräyksen vastaavanlaiseen rikkomiseen.

(18)

Näiden raskauttavien seikkojen vuoksi vaikuttaisi olevan perusteltua korottaa BPB:n ja Lafargen sakkoja 50 prosenttia perusmäärästä.

(19)

Vaikka Gyproc onkin täydessä vastuussa rikkomisesta osallistumisajaltaan (kesäkuusta 1996 marraskuuhun 1998), todisteista ilmenee, että sen tilanne poikkesi objektiivisesti arvioiden muiden kartelliin osallistuneiden yritysten tilanteesta. Siksi komissio toteaa, että Gyprocilla oli erilainen rooli kartellissa kuin muilla yrityksillä. Gyprocin tilanne oli erilainen, koska yrityksellä näyttää kartelliin osallistumisensa aikana olleen pitkään vaikeuksia välttää sitä, että BPB, jolla oli edustaja Gyprocin hallituksessa, sai haltuunsa Gyprocia koskevia tietoja ja välitti niitä eteenpäin. Gyproc horjutti jatkuvasti kartellin vakautta ja rajoitti siten sen vaikutuksia Saksan markkinoilla. Sitä paitsi se ei toiminut Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilla, joilla yhteistoimintaa harjoitettiin tiiviimmin.

(20)

Näiden lieventävien seikkojen vuoksi Gyprocin sakkoa alennetaan perusmäärästä 25 prosenttia.

(21)

Ennen komission väitetiedoksiannon antamista BPB ja Gyproc toimittivat komissiolle tietoja ja/tai asiakirjoja. Näiden yritysten komission kanssa tekemän yhteistyön laajuudessa ja laadussa oli kuitenkin eroja.

(22)

BPB vastasi kartellin jäsenistä ensimmäisenä komission tietopyyntöön ja antoi tietoja, jotka täydensivät tarkastuksissa saatuja todisteita ja varmistivat kartellin olemassaolon. BPB toimitti muun muassa yksityiskohtaisia tietoja kartellikokouksista, erityisesti Lontoossa pidetystä kokouksesta, sekä Euroopan tärkeimpiä markkina-alueita ja erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoita koskevasta tietojenvaihdosta. Lisäksi BPB on tunnustanut osan tosiseikoista, jotka esitetään väitetiedoksiannossa. Se kiistää kuitenkin yhteisön kilpailulainsäädännön rikkomisen joidenkin väitetiedoksiannossa esitettyjen ja päätöksessä vahvistettujen tosiseikkojen osalta.

(23)

Myös Gyproc toimitti komissiolle tietoja, jotka edesauttoivat rikkomisen todistamista. Vastauksena tietopyyntöön Gyproc toimitti komissiolle tietoja Euroopan yhteisön eri jäsenvaltioissa pidettyjen kartellikokousten ajankohdista ja niihin osallistuneista yrityksistä. Komission yksiköiden kanssa Gyprocin pyynnöstä järjestetyssä tapaamisessa yrityksen edustaja selitti komissiolle käsin kirjoitettuja muistiinpanoja. Lisäksi Gyproc toimitti komissiolle oma-aloitteisesti käsin kirjoitetut muistiinpanot, joita ei ollut huomattu komission tarkastuksen yhteydessä, ja jotka sisälsivät tietoja myyntimääriä koskevien tietojen vaihtamisesta Versailles'n kokouksessa. Gyproc ei kiistä tosiseikkoja eikä niiden luokittelua yhteisön kilpailulainsäädännön rikkomiseksi.

(24)

Näistä syistä komissio katsoo perustelluksi alentaa BPB:n sakkoja 30 prosenttia ja Gyprocin sakkoja 40 prosenttia.

(25)

Asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävät sakot on näin ollen vahvistettava seuraavasti:

(26)

BPB PLC, Knauf-konserni, Société Lafarge SA ja Gyproc Benelux NV ovat rikkoneet EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa osallistumalla sopimuksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelyihin kipsilevyalalla.

(27)

Rikkomisen kesto oli seuraavanlainen:

(28)

Asianomaisten yritysten on lopetettava rikkominen, jos ne eivät ole sitä jo tehneet. Niiden on pidättäydyttävä kipsilevyalan toiminnassaan sopimuksista ja yhdenmukaistetuista menettelytavoista, joilla voi olla sama tai samankaltainen tavoite tai vaikutus kuin rikkomisella.

(29)

Seuraaville yrityksille määrätään seuraavat sakot:

28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/12

(1)

Päätöksen 90/424/ETY mukaisesti yhteisö toteuttaa tai auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisön eläinlääkintälainsäädännön ja eläinlääkintäalan koulutuksen kehittämiseen tarvittavia teknisiä tai tieteellisiä toimia.

(2)

Komissio korostaa menoja aiheuttavia ohjelmiaan koskevien tutkimusten, vaikutusarviointien sekä järjestelmällisten ja oikea-aikaisten arviointien merkitystä, sillä niiden avulla tarkistetaan osoitettujen varojen oikea hallinnointi ja edistetään kokemusten hyödyntämistä kaikkialla hallinnossa painottaen erityisesti tulosohjausta.

(3)

Kyseisten tehtävien suorittamiseksi annettiin vuoden 2004 viimeisellä vuosineljänneksellä arviointiin liittyvää puitesopimusta koskeva, avoimen menettelyn mukainen tarjouspyyntö, joka kattaa elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kotieläinjalostusta koskevat politiikanalat.

(4)

Puitesopimuksen avulla odotetaan saatavan korkealaatuista ja ajantasaista tähdellistä tietoa yhteisön päätöksenteon perustaksi.

(5)

Kaikista yksittäisistä tehtävistä tehdään erillissopimukset. Kyseiset sopimukset allekirjoittaa komissio ja valittu sopimuspuoli siten kuin puitesopimuksessa määritellään.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 166/14