6.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/1

(1)

Yksityinen televisioyhtiö SIC esitti komissiolle vuosina 1993, 1996 ja 1997 kolme kantelua, joiden mukaan Portugali sovelsi tapauskohtaisia toimenpiteitä ja maksoi vuotuisia korvauksia julkiselle yleisradioyhtiölle RTP:lle.

(2)

Komissio ilmoitti Portugalin viranomaisille 15 päivänä marraskuuta 2001 päivätyllä kirjeellään päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, joka koskee kaikkia RTP:n hyväksi toteutettuja tapauskohtaisia toimenpiteitä.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä  (2). Komissio on kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa asiasta.

(4)

Komissio sai huomautuksia Portugalin viranomaisilta 28 ja 31 päivänä tammikuuta 2002 päivätyillä kirjeillä ja myöhemmin muilta asianomaisilta.

(5)

Kantelija SIC esitti huomautuksensa 8 päivänä helmikuuta ja 9 päivänä toukokuuta 2002 päivätyillä kirjeillä, yksityinen televisioyhtiö TVI 8 päivänä toukokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, yksityisten televisioyhtiöiden eurooppalainen kattojärjestö (Association of Commercial Television in Europe, ACT) 9 päivänä toukokuuta 2002 päivätyllä kirjeellä ja yksityinen italialainen televisioyhtiö Mediaset 12 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä. SIC toimitti komissiolle lisätietoja 16 päivänä toukokuuta ja 4 päivänä elokuuta 2003 päivätyillä kirjeillä.

(6)

Komissio toimitti saadut huomautukset Portugalin viranomaisille, jotka vastasivat niihin 25 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä. Portugalin viranomaiset vastasivat komissio esittämään lisätietopyyntöön 29 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä.

(7)

Tässä päätöksessä tarkastellaan ainoastaan tapauskohtaisia toimenpiteitä, joiden tutkimiseksi menettely aloitettiin. Tästä syystä tässä päätöksessä keskitytään RTP:n ja Portugalin valtion välisiin taloudellisiin suhteisiin vuosina 1992–1998.

(8)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tavoin tässäkään päätöksessä ei tarkastella kysymyksiä, jotka liittyvät RTP:lle vuosittain maksettujen korvausten oikeudelliseen luokitteluun ja siihen, ovatko ne perustamissopimuksen mukaisia. Koska näitä kysymyksiä tarkastellaan lähtökohtaisesti voimassa olevina tukina, komission on käsiteltävä niitä erillisessä menettelyssä neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3) 17 artiklan mukaisesti.

(9)

Jotta Portugalin valtion ja RTP:n välisistä taloudellisista suhteista tämän tutkintamenettelyn kattamalla kaudella saataisiin kokonaiskuva, komission on otettava huomioon tapauskohtaisten toimenpiteiden lisäksi RTP:lle vuotuisena korvauksena myönnetty rahoitustuki. Näin ollen komissio tarkastelee vuotuisia korvauksia tässä päätöksessä vain siinä määrin kuin on tarpeen, jotta se voi selventää kantaansa tapauskohtaisista toimenpiteistä.

(10)

Vuotuiset korvaukset ovat tärkein tapa maksaa korvausta RTP:lle. Vuosina 1992–1998 RTP:lle myönnettiin 66,495 miljardia Portugalin escudoa, jotta se voisi kattaa julkisen palvelun velvoitteensa täyttämisestä aiheutuvat kulut. Korvausten oikeusperusta on vahvistettu lain nro 21/92 (4) 5 §:ssä.

(11)

Taulukossa 1 kuvaillaan RTP:lle myönnettyjen vuotuisten korvausten jakautumista tämän päätöksen kohteena olevalla kaudella.

Taulukko 1

Vuotuiset korvaukset 1992–1998

(12)

Kun RTP muunnettiin osakeyhtiöksi, sille myönnettiin vapautus yrityksen perustamiseen liittyvistä 33 miljoonan escudon rekisteröintiveroista ja -maksuista. Portugalin lainsäädännön mukaan oikeushenkilön on yleensä maksettava veroja ja maksuja, kun yritys perustetaan, yhtiöjärjestystä muutetaan tai kun yrityksessä itsessään tapahtuu muutoksia.

(13)

Vapautuksen oikeusperusta on lain nro 21/92 11 §:n 1 momentti, jossa säädetään seuraavaa:

”Täten hyväksytään RTP SA:n yhtiöjärjestys, jota ei tarvitse erikseen osoittaa oikeaksi, vaan yritys merkitään suoraan kaupparekisteriin ilman veroja ja maksuja sen jälkeen kun yhtiöjärjestys on julkaistu Portugalin virallisessa lehdessä (Diário da República).”

(14)

Kyseinen 11 §:n 1 momentti johtuu laista nro 84/88. Tämän lain 1 §:ssä säädetään, että jopa kansalliset julkiset yritykset voidaan muuttaa osakeyhtiöiksi asetuksen (decreto-lei) nojalla. Tämä asetus on samalla oikeudellinen asiakirja, jolla hyväksytään osakeyhtiön yhtiöjärjestys, ja se riittää täyttämään kaikki tarvittavat rekisteröintimuodollisuudet (5).

(15)

Lisäksi RTP vapautettiin lain nro 21/92 11 §:n 2 momentin nojalla kaikista muista rekisteröintiveroista ja -maksuista, jotka liittyvät yhtiömuodon muuttamista suoraan koskeviin asiakirjoihin.

(16)

Lain nro 21/92 11 §:n 2 momentti perustuu asetuksen nro 404/90 (6) soveltamiseen. Kyseisen asetuksen 1 §:n mukaan kaikki yritykset, jotka tekevät yhteistyö- tai sulautumasopimuksen 31 päivään joulukuuta 1993 mennessä, voivat saada vapautuksen sellaisen kiinteän omaisuuden myynnistä kannettavasta verosta, joka on tarpeen sulautuman tai yhteistyön toteuttamiseksi. Lisäksi vapautus voidaan myöntää veroluonteisista maksuista ja muista oikeudellisista kuluista, jotka on lainsäädännön nojalla maksettava tämäntyyppisissä tilanteissa.

(17)

Kun Portugalin televisiomarkkinat avattiin kilpailulle, valtio päätti irrottaa RTP:stä yleisradiotoiminnassa käytettyyn televisiolähetysverkkoon liittyvät omaisuuserät ja perustaa uuden Teledifusora de Portugal (jäljempänä ”TDP”) -yrityksen, jonka pääoma oli 5,4 miljardia escudoa (7). Uuden yrityksen omaisuuserien arvon määritti kaksi riippumatonta rahoituslaitosta eli Banco Nacional Ultramarino (BNU) ja Banco Português de Investimento (BPI) (8).

(18)

Valtio maksoi vuonna 1993 RTP:lle 5,4 miljardia escudoa (luku perustui objektiiviseen arvioon) TDP:n nimissä ostamastaan yleisradiolähetysverkosta. Summa vastasi siirrettyjen omaisuuserien arvoa (9).

(19)

Tässä jaksossa tarkastellaan olosuhteita, joissa sopimukset tehtiin. Lisäksi kuvaillaan Portugal Telecomin omaisuuserien muodostumista sekä perittyjä maksuja ja RTP:n kanssa tehtyjä sopimuksia.

(20)

Vuosina 1991–1994 Portugalin yleisradioverkko oli julkisen TDP SA -yhtiön omaisuutta. Vuodesta 1994 verkko on kuulunut Portugal Telecom -yhtiölle, joka perustettiin Telecom Portugal SA:n, Telefones de Lisboa e Porto SA:n ja TDP SA:n sulautumisen tuloksena. Portugal Telecomin perustamisen jälkeen valtio supisti asteittain omistusosuuttaan yhtiössä. Vuonna 1995 se luovutti 26,3 prosentin osuuden yleisöannin kautta. Toinen osuus myytiin kesäkuussa 1996, minkä seurauksena valtion osuus oli enää 51 prosenttia. Vuoden 1997 puolivälissä valtion osuus supistui 25 prosenttiin ja vuoden 1999 puolivälissä 10,95 prosenttiin. Nykyisin yhtiö on kokonaan yksityistetty (10).

(21)

Laissa nro 58/90 säädetään nimenomaisesti, että yksityiset toiminnanharjoittajat voivat menettää toimilupansa, jos ne eivät maksa ajoissa yleisradioverkon käyttömaksua (11).

(22)

Verkko-operaattori on soveltanut samansuuruisia maksuja RTP:hen ja yksityisiin televisioyhtiöihin. Itse asiassa lainsäädännössä kielletään erisuuruisten maksujen periminen julkiselta yleisradioyhtiöltä RTP:ltä ja verkkoa käyttäviltä yksityisiltä televisioyhtiöiltä (12). Vuodesta 1997 verkko-operaattorin soveltamat maksut perustuivat lakisääteisiin parametreihin (13). Vuonna 1997 Instituto para os Meios de Comunicação Social, Direcção Geral do Comércio e Concorrência (kauppa- ja kilpailuviranomaiset) ja Portugal Telecom tekivät sopimukset, jossa määritettiin enimmäismaksut, joita Portugal Telecom saa periä televisiosignaalin lähettämisestä.

(23)

RTP:n oli maksettava yleisradioverkon käytöstä vuosimaksua verkon omistajalle (14). RTP vastusti jatkuvasti maksujen korkeaa tasoa, sillä vuosimaksu oli suurempi kuin puolet verkon arvosta sen luovutusajankohtana. Vaikka RTP kirjasi kaikki yleisradioverkosta aiheutuneet kustannukset ja myös viivästyskoron taseensa vastattavaa puolelle, se ei kuitenkaan suorittanut maksuja ajoissa.

(24)

Verkko on RTP:lle välttämätön, jotta se voi lähettää ohjelmiaan. RTP on lisäksi yksi verkon pääkäyttäjistä (kaupallisen televisioyhtiön SIC:n ohella).

(25)

Vuosina 1992–1998 verkko-operaattori hyväksyi RTP:ltä perittävien maksujen viivästymisen ja RTP ja Portugal Telecom tekivät useita sopimuksia velkojen uudelleenjärjestelystä (15). Kyseiset yritykset sopivat velkojen uudelleenjärjestelystä myös vuoden 1998 jälkeen. Kaikki RTP:n velat Portugal Telecomille yhdistettiin 31 päivänä toukokuuta 2001 tehdyllä sopimuksella ja summaan lisättiin myöhästyneistä maksuista perittävät viivästyskorot. Yritykset tekivät sopimuksen, jonka mukaan koko velka maksettaisiin takaisin kymmenessä erässä, jotka maksettaisiin puolen vuoden välein 30 päivänä kesäkuuta ja 30 päivänä joulukuuta joka vuosi.

(26)

Televisiolähetysverkon käytöstä perittävien hintojen määrittämistä koskevista säännöistä vastaa nykyisin ANACOM. Se päätti 3 päivänä heinäkuuta 2003, että Portugal Telecomin on laskettava vuoden 2002 hintoja tammikuusta 2003 alkaen 14 prosenttia ja myönnettävä myös 1,2 prosentin lisäalennus.

(27)

Portugal Telecomille annetun televiestintää koskevan julkisen palvelun velvoitteensa mukaan sen tehtävänä on tarjota televiestintäsignaalien jakelu- ja lähetyspalveluja. Valtio voi korvata Portugal Telecomin toiminnasta aiheutuvat tappiot, mutta yrityksen yleispalveluvelvoite ei edellytä, että sen on tarjottava televisiosignaalin jakelupalveluja RTP:lle (16).

(28)

RTP oli 2,189 miljardia escudoa velkaa sosiaaliturvaviranomaisille, sillä se ei ollut maksanut sosiaaliturvamaksuja vuosilta 1983–1989. Velka syntyi alun perin RTP:n ja sosiaaliturvaviranomaisten välisestä tulkintaerimielisyydestä, joka koski yhtiön työntekijöiden ylityötunteihin ja taiteilijoille maksettaviin korvauksiin liittyviä sosiaaliturvamaksuja.

(29)

Sosiaaliturvaviranomaisten tulkinta perustui 12 päivänä helmikuuta 1983 tehdyn päätöksen nro 12/83 2 §:n e alamomenttiin. Välttääkseen asian käsittelyn oikeudessa osapuolet tekivät sopimuksen, jonka mukaan sosiaaliturvaviranomaiset luopuivat viivästyskorkojen perimisestä ja hyväksyivät velan uudelleenjärjestelyn. Kun oikeudelliset erimielisyydet saatiin sovittua, kyseistä päätöstä ei kuitenkaan kumottu.

(30)

Velan uudelleenjärjestely hyväksyttiin virallisesti 6 päivänä toukokuuta 1993 annetulla valtiovarainministeriön ja sosiaaliministeriön yhteisellä määräyksellä. Velka sovittiin maksettavaksi takaisin 120 kuukausierässä. Lisäksi luovuttiin 1,206 miljardia escudon sakkojen ja viivästyskorkojen perimisestä.

(31)

RTP:hen sovellettavat poikkeukselliset sosiaaliturvavelan takaisinmaksuehdot hyväksyttiin asetuksella nro 411/91. Asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan järjestelyjen hyväksyminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa velallisen yrityksen elinkelpoisuus. Mainittuja poikkeuksellisia ehtoja voidaan soveltaa mm. siksi, että velkaantunut yritys on ollut valtion omistuksessa, sen johtama tai sen toimenpiteiden kohteena, kuten d alamomentissa todetaan.

(32)

Vuonna 1994 RTP laski liikkeeseen yhteensä 5 miljardin escudon arvosta joukkovelkakirjoja. Liikkeeseenlaskua koskevan tarjousesitteen mukaan RTP takasi kuitenkin itse tuloillaan liikkeeseenlaskun yhteydessä otetun velan hoidon.

(33)

RTP ja kulttuuriministeriö allekirjoittivat 18 päivänä syyskuuta 1996 pöytäkirjan elokuvatuotannon tukemisesta, jossa täsmennettiin RTP:n velvollisuudet tukea elokuvateollisuutta. Kyseisen sopimuksen nojalla RTP:lle ei myönnetty erityistä tapauskohtaista rahoitusta, jolla olisi korvattu sen velvollisuus tukea elokuvateollisuutta.

(34)

RTP selvitti mahdollisuuksia rakenneuudistuksen toteuttamiseen vuosina 1996–2000. Se ei saanut tähän minkäänlaista rahoitustukea valtiolta.

(35)

Portugalin valtio korotti vuosittain RTP:n pääomaa vuosina 1994–1997. Seuraavassa taulukossa kuvaillaan yhteensä 46,8 miljardin escudon pääomasijoitusten jakautumista.

Taulukko 2

Pääoman korottaminen vuosina 1994–1997

(36)

Portugalin valtion ja RTP:n välillä tehdyissä julkisen palvelun sopimuksissa määrätään, että valtio osallistuu RTP:n toteuttamiin investointeihin mieluiten pääomasijoitusten kautta (17).

(37)

Julkisyhteisöjen lainoituksesta vastaava rahasto Fundo de Regularização da Dívida Pública ja RTP tekivät joulukuussa 1998 sopimuksen toissijaisesta lainasta. Lainasopimuksessa vahvistettiin edellytykset, joiden mukaan kyseinen rahasto myönsi RTP:lle 20 miljardin escudon lainan, jolla korotettiin yrityksen pääomaa.

(38)

Julkisista velkajärjestelyistä vastaava yksikkö Instituto de Gestão do Crédito Público johtaa Fundo de Regularização da Dívida Pública -rahaston toimintaa. Instituto de Gestão do Crédito Público vastaa Portugalin julkisen velan hoidosta ja keskushallinnon lainaohjelman täytäntöönpanosta ja noudattaa toiminnassaan julkisesta velasta annettua lakia (18), ja hallituksen vahvistamia suuntaviivoja. Instituto de Gestão de Crédito Público -yksikön toimintaa valvoo valtiovarainministeriö (19).

(39)

Saatuaan varat haltuunsa RTP:n oli maksettava lainalle vuotuista korkoa, joka määräytyi kunkin kauden ensimmäisenä päivänä voimassa olleen 12-kuukauden Lisbor-koron mukaan korotettuna 20 peruspisteellä (20).

(40)

Lainasopimuksen mukaan laina oli maksettava takaisin 31 päivään joulukuuta 2003 mennessä. Laina-aikaa voitiin kuitenkin jatkaa yhteisellä päätöksellä vielä yhden tai kahden vuoden ajan. RTP ei maksanut korkoa lainasta, koska sopimuksessa määrätään, että ensimmäisten neljän takaisinmaksettavan vuosierän mukainen korko on aktivoitava (21).

(41)

Fundo de Estabilização da Dívida Pública -rahaston ja RTP:n välinen lainasopimus laadittiin suuntaviivojen mukaan, jotka sisältyivät valtiosihteerien (viestintäasiat, valtionvarat) 17 päivänä joulukuuta 1998 tekemään yhteiseen päätökseen.

(42)

Julkinen yleisradioyhtiö RTP perustettiin 15 päivänä joulukuuta 1955. Taustalla oli valtion päätös perustaa valtionyhtiö, jolle annettaisiin toimilupa julkisen yleisradiotoiminnan harjoittamiseen (22).

(43)

RTP oli monopoliasemassa televisiotoiminnan markkinoilla 1980-luvulle asti. Kilpailu yksityisten televisioyhtiöiden kanssa alkoi 1990-luvulla, kun valtio antoi helmikuussa 1992 SIC:lle luvan lähetystoiminnan aloittamiseen kolmannella kanavalla ja TVI:lle neljännellä kanavalla (23).

(44)

Lakiin nro 21/92 sisältyvällä RTP:n yhtiöjärjestyksellä yritys muutettiin vuonna 1992 osakeyhtiöksi (24).

(45)

RTP harjoittaa samanaikaisesti kaupallista toimintaa ja julkisen palvelun yleisradiotoimintaa. Lainsäädännön mukaan yhtiö saa harjoittaa televisiotoimintaan liittyvää liike- tai tuotantotoimintaa (25).

(46)

RTP harjoittaa kaupallista toimintaa hankkimalla osakkuuksia muista yhteisöistä, jotka ovat oikeudellisesti RTP:stä erillisiä yksiköitä ja joilla on oma kirjanpitorakenteensa ja -järjestelmänsä.

(47)

Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, RTP tuotti tappiota tarkasteltavalla olevalla kaudella. Vuonna 1996 sen rahoitusasema heikkeni siinä määrin, että sen oma pääoma oli negatiivinen.

Taulukko 3

RTP:n taloutta ja rahoitusasemaa koskevat tiedot kaudella 1993–1998

(48)

RTP:n on varmistettava julkisten yleisradiopalvelujen tarjoaminen. Yleisradiopalvelujen määritelmästä, niiden toimeksiannosta ja rahoituksesta on säädetty monissa säännöksissä.

(49)

Lailla nro 58/90 säännellään televisiotoiminnan harjoittamista, ja siinä vahvistetaan yksityisiin toiminnanharjoittajiin sovellettavat säännöt ja säädetään valtion velvollisuudesta varmistaa julkisten yleisradiopalvelujen tarjoaminen (27). RTP:n yhtiöjärjestystä koskevalla lailla nro 21/92 määritellään tärkeimmät julkiseen palveluun sisältyvät velvoitteet ja sen rahoitus.

(50)

Julkista palvelua ja sen rahoitusta kuvaillaan yksityiskohtaisemmin kahdessa RTP:n ja Portugalin valtion välisessä julkisen palvelun sopimuksessa (28).

(51)

Lain nro 21/92 4 §:ssä säädetään, että valtion ja RTP:n välillä on tehtävä toimilupasopimus, ja siinä täsmennetään tärkeimmät julkisen palvelun velvoitteet, jotka sopimuksen nojalla on täytettävä. Lain 4 §:n 2 momentissa säädetään pääperiaatteet, joita RTP:n on noudatettava harjoittaessaan toimilupansa mukaista toimintaa (29). Lain 4 §:n 3 momentissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti julkisen palvelun yleisradiotoimintaan liittyviä velvoitteita (30).

(52)

Julkisen palvelun sopimuksissa määrätään RTP:n julkisen palvelun velvoitteet. RTP:n on ensiksikin noudatettava yleisiä velvoitteita ja sen ohjelmasisältöä koskevia velvoitteita (31). RTP:n on tarjottava julkisia yleisradiopalveluja lähettämällä ohjelmaa vähintään kahdella kanavalla, joiden peittoalue kattaa koko Manner-Portugalin väestön. Ensimmäinen kanava on luonteeltaan yleisempi ja sen ohjelmiston on oltava näin ollen yleisluontoisempaa. Toinen kanava on suunnattava erityisille kohderyhmille ja sen on tarjottava kulttuuri-, opetus- ja tiedeohjelmia. Toisen kanavan ohjelmien edellytetään näkyvän myös Azoreiden ja Madeiran autonomisilla alueilla.

(53)

Sopimuksissa asetetaan RTP:lle myös erityisiä ohjelmistovaatimuksia (32). Niissä vahvistetaan ohjelmien laatua (moniarvoisuus, tietojen puolueettomuus jne.) ja sisältöä (uudet fiktiiviset teokset, urheilulähetykset, lastenohjelmat, portugalilaisten tuottamat ja maan kulttuuria esittelevät ohjelmat, kotimaanuutiset ja viihdeohjelmat) koskevat vaatimukset. RTP:n on varattava lähetysaikaa tietyille yksiköille, tuettava elokuvateollisuutta ja muita audiovisuaalisen tuotannon muotoja, edistettävä opetusohjelmien tuotantoa, varmistettava ohjelmavaihto autonomisten alueiden kanssa ja edistettävä yhteistyötä muiden yhteisöjen kanssa, jotka harjoittavat julkista yleisradiotoimintaa EU:ssa. RTP:n on lisäksi täytettävä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät erityiset ohjelmistovaatimukset. RTP:n on esimerkiksi tuotettava ja lähetettävä ohjelmia ulkomailla oleskeleville portugalilaisyhteisöille ja Afrikan maihin sekä Macaoon, joissa portugali on virallinen kieli. RTP:n on varmistettava RTP Madeiran ja RTP Açoresin toiminta sekä pidettävä tuotantoyksikköjä ja toimipisteitä ulkomailla.

(54)

Lisäksi sopimuksissa asetetaan RTP:lle erityisvelvoitteita. RTP:n on esimerkiksi pidettävä audiovisuaalista arkistoa, käytettävä laitteissaan ja toiminnassaan teknisiä innovaatioita, tuettava Fundação do Teatro Nacional de S. Carlos -teatterisäätiötä ja tarjottava myös muita tapauskohtaisesti täsmennettäviä palveluja.

(55)

Lain nro 58/90 5 §:ssä RTP:lle myönnetään 15 vuoden toimilupa julkisten yleisradiopalvelujen tarjoamiseksi. Toimilupa voidaan uusia toiseksi 15 vuoden kaudeksi. Toimilupa kattaa lähetystaajuudet ensimmäisellä ja toisella televisiokanavalla. Lain nro 21/92 4 momentissa korostetaan, että RTP on julkisia yleisradiopalveluja koskevan toimiluvan haltija. Julkisen palvelun sopimusten 1 kohdassa todetaan, että RTP:n tehtävänä on tarjota julkisia yleisradiopalveluja. (33)

(56)

Julkisen palvelun sopimuksissa määrätään neuvoa-antavan lautakunnan perustamisesta (34), joka koostuu eri alojen edustajista. Lautakunta voi toteuttaa toimia varmistaakseen, että RTP täyttää julkista yleisradiotoimintaa koskevat yleiset ja erityiset velvoitteensa.

(57)

RTP:n on esitettävä valtiovarainministeriölle vuosittain seuraavaa vuotta koskeva julkisen palvelun toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä niiden liitteenä tilintarkastuslausunto ja lautakunnan lausunto yrityksestä. Näiden lisäksi sen on toimitettava kertomus kuluneen vuoden julkisen palvelun velvoitteista ja sen liitteenä tilintarkastuskertomus (35).

(58)

Valtiovarainministerin ja viestinnästä vastaavan hallituksen jäsenen on tarkistettava, että julkisen palvelun sopimuksia noudatetaan. Inspecção Geral de Finanças -tilintarkastusviranomaisen on tarkastettava rahoitussuunnitelma. Vuosittain on lisäksi teetettävä ulkopuolinen tilintarkastus, jonka tekee asiaan erikoistunut tilintarkastustoimisto (36).

(59)

Uudessa julkisen palvelun sopimuksessa määrätään myös seuraamuksia, joita valtio voi soveltaa, jos sopimusta laiminlyödään. Seuraamuksia voivat olla sakot, takavarikointitoimet, korvaukset ja toimiluvan irtisanominen.

(60)

Lain nro 21/92 5 §:ssä säädetään RTP:n oikeudesta saada valtiolta korvausta vastineeksi julkisen palvelun tehtävästään. Tämä oikeus vahvistetaan julkisen palvelun sopimuksessa.

(61)

Vuotuisten korvausten lisäksi julkisen palvelun sopimuksissa määrätään seuraavaa:

(62)

RTP käyttää analyyttista kustannuslaskentaa määrittääkseen julkisen palvelun velvoitteisiin, joista se on oikeutettu saamaan korvausta, liittyvät menot ja tulot. Sopimuksissa täsmennetään kriteerit sellaisten kustannusten laskemiseksi, jotka voidaan ottaa huomioon kunkin julkisen palvelun velvoitteen mukaisen tehtävän osalta (39).

(63)

RTP on kustannuslaskennassaan kohdentanut menot ja tulot (esim. henkilöstö- ja materiaalikustannukset) toimintokohtaisesti (ohjelmistosuunnittelun johto, suorat ja välilliset ohjelmasuunnittelukustannukset, jakelukustannukset, lähetyskustannukset, markkinointikustannukset ja yleiskustannukset).

(64)

Suorat kustannukset kohdennetaan eri toimintoihin varojen käyttökohteen mukaan (esim. RTP 1, RTP 2, RTPi ja RTP África). Välilliset kustannukset kohdennetaan käyttökohteeseen johdonmukaisten analyyttisten kriteerien perusteella (esim. lähetysaika tunteina) (40).

(65)

Kustannustenjakojärjestelmän pääpiirteet ovat seuraavat:

(66)

RTP on ilmoittanut julkista palvelua koskevissa vuosikertomuksissaan julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä aiheutuneet kustannukset, jotka on laskettu edellä kuvailtua kustannuslaskentamenetelmää noudattaen. Seuraavassa taulukossa esitetään kooste julkisen palvelun tehtävistä RTP:lle aiheutuvista kustannuksista, joiden perusteella se voi saada korvausta.

Taulukko 4

Ilmoitetut ja korvauskelpoiset nettokustannukset kutakin julkisen palvelun tehtävää kohden

(67)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto RTP:n investoinneista laitteistoihin, joita se käyttää julkisen palvelun toiminnassa. Samalla esitetään tilinpäätösten mukaiset reaali-investoinnit julkisen palvelun toimintaan ja julkista palvelua koskevissa kertomuksissa ilmoitetut investoinnit. Kuten taulukosta ilmenee, julkisen palvelun toimintaan tehdyt reaali-investoinnit ovat suuremmat kuin julkisen palvelun sopimuksissa mainitut investoinnit.

Taulukko 5

Investoinnit julkisen palvelun toimintaan

(68)

Toimenpiteiden tarkoituksena on korvata RTP:lle osoitettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat kustannukset ja rahoittaa sen investoinnit.

(69)

Portugalissa julkisen palvelun tarjoajaa ei ole valittu menettelyssä, jossa kaikille asianomaisille yrityksille olisi annettu mahdollisuus esittää tarjous korvaussummasta, jonka saadessaan ne voisivat tarjota julkista palvelua toimiluvan nojalla. Sen sijaan hallitus nimitti RTP:n julkisten yleisradiopalvelujen tarjoajaksi.

(70)

Vuodesta 1992 televisiotoiminnan markkinoilla Portugalissa on toiminut sekä julkisia että yksityisiä yrityksiä. RTP:n lisäksi yksityisillä televisioyhtiöillä SIC:llä ja TVI:llä on kanavatoimilupa. SIC aloitti ensimmäisenä yksityisenä yrityksenä yleisradiotoiminnan 6 päivänä lokakuuta 1992. RTP:n hyväksi toteutetut toimenpiteet saattavat vääristää kilpailua Portugalin televisiotoiminnan markkinoilla.

(71)

Komissio aloitti menettelyn sen jälkeen kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antoi asiassa tuomion vuonna 2000 (45). Tuomiolla kumottiin vuonna 1996 tehty komission päätös (46).

(72)

Koska alustavaan arviointiin kuluu aikaa ja RTP:n saamien julkisen palvelun velvoitteen korvausten oikeasuhteisuudesta oli epäilyjä, komissio aloitti menettelyn SIC:n vuonna 1996 ja 1997 esittämien kantelujen perusteella. Kyseiset toimenpiteet olivat valtion maksu yleisradioverkosta, joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku, elokuvatuotannon tukeminen, rakenneuudistussuunnitelma vuosiksi 1996–2000, pääomasijoitukset vuosina 1994–1997 ja myönnetty laina.

(73)

Kun komissio aloitti tutkintamenettelyn, se totesi suhtautuvansa epäillen RTP:n korvauskelpoisiin kokonaiskustannuksiin vuosina 1992–1998, sillä Portugalin valtion korvaukset RTP:lle julkisen palvelun tarjoamisesta aiheutuneista nettokustannuksista näyttivät ylittävän välttämättömän määrän.

(74)

Menettelyn aloittamisen jälkeen useat asianomaiset osapuolet ovat esittäneet huomautuksia toimenpiteistä. Tässä jaksossa esitetään yhteenveto näistä huomautuksista jaoteltuna toimenpiteittäin.

(75)

SIC ja TVI esittävät, että vapautus yrityksen perustamiseen liittyvistä rekisteröintiveroista ja -maksuista poikkeaa säännöistä, joita yleensä sovelletaan yhtiöjärjestyksen muuttamiseen. SIC:n mielestä toimenpiteen soveltamisala ei ole rajoittunut pelkästään RTP:n perustamiseen. Yhtiöjärjestyksensä 11 artiklan 2 kohdan mukaan RTP sai vapautuksen kaikentyyppisistä rekisteröintiveroista ja -maksuista.

(76)

TVI toteaa, että RTP vapautettiin myös yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevien asiakirjojen oikeaksi todistamiseen liittyvistä kustannuksista.

(77)

Kun tarkastellaan yleisradioverkon käyttömaksua koskevaa järjestelyä, asianomaiset osapuolet esittävät, että olisi selvitettävä, onko viivästyskorkoa peritty, kuinka suuri korko on ollut ja onko maksua suoritettu Portugal Telecomille. Tämän lisäksi pitäisi selvittää, kuinka suuri RTP:n velka Portugal Telecomille todellisuudessa oli.

(78)

SIC ja TVI esittivät huomautuksia sosiaaliturvaviranomaisia kohtaan muodostuneen velan uudelleenjärjestelystä. RTP:n katsotaan saaneen luvan lyhentää velkaansa sosiaaliturvaviranomaisille erilaisin ehdoin kuin muihin yrityksiin sovelletaan asetuksen nro 411/91 nojalla. ACT korosti valtion keskeistä asemaa tässä sopimuksessa.

(79)

ACT ja TVI toteavat yleisradioverkon myynnistä, että olisi tarpeen tehdä perustetun uuden yhtiön eli TDP:n omaisuuserien arvoa koskeva taloudellinen analyysi, jotta voidaan selvittää, ettei tarpeettoman suuria korvauksia ole maksettu. Mediasetin ja ACT:n mukaan yleisradioverkko perustettiin valtion varoin eikä yksityisen toiminnanharjoittajan varoin. Näin ollen ne epäilevät, oliko oikeutettua maksaa RTP:lle korvausta näistä omaisuuseristä.

(80)

Joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskun osalta SIC korostaa, että RTP:n taloudellisen tilanteen perusteella liikkeeseenlasku hyväksyttiin markkinoilla vain siksi, että valtio omisti 100 prosenttia sen osakkeista. Tämän lisäksi Mediaset totesi, että komission olisi analyysissaan tarkasteltava valtion myöntämän takauksen sisältöä sen muodon sijaan.

(81)

SIC toteaa elokuvatuotannon tukemista koskevasta sopimuksesta, että valtio sitoutui itse korvaamaan vuosittain kustannukset, joita aiheutui julkisen palvelun velvoitteesta, joka käsittää myös elokuvatuotannon edistämisen. Näin RTP sai kaksinkertaisen rahoituksen samaa tarkoitusta varten. TVI toteaa, että yksityiset toiminnanharjoittajat tekivät vastaavanlaisia sopimuksia, mutta vain RTP sai valtiontukea. TVI väittää myös, että vuonna 1996 tehty elokuvatuotannon tukemista koskeva sopimus korvattiin vuonna 2000. Siinä määrätään, että RTP:n on yhteistuottajan ominaisuudessa tarjottava yhteisrahoitusta kaikille elokuvahankkeille, jotka saavat tukea ICAM:lta (Instituto do Cinema, Audiovisual e Multimedia). Jos rahoitusehdot edellyttävät julkisen toiminnanharjoittajan tekevän yhteistuotantosopimuksia riippumattomien tuottajien kanssa, Mediasetin mukaan olisi varmistettava, ettei näin myönnetä välillistä etua julkiselle toiminnanharjoittajalle sen suhteissa tällaisiin elokuvatuottajiin.

(82)

SIC, ACT, Mediaset ja TVI väittävät vuosina 1994–1997 tehdyistä pääomasijoituksista, että kukaan järkevä osakas ei olisi korottanut RTP:n kaltaisen yrityksen pääomaa. Pääomasijoitukset tehtiin selvästi tappiolliseen yritykseen. Sillä ei ollut johdonmukaista rakenneuudistussuunnitelmaa, joka olisi mahdollistanut sen elinkelpoisuuden palauttamisen.

(83)

SIC:n mukaan mikään rahoituslaitos ei olisi myöntänyt lainaa RTP:lle, joka oli käytännössä konkurssissa vuonna 1996.

(84)

Mediaset ja ACT toivoivat lisäksi, että tutkintamenettelyssä keskitytään perusteellisemmin julkisen palvelun tarjoamisen valvonnan riippumattomuuteen. Yksityiset televisioyhtiöt SIC ja TVI totesivat, että komission pitäisi päätellä, että tukitoimenpiteet eivät sovellu yhteismarkkinoille, koska RTP:lle on myönnetty kohtuuttoman paljon julkisia varoja.

(85)

Portugalin viranomaiset toteavat rekisteröintiveroja ja -maksuja koskevasta vapautuksesta, että koska julkisen yhtiön muuttaminen osakeyhtiöksi ei edellytä tästä laaditun asiakirjan oikeaksi todistamista, verojen ja maksujen perimiselle ei ollut syytä.

(86)

Lain nro 21/92 11 §:n 2 momenttia koskevien SIC:n huomautusten osalta Portugalin viranomaiset toteavat, että laissa ei myönnetä julkisille yrityksille erityisiä veroetuja yhtiömuodon muutoksen tai rakenneuudistuksen yhteydessä. Vapautus perustui sen sijaan asetukseen nro 404/90.

(87)

Verkon käyttömaksujen viivästymisen osalta Portugalin viranomaiset toteavat, että Portugal Telecomin sopima velkojen uudelleenjärjestely on yleinen strategia velkojan ja velallisen välisissä liikesuhteissa eikä johtunut valtion toimenpiteistä.

(88)

Portugalin viranomaiset myöntävät, että sosiaaliturvaviranomaisten ja RTP:n alkuperäinen sopimus velan uudelleenjärjestelystä ja korkojen ja sakkojen perimättä jättämisestä perustuu oikeudelliseen kiistaan päätöksen nro 12/83 perustuslainmukaisuudesta. Päätöksessä määrätään pakollisia sosiaaliturvamaksuja, jotka liittyvät ylityökorvauksiin. Velkojen uudelleenjärjestelyä koskevassa sopimuksessa vahvistettiin RTP:n tulkinta, jonka mukaan korvauksesta ei tarvinnut maksaa sosiaaliturvamaksuja. Tulkinnan vahvisti verotusasiantuntija.

(89)

Portugalin viranomaiset korostavat myös, että hyväksymällä virallisesti tämän sopimuksen valtio ei myöntänyt erityistä rahoitusetua RTP:lle, jos sitä verrataan muihin samankaltaisissa olosuhteissa toimiviin yrityksiin asetuksen nro 411/91 mukaisesti. Portugalin viranomaiset toteavat, että 2 §:n 1 momentin d alamomentin poikkeusta sovelletaan RTP:hen, koska se on ollut valtion toimenpiteen kohteena ja kärsinyt vaihtelevista olosuhteista hallituksen vuonna 1977 nimittämän johtokunnan alaisuudessa (47). Yksi asianomaisista osapuolista on tehnyt sopimuksen saman lain nojalla, mikä Portugalin viranomaisten mukaan osoittaa, että kyse on yleisistä toimenpiteistä.

(90)

Portugalin viranomaiset toteavat yleisradioverkon maksusta vuonna 1993, että rahoitus liittyi suoraan televisiosignaalin siirto- ja jakeluverkon erottamiseen ja myyntiin. Valtio osti TDP:n RTP:ltä ja maksoi tästä korottamalla RTP:n pääomaa luovutettujen omaisuuserien arvon verran. Näin ollen kyseessä ei ole valtiontuki.

(91)

Portugalin viranomaiset puolustavat valtion takaamaa joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua siten, että tähän osakaslainaan ei liittynyt Portugalin valtion takausta, kuten asiaa koskevat tekniset asiakirjat osoittavat.

(92)

Kun tarkastellaan elokuvatuotannon tukemista koskevaa sopimusta, Portugalin viranomaiset mainitsevat, että vuoden 1996 pöytäkirjassa selvennettiin ja vahvistettiin RTP:n julkisen palvelun velvoitetta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat elokuvatuotannon tukemista ja edistämistä. Sopimuksen mukaan RTP:n on tarjottava yhteisrahoitusta ”rahoitustukea saaville hankkeille”, jotka asiasta vastaava viranomaistaho on valinnut. Portugalin viranomaisten mukaan RTP:n kanssa tehtyyn sopimukseen sisältyviä sääntöjä ei voi verrata SIC:n ja TVI:n kanssa tehtyihin sopimuksiin, koska RTP:n edellytettiin yhteisrahoittavan elokuvatuotantoa, jonka arvo saattoi olla televisiotoiminnan kannalta vähäinen tai jopa olematon. RTP:n myöntämän rahoituksen määrä ylitti kuitenkin käytännössä yleisradiolähetyksiin sopivien teosten lähetysoikeuksista keskimäärin saadut tulot.

(93)

Vuosien 1996–2000 rakenneuudistussuunnitelmasta Portugalin viranomaiset toteavat, että suunnitelma ei koskaan edennyt alustavaa kartoitusta pidemmälle ja tästä syystä valtio ei ole myöntänyt sen perusteella minkäänlaista rahoitusta RTP:lle.

(94)

Lainan osalta Portugalin viranomaiset toteavat, että lainaan liittyvien teknisten ehtojen mukaan rahoitustoimenpiteestä peritään markkinakorkoa.

(95)

Lisäksi Portugalin viranomaiset väittävät, että vuosien 1994–1998 pääomasijoituksilla on yhdessä korvausten kanssa korvattu julkisten yleisradiopalvelujen tarjoamisesta aiheutuneita kustannuksia.

(96)

Portugalin viranomaisten mukaan julkisen palvelun velvoitteesta RTP:lle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen valittu rahoitustapa osoittautui riittämättömäksi, ja tämä johti liiketappioiden syntymiseen. Korvaukset laskettiin aina todellista yleisradiotoiminnan rahoitustarvetta alhaisemmiksi. Portugalin valtio maksoi korvaukset lisäksi aina myöhässä. RTP:n oli hankittava rahoitusta pankista, jotta se pystyi vastaamaan toimintakustannuksistaan. Se ei kuitenkaan voinut ottaa huomioon viivästyskorkoja ja lainanlyhennyksiä, kun se arvioi julkisen palvelun velvoitteesta aiheutuvia kustannuksia. RTP:n oli myös maksettava korvauksistaan arvonlisäveroa valtiolle, mikä supisti korvausten nettomäärää.

(97)

Portugalin viranomaiset esittävät, että vapautukset veroista ja maksuista i), yleisradioverkon käyttömaksuun liittyvät järjestelyt ii), sosiaaliturvavelan uudelleenjärjestely iii), yleisradioverkosta suoritettu maksu iv), elokuvatuotannon tukea koskeva sopimus v) ja RTP:n vuonna 1998 saama laina vi) eivät ole valtiontukea. Muiden toimenpiteiden soveltuvuudesta yhteismarkkinoille viranomaiset toteavat, että kyse on julkisen palvelun velvoitteen aiheuttamien kustannusten korvaamisesta eikä toimenpiteitä näin ollen pitäisi katsoa valtiontuiksi (48) tai vaihtoehtoisesti niiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille olisi arvioitava EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan perusteella.

(98)

Portugalin viranomaiset toteavat liiallisten korvausten laskutavasta seuraavaa:

(99)

Edellä esitetyn perusteella Portugalin viranomaiset päättelevät, että RTP:lle julkisen palvelun velvoitteesta maksettuja korvauksia ei pitäisi katsoa liiallisiksi tai yhteismarkkinoille soveltumattomiksi.

(100)

Jotta voidaan määritellä, ovatko toimenpiteet perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, komission on arvioitava RTP:n hyväksi toteutettuja toimenpiteitä seuraavista lähtökohdista:

(101)

Notariaatti- ja rekisteröintimaksuista myönnetyssä vapautuksessa on kyse valtion varoista, jos verotulojen menetys vastaa verotustukiin käytettyjen valtion varojen määrää (51).

(102)

Komissio arvioi myös, onko valtion varoista kyse silloin, kun yleisradioverkon operaattori hyväksyy sen, että RTP maksaa verkon käyttömaksut myöhässä. Luopuessaan verkon käyttömaksusta ja siitä perittävistä viivästyskoroista, mikä johti velkojen kasaantumiseen tarkastelujakson edetessä, verkko-operaattori luopui käytännössä tuloistaan ja olisi voinut joutua ottamaan lainaa markkinoilta rahoittaakseen toimintansa.

(103)

Koska Portugal Telecom yksityistettiin asteittain tarkastelujakson kuluessa, komission on erotettava toisistaan jakso, jonka aikana valtiolla oli enemmistöosuus Portugal Telecomista, ja jakso, jolloin valtio oli vähemmistöosakkaana yhtiössä.

(104)

Kun tarkastellaan vuoden 1997 puolivälin jälkeistä aikaa, komissio katsoo, että Portugal Telecomin tulonmenetykseen ei voida katsoa liittyvän valtion varoja, sillä valtion osuus yhtiössä oli rajattu 25 prosenttiin, se supistui entisestään seuraavina vuosina ja muilla osakkailla on huomattavia omistusosuuksia yhtiöstä (52). Kuten edellä 27 kappaleessa todetaan, Portugal Telecom ei myöskään voinut saada valtiolta korvausta mahdollisista tappioista, jotka aiheutuivat RTP:n maksuviivästysten hyväksymisestä. Tämän vuoksi komissio päättelee, että vuoden 1997 puolivälin jälkeen kyse ei ollut valtion varoista.

(105)

Kun tarkastellaan vuoden 1997 puoliväliä edeltävää aikaa, Portugal Telecom oli valtion määräysvallassa, sillä valtio oli yhtiön enemmistöosakas. Näin ollen on katsottava, että maksuviivästysten hyväksymisestä vuoden 1997 puolivälin jälkeen aiheutuneisiin tappioihin liittyy valtion varoja (53).

(106)

Komission on aluksi määriteltävä, onko verkko-operaattorin toiminta ennen vuoden 1997 puoliväliä johtanut valtion tulojen menettämiseen. Myöntäessään maksujärjestelyjä RTP:lle verkko-operaattori toimi sen julkisena velkojana. Näin ollen sen toimintaa on verrattava sellaisen julkisen tai yksityisen velkojan toimintaan, joka pyrkii perimään takaisin saatavansa ja tekee tässä tarkoituksessa velkojen uudelleenjärjestelyä koskevia sopimuksia velallisen kanssa, jotta velan takaisinmaksu helpottuisi (54). Tämäntyyppisiin velkoihin sovelletaan yleensä viivästyskorkoa, joiden tarkoituksena on korvata velkojalle vahingot, joita aiheutuu siitä, että velallinen täyttää myöhässä maksuvelvollisuutensa. Julkisen velkojan soveltaman viivästyskoron on oltava yhtä suuri kuin yksityisen velkojan vastaavassa tilanteessa soveltama korkokanta (55).

(107)

Portugalin viranomaiset eivät ole toimittaneet riittäviä tietoja verkko-operaattorin soveltamasta viivästyskorosta eivätkä markkinakorosta sen jälkeen kun menettely on aloitettu ja kolmannet ovat esittäneet huomautuksia. Tästä syystä komissio ei voi olla varma, että Portugal Telecomin ennen vuoden 1997 puoliväliä soveltamat viivästyskorot eivät olisi johtaneet valtion tulonmenetyksiin.

(108)

Komission on arvioitava, liittyykö kyseiseen toimenpiteeseen valtion varoja, ja sen on lisäksi tutkittava, ovatko viranomaiset todella osallistuneet näiden toimenpiteiden toteuttamiseen (56).

(109)

On selvää, että ennen vuoden 1997 puoliväliä valtiolla oli määräysvalta Portugal Telecomissa ja ratkaiseva vaikutusvalta sen toiminnassa, sillä valtiolla oli yli 50 prosentin osuus yrityksestä.

(110)

Komissio ei löytänyt tutkimustensa aikana viitteitä, joiden perusteella olisi voitu osoittaa, että Portugalin viranomaiset olisivat todella osallistuneet sopimuksiin, joilla yleisradioverkko-operaattori hyväksyi velan takaisinmaksun viivästymisen (57).

(111)

Kuten edellä 22 kappaleesta ilmenee, valtio säänteli televisiosignaalin hintaa ja jakelupalveluja, jotka verkko-operaattorin edellytettiin tarjoavan valtion kanssa tehdyn toimilupasopimuksen perusteella. Näissä säännöksissä ei kuitenkaan erotettu toisistaan palveluja ja hintoja, joita verkko-operaattorin edellytettiin soveltavan julkiseen yleisradioyhtiöön RTP:hen ja toisaalta yksityisiin televisioyhtiöihin. Verkko-operaattorin ei myöskään edellytetty tarjoavan RTP:lle yleispalveluvelvoitteensa nojalla yleisradioverkkopalveluja.

(112)

Komissio ei ole samaa mieltä asianomaisten osapuolten kanssa, jotka ovat mielestään joutuneet syrjityiksi sillä perusteella, että televisiolaissa säädetään, että yksityiset televisioyhtiöt voivat menettää toimilupansa, jos ne eivät maksa verkon käyttömaksua ajoissa. Vaikka laissa säädetään seuraamuksia maksun laiminlyönnistä ainoastaan yksityisille televisioyhtiöille, Portugal Telecomilla ei ole velvollisuutta tarjota verkkopalveluja RTP:lle, vaikka tämä maksaisikin maksut.

(113)

Verkko-operaattori ei myöskään ollut julkishallintoon kuuluva yksikkö, sillä se oli osakeyhtiö.

(114)

Portugalin viranomaiset korostavat, että niillä ei ole suoraan eikä välillistä osuutta siihen, että Portugal Telecom hyväksyi maksujen viivästymisen. Kolmannet osapuolet eivät ole myöskään toimittaneet tietoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä valtion osallistuneen tähän toimenpiteeseen.

(115)

Kuten 25 kappaleesta ilmenee, verkko-operaattori toimi samalla tavalla sekä ennen vuoden 1997 puoliväliä että sen jälkeen. Verkko-operaattori jatkoi käyttömaksuja koskevien sopimusten tekemistä RTP:n kanssa myös vuoden 1997 puolivälin jälkeen. Vaikuttaa siltä, että pääasiallisena syynä sopimuksille oli käytännössä erimielisyys vuosimaksun suuruudesta näiden kahden toisistaan riippuvaisen yrityksen välillä. Tätä seikkaa näyttää vahvistavan ANACOMin vuonna 2003 tekemä päätös, jolla Portugal Telecom määrättiin alentamaan hintojaan huomattavasti.

(116)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, ettei ole syytä katsoa viranomaisten velvoittaneen verkko-operaattorin hyväksymään RTP:n maksujen viivästykset. Komissio ei ole myöskään löytänyt viitteitä siitä, että viranomaiset olisivat osallistuneet toimenpiteen toteuttamiseen (58). Lisäksi vastaavia sopimuksia tehtiin sen jälkeen kun yritys oli selvästi yksityistetty. Tämän vuoksi toimenpiteen ei voida katsoa olevan valtion toteuttama eikä se siis ole aiheuttanut tulojen menetystä valtiolle.

(117)

Sosiaaliturvavelan uudelleenjärjestelystä sekä viivästyskoroista luopumisesta voidaan todeta, että komission mielestä sosiaaliturvaviranomaisia ei voida katsoa yritykseksi. Sosiaaliturvaviranomaiset eivät harjoita taloudellista toimintaa, vaan kyseessä on julkinen yhteisö, jonka tehtävänä on hoitaa sosiaaliturvajärjestelmää (59). Lisäksi sosiaaliturvaviranomaiset eivät itse antaneet lupaa velan uudelleenjärjestelyyn, vaan se vahvistettiin valtiosihteerien (valtionvarat, sosiaaliturva, varaministeriä avustava alivaltiosihteeri) yhteisellä määräyksellä. Tämän luvan myötä valtio luopui tuloistaan, sillä muutoin sen olisi pitänyt periä 1,206 miljardia escudoa korkoa maksamattomasta velasta. Näin ollen on ilmeistä, että kyseessä ovat valtion varat ja valtion toimenpide.

(118)

Valtio maksoi suoraan valtion talousarviosta RTP:n pääomankorotukset ja korvauksen yleisradioverkosta. On siis selvää, että nämä varat ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valtion varoja.

(119)

Komissio ei ole samaa mieltä Portugalin viranomaisten kanssa siitä, että lainaan ei olisi liittynyt tuloja valtiolle. On syytä muistaa, että valtion varojen käsite kattaa myös edut, jotka valtion tätä tarkoitusta varten suunnittelema tai perustama yhteisö myöntää (60). Lainasopimus tehtiin RTP:n ja Fundo de Regularização da Dívida Públican välillä, joka on julkisista velkajärjestelyistä vastaavan Instituto de Gestão do Crédito Público -yksikön hallinnoima rahasto. Tämä yksikkö kuuluu lakisääteisesti valtiovarainministeriön alaisuuteen (61). Näin ollen voidaan päätellä, että rahaston myöntämät varat on katsottava valtion varoiksi.

(120)

Toimenpiteen voidaan toisaalta katsoa olevan Portugalin valtion suoraan toteuttama, sillä lainaehdot määriteltiin valtiosihteerien (viestintäasiat, valtionvarat) 17 päivänä joulukuuta 1998 tekemässä yhteisessä päätöksessä.

(121)

Komissio ei ole saanut tietoja, jotka osoittaisivat, että RTP:n joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuun olisi liittynyt valtion takaus. Joukkovelkakirjoja koskevan tarjousesitteen mukaan RTP takasi itse lainan takaisinmaksun. RTP:lla ei ollut liikkeeseenlaskun aikaan sellaista oikeudellista asemaa, että valtio olisi ollut automaattisesti annin takaajana. Yritys muutettiin vuonna 1992 annetulla lailla nro 21/92 valtionyhtiöstä osakeyhtiöksi. Näistä syistä komissio katsoo, että joukkovelkakirjat laskettiin liikkeeseen markkinaehdoin, eikä valtio ole luopunut tuloistaan. Tämän vuoksi liikkeeseenlaskuun ei ole käytetty valtion varoja. Toisin kuin kolmannet esittävät, tätä päätelmää ei komission mielestä muuta se, että RTP kuuluu valtiolle, sillä EY:n perustamissopimuksen määräyksissä suhtaudutaan puolueettomasti sekä julkiseen että yksityiseen omistukseen (62).

(122)

Vuonna 1996 elokuvatuotannon tukemisesta tehdyn sopimuksen osalta komissio ei voi yhtyä kolmansien näkemyksiin, joiden mukaan RTP sai sopimuksen perusteella lisärahoitusta. Tässä sopimuksessa määrättiin yksityiskohtaisesti, miten RTP:n olisi täytettävä elokuvatuotannon tukemiseen liittyvä julkisen palvelun velvoitteensa (63), mutta siinä ei osoitettu lisärahoitusta RTP:lle. Mahdollisuus korvausten myöntämiseen RTP:lle elokuvatuotantoon liittyvistä velvoitteista sisältyi jo lakiin nro 21/92 (64), jossa säädettiin yleisestä korvausjärjestelmästä. Siksi sopimusta ei voida pitää erillisenä tapauskohtaisena rahoitustoimenpiteenä. Sopimus ei siis johda valtion tulojen menetykseen, sillä siinä ei määrätä lisää valtion varoja myönnettäväksi RTP:lle.

(123)

Vuosien 1996–2000 rakenneuudistussuunnitelma vaikuttaa vain RTP:n toteuttamalta alustavalta selvitykseltä, eikä siihen liity minkäänlaista Portugalin valtion taloudellista sitoumusta. Tästä syystä komissio katsoo, että toimenpiteeseen ei liity valtion varoja. Kolmansien esittämiin huomautuksiin ei sisältynyt asiaa koskevia lisätietoja.

(124)

Edellä esitetyn perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että elokuvatuotannon tukemista koskeva sopimus, vuosien 1996–2000 rakenneuudistussuunnitelma, yleisradioverkon käyttömaksujen viivästyminen ja joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku eivät sisällä valtiontukea, sillä niissä ei ole käytetty valtion varoja.

(125)

Kun tarkastellaan vapautusta notariaatti- ja rekisterimaksuista, komission on määritettävä, onko toimenpiteellä myönnetty yleinen verovapautus RTP:lle ja onko sitä sovellettu yksinomaan RTP:hen (tai ainoastaan valtionyhtiöihin) eikä yksityisiin yrityksiin. Komission on lisäksi arvioitava, onko RTP saanut ylimääräistä etua, kun se ei ole maksanut oikeaksi todistamisesta, ja onko RTP vapautettu myös kaikkia muita omaisuuseriä koskevista rekisterimaksuista lain nro 21/92 11 §:n 2 momentin nojalla.

(126)

Komissio katsoo, että 11 §:n tarkoituksena on vapauttaa RTP kaikista rekisteröintikuluista ja vastaavista maksuista, jotka liittyvät suoraan sen yhtiöjärjestyksen muuttamiseen. Kyseisessä 1 momentissa käsitellään yleistä velvollisuutta rekisteröidä yhtiöjärjestys maan kaupparekisteriin ja 2 momentissa käsitellään muita rekisteröintivelvoitteita, jotka liittyvät suoraan yrityksen oikeusmuodon muuttamiseen (ts. kirjaaminen aineellisten tai aineettomien omaisuuserien rekisteriin jne.). Portugalin viranomaisten toimittamat tiedot osoittavat, että RTP ei saanut yleistä vapautusta rekisteröintimaksuista, sillä se on maksanut useaan otteeseen yhtiöjärjestyksen muuttamiseen liittyviä notariaatti- ja rekisteröintimaksuja muututtuaan osakeyhtiöksi (65). Siksi komissio ei yhdy asianomaisten osapuolten esittämiin huomautuksiin, joiden mukaan RTP:lle myönnettiin yleinen vapautus notariaatti- ja rekisteröintikuluista.

(127)

Komissio on Portugalin viranomaisten kanssa samaa mieltä siitä, että lain nro 21/92 11 §:n 1 momentti, jonka perusteella RTP vapautettiin notariaatti- ja rekisteröintikuluista, ei merkitse erityisen edun myöntämistä yritykselle. Siinä vain vahvistetaan, että lakia nro 84/88 sovelletaan RTP:hen. Lain mukaan julkiset yritykset voidaan muuttaa osakeyhtiöiksi asetuksen nojalla, jolla hyväksytään osakeyhtiön yhtiöjärjestys ja joka riittää täyttämään kaikki edellytetyt rekisteröintimuodollisuudet.

(128)

On järjestelmän sisäisen logiikan mukaista, että julkisia yrityksiä kohdellaan eri tavalla, kun niiden yhtiömuoto muutetaan osakeyhtiöksi. Se ei tarjoa erityisiä etuja yrityksille, sillä tästä ei aiheudu kustannuksia. Notaarin laatimiin asiakirjoihin perustuva käytäntö on tarpeen, jotta voidaan varmentaa asiakirjat yrityksen perustamisesta tai sen muuttamisesta ja antaa niille oikeudellinen arvo. Tällaisen asiakirjan laatiminen vaikuttaa kuitenkin turhalta sellaisten julkisten yritysten osalta, joiden oikeudellinen muoto on muuttunut osakeyhtiöksi asetuksen nojalla, sillä tällaisella asetuksella on jo tarvittava oikeudellinen arvo.

(129)

Rekisteröintikuluja koskevaa perustelua sovelletaan myös julkistamista koskeviin kuluihin. Osana julkisen viranomaisen velvollisuuksiaan valtion on julkistettava lainsäädäntöön tehdyt muutokset Portugalin virallisessa lehdessä (Diário da República). Koska valtio oli jo julkistanut lain nro 21/92, jolla hyväksytään RTP:n uusi yhtiöjärjestys, olisi ollut turhaa asettaa RTP:lle muita julkistamisvelvollisuuksia, joita voidaan soveltaa yksityisiin yrityksiin. Portugalin virallinen lehti sisältää RTP:n yhtiöjärjestyksen kokonaisuudessaan, mikä vastaa siis yhtiön rekisteröintiä kolmansille annettavien tietojen suhteen.

(130)

Komissio on yhtä mieltä Portugalin viranomaisten kanssa siitä, että lain nro 21/92 11 §:n 2 momentilla, jolla RTP vapautettiin muiden yhtiömuodon muuttamiseen suoraan liittyvien rekisteröintimaksujen maksamisesta, ei myönnetä erityistä etua RTP:lle. Lain nro 21/92 11 §:n 2 momentissa vahvistetaan ainoastaan asetuksen nro 404/90 1 §:n soveltaminen. Sen mukaan yritykset voidaan vapauttaa sulautumisen tai yhteistyön edellyttämän kiinteän omaisuuden myynnistä kannettavasta verosta sekä muista oikeudellisista maksuista ja kuluista. Asetusta nro 404/90 sovelletaan kaikkiin yrityksiin, jotka ovat toteuttaneet yhteistyö- tai sulautumistoimenpiteitä ennen 31 päivää joulukuuta 1993. RTP:lle myönnetty vapautus muista rekisteröintimaksuista ei merkitse erityisen edun myöntämistä sille, koska vapautusta sovelletaan kaikkiin samassa tilanteessa oleviin yrityksiin.

(131)

Tutkittuaan kolmansien ja Portugalin viranomaisten esittämät huomautukset komissio päätteli, että alkuperäistä sopimusta sosiaaliturvaviranomaisten ja RTP:n välillä ei voida pitää yksityisen toiminnanharjoittajan tavanomaisena toimintana. Kiista koski kysymystä siitä, voidaanko sosiaaliturvaviranomaisten tulkintaa tietyistä määräyksen nro 12/83 säännöksistä pitää oikeudellisesti asianmukaisena. Tehdyssä sopimuksessa vahvistettiin RTP:n tulkinta, jonka tukena oli veroasiantuntijan analyysi, jossa kyseisen päätöksen pääteltiin olevan perustuslain vastainen. Päätöstä ei kuitenkaan kumottu sopimuksen jälkeen. On siis syytä päätellä, että toimenpidettä sovellettiin valikoivasti RTP:hen ilman, että samalla olisi muutettu sosiaaliturvaviranomaisten tulkintaa säännöksistä muiden yritysten osalta.

(132)

Komissio ei voi myöskään yhtyä Portugalin viranomaisten kantaan, että velan uudelleenjärjestelyä sekä sakoista ja koroista luopumista koskeva lupa olisi annettu osana yleistä järjestelmää, jota sovellettiin kaikkiin yrityksiin vastaavassa tilanteessa asetuksen nro 411/91 nojalla, eikä se näin ollen merkinnyt erityisen edun myöntämistä RTP:lle.

(133)

Tämän päätöksen tarkoituksena on määritellä, sovellettiinko järjestelmää RTP:hen valikoivasti, eikä tarkastella sitä, oliko järjestelmä valikoiva vai yleinen.

(134)

Jotta voidaan osoittaa, että uudelleenjärjestely on tarpeen yrityksen elinkelpoisuuden varmistamiseksi, asetuksessa nro 411/91 edellytetään yrityksen taloudellista tilannetta ja rahoitusasemaa koskevan selvityksen laatimista. RTP ei kuitenkaan tehnyt missään vaiheessa tällaista asetuksen nro 411/91 2 §:n 3 momentin mukaista selvitystä.

(135)

Asetuksen 2 §:n 1 momentin d alamomentissa asetettua edellytystä ei sovellettu RTP:hen, sillä velan uudelleenjärjestelyä ei toteutettu seurauksena valtion toimenpiteestä. Komissio ei yhdy Portugalin viranomaisten näkemykseen, että valtion toimintahistoria olisi vaikuttanut velallisen yrityksen toimintaan ja että RTP:tä koskivat valtion toimenpiteen aikana lainmukaiset säännöt. Vaikka RTP olikin erityisen hallintojärjestelmän alainen vuonna 1977 (66), järjestelmä lopetettiin, kun RTP:n yhtiöjärjestys hyväksyttiin vuonna 1980. Sosiaaliturvavelka muodostui kuitenkin vuosina 1983–1989. Komissio katsoo, että RTP:n velan uudelleenjärjestelyn hyväksyminen ei olisi ollut mahdollista asetuksen nro 411/91 mukaisen yleisen järjestelmän puitteissa, sillä RTP ei täyttänyt velan uudelleenjärjestelyn hyväksymiselle laissa asetettuja edellytyksiä. Tämän vuoksi toimenpidettä sovellettiin RTP:hen valikoivasti.

(136)

Salliessaan velan uudelleenjärjestelyn valtion olisi pitänyt toimia julkisen tai yksityisen velkojan tavoin, joka pyrkii saamaan takaisin sille kuuluvat saatavat ja joka tästä syystä tekee uudelleenjärjestelysopimuksia takaisinmaksun helpottamiseksi (67). Valtion soveltaman viivästyskoron olisi oltava yhtä suuri kuin yksityisen velkojan vastaavassa tilanteessa soveltama korkokanta. Komissio katsoo, että aloittamalla oikeudellisen menettelyn velan takaisinperimiseksi yksityinen velkoja saisi vähintään lakisääteisen koron. Portugalin viranomaiset eivät siis käytettävissä olevista oikeudellisista täytäntöönpanokeinoista huolimatta edellyttäneet koron maksua, joten niiden ei voida katsoa toimineen yksityisen velkojan tavoin, joka olisi pyrkinyt saamaan mahdollisimman korkean koron. Tämän lisäksi sosiaaliturvavelkaa kertyi vuosina 1983–1989, mutta velan uudelleenjärjestelystä sovittiin vasta vuonna 1993. Tällaisissa olosuhteissa yksityinen velkoja ei olisi antanut velkojen kasvaa näin pitkään, vaan olisi aloittanut takaisinperintämenettelyn. Näin ollen vaikuttaa siltä, että toimenpiteellä myönnettiin RTP:lle erityinen etu.

(137)

Kun tarkastellaan televisiosignaalin jakelu- ja siirtoverkosta maksettua korvausta, komissio ei voi ottaa huomioon kolmansien huomautuksia, joissa asetetaan kyseenalaiseksi yleisradioverkon arvon laskutapa. Komissio oli jo päätellyt 2 päivänä lokakuuta 1996 tehdyssä päätöksessään, että valtion RTP:lle kyseisestä verkosta maksama korvaus vastasi markkinahintaa eikä ollut valtiontukea (68). SIC ei asettanut tätä päätelmää kyseenalaiseksi, kun asiaa käsiteltiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (69).

(138)

Komissio ei myöskään yhdy huomautuksiin siitä, että korvauksen maksaminen ei ole perusteltua, koska televisiosignaalin jakelu- ja siirtoverkko olisi rakennettu valtion rahoituksella. Komissio katsoo, että valtion toimintaa investoijana ei pidä sekoittaa sen toimintaan viranomaisena. Vaikka valtio omisti RTP:n ja sittemmin TDP:n 100-prosenttisesti, näiden kahden yhtiön oli oltava avoimuuden vaatimuksen vuoksi oikeudellisesti ja rahoitukseltaan itsenäisiä. Verkko kuului RTP:n omaisuuseriin. Tästä syystä se, että valtio maksoi julkiselle yritykselle eli RTP:lle markkinahintaa vastaavan korvauksen verkosta, jonka se oli päättänyt siirtää toiseen yhtiöön, ei merkitse taloudellisen edun myöntämistä RTP:lle, koska korvauksen arvo vastasi näiden omaisuuserien todellista arvoa. Tästä syystä toimenpiteestä ei koitunut etua RTP:lle, eikä se siis ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(139)

Tarkasteltuaan kolmansien ja Portugalin viranomaisten esittämiä huomautuksia komissio päättelee, että vuosien 1994–1997 pääomasijoitukset ovat antaneet taloudellista etua RTP:lle. Kuten taulukosta 3 ilmenee, RTP:n rahoitusasema oli heikko pääomasijoitusten toteuttamisen aikaan. Yksityinen sijoittaja ei olisi sijoittanut pääomaa yritykseen, koska yrityksen ei olisi voitu odottaa tuottavan tavanomaista voittoa kohtuullisen ajan kuluessa. Huolimatta pääomasijoituksista RTP:n taloudellinen tilanne heikkeni. Portugalin viranomaiset ja kolmannet eivät ole esittäneet, että Portugalin valtio olisi toiminut yksityisen sijoittajan tavoin sijoittaessaan pääomaa yritykseen.

(140)

Komissio on eri mieltä Portugalin viranomaisten kanssa siitä, että vuonna 1998 myönnetty laina oli markkinaehtoinen. Jotta kyse ei olisi valtiontuesta, lainan myöntämisehtojen (lainaan liittyvä takaus ja lainan korko) on kuvastettava riskiä, joka sisältyy lainan myöntämiseen yritykselle (70). Riski ja siten myös korko ovat suuremmat silloin, kun yrityksen rahoitusasema ei tarjoa sellaista vakautta kuin rahoituslaitos edellyttää myöntääkseen lainan.

(141)

Kuten taulukosta 3 ilmenee, lainan myöntämisaikana RTP oli niin suurissa rahoitusvaikeuksissa, että yrityksen velat ylittivät sen varat ja sen oman pääoma oli negatiivinen. Yritys oli käytännössä konkurssissa.

(142)

On syytä korostaa, että kyseinen laina oli huonommassa etuoikeusasemassa eli sillä ei ollut omaisuuseriin perustuvia vakuuksia ja konkurssitilanteessa valtion saatavat korvattaisiin vasta kaikkien muiden velkojien jälkeen mutta ennen osakkaita. Omaisuuseriin perustuvien riittävien vakuuksien puuttuminen osoittaa selvästi, että lainaa ei ole myönnetty markkinaehdoin ja että kyseessä oli tuki. Koska RTP oli käytännössä konkurssissa lainan myöntämisajankohtana, mikään rahoituslaitos ei olisi myöntänyt sille huonommassa etuoikeusasemassa olevaa lainaa, sillä oli erittäin epätodennäköistä, että RTP pystyisi maksamaan lainan takaisin. Lainaa ei myöntänytkään yksityinen rahoituslaitos, vaan julkinen Fundo de Regularização da Dívida Pública -rahasto.

(143)

Lisäksi voidaan todeta, että lainakorko ei vastannut sen myöntämiseen sisältyvää riskiä. Korko oli alhaisempi kuin viitekorko, jota komissio yleensä käyttää tukiosan laskemiseen korkotukilainaohjelmissa (71). Tavanomainen markkinatoimija vaatisi kuitenkin kattavien vakuuksien lisäksi korkoa, joka kattaisi lainan takaisinmaksun laiminlyöntiä koskevan suuren riskin.

(144)

Koska RTP ei rahoitusasemansa vuoksi olisi saanut huonommassa etuoikeusasemassa olevaa lainaa tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, laina vastaa käytännössä avustuksen myöntämistä ja on RTP:n hyväksi myönnetty etu.

(145)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että sosiaaliturvavelan uudelleenjärjestely, vuosien 1994–1997 pääomasijoitukset ja vuonna 1998 myönnetty laina muodostavat taloudellisen edun verrattuna kilpailijoihin, jotka eivät ole saaneet vastaavia varoja.

(146)

Portugalin televisiomarkkinat avattiin kilpailulle viimeistään vuonna 1992, joten markkinoilla oli kilpailijoita jaksolla, jona RTP:n hyväksi toteutettiin eri toimenpiteet. Yksityisille SIC- ja TVI-televisioyhtiöille myönnettiin yleisradiotoimiluvat helmikuussa 1992 ja SIC aloitti lähetykset Portugalissa lokakuussa 1992.

(147)

Komissio ei voi hyväksyä Portugalin viranomaisten kantaa, jonka mukaan sosiaaliturvavelan maksua koskeva sopimus ei kuuluisi valtiontuen käsitteen soveltamisalaan, koska velka oli syntynyt ennen kuin Portugalin yleisradiomarkkinat oli avattu kilpailulle. Rahoitusjärjestely myönnettiin RTP:lle toukokuussa 1993, sen jälkeen kun yleisradiomarkkinat oli avattu kilpailulle. Se oli siis omiaan muodostamaan taloudellisen edun RTP:lle.

(148)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että valtion toimenpiteet ovat omiaan muodostamaan RTP:lle taloudellisen edun verrattuna kilpailijoihin, jotka eivät saaneet vastaavia varoja, ja näin ollen toimenpiteet vääristävät kilpailua 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(149)

Valtion toimenpiteet kuuluvat 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, jos ne vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tällainen vaikutus aiheutuu, jos kyseessä olevalla alalla käydään yhteisön sisäistä kauppaa. Käsiteltävänä olevassa asiassa tuensaajayritys RTP harjoittaa toimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Se osallistuu televisio-ohjelmien vaihtoon Euroopan yleisradioliiton välityksellä ja kuuluu Eurovisio-järjestelmään (72). Tämän lisäksi RTP kilpailee suoraan yksityisten yleisradioyhtiöiden kanssa, jotka harjoittavat toimintaa kansainvälisillä yleisradiolähetysten markkinoilla ja joiden omistusrakenne on kansainvälinen (73).

(150)

Voidaan siis päätellä, että RTP:n hyväksi toteutetut toimenpiteet vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(151)

Edellä esitetyn perusteella on pääteltävä, että riippumatta RTP:lle asetetuista julkisen palvelun velvoitteista seuraaviin toimenpiteisiin sisältyy EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea: sosiaaliturvavelan uudelleenjärjestely, vuosina 1994–1997 tehdyt pääomasijoitukset ja vuonna 1998 myönnetty laina.

(152)

Kuten edellä on todettu, RTP:llä on siis velvollisuus tarjota julkisia yleisradiopalveluja. Asiassa Altmark antamassaan tuomiossa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että valtion toimenpiteet, joilla korvataan julkisen palvelun kustannuksia, eivät ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista valtiontukea, kun seuraavat neljä edellytystä täyttyvät (74):

(153)

Jos ensimmäistä ja kolmatta edellytystä ei oteta huomioon, 151 kappaleessa tarkoitetut tapauskohtaiset toimenpiteet eivät näytä täyttävän toista ja neljättä Altmark-tuomiossa mainittua edellytystä. Syyt on esitetty seuraavassa.

(154)

On selvää, että sosiaaliturvaviranomaisten kanssa tehtyyn sopimukseen perustuva rahoitus ja laina eivät kuulu korvausjärjestelmään, jossa korvausten taso on etukäteen vahvistettu objektiivisesti ja läpinäkyvästi (toinen edellytys). Tätä vastoin ne perustuivat valtion tekemiin tapauskohtaisiin päätöksiin.

(155)

Kuten 61 kappaleessa todetaan, julkisen palvelun sopimuksessa määrättiin mahdollisuudesta pääomasijoituksina toteutettavaan erityisrahoitukseen, jota myönnetään julkiseen palveluun tarvittavia laiteinvestointeja varten. Julkisen palvelun sopimukset eivät rajoita investointeja julkiseen palveluun eikä niissä myöskään määritellä selvästi valtion osakkuuden edellytyksiä ja rajoituksia. Niissä määrätään ainoastaan valtion mahdollisuudesta osallistua RTP:n investointeihin osakkaan ominaisuudessa. Näin ollen komissio katsoo, että pääomasijoitusten ei myöskään voida katsoa kuuluvan korvausjärjestelmään, jossa korvausten taso on etukäteen vahvistettu objektiivisesti ja läpinäkyvästi.

(156)

Lisäksi on selvää, että RTP:tä ei valittu julkisia hankintoja koskevan menettelyn perusteella, joka varmistaisi mahdollisimman alhaiset kustannukset. Mikään ei viittaa siihen, että tapauskohtaiset korvaukset olisi määritetty keskivertoyrityksen kustannuksiin perustuvan analyysin pohjalta (neljäs edellytys).

(157)

Edellä esitetyn perusteella on selvää, että kaikki Altmark-tuomiossa mainitut edellytykset eivät täyty käsiteltävässä asiassa. Tämän vuoksi 151 kappaleessa mainitut toimenpiteet on katsottava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

(158)

Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtiontuen myöntäminen yrityksille, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja (yleishyödyllisiä palveluja), voi olla sallittua 86 artiklan nojalla. Altmark-tuomiossa vahvistetaan epäsuorasti, että yleishyödyllisiä palveluja tarjoavalle yritykselle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi myönnetyt valtiontuet voivat soveltua yhteismarkkinoille, jos ne täyttävät EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa määrätyt edellytykset (75).

(159)

Yhteisöjen tuomioistuin on selventänyt, että jotta toimenpiteeseen voidaan soveltaa poikkeusta, sen on täytettävä määrittelemistä, toimeksiantoa ja suhteellisuutta koskevat periaatteet. Komissio katsoo, että näiden edellytysten täyttyessä kaupan kehitykseen ei vaikuteta yhteisön edun vastaisella tavalla.

(160)

Komission tiedonannossa valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan (76) selitetään, miten näitä periaatteita sovelletaan yleisradiotoiminnan alalla. Tämän tiedonannon mukaisesti komission on arvioitava seuraavia tekijöitä (77):

(161)

Kuten Amsterdamin sopimuksella perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (78) ja yleisradiotoimintaa koskevassa tiedonannossa (79) todetaan, jäsenvaltioiden tehtävänä on määritellä julkisen palvelun yleisradioyhtiön tehtävät. Komission tehtävä yleisradiotoiminnan alalla rajoittuu sen varmistamiseen, että julkisen palvelun määritelmään ei sisälly ilmeisiä virheitä. Tällainen virhe olisi julkisen palvelun määritelmän väärinkäyttöä.

(162)

Yleisradiotoiminnan erityispiirteiden vuoksi komissio pitää pöytäkirjan tulkitsevien määräysten nojalla sääntöjenmukaisena määritelmää, jonka perusteella tasapainoisen ja vaihtelevan ohjelmiston tarjoaminen annetaan yhden määrätyn yleisradioyhtiön tehtäväksi (80). Tällainen määritelmä on yhdenmukainen yhteiskunnan demokraattisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tarpeiden täyttämistä koskevan tavoitteen kanssa.

(163)

Kuten 51 ja 52 kappaleessa todetaan, RTP on lain nro 21/92 ja julkisen palvelun sopimusten nojalla velvoitettu tarjoamaan julkisia yleisradiopalveluja kahdella yleisellä kanavalla. Ensimmäisen kanavan on tarjottava yleisluontoisempia ohjelmia ja toisen kanavan on palveltava erityisiä yleisöryhmiä. Kuten 53 ja 54 kappaleessa todetaan, laissa nro 21/92 ja julkisen palvelun sopimuksissa määritellään yksityiskohtaisemmin RTP:n velvoitteet ohjelmasisällön ja kansainvälisen yhteistyön suhteen ja asetetaan eräitä muita erityisvelvoitteita.

(164)

Vaikka RTP:n julkisen palvelun yleisradiotoimintaan liittyvien tehtävien määritelmä on laadullinen ja melko laaja-alainen, komissio katsoo, että tällainen laaja-alainen määritelmä on Amsterdamin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan tulkintasäännösten mukainen (81). Tämän vuoksi komissio pitää sääntöjenmukaisena yleistä julkisen palvelun määritelmää, jonka mukaan RTP:n tehtävänä on lähettää ohjelmaa kahdella koko maan kattavalla kanavalla, joista toinen on yleisluonteisempi ja toinen keskittynyt enemmän rajattuihin kohdeyleisöihin. Tällaisen määritelmän voidaan katsoa täyttävän Portugalin yhteiskunnan demokraattiset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tarpeet.

(165)

Komissio pitää sääntöjenmukaisina niin ikään velvoitteita, joissa määritellään yksityiskohtaisesti tapa, jota noudattaen RTP:n on täytettävä yleisradiotoimintaa koskeva julkisen palvelun velvoitteensa. Voidaan myös katsoa, että nämä velvoitteet vastaavat pöytäkirjassa tarkoitettuja Portugalin yhteiskunnan demokraattisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tarpeita.

(166)

Vaikka komissio pitää RTP:lle annettua julkisen palvelun tehtävää sääntöjenmukaisena, sen on kuitenkin varmistettava, ettei määritelmään sisälly ilmeisiä virheitä.

(167)

Televisio ilman rajoja -direktiivin johdanto-osan 45 kappaleen perusteella komissio voi hyväksyä, että yleisradioyhtiöön sovellettava julkisen palvelun määritelmä kattaa velvoitteen osallistua merkittävällä tavalla eurooppalaisen audiovisuaalisen tuotannon investointeihin, jos kyseisiä elokuvia koskevat oikeudet mahdollistavat niiden lähettämisen julkisen palvelun televisiokanavilla (82).

(168)

Komissio katsoo, että RTP:lle asetettu velvoite tukea elokuvatuotantoa kuuluu julkiseen yleisradiotoimintaan, sillä RTP lähettää julkisen palvelun yleisradioverkossa elokuvia, joiden jakeluoikeudet se on hankkinut.

(169)

Tästä syystä komissio ei voi yhtyä asianomaisten osapuolten huomautuksiin, joiden mukaan elokuvatuotantoa koskevat RTP:n velvoitteet sekä niiden rahoitustapa olisivat syrjiviä. Osapuolet ovat esittäneet, että yksityiset televisioyhtiöt ovat niin ikään tehneet Portugalin viranomaisten kanssa sopimuksia elokuvatuotannon tukemisesta. Näissä sopimuksissa ei kuitenkaan ollut sovittu korvauksista. Komissio katsoo, että olisi erotettava toisistaan valtion ja yksityisten televisioyhtiöiden vapaaehtoisesti tekemät sopimukset ja RTP:lle asetettu julkisen palvelun velvoite lähettää ja rahoittaa elokuvia. On selvää, että RTP:lle on nimenomaisesti asetettu julkisen palvelun velvoite tukea tietyntyyppistä elokuvatuotantoa, jonka teokset sitten lähetetään julkisilla yleisradiokanavilla. Koska tämäntyyppistä julkisen palvelun tehtävää ei sen sijaan ole annettu yksityisille televisioyhtiöille, RTP toimii valtion välineenä elokuvatuotannon tukemisessa. RTP:n mahdollisesti elokuvatuotannolle antamat edut saattavat olla valtiontukea ja niitä on arvioitava sen mukaisesti. Tämä päätös ei vaikuta näiden elokuvien tuottajille mahdollisesti myönnettyjen etujen arvioimiseen.

(170)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että RTP:n tarjoama yhteisrahoitus portugalilaisille elokuville, jotka lähetetään julkisilla yleisradiokanavilla, voidaan katsoa sääntöjenmukaiseksi erityisvelvoitteeksi, joka on välttämätön, jotta RTP voisi täyttää julkisten yleisradiopalvelujen tarjoamista koskevan yleisen velvoitteensa. Tämän vuoksi velvoitetta ei voida pitää tehtävän määrittelyyn liittyvänä ilmeisenä virheenä.

(171)

Komissio katsoo kuitenkin, että RTP:lle asetettu velvoite tarjota muita tapauskohtaisesti täsmennettäviä erityisiä palveluja (83) ei ole riittävän täsmällinen, jotta komissio voisi arvioida riittävällä oikeusvarmuudella, voidaanko tällaisia palveluja pitää julkisen palvelun velvoitteen mukaisina. Vaikka tällaisia muita täsmennettäviä palveluja ei ole määritetty selvästi, komissio toteaa, ettei tämän säännöksen nojalla ole suoritettu minkäänlaisia maksuja tarkasteltavalla jaksolla (84).

(172)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että RTP:n tehtävät, sellaisina kuin ne on kuvattu laissa nro 21/92 ja määritelty uudelleen julkisen palvelun sopimuksissa, ovat selvästi määriteltyjä julkisen palvelun velvoitteita. Vaikka velvoite tarjota muita tapauskohtaisesti täsmennettäviä palveluja ei ole riittävän yksityiskohtainen määritelmä, jotta komissio voisi päätellä, että kaikki kyseessä olevat palvelut kuuluvat julkisen palvelun tehtäviin, kyseisen säännöksen nojalla ei ole suoritettu maksuja vuosina 1992–1998.

(173)

Komissio on lisäksi arvioitava, onko edunsaajalle annettu julkisen palvelun velvoite.

(174)

Yleisradiotoimintaa koskevan tiedonannon mukaan komissio on varmistettava, että RTP:lle on annettu virallisesti julkisen palvelun tehtävä (85).

(175)

Kuten 55 kappaleessa todetaan, julkisen palvelun tehtävät on selvästi myönnetty RTP:lle useamman lain ja sopimuksen nojalla: lain nro 58/90 5§, lain nro 21/92 4 §:n 1 momentti ja 5 § sekä julkisen palvelun sopimusten 1 kohta.

(176)

Komissio ei ole saanut asianomaisilta osapuolilta tai Portugalin hallitukselta huomautuksia, joiden mukaan julkisen palvelun tarjoamista ei olisi virallisesti annettu RTP:n tehtäväksi. Yleisradiotoimintaa koskevan tiedonannon mukaisesti ja edellä mainitut lait ja sopimukset huomioon ottaen komissio päättelee olleen ilmeistä, että RTP:n edellytetään täyttävän julkisen palvelun velvoite yleisradiotoiminnan alalla ja RTP:lle on siten virallisesti annettu julkisen palvelun tehtävä.

(177)

Sen lisäksi, että julkisen palvelun tehtävä oli virallisesti myönnetty RTP:lle, on selvitettävä, tarjottiinko julkisia palveluja suunnitellulla tavalla. Kuten edellä 56–59 kappaleessa jo todettiin, erilaisia valvontajärjestelyjä otettiin käyttöön sen varmistamiseksi, että RTP täytti julkisen palvelun velvoitteensa edellytetyllä tavalla.

(178)

RTP:n oli ensiksikin esitettävä kertomuksia julkisen palvelun tehtävän toteuttamisesta ja laadittava suunnitelmia, joiden liitteenä oli tilintarkastuslausunto. RTP laati vuosina 1992–1998 julkisen palvelun velvoitteita koskevia kertomuksia, joissa kuvailtiin, miten kukin julkisen palvelun velvoite oli täytetty, ja osoitettiin näiden velvoitteiden täyttämisestä aiheutuneet kustannukset kirjanpidon avulla.

(179)

Valtiovarainministeri ja viestinnästä vastaava hallituksen jäsen tarkistivat julkisen palvelun sopimuksen noudattamisen ja Inspecção Geral de Finanças -tilintarkastusviranomainen tarkasti rahoitussuunnitelman.

(180)

Lisäksi vuosittain oli teetettävä ulkopuolinen tilintarkastus. Komissio ei yhdy SIC:n näkemykseen siitä, että Portugalin viranomaisten esittämät julkisen palvelun kustannukset ja julkisen palvelun sopimuksiin sisältyvät RTP:n esittämät numerotiedot ja RTP:n tilinpäätökset eivät olisi luotettavia eikä niitä olisi siis riittävästi valvottu. Komissio toteaa, että valtuutettu tilintarkastaja tarkasti vuosina 1992–1998 vuosittain kaikki RTP:n tilinpäätösasiakirjat. Vaikka julkista palvelua koskeviin kertomuksiin ei olisikaan aina liitetty tilintarkastuslausuntoa, tiukat kustannuslaskentasäännöt varmistivat kuitenkin sen, että jokaisen mahdollisesti korvaukseen johtavan julkisen palvelun velvoitteen kustannukset voitiin osoittaa ja tarkastaa asianmukaisesti.

(181)

Edellä esitetyn perusteella on selvää, että tarkastustoimintaa harjoitettiin kolmella eri tasolla, jotka olivat yrityksen sisäinen tilintarkastusyksikkö, vastuulliset valtion yksiköt ja ulkopuolinen tilitoimisto. Vaikka näyttää siltä, ettei julkista palvelua koskevista kertomuksista järjestelmällisesti laadittu ulkopuolista tilintarkastuslausuntoa, kuvailtu järjestelmä varmisti sen, että palvelua tarjottiin vaaditulla tavalla. Tämän vuoksi komissio päättelee, että vuosina 1992–1998 käytössä oli tehokas menetelmä, joka varmisti RTP:n julkisen palvelun velvoitteen tehokkaan valvonnan.

(182)

Komission on lisäksi arvioitava, oliko myönnetty rahoitus oikeassa suhteessa julkisen palvelun nettokustannuksiin.

(183)

Yleisradiotoimintaa koskevassa tiedonannossa komissio kuvailee kriteerejä, joiden perusteella se arvioi valtion myöntämän rahoituksen oikeasuhteisuutta. Edellytetään, että valtiontuki ei ylitä julkisen palvelun tehtävien nettokustannuksia eikä markkinoilla esiinny vääristymistä, joka ei ole välttämätöntä julkisen palvelun tehtävien täyttämiseksi (86).

(184)

Jotta voidaan määritellä asianmukaisesti julkisen palvelun tehtävien aiheuttamat kustannukset, tiedonannossa edellytetään, että julkisen palvelun ja kaupallisen toiminnan tulot ja menot on erotettu toisistaan asianmukaisesti.

(185)

Kuten 62–64 kappaleessa todetaan, julkisen palvelun sopimuksissa määritellään kustannusten ja tulojen kohdentamismenetelmä, jota RTP:n on noudatettava. Tarkasteltavana olevassa asiassa komission tehtävää helpottaa se, että RTP:n on pitänyt soveltaa kirjanpitojärjestelmää, jonka avulla voidaan laskea korvauskelpoiset kustannukset, joita yritykselle on aiheutunut jokaisen korvauskelpoisen julkisen palvelun tehtävän suorittamisesta.

(186)

Järjestelmän perusteella jokainen menoerä on kohdennettu objektiivisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan tiettyyn toimintaan ja jaettu sen jälkeen RTP:n korvauskelpoisten julkisen palvelun tehtävien mukaan.

(187)

Koska kustakin korvauskelpoisesta julkisen palvelun tehtävästä saadut tulot vähennetään toimintakustannuksista, järjestelmä varmistaa, että vuotuiset korvaukset on rajattu kunkin julkisen palvelun velvoitteen aiheuttamiin nettokustannuksiin (ks. 65 kappale).

(188)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että kustannusten määrittämisessä käytetyt muuttujat on vahvistettu objektiivisesti ja läpinäkyvästi.

(189)

Komissio toteaa kuitenkin, että kustannusten korvaussäännöissä voidaan aliarvioida RTP:n julkisen palvelun todelliset kustannukset ja aiheuttaa rakenteellista rahoitusvajetta todellisiin rahoitustarpeisiin verrattuna.

(190)

Kuten 65 kappaleessa todetaan, sopimuksissa määritellyn kustannuslaskentatavan mukaan tietyt julkisen palvelun kustannukset eivät kuulu vuotuisten korvausten piiriin (87). Portugalin viranomaiset ilmoittivat lisäksi komissiolle, että vaikka RTP:n edellytetään maksavan arvonlisäveroa saamistaan vuotuisista korvauksista, näitä kustannuksia ei voida ottaa huomioon kustannuslaskentasääntöjen mukaan (96 kappale). RTP ei myöskään sisällyttänyt julkista palvelua koskeviin kertomuksiinsa kaikkia laiteinvestointeja julkisen palvelun toimintaan, vaikka ne on kirjattu tilinpäätöksiin (ks. 67 kappale).

(191)

Amsterdamin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan määräysten mukaisesti jäsenvaltion tehtävänä on järjestää julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden rahoitus. Käsiteltävänä olevassa asiassa Portugalin viranomaiset päättivät, etteivät ne korvaa osaa kustannuksista, joita palvelujen tarjoajalle aiheutui tämän toimeksiannon toteuttamisesta.

(192)

Tässä tapauksessa valtio maksoi vuotuisia korvauksia RTP:lle ja myönsi lisäksi ylimääräistä rahoitusta pääomasijoituksien, lainojen ja sosiaaliturvavelasta tehdyn sopimuksen muodossa.

(193)

Vaikka julkisen palvelun sopimuksissa määrättiin valtion rahoituksesta, joka perustuu toimintakustannusten mukaisiin vuotuisiin korvauksiin, ja mahdollisuudesta pääomankorotuksiin RTP:n toteuttamien investointien pohjalta, RTP:n julkisen palvelun velvoitetta koskevissa säännöksissä ei säädetty rahoituksesta, joka myönnettäisiin lainoina ja sosiaaliturvamaksujen alennuksina. Yleisradiotoimintaa koskevan tiedonannon 57 kohdan mukaan komission on kuitenkin varmistettava, että kaikki rahoitustoimenpiteet ovat oikeassa suhteessa julkisen palvelun velvoitteiden aiheuttamiin nettokustannuksiin. Vain tässä tapauksessa RTP:n rahoitus voidaan katsoa EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaiseksi.

(194)

Komissio katsoo myös, että sellaiset RTP:lle annetut julkisen palvelun velvoitteet, jotka eivät oikeuta korvaukseen julkisen palvelun sopimusten nojalla, voidaan katsoa sääntöjenmukaisiksi ja selvästi määritellyiksi julkisen palvelun velvoitteiksi, jotka valtio on virallisesti antanut palvelun tarjoajan tehtäviksi. Tämän vuoksi Portugalin valtio voi yhteisön lainsäädännön nojalla rahoittaa kaikki RTP:n julkisen palvelun velvoitteesta aiheutuneet nettokustannukset.

(195)

Tätä päätöstä varten ei ole tarpeen laskea uudelleen tarkasti kaikkia nettokustannuksia, joita RTP:lle aiheutui julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä. Riittää, kun osoitetaan, että RTP:n valtiolta saama kokonaisrahoitus kaudella 1992–1998 ei ylittänyt ylimääräisiä nettokustannuksia, jotka kyseisten julkisen palvelun tehtävien toteuttaminen aiheutti yritykselle kyseisellä kaudella.

(196)

Taulukossa 6 esitetään yhteenveto RTP:lle aiheutuneista julkisen palvelun kustannuksista (investointi- ja toimintakustannukset) laskettuna sovellettavien kustannuslaskentasääntöjen mukaan sekä korvauksista, jotka se on saanut investointien ja toimintakustannusten perusteella.

(197)

Aluksi esitetään laiteinvestoinnit julkisen palvelun toimintaan (taulukon 5 tapaan) ja näiden investointien korvaamiseksi tarkoitettu rahoitus (taulukon 2 tapaan). Toiseksi esitetään RTP:n nettomääräiset toimintakustannukset (taulukon 4 tapaan) ja näiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetut korvaukset (taulukon 1 tapaan). Lopuksi taulukossa tarkastellaan etuja, jotka liittyvät sosiaaliturvaviranomaisten kanssa tehtyyn sopimukseen ja lainaan sisältyviin tapauskohtaisiin tukiin.

Taulukko 6

Yhteenveto rahoitustarpeista ja julkisen palvelun toimintakustannusten korvaamisesta laskentasääntöjen mukaan

(198)

Kuten jo todettiin, Portugalin viranomaisten valitsema vuotuisten korvausten järjestelmä merkitsee, että RTP:lle sen julkisen palvelun tehtävistä todellisuudessa aiheutuneet kustannukset aliarvioitiin ja järjestelmä johti velkojen kasautumiseen. Säilyttääkseen RTP:n rahoitustasapainon viranomaiset käyttivät tapauskohtaisia toimenpiteitä rahoittaakseen RTP:lle julkisen palvelun velvoitteesta aiheutuneet kustannukset.

(199)

Kuten taulukosta 6 ilmenee, pääomasijoitukset ylittivät julkisen palvelun velvoitteen nojalla tehdyt investoinnit 26 736,8 miljoonalla escudolla, mutta myönnetyt korvaukset ja muut tapauskohtaiset tuet alittivat toimintakustannukset 28 755,1 miljoonalla escudolla. Vaikka pääomasijoitusten tarkoituksena oli lähtökohtaisesti rahoittaa laiteinvestointeja, niitä käytettiin myös kerääntyneiden velkojen maksuun.

(200)

Kuten taulukosta 6 ilmenee, kokonaiskorvaus oli 2 018,3 miljoonaa escudoa pienempi kuin julkisen palvelun velvoitteen aiheuttamat nettokustannukset (28 755,1 milj. escudoa – 26 736,8 milj. escudoa). Näin ollen komissio päättelee yhteisön sääntöjen nojalla, että valtion myöntämä kokonaisrahoitus on oikeassa suhteessa RTP:lle julkisen palvelun velvoitteista aiheutuneisiin nettokustannuksiin tarkasteltavalla kaudella.

(201)

Komissio katsoo, että saadut varat ovat todennäköisesti alittaneet valtion RTP:lle antamista julkisen palvelun tehtävistä aiheutuneet yhteenlasketut nettokustannukset, kun otetaan huomioon, että taulukkoon 6 ei sisälly kaikkia RTP:n julkisen palvelun kustannuksia kaudella 1992–1998.

(202)

Yleisradiotoimintaa koskevan tiedonannon mukaisesti komission on varmistettava, että valtion myöntämä rahoitus on oikeassa suhteessa julkisen palvelun tarjoamisen aiheuttamiin nettokustannuksiin. Sen on myös varmistettava, että julkisen palvelun toiminnasta johtuva kaupallinen toiminta, jonka osalta tuloja ja menoja ei voida täsmäyttää asianmukaisesti, ei aiheuta markkinoilla vääristymiä, jotka eivät ole välttämättömiä julkisen palvelun tarjoamisen kannalta. Vääristymisestä olisi kyse, jos RTP alentaisi mainoshintoja markkinoilla supistaakseen kilpailijoidensa tuloja (88). Tällöin RTP ei maksimoisi liiketoimintansa tuloja ja lisäisi aiheettomasti valtion rahoituksen tarvetta. Yleisradiotoimintaa koskevan tiedonannon mukaan tällaisen menettelytavan ei voida katsoa kuuluvan yleisradioyhtiölle annettuun julkisen palvelun tehtävään (89).

(203)

Tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että jos osoitetaan, että tällaista menettelytapaa on käytetty, komissio ottaa huomioon nämä vääristymät ja mahdollisen lisääntyneen rahoitustarpeen, kun se arvioi, onko liiallisia korvauksia maksettu. Komissio totesi menettelyä aloittaessaan, että se ei hallussaan olevien tietojen perusteella pysty päättelemään, onko RTP käyttänyt tällaista menettelytapaa (90).

(204)

Menettelyn aloittaessaan komissio kehotti esittämään huomautuksia. Se ei ole kuitenkaan saanut RTP:n kilpailijoilta huomautuksia, jotka olisivat osoittaneet tai todistaneet, että RTP olisi toiminut markkinoilla kilpailun vastaisella tavalla, joka voisi johtaa perustamissopimuksen vastaiseen lisääntyneeseen julkisen rahoituksen kasvuun (91).

(205)

Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei tällaisen menettelytavan käytöstä ole minkäänlaista näyttöä. Komissio päättelee, ettei näytä siltä, että RTP olisi käyttänyt kaupallisen toiminnan markkinoilla kilpailunvastaisia menettelytapoja, jotka olisivat johtaneet kasvaneeseen rahoitustarpeeseen. RTP:lle ei ole myöskään tämän menettelytavan vuoksi myönnetty liiallisia korvauksia.

(206)

Edellä esitetyn perusteella komissio päättelee, että sosiaaliturvaviranomaisten kanssa tehty sopimus, pääomasijoitukset ja huonommassa etuoikeusasemassa oleva laina on katsottava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. RTP:lle tapauskohtaisina toimenpiteinä myönnetyt tuet soveltuvat kuitenkin yhteismarkkinoille EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan nojalla. Kokonaisrahoitus on oikeassa suhteessa selkeästi määritellyistä ja toimeksiannetuista julkisen palvelun velvoitteista aiheutuviin nettokustannuksiin. Tämän vuoksi valtiontuki ei ole vaikuttanut yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla (92).

(207)

Komissio katsoo, että Portugali on myöntänyt kyseessä olevat tapauskohtaiset tuet sääntöjenvastaisesti ja perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan määräyksiä rikkoen. Kuten edellä on esitetty, komissio päättelee, että sosiaaliturvaviranomaisten kanssa vuonna 1993 tehty sopimus, vuosien 1994–1997 pääomasijoitukset ja vuonna 1998 myönnetty laina ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Toimenpiteet myönnettiin valtion varoista, ne uhkasivat vääristää kilpailua suosimalla RTP:tä ja vaikuttivat kauppaan. Kuten edellä todettiin, toimenpiteet eivät täytä Altmark-tuomiossa mainittuja edellytyksiä, koska niiden ei voida katsoa olevan osa korvausjärjestelmää, jonka ehdot on etukäteen vahvistettu objektiivisella ja läpinäkyvällä tavalla. Tämän lisäksi on selvää, että RTP:tä ei valittu julkisen hankintamenettelyn perusteella, mikä olisi varmistanut palvelun tarjoamisen mahdollisimman edullisesti. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että tapauskohtaisten maksujen määrä olisi määritetty sellaisen kustannusanalyysin perusteella, jossa olisi otettu huomioon keskivertoyritykselle aiheutuneet kustannukset.

(208)

Perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa tapauskohtaisiin toimenpiteisiin. Kuten edellä todettiin, toimenpiteillä korvattiin selkeästi määriteltyjä ja RTP:lle tosiasiassa annettuja julkisen palvelun velvoitteita. Tapauskohtaiset toimenpiteet olivat myös oikeassa suhteessa RTP:lle julkisen palvelun tehtävistä aiheutuneisiin nettokustannuksiin. Toimenpiteet eivät vääristäneet kilpailua yhteisön edun vastaisella tavalla, sillä ne olivat oikeassa suhteessa RTP:n julkisen palvelun tehtävien nettokustannuksiin eikä kyseinen yritys toiminut kilpailunvastaisella tavalla kaupallisessa toiminnassaan.

6.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 142/26

(1)

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus päätti 9 päivänä syyskuuta 2002 pelastamistukipaketista brittiläiselle sähköyhtiölle British Energy plc:lle (jäljempänä ”BE”). Komissio päätti 27 päivänä marraskuuta 2002 olla vastustamatta tätä asiaa (2). Tämän päätöksen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisilla oli 9 päivään maaliskuuta 2003 saakka aikaa esittää BE:tä koskeva rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelma tai osoittaa, että tuki on maksettu takaisin.

(2)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat 7 päivänä maaliskuuta 2003 komissiolle rakenneuudistussuunnitelman. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen toimittama rakenneuudistussuunnitelma kirjattiin valtiontukiasiaksi numerolla NN 45/03, koska joitakin mahdollisesti tukea sisältäviä rakenneuudistustoimenpiteitä oli jo toteutettu. Lisätietoja toimitettiin 13 päivänä maaliskuuta 2003. Komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten edustajat tapasivat 28 päivänä maaliskuuta 2003. Komissio lähetti Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisille 21 päivänä huhtikuuta 2003 tietopyynnön, johon ne vastasivat 2 päivänä toukokuuta 2003.

(3)

Komissio ilmoitti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 23 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa tämän tuen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(5)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toimittivat komissiolle huomautuksensa menettelyn aloittamisesta 22 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin komissiossa saapuneeksi samana päivänä.

(6)

Komissio sai huomautuksia asianomaisilta. Se toimitti huomautukset Yhdistyneelle kuningaskunnalle, jolle annettiin mahdollisuus esittää kantansa niistä; Yhdistynyt kuningaskunta vastasi 29 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä ja 30 päivänä lokakuuta 2003 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä.

(7)

Komissio tapasi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset 7 päivänä lokakuuta 2003. Tämän kokouksen jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta toimitti tietoja 5 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä ja 10 päivänä marraskuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä. Toinen kokous järjestettiin 28 päivänä marraskuuta 2003. Komissio lähetti Yhdistyneelle kuningaskunnalle 5 päivänä joulukuuta 2003 tietopyynnön, johon se vastasi 22 päivänä joulukuuta 2003. Seuraava kokous järjestettiin 28 päivänä helmikuuta 2004. Yhdistynyt kuningaskunta toimitti tietoja 4 päivänä helmikuuta 2004. Se toimitti uusia tietoja jälleen 10 päivänä maaliskuuta 2004. Uusi kokous järjestettiin 22 päivänä maaliskuuta 2004. Komissio lähetti uuden tietopyynnön 19 päivänä huhtikuuta 2004, johon Yhdistynyt kuningaskunta vastasi 11 päivänä toukokuuta 2004. Uusi kokous järjestettiin 7 päivänä kesäkuuta 2004. Uusia tietoja toimitettiin 1 päivänä heinäkuuta 2004, ja 29 päivänä heinäkuuta 2004 järjestettiin kokous. Yhdistynyt kuningaskunta toimitti lisätietoja 23 päivänä elokuuta 2004.

(8)

BE on sähköntuottaja. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset yksityistivät sen vuonna 1996. BE on nyt kokonaan yksityisten sijoittajien omistuksessa lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan kolmea erityisosaketta (yksi BE:ssä ja yksi kummassakin sen Yhdistyneen kuningaskunnan kahdessa tärkeimmässä tytäryhtiössä).

(9)

Yksityistämisajankohtana BE:n liiketoiminta muodostui pääasiassa kuudesta ydinvoimalasta Englannissa ja kahdesta ydinvoimalasta Skotlannissa. BE omistaa edelleen nämä ydinvoimalat, joiden rekisteröity kapasiteetti on yhteensä 9 820 MW (7 281 MW Englannissa ja Walesissa ja 2 539 MW Skotlannissa). BE on ainoa yksityisen sektorin omistuksessa oleva ydinvoimayhtiö Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Se toimittaa sähköä tukkumarkkinoille, mutta ei harjoita vähittäiskauppaa lukuun ottamatta toimituksia eräille suurille teollisuus- ja yritysasiakkaille.

(10)

Yksityistämisensä jälkeen BE on liittynyt Yhdysvalloissa yhteisyritykseen (Amergen), josta se omistaa puolet. Kyseisen yhteisyrityksen tarkoituksena on ydinvoimaloiden ostaminen ja käyttäminen Yhdysvalloissa. Lisäksi se on hankkinut 82,4 prosentin omistusosuuden Bruce Power LP:stä, joka sijaitsee Ontariossa Kanadassa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa BE hankki vuonna 1999 South Wales Electricityn vähittäiskauppaliiketoiminnan (jonka se myi vuonna 2000) ja vuonna 2000 Eggborough’ssa sijaitsevan 1 970 MW:n hiilivoimalaitoksen parantaakseen joustavuutta ja suojautumista ydinvoimaloidensa toiminnan keskeytyksiä vastaan.

(11)

BE:n Yhdistyneen kuningaskunnan kahdeksasta ydinvoimalasta seitsemän on edistyneitä kaasujäähdytteisiä reaktoreita (jäljempänä ”AGR”). Kyseistä teknologiaa käytetään ainoastaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kahdeksas, Sizewell B, on painevesireaktori (jäljempänä ”PWR”), joka on kansainvälisesti yleisesti käytetty teknologia.

(12)

BE:n tärkeimmät tytäryhtiöt Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat

(13)

Seurauksena sähkönhintojen merkittävästä laskusta BE:n toimintamarkkinoilla, BE:n puutteellisesta suojautumisesta hinnanvaihteluja vastaan ja odottamattomista voimalaseisokeista BE:n voimalaitosten liikevaihto väheni tuntuvasti vuonna 2002. Koska BE:n ydinvoimaloiden kustannusrakenteeseen sisältyy paljon kustannuksia, joita ei voida välttää (4), se ei juurikaan ole pystynyt vastaamaan hintojen laskuun pienentämällä kustannuksia.

(14)

Hinnat laskivat vuotta 2002 edeltävien kahden vuoden aikana 8,56 Englannin puntaa/MWh, mikä vastaa tulojen vähenemistä 642 miljoonalla Englannin punnalla vuodessa tuotannon ollessa 75 TWh (BE:n voimalaitosten tuotanto tilivuoden aikana). Sähkönmyyntisopimukset tai suoramyynti eivät ole riittävästi lieventäneet tämän hinnanlaskun vaikutusta BE:n tuloihin.

(15)

Näiden tekijöiden seurauksena BE:n kassatilanne heikkeni merkittävästi kesän 2002 aikana, ja sen kassavarat pienenivät 231 miljoonasta Englannin punnasta huhtikuun 2002 alussa ainoastaan 78 miljoonaan puntaan elokuun 2002 lopussa. Kassavarojen pieneneminen nopeutui kesäkuun 2002 lopussa. Kassavarojen merkittävän pienentymisen lisäksi BE odotti suuria käteismenoja syyskuusta 2002 maaliskuuhun 2003 ulottuvalla ajanjaksolla. Näihin menoihin sisältyi maksuja British Nuclear Fuel Limitedille (jäljempänä ”BNFL”) käytetyn polttoaineen huoltosopimusten perusteella, BE:n Bruce Power -voimalaitokseen Kanadassa liittyviä merkittäviä pääomakustannuksia ja joukkovelkakirjojen ensimmäisen erän takaisinmaksu, jonka eräpäivä oli 25 päivänä maaliskuuta 2003.

(16)

Koska joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku kesällä epäonnistui ja ei ollut varmaa, voitaisiinko käyttämättömiä rahoitusjärjestelyjä vielä käyttää, oikeudelliset neuvonantajat ilmoittivat BE:n hallitukselle, ettei yritys pystyisi saamaan luottoa. Koska yrityksen johtajat eivät pystyneet vakuuttamaan, että yritys pystyisi maksamaan luotot takaisin, niiden nostaminen olisi vastannut kaupankäyntiä ilman kohtuullista mahdollisuutta välttää selvitystila. Tämän vuoksi BE pyysi taloudellista tukea Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisilta välttääkseen maksukyvyttömyysmenettelyn. Komissio hyväksyi taloudellisen tuen pelastamistukena 27 päivänä marraskuuta 2002 tehdyllä päätöksellä.

(17)

Päätöksen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset sitoutuivat ilmoittamaan komissiolle selvitystila- tai rakenneuudistussuunnitelman tai todisteet siitä, että rahoitus oli maksettu kokonaisuudessaan takaisin ja/tai että takaus oli päättynyt, viimeistään kuusi kuukautta pelastamistuen hyväksymisen jälkeen. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat 7 päivänä maaliskuuta 2003 BE:n rakenneuudistussuunnitelman komissiolle.

(18)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat ilmoittaneet BE:n vaikeuksien johtuvan seuraavista syistä:

(19)

Toisin kuin muilla suurilla yksityisen sektorin omistuksessa olevilla sähköntuotantoyhtiöillä, BE:llä ei ole vähittäisasiakasliiketoimintaa, joka antaa luonnollisen suojan hintariskejä vastaan sähkön tukkukaupassa. Sitä vastoin BE myy sähkönsä pääasiassa tukkumarkkinoilla ja pienen määrän suurille teollisuus- ja yrityskuluttajille.

(20)

BE:n asema suurille teollisuus- ja yrityskuluttajille suuntautuvan vähittäiskaupan markkinoilla ei suojannut sitä tukkuhintojen laskulta. Nämä markkinat ovat olleet kilpailulle avoimet vuodesta 1994. Markkinoilla on kilpailua, ja asiakkaat reagoivat niillä herkästi hinnanmuutoksiin. Hinnat näillä markkinoilla ovat myös laskeneet. Hinnanlaskut siirretään yleensä suoraan asiakkaille. Tämän seurauksena vähittäiskaupan marginaalit eivät ole nousseet yhtään laskevien tukkuhintojen vaikutusten vastapainoksi.

(21)

Ydinvoimaloiden kustannusrakenteelle ovat ominaista erittäin suuret kustannukset, joita ei voida välttää, ja pienet vältettävissä olevat kustannukset (5).

(22)

BE:n sellaisista kustannuksista, joita ei voida välttää, osa koskee ainoastaan ydinvoimaloita. Ensinnäkin ydinvoimaloiden käytöstä poistamisesta aiheutuvat rasitteet eivät liity tuotantoon muutoin kuin ajoituksen suhteen, joka riippuu laitosten sulkemisajankohdasta. Toiseksi käytetyn polttoaineen huollosta aiheutuvia kustannuksia – käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely-, varastointi- ja loppusijoituskustannukset – ei myöskään voida välttää sellaisen polttoaineen osalta, joka on ladattu reaktoriin.

(23)

Vältettävissä olevat kustannukset puolestaan ovat ydinvoimaloissa pienemmät kuin muissa voimalaitoksissa, muut peruskuormavoimalat mukaan luettuina.

(24)

Markkinahintojen lasku on pienentänyt merkittävästi tuloja, jotka BE:lle jää vältettävissä olevien kustannusten jälkeen. Tämän seurauksena varat, jotka ovat sen käytettävissä suurten ei-vältettävissä olevien kustannusten kattamiseen, jotka ovat pääasiassa rahoituskustannuksia ja aikaisemman toiminnan aiheuttamia ydinalan rasitteita, ovat vähentyneet merkittävästi. Tämä on johtanut vaikeuksiin velkojen maksussa, mikä on edellyttänyt liiketoiminnan rahoituksen uudelleenjärjestelyä.

(25)

Sen lisäksi, että BE:lle aiheutui ydinalan rasitteista pitkän aikavälin kustannuksia, joita ei voida välttää, sillä oli myös suuria lyhyemmän aikavälin kustannuksia, joita ei voida välttää. Nämä kustannukset muodostuivat rahoituskustannuksista, joita pääoman palautukset osakkeenomistajille sekä Eggborough’n ja Pohjois-Amerikan yrityshankinnat lisäsivät, ja sähkönhankintasopimuksista aiheutuvista kustannuksista.

(26)

Sähkön tukkuhintojen laskusta aiheutuneita BE:n tulonmenetyksiä pahensivat merkittävät suunnittelemattomat seisokit BE:n Torness 2- ja Dungeness B -voimaloissa. BE ilmoitti 13 päivänä elokuuta 2002, että Tornessin suunnittelemattomien seisokkien vuoksi ydinvoimalla tuotetun sähkön tavoitemäärä Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli pienentynyt 67,5 TWh:sta 63 TWh:hon (± 1 TWh).

(27)

Rakenneuudistuspaketti muodostuu seuraavista seitsemästä toimenpidekokonaisuudesta, joista BE, sen suurimmat velkojat (mukaan luettuna BNFL, joka on julkisessa omistuksessa oleva ydinpolttoaineen käsittelystä vastaava yhtiö) ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat sopineet:

(28)

Näitä toimenpiteitä kuvaillaan tarkemmin johdanto-osan 29–102 kappaleessa.

(29)

Ydinalan rasitteet syntyvät pääasiassa tarpeesta jälleenkäsitellä tai varastoida ja loppusijoittaa käytetty ydinpolttoaine (”loppupään rasitteet”) ja tarpeesta poistaa ydinvoimalat käytöstä niiden elinkaaren lopussa (”käytöstäpoistorasitteet”).

(30)

BE on tehnyt BNFL:n kanssa käytetyn polttoaineen huoltopalvelujen tarjoamisesta sopimuksia, jotka koskevat osaa loppupään rasitteista (”sopimusten alaiset rasitteet”). Sopimusten alaiset rasitteet ovat summia, jotka BE:n on sopimuksen perusteella tulevaisuudessa maksettava BNFL:lle käytetyn AGR-polttoaineen jälleenkäsittelystä ja/tai varastoinnista ja muista käytetyn polttoaineen huoltoon liittyvistä palveluista. Sopimukset kattavat AGR-voimalaitoksissa syntyvän käytetyn polttoaineen ja siihen liittyvien jätteiden jälleenkäsittelyn ja varastoinnin vähintään vuoteen 2038 tai 2086. Näissä sopimuksissa on yleensä vahvistettu tietty hinta, ja kaikki käytetyn ydinpolttoaineen varastointiin ja jälleenkäsittelyyn liittyvät tekniset riskit ovat BNFL:n vastuulla. Kaikki käytetty polttoaine ja suurin osa siihen liittyvistä jätteistä säilyvät BE:n omistuksessa koko sopimusajan.

(31)

On myös muita loppupään rasitteita, jotka voivat liittyä samaan käytettyyn polttoaineeseen ja joiden osalta ei tällä hetkellä ole palvelusopimusta (”sopimusten ulkopuoliset rasitteet”). Sopimusten ulkopuoliset rasitteet koskevat pääasiassa käytetyn polttoaineen, plutoniumin, uraanin ja AGR-polttoaineen käsittelystä syntyvien jätteiden loppusijoitusta, käytetyn PWR-polttoaineen varastointia ja loppusijoitusta, mukaan luettuna kuivavaraston rakentaminen Sizewell B -voimalaan, ja voimalaitosjätteen varastointia ja sijoittamista.

(32)

Käytöstäpoistorasitteet liittyvät ydinvoimaloiden polttoaineen poistamisesta, niiden puhdistamisesta ja purkamisesta sähköntuotannon lopettamisen jälkeen aiheutuviin kustannuksiin. Käytöstäpoisto tapahtuu yleensä kolmessa vaiheessa:

(33)

Tähän mennessä on otettu käyttöön useita järjestelyjä ydinalan rasitteiden rahoittamiseksi. Yksityistämisajankohtana perustettiin erillinen rahasto, Nuclear Decommissioning Fund (”NDF”), riippumattoman säätiön omistaman osakeyhtiön muodossa. Tarkoituksena oli luoda erillinen rahasto, jota käytetään joidenkin käytöstäpoistorasitteiden rahoittamiseen. Kaikki muut ydinalan rasitteet oli tarkoitus rahoittaa BE:n liiketoiminnan operatiivisesta kassavirrasta. Koska BE:n tulot ovat pienentyneet, nämä olemassa olevat järjestelyt eivät riitä ydinalan rasitteiden rahoittamiseen.

(34)

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on sisällyttänyt rakenneuudistussuunnitelmaansa useita välineitä, joilla se ottaa kantaakseen ainakin osan ydinalan rasitteiden rahoitusvastuusta. Nämä uudet välineet vahvistetaan samanaikaisesti kuin uudet järjestelyt, jotka koskevat BE:n rahoitusosuutta ydinalan rasitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseen sekä BE:n ydinalan rasitteiden hallintaa.

(35)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan olemassa oleva NDF-rahasto laajennetaan uudeksi rahastoksi (Nuclear Liabilities Fund, NLF) tai sitä täydennetään tällä uudella rahastolla. NLF-rahasto tulee olemaan riippumattoman säätiön omistama osakeyhtiö. Sen on tarkoitus kattaa sopimusten ulkopuolisista rasitteista ja käytöstäpoistorasitteista aiheutuvat kustannukset seuraavasti:

(36)

Kun rakenneuudistus on toteutettu, BE osallistuu NLF-rahastoon maksamalla

(37)

NLF-maksujen osuutta kassavirrasta voidaan muuttaa ajoittain kohtuullisessa ja järkevässä määrin, jotta osakkaat hyötyvät kertyneestä kassavirrasta ja BE:n osakkeiden uusista merkinnöistä saaduista tuloista ja jotta diffuusiot, osakkeiden liikkeeseenlasku tai muut yhtiön toteuttamat toimet eivät vaikuta kielteisesti NLF:ään ja osakkaisiin.

(38)

Kiinteiden 20 miljoonan Englannin punnan suuruisten vuotuisten (indeksiin sidottujen ja voimaloiden sulkeutumisen myötä asteittain pienenevien) maksujen maksamista NLF:lle tai NDF:lle käytöstäpoistorasitteiden kattamiseen nopeutetaan nykyarvon perusteella (diskontattuna diskonttokorolla, joka on asianmukainen NLF:n tai NDF:n tapauksessa), ja ne erääntyvät maksettaviksi välittömästi BEG:n tai BEGUK:n maksukyvyttömyystilanteessa. BE-konsernin kaikki pääyhtiöt takaavat nopeutetut maksut, ja niiden vakuutena on kyseisten yhtiöiden omaisuus.

(39)

NLF:n valvojien ainoana tehtävänä ja velvollisuutena on rahaston ja sen sijoitusten hallinnointi ja asianmukaisten menojen maksaminen. Tähän sisältyy sen arviointi, olisiko NLF:n etujen mukaista lykätä tiettyjä NLF-maksuja tai muuttaa NLF-maksut pääomaksi. NLF:n valvojilla ei ole valtuuksia tarkastella rahaston rasitteita eikä rahoitustarpeita eikä vahvistaa BE:n maksujen suuruutta.

(40)

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus toteuttaa seuraavat neljä ydinalan rasitteiden rahoitukseen liittyvää toimenpidettä:

(41)

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus sitoutuu ottamaan vastuun niistä BE:n rasitteista, jotka ovat seurausta BE:n ja BNFL:n välisistä sopimuksista (”aikaisemmat käytettyä polttoainetta koskevat sopimukset”), jotka koskevat i) reaktoreihin ennen rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivää ladatun AGR-polttoaineen jälleenkäsittelyä ja/tai varastointia ja ii) muita kuljetussäiliöiden kunnossapitoon, oksidien hallintaan ja rautatiekuljetuksiin liittyviä palveluja BNFL:n kanssa tehtyjen voimassa olevien sopimusten perusteella.

(42)

Tämä sitoumus ei kata maksuja, jotka liittyvät AGR-reaktoreihin rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivän jälkeen ladattuun polttoaineeseen. BE kattaa jatkossakin nämä kustannukset BE:n ja BNFL:n käymien kaupallisten neuvottelujen seurauksena tehtyjen uusien sopimusten perusteella. Sitoumus ei kata PWR-polttoaineeseen liittyviä maksuja, koska BNFL ei jälleenkäsittele PWR-polttoainetta, vaan sen huollosta – käytännössä varastoinnista – vastaa BE itse.

(43)

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus sitoutuu kattamaan rahoitusvajeen NLF:ssä käytöstäpoiston ensimmäisen vaiheen rasitteiden ja sopimusten ulkopuolisten rasitteiden osalta (Sizewell B:n kuivavaraston ja polttoaineen loppusijoituspaikan rakentamisesta aiheutuvat kustannukset mukaan luettuina).

(44)

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus sitoutuu kattamaan NLF:n rahoitusvajeen käytöstäpoiston toisessa ja kolmannessa vaiheessa.

(45)

Edellä mainitut Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen sitoumukset kirjataan omaisuuseräksi BE:n taseessa, ja niitä vastaava hyvitys kirjataan tuloslaskelmaan. Tavanomaisissa olosuhteissa yritys joutuisi maksamaan summasta veroa. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan verotus johtaisi siihen, että Yhdistyneen kuningaskunnan olisi nostettava BE:lle rakenneuudistukseen myönnettävän tuen määrää avustuksesta perittävän veron määrällä BE:n maksukyvyn varmistamiseksi rakenneuudistuksen jälkeen.

(46)

Tämän välttämiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset valmistelevat parhaillaan erityisen verovapautuslainsäädännön antamista sähkölain (Electricity Bill) kautta. Ilman tätä verovapautuslainsäädäntöä verotettavat tulot olisivat noin 3 152 miljoonaa Englannin puntaa. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan verovapautuslainsäädäntö on laadittu tavalla, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei BE saa tulevaisuudessa epäsymmetrisiä veronalennuksia. Sitoumuksen myöhemmästä arvonnoususta peritään veroa riippumatta siitä, johtuuko se hinnanmuutoksista tai arvonkorotuksesta, jolloin BE:n saama veronalennus kuittautuu, kun kyseiset lisäkulut kirjataan tuloslaskelmaan.

(47)

Jäljempänä taulukossa 1 esitetään Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten arvio edellä kuvailtujen tukivälineiden arvosta. Näihin arvioihin liittyy paljon epävarmuutta. Sekä vastattavaksi otetuista ydinalan rasitteista aiheutuvat kustannukset että BE:n osallistuminen näihin kustannuksiin ovat erittäin epävarmalla pohjalla. Rasitteiden poistaminen tapahtuu erittäin pitkän ajanjakson aikana. BE ei esimerkiksi odota aloittavansa AGR-reaktorin purkamista ennen kuin vähintään 85 vuotta on kulunut sähköntuotannon lopettamisesta voimalassa, kun taas käytetyn polttoaineen huolto jatkuu määräämättömän aikaa. Lisäksi on useita tehtäviä, esimerkiksi AGR-reaktoreiden purku, joista ei tähän mennessä ole suoraan kokemusta. Tuen arvioitu arvo on muuttunut ilmoituksen tekemisen jälkeen. Tämä johtuu pääasiassa cash sweep -toimenpiteestä saatavien tulojen lisääntymisestä, joka on seurausta BE:n ennustetun tuloksen parantumisesta, inflaation vaikutuksesta, aikaisempien käytettyä polttoainetta koskevien sopimusten perusteella maksettavien summien tarkistamisesta, käytetyn AGR-polttoaineen määrän lisääntymisestä rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivän lykkääntymisen seurauksena ja Nuclear Generation Decommissioning Fund -rahaston omistuksessa olevien omaisuuserien arvonkorotuksesta viimeisimmän markkina-arvon tasolle.

Taulukko 1

Toimenpidekokonaisuuteen A kuuluvien tukivälineiden arvostus heinäkuun 2004 ennusteiden perusteella (6)

(48)

BNFL sekä toimittaa ydinpolttoainetta BE:n AGR-reaktoreihin että käsittelee tai varastoi tämän polttoaineen, kun se on käytetty (8).

(49)

Osana rakenneuudistussuunnitelmaa BNFL, joka on BE:n suurin yksittäinen velkoja, on suostunut muuttamaan BE:n kanssa tekemiään sopimuksia sekä polttoainetoimitusten että käytetyn polttoaineen käsittelyn osalta.

(50)

BE:n ja BNFL:n väliset polttoaineen toimitusta koskevat ennen rakenneuudistusta tehdyt sopimukset tehtiin BEG:n osalta vuonna 1997 ja BEGUK:n osalta vuonna 1995. Niiden oli määrä olla voimassa 31 päivään maaliskuuta 2006, mutta BEG:n tapauksessa sopimuksista oli tarkoitus neuvotella uudelleen ja jatkaa niiden voimassaoloa kyseisestä päivämäärästä. BEGUK:n tapauksessa oli olemassa optio niiden voimassaolon pidentämiseksi.

(51)

Polttoaineen toimitusmaksut muodostuivat kiinteästä vuotuisesta maksusta ja muuttuvasta lisämaksusta toimitettujen polttoainepanosten mukaan. Vahvistettuja maksuja oli mahdollista oikaista inflaatioindeksin mukaan.

(52)

Uudelleenneuvotellut polttoaineen toimitussopimukset tulivat voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2003 lisäyksinä aikaisempiin sopimuksiin. Uudet ehdot muodostavat myös perustan uusille AGR-polttoaineen toimituksia 31 päivän maaliskuuta 2006 jälkeen koskeville elinikäisille sopimuksille, jotka tulevat voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2006.

(53)

Uusien ehtojen mukaan aikaisempien sopimusten mukaista kiinteää vuosimaksua pienennetään 5 miljoonaa Englannin puntaa vuodessa ja sen lisäksi myönnetään lisäalennus, joka on yhteydessä peruskuormasähkön hintoihin, mutta jonka enimmäismäärä on 15 miljoonaa puntaa (molemmat vuoden 2003 hinnoissa ja indeksoituna vähittäishintaindeksin mukaan). Muutoin hinnat ovat samat kuin aikaisemmissa sopimuksissa.

(54)

Polttoainetoimituksissa 1 päivästä huhtikuuta 2006 alkaen, ja jos vähintään neljä yhteensä seitsemästä AGR-voimalasta on edelleen toiminnassa, BE:n maksama kiinteä maksu on 25,5 miljoonaa Englannin puntaa, josta vähennetään edellä kuvailtu alennus, ja muuttuva maksu on (kuten voimassa olevissa sopimuksissakin) 191 000 Englannin puntaa uraanitonnia kohden. Nämä hinnat ovat heinäkuun 2002 arvossa ja ne on sidottu vähittäishintaindeksiin.

(55)

Kun toiminnassa on enintään kolme voimalaa, hinta voidaan asettaa BE:n ja BNFL:n edustajista muodostuvan ryhmän BNFL:n polttoaineen tuotantolaitoksen optimaalista sulkemista koskevan tutkimuksen jälkeen antamien suositusten perusteella.

(56)

Vuonna 1995 BEG:n ja BEGUK:n yhtiöoikeudelliset edeltäjät (Nuclear Electric ja Scottish Nuclear) tekivät BNFL:n kanssa pitkäaikaiset sopimukset säteilytetyn AGR-polttoaineen varastoinnista ja jälleenkäsittelystä sekä oheispalveluista. BEGUK (tuolloin Scottish Nuclear) teki vuonna 1995 toisen sopimuksen kaiken jälleenkäsittelysopimukseen jo sisältyvän määrän ylittävän AGR-polttoaineen pitkäaikaisesta varastoinnista. Myös BEG allekirjoitti vuonna 1997 toisen sopimuksen käytetyn polttoaineen huoltopalveluista. Kyseinen sopimus koski kaikkea syntyvää säteilytettyä AGR-polttoainetta, joka ylittää vuonna 1995 tehdyn sopimuksen perusteella BEG:n reaktoreista toimitetut määrät. Kaikista edellä mainituista sopimuksista käytetään jäljempänä nimitystä ”voimassa olevat käytetyn polttoaineen huoltoa koskevat sopimukset”. Niiden perusteella tarjotaan palveluja vähintään vuoteen 2038 tai 2086 (riippuen jäteluokasta).

(57)

Voimassa olevien käytettyä polttoainetta koskevien sopimusten mukaan kaikki käytetty polttoaine säilyy BE:n omistuksessa. BEG:n ja BEGUK:n on lopulta otettava vastaan BNFL:n varastoista lasitettu korkea-aktiivinen ydinjäte, käytetty polttoaine, tietyt keskiaktiiviset jätteet ja jälleenkäsitelty uraani ja plutonium täyttääkseen näiden jätteiden loppusijoitusta koskevat velvollisuutensa.

(58)

Näissä sopimuksissa on pääasiassa vahvistettu kiinteät hinnat, joihin voidaan tehdä inflaatiomuutoksia. Varastointi- ja jälleenkäsittelysitoumusten osalta hinnat perustuvat toimitettuun polttoainemäärään tonneina. Alkuperäisten vuoden 1995 sopimusten hintoihin sisältyy myös Sellafieldissä sijaitsevan AGR-polttoaineen jälleenkäsittelystä vastaavan termisten uraanioksidipolttoaineita käyttävien reaktoreiden jälleenkäsittelylaitoksen (THORP) käytöstäpoistoon liittyvät kustannukset. Ottaen huomioon BNFL:n tarjoamien palvelujen luonteen, BE on sitoutunut jatkamaan maksuja toimitetun polttoaineen osalta riippumatta siitä, irtisanooko se sopimukset sellaisen polttoaineen osalta, jota ei ole vielä toimitettu.

(59)

Vuoden 1995 varastointia ja jälleenkäsittelyä koskeviin sopimuksiin liittyvät maksuvirrat on vahvistettu ja maksuja suoritetaan kuukausittain sopimusten päättymiseen saakka vuonna 2086. Vuoden 1997 sopimukseen liittyvä maksuvirta perustuu BNFL:lle tulevien polttoainetoimitusten ajoitukseen ja suuruuteen. Nämä kiinteät maksut muodostavat kokonaissumman, joka maksetaan vahvistetun aikataulun mukaan.

(60)

Uudelleenneuvoteltuja käytetyn polttoaineen huoltoa koskevia sopimuksia (jäljempänä ”uudet käytetyn polttoaineen huoltoa koskevat sopimukset”) sovelletaan eri tavalla riippuen siitä, onko sopimuksen kohteena oleva polttoaine ladattu reaktoriin ennen rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivää vai sen jälkeen.

(61)

Ennen rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivää ladatun polttoaineen osalta merkittävät muutokset ovat seuraavat:

(62)

Rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivänä tai sen jälkeen ladatun polttoaineen osalta merkittävät muutokset ovat seuraavat:

(63)

Taulukossa 2 esitetään BNFL:n polttoaineen toimitussopimuksiin tehtyjen muutosten vaikutus BE:hen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten arvioiden mukaan, jotka perustuvat kolmeen sähkömarkkinoiden kehitystä koskevaan mahdolliseen skenaarioon.

Taulukko 2

BNFL:n polttoaineen toimitussopimuksiin tehtyjen muutosten vaikutus

(64)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan tarkkojen arvioiden antaminen BE:n säästöistä vuoden 2006 jälkeen on vaikeaa, koska ennen rakenneuudistusta tehtyjen polttoaineen toimitussopimusten on määrä päättyä vuonna 2006. Sen vuoksi kaikissa BE:lle muutosten seurauksena tulevasta hyödystä tehdyissä arvioissa olisi otettava jollain tavoin huomioon hyöty, jonka BNFL saa sopimusten pidentymisestä BE:n voimaloiden sulkemiseen asti, mikä näkyy uusissa sopimushinnoissa. Ottaen huomioon nämä epävarmuustekijät Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat todenneet, että BE:n sisäinen arvio kustannussäästöistä voimaloiden käyttöiän aikana on 239 miljoonaa Englannin puntaa (ilman diskonttausta) ja 140 miljoonaa Englannin puntaa (diskontattuna 3,5 prosentin (9) reaalikorolla). Taulukossa 3 esitetään BNFL:n AGR-polttoainetta koskeviin sopimuksiin tehtyjen muutosten vaikutus BE:hen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten arvioiden mukaan, jotka perustuvat samaan kolmeen mahdolliseen skenaarioon (10). Nykyarvo on laskettu käyttämällä Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen sektorin reaalimääräistä 3,5 prosentin diskonttokorkoa. Tässä taulukossa tarkastellaan ainoastaan rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivänä tai sen jälkeen ladattua polttoainetta koskeviin sopimuksiin tehtyjen hinnanmuutosten vaikutusta. Ennen rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivää ladattua polttoainetta koskeviin sopimuksiin tehtyjen muutosten vaikutusta on vaikea määrittää, sillä se toteutuisi ainoastaan siinä tapauksessa, että BE:stä tulee maksukyvytön. Lisäksi BE:n saamaa hyötyä käytetyn polttoaineen omistusoikeuden ja siihen liittyvien velvoitteiden siirtymisestä BNFL:lle on Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan vaikea arvioida. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat kuitenkin todenneet, että BE:n tästä omistusoikeuden siirtymisestä saama etu olisi subjektiivisen arvion mukaan noin 1 421 miljoonaa Englannin puntaa (ilman diskonttausta) ja 148 miljoonaa Englannin puntaa diskontattuna 5,4 prosentin nimelliskorolla. Tämä hyöty ei sisälly taulukkoon 3.

Taulukko 3

Tuleviin käytettyä AGR-polttoainetta koskeviin sopimuksiin tehtyjen muutosten vaikutus nykyarvoon (11)

(65)

Alun perin BEG:n ja BEGUK:n edeltäjäyritykset hankkivat molemmat itse BNFL:lle toimitettavan uraanin, jota BNFL käytti ydinpolttoaineen valmistuksessa näiden yritysten AGR-voimaloille. Nykyinen BEGUK siirsi sittemmin uraaninhankintasopimuksensa BNFL:lle. Nämä aikaisemmat sopimukset olivat pitkäaikaisia ja ne kattoivat joka tapauksessa ainoastaan BEGUK:n suhteellisen pienet tarpeet. Sen vuoksi tämä muutos antoi BNFL:lle ainoastaan rajoitetun mahdollisuuden kehittää uraanin hankinta- ja toimitusliiketoimintayksikköä.

(66)

Osana BE:n ja BNFL:n käymiä neuvotteluja BNFL:n BE:lle tulevaisuudessa toimittamaa ydinpolttoainetta koskevien sopimusten uusimisesta sovittiin, että myös BEG:n olisi siirrettävä uraaninhankintasopimuksensa BNFL:lle, jonka vastuulle siirtyy näin ollen uraanin hankinta tulevaisuudessa BEG:n AGR-voimaloiden ydinpolttoaineeksi.

(67)

Samanaikaisesti BNFL ostaa BEG:n uraanivarastot, joiden arvioitu kirjanpitoarvo on enintään 67 miljoonaa Englannin puntaa.

(68)

Osana rakenneuudistussuunnitelmaa BE on tehnyt sopimuksia (”velanlyhennystaukoa koskevat sopimukset”), jotka koskevat tietyillä ehdoilla maksujen keskeyttämistä BNFL:lle ja useille merkittäville velkojille, joihin kuuluvat suurin osa BE:n vuosina 2003, 2006 ja 2016 liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen merkitsijöistä (”joukkovelkakirjojen haltijat”), Eggborough’n pankkikonsortio, johon Royal Bank of Scotland (”RBS”) kuuluu remburssin myöntäjän ominaisuudessa (yhdessä ”lainanantajapankit”), sekä kolmen miinuksella olevan sähkönhankintasopimuksen (Power Purchase Agreement, PPA) ja hinnanerosopimuksen vastapuolet: Teaside Power Limited (”TPL”), Total Fina Elf (”TFE”) ja Enron (jäljempänä yhdessä ”sähkönhankintasopimusten vastapuolet”).

(69)

Velanlyhennystaukoa koskevien sopimusten mukaan tauko alkaa 14 päivänä helmikuuta 2003 ja päättyy aikaisintaan 30 päivänä syyskuuta 2004 tai sopimuksen irtisanomispäivänä tai rakenneuudistuksen päättymispäivänä. BNFL ja merkittävät velkojat ovat sopineet BE:n kanssa, että tämän ajanjakson aikana ne eivät ryhdy toimiin maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseksi eivätkä vaadi tai nopeuta maksuja, jotka erääntyvät BE:n maksettaviksi.

(70)

BE:n sekä BNFL:n ja merkittävien velkojien velanlyhennystaukoa koskevien sopimusten mukaisia velvoitteita kuvaillaan johdanto-osan 71–73 kappaleessa.

(71)

Velanlyhennystaukoa koskevissa sopimuksissa määrätään seuraavaa:

(72)

Velanlyhennystaukoa koskevissa sopimuksissa määrätään seuraavaa:

(73)

Maksujen jäädyttämistä koskevan sopimuksen mukaisten merkittävän velkojan velvoitteiden noudattaminen päättyy, jos jokin seuraavista seikoista tapahtuu ja merkittävä velkoja ilmoittaa BE:lle sopimuksen irtisanomisesta:

(74)

Taulukossa 4 esitetään säästöt, jotka BE Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan pystyisi saavuttamaan velanlyhennystaukoa koskevien sopimusten ansiosta, jos rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivä olisi 31 päivänä maaliskuuta 2004.

Taulukko 4

Velanlyhennystaukoa koskevien sopimusten tuomat säästöt BE:lle

(75)

Velanlyhennystaukoa koskevien sopimusten lisäksi rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy merkittävien velkojien saatavien uudelleenjärjestely. BE teki 14 päivänä helmikuuta 2003 ei-sitovan sopimuksen merkittävien velkojien kanssa niiden saatavien sovittelusta ja jakamisesta.

(76)

Kuten BE:n tarkastamattomasta osavuosikatsauksesta 30 päivänä syyskuuta 2002 päättyvän kuuden kuukauden ajalta ilmenee, merkittävien velkojien soviteltavat saatavat olivat seuraavat:

(77)

Pääehtojen mukaan sähkönhankintasopimusten vastapuolten saatavien määrä on rakenneuudistuspaketissa vahvistettu 316 miljoonaksi punnaksi.

(78)

Velat järjestellään uudelleen seuraavasti:

(79)

BE on tarkistanut kaupankäyntistrategiansa pienentääkseen altistumistaan tuotanto- ja hintakehitykseen liittyville riskeille. Tämä tarkistus muodostaa yhden BE:n taloudellista vahvuutta parantavista tekijöistä rakenneuudistuspaketissa.

(80)

BE on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan suurimmista sähköntuottajista yli 20 prosentin osuudella sähköntuotannosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa. BE:n sähköntuotanto muodostuu ydinvoimalatuotannosta (83 prosenttia kapasiteetista) ja hiilivoimalatuotannosta (17 prosenttia kapasiteetista), joiden tuotantokyky on noin 75 TWh vuodessa.

(81)

BE:n kaupankäyntiyksikkö BEPET vastaa BE:n tuotannon myynnistä, sähkömarkkinoiden hinnanvaihteluista BE:lle aiheutuvien riskien hallitsemisesta ja BE:n markkinoilla saavuttamien myyntihintojen maksimoinnista. Koska ydinvoimalat muodostavat 83 prosenttia BE:n tuotantokapasiteetista, BEPET keskittyy ennen kaikkea tämän pääasiassa jatkuvan tuotannon myyntiin.

(82)

Eggborough’n hiilivoimala on myös tärkeä osa kaupankäyntiportfoliota. Se lisää tuotannon joustavuutta, jotta voidaan vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, ja on arvokas turva ydinvoimalaseisokkien varalta. Se lisää joustavuutta myös suurten teollisuus- ja yritysasiakkaiden suhteen sekä osittain tukkukaupan suhteen.

(83)

Hallitakseen BE:n altistumista markkinahintoihin liittyville riskeille ja maksimoidakseen samanaikaisesti markkinoilta saadun myyntihinnan BEPET myy tuotannon etukäteen. Samoin kuin muut sähköntuottajat BEPET pyrkii siihen, että sähkön tuotantoajankohtana 100 prosenttia tuotannosta on myyty, välttääkseen altistumisen vaihteleville hinnoille tasapainotusmekanismissa. Myymällä etukäteen yritys pystyy varmistamaan, että tulevat tuotantomäärät myydään kyseisenä ajankohtana vallitsevalla hinnalla ja joissakin tapauksissa tulevan tuotannon hintojen vahvistamisen.

(84)

BEPET pystyy myymään BE:n tuotannon useiden kanavien kautta, ja se myy 32 prosenttia BE:n kokonaistuotannosta suoramyyntinä. Suoramyynnin merkitys on lisääntynyt ja se muodostaa olennaisen osan BE:n liiketoimintastrategiassa.

(85)

Verrattuna muihin merkittäviin sähköntuottajiin Isossa-Britanniassa BE myy ainoastaan pienen osan tuotannostaan vähittäismarkkinoilla. BE:n kasvu näillä markkinoilla on yhteydessä tavoitteeseen, joka koskee tuotetun sähkön toimituskanavien monipuolistamista, eikä mihinkään vähittäismarkkinoita koskevaan tavoitteeseen. BE saa suoramyynnistä noin 2 prosentin bruttomarginaalin (12), mikä kuvastaa kilpailun määrää näillä markkinoilla.

(86)

BE:n syyskuussa 2002 kohtaamien taloudellisten vaikeuksien syitä olivat muun muassa kolme huomattavasti miinuksella olevaa sähkönhankintasopimusta ja hinnanerosopimusta, jotka se oli tehnyt osana aikaisempaa kaupankäynti- ja liiketoimintaansa. Ne kaikki sisällytettiin rakenneuudistuspaketin osana merkittävien velkojien kanssa sovittuun kompromissisopimukseen.

(87)

Ensimmäinen sopimuksista on TFE:n kanssa tehty sopimus. Verrattuna tämänhetkisiin markkinahintoihin tämän sopimuksen toteutushinta on erittäin korkea. Sopimus tehtiin vuonna 1997, jolloin hinnat olivat keskimäärin paljon korkeammalla kuin tällä hetkellä. Sopimus on huomattavasti miinuksella BE:n kannalta, ja TFE:lle maksettava velka on 85 miljoonaa Englannin puntaa.

(88)

Toinen sopimus on Enronin kanssa 1 päivänä huhtikuuta 1996 tehty swap-sopimus, joka on kysyntähuipun ja normaalikysynnän poolihintojen väliseen eroon perustuva rahoitusväline. BE teki sopimuksen ennen kuin se hankki Eggborough’n voimalan. Sen tarkoituksena oli suojata BE:n kasvavan teollisuus- ja yritysasiakastoiminnan vaihteluilta. Rakenneuudistuspaketissa todettiin, että Enronin saatavat tämän miinuksella olevan sähkönhankintasopimuksen osalta ovat 72 miljoonaa Englannin puntaa.

(89)

Kolmas sopimus on TPL:n kanssa tehty sopimus, joka siirtyi BE:lle sen ostettua vuonna 1999 SWALECin. Sopimus oli alun perin allekirjoitettu 26 päivänä kesäkuuta 1991. Sopimus on huomattavasti miinuksella. Rakenneuudistuspaketissa todettiin, että TPL:n saatavat tämän sähkönhankintasopimuksen osalta ovat 159 miljoonaa Englannin puntaa.

(90)

Osana rakenneuudistuspakettia BE:n vakaana aikomuksena on varmistaa tuotannostaan suuremman osan myynti kiinteään hintaan keskipitkällä aikavälillä. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan tämä strategia pienentää kassavirran epävakaisuutta ja vahvistaa yrityksen pitkän aikavälin taloudellista elinkelpoisuutta.

(91)

Uuden strategian mukaan tuotannon termiinikauppa kiinteään hintaan johtaa siihen, että yhtiö myy etukäteen suuremman osan tuotannostaan seuraavien 3–5 vuoden aikana kiinteään hintaan, jolloin BEPET vahvistaa hinnan suuremmalle osalle tulevasta tuotannosta.

(92)

Uuden kaupankäyntistrategian tärkeimmät tavoitteet ovat i) hintariskien rajoittaminen tekemällä enemmän kiinteähintaisia sopimuksia, ii) luotettavien myyntikanavien säilyttäminen suurille tuotantomäärille ja iii) käteisvarojen lisääminen riittävien varantojen varmistamiseksi.

(93)

Sen jälkeen kun uusi strategia muotoiltiin joulukuun alussa vuonna 2002, BE on onnistunut vuosisopimuksia uusimalla ja joitakin monivuotisia sopimuksia pidentämällä myymään 14,8 TWh suorina toimituksina vuosina 2003–2006. BE oli 6 päivään maaliskuuta 2003 myös käynyt neuvotteluja useiden tukkukaupan vastapuolten kanssa jäsennellystä kaupasta.

(94)

Se allekirjoitti 6 päivänä helmikuuta 2003 merkittävän sopimuksen British Gas Trading Limitedin kanssa noin 10 TWh:n myynnistä vuodessa 1 päivään huhtikuuta 2007 asti. Yli puolet tästä myyntimäärästä myydään kiinteään hintaan.

(95)

BNFL:n kanssa tehtyihin uusiin sopimuksiin sisältyy myös jonkinlaista BE:n suojaamista sähkönhinnan vaihteluilta, koska AGR-polttoaineen toimituksista ja käytetyn AGR-polttoaineen huoltopalveluista maksettava hinta on sidottu sähkönhintaan. Nykyisillä markkinahinnoilla BNFL:n kanssa tehdyissä uusissa sopimuksissa suojataan osittain noin 60 prosenttia BE:n AGR-tuotannosta, joka on noin 58 TWh vuodessa.

(96)

BE:n tarkoituksena on keskittyä seuraaviin tavoitteisiin keskipitkän aikavälin strategiassaan:

(97)

BE ilmoitti 23 päivänä joulukuuta 2002, että se oli tehnyt sitovat sopimukset 82,4 prosentin suuruisen omistusosuutensa myymiseksi Bruce Powerista seuraavasti: 79,8 prosenttia konsortiolle, jonka jäsenet ovat Cameco, BPC Generation Infrastructure Trust ja TransCanada PipeLines Limited (yhdessä ”konsortio”) ja 2,6 prosenttia Power Workers' Union Trust No1:lle ja The Societylle. Lisäksi konsortio lupasi ostaa BE:n 50 prosentin omistusosuuden Huron Windistä, joka on Ontariossa toteutettava tuulivoimalahanke. Bruce Powerin ja Huron Windin myynti konsortiolle saatiin päätökseen 14 päivänä helmikuuta 2003. Kaupantekohetkellä BE sai 678 miljoonaa Kanadan dollaria käteismaksuna. Lisäksi BE odottaa saavansa enintään 140 miljoonaa Kanadan dollaria sulkutileiltä Bruce A:n kahden tuotantoyksikön aloittaessa toimintansa uudelleen.

(98)

Ensimmäiset 275 miljoonan Englannin punnan tulot, joista on vähennetty tietyt transaktiokulut, on maksettu tilille, jonka kauppa- ja teollisuusministeriö on hyväksynyt ja jonka edunsaaja se on pelastamisluottoa koskevan sopimuksen nojalla.

(99)

Exelon Generation Company, LLC (”Exelon”) ja British Energy Investment Ltd ovat pyytäneet tarjouksia AmerGenistä omistamistaan osakkeista AmerGenin myymiseksi. BE:n osakkeenomistajat hyväksyivät 22 päivänä joulukuuta 2003 BE:n AmerGenistä omistaman 50 prosentin omistusosuuden myynnin Exelon Generation Company LLC:lle. BE sai kaupasta noin 277 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria käteisenä.

(100)

Useat paikallisviranomaiset ovat luvanneet lykätä ilman korkoa veroja, jotka BE:n on maksettava niille.

(101)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan kyse on seuraavista viranomaisista:

(102)

Veromaksuja lykättiin marraskuun 2002 ja helmikuun 2003 välisenä aikana yhteensä 4 303 205 Englannin puntaa. Toimenpidekokonaisuuden G osalta BE maksoi verot kokonaisuudessaan helmikuussa 2003 ja maksun viivästymisestä maksettiin 7 päivänä lokakuuta 2003 korkoa 65 656,24 Englannin puntaa. Korko on laskettu Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevan komission viitekoron perusteella, joka oli 6,01 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2002 asti ja sen jälkeen 5,42 prosenttia.

(103)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset käsittelivät ydinvoimaan liittyviä taloudellisia näkökohtia ennen kuin ne kuvailivat rakenneuudistussuunnitelman vaikutusta BE:n elinkelpoisuuteen. Arvioitaessa BE:n sähköntuotantotoimintoihin liittyviä taloudellisia näkökohtia ilmoituksessa erotetaan toisistaan BE:n voimaloiden käyttämisestä aiheutuvat vältettävissä olevat kustannukset ja kustannukset, joita ei voida välttää. Ydinvoimaloille ovat ominaista erittäin suuret kustannukset, joita ei voida välttää, ja suhteelliset pienet vältettävissä olevat kustannukset, erityisesti lyhyen aikavälin rajakustannukset. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan sähköntuotantoa koskeva päätös perustuu vältettävissä olevien kustannusten suuruuteen ja koska ydinvoimaloiden lyhyen aikavälin rajakustannukset ovat pienimmät, ydinvoimaloiden käyttäminen on taloudellisesti järkevää.

(104)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, että rakenneuudistuksen onnistuessa BE ei ole tappiota tuottava. Viranomaisten mukaan suunnitelman avulla pystytään ratkaisemaan BE:n vaikeuksien syynä olevat kysymykset, ja se johtaa pitkäaikaiseen elinkelpoisuuteen. Erityisesti suunnitelma parantaa BE:n kaupankäyntistrategiaa sen suojaamattoman aseman vastapainoksi, vapauttaa BE:n osasta sen erittäin suurista kiinteistä kustannuksista siirtämällä aikaisimmilta vuosilta peräisin olevia ydinalan rasitteita pois BE:ltä ja mahdollistaa riittävän kassavarannon muodostamisen toimintojen turvaamiseksi.

(105)

BE:n rakenneuudistussuunnitelman tavoitteena on järjestellä uudelleen BE:n kustannukset ja rasitteet ja luoda vakaa pääomarakenne, jotta BE pystyisi jatkamaan toimintaansa pitkällä aikavälillä taloudellisesti elinkelpoisena yrityksenä. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat lähteneet siitä edellytyksestä, että BE:tä voidaan pitää taloudellisesti elinkelpoisena, kun sen toiminta on ollut tietyn aikaa kannattavaa, sen kassavirta on positiivinen ja se pystyy rahoittamaan toimintonsa pysyvästi.

(106)

Seuraavien rakenneuudistussuunnitelman osatekijöiden tavoitteena on varmistaa taloudellisen elinkelpoisuuden saavuttaminen:

(107)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan rakenneuudistussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon taloudellisen elinkelpoisuuden merkittävin edellytys, nimittäin yrityksen kyky rahoittaa toimintansa. Koska yritys todennäköisesti kohtaisi vaikeuksia rahoituksen saannissa pankeilta tai joukkovelkakirjamarkkinoilta, ottaen erityisesti huomioon, että suhteellisen harvat lainanantajat ovat valmiita rahoittamaan ydinvoimayhtiötä, rakenneuudistussuunnitelmaa on pidettävä vaihtoehtona ulkoisen rahoituksen hakemiselle. Suunnitelmaan sisältyy kassavarannon luominen ja vahvistaminen. Tämän kassavarannon ansiosta yritys pystyisi tekemään vakuuksia edellyttäviä sähkökauppasopimuksia ja kestämään käteisvarojen vajeita tarvitsematta turvautua ulkoiseen rahoitukseen. Tämän vuoksi rakenneuudistussuunnitelman mukaan luodaan kaksi varantoa: varanto käteisvakuuksia varten ja toinen varanto, jota käytetään voimalaseisokeissa ja maksuvalmiusongelmissa. Vaikka on erotettu nämä kaksi erillistä varantoa, tarkoituksena on, että voimalaseisokkeja ja maksuvalmiusongelmia varten luodussa varannossa käytettävissä olevia varoja voidaan käyttää tarvittavien lisävakuuksien antamiseen ja päinvastoin. Näin on tarkoitus lisätä BE:n vahvuutta.

(108)

BE on toteuttanut seuraavat toimet parantaakseen kassatilannettaan:

(109)

Lisäksi BE on käynyt läpi liiketoiminnan suunnitteluprosessin, jonka seurauksena päivitettiin rahoitussuunnitelmat, ja se on tutkinut perusteellisesti voimaloidensa toiminnan tulokseen liittyviä kysymyksiä.

(110)

Maaliskuun 2004 lopussa päättyneen ajanjakson aikana kassavarantoihin saatiin pelastamisluottoa koskevan sopimuksen mukaisten velkojen maksamisen jälkeen varoja kahdesta lähteestä: velanlyhennystaukoa koskevista sopimuksista (toimenpidekokonaisuus C) ja omaisuuserien myynnistä (toimenpidekokonaisuus F).

(111)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat kehittäneet kolme taloudellista skenaariota, jotta voitaisiin ottaa huomioon ne muuttujat, joiden vaihteluille BE:n taloudellinen tilanne on erityisen altis: sähköntuotantomäärä ja sähkönhinnat. Rahoitussuunnitelmat tarkisti Deloitte & Touche, joka toimii Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen konsulttina talouteen ja energiamarkkinoihin liittyvissä asioissa. Liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvät tuotantoa ja käyttöomaisuusinvestointeja koskevat oletukset on tarkistanut BE:n ja Citigroupin tekninen neuvonantaja WS Atkins sekä Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen tekninen neuvonantaja Stone & Webster Management Consultants, Inc.

(112)

Tarkistuksessa on otettu huomioon maaliskuussa 2003 tehdyn alkuperäisen ilmoituksen jälkeiset kolme merkittävintä muutosta, nimittäin sähkön hintataso, ydinvoimaloiden luotettavuuden parantamiseen tähtäävä ohjelma (Performance Improvement Programme, PIP) ja kaupankäynnissä käytettävät vakuudet.

(113)

Sähkönhinnat ovat kehittyneet merkittävästi viime kuukausina. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan sähkönhinnat ovat tällä hetkellä yli 28 Englannin puntaa/MWh verrattuna 16,4 Englannin puntaan/MWh maaliskuussa 2003. Sähkönhintoja koskevien ennusteiden muutokset johtuvat pääasiassa polttoainehintojen muutoksista (hiili, kaasu, öljy), yhteisön päästökauppajärjestelmässä käyttöönotetusta hiilen hinnoittelusta ja varakapasiteettimarginaaleista.

(114)

BE:n ydinvoimalat ovat tuottaneet heikommin kuin muissa maissa sijaitsevat ydinvoimalat. Vanhimmat voimalat ovat kärsineet puutteellisista investoinneista, ja kaikissa voimaloissa on paljon parantamisen varaa ja suuri seisokkien riski lyhyellä aikavälillä. Sen vuoksi BE on laatinut voimaloille elvytyssuunnitelmat. Tuloksen parantamiseen tähtäävästä PIP-ohjelmasta saatavat hyödyt ovat peräisin kulttuurisista ja organisatorisista muutoksista sekä lisääntyneistä pääoma- ja henkilöstöinvestoinneista. Ajan mittaan ohjelman odotetaan johtavan voimaloiden luotettavuuden parantumiseen ja tuotantomäärän lisääntymiseen.

(115)

BE on ottanut huomioon myös vähän aikaa sitten merkittävästi suurentuneet vakuusvaatimukset, jotka ovat seurausta markkinahintojen noususta.

(116)

Määrittääkseen sähköntuotantomääriä ja sähkönhintoja koskevien vaihtoehtoisten oletusten vaikutuksen BE:n taloudelliseen tilanteeseen BE on tarkastellut optimistista ja pessimististä tilannetta, jossa otetaan huomioon sähkönhintojen kehitys, tuloksen parantamiseen tähtäävästä ohjelmasta saatavat hyödyt ja vakuuksia koskevat ennusteet:

(117)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset käyttävät BE:n elinkelpoisuutta arvioidessaan perustana yrityksen toimintavaraa koskevia lukuja. Ne ovat päätyneet seuraaviin arvioihin kauden 2005–2010 osalta:

Taulukko 5

Toimintavaraa koskevat luvut

(118)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat myös toimittaneet uudelleenlistausskenaariota koskevan tuloslaskelmaennusteen vuosille 2005–2009.

Taulukko 6

Tuloslaskelma uudelleenlistausskenaariossa

(119)

Tämä ennuste osoittaa, että voitto ennen veroja, vähemmistöosakkuuksia, Yhdistyneen kuningaskunnan sitoumuksia ja satunnaisia eriä parantuu vuoden 2005 17 miljoonasta Englannin punnasta 171–355 miljoonaan Englannin puntaan seuraavina vuosina. Vuonna 2005 satunnaiserissä on kyse siitä, että toimenpidekokonaisuudessa A tarkoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen sitoumus rahoittaa ydinalan rasitteet kirjataan tuloslaskelmaan.

(120)

Voittoa ennen veroja pienentävät merkittävästi maksut NLF-rahastoon vuodesta 2005 alkaen. Nämä maksut ovat kuitenkin 65 prosenttia velanhoidon jälkeen käytettävissä olevasta kassavirrasta eikä niitä makseta, kun kassavirta on negatiivinen tai kun tavoitteeksi asetettujen kassavarantotasojen ylläpitäminen edellyttää varojen siirtoa.

(121)

BE:n rahoitussuunnitelmien analyysi osoittaa, että uudelleenlistausskenaariossa yrityksen voittojen ja kassavirtojen odotetaan rakenneuudistuksen jälkeen olevan sellaisia, että se pystyy maksamaan velkojen korot ja kuoletukset eri sidosryhmille, ja sen odotetaan vähentävän sopimusten ulkopuolisia rasitteita ja käytöstäpoistorasitteita merkittävillä summilla ennen osingon maksamista osakkeenomistajille.

(122)

Päätöksessään menettelyn aloittamisesta komissio totesi, että rakenneuudistussuunnitelma antaa valikoivan kilpailuedun BE:lle toimialalla, jolla on yhteisön sisäistä kauppaa. Toimenpidekokonaisuudet A ja G liittyvät suoraan Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisten ja paikallisten viranomaisten talousarvioihin ja siten valtion varoihin. Ne ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Myös toimenpidekokonaisuus B ja toimenpidekokonaisuus C ainakin joiltakin osin sisältävät mahdollisesti valtion varoja siltä osin kuin valtionyhtiö BNFL ei ole toiminut markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisesti. Sen vuoksi vaikuttaa siltä, että myös nämä toimenpiteet ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(123)

Komissio on arvioinut tuen valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen yhteisön suuntaviivojen (15) (jäljempänä ”suuntaviivat”) mukaisesti.

(124)

Arvioinnin tuloksena heräsi seuraavia epäilyjä tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille:

(125)

Komissio epäili, palauttaako suunnitelma BE:n elinkelpoisuuden kohtuullisessa ajassa. Jotkut toimenpiteet on suunniteltu toteutettaviksi todella pitkällä ajanjaksolla (vähintään vuoteen 2086 asti). Lisäksi BE:n tilanteen paraneminen näyttäisi johtuvan ainoastaan ulkoisesta, valtion ja päävelkojien tarjoamasta tuesta sen sijaan, että tilanne paranisi todellisten sisäisten rakenneuudistusten myötä. Jos kyseessä on valtiontuki, polttoainetoimitusten ja käytetyn polttoaineen huoltoa koskevien hintojen uudelleenneuvottelun BNFL:n kanssa voidaan katsoa olevan elinikäistä toimintatukea ydinvoimaloille, mikä on ristiriidassa sen vaatimuksen kanssa, että BE:n on jatkettava markkinoilla omin voimin rakenneuudistuksensa jälkeen, sekä aiheuttamisperiaatteen kanssa.

(126)

Komissio epäili, voidaanko tuki hyväksyä ilman vastasuoritteita valtiontuen kilpailijoille aiheuttamien vaikutusten korjaamiseksi. Tässä suhteessa komissio myönsi, että merkityksellisillä markkinoilla oli todennäköisesti hyvin vähän tai ei lainkaan rakenteellista ylikapasiteettia. Ottaen huomioon tuen huomattavan määrän ja kovan kilpailun näillä markkinoilla, komission mielestä jonkinlainen vastasuorite olisi todennäköisesti tarpeen, jotta tuki soveltuisi yhteismarkkinoille, vaikka vastasuorite ei perustuisikaan voimaloiden lopulliseen sulkemiseen.

(127)

Komissio epäili, oliko tuki rajoitettu vähimmäismäärään. Komissio totesi tältä osin, että suunnitelmaan sisältyi järjestely, jonka mukaan BE osallistuu rakenneuudistuskustannuksiin tietyllä prosenttiosuudella vapaasta kassavirrastaan. Koska myönnettävät tukisummat olivat kuitenkin hyvin epävarmat, komissio ei voinut arvioida, oliko tuki rajoitettu vähimmäismäärään.

(128)

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen komissio päätteli, että oli epäilyjä siitä, täyttääkö rakenneuudistussuunnitelma suuntaviivoissa asetetut arviointiperusteet ja voidaanko Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen BE:lle jo myöntämä ja suunnittelema tuki katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Sen vuoksi komissio päätti aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn.

(129)

Samassa päätöksessä komissio totesi myös, että päätös menettelyn aloittamisesta ei rajoittanut Euratomin perustamissopimuksen soveltamista. Jotkut toimenpiteet, varsinkin toimenpiteet A ja B, täytyy arvioida ottaen huomioon Euratomin perustamissopimuksen tavoitteet. Tämän vuoksi komissio vaati Yhdistynyttä kuningaskuntaa toimittamaan kaikki sellaiset tiedot, jotka voisivat auttaa sitä toimenpiteiden arvioinnissa, varsinkin toimenpidekokonaisuuksien A ja B, Euratomin perustamissopimuksen tavoitteet huomioon ottaen.

(130)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen julkaisemisen jälkeen komissio sai asetetussa määräajassa huomautuksia 20 osapuolelta BE mukaan luettuna. Ne voidaan tiivistää seuraavasti:

(131)

BE korostaa, että kyse on poikkeuksellisesta tapauksesta sähkömarkkinoiden toimintatavan ja ydinvoimaloiden taloudellisen rakenteen vuoksi.

(132)

BE korostaa sitä, että BE ei voisi enää kattaa aikaisemmasta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, jotka vastaavat BE:n ydinalan rasitteita, sähkönhintojen laskettua voimakkaasti Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Rakenneuudistussuunnitelman mukaan myös BE:n on osallistuttava suurilla summilla aikaisemmasta toiminnasta aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen. Voimaloiden käytöstäpoistosta aiheutuvien kustannusten ja muiden ydinalan rasitteiden, jotka eivät kuulu BNFL:n kanssa tehtyjen uusien sopimusten piiriin, rahoitukseen osallistutaan NDF/NLF-rahaston kautta. Muita BE:hen ja sen sijoittajiin vaikuttavia toimenpiteitä ovat BE:n Pohjois-Amerikan omaisuuserien myynti, aikaisempien osakkeenomistajien kohtaama koko investointinsa menetys, aikaisempien sijoittajien saatavien sovittelu ja uusien joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku.

(133)

BE korostaa, että tuen maksaminen kertamaksuna ei olisi tarkoituksenmukaista erityisesti siitä syystä, että osa kustannuksista syntyy kaukana tulevaisuudessa. BE:n rakenneuudistussuunnitelman hylkääminen siitä syystä, että se vapauttaa BE:n lopullisesti tietyistä rasitteista, joiden suuruutta ei tosin tällä hetkellä voida määrittää, loisi ennakkotapauksen sellaisen rakenneuudistustuen hyväksyntää vastaan, joka on välttämätöntä aikaisemmasta toiminnasta aiheutuvien kustannusten vuoksi.

(134)

BE:n mielestä vertailusta yksityisessä omistuksessa olevien velkojien kanssa sovittuihin järjestelyihin ei voida tehdä päätelmiä. Erityisesti BNFL:n tapauksessa merkittävä osa sen ydinliiketoiminnasta vaarantuisi ja mahdollisesti muuttuisi kannattamattomaksi, jos BE:n voimaloiden toiminta olisi kannattamatonta.

(135)

BE korostaa, että BNFL oli neuvotteluissa erittäin tiukka ja ainoa sitä mahdollisesti rajoittanut seikka oli huoli BE:n maksukyvyttömyydestä. Uudelleenneuvotellut ehdot edustivat BE:n mielestä kaupallisilta markkinoilta saatavissa olevaa vähimmäistasoa rakenneuudistuksen jälkeisen vahvuuden varmistamiseksi. BE:n mukaan komissio on mahdollisesti ymmärtänyt väärin BNFL:n kanssa tehtyjen uusien sopimusten luonteen, koska sillä on väärä käsitys tosiseikoista ja etenkin niiden ajallisesta järjestyksestä. BE:n huomautusten mukana oli liite, joka osoittaa, miksi uusien sopimusten mukaiset hinnat eivät BE:n mielestä ole sen kannalta erityisen suotuisia.

(136)

BE muistuttaa, että rakenneuudistussuunnitelmalla oli ennen kaikkea tarkoitus ratkaista se ongelma, että BE ei enää voisi kattaa aikaisemmasta toiminnasta aiheutuvia kustannuksia uudessa toimintaympäristössä, jossa sähkön tukkuhinnat ovat paljon alhaisemmat. BE:n mukaan rakenneuudistussuunnitelman avulla pystytään ratkaisemaan tämä ongelma.

(137)

Tukipaketin vaikutuksesta kilpailuun BE väittää, että BE:n ydinvoimalat ovat varmuudella aina käynnissä, koska niiden lyhyen aikavälin rajakustannukset ovat niin paljon pienemmät kuin muiden peruskuormatoimittajien. BE:n lyhyen aikavälin rajakustannusten tarkalla määrällä ei kuitenkaan ole merkitystä sähkönhintojen määrittämiselle, jossa otetaan huomioon marginaalisten toimittajien suuremmat lyhyen aikavälin rajakustannukset.

(138)

BE selittää, että ydinvoimalat ovat teknisesti ja taloudellisesti joustamattomia ja että niiden käyttö muina kuin peruskuormavoimaloina ei ole kannattavaa. Kaupankäyntistrategiansa osalta BE selittää, että ydinvoimaan perustuvaan sähköntuotantoon liittyvien taloudellisten näkökohtien vuoksi BE keskittyy myymään tuotantonsa termiinikaupoilla pitemmän aikavälin markkinoilla.

(139)

BE:n mielestä sähköntuotannossa ei ole ylikapasiteettia Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Vastasuoritteiden osalta BE väittää, että BE:n jonkin ydinvoimalan ennenaikaisen sulkemisen vaatiminen ei olisi taloudellisesti tehokas toimenpide, koska tukipaketin tavoitteena on säilyttää BE:n ydinvoimalakapasiteetti, joka sähköntuotannon kannalta on kustannustehokkain kapasiteetti Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilla ja jonka vältettävissä oleva voimavarojen käyttö on pienimmällä mahdollisella tasolla. Lisäksi se loukkaisi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen oikeutta käyttää toimivaltaansa Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytettävien energialähteiden määrittämiseen ja lisäisi ympäristölle haitallisten kaasujen päästämistä ilmakehään.

(140)

BNFL on julkinen ydinvoima-alalla toimiva yhtiö. Se toimittaa BE:lle AGR-ydinpolttoainetta sekä jälleenkäsittelee tai varastoi sen. Polttoainekiertoon liittyvien toimintojensa lisäksi BNFL myös käyttää muutamaa Magnox-ydinvoimalaa ja suunnittelee ydinvoimaloita.

(141)

BNFL keskittyy huomautuksissaan käsittelemään sitä, sisältävätkö toimenpidekokonaisuudet B ja C tukea BE:lle. BNFL väittää, että kaikki BNFL:n toimenpiteet BE:n rakenneuudistussuunnitelmassa noudattavat markkinataloussijoittajaa koskevaa periaatetta eikä niihin sen vuoksi sisälly tukea.

(142)

BNFL selittää, että taloudellisen neuvonantajansa (NM Rothschild & Sons Limited, jäljempänä ”Rothschild”) neuvojen perusteella se totesi jo huhtikuussa 2002, että BNFL:ää hyödyttävä ”asianmukainen pelastamispaketti” oli parempi vaihtoehto kuin BE:n maksukyvyttömyyden salliminen ottaen huomioon BNFL:n erittäin haavoittuvaisen aseman BE:n suurimpana velkojana, sen turvattomuuden ja sen oikeudellisen aseman heikkoudet. BNFL lisää, että sen hallitus kuitenkin hyväksyi BE:n kanssa tehtyjen sopimusten uudelleenjärjestelyn sillä edellytyksellä, että BE:tä ei pidetä maksukykyisenä hinnalla millä hyvänsä ja että BE:lle ehdotetun paketin olisi tuotava kaupallista hyötyä BNFL:lle ottaen huomioon, että sen oma tase on alijäämäinen.

(143)

BNFL esittää yksityiskohtaisia tietoja kustakin kummankin osapuolen peräkkäisestä ehdotuksesta ja vastaehdotuksesta ja Rotschildin näkemyksen niistä. BNFL esittää yksityiskohtaisesti myös BE:n ja BNFL:n välisten neuvottelujen aikajärjestyksen ja sisällön. Tästä ilmenee, että BNFL ilmaisi halukkuutensa auttaa BE:tä jo ennen kuin BE pyysi Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselta apua, mutta havaitsi, ettei se olisi mahdollista ilman kattavaa rakenneuudistussuunnitelmaa. Neuvottelut aloitettiin jo toukokuussa 2000, kun BE pyysi ensimmäistä kertaa – tuloksetta – sopimuksiin sisältyvän taloudellisia vaikeuksia koskevan lausekkeen soveltamista. Uudet neuvottelut aloitettiin vuonna 2002.

(144)

BNFL korostaa myös, ettei se osallistunut millään tavoin BE:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen välisiin neuvotteluihin. BNFL päätteli riippumattomien oikeudellisten ja taloudellisten neuvonantajiensa analyysin perusteella, että maksukykyyn tähtäävän rakenneuudistuksen toteuttaminen oli sen kaupallisten etujen mukaista, ja se teki 28 päivänä marraskuuta 2002 BE:n kanssa sopimuksen lopullisista ehdoista. Se sai tietää Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen tarkasta muodosta vasta sovittuaan BE:n kanssa lopullisista ehdoista.

(145)

BNFL päättelee 3 päivänä syyskuuta laadittujen ehtojen ja lopullisten ehtojen vertailun perusteella, että kyseisten kaksien ehtojen välillä on huomattavia yhtäläisyyksiä ja että lopulliset ehdot ovat paljon lähempänä BNFL:n lähtöasemaa kuin BE:n.

(146)

BNFL esittää yksityiskohtaisia tietoja kaupallisista eduista, joita se arvioi saavansa maksukyvyn palauttavasta rakenneuudistuksesta verrattuna BE:n maksukyvyttömyyteen taloudellisten ja oikeudellisten neuvonantajiensa analyysin perusteella. Se on havainnut BE:n maksukyvyttömyydestä aiheutuvan huomattavia riskejä itselleen, koska BE-konsernin dokumentoimaton sisäinen lainananto on ollut merkittävää ja koska BNFL:n BE:n kanssa tekemät sopimukset olivat monessa suhteessa ainutlaatuisia eikä niille ollut selvää ennakkotapausta aikaisemmista konkurssitilanteista. Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus olisi ollut keskeisessä asemassa konkurssitilanteessa, sillä se oli ainoa velkoja, jolla oli BE:n ydinvoimaloita koskevia vakuuksia. BNFL:llä ei kuitenkaan ollut tarkempia tietoja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen todennäköisestä toimintalinjasta maksukyvyttömyysmenettelyn aikana.

(147)

Vaikka voitaisiin odottaa, että BNFL:n asema BE:n tärkeimpänä toimittajana olisi asettanut sen vahvaan neuvotteluasemaan konkurssitilanteessa, useat seikat pienensivät sen kykyä uhata vakuuttavasti tuotteiden toimituksen ja palveluiden tarjoamisen lopettamisella. BNFL toteaa erityisesti, että BE:n suurimpana yksittäisenä velkojana BNFL olisi suurin taloudellinen häviäjä, jos BE:n ydinvoimalat suljettaisiin seurauksena tämän uhkauksen toteuttamisesta. Lisäksi on epäilyttävää, että se voisi laillisesti irtisanoa sopimuksensa ja palauttaa BE:lle jo vastaanottamansa käytetyn polttoaineen ja jätteen, sillä tämä olisi Yhdistyneen kuningaskunnan ydinturvallisuuslainsäädännön vastaista. Lopuksi BNFL:n oli vastuuntuntoisena ydinvoimalapalveluja tarjoavana yhtiönä jatkettava palvelujen tarjoamista BE:lle, jos palvelujen tarjoamatta jättäminen olisi vaarallista tai jos kolmannet osapuolet pitäisivät sitä vaarallisena.

(148)

BNFL keskittyi BE:n maksukyvyttömyyttä koskevassa analyysissaan kolmeen mahdolliseen tilanteeseen: BE:n ydinvoimaloiden sulkeminen, jolloin saatavia saataisiin perittyä vain vähän, BE:n ydinvoimaloiden siirtyminen BNFL:n omistukseen, jolloin kaikki BE:n ydinalan rasitteet siirtyisivät sille, mikä olisi erittäin riskialtis ja epähoukutteleva vaihtoehto, ja niiden siirtyminen Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen omistukseen, jolloin velkojia pyydettäisiin hyväksymään erittäin huomattavia velkojen pienennyksiä.

(149)

Tämän perusteella ehdotettu maksukyvyn palauttamiseen tähtäävä rakenneuudistus vaikutti kaupalliselta kannalta houkuttelevammalta, koska se pienensi BNFL:ään BE:n taholta kohdistuvia riskejä ja tarjosi BNFL:lle suurempia ja varmempia tuloja kuin maksukyvyttömyys. Sen vuoksi BNFL:n katsotaan toimineen kuten mikä tahansa yksityinen velkoja.

(150)

BNFL vertaili lopuksi sitä, kuinka paljon saataviaan muut suurimmat velkojat yhdessä pystyisivät saamaan takaisin siihen määrään, jonka se itse pystyisi saamaan takaisin, varmistaakseen, että sopimusehdot olivat BNFL:n kannalta kohtuullisia. Suojatakseen asemaansa vieläkin enemmän BNFL myös varmisti, että lopullisiin ehtoihin lisättiin lauseke, jonka mukaan se pystyi peruuttamaan ehdotetut myönnytykset, jos jollekin toiselle merkittävälle velkojalle tarjotaan suotuisampia ehtoja kuin BNFL:lle. Rothschild tarkisti analyysiaan sen jälkeen, kun BE:n muiden suurten velkojien kanssa sopimat yksityiskohtaiset ehdot olivat selvillä, ja vahvisti, että BNFL:n järjestelyt eivät itse asiassa vaikuttaneet yhtään huonommilta kuin muiden suurten velkojien. Lisäksi tarkistetut sopimusjärjestelyt eivät tule voimaan ennen kuin rakenneuudistus on saatettu loppuun.

(151)

BNFL toteaa toimenpidekokonaisuuden C osalta, että se tarkisti Rothschildin avulla, ettei se antanut velanlyhennystauon muodossa suurempia myönnytyksiä kuin muut merkittävät velkojat. Kun BNFL sai tietoonsa, että muut velkojat saivat velanlyhennystaukoa koskevien sopimusten mukaan BNFL:ää suotuisampia ehtoja (vaikka BNFL:n asema ei ollutkaan suoraan verrattavissa BE:n muihin suuriin velkojiin), se tarkasteli, olisiko sen yritettävä neuvotella sopimukset uudelleen ja pyydettävä korkoa. Se päätteli, että oli epätodennäköistä, että BE pystyisi maksamaan korkoa BNFL:lle ja tekemään velanlyhennystauon aikana riittävästi voittoa maksukykyyn johtavan rakenneuudistuksen jatkamiseksi. Huolimatta velanlyhennystaukoa koskevien sopimusten mukaisesta asemastaan BNFL saisi enemmän saataviaan takaisin, jos maksukykyyn johtava rakenneuudistus jatkuisi.

(152)

BNFL väittää, että sen päätös tehdä sopimuksia BE:n kanssa oli itsenäinen päätös eikä se tapahtunut Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen käskystä. Se, että BNFL on julkinen yhtiö, ei riitä perusteeksi olettaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus vaikuttaa BNFL:n päätöksiin. Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on BNFL:n ainoa osakas, BNFL on itsenäinen Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksesta päivittäisen liiketoimintansa osalta ja sen edellytetään toimivan kaupalliselta pohjalta. BNFL esitti oikeudellista asemaansa koskevan asiakirjan. BNFL lisää, että BE:n kanssa käymiensä neuvottelujen aikana BNFL piti osakkaansa (kauppa- ja teollisuusministeriö) ajan tasalla neuvotteluista. Se kuvailee tätä tavanomaiseksi tilanteeksi, kun yrityksellä on määräysvaltaa käyttävä osakas. Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti BNFL:lle, että se hyväksyisi (BNFL:n kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa yrityksen johdosta tekemien sopimusten mukaisesti) ainoastaan sellaiset BE:n kanssa tehdyt tarkistetut sopimukset, jotka on tehty BNFL:n kannalta kaupallisilla ehdoilla.

(153)

Greenpeace Limited on Greenpeace Internationalin Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiva haara. Sen päätoimintoihin kuuluu kampanjointi ydinvoiman käytön lopettamiseksi sekä puhtaiden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(154)

Greenpeace väittää, että koska toimenpidekokonaisuudessa A asetetaan enimmäismäärä BE:n osallistumiselle ydinalan rasitteiden rahoitukseen, se muodostaa epäoikeutetun toimintatuen BE:lle ja/tai BE:n osakkaille tarkoituksena lisätä BE:n houkuttelevuutta markkinoilla toimiville sijoittajille.

(155)

Greenpeacen mukaan toimenpidekokonaisuudet B ja C ovat epäoikeutettua toimintatukea, koska niiden mukaan BNFL, joka toimii tai jonka katsotaan toimivan kuten valtio tai valtion käskystä, myöntää jatkuvaa tukea tilanteessa, jossa

(156)

Greenpeace yhtyy kaikkiin komission epäilyihin ja päättelee, että tuki ei ole yhdenmukaista EY:n perustamissopimuksen kanssa. Se korostaa erityisesti, että rakenneuudistustuki vaikuttaisi markkinoilla oleviin toimijoihin ja sen lisäksi myös estäisi uusia kilpailijoita tulemasta markkinoille, koska muut vakiintuneet toimijat ja uudet markkinoille tulijat eivät pystyisi hyötymään tehokkuudestaan. Ydinvoimayhtiöiden tukeminen olisi lisäksi ristiriidassa hallituksen lausuman kanssa, joka koskee energialähteiden moninaisuutta, uusiutuvat energialähteet mukaan luettuina.

(157)

Ylikapasiteetin osalta Greenpeace on sitä mieltä, että ”suunnittelumarginaali”, jota valtakunnallisesta jakeluverkosta vastaava operaattori käyttää suunnitellessaan tulevaa sähköntuotantotarvetta turvallisen kapasiteetin ylläpitämiseksi, ei ole asianmukainen lähtökohta arvioitaessa, onko markkinoilla ylikapasiteettia. Greenpeacen mukaan on todennäköistä, että merkityksellisillä markkinoilla on jo merkittävää rakenteellista ylikapasiteettia ja se tulee lisääntymään.

(158)

Greenpeace epäilee sitä, että joidenkin BE:n voimaloiden sulkeminen olisi veronmaksajille kalliimpi vaihtoehto, koska ei ole varmaa, pystyykö BE osallistumaan olemassa olevien velkojensa maksamiseen. Greenpeace lisää, että lyhyellä aikavälillä ei ole syytä uskoa, että Yhdistynyt kuningaskunta ei pystyisi saavuttamaan Kioton pöytäkirjan mukaisia tavoitteitaan.

(159)

Greenpeace toteaa, että sen tilaamien raporttien mukaan ydinvoimaloiden välitön tai asteittainen sulkeminen on sekä mahdollista että turvallista. Greenpeace päättelee, että BE:n voimaloiden osittainen tai asteittainen sulkeminen voi johtaa tarvitun tukimäärän pienentymiseen.

(160)

Greenpeace on sitä mieltä, että Euratomin perustamissopimus ei estä EY:n perustamissopimukseen perustuvaa valtiontukianalyysia. Koska Euratomin perustamissopimus ei sisällä ydinvoimateollisuudelle myönnettävää tukea koskevia alakohtaisia sääntöjä, EY:n perustamissopimuksen yleisiä valtiontukimääräyksiä olisi sovellettava. Greenpeace viittaa tuomioistuimen yhdistettyihin asioihin 188 ja 190/80, Ranska ym. vastaan komissio (16). Greenpeace väittää lisäksi, että tukitoimenpiteet liittyvät seikkoihin, joihin voidaan soveltaa Euratomin perustamissopimusta, ainoastaan siinä määrin kuin ne koskevat ydinlaitosten turvallisuutta tai käytöstäpoistoon liittyviä turvallisuusnäkökohtia. Greenpeace päättelee, että kyseiset toimenpiteet eivät ole välttämättömiä ilmoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että jatkuvaa toimintatukea ei voida missään muodossa pitää välttämättömänä turvallisuuden takia tilanteessa, jossa BE:n voimaloiden sulkeminen kokonaan tai osittainen on turvallinen ja toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Greenpeacen mukaan komission olisi otettava huomioon ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevat yhteisön suuntaviivat (17).

(161)

Powergen on yksi sähköalan merkittävimmistä toimijoista Englannissa ja Walesissa. Sen osuus sähköntuotantokapasiteetista on 11 prosenttia (BE:n osuus 14 prosenttia) ja se toimittaa merkittäviä määriä suurille teollisuus- ja yrityskuluttajille sekä pk-yrityksille ja kotitalousasiakkaille. Sen omistaja on E-ON.

(162)

Powergen vastustaa tukipakettia. Sen mukaan BE pystyy tuen ansiosta pitämään toiminnassa ydinvoimaloita, jotka se muutoin olisi sulkenut. Tältä osin Powergen kiistää Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten kannan, jonka mukaan voimalat pidettäisiin joka tapauksessa käynnissä. Powergen pelkää, että tuki antaisi BE:lle mahdollisuuden tarjota keinotekoisen alhaisia hintoja lisätäkseen markkinaosuuttaan suurasiakkaille suunnattujen toimitusten alalla ja päästäkseen kotitaloustoimitusten markkinoille. BE saattaa myös pystyä rahoittamaan investointeja muuhun kuin ydinvoimaan perustuvan sähköntuotannon alalla.

(163)

Powergen toivoo, että sitä kuultaisiin kaikista mahdollisista vastasuoritteista, ja se ehdottaa kolmea mahdollista vastasuoritetta:

(164)

Se ehdottaa ensinnäkin Dungeness B -ydinreaktorin sulkemisen aikaistamista huhtikuuhun 2004. Powergenin mukaan markkinat pystyisivät luomaan tätä menetystä vastaavan kapasiteetin riittävän marginaalin säilyttämiseksi, jos tästä aikaistetusta sulkemisesta ilmoitettaisiin riittävän ajoissa.

(165)

Toiseksi se ehdottaa tuen rajaamista kieltämällä ristikkäistuet BE:n tappiollisten omaisuuserien (AGR-voimalat) ja muiden BE:n liiketoimintojen välillä, erottamalla BE:n tuotanto- ja jakelutoiminnot eri yksikköihin, joilla on erillinen kirjanpito, ja valvomalla BE:n menoja sen varmistamiseksi, että se ei siirrä valtion ydinalan rasitteiden rahoittamiseen maksamia varoja muihin tarkoituksiin. Näitä toimenpiteitä olisi jatkettava niin kauan kuin rakenneuudistussuunnitelman sisältämät toimenpiteet ovat voimassa.

(166)

Kolmanneksi se ehdottaa kilpailun vääristymisen estämistä sähkön vähittäismarkkinoilla siten, että BE:tä kielletään myymästä sähköä kustannukset alittavaan hintaan (kustannukset sähkön hankkimisesta tukkumarkkinoilta ja muut myyntiin liittyvät kustannukset), asetetaan yläraja BE:n markkinaosuudelle teollisuus- ja yritysasiakkaille suunnattujen toimitusten markkinoilla (ehdotuksena 20 prosentin raja) ja kielletään BE:tä aloittamasta toimintaa uusilla vähittäismarkkinoilla. Näitä toimenpiteitä olisi jatkettava niin kauan kuin rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet ovat voimassa ja komission olisi tarkasteltava niiden tehokkuutta viiden vuoden kuluttua täytäntöönpanosta.

(167)

Elinkelpoisuuden palautumisesta Powergen toteaa, että skenaariot, joita Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset käyttivät arvioidessaan BE:n tulevaa elinkelpoisuutta, ovat liian optimistisia erityisesti BE:n voimaloiden käytössäoloajan osalta aikaisempiin viitearvoihin verrattuna.

(168)

Lopuksi Powergen toteaa, että on tunnettu tosiseikka, että EY:n perustamissopimuksen sisältämiä valtiontukisääntöjä sovelletaan ydinvoimateollisuuteen Euratomin perustamissopimuksesta huolimatta. Se viittaa samaan asiaan vuodelta 1990 kuin Greenpeace.

(169)

Intergen on maailmanlaajuinen sähköntuotantoyhtiö, jolla on toimintoja kaikissa maanosissa. Sen osuus sähköntuotantokapasiteetista Englannissa ja Walesissa on 2 prosenttia (BE:n osuus 14 prosenttia), ja sillä on kaksi toiminnassa olevaa voimalaa ja yksi rakenteilla. Se myy suurimman osan sähköstään tukkumarkkinoilla ja osan pitkäaikaisilla sopimuksilla. Se toimii myös kaasumarkkinoilla. Sen omistajat ovat Shell ja Bechtel.

(170)

Intergen toteaa, että toimitusvarmuus on huolenaihe Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilla ja että selvitysmiehet voisivat huolehtia ydinturvallisuudesta. Se kiinnittää komission huomion siihen, että BE:lle myönnetty tuki on vahingoittanut ja vahingoittaa jatkossakin Intergeniä ja että BE:n velkojiin kuuluvat Intergenin kilpailijat, kuten Teeside Power Limited, ovat myös Intergeniä suotuisammassa asemassa rakenneuudistussuunnitelman puitteissa. Intergen toteaa, että sille ja tytäryhtiölle olisi maksettava korvausta niiden kärsimästä vahingosta, jos komissio hyväksyy tuen.

(171)

Tämä kolmas osapuoli toteaa, että lehdistössä aikaisemmin julkaistujen tietojen mukaan jälleenkäsittely maksoi ennen BE:n rakenneuudistusta noin 1 000 Englannin puntaa raskasmetallikilolta. BE:n rakenneuudistuksen jälkeen BNFL ja BE ovat sopineet hinnasta, joka on 150 Englannin puntaa raskasmetallikilolta, eli 85 prosenttia vähemmän kuin alkuperäisessä sopimuksessa. Se lisää, että BNFL:n ja BE:n välisissä alkuperäisissä jälleenkäsittelysopimuksissa hinnat olivat kustannusperusteisia (cost-plus), mikä tarkoittaa sitä, että peruskuorma-asiakkaat voisivat sopimuksen perusteella saada jälleenkäsittelypalveluja ainoastaan silloin, jos ne suostuvat maksamaan kaikki jälleenkäsittelystä syntyvät kustannukset ja voittolisän. Tämän perusteella voidaan päätellä, että jos peruskuorma-asiakkaiden kanssa sovitut jälleenkäsittelykustannukset kattavat kustannukset ainoastaan tasolla 1 000 Englannin puntaa/raskasmetallikilo, tämä merkitsee sitä, että BE:n kanssa nyt sovittu uusi hinta ei läheskään kata kustannuksia. Myös uusien sopimusten tapauksessa hinta on 1 000 puntaa raskasmetallikilolta (vuoden 2003 hinnat).

(172)

Se päättelee, että nämä hinnat osoittavat, että BNFL ei ole toiminut yksityisen markkinataloussijoittajan tavoin neuvotellessaan sopimuksista BE:n kanssa, paitsi jos BNFL on valmis ulottamaan nämä edulliset ehdot koskemaan myös muita asiakkaita.

(173)

Drax on Länsi-Euroopan suurin hiilivoimaloita käyttävä sähköntuottaja. Se kuului aikaisemmin AES Corporationiin, joka on yhdysvaltalainen energiakonserni, jolla on omistuksia sähköntuotannon, -jakelun ja -toimituksen alalla kaikkialla maailmassa. AES Corporation luovutti 5 päivänä elokuuta Draxin määräysvallan sen velkojille. Drax ilmoitti 30 päivänä elokuuta 2003, että se oli tehnyt yksinoikeudellisen sopimuksen International Power plc:n kanssa Draxin rakenneuudistukseen osallistumisesta.

(174)

Draxin mukaan toimenpidekokonaisuudet A, B ja G ovat kaikki EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Drax on samaa mieltä siitä, että toimenpidekokonaisuudet D, E ja F eivät ole valtiontukea. Draxin mukaan tuen määrää on vaikea arvioida. Draxin mielestä tuen määrä voisi toimenpidekokonaisuuden A osalta olla huomattavasti suurempi kuin tällä hetkellä arvioidaan, koska käytöstäpoistorasitteista ei ole kokemusta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja koska on epätodennäköistä, että BE osallistuu ydinalan rasitteista aiheutuviin kustannuksiin. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus tulee aina olemaan viime kädessä vastuussa loppupään rasitteista ja käytöstäpoistorasitteista. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei koskaan anna BE:n mennä konkurssiin. Draxin mielestä myös verovapautus olisi ilmoitettava tukena.

(175)

Mitä tulee sopimusten uudelleenneuvotteluun BNFL:n kanssa, Drax on sitä mieltä, että yksikään yksityinen sijoittaja ei olisi koskaan suostunut sellaisiin epäkaupallisiin ehtoihin, jotka merkitsivät sille merkittäviä nykyisiä ja tulevia tappioita riippumatta taloudellisia vaikeuksia koskevasta lausekkeesta ja siitä, että BE on sen suurin asiakas. On selvää, että BNFL:n asema huononi merkittävästi neuvotteluissa. Sen polttoaineen toimitussopimuksen perusteella saamat vuotuiset tulot pienenevät 5–20 miljoonaa Englannin puntaa vuodessa. Tämä vahvistetaan BNFL:n vuoden 2004 tilinpäätöskertomuksessa. Lisäksi vaikuttaa siltä, että vaikka BE olisi asetettava selvitystilaan, sen voimalat pysyisivät käynnissä ja tarvitsisivat edelleen polttoainetoimituksia sekä käytetyn polttoaineen huolto-, jälleenkäsittely- ja hävittämispalveluja. Olisikin kysyttävä, olisiko selvitystilan hoitaja pystynyt saamaan samat ehdot BNFL:ltä. Lisäksi BNFL voisi käyttää hyväkseen muita liiketoimintamahdollisuuksia, jos sen liiketoiminta BE:n kanssa pienenisi. BNFL ei toimi markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisesti. Sen vuoksi toimenpidekokonaisuus B on valtiontukea.

(176)

Drax on sitä mieltä, että toimenpidekokonaisuuteen C sisältyvä velanlyhennystaukoa koskeva sopimus BNFL:n kanssa on myös valtiontukea, koska BNFL ei saa korkoa velanlyhennystauon aikana kuten muut velkojat.

(177)

Drax esitti myös huomautuksia tukipaketin soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Drax ei kiistä sitä, että BE on vaikeuksissa oleva yritys. Se katsoo kuitenkin, että BE:n suojaamaton asema johtui yksinomaan sen johdon odottamattomasta päätöksestä myydä BE:n vähittäisliiketoiminta. Lisäksi BE olisi voinut pienentää kustannuksiaan sulkemalla osan voimaloistaan tai ne kaikki, sillä joidenkin ydinvoimaloiden käynnissä pitäminen on kalliimpaa kuin niiden tilapäinen sulkeminen.

(178)

Elinkelpoisuuden palautumisesta Drax on sitä mieltä, että ehdotettu suunnitelma ei ole todellinen rakenneuudistussuunnitelma. Lisäksi BE on ja tulee aina olemaan eri asemassa kuin kilpailijansa. Se jatkaa sähkön tuotantoa ja myyntiä markkinoille hinnalla millä hyvänsä ja painaa jatkuvasti hintoja alaspäin kaikkien muiden kilpailijoiden kustannuksella.

(179)

Drax ei hyväksy sitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus käyttää lyhyen aikavälin rajakustannuksia osoituksena BE:n elinkelpoisuudesta. Rakenneuudistus vapauttaa BE:n maksamasta suurta osaa ydinvoimalan kustannuksista. Yrityksen päätös tietyille markkinoille tulemisesta tai kilpailun jatkamisesta kyseisillä markkinoilla riippuu siitä, pystyykö se kohtuullisessa ajassa kattamaan keskimääräiset kustannuksensa ja saamaan kohtuullisen tuoton sijoituksestaan. Näin ei ole BE:n tapauksessa, koska kaikki sen kaupalliset riskit on poistettu.

(180)

Tuen kestosta Drax on sitä mieltä, että kestoltaan määrittelemättömien rasitteiden rahoittaminen pitkälle tulevaisuuteen ei ole yhdenmukaista suuntaviivojen kanssa. Se väittää myös, että jatkuvaa toimintatukea ei voida pitää välttämättömään vähimmäismäärään rajattuna. Drax toteaa BE:n omasta rahoitusosuudesta, että omaisuuserien myynnistä saatavat tulot eivät ole varmoja ja että BE:n maksut NLF-rahastoon ovat peräisin tuen avulla parannetusta kassavirrasta, mitä ei voida ottaa huomioon.

(181)

Ylikapasiteetista ja korvauksesta kilpailijoille Drax toteaa, että menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä mainittu 20 prosentin kapasiteettimarginaali koskee ainoastaan talven huippukysyntää. NGC:n mukaan kapasiteettimarginaali keskimääräisen talven huippukysynnän aikana on 20,3 prosenttia. Draxin mukaan järkevä päätös olisi sulkea osa tuotantokapasiteetista kesäkuukausina riippumatta siitä, kuka BE:n toiminnasta vastaa. Tämä johtaisi nettosäästöihin.

(182)

Draxin mielestä on useita vastasuoritteita ja/tai rakenneuudistussuunnitelmaan tehtäviä muutoksia, joiden avulla voitaisiin jossain määrin varmistaa, että rakenneuudistus noudattaa suuntaviivoja ja tarjoaa hyvitystä kilpailijoille, jotka eivät saa tukea. Drax ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

(183)

Drax otti kantaa myös Euratomin perustamissopimuksen ja EY:n perustamissopimuksen väliseen suhteeseen. Se on sitä mieltä, että EY:n perustamissopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen tavoitteet ovat ennemminkin toisiaan täydentäviä kuin keskenään ristiriitaisia.

(184)

Huomautuksia esittivät myös Trade Unionists for Safe Nuclear Energy (within a Balanced Energy Policy) – TUSNE (18), Robert Freer (19), The UK Chemical Industries Association (CIA) (20), John Hall Associates (JHA) (21), Energy Intensive Users Group (EIUG) (22), Terra Nitrogen (23), Energywatch (24), Teollisuuden Voima Oy (TVO) (25), National Grid Transco (26), Royal Academy of Engineering (27), Enfield Energy Centre Limited (EECL) (28), Energy Information Centre Ltd (EIC) (29), Major Energy Users' Council Ltd (MEUC) (30) ja toinen sellainen kolmas osapuoli, joka haluaa pysyä nimettömänä.

(185)

TUSNE, Robert Freer, CIA, JHA, EUIG, Terra Nitrogen, EIC ja MEUC ovat kaikki huolissaan toimitusvarmuudesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja väittävät, että BE:n ydinvoimaloiden sulkeminen johtaisi energiakatkosten riskiin ja olisi kuluttajien etujen vastaista. Niistä osa korostaa myös, että BE:n ydinvoimaloiden sulkeminen tekisi Kioton pöytäkirjan mukaisten Yhdistyneen kuningaskunnan sitoumusten täyttämisen erittäin vaikeaksi, sillä kyseiset voimalat vaikuttavat osaltaan energiatoimitusten moninaisuuteen. Niiden mukaan BE:n konkurssin sallimisesta aiheutuvat taloudelliset kustannukset olisivat paljon suuremmat kuin sen rakenneuudistuksesta aiheutuvat kustannukset ja tuki on välttämätöntä.

(186)

Nimettömänä pysyttelevä kolmas osapuoli väittää, että BE käyttää valtiontukea vallatakseen aggressiivisesti markkinaosuutta polkumyyntihinnoin. Se mainitsee tapauksia, joissa BE:n väitetään tarjonneen 10–15 prosenttia kilpailijoita alhaisempia hintoja. Sen mukaan tällaiset tarjoukset eivät olisi mahdollisia ilman valtiontukea eikä sen vuoksi voida väittää yrityksen elinkelpoisuuden palautuvan.

(187)

TVO:n mukaan BE:n kohtaamien vaikeuksien perusteella ei pitäisi päätellä, että ydinvoima ei voi olla kilpailukykyinen vapautetuilla sähkömarkkinoilla.

(188)

National Grid Transcon mukaan nykyinen kapasiteettimarginaali Englannissa ja Walesissa on alun perin ennustettua pienempi eikä sitä voida pitää rakenteellisena ylikapasiteettina. National Grid Transcon mukaan 20 prosentin turvallisuusmarginaali on se taso, jonka yläpuolella voidaan katsoa olevan kyse ylikapasiteetista. National Grid Transcon mukaan turvallisuusmarginaali on optimistisessa skenaariossa alle 20 prosenttia ainakin vuoteen 2006. Pessimistisissä skenaarioissa turvallisuusmarginaali olisi aina alle 20 prosenttia ja laskisi jopa 8,5 prosenttiin vuonna 2009. National Grid Transco päättelee, että jos vastasuoritteena vaadittaisiin voimaloiden sulkemista, siitä olisi ilmoitettava markkinoille hyvissä ajoin (3–4 vuotta etukäteen), jotta markkinoilla pystyttäisiin vastaamaan siihen.

(189)

EECL:n mukaan kaikki sähköntuottajat (ei ainoastaan BE) ovat kärsineet alhaisista sähkön tukkuhinnoista Yhdistyneessä kuningaskunnassa. EECL kiistää Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten näkemyksen, jonka mukaan lyhyen aikavälin rajakustannuksia olisi käytettävä viitearvona tuen kilpailua vääristävän vaikutuksen määrittämisessä, koska nämä kustannukset eivät osoita voimalan elinkelpoisuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. EECL:n mukaan termiinimarkkinoiden alhainen hintataso on paras merkki siitä, että markkinoilla on rakenteellista ylikapasiteettia.

(190)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ilmoittivat komissiolle, että verot paikallisviranomaisille maksettiin lopulta tavanomaisen koron kanssa.

(191)

Alustavana huomautuksena Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, että vaikka komissio päättelisi toimenpidekokonaisuuden B sisältävän tukea, sopimukset on muotoiltu siten, että BE:n tilapäisesti niiden seurauksena saama etu poistetaan automaattisesti korkojen kanssa, jos tukipakettia ei hyväksytä. Uusissa sopimuksissa määrätään, että ne eivät tule pysyvästi voimaan, jos tukipakettia ei hyväksytä.

(192)

Yhdistynyt kuningaskunta esittää huomautuksia myös yksityisen sijoittajan testistä. Sen mukaan BNFL toimi kuten mikä tahansa yksityinen velkoja olisi toiminut. Erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, ettei BNFL:n hyväksymien ehtojen voida sanoa olevan edullisempia kuin mitä yksityinen velkoja olisi myöntänyt vastaavissa olosuhteissa. Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan on arvioitava, toimiko BNFL sopimuksiaan uudelleen neuvotellessaan yksityisten velkojien tavoin kuten yhteisöjen tuomioistuin on määritellyt asiassa DM Transport antamassaan tuomiossa (31).

(193)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että komissio näyttää ymmärtäneen väärin tapahtumien kulun. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan BNFL ei vastustanut taloudellisia vaikeuksia koskevan lausekkeen soveltamista vaan oli komission näkemyksen vastaisesti ilmaissut halukkuutensa harkita voimassa olevien sopimusten mahdollista muuttamista ennen kuin ilmoitettiin, että BE oli aloittanut neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kanssa. BE:n kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ilmeni kuitenkin, ettei BNFL pystynyt kohtuuden rajoissa tekemään sellaista tarjousta, joka pystyisi yksin poistamaan BE:n taloudellisen kriisin. Laajemman rakenneuudistussuunnitelman laatiminen mahdollisti BE:n ja BNFL:n välisten neuvottelujen aloittamisen uudelleen, ja ne pääsivät sopimukseen ehdoista, jotka muistuttivat monessa suhteessa BNFL:n alkuperäistä tarjousta. Yhdistynyt kuningaskunta katsoo BNFL:n toimineen yksityisen velkojan tavoin.

(194)

Se lisää, että BNFL, joka on ainoa jäljellä oleva ydinpolttoaineen kiertoon liittyvien palvelujen kaupallinen tarjoaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, olisi erityisen suojaton BE:n maksukyvyttömyystilanteessa; se ei saisi välittömästi tuloja sille jo toimitetun AGR-polttoaineen varastoinnista tai jälleenkäsittelystä ja sillä olisi rajalliset mahdollisuudet saada paljon saataviaan takaisin maksukyvyttömyysmenettelyssä. Sen olisi neuvoteltava uusi käytettyä polttoainetta koskeva sopimus selvitysmiehen tai hallituksen kanssa, eikä sen saaman korvauksen taso olisi läheskään varma. Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että samanlaisten riskien, häiriöiden ja epävarmuuden edessä yksityinen velkoja olisi epäilyksettä pyrkinyt osallistumaan rakenneuudistukseen, jonka osana sen olisi täytynyt neuvotella uudelleen sopimuksensa BE:n kanssa saadakseen mahdollisimman suuret kokonaistulot ja varmistaakseen BE:n elinkelpoisuuden palautumisen.

(195)

Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan se, että BNFL on julkisessa omistuksessa oleva yhtiö, ei merkitse sitä, että BNFL:n toiminta olisi sen seurauksena vähemmän kaupallista. Se toteaa, että BNFL on vuoden 1985 osakeyhtiölain mukaan perustettu osakeyhtiö. Sillä on hallitus, joka koostuu sen liiketoiminnan johtohenkilöistä ja toimivaan johtoon kuulumattomista jäsenistä, joilla on kokemusta muista yksityisen sektorin toiminnoista. BNFL:n hallituksen velvollisuutena on toimia itsenäisesti yrityksen etujen mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta lisää, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei puuttunut BNFL:n päätöksentekoprosessiin rohkaistaakseen sitä toimimaan muuten kuin kaupallisesti.

(196)

Lopuksi Yhdistynyt kuningaskunta on toimittanut analyysin, joka koskee velkojien saatavia ja rakenneuudistuspaketissa soviteltuja summia.

(197)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset päättelevät, että toimenpidekokonaisuuden B ei pitäisi katsoa sisältävän valtiontukea.

(198)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että useat johdanto-osan 191–197 kappaleessa toimenpidekokonaisuuden B osalta esitetyt perustelut pätevät samoin toimenpidekokonaisuuteen C. Erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että BNFL:n toimia on arvioitava ottaen huomioon sen poikkeuksellinen asema BE:n päävelkojana ja se, että BE on BNFL:n suurin asiakas. Ottaen huomioon BE:n ja BNFL:n pitkäaikainen jatkuva liikesuhde ja BE:n velkojen määrä BNFL:lle ei ole yllättävää, että näitä velkoja koskeva lyhennystauko muodostaa suurimman osan BE:lle velanlyhennystaukoa koskevien sopimusten perusteella tulevasta hyödystä. BNFL:n kanssa samassa asemassa olevalla eli suurimmat riskit BE:n maksukyvyttömyystilanteessa kohtaavalla yksityisellä velkojalla ei olisi juurikaan muita vaihtoehtoja kuin toimia samoin.

(199)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää myös, että on väärin verrata BNFL:n kanssa sovittuja velanlyhennystaukoja kaikkien muiden yksityisten velkojien kanssa sovittuihin järjestelyihin. Järjestelyt eivät voisi toimia kokonaisuutena, jos yksikin merkittävä velkoja jäisi pois. Yhdistynyt kuningaskunta on toimittanut asiakirjan, jossa vertaillaan kaikkia BE:n maksamatta olevia velkoja ja kunkin osapuolen osuutta velanlyhennystaukoa koskeviin sopimuksiin, ja päättelee, että BNFL:n osuus prosenttiosuutena sen maksamatta olevista veloista on itse asiassa vähemmän kuin useimpien yksityisten velkojien.

(200)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, että suuntaviivojen 32 kohdassa ei vaadita, että tukitoimenpiteiden on oltava ajallisesti rajattuja. Siinä edellytetään, että rakenneuudistussuunnitelma on kestoltaan mahdollisimman lyhyt ja että pitkän aikavälin elinkelpoisuus palautetaan ”kohtuullisessa ajassa”. Yhdistyneen kuningaskunnan mukaan suuntaviivojen tarkoituksena näyttää olevan, että tukea myönnetään vain kerran ja että se ei saa olla jatkuvaa toimintatukea. Tarkoituksena ei ole tuen kieltäminen pitkäaikaisten rasitteiden kattamiseen.

(201)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että rakenneuudistus saadaan päätökseen, elinkelpoisuus palautetaan kohtuullisessa ajassa ja tuki on kertaluonteista, vaikka BE:n rasitteet ovatkin pitkäaikaisia rasitteita. BE alkaa tuottaa vuodesta 2004 ja sen liiketoiminnan vuotuinen kassavirta on positiivinen vuodesta 2005 alkaen. Uudelleenlistausskenaariossa BE:n elinkelpoisuus palautuu vuonna 2005. Rakenneuudistussuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että BE pystyy toimimaan itsenäisesti ilman Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen lisätukea rakenneuudistuspäivästä alkaen. Rakenneuudistussuunnitelma osoittaa, että yrityksen kassavaranto riittää kestämään realistiset pessimistiset skenaariot ja siten varmistaa elinkelpoisuuden.

(202)

Mitä tulee juoksevista menoista vapauttamiseen, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus muistuttaa, että hallituksen sitoumus kattaa ainoastaan sopimusten alaiset aikaisemmasta toiminnasta aiheutuvat rasitteet, käytöstäpoistorasitteet ja sopimusten ulkopuoliset rasitteet, jotka liittyvät aikaisemmin käytettyyn AGR-polttoaineeseen, kaikkeen käytettyyn PWR-polttoaineeseen sekä voimalaitosjätteeseen ja muihin siihen liittyviin rasitteisiin. Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että sopimusten alaiset aikaisemmin käytettyä polttoainetta koskevat rasitteet liittyvät AGR-polttoaineeseen, joka on ladattu reaktoreihin ennen rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivää. BE:n velvollisuutena on ydinvoimalalisenssin perusteella huolehtia tästä polttoaineesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Sen vuoksi näitä kustannuksia ei voida välttää.

(203)

Sama perustelu pätee voimaloiden käytöstäpoistoon. BE suorittaa reaktoreiden käytöstäpoiston osalta maksuja Nuclear Decommissioning Fund -rahastoon ja osallistuu siten merkittävällä panoksella käytöstäpoiston kokonaiskustannusten kattamiseen.

(204)

Mitä tulee aikaisemmin käytettyyn AGR-polttoaineeseen liittyviin sopimusten ulkopuolisiin rasitteisiin, Yhdistynyt kuningaskunta toteaa, että nämä rasitteet liittyvät yksinomaan AGR-polttoaineeseen, joka on ladattu reaktoreihin ennen rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivää. Käytettyyn PWR-polttoaineeseen liittyvissä rasitteissa on kyse kaikista rasitteista, jotka koskevat Sizewell B -reaktoriin ladattua PWR-polttoainetta. Tulevien rasitteiden osalta BE maksaa 150 000 Englannin puntaa jokaisesta tonnista PWR-polttoainetta, joka ladataan Sizewell B -reaktoriin rakenneuudistuksen täytäntöönpanopäivän jälkeen. Maksun määrä on määritetty käytetyn polttoaineen huollosta muissa maissa aiheutuvien vastaavien kustannusten perusteella, jotta katettaisiin kaikki PWR-polttoaineesta tulevaisuudessa aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävät sopimusten ulkopuoliset rasitteet liittyvät BE:n voimaloiden käytöstä aiheutuviin muihin jätteisiin kuin polttoainejätteeseen eikä niiden odoteta olevan merkittäviä.

(205)

Käytöstäpoistorasitteista ja sopimusten ulkopuolisista rasitteista aiheutuvat kustannukset ovat pitkälti kiinteitä eikä BE juurikaan pysty nostamaan niitä merkittävästi tavanomaisella voimalan käytöllä. Lisäksi BE:n on katettava itse rasitteiden suureneminen, joka aiheutuu voimalan käyttömenettelyjen muuttamisesta, jonka BE toteuttaa saadakseen taloudellista hyötyä, tai joka johtuu toimintaa koskevien minimivaatimusten rikkomisesta. On myös tärkeää huomata, että vaikka hallitus maksaakin suoraan BE:n sopimusten alaiset rasitteet, hallituksen tuki käytöstäpoistorasitteiden ja sopimusten ulkopuolisten rasitteiden kattamiseen myönnetään takuusitoumuksen muodossa. Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että toimenpidekokonaisuutta A ei sen vuoksi pitäisi luokitella jatkuvaksi vapauttamiseksi juoksevista menoista. Toimenpidekokonaisuuden A kirjanpitokäsittely tukee tätä päätelmää. Kyseiset toimenpiteet kirjataan BE:n taseessa omaisuuseräksi. BE ei saa jatkuvaa tukea, koska toimenpidekokonaisuus A ei millään tavoin liity BE:n nykyisiin toimintoihin ja toimenpidekokonaisuudella A katetut kustannukset on katettava riippumatta BE:n tulevien toimintojen kestosta ja laajuudesta.

(206)

Yhdistynyt kuningaskunta ei hyväksy sitä, että toimenpidekokonaisuus B olisi valtiontukea.

(207)

Yhdistynyt kuningaskunta väittää myös, ettei ole asianmukaista vastustaa toimenpidekokonaisuutta A sillä perusteella, että se vapauttaa BE:n osasta sen aiheuttamisperiaatteen mukaisia velvoitteita. BE maksaa rakenneuudistussuunnitelman mukaan tulevien toimintojen aiheuttamat saastumiskustannukset. Lisäksi se osallistuu aikaisemman toiminnan aiheuttamien saastumiskustannusten rahoittamiseen cash sweep -toimenpiteellä ja muilla maksuilla NLF-rahastoon. Ilman hallituksen sitoumusta BE:stä olisi tullut maksukyvytön ja se ei olisi pystynyt kattamaan yhtään tulevia aiheuttamisperiaatteen mukaisia velvoitteitaan.

(208)

Yhdistynyt kuningaskunta ottaa myös kantaa komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään esittämiin epäilyksiin siitä, voidaanko BE:n elinkelpoisuuden palautumisen katsoa johtuvan pääasiassa sisäisistä resursseista. Yhdistynyt kuningaskunta selittää, että pääasiallinen syy BE:n nykyisiin ongelmiin on se, ettei se pysty kattamaan aikaisemmasta toiminnasta aiheutuvia ei-vältettävissä olevia rasitteita eikä täyttämään sääntelyvaatimuksia ja turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Tästä huolimatta Yhdistynyt kuningaskunta väittää, että BE:n toteuttamat sisäiset toimenpiteet eivät ole vähäpätöisiä. Se on myynyt omistusosuutensa Bruce Powerista ja Amergenista ja on parhaillaan toteuttamassa merkittävää sisäistä rakenneuudistusta, johon sisältyy […]. Se on myös lisännyt kiinteään hintaan tehtävien keskipitkän aikavälin sopimusten määrää, sopimukset suurten teollisuus- ja yritysasiakkaiden kanssa mukaan luettuina, rajoittaakseen hintariskejä tukkumarkkinoilla. Tärkein sisäinen toimenpide on polttoainetoimituksia ja käytetyn polttoaineen huoltoa koskevien sopimusten neuvottelu uudelleen BNFL:n kanssa.

(209)

Lopuksi Yhdistynyt kuningaskunta katsoo, että suuntaviivojen mukaan valtion rahoituksen, yksityisen rahoituksen ja yrityksen oman rahoitusosuuden on oltava tasapainossa, mutta yrityksen ei suuntaviivojen mukaan tarvitse pystyä palauttamaan elinkelpoisuuttaan ilman valtion tukea.

(210)

Selvitettyään ensin, miksi ydinalan rasitteista aiheutuvien kustannusten tarkka määrittely ei ole mahdollista, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset totesivat, että tässä tapauksessa ei ole välttämätöntä tietää tarkkaa tukimäärää tai määrittää, mitkä toimenpiteet ovat tukea, jotta olisi mahdollista ottaa kantaa siihen, vastaako tukipaketti välttämätöntä vähimmäismäärää. Hallituksen sitoumus, joka kattaa määritellyt rasitteet, on ratkaisevan tärkeä rakenneuudistuspaketille ja BE:n elinkelpoisuuden palauttamiselle. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset väittävät, että omaisuuserien myynti (Bruce Power ja Amergen), velkojien saatavien pienentäminen, BE:n jatkuva osallistuminen ydinalan rasitteiden rahoittamiseen, muut sisäiset toimenpiteet kustannusten pienentämiseksi ja järjestely, jonka mukaan BE käyttää tulevaisuudessa 65 prosenttia vapaasta kassavirrastaan ydinalan rasitteiden rahoittamiseen, pienentävät rakenteellisesti BE:lle myönnetyn tuen määrää.

(211)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset muistuttivat ilmoituksessa esitetyistä perusteluista, joiden mukaan tuki ei vaikuta kilpailurakenteeseen, koska sillä ei ole vaikutusta BE:n lyhyen aikavälin rajakustannuksiin, jotka ovat ratkaisevia voimalan päivittäisille toiminnoille. Ne huomauttivat päivitettyjen tietojen ja tilannetta muissa jäsenvaltioissa koskevien vertailujen perusteella, että markkinoilla ei ole rakenteellista ylikapasiteettia, ja väittivät, että sen vuoksi vastasuoritteita ei pitäisi määrätä.

(212)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset keskittyvät niihin huomautuksiin, jotka ovat Yhdistyneen kuningaskunnan kannan vastaisia, mutta mainitsevat myös niiden kantaa tukevat muut huomautukset.

(213)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset viittaavat ensin perusteluihinsa, jotka koskevat BE:n lyhyen aikavälin rajakustannuksia, ja kantaansa, jonka mukaan tukipaketti ei vaikuta kilpailijoihin. Tätä perustelua tuetaan BE:n suoramyyntimarkkinoilla tekemiä tarjouksia koskevilla luvuilla, jotka osoittavat, että BE:llä ei ole kannustimia olla pyrkimättä mahdollisimman suureen voittoon hinnoittelemalla rajakustannusten perusteella. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset jatkavat toteamalla, että BE:llä ei ole kannustinta jättää markkinoille sellaisia voimaloita, jotka eivät pystyisi saamaan takaisin vältettävissä olevia kustannuksiaan. Ne esittävät tältä osin kustannusanalyysin, jonka tarkoituksena on osoittaa sähkön markkinahintoja koskevien realististen oletusten perusteella, että Dungeness B -voimala kattaa vältettävissä olevat kustannuksensa.

(214)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset muistuttavat, että niiden mielestä markkinoilla ei ole ylikapasiteettia. Ne toteavat, että Powergen oli käynnistänyt uudelleen voimaloita talveksi 2003–2004, mikä osoittaa, että Powergenin itsensä mielestä markkinoilla ei ole rakenteellista ylikapasiteettia. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset muistuttavat, että niiden mielestä vastasuoritteet eivät ole tarpeen, ja ottavat kantaa jokaiseen Powergenin ehdottamaan toimenpiteeseen.

(215)

Sen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset palauttavat mieliin kantansa toimenpidekokonaisuuksista B ja C ja korostavat erityisesti, että BNFL oli käyttänyt ulkoisia neuvonantajia. Niiden mukaan Powergenin kanta näihin toimenpiteisiin perustuu virheellisiin päivämääriä koskeviin oletuksiin.

(216)

Elinkelpoisuuden osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset kiistävät Powergenin mielipiteen BE:n voimaloiden luotettavuudesta ja ne ovat toimittaneet komissiolle ulkoisen konsultin raportin, jonka tarkoituksena oli tarkistaa elinkelpoisuutta koskevat oletukset.

(217)

Lopuksi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että toisin kuin Powergen väittää, sähkönhintojen noustessa takaisinperintäjärjestely varmistaisi, ettei BE:lle anneta tarpeetonta tukea.

(218)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eivät hyväksy Greenpeacen näkemystä, jonka mukaan tukea olisi arvioitava tukena osakkeenomistajille. Tällainen teoria merkitsisi sitä, että kaikki tuki osakeyhtiölle olisi tukea sen osakkeenomistajille. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että BE:n osakkeenomistajat luopuvat 97,5 prosentista osuudestaan BE:n osakepääomasta.

(219)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat jälleen, että niiden mielestä BNFL ei toiminut hallituksen painostuksen alaisena neuvotellessaan uudelleen sopimuksiaan BE:n kanssa, ja huomauttavat, että BNFL:n oma yksityiskohtainen kuvaus tapahtumista, joka lähetettiin myös komissiolle, osoittaa päinvastaista. Greenpeace on tulkinnut väärin otteen BE:n kertomuksesta vuodelta 2002/2003 ja ”The Business” -julkaisussa olleen artikkelin, jossa viitattiin BNFL:n ja BE:n välisten neuvottelujen katkeamiseen vuoden 2002 elokuussa/syyskuun alussa, ja katsonut sen merkiksi siitä, että BNFL toimi myöhemmin hallituksen painostuksen alaisena. Ne osoittavat ennemminkin, että BNFL ei ollut valmis osallistumaan BE:n suunnitelmiin, jos muut velkojat eivät osallistu vastaavilla panoksilla. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että BNFL on jo toimittanut ne sisäiset asiakirjat, jotka komission olisi Greenpeacen mielestä vaadittava siltä. BE:n ja BNFL:n välisistä sopimuksista, joiden tarkoituksena on Greenpeacen mukaan taata BNFL tietyt tulot, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että useimmat näistä sopimuksista allekirjoitettiin tai niistä neuvoteltiin uudelleen BE:n yksityistämisen jälkeen, minkä vuoksi hallitus ei ole voinut määrätä BE:tä tekemään näitä sopimuksia. Lopuksi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että BNFL:n myönnytysten ja sähkönhintojen välinen yhteys on todiste siitä, että BNFL toimi kaupallisesti vaatimalla BE:tä jakamaan kanssaan osan mahdollisista hyödyistä eikä päinvastoin.

(220)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toistavat kantansa aiheuttamisperiaatteen soveltamisesta tässä tapauksessa. Niiden mielestä Greenpeace ei tuonut tältä osin esille uusia tosiseikkoja tai perusteluja.

(221)

Tuen kilpailuvaikutusten osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset vastustavat ensinnäkin Greenpeacen näkemystä, jonka mukaan tukipaketin seurauksena markkinoilla säilyy heikko tuottaja. BE:tä ei voida pitää heikkona tuottajana, koska sen vältettävissä olevat kustannukset kuuluvat markkinoiden alhaisimpiin. Sen ongelmat liittyvät ainoastaan aikaisemmasta toiminnasta aiheutuviin rasitteisiin. Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toistavat kantansa, jonka mukaan tuki ei vääristä kilpailua eikä sen vuoksi estä markkinoille tuloa.

(222)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että Greenpeacen huomautukset markkinoiden ylikapasiteetista olivat virheellisiä, koska ne perustuivat vanhentuneisiin ennusteisiin, niissä tulkittiin väärin NGTranscon kapasiteettimarginaalin viitearvoja, niissä käytettiin nykyisestä kapasiteettimarginaalista vääriä lukuja, niissä otettiin huomioon kolmesta mahdollisesta tulevaisuusskenaariosta ainoastaan optimistisin ja niissä ei otettu huomioon vaikeuksia, joita liittyy eräiden tilapäisesti suljettujen voimaloiden uudelleenkäynnistämiseen.

(223)

Tämän jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset asettavat kyseenalaisiksi Greenpeacen perustelut, jotka koskevat BE:n voimaloiden mahdollisesta sulkemisesta veronmaksajiin kohdistuvaa vaikutusta. Ne toteavat, että Greenpeace myönsi itse, että voimaloiden sulkeminen nostaisi sähkönhintoja. Lisäksi Deloitte and Touchen tutkimus osoitti, että yhden ainoan ydinvoimalan aikaistetusta sulkemisesta voisi aiheutua lisäkustannuksia. Useamman kuin yhden voimalan aikaistettu sulkeminen aiheuttaisi vielä enemmän kustannuksia radioaktiivisen materiaalin käsittelyssä käytetyn Sellafieldin laitoksen rajoitteiden vuoksi. Lopuksi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että molemmat Greenpeacen lausuntoon liitetyt raportit (laatijat Large & Associates ja ILEX) perustuvat vanhentuneisiin kapasiteettia koskeviin NGTranscon lukuihin ja liian optimistisiin oletuksiin. Ne liittävät mukaan raportteja koskevan asiantuntijalausunnon, jonka ovat laatineet George Yarrow ja Tim Keyworth DKY Limitedistä.

(224)

Edellä esitetyn perusteella Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset kiistävät lopuksi Greenpeacen näkemyksen, jonka mukaan tuki ei ole oikeasuhteista.

(225)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset kiistävät ensin Draxin näkemyksen, jonka mukaan tukipaketti osoittaa, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus koskaan anna BE:n joutua konkurssiin. Ne muistuttavat, että tukipaketin edellytyksenä on se, että hallitus toteaa BE:n elinkelpoisuuden palautumisen olevan mahdollista.

(226)

Toimenpidekokonaisuudesta A Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset muistuttavat, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei ota vastatakseen kaikista BE:n käytöstäpoistorasitteista vaan ainoastaan kattaa vajauksen NFL-rahastossa. Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa toimenpidekokonaisuuden A arvioituja kustannuksia koskevan kysymyksen osalta, että ehdottoman varmuuden vaatiminen kustannusten laskennassa tekisi mahdottomaksi myöntää tukea tällaisiin pitkäaikaisiin rasitteisiin, mikä johtaisi valtiontukisääntöjen luonnottomaan soveltamiseen ja olisi vastoin Euratomin perustamissopimuksen tavoitteita. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset torjuvat myös Draxin väitteen, jonka mukaan se, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on viime kädessä vastuussa ydinturvallisuudesta, muodostaa valtiontakauksen, ja muistuttavat, että valtion tarkastusviraston osallistumisella ei tässä suhteessa ole merkitystä, koska se on hallituksesta riippumaton.

(227)

Toimenpidekokonaisuuden B osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että BNFL:n huomautukset osoittavat vääräksi Draxin näkemyksen, jonka mukaan BNFL:lle kävisi yhtä hyvin BE:n maksukyvyttömyystilanteessakin. Ne muistuttavat myös, että BNFL:n sopimuksista neuvoteltiin uudelleen BE:n kanssa tavanomaisin markkinaehdoin. Toimenpidekokonaisuuden C osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että sitä, ettei BE maksa velanlyhennystauon aikana korkoa BNFL:lle, on analysoitava osana BNFL:n koko osallistumista rakenneuudistussuunnitelmaan eikä yksittäisenä tekijänä, sillä koko paketti neuvoteltiin yhdessä. Kokonaisuudessaan paketti ei aseta BNFL:ää muita BE:n velkojia huonompaan asemaan.

(228)

Toimenpidekokonaisuudesta G Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että ne ovat aikaisemmin esittäneet todisteet siitä, että BE on lopulta maksanut verot korkojen kanssa.

(229)

Mitä tulee rakenneuudistussuunnitelman yhdenmukaisuuteen suuntaviivojen kanssa, Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset kiistävät Draxin näkemyksen, jonka mukaan suunnitelma ei palauta BE:n elinkelpoisuutta, koska BE ei kata kaikkia nykyisiä vältettävissä olevia ja ei-vältettävissä olevia kustannuksiaan. Yhdistynyt kuningaskunta muistuttaa, että BE:n selviytyminen edellyttää sitä, että se vapautetaan osittain menneisyyden taakasta, nimittäin kustannuksista, joita ei voida välttää. Heti kun BE on vapautettu näistä kustannuksista, siitä tulee jälleen elinkelpoinen, koska se pystyy maksamaan kaikki juoksevat kustannuksensa ja lisäksi osallistumaan merkittävällä panoksella aikaisemmasta toiminnasta aiheutuvien ei-vältettävissä olevien kustannusten kattamiseen. Sen vuoksi on taloudelliselta kannalta tehokkaampaa käyttää edelleen BE:n ydinvoimaloita, jotta voidaan osallistua aikaisemmasta toiminnasta aiheutuvien ei-vältettävissä olevien kustannusten kattamiseen. BE:n voimaloiden sulkemisen aikaistaminen lisäisi itse asiassa kustannuksia.

(230)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset hylkäävät Draxin perustelun, jonka mukaan tuki saa BE:n myymään sähköä markkinoille mihin tahansa hintaan. Ne väittävät, että peruskuorman tuottajana BE:llä ei ole varastossa tuotantoa, jonka se voisi myydä muun tuotannon lisäksi hintoja laskemalla. Päinvastoin sen etujen mukaista on myydä tuotantonsa suurimpaan mahdolliseen hintaan. BE:n joukkovelkakirjojen haltijat ja osakkeenomistajat varmistavat myös, että BE maksimoi voittonsa, sillä ne hyötyvät siitä.

(231)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset hylkäävät myös Draxin väitteen, jonka mukaan rakenneuudistussuunnitelman kesto on liian pitkä. Ne toteavat, että suuntaviivojen mukaan BE:n elinkelpoisuus on palautettava kohtuullisessa ajassa. Viranomaisten mukaan toimenpidekokonaisuuden A, joka niiden mukaan on ainoa valtiontuen muodostava toimenpidekokonaisuus, vaikutus näkyy välittömästi BE:n taseessa.

(232)

Markkinoiden ylikapasiteettitilanteen osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että Draxin arviointi perustuu vanhentuneisiin lukuihin ja virheeseen siinä viitearvossa, jota NGTransco soveltaa kapasiteettimarginaaliin. Draxin ehdotus sulkea ydinvoimalat kesäksi olisi taloudellisesti kyseenalaista ja voisi myös johtaa ydinturvallisuutta tai toimitusvarmuutta koskeviin ongelmiin. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset arvioivat sitten kutakin neljää vastasuoritetta ja päättelevät, että niiden täytäntöönpano joko vaarantaisi rakenneuudistussuunnitelman tasapainoisuuden tai vaikuttaisi BE:n elinkelpoisuuden palautumismahdollisuuksiin.

(233)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset selittävät, että kyseisen kolmannen osapuolen mainitsema hinta (noin 1 000 Englannin puntaa/kgU) tarkoittaa peruskuorman tuotannosta tulevan käytetyn polttoaineen huoltoa koskevien sopimusten hintoja. Peruskuormasopimukset olivat ensimmäinen sopimuserä, jonka BNFL ja BE tai nykyisin BE:hen kuuluvat yhtiöt allekirjoittivat. Näiden sopimusten tarkoituksena oli kattaa pääasiassa BNFL:n käytetyn polttoaineen huoltolaitoksista aiheutuvat kiinteät kustannukset. Myöhemmin BNFL allekirjoitti BE:n tai nykyisin BE:hen kuuluvien yhtiöiden kanssa uusia peruskuorman jälkeisiä sopimuksia, joihin ei enää tarvinnut sisältyä kiinteiden kustannusten kattamiseen liittyvää kustannustekijää. Näiden uusien sopimusten hinta oli […] eli paljon alhaisempi kuin kyseisen kolmannen osapuolen mainitsema hinta. Jotta BNFL:n BE:ltä ennen sopimusten uudelleenneuvottelua ja sen jälkeen perimiä hintoja voitaisiin verrata asianmukaisesti, on peruskuormasopimusten hintojen sijasta tarkasteltava peruskuorman jälkeisten sopimusten hintoja, jotka vallitsivat juuri ennen uudelleenneuvottelua.

(234)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eivät hyväksy EECL:n väitettä, jonka mukaan tukipaketista ilmoittaminen on nopeuttanut tukkuhintojen laskua. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten mukaan spot-hinnat olivat epävakaita ennen kuin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ilmoitti 9 päivänä syyskuuta 2002 osallistumisestaan BE:n pelastamiseen ja myös sen jälkeen. Ne eivät kuitenkaan ole laskeneet voimakkaasti. Termiinihintoihin puolestaan ei ole ollut juurikaan vaikutusta. Kesän 2004 peruskuorman termiinihinnat ovat nousseet syyskuusta 2003 alkaen huolimatta sovitusta rakenneuudistuspaketista.

(235)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eivät hyväksy EECL:n huomautusta, jonka mukaan niiden päätelmä perustui virheellisesti oletukseen, että BE päättäisi ydinvoimaloidensa mahdollisesta sulkemisesta tarkastelemalla lyhyen aikavälin rajakustannuksiaan eikä vältettävissä olevia kustannuksiaan. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset arvioivat tukipaketin vaikutusta BE:n vältettävissä oleviin kustannuksiin ja osoittivat, että nämä pysyivät selvästi termiinihintojen alapuolella, mikä muodostaa oikean perustan päätökselle olla sulkematta voimalaa.

(236)

Lopuksi Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset viittaavat perusteluihinsa, joiden mukaan markkinoilla ei ole ylikapasiteettia.

(237)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eivät hyväksy Intergenin näkemystä, jonka mukaan asianmukainen toimitusvarmuus olisi mahdollista saavuttaa BE:n maksukyvyttömyystilanteessakin selvitysmiehen kanssa tehdyllä takuujärjestelyllä. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset jatkavat, että suuntaviivoissa ei määrätä sen tyyppisistä rahakorvauksista, joita Intergenin olisi mielestään saatava. BE:n ja sen velkojien (Intergen, TFE ja Centrica mukaan luettuina) välisten erilaisten järjestelyjen osalta Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat, että kyse on mutkikkaista järjestelyistä, joista kaikista neuvoteltiin kaupallisten ehtojen mukaisesti ennen rakenneuudistusta. Ne eivät liity valtiontukipakettiin.

(238)

Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat toimittaneet tietoja sen osoittamiseksi, että BE:n hinnat suoramyyntisegmentillä ovat olleet jatkuvasti tukkuhintojen yläpuolella ja että BE sai alle 20 prosenttia niistä tilauksista, joista se teki tarjouksen. Tämä osoittaa vääräksi kyseisen kolmannen osapuolen väitteen, että BE tarjosi kohtuuttoman alhaisia hintoja. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toteavat olevansa sitä mieltä, että peruskuormatuottajana BE:llä ei ole kannustinta tarjota keinotekoisen alhaisia hintoja.

(239)

Ainakin osa kyseisistä toimenpiteistä kuuluu Euratomin perustamissopimuksen soveltamisalaan ja ne tulisi arvioida sen mukaisesti (32). Toimenpiteet on kuitenkin arvioitava EY:n perustamissopimuksen perusteella siltä osin kuin ne eivät ole Euratomin perustamissopimuksen tavoitteiden kannalta välttämättömiä tai ovat sen tavoitteiden ulkopuolella tai vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(240)

Tarkasteltavat toimenpiteet, erityisesti toimenpidekokonaisuudet A ja B, vaikuttavat ydinalan rasitteiden ja käytetyn polttoaineen käsittelyn rahoittamiseen. Käytöstäpoistosta ja jätehuollosta aiheutuvat kustannukset ovat välttämättömiä ydinvoimaloiden asianmukaisen ja vastuullisen käytön kannalta. Ionisoivasta säteilystä aiheutuviin vaaroihin liittyviltä riskeiltä suojelu on yksi ydinteollisuuden ensisijaisista tavoitteista. Komissio toteaa, että näiden kahden ydinvoimaketjun osatekijän merkitys lisääntyy jatkuvasti ja ne ovat välttämättömiä työntekijöiden ja väestön turvallisuuden varmistamiseksi.

(241)

Euratomin perustamissopimuksessa otetaan asianmukaisesti huomioon tämä tavoite samalla kun sen tavoitteena on luoda ”tarvittavat edellytykset sellaisen voimakkaan ydinteollisuuden kehittämiselle, joka lisää olennaisesti energiantuotantoa…”. Nämä tavoitteet toistetaan Euratomin perustamissopimuksen 1 artiklassa, jossa todetaan, että ”yhteisön päämääränä on toteuttamalla ydinteollisuuden nopeaa rakentamista ja kasvua varten tarvittavat edellytykset myötävaikuttaa elintason nousuun jäsenvaltioissa…”. Tämän tavoitteen nykyistä merkitystä korostetaan jonkin aikaa sitten julkaistussa komission vihreässä kirjassa ”Energiahuoltostrategia Euroopalle” (KOM (2002) 321 lopullinen, 22.6.2002). Lisäksi Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan b alakohdassa määrätään, että päämääränsä toteuttamiseksi yhteisö laatii yhtenäiset turvallisuusmääräykset väestön ja työntekijöiden terveyden suojelemiseksi sekä huolehtii niiden noudattamisesta. Euratomin perustamissopimuksen 2 artiklan e alakohdassa määrätään myös, että yhteisö takaa asianmukaisella valvonnalla, että ydinaineita ei siirretä käytettäväksi muuhun kuin siihen käyttöön, johon ne on tarkoitettu. Tältä pohjalta Euratomin perustamissopimuksessa luodaan Euroopan atomienergiayhteisö ja annetaan sille ne välineet ja vastuut, jotka se tarvitsee näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut, ydinturvallisuus kuuluu yhteisön toimivaltaan ja se on yhteydessä ionisoivalta säteilyltä suojeluun, josta määrätään Euratomin perustamissopimuksen terveyden suojelua koskevassa 3 luvussa olevassa 30 artiklassa (33). Komission on varmistettava, että tämän perustamissopimuksen määräyksiä sovelletaan, ja se voi sen vuoksi tehdä päätöksiä tässä perustamissopimuksessa määrätyllä tavalla tai antaa lausuntoja, jos se pitää sitä välttämättömänä.

(242)

Komissio toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimittamat todisteet osoittavat, että tarkasteltavina olevien toimenpiteiden seurauksena muun muassa ydinvoimaloiden turvallisuus säilyy, ydinalan rasitteiden turvallinen hallinnointi varmistuu, toimitusvarmuus parantuu, koska energialähteiden moninaisuus säilyy Isossa-Britanniassa, ja vältytään hiilidioksidipäästöiltä. Edellä III ja IV jaksossa kuvaillaan yksityiskohtaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten ja kolmansien osapuolten esittämiä väitteitä.

(243)

Arvioidessaan näitä tietoja ja erityisesti määrittäessään, ovatko kyseiset toimenpiteet välttämättömiä tai Euratomin perustamissopimuksen tavoitteiden mukaisia, komissio on todennut, että valtiontukien ja toimenpiteiden tavoitteena on poistaa British Energyn nykyiseen tilanteeseen liittyvät riskit ja niiden mahdollinen vaikutus mainittuihin perustamissopimuksen tavoitteisiin. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset päättivät tukea British Energyä muun muassa sen varmistamiseksi, että edellytykset turvalliselle ydinteollisuudelle säilyvät samalla kun ydinvoimalat pidetään toiminnassa merkittävänä energialähteenä. Toimenpiteet toteutettiin tilanteessa, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan suurinta ydinvoimayhtiötä uhkasi konkurssi. Tietyn taloudellisen toimijan toiminnan jatkuminen ei ole suoraan yhteydessä sen ydinteollisuustoimintojen jatkumiseen. Maksukyvyttömyystilanteessa on kuitenkin huolehdittava turvallisuuteen ja/tai toimitusvarmuuteen liittyvistä kysymyksistä. Sen vuoksi komissio katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat huolehtineet näistä riskeistä asianmukaisella ja vastuullisella tavalla, joka on sopusoinnussa Euratomin perustamissopimuksen tavoitteiden kanssa.

(244)

Jäljempänä kuvaillut kolme vastasuoritetta vahvistavat entisestään Euratomin perustamissopimuksen tavoitteiden täyttymistä varmistamalla, että julkista tukea ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin ydinalan rasitteiden rahoittamiseen. Aikaisemmasta toiminnasta aiheutuneisiin rasitteisiin liittyville kolmenlaisille maksuille asetetut enimmäismäärät varmistavat, että näiden tavoitteiden täyttämiseksi on riittävästi varoja, samalla kun valtion toimenpiteet rajoitetaan pienimpään mahdolliseen määrään niiden saavuttamiseksi.

(245)

Komissio päättelee, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten suunnittelemat toimenpiteet ovat asianmukaisia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat Euratomin perustamissopimuksen mukaisia.

(246)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa valtiontuki määritellään jäsenvaltion myöntämäksi taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetyksi tueksi, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(247)

On selvää, että valtion toimenpiteet BE:n rakenneuudistussuunnitelman puitteissa ovat valikoivia, koska niistä hyötyy vain yksi yritys.

(248)

Sähköllä käydään kauppaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden välillä Ranskaan ja Irlantiin johtavien siirtoyhteyksien kautta. Sähköllä on käyty jäsenvaltioiden välillä kauppaa kauan aikaa, erityisesti sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/92/EY (34) tultua voimaan. Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoituksessa toimittamien lukujen mukaan BE on kapasiteetin perusteella mitattuna Englannin ja Walesin toiseksi suurin sähköntuottaja ja Skotlannin kolmanneksi suurin sähköntuottaja. Sen vuoksi valtion osallistuminen rakenneuudistussuunnitelmaan voi selvästi vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(249)

Seitsemästä rakenneuudistustoimenpiteiden kokonaisuudesta kolme ei ole peräisin valtion varoista: toimenpidekokonaisuus D (merkittävien velkojien saatavien uudelleenjärjestelytoimet), toimenpidekokonaisuus E (uusi kaupankäyntistrategia) ja toimenpidekokonaisuus F (omaisuuserien myynti). Niitä ei sen vuoksi voida luokitella EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi.

(250)

Sitä vastoin toimenpidekokonaisuus A on peräisin valtion varoista, koska se muodostuu useista Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen maksuista tai maksusitoumuksista. Koska Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen maksuilla katetaan osa ydinalan rasitteista, jotka BE:n olisi tavallisesti täytynyt kattaa, toimenpidekokonaisuus A tuo etua BE:lle. Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo, että toimenpidekokonaisuus A on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Yhdistynyt kuningaskunta ei kiistä tätä.

(251)