3.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 112/1

(1)

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet, joita sovelletaan Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen elektronisten vaakojen tuonnissa yhteisöön, ovat neuvoston asetuksella (EY) N:o 2605/2000 (2) käyttöön otetut lopulliset polkumyyntitullit. Kyseisellä asetuksella otettiin käyttöön polkumyyntitullit myös Taiwanista ja Korean tasavallasta peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa.

(2)

Sen jälkeen kun komissio oli ottanut Kiinasta peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa käyttöön lopulliset polkumyyntitullit, se sai kahdelta keskenään etuyhteydessä olevalta kiinalaisyritykseltä, Shanghai Excell M&E Enterprise Co., Ltd ja Shanghai Adeptech Precision Co., Ltd, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, pyynnön asetukseen (EY) N:o 2605/2000 liittyvän uuden viejän tarkastelun vireille panemiseksi perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Pyynnön esittäjä väitti, ettei se ollut etuyhteydessä yhteenkään kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, joihin sovellettiin elektronisten vaakojen osalta voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Lisäksi se väitti, ettei se ollut vienyt elektronisia vaakoja yhteisöön 1 päivän syyskuuta 1998 ja 31 päivän elokuuta 1999 välisenä aikana, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’, vaan että se oli alkanut viedä niitä yhteisöön kyseisen ajanjakson jälkeen.

(3)

Komissio tutki pyynnön esittäjän toimittaman näytön ja katsoi sen riittäväksi pannakseen vireille perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen tarkastelun. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa ja annettuaan kyseiselle yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden esittää huomautuksia komissio pani asetuksella (EY) N:o 1408/2004 vireille asetukseen (EY) N:o 2605/2000 liittyvän tarkastelun pyynnön esittäjän osalta ja aloitti tutkimuksensa.

(4)

Komission asetuksella, jolla tarkastelu pantiin vireille, kumottiin asetuksella (EY) N:o 2605/2000 pyynnön esittäjän tuottamien elektronisten vaakojen tuonnissa käyttöön otettu 30,7 prosentin polkumyyntitulli. Samalla tulliviranomaisia kehotettiin perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan nojalla toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tällaisen tuonnin kirjaamiseksi.

(5)

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin Kiinasta peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, eli vähittäiskaupassa käytettävät elektroniset vaa’at, joiden kuormitusraja on enintään 30 kg, joissa on painon, yksikköhinnan ja maksettavan hinnan digitaalinäyttö (riippumatta siitä, onko ne varustettu laitteella näiden tietojen tulostamiseksi), jotka yleensä ilmoitetaan CN-koodiin ex 8423 81 50 (Taric-koodi 8423815010) kuuluviksi ja jotka ovat peräisin Kiinasta.

(6)

Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle ja viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja tulla kuulluiksi.

(7)

Lisäksi komissio lähetti pyynnön esittäjälle lomakkeen markkinatalouskohtelun pyytämistä varten sekä kyselylomakkeen ja sai vastaukset annettuun määräaikaan mennessä. Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin määrittelemisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot, myös markkinatalousasemaa koskevan pyynnön, ja pyynnön esittäjän toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti.

(8)

Polkumyyntitutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.

(9)

Tutkimuksessa vahvistui, että pyynnön esittäjä ei ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla ja että se oli aloittanut yhteisöön suuntautuvan viennin kyseisen ajanjakson jälkeen.

(10)

Lisäksi pyynnön esittäjä pystyi osoittamaan, että se ei ollut etuyhteydessä yhteenkään kiinalaiseen viejään tai tuottajaan, joihin sovelletaan Kiinasta peräisin olevien elektronisten vaakojen tuonnissa voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

(11)

Tässä yhteydessä vahvistetaan, että pyynnön esittäjää olisi pidettävä perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisena uutena viejänä.

(12)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo määritetään mainitun artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille tuottajille, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, eli jos osoitetaan, että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti on tapahtunut markkinatalousolosuhteissa. Nämä vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(13)

Pyynnön esittäjä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan perusteella markkinatalouskohtelua. Yhteisön vakiintuneena käytäntönä on selvittää, täyttävätkö keskenään etuyhteydessä olevat yritykset kokonaisuutena markkinatalouskohtelun myöntämisedellytykset. Tästä syystä yrityksiä Shanghai Adeptech Precision Co., Ltd ja Shanghai Excell M&E Enterprise Co., Ltd pyydettiin täyttämään lomake markkinatalouskohtelun pyytämistä varten. Molemmat yritykset täyttivät markkinatalouskohtelun pyytämistä koskevan lomakkeen annetussa määräajassa.

(14)

Komissio hankki kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelua koskevissa hakemuksissa esitetyt tiedot asianomaisten yritysten toimitiloissa.

(15)

Katsottiin, että pyynnön esittäjälle ei pitäisi myöntää markkinatalouskohtelua sillä perusteella, että kyseiset kaksi keskenään etuyhteydessä olevaa kiinalaisyritystä eivät täyttäneet perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyistä vaatimuksista kahta ensimmäistä.

(16)

Mitä tulee vaatimuksista ensimmäiseen, kahdesta keskenään etuyhteydessä olevasta kiinalaistuottajasta toisen yhtiöjärjestys sallii sen valtiojohtoisen kumppanin, jonka hallussa ei ole yrityksen pääomaa ja joka esiteltiin pelkkänä ”vuokranantajana”, vaatia korvausta, jos yritys ei pääse tuotannon, myynnin ja voiton osalta asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi tarvittiin paikallisviranomaisten hyväksyntä, jotta rakennukset voitiin kirjata käyttöomaisuudeksi ja aloittaa maankäyttöoikeuksiin liittyvien hankintamenojen jaksottaminen. Kiinalaistuottajista toinen ei ollut koskaan maksanut vuokraa maankäyttöoikeuksista, ja se nautti kolmannen osapuolen sille maksutta myöntämistä pankkitakauksista. Näissä olosuhteissa ja ottaen huomioon, ettei yritys pystynyt osoittamaan, että sen liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien ja markkina-arvojen perusteella ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan, todettiin, ettei asianomainen vaatimus täyty.

(17)

Toisen vaatimuksen osalta todettiin, ettei pyynnön esittäjä noudata eräitä kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja (IAS). IAS 1:n osalta pyynnön esittäjä ei noudattanut kolmea kirjanpidon peruskäsitettä: suoriteperusteisuutta, varovaisuutta ja sisältöpainotteisuutta. Pyynnön esittäjä ei myöskään noudattanut vaihto-omaisuutta koskevaa IAS 2 -standardia, rakennuksia ei kirjattu eikä niitä koskevia poistoja tehty IAS 16:n mukaisesti eikä maankäyttöoikeuksiin liittyviä hankintamenoja jaksotettu IAS 38:n mukaisesti. Myöskään IAS 21 -standardia valuuttakurssien muutosten vaikutuksista sen paremmin kuin IAS 36 -standardia omaisuuserien arvon alentumisesta ei noudatettu. Se, että tilintarkastuskertomuksissa ei ole mainintaa useimmista IAS-standardien noudattamatta jättämisistä, osoittaa, ettei tilintarkastusta tehty IAS:n mukaisesti.

(18)

Samoin on syytä korostaa, että toista keskenään etuyhteydessä olevaa kiinalaistuottajaa koskevassa varainhoitovuoden 2001 tilintarkastuskertomuksessa oli jo noteerattu vaihto-omaisuuteen liittyvät ongelmat, kun taas varainhoitovuosien 2002 ja 2003 tilintarkastuskertomuksissa todetaan, että yritys ei ole vahvistanut asiaankuuluvia, omaisuuserien arvon alentumista koskevia määräyksiä. Kyseessä olivat siis toistuvat ongelmat, jotka tilintarkastaja oli vuosi toisensa jälkeen ottanut esiin ilman tulosta. Tämäkin seikka on osoitus siitä, että pyynnön esittäjän kirjanpitoaineisto ei ole luotettavaa.

(19)

Pyynnön esittäjälle ja yhteisön tuotannonalalle annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä. Sen jälkeen, kun neuvoa-antavaa komiteaa oli kuultu, pyynnön esittäjälle ilmoitettiin, ettei sille voitu myöntää markkinatalouskohtelua. Yhteisön tuotannonala ei esittänyt huomautuksia. Pyynnön esittäjä väitti, että valtio ei puuttunut toimintaan, että kustannukset heijastivat markkina-arvoja ja että edellä mainitut IAS-standardit eivät olleet siihen sovellettavissa.

(20)

Toinen kahdesta keskenään etuyhteydessä olevasta kiinalaistuottajasta väitti erityisesti, että markkinatalousolosuhteissa tehtyyn yhteisyrityssopimukseen sisältyy yleensä yrityksen tulokseen liittyvä korvausvaatimus. Toinen tuottaja piti normaalina sitä, että yrityksen ei tarvinnut maksaa vuokraa hankkeen rakennusvaiheessa. Se myös katsoi, että rakennuksia koskevat poistot ja maankäyttöoikeuksiin liittyvien hankintamenojen jaksottaminen eivät olleet yrityskohtaisia kysymyksiä ja että Kiinan viranomaisille ei koitunut minkäänlaista hyötyä.

(21)

Nämä väitteet oli hylättävä. Ensinnäkin, vaikka tämän tutkimuksen kohteen kaltaisen yhteisyrityksen olemassaolo ei sinänsä viittaa valtion puuttumiseen, yhtiöjärjestykseen sisältyy järjestelyjä, jotka sallivat valtion puuttumisen toimintaan. Erityisesti kiinalaisen kumppanin (eli paikallisviranomaisten) korvausvaatimusoikeus ei ole rajattu tapaukseen, jossa vuokraa ei makseta. Kiinalaisen kumppanin oikeudet ovat siis laajemmat kuin mitkä sille kuuluisi pelkkänä vuokranantajana. Toiseksi, vuokra oli määrä maksaa valtiolle ensimmäisiltä toimintavuosilta. Tällaisesta maksuvelvoitteesta vapauttamisesta olisi pitänyt olla maininta sopimuksessa. Lopuksi se tosiasia, että pyynnön esittäjä myönsi, etteivät yritykset itse päättäneet rakennuksia koskevista poistoista ja maankäyttöoikeuksiin liittyvien hankintamenojen jaksottamisesta, vahvistaa päätelmää siitä, että valtio voisi merkittävällä tavalla puuttua pyynnön esittäjän liiketoimintaa koskeviin päätöksiin.

(22)

Pyynnön esittäjän keskeisin järjestyksessä toista vaatimusta koskeva väite oli, että Kiinan tilintarkastajakunta ei ole omaksunut IAS-standardeja. Pyynnön esittäjä myönsi, ettei niitä noudatettu, mutta katsoi, etteivät komission mainitsemat IAS-standardit olleet sovellettavissa tutkimusajanjaksolla. Kuitenkin todettiin, että kaikki 17 kappaleessa mainitut IAS-standardit olivat voimassa tutkimusajanjaksolla.

(23)

Pyynnön esittäjä väitti lopullisia ilmoitettuja tietoja koskevissa huomautuksissaan, että päätöstä olla myöntämättä markkinatalouskohtelua kahdelle keskenään etuyhteydessä olevalle kiinalaistuottajalle ei tehty perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa tutkimuksen vireillepanosta. Pyynnön esittäjän mukaan tämä vaikutti komission päätökseen olla tarkistamatta eräiden siihen etuyhteydessä olevien yritysten ja vertailumaassa toimivan tuottajan toimittamia tietoja, mikä vaikutti haitallisesti tutkimustulokseen.

(24)

Mitä tulee kolmen kuukauden määräaikaa koskevaan väitteeseen, määräajan noudattamatta jättämisellä ei ole ilmeisiä oikeusseurauksia. On syytä huomauttaa, että markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt olivat puutteellisia ja edellyttivät merkittäviä selvityksiä ja lisätietoja, mikä viivästytti tutkimusta. Kahdelle keskenään etuyhteydessä olevalle vientiä harjoittavalle kiinalaistuottajalle annettiin niiden pyynnöstä lisäaikaa näiden selvitysten ja lisätietojen toimittamiseksi. Ja koska ne eivät voineet vastaanottaa tarkastusryhmää lokakuun 2004 alussa, tarkastuskäynnit tehtiin vasta kyseisen kuun jälkipuoliskolla, mikä entisestään viivästytti markkinatalouskohtelua koskevan päätöksen tekemistä. Tästä syytä tultiin siihen tulokseen, että markkinatalouskohtelua koskeva päätös oli pätevä, vaikka se tehtäisiin tai hyväksyttäisiin kolmen kuukauden määräajan jo umpeuduttua.

(25)

Komissio tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot pyynnön esittäjän tiloissa tehdyn tutkimuksen kuluessa ja hyväksyi kaikki pyynnön esittäjään etuyhteydessä olevien yritysten vientihinnan laskemista varten toimittamat tiedot. Näin ollen sillä seikalla, että tarkastuskäyntejä ei tehty kyseisten etuyhteydessä olevien yritysten tiloihin, ei ollut vahingollista vaikutusta pyynnön esittäjään. Vertailumaassa toimivaa tuottajaa koskevat päätelmät esitetään johdanto-osan 29–41 kappaleessa.

(26)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella tultiin siihen tulokseen, ettei pyynnön esittäjä täyttänyt perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa asetettuja ehtoja ja ettei markkinatalouskohtelua siitä syystä pitäisi myöntää.

(27)

Pyynnön esittäjä pyysi yksilöllistä kohtelua, mikäli sille ei myönnetä markkinatalouskohtelua. Toimitettujen tietojen perusteella pääteltiin, että kaksi keskenään etuyhteydessä olevaa kiinalaisyritystä täyttivät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa esitetyt yksilöllisen kohtelun edellytykset.

(28)

Tästä syystä pääteltiin, että pyynnön esittäjälle olisi myönnettävä yksilöllinen kohtelu.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan muille kuin markkinatalousmaille sekä niille siirtymävaiheen maille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritetään vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(30)

Tämän tarkastelun vireillepanoasetuksessa komissio ilmoitti aikovansa käyttää Indonesiaa vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinalle ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia. Myös alkuperäisessä tutkimuksessa Indonesiaa käytettiin vertailumaana.

(31)

Yksikään asianomainen osapuoli ei vastustanut valintaa. Alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toiminut indonesialaistuottaja teki yhteistyötä myös tässä tarkastelussa ja täytti komission kyselylomakkeen.

(32)

Olisi myös huomattava, että ennen kuin valinta soveltuvimmasta vertailumaasta tehtiin, myös Korean tasavallassa, Taiwanissa ja Japanissa toimiville tuottajille lähetettiin kyselylomakkeet, mutta kyseiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä.

(33)

Edellä esitetyn ja erityisesti sen perusteella, että Indonesiaa käytettiin alkuperäisessä tutkimuksessa vertailumaana, ja koska ei ole viitteitä siitä, että Indonesian soveltuvuus vertailumaaksi olisi muuttunut, päätellään, että Indonesia on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettu sopiva vertailumaa.

(34)

Pyynnön esittäjä piti sitä, että indonesialaistuottajan tiloihin ei tässä tarkastelussa tehty tarkastuskäyntiä, kun sellainen tehtiin alkuperäisessä tutkimuksessa, syrjivänä menetelmän vaihdoksena alkuperäisen tutkimuksen ja tämän tarkastelun välillä. Pyynnön esittäjä piti syrjivänä myös sitä, että normaaliarvon laskemiseen muussa kuin markkinatalousmaassa toimivalle vientiä harjoittavalle tuottajalle käytettiin tarkistamattomia tietoja, kun niin ei toimita markkinatalousmaissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskevissa uuden viejän tarkasteluissa. Pyynnön esittäjä väitti ei-luottamuksellisiin asiakirjoihin sisältyvien tietojen perusteella, että indonesialaistuottajan kyselyvastaukset vaikuttivat puutteellisilta ja että niiden perusteella määritetty laskennallinen normaaliarvo oli summittainen.

(35)

Perusasetuksen 16 artiklan mukaisesti tarkastuskäynnit eivät ole pakollisia. Näin ollen tarkastuskäynnin tekemättä jättämistä ei voida pitää syrjivänä. Lisäksi se, että indonesialaistuottajan tiloihin ei tehty tarkastelun aikana tarkastuskäyntiä, ei tarkoita sitä, etteikö toimitettuja tietoja olisi analysoitu huolellisesti. Indonesialaistuottajan toimittamat tiedot olivat johdonmukaisia alkuperäisessä tutkimuksessa toimitettujen tietojen, jotka oli tarkistettu paikalla, ja osana kyselyvastauksia toimitetun asiakirjanäytön kanssa. Tiedot olivat riittäviä laskennallisen normaaliarvon määrittämiseksi yksityiskohtaisesti jäljempänä esitetyllä tavalla. Se, että pyynnön esittäjä ei löytänyt ei-luottamuksellisista asiakirjoista kaikkia indonesialaistuottajan toimittamien tietojen luottamuksellisia yksityiskohtia, ei tee kyseisistä tiedoista riittämättömiä normaaliarvon laskemiseen. Pyynnön esittäjä ei ole myöskään esittänyt, etteikö ei-luottamuksellisiin asiakirjoihin olisi sisältynyt riittävän yksityiskohtaisia yhteenvetoja, joiden avulla luottamuksellisesti toimitetuista tiedoista olisi voinut saada kunnollisen käsityksen.

(36)

Edellä esitetyn perusteella pyynnön esittäjän huomautukset tarkastuskäynneistä ja riittämättömistä tiedoista oli hylättävä.

(37)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin kahdelle keskenään etuyhteydessä olevalle vientiä harjoittavalle kiinalaistuottajalle vertailumaassa toimivalta tuottajalta saatujen tietojen perusteella. Vaikka kyseisen tuottajan tuotanto ja vientimyynti olivat merkittäviä, sen myynnin etuyhteydettömille asiakkaille Indonesian markkinoilla ei katsottu olevan määrältään riittävää. Tästä syystä normaaliarvo piti määrittää pyynnön esittäjän yhteisöön viemiin tuotteisiin verrattavissa oleville tuotelajeille lasketun arvon perusteella eli Indonesiassa valmistettujen elektronisten vaakojen tuotantokustannusten perusteella lisäämällä niihin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja kohtuullinen voitto.

(38)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksina käytettiin indonesialaisvalmistajan sekä yhden sen kotimarkkinamyyntiin osallistuvan, etuyhteydessä olevan yrityksen vastaavia kustannuksia.

(39)

Voittomarginaalin laskemisessa jouduttiin käyttämään alkuperäisen tutkimuksen tietoja, koska indonesialaistuottajan etuyhteydettömille asiakkaille kotimarkkinoillaan myymät määrät eivät olleet riittäviä. Päätettiin käyttää normaaliarvon laskemiseen elektronisten vaakojen tuontia Taiwanista koskevassa alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä voittomarginaalia. Kyseistä marginaalia pidettiin kohtuullisena, koska muita tietoja Indonesiassa myydyn samankaltaisen tuotteen kannattavuudesta ei ollut käytettävissä. Olisi myös huomattava, että vientiä harjoittavien taiwanilaistuottajien Taiwanin kotimarkkinoilla myymät elektroniset vaa’at kuuluivat kaikki alempaan tuotesegmenttiin, johon kuuluvat myös vertailumaassa toimivan tuottajan valmistamat elektroniset vaa’at.

(40)

Pyynnön esittäjä väitti, että perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti normaaliarvon määrittämisessä olisi pitänyt käyttää samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli myyntihintoja. Edelleen se väitti, ettei mikään viittaa siihen, että alkuperäisessä tutkimuksessa olisi huomioitu etuyhteydessä olevan yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, koska sitä koskevassa asetuksessa asiasta ei ole mainintaa. Näyttäisikin siltä, että alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä metodiikkaa muutettiin ja että siitä koitui haittaa pyynnön esittäjälle. Lisäksi pyynnön esittäjä totesi, että on epätavallista käyttää alkuperäisen tutkimusajanjakson osalta muilla kuin vertailumaan markkinoilla todettua kannattavuutta.

(41)

Näiden väitteiden osalta todettakoon, että johdanto-osan 37 kappaleessa esitetyn mukaisesti käytettiin laskennallista normaaliarvoa, jota määritettäessä oli otettu huomioon alkuperäisen tutkimusajanjakson aikaisesta Taiwanin kotimarkkinamyynnistä saatu voitto, koska Indonesian kotimarkkinamyynti tutkimusajanjaksolla katsottiin riittämättömäksi normaaliarvon määrittämiseen myyntihintojen perusteella. Näin ei ollut alkuperäisessä tutkimuksessa, jossa käytettiin myyntihintoja eikä laskennallisia arvoja. Tästä syystä alkuperäistä tutkimusta koskevassa asetuksessa ei mainita myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia. Lisäksi olisi huomattava, että jos olisi käytetty Indonesian markkinoilla vähäisen elektronisten vaakojen myynnin hintoja, niiden perusteella määritetty normaaliarvo olisi ollut korkeampi. Samoin olisi käynyt, jos normaaliarvoa laskettaessa olisi käytetty Indonesian vähäisen kotimarkkinamyynnin voittomarginaalia. Näistä syistä on perusteetonta väittää, että metodiikan vaihtumisesta koitui pyynnön esittäjälle haittaa.

(42)

Kaksi vientiä harjoittavaa keskenään etuyhteydessä olevaa kiinalaistuottajaa myi elektroniset vaakansa yhteisöön etuyhteydessä olevien, Samoalle ja Taiwaniin rekisteröityneiden yritysten (kauppiaiden) välityksellä. Vientihinta määritettiin ensimmäiseltä riippumattomalta ostajalta yhteisössä veloitetun tai veloitettavien jälleenmyyntihintojen perusteella.

(43)

Normaaliarvon ja vientihinnan vertailu tehtiin noudettuna lähettäjältä -hinnoin samassa kaupan portaassa. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon sellaisissa tekijöissä vallitsevat erot, joiden osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Tämän perusteella tehtiin soveltuvin osin oikaisuja fyysisissä ominaisuuksissa, kuljetus- ja käsittelykustannuksissa sekä palkkioissa vallitsevien erojen huomioon ottamiseksi.

(44)

Normaaliarvoon tehtiin oikaisu mahdollisen tulostinliitännän arvon huomiotta jättämiseksi. Koska eräissä kahden vientiä harjoittavan, keskenään etuyhteydessä olevan kiinalaistuottajan niihin etuyhteydessä olevien myyntiyritysten välityksellä myymissä malleissa oli varsi, normaaliarvoon tehtiin oikaisu varren arvon huomioon ottamiseksi.

(45)

Koska vientiä harjoittaviin kiinalaistuottajiin etuyhteydessä olevilla kauppiailla on samankaltaisia tehtäviä kuin palkkioperusteisesti toimivalla komissionäärillä, vientihintaan tehtiin oikaisu palkkion huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti. Palkkio laskettiin edellä tarkoitettujen tehtävien olemassaoloon viittaavan suoran näytön perusteella. Palkkion laskemisessa otettiin huomioon etuyhteydessä oleville kauppiaille tarkasteltavana olevan, kahden keskenään etuyhteydessä olevan kiinalaistuottajan tuottaman tuotteen myynnistä aiheutuneet myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset.

(46)

Pyynnön esittäjä väitti, että vertailumaassa myydyn tuotteen tekniset vaatimukset olivat tiukemmat, mikä vaikutti hintojen vertailukelpoisuuteen.

(47)

Koska pyynnön esittäjä ei toimittanut ensimmäistäkään esimerkkiä väittämistään tiukemmista vaatimuksista ja niiden vaikutuksesta hintojen vertailukelpoisuuteen, väitettä ei voitu hyväksyä.

(48)

Pyynnön esittäjä väitti, että eräitä kyselyvastausten palauttamisen jälkeen toimitettuja tietoja olisi pitänyt käyttää kuljetus- ja käsittelykustannusten osalta vientihintaan tehdyn oikaisun laskemisessa.

(49)

Väitettä ei hyväksytty ja vientihintaa oikaistiin ylöspäin.

(50)

Pyynnön esittäjä väitti, että normaaliarvoon olisi pitänyt tehdä oikaisu myynninjälkeisten kustannusten, takuiden ja luottokustannusten osalta. Se myös väitti, että yhden indonesialaistuottajaan etuyhteydessä olevan yrityksen ja erään Indonesiassa toimivan jakelijan välillä allekirjoitetusta sopimuksesta aiheutuvat kustannukset olisi vähennettävä normaaliarvosta.

(51)

Nämä väitteet oli hylättävä, koska pyynnön esittäjän mainitsemat kustannukset eivät sisältyneet normaaliarvon laskemisessa käytettyihin tuotantokustannuksiin eivätkä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin. Näin ollen kyseisiä kustannuksia ei ole syytä vähentää normaaliarvosta.

(52)

Pyynnön esittäjän mukaan perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa ei sallita palkkion vähentämistä siihen etuyhteydessä olevien yritysten vientihinnoista, koska varsinaista palkkiota ei maksettu. Kun vientihintaan tehdään tällainen oikaisu, normaaliarvoon olisi pitänyt tehdä vastaavanlainen oikaisu, koska indonesialaistuottajaan etuyhteydessä olevalla yrityksellä oli samat tehtävät kuin pyynnön esittäjään etuyhteydessä olevilla yrityksillä. Taiwanin kautta tapahtuneen myynnin osalta pyynnön esittäjä väitti lisäksi, että oikaisua laskettaessa oli otettu huomioon tuotantoa ja yrityshallintoa koskevat kustannukset. Käytetyn laskutavan olisi pitänyt perustua elektronisten vaakojen jakelussa ja myynnissä työskentelevien taiwanilaisyrityksen työntekijöiden määrään jakelussa ja myynnissä työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärän sijaan.

(53)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa ei edellytetä, että voittomarginaalin muodossa oleva palkkio on tosiasiallisesti maksettu varsinkaan silloin, kun kauppias on etuyhteydessä vientiä harjoittavaan tuottajaan, jos kauppiaan tehtävät ovat verrattavissa palkkioperusteisesti toimivan komissionäärin tehtäviin. Palkkioiden osalta pitäisi tehdä oikaisu, jos osapuolet eivät toimi komitentti– komissionääri-periaatteen pohjalta mutta pääsevät samaan taloudelliseen tulokseen toimimalla ostajana ja myyjänä. Pyynnön esittäjään etuyhteydessä olevat yritykset laskuttivat kaiken etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen vientimyynnin ja määräsivät myyntihinnat, ja asiakkaat toimittivat tilaukset niille. Näin ei ollut indonesialaistuottajaan etuyhteydessä olevan yrityksen tapauksessa, jonka myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia käytettiin normaaliarvon laskemisessa. Itse asiassa myynnistä Indonesian markkinoilla huolehti toinen etuyhteydessä oleva yritys, kuten johdanto-osan 51 kappaleessa jo selitettiin, ja tämän yrityksen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ei käytetty normaaliarvon laskemisessa. Tästä syystä ei ollut aiheellista tehdä normaaliarvoon tällaista oikaisua, joten pyynnön esittäjän väitteitä ei voitu hyväksyä.

(54)

Palkkioiden osalta tehtävän oikaisun laskemisesta tähdennettäköön, että pyynnön esittäjä ei ole nimenomaisesta pyynnöstä huolimatta toimittanut riittävän yksityiskohtaisia tietoja, joiden avulla sen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset olisi voitu kohdentaa eri tavalla. Pyynnön esittäjän väite palkkioiden osalta tehtävän oikaisun laskemisesta olikin hylättävä.

(55)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti tuotelajikohtaista normaaliarvon painotettua keskiarvoa verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan lajin vientihinnan painotettuun keskiarvoon.

(56)

Vertailu osoitti polkumyyntiä esiintyvän. Yhteisön vakiintuneen käytännön mukaisesti kahdelle keskenään etuyhteydessä olevalle vientiä harjoittavalle tuottajalle on laskettu yksi polkumyyntimarginaali. Tämä keskenään etuyhteydessä oleville yrityksille Shanghai Adeptech Precision Co., Ltd ja Shanghai Excell M&E Enterprise Co., Ltd laskettu polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta on 52,6 prosenttia.

(57)

Tutkimuksen tulosten perusteella katsotaan, että pyynnön esittäjän osalta pitäisi ottaa käyttöön lopullinen polkumyyntitulli todetun polkumyyntimarginaalin tasoisena. Kyseinen marginaali on alle vahingon korjaavan koko maata koskevan tason, joka Kiinalle vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(58)

Tässä yhteydessä yritysten Shanghai Adeptech Precision Co., Ltd ja Shanghai Excell M&E Enterprise Co., Ltd elektronisten vaakojen tuontiin sovellettava muutettu polkumyyntitulli on 52,6 prosenttia.

(59)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella pyynnön esittäjään sovellettava polkumyyntitulli olisi kannettava taannehtivasti tarkasteltavana olevan tuotteen sen tuonnin osalta, joka on velvoitettu kirjattavaksi asetuksen (EY) N:o 1408/2004 3 artiklan nojalla.

(60)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin ne olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella pyynnön esittäjän tuomien elektronisten vaakojen tuonnissa aiottiin ottaa käyttöön muutettu lopullinen polkumyyntitulli ja kantaa se taannehtivasti kirjaamisvelvoitteen alaisesta tuonnista. Osapuolten huomautukset otettiin huomioon niiltä osin kuin se oli tarkoituksenmukaista.

(61)

Tämä tarkastelu ei muuta sitä päivämäärää, jona asetuksella (EY) N:o 2605/2000 käyttöön otettujen toimenpiteiden voimassaolon on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrä päättyä,

3.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 112/8

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

3.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 112/10

(1)

Lisätuontitullien soveltamista hedelmä- ja vihannesalalla koskevan järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 30 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1555/96 (2) säädetään sen liitteessä mainittujen tuotteiden tuonnin valvonnasta. Valvonta tapahtuu tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (3) 308 d artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

(2)

Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloussopimuksen (4) 5 artiklan 4 kohdan soveltamiseksi ja vuosilta 2002, 2003 ja 2004 saatavilla olevien viimeisten tietojen perusteella on aiheellista muuttaa määrää, josta alkaen kurkuista ja kirsikoista (muista kuin hapankirsikoista) aletaan kantaa lisätullia.

(3)

Sen vuoksi on syytä muuttaa asetus (EY) N:o 1555/96.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmien ja vihannesten hallintokomitean lausunnon mukaiset,

3.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 112/12

(1)

Neuvosto valtuutti 16 päivänä lokakuuta 2001 komission neuvottelemaan Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa asianmukaisen sopimuksen, jolla voidaan varmistaa, että Liechtensteinin ruhtinaskunta ottaa käyttöön vastaavat toimenpiteet kuin millä yhteisössä on tarkoitus varmistaa säästöistä korkoina saatujen tulojen tosiasiallinen verotus.

(2)

Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimusteksti noudattaa asianmukaisesti neuvoston antamia neuvotteluohjeita. Siihen on liitetty Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Liechtensteinin ruhtinaskunnan yhteisymmärryspöytäkirja, jonka teksti on liitetty 29 päivänä marraskuuta 2004 tehtyyn neuvoston päätökseen 2004/897/EY (2).

(3)

Direktiivin 2003/48/EY (3) säännösten soveltaminen edellyttää, että Liechtensteinin ruhtinaskunta soveltaa vastaavia toimenpiteitä kuin mistä kyseisessä direktiivissä säädetään Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Euroopan yhteisön tekemän sopimuksen mukaisesti.

(4)

Sopimus on allekirjoitettu Euroopan yhteisön nimissä 7 päivänä joulukuuta 2004 päätöksen 2004/897/EY mukaisesti ja edellyttäen, että päätös sopimuksen tekemisestä tehdään myöhemmin.

(5)

Sopimus olisi hyväksyttävä.

(6)

On tarpeen säätää yksinkertaisesta ja nopeasta menettelystä sopimuksen liitteiden I ja II mahdollisia mukauttamisia varten,

3.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 112/14

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 729/70 5 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 1258/1999 7 artiklassa sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 729/70 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä EMOTR:n tukiosaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 7 päivänä heinäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1663/95 (3) 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, että komissio tekee tarvittavat tarkastukset, antaa jäsenvaltioille tiedoksi tarkastustensa tulokset, ottaa huomioon jäsenvaltioiden huomautukset, aloittaa kahdenväliset keskustelut sopimukseen pääsemiseksi kyseisten jäsenvaltioiden kanssa ja antaa niille muodollisesti päätelmänsä tiedoksi viitaten sovittelumenettelyn perustamisesta osaksi Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosaston tilien tarkastamista ja hyväksymistä 1 päivänä heinäkuuta 1994 tehtyyn komission päätökseen 94/442/EY (4).

(2)

Jäsenvaltioilla on ollut mahdollisuus pyytää sovittelumenettelyn aloittamista. Tätä mahdollisuutta onkin käytetty joissakin tapauksissa, ja komissio on tutkinut menettelyn päätteeksi laaditun kertomuksen.

(3)

Asetuksen (ETY) N:o 729/70 2 ja 3 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1258/1999 2 artiklassa säädetään, että rahoitusta voidaan antaa ainoastaan yhteisön sääntöjen mukaisesti maatalousmarkkinoiden yhteisen markkinajärjestelyn osana kolmansiin maihin suuntautuvalle viennille myönnetyille vientituille ja maatalousmarkkinoiden tasapainottamiseksi tehtäville interventioille.

(4)

Tehdyistä tarkastuksista, kahdenvälisten keskustelujen tuloksista ja sovittelumenettelyistä on käynyt ilmi, että osa jäsenvaltioiden ilmoittamista menoista ei täytä näitä edellytyksiä, eikä niitä näin ollen voida rahoittaa EMOTR:n tukiosastosta.

(5)

On syytä ilmoittaa määrät, joita ei ole hyväksytty maksettaviksi EMOTR:n tukiosastosta ja jotka eivät koske menoja, jotka on suoritettu aikaisemmin kuin 24 kuukautta ennen tarkastusten tuloksista jäsenvaltioille annettua komission kirjallista tiedonantoa.

(6)

Tässä päätöksessä tarkoitetuissa tapauksissa komissio on ilmoittanut asiaa koskevassa yhteenvetokertomuksessa jäsenvaltioille arvion yhteisörahoituksen ulkopuolelle jätettävistä määristä yhteisön sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi.

(7)

Tämä päätös ei estä komissiota määrittelemästä rahoitusseuraamuksia, joista se voi päättää yhteisöjen tuomioistuimen tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien seikkojen osalta 31 päivänä lokakuuta 2004 edelleen kesken olevissa asioissa antamien tuomioiden perusteella,

3.5.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 112/20

(1)

Neuvosto hyväksyi 12 päivänä huhtikuuta 2005 yhteisen kannan 2005/304/YUTP (1) konfliktien ehkäisemisestä, hallinnasta ja ratkaisemisesta Afrikassa ja yhteisen kannan 2004/85/YUTP kumoamisesta.

(2)

Neuvosto hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2004 ETPP:n toimintasuunnitelman rauhan ja turvallisuuden tukemiseksi Afrikassa. Se hyväksyi 13 päivänä joulukuuta 2004 kyseisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat.

(3)

Neuvosto totesi 13 päivänä joulukuuta 2004 antamissaan päätelmissä EU:n haluavan tukea turvallisuusalan uudistusta Kongon demokraattisessa tasavallassa.

(4)

Neuvosto hyväksyi 28 päivänä kesäkuuta 2004 yhteisen toiminnan 2004/530/YUTP (2) muun muassa Afrikan Suurten järvien alueelle nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan Aldo Ajellon toimeksiannon muuttamisesta ja jatkamisesta.

(5)

Neuvosto hyväksyi 9 päivänä joulukuuta 2004 yhteisen toiminnan 2004/847/YUTP (3) integroitua poliisiyksikköä koskevasta Euroopan unionin poliisioperaatiosta Kinshasassa (Kongon demokraattinen tasavalta) (EUPOL Kinshasa).

(6)

Kongolaisten osapuolten Pretoriassa 17 päivänä joulukuuta 2002 allekirjoittamalla laajalla ja kattavalla sopimuksella ja sen jatkona Sun Cityssä 2 päivänä huhtikuuta 2003 allekirjoitetulla päätösasiakirjalla käynnistettiin Kongon demokraattisen tasavallan siirtymäprosessi, johon kuuluu uudelleen järjestetyn ja integroidun kansallisen armeijan muodostaminen.

(7)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 30 päivänä maaliskuuta 2005 Kongon demokraattista tasavaltaa koskevan päätöslauselman 1592 (2005), jossa se vahvistaa muun muassa tukevansa Kongon demokraattisen tasavallan siirtymäprosessia ja pyytää kansallisen yhtenäisyyden ja siirtymäkauden hallitusta saattamaan turvallisuusalan uudistuksen päätökseen, ja päätti jatkaa Yhdistyneiden Kansakuntien Kongon demokraattisessa tasavallassa olevien tarkkailijajoukkojen (MONUC) toimeksiantoa, joka määritellään päätöslauselmassa 1565 (2004).

(8)

Kongon demokraattisen tasavallan hallitus esitti 26 päivänä huhtikuuta 2005 ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille virallisen pyynnön Euroopan unionin avun saamiseksi siten, että EU perustaisi neuvonta- ja avustusryhmän tukemaan Kongon viranomaisia turvallisuusalan uudistuksessa.

(9)

Kongon demokraattisen tasavallan nykyinen turvallisuustilanne saattaa huonontua, mistä voi olla vakavia seurauksia demokratian, oikeusvaltion periaatteen sekä kansainvälisen ja alueellisen turvallisuuden lujittamisprosessille. Euroopan unionin jatkuva sitoutuminen poliittisiin ponnisteluihin ja voimavarojen toimittamiseen edesauttaa alueen vakauttamista.

(10)

Neuvosto hyväksyi 12 päivänä huhtikuuta 2005 Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskevan neuvonta- ja avustusoperaation toteuttamista koskevan yleisen toiminta-ajatuksen.

(11)

Operaation asemasta neuvotellaan Kongon demokraattisen tasavallan hallituksen kanssa tarkoituksena soveltaa operaatioon ja sen henkilöstöön EUPOL Kinshasan asemasta tehtyä sopimusta,

a)

Kinshasassa sijaitseva toimisto, johon kuuluu operaation johtaja ja henkilöstöä, jotka eivät toimi osana Kongon viranomaishallintoa;

b)

asiantuntijat, joita sijoitetaan erityisesti seuraaviin keskeisiin asemapaikkoihin Kongon hallinnossa:

—

Operaation johtaja johtaa neuvonta- ja avustusryhmää, huolehtii sen päivittäisestä hallinnosta ja raportoi korkeana edustajana toimivalle pääsihteerille EU:n erityisedustajan välityksellä.

—

EU:n erityisedustaja raportoi poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle ja neuvostolle korkeana edustajana toimivan pääsihteerin välityksellä.

—

Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri antaa ohjeita operaation johtajalle EU:n erityisedustajan välityksellä.

—

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea vastaa poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta.

a)

Menoja hallinnoidaan Euroopan yhteisön talousarviota koskevien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti mutta kuitenkin siten, että ennakkomaksut eivät ole yhteisön omaisuutta. Kolmansien valtioiden kansalaisille annetaan mahdollisuus osallistua sopimuksia koskevaan tarjouskilpailuun.

b)

Operaation johtaja raportoi komissiolle ja toimii tämän valvonnassa sopimuksensa mukaisesti toteuttamiensa toimien osalta.