29.4.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/6

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 15 päivänä helmikuuta 2005,

tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä annettujen suuntaviivojen EKP/2003/2 muuttamisesta

(EKP/2005/4)

(2005/326/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 12.1 ja 14.3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä 6 päivänä helmikuuta 2003 annettujen suuntaviivojen EKP/2003/2 (1) tarkastelun jälkeen tiettyjä muutoksia on pidetty välttämättöminä.

(2)

Joitakin muutoksia on tehtävä suuntaviivojen artiklaosaan ja liitteisiin I ja II sen vuoksi, että eri tyyppisten tilastojen toimitusaikataulut sisältänyt liite III poistetaan. Liite III poistetaan, koska tulevaisuudessa Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoittaa nämä aikataulut kansallisille keskuspankeille vuosittain syyskuun loppuun mennessä seuraavan vuoden tiedonsiirtojen osalta.

(3)	Liitettä V pitäisi muuttaa, jotta luottolaitosten raportointivaatimukset vastaisivat kansallisiin keskuspankkeihin ja muihin rahalaitoksiin sovellettavia vaatimuksia.

(4)

Liitteessä VI ilmaisu ”rakenteelliset tilastoindikaattorit” pitäisi sekaannusten välttämiseksi korvata ilmaisulla ”rakenteelliset rahoitusindikaattorit”. Sekaannuksia saattaisi aiheutua sen vuoksi, että Eurostat laatii rakenteellisia indikaattoreita, jotka niin ikään tallennetaan EKP:n tietokantaan.

(5)	Liitettä VII pitäisi muuttaa siten, että erästä ”valtion hallussa olevat eurosetelit ja -metallirahat” tulee erittäin tärkeä lisätietoerä. Tämä helpottaa raha-aggregaattien laskennan kehittämistä.

(6)	Liitettä IX pitäisi muuttaa siten, että siihen sisällytetään vaatimus sellaisten raha- ja pankkitilastojen lisätietoerien ilmoittamisesta, jotka ovat tarpeen rahaliiton rahoitustaseen laatimiseksi neljännesvuosittain.

(7)

Liitettä X on muutettava, koska rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 22 päivänä marraskuuta 2001 annettua asetusta EKP/2001/13 (2) on muutettu tiettyjen rahoitusinstrumenttien arvostamisessa sovellettavien sääntöjen osalta. Lisäksi taulukkoa 5 pitäisi muuttaa siten, että siihen sisällytetään neljännesvuositason lisätietoerien korjaukset.

(8)	Liitettä XIII pitäisi muuttaa siten, että otetaan huomioon uudet neljännesvuositason lisätietoerien korjaukset, joita liitteessä X nyt edellytetään.

(9)	Liitettä XVI pitäisi muuttaa siten, että sen nojalla ilmoitettavien tietojen toimitusaikataulu vastaa varantopohjatilastojen toimitusaikataulua.

(10)

Liitettä XVIII pitäisi muuttaa siten, että siihen sisällytetään uusi vaatimus transaktioita koskevien tietojen sekä sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien osuuksien/osakkeiden myyntiä ja takaisinostoja koskevien tietojen toimittamisesta. Lisäksi siihen sisällytetään sellaista uutta aikasarjaa koskeva vaatimus, jota käytetään rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten.

(11)	Liitettä XIX pitäisi muuttaa siten, että siihen sisällytetään laskentamalli nollakuponkilainojen arvostamista varten.

(12)	Tarkastelun perusteella tarvitaan muutamia muitakin muutoksia muun muassa sen vuoksi, että uusia jäsenvaltioita liittyi unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 ja tietyt siirtymäkauden ilmoitusjärjestelyt ja poikkeukset lakkasivat olemasta voimassa.

(13)	Perussäännön 12.1 ja 14.3 artiklan mukaisesti EKP:n suuntaviivat ovat erottamaton osa yhteisön lainsäädäntöä,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Suuntaviivoja EKP/2003/2 muutetaan seuraavasti:

Suuntaviivojen 2 artiklan 1 kohta korvataan seuraavalla:

”1. Kansalliset keskuspankit laativat ja ilmoittavat asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti kaksi tasetta oman jäsenvaltionsa alasektoreista ’keskuspankki’ ja ’muut rahalaitokset’. Erityisesti keskuspankin tasetta koskevat vaaditut tilastotiedot eritellään tarkemmin liitteessä I olevissa raha- ja pankkitilastojen vastaavuustaulukoissa. EKP ottaa tilastointia varten omasta taseestaan vastaavat tiedot kuin kansalliset keskuspankit omista taseistaan. Kansalliset keskuspankit, jotka laativat omat taseensa, noudattavat liitteen II mukaista menettelyä valvoessaan säännöllisesti tilastointitarkoituksia varten laadittavan eurojärjestelmän yhteenlasketun kuukauden lopun taseen ja eurojärjestelmän viikkotaseen vastaavuutta ja ilmoittaessaan säännöllisesti EKP:lle valvontansa tuloksista. Oman taseensa laativa EKP noudattaa samaa menettelytapaa. Tilastotiedot tulee ilmoittaa EKP:n laatiman ja kansallisille keskuspankeille kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä ilmoittaman vuosiaikataulun mukaisesti.”

Suuntaviivojen 7 artiklan 1 kohta korvataan seuraavalla:

”1. Jotta EKP voisi säännöllisesti tuottaa rahalaitosten korkotilastoja, kansallisten keskuspankkien tulee antaa tilastotiedot liitteen XX mukaisesti. Tilastotiedot on annettava EKP:n laatiman ja kansallisille keskuspankeille kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä ilmoittaman vuosiaikataulun mukaisesti.”

3)	Liitteitä I, II, V, VII, X, XV, XVI, XIX ja XX muutetaan näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti.

4)	Liite III poistetaan.

5)	Liite VI korvataan näiden suuntaviivojen liitteellä II.

6)	Liite IX korvataan näiden suuntaviivojen liitteellä III.

7)	Liite XIII korvataan näiden suuntaviivojen liitteellä IV.

8)	Liite XVIII (lukuun ottamatta i) lisäyksessä 1 olevaa taulukkoa, joka on otsikoitu ”EKP:lle muista rahoituksen välittäjistä (pl. sijoitusrahastot) toimitettavat aikasarjat (Keskeiset indikaattorit/Lisätietoerät)”; ja ii) lisäystä 2) korvataan näiden suuntaviivojen liitteellä V.

2 artikla

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan 17 päivänä helmikuuta 2005.

3 artikla

Nämä suuntaviivat osoitetaan sellaisten jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, jotka ovat ottaneet käyttöön yhtenäisvaluutan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 15 päivänä helmikuuta 2005.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean Claude TRICHET

(1) EUVL L 241, 26.9.2003, s. 1. Suuntaviivat sellaisina kuin ne ovat muutettuina suuntaviivoilla EKP/2004/1 (EUVL L 83, 20.3.2004, s. 29).

(2) EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella EKP/2004/21 (EUVL L 371, 18.12.2004, s. 42).

LIITE I

Suuntaviivojen EKP/2003/2 liitteitä I, II, V, VII, X, XV, XVI, XIX ja XX muutetaan seuraavasti:

Liitteessä I ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla:

”Kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki (EKP), jotka kokoavat omia taseitaan koskevat tilastotiedot, käyttävät seuraavia vastaavuustaulukoita valvoessaan säännöllisin väliajoin sitä, että tilastointia varten laadittava eurojärjestelmän kuukauden lopun yhteenlaskettu tase ja kirjanpitoa ja likviditeetin hallintaa varten päivittäin laadittavat rahoituslaskelmat ovat yhdenmukaisia. Tilastotiedot on ilmoitettava EKP:n laatiman ja kansallisille keskuspankeille kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä ilmoittaman vuosiaikataulun mukaisesti.”

Liitettä II muutetaan seuraavasti:

Jaksot 1–6 korvataan seuraavalla:

”1.

Tässä liitteessä kuvataan menettelytapa, jota Euroopan keskuspankin (EKP) ja kansallisten keskuspankkien taseiden laatijoiden on noudatettava valvoessaan tilastointitarkoituksia varten laadittavan eurojärjestelmän yhteenlasketun kuukauden lopun taseen ja eurojärjestelmän viikkotaseen vastaavuutta. Vertailu koskee kirjanpitotietoja ja vastaavia tilastoeriä.

Luettelo vastaavuuden tarkistuksista on tehty (ks. lisäys 1). Mikäli näiden kahden tietosarjan välillä on poikkeamia, ne on selitettävä. Lisäyksestä 2 ilmenevät näitä tarkistuksia koskevat selitykset. Vertailuissa käytettävät tilastolliset aggregaatit on lueteltu lisäyksessä 3, josta ilmenevät näiden aggregaattien ja taseen perustietojen väliset yhteydet (1). Kirjanpitotietojen kuvauksen osalta kirjanpitoa ja tietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 5 päivänä joulukuuta 2002 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2002/10 (2) annetaan täydelliset taustatiedot viikkotaseen rakenteesta, sitä laadittaessa sovellettavista kirjanpitokäytännöistä ja viikkotaseen sisällöstä.

Taseiden laatijoiden edellytetään tekevän näitä tarkistuksia kuukausittain kansallisten keskuspankkien maakohtaisten perustietojen ja EKP:n taseen vastaavuuden varmistamiseksi. Näiden kahden tietosarjan täsmällinen vastaavuus on mahdollista vain silloin, kun kirjanpidon viikkotaseen päiväys on sama kuin tilastoraporttien viitepäivämäärä (eli kuukauden viimeinen päivä). Muina raportointijaksoina näillä tarkistuksilla varmistetaan se, että kirjanpito- ja tilastotiedot ovat hyvin lähellä toisiaan, vaikka ne eivät olisikaan täysin samat. Niiden raportointijaksojen osalta, joissa kyseiset kaksi päivämäärää eivät ole samat, kansalliset keskuspankit saavat verrata tilastotietoja kuukauden viimeisenä pankkipäivänä laadittuun ’päivätaseeseen’.

Taseiden laatijoiden edellytetään ilmoittavan EKP:lle (rahatalous-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastot -osasto) näiden tarkistusten tuloksesta. Ilmoitus toimitetaan ennen tilastotietoja tai niiden yhteydessä eli viitepäivämäärää seuraavaan 15. työpäivään mennessä. Mikäli tarkistuksissa todetaan poikkeamia, taseiden laatijoiden on lähetettävä rahatalous-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastot -osastolle selitykset, joihin on sisällytettävä vähintään kuvaus asianomaisista tarkistuksista, poikkeamien laadusta, mahdollisista vaikutuksista aikaisempiin tietosarjoihin ja poikkeaman oletettu tuleva kehitys sellaisena, kuin se tulevista raporteista ilmenee.

Kansallisille keskuspankeille aiheutuvien rasitteiden vähentämiseksi suositellaan, että täydelliset selitykset esitettäisiin normaalisti vain kerran vuodessa. Muina kuukausina kansallisten keskuspankkien edellytetään täyttävän vain yksinkertaistetun version selityksistä, jossa ne ilmoittavat vain viikkotaseen ja tilastoraportin rakenteelliset erot. Selitykset on laadittava oheisten raportointimallien mukaisesti. Ensimmäinen raportointimalli (lisäys 4) on täydellinen esitys vastaavuustarkistusten tuloksesta. Toinen raportointimalli (lisäys 5) osoittaa yksinkertaistetun tavan esittää tarkistusten tulos.

On tärkeää, että kaikki kansalliset keskuspankit (ja EKP:n laskentaosasto) toimittavat täydet selitykset samaan aikaan vuodesta. Niiden perusteella EKP:n rahatalous-, rahoituslaitos- ja rahoitusmarkkinatilastot -osasto kykenee laatimaan kerran vuodessa yksityiskohtaisen raportin havaituista poikkeamista. Seuraava aikataulu osoittaa vuoden 2005 osalta, mitä raportointimallia suositellaan käytettäväksi ja milloin sitä on käytettävä. Esimerkiksi seuraava kattava raportti pitäisi lähettää lokakuussa 2005 syyskuun 2005 lopun tietojen osalta.

Raportointijakso	Kuukauden viimeinen viikkotase	Viikkotaseen ja tilastoraporttien päivämäärät ovat samat	Raportointimallin tyyppi
Tammikuu 2005	28 päivänä tammikuuta 2005	Ei	Yksinkertainen
Helmikuu 2005	25 päivänä helmikuuta 2005	Ei	Yksinkertainen
Maaliskuu 2005	25 päivänä maaliskuuta 2005	Ei	Yksinkertainen
Huhtikuu 2005	29 päivänä huhtikuuta 2005	Kyllä	Yksinkertainen
Toukokuu 2005	27 päivänä toukokuuta 2005	Ei	Yksinkertainen
Kesäkuu 2005	24 päivänä kesäkuuta 2005	Ei	Yksinkertainen
Heinäkuu 2005	29 päivänä heinäkuu 2005	Kyllä	Yksinkertainen
Elokuu 2005	26 päivänä elokuu 2005	Ei	Yksinkertainen
Syyskuu 2005	30 päivänä syyskuu 2005	Kyllä	Kattava
Lokakuu 2005	28 päivänä lokakuu 2005	Ei	Yksinkertainen
Marraskuu 2005	25 päivänä marraskuuta 2005	Ei	Yksinkertainen
Joulukuu 2005	30 päivänä joulukuuta 2005	Kyllä	Yksinkertainen

b)	Lisäyksen 1 taulukossa otsikot ”Kuukausikatsauksen taulukon 2.1 erä” ja ”Kuukausikatsauksen taulukon 1.1 erä” korvataan otsikoilla ”Tilastoerä” ja ”Kirjanpitoerä”.

c)	Lisäyksen 3 taulukossa otsikko ”EKP:n kuukausikatsaus — Taulukon 2.1 erät” korvataan otsikolla ”Tilastoerät — Eurojärjestelmän yhteenlaskettu tase”.

Liitettä V muutetaan seuraavasti:

Jaksot 1–11 korvataan seuraavalla:

”1.

Tällä hetkellä Euroopan keskuspankin (EKP)/kansallisten keskuspankkien ja muiden rahalaitosten erillisistä taseista saatavat tiedot ilmoitetaan asetuksen EKP/2001/13 taulukoiden 1–4 mukaisesti. Nämä tiedot eivät kuitenkaan riitä makrovakausanalyysin tekemiseen sellaisten maiden osalta, joissa muiden rahalaitosten tiedonantajien joukko koostuu sekä luottolaitoksista että rahamarkkinarahastoista ja joissa viimeksi mainittujen vaikutus on merkittävä. (3) Näissä tapauksissa tarvitaan erillisiä, ainoastaan luottolaitoksiin sovellettavia raportointivaatimuksia, jotta kyetään tekemään Euroopan unionin pankkijärjestelmän makrovakausanalyysi ja laskemaan luottolaitosten alajoukkoon liittyvät makrovakausindikaattorit.

Raportointivaatimukset

Jotta makrovakausindikaattorit voitaisiin laskea, tarvittavat kriteerit täyttävien kansallisten keskuspankkien tulee ilmoittaa luottolaitoksia koskevat erilliset tiedot ainoastaan asetuksen EKP/2001/13 taulukoiden 1, 2 ja 4 osalta. Taulukkoa 4 varten tarvittavat tiedot ilmoitetaan viitekuukaudesta maaliskuu 2005 alkaen. Taulukossa 3 ei vaadita mitään tietoja (joten myöskään luottolaitoksia koskevia täydentäviä tilastotietoja ei tarvita). Luottolaitoksia koskevat kantatiedot ja soveltuvin osin myös virtatietojen muutokset ilmoitetaan neljännesvuosittain.

3.	Tiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain 28 pankkipäivän kuluessa viiteajanjakson päättymisestä.

Tietojen käyttäjien niin vaatiessa kansalliset keskuspankit ilmoittavat lisätietoina myös talletusvelat. Ne eritellään luottolaitosten (lukuun ottamatta keskuspankkeja), muiden rahalaitosten ja muiden kuin rahalaitosten talletuksiin. Mikäli nämä tiedot eivät ole saatavissa, käyttäjät ovat sopineet säilyttävänsä käsitteen ’talletuksina rahalaitoksilta’, sellaisena kuin se voidaan taulukosta 1 johtaa (eli ilman lisäjaottelua rahalaitossektorin sisällä).

Makrovakausanalyysissä tarvitaan kantatietoja ja virtatietoja, joista jälkimmäiset kirjataan transaktio-arvoina. Tämä edellyttää niin kutsuttujen muutostietojen käyttöä. Tällä hetkellä muutostietoja on saatavissa ainoastaan taulukoiden 1 ja 2 kantatiedoista eikä siis taulukon 4 tiedoista. Muutostietojen esittämisen tarpeellisuutta taulukon 4 osalta tutkitaan vielä. Sillä välin käyttäjät voivat ainoastaan hyödyntää valuuttakurssimuutoksilla korjattujen kantatietojen erotuksia (jotka EKP laskee).

Kattavuus

Luottolaitosten tasetta täydentävien tietojen pitäisi lähtökohtaisesti kattaa 100 prosenttia niistä laitoksista, jotka luokitellaan tähän sektoriin kuuluviksi. Silloin kun raportoinnin todellinen kattavuus on pienten laitosten vapauttamisen takia alle 100 prosenttia, kansallisten keskuspankkien tulee estimoida toimitetut tiedot sataprosenttisen kattavuuden varmistamiseksi. Tämä parantaa eri jäsenvaltioiden indikaattorien vertailukelpoisuutta ja takaa yhdenmukaisuuden rahalaitossektorin taseen kanssa, joka myös estimoidaan.

Raportointivelvoite

Maissa, joissa muiden rahalaitosten tiedonantajien joukko koostuu sekä luottolaitoksista että rahamarkkinarahastoista ja joissa rahamarkkinarahastojen vaikutuksen katsotaan olevan tilastollisesti merkittävä, keskuspankit ilmoittavat luottolaitoksia koskevat erilliset tasetiedot lisäysten 1 ja 2 raportointivaatimusten mukaisesti. Rahamarkkinarahastojen vaikutuksen katsotaan olevan merkittävä silloin, kun molemmat seuraavista kriteereistä täyttyvät samanaikaisesti:

—	Kriteeri 1: Rahalaitosten yhteistaseen ja rahalaitosten luottolaitoksista koostuvan alajoukon yhteistaseen erotus on jatkuvasti yli 5 miljardia euroa. ja

—	Kriteeri 2: Muut rahalaitokset kuin luottolaitokset (eli rahamarkkinarahastot) vaikuttavat useampaan kuin yhteen erään rahalaitossektorin taseen jommallakummalla puolella. (4)

Lisäys 1 korvataan seuraavalla:

”MENETTELYT, JOITA NOUDATETAAN SIIRRETTÄESSÄ TIETOJA KANSALLISILTA KESKUSPANKEILTA EKP:lle

Luottolaitosten raportointivaatimukset

1.	Lisäyksen 2 sisältämät raportointivaatimukset koskevat ainoastaan luottolaitoksia, asetuksen EKP/2001/13 taulukot 1–4 koskevat sitä vastoin koko muista rahalaitoksista koostuvan sektorin tasetietoja.

Raportointivaatimusten eri kohdille annetut koodit kuuluvat tase-erien sarjaperheeseen, jonka muuttujat ja ominaisuudet esitetään liitteessä XIII. Raportoinnissa tulee huomioida seuraavat asiat:

—	koska yksinomaan luottolaitoksia koskevat tasetiedot ilmoitetaan neljännesvuosittain, muuttuja 1 (raportointitiheys) on aina ’Q’ (neljännesvuosittain),

—	muuttuja 4 (viitesektorin erittely taseessa) on kaikissa kohdissa ’R’ (vähimmäisvarantovelvoitteen piiriin kuuluvat luottolaitokset).

Raportointivaatimukset koostuvat seitsemästä taulukosta: taulukko 1_Luottolaitokset (kannat), taulukko 2_Luottolaitokset (kannat), taulukko 4_Luottolaitokset (kannat), taulukko 1_Luottolaitokset/luokituksen muutokset, taulukko 1_Luottolaitokset/arvostusmuutokset, taulukko 2_Luottolaitokset/luokituksen muutokset ja taulukko 2_Luottolaitokset/arvostusmuutokset.

4.	Taulukko 1_Luottolaitokset (kannat) vastaa asetuksen EKP/2001/13 kuukausittain laadittavaa taulukkoa 1 lukuun ottamatta kohtaa ’rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet’ taseen vastattavaa-puolella.

5.	Taulukko 2_Luottolaitokset (kannat) vastaa asetuksen EKP/2001/13 neljännesvuosittain laadittavaa taulukkoa 2.

6.	Taulukko 4_Luottolaitokset (kannat) vastaa asetuksen EKP/2001/13 neljännesvuosittain laadittavaa taulukkoa 4.

7.	Muut neljä korjaustietoja koskevaa taulukkoa ilmoitetaan liitteessä X esitetyn menetelmän mukaisesti.”

Lisäyksessä 2, Kannat, Taulukko 4 (Luottolaitokset (kannat)) korvataan seuraavalla:

”TAULUKKO 4

Luottolaitokset (kannat)

Tase-erät

Kaikki valuutat yhteensä

Euro

Muut EU:n jäsenvaltioiden valuutat

Muut valuutat (sisältää muiden EU:n jäsenvaltioiden valuutat paitsi DKK, SEK, GBP)

CZK

DKK

EEK

CYP

LVL

LTL

HUF

MTL

PLN

SIT

SKK

SEK

GBP

Yht. (5)

USD

JPY

CHF

Muut valuutat yhteensä (5)

VASTATTAVAA

Talletukset

A. Kotimaa

rahalaitoksilta

Taulukko 1

muilta kuin rahalaitoksilta

Taulukko 1

B. Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

rahalaitoksilta

Taulukko 1

muilta kuin rahalaitoksilta

Taulukko 1

C. Ulkomaat

enintään 1 v

Taulukko 1

yli 1 v

Taulukko 1

pankeilta

Taulukko 2

muilta kuin pankeilta

Liikkeeseen lasketut velkapaperit

Taulukko 1

Oma pääoma

Taulukko 1

Muut velat

Taulukko 1

VASTAAVAA

Lainat

A. Kotimaa

rahalaitoksille

Taulukko 1

muille kuin rahalaitoksille

Taulukko 1

B. Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

rahalaitoksille

Taulukko 1

muille kuin rahalaitoksille

Taulukko 1

C. Ulkomaat

enintään 1 v

Taulukko 1

yli 1 v

Taulukko 1

pankeille

Taulukko 2

muille kuin pankeille

Muut arvopaperit kuin osakkeet

A. Kotimaa

rahalaitosten

Taulukko 1

muiden kuin rahalaitosten

Taulukko 1

B. Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

rahalaitosten

Taulukko 1

muiden kuin rahalaitosten

Taulukko 1

C. Ulkomaat

pankkien

Taulukko 2

muiden kuin pankkien

Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

Kotimaa

Taulukko 1

B.	Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

Taulukko 1

Ulkomaat

Taulukko 1

Muut saamiset

Taulukko 1

Liitettä VII muutetaan seuraavasti:

Seuraava johdantokappale lisätään osan 2 otsikon jälkeen:

”Euroalueen raha-aggregaattien määritelmät perustuvat rahaa liikkeeseen laskevien ja rahaa hallussa pitävien sektoreiden yhdenmukaistettuun määritelmään sekä rahalaitosten velkojen yhdenmukaistettuihin luokkiin. Rahaa hallussa pitävä sektori sisältää kaikki euroalueella olevat paitsi rahalaitokset ja valtionhallinnon sektorin. Tästä syystä raha-aggregaatteja laadittaessa erä ’valtion hallussa olevat eurosetelit ja -metallirahat’ ilmoitetaan erittäin tärkeänä lisätietoeränä. EKP hyväksyy käytettävissä olevien tietojen (esim. rahaliiton rahoitustaseiden vuositason ja/tai neljännesvuositason tiedot) perusteella laaditut estimaatit. Tämä erä on ilmoitettava kuukausittain ja samaan aikaan kuin asetuksen EKP/2001/13 mukaisesti kuukausittain toimitettavat rahalaitosten tasetilastot.”

b)	Jakso 2.2 korvataan seuraavalla: ”2.2 Valtion hallussa olevat euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat instrumentit Valtion hallussa olevat euroalueen rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit ja rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet.”

Liitettä X muutetaan seuraavasti:

Alaviite 4 korvataan seuraavalla:

”4	EKP:n ensi kertaa joulukuussa 1999 julkaisema.”

10.1 kohta korvataan seuraavalla:

”10.1

Talletusten/lainojen transaktioarvo (asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon A kohdat 2 ja 9) vastaa määrää, jonka rahalaitos saa (talletuksena) tai antaa (lainana) ja josta on poistettu palkkiot jne. (6) Transaktioarvo ei sisällä kertynyttä korkoa, joka saadaan (lainoista) tai maksetaan (talletuksista) mutta jota ei ole vielä saatu eikä maksettu. Sen sijaan lainojen/talletusten kertyneet korot on kirjattava tapauksen mukaan joko erään ’muut saamiset’ tai erään ’muut velat’. (7)

c)	26 ja 27 kohta poistetaan.

51.1 kohta korvataan seuraavalla:

”51.1

Ensimmäisessä vaiheessa yksilöidään erät, jotka ovat tärkeimpien ulkomaan valuuttojen (Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Sveitsin frangi) ja rahaliittoon kuulumattomien EU jäsenvaltioiden valuuttojen määräisiä. (8) Koska erilliset valuuttakohtaiset erittelyt ovat saatavilla vain vuosineljänneksittäin (vuosineljännesten lopussa), kuukauden lopun erittely lasketaan käyttämällä edelliseltä vuosineljännekseltä käytettävissä olevista tiedoista johdettuja suhdelukuja.

51.3 kohta korvataan seuraavalla:

”51.3

Lisäksi oletetaan, että muiden valuuttojen kuin euron (Yhdysvaltojen dollari, Japanin jeni, Sveitsin frangi ja rahaliittoon osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden valuutat) osuus rahalaitosten taseessa on pieni. Lisäksi yksityiskohtaiset valuutoittain eritellyt tiedot ovat saatavilla vain asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon 4 mukaisen suppean erittelyn osalta. Tämän vaikeuden voittamiseksi samoja valuuttojen osuuksia, jotka lasketaan tämän taulukon erien osalta, sovelletaan liitteessä I olevan osan 2 taulukon 1 yksityiskohtaisempiin erittelyihin.”

55 kohta korvataan seuraavalla:

”55.

Tiedonantajiin sovelletaan raportointivaatimusta, joka on yksilöity asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukon 1A ’vähimmäisvaatimuksissa’, vaikka kansalliset keskuspankit saavat kerätä myös lisätietoja, joita ei ole mainittu ’vähimmäisvaatimuksissa’. Kansalliset keskuspankit täyttävät joka tapauksessa täydelliset tiedot, jotka lähetetään EKP:lle taulukon 5 sarakkeen E mukaisesti. Tässä menettelyssä kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen laskea ja/tai arvioida korjauksia joidenkin sellaisten erittelyjen osalta, joita rahalaitokset eivät ole ilmoittaneet, koska niitä ei pidetä ’vähimmäisvaatimuksina’. Luottotappiota/arvonalennusta koskevan korjauksen vastaerä on kansallisen kirjanpitokäytännön mukaan jompi kumpi eristä ’oma pääoma’/’muut velat’.”

62 kohta korvataan seuraavalla:

”62.

Taseen vastattavaa-puolella arvostusmuutokset voidaan ilmoittaa myös liikkeeseen laskettujen velkapapereiden osalta. Rahalaitosten tiedonantovelvoitteita ei kuitenkaan muuteta tältä osin, koska liikkeeseen laskettujen velkapapereiden arvostusmuutokset eivät kuulu asetuksessa EKP/2001/13 vahvistettuihin ’vähimmäisvaatimuksiin’.”

h)	Jakso 4.5 ”Arvostusmuutosta koskeva siirtymäkausi” poistetaan.

Lisätään seuraava jakso 5.3:

”5.3 Lisätietoerät

87.

Virtatiedot lasketaan myös neljännesvuosittaisten lisätietoerien osalta euroalueen rahaliiton rahoitustaseiden laatimiseksi. Raportoinnista aiheutuvan rasitteen lisäämisen välttämiseksi nämä lisätietoerät on yhdistetty raha- ja pankkitilastojen säännöllistä tuottamista varten tarvittaviin olemassa oleviin tilastovaatimuksiin. Tästä syystä luokituksen muutokset ja arvostusmuutokset lasketaan näiden lisätietoerien osalta. Nämä tiedot ilmoitetaan taulukossa 5a esitetyllä tavalla.”

Lisäykseen 1 lisätään seuraava 16a kohta:

”Arvostusmuutoksia koskeva siirtymäaika

16a

Asetuksessa EKP/2001/13 säädettiin, että 12 kuukauden siirtymäkauden ajan lainojen luottotappioita/arvonalennuksia ja arvopapereiden arvostusmuutoksia koskevien tilastointivaatimusten mukaiset tiedot voitiin ilmoittaa EKP:lle siten, että määräaikaa pidennettiin yhdellä kuukaudella sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivästä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Siirtymäsäännöstä soveltaneet kansalliset keskuspankit lähettivät kuitenkin edelleen tietoja niistä kuukausikohtaisista arvostusmuutoksia koskevista aikasarjoista, joita aiemmin koskivat suuntaviivat EKP/2002/5 ja jotka raportoitiin saman määräajan mukaisesti kuin vastaavat kantatiedot. Niillä oli mahdollisuus toimittaa alustavia tai estimoituja tietoja, jotka sitten oikaistiin seuraavan kuukauden tietojen toimittamisen yhteydessä.”

Lisätään seuraava taulukko 5a:

”TAULUKKO 5a

Neljännesvuosikohtaisten virtatietojen yksityiskohtainen erittely rahaliiton rahoitustaseiden laatimista varten — lisätietoerät

EKP R = EKP:n asetus

EKP G = EKP:n suuntaviivat

KKP = Kansallisten keskuspankkien toimittamat lisätiedot

EKP = EKP:n laskemat tiedot

EKP R -koodi (ks. taulukko 2)

Tase raportointikuukauden lopussa

Tase edellisen kuukauden lopussa

Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt (+/–)

Valuuttakurssikorjaus (+/–)

Arvostusmuutos (+/–)

Virrat (+/–)

F = [A – B] – C – D – E

VASTATTAVAA

14 Muut velat

Kotitalouksien netto-osuudet eläkerahastoissa

D. -	Kohdistamattomat

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

VASTAAVAA

3 Muut arvopaperit kuin osakkeet (kaikki valuutat)

enintään 1 vuoden

A. -

Kotimaa — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

yli 1 vuoden

A. -

Kotimaa — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

3e Muut arvopaperit kuin osakkeet (euro)

enintään 1 vuoden

A. -

Kotimaa — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

yli 1 vuoden

A. -

Kotimaa — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot — muut kuin rahalaitokset

---

Valtio

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

5 Osakkeet ja osuudet

Noteeratut osakkeet

A. -

Kotimaa

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -	Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

Sijoitusrahastojen (ei rahamarkkinarahastojen) osakkeet

A. -

Kotimaa

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

B. -	Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

C. -

Ulkomaat

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP

7 Muut saamiset

Vakuutusmaksujen ennakot ja varaukset maksamattomia vaatimuksia varten

D. -	Kohdistamattomat

- -

EKP G

EKP

EKP G

EKP”

Liitettä XV muutetaan seuraavasti:

Jakso, joka on otsikoitu ”Tietojen toimittamisen säännöllisyys”, korvataan seuraavalla:

”Varantopohjatilastot sisältävät kuusi luottolaitoksia koskevaa aikasarjaa, jotka liittyvät EKP:lle kuukausittain toimitettaviin kuukauden lopun kantatietoihin. Tiedot on toimitettava EKPJ:n tiedonsiirtojärjestelmän välityksellä viimeistään pitoajanjakson alkamista edeltävään kansallisen keskuspankin pankkipäivään mennessä. Pienet (eli täysimääräisestä kuukausiraportoinnista vapautetut) luottolaitokset ilmoittavat kansallisille keskuspankeille suppeamman erittelyn neljännesvuosittain. Näiden pienten luottolaitosten osalta käytetään yksinkertaistettuja varantopohjatilastoja kolmen varannon pitoajanjakson ajan, ja kansalliset keskuspankit sisällyttävät pieniä luottolaitoksia koskevat tiedot raportointiaikataulunsa mukaisesti. (9)

Jakso, joka on otsikoitu ”Korjausten ilmoittaminen”, korvataan seuraavalla:

”Korjaukset, joita tiedonantajalaitokset tekevät varantopohjaan tai varantovaatimuksiin pitoajanjakson alkamisen jälkeen (myöhästyneet korjaukset) eivät saa olla niin suuria, että ne muuttavat varantopohjaa ja varantovaatimuksia koskevia tilastoja.”

Liitteessä XVI jakso, joka on otsikoitu ”Tietojen toimittamisen säännöllisyys”, korvataan seuraavalla:

”Luottolaitosten kolme aikasarjaa, jotka kuvaavat kuukauden lopun kantatietoja, toimitetaan EKP:lle kuukausittain pitoajanjakson alkamista edeltävään kansallisen keskuspankin pankkipäivään mennessä.

Tilastosarjat on toimitettava, vaikka niissä mainittuja tase-eriä ei sovellettaisikaan kyseisessä jäsenvaltiossa, jotta osana konsolidoitua tasetta ilmoitetut erät voidaan käsitellä yhdenmukaisesti. (10)

Liitettä XIX muutetaan seuraavasti:

2 kohdan ”Käsitteellinen viitekehys ja tiedonkeruu” ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla:

”Kaaviossa 1 on yhteenveto käsitteellisestä viitekehyksestä, jonka mukaisesti kansalliset keskuspankit toimittavat arvopaperiemissioita koskevia tilastoja EKP:lle. Merkittävin erottava tekijä on liikkeeseenlaskijan kotipaikka. (11) Kansalliset keskuspankit antavat tiedot kaikista emissioista. Eurojärjestelmän 12 kansallista keskuspankkia kattavat yhdessä kaikki euroalueen talousyksiköiden emissiot. Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) toimittaa tiedot ulkomaiden eli muiden kuin euroalueen maiden kaikkien talousyksiköiden arvopaperiemissioista, ja jokaisen rahaliittoon kuulumattoman EU:n jäsenvaltion talousyksiköiden emissiot esitetään erikseen muista ulkomaista eriteltyinä. (12)

Kaavio 1 korvataan seuraavalla:

”Kaavio 1: Yhteenveto käsitteellisestä viitekehyksestä

Arvopaperiemissiot

Euroalueen talousyksiköt

(kukin kansallinen keskuspankki antaa tiedot kotimaisista talousyksiköistä)

Ulkomaiset talousyksiköt

(BIS/Kansallinen keskuspankki)

Rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot

Muut maat

Euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset

A-kenttä

B-kenttä

Muiden rahayksiköiden määräiset

D-kenttää

ei tarvita”

C-kenttä

6.2 kohdan ”Raportointivaatimukset” ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla:

”Tammikuun 1 päivää 1999 edeltävää aikaa koskevissa historiatiedoissa ilmaisulla ’euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset’ tarkoitettiin ecua ja rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia rahayksiköitä. Tammikuun 1 päivästä 1999 lähtien sillä on tarkoitettu euroa ja sen kansallisia ilmentymiä. ’Muut rahayksiköt’ tarkoittaa kaikkia muita rahayksiköitä, myös euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kansallisia rahayksiköitä.”

10.1 kohta korvataan seuraavalla:

”10.1 Hinnan arvostaminen

Noteerattujen osakkeiden kannat ja virrat kirjataan markkina-arvoon ja muiden arvopapereiden kuin osakkeiden kannat ja virrat nimellisarvoon. Muiden arvopapereiden kuin osakkeiden kantojen ja virtojen kirjaamisesta nimellisarvoon tehdään poikkeus, kun kyseessä ovat alihintaiset joukkovelkakirjat ja nollakuponkilainat, joiden emissiot kirjataan niistä tosiasiallisesti suoritetun maksun suuruisina, eli oston yhteydessä diskontattuun hintaan, ja joiden lunastus maturiteetin umpeutuessa kirjataan nimellisarvoon. Alihintaisten joukkovelkakirjojen ja nollakuponkilainojen kanta on alla kuvatulla tavalla yhtä suuri kuin niistä suoritettu maksu korkoineen. Ennenaikaiset lunastukset kirjataan niistä suoritetun maksun ja lunastukseen mennessä kertyneiden korkojen suuruisiksi.

Formula

jossa

A	=	tosiasiallisesti suoritettu maksu kertyneine korkoineen
E	=	todellinen arvo (emission yhteydessä maksettu määrä)
P	=	nimellisarvo (maksetaan takaisin maturiteetin umpeutuessa)
T	=	aika emissioajankohdasta maturiteettiin (päivinä)
t	=	emissiopäivästä kulunut aika (päivinä)

Eri maissa sovellettujen hinnan arvostamismenettelyjen tietyt erot sallitaan. Kukin tiedot antava maa määrittelee kansallisissa lisätiedoissa yksityiskohtaisesti arvostamismenettelyt, joita käytetään 1) lyhytaikaisten velkapapereiden, 2) pitkäaikaisten velkapapereiden, 3) diskontattujen joukkovelkakirjojen ja 4) noteerattujen osakkeiden arvostamisessa. Jos varantojen ja virtojen arvostamisessa on eroja, myös niistä ilmoitetaan.

EKT 95:n mukaista hinnan arvostamista, jossa edellytetään velkapapereiden ja osakkeiden virtojen kirjaamista transaktioarvoon ja kantojen kirjaamista markkina-arvoon, ei sovelleta tässä yhteydessä.

BIS:n nykyisten arvostamissääntöjen mukaisesti velkapaperit kirjataan nimellisarvoon ja noteeratut osakkeet emissiohintaan. Alihintaisten joukkovelkakirjojen ja nollakuponkilainojen osalta tiedot antava kansallinen keskuspankki laskee kertyneet korot, mikäli se on tarkoituksenmukaista.”

10.2 kohdan ”Valuutta- ja vaihtokurssien arvostamisesta ilmoittaminen” toisen kappaleen toinen luetelmakohta korvataan seuraavalla:

”Bruttoemissiot ja lunastukset muunnetaan euromääräisiksi/kansallisten rahayksiköiden määräisiksi soveltamalla maksun suoritushetkellä markkinoilla vallitsevaa keskihinnan mukaista vaihtokurssia. Jos muuntamisessa sovellettavaa vaihtokurssia ei ole mahdollista määritellä tarkkaan, voidaan käyttää maksun suoritushetkellä mahdollisimman lähellä markkinoiden keskihintaa olevaa vaihtokurssia.”

13.1.2 kohta korvataan seuraavalla:

”13.1.2 Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa liikkeeseenlaskevan sektorin kotimaan. (13) Siihen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE. Arvopaperiemissioiden sarjaperheen viitealuetta ilmaisemaan käytetään ainoastaan muutamia arvoja, sillä liikkeeseenlaskevat maat ovat EU:n jäsenvaltiot ja ulkomaat.

13.1.7 kohta korvataan seuraavalla:

”13.1.7 Muuttuja nro 7: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja osoittaa arvopaperien liikkeeseen laskemisen rahayksikön, ja sitä vastaa koodiluettelo CL_CURRENCY. Arvopaperiemissioiden sarjaperheen yhteydessä käytetään ainoastaan muutamia koodiluettelon arvoja. Euromääräiset tai sen kansallisten ilmentymien määräiset emissiot ilmoitetaan arvolla EUR, (14) kun taas muina kuin euroina toteutetut emissiot kirjataan arvolla Z06. Muut arvot (esim. DKK, SEK ja GBP) on jo sisällytetty koodiluetteloon, sillä niitä voidaan tarvita euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden tietojen toimittamisessa.

13.1.9 kohta korvataan seuraavalla:

”13.1.9 Muuttuja nro 9: Loppuliite arvopaperiemissioissa (SEC_SUFFIX; pituus: yksi merkki)

Muuttuja on kehitetty nimenomaan lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisen arvopaperiemissioiden sarjaperheen vaatimuksia vastaavaksi. Tässä yhteydessä sen avulla voidaan muokata arvopaperiemissioita koskevien tilastojen tietoja ja mahdollisesti laajentaa niitä tulevaisuudessa. Tätä sarjaperhettä varten on tällä hetkellä käytössä kaksi arvoa, (P) ’prosenttiosuus’ ja (Z) ’määrittelemätön’, ja niitä vastaa koodiluettelo CL_SEC_SUFFIX.”

Lisäyksessä 1 oleva 13 kohta korvataan seuraavalla:

13. Kunkin kotimaisten talousyksiköiden liikkeeseen laskeman instrumentin arvioitu osuus: Kansalliset keskuspankit antavat kansalliset arviot kunkin kotimaisten talousyksiköiden emissiotyypin arvopapereiden osuuksista, eli sellaisten lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten arvopapereiden sekä noteerattujen osakkeiden emissioiden osalta, jotka on toteutettu paikallisen rahayksikön, euron/kansallisten rahayksiköiden, ecu mukaan luettuna, tai muiden rahayksiköiden määräisinä. Prosentuaalisen osuuden arvio tarkoittaa kuhunkin arvopaperiluokkaan kuuluvien arvopapereiden prosentuaalista osuutta kaikista emissioista (joihin kuuluvat sekä kansalliset että kansainväliset emissiot). Tämä olisi ilmoitettava raportointia koskevien ohjeiden jälkeen asiaankuuluvan otsakkeen alla. ’Huomautuksissa’ voidaan antaa lyhyitä kuvauksia. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat myös kaikki rahaliiton mukanaan tuomat muutokset arvopapereiden osuuksissa.

Prosentuaalinen osuus:

Huomautukset:

Euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot

Paikallinen rahayksikkö

STS

LTS

QUS

Euro/muut kansalliset rahayksiköt kuin paikallinen rahayksikkö ecu mukaan luettuna

STS

LTS

Muiden rahayksiköiden määräiset emissiot

STS

LTS

STS	=	muut lyhytaikaiset arvopaperit kuin osakkeet
LTS	=	muut pitkäaikaiset arvopaperit kuin osakkeet
QUS	=	noteeratut osakkeet”

Liitettä XX muutetaan seuraavasti:

4.1 kohdassa muuttuja nro 2 korvataan seuraavalla:

”Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen kotimaan. Siihen liittyvä koodiluettelo CL_AREA_EE sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon. ECB_MIR1 -sarjaperheessä käytettyjen arvojen alajoukko vastaa euroalueen jäsenvaltioita.”

4.2.2 kohdassa ”Aikasarjatason ominaisuudet”, ”Pakolliset tiedot”, ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla:

”COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot kuukauden keskiarvoja vai kuukauden lopun havaintoja. Elleivät kansalliset keskuspankit päätä toisin, EKP asettaa ’tiedonkeruun’ oletusarvoksi ’E’ (= jakson loppu) kantatietoja koskevien rahalaitosten korkotilastojen osalta ja ’A’ (= jakson havaintojen keskiarvo) uutta liiketoimintaa koskevien rahalaitosten korkotilastojen osalta. Myös kantatietoja koskevien liiketoiminnan määrien oletusarvo ominaisuuden ’collection’ osalta on ’E’ (= jakson loppu), kun uuden liiketoiminnan määrät ilmoitetaan puolestaan arvolla ’S’ (= havaintojen summa ajanjakson aikana).”

4.2.3 kohta korvataan seuravalla:

”4.2.3 Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

OBS_STATUS (15) (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään (sovitun hierarkian mukaisesti) näiden ominaisuuksien oletusarvot rahalaitosten korkotilastoja varten:

’A’	=	normaaliarvo,
’B’	=	katkosarvo,
’M’	=	tietoja ei ole (tiedot, jotka eivät ole sovellettavissa, esim. mikäli instrumenttiryhmä ei ole käytössä kansallisella tasolla), (16)
’P’	=	alustava arvo, (17)
’E’	=	arvio.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—

OBS_CONF (15) (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää ominaisuutta ’havaintojen luottamuksellisuus’. Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä. Mikäli ominaisuudelle ei aseteta arvoa, oletuksena on, että luottamuksellisuudesta johtuvia rajoituksia ei ole (OBS_CONF = ’F’ (julkaisuvapaa)).

—	OBS_PRE_BREAK (15) (koodaamaton): Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos (ja havainnon laaduksi asetetaan ’B’).

—

OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia (tekstin enimmäispituus 350 merkkiä) havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arviointi tai oletus, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat).

(1) Tasetta koskevien perustietojen täydellinen kuvaus on esitetty asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevassa III osassa.

(2) EUVL L 58, 3.3.2003, s. 1.”

(3) Rahamarkkinarahastojen vaikutusta muiden rahalaitosten tietoihin käsitellään tuonnempana. Tämän lisäksi joissain maissa on olemassa pieni määrä muita laitoksia, jotka luokitellaan rahalaitoksiksi. Näillä laitoksilla ei kuitenkaan ole tilastollista merkitystä.

(4) Tämä kriteeri täyttyy esimerkiksi silloin, kun rahamarkkinarahastosektorin tase vaikuttaa yhteen vastattavaa-puolen erään (’rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet’) ja kahteen tai useampaan vastaavaa-puolen erään (esimerkiksi eriin ’valtion liikkeeseen laskemat euromääräiset muut arvopaperit kuin osakkeet’ ja ’kotimaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemat euromääräiset muut arvopaperit kuin osakkeet’). Kriteeri täyttyy myös silloin, kun rahamarkkinarahastosektorin tase vaikuttaa kahteen vastattavaa-puolen erään (esimerkiksi ’rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet’ ja ’kotimaisten rahalaitosten tekemät euromääräiset talletukset’) ja yhteen saamisia koskevaan kohtaan (esimerkiksi ’valtionhallinnon liikkeeseen laskemat euromääräiset muut arvopaperit kuin osakkeet’). Tämä kriteeri ei sitä vastoin täyty silloin, kun rahamarkkinarahastosektorin tase vaikuttaa ainoastaan yhteen vastattavaa-puolen erään ja yhteen vastaavaa-puolen erään.”

(5) Muut EU:n jäsenvaltioiden valuutat (paitsi DKK, SEK, GBP) sisältyvät tähän sarakkeeseen.”

(6) Transaktioihin liittyviä luottotappioita ei kuitenkaan aina ilmoiteta, joten tästä periaatteesta poiketaan, mikä on hyväksytty asetuksessa EKP/2001/13 ja siihen liittyvissä ohjeissa.

(7) Lainojen ja talletusten tilastolliseen arvostamiseen liittyvät säännöt sisältyvät asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 1 III jakson 15 ja 16 kohtaan (kuukausittaiset tiedot) ja liitteessä I olevan osan 1 IV jakson 10 kohtaan (neljännesvuosittaiset tiedot).”

(8) Muiden valuuttojen määräisten erien osalta ei tehdä korjauksia. Kansalliset keskuspankit ovat ilmoittaneet Yhdysvaltain dollaria, Japanin jeniä ja Sveitsin frangia koskevat tiedot rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen EKP/1998/16 (EYVL L 356, 30.12.1998, s. 7) taulukon 5 mukaisesti joulukuusta 1998 lähtien ja vapaaehtoisesti muiden kansallisten tietolähteiden perusteella syyskuusta 1997 lähtien. Kansalliset keskuspankit ovat ilmoittaneet Englannin puntaa koskevat tiedot EKP:lle vapaaehtoisesti elokuusta 2001 lähtien, mahdollisuuksien mukaan historiatietoineen, samanlaisessa muodossa kuin muut valuutat asetuksen EKP/2001/13 taulukon 4 mukaisesti, ja tammikuusta 2003 lähtien osana asetuksen EKP/2001/13 taulukkoa 4. EKP laskee valuuttakorjaukset myös muiden rahaliittoon osallistumattomien EU:n jäsenvaltioiden valuuttojen osalta.”

(9) Kansalliset keskuspankit käyttävät pieniltä luottolaitoksilta neljännesvuosittain saatavia varantopohjatietoja EKP:lle ilmoitettavissa kuukausikohtaisissa luvuissa kolmen tietojensiirron yhteydessä niiden julkaisemisen jälkeen.”

(10) Liitteessä XIII kuvataan, kuinka ilmoitetaan asianmukaisesti ne tase-erät, joita jäsenvaltiossa ei sovelleta.”

(11) Määritelty 3 kohdassa.

(12) Näissä suuntaviivoissa mainitaan BIS:n raportointi, kun se on tarpeen täydellisen ja selkeän kuvan antamiseksi. Näitä suuntaviivoja ei kuitenkaan ole osoitettu BIS:lle.”

(13) Kansallisia keskuspankkeja varten liikkeeseenlaskevan sektorin kotimaa on kansallisen keskuspankin kotimaa.”

(14) Tämä on yhteneväinen tasetilastojen kanssa.”

(15) Neljää havainnon arvon kohdetta sekä koodeja OBS_STATUS, OBS_CONF ja OBS_PRE_BREAK käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että kansallisten keskuspankkien on toimitettava kaikki lisätiedot havainnosta. (Mikäli ominaisuuksia ei ilmoiteta, aikaisemmat arvot korvataan oletusarvoilla.).

(16) Mikäli markkinoiden paikallisen käytännön tai lainsäädännön vuoksi aikasarjaa (tai osaa siitä) ei voida soveltaa (kyseistä ilmiötä ei ole olemassa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla (’-’) ja havainnon laatu koodilla ’M’. Puuttuvaa havaintoa ei milloinkaan saa ilmoittaa ’nollana’, koska nolla on normaali numerinen arvo, joka osoittaa täsmällisesti koron tai liiketoiminnan määrän olevan nolla.

(17) Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa (havaintotilanne ’A’) myöhemmin. Uudet korjatut arvot korvaavat aikaisemmat alustavat havainnot.”

LIITE II

"LIITE VI

RAKENTEELLISET RAHOITUSINDIKAATTORIT

RAPORTOINTIVAATIMUKSET JA TIEDON KOKOAMISTA KOSKEVAT OHJEET

Johdanto

Voidakseen analysoida säännöllisesti Euroopan unionin (EU) pankkitoiminnan rakennetta pankkivalvontakomitea (Banking Supervisory Committee) tarvitsee tietoja tiettyjen rakenteellisten indikaattoreiden kokoamista varten. Rakenteellisten indikaattorien luetteloon sisältyy 29 sarjaa. Kaksitoista näistä sarjoista voidaan koota Euroopan keskuspankissa (EKP) jo olevien tietojen perusteella. Muista indikaattoreista 14 voidaan koota vain kansallisilta keskuspankeilta kerättävien lisätietojen avulla, kun loput kolme indikaattoria kokoaa sitä vastoin pankkitoiminnan kehitystä seuraava työryhmä (Working Group on Banking Developments), joka käyttää muita yhdenmukaistamattomia lähteitä.

2.	Tässä liitteessä esitetään raportointivaatimukset ja tiedon kokoamista koskevat ohjeet niille 14 indikaattorille, jotka kootaan kansallisilta keskuspankeilta saatavien tietojen perusteella. Tämä tiedonkeruu perustuu tietoihin, jotka ovat jo käytettävissä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ).

Täydellinen luettelo indikaattoreista esitetään jäljempänä. Indikaattorit, jotka laaditaan kansallisten keskuspankkien toimittamien lisätietojen perusteella, on lihavoitu.

TAULUKKO 1

Rakenteelliset indikaattorit tietolähteen mukaan eriteltyinä

Nro

Tietolähde

Indikaattoreiden lkm

Kuvaus

EKP ja SDC Platinum™ (merkitty *:llä)

1.	Luottolaitosten lukumäärä

4.	Luottolaitoksia koskevien kotimaisten sulautumisten ja yritysostojen lukumäärä*

7.	Luottolaitosten saamiset yhteensä

8.	Luottolaitosten lainat muille kuin luottolaitoksille yhteensä

9.	Luottolaitosten talletukset muilta kuin luottolaitoksilta yhteensä

11.	Yritysten pitkäaikaisten velkapapereiden bruttoemissiot

12.	Yritysten lyhytaikaisten velkapapereiden bruttoemissiot

13.	Noteerattujen osakkeiden markkina-arvo

14.	Arvopaperi- ja johdannaiskauppiaiden saamiset yhteensä

16.	Sijoitusrahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä

22.	Euroopan talousalueen (ETA) maiden luottolaitosten välisten sulautumisten ja yritysostojen lukumäärä*

27.	Kolmansien maiden luottolaitosten välisten sulautumisten ja yritysostojen lukumäärä*

Kansalliset keskuspankit: MBS Area ja Eurostat/Rahaliiton rahoitustaseet (merkitty **:llä)

2.	Luottolaitosten paikallisten yksiköiden (sivukonttoreiden) lukumäärä**

3.	Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä**

5.	Viiden suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä (CR5)

6.	Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä

15.	Vakuutuslaitosten sijoitukset yhteensä**

17.	Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä**

18.	ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

19.	ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä

20.	ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

21.	ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

23.	Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

24.	Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä

25.	Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

26.	Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

Käyttäjät/Maksu- ja selvitysjärjestelmäkomitea (yhdenmukaistamattomat tiedot)

28.	’Virtuaalipankkien’ lukumäärä

29.	’Virtuaalipankkien’ saamiset yhteensä

30.	Pankkiautomaattien kokonaismäärä

Osa 1. Raportointivaatimukset

Tämän tiedonsiirron yhteydessä käytettävä raportointilomake on esitetty lisäyksessä 1. Luottolaitoksia koskevien rakenteellisten indikaattorien laskemiseksi tarvittavat tiedot on toimitettava vuosittain. Edellistä vuotta koskevat tiedot toimitetaan vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. On odotettavissa, että tämä määräaika kyetään täyttämään kaikkien muiden indikaattorien osalta paitsi indikaattorin nro 3 (’Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä’) osalta. Sitä koskevat edellisen vuoden tiedot olisi mahdollisuuksien mukaan toimitettava vuosittain seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä.

Tilastointivaatimukset koostuvat tiedoista, jotka ovat ilmoitetulla tavalla kantatietoina, absoluuttisina lukuina tai suhdelukuina. Kantatietojen lisäksi on ilmoitettava virtatietoihin tehtäviä muutoksia koskevat tiedot, mikäli ne ovat käytettävissä. Tasetietojen osalta virtatietoihin tehtävät muutokset liittyvät arvopapereiden arvostusmuutoksiin ja valuuttakurssimuutoksiin, lainojen luottotappioihin ja arvonalennuksiin sekä luokituksen muutoksiin. Raportointivaatimusten yksinkertaistamiseksi virtatietoihin tehtävät muutokset olisi raportoitava yhdessä yhtenä summana ilman korjauksen tyypin mukaan tehtävää lisäerittelyä. Mikäli virtatietoihin tehtävät muutokset eivät ole käytettävissä, käyttäjät ottavat huomioon ainoastaan (EKP:n laskemilla) valuuttakurssimuutoksilla korjattujen kantatietojen erot. Virtatietoihin tehtävät muutokset eivät ole sovellettavissa absoluuttisiin lukuihin eivätkä suhdelukuihin.

Kerättävien tietojen pitäisi lähtökohtaisesti kattaa 100 prosenttia laitoksista, jotka on määritelty luottolaitoksiksi (ks. asetuksen EKP/2001/13 liitteen I osassa 1 oleva I.2 kohta). Niissä tapauksissa, joissa raportoinnin kattavuus on todellisuudessa vähemmän kuin 100 prosenttia pienten laitosten vapauttamisen vuoksi, kansallisten keskuspankkien on estimoitava toimitettavat tiedot 100 prosentin kattavuuden varmistamiseksi. Tämä takaa sen, että eri jäsenvaltioiden indikaattorit ovat keskenään vertailukelpoisia ja liitteen XIV mukaisesti estimoidut rahalaitosten tasetiedot yhdenmukaisia.

EKP tekee yksinkertaisia yhdenmukaisuustarkastuksia tiedot saadessaan. Jos esimerkiksi indikaattori nro 18 on nolla, myös indikaattorin nro 19 täytyy olla nolla. Sama pätee indikaattoreihin nro 20–21, 23–24 ja 25–26. Lisäksi saatetaan tehdä ristiintarkastuksia indikaattoreiden nro 18 ja 23 ja rahalaitosluettelon välillä. Tiedonsiirtoa koskevat ohjeet annetaan lisäyksessä 2.

Osa 2. Tiedon kokoamista koskevat ohjeet

Kansalliset keskuspankit toimittavat tietoja 14 indikaattorista (taulukon 1 toinen ryhmä) jäljempänä esitettyjen käsitteitä ja menetelmiä koskevien sääntöjen mukaisesti. Yleistavoitteena on varmistaa se, että rahalaitoksia koskevia tilastotietoja kerättäessä omaksuttuja tilastointiperiaatteita (joita käytetään taulukon 1 ensimmäisen ryhmän useimpien indikaattoreiden osalta) noudatettaisiin mahdollisimman tarkasti. Tiedot pitäisi esimerkiksi aggregoida eikä konsolidoida; kotipaikkaperiaatteen pitäisi olla ns. ’isäntämaa-periaatteen’ mukainen; tasetiedot pitäisi ilmoittaa bruttoperusteisesti jne.

Jäljempänä kuvataan tietoja, jotka kansallisten keskuspankkien on toimitettava. Kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle aina, kun ne poikkeavat jäljempänä esitetyistä määritelmistä ja säännöistä, jotta kansallista käytäntöä voidaan valvoa. Tiedot mahdollisista poikkeamista on merkittävä raportointilomakkeen viimeiseen sarakkeeseen.

10.

Indikaattori nro 2: Luottolaitosten paikallisten yksiköiden (sivukonttoreiden) lukumäärä. Tällä indikaattorilla tarkoitetaan sivukonttoreiden lukumäärää viitekauden lopussa. Sivukonttoreiden määritelmä sisältyy asetukseen EKP/2001/13: ’Sivukonttorit eivät ole erillisiä yhtiöitä (ts. niillä ei ole itsenäistä oikeudellista asemaa), ja emoyhtiö omistaa ne kokonaan.’ (1) Tähän indikaattoriin pitäisi sisältyä ainoastaan luottolaitoksiin kuuluvia sivukonttoreita. Sellaisten institutionaalisten yksiköiden konttorit, jotka eivät itse ole luottolaitoksia, pitäisi jättää tilastojen ulkopuolelle, vaikka ne kuuluisivat samaan konserniin kuin jokin luottolaitos. Tämä on välttämätöntä, jotta vältettäisiin vääristymät verrattaessa tätä indikaattoria ja esim. indikaattoria nro 7 (’Luottolaitosten saamiset yhteensä’) keskenään.

11.	Yhdenmukaisuuden vuoksi kaikkien kansallisten keskuspankkien pitäisi käyttää EKP:n määritelmää sivukonttorista.

12.

Indikaattori nro 3: Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä. Tällä indikaattorilla tarkoitetaan viitevuoden aikana palveluksessa olleen henkilöstön keskimääräistä lukumäärää. Tämän indikaattorin yhteydessä käytetty määritelmä on lähellä Eurostatin käyttämää määritelmää. (2) Tämän indikaattorin tietoihin pitäisi kuitenkin sisältyä ainoastaan luottolaitosten palveluksessa oleva henkilöstö. Sellaisten rahoituslaitosten työntekijät, jotka eivät itse ole luottolaitoksia, pitäisi jättää tilastojen ulkopuolelle, vaikka nämä laitokset kuuluisivatkin samaan konserniin.

13.

Indikaattori nro 5: Viiden suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä (CR5). Tällä indikaattorilla viitataan pankkitoiminnan keskittymiseen. Tietojen käyttäjät ovat ilmaisseet halukkuutensa käyttää tätä indikaattoria laskiessaan mieluummin konsolidoitua ’konsernipohjaista lähestymistapaa’, jossa kaksi tai useampaa samaan konserniin kuuluvaa laitosta lasketaan yhdeksi ja samaksi laitokseksi. Tällaisen lähestymistavan noudattaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista raha- ja pankkitilastotietoja käytettäessä kahdestakaan syystä. Raha- ja pankkitilastotiedot ovat ensinnäkin konsolidoimattomia, (3) joten muiden konsernin laitosten taseita ei voitaisi sisällyttää siihen eikä konsernin sisäisiä saamisia ja velkoja nettouttaa. Toiseksi omistusta koskevat tiedot eivät ehkä kuitenkaan olisi käytettävissä, ja ne pitäisi saada valvontaviranomaisilta.

14.

Näistä syistä kansallisten keskuspankkien pitäisi noudattaa indikaattoria nro 5 laskiessaan konsolidoimatonta ’aggregointi-lähestymistapaa’, eli niiden pitäisi 1) asettaa tiedonantajina olevien luottolaitosten taseiden loppusummat suuruusjärjestykseen; 2) laskea viiden suurimman taseen loppusummat ja kaikkien taseiden loppusummat erikseen yhteen; ja 3) jakaa ensin mainittu loppusummien yhteissumma jälkimmäisellä. EKP:lle toimitettavat tiedot pitäisi ilmoittaa prosenttilukuina (esim. arvo 72,4296 % pitäisi ilmoittaa 72,4296 eikä 0,7243). Vaikka viiden suurimman pankin kokoonpano saattaa vaihdella ajan myötä, kansallisten keskuspankkien pitäisi ilmoittaa viiden suurimman luottolaitoksen osuus vain tiettynä ajankohtana (viitevuoden joulukuun lopussa).

15.

Indikaattori nro 6: Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä. Edellisen indikaattorin tavoin tämäkin viittaa pankkitoiminnan keskittymiseen. Kansallisten keskuspankkien tulisi noudattaa ’aggregointi-lähestymistapaa’ mahdollisimman tarkasti. Tämä indikaattori voitaisiin laskea täysin tarkasti ainoastaan siinä tapauksessa, että kunkin luottolaitoksen taseet olisivat erikseen saatavissa. Koska raha- ja pankkitilastojen yhteydessä sallitaan kuitenkin se, että luottolaitosten konsernit ilmoittavat tiedot poikkeuksellisesti konsolidoituina, kaikki tarvittavat tilastotiedot eivät ehkä ole käytettävissä (tämä saattaa koskea esimerkiksi Rabobankia Alankomaissa). Siinä tapauksessa Herfindahlin indeksiä laskettaessa pitäisi ottaa mukaan konserniin kuuluvien kunkin luottolaitoksen aggregoitu tase ja käyttää mahdollisesti näiden laitosten vuositilinpäätökseen sisältyviä kirjanpitotietoja. On myös mahdollista, että kaikki pienet luottolaitokset eivät ilmoita vuoden lopun tietoja. Siinä tapauksessa tiedot pitäisi estimoida.

16.

Herfindahlin indeksi saadaan laskemalla pankkisektorin kaikkien luottolaitosten markkinaosuuksien neliöt yhteen, ja ne pitäisi pitäisi ilmoittaa EKP:lle seuraavan kaavan mukaisesti:

jossa:

n = luottolaitosten kokonaismäärä kyseisessä maassa

Xi = luottolaitoksen i saamiset yhteensä

Formula = maan kaikkien luottolaitosten saamiset yhteensä.

17.

Indikaattori nro 15: Vakuutuslaitosten sijoitukset yhteensä. Tämän indikaattorin laskemista varten (4) vakuutuslaitos on määritelty yritykseksi, joka on saanut muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1973 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 73/239/ETY (5) 6 artiklassa tai henkivakuutuksen ensivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 5 päivänä maaliskuuta 1979 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin 79/267/ETY (6) 6 artiklassa tarkoitetun virallisen toimiluvan. Jälleenvakuutustoimintaa ei oteta mukaan. Tiedot koskevat näiden laitosten yhteenlaskettuja rahoitussaamisia, jotka saadaan vähentämällä muut kuin rahoitussaamiset (kuten käyttöomaisuus) aggregoidun taseen loppusummasta. Luvut olisi tarvittaessa estimoitava 100 prosentin kattavuuden varmistamiseksi. Mikäli erillisiä tietoja vakuutuslaitoksista ei ole käytettävissä, tämä indikaattori voidaan yhdistää indikaattoriin nro 17 (’Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä’) yhden yhteisen indikaattorin muodostamiseksi. Kansallisten keskuspankkien pitäisi tehdä sarjaan merkintä, mikäli ne kirjaavat nämä yhdeksi indikaattoriksi.

18.

Indikaattori nro 17: Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä. Tämä tieto tarkoittaa ns. ’itsenäisten eläkerahastojen’ eli erillisten institutionaalisten yksiköiden, joiden pääasiallinen toiminta koostuu eläkerahoituksesta ja jotka eivät ole vakuutuslaitoksia, (7) aggregoitua taseen loppusummaa. Mikäli eläkerahastoista ei ole saatavissa erillisiä tietoja, tämä indikaattori voidaan yhdistää indikaattoriin nro 15 yhden ainoan indikaattorin muodostamiseksi. Siinä tapauksessa indikaattorin nro 17 osalta olisi ilmoitettava tiedoksi nolla.

19.

Indikaattori nro 18: ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa muissa ETA-maissa olevien luottolaitoksiin kuuluvien sivukonttoreiden lukumäärää, eli kotimaisia sivukonttoreita ei oteta huomioon. Mikäli luottolaitoksella on enemmän kuin yksi sivukonttori tietyssä maassa, ne lasketaan yhdeksi. Koska rahalaitosluetteloa varten kerättävät tiedot ovat olleet EKP:n käytettävissä vasta tammikuusta 1999 lähtien, kansallisten keskuspankkien pitäisi toimittaa puuttuvat vuosien 1997 ja 1998 lopun tiedot. Kansallisten keskuspankkien pitäisi varmistaa, että tiedot vuoden 1999 lopusta eteenpäin ovat yhdenmukaisia rahalaitosluettelon yhteydessä toimitettavien tietojen kanssa.

20.	Indikaattori nro 19: ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 18 piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoitua taseen loppusummaa.

21.

Indikaattori nro 20: ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa muissa ETA-maissa olevien luottolaitosten määräysvallassa olevien tytäryhtiöiden lukumäärää. Kotimaisia tytäryhtiöitä ei siis lueta mukaan. EKP:n määritelmä tytäryhtiöstä sisältyy asetukseen EKP/2001/13: ’Tytäryhtiöt ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus …’. Kaikkia tytäryhtiöitä ei pidä ottaa mukaan, vaan ainoastaan ne, jotka ovat itse luottolaitoksia.

22.	Indikaattori nro 21: ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 20 piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoitua taseen loppusummaa.

23.

Indikaattori nro 23: Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa kolmansissa maissa oleviin luottolaitoksiin kuuluvien kotimaisten sivukonttoreiden lukumäärää. Kolmansilla mailla tarkoitetaan ETAan kuulumattomia maita. Mikäli pankilla on useampi kuin yksi sivukonttori tietyssä maassa, se lasketaan yhdeksi. Kansallisten keskuspankkien pitäisi tässäkin yhteydessä varmistaa, että tiedot ovat yhdenmukaisia rahalaitosluettelon yhteydessä toimitettavien tietojen kanssa.

24.	Indikaattori nro 24: Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 23 piiriin kuuluvien sivukonttoreiden aggregoitua taseen loppusummaa.

25.	Indikaattori nro 25: Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä. Tämä indikaattori tarkoittaa maan alueella olevien sellaisten tytäryhtiöiden lukumäärää, jotka ovat kolmansissa maissa olevien luottolaitosten määräysvallassa.

26.	Indikaattori nro 26: Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä. Tämä indikaattori tarkoittaa indikaattorin nro 25 piiriin kuuluvien tytäryhtiöiden aggregoitua taseen loppusummaa.

Lisäys 1

Raportointilomake 14 rakenteelliselle rahoitusindikaattorille, jotka kootaan kansallisten keskuspankkien toimittamien tietojen perusteella

Maa: …

Viitevuosi: …

Indikaattori

Kantatiedot

Virtatietoihin tehtävät muutokset

Poikkeamat määritelmistä

2.	Luottolaitosten paikallisten yksiköiden (sivukonttoreiden) lukumäärä

—

3.	Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä

—

5.	Viiden suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä (CR5)

—

6.	Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä

—

15.	Vakuutuslaitosten sijoitukset yhteensä

17.	Eläkerahastojen hallinnoimat saamiset yhteensä

18.	ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

—

19.	ETA-maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä

20.	ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

—

21.	ETA-maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

23.	Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä

—

24.	Kolmansien maiden luottolaitosten sivukonttoreiden saamiset yhteensä

25.	Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä

—

26.	Kolmansien maiden luottolaitosten tytäryhtiöiden saamiset yhteensä

Lisäys 2

Pankkitoiminnan rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sähköinen siirto — sarjaperheen (key family) tunniste: ECB_SSI1

Rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sarjaperheellä tarkoitetaan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden luottolaitos-, vakuutuslaitos- ja eläkerahastosektoreiden rakenteellisia indikaattoreita. Se on suunniteltu siten, että se vastaa mahdollisimman pitkälle tase-eriä koskevia tilastoja varten jo aiemmin määriteltyjä sarjaperheiden koodiluetteloita ja koodeja.

Osa 1. Muuttujat

Alla olevassa taulukossa kuvataan sarjaperheessä ECB_SSI1 käytettyjä muuttujia. Näiden tilastojen osalta on yksilöity kahdeksan muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjojen määrittämiseksi.

TAULUKKO 1

Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetyt muuttujat

Avainkohta	Käsitteen lyhenne	Käsitteen nimi	Arvon muoto	Koodiluettelon tunniste	Koodiluettelon nimi
1	FREQ	Toistuvuus	AN1	CL_FREQ	Toistuvuus-koodiluettelo (BIS, EKP)
2	REF_AREA	Viitealue	AN2	CL_AREA_EE	Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)
3	REF_SECTOR	EKT 95:n viitesektorin mukainen erittely	AN4	CL_ESA95_SECTOR	EKT 95:n viitesektorin mukainen erittely -koodiluettelo (EKP)
4	SSI_INDICATOR	Rakenteellisen rahoitusindikaattorin ’nimi’	AN3	CL_SSI_INDICATOR	Rakenteellinen rahoitusindikaattori -koodiluettelo (EKP)
5	DATA_TYPE	Tiedon tyyppi	AN1	CL_DATA_TYPE	Raha- ja pankkitilastojen tietotyyppi, virta- ja positiotyypit(EKP, BIS)
6	COUNT_AREA	Vastapuolen alue	AN2	CL_AREA_EE	Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)
7	CURRENCY_TRANS	Transaktiovaluutta	AN3	CL_CURRENCY	Valuutta-koodiluettelo (EKP, BIS, Eurostatin maksutasetilasto)
8	SERIES_DENOM	Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma	AN1	CL_SERIES_DENOM	Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma -koodiluettelo (EKP)

Kunkin kahdeksan tilastollisen muuttujan arvot saadaan sitä vastaavasta koodiluettelosta. Esimerkiksi muuttujan REF_AREA (viitealue) arvot saadaan edellä olevan taulukon mukaisesti koodiluettelosta CL_AREA_EE. Sarjaperheen ECB_SSI1 muuttujat kuvataan seuraavassa samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät avaimesta.

Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Muuttuja osoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetty koodi on ’A’ eli vuositason tiedot, ja se saadaan koodiluettelosta CL_FREQ.

Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen kotimaan. Siihen liittyvä koodiluettelo CL_AREA_EE sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja, kuten myös 6 kohdassa kuvataan (muuttuja nro 6: ’Vastapuolen alue’). Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetyt arvot vastaavat EU:n jäsenvaltioita.

Muuttuja nro 3: EKT 95:n viitesektorin mukainen erittely (REF_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Muuttuja osoittaa rakenteellisen indikaattorin viitesektorin ja liittyy koodiluetteloon CL_ESA95_SECTOR. Tällä hetkellä käytetään neljää arvoa: luottolaitokset (sellaisina kuin ne on määritelty yhteisön lainsäädännössä) (’122C’), vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (’1250’), ja erikseen vakuutuslaitokset (’1251’) ja eläkerahastot (’1252’).

Muuttuja nro 4: Rakenteellisen rahoitusindikaattorin ’nimi’ (SSI_INDICATOR; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja kuvaa indikaattoreiden luetteloa ja liittyy koodiluetteloon CL_SSI_INDICATOR. Eri indikaattoreille annettavat arvot yksilöidään etuliitteellä. Arvoa ’H’ käytetään Herfindahlin indeksistä, arvoa ’N’ kaikista indikaattoreista, jotka esitetään absoluuttisina lukuina, arvoa ’S’ niistä, jotka esitetään prosenttiosuuksina, ja arvoa ’T’ saamisista yhteensä.

Muuttuja nro 5: Tiedon tyyppi (DATA_TYPE; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvataan koodiluettelossa CL_DATA_TYPE, ja se ilmoittaa, minkä tyyppistä tietoa raportoidaan: bruttomääräiset kannat (’1’), luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt (’5’), muut arvostusmuutokset (’7’) ja yksilöimättömät (’X’). Arvoa ’X’, yksilöimättömät, käytetään ilmoitettaessa suhdelukuja ja indeksisarjoja, kun arvoa ’1’, kannat, käytetään sitä vastoin ilmoitettaessa absoluuttisia lukuja ja kantatietoja koskevia sarjoja (esim. työntekijöiden lukumäärä; saamiset yhteensä).

Arvostusmuutoksia koskevat tiedot ovat sovellettavissa ainoastaan tase-eriä koskeviin sarjoihin. Ne eivät ole sovellettavissa eikä niitä ilmoiteta absoluuttisten lukujen, suhdelukujen ja indeksien osalta.

Luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin kuuluvat sellaiset tiedonantajana olevan sektorin taseen vastaavaa- ja vastattavaa -puolella tehtävät muutokset, jotka johtuvat 1) muutoksista tiedonantajien joukossa; 2) yritysten uudelleenjärjestelyistä; 3) saamisten ja velkojen luokituksen muutoksista; ja 4) sellaisten raportointivirheiden korjaamisesta, joita ei teknisistä syistä voida poistaa kantatiedoista koko kyseisen ajanjakson ajalta. Erityisesti vuotta 2001 koskevien luokituksen muutosten on katettava muutokset, jotka johtuvat Kreikan liittymisestä euroalueeseen.

Muihin arvostusmuutoksiin kuuluvat liikkeeseen laskettujen, myytyjen tai hallussa pidettävien arvopapereiden arvostusmuutokset ja muutokset, jotka johtuvat siitä, että lainoja poistetaan taseesta luottotappioiden/arvonalennusten vuoksi.

Muuttuja nro 6: Vastapuolen alue (COUNT_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa rakenteellisen indikaattorin vastapuolen asuinpaikkaa. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE, joka sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja (esim. ’U6’ — ’Kotimaa: sama maa kuin tiedonantajana olevan luottolaitoksen maa’). Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetään seuraavia arvoja: kotimaa (kotipaikka tai viitealue) (’U6’), muut Euroopan talousalueen maat (kaikki maat paitsi viitealue) (’A0’) ja Euroopan talousalueen ulkopuoliset maat (’A7’) sekä euroalueen tiedonantajien että euroalueen ulkopuolisten tiedonantajien osalta.

Muuttuja nro 7: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Muuttuja osoittaa rakenteellisten indikaattorien valuutan, ja se liittyy koodiluetteloon CL_CURRENCY. Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetään ainoastaan arvoja ’Z01’, kaikki valuutat yhteensä, ja ’Z0Z’, ei sovellettavissa.

Muuttuja nro 8: Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma (SERIES_DENOM; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa, onko raportoitavat sarjat ilmaistu kansallisessa vai yhteisessä rahayksikössä (euro). Tätä käsitettä sovelletaan ainoastaan tase-erien sarjoihin (esim. saamiset yhteensä). Sarjaperheessä ECB_SSI1 käytetään ainoastaan kolmea arvoa koodiluettelosta CL_SERIES_DENOM — ’N’, kansallinen valuutta, ’E’, euro, ja ’Z’, ei sovellettavissa). Rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot ja Kreikka (vuoteen 2000 saakka) käyttävät koodia ’N’, kun koodia ’E’ käyttävät sitä vastoin euroalueen jäsenvaltiot (ja myös Kreikka vuodesta 2001 alkaen).

Täydellinen luettelo EKP:lle toimitettavista sarja-avaimista on lisäyksessä 3.

Osa 2. Ominaisuudet

Avaimen määrittelemisessä käytettävien kahdeksan muuttujan lisäksi on määritelty useita ominaisuuksia. (8 14) Niitä liitetään toimitettaviin tietoihin eri tasoilla:

TAULUKKO 2

Rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sarjaperhe (ECB_SSI1): Koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

Taso	Tilastollinen käsite		Arvon muoto	Koodiluettelo
Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet (vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)
Rinnakkaistaso	TITLE_COMPL	Otsakkeen täydenne	AN..1050	Koodaamaton
Rinnakkaistaso	UNIT	Yksikkö	AN..12	CL_UNIT	Yksikkö-koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)
Rinnakkaistaso	UNIT_MULT	Yksikön kerroin	AN..2	CL_UNIT_MULT	Yksikön kerroin -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)
Rinnakkaistaso	DECIMALS	Desimaalit	N1	CL_DECIMALS	Desimaalit-koodiluettelo (BIS, EKP)
Rinnakkaistaso	TITLE	Otsake	AN..70	Koodaamaton
Rinnakkaistaso	NAT_TITLE	Omakielinen otsake	AN..350	Koodaamaton
Rinnakkaistaso	COMPILATION	Tiedon kokoaminen	AN..1050	Koodaamaton
Rinnakkaistaso	COVERAGE	Kattavuus	AN..350	Koodaamaton
Aikasarjatason ominaisuudet (vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)
Aikasarjat	COLLECTION	Tiedonkeruun indikaattori	AN1	CL_COLLECTION	Tiedonkeruun indikaattori -koodiluettelo (BIS, EKP)
Aikasarjat	AVAILABILITY	Saatavuus	AN1	CL_AVAILABILITY	Saatavuus laitoksille -koodiluettelo (BIS, EKP)
Aikasarjat	DOM_SER_IDS	Kotimaan sarjojen indikaattorit	AN..70	Koodaamaton
Aikasarjat	BREAKS	Katkokset	AN..350	Koodaamaton
Havaintotason ominaisuudet (vaihdetaan yhdessä tärkeimmän ARR-segmentin tietojen kanssa)
Havainto	OBS_STATUS	Havainnon laatu	AN1	CL_OBS_STATUS	Havainnon laatu -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)
Havainto	OBS_CONF	Havainnon luotettavuus	AN1	CL_OBS_CONF	Havainnon luotettavuus -koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)
Havainto	OBS_PRE_BREAK	Katkosta edeltävä havainnon arvo	AN..15	Koodaamaton
Havainto	OBS_COM	Havaintoa koskeva huomautus	AN..350	Koodaamaton

Kuhunkin näistä ominaisuuksista liittyy lisäksi joitain teknisiä ominaisuuksia, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa.

TAULUKKO 3

Kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle. Sarjaperheen ECB_SSI1 yhteiset ominaisuudet

	Pakollisuus	Ensimmäisen lukuarvon antaa … (10)	Kansallisten keskuspankkien muutettavissa
TITLE_COMPL	M	EKP	Ei
UNIT	M	EKP	Ei
UNIT_MULT	M	EKP	Ei
DECIMALS	M	EKP	Ei
TITLE	C	EKP	Ei
NAT_TITLE	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
COMPILATION	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä (9)
COVERAGE	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä (9)
COLLECTION	M	EKP	Ei
AVAILABILITY	M	EKP/Kansallinen keskuspankki	Kyllä
DOM_SER_IDS	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
BREAKS	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_STATUS	M	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_CONF	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_PRE_BREAK	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_COM	C	Kansallinen keskuspankki/EKP	Kyllä
	M: Pakollinen C: Erityistap. ilmoitettava

Seuraavassa kuvataan kutakin ominaisuutta sekä esitetään viitekoodiluettelo (ilmoitetaan suuraakkosin, kuten CL_****), mikäli se on sovellettavissa.

Osa 2.1 Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

—	TITLE_COMPL (koodaamaton): Ominaisuuden laatii, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englanninkielinen, pituus enintään 1 050 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

—

UNIT (koodiluettelo: CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat niitä eriä koskevat tiedot euroina, joiden osalta se on mahdollista, ja EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi ’EUR’ (DENOM = ’EUR’). Jos kyseessä ovat rahaliittoon osallistumattomat jäsenvaltiot, tämän ominaisuuden arvo on vastaava kansallinen rahayksikkö. Absoluuttisina arvoina raportoitavien sarjojen ja indeksin osalta EKP vahvistaa tämän ominaisuuden arvoksi ’UNITS’ ja prosenttiosuuksina raportoitavien sarjojen osalta arvoksi ’PC’.

—

UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Tämä ominaisuus antaa tietoa siitä, onko sarjat ilmaistu miljoonina (UNIT_MULT = ’6’), miljardeina (UNIT_MULT = ’9’) jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat luottolaitosten tase-eräsarjoihin liittyvät tiedot miljoonina euroina ja EKP asettaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = ’6’). Absoluuttisina lukuina, prosenttiosuuksina tai indekseinä raportoitavien sarjojen osalta EKP asettaa arvoksi 0 (UNIT_MULT = ’0’).

—

DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tase-eräsarjat ja absoluuttisia lukuja kuvaavat sarjat nollan desimaalin tarkkuudella, ja EKP asettaa ominaisuuden arvoksi 0 näiden aikasarjojen osalta (eli DECIMALS = ’0’). Indeksisarjat ja prosenttiosuuksia kuvaavat sarjat ilmoitetaan neljän desimaalin tarkkuudella, ja EKP asettaa ominaisuuden arvoksi 4 näiden aikasarjojen osalta (eli DECIMALS = ’4’).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—	TITLE (koodaamaton): Aikasarjan otsakkeessa voidaan esittää vain enintään 70 merkkiä. Koska tila on rajallinen, pakollisena ominaisuutena on sen sijaan TITLE COMPLEMENT. Ominaisuutta TITLE voitaisiin tulevaisuudessa käyttää lyhytnimien esittämiseen.

—

NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää tätä ominaisuutta esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, aksenttimerkkien ja pitkien kirjaimista ja numeroista koostuvien symbolien vaihto on testattava ennen kuin ne otetaan säännölliseen käyttöön.

—

COMPILATION (koodaamaton): Tätä ominaisuutta käytetään esitettäessä sanallisesti yksityiskohtaisia selvityksiä sovelletuista tiedon kokoamismenetelmistä, painotuksista, tilastollisista menettelytavoista, indeksin tyypistä jne.:

—	tietolähteet/tiedon keräämismenetelmä,

—	kokoamismenetelmät (mukaan lukien tehtyjen arvioiden/olettamusten kuvaus),

—	poikkeamat EKP:n raportointiohjeista (maantieteellinen/sektoriluokittelu ja arvostusmenetelmät),

—	tiedot sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä (ja viittaukset EU:n säädöksiin) muiden rahoituksen välittäjien kuin luottolaitosten osalta.

—

COVERAGE (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa tiedonantajajoukkoa ja sen kattavuutta eri välittäjäryhmien osalta. Sen pitäisi kuvata välittäjän tyyppiä eri indikaattorien osalta. Mikäli tietojen tiedetään olevan vain osittain kattavia, esitetään arvio markkinaosuudesta. Lisäksi ilmoitetaan, onko luvut estimoitu.

Osa 2.2 Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

—

COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot tietyn jakson keskiarvoja, korkeimpia arvoja tai matalimpia arvoja jne. EKP asettaa rakenteellisten tilastoindikaattoreiden sarjojen arvoksi ’ajanjakson päättyessä’ (COLLECTION = ’E’).

—	AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää ominaisuutta OBSERVATION CONFIDENTIALITY (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—	DOM_SER_IDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja).

—

BREAKS (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa merkittävimpiä tiedonkeruussa, raportoinnin kattavuudessa ja sarjojen kokoamisessa ajan myötä tapahtuneita katkoksia ja muutoksia. Katkoksista raportoitaessa on ilmoitettava, miltä osin uusia ja vanhoja tietoja voidaan pitää vertailukelpoisina (enintään 350 merkkiä).

Osa 2.3 Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

—

OBS_STATUS (koodiluettelo: CL_OBS_STATUS): Kansalliset keskuspankit raportoivat kuhunkin ilmoitettuun havaintoon liittyvän havainnon laadun. Tämä ominaisuus on pakollinen, ja se on ilmoitettava kunkin tiedonsiirron yhteydessä kustakin yksittäisestä havainnosta. Mikäli kansalliset keskuspankit muuttavat tämän ominaisuuden arvoa, sekä havainnon arvo (vaikka se pysyisikin muuttumattomana) että uusi havainnon laadun arvo ilmoitetaan uudelleen.

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot (sovitun hierarkian mukaisesti) näitä tilastoja varten:

’A’	=	normaaliarvo,
’B’	=	katkosarvo,
’M’	=	tietoja ei ole olemassa (tiedot eivät ole sovellettavissa), (11)
’L’	=	tiedot ovat olemassa mutta niitä ei kerätä, (12)
’E’	=	arvio,
’P’	=	alustava arvo (tätä ominaisuutta voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä erityisesti viimeisimmän havainnon osalta). (13)

—	Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, niistä tärkein ilmoitetaan. Mikäli esimerkiksi havainto on sekä alustava arvo että arvioinnin tulosta, ensisijainen ominaisuus on ’arvio’, ja käytetään koodia ’E’.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—

—	OBS_PRE_BREAK (koodaamaton): Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos.

—

OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arviointi tai oletus, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat).

Virtatietoihin tehtävät muutokset on ilmoitettava, mikäli ne ovat käytettävissä, indikaattoreiden nro 17, 19, 21, 24 ja 26 osalta. Virtatietoihin tehtävillä muutoksilla tarkoitetaan arvopapereiden arvostusmuutoksia, lainojen luottotappioita ja arvonalennuksia sekä luokituksen muutoksia.

Osa 3. Korjausten ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan ilmoitettuja tietoja. Tällöin sovelletaan seuraavia yleisperiaatteita:

—	Kaikkien säännöllisten vuosittaisten tiedonsiirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän vuoden tietojen lisäksi toimittaa sekä ’tavanomaisia’ (eli edellisen vuoden tietoja koskevia) että ’historiatietoja’ koskevia korjauksia.

—	Historiatietojen korjauksia voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä vuoden aikana, mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

—	Mikäli tehdään merkittäviä korjauksia, EKP:lle toimitetaan niitä koskevat lisätiedot.

Lisäys 3

TAULUKKO 1

Kantatiedot

Rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sarja-avaimet

Indikaattorit	1. Kotimaa				2. Muut ETA-maat	3. ETAan kuulumattomat maat
	Luottolaitokset	Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot			Luottolaitokset	Luottolaitokset
		Yhteensä	Vakuutuslaitokset	Eläkerahastot
Luottolaitosten työntekijöiden lukumäärä	S1
Luottolaitosten sivukonttoreiden lukumäärä	S2				S3	S4
Luottolaitosten tytäryhtiöiden lukumäärä					S5	S6
Herfindahlin indeksi luottolaitosten saamisille yhteensä (CR5)	S7
5 suurimman luottolaitoksen osuus saamisista yhteensä	S8
Saamiset yhteensä (8 14)		S9*	S10	S11
Sivukonttoreiden saamiset yhteensä					S12	S13
Tytäryhtiöiden saamiset yhteensä					S14	S15

TAULUKKO 2

Muutostiedot

Rakenteellisten rahoitusindikaattoreiden sarja-avaimet

Indikaattorit	1. Kotimaa				2. Muut ETA-maat	3. ETAan kuulumattomat maat
	Luottolaitokset	Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot			Luottolaitokset	Luottolaitokset
		Yhteensä	Vakuutuslaitokset	Eläkerahastot
Luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt
Saamiset yhteensä		S16	S17	S18
Sivukonttoreiden saamiset yhteensä					S19	S20
Tytäryhtiöiden saamiset yhteensä					S21	S22
Muut arvostusmuutokset
Saamiset yhteensä		S23	S24	S25
Sivukonttoreiden saamiset yhteensä					S26	S27
Tytäryhtiöiden saamiset yhteensä					S28	S29
Rahaliittoon osallistumattomien ja Kreikan (ennen v. 2001) osalta käytetään koodia N’rahayksikkönä’ sarja-avaimen viimeisenä muuttujana E:n sijasta.

(1) Myös Eurostat kerää tätä muuttujaa koskevat tiedot, mutta harvemmin. Eurostat käyttää seuraavaa paikallisyksikön määritelmää: ’Yritys tai sen osa (esim. työpaja, tehdas, varasto, toimisto, kaivos tai varikko), joka sijaitsee maantieteellisesti määritellyllä paikalla. Liiketoimintaa harjoitetaan tällä paikalla tai sieltä käsin siten, että — tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta — yksi tai useampi henkilö työskentelee (vaikka vain osa-aikaisestikin) saman yrityksen hyväksi.’ Vrt. Eurostat, Methodological manual for statistics on credit institutions, versio 1.8, joulukuu 2001, s. 11 ja 23. Käsikirja on saatavissa Eurostatista, joskin vain englanninkielisenä.

(2) Eurostat kerää myös tätä indikaattoria koskevat tiedot ja käyttää seuraavaa määritelmää: ’Työhön osallistuvien lukumäärä sisältää kaikki tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä työskentelevät henkilöt (joihin kuuluvat myös yksikössään työskentelevät omistajat, yksikössä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit sekä palkatonta työtä tekevät perheenjäsenet) sekä ne yksikön ulkopuolella työskentelevät henkilöt, jotka kuuluvat yksikköön ja saavat palkkansa siltä (kuten myyntiedustajat, lähetit sekä korjaus- ja huoltoyksiköt). Se sisältää myös lyhytaikaisesti työstä poissa olevat työntekijät (kuten sairaslomalla, vuosilomalla tai erityislomalla olevat työntekijät) ja lakossa olevat työntekijät, mutta se ei sisällä työntekijöitä, joilla poissaolon kesto on määrittämätön. Se sisältää myös kyseisen maan lainsäädännössä osa-aikaisiksi määritellyt, yrityksen palveluksessa olevat työntekijät ja sen palveluksessa olevat kausityöntekijät, oppisopimuskoulutuksessa olevat työntekijät ja kotona työskentelevät työntekijät. Työhön osallistuvien lukumäärään eivät sisälly työntekijät, jotka yksikkö on saanut käyttöönsä muilta yrityksiltä, yksikössä korjaus- ja huoltotöitä tekevät ulkopuolisen yrityksen työntekijät eivätkä asevelvollisuuttaan suorittavat henkilöt. Palkatonta työtä tekevillä perheenjäsenillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat yksikön omistajan kanssa samassa taloudessa ja työskentelevät säännöllisesti yksikössä, mutta joilla ei ole työsopimusta ja jotka eivät saa kiinteämääräistä korvausta tekemästään työstä. Määritelmän piiriin kuuluvat vain ne henkilöt, jotka eivät ole päätoimisesti jonkin toisen yrityksen palveluksessa. Huom.: Jotta tietojen vertailukelpoisuus voidaan varmistaa, on ilmoitettava, sisältääkö nimike vapaaehtoistyöntekijät. (Yritystoiminnan rakennetilastoja varten vahvistetuista ominaisuustietojen määritelmistä annettu komission asetus (EY) N:o 2700/98, koodi 16110). Huom.: Yritysryhmien yhteydessä henkilöstön kohdistaminen yritysten tasolla on toteutettava tietyn jakoperusteen avulla (toimitusjohtajat luetaan mukaan; edustajia, jotka eivät ole yrityksen palveluksessa, ei lueta mukaan). Työntekijöiden määrä lasketaan vuoden keskiarvona.’ Vrt. Eurostat, Methodological manual for statistics on credit institutions, versio 1.8, joulukuu 2001, s. 34.

(3) Asetuksessa EKP/2001/13 sallitaan kuitenkin yksi poikkeus, jonka perusteella luottolaitosten konsernien osalta voidaan ilmoittaa konsolidoituja tasetietoja (esim. Rabobank Alankomaissa).

(4) Tämän indikaattorin osalta vastaava EKT 95:n sektori on S. 125a. ’EKT 95’ on Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 1995, joka sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1) liitteeseen A.

(5) EYVL L 228, 16.8.1973, s. 3. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(6) EYVL L 63, 13.3.1979, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(7) Tämän indikaattorin osalta vastaava EKT 95:n sektori on S. 125b.

(8) Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, jotka antavat koodattua (esim. yksikkö) ja koodaamatonta (esim. tiedon kokoamismenetelmä) lisätietoa vaihdetuista tiedoista. ’Pakollisia tietoja’ ovat ominaisuudet, joiden arvot ovat kaikkien osapuolten tiedossa. ’Erityistapauksissa ilmoitettavia’ ovat ominaisuudet, jotka yksilöidään vain, jos ne ovat tiedonantajalaitoksen tiedossa (esim. kotimaan sarjojen indikaattorit) tai jos ne ovat merkityksellisiä (esim. tiedon kokoaminen, katkokset). Ominaisuuksien arvot ilmoitetaan ainoastaan silloin kun ne vahvistetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan. Ainoastaan havainnon laatu ilmoitetaan jokaisen tiedonsiirron yhteydessä kunkin havainnon osalta.

(9) Muutoksista ilmoitetaan myös asianomaiselle EKP:n toimialalle faxilla tai sähköpostitse.

(10) EKP:llä tarkoitetaan EKP:n tilastoinnin pääosastoa.

(11) Mikäli markkinoiden paikallisen käytännön tai lainsäädännön vuoksi aikasarjaa (tai osaa siitä) ei voida soveltaa (kyseistä ilmiötä ei ole olemassa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla (’-’) ja havaintotilanne koodilla ’M’.

(12) Mikäli aikasarjan tietoja ei paikallisen tilastointikäytännön vuoksi kerätä joko tiettyinä ajankohtina tai aikasarjan koko pituudelta (taustalla oleva taloudellinen ilmiö on olemassa, mutta sitä ei seurata tilastoissa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla (’-’) ja havaintotilanne koodilla ’L’ kullakin jaksolla.

(13) Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa (havaintotilanne ’A’) myöhemmin. Uudet korjatut arvot korvaavat aikaisemmat alustavat havainnot.

(14) Rahaliittoon osallistumattomien ja Kreikan (ennen v. 2001) osalta käytetään koodia N ’rahayksikkönä’ sarja-avaimen viimeisenä muuttujana E:n sijasta.

LIITE III

”LIITE IX

ILMOITETTAVAT LISÄTIEDOT

Raportointivaatimukset

Tässä liitteessä luetellut lisätietoerät kuuluvat liitteessä XIII kuvattuun tase-erien sarjaperheeseen. Sarjat ilmoitetaan kuukausittain (osien I ja II erät) tai neljännesvuosittain (osan III erät) ja samaan aikaan kuin kuukausittaiset rahalaitosten tasetilastot, jotka on toimitettava asetuksen EKP/2003/13 mukaisesti.

I Lisätietoerät raha-aggregaattien ja vastaerien johtamista ja arviointia varten

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat raha-aggregaattien ja euroalueen rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten tilastotietoja ’liikkeessä olevan rahan’, ’liikkeeseen laskettujen velkapapereiden’ ja ’muiden saamisten/velkojen’ lisäerittelyistä. Nämä erittäin tärkeät lisätietoerät esitetään taulukoiden A ja B lihavoiduissa soluissa ja määritellään jäljempänä. Muita lisätietoeriä tarvitaan rahalaitosten tasetilastojen yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten.

3. Liikkeessä oleva raha, joista euroseteleitä, kansallisen valuutan määräisiä seteleitä, metallirahoja, euromääräisiä metallirahoja ja kansallisten valuuttojen määräisiä metallirahoja (M1–M5).

—	Eurosetelit (M1) ovat liikkeeseen laskettuja euroseteleitä, jotka kuuluvat erään ’liikkeessä oleva raha’.

—

Kansallisen valuutan määräiset setelit (M2) ovat laillisina maksuvälineinä hyväksyttyjen valuuttojen määräisiä seteleitä, joita kansalliset keskuspankit ovat laskeneet liikkeeseen ennen tammikuun 1 päivää 2002 ja joita kansalliset keskuspankit eivät ole vielä lunastaneet takaisin. Ilmoitetaan tammikuusta 2002 alkaen ainakin vuoden 2002 ajan.

—	Metallirahoilla (M3) tarkoitetaan kansallisten viranomaisten (kansalliset keskuspankit/valtiot) liikkeeseen laskemien sekä euron että kansallisen valuutan määräisten metallirahojen määrää, joka ilmoitetaan osana erää ’liikkeessä oleva raha’ kansallisen keskuspankin taseessa.

—	Euromääräiset metallirahat (M4) ovat kansallisten viranomaisten (kansalliset keskuspankit/valtiot) liikkeeseen laskemia euromääräisiä metallirahoja.

—

Kansallisten valuuttojen määräiset metallirahat (M5) ovat laillisina maksuvälineinä hyväksyttyjen valuuttojen määräisiä metallirahoja, joita kansalliset viranomaiset (kansalliset keskuspankit/valtiot) ovat laskeneet liikkeeseen ennen tammikuun 1 päivää 2002 ja joita kansalliset keskuspankit eivät ole vielä lunastaneet takaisin.

4. Euroopan keskuspankin (EKP)/kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemien jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden haltijat (erät M6–M8)

EKP:n/kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat velkapaperit, jotka on eritelty haltijan kotipaikan mukaan seuraavan kolmijaon mukaisesti: kotimaa, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja ulkomaat.

5. Talletuksille kertyneet korot (M9, M38)

Talletuksille maksettaviksi erääntynyt korko, joka kirjataan sen kertyessä (eli suoriteperusteisesti) eikä silloin, kun se todellisuudessa maksetaan (eli kassaperusteisesti).

6. Lainoille kertyneet korot (M38, M42)

Lainoille maksettaviksi erääntynyt korko, joka kirjataan sen kertyessä (eli suoriteperusteisesti) eikä silloin, kun se todellisuudessa saadaan (eli kassaperusteisesti).

TAULUKKO A

EKP:n/Kansallisen keskuspankin tiedot (kannat) (1)

Kotimaa

Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot

Ulkomaat

Kohdistamattomat

VASTATTAVAA

8 Liikkeessä oleva raha

josta seteleitä

–	euroseteleitä

–	kansallisten valuuttojen määräisiä seteleitä

josta metallirahoja

–	euromääräisiä metallirahoja (2)

–	kansallisten valuuttojen määräisiä metallirahoja (3)

11 Liikkeeseen lasketut velkapaperit

Enintään 1 vuoden

14 Muut velat

joista talletuksille kertynyttä korkoa

joista siirtovelkoja

M10

joista ns. maksettavia ’suspense’-eriä

M11

joista johdannaisia

M12

joista euroseteleiden jakelusta johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja

M13

VASTAAVAA

7 Muut saamiset

joista lainoille kertynyttä korkoa

M14

joista siirtosaamisia

M15

joista ns. ’suspense’-erien saamisia

M16

joista johdannaisia

M17

joista euroseteleiden jakelusta johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä saamisia

M18

Lihavoidut solut ovat erittäin tärkeitä eriä.

TAULUKKO B

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot (kannat) (4)

	Kotimaa	Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot	Ulkomaat	Kohdistamattomat
VASTATTAVAA
11 Liikkeeseen lasketut velkapaperit
Enintään 1 vuoden	M19	M20	M21
euromääräiset	M22↑	M23↑	M24↑
valuuttamääräiset	M25↑	M26↑	M27↑
Yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden	M28	M29	M30
euromääräiset	M31↑	M32↑	M33↑
valuuttamääräiset	M34↑	M35↑	M36↑
13 Oma pääoma
josta varauksia				M37
14 Muut velat
joista talletuksille kertynyttä korkoa				M38
joista siirtovelkoja				M39
joista ns. maksettavia ’suspense’-eriä				M40
joista johdannaisia				M41
VASTAAVAA
7 Muut saamiset
joista lainoille kertynyttä korkoa				M42
joista siirtosaamisia				M43
joista ns. ’suspense’-erien saamisia				M44
joista johdannaisia				M45
Lihavoidut solut ovat erittäin tärkeitä eriä. EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisen sopimuksen perusteella kansalliset keskuspankit voivat jättää lihavoidut nuolella (↑) merkityt solut ilmoittamatta, jos EKP käyttää niiden osalta vaihtoehtoisia tietolähteitä.

7. Muut saamiset/velat, joista euroseteleiden jakelusta johtuvia eurojärjestelmän sisäisiä velkoja (erä M13)/saamisia (erä M18)

Eurojärjestelmään kohdistuvat nettopositiot, jotka perustuvat 1) EKP:n liikkeeseen laskemien euroseteleiden jakeluun (8 prosenttia kaikista liikkeeseenlaskuista) ja 2) pääoman merkitsemiseen liittyvän mekanismin soveltamiseen. Yksittäisen kansallisen keskuspankin ja EKP:n nettovelan tai nettosaamisen kohdistaminen taseeseen joko vastaavaa- tai vastattavaa-eräksi suoritetaan erän etumerkin mukaan, eli positiivinen eurojärjestelmään kohdistuva nettopositio kirjataan vastaavaa-puolelle, negatiivinen nettopositio vastattavaa-puolelle.

8. Maturiteetin (erät M19–M21 ja M28–M30) ja edelleen valuutan (erät M22–M27 ja M31–M36) mukaan eriteltyjen muiden rahalaitosten liikkeeseen laskemien siirtokelpoisten papereiden haltijat

Rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit ja rahamarkkinapaperit, jotka on eritelty haltijan kotipaikan mukaan seuraavan kolmijaon mukaisesti: kotimaa, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja ulkomaat. Velkapapereita ja rahamarkkinapapereita koskevat tiedot eritellään maturiteeteittain (enintään 1 vuoden, yli 1 vuoden mutta enintään 2 vuoden) ja lisäksi valuutoittain (euro, valuuttamääräiset).

II Lisätietoerät painoarvoja koskevien tietojen johtamiseksi rahalaitoskoroista laadittavia tilastoja varten

Painoarvoja koskevat tiedot ovat välttämättömiä kansallisten rahalaitoskorkojen aggregoimiseksi euroalueen rahalaitoskorkoja koskeviksi tilastoiksi (5) näiden tilastojen säännöllistä tuottamista varten. Kansallisten keskuspankkien raportointitaakan keventämiseksi on päätetty käyttää kansallisten keskuspankkien tase-eriä koskevien tilastojen yhteydessä jo ilmoittamia tilastotietoja kantoihin sovellettavia rahalaitoskorkoja koskevien painoarvojen sekä valittuja uuteen liiketoimintaan sovellettavia rahalaitoskorkoja koskevien painoarvojen johtamisen tärkeimpänä lähteenä.

10.

Asetuksen EKP/2001/13 nojalla saatavilla olevien tietojen perusteella uuteen liiketoimintaan ja kantoihin liittyviä talletusryhmiä koskevat painoarvotiedot voidaan helposti saada rahalaitosten tasetilastoista. Lainaryhmien kantojen (6) osalta pakolliset tase-erätiedot eivät kuitenkaan anna täysin tarkkaa kuvaa.

11.

Näiden lainaryhmien osalta (pakolliset) tase-eräsarjat kattavat kaikki transaktiovaluutat, kun rahalaitoskorot koskevat ainoastaan euromääräisiä lainoja. Tase-eräsarjat, jotka liittyvät yksinomaan euroon asetuksen EKP/2001/13 mukaisena transaktiovaluuttana, ovat saatavissa edellytetyllä tavalla sektorikohtaisesti eriteltyinä, mutta niissä ei tehdä maturiteettiin eikä (kotitaloussektorilla) lainan tyyppiin perustuvaa erittelyä.

12.	Painoarvot perustuvat tästä syystä näiden lainaryhmien osalta kaikkien valuuttojen määräisiin lainoihin liittyviin tase-eräsarjoihin. Tilastosarjoja mukautetaan kuitenkin sen osuuden mukaisesti, joka eurolla on transaktion yhteenlasketuista valuutoista.

13.

Kahdenkeskisten yhteydenottojen jälkeen useat kansalliset keskuspankit (tähän mennessä Belgia, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Itävalta, Portugali, Suomi ja Alankomaat yrityksille myönnettyjen lainojen osalta) kykenevät kuitenkin toimittamaan myös vaaditut erittelyt euromääräisistä lainoista. Tätä tarkoitusta varten on laadittu seuraavat lisätietoerät:

TAULUKKO C

Muita rahalaitoksia koskevat tiedot (kannat)

Muiden rahalaitosten myöntämät euromääräiset lainat mainituille ’muiden sektoreiden’ alaryhmille
VASTAAVAA	Yritykset (S.11)	Kotitaloudet ym. (S.14 + S.15)
VASTAAVAA	Yritykset (S.11)	Kulutusluotot	Asuntolainat	Muut (jäännösluokka)
A. Kotimaa
Lainat
joista euroina
enintään 1 vuoden	M46	M47	M48	M49
yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden	M50	M51	M52	M53
yli 5 vuoden	M54	M55	M56	M57
B. Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot
Lainat
joista euroina
enintään 1 vuoden	M58	M59	M60	M61
yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuoden	M62	M63	M64	M65
yli 5 vuoden	M66	M67	M68	M69

III Lisätietoerät rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten

14.

Raha- ja pankkitilastojen lisätietoeriä tarvitaan rahaliiton rahoitustaseen säännöllistä neljännesvuosittain toistuvaa laatimista varten. Instrumenttia ja kotipaikkaa koskevat lisäerittelyt rahoitustasetta varten on toimitettava niiden tietojen yhteydessä, jotka toimitetaan voimassa olevien raha- ja pankkitilastoja koskevien raportointivaatimusten perusteella.

15.

Kantoja ja transaktioita koskevia tietoja tarvitaan rahoitustasetta varten. Jotta rahoitustasetta koskevat vaatimukset kyettäisiin yhdistämään raha- ja pankkitilastoja koskeviin vaatimuksiin, tarvitaan virtatietojen korjauksia eli luokituksen muutoksia, arvostusmuutoksia ja valuuttakurssien muutoksia, jotka liittyvät rahoitustasetta koskeviin täydentäviin aikasarjoihin.

16.

Arvostamissääntöjen osalta kaikki lisätiedot, joita tämän liitteen tämän osan nojalla edellytetään, on toimitettava samojen arvostamissääntöjen ja kirjanpitosääntöjen mukaisesti kuin tiedot, joita toimitetaan asetuksen EKP/2001/13 nojalla. Lisäksi raha- ja pankkitilastojen yhteydessä on otettu käyttöön uusia tunnistekoodeja ja muiden olemassa olevien tietojen osalta on määritelty asianmukaisia raportointisääntöjä (esim. määräaikojen osalta) ja tarkistuksia. Tätä tarkoitusta varten on otettu käyttöön seuraavat lisätietoerät:

TAULUKKO D

Neljännesvuosittaiset tiedot: Kansallisten keskuspankkien/EKP:n/muiden rahalaitosten tiedot (kannat)

	Kotimaa		Muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot		Ulkomaat	Kohdistamattomat
	Yhteensä	joista: valtio	Yhteensä	joista: valtio	Ulkomaat	Kohdistamattomat
14 Muut velat
Kotitalouksien netto-osuudet eläkerahastoissa						M70
VASTAAVAA
3 Muut arvopaperit kuin osakkeet
Enintään 1 vuoden		M71		M72	M73
joista: euromääräisiä		M74		M75	M76
Yli 1 vuoden		M77		M78	M79
joista: euromääräisiä		M80		M81	M82
5 Osakkeet ja osuudet
Noteeratut osakkeet	M83		M84		M85
Sijoitusrahastojen (ei rahamarkkinarahastojen) osakkeet	M86		M87		M88
7 Muut saamiset
Vakuutusmaksujen ennakot ja varaukset maksamattomia vaatimuksia varten						M89

17. Kotitalouksien netto-osuudet eläkerahastoissa (M70)

Rahalaitosten velat kotitalouksille työntekijöiden eläkkeiden kattamiseksi käyttöön otettujen teknisten varausten muodossa. Näillä tarkoitetaan yleensä työntekijöiden eläkerahastoja, joita ei ole ulkoistettu riippumattomalle laitokselle.

18. Muut arvopaperit kuin osakkeet

Tarvitaan sektori- ja maturiteettikohtaisia erittelyjä, joita asetuksessa EKP/2001/13 ei edellytetä. Näihin kuuluvat hallussa olevat muut arvopaperit kuin osakkeet, joiden maturiteetti on enintään 1 vuosi ja jotka ovat valtion (kotimaa M71, M74, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot M72, M75) ja ulkomaisten toimijoiden (M73, M76) liikkeeseen laskemia, ja muut arvopaperit kuin osakkeet, joiden maturiteetti on yli 1 vuoden ja jotka ovat valtion (kotimaa M77, M80, muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot M78, M81) ja ulkomaisten toimijoiden (M79, M82) liikkeeseen laskemia.

19. Osakkeet ja osuudet

Erillisiä tietoja kotipaikan mukaan eriteltyinä noteeratuista osakkeista ja sijoitusrahastojen osakkeista, ei kuitenkaan rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksista. Noteeratut osakkeet (M83–M85) ovat osakkeita, joiden hinnat noteerataan tunnustetussa pörssissä tai muilla jälkimarkkinoilla. Sijoitusrahastojen osakkeet (M86–M88) ovat osakkeita, jotka lasketaan liikkeeseen sellaisen organisoidun rahoitusjärjestelyn yhteydessä, jolla kerätään sijoittajien varoja rahoitussaamisten tai muiden kuin rahoitussaamisten hankkimiseksi, lukuun ottamatta rahalaitossektorin osakkeita.

20. Vakuutusmaksujen ennakot ja varaukset maksamattomia vaatimuksia varten (M89)

Tämä erä kuvaa sitä osaa rahalaitosten suorittamista bruttovakuutusmaksuista, jotka on kohdistettava seuraavalle kirjanpitojaksolle, sekä rahalaitosten vaatimuksia, joita ei ole vielä hoidettu.”

(1) Virtatietoja voidaan toimittaa, jos EKP ja kansallinen keskuspankki tekevät tästä kahdenvälisen sopimuksen.

(2) Ilmoitetaan, mikäli saatavilla.

(3) Ilmoitetaan, mikäli saatavilla.

Lihavoidut solut ovat erittäin tärkeitä eriä.

(4) Virtatietoja voidaan toimittaa, jos EKP ja kansallinen keskuspankki tekevät tästä kahdenvälisen sopimuksen.

Lihavoidut solut ovat erittäin tärkeitä eriä.

EKP:n ja kansallisten keskuspankkien välisen sopimuksen perusteella kansalliset keskuspankit voivat jättää lihavoidut nuolella (↑) merkityt solut ilmoittamatta, jos EKP käyttää niiden osalta vaihtoehtoisia tietolähteitä.

(5) Asetuksen EKP/2001/18 mukaisesti.

(6) Ks. asetus EKP/2001/18, liite II, lisäys 1: indikaattorit 6–14.

LIITE IV

”LIITE XIII

TILASTOTIETOJEN SÄHKÖISTÄ VAIHTOA KOSKEVAT RAPORTOINTISTANDARDIT

EKP:N TASE-ERÄTILASTOT

SARJAPERHEEN TUNNISTE: ECB_BSI1

Rahalaitosten tasetilastot konsolidoidun taseen laatimista varten

1. Sarjaperhe ECB_BSI1 ja vastaavat koodiluettelot

Tase-erien sarjaperhe liittyy euroalueen yhdenmukaistettuihin tasetilastoihin, jotka rahalaitossektori raportoi Euroopan keskuspankille (EKP). Kansalliset keskuspankit vastaavat yksittäisten rahalaitosten (kansallisia keskuspankkeja lukuun ottamatta) tase-eriä koskevien tietojen keruusta ja aggregaattien laskemisesta kansallisella tasolla. Kansalliset keskuspankit ja EKP laskevat myös omat tase-eriä koskevat tilastonsa. Kansalliset keskuspankit raportoivat kansallisten keskuspankkien/EKP:n ja muiden rahalaitosten tase-erätilastot erikseen bruttoutettuna EKP:lle, joka puolestaan laskee ensiksi maakohtaiset rahalaitossektorin yhteenlasketut taseet ja sen jälkeen euroalueen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen (1) sekä euroalueen merkitykselliset raha-aggregaatit. (2)

EKP laskee euroalueen raha-aggregaatit ja niiden vastaerät rahalaitossektorin taseen konsolidoitujen kuukausittaisten tietojen perusteella. Tärkeimpiä tase-eriä koskevat tiedot raportoidaan tarkemmin eriteltyinä neljännesvuosittain ja näin saatavia täydentäviä tietoja hyödynnetään rahatalouden analyysin laadinnassa.

Tase-erien sarjaperheen muuttujat ja ominaisuudet määritellään yksityiskohtaisesti jäljempänä.

Tase-erätilastoja varten on yksilöity 11 muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjan määrittämiseksi (3):

TAULUKKO 1

Tase-erien sarjaperhe (ECB_BSI1): Aikasarjan muuttujat

Avainkohta	Käsitteen lyhenne	Käsitteen nimi	Arvon muoto	Koodiluettelon tunniste	Koodiluettelon nimi
	Muuttujat
1	FREQ	Toistuvuus	AN1	CL_FREQ	Toistuvuus-koodiluettelo (BIS, EKP)
2	REF_AREA	Viitealue	AN2	CL_AREA_EE	Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)
3	ADJUSTMENT	Muutosindikaattori	AN1	CL_ADJUSTMENT	Muutosindikaattori-koodiluettelo (BIS, EKP)
4	BS_REP_SECTOR	Taseen viitesektorin erittely	AN1	CL_BS_REP_SECTOR	Taseen viitesektorin erittely -koodiluettelo (EKP)
5	BS_ITEM	Tase-erä	AN3	CL_BS_ITEM	Tase-erien koodiluettelo (EKP)
6	MATURITY_ORIG	Alkuperäinen maturiteetti	AN1	CL_MATURITY_ORIG	Alkuperäinen maturiteetti -koodiluettelo (EKP)
7	DATA_TYPE	Tiedon tyyppi	AN1	CL_DATA_TYPE	Raha- ja pankkitilastojen tietotyyppi, virta- ja positiotyypit (EKP, BIS)
8	COUNT_AREA	Vastapuolen alue	AN2	CL_AREA_EE	Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)
9	BS_COUNT_SECTOR	Tase-erän vastapuolen sektori	AN4	CL_BS_COUNT_SECTOR	Tase-erän vastapuolen sektori -koodiluettelo (EKP, BIS)
10	CURRENCY_TRANS	Transaktiovaluutta	AN3	CL_CURRENCY	Valuutta-koodiluettelo (EKP, BIS, Eurostatin maksutasetilasto)
11	BS_SUFFIX	Taseen loppuliite	AN..3	CL_BS_SUFFIX	Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma-koodiluettelo (EKP)

Nämä muuttujat ovat tilastollisia käsitteitä, joiden arvot saadaan koodiluetteloista. Joissakin harvoissa tapauksissa on mahdollista, että koodiluettelon koodattujen arvojen kuvaus ei täysin vastaa asetuksessa EKP/2001/13 esitettyä sanamuotoa. Näin tapahtuu, kun koodiluettelo tai sen arvojen alajoukko on kansainvälisesti hyväksytty vakiintunut luettelo (esimerkiksi vastapuolen kotimaan ilmoittaminen).

Samaa sarjaperhettä hyödyntäen voidaan esittää myös tarvittavat täydentävät tiedot euroalueen raha-aggregaattien laskemiseksi. Näitä ovat valtion saamiset ja talletusvelat (talletusvelkojen läheiset vastineet), jotka on esitetty liitteessä VII.

2. Muuttujat

Tase-erien sarjaperheen muuttujat kuvataan jäljempänä samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät sarja-avaimesta. Lisäksi annetaan tietoja kunkin muuttujan pituudesta (eli arvon muodosta ilmoittamalla merkkien määrä) ja vastaavasta koodiluettelosta (annetaan isoin kirjaimin, esimerkiksi CL_****). Esimerkiksi taulukon 1 mukaisesti muuttuja REF_AREA (viitealue) saa arvonsa koodiluettelosta CL_AREA_EE.

2.1 Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Tällä muuttujalla kuvataan raportoidun sarjan toistuvuutta. Käytettävä koodiluettelo on CL_FREQ. Tase-erien sarjaperheessä käytetään tästä koodiluettelosta saatujen arvojen alajoukkoa eli koodia ’M’ kuukausikohtaisista tiedoista ja arvoa ’Q’ neljännesvuosikohtaisista tiedoista.

2.2 Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa tiedonantajalaitosten (rahalaitosten) kotimaata. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE, johon sisältyy ISO-standardin mukainen maaluettelo ja joitakin 2.8 kohdassa kuvattuja täydentäviä arvoja (muuttuja nro 8: Vastapuolen alue). Tase-erien sarjaperheessä viitealueen määrittämiseen käytetään ainoastaan arvojen alajoukkoa.

2.3 Muuttuja nro 3: Muutosindikaattori (ADJUSTMENT; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kertoo, onko sarjaan sovellettu kausitasoitusta ja/tai työpäivätasoitusta. Vastaava koodiluettelo on CL_ADJUSTMENT. Tällä hetkellä tase-erien sarjaperheessä käytettävät arvot ovat ’N’ kausitasoittamattomille ja työpäivätasoittamattomille sarjoille sekä ’Y’ työpäivä- ja kausitasoitetuille sarjoille.

2.4 Muuttuja nro 4: Taseen viitesektorin erittely (BS_REP_SECTOR; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa tiedonantajasektorin, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_BS_REP_SECTOR. Tässä koodiluettelossa rahalaitokset luokitellaan kansallisiin keskuspankkeihin/EKP:hen (’N’) ja muihin rahalaitoksiin (luottolaitokset, rahamarkkinarahastot ja muut laitokset) (’A’) ottaen huomioon erilliset taseet, jotka EKP konsolidoi.

Koska tarvitaan tietoja valtion talletusveloista ja saamisista, valtion osalta käytetään koodia ’G’.

Koodiluetteloon on lisätty muitakin arvoja siinä tarkoituksessa, että EKP laskee euroalueen raha-aggregaattisarjat ja toimittaa ne edelleen.

2.5 Muuttuja nro 5: Tase-erä (BS_ITEM; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa rahalaitosten taseen tase-erää sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa EKP/2001/13, ja se saa arvonsa koodiluettelosta CL_BS_ITEM. Kyseessä on tase-erien sarjaperheen tärkein muuttuja. Saamisten ja velkojen arvot merkitään etumerkillä ’A’ tai ’L’, ja myös tässä tapauksessa arvoja järjestettäessä ja koodattaessa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan erien välistä hierarkiaa. Yksinomaan kansallisia keskuspankkeja (ja Euroopan keskuspankkia) koskevat kolme täydentävää tase-erää merkitään kirjaimella ’C’, joka sijoitetaan vastaavaa-puolella etumerkin ’A’ jälkeen ja vastattavaa-puolella etumerkin ’L’ jälkeen.

2.6 Muuttuja nro 6: Alkuperäinen maturiteetti (MATURITY_ORIG; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvaa rahalaitoksen taseen tase-erän alkuperäistä maturiteettia, ja siihen liittyvä koodiluettelo on CL_BS_MATURITY_ORIG.

2.7 Muuttuja nro 7: Tiedon tyyppi (DATA_TYPE; pituus: yksi merkki)

Tätä muuttujaa kuvaa koodiluettelo CL_DATA_TYPE, ja se ilmaisee, minkä tyyppisiä tietoja raportoidaan: kantatiedot jakson lopussa (kannat) (’1’), luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt (’5’), valuuttakurssimuutokset (’6’) (4) ja muut muutokset (’7’) (muut arvostusmuutokset ja lainojen luottotappiot/arvonalennukset). Muitakin arvoja on määritelty, jotta kantatiedoista ja asianmukaisista korjauksista voidaan johtaa virtatietoja ja laskea vuotuisten kasvuvauhtien johtamiseen käytetty nimelliskantojen indeksi. EKP käyttää näitä ylimääräisiä arvoja euroalueen aggregaatteja toimittaessaan.

2.8 Muuttuja nro 8: Vastapuolen alue (COUNT_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa rahalaitosten tase-erän vastapuolen kotimaata. Tähän käsitteeseen liittyy koodiluettelo CL_AREA_EE, johon sisältyy ISO-standardin mukainen maakoodi ja yksinomaan euroaluetta varten käytettäviä täydentäviä arvoja (esimerkiksi U6 — ’Kotimaa’ käytetään silloin, kun vastapuolen alue on sama maa kuin raportoivan rahalaitoksen). Tase-erätilastoissa käytetään arvojen alajoukkoa eli Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden koodeja ja lisäksi muutamia muita aluekoodeja.

2.9 Muuttuja nro 9: Taseen vastapuolen sektori (BS_COUNT_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa tase-erän vastinsektorin erittelyä, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_BS_COUNT_SECT. Tämä koodiluettelo vastaa täysin tase-erien sektoriluokitusvaatimusta, joka asetettiin ensin rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta 1 päivänä joulukuuta 1998 annetulla asetuksella EKP/1998/16 ja sittemmin asetuksella EKP/2001/13. Arvot järjestetään ja koodataan sektoreiden hierarkian mukaisesti, jotta arvoja olisi helppo käyttää ja jotta tietoja voitaisiin hallita niiden avulla vaivattomasti.

Kun asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan taulukon 2 ja taulukon 4 jakoa ’pankit’/’muut kuin pankit’ sovelletaan rahaliittoon osallistumattomissa jäsenvaltioissa oleviin vastapuoliin, se vastaa kyseisessä asetuksessa määriteltyä erittelyä ’rahalaitokset’/’muut kuin rahalaitokset’. Taulukon 3 jakoa ’rahalaitokset’/’muut kuin rahalaitokset’ käytetään sen sijaan luokiteltaessa rahaliitoon osallistumattomissa jäsenvaltioissa olevia vastapuolia.

2.10 Muuttuja nro 10: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja vastaa sitä valuuttaa, jonka määräisiä rahalaitosten tase-erät ovat, ja siihen liittyy koodiluettelo CL_CURRENCY. Rahalaitosten tase-erien määrittelyssä käytetään arvojen alajoukkoa.

2.11 Muuttuja nro 11: Sarjojen rahayksikkö (BS_SUFFIX; pituus: enintään kolme merkkiä)

Tämä muuttuja määrittelee, ilmaistaanko raportoitu sarja kansallisessa valuutassa vai yhtenäisvaluutassa (euroissa). Sillä on kaksi arvoa (’N’ kansallista valuuttaa ja ’E’ euroa varten), ja sitä vastaa koodiluettelo CL_BS_SUFFIX. Tämä muuttuja on erittäin tärkeä, kun samasta transaktiosta talous- ja rahaliiton eri vaiheissa raportoitujen tietojen sarjat halutaan erottaa toisistaan. Esimerkiksi niiden EU-maiden osalta, jotka eivät ole talous- ja rahaliiton jäseniä, tiedot esitetään kansallisessa valuutassa. Siitä hetkestä lähtien, kun ne liittyvät talous- ja rahaliittoon, samat tase-eräsarjat ilmoitetaan ja toimitetaan euroina.

3. Ominaisuudet

Avaimen määrittelevien yhdentoista muuttujan lisäksi on määritelty joukko ominaisuuksia (5). Ominaisuudet liittyvät vaihdettujen tietojen eri tasoihin. Taulukossa 2 esitetään luettelo tase-erätilastojen sarjaperhettä varten määritellyistä koodatuista ja koodaamattomista ominaisuuksista sekä niiden taso, muoto ja koodiluettelot, joista koodattujen ominaisuuksien arvot otetaan.

Kaikkiin näihin ominaisuuksiin liittyy myös joitakin teknisiä ominaisuuksia, jotka on lueteltu taulukossa 3.

TAULUKKO 2

Sarjaperhettä ECB_BSI1 varten määritellyt koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

Taso	Tilastollinen käsite		Muoto	Koodiluettelo
Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet (vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)
Rinnakkaistaso	TITLE	Otsake	AN..70	koodaamaton
Rinnakkaistaso	UNIT	Yksikkö	AN..12	CL_UNIT	Yksikkö-koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)
Rinnakkaistaso	UNIT_MULT	Yksikön kerroin	AN..2	CL_UNIT_MULT	Yksikön kerroin -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)
Rinnakkaistaso	DECIMALS	Desimaalit	AN1	CL_DECIMALS	Desimaalit-koodiluettelo (BIS, EKP)
Rinnakkaistaso	TITLE_COMPL	Otsakkeen täydenne	AN..1050	koodaamaton
Rinnakkaistaso	NAT_TITLE	Omakielinen otsake	AN..350	koodaamaton
Rinnakkaistaso	COMPILATION	Tiedon kokoaminen	AN..1050	koodaamaton
Aikasarjatason ominaisuudet (vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)
Aikasarja	COLLECTION	Tiedonkeruun indikaattori	AN1	CL_COLLECTION	Tiedonkeruun indikaattori -koodiluettelo (BIS, EKP)
Aikasarja	AVAILABILITY	Saatavuus	AN1	CL_AVAILABILITY	Saatavuus laitoksille -koodiluettelo (BIS, EKP)
Aikasarja	DOM_SER_IDS	Kotimaan sarjojen indikaattorit	AN..70	koodaamaton
Aikasarja	UNIT_INDEX_BASE	Indeksin viitepohja	AN..35	koodaamaton
Aikasarja	BREAKS	Katkokset	AN..350	koodaamaton
Havaintotason ominaisuudet (vaihdetaan yhdessä tärkeimmän ARR-segmentin tietojen kanssa paitsi OBS_COM, joka vaihdetaan FNS-ryhmässä)
Havainto	OBS_STATUS	Havainnon laatu	AN1	CL_OBS_STATUS	Havainnon laatu -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)
Havainto	OBS_CONF	Havainnon luottamuksellisuus	AN1	CL_OBS_CONF	Havainnon luottamuksellisuus -koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)
Havainto	OBS_PRE_BREAK	Katkosta edeltävä havainnon arvo	AN..15	koodaamaton
Havainto	OBS_COM	Havaintoa koskeva huomautus	AN..350	koodaamaton

TAULUKKO 3

Sarjaperheen ECB_BSI1 yhteiset ominaisuudet: Euroalueen kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle

	Pakollisuus	Ensimmäisen lukuarvon antaa… (7)	Kansallisten keskuspankkien muutettavissa
TITLE_COMPL	M	EKP	Ei
UNIT	M	EKP	Ei
UNIT_MULT	M	EKP	Ei
DECIMALS	M	EKP	Ei
TITLE	C	EKP	Ei
NAT_TITLE	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
COMPILATION	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä (6)
COLLECTION	M	EKP	Ei
AVAILABILITY	M	EKP/Kansallinen keskuspankki	Kyllä
DOM_SER_IDS (8)	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
UNIT_INDEX_BASE	C	EKP	Ei
BREAKS	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_STATUS	M	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_CONF	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_PRE_BREAK	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_COM	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
	M: Pakollinen, C: Erityistap. ilmoitettava

Tämän liitteen 3.1, 3.2 ja 3.3 kohdassa on kuvaus kustakin ominaisuudesta ja vastaava koodiluettelo (isoin kirjaimin, esimerkiksi CL_****) aina kun se on sovellettavissa.

3.1 Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

—	TITLE_COMPL (koodaamaton): Otsakkeen täydenteen laatii, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englanninkielinen, pituus enintään 1 050 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

—

UNIT (koodiluettelo: CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Euroalueen jäsenvaltiot ilmoittavat tiedot euroina ja EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi euro (UNIT = ’EUR’). Rahaliittoon osallistumattomien jäsenvaltioiden osalta tämän ominaisuuden arvo on sama kuin vastaava kansallinen rahayksikkö.

—	UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Tämä ominaisuus antaa tietoa siitä, onko sarjat ilmaistu miljoonina (UNIT_MULT = ’6’), miljardeina (UNIT_MULT = ’9’) jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot miljoonina ja EKP asettaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = ’6’).

—	DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot ilman desimaaleja, kuten asetuksessa EKP/2001/13 säädetään (eli DECIMALS = ’0’). EKP antaa tälle ominaisuudelle asianmukaiset arvot.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—

TITLE (koodaamaton): Aikasarjan otsakkeessa voidaan esittää vain enintään 70 merkkiä. Koska tila on rajallinen, pakollisena ominaisuutena on sen sijaan ominaisuus otsakkeen täydenne. Ominaisuutta otsake voitaisiin tulevaisuudessa käyttää lyhytnimien esittämiseen, ja silloin sen tallentaisi ja ilmoittaisi EKP.

—

NAT_TITLE (koodaamaton): Kansalliset keskuspankit voivat käyttää ominaisuutta omakielinen otsake esittääkseen täsmällisen kuvauksen ja muita täydentäviä tietoja omalla kielellään (enintään 350 merkkiä). Kansalliset keskuspankit voivat milloin tahansa vahvistaa ominaisuuden tai muuttaa sitä. Vaikka suur- ja pienaakkosten käyttö ei aiheutakaan ongelmia, kansallisia keskuspankkeja pyydetään käyttämään ainoastaan latinalaisia kirjoitusmerkkejä.

—	COMPILATION (koodaamaton): Tällä ominaisuudella käytettyjä tiedon kokoamismenetelmiä voidaan selittää sanallisesti etenkin, jos ne poikkeavat EKP:n säännöistä ja vaatimuksista (enintään 1 050 merkkiä).

3.2 Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

—

COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot tietyn jakson keskiarvoja tai jakson lopun arvoja. EKP asettaa tiedonkeruun ominaisuudeksi tase-erätilastojen yhteydessä ’E’, jakson päättyessä (COLLECTION = ’E’) kantoja koskevien aikasarjojen ja ’S’, summa koko jaksolta (COLLECTION = ’E’) korjauksia ja virtatietoja koskevien aikasarjojen osalta.

—	AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—

DOM_SER_IDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja). Raportoiva keskuspankki voi vahvistaa tämän ominaisuuden tai muuttaa sitä milloin tahansa (enintään 70 merkkiä).

—

UNIT_INDEX_BASE (koodaamaton): Tämä ominaisuus ilmoittaa indeksien viitepohjan ja pohja-arvon. Arvoa käytetään ainoastaan EKP:n johtamien ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ilmoittamien nimelliskantaindeksin aikasarjoissa. EKP vahvisti tätä tarkoitusta varten arvoksi alun perin ’Index Dec98 = 100’, ja se muutettiin muotoon ’Index Dec01 = 100’ EKP:n ilmoittaessa lokakuun 2002 tietoja.

—

3.3 Havaintotason ominaisuudet (9)

Pakolliset tiedot:

—

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot (sovitun hierarkian mukaisesti) tase-erätilastoja varten:

’A’	=	normaaliarvo (oletusarvo, mikäli tiedot eivät puutu),
’M’	=	puuttuva arvo, tietoja ei ole olemassa (mikäli tiedot eivät ole sovellettavissa), (10)
’L’	=	puuttuva arvo, tiedot ovat olemassa, mutta niitä ei kerätä, (11)
’E’	=	arvio, (12)
’P’	=	alustava arvo (tätä arvoa voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä viimeisimmän havainnon osalta, mikäli sitä pidetään alustavana).

Normaalitilanteessa numeroarvot pitäisi ilmoittaa havainnon laadun arvolla ’A’ (normaaliarvo). Muussa tapauksessa annetaan muu arvo kuin ’A’ edellä olevan luettelon mukaisesti. (13)

Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, niistä tärkein ilmoitetaan.

Mikäli esimerkiksi havainto on sekä arvio että alustava arvo, ensisijainen ominaisuus on arvio, ja käytetään koodia ’E’.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—

OBS_CONF (koodiluettelo: CL_OBS_CONF): Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa ilmoittaa erikseen tietyn yhden tai useamman havainnon luottamuksellisuudesta, se voi käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta. Mikäli tälle ominaisuudelle asetetaan arvo, tietojen lähettäjä voi muuttaa sitä tiedonsiirron yhteydessä. Mikäli ominaisuudelle ei vahvisteta arvoa, oletetaan, että luottamuksellisuudesta johtuvia rajoituksia ei ole (OBS_CONF = ’F’, vapaa).

—

OBS_PRE_BREAK (koodaamaton): Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän havainnon arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan yleensä silloin, kun sarjassa tapahtuu katkos. Tätä ominaisuutta ei tarvitse ilmoittaa tase-erien sarjaperheen yhteydessä, koska tämä tieto on saatavissa jo luokituksen muutokseen liittyvästä sarjasta. Se on lisätty ominaisuusluetteloon, koska se kuuluu kaikille sarjaperheille yhteisten ominaisuuksien alaryhmään.

—

OBS_COM (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan esittää sanallisia havaintotason huomautuksia (esim. kuvataan tiettyä havaintoa koskevien tietojen puuttumisen vuoksi tehty arvio, selitetään mahdollisen poikkeavan havainnon syy tai esitetään raportoidun aikasarjan muutosten yksityiskohdat). Tiedonantajana oleva kansallinen keskuspankki voi vahvistaa tiedot tai tarkistaa niitä milloin tahansa (enintään 350 merkkiä).

4. Puuttuvat ja alustavat arvot

Puuttuvat arvot (’-’) ilmoitetaan, kun numeerista arvoa ei voida raportoida (esimerkiksi pyhäpäivän, viikonlopun, tietojen puuttumisen tai sen takia, ettei tietoja ole kerätty). Lisäksi voidaan erottaa toisistaan tapaukset, joissa tiedot puuttuvat sen vuoksi, että kyseistä ilmiötä koskevia tilastotietoja ei ole kerätty, ja tapaukset, joissa tietojen puuttuminen johtuu siitä, että kyseistä ilmiötä ei ole olemassa.

—	Kun aikasarjan tietoja ei paikallisen käytännön vuoksi kerätä tiettyinä päivinä tai niitä ei kerätä aikasarjan aikana lainkaan (kyseinen ilmiö on olemassa, mutta siitä ei laadita tilastoja), kultakin jaksolta raportoidaan puuttuva arvo (’-’), johon liitetään havainnon laatu ’L’.

—	Jos aikasarjaa (tai sen osaa) ei voida soveltaa paikallisen markkinakäytännön tai lainsäädännön/talouden rajoitteiden vuoksi (kyseistä ilmiötä ei ole), raportoidaan puuttuva arvo (’-’), johon liitetään havainnon laatu ’M’.

Puuttuvaa havaintoa ei milloinkaan raportoida arvolla ’nolla’, koska nolla on normaali numeerinen arvo (eli nollamääräisten transaktioiden arvoksi raportoidaan nolla).

Mikäli kansalliset keskuspankit eivät kykene ilmoittamaan täsmällistä syytä arvon puuttumiselle tai käyttämään koodiluettelossa CL_OBS_STATUS esitettyjä arvoja täydessä laajuudessaan (jolloin ne eivät kykene päättämään, olisiko tämän ominaisuuden arvoksi valittava ’L’ vai ’M’), tulisi käyttää arvoa ’M’ (14).

Alustavia arvoja voidaan raportoida jokaisen tiedonsiirron yhteydessä, mutta ainoastaan viimeisen saatavilla olevan havainnon osalta (havainnon laatu = ’P’). Näille havainnoille annetaan myöhemmin lopulliset arvot (havainnon laatu = ’A’). Tuolloin alustavat havainnot korvataan uusilla tarkistetuilla arvoilla eikä tarkistuskirjausta tallenneta EKP:n tietokantaan.

5. Tilastointivaatimukset

Asetuksen EKP/2001/13 mukaan kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle kuukausittain tilastotiedot muiden rahalaitosten ja kansallisen keskuspankin sektoreiden taseesta erikseen rahalaitossektorin konsolidoidun taseen säännöllistä laatimista varten. Nämä vaatimukset kattavat kuukauden lopun kantatiedot ja kuukausittaiset virtojen korjaustiedot. Lisätietoja muiden rahalaitosten ja keskuspankin taseen tietyistä eristä ilmoitetaan neljännesvuosittain kantatietoina.

Lisäksi näissä suuntaviivoissa esitetään muutamia muita tietovaatimuksia euroalueen raha-aggregaattien säännöllistä laatimista varten.

EKP ylläpitää taulukkoja, jotka sisältävät luettelot asetuksessa EKP/2001/13 säädettyjen vaatimusten ja näiden suuntaviivojen mukaisesti toimitettavista tase-erien aikasarjoista, ja toimittaa ne kansallisille keskuspankeille. Kansalliset keskuspankit toimittavat seuraavat aikasarjat EKP:lle.

5.1 Kantatiedot

Taulukko 1 — Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat kuukausittain toimitettavat sarjat

Kuten asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukossa 1 kuvataan, EKP:lle ilmoitetaan rahalaitossektorin taseesta kuukausitasolla sarjat kansallisten keskuspankkien/EKP:n ja muiden rahalaitosten tasetietojen osalta erikseen.

Taulukot 2, 3 ja 4 — Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat neljännesvuosittain toimitettavat sarjat

Asetuksen EKP/2001/13 taulukoissa 2, 3 ja 4 esitetään aikasarjat, jotka on säännöllisesti ilmoitettava EKP:lle neljännesvuosittain ja joissa eritellään yksityiskohtaisemmin tietyt muiden rahalaitosten ja kansallisen keskuspankin/EKP:n sektoreiden kuukausitaseen erät. Taulukko 2 koskee talletusten, lainojen, muiden arvopaperien kuin osakkeiden sekä osakkeiden ja osuuksien sellaista sektorikohtaista erittelyä, jota ei ole ilmoitettu taulukossa 1. Taulukossa 3 esitetään EU:n jäsenvaltioiden maiden mukainen erittely kaikista talletuksista, lainoista, muista arvopapereista kuin osakkeista, rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksista sekä osakkeista ja osuuksista. Taulukossa 4 eritellään vielä valuutoittain kaikki talletukset, liikkeeseen lasketut velkapaperit, lainat ja muut arvopaperit kuin osakkeet muiden EU:n jäsenvaltioiden ja joidenkin EU:n ulkopuolella olevien maiden valuuttojen osalta.

Valtion talletusvelkojen (läheiset vastineet) ja hallussa olevat käteinen raha ja arvopaperit — kuukausittain toimitettavat sarjat

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kuukausittain myös muita tilastotietoja rahamääräisistä veloista ja valtion hallussa olevista käteisestä rahasta ja arvopapereista liitteessä VII kuvatulla tavalla euroalueen raha-aggregaattien johtamista varten. Mikäli ilmiötä ei ole olemassa tai se on merkityksetön, raportointia ei edellytetä. Siinä tapauksessa kansallisten keskuspankkien olisi ilmoitettava asiasta etukäteen EKP:lle ja lähetettävä ennen ensimmäistä tiedonsiirtoa luettelo sovellettavista ja säännöllisesti ilmoitettavista aikasarjoista.

Lisätietoerät — Muut rahalaitokset ja kansalliset keskuspankit/EKP

Liitteessä IX on yksilöity muiden rahalaitosten ja kansallisten keskuspankkien/EKP:n sektorien osalta tietyt kuukausittain toimitettavat aikasarjat, jotka ovat välttämättömiä, jotta voitaisiin seurata rahalaitosten tärkeimpien tase-eräsarjojen tiettyjen muiden erittelyjen kehitystä. Nämä sarjat toimitetaan EKP:lle lisätietoerinä, ja ne luokitellaan kahteen ryhmään merkityksellisyytensä mukaan: ’erittäin tärkeisiin’ lisätietoeriin ja ’vähemmän tärkeisiin’ lisätietoeriin. Mikäli ilmiötä ei ole olemassa tai tietoja ei ole saatavilla, raportointia ei edellytetä. Siinä tapauksessa kansallisten keskuspankkien olisi ilmoitettava asiasta etukäteen EKP:lle ja lähetettävä ennen ensimmäistä tiedonsiirtoa luettelo sovellettavista ja säännöllisesti ilmoitettavista aikasarjoista.

Lisätietoerät painoarvoja koskevien tietojen johtamiseksi rahalaitoskorkoja varten — muita rahalaitoksia koskevat kuukausittain toimitettavat sarjat

Rahalaitoskorkoja (15) koskevien tilastojen säännöllistä tuottamista varten tarvitaan painoarvoja koskevia tietoja, jotta voitaisiin aggregoida kansalliset rahalaitoskorot euroalueen rahalaitoskorkoja koskeviksi tilastoiksi. Tässä tarkoituksessa liitteessä IX on vahvistettu asianmukaiset lisätietoerät niitä kansallisia keskuspankkeja varten, jotka saattavat kyetä toimittamaan vaaditut erittelyt. Viiteajanjaksosta tammikuu 2003 alkaen nämä (kantoja koskevat) aikasarjat ilmoitetaan samaan aikaan kuin vastaavat asetuksen EKP/2001/13 taulukkoon 1 sisältyvät aggregoidut sarjat.

5.2 Muutoksia koskevat tiedot

Kuten asetuksessa EKP/2001/13 todetaan, virtatilastojen laskemiseksi tarvitaan muitakin tilastotietoja ja kansalliset keskuspankit ilmoittavat kuukausittain EKP:lle erityisesti tiedot lainojen luottotappioista/arvonalennuksista ja arvopapereiden arvostusmuutoksista. Näissä suuntaviivoissa vahvistetaan lisäksi muitakin tietovaatimuksia, joita sovelletaan luokituksen muutoksia koskeviin aikasarjoihin, joita kansalliset keskuspankit ilmoittavat EKP:lle kuukausittain ja neljännesvuosittain, ja arvostusmuutoksia koskeviin aikasarjoihin.

Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat kuukausittain toimitettavat sarjat

Kuten asetuksen EKP/2001/13 liitteessä I olevan osan 2 taulukossa 1A kuvataan, EKP:lle toimitetaan kuukausittain rahalaitossektorin taseeseen tehtäviä arvostusmuutoksia koskevat sarjat erikseen kansallisten keskuspankkien/EKP:n ja muiden rahalaitosten tasetietojen osalta. Erityisesti taulukossa 1A maininnalla ’minimi’ merkityt sarjat ilmoitetaan myös EKP:lle kuukausittain valvontaa varten vastaavien erittelysarjojen tavanomaisen raportoinnin lisäksi.

Lisäksi raportoidaan myös tietyt kuukausittaiset luokituksen muutoksia koskevat sarjat kaikkien asetuksen EKP/2001/13 taulukkoon 1 sisältyvien aikasarjojen osalta liitteen X mukaisesti.

EKP laskee kansallisten keskuspankkien toimittamien kantatietojen perusteella ’valuuttakurssimuutoksen’ ja rahoitustransaktioiden virtatietosarjat rahalaitosten tase-erää varten. (16)

Muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat neljännesvuosittain toimitettavat sarjat

Näissä suuntaviivoissa vahvistettujen vaatimusten perusteella ja niiden muutosten mukaisesti, jotka asetuksella EKP/2001/13 tehtiin neljännesvuosittain toimitettaviin kantatietoihin, on yksilöity tietyt neljännesvuosittain toimitettavat muutossarjat. Tästä syystä edellytetään muutostietojen toimittamista asetuksen taulukkoon 2 sisältyviä neljännesvuosittain toimitettavia sarjoja varten liitteessä X kuvatulla tavalla.

Valtion talletukset, velat sekä hallussa olevat käteinen raha ja arvopaperit — kuukausittain toimitettavat sarjat

Virtatilastojen laatimista varten toimitetaan muutostiedot myös valtion rahamääräisistä veloista ja hallussa olevista käteisestä rahasta ja arvopapereista rahalaitosten tasetilastoja varten vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, kuten liitteessä X todetaan. Vaikka on epätodennäköistä, että muista kuin transaktioista johtuvia muutoksia tapahtuu, muutostiedot olisi aina raportoitava, kun vastaavat kantoja koskevat sarjat ovat sovellettavissa ja sisältyvät EKP:lle säännöllisesti siirrettäviin tietoihin.

Lisätietoerät — muita rahalaitoksia ja kansallisia keskuspankkeja/EKP:tä koskevat kuukausittain ja neljännesvuosittain toimitettavat sarjat

Kansalliset keskuspankit/EKP toimittavat EKP:lle tietyt kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset lisätietoeriä koskevat muutossarjat niiden muiden rahalaitosten ja kansallisen keskuspankin/EKP:n kantasarjojen osalta, jotka on määritetty ’erittäin tärkeiksi’ lisätietoeriksi. Ne on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä X. Muutostiedot pitäisi aina ilmoittaa, kun vastaavat kantatiedot ovat sovellettavissa ja/tai saatavilla ja kun ne sisältyvät tietoihin, joita EKP:lle toimitetaan säännöllisesti.

6. Tietojen toimittaminen

Kaikki tilastotiedot sisältävät ne tietomäärät, jotka on yksilöity asetuksen EKP/2001/13 asianomaisissa taulukoissa tai näissä suuntaviivoissa, riippumatta siitä, onko kyseinen ilmiö todellisuudessa olemassa, lisätietoja koskevia aikasarjoja lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli aikasarja ei ole sovellettavissa, se ilmoitetaan siitä huolimatta (kaikissa tiedonsiirroissa), ja arvot ilmoittavat tiedon puuttumisen (’-’), kuten kohdassa 4 on kuvattu. Esimerkiksi ’muiden rahalaitosten’ osalta ’liikkeessä olevaa rahaa’ raportoitaessa on käytettävä tilanteen mukaan numerisia arvoja tai arvoa ’-’. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa koko sektoria ei ole olemassa, jolloin tietoja ei tarvitse toimittaa lainkaan tämän sektorin osalta (eli valtiota koskevat aikasarjat).

6.1 Määräajat

Kansalliset keskuspankit toimittavat EKP:lle kuukausittaiset muiden rahalaitosten ja kansallisten keskuspankkien/EKP:n sektorien taseen kantatiedot ja muutostiedot erikseen yksilöityinä sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 15. pankkipäivään (työajan päättyessä) mennessä, jota toimitettavat tiedot koskevat. Kansalliset keskuspankit toimittavat vuosineljännestä koskevat tilastot EKP:lle sen kuukauden päättymistä seuraavan kuukauden 28. pankkipäivään (työajan päättyessä) mennessä, johon tiedot liittyvät.

6.2 Erityisiä tietojen raportointia koskevia kysymyksiä

Neljännesvuosittaisesta raportoinnista kuukausittaiseen raportointiin

Yksi asetuksella EKP/2001/13 tehtävistä muutoksista koskee sitä, että tietyt tase-eräsarjat, jotka raportoitiin aikaisemmin neljännesvuosittain asetuksen EKP/1998/16 mukaisesti, raportoidaan nyt kuukausittain. Taulukossa 4 annetaan lisäohjeita niiden aikasarjojen osalta, joita koskevan raportoinnin ajoitus on muuttunut.

Historiatiedot ja tammikuuta 2003 edeltävät korjaukset olisi aina toimitettava kuukausikohtaisina sarjoina. Neljännesvuosikohtaisiin sarjoihin tehtävät korjaukset olisi lähetettävä kuukausikohtaisia sarja-avaimia käyttäen kuukausikohtaisina tietoina sen neljänneksen viimeisen kuukauden yhteydessä, jota ne koskevat. Tammikuuta 2003 edeltävät historiatiedot ilmoitetaan vapaaehtoisesti, mikäli ne ovat saatavilla ja merkitään, mikäli se on tarpeen, ominaisuuksilla havainnon laatu ja havaintoa koskeva huomautus (17). Historiatiedot, jotka on estimoitu, voidaan ilmoittaa estimaatteina ja merkitä asianmukaisesti. Tässä tapauksessa ensimmäisen tiedonsiirron yhteydessä olisi esitettävä myös kuvaus estimointimenetelmistä.

TAULUKKO 4

Tase-erät — ajoituksen muutos: käyttöönotto kantatietojen osalta

Uudet kuukausittain toimitettavat sarjat	Ajoitus	Voimassaolo		Raportointi (18)
		Saakka	Alkaen
Raportoitu aiemmin neljännesvuosittain	Q	Joulukuu 2002 tiedot		Korjaukset: raportoidaan käyttäen kuukausikohtaisia sarja-avaimia sen vuosineljänneksen viimeisen kuukauden yhteydessä, jota tiedot koskevat.
	M		Tammikuu 2003 tiedoista alkaen	Historiatiedot: kuukausikohtaiset tiedot raportoidaan, mikäli ne ovat käytettävissä

6.3 Validointisäännöt

Tilastointia koskevien EKP:n vähimmäisvaatimusten, sellaisina kuin ne on esitetty asetuksen EKP/2001/13 liitteessä IV, mukaisesti tarkastuksia suoritetaan kahdella pääalalla.

Ensimmäinen koskee lineaarisia suhteita, joita kunkin tiedonsiirron yhteydessä toimitettujen tietojen matemaattisten tulosten on noudatettava. Näin ollen kaikki tase-erien väliset lineaariset rajoitteet on täytettävä (taseiden tulee täsmätä, välisummien ja loppusummien tulee täsmätä, ja niiden arvo ei saa ylittää koko sarjan arvoa). Jos kansallisten keskuspankkien toimittamat tiedot eivät toteuta yhtä tai useampaa vaadituista yhtälöistä, niiden on tarkistettava ja korjattava tietojaan. EKP pitää yllä ja jakaa kansallisille keskuspankeille taulukoita, joihin lineaarisissa tarkistuksissa käytettävät yhtälöt sisältyvät.

Toinen koskee laaduntarkistuksia, joista saadut tulokset saattavat edellyttää kansallisten keskuspankkien tutkimuksia. Erityisesti kunkin tase-erän absoluuttiset erot ja prosenttiosuuden (19) muutokset eri ajankohtien arvojen välillä saattavat tuoda esiin poikkeavia arvoja tai katkoksia, kun EKP valvoo niitä säännöllisesti. Myös nolla-arvojen, negatiivisten arvojen ja puuttuvien arvojen ilmoittamista valvotaan säännöllisesti. Kansallisilta keskuspankeilta saatetaan vaatia kirjallista selvitystä laaduntarkistuksissa saaduista tuloksista.

EKP toteuttaa edellä mainitut tarkastukset osana tavanomaisia tietojen vastaanottomenettelyjä.

7. Tietojen korjaaminen

Kansallisten keskuspankkien saattaa olla tarpeen korjata edellisessä kuussa välitettyjä tietoja (tavanomaiset korjaukset). Niiden lisäksi saattaa ilmetä myös esimerkiksi virheistä, luokituksen muutoksista, raportointimenettelyjen parantumisesta jne. johtuvia korjauksia, jotka koskevat aikaisempaan viitekuukauteen liittyviä tietoja (poikkeukselliset korjaukset) (20).

Raha- ja pankkitilastojen laatimisoppaassa (Money and Banking Statistics Compilation Guide) (21) vahvistetaan korjauksia tehtäessä noudatettava periaatteet. Erityisesti:

a)	Kansallisten keskuspankkien ei pitäisi korjata järjestelmällisesti tietoja, jotka koskevat edellistä kuukautta edeltävää aikaa. Jos korjauksia kuitenkin tehdään, ne määritellään poikkeuksellisiksi korjauksiksi, ja EKP edellyttää niistä lisätietoja.

b)	Sellaiset merkittävät korjaukset, jotka eivät johdu estimoinnista tai vähäisistä rutiinitarkistuksista, selitetään EKP:lle yleensä lisätiedoissa.

Kansalliset keskuspankit ottavat korjattuja tietoja toimittaessaan huomioon säännöllistä raportointia koskevat vahvistetut toimitusajat, jotta päällekkäisyys tietojen säännöllisen tuotantokauden aikana vältetään. Poikkeuksellisia korjauksia pitäisi toimittaa ainoastaan säännöllisen tiedonsiirron ulkopuolella.

d)	Poikkeukselliset korjaukset otetaan yleensä huomioon ainoastaan siinä tapauksessa, että siitä esitetään tyydyttävät selvitykset.

Edellä mainitun lisäksi poikkeukselliset korjaukset kuukausittaisiin tietoihin suositellaan toimitettaviksi samaan aikaan neljännesvuosittaisten tilastojen kanssa, jotta voidaan varmistaa asianmukainen tasapaino rahatalouden tilastojen laadun ja vakauden välillä sekä lisätä kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten tietojen keskinäistä johdonmukaisuutta.

On otettava huomioon, että kun poikkeukselliset ja tavalliset korjaukset sekä päivitykset raportoidaan samassa tiedostossa, kaikki tiedot käsitellään samanaikaisesti. Jos poikkeuksellisia korjauksia raportoidaan (erikseen ja) tuotantokauden aikana päivitysten ja tavallisten korjausten toimittamisen jälkeen, EKP saattaa päättää lykätä näiden tietojen käsittelyä ja tallentamista, kunnes tuotantokausi on päättynyt. Vaikka EKP:llä on tekniset valmiudet käsitellä (poikkeuksellisia/tavallisia korjauksia ja/tai päivityksiä sisältävät) tiedostot välittömästi niiden saavuttua EKP:hen, tuotantokauden aikana saapuvat poikkeukselliset korjaukset saattavat haitata säännöllistä tietojen käsittelyä ja viivyttää euroalueen raha-aggregaattien laskemista. Jos poikkeuksellisilla korjauksilla voidaan lisätä euroalueen tietojen merkityksellisyyttä tai korjata huomattavia virheitä, niitä voidaan kuitenkin ottaa vastaan myös tuotantokauden aikana.

8. Tietojen palauttaminen kansallisille keskuspankeille

EKP pitää yllä kansallisille keskuspankeille palautettavia tilastotietojen aikasarjoja kuvaavia taulukoita, jotka jaetaan kansallisille keskuspankeille.”

(1) Myös EKP:n omat tase-erätilastot ovat konsolidointimenettelyn osana.

(2) Myös EKP:n laskentaosasto raportoi EKP:n tilastoinnin pääosastolle oman taseensa näiden ohjeiden mukaisesti.

(3) Aikasarjojen nimet (avaimet) saadaan ketjuttamalla muuttujien konkreettiset arvot.

(4) Valuuttakurssimuutoksiin liittyvien sarjojen ilmoittaminen koskee ainoastaan EKP:tä.

(5) Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, joilla käyttäjille annetaan koodattua (kuten yksikkö) ja koodaamatonta (kokoamismenetelmä) lisätietoa toimitettavista tiedoista. Pakollisia ominaisuuksia ovat ominaisuudet, joiden arvot kaikki osapuolet tuntevat. Erityistapauksissa ilmoitettavia ominaisuuksia ovat ne, jotka annetaan ainoastaan, jos tiedot antava laitos tuntee ne (kuten kotimaan emissiosarjat) tai kun ne ovat merkityksellisiä (kuten kokoaminen, katkokset). Ominaisuuksien arvot toimitetaan ainoastaan kun ne asetetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan. Ainoastaan havainnon laatu ilmoitetaan tiedonsiirrossa aina kunkin havainnon yhteydessä.

(6) Muutoksista on ilmoitettava EKP:n tilastojärjestelmät-osastolle sekä EKP:n asianomaiselle toimialalle faxilla tai sähköpostitse.

(7) EKP:llä tarkoitetaan tässä EKP:n tilastoinnin pääosastoa.

(8) EKP suosittelee, että kansalliset keskuspankit ilmoittavat nämä arvot avoimemman viestinnän varmistamiseksi.

(9) Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa ominaisuutta, asianomaiset havainnot on toimitettava samaan aikaan uudelleen. Mikäli tuolloin muutetaan jotain havaintoa koskevia ominaisuuksia, oletusarvot korvaavat olemassa olevat arvot, ellei kansallinen keskuspankki ilmoita asianomaista ominaisuuden arvoa.

(10) Havainnon laatu ’M’ lähetetään aina yhdessä havainnon arvon ’-’ kanssa. Ks. lisätiedot 4 kohdasta.

(11) Havainnon laatu ’L’ lähetetään aina yhdessä havainnon arvon ’-’ kanssa. Ks. lisätiedot 4 kohdasta.

(12) Havainnon laatu ’E’ olisi valittava kaikkien sellaisten havaintojen tai tietojaksojen yhteydessä, jotka ovat estimoinnin tulosta ja joita ei voida pitää normaaliarvoina.

(13) Mikäli (yhden ominaisuuden tai havainnon arvon) korjausta toimitettaessa havainnon laatua ei ilmoiteta yhdessä havainnon arvon kanssa, oletetaan, että arvo ’A’ pätee muihin kuin puuttuviin tietoihin ja arvo ’M’ puuttuviin tietoihin.

(14) Mikäli kansallinen keskuspankki ei teknisistä syistä kykene käyttämään koodin arvoa ’L’, sen on esitettävä EKP:lle luettelo asianomaisista aikasarjoista kirjallisessa muodossa.

(15) Asetuksen EKP/2001/18 mukaisesti.

(16) EKP:n taseen osalta valuuttakurssimuutosta koskevat sarjat toimittaa EKP:n laskentaosasto liitteen X mukaisesti.

(17) Arvot, jotka on estimoitu, olisi lähetettävä havainnon laadun (OBS_STATUS) ominaisuudella ’E’ ja havaintoa koskevalla huomautuksella (OBS_COM), jossa kuvataan estimointimenetelmän yksityiskohtia.

(18) Korjaukset: korjaukset tammikuuta 2003 edeltäviin tietoihin, jotka raportoitiin aiemmin neljännesvuosittain. Historiatiedot: kuukausikohtaiset tiedot tammikuuta 2003 edeltävältä ajalta, jonka osalta asetuksessa EKP/2001/13 ei aseteta erityisvaatimuksia.

(19) Ei sovelleta nollamääräisiin eriin. Niistä lasketaan erotus.

(20) Määritellään niiden arvojen korjauksiksi, jotka liittyvät kuluvaa viitekuukautta edeltävää kuukautta aiempaan ajanjaksoon.

(21) Euroopan rahainstituutti, Money and Banking Statistics Compilation Guide — Guidance provided to NCBs for the compilation of money and banking statistics for submission to the ECB, huhtikuu 1998.

LIITE V

”LIITE XVIII

MUITA RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIÄ PAITSI VAKUUTUSLAITOKSIA JA ELÄKERAHASTOJA KOSKEVAT TILASTOT

RAPORTOINTIOHJEET TILASTOJEN LAATIMISEKSI LYHYEN AIKAVÄLIN LÄHESTYMISTAVAN MUKAISESTI

1. Tavoite

Tilastotietoja muista rahoituksen välittäjistä (pl. vakuutuslaitokset ja eläkerahastot) tarvitaan kahteen tarkoitukseen. Ensinnäkin on tärkeää kerätä tietoja muista rahoituksen välittäjistä, jotta voitaisiin seurata niiden roolia rahalaitossektorin ulkopuolisessa rahoituksen välittämisessä. Muiden rahoituksen välittäjien toiminta on samankaltaista kuin rahalaitosten ja täydentää sitä, ja kun otetaan huomioon erityisesti se, että rahalaitosten kokonaan tai osittain omistamien muiden rahoituksen välittäjien tasetietoja ei sisällytetä rahalaitosten taseisiin Euroopan keskuspankin (EKP) tilastoissa, on tarpeen kerätä muihin rahoituksen välittäjiin liittyviä tilastotietoja, jotta euroaluetta koskevat tilastot olisivat täydellisempiä. Toiseksi EKP:n on seurattava muita rahoituksen välittäjiä, jotta varmistettaisiin rahalaitosten luettelon pysyminen ajan tasalla, täsmällisenä, niin tasalaatuisena kuin mahdollista ja tilastoinnin kannalta riittävän vakaana. Kuten asetuksessa EKP/2001/13 todetaan, rahoitusalan innovaatiot saattavat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien ominaisuuksiin ja saada rahoituslaitokset suuntaamaan uudelleen liiketoimintojaan.

Tämän liitteen tarkoituksena on antaa ohjeita EKP:lle toimitettavien muita rahoituksen välittäjiä koskevien lomakkeiden täyttämistä varten.

2. Euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostaminen ja toimitettavat tilastotiedot

2.1 Euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostaminen

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tiedot on toimitettava lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti eli kullakin hetkellä kansallisella tasolla saatavilla olevien tietojen perusteella. Tästä seuraa, että toimitettavat tilastotiedot eivät ehkä aina ole saatavilla jäljempänä esitettyjen määritelmien ja erittelyjen mukaisella tavalla. Jos ilmoitettavat tiedot eroavat tämän liitteen määritelmistä, kansallisia keskuspankkeja kehotetaan toimittamaan EKP:lle lisätietoja (1). Kansalliset keskuspankit toimittavat saatavilla olevat ajantasaiset tiedot tämän lähestymistavan ja jäljempänä määriteltävän käsitteellisen viitekehyksen mukaisesti. Mikäli ajantasaista tietoa ei ole saatavilla tai sitä ei kyetä käsittelemään, toimitetaan kansalliset arviot. Vaihtoehtoisena ratkaisuna niissä tilanteissa, joissa kansallisia arvioita ei voida toimittaa tiettyjen erittelyjen osalta, EKP voi tehdä tapauskohtaisia arvioita/olettamuksia.

Kun otetaan huomioon se lisärasite, jonka kansallisten arvioiden laatiminen aiheuttaisi kansallisille keskuspankeille, voimavarat olisi pääasiallisesti keskitettävä rajoitettuun määrään keskeisimpiä tilastotietoja. Lyhyen aikavälin lähestymistavalla pyritäänkin keskittämään voimavarat yhteen tiettyyn muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaan (ks. 3.2.a kohta): sijoitusrahastoihin. Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjiä, lainanantajina toimivia yrityksiä tai muita rahoituksen välittäjiä (jäännösluokka) koskevien tietojen toimittamiselle ei aseteta erityisiä lisävaatimuksia, mikäli ajantasaisia tietoja ei kerätä kansallisella tasolla.

2.2 Toimitettavat tilastotiedot

Tiedonsiirron yhteydessä toimitetaan kahdentyyppisiä indikaattoreita: keskeisiä indikaattoreita ja lisätietoja

—

Keskeiset indikaattorit toimitetaan euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostamista varten. Kaikkien rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden on toimitettava nämä yksityiskohtaiset tiedot, mikäli ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tarvittavia erittelyjä varten tai sovitulla tiheydellä, sovittuna aikana tai sovitulta aikajänteeltä, on toimitettava arviot, mikäli se on asianmukaista.

—

Lisätiedot toimitetaan lisätietoerinä. Nämä tiedot toimittavat ne maat, joiden osalta on tällä hetkellä saatavilla yksityiskohtaisempia tietoja. Lisätiedot liittyvät erittelyihin, joita käyttäjät ovat ilmoittaneet tarvitsevansa ja joiden osalta euroalueen tilastollisten yhdistelmien muodostamista ei alun perin todettu asianmukaiseksi.

3. Käsitteellinen viitekehys

3.1 Tiedonantajien joukko

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmässä (jäljempänä ’EKT 95’ (2)) määritellään muut rahoituksen välittäjät (s.123) seuraavasti: ’rahoitusyritykset ja yrityksiin rinnastettavat yhteisöt, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina ja/tai talletusten läheisinä vastineina muilta institutionaalisilta yksiköiltä kuin rahalaitoksilta tai muussa muodossa kuin vakuutusteknisinä vastuuvelkoina’.

Muut rahoituksen välittäjät eroavat rahalaitoksista siinä, että muilla kuin rahalaitoksilla ei ole talletusvelkoja, ja eläkerahastosta ja vakuutuslaitoksista siinä, ettei muilla rahoituksen välittäjillä ole vakuutusteknistä vastuuvelkaa.

Lyhyen aikavälin lähestymistavan mukainen tiedonantajien joukko kattaa kaiken tyyppiset euroalueen jossakin maassa olevat muut rahoituksen välittäjät. Käsitteen ’jossakin maassa oleva’ määritelmä on Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (3) mukainen. Tiedonantajien joukko sisältää siten

—	alueella sijaitsevat laitokset mukaan lukien alueen ulkopuolella sijaitsevien emoyhtiöiden tytäryhtiöt, ja

—	alueella sijaitsevat sellaisten laitosten sivukonttorit, joiden päätoimipaikka on alueen ulkopuolella.

3.2 Muiden rahoituksen välittäjien ryhmittely alaluokkiin

Koska muiden rahoituksen välittäjien harjoittamat toiminnot ovat hyvin erilaisia ja tietojen saatavuus vaihtelee sen mukaan, millainen rahoituksen välittäjä on kyseessä, on yksilöity seuraavat neljä muiden rahoituksen välittäjien alaluokkaa, joiden osalta tiedot pitäisi toimittaa erikseen: 1) sijoitusrahastot (lukuun ottamatta rahamarkkinarahastoja); 2) arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät; 3) lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset; ja 4) muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka. Vaadittujen tilastoerittelyjen erot esitetään tässä liitteessä.

Luokat/ryhmät, joiden perusteella tiedot on toimitettava, luetellaan ja määritellään seuraavassa:

Sijoitusrahastot (pl. rahamarkkinarahastot)

Sijoitusrahastot ovat organisoituja rahoitusjärjestelyjä, joilla kerätään sijoittajien varoja rahoitusvaateiden tai reaalisten varojen hankkimista varten. Muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltaviin sijoitusrahastoihin kuuluu kaiken tyyppisiä sijoitusrahastoja rahalaitossektoriin kuuluvia lukuun ottamatta. Ne voivat olla oikeudelliselta rakenteeltaan erilaisia (sopimusoikeudellisiin säännöksiin perustuvia, yrityksiä ja trusteja), ja ne voivat olla avoimia tai suljettuja. Ne voidaan myös perustaa joko yksittäisiksi rahastoiksi tai ns. sateenvarjorahastoiksi (moniosastoinen rahasto, johon kuuluu useita alarahastoja).

Sijoitusrahastoista toimitetaan seuraavat tiedot:

Sijoitusrahastot yhteensä: Sijoitusrahastoista yhteensä toimitettavien tietojen on katettava kaiken tyyppiset maassa toimivat sijoitusrahastot. Keskeiset indikaattorit ja myös tietyt lisätiedot ilmoitetaan.

Sijoitusrahastot eriteltyinä sen mukaan, millainen sijoitusrahasto on kyseessä: Toimitettavat tiedot olisi eriteltävä sijoitusrahaston tyypin perusteella:

—

Sijoitusrahastot eriteltyinä sen mukaan, millainen sijoitus on kyseessä:

Sijoitusrahastoja koskevat tiedot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaan on ilmoitettava erikseen 1) osakerahastojen; 2) joukkolainarahastojen; 3) yhdistelmärahastojen; 4) kiinteistörahastojen; ja 5) muiden rahastojen osalta.

Eriteltäessä sijoitusrahastoja sen mukaan, millainen sijoitus on kyseessä, rahastot on lähtökohtaisesti luokiteltava sen mukaan, millaiseen omaisuuteen sijoitussalkku on pääasiallisesti sijoitettu. Mikäli sijoitussalkku koostuu lähinnä osakkeista ja osuuksista, rahastot luokitellaan ’osakerahastoihin’; mikäli velkapapereista, ’joukkolainarahastoihin’; ja mikäli kiinteistöistä, ’kiinteistörahastoihin’. Rahastot, jotka sijoittavat sekä osakkeisiin että joukkolainoíhin suosimatta toiminnassaan jompaa kumpaa instrumenttia, olisi luokiteltava ’yhdistelmärahastoihin’ (4). Mikäli rahastoa ei voida asianmukaisesti luokitella edellä mainittuihin luokkiin, se on luokiteltava jäännösluokkaan ’muut rahastot’.

’Rahastojen rahastot’ (rahastot, jotka sijoittavat pääasiassa sijoitusrahasto-osuuksiin) suositellaan luokiteltaviksi niiden rahastojen luokkaan, joihin ne pääasiallisesti sijoittavat. Mikäli tätä luokittelua ei pidetä järkevänä, rahastojen rahastot olisi luokiteltava jäännösluokkaan ’muut rahastot’.

Sijoitusrahastojen luokittelemiseksi niiden tyypin perusteella tarvittavat kriteerit saadaan selville tarjousesitteistä, rahaston säännöistä, perustamisasiakirjoista, yhtiöjärjestyksistä tai vastaavista säännöistä, merkintäasiakirjoista tai sijoitussopimuksista, markkinointiasiakirjoista tai muista vastaavanlaisista asiakirjoista.

Myöhemmässä vaiheessa voidaan mahdollisesti myös kerätä tietoja, jotka liittyvät investointirahastojen lukumäärään ja jotka on eritelty sen mukaan, millaisiin kohteisiin ne sijoittavat.

—

Sijoitusrahastot eriteltyinä sen mukaan, millainen sijoittaja on kyseessä:

Tiedot, jotka koskevat sijoitusrahastoja eriteltyinä sijoittajan tyypin mukaan, ilmoitetaan seuraavasti: 1) yleisölle avoimet rahastot, joiden osuuksia myydään suurelle yleisölle; ja 2) erityissijoittajien rahastot, joiden osuuksia myydään vain tietyn tyyppisille sijoittajille. Tämän tyyppisiä rahastoja koskevat tiedot ilmoitetaan vain lisätietoina.

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät

Muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltavat arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät harjoittavat pääasiassa seuraavia rahoituksen välitystoimintoja:

—	arvopaperikauppa omaan lukuun ostamalla ja myymällä kyseisiä arvopapereita välittäjän lukuun ja välittäjän vastuulla ainoana tarkoituksena saada osto- ja myyntihinnan välinen erotus,

—	arvopaperikauppa omaan lukuun sellaisen rahoituksen välittäjän välityksellä, jolla on lupa toimia osakemarkkinoilla, tai muilla järjestäytyneillä markkinoilla.

Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien osalta olisi esitettävä keskeiset indikaattorit. Toimitettavan erittelyn yksityiskohdat ilmenevät tästä liitteestä.

Lainanantajina toimivat rahoitusyritykset

Nämä rahoitusyritykset, jotka luokitellaan muihin rahoituksen välittäjiin, ovat lähinnä erikoistuneet kotitalouksien ja yritysten rahoittamiseen. Tähän ryhmään on luettava rahoitusleasingiin (5), factoringrahoitukseen, kiinnitysluottoihin ja kulutusluottoihin erikoistuneet yritykset. Nämä rahoitusyritykset voivat oikeudellisesti toimia asunto-osuuskuntana (building society), kunnallisena luottolaitoksena, erityisyhteisönä, jonka tehtävänä on saamisten arvopaperistaminen jne.

Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta olisi esitettävä keskeiset indikaattorit. Toimitettavan erittelyn yksityiskohdat ilmenevät tästä liitteestä.

Muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka

Tähän jäännösluokkaan sisällytettävät rahoitusyhtiöt ovat muun tyyppisiä rahoitusyhtiöitä, jotka eivät ole erikoistuneet mihinkään niistä toiminnoista, jotka koskevat kolmea muuta muiden rahoituksen välittäjien luokkaa. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi rahoitusholdingyhtiöt, riskirahoitusyhtiöt tai kehityspääomayhtiöt (development capital companies). Kansallisten keskuspankkien on yksilöitävä lisätiedoissa, minkä tyyppisiä laitoksia tähän luokkaan on luokiteltu.

Tämän muiden rahoituksen välittäjien alaluokan osalta edellytetään ainoastaan saamisten kokonaismäärän ilmoittamista lisätietona.

4. Tilastovaatimukset

4.1 Tase-erät

Keskeisten tilastollisten indikaattorien kokoaminen muiden rahoituksen välittäjien sektorin osalta edellyttää erityistä rahoitusinstrumenttikohtaista erittelyä. Instrumenttikohtaiset, maantieteelliset ja sektorikohtaiset erittelyt ovat mahdollisimman pitkälle rahalaitossektorin osalta määritettyjen raportointivaatimusten mukaisia. Erittely ei kuitenkaan käytännössä ole niin yksityiskohtainen kuin rahalaitosten tasetilastojen osalta edellytetään.

Kun otetaan lisäksi huomioon muihin rahoituksen välittäjiin luokiteltujen rahoitusyritysten toimintojen moninaisuus ja muiden rahoituksen välittäjien alaluokittain eriteltyjen tietojen saatavuuden tämänhetkiset erot, edellytettävät tase-erittelyt vaihtelevat sen mukaan, mikä rahoituksen välittäjien alaluokka on kyseessä.

Instrumentti- ja maturiteettikohtaiset erittelyt: Alla oleva taulukko kuvaa, mitä instrumenttityyppikohtaisia erittelyjä kunkin muiden rahoituksen välittäjien alaluokan osalta vaaditaan. Jäljempänä kuvataan tarkemmin näitä instrumenttikohtaisia erittelyjä. Pääsääntöisesti instrumenttikohtainen erittely on esitettävä keskeisenä indikaattorina muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta (lukuun ottamatta ’sijoittajan tyypin mukaan eriteltyjä sijoitusrahastoja’ ja ’muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokkaa’).

Instrumentti- ja maturiteettikohtainen erittely

INSTRUMENTTI- JA MATURITEETTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.	Talletukset (A ja B ilmoittavat)

2.	Lainat (C ilmoittaa)

Muut arvopaperit kuin osakkeet (A, B ja C ilmoittavat)

enintään 1 vuoden (A ilmoittaa)

yli 1 vuoden (A ilmoittaa)

4.	Osakkeet ja osuudet (6) (A, B ja C ilmoittavat)

5.	Sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet (A ja B ilmoittavat)

6.	Käyttöomaisuus (A ilmoittaa)

7.	Johdannaiset (A ja B ilmoittavat)

8.	Muut saamiset (A, B ja C ilmoittavat)

1.	Vastaanotetut talletukset ja lainat (A, B ja C ilmoittavat)

2.	Liikkeeseen lasketut velkapaperit (B ja C ilmoittavat)

3.	Oma pääoma (B ja C ilmoittavat)

4.	Liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet (A ilmoittaa)

5.	Johdannaiset (A ja B ilmoittavat)

6.	Muut velat (A, B ja C ilmoittavat)

Saamiset yhteensä = Velat yhteensä (Kaikki luokat ilmoittavat)

A	:	Sijoitusrahastot
B	:	Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät
C	:	Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset
D	:	Muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka

Lisävaatimukset rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten: Alla olevassa taulukossa kuvataan instrumenttikohtaista erittelyä koskevat lisävaatimukset. Tätä instrumenttikohtaista erittelyä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät jäljempänä tekstistä. Lähtökohtaisesti instrumenttikohtaiset erittelyt on toimitettava lisätietoerinä ainoastaan alaluokasta ’sijoitusrahastot yhteensä’.

Lisävaatimukset rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten

INSTRUMENTTI- JA MATURITEETTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.	Noteeratut osakkeet

2.	Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

Lainat

enintään 1 vuoden

yli 1 vuoden

VASTAAVAA

0.	Saamiset/velat yhteensä: Saamisten yhteismäärä on ilmoitettava kaikkien muiden rahoituksen välittäjien alaluokkien osalta. Saamisten yhteismäärä vastaa taseen vastaavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja on yhtä suuri kuin velkojen kokonaismäärä.

Talletukset: Erä ’talletukset’ edellytetään ilmoitettavan erikseen kaikentyyppisten erikseen raportoitavien sijoitusrahastojen sekä arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien osalta. Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rajoitusyritysten osalta tämä erä olisi luokiteltava ’muihin saamisiin’.

Tämä erä (7) koostuu lähinnä kahdesta alaluokasta:

—

Siirtokelpoiset talletukset: (kansallisen tai ulkomaan valuutan määräiset) talletukset, jotka voidaan vaihtaa rahaksi tai siirtää ilman merkittävää viivettä, rajoituksia tai sakkomaksuja käyttäen sekkiä, maksumääräystä, tiliin kohdistuvaa veloituksen kirjausta tai vastaavaa (EKT 95, 5.42–5.44 kohta).

—

Muut talletukset: kaikki hallussa olevat muut kuin siirtokelpoiset talletukset. Muita talletuksia ei voida käyttää maksamiseen milloin hyvänsä eikä niitä voida vaihtaa käteiseen rahaan tai siirtokelpoisiin talletuksiin ilman merkittäviä rajoituksia tai seuraamuksia. Tähän alaluokkaan kuuluvat määräaikaistalletukset, säästötalletukset jne. (EKT 95, 5.45–5.49 kohta).

Tähän erään kuuluu myös hallussa oleva käteinen raha. Käteinen raha sisältää liikkeessä olevat setelit ja metallirahat, joita käytetään yleisesti maksamiseen. Tämän erän merkityksen odotetaan jäävän pieneksi.

Arvostaminen: EKT 95:n mukaisesti talletukset ilmoitetaan nimellisarvoon ilman niille kertyneitä korkoja.

Lainat: ’Lainoja’ koskevat tiedot ilmoitetaan erikseen vain lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten alaluokan osalta. Sijoitusrahastojen ja arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien alaluokkien osalta lainat luokitellaan ’muihin saamisiin’. Rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten lainat (joiden maturiteetti on enintään yksi vuosi ja yli yhden vuoden) pitäisi kuitenkin yksilöidä erikseen lisätietoeränä alaluokan ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta.

Lainat ovat varoja, joita tiedonantajina olevat muut rahoituksen välittäjät lainaavat lainanottajille ja jotka eivät perustu siirtokelpoisiin velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut siirtokelpoiseksi). Erä ’lainat’ koostuu seuraavista alaeristä:

—

kotitalouksille myönnetyt lainat, joihin sisältyvät kulutusluotot (lainat, jotka on myönnetty henkilökohtaiseen käyttöön tulevien kulutustavaroiden ja palvelujen hankkimiseksi), asuntolainat (lainat, jotka myönnetään asunnon hankkimiseen, myös rakentamiseen ja peruskorjaukseen myönnetyt lainat) ja muut lainat (lainat, jotka myönnetään esimerkiksi liiketoimintaan, velkajärjestelyihin, opintoihin ym.),

—	kolmansille osapuolille myönnetyt rahoitusleasingsopimukset,

—	ongelmaluotot, joita ei ole vielä maksettu takaisin tai poistettu luottotappioina,

—	hallussa olevat ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit,

—	lainasaamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla saamisilla.

Arvostaminen: Muiden rahoituksen välittäjien myöntämiä lainoja tulisi, samoin samoin kuin rahalaitosten myöntämiä lainoja, pääsääntöisesti käsitellä siten, että ne kirjataan bruttomääräisinä kaikkine niihin liittyvine sekä yleisine että kohdistettuine varauksineen, kunnes tiedonantajalaitos poistaa lainat luottotappioina, jolloin lainat poistetaan taseesta.

Jaksottamista koskevan yleisperiaatteen mukaisesti talletuksista kertyvä korko olisi kirjattava taseeseen sitä mukaa kuin sitä kertyy (eli suoriteperusteen mukaisesti) eikä sitä mukaa kuin sitä tosiasiallisesti maksetaan (eli maksuperusteen mukaisesti). Korkosaamiset lainoista kirjataan bruttomääräisinä luokkaan ’muut saamiset’. Korkosaamiset erotetaan lainasta, johon ne liittyvät, ja kyseinen laina olisi arvostettava siihen nimellisarvoonsa, joka on maksamatta taseen laatimispäivänä.

Muut arvopaperit kuin osakkeet: Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta.

Tällä tarkoitetaan hallussa olevia yleensä siirtokelpoisia muita arvopapereita kuin osakkeita, joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella, eivätkä ne takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Tämä erä sisältää arvopaperit, jotka antavat haltijalle ehdottoman oikeuden kiinteään tai sopimuksen mukaiseen tuloon korkoina ja/tai määrättyinä kiinteinä summina, jotka maksetaan määräpäivänä (tai -päivinä) tai alkaen liikkeeseenlaskun yhteydessä yksilöidystä ajankohdasta. Siihen sisältyy myös siirtokelpoiset lainat, jotka on järjestetty uudelleen niin, että niitä edustaa suuri määrä identtisiä velkakirjoja, joilla käydään kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla.

Arvostaminen: EKT 95:n mukaisesti muut arvopaperit kuin osakkeet ilmoitetaan markkina-arvoon.

’Muiden arvopaperien kuin osakkeiden’ erittelyä (alkuperäisen maturiteetin mukaan) ’enintään 1 vuoden’ ja ’yli 1 vuoden’ maturiteetteihin edellytetään muiden rahoituksen välittäjien alaluokan ’sijoitusrahastot’ (sijoitusrahastot yhteensä ja sijoitusrahastot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaisesti) osalta.

Osakkeet ja osuudet (pl. sijoitusrahasto-osuudet): Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta.

Tällä tarkoitetaan hallussa olevia arvopapereita, jotka edustavat omistusoikeuksia yrityksiin tai yrityksiin rinnastettaviin yhteisöihin. Tällaiset arvopaperit antavat yleensä haltijalleen oikeuden osuuteen yritysten tai yrityksiin rinnastettavien yhteisöjen voitoista sekä selvitystilassa osuuteen niiden omista varoista. Tähän luokkaan kuuluu lähinnä seuraavat kolme alaluokkaa:

—	noteeratut osakkeet lukuun ottamatta sijoitusrahasto-osuuksia: osakkeet, joiden hinnat noteerataan tunnetussa pörssissä tai muuten jälkimarkkinoilla (EKT 95, 5.88–5.93 kohta). Tiedot noteeratuista osakkeista pitäisi antaa erikseen alaluokan ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta,

—	noteeraamattomat osakkeet lukuun ottamatta sijoitusrahasto-osuuksia: noteeraamattomat osakkeet (EKT 95, 5.88–5.93 kohta),

—	muut osuudet: kaikki taloustoimet, jotka kohdistuvat muihin osuuksiin ja jotka eivät kuulu noteerattuihin ja noteerattomiin osakkeisiin (EKT 94, 5.94–5.95 kohta).

Arvostaminen: EKT 95:n mukaisesti muut arvopaperit kuin osakkeet ilmoitetaan markkina-arvoon.

Sijoitusrahasto-osuudet: Sijoitusrahasto-osuudet ilmoitetaan erillisenä eränä vain sijoitusrahastojen alaluokkien sijoitusrahastot (sijoitusrahastot yhteensä ja kaikentyyppiset sijoitusrahastot) sekä arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät osalta. Alaluokan lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset osalta sijoitusrahasto-osuudet luokitellaan ’muihin saamisiin’.

Sijoitusrahasto-osuudet ovat sellaisen tietyn tyyppisen rahoitusyrityksen liikkeeseen laskemia arvopapereita, jonka yksinomaisena tarkoituksena on sijoittaa rahamarkkinoilta, pääomamarkkinoilta ja/tai kiinteistömarkkinoilta kerättyjä varoja. Sijoitusrahasto-osuudet ovat yksinomaan rahalaitosten (vain rahamarkkinarahastojen) ja muiksi rahoituksen välittäjiksi luokiteltujen sijoitusrahastojen velkoja.

Liikkeeseen lasketut sijoitusrahasto-osuudet antavat haltijalleen oikeuksia sijoitettuun pääomaan ja sijoituksesta saatavaan tuottoon, mutta ne eivät yleensä anna oikeutta yhteissijoitusta koskevaa määräysvaltaa (kuten äänioikeutta tai oikeutta osallistua yhtiön johtoon).

Arvostaminen: EKT 95:n mukaisesti sijoitusrahasto-osuudet ilmoitetaan markkina-arvoon.

Lisäksi alaluokan ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta ilmoitetaan hallussa olevat rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet.

Käyttöomaisuus: Tähän erään kuuluvat

—	sijoitustarkoituksia varten hallussa oleva aineellinen käyttöomaisuus (sijoitukset asuntoihin, muihin rakennuksiin ja rakenteisiin, muut kuin asuinkäytössä olevat rakennukset). Tämä osa voidaan yksilöidä ’kiinteistöiksi’,

—

aineellinen tai aineeton omaisuus (eivät kuitenkaan rahoitusvaateet), jota tiedonantajana olevien muiden rahoituksen välittäjien on tarkoitus käyttää toistuvasti yli vuoden ajan. Tämä omaisuus käsittää muiden rahoituksen välittäjien omistamat maa-alueet ja rakennukset sekä kaluston, ohjelmistot ja muut infrastruktuurit.

’Käyttöomaisuus’ eritellään erän sijoitusrahastot yhteensä osalta ja myös sijoituksen tyypin ja sijoittajan tyypin mukaan eriteltyjen sijoitusrahastojen osalta. Mikäli sijoitusrahastot eritellään sijoituksen mukaan, kiinteä käyttöomaisuus yksilöidään erikseen vain kiinteistörahastojen, yhdistelmärahastojen ja muiden rahastojen osalta, koska näillä rahastoilla voidaan odottaa olevan sijoitustarkoituksiin käytettäviä kiinteistöjä. Myös kaikilla muilla sijoitusten mukaan eriteltyjen rahastojen luokilla on kiinteää omaisuutta, mutta sen määrän odotetaan olevan vähäinen, koska kyseessä on lähinnä omassa käytössä oleva käyttöomaisuus (muun rahoituksen välittäjän käytössä olevat rakennukset, kalusto, ohjelmistot ja muu infrastruktuuri). Mikäli kiinteää omaisuutta ei tarvitse ilmoittaa erikseen, se luetaan ’muihin saamisiin’.

Johdannaiset: ’Johdannaiset’ ilmoitetaan erillisenä eränä vain alaluokkien sijoitusrahastot (sijoitusrahastot yhteensä ja kaikentyyppiset sijoitusrahastot) ja arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät osalta. Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta tämä erä olisi luokiteltava ’muihin saamisiin’.

Tämä erä koostuu kaikista johdannaisilla eli rahoitusvaateilla, jotka perustuvat johonkin toiseen rahoitusinstrumenttiin tai jotka johdetaan jostakin toisesta rahoitusinstrumentista, suoritettavista transaktioista. Perustana on yleensä jokin muu rahoitusvaade, mutta se voi olla myös hyödyke tai indeksi (EKT 95, 5.65 kohta).

Muiden rahoituksen välittäjien on pääsääntöisesti ilmoitettava ’johdannaiset’ rahalaitosten raportointivaatimuksissa suositellulla tavalla. Tässä yhteydessä raha- ja pankkitilastojen keräämisestä laadituissa ohjeissa Guidance Notes to the Regulation ECB/2001/13 on the MFI balance sheet statistics (8) todetaan, että voimassa olevien kansainvälisten tilastostandardien mukaisesti johdannaisinstrumentit, joilla on markkina-arvo, olisi pääsääntöisesti kirjattava taseeseen. Johdannaisilla on markkina-arvo, jos niillä käydään kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla (pörssissä) tai sellaisissa olosuhteissa, joissa ne voidaan yleensä OTC-markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella.

Tämän erän yhteydessä ilmoitetaan seuraavat johdannaiset:

—	optiot, jälkimarkkinakelpoiset ja OTC,

—	merkintäoptiot,

—	futuurit, mutta ainoastaan siltä osin kuin niillä on markkina-arvo, koska ne ovat jälkimarkkinakelpoisia taine voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella,

—	swapit, mutta ainoastaan siltä osin kuin niillä on markkina-arvo, koska ne ovat jälkimarkkinakelpoisia tai ne voidaan korvata vastakkaisella sopimuksella.

Taseeseen kirjattavat johdannaiset kirjataan markkina-arvoonsa, jolla tarkoitetaan voimassa olevaa markkinahintaa tai sen läheistä vastinetta (kohtuullista arvoa).

Johdannaiset kirjataan taseeseen bruttoperusteisesti. Yksittäiset johdannaissopimukset, joilla on positiivinen bruttomääräinen markkina-arvo, kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, ja sopimukset, joilla on negatiivinen bruttomääräinen markkina-arvo, kirjataan vastattavaa-puolelle. Johdannaissopimuksiin perustuvia tulevia bruttomääräisiä sitoumuksia ei kirjata tase-eriin. Johdannaiset voidaan kirjata myös nettoperusteisesti eri arvostamismenetelmien mukaisesti. Mikäli ainoastaan nettopositioita on saatavilla tai positiot kirjataan muuhun kuin markkina-arvoon, ilmoitetaan sen sijaan nämä positiot.

Erittelyjä (sektoreittain, valuutoittain jne.) ei edellytetä.

Muut saamiset: Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta.

Tähän kuuluvat saamiset, jotka eivät kuulu muihin eriin, kuten

—	lainoista kertyneet korkosaamiset ja rakennuksista kertyneet vuokrat,

—	osinkosaamiset,

—	saamiset, jotka eivät liity varsinaiseen muiden rahoituksen välittäjien toimintaan,

—	ns. ’suspense’-erien saamiset bruttomääräisinä,

—	siirtosaamiset bruttomääräisinä,

—	muut saamiset, joita ei yksilöidä erikseen, esim. käyttöomaisuus, lainat, talletukset (muun rahoituksen välittäjän alaluokasta riippuen).

Edellä oleva luettelo ei ole tyhjentävä, ja se vaihtelee tiedonantajaluokan tyypin mukaan (ks. viimeinen alakohta). Tase, jota vaaditaan muun rahoituksen välittäjän alaluokan tyypin mukaan, vaihtelee kyseisen muiden rahoituksen välittäjien alaluokan harjoittaman toiminnan perusteella. Ainoastaan taseen tärkeimmät erät yksilöidään erikseen. Kaikki määrät, joita ei voida kohdistaa johonkin näistä tärkeimmistä tase-eristä, kohdistetaan ’muihin saamisiin’; esim. koska sijoitusrahastot eivät yleensä myönnä lainoja, taseessa ei ilmoiteta erikseen erää ’lainat’. Mikäli sijoitusrahastot kuitenkin todellisuudessa myöntäisivät lainoja, kyseinen erä olisi kohdistettava ’muihin saamisiin’.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat ’muihin saamisiin’ kuuluvien erien yksityiskohtaiset tiedot lisätiedoissa.

VASTATTAVAA

0.	Saamiset/velat yhteensä: Velkojen yhteismäärä vastaa taseen vastattavaa-puolen kaikkien erikseen yksilöityjen erien summaa ja on yhtä suuri kuin saamisten kokonaismäärä (ks. myös ’vastaavaa-puolen erät — saamiset/velat yhteensä’).

Vastaanotetut talletukset ja lainat: Tämä erä ilmoitetaan erikseen sijoitusrahastojen, arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien ja lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta.

Tähän erään kuuluvat

—	Talletukset: muille rahoituksen välittäjille tehdyt siirtokelpoiset talletukset ja muut talletukset (ks. vastaavaa-puoli). Nämä talletukset tehdään yleensä rahalaitoksiin.

—	Lainat: tiedonantajina oleville muille rahoituksen välittäjille annetut lainat, jotka eivät perustu velkakirjoihin tai joita edustaa vain yksi velkakirja (siitä huolimatta, että se olisi tullut jälkimarkkinakelpoiseksi).

10.

Liikkeeseen lasketut velkapaperit: Tämä erä ilmoitetaan erikseen arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien ja lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta. Sijoitusrahastojen osalta tämä erä kohdistetaan ’muihin velkoihin’ ja sen merkityksen oletetaan olevan vähäinen.

Tämä erä tarkoittaa muita arvopapereita kuin osuuksia, jotka yleensä ovat siirtokelpoisia ja joilla käydään kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan markkinoilla korvata vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistusoikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen. Joissain maissa muut rahoituksen välittäjät voivat laskea liikkeeseen jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan rahalaitosten liikkeeseen laskemia velkapapereita. Näiden raportointivaatimusten mukaan kaikki tällaiset instrumentit luokitellaan velkapapereihin.

11.

Oma pääoma: Tämä erä ilmoitetaan erikseen arvopapereiden ja johdannaisten välittäjien ja lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten osalta. Sijoitusrahastojen osalta tämä erä kohdistetaan ’muihin velkoihin’.

Tämä erä käsittää määrät, jotka perustuvat tiedonantajina olevien muiden rahoituksen välittäjien osakkeenomistajille tai muille omistajille osakeanneissa myymistä osakkeista, jotka takaavat osakkeen haltijalle omistusoikeuksia kyseisessä muussa rahoituksen välittäjässä ja yleensä osuuden sen voitoista sekä selvitystilassa osuuden sen omista varoista. Erään kuuluvat myös rahastot, jotka muodostuvat jakamattomista voitoista tai sellaisista varoista, jotka tiedonantajana oleva muu rahoituksen välittäjä on pannut talteen vastaisuudessa odotettavissa olevien maksujen ja sitoumusten varalta. Omaan pääomaan ja varauksiin kuuluvat seuraavat erät:

—	oma pääoma,

—	jakamattomat voitot tai rahastot,

—	kohdistetut varaukset laina-, arvopaperi- ja muuntyyppisiä vaateita varten,

—	liikevoitto/-tappio.

12.

Sijoitusrahasto-osuudet: Tämä erä ilmoitetaan erikseen vain alaluokan sijoitusrahastot vastattavaa-puolella, koska ainoastaan sijoitusrahastot laskevat liikkeeseen sijoitusrahasto-osuuksia.

Tämä erä tarkoittaa muiden sijoitusrahastojen kuin rahamarkkinarahastojen liikkeeseen laskemia rahastoosuuksia.

13.	Johdannaiset: Ks. ’vastaavaa-puolen erät — johdannaiset’.

14.

Muut velat: Tämä erä edellytetään ilmoitettavan erikseen muiden rahoituksen välittäjien kaikkien alaluokkien osalta niiden jäännösluokkaa lukuun ottamatta. Tämä erä vastaa rahalaitosten ’muita velkoja’ mutta ei sisällä johdannaisia.

Tähän kuuluvat velat, jotka eivät kuulu muihin eriin, kuten

—	ns. maksettavat ’suspense’-erät bruttomääräisinä,

—	siirtovelat bruttomääräisinä,

—	maksamatta olevat talletusten korot,

—	maksamattomat osingot,

—	velat, jotka eivät liity varsinaiseen muiden rahoituksen välittäjien toimintaan,

—	kolmansille osapuolille maksettavia korvauksia koskevat varaukset,

—	johdannaissopimusten vakuusmaksut, jotka vastaavat luottoriskiltä suojautumiseksi maksettavaa käteisvakuutta mutta joihin tallettajalla on edelleen omistusoikeus ja jotka on maksettava takaisin tallettajalle, kun sopimus suljetaan,

—	ilman käteisvakuuksia lainaksi annetuista arvopapereista aiheutuneet nettopositiot,

—	arvopaperikauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvat nettovelat.

Edellä oleva luettelo ei ole tyhjentävä, ja se vaihtelee tiedonantajaluokan tyypin mukaan. Tase, jota vaaditaan muun rahoituksen välittäjän alaluokan tyypin mukaan, vaihtelee kyseisen muiden rahoituksen välittäjien alaluokan harjoittaman toiminnan perusteella. Ainoastaan taseen tärkeimmät erät yksilöidään erikseen. Kaikki määrät, joita ei voida kohdistaa johonkin näistä tärkeimmistä vastattavaa-puolen tase-eristä, kohdistetaan ’muihin velkoihin’; esim. koska sijoitusrahastot eivät yleensä laske liikkeeseen ’velkapapereita’, tätä erää ei ilmoiteta erikseen vastattavaa-puolella. Mikäli sijoitusrahastot kuitenkin todellisuudessa laskee liikkeeseen velkapapereita, kyseinen erä olisi kohdistettava ’muihin velkoihin’.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat ’muihin velkoihin’ kuuluvien erien yksityiskohtaiset tiedot lisätiedoissa.

KIRJANPITOSÄÄNNÖT

Muiden rahoituksen välittäjien on kirjanpitoaan laatiessaan lähtökohtaisesti noudatettava pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä 8 päivänä joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635/ETY (9) kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä sekä sovellettavia kansainvälisiä standardeja. Kaikki saamiset ja velat ilmoitetaan bruttomääräisinä tilastointia varten, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioissa voimassa oleviin kirjanpitokäytäntöihin. Kunkin erän yhteydessä annetaan erityisohjeita käytettävistä arvostusmenetelmistä.

ERITTELY MAANTIETEELLISEN SIJAINNIN, SEKTORIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAAN

EKP edellyttää muiden rahoituksen välittäjien joidenkin alaluokkien ja tiettyjen tase-erien osalta vastaavanlaista maantieteellistä ja sektorikohtaista erittelyä kuin rahalaitosten tase-erien osalta.

Maantieteelliset ja sektorikohtaiset erittelyt

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

Kotimaassa olevat

rahalaitokset

muut kuin rahalaitokset

joista yrityksiä (S.11) (10)

joista kotitalouksia ym. (S.14)

Muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat

rahalaitokset

muut kuin rahalaitokset

joista yrityksiä (S.11)

joista kotitalouksia ym. (S.14)

C.	Ulkomailla olevat

Kotimaassa olevat

rahalaitokset

muut kuin rahalaitokset

Muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa olevat

rahalaitokset

muut kuin rahalaitokset

C.	Ulkomailla olevat

Maantieteelliset erittelyt

Euroalueen muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen kokoaminen edellyttää euroalueella sijaitsevien vastapuolten yksilöimistä siten, että eritellään kotimaiset ja muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden vastapuolet. Tästä syystä edellytetään täydellistä maantieteellistä erittelyä ’kotimaassa oleviin/muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa oleviin/ulkomailla oleviin’ muihin rahoituksen välittäjiin. Rahaliittoon kuulumattomien jäsenvaltioiden osalta erittely tehdään ’kotimaassa oleviin/rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa oleviin/ulkomailla oleviin’.

Edellytetty maantieteellinen erittely liittyy seuraaviin tase-eriin:

—

Sijoitusrahastot yhteensä/sijoitusrahastot eriteltyinä sijoituspolitiikan mukaan: Erityisesti ’muiden arvopaperien kuin osakkeiden’, ’osakkeiden ja osuuksien’, ’sijoitusrahasto-osuuksien’ (vastaavaa-puoli) ja ’liikkeeseen laskettujen sijoitusrahasto-osuuksien’ (vastattavaa-puoli) osalta. Vastaavaa-puolella tämä tieto ilmoitetaan keskeisenä indikaattorina, vastattavaa-puolella lisätietona.

—	Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat yritykset: erä ’lainat’ olisi eriteltävä maantieteellisen sijainnin mukaan kotimaassa oleviin/muissa rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa oleviin (keskeisenä indikaattorina).

Sektorikohtaiset erittelyt (11)

Tärkein edellytetty sektorikohtainen erittely on erittely ’rahalaitoksiin/muihin kuin rahalaitoksiin’ Rahalaitosten määritelmä on yleisesti tunnettu. ’Muihin kuin rahalaitoksiin’ kuuluvat sektorit ’julkisyhteisöt’ (12) ja ’muut sektorit’ (13).

Sektorikohtaista erittelyä koskevat vaatimukset ovat samat sekä kotimaata että muita rahaliittoon osallistuvia jäsenvaltioita koskevien tietojen osalta. Ulkomaita koskevia tietoja ei tarvitse eritellä sektorikohtaisesti.

Sektorikohtaista erittelyä edellytetään vain seuraavien erien osalta:

—	Se ilmoitetaan ’lisätietona’ alasektorin ’sijoitusrahastot’ osalta (sijoitusrahastot yhteensä ja sijoitusrahastot sijoituksen tyypin mukaan eriteltyinä) ja vain niiden erien osalta, joista edellytetään maantieteellistä erittelyä.

—	Se ilmoitetaan ’keskeisenä indikaattorina’ alasektorin ’lainanantajina toimivat yritykset’ erän ’lainat’ osalta. Lisäksi ainoastaan tämän muiden rahoituksen välittäjien alaluokan ja tämän erän osalta edellytetään kuitenkin vielä ’yrityksille ja kotitalouksille’ myönnettyjen ’lainojen’ yksilöimistä.

Erittely käyttötarkoituksen mukaan

Tämä erittely edellytetään ilmoitettavaksi vain lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivia yrityksiä koskevien tietojen osalta. Sillä tarkoitetaan erityistä tase-erää ’lainat’ ja erityisesti ’lainoja’ kotitalouksille, joiden osalta ilmoitetaan lainan käyttötarkoitus (jaoteltuna kulutusluottoihin, asuntolainoihin ja muihin luottoihin (jäännösluokka)). Tämä erittely on ilmoitettava keskeisenä indikaattorina.

4.2 Muutostiedot

Muutostiedot ilmoitetaan vain siinä tapauksessa, että kantatiedoissa on merkittäviä katkoksia. Muutokset on ilmoitettava esimerkiksi silloin, kun ne johtuvat EKT 95:n käyttöönoton yhteydessä tehtävistä luokituksen muutoksista. Tiedot ilmoitetaan vapaaehtoisesti, mikäli ne ovat saatavissa.

4.3 Transaktioita koskevat tiedot

Muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen lyhyen aikavälin lähestymistavan mukaisesti rahoitustransaktioita ja sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemien osakkeiden/osuuksien myyntejä ja takaisinostoja koskevat tiedot on annettava alasektorin ’sijoitusrahastot’ (sijoitusrahastot yhteensä ja sijoituksen tyypin mukaan eritellyt sijoitusrahastot) ’lisätietoerinä’.

Instrumentti- ja maturiteettikohtainen erittely: Alla olevassa taulukossa kuvataan vaadittavaa transaktioita koskevien tietojen erittelyä instrumentin ja maturiteetin mukaan.

Transaktioita koskevien tietojen erittely instrumentin ja maturiteetin mukaan

INSTRUMENTTI- JA MATURITEETTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.	Talletukset

Muut arvopaperit kuin osakkeet

enintään 1 vuoden

yli 1 vuoden

3.	Osakkeet ja osuudet (14)

4.	Sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet

5.	Käyttöomaisuus (15)

6.	Muut saamiset (ml. lainat ja johdannaiset) (16)

1.	Vastaanotetut talletukset ja lainat

2.	Liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet

3.	Muut velat (ml. velkapaperit, oma pääoma, johdannaiset)

Saamiset yhteensä = Velat yhteensä (kaikki luokat)

Sijoitusrahastojen osakkeiden/osuuksien myynnit ja takaisinostot: Alla olevassa taulukossa kuvataan vaadittavaa sijoitusrahastojen osakkeiden/osuuksien myyntejä ja takaisinostoja koskevien tietojen erittelyä instrumentin mukaan.

Sijoitusrahastojen osakkeiden/osuuksien myynnit ja takaisinostot

INSTRUMENTTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.	Liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet — uusien osakkeiden myynti

2.	Liikkeeseen lasketut sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet — osakkeiden takaisinostot

Lisävaatimukset rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten: Alla olevassa taulukossa kuvataan vaadittavaa transaktiotietojen lisäerittelyä instrumentin ja maturiteetin mukaan.

Lisävaatimukset rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten

INSTRUMENTTI- JA MATURITEETTILUOKAT

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

1.	Noteeratut osakkeet

2.	Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet

Lainat

enintään 1 vuoden

yli 1 vuoden

4.4 Raportoinnin tiheys, toimitusaika ja aikajänne

EKP:lle annetaan tiedot neljännesvuosittain.

Muita rahoituksen välittäjiä koskevat tilastot toimitetaan EKP:lle viimeistään viiteajanjakson päättymistä seuraavan kolmannen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä tai sitä edeltävänä kansallisen keskuspankin pankkipäivänä (17), mikäli kyseisen kalenterikuukauden viimeinen päivä ei ole kansallisen keskuspankin pankkipäivä. Tarkoista tietojen toimitusajankohdista ilmoitetaan kansallisille keskuspankeille edeltäkäsin raportointikalenterissa. Neljännesvuositason historiatiedot toimitetaan EKP:lle siten, että aluksi toimitetaan ensimmäistä saatavilla olevaa viitekautta koskevat tiedot ja vähintään vuoden 1998 neljättä neljännestä koskevaan viiteajanjaksoon liittyvät tiedot.

5. Muita rahoituksen välittäjiä koskevien tietojen sähköinen siirto — sarjaperheen (key family) tunniste: OFI

Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperhe liittyy euroalueen muiden rahoituksen välittäjien tasetilastoihin. Se on suunniteltu siten, että se vastaa mahdollisimman pitkälle tase-eriä koskevia tilastoja varten jo aiemmin määriteltyjä koodiluetteloita ja koodeja.

5.1 Muuttujat

Alla olevassa taulukossa kuvataan muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytettyjä muuttujia. Muita rahoituksen välittäjiä koskevien tilastojen osalta on yksilöity 11 muuttujaa, joiden katsotaan olevan olennaisia aikasarjojen määrittämiseksi.

Avainkohta	Käsitteen lyhenne	Käsitteen nimi	Arvon muoto	Koodiluettelon tunniste	Koodiluettelon nimi
Avainkohta	Muuttujat
1	FREQ	Toistuvuus	AN1	CL_FREQ	Toistuvuus-koodiluettelo (BIS, EKP)
2	REF_AREA	Viitealue	AN2	CL_AREA_EE	Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutase — tilasto, EKP)
3	ADJUSTMENT	Muutosindikaattori	AN1	CL_ADJUSTMENT	Muutosindikaattori-koodiluettelo (BIS, EKP)
4	OFI_REP_SECTOR	Muun rahoituksen välittäjän viitesektori	AN2	CL_OFI_REP_SECTOR	Muun rahoituksen välittäjän viitesektori -koodiluettelo (EKP)
5	OFI_ITEM	Muun rahoituksen välittäjän tase-erä	AN3	CL_OFI_ITEM	Muun rahoituksen välittäjän tase-erä -koodiluettelo (EKP)
6	MATURITY_ORIG	Alkuperäinen maturiteetti	AN1	CL_MATURITY_ORIG	Alkuperäinen maturiteetti -koodiluettelo (EKP)
7	DATA_TYPE	Tiedon tyyppi	AN1	CL_DATA_TYPE	Raha- ja pankkitilastojen tietotyyppi, virta- ja positiotyypit (EKP, BIS)
8	COUNT_AREA	Vastapuolen alue	AN2	CL_AREA_EE	Alue-koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)
9	BS_COUNT_SECTOR	Tase-erän vastapuolen sektori	AN4	CL_BS_COUNT_SECTOR	Tase-erän vastapuolen sektori -koodiluettelo (EKP, BIS)
10	CURRENCY_TRANS	Transaktiovaluutta	AN3	CL_CURRENCY	Valuutta-koodiluettelo (EKP, BIS, Eurostatin maksutasetilasto)
11	SERIES_DENOM	Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma	AN1	CL_SERIES_DENOM	Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma -koodiluettelo (EKP)

Kunkin yhdentoista tilastollisen muuttujan arvot saadaan sitä vastaavasta koodiluettelosta. Esimerkiksi muuttujan REF_AREA (viitealue) arvot saadaan edellä olevan taulukon mukaisesti koodiluettelosta CL_AREA_EE. Muita rahoituksen välittäjiä koskevien koodiluokkien muuttujat kuvataan seuraavassa samassa järjestyksessä kuin ne ilmenevät avaimesta.

Muuttuja nro 1: Toistuvuus (FREQ; pituus: yksi merkki)

Muuttuja osoittaa raportoidun aikasarjan toistuvuuden. Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytetty koodi on ’Q’ eli neljännesvuositason tiedot, ja se on vain yksi koodiluettelossa CL_FREQ määritellyistä arvoista. Mikäli kansalliset tiedot ovat saatavilla harvemmin (esim. puolivuosittain tai vuosittain), kansalliset keskuspankit estimoivat neljännesvuosittaiset tiedot. Mikäli neljännesvuosittaisten arvioiden esittäminen ei ole asianmukaista, tiedot esitetään kuitenkin neljännesvuosittaisina aikasarjoina (esim. vuosittaiset tiedot esitetään tietoina yyyyQ4 ja puolivuosittaiset tiedot tietoina yyyyQ2 ja yyyyQ4, jolloin muita vuosineljänneksiä koskevat tiedot joko jätetään ilmoittamatta tai ne ilmoitetaan puuttuviksi koodilla ’L’ (18)).

Muuttuja nro 2: Viitealue (REF_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Muuttuja osoittaa tiedonantajalaitoksen kotimaan. Siihen liittyvä koodiluettelo CL_AREA_EE sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja (ks. myös muuttuja nro 8: Vastapuolen alue. Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytetyt arvot vastaavat Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioita.

Muuttuja nro 3: Muutosindikaattori (ADJUSTMENT; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja ilmoittaa sen, onko tietoihin tehty kausivaihtelusta ja/tai pankkipäivän viikonpäivästä johtuvia muutoksia. Vastaava koodiluettelo on CL_ADJUSTMENT. Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperheessä käytetty koodi on ’N’, joka tarkoittaa, että aikasarjoja ei ole muutettu kausivaihtelun eikä pankkipäivän viikonpäivän vuoksi.

Muuttuja nro 4: Muun rahoituksen välittäjän viitesektorikohtainen erittely (OFI_REP_SECTOR; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja osoittaa, minkä tyyppinen muu rahoituksen välittäjä on tiedonantajana, ja se liittyy koodiluetteloon CL_OFI_REP_SECT. Seuraavat 11 arvoa on yksilöity: sijoitusrahastot yhteensä (’10’); sijoitusrahastot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaan: osakerahastot (’11’), joukkolainarahastot (’12’), yhdistelmärahastot (’13’), kiinteistörahastot(’14’) ja muut rahastot (’15’); sijoitusrahastot eriteltyinä sijoittajan tyypin mukaan: yleisölle avoimet rahastot (’1G’) ja erityissijoittajien rahastot (’1S’), arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät (’20’), lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset (’30’) ja muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokat (’40’).

Muuttuja nro 5: Muun rahoituksen välittäjän tase-erä (OFI_ITEM; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa muun rahoituksen välittäjän taseen tase-erää, ja se liittyy koodiluetteloon CL_OFI_ITEM. Saamisten ja velkojen arvot yksilöidään etuliitteellä ’A’ tai ’L’, ja ne järjestetään ja koodataan erien välisen hierarkisen suhteen mukaisesti aina, kun se on mahdollista. Koska muut rahoituksen välittäjät keskittyvät erilaisiin rahoitustoimenpiteisiin sen mukaan, minkä tyyppinen välittäjä on kyseessä, kaikkien osalta ei sovelleta kaikkia tase-eriä. Erityisesti vastaavaa-puolella on yksilöity kaksi eri erää ’muiden saamisten’ osalta:

—	muut saamiset (mukaan lukien lainat) (’A8A’), jota sovelletaan muiden rahoituksen välittäjien kaikkiin luokkiin lukuun ottamatta lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivia rahoitusyrityksiä, ja

—	muut saamiset (mukaan lukien talletukset, käteinen raha, sijoitusrahasto-osuudet, käyttöomaisuus ja johdannaiset) (’A8B’), jota sovelletaan lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimiviin rahoitusyrityksiin.

Vastattavaa-puolella on ’muiden velkojen’ osalta yksilöity kolme eri erää:

—	muut velat (lukuun ottamatta velkapapereita, omaa pääomaa ja johdannaisia) (’L6A’), jota sovelletaan arvopapereiden ja johdannaisten välittäjiin,

—	muut velat (mukaan lukien johdannaiset) (’L6B’), jota sovelletaan lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimiviin rahoitusyrityksiin, ja

—	muut velat (mukaan lukien velkapaperit sekä oma pääoma) (’L6C’), jota sovelletaan sijoitusrahastoihin.

Muuttuja nro 6: Alkuperäinen maturiteetti (MATURITY_ORIG; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvaa tase-erän alkuperäistä maturiteettia, ja se liittyy koodiluetteloon CL_MATURITY_ORIG. Maturiteettierittelyä ’enintään yhden vuoden’ (’F’) ja ’yli 1 vuoden’ (’K’) sovelletaan erään ’muut arvopaperit kuin osakkeet’ sijoitusrahastojen luokkien osalta. Vaikka tässä yhteydessä ei edellytetä erittelyä maturiteeteittain, alkuperäistä maturiteettia sovelletaan käsitteellisesti myös vastaavaa-puolen eriin ’lainat’ ja ’talletukset’ ja vastattavaa-puolen eriin ’vastaanotetut talletukset ja lainat’ ja ’liikkeeseen lasketut velkapaperit’. Tästä syystä näissä tapauksessa käytetään koodia ’A’ kuvaamaan kokonaismaturiteettia. Kaikissa muissa erissä on koodi ’X’, joka tarkoittaa ei sovellettavissa.

Muuttuja nro 7: Tiedon tyyppi (DATA_TYPE; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja kuvataan koodiluettelossa CL_DATA_TYPE, ja se ilmoittaa, minkä tyyppistä tietoa raportoidaan: bruttomääräiset kannat (’1’), myynnit (’2’), takaisinostot (’3’), rahoitustransaktiot (’4’) ja luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt (’5’). Luokituksen muutoksiin ja muihin vastaaviin järjestelyihin kuuluvat sellaiset tiedonantajana olevan muiden rahoituksen välittäjien sektorin taseen vastaavaa- ja vastattavaa -puolella tehtävät muutokset, jotka johtuvat 1) muutoksista tiedonantajien joukossa; 2) yritysten uudelleenjärjestelyistä; 3) saamisten ja velkojen luokituksen muutoksista; ja 4) sellaisten raportointivirheiden korjaamisesta, joita ei teknisistä syistä voida poistaa kantatiedoista koko kyseisen ajanjakson ajalta.

Muuttuja nro 8: Vastapuolen alue (COUNT_AREA; pituus: kaksi merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa muiden rahoituksen välittäjien taseen vastapuolen asuinpaikkaa. Tähän käsitteeseen liittyvä koodiluettelo on CL_AREA_EE, joka sisältää ISO-standardin mukaisen maaluettelon ja muutamia muita arvoja (esim. ’U6’ — ’Domestic: sama maa kuin tiedonantajana olevan muun rahoituksen välittäjän maa’). Muita rahoituksen välittäjiä koskevissa koodiluokissa käytetään ainoastaan muutamia arvoja: kotimaa (kotipaikka tai viitealue) (’U6’); muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot (kaikki maat viitealuetta lukuun ottamatta) (’U5’); ulkomaat (’U4’) ja koko maailma (kaikki talousyksiköt) (’A1’). Kun valtiosta tulee rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio, liittymistä edeltävään ajanjaksoon liittyvät historiatiedot ilmoitetaan käyttäen vastapuolen alueen koodeja rahaliitto (’U2’) ja kaikki muut alueet kuin rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ja viitealue/kotipaikka (’U8’) (19).

Muuttuja nro 9: Tase-erän vastapuolen sektori (BS_COUNT_SECTOR; pituus: neljä merkkiä)

Tämä muuttuja kuvaa muiden rahalaitosten tase-erän sektorikohtaista erittelyä, ja se liittyy koodiluetteloon CL_BS_COUNT_SECT. Viisi vastapuolen sektoria on ilmoitettava: rahalaitokset (’1000’); muut kuin rahalaitokset (’2000’); muut sektorit — joista yrityksiä (’2240’); muut sektorit — joista kotitalouksia (’2251’) ja määrittelemätön sektori (’0000’).

Muuttuja nro 10: Transaktiovaluutta (CURRENCY_TRANS; pituus: kolme merkkiä)

Tämä muuttuja ilmoittaa muun rahoituksen välittäjän tase-erien rahayksikön, ja sitä vastaa koodiluettelo CL_CURRENCY. Käytetään vain koodia ’Z01’ kaikki valuutat yhteensä.

Muuttuja nro 11: Sarjojen rahayksikkö tai erityinen laskelma (SERIES_DENOM; pituus: yksi merkki)

Tämä muuttuja osoittaa, onko raportoitavat sarjat ilmaistu kansallisessa vai yhteisessä rahayksikössä (euro). Sillä on kaksi arvoa (’N’, kansallinen rahayksikkö ja ’E’, euro), jotka ilmenevät koodiluettelosta CL_SERIES_DENOM. Koodia ’E’ käyttävät rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot, kun taas koodia ’N’ käyttävät uudet rahaliittoon osallistuvat maat ilmoittaessaan osallistumista edeltävää ajanjaksoa koskevia historiatietoja (20).

5.2 Ominaisuudet

Avaimen määrittelemisessä käytettävien 11 muuttujan lisäksi on määritelty useita ominaisuuksia (21). Niitä liitetään toimitettaviin tietoihin eri tasoilla:

Tase-erien sarjaperhe (ECB_OFI): koodatut ja koodaamattomat ominaisuudet

Taso	Tilastollinen käsite		Arvon muoto	Koodiluettelo
Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet (vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)
Rinnakkaistaso	TITLE_COMPL	Otsakkeen täydenne	AN..1050	Koodaamaton
Rinnakkaistaso	UNIT	Yksikkö	AN..12	CL_UNIT	Yksikkö-koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)
Rinnakkaistaso	UNIT_MULT	Yksikön kerroin	AN..2	CL_UNIT_MULT	Yksikön kerroin -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)
Rinnakkaistaso	DECIMALS	Desimaalit	N1	CL_DECIMALS	Desimaalit-koodiluettelo (BIS, EKP)
Rinnakkaistaso	TITLE	Otsake	AN..70	Koodaamaton
Rinnakkaistaso	NAT_TITLE	Omakielinen otsake	AN..350	Koodaamaton
Rinnakkaistaso	COMPILATION	Tiedon kokoaminen	AN..1050	Koodaamaton
Rinnakkaistaso	COVERAGE	Kattavuus	AN..350	Koodaamaton
Aikasarjatason ominaisuudet (vaihdetaan FNS-ryhmää käyttäen)
Aikasarjat	COLLECTION	Tiedonkeruun indikaattori	AN1	CL_COLLECTION	Tiedonkeruun indikaattori -koodiluettelo (BIS, EKP)
Aikasarjat	AVAILABILITY	Saatavuus	AN1	CL_AVAILABILITY	Saatavuus laitoksille -koodiluettelo (BIS, EKP)
Aikasarjat	DOM_SER_IDS	Kotimaan sarjojen indikaattorit	AN..70	Koodaamaton
Aikasarjat	BREAKS	Katkokset	AN..350	Koodaamaton
Havaintotason ominaisuudet (vaihdetaan yhdessä tärkeimmän ARR-segmentin tietojen kanssa)
Havainto	OBS_STATUS	Havainnon laatu	AN1	CL_OBS_STATUS	Havainnon laatu -koodiluettelo (BIS, EKP, Eurostatin maksutasetilasto)
Havainto	OBS_CONF	Havainnon luottamuksellisuus	AN1	CL_OBS_CONF	Havainnon luottamuksellisuus -koodiluettelo (Eurostatin maksutasetilasto, EKP)
Havainto	OBS_PRE_BREAK	Katkosta edeltävä havainnon arvo	AN..15	-
Havainto	OBS_COM	Havaintoa koskeva huomautus	AN..350	Koodaamaton

Kuhunkin näistä ominaisuuksista liittyy lisäksi joitain teknisiä erityispiirteitä, jotka luetellaan seuraavassa taulukossa.

Euroalueen kansallisten keskuspankkien raportointi EKP:lle

ECB_OFI -sarjaperheen yhteiset ominaisuudet

	Pakollisuus	Ensimmäisen lukuarvon antaa… (23)	Kansallisten keskuspankkien muutettavissa
TITLE_COMPL	M	EKP	Ei
UNIT	M	EKP	Ei
UNIT_MULT	M	EKP	Ei
DECIMALS	M	EKP	Ei
TITLE	C	EKP	Ei
NAT_TITLE	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
COMPILATION	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä (22)
COVERAGE	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä (22)
COLLECTION	M	EKP	Ei
AVAILABILITY	M	EKP/Kansallinen keskuspankki	Kyllä
DOM_SER_IDS	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
BREAKS	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_STATUS	M	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_CONF	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_PRE_BREAK	C	Kansallinen keskuspankki	Kyllä
OBS_COM	C	Kansallinen keskuspankki/EKP	Kyllä
	M: Pakollinen, C: Erityistap. ilmoitettava

Seuraavassa kuvataan kutakin ominaisuutta sekä esitetään viitekoodiluettelo (ilmoitetaan suuraakkosin, kuten CL_****), mikäli se on sovellettavissa.

5.2.1 Rinnakkaistason (sibling) ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

—	TITLE_COMPL (koodaamaton): Otsakkeen täydenteen laatii, tallentaa ja ilmoittaa EKP (englanninkielinen, pituus enintään 350 merkkiä). Mikäli kansallinen keskuspankki haluaa muuttaa sitä, muutos voidaan tehdä EKP:n kuulemisen jälkeen. Muutoksen toteuttaa kuitenkin EKP.

—

UNIT (koodiluettelo: CL_UNIT): Tämä ominaisuus ilmoittaa raportoitujen tietojen mittayksikön. Rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat tiedot euroina ja EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi ’EUR’ (DENOM = ’EUR’). Kun valtiosta tulee rahaliittoon osallistuva jäsenvaltio, EKP asettaa tämän ominaisuuden arvoksi vastaavan kansallisen rahayksikön, mikäli kyseessä ovat liittymistä edeltävään ajanjaksoon liittyvät historiatiedot (24).

—	UNIT_MULT (koodiluettelo: CL_UNIT_MULT): Tämä ominaisuus antaa tietoa siitä, onko sarjat ilmaistu miljoonina (UNIT_MULT = ’6’), miljardeina (UNIT_MULT = ’9’) jne. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot miljoonina ja EKP asettaa arvoksi 6 (UNIT_MULT = ’6’).

—	DECIMALS (koodiluettelo: CL_DECIMALS): Ominaisuus kertoo havaintojen arvoille annettavien desimaalien määrän. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat tiedot kolmen desimaalin tarkkuudella, ja EKP asettaa ominaisuuden arvoksi 3 kaikkien aikasarjojen osalta (eli DECIMALS = ’3’).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—	TITLE (koodaamaton): Aikasarjan otsakkeessa voidaan esittää vain enintään 70 merkkiä. Koska tila on rajallinen, pakollisena ominaisuutena on sen sijaan TITLE COMPLEMENT. Ominaisuutta TITLE voidaan käyttää lyhytnimien esittämiseen.

—

COMPILATION (koodaamaton): Tätä ominaisuutta käytetään esitettäessä sanallisesti yksityiskohtaisia selvityksiä sovelletuista tiedon kokoamismenetelmistä, ja siihen sisältyy esimerkiksi seuraavia tietoja:

—	tietolähteet/tiedon keräämismenetelmä,

—	kokoamismenetelmät (mukaan lukien tehtyjen arvioiden/olettamusten kuvaus),

—	sovellettava lainsäädäntö: tiedot sovellettavasta kansallisesta lainsäädännöstä ja yhteydet EU:n direktiiveihin kunkin muiden rahoituksen välittäjien tyypin osalta,

—	poikkeamat EKP:n raportointiohjeista (instrumentti/maturiteetti/maantieteellinen/sektori-luokittelu ja arvostusmenetelmät),

—	kriteerit, joiden mukaan sijoitusrahastot on luokiteltu tyypeittäin.

Lisäyksessä 2 (kohdat 1–5) esitetään yksityiskohtainen kuvaus tähän ominaisuuteen sisällytettävistä tiedoista.

—

COVERAGE (koodaamaton): Tämä ominaisuus kuvaa tiedonantajajoukon kattavuutta, ja se on yksilöitävä saatavien/velkojen yhteismäärää koskevien sarjojen yhteydessä. Siinä kuvataan pääryhmiin kuuluvien muiden rahoituksen välittäjien tyypit. Mikäli tietojen tiedetään olevan vain osittain kattavia, esitetään arvio markkinaosuudesta. Lisäksi ilmoitetaan, onko luvut estimoitu. Ks. lisätietoja tähän ominaisuuteen sisällytettävistä tiedoista lisäyksestä 2 (6 kohta).

5.2.2 Aikasarjatason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

—

COLLECTION (koodiluettelo: CL_COLLECTION): Tämä ominaisuus kertoo, milloin havaintoja kerätään (esim. jakson alussa, puolivälissä vai lopussa), tai ilmoittaa, ovatko tiedot tietyn jakson keskiarvoja, korkeimpia arvoja tai matalimpia arvoja jne. EKP asettaa muiden rahoituksen välittäjien sarjojen arvoksi ’ajanjakson päättyessä’ (COLLECTION = ’E’).

—	AVAILABILITY (koodiluettelo: CL_AVAILABILITY): Tämä ominaisuus kuvaa laitoksia, joiden saataville tiedot voidaan antaa. Mikäli yksittäisiä havaintoja varten tarvitaan erityiskohtelua, voidaan käyttää havaintojen luottamuksellisuutta koskevaa ominaisuutta (ks. jäljempänä).

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—	DOM_SERIDS (koodaamaton): Tämän ominaisuuden avulla voidaan viitata kansallisissa tietokannoissa käytettyyn koodiin vastaavien sarjojen yksilöimiseksi (tässä yhteydessä voidaan määritellä myös kansallisia viitekoodeja sisältäviä kaavoja).

—

5.2.3 Havaintotason ominaisuudet

Pakolliset tiedot:

—

Alla olevassa luettelossa esitetään näiden ominaisuuksien odotusarvot (sovitun hierarkian mukaisesti) muita rahoituksen välittäjiä koskevia tilastoja varten:

’A’	=	normaaliarvo,
’B’	=	katkosarvo (25),
’M’	=	tiedot eivät ole sovellettavissa (26),
’L’	=	tiedot ovat olemassa, mutta niitä ei kerätä (27),
’E’	=	arvio/oletusarvo,
’P’	=	alustava arvo (tätä ominaisuutta voidaan käyttää jokaisen tiedonsiirron yhteydessä erityisesti viimeisimmän havainnon osalta) (28).

—	Mikäli havaintoon liittyy kaksi ominaisuutta, niistä tärkein ilmoitetaan. Mikäli esimerkiksi havainto on sekä alustava arvo että arvioinnin tulosta, ensisijainen ominaisuus on ’arvio’, ja käytetään koodia ’E’.

Erityistapauksissa ilmoitettavat tiedot:

—

OBS_PRE_BREAK: Tämä ominaisuus sisältää katkosta edeltävän arvon, joka on havainnon tavoin numeerinen kenttä. Se ilmoitetaan, kun sarjassa tapahtuu katkos. Tätä ominaisuutta ei tarvitse ilmoittaa muiden rahoituksen välittäjien luokittelun yhteydessä, koska tämä tieto on saatavissa jo luokituksen muutokseen liittyvästä sarjasta. Se on lisätty ominaisuusluetteloon, koska se on osa kaikille koodiluokille yhteisistä ominaisuuksista. Mikäli kuitenkin annetaan havainnon laatu ’B’ (katkosarvo), siihen on liitettävä katkosta edeltävä havainnon arvo.

—

6. Tietojenvaihto

6.1 Sarjaluettelo

EKP ylläpitää taulukkoja, jotka sisältävät toimitettavien muiden rahoituksen välittäjien aikasarjojen sarja-avainten luettelot, ja toimittaa ne kansallisille keskuspankeille. EKP:lle toimitettavat sarjat on esitetty lisäyksessä 1. Raportoitavat sarjat on kuvattu seuraavassa:

KESKEISET INDIKAATTORIT

Tähän luokkaan kuuluvat ilmoitettavat kantatiedot liittyvät seuraaviin eriin:

Sijoitusrahastot yhteensä ja investointirahastot eriteltyinä sijoituksen tyypin mukaan:

—	Rahastot yhteensä: taseet eriteltyinä instrumentin, maturiteetin ja vastaerän maantieteellisen sijainnin mukaan (yhteensä 29 sarjaa).

—

Investointirahastot eriteltyinä sijoitustoiminnan tyypin mukaan: Vaaditut erittelyt ovat vähäisiä eroja lukuun ottamatta samat kuin erän ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta. Tähän luokkaan kuuluvat ilmoitettavat tiedot liittyvät seuraaviin eriin:

—	osakerahastojen ja joukkolainarahastojen taseet (yhteensä 28 sarjaa kunkin luokan osalta),

—	yhdistelmärahastojen taseet (yhteensä 29 sarjaa),

—	kiinteistörahastojen taseet (yhteensä 20 sarjaa),

—	muiden rahastojen taseet (yhteensä 29 sarjaa).

—	Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät (SDD) (yhteensä 12 sarjaa).

—	Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivien rahoitusyritysten (FCL) taseet eriteltyinä instrumentin, sektorin ja vastaerän maantieteellisen sijainnin mukaan sekä lainojen käyttötarkoituksen mukaan (yhteensä 32 sarjaa).

LISÄTIETOERÄT

Tähän luokkaan kuuluvat ilmoitettavat kantatiedot liittyvät seuraaviin eriin:

—	Sijoitusrahastot yhteensä: Tasetiedot eriteltyinä sektoreittain rahalaitos/muu kuin rahalaitos (yhteensä 27 sarjaa); lisävaatimuksia rahaliiton rahoitustaseen laatimista varten (5 sarjaa).

—	Osakerahastot (27 sarjaa), joukkolainarahastot (27 sarjaa), yhdistelmärahastot (27 sarjaa), kiinteistörahastot (15 sarjaa), muut rahastot (27 sarjaa): Tasetiedot sijoitusrahastojen osalta sijoitustoiminnan mukaan eriteltyinä sektoreittain rahalaitos/muu kuin rahalaitos.

—	Tasetiedot yleisölle avoimista rahastoista (12 sarjaa) ja erityissijoittajien rahastoista (12 sarjaa).

—	Saamiset/velat yhteensä muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokan osalta (1 sarja).

MUUTOKSIA JA TRANSAKTIOITA KOSKEVAT TIEDOT

Kantoja koskevien sarjojen lisäksi edellytetään vastaavien ’luokituksen muutoksia ja muita vastaavia järjestelyjä’ sekä ’transaktioita’, mukaan lukien sijoitusrahastojen osakkeiden/osuuksien myyntejä ja takaisinostoja koskevat tiedot, koskevien sarjojen ilmoittamista, mikäli tällaisia järjestelyjä on tehty.

6.2 Tilastointivaatimukset

Kaikki rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ilmoittavat keskeiset indikaattorit, mikäli ajantasaiset tiedot ovat saatavilla. Mikäli ajantasaisia tietoja ei ole saatavilla tiettyjen erittelyjen osalta tai sovituin neljännesvuosittaisin välein, toimitetaan arviot, mikäli se on asianmukaista.

Lisätietoja toimittavat vain ne maat, joilla on käytettävissään ajantasaiset tiedot.

Mikäli kuvattava taloudellinen ilmiö on olemassa, mutta sitä ei seurata tilastollisesti eikä kansallisia arvioita voida esittää, kansalliset keskuspankit voivat joko jättää aikasarjat ilmoittamatta tai ilmoittaa ne puuttuviksi havainnon laatu -koodilla ’L’. Aikasarjat, joita ei ilmoiteta, tulkitaan näin ollen ’tiedoiksi, jotka ovat olemassa mutta joita ei kerätä’, ja EKP:ssä voidaan tehdä oletuksia/arvioita euroalueen yhdistelmiä koottaessa.

Jos transaktioita koskevissa tiedossa transaktiot estimoidaan kantojen muutoksen perusteella (Qt – Qt-1), kansallisten keskuspankkien pitäisi joko jättää aikasarja raportoimatta tai ilmoitettava se puuttuvana tietona havainnon laatu -koodilla ’L’.

Mikäli kyseistä ilmiötä ei ole olemassa, aikasarjat on ilmoitettava puuttuvina tietoina havainnon laatu -koodilla ’M’.

Mikäli kyseessä ovat ’luokituksen muutokset ja muut vastaavat järjestelyt’, tiedot ilmoitetaan vain siinä tapauksessa, että tapahtuu 4.2 kohdassa kuvattu luokituksen muutos tai muu vastaava järjestely.

7. Korjausten ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit saattavat joutua korjaamaan edellisellä vuosineljänneksellä toimitettuja tietoja (tavanomaiset korjaukset). Lisäksi saatetaan joutua korjaamaan aikaisempien vuosineljännesten tietoja (historiatietojen korjaukset).

Tällöin noudatetaan seuraavia yleisperiaatteita:

—	Kaikkien säännöllisten neljännesvuosittaisten tietojen siirtojen yhteydessä voidaan viimeisimmän neljänneksen tietojen lisäksi toimittaa ainoastaan ’tavanomaisia’ (eli edellistä vuosineljännestä koskevia) korjauksia.

—

’Historiatietoja’ koskevia korjauksia pitäisi tehdä mahdollisimman vähän, ja ne on ilmoitettava erillään tavanomaisesta raportoinnista. Pieniä rutiininomaisia historiatietojen korjauksia pitäisi lähtökohtaisesti tehdä vain vuositasolla (neljättä vuosineljännestä koskevan tiedonsiirron yhteydessä). Historiatietojen korjauksia voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti hyväksyä vuoden aikana (normaalista tiedonsiirrosta erillään), mikäli ne parantavat merkittävästi tietojen laatua.

—	käli tehdään merkittäviä korjauksia, EKP:lle toimitetaan niitä koskevat lisätiedot.

Appendix 1

EKP:LLE SIJOITUSRAHASTOISTA TOIMITETTAVAT AIKASARJAT — KANTATIEDOT

(Keskeiset indikaattorit/Lisätietoerät)

VASTAAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely	Sijoitusrahastot yhteensä	Osakerahastot	Joukkolainarahastot	Yhdistelmärahastot	Kiinteistörahastot	Muut rahastot	Yleisölle avoimet rahastot	Erityissijoittajien rahastot
Talletukset/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
Lainat yhteensä maturiteetti/maailma/yhteensä	Lisätieto
Lainat lyhytaikaiset/maailma/yhteensä	Lisätieto
Lainat pitkäaikaiset/maailma/yhteensä	Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/kotimaa/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen		Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/kotimaa/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/kotimaa/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen		Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/ulkomaat/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen		Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/kotimaa/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen		Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/kotimaa/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/kotimaa/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen		Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/ulkomaat/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen		Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/kotimaa/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen		Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/kotimaa/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/kotimaa/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen		Keskeinen
Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto		Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/ulkomaat/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen		Keskeinen
Osakkeet ja osuudet/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
Osakkeet ja osuudet/kotimaa/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen
Osakkeet ja osuudet/kotimaa/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Osakkeet ja osuudet/kotimaa/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Osakkeet ja osuudet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen
Osakkeet ja osuudet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Osakkeet ja osuudet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Osakkeet ja osuudet/ulkomaat/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen
Noteeratut osakkeet/maailma/yhteensä	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen
Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen
Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/ulkomaat/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen
Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet/maailma/rahalaitokset	Lisätieto
Käyttöomaisuus/maailma/yhteensä	Keskeinen			Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
Johdannaiset/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
Muut saamiset (ml. ’Lainat’)/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
YHTEENSÄ SAAMISET/VELAT/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto

VASTATTAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely	Sijoitusrahastot yhteensä	Osakerahastot	Joukkolainarahastot	Yhdistelmärahastot	Kiinteistörahastot	Muut rahastot	Yleisölle avoimet rahastot	Erityissijoittajien rahastot
Vastaanotetut talletukset ja lainat/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/kotimaa/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/muut rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot/muut kuin rahalaitokset	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/ulkomaat/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Johdannaiset/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto
Muut velat (ml. ’velkapaperit’ ja ’oma pääoma ja varaukset’)/maailma/yhteensä	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Keskeinen	Lisätieto	Lisätieto

EKP:LLE SIJOITUSRAHASTOISTA TOIMITETTAVAT AIKASARJAT — TRANSAKTIOITA KOSKEVAT TIEDOT

(Lisätietoerät)

VASTAAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely	Sijoitusrahastot yhteensä	Osakerahastot	Joukkolainarahastot	Yhdistelmärahastot	Kiinteistörahastot	Muut rahastot	Yleisölle avoimet rahastot	Erityissijoittajien rahastot
Talletukset/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Lainat yhteensä maturiteetti/maailma/yhteensä	Lisätieto
Lainat enintään 1 v/maailma/yhteensä	Lisätieto
Lainat yli 1 v/maailma/yhteensä	Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yhteensä maturiteetti/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet enintään 1 v/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Muut arvopaperit kuin osakkeet yli 1 v/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Osakkeet ja osuudet/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Noteeratut osakkeet/maailma/yhteensä	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet/maailma/rahalaitokset	Lisätieto
Kiinteä omaisuus/maailma/yhteensä	Lisätieto			Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Muut saamiset (ml. ’Lainat’ ja ’johdannaiset’)/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
SAAMISET/VELAT YHTEENSÄ/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto

VASTATTAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely	Sijoitusrahastot yhteensä	Osakerahastot	Joukkolainarahastot	Yhdistelmärahastot	Kiinteistörahastot	Muut rahastot	Yleisölle avoimet rahastot	Erityissijoittajien rahastot
Vastaanotetut talletukset ja lainat/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Muut velat (ml. ’velkapaperit’, ’oma pääoma ja varaukset’ ja ’johdannaiset’)/maailma/yhteensä	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto

EKP:LLE TOIMITETTAVAT SIJOITUSRAHASTOJA KOSKEVAT AIKASARJAT — MYYNNIT JA TAKAISINOSTOT

(Lisätietoerät)

VASTATTAVAA

Erän nimi ja maturiteetti/maantieteellinen/sektorikohtainen erittely	Sijoitusrahastot/yhteensä	Osakerahastot	Joukkolainarahastot	Yhdistelmärahastot	Kiinteistörahastot	Muut rahastot	Yleisölle avoimet rahastot	Erityissijoittajien rahastot
Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä — Uusien osakkeiden myynti	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto
Sijoitusrahastojen osakkeet/maailma/yhteensä — Osakkeiden takaisinostot	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto	Lisätieto

”

(1) Ks. lisäys 2.

(2) Sisältyy Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2223/96 (EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1) liitteeseen A.

(3) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(4) Siinä tapauksessa että rahastoja, jotka sijoittavat siirtokelpoisiin arvopapereihin ja kiinteistöihin, pidetään kansallisella tasolla ’yhdistelmärahastoina’, nämä rahastot luokitellaan luokkaan ’yhdistelmärahastot’.

(5) Tilastoitaessa leasing määritellään rahoitusleasingiksi, kun leasingkausi kattaa kulutushyödykkeen koko taloudellisen eliniän tai suurimman osan siitä. Leasingkauden päättyessä leasingvuokraajalla on usein mahdollisuus ostaa hyödyke nimellisarvoon (EKT 95, liite II).

(6) Lukuun ottamatta sijoitusrahasto-osuuksia.

A	:	Sijoitusrahastot
B	:	Arvopapereiden ja johdannaisten välittäjät
C	:	Lainanantajina kotitalouksille ja yrityksille toimivat rahoitusyritykset
D	:	Muiden rahoituksen välittäjien jäännösluokka

(7) On huomattava, että rahalaitosten taseessa ei eroteta talletuksia ja lainoja vastaavaa- ja vastattavaa -puolella. Sen sijaan kaikkien rahalaitoksiin talletettujen/rahalaitoksille lainattujen ei-jälkimarkkinakelpoisten varojen (= velat) katsotaan olevan ’talletuksia’ ja kaikkien rahalaitosten tallettamien/lainaamien varojen (= saamisten) katsotaan olevan ’lainoja’. EKT 95:ssä tehdään kuitenkin ero sen perusteella, mikä taho tekee taloustoimea koskevan aloitteen. Mikäli aloitteen tekee lainanottaja, rahoitustaloustoimi on luokiteltava lainaksi. Mikäli aloitteen tekee lainanantaja, se on luokiteltava talletukseksi.

(8) Euroopan keskuspankki, marraskuu 2002.

(9) EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/51/EY (EUVL L 178, 17.7.2003, s. 16).

(10) Edellytetään ainoastaan erän ’lainat’ osalta.

(11) EKT 95:tä käytetään sektoriluokittelun standardina.

(12) Julkisyhteisöt: Kotimaiset yksiköt, jotka harjoittavat sellaisia toimintoja, joiden tarkoituksena on pääasiallisesti markkinattomien, yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden tuottaminen ja/tai kansantulon ja -varallisuuden uudelleen jakaminen (EKT 95, kohdat 2.68–2.70). Julkisyhteisöt sisältävät valtionhallinnon, osavaltionhallinnon, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastot (EKT 95, kohdat 2.71–2.74). Ks. lisää sektoriluokituksesta Money and Banking Statistics Sector Manual: Guidance for the statistical classification of customers, Euroopan keskuspankki, toinen painos, marraskuu 1999.

(13) Muut sektorit sisältävät seuraavat sektorit:

—	muut rahoituksen välittäjät sellaisina kuin ne on tässä yhteydessä määritelty,

—	rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset,

—	vakuutuslaitokset ja eläkerahastot. Rahoitusyritykset ja yrityksiin rinnastavat yhteisöt, jotka toimivat pääasiallisesti riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjinä (EKT 95, 2.60–2.67 kohta),

—	yritykset. Yritykset ja yrityksiin rinnastettavat yhteisöt, jotka eivät välitä rahoitusta ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto (EKT 95, 2.21–2.31 kohta),

—

kotitaloudet. Henkilöt tai henkilöryhmät kuluttajina ja tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina omaa loppukäyttöä varten, jos toiminta ei ole yrityksiin rinnastettavien yhteisöjen toimintaa. Mukaan luetaan kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka lähinnä tuottavat tietyille kotitalousryhmille tarkoitettuja markkinattomia tavaroita ja palveluja (EKT 95, 2.75–2.88 kohta).

(14) Pl. sijoitusrahastojen osakkeet/osuudet.

(15) Ei ilmoiteta osake- ja joukkolainarahastojen osalta.

(16) Lainat ilmoitetaan erikseen myös alasektorin ’sijoitusrahastot yhteensä’ osalta.

(17) ’Kansallisen keskuspankin pankkipäivällä’ tarkoitetaan mitä tahansa päivää, jona tietty rahaliittoon osallistuva kansallinen keskuspankki on avoinna EKPJ:n rahapoliittisten operaatioiden toteuttamista varten.

(18) Ks. myös 6.2 kohta, ’Tilastointivaatimukset’.

(19) Esimerkiksi Kreikan tapauksessa vastaerän aluekoodeja ’U2’ ja ’U8’ käytetään ajanjaksoa 2000Q4 ja sitä edeltäviä ajanjaksoja koskevien tietojen yhteydessä, ja koodeja ’U5’ ja ’U4’ jaksosta 2001Q1 eteenpäin.

(20) Esimerkiksi Kreikan tapauksessa koodia ’N’ käytetään ajanjaksoa 2000Q4 ja sitä edeltäviä ajanjaksoja koskevien tietojen osalta ja koodia ’E’ jaksosta 2001Q1 eteenpäin.

(21) Ominaisuudet ovat tilastollisia käsitteitä, joilla käyttäjille annetaan koodattua (kuten yksikkö) ja koodaamatonta (kokoamismenetelmä) lisätietoa toimitettavista tiedoista. Pakollisia ominaisuuksia ovat ominaisuudet, joiden arvot kaikki osapuolet tuntevat. Erityistapauksissa ilmoitettavia ominaisuuksia ovat ne, jotka annetaan ainoastaan, jos tiedot antava laitos tuntee ne (kuten kotimaan emissiosarjat) tai kun ne ovat merkityksellisiä (kuten kokoaminen, katkokset). Ominaisuuksien arvot toimitetaan ainoastaan kun ne asetetaan ensimmäistä kertaa tai niitä muutetaan. Ainoastaan havainnon laatu ilmoitetaan tiedonsiirrossa aina kunkin havainnon yhteydessä.

(22) Muutoksista ilmoitetaan myös asianomaiselle EKP:n toimialalle faxilla tai sähköpostitse.

(23) EKP:llä tarkoitetaan EKP:n tilastoinnin pääosastoa.

(24) Esimerkiksi Kreikan tapauksessa tämän ominaisuuden arvoksi annetaan ’GRD’ ajanjakson 2000Q4 ja sitä edeltävien jaksojen osalta ja ’EUR’ jaksosta 2001Q1 eteenpäin.

(25) Muiden rahoituksen välittäjien sarjaperhettä varten tätä ominaisuutta ei vaadita, koska tämä tieto on saatavissa jo luokituksen muutoksia koskevasta sarjasta. Se on lisätty luetteloon, koska se kuuluu kaikkien sarjaperheiden havainnon laatu -ominaisuuden mahdollisten arvojen yhteiseen luetteloon. Mikäli annetaan kuitenkin havainnon laadun koodi ’B’, siihen on liitettävä katkosta edeltävä havainnon arvo (OBS_PRE_BREAK).

(26) Mikäli markkinoiden paikallisen käytännön tai lainsäädännön vuoksi aikasarjaa (tai osaa siitä) ei voida soveltaa (kyseistä ilmiötä ei ole olemassa), puuttuva arvo ilmoitetaan koodilla (’-’) ja havaintotilanne koodilla ’M’.

(27) Kun yhden aikasarjan tietoja, paikallisista tilastoista riippuen, ei ole kerätty tiettyinä ajankohtina tai koko ajanjaksona (taloudellinen havainto on olemassa mutta ei tilastoitu), ilmoitetaan puuttuva arvo (’-’) ja havaintotilanne ’L’ jokaisella ajanjaksolle.

(28) Nämä havainnot saavat lopullisen arvonsa (havaintotilanne ’A’) myöhemmin. Uudet korjatut arvot korvaavat aikaisemmat alustavat havainnot.

29.4.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 109/81

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT,

annettu 17 päivänä helmikuuta 2005,

Euroopan keskuspankin tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista ja tilastotietojen vaihtamista Euroopan keskuspankkijärjestelmässä koskevista menettelyistä julkisyhteisöjen rahoitustilastojen osalta

(EKP/2005/5)

(2005/327/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14.3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi kattavia ja luotettavia julkisyhteisöjen rahoitustilastoja.

(2)	Näissä suuntaviivoissa vahvistetut menettelyt eivät vaikuta vastuun- ja toimivallanjakoon jäsenvaltioiden ja Euroopan yhteisön tasolla.

(3)

Perussäännön 5.1 artiklan mukaan Euroopan keskuspankki (EKP) kerää EKPJ:n tehtävistä huolehtiakseen kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko toimivaltaisilta viranomaisilta tai suoraan taloudellisilta toimijoilta. Perussäännön 5.2 artiklan mukaan kansalliset keskuspankit hoitavat siinä määrin kuin mahdollista 5.1 artiklassa kuvattuja tehtäviä.

(4)

Muut toimivaltaiset kansalliset viranomaiset kuin kansalliset keskuspankit keräävät osan julkisyhteisöjen rahoitustilastoja koskevien EKPJ:n vaatimuksien täyttämiseksi tarvittavista tiedoista. Tämän vuoksi eräät näiden suuntaviivojen perusteella suoritettavista tehtävistä edellyttävät yhteistyötä EKPJ:n ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä perussäännön 5.1 artiklan ja Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (1) 4 artiklan mukaisesti.

(5)

On tarpeen ottaa käyttöön tehokkaat menettelytavat julkisyhteisöjen rahoitustilastoja koskevien tietojen vaihtamiseksi EKPJ:ssä, jotta voitaisiin varmistaa, että EKPJ:llä on käytettävissään ajantasaiset ja tarpeitaan vastaavat julkisyhteisöjen rahoitustilastot ja että tilastot ja kansallisten keskuspankkien samoista muuttujista laatimat ennusteet vastaavat toisiaan riippumatta siitä, ovatko tilastot kansallisten keskuspankkien vai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten laatimia.

(6)

Yhdenmukaisuuden vuoksi julkisyhteisöjen rahoitustilastoja koskevien EKPJ:n vaatimusten tulisi perustua niin pitkälle kuin mahdollista yhteisön tilastotietoja koskeviin standardeihin, joista on säädetty Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2223/96 (2), (jäljempänä ”EKT 95”).

(7)

EKT 95:n liitteessä B olevan toimitusohjelman taulukko 2 (”Julkisyhteisöjen pääaggregaatit”), joka on saatavilla kahdesti vuodessa (kolmen ja kahdeksan kuukauden kuluttua viimeisen mukaan luetun vuoden päättymisestä), kattaa suurimman osan perustiedoista, joita tarvitaan tuloja ja menoja koskevien raportointivaatimusten täyttämiseksi. Muut perustiedot, joita tarvitaan euroalueen ja Euroopan unionin (EU) yhteenlaskettujen tulojen ja menojen laatimiseksi, liittyvät lähinnä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välisiin taloustoimiin.

(8)

Tietyt valtion alijäämä-/velkaoikaisuja koskevat tilastot on toimitettava kahdesti vuodessa, ennen kunkin vuoden maaliskuun ja syyskuun 1. päivää, kuten säädetään Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3605/93 (3). EKT 95:n liitteessä B olevan toimitusohjelman taulukko 6 (”Rahoitustilit sektoreittain (virrat)”) ja taulukko 7 (”Rahoitusvarojen ja -velkojen taseet”), mukaan lukien julkisyhteisöjen sektorin ja sen alasektoreiden rahoitustaseet, toimitetaan kerran vuodessa (yhdeksän kuukauden kuluessa viimeisen mukaan luetun vuoden päättymisestä). Nämä lähteet eivät kuitenkaan täytä tietojen kattavuutta ja ajantasaisuutta koskevia EKPJ:n tarpeita.

(9)

EKPJ tarvitsee valtion alijäämä-/velkaoikaisuja koskevien tilastojen osalta myös sellaisia tietoja, joita ei ole saatavissa edellä kuvatuista tilastoista; näitä ovat etenkin tiedot velan erittelystä alkuperäisen ja jäljellä olevan maturiteetin, valuutan ja velkojien osalta sekä tiedot muista virroista, jotka kattavat EKT 95:n mukaiset markkina-arvoiset taloustoimet sekä asetuksen (EY) N:o 3605/93 mukaiset julkisyhteisöjen velan nimellisarvoiset muutokset. Tästä syystä edellä kuvatuista lähteistä riippumatta on välttämätöntä, että toimivaltaiset kansalliset viranomaiset laativat muitakin tilastoja.

(10)	Näistä suuntaviivoista saatetaan joutua tekemään poikkeuksia julkisyhteisöjen rahoitustilastojen keruujärjestelmien ja resurssien rajallisuuden vuoksi.

(11)

Kansalliset keskuspankit toimittavat luottamukselliset tilastotiedot EKP:lle, siltä osin kuin tämä on tarpeen EKPJ:n tehtävien hoitamiseksi. Luottamuksellisten tietojen toimittamisesta säädetään asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 artiklassa sekä Euroopan keskuspankin kansallisten keskuspankkien avustuksella keräämien yksittäisten tilastotietojen luottamuksellisuuden suojaamista koskevista yhteisistä säännöistä ja vähimmäisvaatimuksista 22 päivänä joulukuuta 1998 annetuissa Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa EKP/1998/NP28. (4)

(12)

On tarpeen luoda tehokas menettely, jonka mukaisesti näiden suuntaviivojen liitteisiin voidaan tehdä teknisiä muutoksia edellyttäen, että niillä ei muuteta näiden suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä lisätä tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta. Menettelyä sovellettaessa otetaan huomioon EKPJ:n tilastokomitean näkökannat. Kansalliset keskuspankit voivat ehdottaa teknisiä muutoksia liitteisiin tilastokomiteassa.

(13)	Perussäännön 12.1 ja 14.3 artiklan mukaisesti EKP:n suuntaviivat ovat erottamaton osa yhteisön lainsäädäntöä,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Määritelmät

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

1)	”rahaliittoon osallistuvalla jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, joka on ottanut käyttöön yhteisen rahan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti;

2)	”euroalueella” rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muodostamaa talousaluetta ja EKP:tä;

3)	”vaihtuvakorkoisella velalla” rahoitusinstrumentteja, joiden kuponkimaksut eivät määräydy tiettynä prosenttiosuutena pääomasta vaan riippuvat jostain kolmannesta korosta tai tuotosta tai vastaavasta indikaattorista;

4)	”tulo- ja menotilastoilla” liitteessä I oleviin taulukoihin 1 A, 1 B ja 1 C sisältyviä tilastoja;

5)	”alijäämä-/velkaoikaisuja koskevilla tilastoilla” liitteessä I oleviin taulukoihin 2 A ja 2 B sisältyviä tilastoja;

6)	”velkatilastoilla” liitteessä I oleviin taulukoihin 3 A ja 3 B sisältyviä tilastoja;

7)	”täydellisillä tietosarjoilla” kaikkia ”tulo- ja menotilastoihin”, ”alijäämä-/velkaoikaisuja koskeviin tilastoihin” ja ”velkatilastoihin” kuuluvia ryhmiä;

8)	”tärkeimmillä ryhmillä” ja ”vähemmän tärkeillä ryhmillä” ryhmiä, jotka on nimetty sellaisiksi liitteessä I;

9)	”osittaisilla tietosarjoilla” tarkoitetaan kaikkia ryhmiä tai tärkeimpiä ryhmiä, jotka kuuluvat johonkin seuraavista: ”tulo- ja menotilastot”, ”alijäämä-/velkaoikaisuja koskevat tilastot” tai ”velkatilastot”.

2 artikla

Tilastoihin liittyvät kansallisten keskuspankkien tiedonantovelvollisuudet

1. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat julkisyhteisöjen rahoitustilastot EKP:lle liitteessä I määritellyllä tavalla kalenterivuosittain. Tietojen on vastattava EKT 95:n ja asetuksen (EY) N:o 3605/93 periaatteita ja määritelmiä liitteessä II yksityiskohtaisemmin kuvatulla tavalla.

2. Tiedot kattavat ajanjakson, joka alkaa vuodesta 1991 ja jatkuu aina siihen vuoteen saakka, johon tietojen toimitus liittyy (vuosi t-1).

3. Alijäämää/ylijäämää, velkaa, tuloja, menoja tai nimellisarvoon ilmoitettua bruttokansantuotetta (BKT) koskeviin tietoihin liitetään oikaisujen perustelut, kun oikaisujen aiheuttama alijäämän/ylijäämän muutos on vähintään 0,3 % BKT:stä tai kun oikaisujen aiheuttama velan, tulojen, menojen tai nimellisarvoon ilmoitetun BKT:n muutos on vähintään 0,5 % BKT:sta.

3 artikla

Tilastoihin liittyvät EKP:n tiedonantovelvollisuudet

1. EKP hallinnoi kansallisten keskuspankkien ilmoittamien tietojen perusteella julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietokantaa, johon sisältyy euroalueen ja EU:n aggregaatteja. EKP toimittaa julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietokannan kansallisille keskuspankeille.

2. Kansalliset keskuspankit liittävät tietoihinsa merkinnän, josta ilmenee, kenelle tiedot voidaan antaa. EKP ottaa tämän merkinnän huomioon toimittaessaan julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietokannan.

4 artikla

Määräajat

1. Kansalliset keskuspankit toimittavat täydelliset tietosarjat kahdesti vuodessa eli ennen 15. huhtikuuta ja 15. syyskuuta.

2. Kansalliset keskuspankit toimittavat omasta aloitteestaan osittaisia tietosarjoja 1 kohdan mukaisten kahden toimitusajankohdan välillä, jos uutta tietoa tulee saataville. Toimittaessaan osittaisia tietosarjoja, jotka kattavat ainoastaan tärkeimmät ryhmät, kansalliset keskuspankit voivat myös ilmoittaa arvioita vähemmän tärkeistä ryhmistä.

3. EKP toimittaa julkisyhteisöjen rahoitustilastojen tietokannan kansallisille keskuspankeille vähintään kerran kuukaudessa ja viimeistään seuraavana EKP:n työpäivänä sen jälkeen kun EKP on viimeistellyt tiedot julkaisemista varten.

5 artikla

Yhteistyö toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa

1. Silloin kun muut toimivaltaiset kansalliset viranomaiset kuin kansalliset keskuspankit antavat osan 2 artiklassa tarkoitetuista tiedoista tai kaikki nämä tiedot, kansalliset keskuspankit pyrkivät sopimaan näiden viranomaisten kanssa tarkoituksenmukaisista yhteistyömenettelyistä, jotta voidaan varmistaa pysyvä järjestely tietojen antamista varten EKPJ:n sääntöjen ja vaatimusten mukaisesti, ellei samaan tulokseen ole jo päästy kansallisen lainsäädännön perusteella.

2. Mikäli kansallinen keskuspankki ei tämän yhteistyön yhteydessä voi täyttää 2 ja 4 artiklan mukaisia vaatimuksia siitä syystä, että toimivaltainen kansallinen viranomainen ei ole antanut kansalliselle keskuspankille tarvittavia tietoja, EKP ja kansallinen keskuspankki neuvottelevat kyseisen viranomaisen kanssa siitä, millä tavalla tiedot voidaan toimittaa.

6 artikla

Toimitus- ja koodaustapa

Kansalliset keskuspankit ja EKP käyttävät liitteessä III täsmennettyjä standardeja 2 ja 3 artiklassa tarkoitetun tiedon siirtämiseen ja koodaamiseen. Tämä vaatimus ei estä sitä, että varavaihtoehtona tilastotiedot toimitetaan EKP:lle muita keinoja käyttäen sovitulla tavalla.

7 artikla

Laatu

1. EKP ja kansalliset keskuspankit valvovat EKP:lle toimitettavien tietojen laatua ja kehittävät sitä.

2. EKP:n johtokunta esittää vuosittain EKP:n neuvostolle kertomuksen vuosikohtaisten julkisyhteisöjen rahoitustilastojen laadusta.

3. Kertomuksessa käsitellään ainakin tietojen kattavuutta, sitä, missä määrin ne vastaavat asianomaisia määritelmiä, ja korjausten suuruutta.

8 artikla

Poikkeukset

1. EKP:n neuvosto myöntää poikkeuksia kansallisille keskuspankeille, jotka eivät kykene noudattamaan 2 artiklassa ja 4 artiklan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia. Myönnetyt poikkeukset on lueteltu liitteessä IV.

2. Kansallinen keskuspankki, jolle on myönnetty poikkeus tietyksi ajanjaksoksi, ilmoittaa EKP:lle vuosittain toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa raportointivaatimusten täydelliseksi noudattamiseksi.

3. EKP:n neuvosto tutkii poikkeuksia vuosittain.

9 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunnalla on oikeus tilastokomiteaa kuultuaan tehdä näiden suuntaviivojen liitteisiin teknisiä muutoksia edellyttäen, etteivät nämä muutokset vaikuta niiden perustana olevaan käsitteelliseen viitekehykseen tai tietojen antamisesta aiheutuvaan rasitteeseen.

10 artikla

Voimaantulo

Nämä suuntaviivat tulevat voimaan kahden päivän kuluttua niiden antamisesta.

11 artikla

Adressaatit

Nämä suuntaviivat on osoitettu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille.

Annettu Frankfurt am Mainissa 17 päivänä helmikuuta 2005.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Jean-Claude TRICHET

(1) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(2) EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1267/2003 (EUVL L 180, 18.7.2003, s. 1).

(3) EUVL L 332, 31.12.1993, s. 7. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 351/2002 (EYVL L 55, 26.2.2002, s. 23).

(4) Julkaistu Euroopan keskuspankin säädösten ja oikeudellisten asiakirjojen julkaisemisesta 10 päivänä marraskuuta 2000 tehdyn päätöksen EKP/2000/12 liitteenä III (EYVL L 55, 24.2.2001, s. 72).

LIITE I

TIEDONANTOVAATIMUKSET

Täydelliset tietosarjat sisältävät tulo- ja menotilastot (taulukot 1A, 1B ja 1 C), alijäämä-/velkaoikaisuja koskevat tilastot (taulukot 2A ja 2B) ja velkatilastot (taulukot 3A ja 3B). Tärkeimmät ryhmät on lihavoitu, muut ryhmät ovat sitä vastoin vähemmän tärkeitä ryhmiä. Osittaiset tietosarjat sisältävät ainakin tulo- ja menotilastojen, alijäämä-/velkaoikaisuja koskevien tilastojen ja velkatilastojen tärkeimmät ryhmät. Ryhmät liittyvät julkisyhteisöjen sektoriin, ellei toisin ilmoiteta.

TULO- JA MENOTILASTOT

Taulukko 1A

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	1 = 7 – 8 = 2 + 3 + 4 + 5
Valtionhallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	2
Osavaltionhallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	3
Paikallishallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	4
Sosiaaliturvarahastojen alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	5
Perusalijäämä (–) tai -ylijäämä (+)	6 = 1 + 26
Tulot yhteensä	7 = 9 + 31
Menot yhteensä	8 = 21 + 33
Juoksevat tulot	9 = 10 + 13 + 15 + 18 + 20
Välittömät verot	10
joista yritysten maksamia	11
joista kotitalouksien maksamia	12
Välilliset verot	13
joista ALV	14
Sosiaaliturvamaksut	15
joista työnantajien todellisia sosiaaliturvamaksuja	16
joista palkansaajien sosiaaliturvamaksuja	17
Muut juoksevat tulot	18
joista korkotuloja	19
Myynnit	20
Juoksevat menot	21 = 22 + 26 + 27 + 29
Tulonsiirrot	22 = 23 + 24 + 25
Sosiaaliturvamenot	23
Tukipalkkiot	24
Muut tulonsiirtomenot	25
Korkomenot	26
Palkansaajakorvaukset	27
joista palkkoja ja palkkioita	28
Välituotekäyttö	29
Bruttosäästäminen	30 = 9 – 21
Pääomatulot	31
joista pääomaveroja	32
Pääomamenot	33 = 34 + 35 + 36
Investoinnit	34
Muut muun kuin rahoitusomaisuuden nettohankinnat	35
Maksetut pääomansiirrot	36
Lisätietoerät
Liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn (EDP) liittyvä alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	37
EDP:hen liittyvät korkomenot	38
UMTS-lisenssien myynnistä saadut tulot	39
Todelliset sosiaaliturvamaksut	40
Rahamääräiset sosiaalietuudet	41
Bruttokansantuote	42
Bruttokansantuote kiintein hinnoin	43
Julkisyhteisöjen investoinnit kiintein hinnoin	44

Taulukko 1B

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Jäsenvaltion maksut EU:n budjettiin	1 = 2 + 4 + 5 + 7
EU:n budjettiin suoritettavat välilliset verot	2
joista EU:n budjettiin suoritettava ALV	3
Kansainväliseen yhteistyöhön liitt. maksut julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin	4
Sekalaiset tulonsiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin	5
joista EU:n neljäs oma vara	6
Pääomansiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin	7
EU:n menot jäsenvaltiossa	8 = 9 + 10 + 11 + 12 + 13
EU:n budjetista maksettavat tukipalkkiot	9
Tulonsiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille	10
Tulonsiirrot EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille	11
Pääomansiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille	12
Pääomansiirrot EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille	13
Nettotulot EU:n budjetista (nettosaaja +, nettomaksaja –)	14 = 8 – 1
Lisätietoerä
Omien varojen keräämiskustannukset	15

Taulukko 1C

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Kulutusmenot	1 = 2 + 3 = 4 + 5 + 6 + 7 + 8 + 9 – 10
Yksilölliset kulutusmenot	2
Kollektiiviset kulutusmenot	3
Palkansaajakorvaukset	4 = [1A.27] (1)
Välituotekäyttö	5 = [1A.29]
Markkinatuottajien kautta suoritettavat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot	6
Kiinteän pääoman kuluminen	7
Maksetut tuotannon verot miinus saadut tukipalkkiot	8
Toimintaylijäämä nettomääräisenä	9
Myynnit	10 = [1A.20]
Lisätietoerä
Kulutusmenot kiintein hinnoin	11

ALIJÄÄMÄ-/VELKAOIKAISUJA KOSKEVAT TILASTOT

Taulukko 2A

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Alijäämä (–) tai ylijäämä (+)	1 = [1A.1]
Oikaisu rahoitustilien ja muiden kuin rahoitustilien välillä	2 = 1 – 3
Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet	3 = 4 – 15
Rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu)	4 = 5 + 6 + 7 + 8 + 9 + 13
Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet	5
Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet — pitkä- ja lyhytaikaiset arvopaperit	6
Johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet	7
Lainoihin kohdistuvat taloustoimet	8
Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvat taloustoimet	9
Yksityistämiset	10
Pääomasijoitukset	11
Muut	12
Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet	13
joista kertyneet verot miinus saadut verotulot	14
Velkoihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu)	15 = 16 + 17 + 18 + 19 + 20 + 22
Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet	16
Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet — lyhytaikaiset arvopaperit	17
Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet — pitkäaikaiset arvopaperit	18
Johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet	19
Lainoihin kohdistuvat taloustoimet	20
joista lainoja keskuspankilta	21
Muihin velkoihin kohdistuvat taloustoimet	22
Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu) = julkisyhteisöjen lainatarve (GGBR)	23 = 16 + 17 + 18 + 20 23 = 25 + 26 + 27 23 = 2 – 1 + 4 – 19 – 22
Pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet	24
Kansallisen valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet	25
Rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet (2)	26
Rahaliittoon osallistumattoman vieraan valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet	27
Muut virrat	28 = 29 + 32
Velan Arvostusvaikutukset	29 = 30 + 31
Valuutan hallussapitovoitot ja -tappiot	30
Muut arvostusvaikutukset — nimellisarvo	31
Muut muutokset velan määrässä	32
Velan muutos	33 = 23 + 28 33 = 2 – 1 + 4 – 19 – 22 + 28

Taulukko 2B

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet — sulauttamattomat	1 = 2 + 3 + 4 + 5 + 6
Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat	2
Lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat	3
Pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat	4
Keskuspankilta saatuihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet	5
Muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat	6
Sulautettavat taloustoimet	7 = 8 + 9 + 10 + 11
Sulautettavat taloustoimet — käteisraha ja talletukset	8 = 2 – [2A.16]
Sulautettavat taloustoimet — lyhytaikaiset arvopaperit	9 = 3 – [2A.17]
Sulautettavat taloustoimet — pitkäaikaiset arvopaperit	10 = 4 – [2A.18]
Sulautettavat taloustoimet — lainat	11 = 6 – [2A.20] – [2A.21]

VELKATILASTOT

Taulukko 3A

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Velka	1 = 2 + 3 + 4 + 5 + 6 = 7 + 12 = 15 + 16 + 17 = 18 + 19 = 21 + 22 + 24 = 26 + 27 + 28 + 29
Velka — käteisraha ja talletukset (velat)	2
Velka — lyhytaikaiset arvopaperit (velat)	3
Velka — pitkäaikaiset arvopaperit (velat)	4
Velka — lainat keskuspankilta (velat)	5
Velka — muut lainat (velat)	6
Jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka	7 = 8 + 9 + 10 + 11
Keskuspankin hallussa oleva velka	8
Muiden rahalaitosten hallussa oleva velka	9
Muiden rahoituslaitosten hallussa oleva velka	10
Muiden jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka	11
Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka	12 = 13 + 14
Muualla euroalueella kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka	13
Euroalueen ulkopuolella olevien hallussa oleva velka	14
Kansallisen valuutan määräinen velka	15
Rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan määräinen velka	16
Rahaliittoon osallistumattoman vieraan valuutan määräinen velka	17
Lyhytaikainen velka	18
Pitkäaikainen velka	19
josta vaihtuvakorkoista	20
Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on enintään 1 vuosi	21
Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 mutta enintään 5 vuotta	22
josta vaihtuvakorkoista	23
Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta	24
josta vaihtuvakorkoista	25
Valtionhallinnon velkaosuus	26 = [3B.7] – [3B.15]
Osavaltionhallinnon velkaosuus	27 = [3B.9] – [3B.16]
Paikallishallinnon velkaosuus	28 = [3B.11] – [3B.17]
Sosiaaliturvarahastojen velkaosuus	29 = [3B.13] – [3B.18]
Lisätietoerät
Velan jäljellä olevan maturiteetin keskiarvo	30
Velka — nollakuponkilainat	31

Taulukko 3B

Ryhmä	Nro ja lineaarinen suhde
Velka (sulauttamaton)	1 = 7 + 9 + 11 + 13
Sulautuserät	2 = 3 + 4 + 5 + 6 = 8 + 10 + 12 + 14 = 15 + 16 + 17 + 18
Sulautuserät — käteisraha ja talletukset	3
Sulautuserät — lyhytaikaiset arvopaperit	4
Sulautuserät — pitkäaikaiset arvopaperit	5
Sulautuserät — lainat	6
Valtion liikkeeseen laskema velka	7
josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa	8
Osavaltionhallinnon liikkeeseen laskema velka	9
josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa	10
Paikallishallinnon liikkeeseen laskema velka	11
josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa	12
Sosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskema velka	13
josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa	14
Lisätietoerät
Valtionhallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka	15
Osavaltionhallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka	16
Paikallishallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka	17
Sosiaaliturvarahastojen hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka	18

(1) [x, y] tarkoittaa taulukon x ryhmää nro y.

(2) Ilmoitetaan vuosilta, jotka edeltävät jäsenvaltion osallistumista rahaliittoon.

LIITE II

METODOLOGISET MÄÄRITELMÄT

1. Metodologiset Viittaukset

Liitteessä I yksilöidyt ryhmät on suurimmaksi osaksi määritelty EKT 95:n liitteessä A ja/tai neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3605/93. Täydentävät metodologiset määritelmät vahvistetaan näiden suuntaviivojen 1 artiklassa. Sektoreihin ja alasektoreihin liittyvät koodit täsmennetään erikseen seuraavassa taulukossa.

EKT 95:n sektorit ja alasektorit

		Julkiset	Yksityiset kotimaiset	Ulkomaalaisomisteiset
Koko kansantalous	S.1
Yritykset	S.11	S.11001	S.11002	S.11003
Rahoituslaitokset	S.12
Keskuspankki	S.121
Muut rahalaitokset	S.122	S.12201	S.12202	S.12203
Muut rahoituksen välittäjät, pois lukien vakuutuslaitokset ja eläkerahastot	S.123	S.12301	S.12302	S.12303
Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset	S.124	S.12401	S.12402	S.12403
Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot	S.125	S.12501	S.12502	S.12503
Julkisyhteisöt	S.13
Valtionhallinto	S.1311
Osavaltionhallinto	S.1312
Paikallishallinto	S.1313
Sosiaaliturvarahastot	S.1314
Kotitaloudet	S.14
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	S.15
Ulkomaat	S.2
EU	S.21
EU:n jäsenvaltiot	S.211
EU:n toimielimet	S.212
Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt	S.22

2. Ryhmien Määritelmä (1)

Taulukko 1A

1.	Alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.1] on yhtä suuri kuin S.13:n nettoluotonanto (+)/-otto (–) (B.9).

2.	Valtionhallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.2] on yhtä suuri kuin S.1311:n nettoluotonanto (+)/-otto (–) (B.9).

3.	Osavaltionhallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.3] on yhtä suuri kuin S.1312:n nettoluotonanto (+)/-otto (–) (B.9).

4.	Paikallishallinnon alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.4] on yhtä suuri kuin S.1313:n nettoluotonanto (+)/-otto (–) (B.9).

5.	Sosiaaliturvarahastojen alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.5] on yhtä suuri kuin S.1314:n nettoluotonanto (+)/-otto (–) (B.9).

6.	Perusalijäämä (–) tai -ylijäämä (+) [1A.6] on yhtä suuri kuin alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.1] plus korkomenot [1A.26].

7.	Tulot yhteensä [1A.7] on yhtä suuri kuin juoksevat tulot [1A.9] plus pääomatulot [1A.31].

8.	Menot yhteensä [1A.8] on yhtä suuri kuin juoksevat menot [1A.21] plus pääomamenot [1A.33].

9.	Juoksevat tulot [1A.9] on yhtä suuri kuin välittömät verot [1A.10] plus välilliset verot [1A.13] plus sosiaaliturvamaksut [1A.15] plus muut juoksevat tulot [1A.18] plus myynnit [1A.20].

10.	Välittömät verot [1A.10] on yhtä suuri kuin tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5), jotka kirjataan S.13:n resursseihin.

11.	Välittömät verot, joista yritysten maksamia [1A.11], on yhtä suuri kuin tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5) kirjattuina S.13:n resursseihin ja S.11:n ja S.12:n käyttöön.

12.	Välittömät verot, joista kotitalouksien maksamia [1A.12], on yhtä suuri kuin tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5) kirjattuina S.13:n resursseihin ja S.14:n käyttöön.

13.	Välilliset verot [1A.13] on yhtä suuri kuin tuotannon ja tuonnin verot (D.2) kirjattuina S.13:n resursseihin plus EU:n budjettiin suoritettavat välilliset verot [1B.2].

14.	Välilliset verot, joista ALV [1A.14] on yhtä suuri kuin arvonlisäveron tyyppiset verot (D.211) kirjattuina S.13:n ja S.212:n resursseihin.

15.	Sosiaaliturvamaksut [1A.15] on yhtä suuri kuin sosiaaliturvamaksut (D.61) kirjattuina S.13:n resursseihin.

16.	Sosiaaliturvamaksut, joista työnantajien todellisia sosiaaliturvamaksuja [1A.16], on yhtä suuri kuin työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut (D.6111) kirjattuina S.13:n resursseihin.

17.	Sosiaaliturvamaksut, joista palkansaajien todellisia sosiaaliturvamaksuja [1A.17], on yhtä suuri kuin palkansaajan sosiaaliturvamaksut (D.6112) kirjattuina S.13:n resursseihin.

18.

Muut juoksevat tulot [1A.18] on yhtä suuri kuin omaisuustulot (D.4), vahinkovakuutuskorvaukset (D.72), tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) ja muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.13:n resursseihin, lukuun ottamatta S.13:n korkoja (D.41), jotka kuuluvat myös S.13:n käyttöön, plus muut tuotantotukipalkkiot (D.39), jotka kuuluvat S.13:n käyttöön miinus tulonsiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.10] plus nettotulot EU:n budjetista [1B.14], mikäli ne ovat positiivisia.

19.	Muut juoksevat tulot, joista korkotuloja [1A.19], on yhtä suuri kuin korot (D.41) kirjattuina S.13:n resursseihin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n käyttöön.

20.	Myynnit [1A.20] on yhtä suuri kuin markkinatuotos (P.11) plus tuotos omaan loppukäyttöön (P.12) plus muuhun markkinattomaan tuotokseen liittyvät maksut (P.131) kirjattuina S.13:n resursseihin.

21.	Juoksevat menot [1A.21] on yhtä suuri kuin tulonsiirrot [1A.22] plus korkomenot [1A.26] plus palkansaajakorvaukset [1A.27] plus välituotekäyttö [1A.29].

22.	Tulonsiirrot [1A.22] on yhtä suuri kuin sosiaaliturvamenot [1A.23] plus tukipalkkiot [1A.24] plus muut tulonsiirtomenot [1A.25].

23.

Sosiaaliturvamenot [1A.23] on yhtä suuri kuin rahamääräiset sosiaalietuudet (D.62) plus markkinatuottajien kotitalouksille toimittamiin tuotteisiin liittyviä menoja koskevat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot (D.6311 + D.63121 + D.63131) kirjattuina S.13:n käyttöön plus muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.13:n käyttöön ja S.15:n resursseihin.

24.	Tukipalkkiot [1A.24] on yhtä suuri kuin tukipalkkiot (D.3) kirjattuina S.13:n resursseihin plus EU budjetista maksettavat tukipalkkiot [1B.9] maassa asuville.

25.

Muut tulonsiirtomenot [1A.25] on yhtä suuri kuin tulo-, varallisuus- ym. juoksevat verot (D.5), muut tuotantoverot (D.29), omaisuustulot (D.4), paitsi korot (D.41), vahinkovakuutusmaksut, netto (D.71), tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) kirjattuina S.13:n käyttöön, ja muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.13:n käyttöön ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.15:n resursseihin, miinus tulonsiirrot (D.74 ja D.75) julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.4 ja 1B.5] miinus nettotulot EU:n budjetista [1B.14], mikäli ne ovat negatiivisia.

26.	Korkomenot [1A.26] on yhtä suuri kuin korot (D.41) kirjattuina S.13:n käyttöön ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n resursseihin.

27.	Palkansaajakorvaukset [1A.27] on yhtä suuri kuin palkansaajakorvaukset (D.1) kirjattuina S.13:n käyttöön.

28.	Palkansaajakorvaukset, joista palkkoja ja palkkioita [1A.28], on yhtä suuri kuin palkat ja palkkiot (D.11) kirjattuina S.13:n käyttöön.

29.	Välituotekäyttö [1A.29] on yhtä suuri kuin välituotekäyttö (P.2) kirjattuna S.13:n käyttöön.

30.	Bruttosäästäminen [1A.30] on yhtä suuri kuin juoksevat tulot [1A.9] miinus juoksevat menot [1A.21].

31.	Pääomatulot [1A.31] on yhtä suuri kuin pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n maksettaviin pääomansiirtoihin, miinus pääomansiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.12].

32.	Pääomatulot, joista pääomaveroja [1A.32], on yhtä suuri kuin pääomaverot (D.91) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

33.	Pääomamenot [1A.33] on yhtä suuri kuin investoinnit [1A.34] plus muut muun kuin rahoitusomaisuuden nettohankinnat [1A.35] plus maksetut pääomansiirrot [1A.36].

34.	Investoinnit [1A.34] on yhtä suuri kuin kiinteän pääoman bruttomuodostus (P.51) kirjattuna S.13:n saamisten muutoksiin.

35.	Muut muun kuin rahoitusomaisuuden nettohankinnat [1A.35] on yhtä suuri kuin varastojen muutos (P.52), arvoesineiden hankinnat miinus vähennykset (P.53) ja valmistamattomien muiden kuin rahoitusvarojen hankinnat miinus vähennykset (K.2) kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin.

36.

Maksetut pääomansiirrot [1A.36] on yhtä suuri kuin pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n saamiin pääomansiirtoihin, plus pääomansiirrot EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille [1B.13] miinus pääomansiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.7].

37.	EDP:hen (liiallisia alijäämiä koskeva menettely) liittyvä alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [1A.37] on yhtä suuri kuin S.13:n EDP:hen liittyvä nettoluotonanto (+)/-otto (–) (EDP B.9).

38.	EDP:hen liittyvät korkomenot [1A.38] on yhtä suuri kuin EDP:hen liittyvät korot (EDP D.41) kirjattuina S.13:n käyttöön ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n resursseihin.

39.

UMTS (yleismaailmallinen matkaviestintäjärjestelmä) -lisenssien myynnistä saadut tulot [1A.39] on yhtä suuri kuin kolmannen sukupolven matkapuhelinlupien myynnistä saadut tulot kirjattuina käytettävissä oleviin muihin kuin rahoitusvaroihin matkapuhelinlupien jakamista koskevan Eurostatin päätöksen mukaisesti.

40.	Todelliset sosiaaliturvamaksut [1A.40] on yhtä suuri kuin todelliset sosiaaliturvamaksut (D.611) kirjattuina S.13:n resursseihin.

41.	Rahamääräiset sosiaalietuudet [1A.41] on yhtä suuri kuin rahamääräiset sosiaalietuudet (D.62) kirjattuina S.13:n käyttöön.

42.	Bruttokansantuote [1A.42] on yhtä suuri kuin bruttokansantuote (B.1*g) markkinahinnoin.

43.	Bruttokansantuote kiintein hinnoin [1A.43] on yhtä suuri kuin bruttokansantuote (B.1*g) kiintein hinnoin.

44.	Julkisyhteisöjen investoinnit kiintein hinnoin [1A.44] on yhtä suuri kuin kiinteän pääoman bruttomuodostus (P.51) kirjattuna S.13:n saamisten muutoksiin kiintein hinnoin.

Taulukko 1B

Jäsenvaltion maksut EU:n budjettiin [1B.1] on yhtä suuri kuin EU:n budjettiin suoritettavat välilliset verot plus tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74), jotka julkisyhteisöt suorittavat EU:n budjettiin [1B.4] plus muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75), jotka julkisyhteisöt suorittavat EU:n budjettiin [1B.5], plus pääomansiirrot (D.9), jotka julkisyhteisöt suorittavat EU:n budjettiin [1B.7].

2.	EU:n budjettiin suoritettavat välilliset verot [1B.2] on yhtä suuri kuin tuotannon ja tuonnin verot (D.2) kirjattuina S.212:n resursseihin.

3.	Välilliset verot, joista EU:n budjettiin suoritettava ALV [1B.3], on yhtä suuri kuin arvonlisäveron tyyppiset verot (D.211) kirjattuina S.212:n resursseihin.

4.	Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät maksut julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.4] on yhtä suuri kuin tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) kirjattuina S.212:n resursseihin ja S.13:n käyttöön.

5.	Sekalaiset tulonsiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.5] on yhtä suuri kuin muut sekalaiset tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.212:n resursseihin ja S.13:n käyttöön.

6.	Sekalaiset tulonsiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin, joista EU:n neljäs oma vara [1B.6], on yhtä suuri kuin BKTL-pohjainen neljäs oma vara (EKT 95, 4.138 kohta) kirjattuna muihin sekalaisiin tulonsiirtoihin (D.75) S.212:n resursseihin ja S.13:n käyttöön.

7.	Pääomansiirrot julkisyhteisöiltä EU:n budjettiin [1B.7] on yhtä suuri kuin pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja S.212:n saamiin pääomansiirtoihin.

EU:n menot jäsenvaltiossa [1B.8] on yhtä suuri kuin tukipalkkiot (D.3), jotka maksetaan EU:n budjetista [1B.9], plus muut tulonsiirrot (D.7), jotka maksetaan EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.10], plus muut tulonsiirrot (D.7), jotka maksetaan EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille [1B.11], plus pääomansiirrot (D.9), jotka maksetaan EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.12], plus pääomansiirrot (D.9), jotka maksetaan EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille [1B.13].

9.	EU:n budjetista maksettavat tukipalkkiot [1B.9] on yhtä suuri kuin tukipalkkiot (D.3) kirjattuina S.212:n resursseihin.

10.	Tulonsiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.10] on yhtä suuri kuin tulonsiirrot kansainväliseen yhteistyöhön (D.74) ja muut tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.13:n resursseihin ja S.212:n käyttöön.

11.	Tulonsiirrot EU budjetista muille kuin julkisyhteisöille [1B.11] on yhtä suuri kuin muut tulonsiirrot (D.75) kirjattuina S.212:n käyttöön ja kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n resursseihin.

12.	Pääomansiirrot EU:n budjetista julkisyhteisöille [1B.12] on yhtä suuri kuin saadut pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja S.212:n saamisten muutoksiin.

13.	Pääomansiirrot EU:n budjetista muille kuin julkisyhteisöille [1B.13] on yhtä suuri kuin maksettavat pääomansiirrot (D.9) kirjattuina S.212:n saamisten muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

14.	Nettotulot EU:n budjetista [1B.14] on yhtä suuri kuin julkisyhteisöjen nettotulot EU:n budjetista plus muiden kuin julkisyhteisöjen nettotulot EU:n budjetista.

15.	Omien varojen keräämiskustannukset [1B.15] on yhtä suuri kuin se osuus S.13:n resursseihin kirjattavasta markkinatuotoksesta (P.11), joka on EU:n budjetista suoritettavia omien varojen keräämiskustannuksia.

Taulukko 1C

1.	Kulutusmenot [1C.1] on yhtä suuri kuin kulutusmenot (P.3) kirjattuina S.13:n käyttöön.

2.	Yksilölliset kulutusmenot [1C.2] on yhtä suuri kuin yksilölliset kulutusmenot (P.31) kirjattuina S.13:n käyttöön.

3.	Kollektiiviset kulutusmenot [1C.3] on yhtä suuri kuin kollektiiviset kulutusmenot (P.32) kirjattuina S.13:n käyttöön.

4.	Palkansaajakorvaukset [1C.4] on yhtä suuri kuin [1A.27].

5.	Välituotekäyttö [1C.5] on yhtä suuri kuin [1A.29].

6.	Markkinatuottajien kautta suoritettavat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot [1C.6] on yhtä suuri kuin markkinatuottajien kotitalouksille toimittamiin tuotteisiin liittyviä menoja koskevat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot (D.6311 + D.63121 + D.63131) kirjattuina S.13 käyttöön.

7.	Kiinteän pääoman kuluminen [1C.7] on yhtä suuri kuin kiinteän pääoman kuluttaminen (K.1) kirjattuna S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

8.	Maksetut tuotannon verot miinus saadut tukipalkkiot [1C.8] on yhtä suuri kuin muut tuotantoverot (D.29) kirjattuina S.13:n käyttöön miinus muut tuotantotukipalkkiot (D.39) kirjattuina S.13:n käyttöön.

9.	Toimintaylijäämä nettomääräisenä [1C.9] on yhtä suuri kuin S.13:n toimintaylijäämä, netto (B.2n).

10.	Myynnit [1C.10] on yhtä suuri kuin [1A.20].

11.	Kulutusmenot kiintein hinnoin [1C.11] on yhtä suuri kuin kulutusmenot (P.3) kirjattuina S.13:n käyttöön kiintein hinnoin.

Taulukko 2A

1.	Alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [2A.1] on yhtä suuri kuin [1A.1].

2.	Oikaisu rahoitustilien ja muiden kuin rahoitustilien välillä [2A.2] on yhtä suuri kuin alijäämä (–) tai ylijäämä (+) [2A.1] miinus rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet [2A.3].

3.	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet [2A.3] on yhtä suuri kuin rahoitusvarojen [2A.4] nettohankintoihin kohdistuvat taloustoimet miinus velkoihin kohdistuvien taloustoimien [2A.15] nettomuutokset.

Rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet [2A.4] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (F.2) [2A.5], muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet (F.33) [2A.6], johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet (F.34) [2A.7], lainoihin kohdistuvat taloustoimet (F.4) [2A.8], osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvat taloustoimet (F.5) [2A.9] ja muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet [2A.13], kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin sekä kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

5.	Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (saamiset) [2A.5] on yhtä suuri kuin käteisrahan ja talletusten (F.2) nettohankinnat kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet — pitkä- ja lyhytaikaiset arvopaperit (saamiset) [2A.6] on yhtä suuri kuin muiden arvopapereiden kuin osakkeiden ja johdannaisten (F.33) nettohankinnat, kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin sekä kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

7.	Johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet (saamiset) [2A.7] on yhtä suuri kuin johdannaisiin (F.34) liittyvät nettomaksut kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin sekä kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

8.	Lainoihin kohdistuvat taloustoimet (saamiset) [2A.8] on yhtä suuri kuin julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat uudet lainat (F.4) miinus valtiolle suoritetut lainojen lyhennykset kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

9.	Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvat taloustoimet [2A.9] on yhtä suuri kuin osakkeiden ja osuuksien (F.5) nettohankinnat kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin.

10.

Yksityistämistulot (netto) [2A.10] on yhtä suuri kuin sellaiset osakkeisiin ja osuuksiin (F.5) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja S.11:n tai S.12:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin, joita suoritetaan S.13:n luovuttaessa tai hankkiessa määräysvallan velallisyksiköstä (EKT 95, 2.26 kohta) (2); tällaiset taloustoimet voi suorittaa S.13 suoraan velallisyksikön kanssa tai toisen velkojayksikön kanssa.

11.

Pääomasijoitukset (netto) [2A.11] on yhtä suuri kuin sellaiset osakkeisiin ja osuuksiin (F.5) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja S.11:n tai S.12:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin, joita ei suoriteta S.13:n luovuttaessa tai hankkiessa määräysvallan velallisyksiköstä ja joita S.13 suorittaa suoraan velallisyksikön kanssa.

12.

Muut [2A.12] on yhtä suuri kuin sellaiset osakkeisiin ja osuuksiin (F.5) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja S.11:n, S.12:n tai S.14:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin, joita ei suoriteta S.13:n luovuttaessa tai hankkiessa määräysvallan velallisyksiköstä ja joita S.13 ei suorita suoraan velallisyksikön kanssa vaan toisen velkojayksikön kanssa.

13.

Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet [2A.13] on yhtä suuri kuin monetaarisen kullan ja erityisten nosto-oikeuksien (F.1) nettohankinnat kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin, vakuutusteknisen vastuuvelan (F.6) ja muiden saamisten ja velkojen (F.7) nettohankinnat kirjattuina S.13:n saamisten muutoksiin ja kaikkien sektoreiden paitsi S.13:n velkojen ja netto-arvon muutoksiin.

14.

Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet joista kertyneet verot miinus saadut verot [2A.14] on yhtä suuri kuin se osa muista saamisista ja veloista (F.7 saamiset), joka liittyy D2:een, D5:een, D6:een ja D91:een kirjattuihin veroihin ja sosiaaliturvamaksuihin, miinus tosiasiallisesti kannetut verot, kirjattuina S:13:n saamisten muutoksiin ja kakkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

15.

Velkoihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu) [2A.15] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (F.2) [2A.16], lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (F.331) [2A.17], pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (F.332) [2A.18], johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet (F.34) [2A.19], lainoihin kohdistuvat taloustoimet (F.4) [2A.20] ja muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet [2A.22], kirjattuna S13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

16.	Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (velat) [2A.16] on yhtä suuri kuin käteisrahan ja talletusten (F.2) nettohankinnat kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

17.

Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet — lyhytaikaiset arvopaperit (velat) [2A.17] on yhtä suuri kuin sellaisten muiden arvopapereiden kuin osakkeiden ja johdannaisten nettohankinnat, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuoden (F.331), kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

18.

Muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin kohdistuvat taloustoimet — pitkäaikaiset arvopaperit (velat) [2A.18] on yhtä suuri kuin sellaisten muiden arvopapereiden kuin osakkeiden ja johdannaisten nettohankinnat, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuoden (F.332), kirjattuna S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä kaikkien muiden sektoreisen paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

19.	Johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet (velat) [2A.19] on yhtä suuri kuin johdannaisiin (F.34) liittyvät nettotulot kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

20.	Lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) [2A.20] on yhtä suuri kuin uudet otetut lainat (F.4) miinus olemassa olevian lainojen lyhennykset kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiiin sekä kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

21.	Lainoihin keskuspankilta kohdistuvat taloustoimet [2A.21]on yhtä suuri kuin lainoihin (F.4) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13.n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä S.121:n saamisten muutoksiin.

22.	Muihin velkoihin kohdistuvat taloustoimet [2A.22] on yhtä suuri kuin vakuutusteknisen vastuuvelan (F.6) sekä muiden saamisten ja velkojen (F.7) nettolainanotto kirjattuna S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin sekä kaikkien muiden sektoreiden paitsi S.13:n saamisten muutoksiin.

23.

Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet (sulautettu) [2A.23] on yhtä suuri kuin käteisrahan ja talletusten (F.2) [2A.16], muiden arvopapereiden kuin osakkeiden ja johdannaisten [2A.17, 2A.18] (F.33) ja lainojen (F.4) [2A.20] nettoluotonotto. Sitä kutsutaan myös julkisyhteisöjen lainatarpeeksi (general government borrowing requirement (GGBR)).

24.	Pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet [2A.24] on yhtä suuri kuin sellaisten velkaistrumenttien [2A.23] nettolainanotto, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuoden.

25.	Kansallisen valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet [2A.25] on yhtä suuri kuin sellaisten velkainstrumenttien [2A.23], jotka ovat jäsenvaltion laillisena maksuvälineenä olevan rahayksikön määräisiä, nettolainanotto.

26.

Rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet [2A.26] on yhtä suuri kuin sellaisten velkainstrumenttien [2A.23], jotka ovat ecumääräisiä, nettolainanotto plus ennen jäsenvaltion osallistumista rahaliittoon euromääräisinä olleet velkainstrumentit plus ennen jäsenvaltion osallistumista rahaliittoon jäsenvaltion laillisena maksuvälineenä olevan rahayksikön määräisinä olleet velkainstrumentit. Siihen ei sisälly kansallista valuuttaa.

27.	Rahaliittoon osallistumattoman vieraan valuutan määräisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet [2A.27] on yhtä suuri kuin sellaisten velkainstrumenttien nettolainanotto, jotka eivät kuulu ryhmiin [2A.25] tai [2A.26].

28.	Muut virrat [2A.28] on yhtä suuri kuin velan arvostusvaikutukset [2A.29] plus muut muutokset velan määrässä [2A.32].

29.	Velan arvostusvaikutukset [2A.29] on yhtä suuri kuin ulkomaisen valuutan hallussapitovoitot ja -tappiot [2A.30] plus muut arvostusvaikutukset — nimellisarvo [2A.31].

30.	Valuutan hallussapitovoitot ja -tappiot [2A.30] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] nimelliset hallussapitovoitot ja -tappiot (K.11), kun velan arvo muuttuu kansalliseen valuuttaan vaihtamisen yhteydessä valuuttakurssien muutosten vuoksi.

31.	Muut arvostusmuutokset — nimellisarvo [2A.31] on yhtä suuri kuin velan muutos [2.33], miinus velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet [2A.23], miinus valuutan hallussapitovoitot ja -tappiot [2A.30], miinus muut muutokset velan määrässä [2A.32].

32.

Muut muutokset velan määrässä [2A.32] on yhtä suuri kuin muut sellaisten velkojen määrän muutokset (K.7, K.8, K.10 ja K.12), jotka luokitellaan joko käteisrahaan ja talletuksiin (AF.2), muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin ja johdannaisiin (AF.33) tai lainoihin (AF.4) ja jotka eivät ole S.13:n saamisia.

33.	Velan muutos [2A.33] on yhtä suuri kuin velka [3A.1] vuonna t miinus velka [3A.1] vuonna t-1.

Taulukko 2B

Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet — sulauttamattomat [2B.1] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.2] plus lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.3] plus pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.4] plus keskuspankilta saatuihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet [2B.5] plus muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.6].

2.	Käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.2] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin (F.2) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

Lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.3] on yhtä suuri kuin sellaisiin muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin ja johdannaisiin (F.33) kohdistuvat taloustoimet, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuoden, kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

Pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.4] on yhtä suuri kuin sellaisiin muihin arvopapereihin kuin osakkeisiin ja johdannaisiin (F.33) kohdistuvat taloustoimet, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuoden, kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin.

5.	Keskuspankilta saatuihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet [2B.5] on yhtä suuri kuin lainoihin (F.4) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja S.121:n saamisten muutoksiin.

6.	Muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.6] on yhtä suuri kuin lainoihin (F.4) kohdistuvat taloustoimet kirjattuina S.13:n velkojen ja nettoarvon muutoksiin ja kaikkien muiden sektorien paitsi S.121:n saamisten muutoksiin.

7.	Sulautettavat taloustoimet [2B.7] on yhtä suuri kuin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet — sulauttamattomat [2B.1] miinus velkainstrumentteihin kohdistuvat sulautetut taloustoimet [2A.23].

8.	Sulautettavat taloustoimet — käteisraha ja talletukset [2B.8] on yhtä suuri kuin käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.2] miinus käteisrahaan ja talletuksiin kohdistuvat sulautetut taloustoimet (velat) [2A.16].

9.	Sulautettavat taloustoimet — lyhytaikaiset arvopaperit [2B.9] on yhtä suuri kuin lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.3] miinus lyhytaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat sulautetut taloustoimet (velat) [2A.17].

10.	Sulautettavat taloustoimet — pitkäaikaiset arvopaperit [2B.10] on yhtä suuri kuin pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.4] miinus pitkäaikaisiin arvopapereihin kohdistuvat sulautetut taloustoimet (velat) [2A.18].

11.	Sulautettavat taloustoimet — lainat [2B.11] on yhtä suuri kuin muihin lainoihin kohdistuvat taloustoimet (velat) — sulauttamattomat [2B.6] miinus muihin lainoihin kohdistuvat sulautetut taloustoimet (velat) [2A.20] miinus lainoihin keskuspankilta kohdistuvat taloustoimet [2A.21].

Taulukko 3A

1.	Velka [3A.1] on yhtä suuri kuin velka sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EY) N:o 3605/93.

2.	Velka — käteisraha ja talletukset (velat) [3A.2] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] osa käteisrahan ja talletusten instrumentissa (AF.2).

3.	Velka — lyhytaikaiset arvopaperit (velat) [3A.3] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa muiden arvopaperien kuin osakkeiden ja johdannaisten instrumentissa (AF.33), jonka alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuoden.

4.	Velka — pitkäaikaiset arvopaperit (velat) [3A.4] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa muiden arvopaperien kuin osakkeiden ja johdannaisten instrumentissa (AF.33), jonka alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuoden.

5.	Velka — lainat keskuspankilta (velat) [3A.5] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa lainojen instrumentissa (AF.4), joka muodostaa S.121:n saamisen.

6.	Velka — muut lainat (velat) [3A.6] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa lainojen instrumentissa (AF.4), joka ei muodosta S.121:n saamista.

7.	Jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka [3A.7] on yhtä suuri kuin keskuspankin hallussa oleva velka [3A.8], muiden rahalaitosten hallussa oleva velka [3A.9], muiden rahoituslaitosten hallussa oleva velka [3A.10] ja muiden jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka [3A.11].

8.	Keskuspankin hallussa oleva velka [3A.8] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.121:n saamisen.

9.	Muiden rahalaitosten hallussa oleva velka [3A.9] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.122:n saamisen.

10.	Muiden rahoituslaitosten hallussa oleva velka [3A.10] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.123:n, S.124:n tai S.125:n saamisen.

11.	Muiden jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka [3A.11] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.11:n, S.14:n tai S.15:n saamisen.

12.	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka [3A.12] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.2:n saamisen.

13.	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka euroalueella [3A.13] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.2:n saamisen ja on muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa euroalueella.

14.	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka euroalueen ulkopuolella [3A.14] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka muodostaa S.2:n saamisen ja on muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa euroalueella.

15.	Kansallisen valuutan määräinen velka [3A.15] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka on jäsenvaltiossa laillisena maksuvälineenä olevan rahayksikön määräistä.

16.

Rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan määräinen velka [3A.16] on yhtä suuri kuin — jäsenvaltion liittymistä rahaliittoon edeltävä — velan [3A.1] se osa, joka on jossain rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa laillisena maksuvälineenä käytettävän rahayksikön määräistä (lukuun ottamatta kansallista valuuttaa [3A.15]), plus ecun tai euron määräinen velka.

17.	Rahaliiton osallistumattomanvieraan valuutan määräinen velka [3A.17] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, joka ei kuulu ryhmiin [3A.15] tai [3A.16].

18.	Lyhytaikainen velka [3A.18] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuoden.

19.	Pitkäaikainen velka [3A.19] on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuoden.

20.	Pitkäaikainen velka, joista vaihtuvakorkoista [3A.20], on yhtä suuri kuin pitkäaikaisen velan [3A.19] se osa, joka on vaihtuvakorkoista.

21.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on enintään 1 vuosi [3A.21], on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka jäljellä oleva maturiteetti on enintään 1 vuosi.

22.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuotta [3A.22], on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuotta.

23.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuotta, joista vaihtuvakorkoista [3A.23], on yhtä suuri kuin velan [3A.1], jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuotta [3A.22], se osa, joka on vaihtuvakorkoista.

24.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta [3A.24], on yhtä suuri kuin velan [3A.1] se osa, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta.

25.	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta, joista vaihtuvakorkoista [3A.25], on yhtä suuri kuin velan, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 5 vuotta [3A.24], se osa, joka on vaihtuvakorkoista.

26.	Valtionhallinnon velkaosuus [3A.26] on yhtä suuri kuin S.1311:n velka, joka ei ole S.1311:n saamisia, miinus S.1311:n saamiset, jotka ovat S.13:n paitsi S.1311:n velkaa [3B.15].

27.	Osavaltionhallinnon velkaosuus [3A.27] on yhtä suuri kuin S.1312:n velka, joka ei ole S.1312:n saamisia miinus S.1312:n saamiset, jotka ovat S.13:n paitsi S.1312:n velkaa [3B.16].

28.	Paikallishallinnon velkaosuus [3A.28] on yhtä suuri kuin S.1313:n velka, joka ei ole S.1313:n saamisia miinus S.1313:n saamiset, jotka ovat S.13:n paitsi S.1313:n velkaa [3B.17].

29.	Sosialiturvarahastojen velkaosuus [3A.29] on yhtä suuri kuin S.1314:n velka, joka ei ole S.1314:n saamisia miinus S.1314:n saamiset, jotka ovat S.13:n paitsi S.1314:n velkaa [3B.18].

30.	Velan jäljellä olevan maturiteetin keskiarvo [3A.30] on yhtä suuri kuin keskimääräinen jäljellä oleva maturiteetti kantatiedoilla painotettuna, ilmaistu vuosina.

31.	Velka — nollakuponkilainat [3A.31] on yhtä suuri kuin nollakuponkilainojen eli joukkolainojen, joihin ei liity kuponkimaksuja, muodossa olevan velan [3A.1] se osa, jonka korko perustuu lunastushinnan ja liikkeeseenlaskuhinnan väliseen eroon.

Taulukko 3B

1.	Velka — konsolidoimaton [3B.1] on yhtä suuri kuin S.13:n velka, mukaan lukien velka, joka on S.13:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

2.	Sulautuserät [3B.2] on yhtä suuri kuin S.13:n velka, joka on samalla S.13:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

3.	Sulautuserät — käteisraha ja talletukset [3B.3] on yhtä suuri kuin sulautuserien [3B.2] osa käteisrahan ja talletusten instrumentissa (F.2).

4.	Sulautuserät — lyhytaikaiset arvopaperit [3B.4] on yhtä suuri kuin sulautuserien [3B.2] se osa muiden arvopaperien kuin osakkeiden ja johdannaisten instrumentissa (F.33), jonka alkuperäinen maturiteetti on enintään 1 vuoden.

5.	Sulautuserät — pitkäaikaiset arvopaperit [3B.5] ovat yhtä suuret kuin sulautuserien [3B.2] se osa muiden arvopaperien kuin osakkeiden ja johdannaisten instrumentissa (F.33), jonka alkuperäinen maturiteetti on yli 1 vuoden.

6.	Sulautuserät — lainat [3B.6] ovat yhtä suuret kuin sulautuserien [3B.2] osa lainojen instrumentissa (F.4).

7.	Valtion liikkeeseen laskema velka [3B.7] on yhtä suuri kuin S.1311:n velka, joka ei ole S.1311:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

8.	Valtion liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa [3B.8], on yhtä suuri kuin S.1311:n velka, joka on S.1312:n, S.1313:n tai S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

9.	Osavaltionhallinnon liikkeeseen laskema velka [3B.9] on yhtä suuri kuin S.1312:n velka, joka ei ole S.1312:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

10.	Osavaltionhallinnon liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa [3B.10], on yhtä suuri kuin S.1312:n velka, jotka on S.1311:n, S.1313:n tai S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

11.	Paikallishallinnon liikkeeseen laskema velka [3B.11] on yhtä suuri kuin S.1313:n velka, joka ei ole S.1313:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

12.	Paikallishallinnon liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa [3B.12], on yhtä suuri kuin S.1313:n velka, joka on S.1311:n, S.1312:n tai S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

13.	Sosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskema velka [3B.13] on yhtä suuri kuin S.1314:n velka, joka ei ole S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

14.	Sosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa [3B.14], on yhtä suuri kuin S.1314:n velka, joka on S.1311:n, S.1312:n tai S.1313:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

15.	Valtionhallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen akasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka [3B.15] on yhtä suuri kuin S.1312:n, S.1313:n tai S.1314:n velka, joka on S.1311:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

16.	Osavaltionhallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka [3B.16] on yhtä suuri kuin S.1311:n, S.1313:n tai S.1314:n velka, joka on S.1312:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

17.	Paikallishallinnon hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien yksiköiden liikkeeseen laskema velka [3B.17] on yhtä suuri kuin S.1311:n, S.1312:n tai S.1314:n velka, joka on S.1313:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

18.	Sosiaaliturvarahastojen hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien liikkeeseen laskema velka [3B.18] on yhtä suuri kuin S.1311:n, S.1312:n tai S.1313:n velka, joka on S.1314:n saamisia, samoissa instrumenteissa kuin velka [3A.1].

(1) [x.y] tarkoittaa taulukon x ryhmää y.

(2) Mikä johtaa velallisyksikön uudelleenluokitteluun alasektorilta S.11001 tai S.12x01 alasektorille S.11002/3 tai S.12x02/3 tai päinvastoin.

LIITE III

TOIMITUS- JA KOODAUSVAATIMUKSET

Kansalliset keskuspankit ja EKP käyttävät 2 ja 3 artiklan mukaiseen tilastotietojen sähköiseen siirtämiseen EKPJ:n toimittamaa järjestelmää, joka toimii ESCB-Net -televiestintäverkossa. Tilastotietojen vaihtoa varten on kehitetty tilastosanomamuoto ”GESMES/TS”. Jokainen aikasarja koodataan seuraavassa esitettyä julkisyhteisöjen rahoitustilastojen sarjaperhettä käyttämällä.

Julkisyhteisöjen rahoitustilastojen sarjaperhe

Numero	Nimi	Kuvaus	Koodiluettelo
1	Frekvenssi	Ilmoitettavien aikasarjojen frekvenssi	CL_FREQ
2	Viitealue	Tiedonantajamaan tai aggregaatin aakkosnumeerinen 2-merkkinen ISO-maatunnus	CL_AREA_EE
3	Oikaisutunnus	Tämä muuttuja kuvaa, onko aikasarjoihin tehty joitain oikaisuja, kuten kausivaihteluun ja/tai pankkipäivien määrään liittyviä oikaisuja	CL_ADJUSTMENT
4	Käyttö tai velkoja-/saamissektori	Sektori, jolle ryhmä on saamisten käyttö/muutos	CL_SECTOR_ESA
5	Erä	Aikasarjan ryhmä	CL_GOVNT_ITEM_ESA
6	Resurssi tai velallis-/velkasektori	Sektori, jolle ryhmä on resurssi/velkojen ja nettoarvon muutos	CL_SECTOR_ESA
7	Arvostus	Käytetty arvostusmenetelmä	CL_GOVNT_VALUATION
8	Sarjan yksikkö	Ilmoitetun ryhmän yksikkö ja muita ominaisuuksia	CL_GOVNT_ST_SUFFIX

LIITE IV

LIITTEEN I TAULUKOISSA 1A–3B LUETELTUIHIN AIKASARJOIHIN LIITTYVÄT POIKKEUKSET

1. Tämänhetkiset tiedot (1)

Taulukko/rivi	Aikasarjan kuvaus	Ensimmäinen toimituspvä
BELGIA
3A.20	Pitkäaikainen velka, josta vaihtuvakorkoista	Syyskuu 2006
3A.23, 25	Vaihtuvakorkoinen velka, erittely jäljellä olevan maturiteetin mukaan
3A.30	Velan jäljellä olevan maturiteetin keskiarvo
SAKSA
2A.7, 19	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet, joista johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet	Syyskuu 2006
2A.13, 22	Muihin rahoitusvaroihin ja muihin velkoihin kohdistuvat taloustoimet
2A.30	Valuutan hallussapitovoitot ja -tappiot
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka ja erittely
3A.23, 25	Vaihtuvakorkoinen velka, erittely jäljellä olevan maturiteetin mukaan
KREIKKA
1A.11, 12	Välittömät verot, erittely	Syyskuu 2006
2A.14	Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet, joista kertyneet verot miinus saadut verotulot
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka, erittely
3A.30	Velan jäljellä olevan maturiteetin keskiarvo
ESPANJA
2A.7, 19	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet, joista johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet	Syyskuu 2006
RANSKA
2A.14	Muihin rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet, joista kertyneet verot miinus saadut verotulot	Syyskuu 2006
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka, erittely
3A.16	Velka, erittely rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan mukaan
3A.20	Pitkäaikainen velka, josta vaihtuvakorkoista
3A.21, 22, 23, 24, 25	Velka, erittely jäljellä olevan maturiteetin mukaan
3B.8, 12, 14	Julkisyhteisöjen alasektorien liikkeeseen laskema velka, joka on muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa
3B.15, 17, 18	Hallussa oleva julkisyhteisöjen alasektorien liikkeeseen laskema velka, erittely
IRLANTI
2A.7, 19	Muihin rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet, joista johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet	Syyskuu 2006
2A.14	Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet, joista kertyneet verot miinus saadut verotulot
2A.13, 22	Muihin rahoitusvaroihin ja muihin velkoihin kohdistuvat taloustoimet
2A.32	Muut muutokset velan määrässä
2B.1, 2, 3, 4, 5, 6	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet — sulauttamattomat ja erittely instrumenteittain
2B.7, 8, 9, 10, 11	Sulautettavat taloustoimet ja erittely instrumenteittain
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka ja erittely
3A.20	Pitkäaikainen velka, josta vaihtuvakorkoista
3A.23, 25	Vaihtuvakorkoinen velka, erittely jäljellä olevan maturiteetin mukaan
3A.31	Velka — nollakuponkilainat
3B.3, 4, 5, 6	Sulautuserät, erittely instrumenteittain
3B.15, 17, 18	Hallussa oleva julkisyhteisöjen alasektorien liikkeeseen laskema velka ja erittely
ITALIA
1A.23	Sosiaaliturvamenot	Syyskuu 2006
2A.7, 19	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet, joista johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet
2A.13, 22	Muihin rahoitusvaroihin ja muihin velkoihin kohdistuvat taloustoimet
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka, erittely
LUXEMBURG
2A.2	Oikaisu rahoitustilien ja muiden kuin rahoitustilien välillä	Syyskuu 2006
2A.3	Rahoitusvaroihin ja -velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet
2A.11, 12	Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvat taloustoimet, erittely
2A.7, 19	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet, joista johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet
2A.14	Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet, joista kertyneet verot miinus saadut verotulot
2A.13, 22	Muihin rahoitusvaroihin ja muihin velkoihin kohdistuvat taloustoimet
2A.29, 30, 31	Velan arvostusvaikutukset ja erittely
2A.32	Muut muutokset velan määrässä
3A.7, 9, 10, 11	Jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka, erittely
3A.12, 13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka, erittely
3A.21, 22, 23, 24, 25	Velka, erittely jäljellä olevan maturiteetin mukaan
3A.30	Velan jäljellä olevan maturiteetin keskiarvo
3A.31	Velka — nollakuponkilainat
ALANKOMAAT
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka, erittely	Syyskuu 2006
ITÄVALTA
2A.10, 11, 12	Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvat taloustoimet, erittely	Syyskuu 2006
2A.14	Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet, joista kertyneet verot miinus saadut verotulot
2A.25, 26, 27	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet, erittely valuutoittain
2A.29, 30, 31	Velan arvostusvaikutukset ja erittely
2A.32	Muut muutokset velan määrässä
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka ja erittely
3A.15, 16, 17	Velka, erittely valuutoittain
3A.20	Pitkäaikainen velka, josta vaihtuvakorkoista
3A.21, 22, 23, 24, 25	Velka, erittely jäljellä olevan maturiteetin mukaan
3A.30	Velan jäljellä olevan maturiteetin keskiarvo
3A.31	Velka — nollakuponkilainat
3B.3, 4, 5, 6	Sulautuserät, erittely instrumenteittain
PORTUGALI
1C.2, 3	Yksilölliset ja kollektiiviset kulutusmenot	Syyskuu 2006
3A.20	Pitkäaikainen velka, josta vaihtuvakorkoista
3A.21, 22, 23, 24, 25	Velka, erittely jäljellä olevan maturiteetin mukaan
3A.30	Velan jäljellä olevan maturiteetin keskiarvo
SUOMI
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka, erittely	Syyskuu 2006

2. Taustatiedot (2)

Taulukko/rivi	Aikasarjan kuvaus	Ajanjakso	Ensimmäinen toimituspvä
BELGIA
2A.26, 27	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet, erittely vieraan valuutan mukaan	1991–1996	Syyskuu 2006
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka, erittely	1991–1997	Syyskuu 2006
SAKSA
3A.30	Velan jäljellä olevan maturiteetin keskiarvo	1991–1998	Syyskuu 2006
KREIKKA
1A.16, 17	Sosiaaliturvamaksut, erittely	1991–1994	Syyskuu 2006
1A.40	Todelliset sosiaaliturvamaksut
1A.41	Rahamääräiset sosiaalietuudet
1C.2, 3	Yksilölliset ja kollektiiviset kulutusmenot
1C.6	Markkinatuottajien kautta suoritettavat luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot
2A.7, 19	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet, joista johdannaisiin kohdistuvat taloustoimet	1991–1994	Syyskuu 2006
2A.13, 22	Muihin rahoitusvaroihin ja muihin velkoihin kohdistuvat taloustoimet	1991–1994	Syyskuu 2006
2A.26, 27	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet, erittely vieraan valuutan mukaan	1991–2000	Syyskuu 2006
3A.20	Pitkäaikainen velka, josta vaihtuvakorkoista	1991–1997	Syyskuu 2006
3A.21, 22, 23, 24, 25	Velka, erittely jäljellä olevan maturiteetin mukaan	1991–1997	Syyskuu 2006
RANSKA
2A.2	Oikaisu rahoitustilien ja muiden kuin rahoitustilien välillä	1991–1994	Syyskuu 2006
2A.3	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet
2A.4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13	Rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet ja erittely instrumenteittain
2A.15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22	Velkaan kohdistuvat taloustoimet ja erittely instrumenteittain
2A.23	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet
2A.24	Pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet
2A.25, 26, 27	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet, erittely valuutoittain
2A.29, 30, 31	Velan arvostusvaikutukset ja erittely
2A.32	Muut muutokset velan määrässä
2A.33	Velan muutos
2B.1, 2, 3, 4, 5, 6	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet — sulauttamattomat, erittely instrumenteittain
2B.7, 8, 9, 10, 11	Sulautettavat taloustoimet, erittely instrumenteittain
3A.1, 2, 3, 4, 5, 6	Velka, erittely instrumenteittain
3A.7, 8, 9, 10, 11	Jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka ja erittely
3A.12	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka
3A.15, 17	Velka, erittely kansallisen ja rahaliittoon osallistumattoman vieraan valuutan mukaan	1991–2002	Syyskuu 2006
3A.18, 19	Velka, erittely alkuperäisen maturiteetin mukaan	1991–1994	Syyskuu 2006
3A.26, 27, 28, 29	Velka (sulautettu), erittely liikkeeseenlaskijan mukaan
3A.30	Velan jäljellä olevan maturiteetin keskiarvo
3A.31	Velka — nollakuponkilainat
3B.1	Velka (sulauttamaton)
3B.2, 3, 4, 5, 6	Sulautuserät, erittely instrumenteittain
3B.7, 11, 13	Julkisyhteisöjen alasektorien liikkeeseen laskema velka ja erittely
IRLANTI
2A.4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12	Rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet ja erittely instrumenteittain	1991–1997	Syyskuu 2006
3B.1, 2	Velka (sulauttamaton) ja sulautuserät	1991–1992	Syyskuu 2006
3B.8	Valtion liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa
3B.12	Paikallishallinnon liikkeeseen laskema velka, josta muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa
ITALIA
2A.14	Muihin rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet, joista kertyneet verot miinus saadut verotulot	1991–1994	Syyskuu 2006
2A.26, 27	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet, erittely vieraan valuutan mukaan	1991–1998	Syyskuu 2006
LUXEMBURG
2A.25, 26, 27	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet, erittely valuutan mukaan	1991–1995	Syyskuu 2006
ALANKOMAAT
3A.21	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on enintään 1 vuosi	1991–1994	Syyskuu 2006
3A.22	Velka, jonka jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuoden mutta enintään 5 vuotta	1991–1994	Syyskuu 2006
ITÄVALTA
2A.2	Oikaisu rahoitustilien ja muiden kuin rahoitustilien välillä	1991–1999	Syyskuu 2006
2A.3	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet
2A.4, 5, 6, 7, 8, 9, 13	Rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet, ja erittely instrumenteittain
2A.15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22	Velkaan kohdistuvat taloustoimet ja erittely instrumenteittain
2A.23	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet (sulautetut)
2A.24	Pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet
2A.32	Muut muutokset velan määrässä
2B.1, 2, 3, 4, 5, 6	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet — sulauttamattomat, erittely instrumenteittain
2B.7, 8, 9, 10, 11	Sulautettavat taloustoimet. erittely instrumenteittain
3A.7, 8, 9, 10, 11	Jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka ja erittely	1991–1994	Syyskuu 2006
3A.12	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka
3A.18, 19	Velka, erittely alkuperäisen maturiteetin mukaan
PORTUGALI
2A.2	Oikaisu rahoitustilien ja muiden kuin rahoitustilien välillä	1991–1994	Syyskuu 2006
2A.3	Rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat nettotaloustoimet
2A.4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14	Rahoitusvaroihin kohdistuvat taloustoimet, erittely instrumenteittain
2A.15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22	Velkaan kohdistuvat taloustoimet ja erittely instrumenteittain
2A.23	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet
2A.24	Pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet
2A.25, 27	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet, erittely kansallisen ja rahaliittoon osallistumattoman vieraan valuutan mukaan
2A.26	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet, erittely rahaliittoon osallistuvan vieraan valuutan mukaan	1991–1998	Syyskuu 2006
2A.29, 30, 31	Velan arvostusvaikutukset ja erittely	1991–1994	Syyskuu 2006
2A.32	Muut muutokset velan määrässä	1991–1994	Syyskuu 2006
2A.33	Velan muutos	1991–1993	Syyskuu 2006
2B.1, 2, 3, 4, 5, 6	Velkainstrumentteihin kohdistuvat taloustoimet — sulauttamattomat ja erittely instrumenteittain	1991–1994	Syyskuu 2006
2B.7, 8, 9, 10, 11	Sulautettavat taloustoimet, erittely instrumenteittain	1991–1994	Syyskuu 2006
3A.13, 14	Muiden kuin jäsenvaltiossa olevien hallussa oleva velka ja erittely	1991–1995	Syyskuu 2006
3A.15, 16, 17	Velka, erittely valuutoittain	1991–1995	Syyskuu 2006
3B.1	Velka (sulauttamaton)	1991–1994	Syyskuu 2006
3B.2, 3, 4, 5, 6	Sulautuserät, erittely instrumenteittain
3B.7, 11, 13	Julkisyhteisöjen alasektorien liikkeeseen laskema velka ja erittely
3B.8, 12, 14	Julkisyhteisöjen alasektorien liikkeeseen laskema velka, joka on muiden julkisyhteisöjen alasektorien hallussa
3B.15, 17, 18	Hallussa oleva muiden julkisyhteisöjen alasektorien liikkeeseen laskema velka, erittely

(1) Poikkeukset koskevat tämänhetkisiä tietoja tai jos niitä ei ole saatavilla, historiataustatietoja.

(2) Poikkeukset koskevat taustatietoja, mikäli tämänhetkiset tiedot ovat saatavilla.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 109

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	48. vuosikerta 29. huhtikuu 2005

Sisältö		II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista	Sivu
		Komissio
	*	Komission päätös, tehty 8 päivänä maaliskuuta 2005, Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan ja Puolan vapauttamisesta velvollisuudesta soveltaa tiettyjen lajien osalta rehukasvien ja viljakasvien siementen, viiniköynnöksen kasvullisen lisäysaineiston ja metsänviljelyaineiston sekä öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan annettuja neuvoston direktiivejä 66/401/ETY, 66/402/ETY, 68/193/ETY, 1999/105/EY ja 2002/57/EY [tiedoksiannettu numerolla K(2005) 525] ( 1 )	1
		Euroopan keskuspankki
	*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 15 päivänä helmikuuta 2005, tietyistä raha- ja pankkitilastotietoihin liittyvistä Euroopan keskuspankin tiedonantovaatimuksista ja kansallisten keskuspankkien tiedonantomenettelyistä annettujen suuntaviivojen EKP/2003/2 muuttamisesta (EKP/2005/4)	6
	*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 17 päivänä helmikuuta 2005, Euroopan keskuspankin tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista ja tilastotietojen vaihtamista Euroopan keskuspankkijärjestelmässä koskevista menettelyistä julkisyhteisöjen rahoitustilastojen osalta (EKP/2005/5)	81
	*	Euroopan keskuspankin suuntaviivat, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005, kansallisten keskuspankkien suorittamasta Euroopan keskuspankin valuuttavarantojen hoidosta sekä Euroopan keskuspankin valuuttavarannoilla suoritettavia operaatioita varten laadituista oikeudellisista asiakirjoista annettujen suuntaviivojen EKP 2000/1 muuttamisesta (EKP/2005/6)	107

	CZ	EE	CY	LV	LT	MT	PL
Agrostis canina				X
Alopecurus pratensis						X
Arrhenatherum elatius						X
Bromus catharticus				X	X	X
Bromus sitchensis				X	X	X	X
Cynodon dactylon	X			X	X		X
Dactylis glomerata						X
Festuca arundinacea						X
x Festulolium						X
Lolium x boucheanum						X
Phalaris aquatica				X	X	X	X
Phleum bertolinii						X
Phleum pratense						X
Poa annua						X	X
Poa nemoralis				X		X
Poa palustris						X
Poa trivialis						X
Trisetum flavescens				X		X	X
Hedysarum coronarium	X			X	X		X
Lotus corniculatus						X
Lupinus albus						X
Lupinus angustifolius						X
Lupinus luteus						X
Medicago lupulina				X		X
Medicago x varia						X
Onobrychis viciifolia						X
Trifolium alexandrinum				X			X
Trifolium hybridum						X
Trifolium incarnatum				X		X
Trifolium repens						X
Trifolium resupinatum				X		X
Trigonella foenum-graecum				X	X	X	X
Vicia pannonica				X		X	X
Vicia villosa						X
Brassica napus var. napobrassica						X
Phacelia tanacetifolia						X
Raphanus sativus var. oleiformis						X

	CZ	EE	CY	LV	LT	MT	PL
Abies alba		X			X	X
Abies cephalonica		X			X	X
Abies grandis		X			X	X
Abies pinsapo		X			X	X
Acer platanoides						X
Acer pseudoplatanus		X			X	X
Alnus glutinosa						X
Alnus incana						X
Betula pendula						X
Betula pubescens						X
Carpinus betulus		X				X
Castanea sativa		X			X
Cedrus atlantica		X			X	X
Cedrus libani		X			X	X
Fagus sylvatica		X				X
Fraxinus angustifolia		X			X
Fraxinus excelsior						X
Larix decidua						X
Larix x eurolepis						X
Larix kaempferi						X
Larix sibirica					X	X
Picea abies						X
Picea sitchensis		X			X	X
Pinus brutia		X			X
Pinus canariensis		X			X
Pinus cembra		X			X	X
Pinus contorta					X	X
Pinus halepensis		X			X
Pinus leucodermis		X			X	X
Pinus nigra		X			X
Pinus pinaster		X			X
Pinus pinea		X			X
Pinus radiata		X			X
Prunus avium		X
Pseudotsuga menziesii					X
Quercus cerris		X			X
Quercis ilex		X			X
Quercus petraea		X				X
Quercus pubescens		X			X	X
Quercus rubra						X
Quercus suber		X			X
Robinia pseudoacacia		X
Tilia cordata						X
Tilia platyphyllos		X				X

	CZ	EE	CY	LV	LT	MT	PL
Arachis hypogea	X	X		X	X	X	X
Brassica rapa						X
Brassica juncea				X		X
Brassica napus						X
Brassica nigra						X	X
Cannabis sativa			X			X
Carthamus tinctorius		X		X		X	X
Carum carvii						X
Gossypium spp.	X	X		X	X	X	X
Helianthus annuus						X
Linum usitatissimum						X
Papaver somniferum			X			X
Sinapis alba						X
Glycine max				X		X

CZ	:	Tšekin tasavalta
EE	:	Viron tasavalta
CY	:	Kyproksen tasavalta
LV	:	Latvian tasavalta
LT	:	Liettuan tasavalta
MT	:	Maltan tasavalta
PL	:	Puolan tasavalta

	CZ	EE	CY	LV	LT	MT	PL
Oryza sativa	X	X		X	X	X	X
Phalaris canariensis		X		X
Sorghum bicolor		X		X			X
Sorghum sudanense		X		X	X		X
Sorghum bicolor x Sorghum sudanense		X		X			X
Zea mays				X


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

	CZ	EE	CY	LV	LT	MT	PL
Vitis		X		X	X		X