22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 458/2005,

annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005,

Tšekin tasavallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 (2) vahvistetaan interventioelinten hallussa olevien viljojen myyntiin saattamista koskevat menettelyt ja edellytykset.

(2)	Nykyisessä markkinatilanteessa on suotavaa avata pysyvä tarjouskilpailu Tšekin tasavallan interventioelimen hallussa olevan 300 000 tonnin vehnämäärän viemiseksi.

(3)

Toiminnan ja sen valvonnan säännönmukaisuuden varmistamiseksi on vahvistettava erityiset yksityiskohtaiset säännöt. Tämän vuoksi on aiheellista säätää vakuusjärjestelmästä, jolla varmistetaan, että haluttuja tavoitteita noudatetaan ilman, että toimijoille tulee liian suuria kuluja. Tämän vuoksi olisi poikettava tietyistä säännöistä, erityisesti asetuksen (ETY) N:o 2131/93 osalta.

(4)	Jäsenvaltion on maksettava korvauksia, jos vehnän siirtäminen on yli viisi päivää myöhässä tai vaaditun vakuuden vapauttamista lykätään interventioelimestä johtuvista syistä.

(5)	Jälleentuonnin välttämiseksi tämän tarjouskilpailun mukainen vienti on rajoitettava tiettyihin kolmansiin maihin.

(6)	Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 7 artiklan 2a kohdassa säädetään mahdollisuudesta korvata voittaneelle viejälle varastointipaikan ja tosiasiallisen lähtöpaikan väliset alhaisimmat kuljetuskustannukset. Tšekin maantieteellinen sijainti huomioon ottaen tätä säännöstä olisi sovellettava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu, Tšekin tasavallan interventioelin avaa asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 vahvistettujen edellytysten mukaisesti pysyvän tarjouskilpailun hallussaan olevan vehnän viemiseksi.

2 artikla

1. Tarjouskilpailu koskee kaikkiin kolmansiin maihin vietävän 300 000 vehnätonnin enimmäismäärää, lukuun ottamatta Albaniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbia ja Montenegroa (3), entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Bulgariaa, Liechtensteinia, Romaniaa ja Sveitsiä.

2. Alueet, joihin kyseessä olevat 300 000 tonnia vehnää on varastoitu, ilmoitetaan liitteessä I.

3 artikla

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2131/93 16 artiklan kolmannessa alakohdassa säädetään, viennistä maksettava hinta on tarjouksessa mainittu hinta, ilman kuukausikorotuksia.

2. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettuun vientiin ei sovelleta vientitukia, vientimaksuja eikä kuukausikorotuksia.

3. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 8 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta.

4. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 7 artiklan 2a kohdan mukaan tarjouskilpailun voittaneelle viejälle korvataan varastointipaikan ja tosiasiallisen lähtöpaikan väliset alhaisimmat kuljetuskustannukset.

4 artikla

1. Vientitodistukset ovat voimassa asetuksen (ETY) N:o 2131/93 9 artiklan mukaista myöntämispäivää seuraavan neljännen kuukauden loppuun.

2. Tässä tarjouskilpailussa jätettyihin tarjouksiin ei voida liittää komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) 49 artiklan mukaisesti tehtyjä vientitodistushakemuksia.

5 artikla

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2131/93 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, ensimmäisen osittaisen tarjouskilpailun tarjousten jättämisen määräaika päättyy 31.3.2005 kello 9.00 (Brysselin aikaa).

2. Seuraavan osittaisen tarjouskilpailun tarjousten jättämisen määräaika päättyy kunakin torstaina kello 9.00 (Brysselin aikaa), pois lukien 5. toukokuuta 2005.

3. Viimeinen osittainen tarjouskilpailu päättyy 23. kesäkuuta 2005 kello 9.00 (Brysselin aikaa).

4. Tarjoukset on jätettävä Tšekin tasavallan interventioelimelle:

Statní zemědělsky intervenční fond

Odbor Rostlinných Komodit

Ve Smečkách 33

CZ-110 00, Praha 1

Puhelin: (420-2) 22 87 16 67/403

Faksi: (420-2) 22 29 68 06/404.

6 artikla

1. Interventioelin, varastoija ja tarjouskilpailun voittaja voivat, tarjouskilpailun voittajan valinnan mukaan, joko ennen erän siirtoa varastosta tai siirron aikana, ottaa yhteisellä sopimuksella vähintään yhden vertailunäytteen 500:aa tonnia kohden sekä määrittää ne. Interventioelin voi valtuuttaa edustajan sillä edellytyksellä, että tämä ei ole varastoija.

Kiistatapauksessa määrityksen tulokset on toimitettava komissiolle.

Vertailunäytteiden otto ja määritys on tehtävä seitsemän työpäivän kuluessa tarjouskilpailun voittajan esittämästä pyynnöstä tai kolmen työpäivän kuluessa, jos näytteet otetaan siirrettäessä viljat varastosta. Jos näytteiden määritysten lopputulokset osoittavat, että laatu on

a)	tarjouskilpailuilmoituksessa ilmoitettuja arvoja parempi, tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

interventioon vaadittavia vähimmäisominaisuuksia parempi mutta tarjouskilpailuilmoituksessa kuvattuja laatuarvoja huonompi, kunhan poikkeama on enintään

—	1 kilogrammaa hehtolitralta ominaispainon osalta, joka ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 75 kilogrammaa hehtolitralta,

—	yksi prosenttiyksikkö kosteuspitoisuuden osalta,

—	puoli prosenttiyksikköä komission asetuksen (EY) N:o 824/2000 (5) liitteen B.2 ja B.4 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta, ja

—	puoli prosenttiyksikköä asetuksen (ETY) N:o 824/2000 liitteen B.5 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta kuitenkin niin, että haitallisten jyvien ja torajyvien sallitut prosenttimäärät pysyvät ennallaan,

tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

interventioon vaadittavia vähimmäisominaisuuksia parempi mutta tarjouskilpailuilmoituksessa kuvattuja laatuarvoja huonompi, ja poikkeama ylittää b alakohdassa tarkoitetut rajat, tarjouskilpailun voittaja voi

—	joko hyväksyä erän sellaisenaan,

—

tai kieltäytyä ottamasta erää haltuunsa. Hänet vapautetaan kaikista kyseistä erää koskevista velvoitteistaan, vakuudet mukaan luettuina, vasta kun hän on tehnyt liitteen II mukaisesti viipymättä ilmoituksen komissiolle ja interventioelimelle; jos tarjouskilpailun voittaja kuitenkin pyytää interventioelintä toimittamaan hänelle toisen erän säädettyä laatua olevaa interventiovehnää ilman lisäkustannuksia, vakuutta ei vapauteta. Erä on korvattava kolmen päivän kuluessa tarjouskilpailun voittajan esittämästä pyynnöstä. Tarjouskilpailun voittajan on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle liitteen II mukaisesti;

interventioon vaadittavia vähimmäisominaisuuksia huonompi, tarjouskilpailun voittaja ei saa ottaa erää haltuunsa. Hänet vapautetaan kaikista kyseistä erää koskevista velvoitteistaan, vakuudet mukaan luettuina, vasta kun hän on tehnyt liitteen II mukaisesti viipymättä ilmoituksen komissiolle ja interventioelimelle; tarjouskilpailun voittaja voi kuitenkin pyytää interventioelintä toimittamaan hänelle säädettyä laatua olevan toisen erän interventiovehnää ilman lisäkustannuksia. Tässä tapauksessa vakuutta ei vapauteta. Erä on korvattava kolmen päivän kuluessa tarjouskilpailun voittajan esittämästä pyynnöstä. Tarjouskilpailun voittajan on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle liitteen II mukaisesti.

2. Jos vehnä siirretään ennen kuin määritystulokset ovat tiedossa, kaikki riskit ovat tarjouskilpailun voittajan vastuulla erän siirtoajankohdasta alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarjouskilpailun voittajan oikeuskeinoja varastoijaa vastaan.

3. Jos tarjouskilpailun voittaja ei kuitenkaan ole peräkkäiset korvauserät vastaanotettuaan saanut säädettyä laatua olevaa korvauserää kuukauden kuluessa, hänet vapautetaan kaikista velvoitteistaan, vakuudet mukaan luettuina, hänen ilmoitettuaan tästä viipymättä komissiolle ja interventioelimelle liitteen II mukaisesti.

4. Edellä 1 kohdassa mainittuja näytteiden ottoa ja määrityksiä, lukuun ottamatta määrityksiä, joiden lopullisena tuloksena on interventioon vaadittavia vähimmäisominaisuuksia huonompi laatu, koskevat kustannukset ovat EMOTR:n vastuulla 500:aa tonnia koskevaan määritykseen asti, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka koskevat siirtoa siilosta toiseen. Tarjouskilpailun voittaja vastaa itse kustannuksista, jotka aiheutuvat hänen mahdollisesti pyytämästään siirrosta siilosta toiseen ja lisämäärityksistä.

7 artikla

Poiketen siitä, mitä komission asetuksen (ETY) N:o 3002/92 (6) 12 artiklassa säädetään, tämän asetuksen mukaisesti myytävää vehnää koskevissa asiakirjoissa, erityisesti vientitodistuksessa, asetuksen (ETY) N:o 3002/92 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa poistamismääräyksessä, vienti-ilmoituksessa ja tarvittaessa T5-valvontakappaleessa on oltava yksi seuraavista maininnoista:

—	Trigo blando de intervención sin aplicación de restitución ni gravamen, Reglamento (CE) no 458/2005

—	Intervenční pšenice obecná nepodléhá vývozní náhradě ani clu, nařízení (ES) č. 458/2005

—	Blød hvede fra intervention uden restitutionsydelse eller -afgift, forordning (EF) nr. 458/2005

—	Weichweizen aus Interventionsbeständen ohne Anwendung von Ausfuhrerstattungen oder Ausfuhrabgaben, Verordnung (EG) Nr. 458/2005

—	Pehme nisu sekkumisvarudest, mille puhul ei rakendata toetust või maksu, määrus (EÜ) nr 458/2005

—	Μαλακός σίτος παρέμβασης χωρίς εφαρμογή επιστροφής ή φόρου, κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 458/2005

—	Intervention common wheat without application of refund or tax, Regulation (EC) No 458/2005

—	Blé tendre d'intervention ne donnant pas lieu à restitution ni taxe, règlement (CE) no 458/2005

—	Frumento tenero d'intervento senza applicazione di restituzione né di tassa, regolamento (CE) n. 458/2005

—	Intervences parastie kvieši bez kompensācijas vai nodokļa piemērošanas, Regula (EK) Nr. 458/2005

—	Intervenciniai paprastieji kviečiai, kompensacija ar mokesčiai netaikytini, Reglamentas (EB) Nr. 458/2005

—	Intervenciós búza, visszatérítés, illetve adó nem alkalmazandó, 458/2005/EK rendelet

—	Zachte tarwe uit interventie, zonder toepassing van restitutie of belasting, Verordening (EG) nr. 458/2005

—	Pszenica zwyczajna interwencyjna niedająca prawa do refundacji ani do opłaty, rozporządzenie (WE) nr 458/2005

—	Trigo mole de intervenção sem aplicação de uma restituição ou imposição, Regulamento (CE) n.o 458/2005

—	Intervenčná pšenica obyčajná nepodlieha vývozným náhradám ani clu, nariadenie (ES) č. 458/2005

—	Intervencija navadne pšenice brez zahtevkov za nadomestila ali carine, Uredba (ES) št. 458/2005

—	Interventiovehnä, johon ei sovelleta vientitukea eikä vientimaksua, asetus (EY) N:o 458/2005

—	Interventionsvete, utan tillämpning av bidrag eller avgift, förordning (EG) nr 458/2005.

8 artikla

1. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettu vakuus on vapautettava heti, kun vientitodistukset on myönnetty tarjouskilpailun voittajille.

2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2131/93 17 artiklassa säädetään, vientivelvoitteesta annetaan vakuus, joka on tarjouskilpailupäivänä voimassa olevan interventiohinnan ja tarjotun hinnan erotuksen suuruinen ja aina vähintään 25 euroa tonnilta. Tästä summasta annetaan puolet vientitodistusten myöntämisen yhteydessä ja loput ennen viljan siirtoa.

9 artikla

Tšekin interventioelimen on annettava saadut tarjoukset komissiolle tiedoksi viimeistään kahden tunnin kuluttua tarjousten jättämisen määräajan päättymisestä. Niistä on ilmoitettava liitteessä III olevan taulukon mukaisesti liitteessä IV oleviin puhelinnumeroihin.

10 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2) EYVL L 191, 31.7.1993, s. 76. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2045/2004 (EUVL L 354, 30.11.2004, s. 17).

(3) Mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1999 antamassa päätöslauselmassa 1244.

(4) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1.

(5) EYVL L 100, 20.4.2000, s. 31.

(6) EYVL L 301, 17.10.1992, s. 17.

LIITE I

(tonnia)
Varastointipaikka	Määrä
Středočeský, Jihočeský, Plzeňský, Karlovarský, Ústecký, Liberecký, Královehradecký, Pardubický, Vysočina, Jihomoravský, Olomoucký, Zlínský, Moravskoslezský	300 000

LIITE II

Ilmoitus Tšekin interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun mukaisten erien hylkäämisestä

(asetuksen (EY) N:o 458/2005 6 artikla 1 kohta)

—	Tarjouskilpailun voittaneen tarjouksen tekijän nimi:

—	Tarjouskilpailun päivämäärä:

—	Päivä, jona tarjouskilpailun voittaja kieltäytyy erästä:

Erän nro

Määrä (tonnia)

Siilon osoite

Haltuunottamisesta kieltäytymisen perusteet

—	PS (kg/hl)

—	% itäneitä jyviä

—	% erilaisia epäpuhtauksia (Schwarzbesatz)

—	% muuta kuin moitteettoman laatuista perusviljaa olevia aineksia

—

muut

LIITE III

Tšekin interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskeva pysyvä tarjouskilpailu

(asetus (EY) N:o 458/2005)

(1) Tähän hintaan sisältyvät tarjouksen kohteena olevaa erää koskevat korotukset tai vähennykset.

LIITE IV

Ainoastaan seuraaviin maatalouden pääosaston (D.2) numeroihin Brysselissä voidaan ottaa yhteyttä:

—	faksi (32-2) 292 10 34

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/9

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 459/2005,

annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005,

Itävallan tasavallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 (2) vahvistetaan interventioelinten hallussa olevien viljojen myyntiin saattamista koskevat menettelyt ja edellytykset.

(2)	Nykyisessä markkinatilanteessa on suotavaa avata pysyvä tarjouskilpailu Itävallan tasavallan interventioelimen hallussa olevan 80 663 tonnin vehnämäärän viemiseksi.

(3)

(4)	Jäsenvaltion on maksettava korvauksia, jos vehnän siirtäminen on yli viisi päivää myöhässä tai vaaditun vakuuden vapauttamista lykätään interventioelimestä johtuvista syistä.

(5)	Jälleentuonnin välttämiseksi tämän tarjouskilpailun mukainen vienti on rajoitettava tiettyihin kolmansiin maihin.

(6)	Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 7 artiklan 2a kohdassa säädetään mahdollisuudesta korvata voittaneelle viejälle varastointipaikan ja tosiasiallisen lähtöpaikan väliset alhaisimmat kuljetuskustannukset. Itävallan maantieteellinen sijainti huomioon ottaen tätä säännöstä olisi sovellettava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu, Itävallan tasavallan interventioelin avaa asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 vahvistettujen edellytysten mukaisesti pysyvän tarjouskilpailun hallussaan olevan vehnän viemiseksi.

2 artikla

1. Tarjouskilpailu koskee kaikkiin kolmansiin maihin vietävän 80 663 vehnätonnin enimmäismäärää, lukuun ottamatta Albaniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbia ja Montenegroa (3), entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Bulgariaa, Liechtensteinia, Romaniaa ja Sveitsiä.

2. Alueet, joihin kyseessä olevat 80 663 tonnia vehnää on varastoitu, ilmoitetaan liitteessä I.

3 artikla

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2131/93 16 artiklan kolmannessa alakohdassa säädetään, viennistä maksettava hinta on tarjouksessa mainittu hinta, ilman kuukausikorotuksia.

2. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettuun vientiin ei sovelleta vientitukia, vientimaksuja eikä kuukausikorotuksia.

3. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 8 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta.

4 artikla

1. Vientitodistukset ovat voimassa asetuksen (ETY) N:o 2131/93 9 artiklan mukaista myöntämispäivää seuraavan neljännen kuukauden loppuun.

2. Tässä tarjouskilpailussa jätettyihin tarjouksiin ei voida liittää komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) 49 artiklan mukaisesti tehtyjä vientitodistushakemuksia.

5 artikla

2. Seuraavan osittaisen tarjouskilpailun tarjousten jättämisen määräaika päättyy kunakin torstaina kello 9.00 (Brysselin aikaa), pois lukien 5. toukokuuta 2005.

3. Viimeinen osittainen tarjouskilpailu päättyy 23. kesäkuuta 2005 kello 9.00 (Brysselin aikaa).

4. Tarjoukset on jätettävä Itävallan tasavallan interventioelimelle:

AMA (Agrarmarkt Austria)

Dresdnerstraße 70

A-1200 Wien

Faksi: (43-1) 331 51 46 24, (43-1) 331 51 44 69

6 artikla

Kiistatapauksessa määrityksen tulokset on toimitettava komissiolle.

a)	tarjouskilpailuilmoituksessa ilmoitettuja arvoja parempi, tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

interventioon vaadittavia vähimmäisominaisuuksia parempi mutta tarjouskilpailuilmoituksessa kuvattuja laatuarvoja huonompi, kunhan poikkeama on enintään

—	1 kilogrammaa hehtolitralta ominaispainon osalta, joka ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 75 kilogrammaa hehtolitralta,

—	yksi prosenttiyksikkö kosteuspitoisuuden osalta,

—	puoli prosenttiyksikköä komission asetuksen (EY) N:o 824/2000 (5) liitteen B.2 ja B.4 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta, ja

—	puoli prosenttiyksikköä asetuksen (ETY) N:o 824/2000 liitteen B.5 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta kuitenkin niin, että haitallisten jyvien ja torajyvien sallitut prosenttimäärät pysyvät ennallaan,

tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

—	joko hyväksyä erän sellaisenaan,

—

7 artikla

—	Trigo blando de intervención sin aplicación de restitución ni gravamen, Reglamento (CE) no 459/2005

—	Intervenční pšenice obecná nepodléhá vývozní náhradě ani clu, nařízení (ES) č. 459/2005

—	Blød hvede fra intervention uden restitutionsydelse eller -afgift, forordning (EF) nr. 459/2005

—	Weichweizen aus Interventionsbeständen ohne Anwendung von Ausfuhrerstattungen oder Ausfuhrabgaben, Verordnung (EG) Nr. 459/2005

—	Pehme nisu sekkumisvarudest, mille puhul ei rakendata toetust või maksu, määrus (EÜ) nr 459/2005

—	Μαλακός σίτος παρέμβασης χωρίς εφαρμογή επιστροφής ή φόρου, κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 459/2005

—	Intervention common wheat without application of refund or tax, Regulation (EC) No 459/2005

—	Blé tendre d'intervention ne donnant pas lieu à restitution ni taxe, règlement (CE) no 459/2005

—	Frumento tenero d'intervento senza applicazione di restituzione né di tassa, regolamento (CE) n. 459/2005

—	Intervences parastie kvieši bez kompensācijas vai nodokļa piemērošanas, Regula (EK) Nr. 459/2005

—	Intervenciniai paprastieji kviečiai, kompensacija ar mokesčiai netaikytini, Reglamentas (EB) Nr. 459/2005

—	Intervenciós búza, visszatérítés, illetve adó nem alkalmazandó, 459/2005/EK rendelet

—	Zachte tarwe uit interventie, zonder toepassing van restitutie of belasting, Verordening (EG) nr. 459/2005

—	Pszenica zwyczajna interwencyjna niedająca prawa do refundacji ani do opłaty, rozporządzenie (WE) nr 459/2005

—	Trigo mole de intervenção sem aplicação de uma restituição ou imposição, Regulamento (CE) n.o 459/2005

—	Intervenčná pšenica obyčajná nepodlieha vývozným náhradám ani clu, nariadenie (ES) č. 459/2005

—	Intervencija navadne pšenice brez zahtevkov za nadomestila ali carine, Uredba (ES) št. 459/2005

—	Interventiovehnä, johon ei sovelleta vientitukea eikä vientimaksua, asetus (EY) N:o 459/2005

—	Interventionsvete, utan tillämpning av bidrag eller avgift, förordning (EG) nr 459/2005.

8 artikla

1. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettu vakuus on vapautettava heti, kun vientitodistukset on myönnetty tarjouskilpailun voittajille.

9 artikla

Itävallan interventioelimen on annettava saadut tarjoukset komissiolle tiedoksi viimeistään kahden tunnin kuluttua tarjousten jättämisen määräajan päättymisestä. Niistä on ilmoitettava liitteessä III olevan taulukon mukaisesti liitteessä IV oleviin puhelinnumeroihin.

10 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2) EYVL L 191, 31.7.1993, s. 76, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2045/2004 (EYVL L 354, 30.11.2004, s. 17).

(3) Mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1999 antamassa päätöslauselmassa 1244.

(4) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1.

(5) EYVL L 100, 20.4.2000, s. 31.

(6) EYVL L 301, 17.10.1992, s. 17.

LIITE I

(tonnia)
Varastointipaikka	Määrä
Burgenland, Niederösterreich, Oberösterreich	80 663

LIITE II

Ilmoitus Itävallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun mukaisten erien hylkäämisestä

(asetuksen (EY) N:o 459/2005 6 artikla 1 kohta)

—	Tarjouskilpailun voittaneen tarjouksen tekijän nimi:

—	Tarjouskilpailun päivämäärä:

—	Päivä, jona tarjouskilpailun voittaja kieltäytyy erästä:

Erän nro

Määrä (tonnia)

Siilon osoite

Haltuunottamisesta kieltäytymisen perusteet

—	PS (kg/hl)

—	% itäneitä jyviä

—	% erilaisia epäpuhtauksia (Schwarzbesatz)

—	% muuta kuin moitteettoman laatuista perusviljaa olevia aineksia

—

muut

LIITE III

Itävallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskeva pysyvä tarjouskilpailu

(asetus (EY) N:o 459/2005)

(1) Tähän hintaan sisältyvät tarjouksen kohteena olevaa erää koskevat korotukset tai vähennykset.

LIITE IV

Ainoastaan seuraaviin maatalouden pääosaston (D.2) numeroihin Brysselissä voidaan ottaa yhteyttä:

—	Faksi (32-2) 292 10 34.

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/15

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 460/2005,

annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005,

Unkarin tasavallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 (2) vahvistetaan interventioelinten hallussa olevien viljojen myyntiin saattamista koskevat menettelyt ja edellytykset.

(2)	Nykyisessä markkinatilanteessa on suotavaa avata pysyvä tarjouskilpailu Unkarin tasavallan interventioelimen hallussa olevan 320 000 tonnin vehnämäärän viemiseksi.

(3)

(4)	Jäsenvaltion on maksettava korvauksia, jos vehnän siirtäminen on yli viisi päivää myöhässä tai vaaditun vakuuden vapauttamista lykätään interventioelimestä johtuvista syistä.

(5)	Jälleentuonnin välttämiseksi tämän tarjouskilpailun mukainen vienti on rajoitettava tiettyihin kolmansiin maihin.

(6)	Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 7 artiklan 2a kohdassa säädetään mahdollisuudesta korvata voittaneelle viejälle varastointipaikan ja tosiasiallisen lähtöpaikan väliset alhaisimmat kuljetuskustannukset. Unkarin maantieteellinen sijainti huomioon ottaen tätä säännöstä olisi sovellettava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu, Unkarin tasavallan interventioelin avaa asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 vahvistettujen edellytysten mukaisesti pysyvän tarjouskilpailun hallussaan olevan vehnän viemiseksi.

2 artikla

1. Tarjouskilpailu koskee kaikkiin kolmansiin maihin vietävän 320 000 vehnätonnin enimmäismäärää, lukuun ottamatta Albaniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbia ja Montenegroa (3), entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Bulgariaa, Liechtensteinia, Romaniaa ja Sveitsiä.

2. Alueet, joihin kyseessä olevat 320 000 tonnia vehnää on varastoitu, ilmoitetaan liitteessä I.

3 artikla

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2131/93 16 artiklan kolmannessa alakohdassa säädetään, viennistä maksettava hinta on tarjouksessa mainittu hinta, ilman kuukausikorotuksia.

2. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettuun vientiin ei sovelleta vientitukia, vientimaksuja eikä kuukausikorotuksia.

3. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 8 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta.

4 artikla

1. Vientitodistukset ovat voimassa asetuksen (ETY) N:o 2131/93 9 artiklan mukaista myöntämispäivää seuraavan neljännen kuukauden loppuun.

2. Tässä tarjouskilpailussa jätettyihin tarjouksiin ei voida liittää komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) 49 artiklan mukaisesti tehtyjä vientitodistushakemuksia.

5 artikla

2. Seuraavan osittaisen tarjouskilpailun tarjousten jättämisen määräaika päättyy kunakin torstaina kello 9.00 (Brysselin aikaa), pois lukien 5. toukokuuta 2005.

3. Viimeinen osittainen tarjouskilpailu päättyy 23. kesäkuuta 2005 kello 9.00 (Brysselin aikaa).

4. Tarjoukset on jätettävä Unkarin tasavallan interventioelimelle:

Mezogazdasági és Vidékfejlesztési Hivatal

Alkotmány u. 29.

H-1385 Budapest 62

Pf 867

Puhelin: (36-1) 219 62 60

Faksi: (36-1) 219 62 59.

6 artikla

Kiistatapauksessa määrityksen tulokset on toimitettava komissiolle.

a)	tarjouskilpailuilmoituksessa ilmoitettuja arvoja parempi, tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

interventioon vaadittavia vähimmäisominaisuuksia parempi mutta tarjouskilpailuilmoituksessa kuvattuja laatuarvoja huonompi, kunhan poikkeama on enintään

—	1 kilogrammaa hehtolitralta ominaispainon osalta, joka ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 75 kilogrammaa hehtolitralta,

—	yksi prosenttiyksikkö kosteuspitoisuuden osalta,

—	puoli prosenttiyksikköä komission asetuksen (EY) N:o 824/2000 (5) liitteen B.2 ja B.4 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta, ja

—	puoli prosenttiyksikköä asetuksen (ETY) N:o 824/2000 liitteen B.5 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta kuitenkin niin, että haitallisten jyvien ja torajyvien sallitut prosenttimäärät pysyvät ennallaan,

tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

—	joko hyväksyä erän sellaisenaan,

—

7 artikla

—	Trigo blando de intervención sin aplicación de restitución ni gravamen, Reglamento (CE) no 460/2005

—	Intervenční pšenice obecná nepodléhá vývozní náhradě ani clu, nařízení (ES) č. 460/2005

—	Blød hvede fra intervention uden restitutionsydelse eller -afgift, forordning (EF) nr. 460/2005

—	Weichweizen aus Interventionsbeständen ohne Anwendung von Ausfuhrerstattungen oder Ausfuhrabgaben, Verordnung (EG) Nr. 460/2005

—	Pehme nisu sekkumisvarudest, mille puhul ei rakendata toetust või maksu, määrus (EÜ) nr 460/2005

—	Μαλακός σίτος παρέμβασης χωρίς εφαρμογή επιστροφής ή φόρου, κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 460/2005

—	Intervention common wheat without application of refund or tax, Regulation (EC) No 460/2005

—	Blé tendre d'intervention ne donnant pas lieu à restitution ni taxe, règlement (CE) no 460/2005

—	Frumento tenero d'intervento senza applicazione di restituzione né di tassa, regolamento (CE) n. 460/2005

—	Intervences parastie kvieši bez kompensācijas vai nodokļa piemērošanas, Regula (EK) Nr. 460/2005

—	Intervenciniai paprastieji kviečiai, kompensacija ar mokesčiai netaikytini, Reglamentas (EB) Nr. 460/2005

—	Intervenciós búza, visszatérítés, illetve adó nem alkalmazandó, 460/2005/EK rendelet

—	Zachte tarwe uit interventie, zonder toepassing van restitutie of belasting, Verordening (EG) nr. 460/2005

—	Pszenica zwyczajna interwencyjne nie dające prawa do refundacji ani do opłaty, rozporządzenie (WE) nr 460/2005

—	Trigo mole de intervenção sem aplicação de uma restituição ou imposição, Regulamento (CE) n.o 460/2005

—	Intervenčná pšenica obyčajná nepodlieha vývozným náhradám ani clu, nariadenie (ES) č. 460/2005

—	Intervencija navadne pšenice brez zahtevkov za nadomestila ali carine, Uredba (ES) št. 460/2005

—	Interventiovehnä, johon ei sovelleta vientitukea eikä vientimaksua, asetus (EY) N:o 460/2005

—	Interventionsvete, utan tillämpning av bidrag eller avgift, förordning (EG) nr 460/2005.

8 artikla

1. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettu vakuus on vapautettava heti, kun vientitodistukset on myönnetty tarjouskilpailun voittajille.

9 artikla

Unkarin interventioelimen on annettava saadut tarjoukset komissiolle tiedoksi viimeistään kahden tunnin kuluttua tarjousten jättämisen määräajan päättymisestä. Niistä on ilmoitettava liitteessä III olevan taulukon mukaisesti liitteessä IV oleviin puhelinnumeroihin.

10 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2) EYVL L 191, 31.7.1993, s. 76, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2045/2004 (EYVL L 354, 30.11.2004, s. 17).

(3) Mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1999 antamassa päätöslauselmassa 1244.

(4) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1.

(5) EYVL L 100, 20.4.2000, s. 31.

(6) EYVL L 301, 17.10.1992, s. 17.

LIITE I

(tonnia)
Varastointipaikka	Määrä
Bács-Kiskun, Baranya, Békés, Borsod-Abaúj-Zemplén, Csongrád, Fejér, a főváros és Pest, Győr-Moson-Sopron, Hajdú-Bihar, Heves, Jász-Nagykun-Szolnok, Somogy, Szabolcs-Szatmár-Bereg, Tolna	320 000

LIITE II

Ilmoitus Unkarin interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun mukaisten erien hylkäämisestä

(asetuksen (EY) N:o 460/2005 6 artikla 1 kohta)

—	Tarjouskilpailun voittaneen tarjouksen tekijän nimi:

—	Tarjouskilpailun päivämäärä:

—	Päivä, jona tarjouskilpailun voittaja kieltäytyy erästä:

Erän nro

Määrä (tonnia)

Siilon osoite

Haltuunottamisesta kieltäytymisen perusteet

—	PS (kg/hl)

—	% itäneitä jyviä

—	% erilaisia epäpuhtauksia (Schwarzbesatz)

—	% muuta kuin moitteettoman laatuista perusviljaa olevia aineksia

—

muut

LIITE III

Unkarin interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskeva pysyvä tarjouskilpailu

(asetus (EY) N:o 460/2005)

(1) Tähän hintaan sisältyvät tarjouksen kohteena olevaa erää koskevat korotukset tai vähennykset.

LIITE IV

Ainoastaan seuraaviin maatalouden pääosaston (D.2) numeroihin Brysselissä voidaan ottaa yhteyttä:

—	Faksi (32-2) 292 10 34.

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/21

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 461/2005,

annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005,

Puolan tasavallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 (2) vahvistetaan interventioelinten hallussa olevien viljojen myyntiin saattamista koskevat menettelyt ja edellytykset.

(2)	Nykyisessä markkinatilanteessa on suotavaa avata pysyvä tarjouskilpailu Puolan tasavallan interventioelimen hallussa olevan 93 084 tonnin vehnämäärän viemiseksi.

(3)

(4)	Jäsenvaltion on maksettava korvauksia, jos vehnän siirtäminen on yli viisi päivää myöhässä tai vaaditun vakuuden vapauttamista lykätään interventioelimestä johtuvista syistä.

(5)	Jälleentuonnin välttämiseksi tämän tarjouskilpailun mukainen vienti on rajoitettava tiettyihin kolmansiin maihin.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu, Puolan tasavallan interventioelin avaa asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 vahvistettujen edellytysten mukaisesti pysyvän tarjouskilpailun hallussaan olevan vehnän viemiseksi.

2 artikla

1. Tarjouskilpailu koskee kaikkiin kolmansiin maihin vietävän 93 084 vehnätonnin enimmäismäärää, lukuun ottamatta Albaniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbia ja Montenegroa (3), entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Bulgariaa, Liechtensteinia, Romaniaa ja Sveitsiä.

2. Alueet, joihin kyseessä olevat 93 084 tonnia vehnää on varastoitu, ilmoitetaan liitteessä I.

3 artikla

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2131/93 16 artiklan kolmannessa alakohdassa säädetään, viennistä maksettava hinta on tarjouksessa mainittu hinta, ilman kuukausikorotuksia.

2. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettuun vientiin ei sovelleta vientitukia, vientimaksuja eikä kuukausikorotuksia.

3. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 8 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta.

4 artikla

1. Vientitodistukset ovat voimassa asetuksen (ETY) N:o 2131/93 9 artiklan mukaista myöntämispäivää seuraavan neljännen kuukauden loppuun.

2. Tässä tarjouskilpailussa jätettyihin tarjouksiin ei voida liittää komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) 49 artiklan mukaisesti tehtyjä vientitodistushakemuksia.

5 artikla

2. Seuraavan osittaisen tarjouskilpailun tarjousten jättämisen määräaika päättyy kunakin torstaina kello 9.00 (Brysselin aikaa), pois lukien 5. toukokuuta 2005.

3. Viimeinen osittainen tarjouskilpailu päättyy 23. kesäkuuta 2005 kello 9.00 (Brysselin aikaa).

4. Tarjoukset on jätettävä Puolan tasavallan interventioelimelle:

Agencja Rynku Rolnego

Biuro Produktów Roślinnych

Dział Zbóż

ul. Nowy Świat 6/12

PL-00-400 Warszawa

Puhelin: (48-22) 661 78 10

Faksi: (48-22) 661 78 26.

6 artikla

Kiistatapauksessa määrityksen tulokset on toimitettava komissiolle.

a)	tarjouskilpailuilmoituksessa ilmoitettuja arvoja parempi, tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

interventioon vaadittavia vähimmäisominaisuuksia parempi mutta tarjouskilpailuilmoituksessa kuvattuja laatuarvoja huonompi, kunhan poikkeama on enintään

—	1 kilogrammaa hehtolitralta ominaispainon osalta, joka ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 75 kilogrammaa hehtolitralta,

—	yksi prosenttiyksikkö kosteuspitoisuuden osalta,

—	puoli prosenttiyksikköä komission asetuksen (EY) N:o 824/2000 (5) liitteen B.2 ja B.4 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta, ja

—	puoli prosenttiyksikköä asetuksen (ETY) N:o 824/2000 liitteen B.5 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta kuitenkin niin, että haitallisten jyvien ja torajyvien sallitut prosenttimäärät pysyvät ennallaan,

tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

—	joko hyväksyä erän sellaisenaan,

—

7 artikla

—	Trigo blando de intervención sin aplicación de restitución ni gravamen, Reglamento (CE) no 461/2005

—	Intervenční pšenice obecná nepodléhá vývozní náhradě ani clu, nařízení (ES) č. 461/2005

—	Blød hvede fra intervention uden restitutionsydelse eller -afgift, forordning (EF) nr. 461/2005

—	Weichweizen aus Interventionsbeständen ohne Anwendung von Ausfuhrerstattungen oder Ausfuhrabgaben, Verordnung (EG) Nr. 461/2005

—	Pehme nisu sekkumisvarudest, mille puhul ei rakendata toetust või maksu, määrus (EÜ) nr 461/2005

—	Μαλακός σίτος παρέμβασης χωρίς εφαρμογή επιστροφής ή φόρου, κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 461/2005

—	Intervention common wheat without application of refund or tax, Regulation (EC) No 461/2005

—	Blé tendre d'intervention ne donnant pas lieu à restitution ni taxe, règlement (CE) no 461/2005

—	Frumento tenero d'intervento senza applicazione di restituzione né di tassa, regolamento (CE) n. 461/2005

—	Intervences parastie kvieši bez kompensācijas vai nodokļa piemērošanas, Regula (EK) Nr. 461/2005

—	Intervenciniai paprastieji kviečiai, kompensacija ar mokesčiai netaikytini, Reglamentas (EB) Nr. 461/2005

—	Intervenciós búza, visszatérítés, illetve adó nem alkalmazandó, 461/2005/EK rendelet

—	Zachte tarwe uit interventie, zonder toepassing van restitutie of belasting, Verordening (EG) nr. 461/2005

—	Pszenica zwyczajna interwencyjna niedająca prawa do refundacji ani do opłaty, rozporządzenie (WE) nr 461/2005

—	Trigo mole de intervenção sem aplicação de uma restituição ou imposição, Regulamento (CE) n.o 461/2005

—	Intervenčná pšenica obyčajná nepodlieha vývozným náhradám ani clu, nariadenie (ES) č. 461/2005

—	Intervencija navadne pšenice brez zahtevkov za nadomestila ali carine, Uredba (ES) št. 461/2005

—	Interventiovehnä, johon ei sovelleta vientitukea eikä vientimaksua, asetus (EY) N:o 461/2005

—	Interventionsvete, utan tillämpning av bidrag eller avgift, förordning (EG) nr 461/2005.

8 artikla

1. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettu vakuus on vapautettava heti, kun vientitodistukset on myönnetty tarjouskilpailun voittajille.

9 artikla

Puolan interventioelimen on annettava saadut tarjoukset komissiolle tiedoksi viimeistään kahden tunnin kuluttua tarjousten jättämisen määräajan päättymisestä. Niistä on ilmoitettava liitteessä III olevan taulukon mukaisesti liitteessä IV oleviin puhelinnumeroihin.

10 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2) EYVL L 191, 31.7.1993, s. 76. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2045/2004 (EUVL L 354, 30.11.2004, s. 17).

(3) Mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määritetty Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1999 antamassa päätöslauselmassa 1244.

(4) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1.

(5) EYVL L 100, 20.4.2000, s. 31.

(6) EYVL L 301, 17.10.1992, s. 17.

LIITE I

(tonnia)
Varastointipaikka	Määrä
Opolski, Kujawsko-Pomorski, Lubelski, Podkarpacki, Mazowiecki, Warmińsko-Mazurski, Zachodniopomorski, Pomorski, Lubuski, Podlaski, Wielkopolski	93 084

LIITE II

Ilmoitus Puolan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun mukaisten erien hylkäämisestä

(asetuksen (EY) N:o 461/2005 6 artikla 1 kohta)

—	Tarjouskilpailun voittaneen tarjouksen tekijän nimi:

—	Tarjouskilpailun päivämäärä:

—	Päivä, jona tarjouskilpailun voittaja kieltäytyy erästä:

Erän nro

Määrä (tonnia)

Siilon osoite

Haltuunottamisesta kieltäytymisen perusteet

—	PS (kg/hl)

—	% itäneitä jyviä

—	% erilaisia epäpuhtauksia (Schwarzbesatz)

—	% muuta kuin moitteettoman laatuista perusviljaa olevia aineksia

—

muut

LIITE III

Puolan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskeva pysyvä tarjouskilpailu

(asetus (EY) N:o 461/2005)

(1) Tähän hintaan sisältyvät tarjouksen kohteena olevaa erää koskevat korotukset tai vähennykset.

LIITE IV

Ainoastaan seuraaviin maatalouden pääosaston (D.2) numeroihin Brysselissä voidaan ottaa yhteyttä:

—	faksi (32-2) 292 10 34

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/27

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 462/2005,

annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005,

Saksan tasavallan interventioelimen hallussa olevan ohran vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 (2) vahvistetaan interventioelinten hallussa olevien viljojen myyntiin saattamista koskevat menettelyt ja edellytykset.

(2)	Nykyisessä markkinatilanteessa on suotavaa avata pysyvä tarjouskilpailu Saksan tasavallan interventioelimen hallussa olevan 500 693 tonnin ohramäärän viemiseksi.

(3)

(4)	Jäsenvaltion on maksettava korvauksia, jos ohran siirtäminen on yli viisi päivää myöhässä tai vaaditun vakuuden vapauttamista lykätään interventioelimestä johtuvista syistä.

(5)	Jälleentuonnin välttämiseksi tämän tarjouskilpailun mukainen vienti on rajoitettava tiettyihin kolmansiin maihin.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jollei tämän asetuksen säännöksistä muuta johdu, Saksan tasavallan interventioelin avaa asetuksessa (ETY) N:o 2131/93 vahvistettujen edellytysten mukaisesti pysyvän tarjouskilpailun hallussaan olevan ohran viemiseksi.

2 artikla

1. Tarjouskilpailu koskee kaikkiin kolmansiin maihin vietävän 500 693 ohratonnin enimmäismäärää, lukuun ottamatta Albaniaa, Kroatiaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Serbia ja Montenegroa (3), entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Bulgariaa, Liechtensteiniä, Romaniaa, Sveitsiä, Kanadaa, Meksikoa ja Amerikan yhdysvaltoja.

2. Alueet, joihin kyseessä olevat 500 693 tonnia ohraa on varastoitu, ilmoitetaan liitteessä I.

3 artikla

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2131/93 16 artiklan kolmannessa alakohdassa säädetään, viennistä maksettava hinta on tarjouksessa mainittu hinta, ilman kuukausikorotuksia.

2. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettuun vientiin ei sovelleta vientitukia, vientimaksuja eikä kuukausikorotuksia.

3. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 8 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta.

4 artikla

1. Vientitodistukset ovat voimassa asetuksen (ETY) N:o 2131/93 9 artiklan mukaista myöntämispäivää seuraavan neljännen kuukauden loppuun.

2. Tässä tarjouskilpailussa jätettyihin tarjouksiin ei voida liittää komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) 49 artiklan mukaisesti tehtyjä vientitodistushakemuksia.

5 artikla

2. Seuraavan osittaisen tarjouskilpailun tarjousten jättämisen määräaika päättyy kunakin torstaina kello 9.00 (Brysselin aikaa), pois lukien 5. toukokuuta 2005 ja 26. toukokuuta 2005.

3. Viimeinen osittainen tarjouskilpailu päättyy 23. kesäkuuta 2005 kello 9.00 (Brysselin aikaa).

4. Tarjoukset on jätettävä Saksan tasavallan interventioelimelle:

Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung (BLE)

Adickesallee 40

D-60322 Frankfurt am Main

Faksi: (49-69) 15 64-6 24

6 artikla

Kiistatapauksessa määrityksen tulokset on toimitettava komissiolle.

a)	tarjouskilpailuilmoituksessa ilmoitettuja arvoja parempi, tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

interventioon vaadittavia vähimmäisominaisuuksia parempi mutta tarjouskilpailuilmoituksessa kuvattuja laatuarvoja huonompi, kunhan poikkeama on enintään

—	1 kilogrammaa hehtolitralta ominaispainon osalta, joka ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin 64 kilogrammaa hehtolitralta,

—	yksi prosenttiyksikkö kosteuspitoisuuden osalta,

—	puoli prosenttiyksikköä komission asetuksen (EY) N:o 824/2000 (5) liitteen B.2 ja B.4 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta, ja

—	puoli prosenttiyksikköä asetuksen (ETY) N:o 824/2000 liitteen B.5 kohdassa tarkoitettujen epäpuhtauksien osalta kuitenkin niin, että haitallisten jyvien ja torajyvien sallitut prosenttimäärät pysyvät ennallaan,

tarjouskilpailun voittajan on hyväksyttävä erä sellaisenaan;

—	joko hyväksyä erän sellaisenaan,

—

tai kieltäytyä ottamasta erää haltuunsa. Hänet vapautetaan kaikista kyseistä erää koskevista velvoitteistaan, vakuudet mukaan luettuina, vasta kun hän on tehnyt liitteen II mukaisesti viipymättä ilmoituksen komissiolle ja interventioelimelle; jos tarjouskilpailun voittaja kuitenkin pyytää interventioelintä toimittamaan hänelle toisen erän säädettyä laatua olevaa interventio-ohraa ilman lisäkustannuksia, vakuutta ei vapauteta. Erä on korvattava kolmen päivän kuluessa tarjouskilpailun voittajan esittämästä pyynnöstä. Tarjouskilpailun voittajan on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle liitteen II mukaisesti;

interventioon vaadittavia vähimmäisominaisuuksia huonompi, tarjouskilpailun voittaja ei saa ottaa erää haltuunsa. Hänet vapautetaan kaikista kyseistä erää koskevista velvoitteistaan, vakuudet mukaan luettuina, vasta kun hän on tehnyt liitteen II mukaisesti viipymättä ilmoituksen komissiolle ja interventioelimelle; tarjouskilpailun voittaja voi kuitenkin pyytää interventioelintä toimittamaan hänelle säädettyä laatua olevan toisen erän interventio-ohraa ilman lisäkustannuksia. Tässä tapauksessa vakuutta ei vapauteta. Erä on korvattava kolmen päivän kuluessa tarjouskilpailun voittajan esittämästä pyynnöstä. Tarjouskilpailun voittajan on ilmoitettava tästä viipymättä komissiolle liitteen II mukaisesti.

2. Jos ohra siirretään ennen kuin määritystulokset ovat tiedossa, kaikki riskit ovat tarjouskilpailun voittajan vastuulla erän siirtoajankohdasta alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarjouskilpailun voittajan oikeuskeinoja varastoijaa vastaan.

7 artikla

Poiketen siitä, mitä komission asetuksen (ETY) N:o 3002/92 (6) 12 artiklassa säädetään, tämän asetuksen mukaisesti myytävää ohraa koskevissa asiakirjoissa, erityisesti vientitodistuksessa, asetuksen (ETY) N:o 3002/92 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa poistamismääräyksessä, vienti-ilmoituksessa ja tarvittaessa T5-valvontakappaleessa on oltava yksi seuraavista maininnoista:

—	Cebada de intervención sin aplicación de restitución ni gravamen, Reglamento (CE) no 462/2005

—	Intervenční ječmen nepodléhá vývozní náhradě ani clu, nařízení (ES) č. 462/2005

—	Byg fra intervention uden restitutionsydelse eller -afgift, forordning (EF) nr. 462/2005

—	Interventionsgerste ohne Anwendung von Ausfuhrerstattungen oder Ausfuhrabgaben, Verordnung (EG) Nr. 462/2005

—	Sekkumisoder, mille puhul ei rakendata toetust või maksu, määrus (EÜ) nr 462/2005

—	Κριθή παρέμβασης χωρίς εφαρμογή επιστροφής ή φόρου, κανονισμός (ΕΚ) αριθ. 462/2005

—	Intervention barley without application of refund or tax, Regulation (EC) No 462/2005

—	Orge d'intervention ne donnant pas lieu à restitution ni taxe, règlement (CE) no 462/2005

—	Orzo d'intervento senza applicazione di restituzione né di tassa, regolamento (CE) n. 462/2005

—	Intervences rudzi bez kompensācijas vai nodokļa piemērošanas, Regula (EK) Nr. 462/2005

—	Intervenciniai rugiai, kompensacija ar mokesčiai netaikytini, Reglamentas (EB) Nr. 462/2005

—	Intervenciós árpa, visszatérítés, illetve adó nem alkalmazandó, 462/2005/EK rendelet

—	Gerst uit interventie, zonder toepassing van restitutie of belasting, Verordening (EG) nr. 462/2005

—	Jęczmień interwencyjny niedający prawa do refundacji ani do opłaty, rozporządzenie (WE) nr 462/2005

—	Cevada de intervenção sem aplicação de uma restituição ou imposição, Regulamento (CE) n.o 462/2005

—	Intervenčný jačmeň nepodlieha vývozným náhradám ani clu, nariadenie (ES) č. 462/2005

—	Intervencija rži brez zahtevkov za nadomestila ali carine, Uredba (ES) št. 462/2005

—	Interventio-ohra, johon ei sovelleta vientitukea eikä vientimaksua, asetus (EY) N:o 462/2005

—	Interventionskorn, utan tillämpning av bidrag eller avgift, förordning (EG) nr 462/2005.

8 artikla

1. Asetuksen (ETY) N:o 2131/93 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettu vakuus on vapautettava heti, kun vientitodistukset on myönnetty tarjouskilpailun voittajille.

9 artikla

Saksan interventioelimen on annettava saadut tarjoukset komissiolle tiedoksi viimeistään kahden tunnin kuluttua tarjousten jättämisen määräajan päättymisestä. Niistä on ilmoitettava liitteessä III olevan taulukon mukaisesti liitteessä IV oleviin puhelinnumeroihin.

10 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78.

(2) EYVL L 191, 31.7.1993, s. 76. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2045/2004 (EUVL L 354, 30.11.2004, s. 17).

(3) Mukaan luettuna Kosovo, sellaisena kuin se on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1999 antamassa päätöslauselmassa 1244.

(4) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1.

(5) EYVL L 100, 20.4.2000, s. 31.

(6) EYVL L 301, 17.10.1992, s. 17.

LIITE I

(tonnia)
Varastointipaikka	Määrä
Schleswig-Holstein, Hamburg, Niedersachsen, Bremen, Mecklenburg-Vorpommern, Berlin, Brandenburg, Sachsen-Anhalt, Sachsen, Thüringen, Nordrhein-Westfalen, Hessen, Rheinland-Pfalz, Saarland, Baden-Württemberg, Bayern	500 693

LIITE II

Ilmoitus Saksan interventioelimen hallussa olevan ohran vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun mukaisten erien hylkäämisestä

(asetuksen (EY) N:o 462/2005 6 artikla 1 kohta)

—	Tarjouskilpailun voittaneen tarjouksen tekijän nimi:

—	Tarjouskilpailun päivämäärä:

—	Päivä, jona tarjouskilpailun voittaja kieltäytyy erästä:

Erän nro

Määrä (tonnia)

Siilon osoite

Haltuunottamisesta kieltäytymisen perusteet

—	PS (kg/hl)

—	% itäneitä jyviä

—	% erilaisia epäpuhtauksia (Schwarzbesatz)

—	% muuta kuin moitteettoman laatuista perusviljaa olevia aineksia

—

muut

LIITE III

Saksan interventioelimen hallussa olevan ohran vientiä koskeva pysyvä tarjouskilpailu

(asetus (EY) N:o 462/2005)

(1) Tähän hintaan sisältyvät tarjouksen kohteena olevaa erää koskevat korotukset tai vähennykset.

LIITE IV

Ainoastaan seuraaviin maatalouden pääosaston (D.2) numeroihin Brysselissä voidaan ottaa yhteyttä:

—	faksi: (32-2) 292 10 34.

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/35

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 3 päivänä maaliskuuta 2005,

Euroopan yhteisön ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välisen markkinoillepääsyä koskevan sopimuksen tekemisestä

(2005/244/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta kahdenvälisen sopimuksen Vietnamin WTO:hon liittymiseen liittyvien markkinoillepääsyä koskevien sitoumusten varhaisesta täytäntöönpanosta.

(2)	Sopimus parafoitiin 3 päivänä joulukuuta 2004.

(3)

On tarpeellista, että sopimus, joka on väliaikaisluonteinen ja muodoltaan sui generis, tulee voimaan mahdollisimman pian, jotta se on tehokas. Sopimuksen tekeminen ei mitenkään vaikuta yhteisön lainsäädännön ja yhteisöjen tuomioistuimen tulkinnan mukaiseen yhteisön ja sen jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon.

(4)	Sopimus olisi hyväksyttävä Euroopan yhteisön puolesta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välinen markkinoillepääsyä koskeva sopimus.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisöä sitovasti.

3 artikla

Komissio toteuttaa tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 (1) 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa määrätyn toimenpiteen eli alkaa soveltaa uudelleen tekstiili- ja vaatetustuotteiden kiintiöitä, jos Vietnam ei noudata sopimuksen 2, 3 ja 4 artiklan ja 15 päivänä helmikuuta 2003 parafoidun kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen 9 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

Tämän päätöksen, jolla sopimus hyväksytään, säännökset ovat ensisijaisia asetukseen (ETY) N:o 3030/93 nähden sikäli kuin ne koskevat samoja asioita.

Tehty Brysselissä 3 päivänä maaliskuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. BILTGEN

(1) EYVL L 275, 8.11.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2200/2004 (EUVL L 374, 22.12.2004, s. 1).

Euroopan yhteisön ja Vietnamin sosialistisen tasavallan

SOPIMUS

markkinoillepääsystä

EUROOPAN YHTEISÖ

VIETNAMIN SOSIALISTISEN TASAVALLAN HALLITUS,

jäljempänä yhdessä ’sopimuspuolet’ tai erikseen ’sopimuspuoli’, jotka

PITÄVÄT TÄRKEÄNÄ Vietnamin sosialistisen tasavallan ja Euroopan yhteisön ystävyyden, yhteistyön ja kanssakäymisen koordinointia ja vahvistamista ja

HALUAVAT kehittää ja laajentaa Vietnamin sosialistisen tasavallan ja Euroopan yhteisön kauppa- ja investointisuhteita,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Euroopan yhteisö keskeyttää 1 päivästä tammikuuta 2005 Vietnamin sosialistiseen tasavaltaan sovellettavien tekstiili- ja vaatetustuotteiden kiintiöiden soveltamisen tarkoituksenaan poistaa ne kokonaan.

2 artikla

Tammikuun 1 päivästä 2005 Vietnamin sosialistinen tasavalta:

—

soveltaa vaatetustuotteisiin, kankaisiin ja sovitettuihin tavaroihin sekä kuituihin sovellettavia tariffeja niillä tasoilla, joihin Vietnam on sitoutunut Hanoissa 15 päivänä helmikuuta 2003 parafoidussa tekstiili- ja vaatetustuotteiden kauppaa ja muita markkinoiden avaamistoimenpiteitä koskevassa sopimuksessa (1),

—	soveltaa lankoihin 5 prosentin tullia,

—	soveltaa viineihin ja väkeviin alkoholijuomiin 65 prosentin tullia,

—

myöntää Euroopan yhteisön sijoittajille ja palvelujen tarjoajille vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin on myönnetty yhdysvaltalaisille sijoittajille ja palvelujen tarjoajille Vietnamin sosialistisen tasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen kahdenvälisen kauppasopimuksen sijoituksia ja palvelujen kauppaa koskevissa luvuissa ja asianomaisissa liitteissä,

—	antaa Euroopan yhteisön toimijoille mahdollisuuden investoida sementin- ja klinkkerintuotannon alaan Vietnamissa kyseisellä alalla sovellettavien säännösten mukaisesti. Kyseiset säännökset eivät saa olla syrjiviä,

—

antaa niille EY:n televiestintäalan sijoittajille, jotka harjoittavat tällä hetkellä toimintaa Vietnamissa vietnamilaisten toimijoiden kanssa tekemiensä yhteistyösopimusten pohjalta, mahdollisuuden joko jatkaa nykyisiä järjestelyjä tai vaihtaa ne muunlaiseen sijoittautumismuotoon vähintään yhtä edullisin edellytyksin kuin ne, joita niihin sovelletaan tällä hetkellä, Vietnamin ja Euroopan yhteisön 9 päivänä lokakuuta 2004 parafoiman WTO:hon liittyviä asioita koskevan sopimuksen mukaisesti,

—	poistaa niitä asiakkaita koskevat rajoitukset, joille Vietnamissa toimivat tietokonepalvelujen, rakennuspalvelujen, teknisten suunnittelu- ja kokonaispalvelujen, arkkitehtipalvelujen ja kaupunkisuunnittelupalvelujen toimittajat Euroopan yhteisöstä voivat tarjota näitä palveluja,

—

harkitsee tapauskohtaisesti ja Vietnamin ja Euroopan yhteisön 9 päivänä lokakuuta 2004 parafoiman WTO:hon liittyviä asioita koskevan sopimuksen ehtojen mukaisesti toimilupien myöntämistä Euroopan yhteisön toimijoille; tällaisten toimilupien turvin ne voivat perustaa Vietnamiin kokonaan Euroopan yhteisön toimijoiden omistuksessa olevia yrityksiä, jotka voivat tarjota tietokonepalveluja, rakennuspalveluja, teknisiä suunnittelu- ja kokonaispalveluja, arkkitehtipalveluja ja kaupunkisuunnittelupalveluja ilman, että niiden asiakaskuntaa rajoitetaan millään tavoin,

—	sallii neljän Euroopan yhteisön lääkeyrityksen harjoittaa sopimusvalmistusta Vietnamissa lupia siirtämättä samalla, kun myös niillä mahdollisesti oleva lupa markkinoida tuontituotteita säilyy,

—

sallii Euroopan yhteisön yritysten perustaa vietnamilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa yhteisyrityksiä myyntiin ja vuokraukseen tarkoitettujen toimisto- ja asuinrakennusten rakentamiseen tehtäviä investointeja varten ilman, että Euroopan yhteisöstä tulevan pääoman osuutta rajoitetaan, Vietnamin kiinteistöjen myyntiä ja vuokrausta koskevan lainsäädännön mukaisesti.

3 artikla

Viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2005 Vietnamin sosialistinen tasavalta:

—

myöntää toimiluvan yhdelle Euroopan yhteisön jakeluyritykselle niin, että tämä voi perustaa kokonaan Euroopan yhteisön toimijoiden omistuksessa olevan yrityksen Vietnamiin, Vietnamin ja Euroopan yhteisön 9 päivänä lokakuuta 2004 parafoiman WTO:hon liittyviä asioita koskevan sopimuksen ehtojen mukaisesti,

—	myöntää yhdelle Euroopan yhteisön vakuutusyhtiölle toimiluvan henkivakuutustoiminnan harjoittamiseen Vietnamissa,

—

sallii yhteisyritykset, joiden pääomasta 51 prosenttia on Euroopan yhteisön meriliikenneyhtiöillä, ja myöntää yhdelle Euroopan yhteisön meriliikenneyhtiölle luvan perustaa kokonaan Euroopan yhteisön toimijoiden omistuksessa olevan yrityksen, joka hoitaa kaikki kyseisen meriliikenneyhtiön toiminnot, Vietnamin ja Euroopan yhteisön 9 päivänä lokakuuta 2004 parafoiman WTO:hon liittyviä asioita koskevan sopimuksen ehtojen mukaisesti,

—	myöntää yhdelle Euroopan yhteisön palvelujen tarjoajalle luvan tarjota tietokonepohjaisiin paikanvarausjärjestelmiin liittyviä palveluja Vietnamissa Vietnamin ja Euroopan yhteisön 9 päivänä lokakuuta 2004 parafoiman WTO:hon liittyviä asioita koskevan sopimuksen ehtojen mukaisesti,

—

ottaa Euroopan yhteisöstä peräisin olevien moottoripyörien ja skoottereiden tuonnissa käyttöön 3 500 täysin valmiin yksikön tariffikiintiön, johon sovellettava tulli on 70 prosenttia nykyisestä. Vähintään 50 prosenttia tästä kiintiöstä varataan Euroopan yhteisön valmistajien valtuuttamille vietnamilaisille edustajille ja jakelijoille.

4 artikla

Vietnamin sosialistinen tasavalta:

—	myöntää Euroopan yhteisön sijoittajille vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin kohtelu, joka on myönnetty japanilaisille sijoittajille Vietnamin sosialistisen tasavallan ja Japanin kahdenvälisessä investointisopimuksessa, heti kun kyseinen sopimus tulee voimaan,

—

myöntää vuosina 2005 ja 2006 Euroopan yhteisön ympäristöpalvelujen tarjoajille kolme toimilupaa, joiden turvin ne voivat toimia Vietnamissa kokonaan Euroopan yhteisön toimijoiden omistuksessa olevina yrityksinä ja tarjota muita ympäristöpalveluja kuin ympäristövaikutusten arviointipalveluja Vietnamin ja Euroopan yhteisön 9 päivänä lokakuuta 2004 parafoiman WTO:hon liittyviä asioita koskevan sopimuksen soveltamisalan ja ehtojen mukaisesti,

—	sallii Vietnamissa laillisesti toimivien Euroopan yhteisön jakeluyritysten avata yhteensä neljä liikettä vuonna 2005 ja kaksi liikettä vuonna 2006,

—

myöntää toimiluvan yhdelle Euroopan yhteisön jakeluyritykselle niin, että tämä voi vuonna 2006 harjoittaa Vietnamissa toimintaa kokonaan Euroopan yhteisön toimijoiden omistuksessa olevana yrityksenä, Vietnamin ja Euroopan yhteisön 9 päivänä lokakuuta 2004 parafoiman WTO:hon liittyviä asioita koskevan sopimuksen ehtojen mukaisesti,

—	supistaa viimeistään joulukuussa 2004 tuontikiellon piiriin kuuluvien molekyylien luetteloa 5–7 molekyyliin ja kumoaa tämän luettelon Euroopan yhteisön osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2005.

5 artikla

Euroopan yhteisö voi alkaa soveltaa uudelleen tekstiili- ja vaatetustuotteiden kiintiöitä Euroopan yhteisön Vietnamille vuonna 2004 myöntämien tekstiili- ja vaatetustuotteiden kiintiöiden kokonaismäärien tasoisina lisättynä vuotuisilla lisämäärillä, joista määrätään Hanoissa 15 päivänä helmikuuta 2003 parafoidussa tekstiili- ja vaatetustuotteiden kauppaa ja muita markkinoiden avaamistoimenpiteitä koskevassa sopimuksessa, jos Vietnam ei noudata tämän sopimuksen 2, 3 ja 4 artiklan ja edellä mainitun vuonna 2003 tehdyn sopimuksen 9 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

Jos Euroopan yhteisö ei noudata tämän sopimuksen 1 artiklan tai Hanoissa 15 päivänä helmikuuta 2003 parafoidun tekstiili- ja vaatetustuotteiden kauppaa ja muita markkinoiden avaamistoimenpiteitä koskevan sopimuksen 9 kohdan mukaisia velvoitteitaan, Vietnam voi keskeyttää tämän sopimuksen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisten sitoumustensa soveltamisen.

6 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan, kun sopimuspuolet ovat kirjallisesti ilmoittaneet toisilleen sopimuksen voimaantulon kannalta tarpeellisten sisäisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta.

Kumpi tahansa sopimuspuoli voi milloin tahansa ehdottaa muutoksia tähän sopimukseen tai irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla asiasta vähintään kuusi kuukautta ennen irtisanomista. Tällöin sopimus lakkaa olemasta voimassa kyseisen irtisanomisajan päättyessä.

Sopimuksen voimassaolo päättyy päivänä, jona Vietnam liittyy WTO:hon.

Sopimuspuolet pyrkivät saamaan sisäiset menettelynsä päätökseen niin, että tämän sopimuksen täytäntöönpano on mahdollista 31 päivänä joulukuuta 2004.

7 artikla

Tämä sopimus on tehty kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja vietnamin kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Euroopan yhteisön puolesta

Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen puolesta

(1) Kirjeenvaihtona tehty sopimus Euroopan yhteisön ja Vietnamin sosialistisen tasavallan tekstiili- ja vaatetustuotteiden kauppaa ja muita markkinoiden avaamistoimenpiteitä koskevan sopimuksen muuttamisesta, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 31 päivänä maaliskuuta 2000 parafoidulla kirjeenvaihtona tehdyllä sopimuksella, Euroopan unionin virallinen lehti L 152, 26.6.2003, s. 42.

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/40

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 18 päivänä maaliskuuta 2005,

yhteisön erityisestä rahoitusosuudesta Ruotsin esittämää broilereissa esiintyvän kampylobakteerin valvontaohjelmaa varten vuodeksi 2005

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 759)

(Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)

(2005/245/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (1) ja erityisesti sen 19 ja 20 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Ihmisten terveyden suojeleminen suoraan tai välillisesti eläimistä ihmisiin tarttuvilta taudeilta ja infektioilta (zoonooseilta) on erittäin tärkeää.

(2)

Yhteisön tuen saamiseksi Ruotsin viranomaiset esittivät vuonna 2000 broilereissa esiintyvän kampylobakteerin kansallisen monivuotisen valvontaohjelman. Valvontaohjelman tarkoituksena on arvioida bakteerin perusesiintyvyys sekä perustuotannossa että elintarvikeketjussa ja vahvistaa asteittain hygieniatoimenpiteiden täytäntöönpanoa tiloilla bakteerin esiintyvyyden vähentämiseksi niillä ja tämän seurauksena myös elintarvikeketjussa. Komissio hyväksyi valvontaohjelman, ja ohjelmalle myönnettiin yhteisön rahoitustukea asianmukaiseksi, enintään neljän vuoden kaudeksi Ruotsille aiheutuvien tiettyjen kustannusten kattamiseksi ja arvokkaiden teknisten ja tieteellisten tietojen saamiseksi. Ohjelma käynnistyi 1 päivänä heinäkuuta 2001.

(3)

Budjettisyistä yhteisön tuesta päätetään vuosittain. Yhteisö antoi rahoitustukea komission päätöksen 2001/29/EY (2) perusteella vuoden 2001 jälkipuoliskolle, komission päätöksen 2001/866/EY (3) perusteella vuodeksi 2002, komission päätöksen 2002/989/EY (4) perusteella vuodeksi 2003 ja komission päätöksen 2003/864/EY (5) perusteella vuodeksi 2004.

(4)

Ruotsin viranomaiset esittivät 28 päivänä toukokuuta 2004 ohjelman vuoden 2005 yhteisön rahoitustukea varten sekä tarkistetun ohjelman 2 ja 17 päivänä marraskuuta 2004. Tämän perusteella vaikuttaa asianmukaiselta pidentää yhteisön rahoitustuen kokonaiskestoa kuudella kuukaudella alunperin sovitusta neljästä vuodesta, jolloin tukea myönnetään 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseksi ajaksi. Yhteisön kyseiselle ajanjaksolle myöntämän rahoitustuen enimmäismääräksi olisi vahvistettava 160 000 euroa.

(5)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (6) 3 artiklan 2 kohdan nojalla yhteisön sääntöjen mukaisesti toteutettavat eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimenpiteet rahoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta; rahoitusvalvontaan sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1258/1999 8 ja 9 artiklaa.

(6)	Yhteisön rahoitusosuus myönnetään sillä edellytyksellä, että säädetyt toimet toteutetaan tosiasiallisesti ja viranomaiset toimittavat kaikki tarpeelliset tiedot säädetyssä määräajassa.

(7)	On tarpeen selvittää, mitä muuntokurssia on käytettävä maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (7) 1 artiklan d kohdan mukaisesti kansallisena valuuttana toimitettuihin maksupyyntöihin.

(8)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Ruotsin esittämä broilereissa esiintyvän kampylobakteerin valvontaohjelma hyväksytään 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen 12 kuukauden ajaksi.

2. Yhteisön rahoitustuki 1 kohdassa tarkoitettua ohjelmaa varten on 50 prosenttia Ruotsille laboratoriotesteistä aiheutuvista kustannuksista (ilman alv:a) ja enintään 165 Ruotsin kruunua kampylobakteerin havaitsemiseksi suoritettavaa bakteriologista testiä kohti, enintään 330 Ruotsin kruunua kampylobakteerin lukumäärän määrittämiseksi suoritettavaa testiä kohti ja enintään 330 Ruotsin kruunua kampylobakteerin ”sormenjäljen” tunnistavaa testiä kohti sekä yhteensä enintään 160 000 euroa.

2 artikla

1. Edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rahoitustuki myönnetään Ruotsille sillä edellytyksellä, että ohjelman täytäntöönpano vastaa yhteisön lainsäädännön asiaa koskevia säännöksiä, myös kilpailusääntöjä ja julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja edellyttäen että seuraavat a–e alakohdan edellytykset täyttyvät:

a)	1 päivään tammikuuta 2005 mennessä on saatettava voimaan ohjelman täytäntöönpanoa koskevat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset;

b)	ohjelmasta on toimitettava taloudellista ja teknistä toteutusta koskeva väliarvio, joka kattaa ohjelman viisi ensimmäistä kuukautta, viimeistään neljän viikon kuluttua raportointikauden päättymisestä. Raportti on laadittava liitteessä annetun mallin mukaisesti;

31 päivään maaliskuuta 2006 mennessä on toimitettava loppuraportti ohjelman yleisestä toteutuksesta ja tuloksista koko siltä ajanjaksolta, jolle yhteisön rahoitustukea myönnettiin, eli 1 päivän heinäkuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2005 väliseltä ajalta. Raporttiin on sisällytettävä vuoden 2005 kattava tekninen arvio ja rahoitusarvio liitteessä annetun mallin mukaisesti, ja raportin mukana on toimitettava tositteet aiheutuneista kuluista;

d)	näissä raporteissa annetaan kattavaa ja merkityksellistä teknistä ja tieteellistä tietoa, joka vastaa yhteisön tuen tarkoitusta;

e)	ohjelma toteutetaan tosiasiallisesti.

2. Jos edellä 1 kohdan c alakohdassa mainittua määräaikaa ei noudateta, rahoitustuen määrää vähennetään 25 prosenttia 1 päivänä toukokuuta, 50 prosenttia 1 päivänä kesäkuuta, 75 prosenttia 1 päivänä heinäkuuta ja 100 prosenttia 1 päivänä syyskuuta.

3 artikla

Kuukauden ”n” aikana kansallisena valuuttana toimitettujen maksupyyntöjen osalta muuntokurssina käytetään kuukauden ”n + 1” kymmenennen päivän kurssia tai sitä edeltävän ensimmäisen noteeratun päivän kurssia.

4 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 18 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Markos KYPRIANOU

Komission jäsen

(1) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19. Päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/99/EY (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31).

(2) EYVL L 6, 11.1.2001, s. 22.

(3) EYVL L 323, 7.12.2001, s. 26.

(4) EYVL L 344, 19.12.2002, s. 45.

(5) EUVL L 325, 12.12.2003, s. 59.

(6) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

(7) EYVL L 349, 24.12.1998, s. 1.

LIITE

Broilereissa esiintyvän kampylobakteerin valvontaohjelman täytäntöönpanoon Ruotsissa liittyvät tekniset ja rahoitukselliset tiedot

Osa A. Valvontaa koskeva tekninen raportti

Raportointikausi … – …

Diagnostisissa laboratorioissa tehdyt tutkimukset

Rutiininäytteenotto

	Näytteenoton kohteina olleiden teurastusryhmien lukumäärä	Tilalla otettujen tossunäytteiden lukumäärä yhteensä	Teurastettaessa yhteissuolesta otettujen tupponäytteiden lukumäärä yhteensä	Teurastettaessa otettujen kaulanahkanäytteiden lukumäärä yhteensä	Näytteiden lukumäärä yhteensä
Kampylobakteerin bakteriologia

Lisänäytteenotto tilalla runsaan esiintyvyyden aikana

	Näytteenoton kohteina olleiden tilojen lukumäärä	Ulostenäytteiden lukumäärä yhteensä
Kampylobakteerin bakteriologia

Lisänäytteenotto teurastettaessa runsaan esiintyvyyden aikana

	Näytteenoton kohteina olleiden teurastusryhmien lukumäärä	Umpisuolinäytteiden lukumäärä yhteensä
Kampylobakteerin bakteriologia

Näytteenotto teurastettaessa kampylobakteerien lukumäärän määrittämiseksi

	Näytteenoton kohteina olleiden teurastusryhmien lukumäärä	Kaulanahkanäytteiden lukumäärä	Ruhon hierontalieminäytteiden lukumäärä	Näytteiden lukumäärä yhteensä
Kampylobakteerin bakteriologia

e)	Näytteenotto jäljitettävyystutkimuksia varten

Kampylobakteerin pulssikenttäelektroforeesianalyysien (PFGE-analyysien) lukumäärä:

Näytteenoton seuranta

Tuottajille lähetettyjen seurantakirjeiden lukumäärä

Tiloille tehtyjen seurantakäyntien lukumäärä

Epidemiologisen tilanteen kuvaus elintarvikeketjun osalta (näytteenotosta ja tiloille tehdyistä käynneistä saadut tulokset ja tulosten analysointi)

Epidemiologisen tilanteen kuvaus ihmisten osalta (suuntaukset ja kampylobakteerioosin lähteet)

Raportoivan viranomaisen nimi ja osoite:

Osa B. Ilmoitus aiheutuneista kustannuksista (1)

Raportointikausi … – …

Rahoitustukea koskevan komission päätöksen viitenumero:

Aiheutuneet kustannukset, jotka liittyvät seuraaviin toimiin:	Raportointikaudella aiheutuneet kustannukset (kansallisena valuuttana)
Kampylobakteerin bakteriologia
Kampylobakteerien lukumäärän määritys
Kampylobakteerin ”sormenjäljen” tunnistus

(1) Kun esitetään 2 artiklan c kohdassa tarkoitettu loppuraportti, kussakin kohdassa on toimitettava kaikista kustannuksista luettelo, johon on liitettävä kopio asianomaisista tositteista.

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/44

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 20 päivänä lokakuuta 2004,

Hellenic Shipyards ΑΕ:n hyväksi toteutettavasta valtiontuesta C 40/02 (ex N 513/01)

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 3919)

(Ainoastaan kreikankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/246/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon sopimuksen Euroopan talousalueesta ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottaa huomioon laivanrakennusteollisuudelle myönnettävän tuen uusien sääntöjen vahvistamisesta 29 päivänä kesäkuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1540/98 (1),

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (2) ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

I MENETTELY

(1)

Kreikka ilmoitti asetuksen (EY) N:o 1540/98 mukaisesti komissiolle 16 päivänä heinäkuuta 2001 päivätyllä kirjeellä valtiontukitoimenpiteistä, jotka se aikoi toteuttaa Hellenic Shipyards AE:n hyväksi. Ilmoitus annettiin komission otettua yhteyttä Kreikan viranomaisiin saatuaan tiedon kyseisistä toimenpiteistä.

(2)

Komissio ilmoitti 5 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (3), joka on toistettu todistusvoimaisella kielellä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (4), Kreikan viranomaisille päätöksestään hyväksyä osa kyseisistä valtiontukitoimenpiteistä ja aloittaa muiden toimenpiteiden (jäljempänä ’kiistanalaiset toimenpiteet’) ja erityisesti Hellenic Shipyardsiin liittyvistä kysymyksistä annetun lain 2941/2001 5 §:n 2 momentissa ja 6 §:n 2 momentissa säädettyjen toimenpiteiden osalta perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely.

(3)

Kreikan viranomaiset vastasivat komissiolle 16 päivänä syyskuuta 2002 ja 13 päivänä joulukuuta 2002 päivätyillä kirjeillä. Komissio sai lisäksi 6 päivänä syyskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä huomautuksia yhdeltä asianomaiselta osapuolelta. Huomautukset annettiin tiedoksi Kreikan viranomaisille 2 päivänä lokakuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

(4)

Kreikan viranomaiset pyysivät 16 päivänä syyskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä asianomaisen osapuolen huomautuksiin vastaamiselle asetetun määräajan pidentämistä ja ilmoittivat komissiolle, että Kreikan hallitus harkitsi lain säätämistä kiistanalaisten valtiontukitoimenpiteiden kumoamiseksi. Ne pyysivät kuitenkin tutkintamenettelyn aloittamista koskeneeseen kirjeeseen vastaamiselle asetetun määräajan pidentämistä kolmella kuukaudella.

(5)

Kreikan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 30 päivänä tammikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä Kreikan hallituksen päättäneen kumota kiistanalaiset toimenpiteet ja pyysivät jälleen päätöksen täytäntöönpanolle asetetun määräajan pidentämistä kolmella kuukaudella. Kreikan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 3 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, että toimenpiteiden kumoamisesta säädettäisiin ”lähiaikoina annettavassa” lakiesityksessä.

(6)

Komissio pyysi 1 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä Kreikan viranomaisia toimittamaan sille toimenpiteiden kumoamista koskevan lakitekstin ja ilmoittamaan sille myös päivämäärän, jona Kreikan parlamentin oli tarkoitus äänestää lakiesityksen hyväksymisestä. Kreikan viranomaiset vastasivat komissiolle 1 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, jossa ne ilmoittivat, että kiistanalaiset toimenpiteet kumottaisiin lailla.

(7)

Komissio muistutti 11 päivänä marraskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä Kreikan viranomaisille pyytäneensä niitä toimittamaan toimenpiteet kumoavan lakitekstin ja ilmoittamaan lain hyväksymispäivämäärän. Kreikan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 24 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, että toimenpiteiden kumoamisesta oli säädetty lailla, jonka hyväksymisestä Kreikan parlamentin oli tarkoitus äänestää 13 päivänä helmikuuta 2004.

(8)

Komissio pyysi 17 päivänä maaliskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä Kreikalta tietoja toimenpiteiden kumoamiseksi aloitetun lainsäädäntöhankkeen edistymisestä. Kreikan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 29 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyllä kirjeellä, että ”uusi hallitus” aikoi kumota kyseiset toimenpiteet. Ateenassa pidettiin 28 päivänä kesäkuuta 2004 komission virkamiesten ja Kreikan viranomaisten välinen kokous, jossa komissio myös muistutti Kreikan viranomaisia siitä, että ne olivat sitoutuneet kumoamaan kiistanalaiset toimenpiteet.

(9)	Komission tietojen mukaan Kreikan viranomaiset eivät kuitenkaan ole toistaiseksi aloittaneet toimenpiteitä kiistanalaisten toimenpiteiden kumoamiseksi. Komissio on sen vuoksi päättänyt lopettaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn kielteisellä päätöksellä.

II YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TUESTA

A. Oikeusperusta

(10)	Oikeusperustana on laki 2941/2001 (jäljempänä ’laki’), jolla säännellään muun muassa Hellenic Shipyardsiin liittyviä kysymyksiä. Laki hyväksyttiin elokuussa 2001 ja julkaistiin Kreikan virallisen lehden A osassa 12 päivänä syyskuuta 2001.

B. Hyväksytty tuki

(11)

Komissio hyväksyi 5 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä (5) 29,5 miljoonan euron tuen, jonka Kreikka aikoi myöntää edellä mainitun lain mukaisesti kannustaakseen siviilialusten rakentamiseen osallistuvia työntekijöitä irtisanoutumaan vapaaehtoisesti Hellenic Shipyardsin palveluksesta. Komissio totesi tuen täyttävän asetuksen (EY) N:o 1540/98 4 artiklan edellytykset ja soveltuvan sen vuoksi yhteismarkkinoille.

C. Perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohta

(12)

Komissio päätti samalla aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn ja kehotti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (6) 6 artiklan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa (7). Komissio ilmoitti epäilevänsä, olivatko tukitoimenpiteet asetuksen (EY) N:o 1540/98 mukaisia.

(13)

Asetuksen (EY) N:o 1540/98 soveltamisesta kiistanalaisten toimenpiteiden arviointiin komissio toteaa, ettei toimenpiteistä ole ilmoitettu sille. Koska kiistanalaisissa toimenpiteissä on kyse säännöksistä, jotka tulivat voimaan jo 12 päivänä syyskuuta 2001, eikä toimenpiteitä ole sen jälkeen jätetty soveltamatta, ne on katsottava sääntöjenvastaiseksi tueksi.

(14)

Vaikka asetuksen (EY) N:o 1540/98 voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2003 eikä komission ilmoitus (8) valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä koske sitä, komissio soveltaa vakiintuneen päätöksentekokäytäntönsä mukaan kyseistä asetusta tähän asiaan. Komissio olisi joka tapauksessa tehnyt saman päätelmän, vaikka toimenpiteet olisi arvioitu laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden (9) perusteella.

a) Lain 5 §:n 2 momentti

(15)

Valtio kattaa kyseisen lain 5 §:n 2 momentin nojalla osan yrityksen tulevista eläkevelvoitteista. Kreikan lainsäädännön mukaan eläkkeelle jäävä henkilö saa kertakorvauksen, joka on yleensä 40 prosenttia irtisanotuille henkilöille maksettavasta erorahasta. Valtio kattaa kyseisen momentin nojalla niiden vuosien lukumäärään suhteutetun osuuden kustannuksista, jotka työntekijä on työskennellyt Hellenic Shipyardsin palveluksessa ennen sen myyntiä uusille osakkaille. Kyseinen määrä suoritetaan yritykselle sen pyynnöstä. Tällä säännöksellä voidaan varmistaa, että valtio maksaa osan kertakorvauksesta vuoteen 2035 saakka, jolloin eläkkeelle jäävät viimeiset työntekijät, jotka olivat yrityksen palveluksessa ennen sen siirtymistä uusien osakkaiden omistukseen.

b) Lain 6 §:n 4 momentti

(16)

Lain 6 §:n 4 momentti koskee seuraavia kolmea kohtaa yrityksen taseessa 31 päivänä joulukuuta 1999: ”verottomat rahastot”, ”erityisrahastot” ja ”osakepääoman korotukseen tarkoitetut määrät”. Nämä vapautetaan kaikista veroista ja muista maksuvelvoitteista aiempina vuosina kertyneiden tappioiden tasaamiseksi.

(17)

Kreikan viranomaisten mukaan sellaisten rajoitetun vastuun yhtiöiden toteuttamaan verottomien rahastojen aktivointiin, joiden osakkeita ei ole noteerattu pörssissä, sovelletaan 10 prosentin verokantaa. Tästä seuraa, että kun verottomat rahastot kytketään aiempien vuosien tappioihin, jäljelle jäävästä määrästä kannetaan 10 prosentin vero. Kreikan viranomaisten mukaan verottomien rahastojen määrä oli 112 miljoonaa euroa, josta kannettiin siis veroa 11,2 miljoonaa euroa.

III KREIKAN HUOMAUTUKSET

(18)

Kreikan viranomaiset esittivät 16 päivänä syyskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä ensimmäiset huomautuksensa kiistanalaisista toimenpiteistä (10). Kreikan viranomaiset huomauttivat erityisesti, että aktivoituja erityisrahastoja verotetaan Kreikan lainsäädännön (11) mukaisesti erikseen 5 prosentin verokannan mukaan (edellyttäen, että niistä oli jo kannettu vero, kun ne muodostettiin) eikä 10 prosentin verokannan mukaan, kuten komissio väittää. Kyse oli sen vuoksi 171 282 euron eikä 342 564 euron määrästä.

(19)

Kreikan viranomaiset totesivat myös, että pääomankorotukseen tarkoitetuista määristä aktivoinnin yhteydessä kannettava pääoman hankintavero on 1 prosentti eikä 10 prosenttia, kuten komission kirjeessä väitetään. Veron määrä oli tämän vuoksi 255 906 euroa eikä tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä komission päätöksessä esitettyyn laskelmaan perustuva 2,55 miljoonaa euroa.

(20)

Kreikan viranomaiset päättelivät tämän mukaisesti, että komission kirjeessä mainittu verottomien rahastojen 11,2 miljoonan euron kokonaismäärä olisi korjattava 8,69 miljoonaksi euroksi seuraavan laskelman perusteella:

Verottomien rahastojen aktivointi	43 544 350 euroa × 10 %	4 354 435 euroa
Erityisrahastot	39 155 498 euroa × 10 %
Kiinteistöjen myyntiä varten	3 525 645 euroa × 5 %	3 915 550 euroa 171 282 euroa
Muodostamisajankohtanaan verotettua rahastoa varten
Nimellisarvoa korkeampaan hintaan liikkeeseen laskettavat osakkeet (12)	Ei veroteta	—
Osakkaiden antamat vakuudet	25 590 609 euroa × 1 %	255 906 euroa
Yhteensä		8 697 173 euroa

(21)

Vaikka Kreikan viranomaiset ilmoittivat kirjeessään vastustavansa komission laatimaa laskelmaa, ne ilmoittivat komissiolle samassa kirjeessä myös, että Kreikan hallitus harkitsi parhaillaan kumoavansa säännökset, joiden perusteella komissio oli aloittanut perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisen menettelyn. Kreikan viranomaiset ilmoittivat komissiolle 30 päivänä tammikuuta 2003 päivätyllä kirjeellään virallisesti päättäneensä kumota kyseiset säännökset. Tämä tieto vahvistettiin Kreikan viranomaisten sittemmin antamissa, 3 päivänä huhtikuuta 2003, 1 päivänä lokakuuta 2003, 24 päivänä tammikuuta 2004 ja 29 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyissä ilmoituksissa.

(22)	Komissio päättelee tästä, että Kreikan viranomaiset ovat sen kanssa yhtä mieltä siitä, että kiistanalaisissa toimenpiteissä on kyse yhteismarkkinoille soveltumattomasta valtiontuesta.

IV ASIANOMAISTEN OSAPUOLTEN HUOMAUTUKSET

(23)

Komissio vastaanotti 9 päivänä syyskuuta 2002 huomautuksia Hellenic Shipyardsin suoran kilpailijan Elefsis Shipbuilding and Industrial Enterprises S.A:n edustajilta, jotka vastasivat näin komission kehotukseen esittää huomautuksia komission aloittaman menettelyn kohteena olevasta tuesta. Huomautukset annettiin tiedoksi Kreikalle 2 päivänä lokakuuta 2002 päivätyllä kirjeellä.

(24)	Elefsis Shipyards katsoi, että komission havainnot antoivat aiheen lisätutkimuksiin erityisesti Hellenic Shipyardsin pääomarahastojen luonteen sekä sotilas- (75 prosenttia) ja siviilialusten (25 prosenttia) rakennus- ja laivankorjauskapasiteetin täsmällisen määrän selvittämiseksi.

(25)

Komission tutkimusten kohteina olevien pääomarahastojen osalta Elefsis Shipyards totesi, että komission olisi tutkittava, vastaako verokanta, jota olisi Kreikan lainsäädännön nojalla yleensä sovellettu vastaavien pääomarahastojen käyttöön tappioiden tasaamiseen, jos lakia 2941/2001 ei olisi säädetty, 10 prosentin verokantaa.

V Arviointi tuesta

(26)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, että jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön mukaan vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan toteutuu, jos tuensaajayritys harjoittaa taloudellista toimintaa, johon liittyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

(27)	Komissio toteaa, että laivanrakennus on taloudellista toimintaa, johon liittyy jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Kyseinen tuki kuuluu sen vuoksi perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

(28)	Perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaan yhteismarkkinoille soveltuvina voidaan pitää tukimuotoja, joista neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta. Komissio toteaa, että neuvoston asetus (EY) N:o 1540/98 perustui tähän määräykseen.

(29)

Valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen mukaan sääntöjenvastaisen valtiontuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille olisi arvioitava tuen myöntämisen aikaan voimassa olleen säädöksen perusteella. Vaikka kyseinen ilmoitus ei koske tätä asiaa, komissio on johdonmukaisuuden nimissä päättänyt soveltaa asetusta (EY) N:o 1540/98 tähän asiaan erityisesti siitä syystä, että arvioinnin perustamisella laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskeviin puitteisiin ei olisi vaikutusta arvioinnin tuloksiin (13).

(30)

Komissio huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1540/98 mukaan ’laivanrakennuksella’ tarkoitetaan omalla käyttövoimalla kulkevien kauppa-alusten rakentamista. Komissio toteaa lisäksi, että koska Hellenic Shipyards rakentaa tällaisia aluksia, se on asetuksen (EY) N:o 1540/98 soveltamisalaan kuuluva yritys.

(31)

Komission oli sen vuoksi arvioitava kiistanalaiset toimenpiteet asetuksen (EY) N:o 1540/98 nojalla siltä osin kuin ne vääristävät tai uhkaavat vääristää kilpailua siviilialusten rakennuksen ja korjauksen alalla. Kreikan viranomaisten mukaan sillä, että 75 prosenttia Hellenic Shipyardsin laivanrakennustoiminnasta koskee sotilaskäyttöön tarkoitettuja aluksia, on vaikutusta lain 5 §:n 2 momentin soveltamisalaan kuuluvaan valtiontukeen.

a) Lain 5 §:n 2 momentti

(32)

Valtio kattaa kyseisen momentin nojalla eläkkeelle siirtyvien henkilöiden kertakorvauksista aiheutuvista kustannuksista niiden vuosien lukumäärään suhteutetun osuuden, jotka työntekijä on työskennellyt Hellenic Shipyardsin palveluksessa ennen sen myyntiä, verrattuna myynnin jälkeisten työskentelyvuosien lukumäärään. Säännöksellä varmistetaan tällä tavoin, että valtio maksaa osan eläkkeelle siirtyville työntekijöille maksettavasta kertakorvauksesta vuoteen 2035 asti, jolloin viimeinen tällä hetkellä yrityksessä työskentelevä työntekijä voi siirtyä eläkkeelle.

(33)

Kreikan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan toimenpiteen enimmäiskustannukset olisivat normaalisti noin 7 miljoonaa euroa, mutta koska osa työntekijöistä ei ole todennäköisesti yrityksen palveluksessa eläkeikään saakka, kustannukset arvioidaan noin 4 miljoonaksi euroksi. Koska Kreikan viranomaiset ovat todenneet, että 75 prosenttia toimenpiteen kattamista työntekijöistä toimii sotilaskäyttöön tarkoitettujen alusten rakennuksen alalla, arvioitiin, että siviilialusten rakennukseen ja korjaukseen tämän toimenpiteen puitteissa myönnetyn valtiontuen kokonaiskustannukset ovat noin 1 miljoona euroa (jonka osuus toimenpiteen kattamista työntekijöistä on 25 prosenttia).

(34)	Komissio katsoo, että toimenpiteessä on kyse toimintatuesta, sillä se vapauttaisi yrityksen osasta sen toiminnasta aiheutuvista tavanomaisista kustannuksista. Koska asetuksessa (EY) N:o 1540/98 ei säädetä toimintatuesta, komissio päättelee tuen olevan yhteismarkkinoille soveltumatonta.

(35)

Komissio toteaa, että väite, jonka mukaan sotilaskäyttöön tarkoitettujen alusten rakennuksen ja korjauksen osuus olisi 75 prosenttia ja siviilialusten rakennuksen ja korjauksen 25 prosenttia, perustuu Kreikan viranomaisten lausuntoihin. Kyseinen suhdeluku ei ollut asiaa koskevan muodollisen tutkintamenettelyn kohteena. Tämä päätös ei kuitenkaan vaikuta tältä osin päätelmiin, jotka komissio tekee mahdollisesti menettelyn myöhemmässä vaiheessa.

b) Lain 6 §:n 4 momentti

(36)

Kyseisen momentin mukaan yritys voi siirtää joitakin verottomia rahastoja osakepääomaan maksamatta lakisääteistä 10 prosentin veroa, jos rahastoilla tasataan aiempina vuosina kertyneitä tappioita. Nämä rahastot vapautetaan sen vuoksi kaikista veroista ja muista maksuvelvoitteista aiempien vuosien tappioiden tasaamiseksi.

(37)

Lain 6 §:n 4 momentti koskee seuraavia kolmea kohtaa yrityksen taseessa: ”verottomat rahastot”, ”erityisrahastot” ja ”osakepääoman korotukseen tarkoitetut määrät”. Kreikan viranomaisten mukaan sellaisten rajoitetun vastuun yhtiöiden toteuttamaan verovapaiden rahastojen aktivointiin, joiden osakkeita ei ole noteerattu pörssissä, sovelletaan 10 prosentin verokantaa. Kun verottomat rahastot nettoutetaan aiempien vuosien tappioiden kanssa, kyseisestä määrästä kannetaan 10 prosentin vero. Kreikan viranomaisten mukaan verottomien rahastojen määrä oli 112 miljoonaa euroa, josta kannettiin siis Kreikan yleisten verosääntöjen mukainen 11,2 miljoonan euron vero.

(38)

Ehdotetut verovapautukset, jotka koskevat kyseisten rahastojen ja aiempien tappioiden nettouttamista, hyödyttävät kyseistä yritystä, ja ne on sen vuoksi katsottava valtiontueksi. Koska asetuksessa (EY) N:o 1540/98 ei säädetä toimintatuesta, komissio päättelee tuen olevan yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea. On erityisesti todettava seuraavaa.

Verottomat rahastot

(39)

Kreikan viranomaiset katsovat, ettei sen, että osa (noin 43 miljoonaa euroa) Hellenic Shipyardsin verottomista rahastoista vapautettiin verosta, voida katsoa tuottavan etua, jonka osuus yrityksen anteeksi annetuista veloista olisi 10 prosenttia. Syynä tähän on se, että yritysten osittaista yksityistämistä ja uudistamista koskevassa laissa 2367/95, johon velkojen anteeksiannosta vuonna 1997 tehty komission päätös (14) perustuu, säädetään yrityksen kaikkien velkojen antamisesta 99-prosenttisesti anteeksi. Säädöstä sovellettiin riippumatta siitä, mainittiinko velat kirjanpidossa vai ei, ja myös velkoihin, joita kertyi tammikuun loppuun 1996.

(40)

Kreikan viranomaiset väittävät, että jos Hellenic Shipyards olisi kuitannut 31 päivään tammikuuta 1996 mennessä aiempien vuosien tappiot verottomilla rahastoilla, tämän seurauksena kannettava 10 prosentin vero kyseisestä 43 miljoonan euron määrästä aiheuttaisi verovelan, joka olisi annettu anteeksi 99 prosenttiin saakka lain 2367/95 nojalla. Viranomaiset väittävät lisäksi, että yritys voisi nyt esittää kyseiseen säädökseen perustuvat selvitysasiakirjat. Etu, jonka yritys saa kuittaamalla aiempien vuosien tappiot verottomilla rahastoilla, on sen vuoksi ainoastaan 43 000 euroa (1 prosentti 10 prosentin osuudesta 43 miljoonasta eurosta).

(41)

Aloittaessaan muodollisen tutkintamenettelyn komissio otti huomioon kaksi näihin väitteisiin liittyvää ongelmaa. Vuonna 1997 tehdyssä komission päätöksessä ilmoitetaan ensiksikin Hellenic Shipyardsille anteeksi annettavan velan täsmällinen hyväksyttävä määrä. Komissio ei voinut hyväksyä lisävelkamäärien antamista anteeksi vuonna 1997 tehdyn komission päätöksen perusteella, sillä päätöksessä ilmoitettua enimmäismäärää ei voida ylittää. Lisäksi vuonna 1997 tehdyssä päätöksessä ei säädetä mahdollisuudesta lisävelkamäärien antamisesta anteeksi myöhemmin, vaikka velka olisi syntynyt ennen vuoden 1996 loppua.

(42)

Komissio päättelee sen vuoksi saatavilla olevien tietojen perusteella, että rahastojen käytölle aiemmin kertyneiden tappioiden nettouttamiseen ehdotettujen verovapautusten arvo on 4,3 miljoonaa euroa, joka hyödyttää kyseistä yritystä ja katsotaan sen vuoksi valtiontueksi. Koska asetuksessa (EY) N:o 1540/98 ei säädetä tällaisesta tuesta, komissio päättelee tuen olevan yhteismarkkinoille soveltumatonta.

(43)

Kreikan viranomaiset väittivät, että loput, noin 39 miljoonan euron verottomat rahastot olivat peräisin vuonna 1956 myydyn hotellin myyntituotosta eikä niistä kannettu veroa tuolloin voimassa olleiden lakien mukaisesti. Myös kyseiseen määrään liittyvä 3,9 miljoonan euron verovapautus näyttää olevan yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea.

(44)

Komissio viittasi muodollisessa tutkintamenettelyssä myös 0,2 miljoonan euron erään, joka koskee osakkeiden liikkeeseenlaskua nimellisarvoa korkeampaan hintaan. Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että kyseisistä määristä, jotka on myös tarkoitettu pääoman korottamiseen, ei kanneta tavanomaisen käytännön mukaista veroa.

Erityisrahastot

(45)

Kreikan viranomaiset väittävät, että koska 3,4 miljoonan euron erityisrahastoista on kannettu kyseisenä ajankohtana voimassa olleiden verolakien mukainen vero, niiden käytöstä aiempien tappioiden nettouttamiseen ei saada veroetua. Komissio toteaa kuitenkin, että erityisrahastojen määrä sisällytetään taseeseen rahastojen kohdalle. Komissio otaksuu sen vuoksi, että erityisrahastojen käytöstä aiempien tappioiden nettouttamiseen olisi kannettava tavanomaisten verolakien mukainen 10 prosentin vero.

(46)	Koska myös erityisrahastoihin liittyvän 340 000 euron verovapautuksen päätellään olevan tukea, komissio katsoo edellä mainituista syistä, että kyse on yhteismarkkinoille soveltumattomasta tuesta.

Osakepääoman korotukseen tarkoitetut määrät

(47)

Osakepääoman korotukseen tarkoitetut määrät – yhteensä 25,6 miljoonaa euroa – vastaavat Kreikan viranomaisten mukaan määrää, jonka Kreikan valtio maksoi vuosina 1996–1997 Hellenic Shipyardsille korvauksena noin 1 000 työntekijän irtisanomiskustannuksista. Kreikan viranomaisten mukaan kyseinen määrä vapautetaan verosta, sillä se käytetään aiempien vuosien tappioiden nettouttamiseen.

(48)	Koska yritykseltä olisi pitänyt kantaa edellä mainitusta määrästä 10 prosentin vero, komissio päättelee, että 2,56 miljoonan euron tuki, joka myönnettiin vapauttamalla aiempien vuosien tappioiden nettouttamiseen käytetty määrä verosta, on yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea.

Aiempien vuosien tappioiden käyttö verovapautuksen myöntämiseksi

(49)

Komissio toteaa, että lain 6 §:n 4 momentissa hyväksytään aiempien vuosien tappioiden käyttö kirjanpitotarkoituksiin ilman aikarajoituksia. Aloittaessaan tätä asiaa koskevan tutkintamenettelyn komissio pyysi tietoja siitä, tuoko tämä seikka Hellenic Shipyardsille etua verrattuna Kreikan tavanomaisiin verolakeihin.

(50)

Kreikan viranomaiset eivät ole toimittaneet pyydettyjä tietoja. Se, että Kreikka on toistuvasti ilmoittanut komissiolle sitoutuvansa kumoamaan lain 6 §:n 4 momentin kokonaisuudessaan, on kuitenkin riittävä todiste siitä, että myös tämä toimenpide on katsottava yhteismarkkinoille soveltumattomaksi valtiontueksi.

(51)

Kreikan toimittamilla tiedoilla ei yleensä ole ollut vaikutusta kiistanalaisia toimenpiteitä koskevaan arviointiin, jota kuvaillaan 5 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyssä kirjeessä Kreikalle. Kreikka näyttää lisäksi hyväksyneen komission päätelmän, jonka mukaan kiistanalaiset toimenpiteet ovat yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea, ja sitoutuneen tämän vuoksi (15) toistuvasti kumoamaan toimenpiteen lailla.

VI HELLENIC SHIPYARDSin HYVÄKSI MYÖNNETTYÄ TUKEA KOSKEVA KANTELU

(52)

Komissio on vastaanottanut virallisen kantelun, jossa Kreikan hallituksen väitetään myöntäneen valtiontukea Hellenic Shipyardsille. Kantelussa esitettyjä väitteitä tutkitaan parhaillaan. Komissio toteaa, että tämä päätös ei vaikuta tämän eikä minkään muunkaan sellaisen menettelyn lopputulokseen, jonka komissio on aloittanut tai tulee aloittamaan Hellenic Shipyardsille väitetysti myönnetyn valtiontuen tutkimiseksi.

(53)	Komissio toteaa, että kantelijan väitteet (16) lain 6 §:n 4 momentin nojalla myönnettävien tukimäärien laskennasta ovat menettäneet merkityksensä, sillä tässä päätöksessä määrätään kyseisen säännöksen kumoamisesta.

VII PÄÄTELMÄ

(54)

Kreikan viranomaiset ovat hyväksyneet epäsuorasti komission arvioinnin, jossa kiistanalaiset toimenpiteet katsotaan perustamissopimuksen vastaiseksi valtiontueksi. Vaikka Kreikan viranomaiset ovat sitoutuneet kumoamaan kyseiset säännökset tekemällä kyseistä lakia muuttavan lakiesityksen Kreikan parlamentille, ne eivät ole toistaiseksi noudattaneet sitoumustaan. Komissio katsoo sen vuoksi aiheelliseksi lopettaa 5 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä aloitettu menettely päätöksellä, jossa Kreikan tasavalta määrätään kumoamaan kyseiset toimenpiteet ja perimään niiden perusteella mahdollisesti myönnetty tuki takaisin.

(55)

Komissio korostaa, että toimenpiteet olisi kumottava konkreettisesti niiden sisältämän valtiontuen poistamiseksi. Jos edut, jotka Hellenic Shipyardsille voitiin myöntää lain 5 §:n 2 momentin ja 6 §:n 4 momentin nojalla, voidaan myöntää myös muiden säädösten perusteella, Kreikan olisi varmistettava, että myös nämä säädökset kumotaan. Jos niiden perusteella on myönnetty tukea, kyseinen tuki on perittävä takaisin tuensaajilta.

(56)	Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, ettei kiistanalaisten säännösten nojalla ole myönnetty tukea. Komissio painottaa viranomaisille kuitenkin, että jos kiistanalaisten säännösten nojalla on maksettu tukea, tuki olisi perittävä viipymättä kokonaisuudessaan takaisin.

(57)

Komissio voi asetuksen (EY) N:o 659/1999 7 artiklan 7 kohdan nojalla tarvittaessa tehdä käytettävissään olevien tietojen perusteella kielteisen päätöksen 7 artiklan 6 kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä. Kreikan viranomaisten toimittamat tiedot eivät ole muuttaneet komission päätelmää, jonka mukaan kiistanalaisten säännösten nojalla on myönnetty yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea.

(58)

Komissio lopettaa sen vuoksi 5 päivänä kesäkuuta 2002 aloitetun tutkintamenettelyn, joka koski toimenpiteitä Hellenic Shipyardsin vapauttamiseksi veroista lain 6 §:n 4 momentin nojalla ja siviilialusten rakennuksen alalla työskentelevän henkilöstön tulevien eläkekustannusten kattamiseksi valtion varoin lain 5 §:n 2 momentin nojalla. Kyseiset toimenpiteet ovat valtiontukea, joka rikkoo asetusta (EY) N:o 1540/98 eikä sen vuoksi sovellu yhteismarkkinoille,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Lain 2941/2001 5 §:n 2 momentti ja 6 §:n 4 momentti ovat Hellenic Shipyards AE:n hyväksi myönnettyä yhteismarkkinoille soveltumatonta valtiontukea.

Tämän vuoksi tätä tukea ei saa myöntää.

2 artikla

Jos Hellenic Shipyards AE:lle on maksettu valtiontukea tämän päätöksen 1 artiklassa tarkoitettujen säännösten nojalla, Kreikan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin.

Tuki on perittävä takaisin viipymättä kansallisen oikeuden menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano.

Takaisinperittävästä tuesta on maksettava korkoa siitä lähtien, kun tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, sen tosiasialliseen takaisinperintään asti.

Korko on laskettava komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 (17) V luvun säännösten mukaisesti.

Kreikan on lopetettava kyseisen tukitoimenpiteen soveltaminen ja peruttava maksamatta olevan tuen maksaminen tämän päätöksen tiedoksiantopäivästä lähtien.

3 artikla

Kreikan on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Helleenien tasavallalle.

Tehty Brysselissä 20 päivänä lokakuuta 2004.

Komission puolesta

Mario MONTI

Komission jäsen

(1) EYVL L 202, 18.7.1998, s. 1.

(2) EYVL C 186, 6.8.2002, s. 5.

(3) SG(2002) D/230101.

(4) EYVL C 186, 6.8.2002, s. 5.

(5) SG(2002) D/230101.

(6) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.

(7) EYVL C 186, 6.8.2002, s. 5.

(8) EYVL C 119, 22.5.2002, s. 22.

(9) Puitteet EUVL C 317, 30.12.2003, s. 11.

(10) Kreikan viranomaiset pyysivät samassa kirjeessä vastausajan pidentämistä kolmella kuukaudella asian ”arkaluontoisuuden, monimutkaisuuden ja vakavuuden vuoksi”.

(11) Lain 2459/97 13 §:n 6 momentti.

(12) Kreikan viranomaisten mukaan tämä kohta koskee osakkaiden rahoitusosuuksia pääomankorotuksessa. Pääomankorotusten rahoitusosuuksista ei yleensä kanneta veroa.

(13) On huomattava, että nykyisten puitteiden soveltaminen ei vaikuttaisi menettelyn lopputulokseen, sillä kuten asetuksessa (EY) N:o 1540/98, niissä ei määrätä toimintatuesta.

(14) Valtiontukiasia C 10/94 (ex NN 104/93) Kreikka (EYVL C 306, 8.10.1997, s. 5).

(15) Näitä syitä kuvataan edellä 4–5 kohdassa.

(16) Kantelija väittää komissiolle toimitetussa muistiossa, että veron kokonaismäärä, josta Hellenic Shipyards vapautettiin kiistanalaisen säännöksen perusteella, on noin 34 miljoonaa euroa. Äskettäin esittämässään huomautuksessa kantelija toteaa lisäksi, että lain 5 §:n 2 momentin nojalla myönnettävän tuen määrä on yli 1 miljoona euroa. Hellenic Shipyardsin lain 6 §:n 4 momentin nojalla mahdollisesti saamat veroetuudet voidaan kuitenkin laskea seuraavasti: a) 14,625 miljoonaa euroa 39 miljoonan euron pääomarahaston kuittaamisesta; b) 4,66 miljoonaa euroa 43 miljoonan, 0,2 miljoonan ja 3,4 miljoonan euron pääomarahastoista (tarkastetaan kreikkalaisen veroasiantuntijan lausunnon perusteella) ja c) 85,6 miljoonan euron pääomarahastoa vastaava määrä.

(17) EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1.

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/53

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 3 päivänä maaliskuuta 2005,

yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 3 kohdan mukaisen selvityksen käynnistämisestä

(tiedoksiannettu numerolla K(2005) 577)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/247/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

I Asiaselostus

(1)

Italian tasavalta esitti asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti 10 päivänä joulukuuta 2004 komissiolle pyynnön julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoitus julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta 18 reitille Sardinian lentoasemien ja tärkeimpien kansallisten lentoasemien välillä (2).

(2)

Asetettu julkisen palvelun velvoite on pääpiirteissään seuraavanlainen:

—

Se koskee seuraavia 18:aa lentoreittiä:

—	Alghero–Rooma ja Rooma–Alghero,

—	Alghero–Milano ja Milano–Alghero,

—	Alghero–Bologna ja Bologna–Alghero,

—	Alghero–Torino ja Torino–Alghero,

—	Alghero–Pisa ja Pisa–Alghero,

—	Cagliari–Rooma ja Rooma–Cagliari,

—	Cagliari–Milano ja Milano–Cagliari,

—	Cagliari–Bologna ja Bologna–Cagliari,

—	Cagliari–Torino ja Torino–Cagliari,

—	Cagliari–Pisa ja Pisa–Cagliari,

—	Cagliari–Verona ja Verona–Cagliari,

—	Cagliari–Napoli ja Napoli–Cagliari,

—	Cagliari–Palermo ja Palermo–Cagliari,

—	Olbia–Rooma ja Rooma–Olbia,

—	Olbia–Milano ja Milano–Olbia,

—	Olbia–Bologna ja Bologna–Olbia,

—	Olbia–Torino ja Torino–Olbia,

—	Olbia–Verona ja Verona–Olbia.

—

Kaikki edellä mainitut 18 reittiä ja niille kullekin asetettu julkisen palvelun velvoite muodostavat yhden kokonaisuuden, joka liikennöinnistä kiinnostuneiden lentoliikenteen harjoittajien on hyväksyttävä täydellisesti ja kokonaan ilman erityistä korvausta korvauksen luonteesta tai alkuperästä riippumatta.

—

Jokaisen yksittäisen lentoliikenteen harjoittajan (tai pääasiallisen lentoliikenteen harjoittajan), joka hyväksyy julkisen palvelun velvoitteen, on annettava vakuus, jolla taataan palvelun asianmukainen suorittaminen ja jatkuminen. Kyseisen vakuuden määrän on oltava vähintään 15 miljoonaa euroa ja sillä on vaadittaessa maksettava vähintään viiden miljoonan euron pankkitakuu, ja jäljelle jäävä summa on katettava vakuutuksella.

—	Lentojen vähimmäismäärät, aikataulut ja tarjottava kapasiteetti määritellään julkisen palvelun velvoitteen asettamista koskevan ilmoituksen ( Euroopan unionin virallinen lehti C 306, 10.12.2004) kohdassa 2 ”JULKISEN PALVELUN VELVOITTEET”, johon tässä päätöksessä erityisesti viitataan.

—	Käytettävien ilma-alusten vähimmäiskapasiteetti määritellään ilmoituksen ( Euroopan unionin virallinen lehti C 306, 10.12.2004) kohdassa 3 ”KÄYTETTÄVÄ LENTOKONE”, johon tässä päätöksessä erityisesti viitataan.

—	Lentolippujen hinnoittelurakenne kaikilla kyseisillä reiteillä määritellään ilmoituksen ( Euroopan unionin virallinen lehti C 306, 10.12.2004) kohdassa 4 ”MATKALIPUT”, johon tässä päätöksessä erityisesti viitataan.

—

Edullisten erikoishintojen osalta julkisen palvelun velvoitetta koskevan ilmoituksen kohdassa 4.8 täsmennetään, että kyseisillä reiteillä liikennöivillä lentoliikenteen harjoittajilla on lakisääteinen velvollisuus käyttää edullisia erikoishintoja (jotka on määritelty kohdassa 4 ”Matkaliput”) seuraaville matkustajaryhmille:

—	Sardiniassa syntyneet henkilöt, vaikka he eivät asuisikaan Sardiniassa,

—	Sardiniassa syntyneiden aviopuolisot ja lapset.

—	Kyseisen ilmoituksen mukaan julkisen palvelun velvoite on voimassa 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana.

—	Lentoliikenteen harjoittajien, joiden aikomuksena on hyväksyä julkisen palvelun velvoite, on esitettävä 15 päivän sisällä siitä, kun velvoitteen käyttöönottoa käsittelevä ilmoitus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, virallinen hyväksyntä Italian toimivaltaiselle viranomaiselle.

(3)

On huomattava, että jo ennen tämän päätöksen kohteena olevan julkisen palvelun velvoitteen asettamista Italian tasavalta oli asettanut julkisen palvelun velvoitteen kuudelle reitille Sardinian, Rooman ja Milanon lentoasemien välillä. Tätä koskeva ilmoitus julkaistiin alun alkaen 7 päivänä lokakuuta 2000 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä C 284 (3). Asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti reiteistä järjestettiin tarjouskilpailu (4) sellaisten liikenteenharjoittajien valitsemiseksi, jotka saisivat yksinoikeuden reiteillä ja joille maksettaisiin liikennöinnistä korvausta.

(4)

Julkisen palvelun velvoitteen mukaista liikennettä valittiin hoitamaan seuraavat lentoliikenteen harjoittajat:

—	Alitalia reitillä Cagliari–Rooma,

—	Air One reiteillä Cagliari–Milano, Alghero–Milano ja Alghero–Rooma,

—	Merdiana reiteillä Olbia–Rooma ja Olbia–Milano.

(5)	Tämä liikennöintijärjestely muutettiin julkisen palvelun velvoitetta koskevalla ilmoituksella, jota tämä päätös koskee.

II Julkisen palvelun velvoitetta koskeva oikeudellinen järjestelmä

(6)	Julkisen palvelun velvoitetta koskevasta oikeudellisesta järjestelmästä säädetään asetuksella (ETY) N:o 2408/92, jonka tavoitteena on määritellä palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamiseen liittyvät edellytykset ilmailualalla.

(7)	Julkisen palvelun velvoite voidaan nähdä poikkeuksena asetuksessa lausuttuun periaatteeseen, jonka mukaan ”jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, jäsenvaltioiden on sallittava yhteisössä toimivien lentoliikenteen harjoittajien käyttää liikenneoikeuksia yhteisön sisäisillä reiteillä” (5).

(8)	Julkisen palvelun velvoitteen asettamisen edellytykset on määritelty asetuksen 4 artiklassa. Niitä tulkitaan tiukasti ja noudattaen syrjimättömyyden ja oikeasuhteisuuden periaatteita. Velvoitteelle on esitettävä riittävät perustelut edellä mainitussa artiklassa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

(9)

Julkisen palvelun velvoitetta koskevan oikeudellisen järjestelmän mukaisesti jäsenvaltio voi alueellaan asettaa tällaisen velvoitteen syrjäistä tai kehitysaluetta palvelevalle lentoasemalle suuntautuvalle säännölliselle lentoliikenteelle, tai kyseisen jäsenvaltion alueella sijaitsevalle alueelliselle lentoasemalle suuntautuvalle harvaan liikennöitävälle reitille, jos näiden reittien katsotaan olevan ehdottoman välttämättömiä sen alueen talouskehitykselle, jolla lentoasema sijaitsee, siltä osin kuin tämä on tarpeen sen varmistamiseksi, että kyseisellä reitillä voidaan tarjota asianmukainen palvelu, joka täyttää jatkuvuutta, säännöllisyyttä, kapasiteettia ja hintoja koskevat vahvistetut vaatimukset, joita liikenteenharjoittaja ei täyttäisi, mikäli se ottaisi huomioon ainoastaan kaupallisen edun.

(10)

Jäsenvaltiot arvioivat lentoliikenteen riittävyyden ottamalla huomioon erityisesti yleisen edun, mahdollisuuden käyttää muita liikennemuotoja, muiden liikennemuotojen edellytykset vastata kyseessä oleviin liikennetarpeisiin sekä kyseistä reittiä liikennöivien tai sillä liikennöintiä aikovien lentoliikenteen harjoittajien toiminnan kokonaisvaikutuksen.

(11)

Asetuksen 4 artiklassa säädetään kaksivaiheisesta mekanismista: Ensimmäisessä vaiheessa (4 artiklan 1 kohdan a alakohta) asianomainen jäsenvaltio asettaa julkisen palvelun velvoitteen yhdelle tai useammalle reitille, joka pysyy avoimena kaikille yhteisön liikenteenharjoittajille, ja tällöin ainoan rajoitteen muodostaa edellä mainitun velvoitteen noudattaminen. Jos yksikään lentoliikenteen harjoittaja ei ilmoita halukkuuttaan aloittaa säännöllistä lentoliikennettä reitillä, jolle on asetettu julkisen palvelun velvoite, kyseinen jäsenvaltio voi edetä toiseen vaiheeseen (4 artiklan 1 kohdan d alakohta), jossa se saa rajoittaa reitille pääsyn vain yhteen lentoliikenteen harjoittajaan enintään kolmen vuoden ajaksi, minkä jälkeen sopimus on uusittavissa. Tämä liikenteenharjoittaja valitaan yhteisön laajuisen tarjouskilpailun perusteella. Valitulle liikenteenharjoittajalle voidaan siis suorittaa taloudellista korvausta julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä.

(12)

Asetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan komissiolla on valtuudet selvityksen jälkeen joko jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan päättää, voidaanko julkisen palvelun velvoitteen soveltamista edelleen jatkaa. Komission päätös annetaan tiedoksi neuvostolle ja jäsenvaltioille. Neuvosto, jonka käsiteltäväksi jäsenvaltio on asian saattanut, voi määräenemmistöllä päättää toisin.

III Tekijät, jotka ovat johtaneet vakaviin epäilyihin siitä, ettei Sardinian lentoasemien ja Italian tärkeimpien kansallisten lentoasemien välille asetettu julkisen palvelun velvoite ole asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan mukainen

(13)

Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esitetään tietyt kumulatiiviset perusteet, joita julkisen palvelun velvoitteessa on noudatettava:

—	Kelpuutettavien reittien tyyppi: jäsenvaltion alueella sijaitsevat reitit, joilla lentoliikenne suuntautuu syrjäistä aluetta tai kehitysaluetta palvelevalle lentoasemalle, tai vähäliikenteiset, alueelliselle lentoasemalle suuntautuvat reitit.

—	Kunkin reitin välttämättömyys lentoaseman sijainti alueen taloudelliselle kehitykselle on näytettävä toteen.

—	Lentoliikennepalvelujen riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon muut liikennemuodot ja korvaavien reittien olemassaolo.

(14)	Lisäksi julkisen palvelun velvoitteen on oltava oikeasuhteisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukainen (ks. esimerkiksi asia C-205/99 Analir [2001] Kok. s. I-01271).

(15)

Tässä tapauksessa Euroopan unionin virallisessa lehdessä Italian tasavallan pyynnöstä julkaistu ilmoitus julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta sisältää useita sellaisia määräyksiä, jotka herättävät vakavia epäilyjä siitä, että ne eivät ole kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisia, koska ne rajoittavat kohtuuttomasti kyseisten reittien kehitystä. Erityisesti seuraavat seikat ovat tässä suhteessa merkittäviä:

Sardinian ja muun Italian välisen lentoliikenteen markkinoista ei ole esitetty minkäänlaista yksityiskohtaista, taloudellisten seikkojen analyysiin perustuvaa selitystä, jolla perusteltaisiin uuden velvoitteen asettamisen välttämättömyys, tarkoituksenmukaisuus ja oikeasuhteisuus tavoiteltuun päämäärään nähden;

b)	kuudesta reitistä, joille jo edellisellä ilmoituksella asetettiin julkisen palvelun velvoite ja joille se kyseessä olevalla ilmoituksella asetetaan uudestaan, ei ole esitetty tasetta;

ei ole selvää, että 12 lisäreittiä, joille 1 päivästä tammikuuta 2005 on asetettu julkisen palvelun velvoite, ovat välttämättömiä niiden Sardinian alueiden taloudelliselle kehitykselle, joilla kyseiset lentoasemat sijaitsevat, kun otetaan huomioon erityisesti seuraavat seikat:

—	kyseisten reittien luonne,

—	se, että näiden reittien välttämättömyyttä niiden Sardinian alueiden taloudelliselle kehitykselle, joilla kyseiset lentoasemat sijaitsevat, ei ole näytetty toteen,

—	se, että kyseisille lentoasemille voidaan taata riittävä ja jatkuva liikenne korvaavilla reiteillä, jotka kulkevat Italian keskuslentoasemien kautta ja liittävät ne tyydyttävällä tavalla Sardiniaan;

kun kiinnostuneet liikenteenharjoittajat velvoitetaan asetetussa julkisen palvelun velvoitteessa liikennöimään kyseisiä 18:aa reittiä yhtenä kokonaisuutena, rajoitetaan palvelujen tarjoamisen vapautta huomattavassa määrin. Tämä ei ole oikeasuhteisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaista, kun otetaan huomioon seuraavat seikat:

—	ei ole näytetty toteen, että kyseisten reittien niputtaminen yhdeksi kokonaisuudeksi olisi ehdottoman välttämätöntä niiden Sardinian alueiden taloudelliselle kehitykselle, joilla kyseiset lentoasemat sijaitsevat,

—	on olemassa vaara, että jotkut liikenteenharjoittajat joutuvat perusteettomasti syrjityiksi, jos vain suurimmilla liikenteenharjoittajilla on riittävästi resursseja reiteillä liikennöimiseen kyseisillä edellytyksillä,

—	lisäksi tällainen velvoite on ristiriidassa sen vaatimuksen kanssa, että julkisen palvelun velvoitetta asettavan jäsenvaltion on arvioinnissaan otettava huomioon kyseisiä reittejä liikennöivien tai niillä liikennöintiä aikovien lentoliikenteen harjoittajien toiminnan kokonaisvaikutus (6).

Näiden seikkojen perusteella vaikuttaa siltä, että Italian viranomaiset ovat halunneet asettaa velvoitteen liikennöidä kyseisten 18 reitin muodostamaa kokonaisuutta, jotta vähäliikenteisistä reiteistä aiheutuvia tappioita voitaisiin korvata tärkeämmiltä reiteiltä saatavilla tuotoilla. Tällainen ristikkäistukijärjestely ei ole asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan mukainen;

e)	myös poikkeuksellisen suuren takuun edellyttäminen on omiaan aiheuttamaan perusteetonta syrjintää kiinnostuneiden liikenteenharjoittajien keskuudessa, sillä vain suurimmilla niistä on varaa asettaa takuut;

erittäin lyhyet määräajat ovat myös omiaan aiheuttamaan perusteetonta syrjintää: asiasta kiinnostuneille liikenteenharjoittajille annettiin ainoastaan 15 päivää ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä sitoutua julkisen palvelun velvoitteen noudattamiseen, ja toiminnan aloittamisen määräajaksi asetettiin 22 päivää (alkamispäivä 1. tammikuuta 2005). Käytännössä vain sellainen liikenteenharjoittaja, joka jo entuudestaan liikennöi Sardinian reiteillä, pystyy vaadituissa määräajoissa suoriutumaan tarvittavista oikeudellisista ja hallinnollisista menettelyistä ja irrottamaan käyttöönsä toiminnan edellyttämät resurssit;

ilmoituksen kohdassa 4.8 esitetään velvoite, jonka mukaan asiakkaille on tarjottava edullisia erikoishintoja pelkästään heidän syntymäpaikkansa perusteella (tässä tapauksessa Sardinia), tai sillä perusteella, että heillä on perhesuhde tällaisiin henkilöihin. Tämä voidaan katsoa lainvastaiseksi kansallisuuteen kohdistuvaksi syrjinnäksi (ks. esimerkiksi asia C-338/01 Komissio vs. Italia [2003] Kok. s. I-00721).

IV Menettely

(16)

Huolimatta komission yksiköiden toistuvista vetoomuksista, joissa kiinnitettiin Italian viranomaisten huomio näihin moniin ongelmallisiin kysymyksiin ja esitettiin epäilyksiä julkisen palvelun velvoitteen sääntöjenmukaisuudesta asetuksen (ETY) N:o 2408/92 suhteen, Italian tasavalta päätti kuitenkin vaatia velvoitteen asettamista koskevan ilmoituksen julkaisemista.

(17)

Ilmoituksen julkaisemisesta lähtien useat tahot, joita asia koskee, ovat ottaneet yhteyttä komissioon ja esittäneet sille epävirallisesti seikkoja, jotka liittyvät oikeasuhteisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden laiminlyöntiin kyseisen julkisen palvelun velvoitteen osalta. Komissio on lisäksi saanut käsiteltäväkseen yhden valituksen, jossa valituksen tekijä, joka ei halua nimeään julkaistavan, kyseenalaistaa kyseisen velvoitteen laillisuuden.

(18)

Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi ja asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 3 kohdan nojalla komissiolla on valtuudet käynnistää selvitys sen määrittämiseksi, rajoittaako julkisen palvelun velvoite kohtuuttomasti yhden tai useamman kyseessä olevan reitin kehitystä ja voidaanko mainitun velvoitteen soveltamista kyseisillä reiteillä jatkaa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Komissio on päättänyt käynnistää asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 3 kohdan mukaisen selvityksen sen määrittämiseksi, voidaanko Sardinian lentoasemien ja Italian tärkeimpien kansallisten lentoasemien välille asetetun julkisen palvelun velvoitteen, jota koskeva ilmoitus julkaistiin Italian tasavallan pyynnöstä 10 päivänä joulukuuta 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 306, soveltamista kyseisillä reiteillä jatkaa.

2 artikla

1. Italian tasavallan on toimitettava komissiolle kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta kaikki tarvittavat tiedot sen selvittämiseksi, onko 1 artiklassa tarkoitettu julkisen palvelun velvoite asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan mukainen.

2. Komissiolle on toimitettava erityisesti seuraavat tiedot:

—

oikeudellinen selvitys niistä vaikutuksista eurooppalaisten lentoliikenteen harjoittajien liikennöintioikeuksiin, joita aiheutuu julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta reiteille, joita koskeva ilmoitus julkaistiin 10 päivänä joulukuuta 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 306, sikäli kuin kyseisiä velvoitteita tosiasiallisesti noudatetaan,

—	erityisesti on täsmennettävä, ovatko Italian viranomaiset näin pyrkineet antamaan yksinoikeuden liikennöidä kyseisillä 18 reitillä sille liikenteenharjoittajalle tai niille liikenteenharjoittajille, joka tai jotka ovat virallisesti hyväksyneet velvoitteen,

—	yhteisön oikeuteen pohjautuva oikeudellinen selvitys, jossa perustellaan ne eri edellytykset, jotka sisältyvät 10 päivänä joulukuuta 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 306 julkaistuun julkisen palvelun velvoitteeseen,

—	perustelut sille, että edullisten erikoishintojen kohderyhmänä ovat pelkästään ”Sardiniassa syntyneet henkilöt, vaikka he eivät asuisikaan Sardiniassa sekä Sardiniassa syntyneiden aviopuolisot ja lapset”,

—	yksityiskohtainen tase 7 päivänä lokakuuta 2000 Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä C 284 julkaistun julkisen palvelun velvoitteen täytäntöönpanosta,

—	yksityiskohtainen selvitys taloudellisista suhteista Sardinian ja niiden muiden Italian alueiden välillä, joilla sijaitsevat ne lentoasemat, joita koskevasta julkisen palvelun velvoitteesta julkaistiin ilmoitus 10 päivänä joulukuuta 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 306,

—

yksityiskohtainen selvitys tämänhetkisestä lentoliikennetarjonnasta Sardinian lentoasemien ja niiden Italian lentoasemien välillä, joita koskevasta julkisen palvelun velvoitteesta julkaistiin ilmoitus 10 päivänä joulukuuta 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 306, mukaan luettuna tarjotut koneenvaihtoa edellyttävät lennot,

—	yksityiskohtainen selvitys muiden liikennemuotojen käyttömahdollisuuksista sekä siitä, miten niiden avulla voidaan vastata vallitseviin liikennetarpeisiin,

—	selvitys tämänhetkisestä lentoliikenteen kysynnästä jokaisen reitin osalta, jota kyseinen julkisen palvelun velvoite koskee,

—	täsmällinen kuvaus ajoajasta maanteitse sekä liikennöintitiheydestä niiden Sardinian eri lentoasemien välillä, joita kyseinen julkisen palvelun velvoite koskee,

—	kuvaus kyseisen julkisen palvelun velvoitteen hoitamiseen liittyvästä tilanteesta tämän päätöksen tiedoksiantamispäivänä sekä lentoliikenteen harjoittajan nimi tai harjoittajien nimet,

—	tiedot lentoliikenteen harjoittamiseen liittyvistä näkymistä (mm. henkilöliikenne, rahti, rahoitus) liikenteenharjoittajan tai liikenteenharjoittajien toimittamina,

—	kansallisissa tuomioistuimissa mahdollisesti käsiteltävinä olevat riidat ja julkisen palvelun velvoitteen asettamisen oikeudellinen tilanne tämän päätöksen tiedoksiantopäivänä.

3 artikla

1. Tämä päätös on osoitettu Italian tasavallalle.

2. Tämän päätöksen artiklaosa julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 3 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 240, 24.8.1992, s. 8. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(2) EUVL C 306, 10.12.2004, s. 6.

(3) EYVL C 284, 7.10.2000, s. 16. Muutos EYVL C 49, 15.2.2001, s. 2. Oikaisu EYVL C 63, 28.2.2001, s. 12.

(4) EYVL C 51, 16.2.2001, s. 22.

(5) Asetuksen (ETY) N:o 2408/92 3 artiklan 1 kohta.

(6) Asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan iv alakohta.

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/60

YHTEISÖN JA SVEITSIN MAALIIKENNEKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2/2004,

tehty 22 päivänä kesäkuuta 2004,

rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen liitteen 1 muuttamisesta

(2005/249/EY)

KOMITEA, joka

ottaa huomioon rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen ja erityisesti sen 52 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Mainitun sopimuksen 52 artiklan 4 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaan sekakomitea päättää sopimuksen liitteen 1 tarkistamisesta.

(2)	Nykyisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla on sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen annettu uusia yhteisön säädöksiä. Liite 1 olisi muutettava asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön kehittymisen huomioon ottamiseksi,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Poistetaan sopimuksen liite 1 ja korvataan se tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 484/2002 (1) soveltamiseksi

a)	Euroopan yhteisö ja Sveitsin valaliitto vapauttavat Sveitsin valaliiton, Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden kansalaiset kuljettajatodistuksen hallussapitoa koskevasta vaatimuksesta;

b)	Sveitsin valaliitto voi vapauttaa muiden kuin a alakohdassa mainittujen valtioiden kansalaiset kuljettajatodistuksen hallussapitoa koskevasta vaatimuksesta vain kuultuaan Euroopan yhteisöä ja saatuaan sen suostumuksen.

3 artikla

Sveitsin ja yhteisön valtuuskunnat sopivat, että sopimuksen 9 artiklassa mainittua neuvoston asetusta (ETY) N:o 881/92 (2) sovelletaan sellaisena kuin se on muutettuna (viimeksi asetuksella (EY) N:o 484/2002).

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sen tekemistä seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Tehty Bernissä 22 päivänä kesäkuuta 2004.

Sveitsin valaliiton puolesta

Puheenjohtaja

Max FRIEDLI

Euroopan yhteisön puolesta

Valtuuskunnan johtaja

Heinz HILBRECHT

(1) EYVL L 76, 19.3.2002, s. 1.

(2) EYVL L 95, 9.4.1992, s. 1.

LIITE

”LIITE 1

SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

Tämän sopimuksen 52 artiklan 6 kohdan mukaisesti Sveitsi soveltaa seuraavassa mainittuja säännöksiä vastaavia säännöksiä:

Yhteisön säännöstön keskeiset säännökset

1 JAKSO – AMMATTIIN PÄÄSY

—

Neuvoston direktiivi 96/26/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen edistämiseksi (EYVL L 124, 23.5.1996, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/66/EY (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 35).

2 JAKSO – SOSIAALISET NORMIT

—	Neuvoston asetus (ETY) N:o 3821/85, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, tieliikenteen valvontalaitteista (EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 432/2004 (EUVL L 71, 10.3.2004, s. 3).

—	Neuvoston asetus (ETY) N:o 3820/85, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EYVL L 370, 31.12.1985, s. 1), tai vastaavat AETR-sopimuksella ja sen muutoksilla vahvistetut säännöt.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 484/2002, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2002, neuvoston asetusten (ETY) N:o 881/92 ja (ETY) N:o 3118/93 muuttamisesta kuljettajatodistuksen käyttöön ottamiseksi (EYVL L 76, 19.3.2002, s. 1).

Tämän sopimuksen soveltamiseksi

a)	sovelletaan ainoastaan asetuksen (EY) N:o 484/2002 1 artiklaa;

b)	Euroopan yhteisö ja Sveitsin valaliitto vapauttavat Sveitsin valaliiton, Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden sekä Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden kansalaiset kuljettajatodistuksen hallussapitoa koskevasta vaatimuksesta;

c)	Sveitsin valaliitto voi vapauttaa muiden kuin a alakohdassa mainittujen valtioiden kansalaiset kuljettajatodistuksen hallussapitoa koskevasta vaatimuksesta vain kuultuaan Euroopan yhteisöä ja saatuaan sen suostumuksen.

—

Neuvoston direktiivi 88/599/ETY, annettu 23 päivänä marraskuuta 1988, yhdenmukaisista menettelyistä pantaessa täytäntöön tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annettu asetus (ETY) N:o 3820/85 ja tieliikenteen valvontalaitteista annettu asetus (ETY) N:o 3821/85 (EYVL L 325, 29.11.1988, s. 55), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2135/98 (EYVL L 274, 9.10.1998, s. 1).

—	Neuvoston direktiivi 76/914/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1976, tieliikenteen kuljettajien koulutuksen vähimmäistasosta (EYVL L 357, 29.12.1976, s. 36).

3 JAKSO – TEKNISET NORMIT

Moottoriajoneuvot

—	Neuvoston asetus (EY) N:o 2411/98, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen rekisteröintijäsenvaltion tunnusmerkin tunnustamisesta yhteisön sisäisessä liikenteessä (EYVL L 299, 10.11.1998, s. 1).

—	Neuvoston direktiivi 91/542/ETY, annettu 1 päivänä lokakuuta 1991, ajoneuvojen dieselmoottoreiden ilman pilaantumista aiheuttavien kaasupäästöjen vähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 88/77/ETY muuttamisesta (EYVL L 295, 25.10.1991, s. 1).

—

Neuvoston direktiivi 92/6/ETY, annettu 10 päivänä helmikuuta 1992, tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien nopeudenrajoittimien asentamisesta ja käytöstä yhteisössä (EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/85/EY (EYVL L 327, 4.12.2002, s. 8).

—

Neuvoston direktiivi 92/24/ETY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 1992, tiettyihin moottoriajoneuvoluokkiin asennettavista nopeudenrajoittimista tai vastaavista nopeudenrajoitusjärjestelmistä (EYVL L 129, 14.5.1992, s. 154), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/11/EY (EUVL L 44, 14.2.2004, s. 19).

—	Neuvoston direktiivi 92/97/ETY, annettu 10 päivänä marraskuuta 1992, moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 70/157/ETY muuttamisesta (EYVL L 371, 19.12.1992, s. 1).

—

Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/7/EY (EYVL L 67, 9.3.2002, s. 47).

—

Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä joulukuuta 1996 annettu neuvoston direktiivi 96/96/EY (EYVL L 46, 17.2.1997, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset

—	Neuvoston direktiivi 94/55/EY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1994, vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 319, 12.12.1994, s. 7), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/28/EY (EUVL L 90, 8.4.2003, s. 45).

—	Neuvoston direktiivi 95/50/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 1995, yhtenäisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa (EYVL L 249, 17.10.1995, s. 35), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/26/EY (EYVL L 168, 23.6.2001, s. 23).

Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset

—

Neuvoston direktiivi 96/49/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 25), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2003/29/EY (EUVL L 90, 8.4.2003, s. 47).

Turvallisuusneuvonantajat

—	Neuvoston direktiivi 96/35/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1996, vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajan nimeämisestä ja ammatillisesta pätevyydestä (EYVL L 145, 19.6.1996, s. 10).

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/18/EY, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2000, vaarallisten aineiden maantie-, rautatie- ja sisävesikuljetusten turvallisuusneuvonantajan tutkintoa koskevista vähimmäisvaatimuksista (EYVL L 118, 19.5.2000, s. 41).

4 JAKSO – RAUTATEIDEN INFRASTRUKTUURIN KÄYTTÖ- JA KAUTTAKULKUOIKEUDET

—	Neuvoston direktiivi 95/18/EY, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1995, rautatieyritysten toimiluvista (EYVL L 143, 27.6.1995, s. 70), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/49/EY (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).

—	Neuvoston direktiivi 95/19/EY, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1995, rautatieinfrastruktuurin kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja infrastruktuurimaksujen perimisestä (EYVL L 143, 27.6.1995, s. 75).

—	Neuvoston direktiivi 91/440/ETY, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1991, yhteisön rautateiden kehittämisestä (EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/51/EY (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 164).

5 JAKSO – MUUT ALAT

—	Neuvoston direktiivi 92/82/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, kivennäisöljyjen valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 19), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1994/74/EY (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 46).”

22.3.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/67

KOMISSION SUOSITUS,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005,

eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/251/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komissio katsoi tammikuussa 2000 (1) tarpeelliseksi perustaa yhteisön tutkimusalan tulevien toimien kehykseksi eurooppalaisen tutkimusalueen, jolla pyritään yhtenäistämään ja jäsentämään eurooppalaista tutkimuspolitiikkaa.

(2)	Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti unionin tavoitteeksi, että siitä on tultava ”maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous” vuoteen 2010 mennessä.

(3)

Neuvosto käsitteli tutkijanuraan ja -ammattiin eurooppalaisella tutkimusalueella liittyviä kysymyksiä 10 päivänä marraskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa (2), jossa se piti erityisen tervetulleena komission aikomusta laatia eurooppalainen tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönottoa koskeva säännöstö.

(4)

Todettu mahdollinen pula tutkijoista (3) varsinkin tietyillä keskeisillä tieteenaloilla tulee lähitulevaisuudessa aiheuttamaan vakavan uhan EU:n innovatiivisuudelle, osaamiskapasiteetille ja tuottavuuden kasvulle ja saattaa vaikeuttaa Lissabonin ja Barcelonan tavoitteiden saavuttamista. Tästä syystä on lisättävä huomattavasti Euroopan houkuttelevuutta tutkijoiden näkökulmasta ja vahvistettava naistutkijoiden osuutta pyrkimällä luomaan tutkijoille tarvittavat edellytykset kestävämmälle ja houkuttelevammalle uralle tutkimuksen ja kehityksen parissa (4).

(5)	Tutkimuksen ja kehityksen alan riittävät ja laadukkaat inhimilliset voimavarat ovat yksi perusedellytys tieteellisen tiedon lisääntymiselle, tekniselle edistykselle, elämänlaadun parantumiselle, Euroopan kansalaisten hyvinvoinnin takaamiselle ja Euroopan kilpailukyvyn edistämiselle.

(6)	Tutkijoiden urakehityksen tueksi tarvitaan uusia välineitä, joilla voidaan parantaa tutkijoiden uranäkymiä Euroopassa.

(7)	Paremmat ja selkeämmät uranäkymät auttavat myös parantamaan tutkijanammatin julkista kuvaa ja kannustamaan tätä kautta useampia nuoria tutkimusuralle.

(8)	Tämän suosituksen perimmäisenä poliittisena tavoitteena auttaa luomaan Eurooppaan houkuttelevat, avoimet ja kestävät tutkimusalan työmarkkinat, jotka tukevat pätevien tutkijoiden työhönottoa ja palveluksessa pitämistä ja ovat omiaan edistämään tehokasta työskentelyä ja tuottavuutta.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tarjoamaan tutkijoille kestäviä urakehitysjärjestelmiä uran kaikissa vaiheissa riippumatta tutkijan työsopimustilanteesta ja valitusta T&K-uratyypistä; samoin jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että tutkijoihin suhtaudutaan ammattilaisina ja työnantajaorganisaation olennaisena osana.

(10)	Jäsenvaltiot ovat merkittävällä tavalla pyrkineet poistamaan hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä maantieteelliseltä ja alojen väliseltä liikkuvuudelta, mutta monia esteitä on vielä jäljellä.

(11)	Kaikentyyppistä liikkuvuutta olisi edistettävä osana T&K-alan kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikkaa kansallisella, alueellisella ja institutionaalisella tasolla.

(12)	Kaikenlaisen liikkuvuuden arvo on tunnustettava täysimääräisesti tutkijoiden uran arviointiin ja urakehitykseen liittyvissä järjestelmissä, jotta voidaan varmistaa, että liikkuvuuden myötä saatu kokemus vaikuttaa myönteisesti ammatilliseen edistymiseen.

(13)

Euroopan unionin alueelle ja sen alueelta muualle suuntautuvaa liikkuvuutta koskevaa yhtenäistä tutkijoiden urakehitys- ja liikkuvuuspolitiikkaa (5) kehitettäessä olisi otettava huomioon tilanne kehitysmaissa sekä eri alueilla Euroopassa ja muualla, jotta EU:n tutkimusvalmiuksien kohentaminen ei tapahtuisi heikommassa asemassa olevien maiden tai alueiden kustannuksella.

(14)	Tutkijoiden rahoittajien tai työnantajien olisi työllistäjän asemassaan vastattava siitä, että tutkijoiden valinta- ja työhönottomenettelyt ovat avoimia, läpinäkyviä ja kansainvälisesti vertailukelpoisia.

(15)

Yhteiskunnan olisi annettava enemmän arvoa sille vastuulle ja ammattitaidolle, jota tutkijoilta edellytetään tutkijanuran eri vaiheissa heidän toimiessaan monitahoisessa asemassaan tietotyöläisinä, johtajina, hankekoordinaattoreina, päällikköinä, työnohjaajina ja mentoreina, uraneuvojina tai tiedeviestijöinä.

(16)	Tässä suosituksessa lähdetään siitä, että tutkijoiden työnantajien tai rahoittajien keskeisen tärkeänä velvollisuutena on huolehtia kansallisen, alueellisen tai alakohtaisen lainsäädännön noudattamisesta.

(17)	Tämä suositus tarjoaa jäsenvaltioille, työnantajille, rahoittajille ja tutkijoille hyödyllisen lähtökohdan vapaaehtoisille lisätoimenpiteille tutkijoiden avoimien työmarkkinoiden luomiseksi sekä tutkijoiden uranäkymien parantamiseksi ja vahvistamiseksi Euroopan unionissa.

(18)	Tässä suosituksessa hahmotellut yleiset periaatteet ja vaatimukset ovat muotoutuneet julkisessa kuulemisprosessissa, jossa ovat olleet täysipainoisesti mukana tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta käsittelevän ohjausryhmän jäsenet,

SUOSITTAA:

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että tutkijoiden työnantajat tai rahoittajat kehittävät ja ylläpitävät kannustavaa tutkimusympäristöä ja työkulttuuria, jossa yksilöitä ja tutkimusryhmiä arvostetaan, kannustetaan ja tuetaan ja jossa niille annetaan tavoitteiden saavuttamisen ja tehtävistä suoriutumisen edellyttämä aineellinen ja aineeton tuki. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tutkijanuran alkuvaiheen työ- ja koulutusolosuhteisiin, koska niillä voidaan vaikuttaa tuleviin valintoihin ja T&K-uran houkuttelevuuteen.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan olennaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että tutkijoiden työnantajat tai rahoittajat parantavat työhönottomenetelmiään ja uran arviointi- ja arvottamisjärjestelmiään sellaisen avoimemman, läpinäkyvämmän, tasa-arvoisemman ja kansainvälisesti vertailukelpoisen työhönotto- ja urakehitysjärjestelmän luomiseksi, joka on perusedellytys tutkijoiden aidosti eurooppalaisten työmarkkinoiden synnylle.

3)	Jäsenvaltioiden olisi kestävää tutkijanuraa koskevia strategioita ja järjestelmiä laatiessaan ja toteuttaessaan otettava asianmukaisesti huomioon ja ohjenuoraksi tämän suosituksen liitteessä olevien tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön yleiset periaatteet ja vaatimukset.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siirtämään vastuualueillaan nämä yleiset periaatteet ja vaatimukset osaksi kansallisia järjestelmiä tai alue-/organisaatiokohtaisia normeja ja ohjeistoja. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon niiden lakien, säännösten ja käytänteiden suuri monimuotoisuus, jotka eri maissa ja eri aloilla ohjaavat T&K-uran etenemistä, organisointia ja työolosuhteita.

Jäsenvaltioiden olisi omaksuttava tällaiset yleiset periaatteet ja vaatimukset olennaiseksi osaksi institutionaalisia laadunvarmistusmekanismeja käyttämällä niitä apuna määriteltäessä kansallisten/alueellisten rahoitusjärjestelmien rahoitusperusteita sekä soveltamalla niitä julkisten elinten tarkastus-, seuranta- ja arviointiprosesseissa.

Jäsenvaltioiden olisi jatkettava pyrkimyksiään poistaa jäljellä olevat lainsäädännölliset ja hallinnolliset liikkuvuuden esteet, mukaan luettuina ne, jotka liittyvät alojen väliseen liikkuvuuteen sekä liikkuvuuteen eri tehtäväkenttien välillä ja sisällä; tässä yhteydessä olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin laajentumisen vaikutukset.

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että tutkijoilla on oikeudellisen asemansa mukainen riittävä sosiaaliturva. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lakisääteisten ja täydentävien eläkeoikeuksien siirrettävyyteen tutkijoiden liikkuessa samassa maassa julkisella ja yksityisellä sektorilla tai rajojen yli Euroopan unionissa. Sovellettavissa järjestelmissä olisi varmistettava, että työpaikkaansa vaihtavien tai urallaan taukoja pitävien tutkijoiden sosiaaliturva ei aiheettomasti heikenny.

8)	Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tarvittavat seurantajärjestelyt tämän suosituksen säännöllistä uudelleentarkastelua varten ja sen selvittämiseksi, missä määrin työnantajat, rahoittajat ja tutkijat ovat soveltaneet eurooppalaista tutkijoiden peruskirjaa ja tutkijoiden työhönoton säännöstöä.

9)	Jäsenvaltioiden olisi sovittava tässä käytettävistä mittareista tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta käsittelevän ohjausryhmän puitteissa.

10)	Jäsenvaltioiden olisi otettava tämä suositus asianmukaisesti huomioon kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimiessaan, kun ne ehdottavat strategioita tai tekevät päätöksiä, jotka koskevat kyseisten järjestöjen toimintaa.

11)	Tämä suositus on osoitettu jäsenvaltioille, mutta sen on myös tarkoitus toimia tukena työmarkkinaosapuolten välisissä keskusteluissa sekä tutkijoiden, eri sidosryhmien ja koko yhteiskunnan vuoropuhelussa.

12)	Jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan 15. joulukuuta 2005 mennessä ja sen jälkeen vuosittain mahdollisimman kattavasti komissiolle kaikista suosituksen noudattamiseksi toteuttamistaan toimenpiteistä, suosituksen soveltamisesta saaduista tuloksista sekä hyviä toimintatapoja edustavista esimerkeistä.

13)	Komissio tarkastelee tätä suositusta määräajoin uudelleen avoimen koordinointimenetelmän puitteissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2005.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen

(1) KOM(2000) 6 lopullinen, 18.1.2000.

(2) EUVL C 282, 25.11.2003, s. 1. Neuvoston päätöslauselma annettu 10. marraskuuta 2003 (2003/C 282/01), tutkijoiden ammatista ja urasta eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA).

(3) KOM(2003) 226 lopullinen ja SEC(2003) 489, 30.4.2003.

(4) SEC(2005) 260.

(5) KOM(2004) 178 lopullinen, 16.3.2004.

LIITE

1 LUKU

Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja

Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja muodostuu joukosta yleisiä periaatteita ja vaatimuksia, joissa määritellään tutkijoiden sekä heidän työnantajiensa ja/tai rahoittajiensa (1) asema, velvollisuudet ja oikeudet. Peruskirjalla pyritään varmistamaan, että tutkijoiden ja työnantajien tai rahoittajien väliset suhteet ovat omiaan edistämään tietämyksen tehokasta luomista, siirtämistä, jakamista ja levittämistä, teknologian kehittämistä sekä tutkijoiden urakehitystä. Peruskirjassa tunnustetaan myös kaikentyyppisen liikkuvuuden arvo tapana edistää tutkijoiden ammatillista kehittymistä.

Tässä mielessä peruskirja luo tutkijoille, työnantajille ja rahoittajille suuntaviivat, joita noudattamalla he voivat toimia työympäristössään vastuullisesti ja ammattimaisesti ja antaa toisilleen asianmukaista tunnustusta.

Peruskirja koskee kaikkia tutkijoita Euroopan unionissa näiden uran kaikissa vaiheissa, ja se kattaa kaikki tutkimusalat julkisella ja yksityisellä sektorilla riippumatta toimen tai työsuhteen luonteesta (2), työnantajan oikeudellisesta asemasta tai työn suorituspaikkana olevan organisaation tai laitoksen tyypistä. Siinä otetaan huomioon tutkijoiden moninaiset tehtävät, joihin voi kuulua tutkimus- ja/tai kehitystoiminnan lisäksi myös työnohjausta, mentorointia, johtamista tai hallinnollisia tehtäviä.

Peruskirjassa lähdetään siitä, että sekä tutkijoiden että heidän työnantajiensa ja/tai rahoittajiensa ensisijaisen tärkeänä velvollisuutena on varmistaa, että asianomaista kansallista tai alueellista lainsäädäntöä noudatetaan. Jos tutkija on jo suotuisammassa asemassa tai hänellä on joissain suhteissa paremmat oikeudet kuin tässä peruskirjassa esitetään, peruskirjaa ei tulisi käyttää jo saavutetun aseman ja saavutettujen oikeuksien heikentämiseen.

Tätä peruskirjaa noudattavat tutkijat, työnantajat ja rahoittajat kunnioittavat myös niitä perusoikeuksia ja periaatteita, jotka vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (3).

TUTKIJOITA KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET JA VAATIMUKSET

Tutkijan vapaus

Tutkijoiden olisi tutkimustyössään keskityttävä tuottamaan ihmiskunnalle hyvää ja laajentamaan tieteellisen tietämyksen rajoja; tässä työssään heillä olisi oltava ajattelun ja ilmaisun vapaus sekä vapaus määritellä ongelmanratkaisussa käytettävät menetelmät tunnustettujen eettisten periaatteiden ja käytänteiden mukaisesti.

Tutkijoiden olisi kuitenkin tunnustettava tähän vapauteen kohdistuvat rajoitukset, joita saattaa aiheutua erityisistä tutkimusolosuhteista (mukaan luettuina valvonta/ohjaus/johtaminen) tai toiminnallisista rajoitteista, kuten rahoitukseen tai tutkimusinfrastruktuuriin liittyvistä syistä tai – erityisesti teollisessa tutkimuksessa – teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta. Tällaisten rajoitusten ei kuitenkaan tulisi olla ristiriidassa niiden tunnustettujen eettisten periaatteiden ja käytänteiden kanssa, joita tutkijoiden on noudatettava.

Eettiset periaatteet

Tutkijoiden olisi noudatettava tieteenalansa tunnustettuja eettisiä käytänteitä ja perusperiaatteita sekä kansallisiin, alakohtaisiin tai organisaatiokohtaisiin säännöstöihin kirjattuja eettisiä normeja.

Ammatillinen vastuullisuus

Tutkijoiden olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että heidän tutkimuksellaan on merkitystä yhteiskunnan kannalta ja että se ei ole päällekkäistä muualla jo tehdyn tutkimuksen kanssa.

Tutkijoiden on vältettävä kaikenlaista plagiointia ja kunnioitettava henkisen omaisuuden suojan periaatetta sekä tiedon yhteisomistusta silloin kun tutkimustyötä tehdään yhdessä ohjaajan ja/tai muiden tutkijoiden kanssa. Uusien havaintojen validointia, joka suoritetaan osoittamalla, että kokeet ovat toistettavissa, ei tulisi pitää plagiointina, kunhan varmistettava tieto varustetaan aina selvin lähdeviittauksin.

Jos osa tutkimustyöstä annetaan toisen tehtäväksi, olisi varmistettava, että kyseinen henkilö on pätevä suoriutumaan tehtävästä.

Ammattimainen asenne

Tutkijoiden olisi tunnettava tutkimusympäristöään ja rahoitusmekanismeja ohjaavat strategiset tavoitteet ja hankittava kaikki tarvittavat hyväksynnät ennen tutkimuksen aloittamista tai käyttöön annettujen resurssien käyttöä.

Tutkijoiden olisi ilmoitettava työnantajalleen, rahoittajalleen tai ohjaajalleen, jos tutkimushanke viivästyy, määritellään uudelleen tai saadaan päätökseen, tai jos se jostakin syystä joudutaan päättämään aiottua aiemmin tai keskeyttämään tilapäisesti.

Sopimusvelvoitteet ja oikeudelliset velvoitteet

Kaikilla tasoilla toimivien tutkijoiden on tunnettava kansalliset, alakohtaiset ja organisaatiokohtaiset säännökset ja määräykset, jotka koskevat koulutusta ja/tai työolosuhteita. Tähän sisältyvät työsopimuksen luonteesta riippumatta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännökset sekä rahoittajien asettamat vaatimukset ja ehdot. Tutkijoiden olisi noudatettava näitä säännöksiä ja vaatimuksia tuottamalla vaaditut tulokset (esim. väitöskirja, julkaisu, patentti, raportti, uusi tuoteparannus) sopimuksessa tai vastaavassa asiakirjassa asetetuin ehdoin.

Vastuu

Tutkijoiden on oltava tietoisia siitä, että he ovat vastuuvelvollisia työnantajalleen, rahoittajilleen tai muille asiaan liittyville julkisille tai yksityisille organisaatioille sekä eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna koko yhteiskunnalle. Varsinkin julkisista varoista rahoituksensa saavat tutkijat ovat lisäksi vastuuvelvollisia veronmaksajien rahojen tehokkaasta käytöstä. Näin ollen heidän olisi noudatettava moitteettoman, läpinäkyvän ja tehokkaan varainhoidon periaatteita sekä suhtauduttava rakentavasti kaikkiin luvallisiin tutkimustyönsä tarkastuksiin, joita voivat suorittaa esimerkiksi työnantaja/rahoittajat tai eettiset toimikunnat.

Tiedon keruu- ja analysointimenetelmien, tulosten ja tarvittaessa tutkimustietoa koskevien yksityiskohtien olisi oltava avoimesti käytettävissä sisäisissä ja ulkoisissa tarkastuksissa tarpeen mukaan ja asianomaisten viranomaisten pyyntöjen mukaisesti.

Tutkimuksen hyvät käytänteet

Tutkijoiden olisi noudatettava poikkeuksetta kansallisen lainsäädännön mukaisia turvallisia työskentelytapoja, toteutettava tarvittavat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät varotoimenpiteet sekä varauduttava tietoteknisiin ongelmiin esimerkiksi laatimalla asianmukaiset varmuuskopiointimenettelyt. Tutkijoiden olisi lisäksi tunnettava voimassa olevat kansalliset tietosuojaa ja luottamuksellisuuden suojaa koskevat säännökset ja määräykset sekä toteutettava kaikissa vaiheissa tarvittavat toimenpiteet niiden noudattamiseksi.

Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen

Tutkijoiden olisi sopimusjärjestelyjään noudattaen huolehdittava siitä, että tutkimustuloksia levitetään ja hyödynnetään; tämä tarkoittaa esimerkiksi tuloksista tiedottamista, niiden siirtämistä toisiin tutkimusympäristöihin ja mahdollisuuksien mukaan kaupallistamista. Etenkin kokeneempien tutkijoiden oletetaan ottavan asiakseen varmistaa, että tutkimus on hedelmällistä ja että tuloksia joko hyödynnetään kaupallisesti tai ne saatetaan yleisön saataville (tai molempia) aina kun se on mahdollista.

Yleisötiedotus

Tutkijoiden olisi varmistettava, että tutkimustoiminnasta tiedotetaan suurelle yleisölle myös maallikoille ymmärrettävällä tavalla, jotta tiedettä voidaan tehdä paremmin tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Suora vuoropuhelu suuren yleisön kanssa auttaa tutkijoita ottamaan paremmin huomioon yleisen edun tieteen ja teknologian tutkimuspainotuksissa sekä ymmärtämään selkeämmin myös yleisön huolenaiheita.

Suhteet työnohjaajaan

Kouluttautumisvaiheessa olevien tutkijoiden olisi luotava työnohjaajaansa ja tiedekunnan/laitoksen edustajiin jäsennelty ja säännöllinen vuorovaikutussuhde, jotta he saisivat yhteistyöstä mahdollisimman paljon hyötyä.

Tähän kuuluvat työn edistymisen ja kaikkien tutkimustulosten kirjaaminen, ohjaajien raporttien perusteella ja seminaarien yhteydessä antama palaute, palautteen hyödyntäminen sekä työskentely sovittujen määräaikojen ja välitavoitteiden sekä tavoitteena olevien suoritteiden ja/tai tutkimustulosten edellyttämällä tavalla.

Työnohjaus- ja johtamistehtävät

Kokeneiden tutkijoiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monitahoiseen asemaansa työnohjaajina ja mentoreina, uraneuvojina, johtajina, hankekoordinaattoreina, päällikköinä tai tiedeviestijöinä. Heidän olisi hoidettava näitä tehtäviä korkeatasoisimpia ammatillisia normeja noudattaen. Toimiessaan toisten tutkijoiden työnohjaajina tai mentoreina kokeneiden tutkijoiden olisi luotava uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden kanssa rakentava ja myönteinen vuorovaikutussuhde, ja aikaansaatava näin mahdollisimman suotuisat olosuhteet tehokkaalle tietämyksen siirrolle ja tutkijoiden uran menestyksekkäälle jatkokehitykselle.

Jatkuva ammatillinen kehittyminen

Tutkijoiden olisi kaikissa uransa vaiheissa pyrittävä jatkuvasti kehittämään itseään päivittämällä ja laajentamalla taitojaan ja osaamistaan säännöllisesti. Tässä voidaan hyödyntää monia eri tapoja, kuten muodollista koulutusta, työpajoja, konferensseja ja verkko-opiskelua.

TYÖNANTAJIA JA RAHOITTAJIA KOSKEVAT YLEISET PERIAATTEET JA VAATIMUKSET

Tutkijan ammatille annettava tunnustus

Kaikki tutkimusuralla olevat tutkijat olisi tunnustettava ammattilaisiksi ja heitä olisi kohdeltava sen mukaisesti. Tämä koskee koko uraa sen alkuvaiheesta, eli perustutkinnon jälkeisestä ajasta, lähtien riippumatta tutkijan kansallisen tason luokittelusta (esim. tutkimustyöntekijä, jatko-opiskelija, väitöskirjan tekijä, tohtorintutkinnon suorittanut tutkija, viranhaltija).

Syrjimättömyys

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi kohdeltava tutkijoita tasapuolisesti sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen taustaan, uskontoon tai elämänkatsomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, vammaisuuteen, poliittisiin näkemyksiin taikka sosiaaliseen tai taloudelliseen elämäntilanteeseen katsomatta.

Tutkimusympäristö

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että tutkimustyölle tai tutkijakoulutukselle luodaan mahdollisimman otollinen ympäristö, jossa ovat käytettävissä tarvittavat laitteistot, tilat ja mahdollisuudet, mukaan luettuna etäyhteistyö verkkojen välityksellä, ja jossa noudatetaan terveyttä ja turvallisuutta koskevia kansallisia tai alakohtaisia määräyksiä. Rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että sovittua työohjelmaa varten on käytettävissä riittävät resurssit.

Työehdot

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijoiden, myös vammaisten tutkijoiden, työehdot ovat tarvittaessa tutkimustyön onnistumisen kannalta riittävän joustavat ja että ne samalla vastaavat voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä ja kansallista tai alakohtaista keskitettyä työehtosopimusta. Työnantajien ja rahoittajien olisi pyrittävä luomaan työolosuhteet, joissa sekä mies- että naispuoliset tutkijat pystyvät sovittamaan yhteen työn ja perhe-elämän sekä lastenhoidon ja urakehityksen (4). Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muun muassa joustaviin työaikoihin, osa-aikatyöskentelyyn, etätyöskentelyyn ja sapattivapaisiin sekä näiden edellyttämiin taloudellisiin ja hallinnollisiin järjestelyihin.

Työsuhteen vakaus ja pysyvyys

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijoiden työtä eivät hankaloita epävakaat työsopimukset, sekä sitouduttava sen vuoksi parhaansa mukaan parantamaan tutkijoiden työolojen vakautta ja soveltamaan ja noudattamaan määräaikaisista työsuhteista annettua neuvoston direktiiviä 1999/70/EY (5).

Rahoitus ja palkat

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että tutkijoiden tutkimusrahoitus ja/tai palkka ovat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia, ja että heillä on riittävä ja tasavertainen sosiaaliturva (sairaskuluedut, perhe-edut, eläke-edut ja työttömyysturva mukaan luettuina) voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja kansallisen tai alakohtaisen keskitetyn työehtosopimuksen mukaisesti. Tämä vaatimus koskee tutkijoita kaikissa tutkijanuran vaiheissa, alkuvaihe mukaan luettuna, heidän oikeudellisen asemansa, työsuoritustensa tuloksellisuuden ja pätevyytensä ja/tai vastuualueidensa mukaan.

Sukupuolten tasapaino (6)

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi pyrittävä edustavaan sukupuolten tasapainoon kaikilla henkilöstötasoilla, myös työnohjaus- ja johtotehtävissä. Tätä silmällä pitäen olisi noudatettava työhönotossa ja uran myöhemmissä vaiheissa miesten ja naisten tasavertaisten mahdollisuuksien periaatetta tämän kuitenkaan ohittamatta laatu- ja pätevyysvaatimuksia. Tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi valinta- ja arviointilautakunnissa olisi oltava riittävästi kummankin sukupuolen edustajia.

Urakehitys

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi – mieluiten osana henkilöstöhallintoaan – laadittava erityinen tutkijoiden urakehityssuunnitelma kaikille uransa eri vaiheissa oleville tutkijoille riippumatta tutkijan sopimustilanteesta; tämä koskee myös määräaikaisella sopimuksella työskenteleviä tutkijoita. Suunnitelmaan olisi sisällyttävä myös mentorien käyttö tutkijoiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen tukemiseksi ja ohjaamiseksi sekä tutkijoiden motivoimiseksi ja jatkouraan liittyvän epävarmuuden vähentämiseksi. Kaikkien tutkijoiden olisi oltava tietoisia tällaisista säännöistä ja järjestelyistä.

Liikkuvuuden arvostaminen

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi tunnustettava maantieteellisen, toimialojen välisen, tieteenalojen välisen, virtuaalisen (7) sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen liikkuvuuden arvo tärkeänä tapana lisätä tieteellistä osaamista ja ammatillista kehitystä tutkijanuran kaikissa vaiheissa. Liikkuvuus eri muodoissa olisi sisällytettävä urakehityssuunnitelmaan, ja sille olisi annettava täysi arvo ja tunnustus urasuunnittelu- ja arviointijärjestelmässä.

Tämä edellyttää myös tarvittavia hallinnollisia järjestelyjä, joilla mahdollistetaan sekä apurahojen että sosiaaliturvan siirto kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Mahdollisuus koulutukseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijoilla on työsopimustilanteestaan riippumatta uransa kaikissa vaiheissa mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja työllistyvyytensä parantamiseen taitojen ja osaamisen jatkuvan kehittämisen avulla.

Jatkuvaan kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä olisi arvioitava säännöllisesti niiden hyödyntämismahdollisuuksien, suosion ja vaikuttavuuden kannalta sekä sen suhteen, miten hyvin ne lisäävät osaamista, taitoja ja työllistyvyyttä.

Mahdollisuus saada uraneuvontaa

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että tutkijoille on heidän työsopimustilanteestaan riippumatta kaikissa uran vaiheissa tarjolla uraneuvontaa ja työmarkkinoille sijoittautumista koskevaa neuvontaa joko kunkin organisaation sisällä tai yhteistyössä jonkin muun organisaation kanssa.

Teollis- ja tekijänoikeudet

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi oikeudellisen suojan ja varsinkin teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukaisen suojan kautta varmistettava, että tutkijat voivat uransa kaikissa vaiheissa saada hyödyt T&K-tulostensa mahdollisesta käytöstä.

Olisi laadittava periaatteet ja käytänteet, joiden mukaisesti määritetään, mitkä oikeudet kuuluvat tutkijoille ja mitkä mahdollisesti työnantajalle tai muille osapuolille, kuten ulkopuolisille kaupallisille tai teollisille organisaatioille, joiden oikeuksista voidaan määrätä erityisissä yhteistyösopimuksissa tai muun tyyppisissä sopimuksissa.

Yhteiskirjoittaminen

Organisaatioiden olisi henkilöstöään arvioidessaan suhtauduttava myönteisesti yhteiskirjoittamiseen ja katsottava se osoitukseksi rakentavasta asennoitumisesta tutkimustyöhön. Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi laadittava strategioita, käytänteitä ja menettelyjä, joilla tutkijoille, myös tutkimusuransa alkuvaiheessa oleville, voitaisiin luoda edellytykset saada tunnustusta ja tulla viitatuksi ja/tai lainatuksi tosiasiallisen panoksensa mukaan julkaisujen yhteiskirjoittajina, patenttien yhteishakijoina ym. tai julkaista omia tutkimustuloksiaan työnohjaajasta riippumattomasti.

Työnohjaus

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että uransa alkuvaiheessa olevalle tutkijalle nimetään ja osoitetaan selkeästi henkilö, jonka puoleen hän voi kääntyä työtehtäviensä suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tällaisissa järjestelyissä olisi selkeästi määriteltävä, että työnohjaajan on oltava riittävän pätevä tutkimuksen ohjaamiseen, ja että hänellä on oltava riittävästi aikaa, osaamista, kokemusta, asiantuntemusta ja halua sitoutua, jotta hän pystyy tarjoamaan tutkimusharjoittelijalle asianmukaista tukea; samoin on määriteltävä tarvittavat menettelyt edistymisen seurantaa ja arviointia sekä palautteen antamista varten.

Opetustyö

Opettaminen on keskeinen tapa jäsentää ja jakaa tietämystä, ja sitä olisikin pidettävä arvokkaana mahdollisuutena tutkijan uralla. Opetusvelvollisuuksien ei kuitenkaan pitäisi olla kohtuuttomia, eivätkä ne saisi etenkään uran alkuvaiheessa estää tutkijoita harjoittamasta tutkimustoimintaansa.

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että opetustehtävistä maksetaan riittävä korvaus, että ne otetaan huomioon arviointijärjestelmissä ja että aika, jonka kokeneemmat tutkijat käyttävät uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden kouluttamiseen, lasketaan osaksi heidän opetusvelvollisuuttaan. Tutkijoiden ammatilliseen kehittämiseen olisi kuuluttava myös opetus- ja valmennustaitojen koulutusta.

Arviointijärjestelmät

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi otettava käyttöön kaikkia, myös kokeneita tutkijoita, koskeva arviointijärjestelmä, jossa riippumaton (ja kokeneiden tutkijoiden tapauksessa mieluiten kansainvälinen) lautakunta mittaa säännöllisesti ja läpinäkyvästi heidän tuloksellisuuttaan.

Arviointimenettelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon arvioitavan tutkijan työn yleinen luovuus ja tutkimustulokset, kuten julkaisut, patentit, tutkimuksen johtaminen, opetus/luennointi, työnohjaus, mentorointi, yhteistyö kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, hallinnolliset tehtävät, tiedotustoiminta ja liikkuvuus, ja tämä arvio olisi otettava huomioon urakehityksessä.

Muutoksenhaku/valitukset

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi luotava kansallisia sääntöjä ja määräyksiä noudattaen järjestelmä (esimerkiksi riippumattoman asiamiehen kaltainen ratkaisu) käsittelemään tutkijoiden esittämiä valituksia ja muutoksenhakuja, mukaan luettuina työnohjaajan ja uransa alkuvaiheessa olevan tutkijan väliset kiistat. Tällaisen järjestelmän olisi tarjottava koko tutkimushenkilöstölle luottamuksellista ja epämuodollista apua työhön liittyvissä kiistoissa, erimielisyyksissä ja epäkohdissa tavoitteena edistää oikeudenmukaista ja tasavertaista kohtelua organisaatiossa ja parantaa työympäristön kokonaislaatua.

Mukanaolo päätöksentekoelimissä

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi hyväksyttävä oikeutettuna ja itse asiassa toivottavana, että tutkijat ovat edustettuina työorganisaationsa tiedonvaihto-, kuulemis- ja päätöksentekoelimissä, jotta he voivat suojella ja edistää omia ja yhteisiä etujaan ammattilaisina ja vaikuttaa aktiivisesti organisaation toimintaan (8).

Työhönotto

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijoiden työhönottovaatimukset varsinkin tutkijanuran alkuvaiheessa on selkeästi määritelty, sekä helpotettava muita heikommassa asemassa olevien ryhmien tai tutkimusuralle palaavien tutkijoiden, kuten tutkimuksen pariin palaavien (minkä tahansa tason) opettajien, työnsaantimahdollisuuksia.

Tutkijoiden työnantajien ja/tai rahoittajien olisi tutkijoita nimittäessään tai työhön ottaessaan noudatettava tutkijoiden työhönoton säännöstöä.

2 LUKU

Tutkijoiden työhönoton säännöstö

Tutkijoiden työhönoton säännöstö koostuu joukosta yleisiä periaatteita ja vaatimuksia, joita työnantajien ja/tai rahoittajien olisi noudatettava nimittäessään tai ottaessaan työhön tutkijoita. Näillä periaatteilla ja vaatimuksilla on määrä varmistaa, että tiettyjä perusarvoja, kuten työhönottoprosessin läpinäkyvyyttä ja kaikkien hakijoiden tasavertaista kohtelua, kunnioitetaan, ja että näin voidaan osaltaan luoda Eurooppaan houkuttelevat, avoimet ja kestävät tutkijoiden työmarkkinat. Nämä periaatteet ja vaatimukset täydentävät eurooppalaista tutkijoiden peruskirjaa. Säännöstöä noudattamalla organisaatiot ja työnantajat osoittavat avoimesti sitoutuneensa toimimaan vastuullisesti ja asianmukaisesti ja tarjoamaan oikeudenmukaiset puitteet tutkijoille sekä pyrkivänsä myötävaikuttamaan eurooppalaisen tutkimusalueen kehitykseen.

SÄÄNNÖSTÖN YLEISET PERIAATTEET JA VAATIMUKSET

Työhönotto

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi luotava työhönottomenettely, joka on avoin (9), tehokas, läpinäkyvä, kannustava ja kansainvälisesti vertailukelpoinen sekä sovitettavissa kulloinkin täytettävän työtehtävän tarpeisiin.

Hakuilmoituksessa olisi annettava laaja kuvaus vaadittavasta osaamisesta ja pätevyydestä riittävän yleisellä tasolla, jotta se kannustaisi kaikkia soveltuvia hakijoita osallistumaan. Ilmoituksessa olisi oltava kuvaus työehdoista, palkasta ja eduista sekä urakehitysnäkymistä. Lisäksi hakijoille olisi annettava riittävästi aikaa vastata hakuilmoitukseen.

Valinta

Valintalautakunnassa olisi oltava edustettuna monenlaista asiantuntemusta ja osaamista, riittävästi kummankin sukupuolen edustajia ja – silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista – edustajia eri sektoreilta (julkiselta ja yksityiseltä sektorilta) ja tieteenaloilta sekä muista maista; lautakunnan jäsenillä olisi oltava sellaista työkokemusta, joka on olennaista hakijoiden arvioinnin kannalta. Aina kun se on mahdollista, olisi käytettävä laajasti erilaisia valintamenetelmiä, kuten haastatteluja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittamia arviointeja. Valintalautakunnan jäsenillä olisi oltava riittävä koulutus tehtäväänsä.

Läpinäkyvyys

Hakijoille olisi ennen valinnan suorittamista annettava tiedot työhönottoprosessista ja valintaperusteista, täytettävien paikkojen määrästä ja urakehitysnäkymistä. Hakijoiden olisi lisäksi saatava valintaprosessin jälkeen tietoa hakemuksensa vahvuuksista ja heikkouksista.

Ansiokkuuden arvioiminen

Valintaprosessissa olisi otettava huomioon hakijan kokemus koko laajuudessaan (10). Vaikka pääasiassa keskitytäänkin hakijan kokonaispotentiaaliin tutkijana, myös hänen luovuutensa ja kykynsä itsenäiseen työskentelyyn olisi otettava huomioon.

Tämä merkitsee sitä, että aiempia saavutuksia olisi arvioitava sekä laadullisesti että määrällisesti keskittyen pelkän julkaisumäärän sijasta hakijan merkittäviin saavutuksiin hänen uransa eri käänteissä ja vaiheissa. Näin ollen bibliografisille indikaattoreille annettava painoarvo olisi suhteutettava asianmukaisesti muihin arviointikohteisiin, kuten opettamiseen, työnohjaukseen, ryhmätyöhön, tietämyksen siirtoon, tutkimus- ja innovointitoiminnan johtamiseen ja yleisötiedotukseen. Yritysmaailmasta tulevien hakijoiden kohdalla olisi kiinnitettävä erityishuomiota mahdollisiin patentteihin, kehitystuloksiin tai keksintöihin.

Poikkeamat ansioluettelossa

Urakatkoksista tai poikkeamista ansioluettelon kronologisessa järjestyksessä ei pitäisi rankaista, vaan ne olisi nähtävä osana urakehitystä ja sitä kautta mahdollisesti arvokkaana osatekijänä tutkijoiden ammatillisessa kehittymisessä kohti moniulotteista urarakennetta. Hakijoiden olisikin voitava toimittaa dokumentoituja ansioluetteloita, jotka kuvaavat kattavasti sellaista saavutusten ja pätevyyden yhdistelmää, joka soveltuu hakemuksen kohteena olevaan työtehtävään.

Liikkuvuuden kautta saadun kokemuksen tunnustaminen

Kaikkea kokemusta, joka on saatu liikkuvuuden avulla, kuten oleskelemalla toisessa maassa, toisella alueella tai toisessa tutkimusympäristössä (julkisella tai yksityisellä sektorilla) tai siirtymällä tieteenalalta tai tutkimusalalta toiselle tutkijakoulutuksen aikana tai tutkijanuran myöhemmässä vaiheessa, tai kokemusta, joka on saatu virtuaalisesta liikkuvuudesta, olisi pidettävä arvokkaana osana tutkijan ammatillista kehitystä.

Pätevyyden tunnustaminen

Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että kaikkien tutkijoiden kaikki akateemiset ja ammattipätevyyttä osoittavat saavutukset, myös epäviralliset, arvioidaan asianmukaisesti varsinkin kansainvälisen liikkuvuuden ja ammatinvaihdon yhteydessä. Työnantajien ja/tai rahoittajien olisi hankittava tarvittavat tiedot pätevyyden arviointia koskevista säännöistä, menettelyistä ja normeista sekä tutustuttava kaikkien käytössä olevien kanavien kautta (11) pätevyyden tunnustamista koskeviin kansallisiin lakeihin, yleissopimuksiin ja erityissääntöihin.

Asema ja työuran pituus

Vaadittava pätevyystaso olisi asetettava kyseisen tehtävän tarpeiden mukaan eikä esteeksi hakijoille. Pätevyyden tunnustamisessa ja arvioinnissa olisi keskityttävä henkilön saavutusten arviointiin, eikä henkilön asemaan tai sen organisaation maineeseen, jossa pätevyys on hankittu. Koska ammatillisen pätevyyden voi hankkia jo pitkän uran alkuvaiheessa, myös pyrkimys elinikäiseen ammatilliseen kehittymiseen olisi otettava huomioon.

Tohtorintutkinnon suorittaneiden nimitykset

Tohtorintutkinnon suorittaneita tutkijoita nimittävien organisaatioiden olisi laadittava selkeät säännöt ja ohjeet tutkijatohtorien työhönottoa ja nimittämistä varten, mukaan luettuina nimityksen enimmäiskesto ja tavoitteet. Ohjeissa olisi otettava huomioon hakijan aiemmat tutkijatohtorinimitykset muissa organisaatioissa sekä se, että tutkijatohtorivaiheen olisi oltava tilapäinen ja että sen päätarkoituksena on tarjota uusia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia tutkijanuralla osana pitkän aikavälin uranäkymiä.

3 LUKU

Määritelmät

Tutkijat

Tässä suosituksessa käytetään kansainvälisesti tunnustettua tutkimuksen määritelmää, ns. Frascati-määritelmää (12). Tutkijat ovat sen mukaan

”ammattilaisia, jotka ideoivat tai luovat uutta tietoa, tuotteita, prosesseja, menetelmiä ja järjestelmiä sekä hallinnoivat niitä koskevia hankkeita.”

Tämä suositus koskee kaikkia T&K-toiminnassa ammattimaisesti mukana olevia henkilöitä heidän uransa kaikissa vaiheissa (13) toimenkuvan luokituksesta riippumatta. Edellä mainittu määritelmä kattaa ”perustutkimukseen”, ”strategiseen tutkimukseen”, ”soveltavaan tutkimukseen”, ”kokeelliseen kehittämiseen” ja ” tietämyksen siirtoon” liittyvän toiminnan, mukaan luettuina innovointi-, neuvonta-, työnohjaus- ja opetustehtävät, tietämyksen ja teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointi, tutkimustulosten hyödyntäminen sekä tiedejournalismi.

Lisäksi tehdään ero uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden ja kokeneiden tutkijoiden välillä:

—	Uransa alkuvaiheessa olevilla tutkijoilla (14) tarkoitetaan tutkijoita tutkijanuransa (kokoaikaista työskentelyä vastaavien) ensimmäisten neljän vuoden aikana; tähän ajanjaksoon sisältyy myös tutkijakoulutus.

—

Kokeneilla tutkijoilla (15) tarkoitetaan tutkijoita, joilla on vähintään neljän vuoden (kokoaikaista työskentelyä vastaava) tutkimuskokemus sellaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen, joka oikeuttaa tohtoriopintoihin tutkinnon myöntämismaassa tai tutkijoita, joilla on jo tohtoritutkinto, riippumatta siitä, miten kauan tutkinnon suorittamiseen on kulunut.

Työnantajat

Tässä suosituksessa ’työnantajilla’ tarkoitetaan kaikkia julkisia tai yksityisiä organisaatioita, jotka työllistävät tutkijoita sopimussuhteisesti tai toimivat isäntäorganisaationa jonkin muuntyyppisen sopimuksen tai järjestelyn, myös ilman suoraa rahoitussuhdetta toteutettavan järjestelyn, kautta. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan erityisesti järjestelyä, jossa tutkija on joko tutkijakoulutuksessa tai harjoittaa tutkimustoimintaa korkea-asteen oppilaitoksessa, tiedekunnan laitoksella, laboratoriossa, säätiössä tai yksityisessä organisaatiossa, mutta saa rahoituksensa kolmannelta osapuolelta.

Rahoittajat

’Rahoittajilla’ tarkoitetaan kaikkia tahoja (16), jotka myöntävät rahoitusta (kuten stipendejä ja apurahoja) julkisille ja yksityisille tutkimusorganisaatioille, korkea-asteen oppilaitokset mukaan luettuina. Rahoittajan asemassaan tällaiset tahot voivat asettaa rahoituksen keskeiseksi ehdoksi, että rahoitettavalla organisaatiolla on määriteltyinä ja käytössä toimivia suunnitelmia, käytänteitä ja mekanismeja tässä suosituksessa esitettyjen yleisten periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti.

Nimitys tai työsuhde

’Nimityksellä tai työsuhteella’ tarkoitetaan minkä tahansa tyyppistä sopimusta tai stipendiä taikka kolmannen osapuolen rahoittamaa apurahaa tai tukea, mukaan luettuna yhteisön tutkimuksen puiteohjelmassa (17) myönnetty rahoitus.

(1) Ks. määritelmät 3 luvussa.

(2) Ks. määritelmät 3 luvussa.

(3) EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

(4) Ks. SEC(2005) 260, Naiset ja tiede: huippuosaamista ja innovaatioita – sukupuolten tasa-arvo tieteessä.

(5) Neuvoston direktiivi 1999/70/EY, annettu 28. kesäkuuta 1999, Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta (EYVL L 175, 10.7.1999, s. 43). Direktiivillä pyritään estämään määräaikaisten työntekijöiden huonompi kohtelu verrattuna vastaaviin vakinaisiin työntekijöihin, estämään määräaikaisten työsopimusten ketjuttamiseen liittyvät väärinkäytökset, parantamaan määräaikaisten työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksia sekä varmistamaan, että määräaikaisille työntekijöille tiedotetaan tarjolla olevista vakinaisista työpaikoista.

(6) Ks. SEC(2005) 260, Naiset ja tiede: huippuosaamista ja innovaatioita – sukupuolten tasa-arvo tieteessä.

(7) Etäyhteistyö tiedonsiirtoverkkojen välityksellä.

(8) Ks. tähän liittyen myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29).

(9) Tässä olisi käytettävä kaikkia mahdollisia välineitä, varsinkin kansainvälisiä tai yleisesti saatavilla olevia verkkolähteitä, kuten yleiseurooppalainen tutkijoiden liikkuvuusportaali http://europa.eu.int/eracareers.

(10) Ks. myös Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja: Arviointijärjestelmät tämän asiakirjan luvussa 1.

(11) Osoitteessa http://www.enic-naric.net/ on tietoa akateemisen tunnustamisesta vastaavien kansallisten keskusten NARIC-verkostosta ja Euroopassa olevien alan tiedotuspisteiden ENIC-verkostosta.

(12) Asiakirjassa Proposed Standard Practice for Surveys on Research and Experimental Development, Frascati Manual, OECD, 2002.

(13) KOM(2003) 436, Tutkijat eurooppalaisella tutkimusalueella: yksi ammatti, monta uraa, 18.7.2003.

(14) Ks. Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentäminen; tutkijavoimavarat ja liikkuvuus; Marie Curie -toimet, työohjelma syyskuu 2004, s. 41.

(15) Ks. edellinen viite, s. 42.

(16) Yhteisö pyrkii tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmassa noudattamaan tässä suosituksessa esitettyjä sitoumuksia suhteessa rahoituksen saajiin.

(17) Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelma.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 75

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	48. vuosikerta 22. maaliskuu 2005

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 457/2005, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		Komission asetus (EY) N:o 458/2005, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005, Tšekin tasavallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta	3
		Komission asetus (EY) N:o 459/2005, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005, Itävallan tasavallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta	9
		Komission asetus (EY) N:o 460/2005, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005, Unkarin tasavallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta	15
		Komission asetus (EY) N:o 461/2005, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005, Puolan tasavallan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta	21
		Komission asetus (EY) N:o 462/2005, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005, Saksan tasavallan interventioelimen hallussa olevan ohran vientiä koskevan pysyvän tarjouskilpailun avaamisesta	27
	*	Komission direktiivi 2005/26/EY, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY liitteestä IIIa väliaikaisesti poistettujen elintarvikkeiden ainesosien ja aineiden luettelosta ( 1 )	33

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	052	96,4
	204	87,3
	212	124,2
	624	175,4
	628	124,5
	999	121,6
0707 00 05	052	165,9
	204	65,0
	999	115,5
0709 10 00	220	144,2
0709 10 00	999	144,2
0709 90 70	052	114,4
	204	45,4
	999	79,9
0805 10 20	052	53,6
	204	53,8
	212	57,0
	220	49,8
	400	56,1
	421	35,9
	624	59,5
	999	52,2
0805 50 10	052	64,9
	220	21,8
	400	74,3
	624	57,4
	999	54,6
0808 10 80	388	61,6
	400	100,5
	404	76,2
	508	66,2
	512	80,5
	524	55,3
	528	70,6
	720	68,2
	999	72,4
0808 20 50	052	157,0
	388	60,8
	512	60,3
	528	60,1
	720	45,2
	999	76,7

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	Neuvoston päätös, tehty 3 päivänä maaliskuuta 2005, Euroopan yhteisön ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välisen markkinoillepääsyä koskevan sopimuksen tekemisestä	35
	Euroopan yhteisön ja Vietnamin sosialistisen tasavallan sopimus markkinoillepääsystä	37
	Komissio
*	Komission päätös, tehty 18 päivänä maaliskuuta 2005, yhteisön erityisestä rahoitusosuudesta Ruotsin esittämää broilereissa esiintyvän kampylobakteerin valvontaohjelmaa varten vuodeksi 2005 (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 759)	40
*	Komission päätös, tehty 20 päivänä lokakuuta 2004, Hellenic Shipyards ΑΕ:n hyväksi toteutettavasta valtiontuesta C 40/02 (ex N 513/01) (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 3919) ( 1 )	44
*	Komission päätös, tehty 3 päivänä maaliskuuta 2005, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 3 kohdan mukaisen selvityksen käynnistämisestä (tiedoksiannettu numerolla K(2005) 577) ( 1 )	53
*	Yhteisön ja Sveitsin maaliikennekomitean päätös N:o 1/2004, tehty 22 päivänä kesäkuuta 2004, Sveitsissä 1 päivästä tammikuuta 2005 Lötschbergin tunnelin avaamiseen tai enintään 1 päivään tammikuuta 2008 sovellettavasta ajoneuvojen käyttömaksujärjestelmästä	58
*	Yhteisön ja Sveitsin maaliikennekomitean päätös N:o 2/2004, tehty 22 päivänä kesäkuuta 2004, rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen liitteen 1 muuttamisesta	60
*	Vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyllä Euroopan yhteisön ja Amerikan yhdysvaltojen sopimuksella perustetun sekakomitean päätös N:o 31/2005, tehty 14 päivänä helmikuuta 2005, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten merkitsemisestä televiestintälaitteita koskevaan alakohtaiseen liitteeseen	65
*	Komission suositus, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005, eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä ( 1 )	67

Tarjouksen tekijän numero

Määrä (tonnia)

Tarjottu hinta

(euroa/tonni) (1)

Korotukset

(+)

Vähennykset

(–)

(euroa/tonni)

(pro memoria)

Liiketoimintakulut

(euroa/tonni)

Määräpaikka