19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/1

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 279/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 3223/94 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 3223/94 4 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 337, 24.12.1994, s. 66. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1947/2002 (EYVL L 299, 1.11.2002, s. 17).

LIITE

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi 18 päivänä helmikuuta 2005 annettuun komission asetukseen

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	052	133,2
	204	79,2
	212	167,7
	624	181,1
	628	104,0
	999	133,0
0707 00 05	052	180,3
	068	116,3
	204	68,5
	999	121,7
0709 10 00	220	42,9
0709 10 00	999	42,9
0709 90 70	052	213,7
	204	217,9
	999	215,8
0805 10 20	052	38,1
	204	42,3
	212	53,1
	220	37,9
	421	30,9
	448	35,8
	624	64,5
	999	43,2
0805 20 10	204	82,6
	624	80,9
	999	81,8
0805 20 30 , 0805 20 50 , 0805 20 70 , 0805 20 90	052	42,7
	204	89,7
	220	35,5
	400	77,0
	464	143,4
	528	96,4
	624	61,0
	662	40,8
	999	73,3
0805 50 10	052	55,2
0805 50 10	999	55,2
0808 10 80	400	103,5
	404	107,3
	508	85,1
	512	124,4
	528	88,0
	720	52,5
	999	93,5
0808 20 50	388	83,2
	400	93,4
	528	58,9
	999	78,5

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ” 999 ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 280/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muna-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2771/75 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2771/75 8 artiklan 1 kohdan mukaan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden ja yhteisön hintojen erotus voidaan kattaa vientituella, kun kyseiset tuotteet viedään kyseisen asetuksen liitteessä mainittuina tavaroina. Tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän ja tuen määrän vahvistamisperusteiden soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1520/2000 (2), määritellään tuotteet, joille on aiheellista vahvistaa tuen määrä, jota sovelletaan niiden vientiin asetuksen (ETY) N:o 2771/75 liitteessä I lueteltuina tavaroina.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 4 artiklan 1 kohdan mukaan tuen määrä 100 kilogrammalle kyseisiä perustuotteita on vahvistettava samaksi ajanjaksoksi, joka otetaan huomioon vahvistettaessa näihin samoihin sellaisenaan vietäviin tuotteisiin sovellettavat tuet.

(3)	Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyn maataloutta koskevan sopimuksen 11 artiklan mukaan jonakin tavarana vietävälle tuotteelle myönnettävä tuki ei saa olla suurempi kuin tälle tuotteelle sellaisenaan vietäessä myönnettävä tuki.

(4)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat siipikarjanlihan ja munien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 liitteessä A ja asetuksen (ETY) N:o 2771/75 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin perustuotteisiin, jotka viedään asetuksen (ETY) N:o 2771/75 liitteessä I mainittuina tavaroina, sovellettavien tukien määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 282, 1.11.1975, s. 49. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2) EYVL L 177, 15.7.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 886/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 14).

LIITE

Perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrät 21 päivästä helmikuuta 2005

(EUR/100 kg)

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Määräpaikka (1)

Tuen määrä

0407 00

Kuorelliset linnunmunat, tuoreet, säilötyt tai keitetyt:

– siipikarjan munat:

0407 00 30

– – muut:

a)	vietäessä CN-koodeihin 3502 11 90 ja 3502 19 90 kuuluvaa ovalbumiinia

10,00

25,00

5,00

b)	vietäessä muita tavaroita

5,00

0408

Kuorettomat linnunmunat ja munankeltuainen, tuoreet, kuivatut, höyryssä tai vedessä keitetyt, muotoillut, jäädytetyt tai muulla tavalla säilötyt, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät:

– munankeltuainen:

0408 11

– – kuivattu:

ex 0408 11 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

makeuttamaton

40,00

0408 19

– – muut:

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

ex 0408 19 81

– – – – nestemäinen:

makeuttamaton

20,00

ex 0408 19 89

– – – – jäädytetty:

makeuttamaton

20,00

– muut:

0408 91

– – kuivatut:

ex 0408 91 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva:

makeuttamaton

75,00

0408 99

– – muut:

ex 0408 99 80

– – – elintarvikekäyttöön soveltuva

makeuttamaton

19,00

(1) Määräpaikat ovat:

01	kolmannet maat, ei kuitenkaan Bulgaria 1 päivästä lokakuuta 2004. Kyseisiä määriä ei sovelleta Sveitsin ja Liechtensteinin osalta 1 päivästä helmikuuta 2005 vietyihin tavaroihin, jotka luetellaan 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II.
02	Kuwait, Bahrain, Oman, Qatar, Arabiemiirikunnat, Jemen, Turkki, Hongkong EHA ja Venäjä
03	Etelä-Korea, Japani, Malesia, Thaimaa, Taiwan ja Filippiinit
04	kaikki määräpaikat, ei kuitenkaan Sveitsi, Bulgaria 1 päivästä lokakuuta 2004 eikä 02 ja 03 kohdassa ilmoitetut.

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/5

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 281/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

asetuksen (ETY) N:o 2921/90 muuttamisesta kaseiinin ja kaseinaattien valmistukseen käytettävän rasvattoman maidon tuen määrän osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon maito- ja maitotuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1255/99 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan b alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kaseiinin ja kaseinaattien valmistukseen käytettävän rasvattoman maidon tuen myöntämisestä 10 päivänä lokakuuta 1990 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2921/90 (2) 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan kaseiinin ja kaseinaattien valmistukseen käytettävän rasvattoman maidon tuen määrä. Yhteisön markkinoilla tapahtunut rasvattoman maitojauheen hintakehitys ja maailmanmarkkinoilla tapahtunut kaseiinin ja kaseinaattien markkinahinnan kehitys huomioon ottaen on syytä alentaa tuen määrää.

(2)	Asetus (ETY) N:o 2921/90 olisi sen vuoksi muutettava.

(3)	Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (ETY) N:o 2921/90 2 artiklan 1 kohdassa määrä ”2,70 euroa” määrällä ”1,30 euroa”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 48. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 186/2004 (EUVL L 29, 3.2.2004, s. 6).

(2) EYVL L 279, 11.10.1990, s. 22. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1826/2004 (EUVL L 321, 22.10.2004, s. 3).

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/6

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 282/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

Botswanasta, Keniasta, Madagaskarista, Swazimaasta, Zimbabwesta ja Namibiasta peräisin olevien naudanliha-alan tuotteiden tuontitodistuksista

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon naudanliha-alan markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (1),

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista (AKT-valtioista) peräisin oleviin maataloustuotteisiin ja niiden jalostamisessa saatuihin tavaroihin sovellettavasta järjestelystä ja asetuksen (EY) N:o 1706/98 kumoamisesta 10 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2286/2002 (2),

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista tai merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin oleviin maataloustuotteisiin ja tiettyihin maataloustuotteiden jalostamisessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavista järjestelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2286/2002 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta naudanliha-alalla 19 päivänä joulukuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2247/2003 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2247/2003 1 artiklassa säädetään mahdollisuudesta antaa tuontitodistuksia Botswanasta, Keniasta, Madagaskarista, Swazimaasta, Zimbabwesta ja Namibiasta peräisin oleville naudanliha-alan tuotteille. Tuonti on kuitenkin toteutettava kullekin kolmannelle viejämaalle säädettyjen määrien rajoissa.

(2)

Määrät, joista lupahakemuksia on jätetty 1 ja 10 päivän helmikuuta 2005 välisenä aikana, eivät ole asetuksen (EY) N:o 2247/2003 mukaisesti luuttomaksi leikattuna lihana ilmaistuina suuremmat kuin Botswanan, Kenian, Madagaskarin, Swazimaan, Zimbabwen ja Namibian alkuperätuotteiden osalta käytettävissä olevat määrät. Tämän vuoksi tuontitodistuksia on mahdollista antaa haetuille määrille.

(3)	Olisi vahvistettava määrät, joille tuontitodistuksia voidaan hakea 1 päivästä maaliskuuta 2005 alkaen 52 100 t kokonaismäärän rajoissa.

(4)

On aiheellista mainita, että tämä asetus ei rajoita terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten, sikojen, lampaiden ja vuohien sekä tuoreen lihan tai lihavalmisteiden tuonnissa kolmansista maista 12 päivänä joulukuuta 1972 annetun neuvoston direktiivin 72/462/ETY (4) soveltamista,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Seuraavat jäsenvaltiot antavat 21 päivänä helmikuuta 2005 luuttomana lihana ilmaistuja, tietyistä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioista peräisin olevia naudanliha-alan tuotteita koskevat tuontitodistukset jäljempänä esitettyjen määrien ja alkuperämaiden mukaisesti:

Yhdistynyt kuningaskunta:

—	430 t Botswanasta peräisin olevia tuotteita,

—	275 t Namibiasta peräisin olevia tuotteita,

Saksa:

—	500 t Botswanasta peräisin olevia tuotteita,

—	225 t Namibiasta peräisin olevia tuotteita.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 2247/2003 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti todistushakemuksia voidaan jättää maaliskuun 2005 kymmenen ensimmäisen päivän aikana seuraavista luuttoman naudanlihan määristä:

Botswana:	17 536 t,
Kenia:	142 t,
Madagaskar:	7 579 t,
Swazimaa:	3 347 t,
Zimbabwe:	9 100 t,
Namibia:	11 900 t.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

J. M.SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 21. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1899/2004 (EUVL L 328, 30.10.2004, s. 67).

(2) EYVL L 348, 21.12.2002, s. 5.

(3) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 37. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1118/2004 (EUVL L 217, 17.6.2004, s. 10).

(4) EYVL L 302, 31.12.1972, s. 28. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/8

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 283/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

vientitukien vahvistamisesta hedelmä- ja vihannesjalostealalla lisättyä sokeria koskevaa vientitukea (väliaikaisesti säilötyt kirsikat, kuoritut tomaatit, sokeroidut kirsikat, valmistetut hasselpähkinät, tietyt appelsiinimehut) lukuun ottamatta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 (1), ja erityisesti sen 16 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksessa (EY) N:o 1429/95 (2) vahvistetaan hedelmä- ja vihannesjalostealan vientitukien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt lisättyä sokeria koskevaa vientitukea lukuun ottamatta.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2201/96 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti taloudellisesti merkittävien vientimäärien mahdollistamiseksi mainitun asetuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille tuotteille voidaan myöntää vientitukea ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat rajat. Asetuksen (EY) N:o 2201/96 18 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jos lisättyä sokeria koskeva vientituki ei riitä takaamaan 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa lueteltujen tuotteiden vientiä, vientituki vahvistetaan mainitun asetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 2201/96 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi huolehdittava siitä, että tukijärjestelmästä aiemmin seuranneet kauppavirrat eivät häiriintyisi. Tästä syystä on syytä vahvistaa tuotekohtaiset määrät komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (3) vientitukia varten vahvistetun maataloustuotteiden nimikkeistön perusteella.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 2201/96 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuet on vahvistettava ottaen huomioon toisaalta yhteisön markkinoiden hedelmä- ja vihannesjalosteiden hintojen ja saatavuuden nykytilanne ja kehitysnäkymät ja toisaalta kansainvälisen kaupan hintojen nykytilanne ja kehitysnäkymät. Olisi myös otettava huomioon kaupan pitämisestä ja kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset sekä suunnitellun viennin taloudellinen näkökulma.

(5)	Asetuksen (EY) N:o 2201/96 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti yhteisön markkinoiden hinnat vahvistetaan ottaen huomioon viennille edullisimmat hinnat.

(6)	Kansainvälisen kaupan tilanne tai tiettyjen markkinoiden erityiset vaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden vientituen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(7)	Väliaikaisesti säilöttyjä kirsikoita, kuorittuja tomaatteja, sokeroituja kirsikoita, valmistettuja hasselpähkinöitä ja tiettyjä appelsiinimehuja voidaan tällä hetkellä viedä taloudellisesti merkittäviä määriä.

(8)	Näin ollen olisi vahvistettava tuki- ja tuotemäärät.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmä- ja vihannesjalosteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Liitteessä vahvistetaan hedelmä- ja vihannesjalostealan vientitukimäärät, todistushakemusten jättöaika, todistusten antamisaika ja tuotemäärät.

2. Komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (4) 16 artiklassa tarkoitettuja elintarvikeavun yhteydessä annettuja todistuksia ei lueta tämän asetuksen liitteessä tarkoitettuihin määriin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 297, 21.11.1996, s. 29. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 386/2004 (EYVL L 64, 2.3.2004, s. 25).

(2) EYVL L 141, 24.6.1995, s. 28. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 498/2004 (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 20).

(3) EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2180/2003 (EUVL L 335, 22.12.2003, s. 1).

(4) EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 636/2004 (EYVL L 100, 6.4.2004, s. 25).

LIITE

Todistushakemusten jättöaika: 22 päivänä helmikuuta – 23 päivänä kesäkuuta 2005.

Todistusten antamisaika: maaliskuu–kesäkuu 2005.

Tuotekoodi (1)	Määräpaikan koodi (2)	Vientituki (euroa/nettotonni)	Määrät (tonnia)
0812 10 00 9100	F06	50	2 853
2002 10 10 9100	F10	45	42 477
2006 00 31 9000 2006 00 99 9100	F06	153	287
2008 19 19 9100 2008 19 99 9100	A00	59	344
2009 11 99 9110 2009 12 00 9111 2009 19 98 9112	A00	5	300
2009 11 99 9150 2009 19 98 9150	A00	29	301

(1) Tuotekoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1).

(2) A-sarjan määräpaikkakoodit on määritelty asetuksen (ETY) N:o 3846/87 liitteessä II.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EYVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muiksi määräpaikoiksi on määritelty seuraavat:

F06	Kaikki määräpaikat lukuun ottamatta Pohjois-Amerikan maita.
F10	Kaikki määräpaikat lukuun ottamatta Amerikan yhdysvaltoja ja Bulgariaa.

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/10

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 284/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

muihin kolmansiin maihin kuin Sveitsiin ja Liechtensteiniin perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviä tuotteita koskevista poikkeuksista asetukseen (EY) N:o 800/1999

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä 6 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja tuen määrän vahvistamisperusteista 13 päivänä heinäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1520/2000 (2) 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, että perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien tuotteiden viennin yhteydessä on sovellettava maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annettua komission asetusta (EY) N:o 800/1999 (3).

(2)

Asetuksen (EY) N:o 800/1999 3 artiklan mukaan oikeus vientitukeen syntyy tuotaessa tuotteet määrättyyn kolmanteen maahan, kun kyseiseen kolmanteen maahan sovelletaan eriytettyä tukea. Asetuksen 14, 15 ja 16 artiklassa säädetään eriytetyn tuen maksuedellytyksistä, erityisesti asiakirjoista, joilla tavaroiden saapuminen määräpaikkaan osoitetaan.

(3)	Asetuksen (EY) N:o 800/1999 18 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan osa eriytetystä tuesta lasketaan käyttämällä alinta tuen määrää ja maksetaan viejän hakemuksesta sen jälkeen, kun todiste tuotteen poistumisesta yhteisön tullialueelta on esitetty.

(4)

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamisesta tehtyä sopimusta (4), joka allekirjoitettiin lokakuussa 2004, sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä helmikuuta 2005 Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamiseksi jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta ja tämän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/45/EY (5) nojalla.

(5)

Päätöksen 2005/45/EY mukaisesti Sveitsiin ja Liechtensteiniin vietävät tietyt jalostetut maataloustuotteet eivät enää ole 1 päivästä helmikuuta 2005 oikeutettuja vientitukeen, jollei yhteisö päätä tällaisen vientituen käyttöönotosta siinä tapauksessa, että Sveitsin kotimainen viitehinta on alhaisempi kuin yhteisön sisäinen viitehinta.

(6)	Päätös 2005/45/EY sisältää hallinnollista yhteistyötä koskevia erityissäännöksiä, joilla pyritään torjumaan sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia tulliin ja vientitukeen liittyvissä asioissa.

(7)

Kyseiset säännökset huomioon ottaen on aiheellista poiketa asetuksen (EY) N:o 800/1999 mukaisesta tuonnin todentamisvaatimuksesta eriytetyn tuen tapauksessa, jotta muiden kolmansien maiden kanssa kauppaa käyville toimijoille ei määrätä tarpeettomia maksuja. Jos asianomaisille määrämaille ei ole vahvistettu vientitukea, on lisäksi aiheellista olla ottamatta tätä seikkaa huomioon tuen alinta määrää laskettaessa.

(8)	Koska päätöksessä 2005/45/EY vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2005, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä ja sen olisi tultava viipymättä voimaan.

(9)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia horisontaalisia kysymyksiä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 800/1999 16 artiklassa säädetään, todistetta tuontitullimuodollisuuksien täyttämisestä ei vaadita maksettaessa tukea asetuksen (EY) N:o 1520/2000 kattamille, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn sopimuksen (6) pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II luetelluille tavaroille, jos tuen eriyttäminen johtuu ainoastaan siitä, ettei Sveitsin tai Liechtensteinin osalta ole vahvistettu tukea.

2 artikla

Sitä seikkaa, että Sveitsiin tai Liechtensteiniin suuntautuvan viennin osalta asetuksen (EY) N:o 1520/2000 kattamille, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn sopimuksen pöytäkirjan N:o 2 taulukoissa I ja II luetelluille tavaroille ei ole vahvistettu vientitukea, ei saa ottaa huomioon laskettaessa asetuksen (EY) N:o 800/1999 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tuen alinta määrää.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 318, 20.12.1993, s. 18. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2580/2000 (EYVL L 298, 25.11.2000, s. 5).

(2) EYVL L 177, 15.7.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 886/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 14).

(3) EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 671/2004 (EUVL L 105, 14.4.2004, s. 5).

(4) EUVL L 23, 26.1.2005, s. 19.

(5) EUVL L 23, 26.1.2005, s. 17.

(6) EYVL L 300, 31.12.1972, s. 189.

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/12

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 285/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden Sveitsiin ja Liechtensteiniin suuntautuvaa vientiä koskevan parannetun kauppajärjestelmän toteuttamisesta johtuvista siirtymätoimenpiteistä

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamisesta tehtyä sopimusta (2), joka allekirjoitettiin lokakuussa 2004, sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä helmikuuta 2005 Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen muuttamiseksi jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta ja tämän sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 22 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/45/EY (3) nojalla.

(2)

Päätöksen 2005/45/EY mukaisesti vientitukeen oikeutettuja eivät enää ole 1 päivästä helmikuuta 2005 Sveitsiin tai Liechtensteiniin vietävät tavarat, joille toimijat ovat hakeneet tukitodistuksia tiettyjen perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietävien maataloustuotteiden vientituen myöntämisjärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja tuen määrän vahvistamisperusteista 13 päivänä heinäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1520/2000 (4) mukaisesti.

(3)

Olisi oltava mahdollista alentaa tukitodistusten mukaisia määriä ja vapauttaa niitä vastaavat vakuudet, jos toimijat pystyvät osoittamaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten edellyttämällä tavalla, että päätöksellä 2005/45/EY on ollut vaikutusta heidän tukihakemuksiinsa. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen olisi tukitodistuksen mukaisen määrän alentamista ja sitä vastaavan vakuuden suhteellista vapauttamista koskevia pyyntöjä arvioidessaan otettava epäselvissä tapauksissa erityisesti huomioon Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston rahoitusjärjestelmään kuuluviin toimenpiteisiin kohdistuvista jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista ja direktiivin 77/435/ETY kumoamisesta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4045/89 (5) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen asetuksen muiden säännösten soveltamista.

(4)

Hallinnollisista syistä on aiheellista säätää, että tukitodistuksen mukaisen määrän alentamista ja vakuuksien vapauttamista koskevat pyynnöt on tehtävä lyhyen ajan sisällä ja että tiedot hyväksytyistä alennetuista määristä on ilmoitettava komissiolle ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon sen määrän vahvistamisessa, jolle 1 päivästä huhtikuuta 2005 käytettäväksi tarkoitetut tukitodistukset annetaan asetuksen (EY) N:o 1520/2000 mukaisesti.

(5)	Koska päätöksessä 2005/45/EY vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2005, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä ja sen olisi tultava viipymättä voimaan.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen maataloustuotteiden kauppaa koskevia horisontaalisia kysymyksiä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 mukaisesti annettujen tukitodistusten mukaisia määriä voidaan asianomaisen osapuolen pyynnöstä alentaa 2 kohdassa säädetyin edellytyksin niiden tavaroiden viennin osalta, joilta vientituet on poistettu neuvoston päätöksellä 2005/45/EY.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tukitodistuksia koskevat hakemukset on esitettävä ennen 1 päivää helmikuuta 2005, ja niiden voimassaolon on päätyttävä 31 päivän tammikuuta 2005 jälkeen, jotta tukitodistusten mukaisia määriä voidaan alentaa.

3. Todistuksen mukaista määrää alennetaan sillä osuudella, jolle asianomainen osapuoli ei voi saada vientitukea 1 päivästä helmikuuta 2005, mikä on osoitettava kansallisten toimivaltaisten viranomaisten edellyttämällä tavalla.

Toimivaltaisten viranomaisten on edellytysten täyttymistä arvioidessaan otettava epäselvissä tapauksissa huomioon erityisesti asetuksen (ETY) N:o 4045/89 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kaupalliset asiakirjat.

4. Asianomainen vakuus vapautetaan suhteessa kyseiseen alennettuun määrään.

2 artikla

1. Jotta 1 artiklassa tarkoitettu pyyntö voidaan ottaa arvioitavaksi, sen on oltava toimivaltaisella kansallisella viranomaisella viimeistään 7 päivänä maaliskuuta 2005.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytyistä alennetuista määristä komissiolle viimeistään 14 päivänä maaliskuuta 2005. Ilmoitetut määrät otetaan huomioon päätettäessä määrästä, jolle 1 päivästä huhtikuuta 2005 käytettäväksi tarkoitetut todistukset annetaan asetuksen (EY) N:o 1520/2000 8 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Günter VERHEUGEN

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 318, 20.12.1993, s. 18. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2580/2000 (EYVL L 298, 25.11.2000, s. 5).

(2) EUVL L 23, 26.1.2005, s. 19.

(3) EUVL L 23, 26.1.2005, s. 17.

(4) EYVL L 177, 15.7.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 886/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 14).

(5) EYVL L 388, 30.12.1989, s. 18. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2154/2002 (EYVL L 328, 5.12.2002, s. 4).

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/14

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 286/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

tuontitodistusten myöntämisestä ruokosokerille tietyissä tariffikiintiöissä ja tiettyjen etuuskohtelusopimusten mukaisesti

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (1),

ottaa huomioon luettelossa CXL olevien myönnytysten täytäntöönpanosta GATT-sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisesti käytyjen neuvottelujen päättymisen seurauksena 18 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1095/96 (2),

ottaa huomioon eräissä tariffikiintiöissä tai etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa ruokosokerin tuontia koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2003/2004, 2004/2005 ja 2005/2006 sekä asetusten (EY) N:o 1464/95 ja (EY) N:o 779/96 muuttamisesta 30 päivänä kesäkuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1159/2003 (3) ja erityisesti sen 5 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 9 artiklassa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistujen, CN-koodiin 1701 kuuluvien tuotteiden AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen allekirjoittajamaista peräisin olevan tuonnin tullittoman toimitusvelvoitteen määrittämistä.

(2)

AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen mukaisesti tuotavan ruokosokerin toimitusvelvollisuuden alaisten määrien vahvistamisesta toimitusjaksolle 2004/2005 10 päivänä helmikuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 221/2005 (4) Kongon, Intian ja Mosambikin toimitusvelvollisuus vahvistetaan suuremmaksi kuin toimitusjaksolle 2004/2005 jo jätettyjen tuontitodistushakemusten kokonaismäärä.

(3)	Näissä olosuhteissa ja selkeyden vuoksi on suotavaa ilmoittaa, että kyseisiä rajoja ei olekaan vielä saavutettu,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuontitodistukset, joita on haettu asetuksen (EY) N:o 1159/2003 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti 7 ja 11 päivän helmikuuta 2005 välisenä aikana, myönnetään tämän asetuksen liitteessä mainittujen määrien rajoissa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(2) EYVL L 146, 20.6.1996, s. 1.

(3) EUVL L 162, 1.7.2003, s. 25. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1409/2004 (EUVL L 256, 3.8.2004, s. 11).

(4) EUVL L 39, 11.2.2005, s. 15.

LIITE

Etuuskohteluun oikeutettu AKT–INTIA-sokeri

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 II osasto

Markkinointivuosi 2004/2005

Maa	Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 7.–11.2.2005	Raja
Barbados	100
Belize	0	Täynnä
Kongo	100
Fidžisaaret	100
Guyana	100
Intia	100
Norsunluurannikko	100
Jamaika	100
Kenia	100
Madagaskar	100
Malawi	100
Mauritius	100
Mosambik	100
Saint Kitts ja Nevis	100
Swazimaa	100
Tansania	100
Trinidad ja Tobago	100
Zambia	100
Zimbabwe	0	Täynnä

Erityiseen etuuskohteluun oikeutettu sokeri

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 III osasto

Markkinointivuosi 2004/2005

Maa	Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 7.–11.2.2005	Raja
Intia	100
AKT	100

CXL-myönnytyksiin oikeutettu sokeri

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 IV osasto

Markkinointivuosi 2004/2005

Maa	Haetuista määristä myönnettävä osuus viikolla 7.–11.2.2005	Raja
Brasilia	0	Täynnä
Kuuba	100
Muut kolmannet maat	0	Täynnä

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/16

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 287/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

muna-alalla 21 päivästä helmikuuta 2005 sovellettavien vientitukien vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon muna-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä lokakuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2771/75 (1), ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (ETY) N:o 2771/75 8 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen ja yhteisön hintojen välinen ero voidaan kattaa vientituella.

(2)

Näiden sääntöjen ja perusteiden soveltamisesta muna-alan markkinoiden nykyiseen tilanteeseen seuraa, että tueksi olisi vahvistettava määrä, joka mahdollistaa yhteisön osallistumisen kansainväliseen kauppaan ja jonka osalta on otettu huomioon näiden tuotteiden viennin luonne sekä tämänhetkinen merkitys.

(3)	Eräiden kolmansien maiden nykyisen markkina- ja kilpailutilanteen vuoksi tietyille muna-alan tuotteille on vahvistettava määräpaikan mukaan eriytetty vientituki.

(4)

Maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/1999 (2) 21 artiklassa säädetään, että tukea ei myönnetä tuotteille, jotka eivät ole vienti-ilmoituksen vastaanottamispäivänä laadultaan virheettömiä, kunnollisia ja myyntikelpoisia. Voimassa olevan sääntelyn yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on syytä säätää, että asetuksen (ETY) N:o 2771/75 1 artiklassa tarkoitetuissa munavalmisteissa on tuen myöntämiseksi oltava munavalmisteiden tuotantoa ja markkinoille saattamista koskevista hygienia- ja terveysongelmista 20 päivänä kesäkuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/437/ETY (3) vahvistettu terveysmerkki.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat siipikarjanlihan ja munien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Niiden tuotteiden koodit, joiden vientiin myönnetään asetuksen (ETY) N:o 2771/75 8 artiklassa tarkoitettu tuki, sekä kyseisen tuen määrät vahvistetaan liitteessä.

Tuen saamiseksi direktiivin 89/437/ETY liitteessä olevan XI luvun soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden on kuitenkin täytettävä myös kyseisessä direktiivissä säädetyt terveysmerkinnän edellytykset.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Mariann FISCHER BOEL

Komission jäsen

(1) EYVL L 282, 1.11.1975, s. 49. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(2) EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 444/2003 (EUVL L 67, 12.3.2003, s. 3).

(3) EYVL L 212, 22.7.1989, s. 87. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003.

LIITE

21 päivästä helmikuuta 2005 sovellettavat muna-alan vientituet

Tuotekoodi

Määräpaikka

Mittayksikkö

Tuen määrä

0407 00 11 9000

E16

EUR/100 kpl

1,70

0407 00 19 9000

E16

EUR/100 kpl

0,80

0407 00 30 9000

E09

EUR/100 kg

10,00

E10

EUR/100 kg

25,00

E17

EUR/100 kg

5,00

0408 11 80 9100

E18

EUR/100 kg

40,00

0408 19 81 9100

E18

EUR/100 kg

20,00

0408 19 89 9100

E18

EUR/100 kg

20,00

0408 91 80 9100

E18

EUR/100 kg

75,00

0408 99 80 9100

E18

EUR/100 kg

19,00

Huom. Tuotekoodit sekä A -sarjan määräpaikkakoodit on määritelty komission asetuksessa (ETY) N:o 3846/87 (EYVL L 366, 24.12.1987, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna.

Määräpaikkojen numerokoodit on määritelty komission asetuksessa (EY) N:o 2081/2003 (EUVL L 313, 28.11.2003, s. 11).

Muiksi määräpaikoiksi on määritelty seuraavat:

E09	Kuwait, Bahrain, Oman, Qatar, Arabiemiirikunnat, Jemen, Hongkong EHA, Venäjä ja Turkki.
E10	Etelä-Korea, Japani, Malesia, Thaimaa, Taiwan ja Filippiinit.
E16	Kaikki määräpaikat, ei kuitenkaan Amerikan yhdysvallat eikä Bulgaria.
E17	Kaikki määräpaikat, ei kuitenkaan Sveitsi, Bulgaria eikä E09 ja E10 kohdassa tarkoitetut.
E18	Kaikki määräpaikat, ei kuitenkaan Sveitsi eikä Bulgaria.

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/18

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 288/2005,

annettu 18 päivänä helmikuuta 2005,

puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnan vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Kreikan liittymisasiakirjaan liitetyn puuvillaa koskevan pöytäkirjan nro 4, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1050/2001 (1),

ottaa huomioon puuvillan tuotantotuesta 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1051/2001 (2) ja erityisesti sen 4 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 4 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään säännöllisin väliajoin siemenistä puhdistetun puuvillan osalta todetun maailmanmarkkinahinnan perusteella ottamalla huomioon siemenistä puhdistetulle puuvillalle määritellyn hinnan ja puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu, lasketun hinnan välinen suhde pitkällä aikavälillä. Tämä suhde vahvistetaan puuvillan tukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1591/2001 (3) 2 artiklan 2 kohdassa. Jos maailmanmarkkinahintaa ei voi määritellä tällä tavoin, hinta lasketaan viimeksi määritellyn hinnan perusteella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 5 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään tuotteelle, joka vastaa tiettyjä ominaisuuksia ja ottaen huomioon markkinoiden todellista suuntausta edustavina pidetyt edullisimmat tarjoukset ja hinnat. Määrittelyä varten otetaan huomioon tarjousten ja yhden tai useamman edustavan eurooppalaisen pörssin noteeraamien hintojen keskiarvo yhteisön satamaan cif-toimituksena kuljetetuista tuotteista, jotka tulevat kansainvälisen kaupan kannalta edustavimpina pidetyistä eri toimittajamaista. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, maailmanmarkkinahinnan määrittelyä koskeviin perusteisiin tehdään kuitenkin mukautuksia, joiden tavoitteena on ottaa huomioon toimitetun tuotteen laadun tai tarjousten ja hintojen luonteen vuoksi perustellut erot. Nämä mukautukset vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1591/2001 3 artiklan 2 kohdassa.

(3)	Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisen johdosta puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta vahvistetaan jäljempänä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 4 artiklassa tarkoitetuksi puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnaksi vahvistetaan 18,370 EUR/100 kg.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

J. M. SILVA RODRÍGUEZ

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EYVL L 148, 1.6.2001, s. 1.

(2) EYVL L 148, 1.6.2001, s. 3.

(3) EYVL L 210, 3.8.2001, s. 10. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1486/2002 (EYVL L 223, 20.8.2002, s. 3).

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/19

KOMISSION DIREKTIIVI 2005/12/EY,

tehty 18 päivänä helmikuuta 2005,

ro-ro-matkustaja-alusten erityisistä vakavuusvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/25/EY liitteiden I ja II muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon ro-ro-matkustaja-alusten erityisistä vakavuusvaatimuksista 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/25/EY (1) ja erityisesti sen 10 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Direktiiviä 2003/25/EY sovelletaan aluksen lippuvaltiosta riippumatta kaikkiin ro-ro-matkustaja-aluksiin, jotka liikennöivät säännöllisesti jäsenvaltion satamaan tai satamasta kansainvälisillä matkoilla.

(2)

Direktiivin 2003/25/EY 6 artiklassa säädetään, että ro-ro-matkustaja-alusten on oltava mainitun direktiivin liitteessä I määritettyjen erityisten vakavuusvaatimusten mukaisia ja että jäsenvaltioiden on näitä vaatimuksia soveltaessaan noudatettava mainitun direktiivin liitteessä II esitettyjä suuntaviivoja.

(3)	Direktiivin 2003/25/EY 10 artiklassa säädetään, että kansainvälisellä tasolla ja erityisesti Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi direktiivin liitteitä voidaan muuttaa sen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

(4)

Joulukuun 5 päivänä 2002 annetulla IMOn päätöslauselmalla MSC 141(76) tarkistetaan ihmishengen turvallisuutta merellä käsitelleen vuoden 1995 SOLAS-konferenssin päätöslauselman nro 14 nojalla vahvistettua mallikoemenetelmää ja siihen liittyviä ohjeellisia suuntaviivoja. Päätöslauselma nro 14 koskee ro-ro-matkustaja-alusten erityisistä vakavuusvaatimuksista tehtäviä alueellisia sopimuksia.

(5)	Tarkistetun mallikoemenetelmän olisi korvattava aiemmin sovellettu mallikoemenetelmä, josta säädetään direktiivissä 2003/25/EY. Jos alus on läpäissyt kokeen aiemmin sovelletun mallikoemenetelmän mukaisesti, koetta ei tarvitse uusia.

(6)	Direktiivi 2003/25/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(7)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2099/2002 (2) perustetun meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2003/25/EY seuraavasti:

Muutetaan liite I seuraavasti:

Korvataan 2.3 kohta seuraavasti:

”2.3

Niiden poikittais- tai pitkittäislaipioiden, joiden katsotaan keräävän vaurioituneen ro-ro-kannen kyseessä olevaan osastoon kertyvää oletettua merivettä, on oltava riittävän tiiviitä suhteessa tyhjennysjärjestelmän tehoon ja niiden on kestettävä vauriolaskelman tulosten mukainen vedenpaine. Näiden laipioiden korkeuden on oltava vähintään 4 m, paitsi jos veden korkeus on alle 0,5 m. Tällaisissa tapauksissa laipion korkeus voidaan laskea seuraavasti:

Bh = 8hw

jossa

Bh on laipion korkeus

ja hw on veden korkeus.

Laipion vähimmäiskorkeuden on kuitenkin kaikissa tapauksissa oltava vähintään 2,2 m. Jos aluksessa on laskettavia autotasoja, laipion vähimmäiskorkeuden on kuitenkin oltava vähintään sama kuin laskettavan autotason alapuolinen korkeus sen ollessa alas lasketussa asennossa.”

b)	Korvataan lisäys ”Mallikoemenetelmä” tämän direktiivin liitteessä I olevalla tekstillä.

2)	Korvataan liitteessä II oleva II osa ”Mallikokeet” tämän direktiivin liitteessä II olevalla tekstillä.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä. Niiden on viipymättä toimitettava kirjallisina komissiolle kyseiset säännökset sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin säännösten välinen vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 18 päivänä helmikuuta 2005.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL L 123, 17.5.2003, s. 22.

(2) EYVL 324, 29.11.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 415/2004 (EUVL L 68, 6.3.2004, s. 10).

LIITE I

”Lisäys

Mallikoemenetelmä

1. Tavoitteet

Tällä tarkistetulla mallikoemenetelmällä tarkistetaan vuoden 1995 SOLAS-konferenssin päätöslauselman nro 14 liitteessä olevassa lisäyksessä esitettyä menetelmää. Tukholman sopimuksen voimaantulon jälkeen on suoritettu lukuisia mallikokeita aiemmin voimassa olleen koemenetelmän mukaisesti. Näiden kokeiden aikana on määritetty useita parannuksia menettelyihin. Nämä parannukset pyritään ottamaan huomioon tässä uudessa mallikoemenetelmässä, ja yhdessä siihen liittyvien ohjeellisten suuntaviivojen kanssa siinä pyritään määrittelemään tarkempi menettely sen arvioimiseksi, millainen selviytymiskyky vaurioituneella ro-ro-matkustaja-aluksella on merenkäynnissä. Liitteessä I olevien vakavuusvaatimusten 1.4 kohdassa määrätyissä kokeissa aluksen tulisi pahimmassa mahdollisessa vauriotilanteessa kyetä kestämään jäljempänä 4 kohdassa määritetty merenkäynti.

2. Määritelmät

LBP	on perpendikkelipituus
HS	on merkitsevä aallonkorkeus
B	on aluksen mallattu leveys
TP	on huippuperiodi
TZ	on näennäinen periodi

3. Alusmalli

3.1 Mallin on jäljiteltävä todellista alusta sekä ulkomuodon että sisätilojen osalta. Tämä koskee erityisesti kaikkia vaurioituneita tiloja, jotka vaikuttavat aluksen täyttymiseen vedellä ja kannelle kertyvän veden määrään. Vaurioitumattoman aluksen syväyksen, viippauksen, kallistuksen ja toiminnallisen KG-rajakäyrän on vastattava pahinta mahdollista vauriotilannetta. Lisäksi huomioon otettavien koetapausten on vastattava SOLAS 90 -yleissopimuksen II-1/8.2.3.2 säännön mukaisesti määriteltyä pahinta mahdollista vauriota positiivisen GZ-käyrän rajoittaman kokonaispinta-alan suhteen, ja vaurioaukon keskiviivan on sijaittava seuraavalla alueella:

3.1.1 ± 35 % LBP keskilaivasta.

3.1.2 Alueella ± 10 % LBP keskilaivasta sijaitsevasta pahimmasta mahdollisesta vauriosta on suoritettava lisäkoe, jos edellä 3.1 kohdassa tarkoitettu vauriotilanne ei ole alueella ± 10 % LBP keskilaivasta.

3.2 Mallin on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:

3.2.1 Perpendikkelipituuden (LBP) on oltava vähintään 3 m tai mittakaavaa 1:40 vastaava pituus sen mukaan, kumpi on suurempi, ja ulottuvuuden pystysuunnassa on oltava vähintään kolme ylärakenteen vakiokorkeutta laipiokannen (varalaitakannen) yläpuolella.

3.2.2 Vedellä täyttyneiden tilojen rungon paksuus saa olla enintään 4 mm.

3.2.3 Mallin on sekä vaurioitumattomassa että vaurioituneessa tilassa noudatettava oikeaa uppoumaa ja syväysmerkkejä (TA, TM, TF, rungon vasemmalla ja oikealla puolella) siten, että enimmäistoleranssi kunkin syväysmerkin osalta on +2 mm. Syväysmerkkien on keulassa ja perässä oltava mahdollisimman lähellä keulapystysuoraa (FP) ja peräpystysuoraa (AP).

3.2.4 Kaikkien vaurioituneiden osastojen ja ro-ro-tilojen pinta- ja tilavuustäyttymät (todelliset arvot ja jakaumat) on mallinnettava tarkasti sen varmistamiseksi, että vuotoveden massa ja massajakauma on esitetty oikein.

3.2.5 Todellisen aluksen liikeominaisuudet on mallinnettava tarkasti, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä vaurioitumattoman aluksen GM-toleranssiin ja keinunnan ja jyskinnän hitaussäteisiin. Molemmat säteet on mitattava mallin ollessa poissa vedestä, ja keinuntaliikkeen osalta säteen on oltava alueella 0,35B–0,4B ja jyskintäliikkeen osalta alueella 0,2LOA–0,25LOA.

3.2.6 Laipiokannen ylä- ja alapuolella sijaitsevat keskeiset rakenneosat (vesitiiviit laipiot, ilmanvaihtokanavat jne.), jotka voivat vaikuttaa aluksen epäsymmetriseen täyttymiseen, on mallinnettava todellista tilannetta vastaaviksi niin tarkasti kuin mahdollista. Ilmanvaihtojärjestelmien ja vuotoveden poikittaisjohtamisjärjestelmien poikkileikkauspinta-alan on oltava vähintään 500 mm2.

3.2.7 Vaurioaukon muoto on seuraava:

1.	puolisuunnikkaan muotoinen sivuleikkaus, jonka sivu on 15 asteen kulmassa pystysuoraan tasoon nähden ja jonka leveys suunnitteluvesiviivassa on määritelty SOLAS-yleissopimuksen II-1/8.4.1 säännön mukaisesti;

2.	vaakasuorassa tasossa oleva tasakylkinen kolmioleikkaus, jonka korkeus on viidesosa aluksen leveydestä (B/5) SOLAS-yleissopimuksen II-1/8.4.2 säännön mukaisesti. Jos mitan B/5 sisälle on asennettu sivukuiluja, vaurion pituuden on oltava sivukuilun kohdalla vähintään 25 mm;

3.	riippumatta siitä, mitä alakohdissa 3.2.7.1 ja 3.2.7.2 määrätään, kaikki osastot, joiden oletetaan olevan vaurioituneita laskettaessa edellä 3.1 kohdassa tarkoitettua pahinta mahdollista vauriotilannetta, on täytettävä vedellä mallikokeissa.

3.3 Vedellä täyttynyttä, tasapainotilassa olevaa mallia on kallistettava lisäkallistuskulmalla, joka vastaa kallistusmomentin Mh = max(Mpass: Mlaunch)-Mwind aiheuttamaa kulmaa. Lopullisen kallistuman on kuitenkin kaikissa tapauksissa oltava vähintään yksi aste vaurion suuntaan. Momentit Mpass, Mlaunch ja Mwind on määritelty SOLAS-yleissopimuksen II-1/8.2.3.4 säännössä. Olemassa olevien alusten osalta täksi kulmaksi voidaan olettaa yksi aste.

4. Koemenettely

4.1 Malli on testattava JONSWAP-spektrin avulla määritellyssä pitkäharjaisessa, epäsäännöllisessä aallokossa merkitsevällä aallonkorkeudella HS siten, että aaltospektrin huipun korkeustekijä γ = 3,3 ja spektrin huippuperiodi

. HS on liikennöintialueen merkitsevä aallonkorkeus, jota ei vuosittain ylitetä yli 10 prosentin todennäköisyydellä, mutta joka on enintään 4 m.

Lisäksi

4.1.1 altaan on oltava riittävän leveä, jotta vältetään kosketus tai muu vuorovaikutus altaan reunojen kanssa; altaan suositeltava leveys on vähintään LBP + 2 m;

4.1.2 altaan on oltava riittävän syvä, jotta aallot voidaan mallintaa tarkasti; altaan syvyyden on oltava vähintään 1 m;

4.1.3 jotta käytettävä aaltototeutus olisi edustava, ennen koetta on tehtävä mittaukset kolmessa eri kohdassa ajelehtimisalueella;

4.1.4 lähimpänä aallonmuodostajaa oleva aallonmittausanturi on sijoitettava kohtaan, johon malli asetetaan kokeen alussa;

4.1.5 arvot HS ja TP saavat vaihdella ± 5 % näissä kolmessa kohdassa; ja

4.1.6 hyväksymistä silmällä pitäen kokeen aikana sallitaan seuraavat toleranssit lähimpänä aallonmuodostajaa olevassa anturissa: HS, +2,5 %; TP, ± 2,5 % ja TZ, ± 5 %.

4.2 Mallin on voitava ajelehtia vapaasti ja se on asetettava sivuaallokkoon (90 astetta ohjaussuunnasta) siten, että vaurioaukko on kohti saapuvia aaltoja. Malliin ei saa pysyvästi kiinnittää mitään kiinnitysjärjestelmää. Jotta mallikokeen aikana voidaan säilyttää ohjaussuuntana noin 90 astetta aallokkoon nähden, seuraavat vaatimukset on täytettävä:

4.2.1 pienten korjausten tekemiseen tarkoitetut suunnanohjauslangat on sijoitettava symmetrisesti keulan ja perän keskiviivalle painopisteen korkeuden (KG) ja vahingoittuneen aluksen vesiviivan väliselle tasolle; ja

4.2.2 hinausvaunun nopeuden on oltava sama kuin mallin todellinen ajelehtimisnopeus, ja nopeutta on tarvittaessa säädettävä.

4.3 Kokeita on tehtävä vähintään kymmenen. Kutakin koetta on jatkettava niin kauan, kunnes pysyvä tila saavutetaan, mutta vähintään 30 minuuttia täyden mittakaavan ajassa. Kussakin kokeessa on käytettävä erilaista aaltototeutusta.

5. Selviytymiskriteerit

Mallin on katsottava selviytyvän, jos 4.3 kohdassa vaadituissa peräkkäisissä kokeissa saavutetaan pysyvä tila. Jos kuitenkin esiintyy yli 30 asteen kallistuskulmia suhteessa pystyakseliin tai yli 20 asteen pysyvä (keskimääräinen) kallistuma yli kolmen minuutin ajan täyden mittakaavan ajassa, mallin on katsottava kaatuneen, vaikka pysyvä tila olisikin saavutettu.

6. Kokeen dokumentointi

6.1 Mallikoeohjelmalle on saatava etukäteen viranomaisten hyväksyntä.

6.2 Koe on dokumentoitava koeraportilla ja videolla tai muilla visuaalisilla tallenteilla, joissa esitetään kaikki mallia ja koetuloksia koskevat asiaankuuluvat tiedot, jotka viranomaisten on hyväksyttävä. Näihin on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot: edustavan aaltototeutuksen osalta teoreettiset ja mitatut aaltospektrit sekä aaltojen korkeutta koskevat tiedot (HS, TP, TZ) altaan kolmessa eri kohdassa ja mallilla tehtyjen kokeiden osalta lähellä aallonmuodostajaa mitattua aallonkorkeutta koskevien keskeisten tietojen aikasarja sekä mallin keinunta-, kohoilu- ja jyskintäliikkeitä ja ajelehtimisnopeutta koskevat tiedot.”

LIITE II

”II OSA

MALLIKOKEET

Näiden suuntaviivojen tarkoituksena on taata mallin rakentamisessa ja todentamisessa sekä mallikokeiden suorittamisessa ja analysoinnissa käytettyjen menetelmien yhdenmukaisuus.

Liitteen I lisäyksessä olevan 1 ja 2 kohdan sisältö ei vaadi selityksiä.

3 kohta – Alusmalli

3.1 Mallin rakentamiseen käytetyllä materiaalilla ei itsessään ole merkitystä, kunhan malli on sekä vaurioitumattomassa että vaurioituneessa tilassa riittävän jäykkä sen varmistamiseksi, että mallin hydrostaattiset ominaisuudet ovat samat kuin oikealla aluksella ja että rungon muodonmuutos aallokossa on häviävän pieni.

On myös tärkeää varmistaa, että vaurioituneet osastot on mallinnettu niin tarkasti kuin käytännössä on mahdollista, jotta vuotoveden määrä vastaa todellista tilannetta.

Koska veden tunkeutuminen (jopa pieninä määrinä) mallin vaurioitumattomiin osiin vaikuttaa sen käyttäytymiseen, on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei tällaista tunkeutumista tapahdu.

Kehittyvä vuoto on havaittu mahdottomaksi mallikokeissa, joissa SOLAS-yleissopimuksen mukainen pahin mahdollinen vaurio sijaitsee lähellä aluksen keulaa tai perää, koska kannella olevalla vedellä on taipumus kerääntyä lähelle vaurioaukkoa ja näin ollen valua ulos. Tällaiset mallit selviytyivät erittäin vaikeissa meriolosuhteissa, mutta kaatuivat helpommissa meriolosuhteissa ja vähäisemmillä SOLAS-yleissopimuksen mukaisilla vaurioilla, kun vaurio sijaitsi kauempana keulasta tai perästä. Tämän estämiseksi on otettu käyttöön ± 35 prosentin raja.

Laajat tutkimukset, joita on tehty asianmukaisten kriteerien kehittämiseksi uusille aluksille, ovat osoittaneet selvästi, että vaikka GM ja varalaita ovat matkustaja-alusten selviytymiskyvyn kannalta tärkeitä muuttujia, tärkeä tekijä on myös jäännösvakavuuskäyrän rajoittama pinta-ala. Näin ollen kun valitaan SOLAS-yleissopimuksen mukaista pahinta mahdollista vauriota 3.1 kohdan vaatimusten noudattamiseksi, pahimpana vauriona on pidettävä sitä, jonka seurauksena jäännösvakavuuskäyrän rajoittama pinta-ala on pienin.

3.2 Mallin ominaispiirteet

3.2.1 Mittakaavavaikutuksilla on suuri merkitys mallin käyttäytymiseen kokeiden aikana, joten on tärkeää varmistaa, että nämä vaikutukset minimoidaan niin pitkälle kuin käytännössä on mahdollista. Mallin olisi oltava mahdollisimman suuri, koska vaurioituneiden osastojen yksityiskohdat on helpompi rakentaa suurissa malleissa ja mittakaavavaikutukset ovat vähäisempiä. Tästä syystä edellytetään, että mallin pituus on vähintään mittakaavaa 1:40 vastaava pituus tai 3 m sen mukaan, kumpi on suurempi.

Kokeiden aikana on käynyt ilmi, että mallin ulottuvuus pystysuunnassa voi vaikuttaa tuloksiin dynaamisissa kokeissa. Tästä syystä alus on mallinnettava vähintään kolmea ylärakenteen vakiokorkeutta vastaavalle korkeudelle laipiokannen (varalaitakannen) yläpuolella, jotta aaltojonon suuret aallot eivät roisku malliin.

3.2.2 Mallin on oltava oletetussa vaurioitumiskohdassa mahdollisimman ohut, jotta vuotoveden määrä ja painopiste vastaavat riittävällä tavalla todellista tilannetta. Rungon paksuus saa olla enintään 4 mm. Saattaa olla, ettei mallin runkoa eikä varsinaisen osastoinnin ja lisäosastoinnin osia vauriokohdassa voida rakentaa riittävän yksityiskohtaisesti ja että näiden rakenteellisten rajoitusten vuoksi oletettua täyttymää saattaa olla mahdotonta laskea tarkasti.

3.2.3 On tärkeää, ettei syväyksiä määritellä ainoastaan vaurioitumattomassa tilassa, vaan että myös vaurioituneen mallin syväykset mitataan tarkasti, jotta voidaan nähdä, kuinka ne korreloivat vaurioituneen aluksen vakavuuslaskelmista saatujen arvojen kanssa. Käytännön syistä kussakin syväyksessä hyväksytään + 2 millimetrin toleranssi.

3.2.4 Vaurioituneen aluksen syväysten mittaamisen jälkeen voi käydä ilmi, että vaurioituneen osaston täyttymää on tarkennettava lisäämällä vettä syrjiviä osia tai lisäämällä painoja. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että vuotoveden painopiste vastaa todellista tilannetta. Tässä tapauksessa tehdyissä tarkistuksissa on ensisijaisesti ajateltava turvallisuutta.

Jos mallin kansi on varustettava laipioilla ja laipiot ovat matalampia kuin edellä määritelty laipion korkeus, malliin on asennettava valvontakamera, jotta veden mahdollista roiskumista laipioiden yli ja kertymistä kannen vaurioitumattomalle alueelle voidaan seurata. Tässä tapauksessa tapahtumista tehty videotallenne on liitettävä koeraporttiin.

Niiden poikittais- tai pitkittäislaipioiden, joiden katsotaan keräävän vaurioituneen ro-ro-kannen kyseessä olevaan osastoon kertyvää oletettua merivettä, korkeuden on oltava vähintään 4 m, paitsi jos veden korkeus on alle 0,5 m. Tällaisissa tapauksissa laipion korkeus voidaan laskea seuraavasti:

Bh = 8hw

jossa Bh on laipion korkeus ja

hw on veden korkeus.

3.2.5 Sen varmistamiseksi, että mallin liikeominaisuudet vastaavat todellisen aluksen ominaisuuksia, on tärkeää, että mallia sekä kallistetaan että keinutetaan vaurioitumattomassa tilassa, jotta vaurioitumattoman aluksen GM ja massajakauma voidaan todentaa. Massajakauma on mitattava mallin ollessa poissa vedestä. Todellisen aluksen poikittaisen hitaussäteen on oltava alueella 0,35B–0,4B ja pitkittäisen hitaussäteen alueella 0,2L–0,25L.

Huomautus: Vaikka mallin kallistaminen ja keinuttaminen vaurioituneessa tilassa voidaan hyväksyä tarkistuksena jäännösvakavuuskäyrän todentamista varten, tällaisia kokeita ei voida hyväksyä vaurioitumattomalle mallille tehtyjen kokeiden sijasta.

3.2.6 Todellisen aluksen vaurioituneen osaston ilmanvaihtokanavien oletetaan olevan sellaisia, etteivät ne estä osaston täyttymistä ja vuotoveden liikkeitä. Todellisen aluksen ilmanvaihtojärjestelmien esittäminen pienemmässä mittakaavassa saattaa kuitenkin aiheuttaa mallissa epäsuotavia mittakaavavaikutuksia. Tällaisten vaikutusten välttämiseksi suositellaan, että ilmanvaihtojärjestelmät rakennetaan muuta mallia suuremmassa mittakaavassa. Tällöin on varmistettava, että tämä ei vaikuta veden virtaukseen autokannella.

3.2.7 Sopivana vauriomuotona pidetään muotoa, joka vastaa törmäävän aluksen keula-alueen poikkileikkausta. 15 asteen kulma perustuu selvitykseen, jossa tutkittiin alusten poikkileikkausta B/5:n etäisyydellä keulasta edustavassa otoksessa erityyppisiä ja -kokoisia aluksia.

Särmiömäisen vauriomuodon tasakylkinen kolmioleikkaus on lastivesiviivaa vastaava leikkaus.

Lisäksi tapauksissa, joissa malliin on asennettu alle B/5:n levyisiä sivukuiluja, vaurion pituuden on mahdollisten mittakaavavaikutusten välttämiseksi oltava sivukuilun kohdalla vähintään 25 mm.

3.3 Vuoden 1995 SOLAS-konferenssin päätöslauselman nro 14 mukaisessa alkuperäisessä mallikoemenetelmässä ei oteta huomioon matkustajien kerääntymisestä, pelastusveneiden ja -lauttojen vesillelaskusta, tuulesta tai kääntymisestä johtuvan suurimman momentin aiheuttamaa kallistusvaikutusta, vaikka tätä vaikutusta käsitellään SOLAS-yleissopimuksessa. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että nämä vaikutukset olisi järkevää ottaa huomioon ja että käytännön syistä olisi syytä säilyttää vähintään yhden asteen kallistuskulma vaurion suuntaan. On syytä huomata, että kääntymisestä johtuvaa kallistumista ei pidetty merkityksellisenä.

3.4 Tapauksissa, joissa GM-arvoon sisältyy todellisissa lastiolosuhteissa marginaali suhteessa (SOLAS 90 -yleissopimuksesta johdettuun) GM-rajakäyrään, viranomaiset voivat hyväksyä tämän marginaalin hyödyntämisen mallikokeessa. Tällaisissa tapauksissa GM-rajakäyrää on korjattava. Korjaus voidaan tehdä seuraavasti:

Teksti kuva

d = dS-0,6(dS-dLS)

jossa dS on osastoimissyväys ja dLS on tyhjän aluksen syväys.

Korjattu käyrä on suora viiva mallikokeessa käytetystä osastoimissyväyksen GM-arvosta alkuperäisen SOLAS 90 -käyrän ja syväyksen d leikkauspisteeseen.

4 kohta – Koemenettely

4.1 Aaltospektrit

Kokeissa on käytettävä JONSWAP-spektriä, koska siinä kuvataan pyyhkäisymatkan ja tuulen vaikutusajan rajoittamat aallokot, jotka vastaavat meriolosuhteita suurimmassa osassa maailmaa. Tässä suhteessa on tärkeää, ettei todenneta ainoastaan aaltojonon huippuperiodia vaan että myös näennäinen periodi on oikea.

Kunkin kokeen aaltospektri on taltioitava ja dokumentoitava. Tätä taltiointia varten tarvittavat mittaukset on tehtävä lähimpänä aallonmuodostajaa sijaitsevalla anturilla.

Lisäksi malli on varustettava mittalaitteilla siten, että sen liikkeitä (keinuntaa, kohoilua ja jyskintää) ja asentoa (kallistusta, vajoamaa ja viippausta) seurataan ja tiedot taltioidaan koko kokeen ajan.

On havaittu, ettei malliaaltospektrien merkitseville aallonkorkeuksille, huippuperiodeille ja näennäisille periodeille ole käytännöllistä asettaa ehdottomia raja-arvoja. Siksi on otettu käyttöön hyväksyttävä marginaali.

4.2 Jotta kiinnitysjärjestelmä ei häiritsisi aluksen liikkeitä, hinausvaunun (johon kiinnitysjärjestelmä on kiinnitetty) on seurattava mallia sen todellisella ajelehtimisnopeudella. Epäsäännöllisessä aallokossa ajelehtimisnopeus ei ole vakio; vakionopeudella liikkuva vaunu aiheuttaisi matalataajuista, suuriamplitudista ajelehtimisvärähtelyä, joka saattaisi vaikuttaa mallin käyttäytymiseen.

4.3 Tilastollisen luotettavuuden varmistamiseksi kokeita on tehtävä riittävä määrä erilaisissa aaltojonoissa, eli tavoitteena on määrittää suurella varmuudella, että epäturvallinen alus kaatuu valituissa olosuhteissa. Kohtuullisen luotettavuusasteen saavuttamiseksi on suoritettava vähintään kymmenen koetta.

5 kohta – Selviytymiskriteerit

Tämän kohdan sisältö ei vaadi selityksiä.

6 kohta – Kokeen hyväksyminen

Seuraavien asiakirjojen on sisällyttävä viranomaisille annettavaan raporttiin:

a)	vaurioituneen aluksen vakavuuslaskelmat SOLAS-yleissopimuksen mukaista pahinta mahdollista vauriota ja pahinta mahdollista keskilaivavauriota varten (jos nämä ovat erilaiset);

b)	mallin kokoonpanopiirustukset sekä yksityiskohtaiset tiedot sen rakenteesta ja siihen asennetuista laitteista;

c)	kallistuskoe ja hitaussäteiden mittaukset;

d)	nimelliset ja mitatut aaltospektrit (kolmessa eri kohdassa edustavaa toteutusta varten ja mallilla tehtyjen kokeiden osalta lähimpänä aallonmuodostajaa sijaitsevasta anturista);

e)	edustavat tallenteet mallin liikkeistä, asennosta ja ajelehtimisesta;

f)	asianmukaiset videotallenteet.

Huomautus:

Viranomaisten on oltava todistamassa kaikkia kokeita.”

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/28

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 17 päivänä helmikuuta 2005,

AKT–EY-kumppanuussopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelujen päättämisestä Zimbabwen kanssa tehtyyn päätökseen 2002/148/EY sisältyvien toimenpiteiden soveltamiskauden jatkamisesta

(2005/139/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 300 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja noudatettavista menettelyistä tehdyn sisäisen sopimuksen (1), jäljempänä ’AKT–EY -sopimus’, ja erityisesti sen 3 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Päätöksellä 2002/148/EY (2) päätettiin AKT–EY -sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset neuvottelut Zimbabwen kanssa ja hyväksyttiin kyseisen päätöksen liitteenä olevassa kirjeessä eritellyt aiheelliset toimenpiteet.

(2)	Mainittujen päätösten soveltamiskautta on jatkettu 20 päivään helmikuuta 2004 päätöksellä 2003/112/EY (3) ja 20 päivään helmikuuta 2005 päätöksellä 2004/157/EY (4).

(3)	Zimbabwen hallitus ei edelleenkään kunnioita AKT–EY -sopimuksen 9 artiklassa esitettyjä olennaisia osia, eivätkä Zimbabwessa vallitsevat olosuhteet takaa ihmisoikeuksien, demokratian periaatteiden ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista.

(4)	Sen vuoksi päätöksen 2002/148/EY 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamiskautta pitäisi jatkaa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Jatketaan päätöksen 2002/148/EY 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamista 20 päivään helmikuuta 2006. Toimenpiteitä tarkastellaan uudelleen tilanteen perusteellisen arvioinnin yhteydessä Zimbabwessa maaliskuussa 2005 järjestettäväksi aiottujen parlamenttivaalien valossa.

Tämän päätöksen liitteenä oleva kirje osoitetaan Zimbabwen presidentille.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 17 päivänä helmikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-C. JUNCKER

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 376.

(2) EYVL L 50, 21.2.2002, s. 64.

(3) EUVL L 46, 20.2.2003, s. 25.

(4) EUVL L 50, 20.2.2004, s. 60.

LIITE

Bryssel …

KIRJE ZIMBABWEN PRESIDENTILLE

Euroopan unioni pitää AKT–EY-kumppanuussopimuksen 9 artiklan määräyksiä erittäin tärkeinä. Ihmisoikeuksien, demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ovat kumppanuussopimuksen olennaisia osia ja muodostavat siten suhteidemme perustan.

Euroopan unioni ilmoitti Teille 19 päivänä helmikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä päätöksestään päättää AKT–EY-kumppanuussopimuksen 96 artiklan nojalla käydyt neuvottelut ja toteuttaa eräitä sopimuksen 96 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja aiheellisia toimenpiteitä.

Edelleen Euroopan unioni ilmoitti Teille 19 päivänä helmikuuta 2003 ja 19 päivänä helmikuuta 2004 päivätyillä kirjeillä päätöksistään olla lopettamatta asianomaisten aiheellisten toimenpiteiden soveltamista ja jatkaa soveltamiskautta ensin 20 päivään helmikuuta 2004 ja sitten 20 päivään helmikuuta 2005 asti.

Nyt kun uusi 12 kuukauden kausi on päättynyt, Euroopan unioni katsoo, että Zimbabwessa ei edelleenkään noudateta demokratian periaatteita ja että maanne hallitus ei ole saavuttanut edistystä neuvoston 18 päivänä helmikuuta 2002 tekemässä päätöksessä tarkastelluilla aloilla (poliittisten väkivaltaisuuksien loppuminen; vapaat ja rehelliset vaalit; tiedotusvälineiden vapaus; oikeuslaitoksen riippumattomuus; maatilojen laittomien valtausten loppuminen).

Edellä esitetyn perusteella Euroopan unioni katsoo, ettei aiheellisia toimenpiteitä voida kumota, ja se on päättänyt jatkaa niiden soveltamista 20 päivään helmikuuta 2006. Toimenpiteitä tarkastellaan uudelleen tilanteen perusteellisen arvioinnin yhteydessä Zimbabwessa maaliskuussa 2005 järjestettäväksi aiottujen parlamenttivaalien valossa.

Euroopan unioni haluaa korostaa pitävänsä äärimmäisen tärkeänä vapaiden ja rehellisten parlamenttivaalien järjestämistä; se toivookin, että Te ja maanne hallitus teette kaikkenne vapaiden ja rehellisten vaalien järjestämiselle suotuisien olosuhteiden luomiseksi. Tämä mahdollistaisi vuoropuhelun käymisen AKT–EY-kumppanuussopimuksen pohjalta, mikä saattaisi johtaa siihen, että yhdeksännen EKR:n yhteydessä Zimbabwelle laadittu mutta toistaiseksi jäädytetty maaohjelma voitaisiin allekirjoittaa, mikä puolestaan mahdollistaisi sen, että yhteistyövälineitä voitaisiin lähitulevaisuudessa alkaa hyödyntää taas täysimääräisesti.

Vastaanottakaa, Arvoisa Presidentti, korkeimman kunnioituksemme vakuutus.

Komission puolesta

Neuvoston puolesta

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/30

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004,

tukiohjelmasta, joka on toteutettu Kastilia ja Leónin autonomisella alueella kivihiilialan yritysten hyväksi (Espanjan vuosiksi 2001 ja 2002 myöntämä tuki)

(tiedoksiannettu numerolla K(2004) 927)

(Ainoastaan espanjankielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2005/140/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

on mainittujen artikloiden (1) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa ja ottanut huomioon nämä huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1. Menettely

(1)

Espanja ilmoitti komissiolle 19 päivänä kesäkuuta 2000 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin komissiossa saapuneeksi numerolla N/776/2000, Kastilia ja Leónin autonomisen alueen kaivosalan kannustintoimenpiteitä koskevasta hankkeesta. Kaivosteollisuuden hyväksi toteutettavat toimenpiteet koskivat jäsenvaltioiden kivihiiliteollisuuden hyväksi toteuttamia toimia koskevasta yhteisön järjestelmästä 28 päivänä joulukuuta 1993 tehdyssä komission päätöksessä N:o 3632/93/EHTY (2) tarkoitettuja kivihiiliteollisuuden hyväksi toteutettavia tukiohjelmia.

(2)	Tukiohjelmasta 19 päivänä kesäkuuta 2000 antamassaan ilmoituksessa Espanja ilmoitti komissiolle, että ilmoituksen kohteena ollut tuki, jonka Kastilia ja Leónin autonominen alue aikoi myöntää, sovitettaisiin yhteen Espanjan hallituksen myöntämien tukien kanssa.

(3)

Espanja ilmoitti komissiolle 25 päivänä syyskuuta 2000 päivätyllä kirjeellä, että koska komissio ei ollut antanut kolmen kuukauden kuluessa toimenpiteiden tiedoksiannosta lausuntoa tuesta, Espanjan toimivaltaiset viranomaiset aikoivat toteuttaa kyseiset toimenpiteet, jos komissio ei tee 15 arkipäivän kuluttua siitä, kun sille on lähetetty ilmoitus aikomuksesta toteuttaa toimenpiteet, päätöksen N:o 3632/93/EHTY 9 artiklan 4 kohdan mukaista päätöstä.

(4)

Komissio pyysi 17 päivänä heinäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä Espanjalta tietoja Kastilia ja Leónin aluehallituksen kivihiiliteollisuuden hyväksi vuosina 2000, 2001 ja 2002 myöntämistä tuista. Tiedoissa pyydettiin ilmoittamaan tuensaajayritykset, tuen määrät ja tarkoitus sekä luokka, johon tuki kuuluu päätöksen N:o 3632/93/EHTY nojalla. Lisäksi Espanjaa pyydettiin täsmentämään kyseisten tukien suhde päätöksen N:o 3632/93/EHTY 2 artiklan mukaisiin tavoitteisiin ja yleisperusteisiin sekä suunnitelmiin, jotka Espanja oli toimittanut komissiolle kyseisen päätöksen 8 artiklan mukaisesti.

(5)

Espanja antoi komissiolle 5 päivänä syyskuuta 2002 päivätyllä kirjeellä ilmoituksen tuista, jotka oli myönnetty Kastilia ja Leónin autonomisen alueen kivihiilialan yrityksille vuosina 2000, 2001 ja 2002. Espanja antoi kyseisen ilmoituksen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3) menettelysääntöjen mukaisesti. Espanja viittasi ilmoituksessaan päätökseen N:o 3632/93/EHTY, vaikka kyseisen päätöksen ja EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolo oli päättynyt 23 päivänä heinäkuuta 2002.

(6)

Komissio ilmoitti Espanjalle 19 päivänä helmikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, joka koskee tutkimus- ja kehitystoimintaan, ympäristönsuojeluun, koulutukseen ja turvallisuuteen liittyviä tukitoimenpiteitä. Komissio aloitti päätöksellään myös poikkeuksellisten kustannusten kattamiseen liittyviä tukitoimenpiteitä koskevan menettelyn. Kyseiset toimenpiteet eivät kuitenkaan kuulu tämän päätöksen soveltamisalaan.

(7)	Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4). Komissio on kehottanut osapuolia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta/toimenpiteestä

(8)	Asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet huomautuksia. Espanja toimitti komissiolle lisätietoja 21 päivänä maaliskuuta 2003, 9 päivänä huhtikuuta 2003 ja 12 päivänä joulukuuta 2003 päivätyillä kirjeillä.

2. Yksityiskohtainen kuvaus tuesta

2.1 Tukimuodot

(9)

Käytetyt tukimuodot ovat seuraavat:

a)	komission päätöksen N:o 3632/93/EHTY 6 artiklassa tarkoitetut tutkimus- ja kehitystuet (T&K);

b)	komission päätöksen N:o 3632/93/EHTY 7 artiklassa tarkoitetut ympäristönsuojeluun myönnettävät tuet;

c)	kaivosalan koulutustuet;

d)	kaivosturvallisuutta edistävät tuet.

2.2 Oikeusperusta

(10)

Tarkasteltavina olevien tukien oikeusperustan muodostavat kaivosalan kannustintukien myöntämisestä annetut aluehallituksen teollisuus-, kauppa- ja matkailuasioiden ministeriön (Consejería de Industria, Comercio y Turismo) määräykset, jotka on päivätty 20 päivänä lokakuuta 2000 (vuonna 2000 myönnetyt tuet), 19 päivänä joulukuuta 2000 (vuonna 2001 myönnetyt tuet) ja 19 päivänä joulukuuta 2001 (vuonna 2002 myönnetyt tuet).

2.3 Tuensaajat

(11)

Tuensaajia ovat kaikki päätöksen N:o 3632/93/EHTY soveltamisalaan kuuluvat Kastilia ja Leónin autonomisen alueen kaivosalan yritykset (suuryritykset ja pk-yritykset) ja kivihiilialan yritysten yhteenliittymät, joille myönnetään tukea kivihiilen käytön lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Tuensaajayritysten tai -yhteisöjen yhteismäärä on noin 50.

(12)	Kastilia ja Leónin autonominen alue on perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukainen tukialue, joka on valittu tukikelpoisten alueiden joukkoon kaudelle 2000–2006.

2.4 Talousarvio

(13)

Ilmoitettuja tukia aiottiin rahoittaa seuraavasti:

—

2001:

9 015 181,56 EUR (1,5 miljardia Espanjan pesetaa),

—

2002:

9 015 181,56 EUR (1,5 miljardia Espanjan pesetaa),

yhteensä:

18 030 363,12 EUR (3 miljardia Espanjan pesetaa).

2.5 Tukiohjelman kesto

(14)	Tukiohjelman voimassaolo päättyi 23 päivänä heinäkuuta 2002.

2.6 Tuen kohde

(15)

Tuen kohteina ovat tämän päätöksen johdanto-osan 15–18 kappaleessa tarkastellut toimenpiteet ja etenkin seuraavat tutkimus- ja kehitystuet (T&K):

—	tuet, joilla kannustetaan yrityksiä, jotka eivät ole koskaan harjoittaneet tämäntyyppistä toimintaa, toteuttamaan teknisiä tutkimus- ja kehityshankkeita, tai joilla lisätään tällaisten hankkeiden toteuttamista yrityksissä, jotka harjoittavat jo yleisesti tällaista toimintaa,

—	tuet, joilla parannetaan työterveys- ja -turvallisuusolosuhteita kaivoksissa,

—	tuet, joilla optimoidaan malmivarojen ja kaivosalan resurssien hyödyntämistä parantamalla louhinta- ja käyttömenetelmiä,

—	tuet, joilla lisätään kaivosten ympäristövaikutuksia parantavaa teknistä innovaatiotoimintaa,

—	tuet, joilla edistetään sellaisten teknisten parannusten käyttöönottoa, joilla pyritään nostamaan tuotteesta saatavaa lisäarvoa, helpottamaan sen tuomista uusille markkinoille tai parantamaan tuottavuutta,

—	tuet, joilla kehitetään teknologiaa, jota käytetään laitteistoissa ja hankkeissa, jotka liittyvät mineraalien hyödyntämiseen, prosessointiin ja käyttöön.

Tukiohjelmasta voidaan rahoittaa ensisijaisesti hankkeita, jotka liittyvät seuraaviin painopistealueisiin:

—	katastrofien, räjähdysten, tulipalojen jne. riskin pienentäminen ja vakavien ja usein toistuvien onnettomuuksien syiden poistaminen;

—	kaivosteollisuusalan tutkimustoimintaan liittyvien teknisten toteutettavuustutkimusten tekeminen.

(16)

Seuraavat ympäristönsuojeluun myönnettävät tuet:

—	kaivos- ja metallurgisesta teollisuudesta aiheutuvien ympäristövahinkojen vähentäminen,

—	ympäristön ennallistaminen entisillä kaivostoiminta-alueilla,

—	mineraalien tai metallien talteenotto kuonasta.

Tästä tukiohjelmasta voidaan rahoittaa ensisijaisesti hankkeita, jotka liittyvät seuraaviin painopistealueisiin:

—	kaivosalan yrityksistä ilmakehään ja vesistöihin joutuvien päästöjen laadun mukauttaminen voimassaoleviin velvoittaviin ympäristönsuojelunormeihin, jos kyseisen yrityksen laitteistot on otettu käyttöön vähintään kaksi vuotta ennen mainittujen velvoittavien normien voimaantuloa,

—	ympäristönsuojelutason nostaminen huomattavasti kaivosalan yrityksille asetettuja velvoittavia normeja korkeammalle tasolle,

—	toimenpiteiden kehittäminen jo aiheutuneiden ympäristövahinkojen korjaamiseksi,

—	kaivos- ja metallurgisesta teollisuudesta aiheutuvien ympäristövahinkojen vähentämistä edistävien tutkimusten ja teknisten hankkeiden kehittäminen.

(17)	Kaivosalan koulutustuet suunnataan koulutushankkeisiin, joiden päätavoitteena on alan työntekijöiden teknisen koulutustason parantaminen kaivosten onnettomuusalttiuden minimoimiseksi.

(18)	Kaivosturvallisuutta parantavat tuet suunnataan investointihankkeisiin, joilla pyritään parantamaan kaivosteollisuuslaitosten turvallisuustaso niihin sovellettavissa normeissa vaadittua vähimmäistasoa korkeammaksi.

2.7 Tuen muoto

(19)	Tuki on päätetty myöntää avustuksena, jota ei makseta takaisin.

2.8 Tukikelpoiset kustannukset

(20)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat tämän päätöksen johdanto-osan 20–23 kappaleessa tarkastellut kustannukset ja etenkin seuraavat tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät kustannukset:

a)	henkilöstökustannukset (tutkijat, teknikot ja muu apuhenkilöstö, jonka tehtävät liittyvät yksinomaan tutkimustoimintaan); näiden kustannusten kattamiseen myönnetään tukea suhteessa siihen, kuinka laajasti kyseinen henkilöstö käytännössä osallistuu tuettuun tutkimus- ja kehitystoimintaan;

pelkästään ja pysyvästi tutkimustoimintaan käytetyistä laitteistoista, raaka-aineista, maa-alueista ja rakennuksista aiheutuvat kustannukset (kaupallisin perustein tapahtuvaa myyntiä lukuun ottamatta); myös Kastilia ja Leónin alueella sijaitsevan uuden tai käyttämättömän aineellisen käyttöomaisuuden hankintakustannukset ovat tukikelpoisia; kyseisiä käyttöomaisuuseriä ja laitteistoja ja näiden moitteettoman toiminnan kannalta välttämättömiä lisäjärjestelmiä ja -laitteistoja on käytettävä yksinomaan ja pysyvästi (vastikkeellista myyntiä lukuun ottamatta) tutkimus- ja kehitystoiminnassa;

neuvontapalveluista ja muista yksinomaan tutkimustoiminnassa (varsinainen tutkimustoiminta sekä tekninen tietämys, patentit jne. mukaan luettuina) käytettävistä ulkopuolisilta ostettavista palveluista aiheutuvat kustannukset; kyseiset kustannukset ovat kokonaisuudessaan tukikelpoisia, jos voidaan osoittaa, että ne liittyvät suoraan tutkimus- ja kehitystoimintaan ja ovat välttämättömiä sen harjoittamiseksi;

d)	tutkimustoiminnasta suoraan johtuvat ylimääräiset yleiskustannukset; kyseiset kustannukset ovat kokonaisuudessaan tukikelpoisia, jos voidaan osoittaa, että ne liittyvät suoraan tutkimus- ja kehitystoimintaan ja ovat välttämättömiä sen harjoittamiseksi;

muut tutkimustoiminnasta suoraan aiheutuvat toimintakustannukset (esimerkiksi laitteisto- ja hankintakustannukset sekä muut tarvikekustannukset); kyseiset kustannukset ovat kokonaisuudessaan tukikelpoisia, jos voidaan osoittaa, että ne liittyvät suoraan tutkimus- ja kehitystoimintaan ja ovat välttämättömiä sen harjoittamiseksi.

(21)	Tukikelpoisia ovat myös ympäristönsuojelutavoitteiden kannalta välttämättömät lisäinvestointikustannukset, jotka liittyvät maa-alueisiin, rakennuksiin, laitteisiin ja tuotantohyödykkeisiin.

(22)

Tukikelpoisia kaivosalan koulutuskustannuksia ovat koulutushenkilöstökustannukset, koulutukseen osallistuvien matkakustannukset, kulutushyödykekustannukset sekä koneisiin ja kalustoon liittyvät poistokustannukset siltä osin kuin niitä käytetään ainoastaan kyseistä koulutushanketta varten sekä muut henkilöstökustannukset edellä mainittujen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärään saakka.

(23)

Kaivosturvallisuutta edistävillä tuilla voidaan kattaa seuraavia kustannuseriä:

a)	kaivosteollisuusalueiden turvallisuutta parantavien laitteiden hankintakustannukset;

b)	kaivosteollisuusalueiden ja niiden työntekijöiden turvallisuuden parantamiseen liittyvät kustannukset;

c)	kaivosteollisuusalueiden turvallisuuden parantamista koskeviin tutkimuksiin liittyvät kustannukset.

2.9 Tuki-intensiteetti

(24)

Tuki-intensiteettiä käsitellään johdanto-osan 24–27 kappaleessa. Tutkimus- ja kehitystukiin sovelletaan seuraavia tutkimus- ja kehitystuen bruttointensiteettejä:

—	teollisessa tutkimustoiminnassa enintään 60 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista; jos hakija on pieni tai keskisuuri yritys (pk-yritys), tuen määrä voi olla enintään 70 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista,

—	kaivosteollisuuden tutkimustoimintaa edeltävissä teknisissä toteutettavuustutkimuksissa tuen hyväksyttävä enimmäisintensiteetti on 75 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

(25)

Määräyksen liitteen II mukaisesti ympäristönsuojeluun liittyvien tukihankkeiden investointien enimmäisintensiteettien nettoavustusekvivalentteina ilmaistuina on oltava Euroopan komission vuosiksi 2000–2006 hyväksymän aluetukikartan mukaisia. Pk-yrityksille myönnettävien tukien enimmäisintensiteettiä voidaan korottaa seuraavasti:

—	investointitukia, jotka helpottavat yritysten sopeutumista uusiin velvoittaviin ympäristönormeihin, voidaan korottaa 15 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista,

—	investointitukia, jotka mahdollistavat ympäristönsuojelutason nostamisen velvoittavissa normeissa vaadittua korkeammaksi, voidaan korottaa 20 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista,

—	investointitukia, joilla parannetaan yritysten ympäristönsuojelutasoa aloilla, joilla ei ole voimassa velvoittavia normeja, voidaan korottaa 20 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista.

(26)	Kaivosalan koulutustukien enimmäisintensiteetti on 80 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista.

(27)	Kaivosturvallisuutta edistävien tukien enimmäisintensiteetti voi olla jopa 100 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista.

2.10 Tuen kasautuminen

(28)

Tarkasteltavan tukiohjelman mukaiset tuet voivat kasautua muiden eri tarkoitukseen myönnettävien julkisten tukien kanssa, kunhan tukiohjelmaehdotuksen mukaisia enimmäismääriä noudatetaan. Tukiohjelman puitteissa myönnettävien tukien määrä ei saa kuitenkaan missään tapauksessa ylittää tuensaajan investointi- tai toimintakustannusten tai -menojen määrää. Tähän ei ole vaikutusta sillä, onko kyse yksittäisistä julkisten viranomaisten tai kansallisten tai kansainvälisten julkisten tai yksityisten yritysten tai yhteisöjen myöntämien kannustinten, avustusten tai tukien lisänä myönnettävistä tuista.

(29)

Tukien kasautumista tarkastellaan johdanto-osan 29–32 kappaleessa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävät tuet voidaan yhdistää mihin tahansa muihin samaa tarkoitusta varten myönnettäviin julkisiin tukiin. Tukien kasautumisen tapauksessa julkisen kokonaisrahoituksen määrä voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(30)

Ympäristönsuojeluhankkeisiin myönnettävät tuet voidaan yhdistää mihin tahansa muihin samaa tarkoitusta varten myönnettäviin julkisiin tukiin, kunhan tukien kokonaismäärä ei ylitä määräyksen 6.1 kohdan b alakohdassa ilmoitettuja enimmäismääriä.

Investointitukien enimmäisintensiteetin nettoavustusekvivalentteina ilmaistuna on oltava komission vuosiksi 2000–2006 hyväksymän aluetukikartan mukainen:

—	Burgos ja Valladolid: 35 prosenttia,

—	Palencia ja Segovia: 37 prosenttia,

—	muut hallintoalueet: 40 prosenttia.

—	Näitä intensiteettejä voidaan korottaa enintään 15 prosenttia brutto pk-yritysten tapauksessa.

Edellä mainittuja tukimääriä voidaan korottaa pk-yritysten tapauksessa seuraavasti:

—	investointitukia, jotka helpottavat yritysten sopeutumista uusiin velvoittaviin ympäristönsuojelunormeihin, voidaan korottaa 15 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista,

—	investointitukia, jotka mahdollistavat ympäristönsuojelutason nostamisen velvoittavissa normeissa vaadittua korkeammaksi, voidaan korottaa 20 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista,

—	investointitukia, joilla parannetaan yritysten ympäristönsuojelutasoa aloilla, joilla ei ole voimassa velvoittavia normeja, voidaan korottaa 20 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista.

(31)	Kaivosalan koulutushankkeisiin myönnettävät tuet voidaan yhdistää mihin tahansa muihin samaa tarkoitusta varten myönnettäviin julkisiin tukiin, kunhan tukien kokonaismäärä ei ylitä määräyksen 6.1 kohdan c alakohdassa ilmoitettua enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(32)

Kaivosturvallisuutta edistävien tukien osalta voidaan todeta seuraavaa:

Kaivosturvallisuutta edistäviin hankkeisiin myönnettävät tuet voidaan yhdistää mihin tahansa muihin samaa tarkoitusta varten myönnettäviin julkisiin tukiin, kunhan tukien kokonaismäärä ei ylitä määräyksen 6.1 kohdan c alakohdassa ilmoitettua enimmäismäärää, joka on 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3. Espanjan esittämät huomautukset

(33)	Espanja on toimittanut komissiolle tukiohjelmasta lisätietoja ja tukia koskevia perusteluita. Näitä käsitellään seuraavissa kappaleissa.

(34)

Vuosina 2001 ja 2002 toteutetusta tukiohjelmasta on annettu kaikki tarpeelliset tiedot sisältävä ilmoitus komissiolle. Koska Espanja on toimittanut komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, Espanja katsoo, ettei menettelyn aloittamiseen ollut tarvetta. Kyseinen tuki olisi pitänyt katsoa voimassa olevaksi tueksi. Tämän vuoksi Espanja pyysi menettelyn lopettamista ja hyväksyvän päätöksen tekemistä. Espanja katsoo, että se, että komissio antoi lausunnon tuesta vasta 17 päivänä heinäkuuta 2002, rikkoo hyvän hallintotavan ja oikeusvarmuuden periaatteita.

(35)

Kastilia ja Leónin autonomisella alueella ei ollut missään vaiheessa aikomusta soveltaa yhteismarkkinoille soveltumatonta tukiohjelmaa. Autonominen alue toimi vilpittömästi ja erittäin avoimesti. Koska komissio ei antanut lausuntoa ilmoituksesta, Kastilia ja Leónin autonominen alue päätteli perustellusti, että tukiohjelma soveltui yhteismarkkinoille ja sen soveltaminen voitiin aloittaa.

(36)

Espanja katsoo, että kyseiset toimenpiteet eivät suosi millään tavoin kivihiilialan yrityksiä, sillä ne on tarkoitettu rakenneuudistusprosessiin liittyvien poikkeuksellisten kustannusten kattamiseen. Tutkimus- ja kehitystoimintaan, ympäristönsuojeluun, kaivosalan koulutukseen ja kaivosturvallisuuden edistämiseen myönnettävät tuet noudattavat valtiontukiohjelmia näiden seikkojen osalta. Espanja on vahvistanut, että ilmoitetun tukiohjelman tutkimus- ja kehitystukeen liittyvä teollisen tutkimuksen määritelmä on tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden liitteessä I olevan määritelmän mukainen.

(37)

Espanja on toimittanut komissiolle lisätietoja ympäristönsuojeluun myönnetystä tuesta. Tiedot koskevat käytettyjä tukityyppejä, tukeen sovellettavia kansallisia ja yhteisön määräyksiä, tukea saavia kivihiilikaivoksia ja saastuneiden teollisuusalueiden kunnostamiseen liittyvien kustannusten erittelyä. Espanja on esittänyt myös yksityiskohtaisen kuvauksen tuetuista toimenpiteistä. Espanja vahvisti, että tuki, jonka määrä oli 15 prosenttia uusien normien noudattamiseksi tarvittavista tukikelpoisista kustannuksista, oli rajattu tiukasti ympäristönsuojelutavoitteisiin. Tuen nettomäärän laskennassa oli otettu huomioon investoinnista saatava hyöty. Tukikelpoisten kustannusten laskennassa oli otettu huomioon kunnostettavien alueiden potentiaalinen arvonnousu.

(38)

Koulutustuesta Espanja totesi, että koska tukimäärät olivat erittäin pieniä, ne eivät voineet vääristää kilpailua. Kaivosturvallisuutta edistävän tuen osalta Espanja korosti, että koska kaivokset eivät aina ole riittävän turvallisia, turvallisuusnäkökohtien parantamiseen on myönnettävä tukea. Tähän toimintaan liittyvät kustannukset ovat luonteeltaan poikkeuksellisia ja niiden kattamiseen on saatava rahoitusta.

(39)	Espanja korjasi joitakin kivihiilialan yrityksille myönnettyjen tukien määriä. Menettelyn aiemmissa vaiheissa esitetyissä luvuissa oli muutamia virheitä.

4. Arviointi tukiohjelmasta

(40)

Komissio rajaa arviointinsa tutkimus- ja kehitystoimintaan, ympäristönsuojeluun, koulutukseen ja turvallisuuteen liittyviin tukitoimenpiteisiin. Poikkeuksellisten kustannusten kattamiseksi toteutettavista tukitoimenpiteistä, jotka olivat myös tämän tutkintamenettelyn aloittamisesta 19 päivänä helmikuuta 2003 tehdyn päätöksen kohteina, tehdään erillinen päätös. Vaikka tässä päätöksessä arvioidaan tukiohjelmaa, komissio viittaa päätöksessään myös yksittäistapauksiin, koska Espanja oli jo myöntänyt tukia.

4.1 Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 soveltaminen

(41)

Koska EHTY:n perustamissopimuksen ja päätöksen N:o 3632/93/EHTY voimassaolo päättyi 23 päivänä heinäkuuta 2003, ilmoitettujen toimenpiteiden soveltuvuutta yhteismarkkinoille on arvioitava kivihiiliteollisuuden valtiontuesta 23 päivänä heinäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 (5) nojalla. Kyseisen asetuksen 14 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta.

(42)

Lainsäädäntökehyksen vaihtuminen EHTY:n perustamissopimuksesta EY:n perustamissopimukseen ei kuitenkaan aiheuta ongelmia Kastilia ja Leónin autonomisen alueen myöntämän tuen tarkastelussa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 ja päätöksen N:o 3632/93/EHTY asian kannalta merkitykselliset säännökset ovat lähes identtiset eikä EHTY:n perustamissopimukseen perustuvassa arvioinnissa olisi päädytty erilaiseen lopputulokseen.

4.2 Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltaminen

(43)

Jotta voitaisiin määrittää, ovatko tukiohjelmaan sisältyvät toimenpiteet perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaista tukea, on selvitettävä, suosivatko ne jotakin yritystä, ovatko jäsenvaltiot myöntäneet tuet valtion varoista, vääristävätkö kyseiset toimenpiteet tai uhkaavatko ne vääristää kilpailua ja voivatko ne vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(44)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan ensimmäinen edellytys koskee mahdollisuutta, että toimenpiteet suosivat tiettyjä tuensaajia. On ensiksi määritettävä, saavatko tuensaajayritykset toimenpiteestä taloudellista hyötyä, ja toiseksi, myönnetäänkö hyöty määrätyntyyppiselle yritykselle. Tuensaajat saavat tuesta selkeästi taloudellista hyötyä, sillä tuki myönnetään suorana avustuksena, jolla katetaan yrityksen tavanomaisia juoksevia kuluja. Toimenpiteet on lisäksi suunnattu pelkästään Kastilia ja Leónin autonomisen alueen kivihiilialan yrityksille. Tästä syystä toimenpiteet suosivat tiettyjä yrityksiä enemmän kuin niiden kilpailijoita ja ovat sen vuoksi valikoivia.

(45)

Toinen 87 artiklassa määrätty edellytys liittyy sen määrittelemiseen, ovatko tuet valtioiden myöntämiä tai onko ne myönnetty valtion varoista. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa valtion varojen käytöstä on osoituksena se, että tuki rahoitetaan autonomisen alueen viranomaisen julkisesta talousarviosta.

(46)

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan kolmannen ja neljännen edellytyksen mukaan tuki ei saa vääristää eikä uhata vääristää kilpailua eikä vaikuttaa tai olla omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tarkasteltavana olevat toimenpiteet uhkaavat vääristää kilpailua, sillä ne vahvistavat tuensaajayritysten taloudellista asemaa ja toimintakenttää suhteessa niiden kilpailijoihin, jotka eivät saa kyseistä hyötyä. Vaikka jäsenvaltioiden välinen kivihiilikauppa on erittäin vähäistä eivätkä alan yritykset harjoita vientitoimintaa, Espanjan kansallinen tuotanto hyötyy siitä, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneilla yrityksillä on heikommat mahdollisuudet viedä tuotteitaan Espanjan markkinoille. Toimenpiteet vääristävät kilpailua ja vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan myös siksi, että ne täydentävät muita Espanjan hallituksen hyväksymiä toimenpiteitä.

(47)	Tämän vuoksi tarkasteltavana olevat toimenpiteet kuuluvat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan ja niiden voidaan katsoa soveltuvan yhteismarkkinoille vain sillä ehdolla, että ne täyttävät perustamissopimuksessa määrättyjen poikkeusten myöntämiselle asetetut edellytykset.

(48)

Perustamissopimuksessa määrätyt poikkeukset luetellaan näitä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 3 artiklassa lueteltua kolmea tukityyppiä koskevissa puitteissa, jotka ovat seuraavat:

—

tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävästä valtiontuesta annetut yhteisön puitteet (17 päivänä helmikuuta 1996 annettu tiedonanto 96/C 45/06 (6), sellaisena kun se on muutettuna 15 päivänä helmikuuta 1998 annetulla tiedonannolla 98/C 48/02 (7) ja 8 päivänä toukokuuta 2002 annetulla tiedonannolla 2002/C 111/03 (8)),

—	yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle (3 päivänä helmikuuta 2001 annettu tiedonanto 2001/C 37/03 (9)),

—	komission asetus (EY) N:o 68/2001 (10), annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen.

4.3 Tuista annettavat ilmoitukset

(49)

Päätöksen N:o 3632/93/EHTY 8 artiklassa säädetään ilmoitusmenettelyistä, jotka koskevat tukia, joita jäsenvaltiot aikovat myöntää kivihiiliteollisuudelle. Espanja toimitti komissiolle kyseisen artiklan mukaisesti 31 päivänä maaliskuuta 1998 päivätyllä kirjeellä kivihiiliteollisuuden nykyaikaistamiseen, järkeistämiseen, rakenneuudistukseen ja toiminnan vähentämiseen tähtäävän suunnitelman vuosille 1998–2002. Kyseinen suunnitelma perustuu kaivosalueiden vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia koskevaan vuodet 1998–2005 kattavaan suunnitelmaan, josta komissio antoi myönteisen lausunnon 3 päivänä kesäkuuta 1998 tekemässään päätöksessä N:o 98/637/EHTY. (11) Espanjan hallitus ilmoittaa suunnitelmassa rahoitustukien myöntämisestä päätöksen N:o 3632/93/EHTY 3, 4 ja 5 artiklassa säädettyjen tukien kattamiseksi.

(50)

Asetuksen (EY) N:o 1407/2002 9 artiklan 10 kohdassa, joka noudattelee päätöksen N:o 3632/93/EHTY 9 artiklan 1 kohtaa, säädetään, että jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista taloudellisista tuista, jotka ne aikovat myöntää kivihiiliteollisuudelle tuotantovuoden aikana. Espanja ilmoitti tukitoimenpiteistä komissiolle 19 päivänä kesäkuuta 2000 päivätyllä kirjeellä. Komissio ei antanut lausuntoa ilmoituksesta päätöksen N:o 3632/93/EHTY 9 artiklan 4 kohdassa säädetyssä määräajassa. Tämän vuoksi vuoteen 2000 liittyvä tuki katsotaan hyväksytyksi, kuten myös virallisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 19 päivänä helmikuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä todetaan. Kuten kyseisessä komission päätöksessä kuitenkin todetaan, Espanja ei noudattanut velvollisuuttaan ilmoittaa vuosiksi 2001 ja 2002 suunnitelluista tuista ennakkoon komissiolle. Tuet, jotka Kastilia ja Leónin autonominen alue myönsi vuosina 2001 ja 2002 ja jotka sisältyvät 5 päivänä syyskuuta 2002 annettuun Espanjan ilmoitukseen, on tämän vuoksi katsottava ilmoittamatta jätetyiksi tuiksi.

4.4 Arviointi tutkimus- ja kehitystuista

(51)

Komissio on tutkinut tukitoimenpiteet tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden valossa. Tukien voimassaoloaikana kyseiset puitteet sisältyivät seuraaviin komission tiedonantoihin: 17 päivänä helmikuuta 1996 annettu tiedonanto 96/C 45/06, 13 päivänä helmikuuta 1998 annettu tiedonanto 98/C 48/02 ja 8 päivänä toukokuuta 2002 annettu tiedonanto 2002/C 111/03.

(52)

Tarkasteltavana olevat tuet ovat seuraavat:

(euroa)
Hakemus	Vuosi	Yritys	Tuki
186/01	2001	Carbones de Arlanza SA	14 514,44
136/02	2002	Alto Bierzo SA	133 829,29

Kastilia ja Leónin aluehallituksen myöntämistä T&K-tuista järjestettiin avoin tarjouskilpailumenettely. Tukien tarkoituksena on parantaa kivihiilikaivostoiminnan turvallisuusolosuhteita muuttamatta kaupan olosuhteita yhteisön edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(53)

Rahoitettujen hankkeiden tarkoituksena oli hankkia uutta tietämystä, josta olisi hyötyä uusien kaivosprosessien kehittämisessä tai huomattavien parannusten tekemisessä nykyisiin prosesseihin. Valituiksi tulleiden hankkeiden katsottiin voivan antaa suuren panoksen kaivosprosessin tai minkä tahansa merkityksellisen teknologian tekniseen, organisatoriseen tai tieteelliseen ymmärrykseen sekä helpottaa prosessin tai teknologian mukauttamista ja tehostamista. Toimenpiteellä ei ollut tarkoitus tukea käytännön kokeita. Kyseisillä hankkeilla on ratkaiseva osuus uusien ratkaisujen kehittämisessä. Espanjan viranomaisten tarkoituksena oli viimeistellä tai nopeuttaa muutoksia, jotka edistävät huomattavasti hallituksen tavoitteeksi asettamaa kivihiiliteollisuuden tehostamista ja sen kilpailukyvyn lisäämistä ja joita ei olisi voitu saattaa päätökseen eikä toteuttaa laajassa mittakaavassa ilman julkista tukea. Näiden seikkojen perusteella komissio katsoo, että kyseinen toiminta on tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden liitteen I määritelmän mukaista teollista tutkimustoimintaa. Tutkimustuloksia käytetään uusien tai muutettujen kaivosprosessien hankesuunnitelmien kehittämiseen.

(54)

Tukikelpoisia kustannuksia ovat tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden liitteessä II määritellyt kustannukset. Tuki-intensiteetti on alhainen, ja molemmissa tapauksissa tuensaajina ovat pk-yritykset. Tuki-intensiteetti on rajattu puitteiden 5 kohdan mukaisiin enimmäisintensiteetteihin. Puitteiden 6 kohdan mukaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävällä valtiontuella pitäisi kannustaa yrityksiä harjoittamaan tutkimus- ja kehitystyötä tukevaa toimintaa ja kannustaa yrityksiä, jotka eivät harjoita tutkimus- ja kehitystyötä, aloittamaan tällainen toiminta. Koska tuensaajat ovat pk-yrityksiä, komissio katsoo puitteiden 6.4 kohdan mukaisesti, että tuella on kannustava vaikutus.

(55)	Komissio päättelee tämän vuoksi, että tarkasteltavana oleva tutkimus- ja kehitystukiohjelma noudattaa kyseisiä puitteita.

4.5 Arviointi ympäristönsuojeluun myönnettävästä tuesta

(56)	Komissio arvioi tämäntyyppiset tukitoimenpiteet valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen yhteisön suuntaviivojen mukaisesti.

(57)

Komissio katsoo Espanjan toimittamien tietojen perusteella, että tukiohjelman tarkoituksena on muun muassa auttaa pk-yrityksiä mukautumaan yhteisön uusiin normeihin kolmen vuoden ajan alkaen uusien velvoittavien yhteisön normien antamisesta, tukea investointitoimintaa velvoittavien yhteisön normien puuttuessa ja tukea investointeja, joiden tarkoituksena on mukautua yhteisön voimassa olevia normeja tiukempiin kansallisiin normeihin. Ohjelman sallittu enimmäisintensiteetti on 15 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista ja noudattaa siten suuntaviivoja. Komissio katsoo, että kyseiset investoinnit ovat suuntaviivojen E.1.6 kohdan mukaisia. Vesien saastumisen osalta investoinnit ovat välttämättömiä hylätyistä kaivoksista lähtöisin olevien vesien valunnan hallitsemiseksi. Investoinneilla pyritään muun muassa valvomaan pohjavesikerroksia, estämään tulvat ja vähentämään kaivoksista lähtöisin olevien vesien vaarallista valuntaa. Kaivosveden on täytettävä Espanjan lainsäädännössä säädetyt laatuvaatimukset. Komissio katsoo, että tukiohjelman investointitukikelpoisten kustannusten määritelmän mukaan tuen nettomäärän laskennassa on otettava huomioon investoinnin tuloksena saatava hyöty. Tämä seikka noudattaa suuntaviivojen 37 kohtaa. Tukikelpoisissa kustannuksissa otetaan suuntaviivojen 38 kohdan mukaisesti huomioon puhdistettujen maa-alueiden mahdollinen arvon nousu. Kaivosten puhdistamiseen liittyvät tukikelpoiset kustannukset rajoittuvat kaivosten toimintakustannuksiin, kuten henkilöstö- ja raaka-ainekustannuksiin sekä sellaisten koneiden poistokustannuksiin, jotka ovat välttämättömiä kaasu- ja nestepäästöjen estämiseksi maanalaisissa kaivoksissa, sen varmistamiseksi, että pääsy vaarallisiin kaivoksiin estetään, pohjavesien saastumisen estämiseksi ja kuonan kierrättämiseksi. Tukiohjelma noudattaa tältä osin suuntaviivojen 36 kohtaa.

(58)

Seuraavat Kastilia ja Leónin myöntämät tuet:

(euroa)
Hakemus	Vuosi	Yritys	Tuki
17/01	2001	MSP	580 027,42
477/01	2001	Mina la Sierra	5 395,65
607.1/01	2001	Carbones San Isidro y María	8 106,12
17/02	2002	MSP	136 450,88

liittyvät avokaivosten ympäristön kunnostamiseen ja hakemuksen 607.1/01 tapauksessa talteenottokeskukseen ja voimalinjaan tehtävään investointiin.

(59)

Tutkittuaan Espanjan toimittamat tiedot komissio päätteli, että toimenpiteet, jotka yritykset olivat toteuttaneet ympäristövahinkojen korjaamiseksi saastuneita teollisuusalueita ennallistamalla, voivat kuulua kyseisten suuntaviivojen soveltamisalaan. Ympäristön kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset ovat menneinä aikoina muodostuneita kustannuksia. Kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen kaivosvesi vuotaa ulos kaivoksista. Maaperän rakenteen ja virtausten vuoksi on usein epäselvää, onko vesi, joka voi aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja joka on pidettävä hallinnassa, peräisin kaivoksesta. Saastuttajaa on tämän vuoksi mahdoton osoittaa. Lisäksi kaivosten omistaja on usein vaihtunut tai kaivokset on lakkautettu. Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei kaivoksissa nykyisin toimivan kaivosyrityksen voida katsoa olevan taloudellisesti vastuussa saastumisesta. Tästä seuraa, että kaivosten kunnostamiskustannusten kattamista koskeva tukiohjelma on yhdenmukainen suuntaviivojen kanssa.

(60)

Seuraavat Kastilia ja Leónin myöntämät tuet:

(euroa)
Hakemus	Vuosi	Yritys	Tuki
137/01	2001	Alto Bierzo SA	93 825,20
237/01	2001	Antracitas de Arlanza	9 916,70
607.2/01	2001	Carbones San Isidro y María	8 119,04
1147/01	2001	Coto Minero del Sil	60 101,21
2117.1/01	2001	Unión Minera del Norte	55 934,56
2117.2/01	2001	Unión Minera del Norte	136 506,80
27/02	2002	Hullera Vasco Leonesa	292 504,00
137/02	2002	Alto Bierzo SA	15 879,22
1147.1/02	2002	Coto Minero del Sil	68 582,02
1147.2/02	2002	Coto Minero del Sil	47 856,86

liittyvät kuonakasojen kunnostamista tai turvallisuuden parantamista koskeviin töihin, jokiuomien suojeluun ja vanhoja kaivoksia ympäröivien maa-alueiden ennallistamiseen. Komissio katsoo myös näiden yksittäistapausten osalta, että ympäristövahingot aiheutuivat useita vuosia jatkuneesta toiminnasta, ettei kunnostustöitä koskevia normeja ole voimassa eikä ympäristövahingoista vastuullista tahoa voida yksiselitteisesti osoittaa. Komissio katsoo tämän vuoksi, ettei kustannuksia voida maksattaa edellä mainituilla kaivosteollisuusyrityksillä, jotka harjoittavat nykyisin toimintaa kyseisissä kaivoksissa. Tuki-intensitetti on suuntaviivojen 38 kohdan mukaisesti enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista eikä sisällä lisätukea, jolla katettaisiin 15 prosenttia töiden kustannuksista. Tukikelpoiset kustannukset saadaan, kun kunnostustöiden kustannuksista vähennetään maa-alueen arvon nousu.

(61)

Vaikka Espanja ilmoitti seuraavat Kastilia ja Leónin myöntämät tuet:

(euroa)
Hakemus	Vuosi	Yritys	Tuki
2111.1/01	2001	Unión Minera del Norte	109 569,31
2111.2/01	2001	Unión Minera del Norte	230 183,55
2111.3/01	2001	Unión Minera del Norte	121 656,87
2111.4/01	2001	Unión Minera del Norte	303 840,71
2111.5/01	2001	Unión Minera del Norte	306 940,49
891/02	2002	Campomanes Hermanos	89 232,00
2111.1/02	2002	Unión Minera del Norte	35 526,45
2111.2/02	2002	Unión Minera del Norte	75 452,05
2111.4/02	2002	Unión Minera del Norte	118 602,83
2111.5/02	2002	Unión Minera del Norte	205 304,23
2111.6/02	2002	Unión Minera del Norte	248 210,85
2111.7/02	2002	Unión Minera del Norte	626 746,00
211.1/02	2002	Viloria Hermanos SA	87 880,00
211.2/02	2002	Viloria Hermanos SA	87 880,00

tukina, joiden tarkoituksena on kattaa kivihiiliteollisuuden rakenneuudistuksesta aiheutuvat poikkeukselliset kustannukset (asetuksen (EY) N:o 1407/2002 7 artikla), tuet suunnattiin pääasiassa ympäristönsuojelutarkoituksiin, sillä ne liittyivät maaperän ennallistamiseen kaivosten yläpuolella ja maanpäälle sijoitettujen kiinteiden laitteistojen purkamiseen vanhojen kivihiilikaivosten ympäristövaikutusten korjaamiseksi. Ajankohtana, jona kunnostustyöt tehtiin, ei ollut voimassa tämäntyyppisten teollisuusalueiden kunnostamista koskevia normeja.

(62)

Komissio katsoo, että kaivosteollisuuden erityispiirteiden vuoksi suuri osa nykyisestä saastumisesta, joka johtuu kaivoksista tai niiden ulkopuolella sijaitsevista jätekasoista peräisin olevista kaasuista ja vesistä, on aiheutunut aiemmin harjoitetusta toiminnasta. Useimmissa tapauksissa on sen vuoksi kyse aiemmin harjoitetun kaivostoiminnan vaikutusten korjaamisesta, eikä saastuttajaa voida yksiselitteisesti osoittaa. Onkin pääteltävä, että tuki on suunnattu ympäristön ennallistamiseen kaivosteollisuusalueilla. Maaperän laatuun ja pinta- tai pohjavesiin kohdistuneet ympäristövahingot kuuluvat suuntaviivojen soveltamisalaan. Tuki-intensitetti on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista eikä sisällä lisätukea, jolla katettaisiin 15 prosenttia töiden kustannuksista. Myös tukikelpoiset kustannukset, jotka saadaan, kun puhdistustöiden kustannuksista vähennetään maa-alueen arvon nousu, ovat suuntaviivojen mukaisia.

(63)	Edellä esitetyn ja Espanjan toimittamien tietojen perusteella komissio päättelee, että ympäristönsuojeluun liittyvä tukiohjelma on yhdenmukainen mainittujen yhteisön suuntaviivojen kanssa.

4.6 Arviointi kaivosalan koulutustuesta

(64)

Kivihiiliteollisuuden valtiontuesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1407/2002 ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan sekä johdanto-osan 21 kappaleen mukaisesti koulutustukea voidaan myöntää sillä edellytyksellä, että se myönnetään komission näitä tukityyppejä varten vahvistamin ehdoin ja perustein. Komissio on tämän vuoksi arvioinut, ovatko tarkasteltavina olevat tukitoimenpiteet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 mukaisia. Espanjalla oli velvollisuus ilmoittaa kyseisistä toimenpiteistä, sillä kyseisessä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia ilmoitusvelvollisuudesta ei sovelleta kivihiiliteollisuuden valtiontukiin.

(65)

Seuraavien tukien osalta:

(euroa)
Hakemus	Vuosi	Yritys	Tuki
183/01	2001	Carbones de Arlanza SA	6 436,84
453/01	2001	Mina Adelina SA	4 376,33
473/01	2001	Mina la Sierra SA	6 565,49
1353/01	2001	Minas de Valdeloso SL	7 867,25

Tutkittuaan Espanjan toimittamat tiedot ja ottaen huomioon Espanjan vakuutuksen, että tukiohjelman enimmäisintensiteetit olivat asetuksen N:o 68/2001 4 artiklan mukaisia, komissio katsoi, että Kastilia ja Leónin autonomisen alueen myöntämät kaivosalan koulutustuet eivät vääristä kilpailua. Kyseiset tuet voidaan sen vuoksi hyväksyä asetuksen N:o 68/2001 nojalla. Tukiohjelmassa viitataan tästä syystä kyseiseen asetukseen.

4.7 Arviointi kaivosturvallisuutta edistävästä tuesta

(66)	Tutkittuaan tuen ja Espanjan toimittamat tiedot komissio katsoo, että kaivosturvallisuutta edistävä tuki on arvioitava kivihiiliteollisuuden valtiontuesta annetun asetuksen (EY) N:o 1407/2002 mukaisesti.

(67)

Seuraavat Kastilia ja Leónin myöntämät tuet:

(euroa)
Hakemus	Vuosi	Yritys	Tuki
182/01	2001	Carbones de Arlanza SA	39 630,74
452/01	2001	Mina Adelina SA	23 991,44
472/01	2001	Mina La Sierra SA	12 020,24
502/01	2001	Minex SA	120 202,42
602.1/01-LE	2001	Carb. San Isidro y María	30 050,61
602.3/01 PA	2001	Carb. San Isidro y María	13 044,13
1352/01	2001	Minas de Valdeloso SL	35 520,76
452/02	2002	Mina Adelina SA	16 224,00
502/02	2002	Minex SA	64 835,64
1142/02	2002	Coto Minero del Sil	383 920,19

liittyvät kustannuksiin, jotka yritysten on otettava vastatakseen turvallisuus- ja terveysolosuhteiden parantamiseksi. Kyseiset kustannukset eivät liity tavanomaiseen tuotantoon ja ne on tarkoitettu laite- ja henkilöstöinvestointeihin. Komissio katsoo tämän vuoksi, etteivät myönnetyt tukimäärät alenna turvallisuuden parantamiseksi tehtäviin töihin liittyviä kustannuksia, ja päättelee, että toimenpiteet noudattavat asetuksen N:o 1407/2002 7 artiklaa ja kyseisen asetuksen liitteessä olevan 1 kohdan g alakohtaa 7 artiklassa tarkoitettujen kustannusten määritelmän osalta. Tämän vuoksi komissio päättelee, että tarkasteltavana oleva kaivosturvallisuutta edistävä tuki on kyseisen asetuksen mukaista.

5. Päätelmä

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tukiohjelma, joka perustuu kaivosteollisuusalan kannustintukia koskeviin aluehallituksen teollisuus-, kauppa- ja matkailuasioiden ministeriön (Consejería de Industria, Comercio y Turismo) 19 päivänä joulukuuta 2000 ja 19 päivänä joulukuuta 2001 antamiin määräyksiin ja joka koskee Kastilia ja Leónin autonomisella alueella vuosina 2001 ja 2002 myönnettyjä tukia tutkimus- ja kehitystoimintaan, ympäristönsuojeluun, koulutukseen ja kaivosturvallisuuden edistämiseen, soveltuu yhteismarkkinoille perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan nojalla.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Espanjan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2004.

Komission puolesta

Loyola DE PALACIO

Varapuheenjohtaja

(1) EUVL C 105, 1.5.2003, s. 2.

(2) EYVL L 329, 30.12.1993, s. 12.

(3) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla. Ks. komission tiedonanto EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen vaikutuksista kilpailuasioiden käsittelyyn (EYVL C 152, 26.6.2002, s. 5).

(4) EUVL C 105, 1.5.2003, s. 2.

(5) EYVL L 205, 2.8.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla. Ks. myös komission tiedonannon EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen vaikutuksista kilpailuasioiden käsittelyyn 47 kohta.

(6) EYVL C 45, 17.2.1996, s. 5.

(7) EYVL C 48, 13.2.1998, s. 2.

(8) EYVL C 111, 8.5.2002, s. 3.

(9) EYVL C 37, 3.2.2001, s. 3.

(10) EYVL L 10, 13.1.2001, s. 20. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 363/2004 (EUVL L 63, 28.2.2004, s. 20).

(11) EYVL L 303, 13.11.1998, s. 57.

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/43

AKT–EY–TULLIYHTEISTYÖKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2005,

annettu 8 päivänä helmikuuta 2005,

alkuperätuotteiden käsitteen määritelmästä poikkeamisesta Kap Verden erityistilanteen huomioon ottamiseksi miesten paitojen (HS-nimike 62.05) tuotannon osalta

(2005/141/EY)

AKT–EY-TULLIYHTEISTYÖKOMITEA, joka

ottaa huomioon Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen ja erityisesti sen liitteen V pöytäkirjassa 1 olevan 38 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Edellä mainitun pöytäkirjan 38 artiklan 1 kohdan mukaan alkuperäsäännöistä voidaan myöntää poikkeuksia, jos se on perusteltua olemassa olevien elinkeinojen kehittämisen tai uusien elinkeinojen luomisen vuoksi.

(2)

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT-valtiot) esittivät 30 päivänä syyskuuta 2004 Kap Verden hallituksen puolesta hakemuksen poikkeuksen saamiseksi mainitussa pöytäkirjassa esitetystä alkuperäsäännöstä kyseisessä valtiossa tuotettavien miesten paitojen osalta; poikkeusta pyydetään 140 000 kappaleen määrälle vuonna 2004 ja sen jälkeen asteittain kasvavalle määrälle niin, että määrä on 180 000 kappaletta vuonna 2008.

(3)

Haettu poikkeus on perusteltu, kun otetaan huomioon edellä mainitun pöytäkirjan 38 artiklan 1–5 kohdan määräykset; Kap Verde ei voi kumulaatiota koskevien määräysten mukaisesti käyttää miesten paitojen tuotannossa riittävää määrää sopivia yhteisön, merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:iden) tai muiden AKT-valtioiden alkuperäaineksia. Kap Verde kuuluu vähiten kehittyneisiin AKT-valtioihin ja on lisäksi saarivaltio; poikkeuksella ennakoidaan olevan myönteisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja erityisesti myönteinen vaikutus työllisyyteen Kap Verdessä.

(4)	Tuonnin suunniteltu määrä huomioon ottaen voidaan todeta, että poikkeuksesta ei aiheutuisi vakavaa haittaa yhteisön vakiintuneelle elinkeinolle, jos tiettyjä määriin, valvontaan ja kestoon liittyviä edellytyksiä noudatetaan.

(5)

Poikkeusta ei kuitenkaan voida myöntää haetuille ajanjaksoille. AKT-valtioiden hakemuksen esittämispäivämäärän vuoksi AKT–EY-tulliyhteistyökomitea ei voi tehdä päätöstä ennen 1 päivää tammikuuta 2005. Lisäksi AKT-valtioita koskevat uudet kaupankäyntijärjestelyt on otettava käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008. Näin ollen nykyisen järjestelmän mukaisesti myönnettyä poikkeusta ei voida soveltaa enää 31 päivän joulukuuta 2007 jälkeen, koska poikkeuksen oikeudellista kehystä ei tuolloin enää ole olemassa. Näistä syistä poikkeuksen voimassaolo olisi rajattava kolmen vuoden ajanjaksoon, joka alkaa tammikuun 2005 alussa ja päättyy vuoden 2007 lopussa.

(6)	Näin ollen Kap Verdelle voidaan myöntää edellä mainitun pöytäkirjan 38 artiklan mukainen poikkeus miesten paitojen osalta 160 000 kappaleen määrälle vuonna 2005, 170 000 kappaleen määrälle vuonna 2006 ja 180 000 kappaleen määrälle vuonna 2007,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Poiketen AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteen V pöytäkirjan 1 liitteessä II olevan luettelon erityismääräyksistä Kap Verdessä ei-alkuperätuotetta olevasta kankaasta valmistettuja HS-nimikkeeseen 62.05 kuuluvia miesten paitoja pidetään mainitun maan alkuperätuotteina tässä päätöksessä esitetyin edellytyksin.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan tämän päätöksen liitteessä esitettyihin tuotteisiin ja määriin, jotka tuodaan Kap Verdestä yhteisöön 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana.

3 artikla

Liitteessä ilmoitettuja määriä hallinnoi komissio, joka toteuttaa kaikki niiden tehokkaan hallinnoinnin kannalta suotavina pitämänsä hallinnolliset toimenpiteet. Tariffikiintiöiden hallinnointia koskevaa komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (1) 308 a, 308 b ja 308 c artiklaa sovelletaan soveltuvin osin liitteessä tarkoitettujen määrien hallinnointiin.

4 artikla

Kap Verden tulliviranomaisten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden vientimäärien valvonnan. Niiden tämän päätöksen mukaisesti antamissa todistuksissa on oltava viittaus tähän päätökseen. Kap Verden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle kolmen kuukauden välein ilmoitus niistä määristä, joille on annettu EUR.1-tavaratodistukset tämän päätöksen mukaisesti, sekä näiden todistusten sarjanumerot.

5 artikla

Tämän päätöksen mukaisesti annettujen EUR.1-tavaratodistusten 7 kohdassa on oltava yksi seuraavista maininnoista:

—	”Derogation – Decision No 1/2005”,

—	”Derrogação – Decisão n.o 1/2005”.

6 artikla

AKT-valtiot sekä Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot toteuttavat omalta osaltaan tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

7 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2005.

Tehty Brysselissä 8 päivänä helmikuuta 2005.

AKT–EY-tulliyhteistyökomitean puolesta

Puheenjohtajat

Robert VERRUE

Isabelle BASSONG

(1) EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2286/2003 (EUVL L 343, 31.12.2003, s.1).

LIITE

Järjestysnumero	HS-nimike	Tavaran kuvaus	Ajanjakso	Määrä (kappaletta)
09.1670	62.05	Miesten paidat	1.1.2005–31.12.2005	160 000
			1.1.2006–31.12.2006	170 000
			1.1.2007–31.12.2007	180 000

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/45

NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA 2005/142/YUTP,

17 päivältä helmikuuta 2005,

Euroopan unionin poliisioperaation (EUPOL Proxima) jatkamisesta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa hyväksytyn yhteisen toiminnan 2004/789/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan ja 25 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2004 yhteisen toiminnan 2004/789/YUTP (1) Euroopan unionin poliisioperaation (EUPOL Proxima) jatkamisesta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa 15 päivästä joulukuuta 200414 päivään joulukuuta 2005.

(2)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea olisi valtuutettava tekemään asiaankuuluvat päätökset osallistujien komitean perustamisesta EUPOL Proximalle neuvoston 10 päivänä joulukuuta 2002 hyväksymän asiakirjan ”Neuvonpito ja menettelytavat Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden osallistuessa EU:n siviilikriisinhallintaan” mukaisesti.

(3)	Yhteinen toiminta 2004/789/YUTP olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:

1 artikla

Lisätään yhteisen toiminnan 2004/789/YUTP 9 artiklaan kohta seuraavasti:

”7. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea tekee asiaankuuluvat päätökset osallistujien komitean perustamisesta.”

2 artikla

Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

3 artikla

Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 17 päivänä helmikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-C. JUNCKER

(1) EUVL L 348, 24.11.2004, s. 40.

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/46

NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA 2005/143/YUTP,

17 päivältä helmikuuta 2005,

Euroopan unionin poliisioperaatiosta hyväksytyn yhteisen toiminnan 2002/210/YUTP muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan ja 25 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto hyväksyi 11 päivänä maaliskuuta 2002 yhteisen toiminnan 2002/210/YUTP (1) Euroopan unionin poliisioperaation (EUPM) perustamisesta varmistaakseen Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisten poliisijoukkojen toiminnan jatko-operaation Bosnia ja Hertsegovinassa 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen.

(2)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea olisi valtuutettava tekemään asiaankuuluvat päätökset osallistujien komitean perustamisesta EUPM:lle neuvoston 10 päivänä joulukuuta 2002 hyväksymän asiakirjan ”Neuvonpito ja menettelytavat Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden osallistuessa EU:n siviilikriisinhallintaan” mukaisesti.

(3)	Yhteinen toiminta 2002/210/YUTP olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN YHTEISEN TOIMINNAN:

1 artikla

Lisätään yhteisen toiminnan 2002/210/YUTP 8 artiklaan kohta seuraavasti:

”4. Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea tekee asiaankuuluvat päätökset osallistujien komitean perustamisesta.”

2 artikla

Tämä yhteinen toiminta tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

3 artikla

Tämä yhteinen toiminta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 17 päivänä helmikuuta 2005.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J.-C. JUNCKER

(1) EYVL L 70, 13.3.2002, s. 1, yhteinen toiminta sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna yhteisellä toiminnalla 2003/188/YUTP (EUVL L 73, 19.3.2003, s. 9).

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/47

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 2256/2004, annettu 14 päivänä lokakuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 747/2001 muuttamisesta tiettyjä Egyptistä, Maltasta ja Kyproksesta peräisin olevia tuotteita koskevien yhteisön tariffikiintiöiden ja tiettyjen Maltasta ja Kyproksesta peräisin olevien tuotteiden viitemäärien osalta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 385, 29. joulukuuta 2004 )

Sivulla 24, johdanto-osan ensimmäisessä kappaleessa:

korvataan:

”päätöksellä 2004/664/EY”

seuraavasti:

”päätöksellä 2005/89/EY”.

Sivulla 24, alaviitteessä (3):

korvataan:

” EUVL L 303, 30.9.2004, s. 28..”

seuraavasti:

” EUVL L 31, 4.2.2005, s. 30.”.

19.2.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/47

Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 316/2004, annettu 20 päivänä helmikuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta annetun asetuksen (EY) N:o 753/2002 muuttamisesta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 55, 24. helmikuuta 2004 )

Sivulla 36, liitteessä II, kohdassa ”Italia”, ”28 artiklassa säädetyt ilmaisut”:

korvataan:

”Inticazione geografica tipica (IGT)”,

seuraavasti:

”Indicazione geografica tipica (IGT)”.

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 279/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
		Komission asetus (EY) N:o 280/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviin muniin ja munankeltuaisiin sovellettavien tukien määrien vahvistamisesta	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 281/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, asetuksen (ETY) N:o 2921/90 muuttamisesta kaseiinin ja kaseinaattien valmistukseen käytettävän rasvattoman maidon tuen määrän osalta	5
		Komission asetus (EY) N:o 282/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, Botswanasta, Keniasta, Madagaskarista, Swazimaasta, Zimbabwesta ja Namibiasta peräisin olevien naudanliha-alan tuotteiden tuontitodistuksista	6
		Komission asetus (EY) N:o 283/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, vientitukien vahvistamisesta hedelmä- ja vihannesjalostealalla lisättyä sokeria koskevaa vientitukea (väliaikaisesti säilötyt kirsikat, kuoritut tomaatit, sokeroidut kirsikat, valmistetut hasselpähkinät, tietyt appelsiinimehut) lukuun ottamatta	8
	*	Komission asetus (EY) N:o 284/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, muihin kolmansiin maihin kuin Sveitsiin ja Liechtensteiniin perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomina tavaroina vietäviä tuotteita koskevista poikkeuksista asetukseen (EY) N:o 800/1999	10
	*	Komission asetus (EY) N:o 285/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden Sveitsiin ja Liechtensteiniin suuntautuvaa vientiä koskevan parannetun kauppajärjestelmän toteuttamisesta johtuvista siirtymätoimenpiteistä	12
		Komission asetus (EY) N:o 286/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, tuontitodistusten myöntämisestä ruokosokerille tietyissä tariffikiintiöissä ja tiettyjen etuuskohtelusopimusten mukaisesti	14
		Komission asetus (EY) N:o 287/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, muna-alalla 21 päivästä helmikuuta 2005 sovellettavien vientitukien vahvistamisesta	16
		Komission asetus (EY) N:o 288/2005, annettu 18 päivänä helmikuuta 2005, puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinnan vahvistamisesta	18
	*	Komission direktiivi 2005/12/EY, tehty 18 päivänä helmikuuta 2005, ro-ro-matkustaja-alusten erityisistä vakavuusvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/25/EY liitteiden I ja II muuttamisesta ( 1 )	19

	Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastoa soveltamalla annetut säädökset
*	Neuvoston yhteinen toiminta 2005/142/YUTP, 17 päivältä helmikuuta 2005, Euroopan unionin poliisioperaation (EUPOL Proxima) jatkamisesta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa hyväksytyn yhteisen toiminnan 2004/789/YUTP muuttamisesta	45
*	Neuvoston yhteinen toiminta 2005/143/YUTP, 17 päivältä helmikuuta 2005, Euroopan unionin poliisioperaatiosta hyväksytyn yhteisen toiminnan 2002/210/YUTP muuttamisesta	46

	Oikaisuja
*	Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 2256/2004, annettu 14 päivänä lokakuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 747/2001 muuttamisesta tiettyjä Egyptistä, Maltasta ja Kyproksesta peräisin olevia tuotteita koskevien yhteisön tariffikiintiöiden ja tiettyjen Maltasta ja Kyproksesta peräisin olevien tuotteiden viitemäärien osalta ( EUVL L 385, 29.12.2004 )	47
*	Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 316/2004, annettu 20 päivänä helmikuuta 2004, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta annetun asetuksen (EY) N:o 753/2002 muuttamisesta ( EUVL L 55, 24.2.2004 )	47

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 48

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	48. vuosikerta 19. helmikuu 2005

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	2005/139/EY: Neuvoston päätös, tehty 17 päivänä helmikuuta 2005, AKT–EY-kumppanuussopimuksen 96 artiklan mukaisten neuvottelujen päättämisestä Zimbabwen kanssa tehtyyn päätökseen 2002/148/EY sisältyvien toimenpiteiden soveltamiskauden jatkamisesta	28
	Komissio
*	2005/140/EY: Komission päätös, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004, tukiohjelmasta, joka on toteutettu Kastilia ja Leónin autonomisella alueella kivihiilialan yritysten hyväksi (Espanjan vuosiksi 2001 ja 2002 myöntämä tuki) (tiedoksiannettu numerolla K(2004) 927) ( 1 )	30
*	2005/141/EY: AKT–EY–tulliyhteistyökomitean päätös N:o 1/2005, annettu 8 päivänä helmikuuta 2005, alkuperätuotteiden käsitteen määritelmästä poikkeamisesta Kap Verden erityistilanteen huomioon ottamiseksi miesten paitojen (HS-nimike 62.05) tuotannon osalta	43