ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 35
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

48. vuosikerta
8. helmikuu 2005

Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 183/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista ( 1 )

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 184/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista

23

 

 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

I Säädökset, jotka on julkaistava

8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 35/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 183/2005,

annettu 12 päivänä tammikuuta 2005,

rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan ja 152 artiklan 4 kohdan b alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Kotieläintuotanto on erittäin tärkeä osa yhteisön maataloussektoria. Tyydyttävien tulosten saavuttaminen tällä alalla riippuu paljolti siitä, että käytetään turvallisia ja hyvälaatuisia rehuja.

(2)

Kuten elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (3) vahvistetaan, ihmisten ja eläinten terveyden suojelun korkeaan tasoon pyrkiminen on eräs elintarvikelainsäädännön perustavoitteista. Mainitussa asetuksessa vahvistetaan myös kansallista ja yhteisön elintarvikelainsäädäntöä koskevia muita yhteisiä periaatteita ja määritelmiä, rehujen vapaata liikkuvuutta yhteisössä koskeva tavoite mukaan luettuna.

(3)

Tiettyihin rehualan tuotantolaitoksiin ja välittäjiin sovellettavat vaatimukset ja yksityiskohtaiset säännöt vahvistettiin neuvoston direktiivissä 95/69/EY (4), jotta ne voisivat harjoittaa toimintaansa. Kokemus on osoittanut, että nämä vaatimukset ja yksityiskohtaiset säännöt muodostavat kestävän perustan elintarvikkeiden turvallisuudelle. Mainitussa direktiivissä myös vahvistettiin vaatimukset sellaisten tuotantolaitosten hyväksynnälle, jotka valmistavat tiettyjä aineita, jotka on lueteltu tietyistä eläinten ruokinnassa käytettävistä tuotteista 30 päivänä kesäkuuta 1982 annetussa neuvoston direktiivissä 82/471/ETY (5).

(4)

Toimenpiteiden vahvistamisesta tiettyjen rehualan tuotantolaitosten ja välittäjien hyväksymis- ja rekisteröintimenettelyssä sovellettavista vaatimuksista ja yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston direktiivin 95/69/EY panemiseksi täytäntöön 9 päivänä heinäkuuta 1998 annetussa komission direktiivissä 98/51/EY (6) vahvistettiin tiettyjä toimenpiteitä, mukaan lukien kolmansista maista tulevaa tuontia koskevat järjestelyt.

(5)

Kokemus on myös osoittanut, että on tarpeen varmistaa, että kaikki rehuyritykset, myös vesiviljelyalalla, toimivat yhdenmukaistettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti, ja toteuttaa yleinen tarkastelu, jotta voidaan ottaa huomioon tarve taata ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun entistä korkeampi taso.

(6)

Tässä asetuksessa vahvistettujen uusien hygieniasääntöjen tärkein tavoite on varmistaa korkeatasoinen kuluttajansuoja elintarvikkeiden ja rehun turvallisuuden osalta ottaen huomioon erityisesti seuraavat periaatteet:

a)

ensisijainen vastuu rehun turvallisuudesta on rehualan toimijalla;

b)

rehun turvallisuus on varmistettava koko elintarvikeketjun osalta rehun alkutuotannosta elintarviketuotantoa varten pidettyjen eläinten ruokintaan;

c)

vaara-analyysin ja kriittisten valvontapisteiden järjestelmän (Hazard Analysis and Critical Control Points eli HACCP-järjestelmä) periaatteisiin perustuvien menettelyjen yleinen soveltaminen, minkä yhdessä hyvän hygieniakäytännön noudattamisen kanssa tulisi tehostaa rehualan toimijoiden vastuuta;

d)

hyvän käytännön ohjeet ovat arvokkaita apuvälineitä, joilla autetaan rehualan toimijoita kaikilla rehuketjun tasoilla noudattamaan rehuhygieniaa koskevia sääntöjä ja soveltamaan HACCP-periaatteita;

e)

tarve vahvistaa tieteelliseen riskinarviointiin perustuvat mikrobiologiset vaatimukset;

f)

on varmistettava, että tuontirehu täyttää vähintään vastaavat vaatimukset kuin yhteisössä tuotettu rehu.

(7)

Jotta varmistetaan, että rekisteröinti- ja hyväksymisjärjestelmää sovelletaan kokonaisuudessaan kaikkiin rehualan toimijoihin ja siten taataan täydellinen jäljitettävyys, on aiheellista varmistaa, että toimijat hankkivat ja käyttävät ainoastaan rehua, joka on peräisin tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyistä ja/tai hyväksytyistä tuotantolaitoksista.

(8)

Yhtenäistetty lähestymistapa on tarpeen, jotta varmistetaan rehun turvallisuus rehun alkutuotannosta lähtien sen markkinoille saattamiseen tai vientiin saakka. Rehun alkutuotantoon kuuluvat tuotteet, joihin kohdistetaan vain yksinkertainen fyysinen käsittely kuten puhdistus, pakkaaminen, varastointi, luonnollinen kuivaus tai valmistus säilörehuksi.

(9)

Suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti yhteisön sääntöjä ei olisi sovellettava tiettyihin yksityistä kotimaista rehuntuotantoa koskeviin tapauksiin, tiettyjen eläinten ruokintaan, paikallisella tasolla tapahtuvaan rehun alkutuotannon pienten määrien suoriin toimituksiin eikä lemmikkieläinten ruoan vähittäiskauppaan.

(10)

Rehun alkutuotannossa esiintyvät rehuun liittyvät vaarat olisi tunnistettava, ja niitä olisi valvottava asianmukaisella tavalla tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Tämän asetuksen perusperiaatteita olisi siksi sovellettava maatiloihin, jotka valmistavat rehua yksinomaan oman tuotantonsa tarpeisiin, sekä maatiloihin, jotka saattavat rehua markkinoille. Olisi otettava huomioon, että vaara on vähäisempi, jos rehu tuotetaan ja käytetään vain kotikäyttöön tarkoitettujen eläinten tai muiden kuin elintarviketuotannossa käytettävien eläinten ruokintaan. Rehuvalmisteiden pienten määrien kauppa paikallisella tasolla ja lemmikkieläinten ruoan vähimmäiskauppa saavat erityiskohtelun tämän asetuksen puitteissa.

(11)

HACCP-periaatteiden soveltaminen rehun alkutuotantoon on eurooppalaisen hygienialainsäädännön keskipitkän aikavälin tavoite. Hyvän käytännön ohjeissa olisi kuitenkin jo nyt kannustettava asianmukaisten hygieniavaatimusten käyttöön.

(12)

Rehun turvallisuus riippuu useista tekijöistä. Hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset olisi vahvistettava lainsäädännöllä. Olisi varmistettava virallisin tarkastuksin, että rehualan toimijat noudattavat vaatimuksia. Rehualan toimijoiden olisi lisäksi toteutettava toimenpiteitä tai otettava käyttöön menettelyjä rehujen turvallisuuden korkean tason saavuttamiseksi.

(13)

HACCP-periaatteiden avulla rehualan toimijat voivat parantaa rehujen turvallisuuden tasoa. HACCP-periaatteita ei olisi pidettävä itsesääntelymenetelmänä eikä niillä olisi korvattava virallista valvontaa.

(14)

HACCP-periaatteiden noudattaminen edellyttää rehuyritysten työntekijöiden täydellistä yhteistyötä ja sitoutumista.

(15)

Rehuntuotannon yhteydessä olisi HACCP-periaatteissa otettava huomioon Codex Alimentariukseen sisältyvät periaatteet mutta kuitenkin mahdollistettava riittävä joustavuus kaikissa tilanteissa. Kriittisten valvontapisteiden tunnistaminen ei ole mahdollista joissakin rehuyrityksissä, ja joissakin tapauksissa hyvillä toimintatavoilla voidaan korvata kriittisten valvontapisteiden seuranta. Codex Alimentariuksessa vahvistettujen ”kriittisten rajojen” määrittämistä koskeva vaatimus ei myöskään kaikissa tapauksissa edellytä numeerisen rajan vahvistamista. Asiakirjojen säilyttämistä koskevien samassa koodeksissa vahvistettujen vaatimusten on myös oltava joustavia, jotta erittäin pienille yrityksille ei aiheudu kohtuutonta taakkaa. Olisi varmistettava, ettei rehuyritysten rehun alkutuotannossa suorittamissa ja siihen liittyvissä toimissa eikä rehujen ja täydennysrehujen keskenään sekoittamisessa yksinomaan oman tilan tarpeisiin tarvitse välttämättä noudattaa HACCP-periaatteita.

(16)

Joustavuus on tarpeen myös maantieteellisistä erityishaitoista kärsivillä alueilla sijaitsevien rehuyritysten tarpeiden tai rakenteellisten vaatimusten huomioon ottamiseksi. Joustavuus ei kuitenkaan saisi vaarantaa rehuhygieniatavoitteita. Olisi säädettävä mahdollisuudesta käydä tarvittaessa keskustelua elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa.

(17)

Järjestelmä, jossa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen rekisteröi ja hyväksyy kaikki rehuyritykset, on tarpeen, jotta voidaan varmistaa rehun jäljitettävyys valmistajasta loppukäyttäjään saakka ja helpottaa tehokkaiden virallisten tarkastusten täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää olemassa olevia, rehuyrityksiä koskevia tietojenkeruujärjestelmiä tässä asetuksessa säädetyn järjestelmän käyttöönottoa ja täytäntöönpanoa varten.

(18)

On asianmukaista säilyttää rehuyritysten hyväksyntäjärjestelmä sellaisten toimien osalta, jotka voivat aiheuttaa suuremman riskin rehunvalmistuksessa. Olisi säädettävä menettelyistä direktiivin 95/69/EY mukaisen hyväksyntäjärjestelmän soveltamisalan laajentamiseksi.

(19)

Jotta rehuyritys voitaisiin hyväksyä tai rekisteröidä, sen olisi täytettävä useita sen toimien kannalta merkityksellisiä edellytyksiä, jotka koskevat toimitiloja, laitteita, henkilöstöä, tuotantoa, laadunvalvontaa, varastointia ja dokumentaatiota, jotta rehun turvallisuus ja tuotteiden jäljitettävyys voidaan varmistaa. Olisi huolehdittava siitä, että edellytyksiä voidaan vaihdella sen varmistamiseksi, että ne soveltuvat erityyppisiin rehuyrityksiin. Jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus myöntää laitokselle ehdollinen hyväksyntä, jos paikalla tehdyn tarkastuskäynnin perusteella vaikuttaa siltä, että laitos täyttää kaikki infrastruktuuriin ja laitteistoon liittyvät vaatimukset. On kuitenkin aiheellista myös asettaa enimmäisaika tällaisen ehdollisen hyväksynnän voimassaololle.

(20)

Olisi säädettävä mahdollisuudesta keskeyttää rekisteröinti tai hyväksyntä väliaikaisesti, tarkistaa sitä tai peruuttaa se, jos laitos muuttaa toimintaansa tai lopettaa sen tai jos laitos ei enää täytä sen toimintaan sovellettavia edellytyksiä.

(21)

Rehun ja sen valmistusaineiden jäljitettävyys koko rehuketjun osalta on olennainen osa elintarviketurvallisuutta. Asetukseen (EY) N:o 178/2002 sisältyy säännöksiä, joilla varmistetaan rehun ja rehun valmistusaineiden jäljitettävyys, ja siinä säädetään menettelystä tietyillä aloilla sovellettavien täytäntöönpanosääntöjen hyväksymiseksi.

(22)

Toistuvat rehukriisit ovat osoittaneet, että missä tahansa rehuketjun vaiheessa tapahtuvilla epäonnistumisilla voi olla huomattavia taloudellisia seurauksia. Rehuntuotannon luonteen ja rehun monimutkaisen jakeluketjun vuoksi rehun vetäminen pois markkinoilta on vaikeaa. Rehu- ja elintarvikeketjujen eri vaiheissa aiheutuneiden taloudellisten vahinkojen korvaamisesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan usein julkisista varoista. Näiden taloudellisten seurausten korvaamista vähäisin yhteiskunnalle aiheutuvin kustannuksin voitaisiin edistää, jos toimija, jonka toiminta aiheuttaa taloudellista vahinkoa rehualalla, saatetaan taloudelliseen vastuuseen vahingoista. Taloudelliseen vastuuseen ja taloudellisiin vakuuksiin perustuvan, esimerkiksi vakuutusperusteisesti toimivan yleisen ja pakollisen järjestelmän luominen ja soveltaminen kaikkiin rehualan toimijoihin saattaa kuitenkin olla mahdotonta tai tarpeetonta. Komission olisi siksi tarkasteltava tätä kysymystä perusteellisemmin ottaen huomioon muilla aloilla tällä hetkellä voimassa oleva vahingonkorvausvastuuta koskeva lainsäädäntö sekä jäsenvaltioiden nykyiset järjestelmät ja käytännöt. Tätä varten komission olisi esitettävä kertomus ja liitettävä siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

(23)

Yhteisöön tuotavan rehun on täytettävä asetuksessa (EY) N:o 178/2002 vahvistetut yleiset vaatimukset ja rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 (7) vahvistetut tuontiehdot. Kaupan häiriöiden välttämiseksi on aiheellista, että ennen täytäntöönpanotoimien saattamista päätökseen tuonti on edelleen sallittu direktiivissä 98/51/EY säädetyin edellytyksin.

(24)

Kolmansiin maihin vietävien yhteisön tuotteiden on täytettävä asetuksessa (EY) N:o 178/2002 säädetyt yleiset vaatimukset.

(25)

On aiheellista laajentaa asetuksessa (EY) N:o 178/2002 säädetyn elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän soveltamisalaa, jotta siihen sisältyisivät eläinten terveyteen tai ympäristöön kohdistuvat riskit sellaisen rehun osalta, jota on käytetty muille kuin elintarviketuotannossa käytettäville eläimille.

(26)

Rehuhygieniaa koskevan yhteisön lainsäädännön on perustuttava tieteellisiin lausuntoihin. Tässä tarkoituksessa olisi aina tarvittaessa kuultava Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista.

(27)

Teknisen ja tieteellisen edistyksen huomioon ottamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä keskenään tiivistä ja tehokasta yhteistyötä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa.

(28)

Tässä asetuksessa otetaan huomioon terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyssä Maailman kauppajärjestön sopimuksessa vahvistetut kansainväliset velvoitteet ja Codex Alimentarius -komiteassa vahvistetut kansainväliset elintarviketurvallisuutta koskevat standardit.

(29)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(30)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti.

(31)

On aiheellista säätää tämän asetuksen soveltamispäivän siirtämisestä, jotta sen soveltamisalaan kuuluville rehualan yrityksille annetaan aikaa mukautua vaatimuksiin.

(32)

Edellä mainituista syistä direktiivit 95/69/EY ja 98/51/EY olisi kumottava,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Aihe

Tässä asetuksessa vahvistetaan:

a)

rehuhygieniaa koskevat yleissäännöt;

b)

edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan rehun jäljitettävyys;

c)

laitosten rekisteröintiä ja hyväksymistä koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan:

a)

rehualan toimijoiden toimintaan kaikissa vaiheissa rehun alkutuotannosta sen markkinoille saattamiseen;

b)

elintarviketuotannossa käytettävien eläinten ruokintaan;

c)

rehun tuontiin kolmansista maista ja sen näihin suuntautuvaan vientiin.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta:

a)

rehun yksityiseen kotoiseen tuotantoon, joka on tarkoitettu

i)

yksityiseen kotikäyttöön tarkoitettujen, elintarviketuotannossa käytettävien eläinten ruokintaan;

ja

ii)

muiden kuin elintarviketuotannossa käytettävien eläinten ruokintaan;

b)

yksityiseen kotikäyttöön tarkoitettujen elintarviketuotannossa käytettävien eläinten ruokintaan tai elintarvikehygieniasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004 (9) 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainittuihin toimintoihin;

c)

muiden kuin elintarviketuotannossa käytettävien eläinten ruokintaan;

d)

paikallisella tasolla tapahtuviin rehun alkutuotannon pienten määrien suoriin toimituksiin tuottajalta paikallisille maatiloille käytettäviksi näillä maatiloilla;

e)

lemmikkieläinten ruoan vähittäiskauppaan.

3.   Jäsenvaltiot voivat vahvistaa 2 kohdassa tarkoitettuja toimia koskevia sääntöjä ja ohjeita. Näillä kansallisilla säännöillä ja ohjeilla varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 178/2002 määritelmiä, jollei seuraavista erityismääritelmistä muuta johdu:

a)

”rehuhygienialla” tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä ja vaatimuksia, jotka ovat tarpeen vaarojen hallitsemiseksi ja sen varmistamiseksi, että rehu sopii eläinten ravinnoksi, ottaen huomioon sen käyttötarkoitus;

b)

”rehualan toimijalla” tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka vastuulla on varmistaa tämän asetuksen vaatimusten noudattaminen valvontaansa kuuluvassa rehualan yrityksessä;

c)

”rehun lisäaineilla” tarkoitetaan aineita tai mikro-organismeja, jotka ovat sallittuja eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (10) mukaisesti;

d)

”laitoksella” tarkoitetaan kaikkia rehuyrityksen yksikköjä;

e)

”toimivaltaisella viranomaisella” tarkoitetaan jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaista, joka on nimetty suorittamaan virallista valvontaa;

f)

”rehun alkutuotannolla” tarkoitetaan maataloustuotteiden tuotantoa, johon kuuluvat erityisesti viljely, sadonkorjuu, lypsy, eläinten kasvatus (ennen niiden teurastusta) tai kalastus, ja jonka tuloksena syntyy ainoastaan tuotteita, joihin ei niiden korjuun, keräämisen tai pyydystämisen jälkeen kohdisteta muita toimenpiteitä kuin yksinkertainen fyysinen käsittely.

II LUKU

VELVOITTEET

4 artikla

Yleiset velvoitteet

1.   Rehualan toimijoiden on huolehdittava siitä, että kaikissa niiden valvonnassa olevissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa toimitaan yhteisön lainsäädäntöä ja sen kanssa yhdenmukaista kansallista lainsäädäntöä sekä hyvää käytäntöä noudattaen. Rehualan toimijoiden on erityisesti varmistettava, että ne täyttävät tässä asetuksessa säädetyt asiaan kuuluvat hygieniavaatimukset.

2.   Elintarviketuotannossa käytettäviä eläimiä ruokittaessa tuottajien on toteutettava toimenpiteitä ja otettava käyttöön menettelyjä, joilla rehun, eläinten ja eläinperäisten tuotteiden biologisen, kemiallisen ja fyysisen saastumisen riski pidetään niin alhaisena, kuin se on kohtuudella mahdollista.

5 artikla

Erityiset velvoitteet

1.   Rehun alkutuotannossa ja seuraavien siihen liittyvien toimien yhteydessä:

a)

alkutuotteiden kuljetus, varastointi ja käsittely tuotantopaikalla;

b)

alkutuotteiden kuljetus tuotantopaikalta laitokseen;

c)

rehujen sekoittaminen yksinomaan oman tilan tarpeisiin käyttämättä lisäaineita tai lisäaineita sisältäviä esiseoksia, säilörehun lisäaineita lukuun ottamatta;

rehualan toimijoiden on noudatettava liitteen I säännöksiä silloin, kun ne ovat toteutettavien toimien kannalta merkityksellisiä.

2.   Muiden kuin 1 kohdassa mainittujen toimien yhteydessä, mukaan lukien rehujen sekoittaminen yksinomaan oman tilan tarpeisiin muita lisäaineita tai lisäaineita sisältäviä esiseoksia kuin säilörehun lisäaineita käyttäen, rehualan toimijoiden on noudatettava liitteen II säännöksiä silloin, kun ne ovat toteutettavien toimien kannalta merkityksellisiä.

3.   Rehualan toimijoiden on:

a)

noudatettava erityisiä mikrobiologisia vaatimuksia;

b)

toteutettava toimenpiteitä tai otettava käyttöön menettelyjä erityisten päämäärien saavuttamiseksi.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut vaatimukset ja päämäärät vahvistetaan 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4.   Rehualan toimijat voivat käyttää III luvussa annettuja ohjeita apunaan tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamisessa.

5.   Tuottajien on noudatettava liitteen III säännöksiä tuotantoeläinten ruokinnassa.

6.   Rehualan toimijoiden ja tuottajien on hankittava ja käytettävä ainoastaan rehua, joka on peräisin tämän asetuksen mukaisesti rekisteröidyistä ja/tai hyväksytyistä laitoksista.

6 artikla

Vaara-analyysin ja kriittisten valvontapisteiden järjestelmä (HACCP-järjestelmä)

1.   Muita kuin 5 artiklan 1 kohdassa mainittuja toimia toteuttavien rehualan toimijoiden on laadittava ja toteutettava HACCP -periaatteisiin perustuva yksi tai useampi kirjallinen menettely ja pidettävä niitä yllä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut periaatteet ovat seuraavat:

a)

tunnistetaan vaarat, jotka on torjuttava, poistettava tai saatettava hyväksyttävälle tasolle;

b)

määritetään kriittiset valvontapisteet yhdessä tai useammassa vaiheessa, jossa valvonta on välttämätöntä vaaran torjumiseksi, poistamiseksi tai saattamiseksi hyväksyttävälle tasolle;

c)

määritellään tunnistettujen vaarojen torjumista, poistamista tai vähentämistä varten kriittisten valvontapisteiden kriittiset rajat hyväksyttävän tason erottamiseksi tasosta, jota ei voida hyväksyä;

d)

laaditaan tehokkaat kriittisten valvontapisteiden seurantamenettelyt ja pannaan ne täytäntöön;

e)

toteutetaan korjaavia toimia, jos seuranta osoittaa, että kriittinen valvontapiste ei ole hallinnassa;

f)

laaditaan menettelyt sen tarkistamiseksi, että a–e alakohdassa esitetyt toimenpiteet ovat kattavia ja toimivia. Tarkistusmenettelyjä on toteutettava säännöllisesti;

g)

laaditaan asiakirjoja ja pidetään kirjaa tavalla, joka on suhteessa rehuyrityksen kokoon ja luonteeseen, sen osoittamiseksi, että a–f alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sovelletaan tehokkaasti.

3.   Kun tuotetta, prosessia tai mitä tahansa tuotanto-, jalostus-, varastointi- ja jakeluvaihetta muutetaan, rehualan toimijoiden on tarkistettava menettelynsä ja tehtävä tarvittavat muutokset.

4.   Osana 1 kohdassa tarkoitettua menettelyjärjestelmää rehualan toimijat voivat käyttää 20 artiklan mukaisesti laadittuja hyvän käytännön ohjeita sekä HACCP-järjestelmän soveltamisohjeita.

5.   Tämän artiklan täytäntöönpanoa helpottavia toimenpiteitä voidaan, myös pienyrityksiä silmällä pitäen, hyväksyä 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7 artikla

HACCP-järjestelmää koskevat asiakirjat

1.   Rehualan toimijoiden on:

a)

toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle tämän vaatimassa muodossa näyttö siitä, että ne noudattavat 6 artiklan säännöksiä;

b)

varmistettava, että kaikki 6 artiklan mukaisesti kehitettyjä menettelyjä kuvaavat asiakirjat ovat aina ajan tasalla.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon rehuyrityksen luonne ja koko vahvistaessaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua muotoa koskevia vaatimuksia.

3.   Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta voidaan hyväksyä 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tällaisilla yksityiskohtaisilla säännöillä voidaan auttaa tiettyjä rehualan toimijoita noudattamaan III luvun mukaisesti kehitettyjä HACCP-periaatteita 6 artiklan 1 kohdan vaatimusten noudattamiseksi.

8 artikla

Taloudelliset vakuudet

1.   Tehokkaan taloudellisten vakuuksien järjestelmän valmistelemiseksi rehualan toimijoita varten komissio antaa 8 päivään helmikuuta 2006 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen taloudellisista vakuuksista rehualalla. Rehualan ja siihen liittyvien alojen vastuuta koskevien olemassa olevien kansallisten oikeussäännösten, järjestelmien ja käytäntöjen tarkastelun lisäksi kertomukseen liitetään tarvittaessa tällaista toteuttamiskelpoista ja käyttökelpoista yhteisön tason vakuusjärjestelmää koskevia lainsäädäntöehdotuksia. Vakuuksien olisi katettava rehun, eläinten ja niistä tuotettujen elintarvikkeiden markkinoilta poisvetämisen, käsittelyn ja/tai tuhoamisen välittömänä seurauksena aiheutuvat kaikki kustannukset, joista rehualan toimijoiden voidaan katsoa olevan vastuussa.

2.   Rehualan toimijat ovat vastuussa kaikesta rehun turvallisuutta koskevan lainsäädännön rikkomisesta, ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rehualan toimijoiden on osoitettava, että niillä on voimassa olevat taloudelliset vakuudet, joita 1 kohdassa tarkoitetut yhteisön lainsäädäntötoimet edellyttävät.

9 artikla

Virallinen valvonta, ilmoittaminen ja rekisteröinti

1.   Rehualan toimijoiden on toimittava yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa asianomaista yhteisön lainsäädäntöä ja sen kanssa yhdenmukaista kansallista lainsäädäntöä noudattaen.

2.   Rehualan toimijoiden on:

a)

tehtävä asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle tämän vaatimassa muodossa rekisteröintiä varten ilmoitus valvonnassaan olevista laitoksista, joissa harjoitetaan jotakin rehun tuotanto-, jalostus-, varastointi-, kuljetus- tai jakeluvaiheeseen kuuluvaa toimintaa;

b)

annettava toimivaltaiselle viranomaiselle ajantasaisia tietoja a alakohdassa tarkoitetuista valvonnassaan olevista laitoksista sekä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle merkittävistä toiminnan muutoksista tai olemassa olevan laitoksen sulkemisesta.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on ylläpidettävä laitosten rekisteriä tai rekistereitä.

10 artikla

Rehualan laitosten hyväksyminen

Rehualan toimijoiden on huolehdittava siitä, että toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt niiden vastuulla olevat, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat laitokset silloin, kun

1)

laitos harjoittaa jotakin seuraavista toiminnoista:

a)

asetuksen (EY) N:o 1831/2003 soveltamisalaan kuuluvien rehun lisäaineiden tai direktiivin 82/471/ETY soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden, joita tarkoitetaan tämän asetuksen liitteessä IV olevassa 1 luvussa, valmistaminen ja/tai markkinoille saattaminen;

b)

tämän asetuksen liitteessä IV olevassa 2 luvussa tarkoitettuja rehun lisäaineita käyttäen valmistettujen esiseosten valmistaminen ja/tai markkinoille saattaminen;

c)

rehuseosten valmistaminen markkinoille saatettaviksi tai tuottaminen yksinomaan oman tilan tarpeisiin käyttäen rehun lisäaineita, joita tarkoitetaan tämän asetuksen liitteessä IV olevassa 3 luvussa, tai näitä rehun lisäaineita sisältäviä esiseoksia;

2)

hyväksyntä vaaditaan sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa laitos sijaitsee;

tai

3)

hyväksyntä vaaditaan 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti annetussa asetuksessa.

11 artikla

Vaatimukset

Rehualan toimijat eivät saa harjoittaa toimintaansa ilman:

a)

edellä 9 artiklassa säädettyä rekisteröintiä;

tai

b)

hyväksyntää, jos se on 10 artiklan mukaan tarpeen.

12 artikla

Hyväksyntää koskevista kansallisista säännöksistä tiedottaminen

Jäsenvaltioiden, jotka vaativat tietyiltä alueellaan sijaitsevilta laitoksilta 10 artiklan 2 kohdan mukaisen hyväksynnän, on ilmoitettava asiaa koskevista kansallisista säännöksistä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

13 artikla

Laitosten hyväksyntä

1.   Toimivaltainen viranomainen hyväksyy laitoksen vain sillä edellytyksellä, että ennen toiminnan aloittamista paikalla tehty tarkastuskäynti on osoittanut laitoksen täyttävän tämän asetuksen asiaankuuluvat vaatimukset.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi myöntää ehdollisen hyväksynnän, jos paikalla tehdyn tarkastuskäynnin perusteella ilmenee, että laitos täyttää kaikki infrastruktuuriin ja laitteistoon liittyvät vaatimukset. Toimivaltainen viranomainen myöntää lopullisen hyväksynnän vain, mikäli kolmen kuukauden kuluessa ehdollisen hyväksynnän myöntämisestä tehtävän uuden tarkastuskäynnin perusteella ilmenee, että laitos täyttää muut 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset. Jos selkeää edistymistä on tapahtunut, mutta laitos ei edelleenkään täytä kaikkia näitä vaatimuksia, toimivaltainen viranomainen voi jatkaa ehdollista hyväksyntää. Ehdollinen hyväksyntä ei kuitenkaan saa ylittää kestoltaan yhteensä kuutta kuukautta.

14 artikla

Rekisteröinnin tai hyväksynnän keskeyttäminen

Toimivaltaisen viranomaisen on keskeytettävä väliaikaisesti laitoksen rekisteröinti tai hyväksyntä sen yhden tai useamman toiminnon taikka kaikkien toimintojen osalta, jos käy ilmi, ettei laitos enää täytä näihin toimintoihin sovellettavia vaatimuksia.

Keskeytys jatkuu siihen saakka, kun laitos taas täyttää nämä vaatimukset. Jos vaatimukset eivät täyty vuoden kuluessa, sovelletaan 15 artiklaa.

15 artikla

Rekisteröinnin tai hyväksynnän peruuttaminen

Toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava laitoksen rekisteröinti tai hyväksyntä yhden tai useamman toiminnon osalta, jos:

a)

laitos lopettaa yhden tai useamman toiminnoistaan;

b)

käy ilmi, että laitos on jättänyt täyttämättä toimintaansa koskevat vaatimukset vähintään yhden vuoden ajan;

c)

toimivaltainen viranomainen havaitsee vakavia puutteita tai joutuu pysäyttämään laitoksen tuotannon toistuvasti eikä rehualan toimija edelleenkään pysty antamaan riittäviä takeita tuotannon jatkamisen osalta.

16 artikla

Laitoksen rekisteröinnin tai hyväksynnän muuttaminen

Toimivaltaisen laitoksen on pyynnöstä muutettava laitoksen rekisteröintiä tai hyväksyntää, jos laitos on pystynyt osoittamaan kykenevänsä harjoittamaan muuta toimintaa sen lisäksi, mihin se on alun perin rekisteröity tai mihin sille on myönnetty hyväksyntä, tai toimintaa, joka korvaa tämän aiemman toiminnan.

17 artikla

Tarkastuskäyntejä koskeva poikkeus

1.   Jäsenvaltiot vapautetaan velvoitteesta tehdä 13 artiklassa säädettyjä tarkastuskäyntejä rehuyrityksiin, jotka toimivat yksinomaan jälleenmyyjinä eivätkä missään vaiheessa säilytä tuotteita tiloissaan.

2.   Tällaisten rehuyritysten on toimitettava toimivaltaisen viranomaisen määräämässä muodossa tälle viranomaiselle vakuutus siitä, että niiden markkinoille saatetut rehut täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

18 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1.   Direktiivin 95/69/EY mukaisesti hyväksytyt ja/tai rekisteröidyt laitokset ja välittäjät voivat jatkaa toimintaansa edellyttäen, että ne toimittavat 1 päivään tammikuuta 2006 mennessä tätä koskevan ilmoituksen asianomaiselle sen alueen toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa niiden toimitilat sijaitsevat.

2.   Laitokset ja välittäjät, joilta direktiivin 95/69/EY mukaisesti ei vaadita hyväksyntää tai rekisteröintiä mutta joilta vaaditaan rekisteröinti tämän asetuksen mukaisesti, voivat jatkaa toimintaansa edellyttäen, että ne toimittavat 1 päivään tammikuuta 2006 mennessä rekisteröintiä koskevan hakemuksen asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella niiden toimitilat sijaitsevat.

3.   Hakijan on 1 päivään tammikuuta 2008 mennessä ilmoitettava toimivaltaisen viranomaisen määräämässä muodossa tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttymisestä.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon tietojen keruuta varten jo olemassa olevat järjestelmät ja pyydettävä ilmoittajaa tai hakijaa toimittamaan ainoastaan lisätietoa, jolla taataan tämän asetuksen vaatimusten noudattaminen. Toimivaltainen viranomainen voi pitää erityisesti asetuksen (EY) N:o 852/2004 6 artiklan mukaista ilmoitusta 2 kohdan mukaisena hakemuksena.

19 artikla

Luettelo rekisteröidyistä ja hyväksytyistä laitoksista

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on jokaisen toiminnan osalta merkittävä kansalliseen luetteloon tai kansallisiin luetteloihin laitokset, jotka se on rekisteröinyt 9 artiklan mukaisesti.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen 13 artiklan mukaisesti hyväksymät laitokset on merkittävä kansalliseen luetteloon antamalla kullekin laitokselle oma tunnistenumero.

3.   Jäsenvaltioiden on pidettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa luetteloissa olevat laitoksia koskevat merkinnät ajan tasalla 14, 15 ja 16 artiklassa tarkoitettujen rekisteröinnin tai hyväksynnän keskeyttämistä, peruuttamista tai muuttamista koskevien päätösten mukaisesti.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu luettelo on laadittava liitteessä V olevassa I luvussa olevan mallin mukaisesti.

5.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun tunnistenumeron on oltava liitteessä V olevassa II luvussa esitetyssä muodossa.

6.   Komissio kokoaa ja julkistaa jäsenvaltioiden luetteloiden sen osan, joka käsittää 2 kohdassa mainitut laitokset, ensimmäisen kerran marraskuussa 2007 ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 30 päivänä marraskuuta. Koonnetussa luettelossa otetaan huomioon vuoden aikana tapahtuneet muutokset.

7.   Jäsenvaltioiden on julkistettava 1 kohdassa mainittujen laitosten luettelot.

III LUKU

HYVÄN KÄYTÄNNÖN OHJEET

20 artikla

Ohjeiden laatiminen, levittäminen ja käyttö

1.   Komissio edistää rehualan hyviä käytäntöjä ja HACCP-periaatteiden soveltamista koskevien yhteisön ohjeiden laatimista 22 artiklan mukaisesti.

Jäsenvaltiot edistävät tarvittaessa kansallisten ohjeiden laatimista 21 artiklan mukaisesti.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on edistettävä sekä kansallisten että yhteisön ohjeiden levittämistä ja käyttöä.

3.   Ohjeiden käyttäminen on rehualan toimijoille kuitenkin vapaaehtoista.

21 artikla

Kansalliset ohjeet

1.   Kun hyviä käytäntöjä koskevia kansallisia ohjeita laaditaan, rehualan eri sektorien on laadittava ne ja levitettävä niitä:

a)

kuullen sellaisten osapuolten edustajia, joita asia saattaa merkittävästi koskea, kuten toimivaltaiset viranomaiset ja käyttäjäryhmät;

b)

ottamalla huomioon Codex Alimentariuksen asiaa koskevat menettelytapaohjeet;

ja

c)

kun ne koskevat rehun alkutuotantoa, ottamalla huomioon liitteessä I esitetyt suositukset.

2.   Jäsenvaltioiden on arvioitava kansalliset ohjeet varmistaakseen, että:

a)

ohjeet on laadittu 1 kohdan mukaisesti;

b)

ohjeiden sisältöä voidaan soveltaa aloilla, joita ne koskevat;

ja

c)

ohjeet sopivat 4, 5 ja 6 artiklan noudattamista koskeviksi ohjeiksi asianomaisilla aloilla ja/tai asianomaisten rehujen osalta.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset ohjeet komissiolle.

4.   Komissio perustaa ohjeita koskevan rekisterijärjestelmän, pitää sitä yllä ja antaa sen jäsenvaltioiden käyttöön.

22 artikla

Yhteisön ohjeet

1.   Ennen hygieniaa tai HACCP-periaatteiden soveltamista koskevien yhteisön hyvän käytännön ohjeiden laatimista komissio kuulee 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa. Kuulemismenettelyn tarkoituksena on pohtia ohjeiden tarpeellisuutta, soveltamisalaa ja sisältöä.

2.   Yhteisön ohjeita valmisteltaessa komission on huolehdittava siitä, että ne laaditaan ja niitä levitetään:

a)

eurooppalaisten rehualojen ja muiden asianomaisten osapuolten edustajien, kuten kuluttajaryhmien, toimesta tai niitä kuullen;

b)

yhteistoiminnassa osapuolten kanssa, joita asia merkittävästi koskee, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset.

3.   Yhteisön ohjeistoja laadittaessa ja levitettäessä on otettava huomioon:

a)

Codex Alimentariuksen asiaa koskevat menettelytapaohjeet;

ja

b)

liitteessä I esitetyt vaatimukset, kun ohjeet koskevat rehun alkutuotantoa.

4.   Jäljempänä 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komitean on arvioitava luonnos yhteisön ohjeiksi varmistaakseen, että:

a)

ohjeet on laadittu 2 ja 3 kohdan mukaisesti;

b)

ohjeiden sisältöä voidaan soveltaa koko yhteisössä aloilla, joita ne koskevat;

ja

c)

ohjeet soveltuvat 4, 5 ja 6 artiklan noudattamista koskeviksi ohjeiksi asianomaisilla aloilla ja/tai asianomaisten rehujen osalta.

5.   Komissio pyytää 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa tarkastelemaan säännöllisesti tämän artiklan mukaisesti laadittuja yhteisön ohjeita yhteistyössä tämän artiklan 2 kohdassa mainittujen tahojen kanssa. Uudelleentarkastelulla pyritään varmistamaan, että ohjeet ovat yhä käyttökelpoisia, ja ottamaan huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys.

6.   Tämän artiklan mukaisesti laadittujen yhteisön ohjeiden otsikot ja viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

IV LUKU

TUONTI JA VIENTI

23 artikla

Tuonti

1.   Kolmansista maista rehua tuovien rehualan toimijoiden on varmistettava, että tuontia harjoitetaan ainoastaan seuraavien vaatimusten mukaisesti:

a)

lähettävä kolmas maa on asetuksen (EY) N:o 882/2004 48 artiklan mukaisesti laaditussa niiden kolmansien maiden luettelossa, joista rehun tuonti on sallittu;

b)

lähettävä laitos on kolmannen maan asetuksen (EY) N:o 882/2004 48 artiklan mukaisesti laatimassa ja päivittämässä niiden laitosten luettelossa, joista rehun tuonti on sallittu;

c)

rehu on valmistettu lähettävässä laitoksessa tai b alakohdassa tarkoitetussa luettelossa olevassa toisessa laitoksessa tai yhteisössä;

ja

d)

rehu täyttää:

i)

tässä asetuksessa ja rehualan sääntöjä koskevassa muussa yhteisön lainsäädännössä vahvistetut vaatimukset;

tai

ii)

yhteisön vähintään vastaaviksi tunnustamat vaatimukset;

tai

iii)

jos yhteisön ja viejämaan kesken on tehty erityissopimus, tähän sisältyvät vaatimukset.

2.   Tuontitodistusmalli voidaan ottaa käyttöön 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

24 artikla

Väliaikaiset toimenpiteet

Poiketen siitä, mitä 33 artiklassa säädetään, ja ennen 23 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen luetteloiden laatimista, tuonti on edelleen sallittu direktiivin 98/51/EY 6 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

25 artikla

Vienti

Yhteisössä tuotetun ja kolmansien maiden markkinoille tarkoitetun rehun, mukaan lukien muille kuin tuotantoeläimille tarkoitettu rehu, on täytettävä asetuksen (EY) N:o 178/2002 12 artiklan vaatimukset.

V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Täytäntöönpanotoimenpiteitä voidaan vahvistaa 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

27 artikla

Liitteiden I, II ja III muuttaminen

Liitteitä I, II ja III voidaan muuttaa 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jotta otetaan huomioon:

a)

hyvän käytännön ohjeistojen kehittäminen;

b)

edellä 6 artiklan mukaisten HACCP-järjestelmien täytäntöönpanosta saatu kokemus;

c)

teknologinen kehitys;

d)

tieteelliset lausunnot, erityisesti uudet riskinarvioinnit;

e)

rehujen turvallisuutta koskevien tavoitteiden asettaminen;

ja

f)

erityistoimia koskevien vaatimusten kehittäminen.

28 artikla

Poikkeukset liitteistä I, II ja III

Liitteistä I, II ja III voidaan erityisistä syistä myöntää poikkeuksia 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti edellyttäen, että tällaiset poikkeukset eivät vaikuta tämän asetuksen tavoitteiden täyttymiseen.

29 artikla

Nopea hälytysjärjestelmä

Jos rehusta, mukaan lukien rehu, joka on tarkoitettu muille kuin elintarviketuotannossa käytettäville eläimille, aiheutuu vakava riski ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 178/2002 50 artiklaa soveltuvin osin.

30 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle 8 päivään helmikuuta 2007 mennessä ja niiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle niihin myöhemmin tehtävistä muutoksista.

31 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 178/2002 perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea, jäljempänä ”komitea”.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

32 artikla

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kuuleminen

Komissio kuulee Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista kaikissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, joilla voi olla merkittävä vaikutus kansanterveyteen, ja erityisesti ennen 5 artiklan 3 kohdan mukaisten vaatimusten tai päämäärien ehdottamista.

33 artikla

Kumoaminen

Kumotaan seuraavat direktiivit 1 päivästä tammikuuta 2006, tämän kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia määräaikoja, joiden kuluessa mainitut direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä:

a)

neuvoston direktiivi 95/69/EY;

b)

komission direktiivi 98/51/EY.

34 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 12 päivänä tammikuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. P. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT

(1)  EUVL C 32, 5.2.2004, s. 97.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 31. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 21. joulukuuta 2004.

(3)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1642/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 4).

(4)  EYVL L 332, 30.12.1995, s. 15, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 806/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 1).

(5)  EYVL L 213, 21.7.1982, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(6)  EYVL L 208, 24.7.1998, s. 43.

(7)  EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1. (Oikaisu: EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1.)

(8)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(9)  EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1. (Oikaisu: EUVL L 226, 25.6.2004, s. 3.)

(10)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

LIITE I

ALKUTUOTANTO

OSA A

5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla rehun alkutuotantotasolla toimivia rehuyrityksiä koskevat vaatimukset

I.   Hygieniaa koskevat vaatimukset

1.

Rehun alkutuotannosta vastaavien rehualan toimijoiden on varmistettava, että toimintaa johdetaan ja harjoitetaan siten, että estetään, poistetaan tai rajataan mahdollisimman vähiin vaarat, jotka saattavat vaarantaa rehujen turvallisuuden.

2.

Rehualan toimijoiden on mahdollisimman hyvin varmistettava, että niiden vastuulla tuotetut, valmistetut, puhdistetut, pakatut, varastoidut ja kuljetetut alkutuotteet suojataan saastumiselta ja pilaantumiselta.

3.

Rehualan toimijoiden on täytettävä 1 ja 2 kohdassa mainitut velvoitteet noudattamalla asianmukaisia vaarojen torjuntaa koskevia yhteisön ja jäsenvaltioiden säännöksiä, mukaan luettuina:

i)

toimenpiteet, joilla torjutaan esimerkiksi ilmasta, maaperästä, vedestä, lannoitteista, kasvinsuojeluaineista, biosideista, eläinlääkkeistä sekä jätteiden käsittelystä ja hävittämisestä peräisin olevaa vaarallista saastumista;

ja

ii)

kasvien terveyteen, eläinten terveyteen ja ympäristöön liittyvät toimenpiteet, jotka vaikuttavat rehujen turvallisuuteen, mukaan luettuina eläintautien ja niiden aiheuttajien valvonta- ja torjuntaohjelmat.

4.

Rehualan toimijoiden on toteutettava tarvittaessa asianmukaiset toimenpiteet, joiden avulla erityisesti:

a)

pidetään puhtaina ja tarpeen mukaan desinfioidaan puhdistuksen jälkeen tarkoituksenmukaisella tavalla kaikki tilat, laitteet, säiliöt, korit ja kuljetusvälineet, joita käytetään rehun tuotannossa, valmistuksessa, luokittelussa, pakkaamisessa, varastoinnissa ja kuljetuksessa;

b)

varmistetaan tarpeen mukaan hygieeniset rehun tuotanto-, kuljetus- ja varastointiolosuhteet sekä rehun puhtaus;

c)

käytetään puhdasta vettä vaarallisen saastumisen estämiseksi aina, kun se on tarpeen;

d)

estetään mahdollisimman hyvin eläinten ja tuhoeläinten aiheuttama vaarallinen saastuminen;

e)

varastoidaan ja käsitellään jätteitä ja vaarallisia aineita siten, että estetään vaarallinen saastuminen;

f)

varmistetaan, etteivät pakkausmateriaalit ole rehun vaarallisen saastumisen lähteenä;

g)

otetaan huomioon alkutuotteista otetuista näytteistä tai rehujen turvallisuuden kannalta merkitystä omaavista näytteistä suoritettujen merkityksellisten analyysien tulokset.

II.   Tietojen kirjaaminen

1.

Rehualan toimijoiden on pidettävä kirjaa vaarojen torjumiseksi käyttöönotettuja toimenpiteitä koskevista tiedoista ja säilytettävä niitä asianmukaisesti ja riittävän ajan tavalla, joka on suhteessa rehuyrityksen luonteeseen ja kokoon. Rehualan toimijoiden on annettava näissä asiakirjoissa olevat merkitykselliset tiedot toimivaltaisen viranomaisen käyttöön.

2.

Rehualan toimijoiden on pidettävä kirjaa erityisesti seuraavista seikoista:

a)

kasvinsuojeluaineiden ja biosidien käyttö;

b)

geneettisesti muunnettujen siementen käyttö;

c)

sellaisten tuhoeläinten tai tautien esiintyvyys, jotka voivat vaikuttaa alkutuotteiden turvallisuuteen;

d)

alkutuotteista otetuista näytteistä tehtyjen tai rehujen turvallisuuden kannalta merkitystä omaavista diagnoosia varten otetuista muista näytteistä suoritettujen analyysien tulokset;

e)

kunkin tuotantopanoksena käytetyn rehuerän alkuperä ja määrä sekä kunkin tuotantoerän määränpää ja määrä.

3.

Muut asianomaiset henkilöt, esimerkiksi eläinlääkärit, agronomit ja maatalousteknikot, voivat avustaa rehualan toimijoita tietojen kirjaamisessa maatilalla suorittamiensa toimien osalta.

OSA B

Suositukset hyvän käytännön ohjeiksi

1.

Laadittaessa tämän asetuksen III luvussa tarkoitettuja jäsenvaltioiden ja yhteisön ohjeita niihin on sisällytettävä ohjeita hyvistä toimintatavoista rehun alkutuotannossa ilmenevien vaarojen torjumiseksi.

2.

Hyvän käytännön ohjeissa on oltava asianmukaista tietoa rehun alkutuotannossa ilmenevistä vaaroista sekä toimista niiden torjumiseksi, mukaan luettuina yhteisön ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä tai yhteisön ja jäsenvaltioiden ohjelmissa säädetyt asianmukaiset toimenpiteet, kuten:

a)

muun muassa mykotoksiinien, raskasmetallien, radioaktiivisten aineiden jne. aiheuttaman saastumisen torjunta;

b)

veden, orgaanisen jätteen ja lannoitteiden käyttö;

c)

kasvinsuojeluaineiden ja biosidien oikea ja asianmukainen käyttö ja jäljitettävyys;

d)

eläinlääkkeiden ja rehun lisäaineiden oikea ja asianmukainen käyttö ja jäljitettävyys;

e)

rehuaineiden valmistus, varastointi ja jäljitettävyys;

f)

kuolleiden eläinten, jätteen ja kuivikkeiden asianmukainen hävittäminen;

g)

suojatoimenpiteet, joilla estetään eläimiin siirtyvien tarttuvien tautien kulkeutuminen rehun välityksellä, ja velvollisuus ilmoittaa niistä toimivaltaiselle viranomaiselle;

h)

menettelyt, käytännöt ja menetelmät, joilla varmistetaan, että rehu tuotetaan, valmistetaan, pakataan, varastoidaan ja kuljetetaan asianmukaisissa hygieniaolosuhteissa, tehokas puhdistus ja tuhoeläinten torjunta mukaan lukien;

i)

kirjaamiseen liittyvät toimenpiteet.

LIITE II

MUITA KUIN 5 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETULLA REHUN ALKUTUOTANTOTASOLLA TOIMIVIA REHUYRITYKSIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

TOIMITILAT JA LAITTEISTO

1.

Rehun jalostus- ja varastotilat sekä laitteet, säiliöt, korit, kuljetusvälineet ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat tilat on pidettävä puhtaina, ja on pantava täytäntöön tehokkaita tuhoeläintorjuntaohjelmia.

2.

Toimitilojen ja laitteistojen pohjapiirroksen, suunnittelun, rakennustavan ja koon on oltava sellainen, että:

a)

toimitilat ja laitteistot voidaan puhdistaa ja/tai desinfioida asianmukaisella tavalla;

b)

erehtymisvaara on mahdollisimman pieni ja vältetään kontaminaatio, mukaan lukien ristikontaminaatio, ja yleensä kaikki tuotteiden turvallisuudelle ja laadulle haitalliset vaikutukset. Rehun kanssa kosketuksiin joutuvat koneet on kuivattava märkäpesun jälkeen.

3.

Sekoitus- ja/tai valmistustoimintoihin tarkoitetut tilat ja laitteistot on tarkastettava asianmukaisesti ja säännöllisesti valmistajan tuotteille etukäteen laatimien kirjallisten menettelyjen mukaisesti.

a)

Kaikkien rehunvalmistuksessa käytettyjen asteikkojen ja mittalaitteiden on oltava mitattavien painojen ja tilavuuksien kannalta tarkoituksenmukaisia, ja niiden tarkkuus on testattava säännöllisesti.

b)

Kaikkien rehunvalmistuksessa käytettyjen sekoittimien on oltava sekoitettavien painojen ja tilavuuksien kannalta tarkoituksenmukaisia, ja niiden avulla on pystyttävä valmistamaan sopivia homogeenisia seoksia ja laimennoksia. Alan toimijoiden on osoitettava sekoittimien tehokkuus homogeenisuuden osalta.

4.

Tiloissa on oltava riittävä luonnollinen ja/tai keinovalaistus.

5.

Jätevedenpoistojärjestelmien on oltava vaatimusten mukaiset; ne on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei niistä aiheudu rehuille saastumisriskiä.

6.

Rehunvalmistuksessa käytetyn veden on oltava senlaatuista, että se sopii eläimille; vesijohtojen on oltava reagoimattomasta aineesta valmistettuja.

7.

Jäte- ja sadeveden poisto on järjestettävä siten, ettei se vaikuta laitteisiin eikä rehun turvallisuuteen ja laatuun. Pilaantumista ja pölyä varten on järjestettävä valvonta, jotta estetään tuhoeläinten pääsy.

8.

Ikkunoiden ja muiden aukkojen on oltava sellaisia, etteivät tuhoeläimet pääse niistä. Ovien on oltava tiiviisti sulkeutuvia ja suljettuina estettävä tuhoeläinten pääsy.

9.

Tiloissa on tarvittaessa oltava sellaisella tavalla suunnitellut, rakennetut ja käsitellyt sisäkatot ja ylärakenteet, että ne estävät lian kerääntymisen ja vähentävät kosteuden tiivistymistä, haitallisen homeen muodostumista ja hiukkasten varisemista, mikä voi vaikuttaa rehun turvallisuuteen ja laatuun.

HENKILÖSTÖ

Rehuyrityksillä on oltava käytössään riittävän suuri ja kyseisten tuotteiden valmistukseen asianmukaisesti koulutettu ja pätevä henkilöstö. Valvonnasta vastaavia toimivaltaisia viranomaisia varten on laadittava organisaatiokaavio, jossa ilmoitetaan työnjohdon pätevyys (tutkinnot, työkokemus) ja vastuualueet. Koko henkilöstölle on annettava kirjallinen selvitys kunkin tehtävistä, vastuualueista ja valtuuksista, erityisesti aina kun tehdään muutoksia, jotta tuotteiden laatu olisi aina halutunlainen.

TUOTANTO

1.

Tuotannosta vastaamaan on nimettävä pätevä henkilö.

2.

Rehualan toimijoiden on huolehdittava siitä, että tuotannon eri vaiheet suoritetaan noudattaen kirjallisessa muodossa etukäteen annettuja menettelyjä ja ohjeita, joissa määritellään ja joiden avulla tarkastetaan ja varmistetaan tuotantoprosessin kriittisten vaiheiden hallinta.

3.

Ristikontaminaation ja virheiden välttämiseksi tai minimoimiseksi on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimet. Tuotannon eri vaiheissa suoritettavia tarkastuksia varten on oltava käytettävissä riittävät ja asianmukaiset keinot.

4.

Kiellettyjen rehujen, haitallisten aineiden sekä muiden vierasaineiden esiintymistä on seurattava ottaen huomioon ihmisten ja eläinten terveys, ja riskien minimoimiseksi on oltava käytössä asianmukaiset valvontastrategiat.

5.

Jätteet ja rehuksi sopimattomat aineet olisi eristettävä ja tunnistettava. Jos tällaiset aineet sisältävät vaarallisessa määrin eläinlääkkeitä, vierasaineita tai muita vaaratekijöitä, aineet on hävitettävä asianmukaisella tavalla eikä niitä saa käyttää rehuna.

6.

Rehualan toimijoiden on toteutettava riittävät toimet tuotteiden tehokkaan jäljitettävyyden varmistamiseksi.

LAADUNVARMISTUS

1.

Tarvittaessa on nimettävä pätevä henkilö vastaamaan laadunvarmistuksesta.

2.

Rehuyrityksillä on osana niiden laadunvarmistusjärjestelmää oltava käytettävissään laboratorio, jossa on asianmukainen henkilöstö ja laitteisto.

3.

Laadunvarmistussuunnitelma on laadittava kirjallisena ja se on pantava täytäntöön; se käsittää erityisesti valmistusprosessin kriittisten vaiheiden tarkastukset, näytteenottomenetelmät ja näytteenottotiheydet, analyysimenetelmät ja analyysitiheydet, eritelmien noudattamisen – ja seuraukset, jos niitä ei noudateta – prosessoiduista aineista lopputuotteeseen asti.

4.

Valmistajien on jäljitettävyyden varmistamiseksi pidettävä kirjaa lopputuotteissa käytetyistä raaka-aineista. Näiden asiakirjojen on oltava toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä tuotteen markkinoille saattamista koskevan käyttötarkoituksen mukaisen kohtuullisen ajan. Lisäksi valmistusaineista ja kustakin valmistetusta ja markkinoille saatetusta tuote-erästä tai jatkuvan valmistuksen ollessa kyseessä kustakin määritellystä tuotannon osasta on otettava riittävän paljon näytteitä valmistajan etukäteen laatiman menettelyn mukaisesti, ja näytteet on säilytettävä siten, että jäljitettävyys voidaan varmistaa (tai niitä on otettava säännöllisesti, jos valmistus tapahtuu yksinomaan kyseisen valmistajan omaan tarpeeseen). Näytteet on sinetöitävä ja varustettava etiketeillä sellaisissa olosuhteissa, että ne voidaan helposti tunnistaa; ne on säilytettävä siten, etteivät ne voi muuttua millään tavalla koostumukseltaan tai muuten muuttua tavallisesta poikkeaviksi. Näytteiden on oltava toimivaltaisten viranomaisten saatavilla asianmukaisen ajan, joka riippuu käytöstä, jota varten rehut saatetaan markkinoille. Muille kuin elintarviketuotannossa käytettäville eläimille tarkoitetun rehun osalta rehunvalmistajan on säilytettävä näytteitä vain valmiista tuotteesta.

VARASTOINTI JA KULJETUS

1.

Prosessoidut rehut on pidettävä erillään prosessoimattomista rehuaineista ja lisäaineista, jotta vältetään prosessoidun rehun ristikontaminaatio; on käytettävä asianmukaisia pakkausmateriaaleja.

2.

Rehut on varastoitava ja kuljetettava asianmukaisissa säiliöissä. Ne on varastoitava tiloissa, jotka on suunniteltu, järjestetty ja huollettu siten, että taataan hyvät varastointiolosuhteet, ja joihin pääsevät ainoastaan henkilöt, joilla on rehualan toimijoiden antama lupa.

3.

Rehut on varastoitava ja kuljetettava siten, että ne ovat helposti tunnistettavissa, jottei pääse tapahtumaan mitään sekaannusta, ristikontaminaatiota tai laadun huononemista.

4.

Rehun kuljetuksessa, varastoinnissa, siirroissa, käsittelyssä ja punnituksessa käytetyt astiat ja laitteet on pidettävä puhtaina. On otettava käyttöön puhdistusohjelmia ja huolehdittava, että puhdistus- ja desinfiointiaineiden jäämät ovat mahdollisimman vähäisiä.

5.

On huolehdittava, että pilaantumista tapahtuu mahdollisimman vähän, ja pilaantumista on valvottava tuhoeläinten pääsyn vähentämiseksi.

6.

Lämpötilat on pidettävä tarvittaessa mahdollisimman alhaisina, jottei tapahdu kosteuden tiivistymistä eikä pilaantumista.

TIETOJEN KIRJAAMINEN

1.

Kaikkien rehualan toimijoiden, myös niiden, jotka toimivat yksinomaan jälleenmyyjinä eivätkä missään vaiheessa pidä tuotetta tiloissaan, on pidettävä kirjaa asiaankuuluvista tiedoista, jotka kattavat hankinnan, tuotannon ja myynnin ja joiden avulla tuote voidaan jäljittää vastaanotosta ja toimituksesta alkaen, vienti mukaan luettuna, lopulliseen määräpaikkaan asti.

2.

Rehualan toimijoiden lukuun ottamatta niitä, jotka toimivat yksinomaan jälleenmyyjinä eivätkä missään vaiheessa säilytä tuotetta tiloissaan, on pidettävä kirjaa seuraavasti:

a)

Valmistusprosessien ja tarkastusten dokumentaatio

Rehuyrityksillä on oltava käytössään dokumentaatiojärjestelmä, jonka tarkoitus on määritellä tuotantoprosessin kriittiset vaiheet ja taata niiden hallinta sekä toteuttaa laadunvarmistussuunnitelma. Niiden on säilytettävä merkityksellisten tarkastusten tulokset. Kaikki tämä dokumentaatio on säilytettävä siten, että kunkin liikkeelle lasketun tuote-erän valmistushistoria voidaan jäljittää ja vastuu voidaan määrittää valitustapauksissa.

b)

Jäljitettävyyttä koskeva dokumentaatio, erityisesti

i)

lisäaineiden osalta:

—

tuotettujen lisäaineiden laatu ja määrä, niiden valmistuspäivämäärät ja tarvittaessa eränumero tai jatkuvan valmistusprosessin ollessa kyseessä tuotannon määritellyn osan numero;

—

sen laitoksen nimi ja osoite, jolle lisäaineet on toimitettu, toimitettujen lisäaineiden laatu ja määrä ja tarvittaessa eränumero tai jatkuvan valmistusprosessin ollessa kyseessä tuotannon määritellyn osan numero;

ii)

direktiivissä 82/471/ETY tarkoitettujen tuotteiden osalta:

—

tuotteiden laatu ja määrä, valmistuspäivämäärät ja tarvittaessa eränumero tai jatkuvan valmistusprosessin ollessa kyseessä tuotannon määritellyn osan numero;

—

niiden laitosten tai käyttäjien (laitosten tai tuottajien) nimet ja osoitteet, joille nämä tuotteet on toimitettu, tarkat tiedot toimitettujen tuotteiden laadusta ja määrästä ja tarvittaessa eränumero tai jatkuvan valmistusprosessin ollessa kyseessä tuotannon määritellyn osan numero;

iii)

esiseosten osalta:

—

lisäaineiden valmistajien tai toimittajien nimi ja osoite, käytettyjen lisäaineiden laatu ja määrä sekä tarvittaessa eränumero tai jatkuvan valmistusprosessin ollessa kyseessä tuotannon määritellyn osan numero;

—

esiseoksen valmistuspäivämäärä ja tarvittaessa eränumero;

—

sen laitoksen nimi ja osoite, jolle esiseos on toimitettu, toimituspäivämäärä, toimitetun esiseoksen laatu ja määrä ja tarvittaessa eränumero;

iv)

rehuseosten/rehuaineiden osalta:

—

lisäaineiden/esiseosten valmistajien tai toimittajien nimi ja osoite, käytetyn esiseoksen laatu ja määrä sekä tarvittaessa eränumero;

—

rehuaineiden ja täydennysrehujen toimittajien nimi ja osoite sekä toimituspäivämäärä;

—

rehuseoksen tyyppi, määrä ja koostumus;

—

valmistettujen rehuaineiden tai rehuseosten laatu, määrä ja valmistuspäivämäärä sekä ostajan (esimerkiksi tuottajan, muun rehualan toimijan) nimi ja osoite.

VALITUKSET JA TUOTTEIDEN VETÄMINEN POIS MARKKINOILTA

1.

Rehualan toimijoiden on perustettava valitusten kirjaamis- ja käsittelyjärjestelmä.

2.

Niiden on tarvittaessa otettava käyttöön järjestelmä, jonka avulla liikkeelle lasketut tuotteet voidaan nopeasti vetää pois markkinoilta. Niiden on määriteltävä kirjallisesti, mitä poisvedetyille tuotteille tehdään, ja tuotteiden laatu on varmistettava ennen kuin ne voidaan jälleen laskea liikkeelle.

LIITE III

ELÄINTEN RUOKINNASSA NOUDATETTAVAT HYVÄT TOIMINTATAVAT

LAIDUNRUOKINTA

Laidun- ja viljelymailla laiduntaminen on toteutettava siten, että fyysisistä, biologisista tai kemiallisista vaaroista johtuva eläinperäisten elintarvikkeiden saastuminen olisi mahdollisimman vähäistä.

Tarvittaessa on odotettava, ennen kuin karjan annetaan laiduntaa laitumella tai kasvustoa tai korjuutähteitä sisältävällä lohkolla ja noudatettava lepojaksoa myös laidunkiertojen välillä, jotta lannan aiheuttama mahdollinen biologinen ristikontaminaatio on mahdollisimman vähäistä ja jotta voidaan varmistaa, että kemiallisten aineiden levittämisestä maataloudessa johtuvia varoaikoja noudatetaan.

ELÄINSUOJAA JA RUOKINTALAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Eläintenpitoyksikkö on suunniteltava siten, että se voidaan puhdistaa asianmukaisesti. Eläintenpitoyksikkö ja ruokintalaitteet on puhdistettava perusteellisesti ja säännöllisesti, jottei synny vaaroja. Puhdistus- ja desinfiointikemikaaleja on käytettävä ohjeiden mukaisesti, ja ne on varastoitava erilleen rehusta ja ruokinta-alueista.

On otettava käyttöön tuhoeläintorjuntajärjestelmä, jonka avulla torjutaan tuhoeläinten pääsy eläintenpitoyksikköön ja vähennetään rehun ja kuivikkeiden tai eläinyksiköiden saastumisen riski mahdollisimman vähäiseksi.

Rakennukset ja ruokintalaitteet on pidettävä puhtaina. On otettava käyttöön järjestelmiä, joiden avulla poistetaan säännöllisesti lanta, jäte ja muut mahdolliset tekijät, jotka voivat johtaa rehun saastumiseen.

Eläintenpitoyksikössä käytetyt rehut ja kuivikkeet on vaihdettava usein ja on huolehdittava, etteivät ne pääse homehtumaan.

RUOKINTA

1.   Varastointi

Rehu on varastoitava erilleen kemikaaleista ja muista tuotteista, joiden käyttö rehuna on kielletty. Varastoalueet ja -säiliöt on pidettävä puhtaina ja kuivina, ja tarvittaessa on huolehdittava asianmukaisesta tuhoeläintorjunnasta. Varastoalueet ja säiliöt on puhdistettava säännöllisesti, jotta vältetään tarpeeton ristikontaminaatio.

Siemenet on varastoitava asianmukaisesti ja siten, etteivät ne ole eläinten saatavilla.

Eri eläinryhmille tai -lajeille tarkoitetut lääkerehut ja muut kuin lääkerehut on varastoitava siten, että vaara niiden joutumisesta eläimille, joille niitä ei ole tarkoitettu, on mahdollisimman vähäinen.

2.   Jakelu

Maatilalla käytetyn jakelujärjestelmän on taattava, että oikea rehu ohjataan oikeaan kohteeseen. Jakelun ja ruokkimisen aikana rehua on käsiteltävä siten, että vältetään saastuneiden varastoalueiden tai laitteiden aiheuttama saastuminen. Muut kuin lääkerehut on käsiteltävä lääkerehuista erillään, jotta vältetään saastuminen.

Maatilalla rehun kuljettamisessa käytetyt ajoneuvot sekä ruokintalaitteet on puhdistettava säännöllisesti erityisesti, kun niitä käytetään lääkerehun toimittamiseen ja jakeluun.

REHU JA VESI

Juomaveden tai vesiviljelyssä käytetyn veden on oltava laadultaan kasvatettaville eläimille sopivaa. Jos on syytä pelätä eläinten tai eläintuotteiden saastumista vedestä, on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaarojen arvioimiseksi ja minimoimiseksi.

Ruokinta- ja juottolaitteet on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava siten, että rehun ja veden saastuminen on mahdollisimman vähäistä. Juottojärjestelmät on mahdollisuuksien mukaan puhdistettava ja huollettava säännöllisesti.

HENKILÖSTÖ

Eläinten ruokinnasta ja käsittelystä huolehtivalla henkilöllä on oltava tarvittavat taidot, tiedot ja pätevyys.

LIITE IV

1 LUKU

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaisesti sallitut lisäaineet:

—

Ravitsemukselliset lisäaineet: kaikki ryhmään kuuluvat lisäaineet

—

Eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet: kaikki ryhmään kuuluvat lisäaineet

—

Teknologiset lisäaineet: asetuksen (EY) N:o 1831/2003 liitteessä I olevan 1 kohdan b alakohdan (”hapettumisenestoaineet”) soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet: vain sellaiset, joille on vahvistettu enimmäispitoisuus

—

Sensoriset lisäaineet: asetuksen (EY) N:o 1831/2003 liitteessä I olevan 2 kohdan a alakohdan (”väriaineet”) soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet: karotenoidit ja ksantofyllit.

Direktiivissä 82/471/ETY tarkoitetut tuotteet:

—

Bakteereihin, hiivoihin, leviin ja alempiin sieniin kuuluvista mikro-organismeista peräisin olevat valkuaisaineet: kaikki ryhmään kuuluvat tuotteet (alaryhmää 1.2.1 lukuun ottamatta)

—

Aminohappoja käymisreaktiolla valmistettaessa syntyvät oheistuotteet: kaikki ryhmään kuuluvat tuotteet.

2 LUKU

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaisesti sallitut lisäaineet:

—

Eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet: asetuksen (EY) N:o 1831/2003 liitteessä I olevan 4 kohdan d alakohdan (”muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”) soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet

—

Antibiootit: kaikki lisäaineet

—

Kokkidiostaatit ja histomonostaatit: kaikki lisäaineet

—

Kasvunedistäjät: kaikki lisäaineet.

—

Ravitsemukselliset lisäaineet:

—

asetuksen (EY) N:o 1831/2003 liitteessä I olevan 3 kohdan a alakohdan (”vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus”) soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet: A ja D

—

asetuksen (EY) N:o 1831/2003 liitteessä I olevan 3 kohdan b alakohdan (”hivenaineyhdisteet”) soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet: Cu ja Se.

3 LUKU

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaisesti sallitut lisäaineet:

Eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet: asetuksen (EY) N:o 1831/2003 liitteessä I olevan 4 kohdan d alakohdan (”muut eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”) soveltamisalaan kuuluvat lisäaineet

—

Antibiootit: kaikki lisäaineet

—

Kokkidiostaatit ja histomonostaatit: kaikki lisäaineet

—

Kasvunedistäjät: kaikki lisäaineet

LIITE V

I LUKU

Hyväksyttyjen rehuyritysten luettelo

1

2

3

4

5

Yksilöivä numero

Toiminta

Nimi tai toiminimi (1)

Osoite (2)

Huomautukset

II LUKU

Yksilöivällä numerolla on oltava seuraava rakenne:

1.

Merkki ”α”, jos rehuyritys on hyväksytty.

2.

Sen jäsenvaltion tai kolmannen maan ISO-koodi, jossa rehuyritys sijaitsee.

3.

Kansallinen viitenumero, jossa on enintään kahdeksan aakkosnumeerista merkkiä.

(1)  Rehuyrityksen nimi tai toiminimi.

(2)  Rehuyrityksen osoite.

8.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 35/23

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 184/2005,

annettu 12 päivänä tammikuuta 2005,

maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin perustamissopimuksen 105 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä, (2)

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa määrätään, että komissio antaa neuvostolle kertomuksia, joiden perusteella neuvosto valvoo jokaisen jäsenvaltion sekä yhteisön taloudellista kehitystä sekä sitä, onko niiden talouspolitiikka laajojen suuntaviivojen mukaista.

(2)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaan komissio tekee neuvostolle ehdotuksia yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi ja neuvosto valtuuttaa komission aloittamaan tarpeelliset neuvottelut.

(3)

Palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimus) (3) ja teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS-sopimus) (4) täytäntöönpanossa ja tarkastelussa sekä muita sopimuksia koskevissa nykyisissä ja tulevissa neuvotteluissa on oltava käytettävissä asianmukaista tilastotietoa.

(4)

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96 (5) (EKT-95) sisältää yhteisten standardien, määritelmien, luokittelujen ja tilinpitosäännöstön muodostaman viitekehyksen, joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden tilastojen laatimiseen yhteisön tarpeisiin ja jonka avulla jäsenvaltioiden tulokset saadaan keskenään vertailukelpoisiksi.

(5)

EMU:n tilastovaatimuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa, joka esitettiin neuvostolle syyskuussa 2000, ja sen kolmannessa, neljännessä ja viidennessä tilannekatsauksessa, joita neuvosto niin ikään tuki, edellytetään Euroopan unionin neljännesvuosittaisen tilinpidon laatimista institutionaalisilta sektoreilta 90 päivän kuluessa. Neljännesvuosittaisten maksutaselukujen oikea-aikainen toimittaminen on ennakkoedellytys mainitun Euroopan unionin neljännesvuosittaisen tilinpidon kokoamiselle.

(6)

Yritystoiminnan rakennetilastoista 20 päivänä joulukuuta 1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 58/97 (6) perustettiin yhteinen kehys yhteisössä toimivien yritysten rakennetta, toimintoja, kilpailukykyä ja tuloksia koskevien yhteisön tilastojen keruulle, laatimiselle, toimittamiselle ja arvioinnille, ja siinä säädetään tältä alalta kerättävät ominaisuustiedot.

(7)

Rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista 19 päivänä joulukuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2560/2001 (7) vaikutti suoraan tilastojen kokoamiseen; tämän asetuksen mukaisen kynnysarvon korottaminen vaikuttaisi merkittävästi yritysten ilmoitusvelvollisuuteen ja jäsenvaltioiden maksutasetilastojen laatuun etenkin jäsenvaltioissa, joissa on maksusuorituksiin perustuvat tilastojen kokoamisjärjestelmät.

(8)

Kansainvälisen valuuttarahaston maksutasekäsikirjassa sekä maksutasetta, ulkomaista varallisuutta ja valuuttavarantoasetelmaa koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 2 päivänä toukokuuta 2003 annetuissa Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (8), kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien käsikirjassa (Manual on statistics of international trade in services of the United Nations) ja OECD:n suorien sijoitusten käsikirjassa (OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment) määritellään yhteisesti yleiset säännöt, joiden mukaan maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tilastot on kerättävä.

(9)

Maksutasetta koskevien tilastojen osalta Euroopan keskuspankki ja komissio sovittavat tarpeen mukaan yhteen kokoamistyötä. Tässä asetuksessa määritellään erityisesti tilastotiedot, joita komissio tarvitsee jäsenvaltioilta voidakseen tuottaa maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia yhteisön tilastoja. Näiden yhteisön tilastojen tuottamiseksi ja levittämiseksi komissio ja jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään toimitettujen tietojen laatua ja niiden levittämistä koskevista kysymyksistä.

(10)

Salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle 11 päivänä kesäkuuta 1990 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, ETY) N:o 1588/90 (9) säädetään, ettei kansallisiin tilastosalaisuutta koskeviin säännöksiin voida vedota salassapidettävien tilastollisten tietoaineistojen Eurostatille luovuttamisen estämiseksi, jos yhteisön lainsäädäntöön kuuluvassa, yhteisön tilastoja koskevassa säännöksessä säädetään tällaisten tietojen luovuttamisesta.

(11)

Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2533/98 (10) annetaan luottamuksellisuutta koskevat säännökset, joita on sovellettava Euroopan keskuspankille toimitettuihin luottamuksellisiin tilastotietoihin.

(12)

Yhteisön erityistilastojen tuottamiseen sovelletaan yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 (11) säännöksiä.

(13)

On selkeä tarve tuottaa maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia yhteisön tilastoja, jotka noudattavat yhteisiä laatustandardeja.

(14)

Koska tämän asetuksen tavoitetta eli sellaisten yhteisten laatustandardien luomista, joita tarvitaan maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien vertailukelpoisten tilastojen tuottamiseksi, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimesta, ja se voidaan siksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi hyväksyä toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(15)

Kansallisilla laitoksilla, jotka jäsenvaltioissa vastaavat tiedonkeruusta, voi tässä asetuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi olla tarve saada käyttää hallinnollisia tietolähteitä, kuten muiden julkisten laitosten pitämiä yritysrekistereitä ja muita tietokantoja, jotka sisältävät tietoja rajatylittävistä taloustoimista ja varallisuusasemista, silloin kun nämä tiedot ovat tarpeen yhteisön tilastojen tuottamiseksi.

(16)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (12) mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan yhteinen kehys maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien yhteisön tilastojen järjestelmälliseksi tuottamiseksi.

2 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevat tiedot, jotka mainitaan liitteessä I. Tiedot määritellään liitteessä II.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot komissiolle (Eurostatille) liitteestä I ilmeneviä määräaikoja noudattaen.

3 artikla

Tietolähteet

1.   Jäsenvaltioiden on kerättävä tässä asetuksessa vaaditut tiedot kaikkia sopiviksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomiaan lähteitä apunaan käyttäen. Niihin voi sisältyä hallinnollisia tietolähteitä, kuten yritysrekisterit.

2.   Luonnollisten ja oikeushenkilöiden, joita pyydetään toimittamaan tietoja, on vastatessaan noudatettava määräaikoja ja määritelmiä, jotka jäsenvaltioiden tiedonkeruusta vastaavat kansalliset laitokset tämän asetuksen mukaisesti asettavat.

3.   Jos vaadittavia tietoja ei voida kerätä kohtuullisin kustannuksin, voidaan toimittaa parhaat mahdolliset estimaatit (nolla-arvot mukaan luettuina).

4 artikla

Laatuperusteet ja -selvitykset

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki kohtuulliset ja tarpeellisina pitämänsätoimenpiteet sen varmistamiseksi, että toimitettujen tietojen laatu vastaa yhteisiä laatustandardeja.

2.   Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle selvityksen toimitettujen tietojen laadusta, jäljempänä ”laatuselvitykset”.

3.   Yhteisiä laatustandardeja sekä laatuselvitysten sisältöä ja ajoitusta koskevat tarkemmat määräykset vahvistetaan 11 artiklan 2 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ottaen huomioon vaikutukset tiedonkeruu- ja kokoamiskustannuksiin sekä tiedonkeruuta koskevat merkittävät muutokset.

Komissio arvioi 11 artiklassa tarkoitetun maksutasekomitean avustuksella toimitettujen tietojen laadun laatuselvitysten pohjalta. Komission arvio lähetetään tiedoksi Euroopan parlamentille.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tärkeistä menettelyä tai muita seikkoja koskevista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta toimitettuihin tietoihin, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tällaista muutosta aletaan soveltaa. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille jamuille jäsenvaltioille näin saaduista tiedoista.

5 artikla

Tietovirrat

Tuotettavat tilastot luokitellaan komissiolle (Eurostatille) toimittamista varten seuraavien tietovirtojen mukaisesti:

a)

maksutaseen euroindikaattorit;

b)

maksutaseen neljännesvuositilastot;

c)

kansainvälinen palvelukauppa;

d)

suorien ulkomaisten sijoitusten virrat;

e)

suorien ulkomaisten sijoitusten kantatiedot.

Tietovirroista annetaan tarkemmat tiedot liitteessä I.

6 artikla

Viitekausi ja jaksotus

Jäsenvaltiot kokoavat tietovirrat ensimmäiseltä viitekaudelta aikajaksoittain siten kuin liitteessä I edellytetään.

7 artikla

Tietojen toimittaminen

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle (Eurostatille) tässä asetuksessa vaaditut tiedot komission 11 artiklan 2 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen määrittelemää muotoa ja menettelyä noudattaen.

8 artikla

Luottamuksellisten tietojen toimittaminen ja vaihto

1.   Asetuksen (Euratom, ETY) N:o 1588/90 5 artiklan 4 kohdassa säädetyissä säännöistä huolimattaluottamuksellisten tietojen toimittaminen Eurostatin ja Euroopan keskuspankin välillä on mahdollista siinä laajuudessa kuin se on tarpeen Euroopan unionin maksutaselukujen ja niiden jäsenvaltioiden muodostaman talousalueen, jotka ovat omaksuneet yhtenäisvaluutan, maksutaselukujen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

2.   Edellä 1 kohtaa sovelletaan sillä edellytyksellä, että Euroopan keskuspankki ottaa asianmukaisesti huomioon tarkoin asetuksen (EY) N:o 322/97 10 artiklassa vahvistetut periaatteet ja noudattaa mainitun asetuksen 14 artiklassa säädettyjä ehtoja.

3.   Jäsenvaltioiden välinen luottamuksellisten tietojen vaihto, siten kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 322/97 13 artiklassa, on sallittua, jos vaihto on tarpeen Euroopan unionin maksutasetta koskevien lukujen laadun varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden, jotka vastaanottavat luottamuksellisia tietoja muista jäsenvaltioista, on käsiteltävä näitä tietoja luottamuksellisena.

9 artikla

Levittäminen

Komissio (Eurostat) levittää tämän asetuksen mukaisesti tuotetut yhteisön tilastot liitteessä I vahvistettuja aikajaksoja vastaavasti.

10 artikla

Mukautuminen taloudelliseen ja tekniseen muutokseen

Taloudellisten ja teknisten muutosten huomioon ottamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä säädetään 11 artiklan 2 kohdassa mainitun menettelyn mukaisesti.

Nämä toimenpiteet koskevat:

a)

määritelmien päivitystä (liite II);

b)

tietovaatimusten päivitystä, mukaan luettuna tietojen toimittamiselle asetetut määräajat, sekä tietovirtojen tarkistamista, laajentamista ja poistamista (liite I).

11 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa maksutasekomitea, jäljempänä ”komitea”.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Euroopan keskuspankki voi osallistua komitean kokouksiin tarkkailijana.

12 artikla

Täytäntöönpanokertomus

Komissio antaa 28 päivään helmikuuta 2010 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Kertomuksessa on erityisesti:

a)

tehtävä selkoa tuotettujen tilastojen laadusta;

b)

arvioitava tuotetuista tilastoista yhteisölle, jäsenvaltioille sekä tilastotiedon toimittajille ja käyttäjille koitunutta hyötyä suhteessa aiheutuneisiin kustannuksiin;

c)

osoitettava alueita, joilla saavutettujen tulosten perusteella katsotaan tarvittavan parannuksia ja muutoksia;

d)

tarkasteltava komitean toimintaa ja suositettava tarvittaessa täytäntöönpanotoimenpiteiden ulottuvuuden uudelleenmäärittelyä.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 12 päivänä tammikuuta 2005.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

J. P. BORRELL FONTELLES

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

N. SCHMIT

(1)  EUVL C 296, 6.12.2003, s. 5.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 30. maaliskuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 13. joulukuuta 2004.

(3)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 191.

(4)  EYVL L 336, 23.12.1994, s. 214.

(5)  EYVL L 310, 30.11.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1267/2003 (EUVL L 180, 18.7.2003, s. 1).

(6)  EYVL L 14, 17.1.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(7)  EYVL L 344, 28.12.2001, s. 13.

(8)  EUVL L 131, 28.5.2003, s. 20.

(9)  EYVL L 151, 15.6.1990, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(10)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(11)  EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.

(12)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

LIITE I

TIETOVIRRAT

5 artiklassa tarkoitetut

1.   Maksutaseen euroindikaattorit

BOP EUR

Euroindikaattorit

Määräaika: t (1) + 2 kuukautta

Aikajaksot: neljännesvuosittain

Ensimmäinen viitekausi: vuoden 2006 ensimmäinen neljännes

 

Tulot

Menot

Netto

Vaihtotase

EU:n ulk.

EU:n ulk.

EU:n ulk.

Palvelut

EU:n ulk.

EU:n ulk.

EU:n ulk.

2.   Maksutaseen neljännesvuositilastot

BOP Q

Neljännesvuositiedot

Määräaika: t + 3 kuukautta

Aikajaksot: neljännesvuosittain

Ensimmäinen viitekausi: vuoden 2006 ensimmäinen neljännes

 

Tulot

Menot

Netto

I

Vaihtotase

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Tavarat

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Palvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Liikenne

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Matkailu

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Viestintäpalvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Rakentamispalvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Vakuutuspalvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Rahoituspalvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Tietojenkäsittely- ja tietopalvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Rojaltit ja lisenssimaksut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Muut liike-elämän palvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Julkishallinnon palvelut, muualla luokittelemattomat

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Tulot

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Palkansaajakorvaukset

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Pääomakorvaukset

 

 

 

 

—

Suorat sijoitukset

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

—

Arvopaperisijoitukset

EU:n ulk.

 

Maailma

 

—

Muut sijoitukset

EU:n ulk.

EU:n ulk.

EU:n ulk.

 

Tulonsiirrot

Taso 1

Taso 1

Taso 1

 

Julkisyhteisöt

EU:n ulk.

EU:n ulk.

EU:n ulk.

 

Muut sektorit

EU:n ulk.

EU:n ulk.

EU:n ulk.

II

Pääomatase

EU:n ulk.

EU:n ulk.

EU:n ulk.

 

 

Netto-saamiset

Nettovelat

Netto-virrat

III

Rahoitustase

 

 

 

 

Suorat sijoitukset

 

 

Taso 1

 

Ulkomaille

 

 

Taso 1

 

—

Oma pääoma

 

 

Taso 1

 

—

Uudelleen sijoitetut voitot

 

 

Taso 1

 

—

Muu pääoma

 

 

Taso 1

 

Tietoja antavaan talouteen

 

 

Taso 1

 

—

Oma pääoma

 

 

Taso 1

 

—

Uudelleen sijoitetut voitot

 

 

Taso 1

 

—

Muu pääoma

 

 

Taso 1

 

Arvopaperisijoitukset

EU:n ulk.

Maailma

 

 

Johdannaiset

 

 

Maailma

 

Muut sijoitukset

EU:n ulk.

EU:n ulk.

EU:n ulk.

3.   Kansainvälinen palvelukauppa

BOP ITS

Kansainvälinen palvelukauppa

Määräaika: t + 9 kuukautta

Aikajaksot: vuosittain

Ensimmäinen viitekausi: 2006

 

Tulot

Menot

Netto

Palvelut yhteensä

Taso 3

Taso 3

Taso 3

Kuljetus

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Meriliikenne

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Matkustaja

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Rahti

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Ilmaliikenne

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Matkustaja

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Rahti

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Muu liikenne

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Matkustaja

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Rahti

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Muun liikenteen laajennettu luokitus

 

 

 

Avaruusliikenne

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Rautatieliikenne

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Matkustaja

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Rahti

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Tieliikenne

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Matkustaja

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Rahti

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Sisävesiliikenne

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Matkustaja

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Rahti

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Putkijohtokuljetus ja sähkönsiirto

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Muu kuljetusta tukeva ja palveleva toiminta

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Matkailu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Työmatkailu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Kausi- ja rajatyöntekijöiden matkailumenot

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Yksityismatkailu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Terveyteen liittyvät matkailumenot

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Koulutukseen liittyvät matkailumenot

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Viestintäpalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Posti- ja kuriiripalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Televiestintäpalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Rakentamispalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Rakentaminen ulkomailla

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Rakentaminen tietoja keräävässä taloudessa

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Vakuutuspalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Henkivakuutus ja eläkerahoitus

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Rahtivakuutus

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Muu suora vakuutus

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Jälleenvakuutus

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Vakuutusta palveleva toiminta

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Rahoituspalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Tietojenkäsittely- ja tietopalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Tietojenkäsittelypalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Tietopalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Uutistoimistopalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muut tiedontarjontapalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Rojaltit ja lisenssimaksut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Franchising-oikeudet ja muut vastaavat oikeudet

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Muut rojaltit ja lisenssimaksut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Muut liike-elämän palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Välityskauppa ja muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Välityskauppa

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Käyttöleasingpalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Erilaiset liike-elämän, ammatilliset ja tekniset palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Lakiasiain-, laskentatoimen, liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Lakiasiainpalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Yritys- ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Mainonta, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Tutkimus ja kehitys

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Maatalouden, kaivostoiminnan ja paikalla tapahtuvan jalostuksen palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Maatalouden, kaivostoiminnan ja paikalla tapahtuvan jalostuksen palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muut liike-elämän palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Konsernien sisäiset palvelut, muualla luokittelemattomat

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Koulutuspalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Terveyspalvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

—

Muu

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Julkishallinnon palvelut, muualla luokittelemattomat

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Lähetystöt ja konsulaatit

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Sotilasyksiköt ja -keskukset

Taso 2

Taso 2

Taso 2

Muut julkishallinnon palvelut

Taso 2

Taso 2

Taso 2

P.m.-merkityt erät

 

 

 

Audiovisuaaliset taloustoimet

Taso 1

Taso 1

Taso 1

Postipalvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

Kuriiripalvelut

Taso 1

Taso 1

Taso 1

4.   Suorat ulkomaiset sijoitusvirrat

BOP FDI

Suorien sijoitusten virrat (2)

Määräaika: t + 9 kuukautta

Aikajaksot: vuosittain

Ensimmäinen viitekausi: 2006

A

Maaryhmittäinen luokittelu

 

 

 

 

Erä

Tietotyyppi

Maantieteellinen luokittelu

Toimintakohtainen luokittelu

 

Suorat sijoitukset ulkomaille

 

 

 

510

Oma pääoma

Virta

Taso 2

Ei vaadita

525

Uudelleen sijoitetut voitot

Virta

Taso 2

Ei vaadita

530

Muu pääoma

Virta

Taso 2

Ei vaadita

505

Suorat sijoitukset ulkomaille: Yhteensä

Virta

Taso 3

Ei vaadita

 

Suorat sijoitukset tietoja antavaan talouteen

 

 

 

560

Oma pääoma

Virta

Taso 2

Ei vaadita

575

Uudelleen sijoitetut voitot

Virta

Taso 2

Ei vaadita

580

Muu pääoma

Virta

Taso 2

Ei vaadita

555

Suorat sijoitukset tietoja antavaan talouteen: Yhteensä

Virta

Taso 3

Ei vaadita

 

Suorien sijoitusten tuotot

 

 

 

332

Osingot

Tulot, menot, netto

Taso 2

Ei vaadita

333

Uudelleen sijoitetut voitot ja jakamattomat sivuliikevoitot

Tulot, menot, netto

Taso 2

Ei vaadita

334

Saamisten tuotot

Tulot, menot, netto

Taso 2

Ei vaadita

330

Suorien sijoitusten tuotot: Yhteensä

Tulot, menot, netto

Taso 3

Ei vaadita


BOP FDI

Suorien sijoitusten virrat

Määräaika: t + 21 kuukautta

Aikajaksot: vuosittain

Ensimmäinen viitekausi: 2006

A

Maaryhmittäinen luokittelu

 

 

 

 

Erä

Tietotyyppi

Maantieteellinen luokittelu

Toimintakohtainen luokittelu

 

Suorat sijoitukset ulkomaille

 

 

 

510

Oma pääoma

Virta

Taso 2

Ei vaadita

525

Uudelleen sijoitetut voitot

Virta

Taso 2

Ei vaadita

530

Muu pääoma

Virta

Taso 2

Ei vaadita

505

Suorat sijoitukset ulkomaille: Yhteensä

Virta

Taso 3

Ei vaadita

 

Suorat sijoitukset tietoja antavaan talouteen

 

 

 

560

Oma pääoma

Virta

Taso 2

Ei vaadita

575

Uudelleen sijoitetut voitot

Virta

Taso 2

Ei vaadita

580

Muu pääoma

Virta

Taso 2

Ei vaadita

555

Suorat sijoitukset tietoja antavaan talouteen: Yhteensä

Virta

Taso 3

Ei vaadita

 

Suorien sijoitusten tuotot

 

 

 

332

Osingot

Tulot, menot, netto

Taso 2

Ei vaadita

333

Uudelleen sijoitetut voitot ja jakamattomat sivuliikevoitot

Tulot, menot, netto

Taso 2

Ei vaadita

334

Saamisten tuotot

Tulot, menot, netto

Taso 2

Ei vaadita

330

Suorien sijoitusten tuotot: Yhteensä

Tulot, menot, netto

Taso 3

Ei vaadita

B

Toimintakohtainen luokittelu

 

 

 

 

Erä

Tietotyyppi

Maantieteellinen luokittelu

Toimintakohtainen luokittelu

505

Suorat sijoitukset ulkomaille: Yhteensä

Netto

Netto

Taso 1

Taso 2

Taso 2

Taso 1

555

Suorat sijoitukset tietoja antavaan talouteen: Yhteensä

Netto

Netto

Taso 1

Taso 2

Taso 2

Taso 1

330

Suorien sijoitusten tuotot: Yhteensä

Tulot, menot, netto

Tulot, menot, netto

Taso 1

Taso 2

Taso 2

Taso 1

5.   Suorien ulkomaisten sijoitusten kantatiedot

BOP POS

Suorien sijoitusten kantatiedot (3)  (4)

Määräaika: t + 9 kuukautta

Aikajaksot: vuosittain

Ensimmäinen viitekausi: 2006

A

Maaryhmittäinen luokittelu

 

 

 

 

Erä

Tietotyyppi

Maantieteellinen luokittelu

Toimintakohtainen luokittelu

 

Suorien sijoitusten saamiset

 

 

 

506

Oma pääoma ja uudelleen sijoitetut voitot

Nettokanta

Taso 1

Ei vaadita

530

Muu pääoma

Nettokanta

Taso 1

Ei vaadita

505

Suorat sijoitukset ulkomaille: nettosaamiset yhteensä

Nettokanta

Taso 2

Ei vaadita

 

Suorien sijoitusten velat

 

 

 

556

Oma pääoma ja uudelleen sijoitetut voitot

Nettokanta

Taso 1

Ei vaadita

580

Muu pääoma

Nettokanta

Taso 1

Ei vaadita

555

Suorat sijoitukset tietoja antavaan talouteen: nettovelat yhteensä

Nettokanta

Taso 2

Ei vaadita


BOP POS

Suorien sijoitusten kantatiedot (5)

Määräaika: t + 21 kuukautta

Aikajaksot: vuosittain

Ensimmäinen viitekausi: 2006

A

Maaryhmittäinen luokittelu

 

 

 

 

Erä

Tietotyyppi

Maantieteellinen luokittelu

Toimintakohtainen luokittelu

 

Suorien sijoitusten saamiset

 

 

 

506

Oma pääoma ja uudelleen sijoitetut voitot

Nettokanta

Taso 2

Ei vaadita

530

Muu pääoma

Nettokanta

Taso 2

Ei vaadita

505

Suorat sijoitukset ulkomaille: nettosaamiset yhteensä

Nettokanta

Taso 3

Ei vaadita

 

Suorien sijoitusten velat

 

 

 

556

Oma pääoma ja uudelleen sijoitetut voitot

Nettokanta

Taso 2

Ei vaadita

580

Muu pääoma

Nettokanta

Taso 2

Ei vaadita

555

Suorat sijoitukset tietoja antavaan talouteen: nettovelat yhteensä

Nettokanta

Taso 3

Ei vaadita

B

Toimintakohtainen luokittelu

 

 

 

 

Erä

Tietotyyppi

Maantieteellinen luokittelu

Toimintakohtainen luokittelu

505

Suorat sijoitukset ulkomaille: nettosaamiset yhteensä

Nettokanta

Taso 1

Taso 2

Taso 2

Taso 1

555

Suorat sijoitukset tietoja antavaan talouteen: nettovelat yhteensä

Nettokanta

Taso 1

Taso 2

Taso 2

Taso 1

6.   Maantieteellisen luokittelun tasot

Taso 1

Taso 2

A1

Koko maailma (kaikki yksiköt)

A1

Koko maailma (kaikki yksiköt)

D3

EU-25

D3

EU-25

U4

Muut kuin euroalueen maat

U4

Muut kuin euroalueen maat

4A

Euroopan unionin toimielimet

4A

Euroopan unionin toimielimet

D5

EU-25:n ulkopuoliset maat

D5

EU-25:n ulkopuoliset maat

 

 

IS

Islanti

 

 

LI

Liechtenstein

 

 

NO

Norja

CH

Sveitsi

CH

Sveitsi

 

 

BG

Bulgaria

 

 

HR

Kroatia

 

 

RO

Romania

 

 

RU

Venäjän federaatio

 

 

TR

Turkki

 

 

EG

Egypti

 

 

MA

Marokko

 

 

NG

Nigeria

 

 

ZA

Etelä-Afrikka

CA

Kanada

CA

Kanada

US

Amerikan yhdysvallat

US

Amerikan yhdysvallat

 

 

MX

Meksiko

 

 

AR

Argentiina

 

 

BR

Brasilia

 

 

CL

Chile

 

 

UY

Uruguay

 

 

VE

Venezuela

 

 

IL

Israel

 

 

CN

Kiina

 

 

HK

Hongkong

 

 

IN

Intia

 

 

ID

Indonesia

JP

Japani

JP

Japani

 

 

KR

Etelä-Korea

 

 

MY

Malesia

 

 

PH

Filippiinit

 

 

SG

Singapore

 

 

TW

Taiwan

 

 

TH

Thaimaa

 

 

AU

Australia

 

 

NZ

Uusi-Seelanti

Z8

EU-25:n ulkopuoliset maat, erittelemättä

Z8

EU-25:n ulkopuoliset maat, erittelemättä

C4

Offshore-rahoituskeskukset (6)

C4

Offshore-rahoituskeskukset


Taso 3

7Z

Kansainväliset järjestöt, ei kuitenkaan Euroopan unionin toimielimet

AD

Andorra

AE

Arabiemiirikunnat

AF

Afganistan

AG

Antigua ja Barbuda

AI

Anguilla

AL

Albania

AM

Armenia

AN

Alankomaiden Antillit

AO

Angola

AQ

Antarktis

AR

Argentiina

AS

Amerikan Samoa

AT

Itävalta

AU

Australia

AW

Aruba

AZ

Azerbaidžan

BA

Bosnia ja Herzegovina

BB

Barbados

BD

Bangladesh

BE

Belgia

BF

Burkina Faso

BG

Bulgaria

BH

Bahrain

BI

Burundi

BJ

Benin

BM

Bermuda

BN

Brunei

BO

Bolivia

BR

Brasilia

BS

Bahama

BT

Bhutan

BV

Bouvet'nsaari

BW

Botswana

BY

Valko-Venäjä

BZ

Belize

CA

Kanada

CC

Kookossaaret

CD

Kongon demokraattinen tasavalta

CF

Keski-Afrikan tasavalta

CG

Kongo

CH

Sveitsi

CI

Norsunluurannikko

CK

Cookinsaaret

CL

Chile

CM

Kamerun

CN

Kiina

CO

Kolumbia

CR

Costa Rica

CS

Serbia ja Montenegro

CU

Kuuba

CV

Kap Verde

CX

Joulusaari

CY

Kypros

CZ

Tšekin tasavalta

DE

Saksa

DJ

Djibouti

DK

Tanska

DM

Dominica

DO

Dominikaaninen tasavalta

DZ

Algeria

EC

Ecuador

EE

Viro

EG

Egypti

ER

Eritrea

ES

Espanja

ET

Etiopia

FI

Suomi

FJ

Fidži

FK

Falklandinsaaret

FM

Mikronesia

FO

Färsaaret

FR

Ranska

GA

Gabon

GB

Yhdistynyt kuningaskunta

GD

Grenada

GE

Georgia

GG

Guernsey (ei virallista ISO 3166-1-standardin mukaista maatunnusta, koodi varattu poikkeuksellisesti)

GH

Ghana

GI

Gilbraltar

GL

Grönlanti

GM

Gambia

GN

Guinea

GQ

Päiväntasaajan Guinea

GR

Kreikka

GS

Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret

GT

Guatemala

GU

Guam

GW

Guinea-Bissau

GY

Guyana

HK

Hongkong

HM

Heard ja McDonaldinsaaret

HN

Honduras

HR

Kroatia

HT

Haiti

HU

Unkari

ID

Indonesia

IE

Irlanti

IL

Israel

IM

Mansaari (ei virallista ISO 3166-1-standardin mukaista maatunnusta, koodi varattu poikkeuksellisesti)

IN

Intia

IO

Brittiläinen Intian valtameren alue

IQ

Irak

IR

Iranin islamilainen tasavalta

IS

Islanti

IT

Italia

JE

Jersey (ei virallista ISO 3166-1-standardin mukaista maatunnusta, koodi varattu poikkeuksellisesti)

JM

Jamaika

JO

Jordania

JP

Japani

KE

Kenia

KG

Kirgisistan

KH

Kambodža

KI

Kiribati

KM

Komorit

KN

Saint Kitts ja Nevis

KP

Korean demokraattinen kansantasavalta

KR

Korean tasavalta

KW

Kuwait

KY

Caymansaaret

KZ

Kazakstan

LA

Laos

LB

Libanon

LC

Saint Lucia

LI

Liechtenstein

LK

Sri Lanka

LR

Liberia

LS

Lesotho

LT

Liettua

LU

Luxemburg

LV

Latvia

LY

Libya

MA

Marokko

MD

Moldova

MG

Madagaskar

MH

Marshallinsaaret

MK (7)

entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

ML

Mali

MM

Myanmar

MN

Mongolia

MO

Macao

MP

Pohjois-Mariaanit

MQ

Martinique

MR

Mauritania

MS

Montserrat

MT

Malta

MU

Mauritius

MV

Malediivit

MW

Malawi

MX

Meksiko

MY

Malesia

MZ

Mosambik

NA

Namibia

NC

Uusi-Kaledonia

NE

Niger

NF

Norfolkinsaari

NG

Nigeria

NI

Nicaragua

NL

Alankomaat

NO

Norja

NP

Nepal

NR

Nauru

NU

Niue

NZ

Uusi-Seelanti

OM

Oman

PA

Panama

PE

Peru

PF

Ranskan Polynesia

PG

Papua-Uusi-Guinea

PH

Filippiinit

PK

Pakistan

PL

Puola

PN

Pitcairn

PR

Puerto Rico

PS

Palestiinalaisalue

PT

Portugali

PW

Palau

PY

Paraguay

QA

Qatar

RO

Romania

RU

Venäjän federaatio

RW

Ruanda

SA

Saudi-Arabia

SB

Salomonsaaret

SC

Seychellit

SD

Sudan

SE

Ruotsi

SG

Singapore

SH

Saint Helena

SI

Slovenia

SK

Slovakia

SL

Sierra Leone

SM

San Marino

SN

Senegal

SO

Somalia

SR

Suriname

ST

São Tomé ja Príncipe

SV

El Salvador

SY

Syyria

SZ

Swazimaa

TC

Turks- ja Caicossaaret

TD

Tšad

TG

Togo

TH

Thaimaa

TJ

Tadžikistan

TK

Tokelau

TL

Itä-Timor

TM

Turkmenistan

TN

Tunisia

TO

Tonga

TR

Turkki

TT

Trinidad ja Tobago

TV

Tuvalu

TW

Taiwan

TZ

Tansania

UA

Ukraina

UG

Uganda

UM

Yhdysvaltain Tyynenmeren erillissaaret

US

Yhdysvallat

UY

Uruguay

UZ

Uzbekistan

VA

Pyhä istuin (Vatikaanin kaupunki)

VC

Saint Vincent ja Grenadiinit

VE

Venezuela

VG

Brittiläiset Neitsytsaaret

VI

Yhdysvaltain Neitsytsaaret

VN

Vietnam

VU

Vanuatu

WF

Wallis ja Futuna

WS

Samoa

YE

Jemen

YT

Mayotte

ZA

Etelä-Afrikka

ZM

Sambia

ZW

Zimbabwe

7.   Toimintakohtaisen luokittelun tasot

Taso 1

Taso 2

 

 

NACE rev. 1

 

MAATALOUS JA KALASTUS

Pääluokat A ja B

KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA

KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA

Pääluokka C

 

josta:

 

 

Öljyn ja kaasun tuotanto

Kaksinumerotaso 11

TEOLLISUUSTUOTTEET

TEOLLISUUSTUOTTEET

Pääluokka D

 

Elintarvikkeet

Välitaso DA

 

Tekstiilit ja vaatteet

Välitaso DB

 

Puutavara, julkaiseminen ja painaminen

Välitasot DD ja DE

 

Tekstiilit ja puutavaran tuottaminen YHTEENSÄ

 

 

Öljytuotteiden jalostus ja muut käsittelyt

Kaksinumerotaso 23

 

Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus

Kaksinumerotaso 24

 

Kumi- ja muovituotteet

Kaksinumerotaso 25

Öljy, kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus

Öljy-, kemiallisten, kumi- ja muovituotteiden valmistus YHTEENSÄ

 

 

Metallituotteet

Välitaso DJ

 

Koneet ja laitteet

Kaksinumerotaso 29

 

Metallituotteet sekä koneet ja laitteet YHTEENSÄ

 

 

Toimisto- ja tietokoneet

Kaksinumerotaso 30

 

Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet

Kaksinumerotaso 32

Toimisto- ja tietokoneet, radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet

Toimisto- ja tietokoneet, radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet YHTEENSÄ

 

 

Moottoriajoneuvot

Kaksinumerotaso 34

 

Muut kulkuneuvot

Kaksinumerotaso 35

Ajoneuvot, muut kulkuneuvot

Ajoneuvot ja muut kulkuneuvot YHTEENSÄ

 

 

Teollisuustuotteet, muualle luokittelemattomat

 

SÄHKÖ, KAASU JA VESI

SÄHKÖ, KAASU JA VESI

Pääluokka E

RAKENTAMINEN

RAKENTAMINEN

Pääluokka F

PALVELUT YHTEENSÄ

PALVELUT YHTEENSÄ

 

KAUPPA JA KORJAUSTOIMINTA

KAUPPA JA KORJAUSTOIMINTA

Pääluokka G

 

Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien myynti, korjaus ja huolto; moottoriajoneuvojen polttoaineen vähittäismyynti

Kaksinumerotaso 50

 

Tukkukauppa ja agentuuritoiminta, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa

Kaksinumerotaso 51

 

Vähittäiskauppa, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa; henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus

Kaksinumerotaso 52

HOTELLIT JA RAVINTOLAT

HOTELLIT JA RAVINTOLAT

Pääluokka H

KULJETUKSET, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE

KULJETUKSET, VARASTOINTI JA TIETOLIIKENNE

Pääluokka I

 

Kuljetus ja varastointi

Kaksinumerotasot 60, 61, 62 ja 63

 

Maaliikenne; putkijohtokuljetus

Kaksinumerotaso 60

 

Vesiliikenne

Kaksinumerotaso 61

 

Ilmaliikenne

Kaksinumerotaso 62

 

Liikenteeseen liittyvä ja sitä avustava toiminta; matkatoimistotoiminta

Kaksinumerotaso 63

 

Posti- ja teleliikenne

Kaksinumerotaso 64

 

Posti- ja kuriiritoiminta

Kolminumerotaso 641

 

Teleliikenne

Kolminumerotaso 642

RAHOITUKSEN VÄLITYS

RAHOITUKSEN VÄLITYS

Pääluokka J

 

Rahoituksen välitys, ei kuitenkaan vakuutustoiminta

Kaksinumerotaso 65

 

Vakuutustoiminta, ei kuitenkaan pakollinen sosiaalivakuutus

Kaksinumerotaso 66

 

Rahoitusta tukeva toiminta

Kaksinumerotaso 67

 

KIINTEISTÖALAN TOIMINTA

Pääluokka K, kaksinumerotaso 70

 

KONEIDEN JA LAITTEIDEN VUOKRAUS ILMAN KÄYTTÄJÄÄ SEKÄ HENKILÖKOHTAISTEN TAVAROIDEN JA KOTITALOUSTAVAROIDEN VUOKRAUS

Pääluokka K, kaksinumerotaso 71

TIETOJENKÄSITTELY- JA SIIHEN LIITTYVÄ TOIMINTA

TIETOJENKÄSITTELY- JA SIIHEN LIITTYVÄ TOIMINTA

Pääluokka K, kaksinumerotaso 72

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Pääluokka K, kaksinumerotaso 73

MUU LIIKE-ELÄMÄÄN LIITTYVÄ TOIMINTA

MUU LIIKE-ELÄMÄÄN LIITTYVÄ TOIMINTA

Pääluokka K, kaksinumerotaso 74

 

Lakiasiat, laskentatoimi, markkinatutkimukset, konsulttitoiminta

Kolminumerotaso 741

 

Lakiasiaintoiminta

Nelinumerotaso 7411

 

Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta

Nelinumerotaso 7412

 

Markkina- ja mielipidetutkimukset

Nelinumerotaso 7413

 

Liikkeenjohdon konsulttitoiminta

Nelinumerotasot 7414 ja 7415

 

Arkkitehti- ja insinööritoiminta sekä muu tekninen toiminta

Kolminumerotaso 742

 

Mainonta

Kolminumerotaso 744

 

Liike-elämään liittyvä toiminta, muualle luokittelematon

Kolminumerotasot 743, 745, 74.6, 747 ja 748

 

KOULUTUS

Pääluokka M

 

TERVEYDENHUOLTO JA SOSIAALITYÖ

Pääluokka N

 

JÄTEVEDET JA JÄTEHUOLTO

Pääluokka O, kaksinumerotaso 90

 

JÄRJESTÖJEN TOIMINTA, MUUALLE LUOKITTELEMATON

Pääluokka O, kaksinumerotaso 91

VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URHEILUTOIMINTA

VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URHEILUTOIMINTA

Pääluokka O, kaksinumerotaso 92

 

Elokuva-, radio-, televisio- ja muu viihdetoiminta

Kolminumerotasot 921, 922 ja 923

 

Uutistoimistotoiminta

Kolminumerotaso 924

 

Kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta

Kolminumerotaso 925

 

Urheilu- ja muu virkistystoiminta

Kolminumerotasot 926 ja 927

 

MUU PALVELUTOIMINTA

Pääluokka O, kaksinumerotaso 93

 

Ei eritelty

 

(1)  t = viitekausi (vuosi tai vuosineljännes).

(2)  Vain maaryhmittäinen luokittelu.

(3)  Vain maaryhmittäinen luokittelu.

(4)  Suorien ulkomaisten sijoitusten kantatiedot 31.12.2005 toimitetaan syyskuussa 2007 nykyisten "herrasmiessopimusten" mukaisesti.

(5)  Suorien ulkomaisten sijoitusten kantatietoja 31.12.2005 koskevat tarkistetut tiedot toimitetaan syyskuussa 2008 tämän asetuksen mukaisesti.

(6)  Vain ulkomaisten suorien sijoitusten osalta.

(7)  ”Väliaikainen koodi, jolla ei ole vaikutusta maan lopulliseen nimeen, joka otetaan käyttöön YK:ssa parhaillaan käytävien neuvottelujen päätyttyä.”

LIITE II

MÄÄRITELMÄT

10 artiklassa tarkoitetut

TAVARAT (KOODI 100)

Vaihtotaseen tavarakomponentti kattaa irtaimet tavarat, joiden omistus muuttuu (kotimaisesta ulkomaiseen tai päinvastoin). Näiden tavaroiden arvo olisi estimoitava markkinahintaan fob-perusteella. Poikkeuksia omistuksenmuutosta koskevaan sääntöön ovat: rahoitusleasingin muodossa hankitut tavarat, emo- ja tytäryhtiön välillä siirretyt tavarat ja eräät jalostettaviksi tarkoitetut tavarat. EU:n sisäinen tavarakauppa: kumppanimaa olisi määriteltävä lähetysmaaperiaatteella. Tähän kohtaan sisältyvät: tavanomaiset kauppatavarat, jalostettaviksi tarkoitetut tavarat, tavaroiden korjaukset, satamissa aluksissa olevat tavarat ja ei-monetaarinen kulta.

PALVELUT (KOODI 200)

Kuljetus (koodi 205)

Tämä kohta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, joita yhteen talouteen sijoittautuneet suorittavat toiseen talouteen sijoittautuneille tai siinä asuville ja joissa on kyse matkustajien kuljettamisesta, tavaroiden liikkumisesta (rahti), kuljetusvälineiden vuokrauksesta miehistöineen (charter-toiminta) ja muusta liikennettä tukevasta ja palvelevasta toiminnasta.

Meriliikenne (koodi 206)

Tämä kohta kattaa kaikki meritse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: Meriliikenteen matkustajakuljetus (koodi 207), Meriliikenteen tavarankuljetus (koodi 208) ja Meriliikenteen muu kuljetus (koodi 209).

Ilmaliikenne (koodi 210)

Tämä kohta kattaa kaikki ilmateitse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: Ilmaliikenteen matkustajakuljetus (koodi 211), Ilmaliikenteen rahtikuljetus (koodi 212) ja Ilmaliikenteen muu kuljetus (koodi 213).

Muu liikenne (koodi 214)

Tämä kohta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, jotka eivät tapahdu meritse tai ilmateitse. Vaaditaan seuraavaa erittelyä: Muun liikenteen matkustajakuljetus (koodi 215), Muun liikenteen rahtikuljetus (koodi 216) ja Muun liikenteen muu kuljetus (koodi 217).

Muun liikenteen (koodi 214) luokittelua on laajennettava seuraavasti:

Avaruusliikenne (koodi 218)

Tämä kohta pitää sisällään kaupallisten yritysten satelliittien omistajille (kuten teleyrityksille) suorittamat satelliittien laukaisut ja muut avaruuskalustoa käyttävien operaattoreiden suorittamat toimet, kuten tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen tieteellisiin kokeisiin. Erään sisältyy myös avaruusliikenteen matkustajakuljetus sekä maksut, jotka talous on suorittanut kyseisessä maassa asuvien henkilöiden kuljettamisesta toiselle taloudelle kuuluvissa avaruusaluksissa.

Rautatieliikenne (koodi 219)

Tämä kohta kattaa rautateitse tapahtuvat kuljetukset. Vaaditaan tarkempaa erittelyä Rautatieliikenteen matkustajakuljetukseen (koodi 220), Rautatieliikenteen rahtikuljetukseen (koodi 221) ja Rautatieliikenteen muuhun kuljetukseen (koodi 222).

Tieliikenne (koodi 223)

Tämä kohta kattaa kuljetukset kuorma- ja pakettiautoilla, busseilla ja linja-autoilla. Vaaditaan tarkempaa erittelyä Tieliikenteen matkustajakuljetukseen (koodi 224), Tieliikenteen rahtikuljetukseen (koodi 225) ja Tieliikenteen muuhun kuljetukseen (koodi 226).

Sisävesiliikenne (koodi 227)

Tässä on kyse kansainvälisistä kuljetuksista jokia, kanavia ja järviä pitkin. Erään sisältyvät yhden maan sisäiset ja kahdelle tai usealle maalle yhteiset vesitiet. Vaaditaan tarkempaa erittelyä Sisävesiliikenteen matkustajakuljetukseen (koodi 228), Sisävesiliikenteen rahtikuljetukseen (koodi 229) ja Sisävesiliikenteen muuhun kuljetukseen (koodi 230).

Putkijohtokuljetus ja sähkönsiirto (koodi 231)

Tämä kohta kattaa kansainväliset tavaroiden kuljetukset putkijohtoja pitkin. Siihen sisältyvät myös sähkön siirrosta maksetut kulut, jos ne ovat erotettavissa tuotanto- ja jakeluprosessista. Itse sähkön toimittaminen ei sisälly erään, kuten ei myöskään raakaöljyn ja muiden siihen liittyvien tuotteiden, veden ja muiden putkijohtoja pitkin toimitettavien tavaroiden tarjonta. Sähkön, veden, kaasun ja muiden raakaöljytuotteiden jakelupalvelut eivät niinikään sisälly erään (ne sisältyvät Muihin liike-elämän palveluihin (koodi 284)).

Muu liikennettä tukeva ja palveleva toiminta (koodi 232)

Muu liikennettä tukeva ja palveleva toiminta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, joita ei voida kohdistaa mihinkään edellä kuvatuista kuljetuspalveluiden komponenteista.

Matkailu (koodi 236)

Matkailu kattaa ensisijassa tavarat ja palvelut, jotka matkailijat hankkivat taloudelta oleskellessaan alle vuoden ajan kyseisessä taloudessa. Matkailija ostaa tavarat ja palvelut tai ne ostetaan matkailijan puolesta tai ne tarjotaan matkailijalle vastikkeetta (eli lahjoitetaan) tämän käytettäviksi tai luovutettaviksi. Erään eivät sisälly matkailijoiden kuljetukset vierailun kohteena olevan talouden sisällä, jos niitä tarjoavat kuljettajat eivät ole sijoittautuneet kyseiseen talouteen, eivätkä matkailijoiden kansainväliset kuljetukset, jotka kummatkin sisältyvät matkustajaliikennepalveluihin. Siihen eivät myöskään sisälly tavarat, jotka matkailija on ostanut myydäkseen ne edelleen omassa taloudessaan tai jossakin muussa taloudessa. Matkailu jakautuu kahteen alakomponenttiin: Työmatkailu (koodi 237) ja Yksityismatkailu (koodi 240).

Työmatkailu (koodi 237)

Työmatkailu kattaa työmatkailijoiden hankkimat tavarat ja palvelut. Siihen sisältyvät myös niiden kausi-, raja- ja muiden työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöönsä hankkimat tavarat ja palvelut, jotka eivät asu taloudessa, jossa heidät on palkattu ja joiden työnantaja on sijoittautunut kyseiseen talouteen. Työmatkailu jakautuu Kausi- ja rajatyöntekijöiden matkailumenoihin (koodi 238) ja Muuhun työmatkailuun (koodi 239).

Kausi- ja rajatyöntekijöiden matkailumenot (koodi 238)

Tähän kohtaan sisältyvät niiden kausi-, raja- ja muiden työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöönsä hankkimat tavarat ja palvelut, jotka eivät asu siinä taloudessa, jossa heidät on palkattu ja joiden työnantaja on sijoittautunut kyseiseen talouteen.

Muu työmatkailu (koodi 239)

Tämä kohta kattaa kaikki Työmatkailuun (koodi 237) sisältyvät erät, jotka eivät sisälly Kausi- ja rajatyöntekijöiden matkailumenoihin (koodi 238).

Yksityismatkailu (koodi 240)

Yksityismatkailu kattaa sellaisten matkailijoiden hankkimat tavarat ja palvelut, jotka menevät ulkomaille muussa kuin työtarkoituksessa, kuten lomaillakseen, osallistuakseen vapaa-ajan ja kulttuuritoimintaan, tavatakseen ystäviä ja sukulaisia, pyhiinvaellus- tai koulutustarkoituksessa tai terveyteen liittyvistä syistä. Yksityismatkailu (koodi 240) jakautuu kolmeen alakomponenttiin: Terveyteen liittyvät matkailumenot (koodi 241), Koulutukseen liittyvät matkailumenot (koodi 242) ja Muu yksityismatkailu (koodi 243).

Terveyteen liittyvät matkailumenot (koodi 241)

Tämä kohta määritellään lääketieteellisistä syistä matkustavien kokonaismenoina.

Koulutukseen liittyvät matkailumenot (koodi 242)

Tämä kohta määritellään opiskelijoiden kokonaismenoina.

Muu yksityismatkailu (koodi 243)

Tämä kohta kattaa Yksityismatkailun (koodi 240), joka ei sisälly Terveyteen liittyviin matkailumenoihin (koodi 241) tai Koulutukseen liittyviin matkailumenoihin (koodi 242).

Muut palvelut (koodi 981)

Kaikki Palvelut (koodi 200), jotka eivät sisälly Kuljetukseen (koodi 205) tai Matkailuun (koodi 236).

Viestintäpalvelut (koodi 245)

Tähän kohtaan kuuluvat Posti- ja kuriiripalvelut (koodi 246) ja Televiestintäpalvelut (koodi 247).

Posti- ja kuriiripalvelut (koodi 246)

Tähän kohtaan kuuluvat Postipalvelut (koodi 958) ja Kuriiripalvelut (koodi 959).

Postipalvelut (koodi 958)

Tähän kohtaan sisältyvät poste restante -palvelut, sähkepalvelut ja postitoimipaikkojen tarjoamat palvelut, kuten postimerkkien myynti, rahamääräykset jne. Postipalveluja tarjoavat usein, mutta ei yksinomaan, kansalliset postilaitokset. Postipalveluja säännellään kansainvälisin sopimuksin, ja eri talouksissa toimivien operaattoreiden väliset virrat olisi kirjattava bruttoperiaatteella.

Kuriiripalvelut (koodi 959)

Kuriiripalvelut keskittyvät pikalähetyksiin ja ovelta ovelle -toimituksiin. Kuriiriliikkeet voivat käyttää omistamiaan, yhteisessä yksityisomistuksessa olevia tai julkisia kuljetusvälineitä palveluiden tuottamiseksi. Niihin kuuluvat pikalähetyspalvelut, joihin saattaa sisältyä esimerkiksi nouto tilauksesta tai lähetyksen toimittaminen tiettynä ajankohtana.

Televiestintäpalvelut (koodi 247)

Tämä kohta käsittää äänen, kuvien tai muun tiedon lähettämisen puhelimella, teleksinä, sähkeenä, radiossa ja kaapelitelevisiossa ja yleisradiolähetyksenä, satelliitin välityksellä, sähköpostina, faksipalveluna jne., mukaan luettuna yritysten verkkopalvelut, telekonferenssit ja tukipalvelut. Välitetyn tiedon arvo ei sisälly kohtaan. Siihen sisältyvät myös matkapuhelinpalvelut, Internet-runkoverkkopalvelut ja verkkoon liittymispalvelut, myös Internet-yhteyden tarjonta.

Rakentamispalvelut (koodi 249)

Tämä kohta käsittää Rakentamisen ulkomailla (koodi 250) ja Rakentamisen tietoja keräävässä taloudessa (koodi 251).

Rakentaminen ulkomailla (koodi 250)

Rakentaminen ulkomailla käsittää rakentamispalvelut, joita tietoja keräävään talouteen sijoittautuneet yritykset tarjoavat toiseen talouteen sijoittautuneille ja siinä asuville (tulot), ja edellä mainittujen yritysten isäntätaloudelta ostamat tavarat ja palvelut (menot).

Rakentaminen tietoja keräävässä taloudessa (koodi 251)

Tämä kohta käsittää rakentamispalvelut, joita toiseen talouteen sijoittautuneet rakennusyritykset tarjoavat tietoja keräävään talouteen sijoittautuneille ja siinä asuville (menot), ja toiseen talouteen sijoittautuneiden yritysten tietoja keräävältä taloudelta ostamat tavarat ja palvelut (tulot).

Vakuutuspalvelut (koodi 253)

Tämä kohta kattaa talouteen sijoittautuneiden vakuutusyhtiöiden erityyppisten vakuutusten tarjonnan toiseen talouteen sijoittautuneille ja päinvastoin. Nämä palvelut estimoidaan tai arvotetaan mieluummin kokonaispreemioihin sisältyvien palvelumaksujen kuin preemioiden kokonaisarvon perusteella. Kohta käsittää Henkivakuutuksen ja eläkerahoituksen (koodi 254), Rahtivakuutuksen (koodi 255), Muun suoran vakuutuksen (koodi 256), Jälleenvakuutuksen (koodi 257) ja Palvelevan toiminnan (koodi 258).

Henkivakuutus ja eläkerahoitus (koodi 254)

Vakuutuksenottajat suorittavat vakuutussopimusten, sekä voitonjakoon oikeuttamien tai oikeuttamattomien, perusteella vakuutuksenantajalle säännöllisiä maksuja (maksuja voi olla vain yksi), joita vastaan vakuutuksenantaja sitoutuu maksamaan vakuutuksenottajalle sovitun vähimmäissumman tai vuotuiserän tiettynä päivänä tai sitä ennen vakuutuksenottajan kuollessa. Riskihenkivakuutus, jossa edut suoritetaan kuolintapauksessa, mutta ei muissa olosuhteissa, on suoran vakuuttamisen muoto, joka ei kuulu tähän kohtaan, vaan sisältyy Muuhun suoraan vakuutukseen (koodi 256).

Eläkerahastot ovat erityisrahastoja, joiden perustamistarkoituksena on tuottaa tuloa tiettyjen työntekijäryhmien siirtyessä eläkkeelle. Niitä organisoivat ja johtavat yksityiset tai julkiset työnantajat yksin tai yhdessä työntekijöidensä kanssa. Ne rahoitetaan työnantajan ja/tai työntekijöiden suorittamilla maksuilla sekä rahaston omaisuudesta kertyvällä sijoitustulolla, ja ne suorittavat myös taloustoimia omaan lukuunsa. Niihin eivät kuulu yhteiskunnan laajoille sektoreille tarkoitetut sosiaaliturvajärjestelmät, joista julkinen valta määrää tai joita se valvoo tai rahoittaa. Niihin kuuluvat eläkerahaston hoitopalvelut. Eläkerahastoissa preemioita kutsutaan yleensä maksuiksi ja vaateita eduiksi.

Rahtivakuutus (koodi 255)

Rahtivakuutuspalveluilla tarkoitetaan sellaisten tavaroiden vakuuttamista, jotka ovat viennin tai tuonnin kohteena ja jotka kirjataan fob-perusteella rahtikuljetuksena.

Muu suora vakuutus (koodi 256)

Muu suora vakuutus kattaa kaikki muut vahinkovakuutusmuodot. Siihen sisältyvät riskihenkivakuutus, tapaturma- ja sairausvakuutus (ellei niitä tarjota osana valtion sosiaaliturvajärjestelmiä), meri-, ilma- ja muut kuljetusvakuutukset, palo- ja muut omaisuusvakuutukset, tulon menetyksen korvaava vakuutus, yleinen vastuuvakuutus ja muut vakuutukset, kuten matkavakuutus sekä luottoihin ja luottokortteihin liittyvät vakuutukset.

Jälleenvakuutus (koodi 257)

Jälleenvakuutus on prosessi, jossa vakuutusriskiä jaetaan edelleen, usein toimintaan erikoistuneille operaattoreille preemiotulon suhteellista osuutta vastaan. Jälleenvakuutustoimet voivat liittyä paketteihin, joissa on yhdistetty useita eri riskityyppejä.

Palveleva toiminta (koodi 258)

Tämä kohta käsittää taloustoimet, jotka liittyvät läheisesti vakuuttamiseen ja eläkerahoitustoimintaan. Tähän kuuluvat vakuutusasiamiesten palkkiot, vakuutusten välitys ja asiamiespalvelut, vakuutus- ja eläkeneuvontapalvelut, arviointi- ja selvityspalvelut, aktuaaripalvelut, pelastushallintopalvelut sekä korvauksia koskevat sääntely- ja seurantapalvelut.

Rahoituspalvelut (koodi 260)

Rahoituspalvelut kattavat rahoituksen välityksen ja sitä palvelevan toiminnan, lukuun ottamatta henkivakuutusyhtiöiden ja eläkerahastojen palveluja (jotka sisältyvät henkivakuutukseen ja eläkerahoitukseen), ja muut kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden väliset vakuutuspalvelut. Tällaisia palveluja voivat tarjota pankit, arvopaperipörssit, factoring-yritykset, luottokortti- ja muut yritykset. Tähän sisältyvät palvelut, joita tarjotaan eri rahoitusinstrumentteja koskevien taloustoimien yhteydessä, sekä muut rahoitustoimintaan liittyvät palvelut, kuten neuvonta-, säilytys- ja varainhoitopalvelut.

Tietojenkäsittely- ja tietopalvelut (koodi 262)

Tähän kohtaan kuuluvat Tietojenkäsittelypalvelut (koodi 263) ja Tietopalvelut (koodi 264).

Tietojenkäsittelypalvelut (koodi 263)

Tähän kohtaan kuuluvat laitteisto- ja ohjelmisto- sekä tietojenkäsittelypalvelut. Kohtaan kuuluvat laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointi- ja toteutuspalvelut, tietokoneiden ja oheislaitteiden huolto ja korjaus, vara- ja elvytyssuunnittelupalvelut, atk-resurssien hallintaan liittyvä neuvonta ja tuki, käyttövalmiiden järjestelmien analysointi, suunnittelu ja ohjelmointi (mukaan luettuna verkkosivustojen kehittäminen ja suunnittelu), ohjelmistojen tekninen konsultointi, asiakkaan tilaamien ohjelmistojen kehittäminen, valmistaminen, hankinta ja dokumentointi, mukaan luettuna tietyille käyttäjille tilauksesta suunnitellut käyttöjärjestelmät, järjestelmien ylläpito ja muut tukipalvelut, kuten konsultointiin sisältyvä koulutus, tietojenkäsittelypalvelut, kuten tietojen syöttö, jäsentely ja käsittely osa-aikaperusteella, www-isännöintipalvelut (eli palvelintilan tarjoaminen Internetistä isännän toimesta asiakkaiden verkkosivuja varten) ja tietovälineiden hallinnointi.

Tietopalvelut (koodi 264)

Tähän kohtaan kuuluvat Uutistoimistopalvelut (koodi 889) ja Muut tiedontarjontapalvelut (koodi 890).

Uutistoimistopalvelut (koodi 889)

Uutistoimistopalvelut sisältävät uutisten, valokuvien ja taustatietojen toimittamisen tiedotusvälineille.

Muut tiedontarjontapalvelut (koodi 890)

Tähän kohtaan kuuluvat tietokantapalvelut – tietokantojen suunnittelu, tietojen tallennus sekä tietojen ja tietokantojen levitys (mukaan luettuna hakemistot ja postitusluettelot), sekä sähköisesti että magneettisesti, optiset tai painetut tietovälineet ja verkkohakuportaalit (hakukonepalvelut, joissa etsitään Internet-osoitteita asiakkaille, jotka suorittavat avainsanahakuja). Tähän kuuluvat myös suorat sanoma- ja aikakauslehtitilaukset (ei ryhmätilaukset) joko postitse, sähköisesti tai muulla tavalla toimitettuina.

Rojaltit ja lisenssimaksut (koodi 266)

Tähän kohtaan kuuluvat Franchising-oikeudet ja muut vastaavat oikeudet (koodit 891) ja Muut rojaltit ja lisenssimaksut (koodi 892).

Franchising-oikeudet ja muut vastaavat oikeudet (koodi 891)

Tähän kohtaan kuuluvat kansainväliset maksut ja tulot franchising-palkkioista ja rojalteista, jotka suoritetaan rekisteröityjen tavaramerkkien käytöstä.

Muut rojaltit ja lisenssimaksut (koodi 892)

Tähän kohtaan kuuluvat kansainväliset maksut ja tulot aineettomien, valmistamattomien, muiden kuin rahoitusomaisuuteen kuuluvien varojen ja varallisuusoikeuksien valtuutetusta käytöstä (esimerkkeinä patentit, tekijänoikeudet, teolliset menetelmät ja mallit) ja valmistettujen alkuperäistuotteiden tai prototyyppien käytöstä lisenssisopimusten nojalla (esimerkkeinä käsikirjoitukset, tietokoneohjelmat, elokuvateokset ja äänitallenteet).

Muut liike-elämän palvelut (koodi 268)

Tähän kohtaan kuuluvat Välityskaupan ja muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut (koodi 269), Käyttöleasingpalvelut (koodi 272) ja Erilaiset liike-elämän, ammatilliset ja tekniset palvelut (koodi 273).

Välityskauppa ja muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut (koodi 269)

Tähän kohtaan kuuluvat Välityskaupan (koodi 270) ja Muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut (koodi 271).

Välityskauppa (koodi 270)

Välityskauppa määritellään tapahtumana, jossa tietoja keräävään talouteen sijoittautunut ostaa tavaran toiseen talouteen sijoittautuneelta ja myy tavaran sen jälkeen toiseen talouteen sijoittautuneelle kolmannelle, ja prosessin aikana tavara ei siirry tietoja keräävään talouteen tai sieltä pois.

Muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut (koodi 271)

Tämä kohta kattaa tavara- ja palvelukaupan komissiot, jotka maksetaan a) kotimaisille kauppiaille, hyödykkeiden välittäjille, dealereille ja komissiomyyjille sekä b) ulkomaisille toimijoille.

Käyttöleasingpalvelut (koodi 272)

Tämä kohta kattaa laivojen, ilma-alusten ja kuljetuskaluston, kuten rautatievaunujen, konttien ja muiden varusteiden kotimaisen/ulkomaisen leasingtoiminnan (vuokrauksen) ja charter-toiminnan ilman käyttäjiä ja miehistöä.

Erilaiset liike-elämän, ammatilliset ja tekniset palvelut (koodi 273)

Tähän kohtaan kuuluvat Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut (koodi 274), Mainonnan, markkinatutkimuksen ja mielipideselvitykset (koodi 278), Tutkimuksen ja kehityksen (koodi 279), Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut (koodi 280), Maatalouden, kaivostoiminnan ja muun paikalla tapahtuvan jalostuksen palvelut (koodi 281), Muut liike-elämän palvelut (koodi 284) ja Sidosyritysten väliset palvelut, muualla luokittelemattomat (koodi 285).

Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut (koodi 274)

Tähän kohtaan kuuluvat Lakiasiainpalvelut (koodi 275), Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut (koodi 276) ja Yritysten ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut (koodi 277).

Lakiasiainpalvelut (koodi 275)

Tämä kohta kattaa lainopillisen neuvonnan ja asiamiespalvelut kaikissa oikeus-, tuomioistuin- ja sovitteluprosesseissa, oikeudellisten asiakirjojen ja instrumenttien laatimispalvelut, sertifiointia koskevan konsultoinnin, uskotun miehen palvelut ja pesänselvityspalvelut.

Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjanpito- ja veroneuvontapalvelut (koodi 276)

Tämä kohta kattaa liiketapahtumien kirjaamisen yritysten ja muiden puolesta, kirjanpidon ja tilinpäätösten tarkastamispalvelut, yritysten verosuunnittelun ja -neuvonnan sekä veroilmoitusten laadinnan.

Yritysten ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut (koodi 277)

Tämä kohta kattaa yrityksille tarjotut neuvonta-, ohjaus- ja käyttötukipalvelut yrityspolitiikan ja strategian kehittämiseksi sekä organisaation kokonaissuunnittelun, -kehittämisen ja -valvonnan. Siihen kuuluvat johdon valvontaa, markkinahallintaa, henkilöresursseja, tuotannonhallintaa ja projektijohtoa koskeva konsultointi sekä neuvonta- ja käyttöpalvelut, jotka liittyvät asiakaskuvan sekä instituutio- ja yleisösuhteiden parantamiseen.

Mainonta, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset (koodi 278)

Kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä suoritetut palvelut kattavat mainostoimistojen toteuttaman mainonnan suunnittelun, luomisen ja markkinoinnin, median valinnan, mukaan luettuna mainostilan osto ja myynti, messujen tarjoamat näyttelypalvelut, tuotteiden ulkomaisen myynninedistämisen, markkinatutkimuksen, telemarkkinoinnin ja erilaiset mielipideselvitykset.

Tutkimus ja kehitys (koodi 279)

Tämä kohta kattaa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä suoritetut palvelut, jotka liittyvät perustutkimukseen, sovellettuun tutkimukseen sekä uusien tuotteiden ja menetelmien kokeelliseen kehittämiseen.

Arkkitehti-, insinööri- ja muut tekniset palvelut (koodi 280)

Tämä kohta kattaa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä suoritetut palvelut, jotka koskevat kaupunki- ja muiden kehityshankkeiden arkkitehtisuunnittelua, patojen, siltojen, lentokenttien, avaimet käteen -hankkeiden jne. suunnittelua ja projektisuunnittelua sekä rakennusvalvontaa, kartanpiirtämistä, tuotetestausta ja sertifiointia sekä teknisiä tarkastuspalveluja.

Maatalouden, kaivostoiminnan ja muun paikalla tapahtuvan jalostuksen palvelut (koodi 281)

Tähän kohtaan kuuluvat Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut (koodi 282) ja Maatalouden, kaivostoiminnan ja muun paikalla tapahtuvan jalostuksen palvelut (koodi 283).

Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut (koodi 282)

Tähän kohtaan kuuluvat radioaktiivisen ja muun jätteen käsittely, pilaantuneen maaperän puhdistaminen, saasteiden, myös öljypäästöjen, puhdistaminen, kaivospaikkojen entistys sekä dekontaminaatio- ja saniteettipalvelut. Tähän sisältyvät myös kaikki muut palvelut, jotka liittyvät ympäristön puhdistamiseen ja entistykseen.

Maatalouden, kaivostoiminnan ja muun paikalla tapahtuvan jalostuksen palvelut (koodi 283)

Tämä kohta käsittää:

a)

maatalouspalvelut, jotka ovat maataloudelle ominaisia, kuten maatalouskoneiden tarjonta käyttäjineen, sadonkorjuu ja -käsittely, tuholaisten torjunta, eläinten kasvatus ja hoito sekä ruokintapalvelut. Metsästys-, ansastus-, metsänhoito- ja hakkuu- sekä kalastuspalvelut kuuluvat myös tähän kohtaan;

b)

kaivostoiminnan palvelut, jotka suoritetaan kaasu- ja öljykentillä, mukaan luettuna porauspalvelut, poratornin pystytys-, korjaus- ja purkamispalvelut sekä öljy- ja kaasulähteiden vuoraaminen sementillä. Mineraalien etsinnälle ja tutkimiselle ominaiset palvelut sekä kaivosinsinööritoiminta ja maaperätutkimus kuuluvat myös tähän kohtaan;

c)

muut paikalla suoritettavat jalostuspalvelut, jotka kattavat sellaisten tavaroiden paikalla suoritettavan jalostuksen tai työstämisen, jotka on tuotu maahan omistuksen vaihtumatta ja jalostettu, mutta joita ei ole viety takaisin lähtömaahan (vaan jotka joko myydään jalostustaloudessa tai kolmanteen talouteen) tai päinvastoin.

Muut liike-elämän palvelut (koodi 284)

Tämä kohta kattaa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä suoritetut palvelutoimet, kuten henkilöstön sijoittamisen, turvallisuus- ja etsiväpalvelut, kääntämisen ja tulkkauksen, valokuvauspalvelut, rakennusten siivouksen, yritysten kiinteistöpalvelut ja muut liike-elämän palvelut, joita ei voida luokitella mihinkään edellä luetelluista yrityspalveluista.

Konsernien sisäiset palvelut, muualla luokittelemattomat (koodi 285)

Tämä on jäännöserä. Se kattaa maksut konsernien sisäisistä palveluista, joita ei voi erityisesti luokitella mihinkään muuhun komponenttiin. Se sisältää sivuliikkeiden, tytär- ja osakkuusyritysten maksut emoyrityksille tai muille sidosyrityksille, kun maksut suoritetaan sivuliikkeiden, tytär- ja osakkuusyritysten osuutena hallinnon yleiskustannuksista (kuten suunnittelusta, organisoinnista ja valvonnasta), ja myös korvaukset emoyritysten suoraan maksamista kuluista. Tähän sisältyvät myös emoyritysten ja niiden sivuliikkeiden, tytäryritysten ja osakkuussyritysten väliset taloustoimet, joilla katetaan yleiskulut.

Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut (koodi 287)

Tämä kohta käsittää Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut (koodi 288) ja Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut (koodi 289).

Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut (koodi 288)

Tämä kohta käsittää palvelut ja niistä maksetut palkkiot, jotka liittyvät elokuvien tuotantoon (filminä tai videonauhana), radio- ja televisio-ohjelmiin (suorana lähetyksenä tai tallenteena) ja musiikkiäänitteisiin. Tähän sisältyvät myös vuokratulot ja -maksut, kotimaisten esiintyjien, tuottajien jne. ulkomaisesta tuotannosta (tai ulkomaisten esiintyjien tietoja keräävässä taloudessa suorittamasta työstä) vastaanottamat palkkiot, palkkiot jakeluoikeuksista, jotka on myyty tiedotusvälineille rajoitettuja esityskertoja varten tietyillä aloilla, ja palkkiot salauksella suojattujen televisiokanavien (kuten kaapelipalvelujen) katseluoikeuksista. Tähän erään sisältyvät myös palkkiot esiintyjille, ohjaajille ja tuottajille, jotka ovat mukana teatteri- ja musiikkituotteissa, urheilutapahtumissa, sirkusnäytännöissä ja muissa vastaavissa tapahtumissa sekä palkkiot näiden tapahtumien jakeluoikeuksista (televisiolle, radiolle ja elokuvateattereille).

Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut (koodi 289)

Tähän kohtaan kuuluvat Koulutuspalvelut (koodi 895), Terveyspalvelut (koodi 896) ja Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, muualla luokittelemattomat (koodi 897).

Koulutuspalvelut (koodi 895)

Tämä kohta käsittää kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä suoritetut palvelut, jotka liittyvät koulutukseen, kuten kirjekurssit ja televisiossa tai Internetissä annetun opetuksen, sekä opettajien ym. suoraan isäntätaloudessa tarjoamat palvelut.

Terveyspalvelut (koodi 896)

Tämä kohta käsittää lääkäreiden, sairaanhoitajien sekä terveydenhoitajien ja vastaavien ammattihenkilöiden tarjoamat palvelut sekä laboratorio- ja vastaavat palvelut, joko etäpalveluina tai paikalla suoritettuina. Tähän eivät sisälly koulutus- ja terveysmatkailijoiden kulut (jotka sisältyvät matkailuun).

Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, muualla luokittelemattomat (koodi 897)

Tämä on jäännöserä, joka kattaa Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut (koodi 289), jotka eivät sisälly Koulutuspalveluihin (895) ja Terveyspalveluihin (koodi 896).

Julkishallinnon palvelut, muualla luokittelemattomat (koodi 291)

Tämä on jäännöserä, joka kattaa julkisen vallan toiminnan (mukaan luettuna kansainvälisten organisaatioiden toiminta), joka ei sisälly laajennettuun maksutaseen palveluluokitukseen (Extended Balance of Payments Services Classification, EBOPS). Siihen sisältyvät kaikki lähetystöjen, konsulaattien, sotilasyksiköiden ja puolustuskeskusten (tavaroita ja palveluja koskevat) taloustoimet lähetystöjen, konsulaattien, sotilasyksiköiden ja puolustuskeskusten sijaintitalouteen sijoittautuneiden toimijoiden kanssa sekä kaikki taloustoimet muiden talouksien kanssa. Siihen eivät sisälly taloustoimet kyseisen talouden lähetystöjen, konsulaattien, sotilasyksiköiden ja puolustuskeskusten edustaman maan toimijoiden kanssa eivätkä kyseisten lähetystöjen ja konsulaattien kauppa- ja postiasiointipaikoissa suoritetut taloustoimet.

Tämä kohta on eriteltävä Lähetystöjen ja konsulaattien suorittamiin palveluihin (koodi 292), Sotilasyksiköiden ja -keskusten suorittamiin palveluihin (koodi 293) sekä Muihin julkishallinnon palveluihin (koodi 294).

TULOT (KOODI 300)

Tulot kattavat kahdentyyppiset kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden väliset taloustoimet: i) ne, joissa on kyse palkansaajakorvauksista, jotka maksetaan ulkomaisille työntekijöille (esim. raja-, kausi- ja muille lyhytaikaisille työntekijöille); ja ii) ne, joissa on kyse ulkomaisesta rahoitusvarallisuudesta saaduista pääomakorvauksista ja ulkomaisiin vastuisiin perustuvista maksuista.

Palkansaajakorvaukset (koodi 310)

Palkansaajakorvaukset kattavat yksityishenkilöiden – muussa kuin asuinpaikan taloudessa – ansaitsemat palkat, korvaukset ja muut edut, rahamääräiset tai luontoismuotoiset, jotka kyseiseen talouteen sijoittautuneet toimijat maksavat näille tehdystä työstä. Siihen sisältyvät työnantajien työntekijöiden puolesta ja näiden etujen turvaamiseksi maksamat suoritukset sosiaaliturvajärjestelmiin tai yksityisiin vakuutus- tai eläkerahastoihin (rahastoituihin tai rahastoimattomiin).

Pääomakorvaukset (koodi 320)

Pääomakorvaukset ovat tuloa, joka saadaan ulkomaisesta rahoitusvarallisuudesta ja jonka yhden talouden toimijat maksavat toisen talouden toimijoille. Pääomakorvauksiin sisältyvät korot, osingot, sivuliikevoittojen kotiuttaminen sekä suorien sijoittajien osuus kohdeyritysten pidätetyistä voitoista. Pääomakorvaukset olisi luokiteltava suoriin, arvopaperi- ja muihin sijoituskomponentteihin.

Suorien sijoitusten tuotot (koodi 330)

Suorien sijoitusten tuotot eli oman pääoman ja saamisten tuotot kattavat tulot, jotka yhteen talouteen sijoittautunut suora sijoittaja saa suoran sijoituksen muodossa omistetusta pääomasta toiseen talouteen sijoittautuneessa yrityksessä. Suorien sijoitusten tuotot esitetään nettona sekä ulkomaille että tietoja antavaan talouteen tehtyjen suorien sijoitusten osalta (eli kummassakin tapauksessa saaduista oman pääoman ja saamisten tuotoista vähennetään omasta pääomasta ja saamisista maksetut korvaukset). Oman pääoman tuotot jaetaan edelleen i) jaettuihin voittoihin (osingot ja jaetut sivuliikevoitot); sekä ii) uudelleen sijoitettuihin voittoihin ja jakamattomiin sivuliikevoittoihin. Saamisten tuotot koostuvat ulkomaisten osakkuusyritysten kotimaisille suorille sijoittajille tai kotimaisten osakkuusyritysten ulkomaisille suorille sijoittajille konsernin sisäisestä luotosta maksamasta korosta. Etuoikeutetuista osakkeista, jotka eivät oikeuta lisäosinkoon, saatua tuottoa ei pidetä osinkotuottona vaan korkotuottona, ja se sisällytetään saamisten tuottoihin.

Osingot ja jaetut sivuliikevoitot (koodi 332)

Osingot, myös osakkeista saadut osingot, ovat osakeosuuden ja muiden oman pääoman muotojen, yhtiömuotoisten yksityisten yritysten, osuuskuntien ja julkisten yhtiöiden, osakasvoiton jakamista. Jaettu voitto voi olla osinkoa kanta- tai etuoikeutetuista osakkeista, joita suorat sijoittajat omistavat ulkomaisissa osakkuusyrityksissä, tai päinvastoin.

Uudelleen sijoitetut voitot ja jakamattomat sivuliikevoitot (koodi 333)

Uudelleen sijoitetut voitot käsittävät suorien sijoittajien osuuden – suhteessa omistettuun omaan pääomaan – i) voitoista, joita ulkomaiset tytäryhtiöt ja osakkuusyritykset eivät jaa osinkoina; ja ii) voitoista, joita sivuliikkeet ja muut kuin yhtiömuotoiset yritykset eivät maksa suorille sijoittajille. (Ellei tätä osaa voitoista voida yksilöidä, on tavanomaista pitää kaikkia sivuliikevoittoja jaettuina).

Saamisten tuotot (koodi 334)

Saamisten tuotot käsittävät ulkomaisten osakkuusyritysten kotimaisille suorille sijoittajille tai kotimaisten osakkuusyritysten ulkomaisille suorille sijoittajille konsernin sisäisestä luotosta maksamat korot. Etuoikeutetuista osakkeista, jotka eivät oikeuta lisäosinkoon, saatua tuottoa ei pidetä osinkotuottona vaan korkotuottona, ja se sisällytetään saamisten tuottoihin.

Oma pääoma ja uudelleen sijoitetut ulkomaiset voitot (koodi 506)

Oma pääoma käsittää pääoman sivuliikkeissä, kaikki osakkeet (äänioikeutetut ja äänioikeudettomat) tytäryhtiöissä ja osakkuusyrityksissä (lukuun ottamatta etuoikeutettuja osakkeita, jotka eivät oikeuta lisäosinkoon ja joita pidetään velkapapereina ja jotka sisällytetään muuhun suoraan sijoituspääomaan), sekä muut pääomaosuudet. Uudelleen sijoitetut voitot koostuvat suoran sijoittajan osuudesta (suhteessa suoraan sijoitettuun omaan pääomaan) voittoihin, joita tytäryhtiöt tai osakkuusyritykset eivät jaa osinkoina, ja sivuliikevoitoista, joita ei makseta suoralle sijoittajalle.

Oma pääoma ja uudelleen sijoitetut voitot tietoja antavassa taloudessa (koodi 556)

Oma pääoma käsittää pääoman sivuliikkeissä, kaikki osakkeet (äänioikeutetut ja äänioikeudettomat) tytäryhtiöissä ja osakkuusyrityksissä (lukuun ottamatta etuoikeutettuja osakkeita, jotka eivät oikeuta lisäosinkoon ja joita pidetään velkapapereina ja jotka sisällytetään muuhun suoraan sijoituspääomaan), sekä muut pääomaosuudet. Uudelleen sijoitetut voitot koostuvat suoran sijoittajan osuudesta (suhteessa suoraan sijoitettuun omaan pääomaan) voittoihin, joita tytäryhtiöt tai osakkuusyritykset eivät jaa osinkoina, ja sivuliikevoitoista, joita ei makseta suoralle sijoittajalle.

Arvopaperisijoitusten tuotot (koodi 339)

Arvopaperisijoitusten tuotot käsittävät kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden väliset tulotapahtumat, jotka perustuvat osakkeiden, joukkovelkakirjojen, velkatodistusten ja rahamarkkinainstrumenttien hallintaan. Tämä luokka jaetaan edelleen oman pääoman tuottoihin (osingot) ja saamisten tuottoihin (korot).

Muut pääomakorvaukset (koodi 370)

Muut pääomakorvaukset kattavat kaikki muut kotimaisiin vaateisiin (varallisuuteen) ja vastaavasti ulkomaisiin vastuisiin perustuvat korot ja maksut. Tähän luokkaan sisältyy periaatteessa myös rahastoidusta henkivakuutus- ja eläkerahastojen nettopääomasta kotitalouksille kuuluva laskennallinen tulo. Varallisuudesta saadut korot koostuvat pitkä- ja lyhytaikaisiin lainoihin, talletuksiin sekä muihin kaupallisiin ja saamisvaateisiin sekä talouden velkoja-asemaan kansainvälisessä valuuttarahastossa perustuvat korot. Velkojen korot kattavat lainoihin, talletuksiin ja muihin vaateisiin perustuvat korot sekä kansainvälisen valuuttarahaston myöntämien luottojen ja lainojen käytöstä johtuvat korot. Siihen sisältyvät myös korot, jotka maksetaan kansainväliselle valuuttarahastolle erityisnosto-oikeusvaroista yleistilillä (General Resources Account).

Tulonsiirrot (koodi 379)

Tulonsiirrot ovat vastaeriä yksipuolisille taloustoimille, joissa yksi talousyksikkö antaa reaali- tai rahoitusomaisuutta toiselle yksikölle saamatta vastikkeeksi reaali- tai rahoitusomaisuutta. Nämä varat käytetään välittömästi tai pian siirron tapahduttua. Tulonsiirtoja ovat kaikki muut paitsi pääomansiirrot. Tulonsiirrot luokitellaan tietoja keräävän talouden sektorin mukaan julkisyhteisöjen ja muiden sektoreiden tulonsiirtoihin.

Julkisyhteisöjen tulonsiirrot (koodi 380)

Julkisyhteisöjen tulonsiirrot käsittävät kansainvälisen yhteistyön piirissä suoritetut tulonsiirrot, joko rahana tai luontoismuotoisina, eri talouksien julkisyhteisöjen välillä tai julkisen vallan ja kansainvälisten organisaatioiden välillä.

Muut sektorit (koodi 390)

Talouden muiden sektoreiden ja ulkomaisten toimijoiden väliset tulonsiirrot käsittävät tulonsiirrot yksityishenkilöiden välillä, valtioista riippumattomien instituutioiden tai järjestöjen välillä (tai näiden kahden ryhmän välillä) tai ulkomaisten julkisten instituutioiden ja yksityishenkilöiden tai valtioista riippumattomien instituutioiden välillä.

Pääomatase (koodi 994)

Pääomatase kattaa kaikki taloustoimet, joissa on kyse saaduista tai maksetuista pääomansiirroista sekä valmistamattoman, muun kuin rahoitusvarallisuuden hankinnasta/luovutuksesta.

Rahoitustase (koodi 995)

Rahoitustase kattaa kaikki taloustoimet, jotka liittyvät talouden ulkomaisen rahoitusvarallisuuden ja vastuiden omistuksenmuutoksiin. Näihin muutoksiin sisältyvät muilta mailta perittävien tai muille maille maksettavien vaateiden syntyminen ja suorittaminen. Kaikki komponentit luokitellaan sijoitustyypin tai toimintakohtaisen alajaottelun mukaan (suorat sijoitukset, arvopaperisijoitukset, johdannaiset, muut sijoitukset, valuuttavaranto).

SUORAT SIJOITUKSET (KOODI 500)

Suorat ulkomaiset sijoitukset on kansainvälisten sijoitusten luokka, joka kuvastaa yhteen talouteen sijoittautuneen yksikön tavoitetta saavuttaa (suoran sijoittajan) pitkäntähtäyksen etua toiseen talouteen sijoittautuneessa yrityksessä (suoran sijoituksen kohdeyrityksessä). ”Pitkäntähtäyksen etu” merkitsee sitä, että suoran sijoittajan ja yrityksen välillä on pitkäaikainen sidossuhde ja sijoittajalla on merkittävää vaikutusta suoran sijoituksen kohdeyrityksen hallintoon. Suora sijoitus käsittää perustavan taloustoimen kahden yksikön välillä – eli taloustoimen, jolla suora sijoitussuhde syntyy – ja kaikki sitä seuraavat taloustoimet kyseisten yksiköiden sekä yhtiö- ja muiden kuin yhtiömuotoisten sidosyritysten välillä.

Suorat ulkomaiset sijoitukset (koodi 505)

Suorat sijoitukset luokitellaan ensisijassa suunnan mukaan – kotimaiset suorat sijoitukset ulkomaille ja ulkomaiset sijoitukset tietoja antavaan talouteen.

Oma pääoma (koodi 510)

Oma pääoma käsittää pääoman sivuliikkeissä, kaikki osakkeet (äänioikeutetut ja äänioikeudettomat) tytäryhtiöissä ja osakkuusyrityksissä (lukuun ottamatta etuoikeutettuja osakkeita, jotka eivät oikeuta lisäosinkoon ja joita pidetään velkapapereina ja jotka sisällytetään muuhun suoraan sijoituspääomaan), sekä muut pääomaosuudet. Oma pääoma kattaa myös kohdeyritysten hankkimat suoran sijoittajan osakkeet.

Uudelleen sijoitetut voitot (koodi 525)

Uudelleen sijoitetut voitot koostuvat suoran sijoittajan osuudesta (suhteessa suoraan sijoitettuun omaan pääomaan) voittoihin, joita tytäryhtiöt tai osakkuusyritykset eivät jaa osinkoina, ja sivuliikevoitoista, joita ei makseta suoralle sijoittajalle. Nämä uudelleen sijoitetut voitot kirjataan tulona, jonka vastaerä on pääomatapahtuma.

Muu suora sijoituspääoma (koodi 530)

Muu suora sijoituspääoma (tai konsernin sisäiset velkatapahtumat) kattaa luotonoton ja luotonannon – myös velkapaperit, toimitusluotot ja etuoikeutetut osakkeet, jotka eivät oikeuta lisäosinkoon (joita pidetään velkapapereina) – suorien sijoittajien ja tytäryhtiöiden, sivuliikkeiden ja osakkuusyritysten jne. välillä. Kohdeyrityksen suoraan sijoittajaan kohdistamat saamisvaateet kirjataan myös suorana sijoituspääomana.

Suorat sijoitukset tietoja antavaan talouteen (koodi 555)

Suorat sijoitukset luokitellaan ensisijassa suunnan mukaan – kotimaiset suorat sijoitukset ulkomaille ja ulkomaiset sijoitukset tietoja antavaan talouteen.

Oma pääoma (koodi 560)

Oma pääoma käsittää pääoman sivuliikkeissä, kaikki osakkeet (äänioikeutetut ja äänioikeudettomat) tytäryhtiöissä ja osakkuusyrityksissä (lukuun ottamatta etuoikeutettuja osakkeita, jotka eivät oikeuta lisäosinkoon ja joita pidetään velkapapereina ja jotka sisällytetään muuhun suoraan sijoituspääomaan), sekä muut pääomaosuudet. Oma pääoma kattaa myös kohdeyritysten hankkimat suoran sijoittajan osakkeet.

Uudelleen sijoitetut voitot (koodi 575)

Uudelleen sijoitetut voitot koostuvat suoran sijoittajan osuudesta (suhteessa suoraan sijoitettuun omaan pääomaan) voittoihin, joita tytäryhtiöt tai osakkuusyritykset eivät jaa osinkoina, ja sivuliikevoitoista, joita ei makseta suoralle sijoittajalle. Nämä uudelleen sijoitetut voitot kirjataan tulona, jonka vastaerä on pääomatapahtuma.

Muu suora sijoituspääoma (koodi 580)

Muu suora sijoituspääoma (tai konsernin sisäiset velkatapahtumat) kattaa luotonoton ja luotonannon – myös velkapaperit, toimitusluotot ja etuoikeutetut osakkeet, jotka eivät oikeuta lisäosinkoon (joita pidetään velkapapereina) – suorien sijoittajien ja tytäryhtiöiden, sivuliikkeiden ja osakkuusyritysten jne. välillä. Kohdeyrityksen suoraan sijoittajaan kohdistamat saamisvaateet kirjataan myös suorana sijoituspääomana.

ARVOPAPERISIJOITUKSET (KOODI 600)

Arvopaperisijoitukset kattavat pääoma- ja velkapaperitapahtumat. Velkapaperit jaetaan edelleen joukkolainoihin ja muihin velkapapereihin, rahamarkkinainstrumentteihin ja johdannaisiin silloin, kun johdannaiset tuottavat rahoitussaamisia ja -velkoja paitsi jos ne on luokiteltu joko suoriksi sijoituksiksi tai valuuttavarannoksi.

Johdannaiset (koodi 910)

Johdannaisia koskeva sopimus on rahoitusinstrumentti, joka liittyy johonkin muuhun rahoitusinstrumenttiin tai indikaattoriin tai hyödykkeeseen ja jonka avulla tietyt rahoitusriskit (kuten korkoriski, valuuttariski, pääoma- ja raaka-ainehintoja koskevat riskit, luottoriskit jne.) voivat olla itsenäisinä kaupankäynnin kohteina rahoitusmarkkinoilla.

MUUT SIJOITUKSET (KOODI 700)

Muiden sijoitusten erä määritellään jäännöseränä, johon sisältyvät kaikki rahoitustaloustoimet, jotka eivät kuulu suorien sijoitusten, arvopaperisijoitusten, johdannaisten tai valuuttavarannon tileille.