31.12.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

L 395/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2265/2004,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2004,

Euroopan yhteisön ja Kazakstanin tasavallan välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (1) 17 artiklan 1 kohdassa määrätään, että tiettyjen terästuotteiden kauppaan sovelletaan erityistä määrällisiä järjestelyjä koskevaa sopimusta.

(2)	Nykyinen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) ja Kazakstanin tasavallan hallituksen välinen kahdenvälinen sopimus tiettyjen terästuotteiden kaupasta (2) tehtiin 22 päivänä heinäkuuta 2002 ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004.

(3)	Euroopan yhteisö on ottanut vastuulleen EHTY:n kansainväliset velvoitteet EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen, ja kauppaa kolmansien maiden kanssa koskevat toimenpiteet kuuluvat nyt yhteisön toimivaltaan kauppapolitiikan alalla.

(4)	Alustavat keskustelut sopimuspuolten välillä osoittavat, että niillä molemmilla on aikomus tehdä uusi sopimus, joka koskee vuotta 2005 ja sitä seuraavia vuosia.

(5)	Siihen saakka, kun uusi sopimus allekirjoitetaan ja se tulee voimaan, määrälliset rajoitukset vuoden 2005 osalta olisi vahvistettava.

(6)	Kun otetaan huomioon, että vuoden 2004 määrällisten rajoitusten vahvistamisessa käytetyt edellytykset ovat edelleen olemassa, on aiheellista vahvistaa vuoden 2005 määrälliset rajoitukset samalle tasolle kuin vuonna 2004, ottaen kuitenkin EU:n laajentumisen täysimääräisesti huomioon.

(7)	On tarpeellista tarjota keinot hallinnoida tätä järjestelmää Euroopan yhteisön sisällä siten, että uuden sopimuksen täytäntöönpanoa helpotetaan käyttämällä mahdollisimman paljon samanlaisia määräyksiä.

(8)	On tarpeen varmistaa, että kyseisten tuotteiden alkuperä tarkastetaan ja että tätä varten otetaan käyttöön asianmukaiset hallinnollisen yhteistyön menetelmät.

(9)	Vapaa-alueelle siirrettyjä tuotteita tai tuotteita, jotka tuodaan tullivarastointimenettelyä, väliaikaisen maahantuonnin menettelyä tai sisäistä jalostusmenettelyä (suspensiojärjestelmä) noudattaen, ei pitäisi lukea kyseisille tuotteille vahvistettuihin rajoituksiin.

(10)	Tämän asetuksen tehokas soveltaminen edellyttää yhteisön tuontilisenssiä koskevan vaatimuksen käyttöönottoa kyseisten tuotteiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen yhteisössä.

(11)

Sen varmistamiseksi, että kyseisiä määrällisiä rajoituksia ei ylitetä, on tarpeen vahvistaa hallintomenettely, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät myönnä tuontilisenssejä ennen kuin ne ovat saaneet komissiolta vahvistuksen siitä, että asianmukaiset määrät voidaan edelleen lukea kyseiseen määrälliseen rajoitukseen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200531 päivään joulukuuta 2005 liitteessä I lueteltujen, Kazakstanin tasavallasta peräisin olevien terästuotteiden tuontiin yhteisöön.

2. Terästuotteet luokitellaan liitteen I mukaisiin tuoteryhmiin.

3. Liitteessä I lueteltujen tuotteiden luokittelu perustuu asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (3) käyttöön otettuun yhdistettyyn nimikkeistöön (CN).

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

2 artikla

1. Kazakstanin tasavallasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Kazakstanin tasavallasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää liitteessä II esitetyn alkuperätodistuksen ja jäsenvaltioiden viranomaisten 4 artiklan säännösten mukaisesti myöntämän tuontilisenssin esittämistä.

2. Sen varmistamiseksi, että määrät, joille tuontilisenssit myönnetään, eivät minään ajankohtana ylitä kullekin tuoteryhmälle asetettuja määrällisiä kokonaisrajoituksia, liitteessä IV luetellut toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää tuontilisenssejä vasta saatuaan komissiolta vahvistuksen siitä, että määriä voidaan edelleen lukea määrällisiin rajoituksiin terästuotteiden sen asianomaisen tuoteryhmän ja toimittajamaan osalta, joista yksi tai useampi tuoja on jättänyt hakemuksen kyseisille viranomaisille.

3. Luvallinen tuonti luetaan siksi vuodeksi vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin, jona tuotteet on lähetetty viejämaasta. Tuotteiden lähetyksen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona ne on lastattu vievään kuljetusvälineeseen.

3 artikla

1. Liitteessä V tarkoitettuja määrällisiä rajoituksia ei sovelleta vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirrettyihin tuotteisiin eikä tuotteisiin, jotka on tuotu tullivarastointimenettelyä, väliaikaisen tuonnin menettelyä tai sisäistä jalostusmenettelyä (suspensiojärjestelmä) noudattaen.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet luovutetaan lopulta vapaaseen liikkeeseen joko muuttumattomassa tilassa taikka käsittelyn tai jalostuksen jälkeen, sovelletaan 2 artiklan 2 kohtaa, ja tällä tavoin vapaaseen liikkeeseen luovutetut tuotteet luetaan liitteessä V vahvistettuihin vastaaviin määrällisiin rajoituksiin.

4 artikla

1. Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa on liitteessä IV lueteltujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ennen tuontilisenssien myöntämistä ilmoitettava komissiolle vastaanottamiensa tuontilisenssihakemusten määrät, joiden tueksi on liitetty alkuperäiset vientilisenssit. Tämän jälkeen komissio ilmoittaa, ovatko haetut määrät käytettävissä tuontia varten, siinä aikajärjestyksessä, jossa jäsenvaltioiden ilmoitukset on vastaanotettu (ns. aikaprioriteettiperiaatteella).

2. Komissiolle toimitettuihin ilmoituksiin sisältyvät hakemukset ovat päteviä, jos niissä todetaan selvästi jokaisessa tapauksessa viejämaa, asianomainen tuotekoodi, tuotavat määrät, vientilisenssin numero, kiintiövuosi ja jäsenvaltio, jossa tuotteet on tarkoitus luovuttaa vapaaseen liikkeeseen.

3. Komissio vahvistaa mahdollisuuksien mukaan viranomaisille hakemuksiin merkityn täydellisen määrän, joka on ilmoitettu kunkin tuoteryhmän osalta.

4. Toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat asiasta viipymättä komissiolle sen jälkeen, kun näille on ilmoitettu määristä, jotka on jätetty käyttämättä tuontilisenssin voimassaoloaikana. Kyseiset käyttämättömät määrät siirretään ilman eri toimenpiteitä kunkin tuoteryhmän osalta yhteisön yhteenlasketun määrällisen rajoituksen jäljelle jääneisiin määriin.

5. Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava elektronisesti tätä varten perustetussa integroidussa verkossa, jollei pakottavista teknisistä syistä ole välttämätöntä käyttää väliaikaisesti muuta toimitustapaa.

6. Tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat myönnetään 12–16 artiklan mukaisesti.

7. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle jo annettujen tuontilisenssien tai vastaavien asiakirjojen mitätöimisestä, jos Kazakstanin tasavallan toimivaltaiset viranomaiset ovat peruuttaneet tai mitätöineet vastaavat vientilisenssit. Jos Kazakstanin tasavallan toimivaltaiset viranomaiset kuitenkin ovat ilmoittaneet komissiolle tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vientilisenssin mitätöimisestä tai peruuttamisesta sen jälkeen, kun kyseiset tuotteet on jo tuotu yhteisöön, kyseiset määrät luetaan sille vuodelle vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen, jonka aikana tuotteet on lähetetty.

5 artikla

1. Jos komissiolla on tiedossa, että liitteessä I luetellut Kazakstanin tasavallasta peräisin olevat tuotteet on lastattu kuljetusvälineestä toiseen, niiden reittiä on muutettu tai ne on muulla tavalla tuotu yhteisöön kiertämällä 2 artiklan mukaisia määrällisiä rajoituksia ja että on olemassa tarve tehdä välttämättömät tarkistukset, komissio pyytää, että aloitetaan neuvottelut sopimukseen pääsemiseksi asianomaisten määrällisten rajoitusten tarkistamisesta vastaavasti.

2. Siihen asti, kunnes 1 kohdassa tarkoitetut neuvottelut ovat johtaneet tulokseen ja jos on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio voi pyytää Kazakstanin tasavaltaa toteuttamaan välttämättömät varotoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten neuvottelujen perusteella sovitut määrällisiä rajoituksia koskevat tarkistukset voidaan toteuttaa.

3. Jos yhteisö ja Kazakstanin tasavalta eivät pääse tyydyttävään ratkaisuun ja jos komissio toteaa, että on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio vähentää määrällisistä rajoituksista vastaavan määrän tuotteita, jotka ovat peräisin Kazakstanin tasavallasta.

6 artikla

1. Vientilisenssiä (joka on Kazakstanin toimivaltaisten viranomaisten myöntämä) edellytetään liitteessä V vahvistettujen määrällisten rajoitusten alaisten terästuotteiden kaikilta lähetyksiltä mainittuihin rajoituksiin asti.

2. Tuojan on esitettävä vientilisenssin alkuperäiskappale 12 artiklassa tarkoitetun tuontilisenssin myöntämistä varten.

7 artikla

1. Määrällisiä rajoituksia varten tarvittavan vientilisenssin on oltava liitteessä II esitetyn mallin mukainen ja siinä on muun muassa vahvistettava, että kyseisten tavaroiden määrä on luettu asianomaiselle tuoteryhmälle vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen.

2. Kukin vientilisenssi voi koskea ainoastaan yhtä liitteessä I lueteltua tuoteryhmää.

8 artikla

Vienti luetaan sitä vuotta varten vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin, jonka aikana vientilisenssissä tarkoitetut tuotteet on lastattu 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

9 artikla

1. Edellä 6 artiklassa tarkoitetussa vientilisenssissä voi olla lisäkappaleita, jotka on asianmukaisesti merkitty sellaisiksi. Vientilisenssi ja sen lisäkappaleet sekä alkuperätodistus ja sen lisäkappaleet on laadittava englannin kielellä.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat täytetään käsin, tiedot on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

3. Vientilisenssien tai vastaavien asiakirjojen on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä. Paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä hiokkeetonta kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 grammaa neliömetriltä. Jokaisessa osassa on oltava painettu aaltomainen taustakuvio, mikä tekee mekaanisin tai kemiallisin keinoin tapahtuneen väärentämisen silmin havaittavaksi.

4. Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä tämän asetuksen säännösten mukaista tuontia varten voimassa olevaksi ainoastaan alkuperäiskappaleen.

5. Kussakin vientilisenssissä tai vastaavassa asiakirjassa on oltava yhdenmukainen painettu tai muulla tavoin merkitty sarjanumero, jolla asiakirja voidaan yksilöidä.

6. Tässä numerossa on oltava seuraavat osat:

—

kaksi kirjainta, joilla yksilöidään viejämaa seuraavasti:

Kazakstanin tasavalta,

—

kaksi kirjainta, joilla yksilöidään määräpaikaksi aiottu jäsenvaltio seuraavasti:

BE	=	Belgia
CZ	=	Tšekki
DK	=	Tanska
DE	=	Saksa
EE	=	Viro
EL	=	Kreikka
ES	=	Espanja
FR	=	Ranska
IE	=	Irlanti
IT	=	Italia
CY	=	Kypros
LV	=	Latvia
LT	=	Liettua
LU	=	Luxemburg
HU	=	Unkari
MT	=	Malta
NL	=	Alankomaat
AT	=	Itävalta
PL	=	Puola
PT	=	Portugali
SI	=	Slovenia
SK	=	Slovakia
FI	=	Suomi
SE	=	Ruotsi
GB	=	Yhdistynyt kuningaskunta,

—	yksinumeroinen luku, jolla yksilöidään kiintiövuosi ja joka on asianomaisen vuosiluvun viimeinen numero, esimerkiksi ”4” vuoden 2004 osalta,

—	kaksinumeroinen luku, jolla yksilöidään asiakirjan myöntävä viejämaan toimipaikka,

—	viisinumeroinen luku, joka on juokseva numero 00001:n ja 99999:n välillä ja joka on annettu asianomaiselle määräjäsenvaltiolle.

10 artikla

Vientilisenssi voidaan myöntää siinä tarkoitettujen tuotteiden lastaamisen jälkeen. Tällöin siinä on oltava maininta ”issued retrospectively” (myönnetty jälkikäteen).

11 artikla

Jos vientilisenssi varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää asiakirjan antaneelta toimivaltaiselta viranomaiselta kaksoiskappaleen, joka laaditaan tämän hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella. Kyseisen lisenssin tällä tavoin annetussa kaksoiskappaleessa on oltava merkintä ”duplicate” (kaksoiskappale).

Kaksoiskappaleessa on oltava sama päiväys kuin alkuperäisessä lisenssissä.

12 artikla

1. Jos komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti, että haettu määrä voidaan lukea kyseessä olevaan määrälliseen rajoitukseen, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myönnettävä tuontilisenssi enintään viiden työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona tuoja on esittänyt vastaavan vientilisenssin alkuperäiskappaleen. Kyseisen esittämisen on tapahduttava viimeistään 31 päivänä maaliskuuta lisenssin mukaisten tavaroiden lähetysvuotta seuraavana vuonna. Minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit riippumatta siitä, mikä jäsenvaltio on ilmoitettu määräpaikaksi vientilisenssissä edellyttäen, että komissio on vahvistanut 4 artiklan mukaisesti sen, että haettu määrä voidaan lukea kyseiseen määrälliseen rajoitukseen.

2. Tuontilisenssit ovat voimassa neljä kuukautta niiden myöntämisestä. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat jatkaa voimassaoloaikaa tuojan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä enintään neljällä kuukaudella.

3. Tuontilisenssit on laadittava liitteessä III esitetyssä muodossa, ja ne ovat voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella.

4. Tuojan esittämässä tuontilisenssiä koskevassa ilmoituksessa tai hakemuksessa on oltava:

a)	viejän täydellinen nimi ja osoite;

b)	tuojan täydellinen nimi ja osoite;

c)	tavaroiden tarkka kuvaus ja Taric-koodi(t);

d)	tavaroiden alkuperämaa;

e)	lähetysmaa;

f)	asianmukainen tuoteryhmä ja kyseisten tuotteiden määrä;

g)	nettopaino Taric-nimikkeittäin;

h)	tuotteiden CIF-arvo yhteisön rajalla Taric-nimikkeittäin;

i)	maininta siitä, ovatko kyseiset tuotteet kakkoslaatua tai laatuvaatimuksia vastaamattomia;

j)	tarvittaessa maksu- ja toimituspäivä ja konossementin tai ostosopimuksen jäljennös;

k)	vientilisenssin päiväys ja numero;

l)	hallinnollisiin tarkoituksiin mahdollisesti käytettävä sisäinen koodi;

m)	päiväys ja tuojan allekirjoitus.

5. Tuojat eivät ole velvollisia tuomaan tuontilisenssin mukaista kokonaismäärää yhtenä lähetyksenä.

13 artikla

Jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämien tuontilisenssien voimassaolo riippuu toimivaltaisten Kazakstanin tasavallan viranomaisten myöntämien vientilisenssien, joiden perusteella tuontilisenssit on myönnetty, voimassaoloajasta ja niissä mainituista määristä.

14 artikla

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset myöntävät tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti syrjimättä mitään yhteisön tuojaa riippumatta siitä, missä tämän sijoittautumispaikka on yhteisössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden voimassa olevien sääntöjen mukaisten edellytysten noudattamista.

15 artikla

1. Jos komissio toteaa, että Kazakstanin tasavallan tietyn tuoteryhmän osalta myöntämien vientilisenssien mukaiset kokonaismäärät ylittävät kyseiselle tuoteryhmälle vahvistetun määrällisen rajoituksen, jäsenvaltioiden toimivaltaisille lisenssiviranomaisille on ilmoitettava tästä viipymättä, jotta tuontilisenssien myöntäminen voidaan keskeyttää. Tässä tapauksessa komissio aloittaa neuvottelut viipymättä.

2. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät myöntämästä tuontilisenssejä Kazakstanin tasavallasta peräisin oleville tuotteille, joilla ei ole 6–11 artiklan säännösten mukaisesti myönnettyjä vientilisenssejä.

16 artikla

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 12 artiklassa tarkoitettujen tuontilisenssien myöntämiseen liitteessä III esitetyn tuontilisenssin mallin mukaisia lomakkeita.

2. Tuontilisenssilomakkeet ja niiden otteet on laadittava kahtena kappaleena, joista yhdessä kappaleessa, joka annetaan hakijalle, on maininta ”Holder's copy” (lisenssinhaltijan kappale) ja numero 1 ja joista toisessa, joka jää lisenssin myöntävälle viranomaiselle, on maininta ”Copy for the issuing authority” (lisenssin myöntävän viranomaisen kappale) ja numero 2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää lisäkappaleita lomakkeeseen 2 hallinnollisia tarkoituksia varten.

3. Lomakkeet on painettava valkoiselle, hiokkeettomalle kirjoituspaperille, jonka paino on 55–65 grammaa neliömetriltä. Niiden on oltava kooltaan 210 × 297 millimetriä, rivivälin on oltava 4,24 millimetriä (tuuman kuudesosa) ja lomakkeiden ulkoasua on noudatettava tarkasti. Varsinaisen lisenssin eli kappaleen numero 1 kummallakin puolella on lisäksi oltava punaisella painettu aaltomainen taustakuvio mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehtyjen väärennösten paljastamiseksi.

4. Jäsenvaltiot huolehtivat lomakkeiden painatuksesta. Ne voidaan myös painaa kirjapainossa, jonka on hyväksynyt jäsenvaltio, johon kirjapaino on sijoittautunut. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava viittaus jäsenvaltion antamaan hyväksyntään. Jokaisessa lomakkeessa on oltava painolaitoksen nimi- ja osoitetiedot tai merkki, jonka avulla painolaitos voidaan tunnistaa.

5. Tuontilisensseille tai otteille on niitä myönnettäessä annettava myöntämisnumero, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset määräävät. Tuontilisenssin numero on ilmoitettava komissiolle elektronisesti 4 artiklan mukaisesti perustettua integroitua verkkoa käyttäen.

6. Lisenssit ja otteet on laadittava asiakirjan myöntävän valtion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.

7. Toimivaltaiset viranomaiset mainitsevat kohdassa 10 asianomaisen terästuoteryhmän.

8. Myöntävät toimipaikat ja veloittavat viranomaiset tekevät merkintänsä leimasimella. Rei'ittämällä tehty kirjaimia tai numeroita sisältävä kohopainatus tai lisenssissä oleva painatus voi kuitenkin korvata asiakirjan myöntävän viranomaisen leiman. Asiakirjan myöntävien viranomaisten on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämisen estävää menetelmää siten, että numeroita tai viittauksia on mahdotonta lisätä.

9. Kappaleen nro 1 ja nro 2 kääntöpuolella on oltava kohta, johon joko tulliviranomaiset voivat merkitä määrät, kun tuontimuodollisuudet on suoritettu, tai johon toimivaltaiset hallintoviranomaiset voivat merkitä määrät otetta myönnettäessä. Jos kiintiöön lukemiselle varattu tila lisenssissä tai sen otteessa ei ole riittävä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää asiakirjaan yhden tai useamman lisälehden, joissa on lisenssin tai otteen kappaleen nro 1 ja nro 2 kääntöpuolen mukaiset kohdat. Kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on lyötävä leimansa siten, että sen toinen puolisko on lisenssissä tai sen otteessa ja toinen puolisko lisälehdellä. Jos asiakirjassa on useampi kuin yksi lisälehti, lisäleima on lyötävä samalla tavoin kunkin sivun ja sitä edeltävän sivun yli.

10. Jonkin jäsenvaltion viranomaisten myöntämillä tuontilisensseillä ja otteilla sekä niiden tekemillä merkinnöillä ja vahvistusmerkinnöillä on sama oikeusvaikutus kaikissa muissa jäsenvaltioissa kuin kyseisten jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla ja niiden tekemillä merkinnöillä ja vahvistusmerkinnöillä.

11. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarpeen mukaan vaatia, että lisenssien tai otteiden sisältö käännetään asianomaisen jäsenvaltion viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä.

17 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. VAN GEEL

(1) EYVL L 196, 28.7.1999, s. 3.

(2) EYVL L 222, 19.8.2002, s. 19.

(3) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1989/2004 (EUVL L 344, 20.11.2004, s. 5).

LIITE I

SA Valssatut levytuotteet

SA1. Kelat

7208 10 00 00

7208 25 00 00

7208 26 00 00

7208 27 00 00

7208 36 00 00

7208 37 00 90

7208 38 00 90

7208 39 00 90

7211 14 00 10

7211 19 00 10

7219 11 00 00

7219 12 10 00

7219 12 90 00

7219 13 10 00

7219 13 90 00

7219 14 10 00

7219 14 90 00

7225 20 00 10

7225 30 10 00

7225 30 90 00

SA1a Uudelleenvalssaukseen tarkoitetut kuumavalssatut kelat

7208 37 00 10

7208 38 00 10

7208 39 00 10

SA2. Raskaslevyt

7208 40 00 10

7208 51 20 10

7208 51 20 91

7208 51 20 93

7208 51 20 97

7208 51 20 98

7208 51 91 10

7208 51 91 90

7208 51 98 10

7208 51 98 91

7208 51 98 99

7208 52 91 10

7208 52 91 90

7208 52 10 00

7208 52 99 00

7208 53 10 00

7211 13 00 00

SA3. Muut valssatut tuotteet

7208 40 00 90

7208 53 90 00

7208 54 00 00

7208 90 00 10

7209 15 00 00

7209 16 10 00

7209 16 90 00

7209 17 10 00

7209 17 90 00

7209 18 10 00

7209 18 91 00

7209 18 99 00

7209 25 00 00

7209 26 10 00

7209 26 90 00

7209 27 10 00

7209 27 90 00

7209 28 10 00

7209 28 90 00

7209 90 00 10

7210 11 00 10

7210 12 20 10

7210 12 80 10

7210 20 00 10

7210 30 00 10

7210 41 00 10

7210 49 00 10

7210 50 00 10

7210 61 00 10

7210 69 00 10

7210 70 10 10

7210 70 80 10

7210 90 30 10

7210 90 40 10

7210 90 80 91

7211 14 00 90

7211 19 00 90

7211 23 20 10

7211 23 30 10

7211 23 30 91

7211 23 80 10

7211 23 80 91

7211 29 00 10

7211 90 00 11

7212 10 10 00

7212 10 90 11

7212 20 00 11

7212 30 00 11

7212 40 20 10

7212 40 20 91

7212 40 80 11

7212 50 20 11

7212 50 30 11

7212 50 40 11

7212 50 61 11

7212 50 69 11

7212 50 90 13

7212 60 00 11

7212 60 00 91

7219 21 10 00

7219 21 90 00

7219 22 10 00

7219 22 90 00

7219 23 00 00

7219 24 00 00

7219 31 00 00

7219 32 10 00

7219 32 90 00

7219 33 10 00

7219 33 90 00

7219 34 10 00

7219 34 90 00

7219 35 10 00

7219 35 90 00

7225 40 12 90

7225 40 90 00

LIITE II

LIITE III

LIITE IV

LISTA DE LAS AUTORIDADES NACIONALES COMPETENTES

SEZNAM PŘÍSLUŠNÝCH VNITROSTÁTNÍCH ORGÁNŮ

LISTE OVER KOMPETENTE NATIONALE MYNDIGHEDER

LISTE DER ZUSTÄNDIGEN BEHÖRDEN DER MITGLIEDSTAATEN

PÄDEVATE RIIKLIKE ASUTUSTE NIMEKIRI

ΔΙΕΥΘΥΝΣΕΙΣ ΤΩΝ ΑΡΧΩΝ ΕΚΔΟΣΗΣ ΑΔΕΙΩΝ ΤΩΝ ΚΡΑΤΩΝ ΜΕΛΩΝ

LIST OF THE COMPETENT NATIONAL AUTHORITIES

LISTE DES AUTORITES NATIONALES COMPETENTES

ELENCO DELLE COMPETENTI AUTORITA NAZIONALI

VALSTU KOMPETENTO IESTAŽU SARAKSTS

ATSAKINGŲ NACIONALINIŲ INSTITUCIJŲ SĄRAŠAS

AZ ILLETÉKES NEMZETI HATÓSÁGOK LISTÁJA

LISTA TA' L-AWTORITAJIET KOMPETENTI NAZZJONALI

LIJST VAN BEVOEGDE NATIONALE INSTANTIES

LISTA WLAŒCIWYCH ORGANÓW KRAJOWYCH

LISTA DAS AUTORIDADES NACIONAIS COMPETENTES

ZOZNAM PRÍSLUŠNÝCH VNÚTROŠTÁTNYCH ORGÁNOV

SEZNAM PRISTOJNIH NACIONALNIH ORGANOV

LUETTELO TOIMIVALTAISISTA KANSALLISISTA VIRANOMAISISTA

FÖRTECKNING ÖVER BEHÖRIGA NATIONELLA MYNDIGHETER

BELGIQUE/BELGIË

Service public fédéral économie, PME, Classes moyennes & énergie

Administration du potentiel économique

Politiques d'accès aux marchés, Services Licences

Rue Général Leman 60

B-1040 Bruxelles

Fax: +32-2-230 83 22

Federale Overheidsdienst Economie, KMO, Middenstand & Energie

Bestuur Economisch Potentieel

Markttoegangsbeleid, Dienst Vergunningen

Generaal Lemanstraat 60

B-1040 Brussel

Fax: +32-2-230 83 22

EESTI

Majandus- ja Kommunikatsiooniministeerium

Harju 11

EE-15072 Tallinn

Fax: +372-631 36 60

ΕΛΛΑΣ

Υπουργείο Οικονομίας & Οικονομικών

Διεύθυνση Διεθνών Οικονομικών Ροών

Κορνάρου 1

GR-105 63 Αθήνα

Fax: +301-328 60 94

ČESKÁ REPUBLIKA

Ministerstvo průmyslu a obchodu

Licenční správa

Na Františku 32

CZ-110 15 Praha 1

Fax: +420-224 21 21 33

DANMARK

Erhvervs- og Boligstyrelsen

Økonomi- og Erhvervsministeriet

Vejlsøvej 29

DK-8600 Silkeborg

Fax: +45-35-46 64 01

DEUTSCHLAND

Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle, (BAFA)

Frankfurter Strasse 29-35

D-65760 Eschborn 1

Fax: +49-61-969 42 26

ITALIA

Ministero delle Attivita Produttive

Direzione generale per la politica commerciale e per la gestione del regime degli scambi

Viale America 341

I-00144 Roma

Fax: +39-6-59 93 22 35/59 93 26 36

ΚΥΠΡΟΣ

Υπουργείο Εμπορίου, Βιομηχανίας και Τουρισμού

Υπηρεσία Εμπορίου

Μονάδα Έκδοσης Αδειών Εισαγωγής/Εξαγωγής

Οδός Ανδρέα Αραούζου Αρ.6

CY-1421 Λευκωσία

Φαξ: +357-22-37 51 20

ESPAÑA

Ministerio de Industria, Turismo y Comercio

Secretaría General de Comercio Exterior

Subdirección General de Comercio Exterior de Productos Industriales

Paseo de la Castellana 162

E-28046 Madrid

Fax: +34-91-349 38 31

FRANCE

SETICE

8, rue de la Tour-des-Dames

F-75436 Paris Cedex 09

Fax: +33-1-55 07 46 69

IRELAND

Department of Enterprise, Trade and Employment

Import/Export Licensing, Block C

Earlsfort Centre

Hatch Street

IE-Dublin 2

Fax: +353-1-631 25 62

ÖSTERREICH

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Aussenwirtschaftsadministration

Abteilung C2/2

Stubenring 1

A-1011 Wien

Fax: +43-1-7 11 00/83 86

POLSKA

Ministerstwo Gospodarki, Pracy i Polityki

Społecznej

Plac Trzech Krzyży 3/5

PL-00-507 Warszawa

Fax: +48-22-693 40 21/693 40 22

LATVIJA

Latvijas Republikas Ekonomikas ministrija

Brīvības iela 55

LV-1519 Rīga

Fax: +371-728 08 82

LIETUVA

Lietuvos Respublikos ūkio ministerija

Prekybos departamentas

Gedimino pr. 38/2

LT-01104 Vilnius

Fax: +370-5-26 23 974

LUXEMBOURG

Ministère des affaires étrangères

Office des licences

BP 113

L-2011 Luxembourg

Fax: +352-46 61 38

MAGYARORSZÁG

Magyar Kereskedelmi Engedélyezési Hivatal

Margit krt. 85.

HU-1024 Budapest

Fax: +36-1-336 73 02

MALTA

Diviżjoni ghall-Kummerċ

Servizzi Kummerċjali

Lascaris

MT-Valletta CMR02

Fax: +356-25-69 02 99

NEDERLAND

Belastingdienst/Douane centrale dienst voor in- en uitvoer

Postbus 30003, Engelse Kamp 2

NL-9700 RD Groningen

Fax: +31-50-523 23 41

PORTUGAL

Ministério das Finanças

Direcção Geral das Alfândegas e dos Impostos

Especiais sobre o Consumo

Rua Terreiro do Trigo, Edifício da Alfândega de Lisboa

PT-1140-060 Lisboa

Fax: +351-218 814 261

SLOVENIJA

Ministrstvo za gospodarstvo

Področje ekonomskih odnosov s tujino

Kotnikova 5

SI-1000 Ljubljana

Fax: +386-1-478 36 11

SLOVENSKÁ REPUBLIKA

Ministerstvo hospodárstva SR

Odbor licencií

Mierová 19

SK-827 15 Bratislava 212

Fax: +421-2-43 42 39 19

SUOMI

Tullihallitus

PL 512

FIN-00101 Helsinki

Telekopio: +358-20-492 28 52

SVERIGE

Kommerskollegium

Box 6803

S-11386 Stockholm

Fax: +46-8-30 67 59

UNITED KINGDOM

Department of Trade and Industry

Import Licensing Branch

Queensway House — West Precinct

Billingham

UK-TS23 2NF

Fax: +44-1642-36 42 69

LIITE V

MÄÄRÄLLISET RAJOITUKSET

(tonnia)
Tuotteet	Vuosi 2005
SA. Levytuotteet
SA1. Kelat	57 842
SA1.a. Uudelleenvalssaukseen tarkoitetut kuumavalssatut kelat	5 750
SA2. Raskaslevyt	1 278
SA3. Muut levytuotteet	90 873

31.12.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

L 395/20

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2266/2004,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2004,

Euroopan yhteisön ja Ukrainan välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa (1) määrätään, että joidenkin terästuotteiden kauppaan on sovellettava erityistä määrällisiä järjestelyjä koskevaa sopimusta.

(2)	Tiettyjen terästuotteiden kaupasta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) ja Ukrainan hallituksen välillä tehdyn aiemman kahdenvälisen sopimuksen voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2001.

(3)	Euroopan yhteisö on ottanut vastuulleen EHTY:n kansainväliset velvoitteet EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen, ja kauppaa kolmansien maiden kanssa koskevat toimenpiteet kuuluvat nyt yhteisön toimivaltaan kauppapolitiikan alalla.

(4)	Alustavat keskustelut sopimuspuolten välillä osoittavat, että niillä molemmilla on aikomus tehdä uusi sopimus, joka koskee vuotta 2005 ja sitä seuraavia vuosia.

(5)	Siihen saakka, kun uusi sopimus allekirjoitetaan ja se tulee voimaan, määrälliset rajoitukset vuoden 2005 osalta olisi vahvistettava.

(6)	Kun otetaan huomioon, että vuoden 2004 määrällisten rajoitusten vahvistamisessa käytetyt edellytykset ovat edelleen olemassa, on aiheellista vahvistaa vuoden 2005 määrälliset rajoitukset samalle tasolle kuin vuonna 2004, ottaen kuitenkin EU:n laajentumisen täysimääräisesti huomioon.

(7)	On tarpeellista tarjota keinot hallinnoida tätä järjestelmää Euroopan yhteisön sisällä siten, että uuden sopimuksen täytäntöönpanoa helpotetaan käyttämällä mahdollisimman paljon samanlaisia määräyksiä.

(8)	On tarpeen varmistaa, että kyseisten tuotteiden alkuperä tarkastetaan ja että tätä varten otetaan käyttöön asianmukaiset hallinnollisen yhteistyön menetelmät.

(9)	Vapaa-alueelle siirrettyjä tuotteita tai tuotteita, jotka tuodaan tullivarastointimenettelyä, väliaikaisen maahantuonnin menettelyä tai sisäistä jalostusmenettelyä (suspensiojärjestelmä) noudattaen, ei pitäisi lukea kyseisille tuotteille vahvistettuihin rajoituksiin.

(10)	Tämän asetuksen tehokas soveltaminen edellyttää yhteisön tuontilisenssiä koskevan vaatimuksen käyttöönottoa kyseisten tuotteiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen yhteisössä.

(11)

Sen varmistamiseksi, että kyseisiä määrällisiä rajoituksia ei ylitetä, on tarpeen vahvistaa hallintomenettely, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät myönnä tuontilisenssejä ennen kuin ne ovat saaneet komissiolta ennakkovahvistuksen siitä, että asianmukaiset määrät voidaan edelleen lukea kyseiseen määrälliseen rajoitukseen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200531 päivään joulukuuta 2005 liitteessä I lueteltujen, Ukrainasta peräisin olevien terästuotteiden tuontiin yhteisöön.

2. Terästuotteet luokitellaan liitteen I mukaisiin tuoteryhmiin.

3. Liitteessä I lueteltujen tuotteiden luokittelu perustuu tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (2) käyttöön otettuun yhdistettyyn nimikkeistöön (CN).

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

2 artikla

1. Ukrainasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Ukrainasta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää liitteessä II esitetyn alkuperätodistuksen ja jäsenvaltioiden viranomaisten 4 artiklan säännösten mukaisesti myöntämän tuontilisenssin esittämistä.

3 artikla

4 artikla

3. Komissio vahvistaa mahdollisuuksien mukaan viranomaisille hakemuksiin merkityn täydellisen määrän, joka on ilmoitettu kunkin tuoteryhmän osalta.

6. Tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat myönnetään 12–16 artiklan mukaisesti.

7. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle jo myönnettyjen tuontilisenssien tai vastaavien asiakirjojen peruuttamisesta, jos Ukrainan toimivaltaiset viranomaiset ovat mitätöineet tai peruuttaneet vastaavat vientilisenssit. Jos Ukrainan toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet komissiolle tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vientilisenssin mitätöimisestä tai peruuttamisesta sen jälkeen, kun sitä koskevat tuotteet on tuotu yhteisöön, kyseiset määrät luetaan sen vuoden määrälliseen rajoitukseen, jonka aikana tuotteet on lähetetty.

5 artikla

1. Jos komissiolla on tiedossa, että liitteessä I luetellut Ukrainasta peräisin olevat tuotteet on lastattu kuljetusvälineestä toiseen, niiden reittiä on muutettu tai ne on muulla tavalla tuotu yhteisöön kiertämällä 2 artiklan mukaisia määrällisiä rajoituksia ja että on olemassa tarve tehdä välttämättömät tarkistukset, komissio pyytää, että aloitetaan neuvottelut sopimukseen pääsemiseksi asianomaisten määrällisten rajoitusten tarkistamisesta vastaavasti.

2. Siihen asti, kunnes 1 kohdassa tarkoitetut neuvottelut ovat johtaneet tulokseen ja jos on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio voi pyytää Ukrainaa toteuttamaan välttämättömät varotoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten neuvottelujen perusteella sovitut määrällisiä rajoituksia koskevat tarkistukset voidaan toteuttaa.

3. Jos yhteisö ja Ukraina eivät pääse tyydyttävään ratkaisuun ja jos komissio toteaa, että on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio vähentää määrällisistä rajoituksista vastaavan määrän tuotteita, jotka ovat peräisin Ukrainasta.

6 artikla

1. Vientilisenssiä (joka on Ukrainan toimivaltaisten viranomaisten myöntämä) edellytetään liitteessä V vahvistettujen määrällisten rajoitusten alaisten terästuotteiden kaikilta lähetyksiltä mainittuihin rajoituksiin asti.

2. Tuojan on esitettävä vientilisenssin alkuperäiskappale 12 artiklassa tarkoitetun tuontilisenssin myöntämistä varten.

7 artikla

2. Kukin vientilisenssi voi koskea ainoastaan yhtä liitteessä I lueteltua tuoteryhmää.

8 artikla

Vienti luetaan sitä vuotta varten vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin, jonka aikana vientilisenssissä tarkoitetut tuotteet on lastattu 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

9 artikla

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat täytetään käsin, tiedot on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

4. Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä tämän asetuksen säännösten mukaista tuontia varten voimassa olevaksi ainoastaan alkuperäiskappaleen.

5. Kussakin vientilisenssissä tai vastaavassa asiakirjassa on oltava yhdenmukainen painettu tai muulla tavoin merkitty sarjanumero, jolla asiakirja voidaan yksilöidä.

6. Tässä numerossa on oltava seuraavat osat:

—

kaksi kirjainta, joilla yksilöidään viejämaa seuraavasti:

Ukraina

—

kaksi kirjainta, joilla yksilöidään määräpaikaksi aiottu jäsenvaltio seuraavasti:

BE	=	Belgia
CZ	=	Tšekki
DK	=	Tanska
DE	=	Saksa
EE	=	Viro
EL	=	Kreikka
ES	=	Espanja
FR	=	Ranska
IE	=	Irlanti
IT	=	Italia
CY	=	Kypros
LV	=	Latvia
LT	=	Liettua
LU	=	Luxemburg
HU	=	Unkari
MT	=	Malta
NL	=	Alankomaat
AT	=	Itävalta
PL	=	Puola
PT	=	Portugali
SI	=	Slovenia
SK	=	Slovakia
FI	=	Suomi
SE	=	Ruotsi
GB	=	Yhdistynyt kuningaskunta

—	yksinumeroinen luku, jolla yksilöidään kiintiövuosi ja joka on asianomaisen vuosiluvun viimeinen numero, esimerkiksi ”4” vuoden 2004 osalta,

—	kaksinumeroinen luku, jolla yksilöidään asiakirjan myöntävä viejämaan toimipaikka,

—	viisinumeroinen luku, joka on juokseva numero 00001:n ja 99999:n välillä ja joka on annettu asianomaiselle määräjäsenvaltiolle.

10 artikla

Vientilisenssi voidaan myöntää siinä tarkoitettujen tuotteiden lastaamisen jälkeen. Tällöin siinä on oltava maininta ”issued retrospectively” (myönnetty takautuvasti).

11 artikla

Kaksoiskappaleessa on oltava sama päiväys kuin alkuperäisessä lisenssissä.

12 artikla

3. Tuontilisenssit on laadittava liitteessä III esitetyssä muodossa, ja ne ovat voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella.

4. Tuojan esittämässä tuontilisenssiä koskevassa ilmoituksessa tai hakemuksessa on oltava:

a)	viejän täydellinen nimi ja osoite;

b)	tuojan täydellinen nimi ja osoite;

c)	tavaroiden tarkka kuvaus ja Taric-koodi(t);

d)	tavaroiden alkuperämaa;

e)	lähetysmaa;

f)	asianmukainen tuoteryhmä ja kyseisten tuotteiden määrä;

g)	nettopaino Taric-nimikkeittäin;

h)	tuotteiden CIF-arvo yhteisön rajalla Taric-nimikkeittäin;

i)	maininta siitä, ovatko kyseiset tuotteet kakkoslaatua tai laatuvaatimuksia vastaamattomia;

j)	tarvittaessa maksu- ja toimituspäivä ja konossementin tai ostosopimuksen jäljennös;

k)	vientilisenssin päiväys ja numero;

l)	hallinnollisiin tarkoituksiin mahdollisesti käytettävä sisäinen koodi;

m)	päiväys ja tuojan allekirjoitus.

5. Tuojat eivät ole velvollisia tuomaan tuontilisenssin mukaista kokonaismäärää yhtenä lähetyksenä.

13 artikla

Jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämien tuontilisenssien voimassaolo riippuu toimivaltaisten Ukrainan viranomaisten myöntämien vientilisenssien, joiden perusteella tuontilisenssit on myönnetty, voimassaoloajasta ja niissä mainituista määristä.

14 artikla

15 artikla

1. Jos komissio toteaa, että Ukrainan tietyn tuoteryhmän osalta myöntämien vientilisenssien mukaiset kokonaismäärät ylittävät kyseiselle tuoteryhmälle vahvistetun määrällisen rajoituksen, jäsenvaltioiden toimivaltaisille lisenssiviranomaisille on ilmoitettava tästä viipymättä, jotta tuontilisenssien myöntäminen voidaan keskeyttää. Tässä tapauksessa komissio aloittaa neuvottelut viipymättä.

2. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät myöntämästä tuontilisenssejä Ukrainasta peräisin oleville tuotteille, joilla ei ole 6–11 artiklan säännösten mukaisesti myönnettyjä vientilisenssejä.

16 artikla

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 12 artiklassa tarkoitettujen tuontilisenssien myöntämiseen liitteessä III esitetyn tuontilisenssin mallin mukaisia lomakkeita.

6. Lisenssit ja otteet on laadittava asiakirjan myöntävän valtion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.

7. Toimivaltaiset viranomaiset mainitsevat kohdassa 10 asianomaisen terästuoteryhmän.

8. Myöntävät toimipaikat ja veloittavat viranomaiset tekevät merkintänsä leimasimella. Asiakirjan myöntävän viranomaisen leima voidaan kuitenkin korvata rei'ittämällä tehdyllä kirjaimia tai numeroita sisältävällä kohopainatuksella tai lisenssissä olevalla painatuksella. Asiakirjan myöntävien viranomaisten on käytettävä myönnetyn määrän merkitsemisessä väärentämisen estävää menetelmää siten, että numeroita tai viittauksia on mahdotonta lisätä.

9. Kappaleiden numero 1 ja 2 kääntöpuolella on oltava kohta, johon joko tulliviranomaiset voivat merkitä määrät, kun tuontimuodollisuudet on suoritettu, tai johon toimivaltaiset hallintoviranomaiset voivat merkitä määrät otetta annettaessa. Jos kiintiöön lukemiselle varattu tila lisenssissä tai sen otteessa ei ole riittävä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää asiakirjaan yhden tai useamman lisälehden, joissa on lisenssin tai otteen kappaleiden nro 1 ja 2 kääntöpuolen mukaiset kohdat. Kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on lyötävä leimansa siten, että sen toinen puolisko on lisenssissä tai se otteessa ja toinen puolisko lisälehdellä. Jos asiakirjassa on useampi kuin yksi lisälehti, lisäleima on lyötävä samalla tavoin kunkin sivun ja sitä edeltävän sivun yli.

10. Jonkin jäsenvaltion viranomaisten myöntämillä tuontilisensseillä ja otteilla sekä näiden tekemillä merkinnöillä on sama laillinen vaikutus jokaisessa muussa jäsenvaltiossa kuin kyseisten jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla ja merkinnöillä.

17 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. VAN GEEL

(1) EYVL L 49, 19.2.1998, s. 3.

(2) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1989/2004 (EUVL L 344, 20.11.2004, s. 5).

LIITE I

SA Valssatut levytuotteet

SA1. (kelat)

7208 10 00 00

7208 25 00 00

7208 26 00 00

7208 27 00 00

7208 36 00 00

7208 37 00 10

7208 37 00 90

7208 38 00 10

7208 38 00 90

7208 39 00 10

7208 39 00 90

7211 14 00 10

7211 19 00 10

7219 11 00 00

7219 12 10 00

7219 12 90 00

7219 13 10 00

7219 13 90 00

7219 14 10 00

7219 14 90 00

7225 20 00 10

7225 30 10 00

7225 30 90 00

SA2. (raskaslevyt)

7208 40 00 10

7208 51 20 10

7208 51 20 91

7208 51 20 93

7208 51 20 97

7208 51 20 98

7208 51 91 10

7208 51 91 90

7208 51 98 10

7208 51 98 91

7208 51 98 99

7208 52 91 10

7208 52 91 90

7208 52 10 00

7208 52 99 00

7208 53 10 00

7211 13 00 00

7225 40 12 30

7225 40 40 00

7225 40 60 00

7225 99 00 10

SA3. (muut levytuotteet)

7208 40 00 90

7208 53 90 00

7208 54 00 00

7208 90 00 10

7209 15 00 00

7209 16 10 00

7209 16 90 00

7209 17 10 00

7209 17 90 00

7209 18 10 00

7209 18 91 00

7209 18 99 00

7209 25 00 00

7209 26 10 00

7209 26 90 00

7209 27 10 00

7209 27 90 00

7209 28 10 00

7209 28 90 00

7209 90 00 10

7210 11 00 10

7210 12 20 10

7210 12 80 10

7210 20 00 10

7210 30 00 10

7210 41 00 10

7210 49 00 10

7210 50 00 10

7210 61 00 10

7210 69 00 10

7210 70 10 10

7210 70 80 10

7210 90 30 10

7210 90 40 10

7210 90 80 91

7211 14 00 90

7211 19 00 90

7211 23 20 10

7211 23 30 10

7211 23 30 91

7211 23 80 10

7211 23 80 91

7211 29 00 10

7211 90 00 11

7212 10 10 00

7212 10 90 11

7212 20 00 11

7212 30 00 11

7212 40 20 10

7212 40 20 91

7212 40 80 11

7212 50 20 11

7212 50 30 11

7212 50 40 11

7212 50 61 11

7212 50 69 11

7212 50 90 13

7212 60 00 11

7212 60 00 91

7219 21 10 00

7219 21 90 00

7219 22 10 00

7219 22 90 00

7219 23 00 00

7219 24 00 00

7219 31 00 00

7219 32 10 00

7219 32 90 00

7219 33 10 00

7219 33 90 00

7219 34 10 00

7219 34 90 00

7219 35 10 00

7219 35 90 00

7225 40 12 90

7225 40 90 00

SB Pitkät tuotteet

SB1. (tangot)

7207 19 80 10

7207 20 80 10

7216 31 10 10

7216 31 10 90

7216 31 90 00

7216 32 11 00

7216 32 19 00

7216 32 91 00

7216 32 99 00

7216 33 10 00

7216 33 90 00

SB2. (valssilanka)

7213 10 00 00

7213 20 00 00

7213 91 10 00

7213 91 20 00

7213 91 41 00

7213 91 49 00

7213 91 70 00

7213 91 90 00

7213 99 10 00

7213 99 90 00

7221 00 10 00

7221 00 90 00

7227 10 00 00

7227 20 00 00

7227 90 10 00

7227 90 50 00

7227 90 95 00

SB3. (muut pitkät tuotteet)

7207 19 12 10

7207 19 12 91

7207 19 12 99

7207 20 52 00

7214 20 00 00

7214 30 00 00

7214 91 10 00

7214 91 90 00

7214 99 10 00

7214 99 31 00

7214 99 39 00

7214 99 50 00

7214 99 71 10

7214 99 71 90

7214 99 79 10

7214 99 79 90

7214 99 95 10

7214 99 95 90

7215 90 00 10

7216 10 00 00

7216 21 00 00

7216 22 00 00

7216 40 10 00

7216 40 90 00

7216 50 10 00

7216 50 91 00

7216 50 99 00

7216 99 00 10

7218 99 20 00

7222 11 11 00

7222 11 19 00

7222 11 81 10

7222 11 81 90

7222 11 89 10

7222 11 89 90

7222 19 10 00

7222 19 90 00

7222 30 97 10

7222 40 10 00

7222 40 90 10

7224 90 02 89

7224 90 31 00

7224 90 38 00

7228 10 20 00

7228 20 10 10

7228 20 10 91

7228 20 91 10

7228 20 91 90

7228 30 20 00

7228 30 41 00

7228 30 49 00

7228 30 61 00

7228 30 69 00

7228 30 70 00

7228 30 89 00

7228 60 20 10

7228 60 80 10

7228 70 10 00

7228 70 90 10

7228 80 00 10

7228 80 00 90

7301 10 00 00

LIITE II

LIITE III

LIITE IV

LISTA DE LAS AUTORIDADES NACIONALES COMPETENTES

SEZNAM PŘÍSLUŠNÝCH VNITROSTÁTNÍCH ORGÁNŮ

LISTE OVER KOMPETENTE NATIONALE MYNDIGHEDER

LISTE DER ZUSTÄNDIGEN BEHÖRDEN DER MITGLIEDSTAATEN

PÄDEVATE RIIKLIKE ASUTUSTE NIMEKIRI

ΔΙΕΥΘΥΝΣΕΙΣ ΤΩΝ ΑΡΧΩΝ ΕΚΔΟΣΗΣ ΑΔΕΙΩΝ ΤΩΝ ΚΡΑΤΩΝ ΜΕΛΩΝ

LIST OF THE COMPETENT NATIONAL AUTHORITIES

LISTE DES AUTORITES NATIONALES COMPETENTES

ELENCO DELLE COMPETENTI AUTORITA NAZIONALI

VALSTU KOMPETENTO IESTAŽU SARAKSTS

ATSAKINGŲ NACIONALINIŲ INSTITUCIJŲ SĄRAŠAS

AZ ILLETÉKES NEMZETI HATÓSÁGOK LISTÁJA

LISTA TA' L-AWTORITAJIET KOMPETENTI NAZZJONALI

LIJST VAN BEVOEGDE NATIONALE INSTANTIES

LISTA WLAŒCIWYCH ORGANÓW KRAJOWYCH

LISTA DAS AUTORIDADES NACIONAIS COMPETENTES

ZOZNAM PRÍSLUŠNÝCH VNÚTROŠTÁTNYCH ORGÁNOV

SEZNAM PRISTOJNIH NACIONALNIH ORGANOV

LUETTELO TOIMIVALTAISISTA KANSALLISISTA VIRANOMAISISTA

FÖRTECKNING ÖVER BEHÖRIGA NATIONELLA MYNDIGHETER

BELGIQUE/BELGIË

Service public fédéral économie, PME, Classes moyennes & énergie

Administration du potentiel économique

Politiques d'accès aux marchés, Services Licences

Rue Général Leman 60

B-1040 Bruxelles

Fax: +32-2-230 83 22

Federale Overheidsdienst Economie, KMO, Middenstand & Energie

Bestuur Economisch Potentieel

Markttoegangsbeleid, Dienst Vergunningen

Generaal Lemanstraat 60

B-1040 Brussel

Fax: +32-2-230 83 22

EESTI

Majandus- ja Kommunikatsiooniministeerium

Harju 11

EE-15072 Tallinn

Fax: +372-631 36 60

ΕΛΛΑΣ

Υπουργείο Οικονομίας & Οικονομικών

Διεύθυνση Διεθνών Οικονομικών Ροών

Κορνάρου 1

GR-105 63 Αθήνα

Fax: +301-328 60 94

ČESKÁ REPUBLIKA

Ministerstvo průmyslu a obchodu

Licenční správa

Na Františku 32

CZ-110 15 Praha 1

Fax: +420-224 21 21 33

DANMARK

Erhvervs- og Boligstyrelsen

Økonomi- og Erhvervsministeriet

Vejlsøvej 29

DK-8600 Silkeborg

Fax: +45-35-46 64 01

DEUTSCHLAND

Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle, (BAFA)

Frankfurter Strasse 29-35

D-65760 Eschborn 1

Fax: +49-61-969 42 26

ITALIA

Ministero delle Attivita Produttive

Direzione generale per la politica commerciale e per la gestione del regime degli scambi

Viale America 341

I-00144 Roma

Fax: +39-6-59 93 22 35/59 93 26 36

ΚΥΠΡΟΣ

Υπουργείο Εμπορίου, Βιομηχανίας και Τουρισμού

Υπηρεσία Εμπορίου

Μονάδα Έκδοσης Αδειών Εισαγωγής/Εξαγωγής

Οδός Ανδρέα Αραούζου Αρ.6

CY-1421 Λευκωσία

Φαξ: +357-22-37 51 20

ESPAÑA

Ministerio de Industria, Turismo y Comercio

Secretaría General de Comercio Exterior

Subdirección General de Comercio Exterior de Productos Industriales

Paseo de la Castellana 162

E-28046 Madrid

Fax: +34-91-349 38 31

FRANCE

SETICE

8, rue de la Tour-des-Dames

F-75436 Paris Cedex 09

Fax: +33-1-55 07 46 69

IRELAND

Department of Enterprise, Trade and Employment

Import/Export Licensing, Block C

Earlsfort Centre

Hatch Street

IE-Dublin 2

Fax: +353-1-631 25 62

ÖSTERREICH

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Aussenwirtschaftsadministration

Abteilung C2/2

Stubenring 1

A-1011 Wien

Fax: +43-1-7 11 00/83 86

POLSKA

Ministerstwo Gospodarki, Pracy i Polityki

Społecznej

Plac Trzech Krzyży 3/5

PL-00-507 Warszawa

Fax: +48-22-693 40 21/693 40 22

LATVIJA

Latvijas Republikas Ekonomikas ministrija

Brīvības iela 55

LV-1519 Rīga

Fax: +371-728 08 82

LIETUVA

Lietuvos Respublikos ūkio ministerija

Prekybos departamentas

Gedimino pr. 38/2

LT-01104 Vilnius

Fax: +370-5-26 23 974

LUXEMBOURG

Ministère des affaires étrangères

Office des licences

BP 113

L-2011 Luxembourg

Fax: +352-46 61 38

MAGYARORSZÁG

Magyar Kereskedelmi Engedélyezési Hivatal

Margit krt. 85.

HU-1024 Budapest

Fax: +36-1-336 73 02

MALTA

Diviżjoni ghall-Kummerċ

Servizzi Kummerċjali

Lascaris

MT-Valletta CMR02

Fax: +356-25-69 02 99

NEDERLAND

Belastingdienst/Douane centrale dienst voor in- en uitvoer

Postbus 30003, Engelse Kamp 2

NL-9700 RD Groningen

Fax: +31-50-523 23 41

PORTUGAL

Ministério das Finanças

Direcção Geral das Alfândegas e dos Impostos

Especiais sobre o Consumo

Rua Terreiro do Trigo, Edifício da Alfândega de Lisboa

PT-1140-060 Lisboa

Fax: +351-218 814 261

SLOVENIJA

Ministrstvo za gospodarstvo

Področje ekonomskih odnosov s tujino

Kotnikova 5

SI-1000 Ljubljana

Fax: +386-1-478 36 11

SLOVENSKÁ REPUBLIKA

Ministerstvo hospodárstva SR

Odbor licencií

Mierová 19

SK-827 15 Bratislava 212

Fax: +421-2-43 42 39 19

SUOMI

Tullihallitus

PL 512

FIN-00101 Helsinki

Telekopio: +358-20-492 28 52

SVERIGE

Kommerskollegium

Box 6803

S-11386 Stockholm

Fax: +46-8-30 67 59

UNITED KINGDOM

Department of Trade and Industry

Import Licensing Branch

Queensway House — West Precinct

Billingham

UK-TS23 2NF

Fax: +44-1642-36 42 69

LIITE V

MÄÄRÄLLISET RAJOITUKSET

(tonnia)
Tuotteet	Vuosi 2005
SA. Levytuotteet
SA1. Kelat	83 460
SA2. Raskaslevyt	263 434
SA3. Muut levytuotteet	96 950
SB. Pitkät tuotteet
SB1. Tangot	17 430
SB2. Valssilanka	81 790
SB3. Muut pitkät tuotteet	160 006

31.12.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

L 395/38

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2267/2004,

annettu 20 päivänä joulukuuta 2004,

Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa (1) määrätään, että joidenkin terästuotteiden kauppaan on sovellettava erityistä määrällisiä järjestelyjä koskevaa sopimusta.

(2)	Nykyinen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) ja Venäjän federaation hallituksen välinen kahdenvälinen sopimus tiettyjen terästuotteiden kaupasta (2) tehtiin 9 päivänä heinäkuuta 2002 ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2004.

(3)	Euroopan yhteisö on ottanut vastuulleen EHTY:n kansainväliset velvoitteet EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen, ja kauppaa kolmansien maiden kanssa koskevat toimenpiteet kuuluvat nyt yhteisön toimivaltaan kauppapolitiikan alalla.

(4)	Alustavat keskustelut sopimuspuolten välillä osoittavat, että niillä molemmilla on aikomus tehdä uusi sopimus, joka koskee vuotta 2005 ja sitä seuraavia vuosia.

(5)	Siihen saakka, kun uusi sopimus allekirjoitetaan ja se tulee voimaan, määrälliset rajoitukset vuoden 2005 osalta olisi vahvistettava.

(6)	Kun otetaan huomioon, että vuoden 2004 määrällisten rajoitusten vahvistamisessa käytetyt edellytykset ovat edelleen olemassa, on aiheellista vahvistaa vuoden 2005 määrälliset rajoitukset samalle tasolle kuin vuonna 2004, ottaen kuitenkin EU:n laajentumisen täysimääräisesti huomioon.

(7)	On tarpeellista tarjota keinot hallinnoida tätä järjestelmää Euroopan yhteisön sisällä siten, että uuden sopimuksen täytäntöönpanoa helpotetaan käyttämällä mahdollisimman paljon samanlaisia määräyksiä.

(8)	On tarpeen varmistaa, että kyseisten tuotteiden alkuperä tarkastetaan ja että tätä varten otetaan käyttöön asianmukaiset hallinnollisen yhteistyön menetelmät.

(9)	Vapaa-alueelle siirrettyjä tuotteita tai tuotteita, jotka tuodaan tullivarastointimenettelyä, väliaikaisen maahantuonnin menettelyä tai sisäistä jalostusmenettelyä (suspensiojärjestelmä) noudattaen, ei pitäisi lukea kyseisille tuotteille vahvistettuihin rajoituksiin.

(10)	Tämän asetuksen tehokas soveltaminen edellyttää yhteisön tuontilisenssiä koskevan vaatimuksen käyttöönottoa kyseisten tuotteiden luovuttamiseksi vapaaseen liikkeeseen yhteisössä.

(11)

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 200531 päivään joulukuuta 2005 liitteessä I lueteltujen, Venäjän federaatiosta peräisin olevien terästuotteiden tuontiin yhteisöön.

2. Terästuotteet luokitellaan liitteen I mukaisiin tuoteryhmiin.

3. Liitteessä I lueteltujen tuotteiden luokittelu perustuu tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2658/87 (3) käyttöön otettuun yhdistettyyn nimikkeistöön (CN).

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperä määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

2 artikla

1. Venäjän federaatiosta peräisin olevien liitteessä I lueteltujen terästuotteiden yhteisöön suuntautuvassa tuonnissa on noudatettava liitteessä V vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Kyseisten tuotteiden luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää liitteessä II esitetyn alkuperätodistuksen ja jäsenvaltioiden viranomaisten 4 artiklan säännösten mukaisesti myöntämän tuontilisenssin esittämistä.

3 artikla

4 artikla

3. Komissio vahvistaa mahdollisuuksien mukaan viranomaisille hakemuksiin merkityn täydellisen määrän, joka on ilmoitettu kunkin tuoteryhmän osalta.

6. Tuontilisenssit tai vastaavat asiakirjat myönnetään 12–16 artiklan mukaisesti.

7. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle jo annettujen tuontilisenssien tai vastaavien asiakirjojen mitätöimisestä, jos Venäjän federaation toimivaltaiset viranomaiset ovat peruuttaneet tai mitätöineet vastaavat vientilisenssit. Jos Venäjän federaation toimivaltaiset viranomaiset kuitenkin ovat ilmoittaneet komissiolle tai jonkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille vientilisenssin mitätöimisestä tai peruuttamisesta sen jälkeen, kun kyseiset tuotteet on jo tuotu yhteisöön, kyseiset määrät luetaan sille vuodelle vahvistettuun määrälliseen rajoitukseen, jonka aikana tuotteet on lähetetty.

5 artikla

1. Jos komissiolla on tiedossa, että liitteessä I luetellut Venäjän federaatiosta peräisin olevat tuotteet on lastattu kuljetusvälineestä toiseen, niiden reittiä on muutettu tai ne on muulla tavalla tuotu yhteisöön kiertämällä 2 artiklan mukaisia määrällisiä rajoituksia ja että on olemassa tarve tehdä välttämättömät tarkistukset, komissio pyytää, että aloitetaan neuvottelut sopimukseen pääsemiseksi asianomaisten määrällisten rajoitusten tarkistamisesta vastaavasti.

2. Siihen asti, kunnes 1 kohdassa tarkoitetut neuvottelut ovat johtaneet tulokseen ja jos on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio voi pyytää Venäjän federaatiota toteuttamaan välttämättömät varotoimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisten neuvottelujen perusteella sovitut määrällisiä rajoituksia koskevat tarkistukset voidaan toteuttaa.

3. Jos yhteisö ja Venäjän federaatio eivät pääse tyydyttävään ratkaisuun ja jos komissio toteaa, että on olemassa selvät todisteet kiertämisestä, komissio vähentää määrällisistä rajoituksista vastaavan määrän tuotteita, jotka ovat peräisin Venäjän federaatiosta.

6 artikla

1. Vientilisenssiä (joka on Venäjän federaation toimivaltaisten viranomaisten myöntämä) edellytetään liitteessä V vahvistettujen määrällisten rajoitusten alaisten terästuotteiden kaikilta lähetyksiltä mainittuihin rajoituksiin asti.

2. Tuojan on esitettävä vientilisenssin alkuperäiskappale 12 artiklassa tarkoitetun tuontilisenssin myöntämistä varten.

7 artikla

2. Kukin vientilisenssi voi koskea ainoastaan yhtä liitteessä I lueteltua tuoteryhmää.

8 artikla

Vienti luetaan sitä vuotta varten vahvistettuihin määrällisiin rajoituksiin, jonka aikana vientilisenssissä tarkoitetut tuotteet on lastattu 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

9 artikla

2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat täytetään käsin, tiedot on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

4. Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset saavat hyväksyä tämän asetuksen mukaista tuontia varten voimassa olevaksi ainoastaan alkuperäiskappaleen.

5. Kussakin vientilisenssissä tai vastaavassa asiakirjassa on oltava yhdenmukainen painettu tai muulla tavoin merkitty sarjanumero, jolla asiakirja voidaan yksilöidä. Tässä numerossa on oltava seuraavat osat:

—

kaksi kirjainta, joilla yksilöidään viejämaa seuraavasti:

Venäjän federaatio

—

kaksi kirjainta, joilla yksilöidään määräpaikaksi aiottu jäsenvaltio seuraavasti:

BE	=	Belgia
CZ	=	Tšekki
DK	=	Tanska
DE	=	Saksa
EE	=	Viro
EL	=	Kreikka
ES	=	Espanja
FR	=	Ranska
IE	=	Irlanti
IT	=	Italia
CY	=	Kypros
LV	=	Latvia
LT	=	Liettua
LU	=	Luxemburg
HU	=	Unkari
MT	=	Malta
NL	=	Alankomaat
AT	=	Itävalta
PL	=	Puola
PT	=	Portugali
SI	=	Slovenia
SK	=	Slovakia
FI	=	Suomi
SE	=	Ruotsi
GB	=	Yhdistynyt kuningaskunta

—	yksinumeroinen luku, jolla yksilöidään kiintiövuosi ja joka on asianomaisen vuosiluvun viimeinen numero, esimerkiksi ”4” vuoden 2004 osalta,

—	kaksinumeroinen luku, jolla yksilöidään asiakirjan myöntävä viejämaan toimipaikka,

—	viisinumeroinen luku, joka on juokseva numero 00001:n ja 99999:n välillä ja joka on annettu asianomaiselle määräjäsenvaltiolle.

10 artikla

Vientilisenssi voidaan myöntää siinä tarkoitettujen tuotteiden lastaamisen jälkeen. Tällöin lisenssissä on oltava maininta ”issued retrospectively” (myönnetty takautuvasti).

11 artikla

Jos vientilisenssi varastetaan, katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää lisenssin antaneelta toimivaltaiselta viranomaiselta kaksoiskappaleen, joka laaditaan tämän hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella. Kyseisen lisenssin tällä tavoin annetussa kaksoiskappaleessa on oltava merkintä ”duplicate” (kaksoiskappale).

Kaksoiskappaleessa on oltava sama päiväys kuin alkuperäisessä lisenssissä.

12 artikla

3. Tuontilisenssit on laadittava liitteessä III esitetyssä muodossa, ja ne ovat voimassa kaikkialla yhteisön tullialueella.

4. Tuojan esittämässä tuontilisenssiä koskevassa ilmoituksessa tai hakemuksessa on oltava:

a)	viejän täydellinen nimi ja osoite;

b)	tuojan täydellinen nimi ja osoite;

c)	tavaroiden tarkka kuvaus ja Taric-koodi(t);

d)	tavaroiden alkuperämaa;

e)	lähetysmaa;

f)	asianmukainen tuoteryhmä ja kyseisten tuotteiden määrä;

g)	nettopaino Taric-nimikkeittäin;

h)	tuotteiden CIF-arvo yhteisön rajalla Taric-nimikkeittäin;

i)	maininta siitä, ovatko kyseiset tuotteet kakkoslaatua tai laatuvaatimuksia vastaamattomia;

j)	tarvittaessa maksu- ja toimituspäivä ja konossementin tai ostosopimuksen jäljennös;

k)	vientilisenssin päiväys ja numero;

l)	hallinnollisiin tarkoituksiin mahdollisesti käytettävä sisäinen koodi;

m)	päiväys ja tuojan allekirjoitus.

5. Tuojat eivät ole velvollisia tuomaan tuontilisenssin mukaista kokonaismäärää yhtenä lähetyksenä.

13 artikla

Jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämien tuontilisenssien voimassaolo riippuu toimivaltaisten Venäjän federaation viranomaisten myöntämien vientilisenssien, joiden perusteella tuontilisenssit on myönnetty, voimassaoloajasta ja niissä mainituista määristä.

14 artikla

15 artikla

1. Jos komissio toteaa, että Venäjän federaation tietyn tuoteryhmän osalta myöntämien vientilisenssien mukaiset kokonaismäärät ylittävät kyseiselle tuoteryhmälle vahvistetun määrällisen rajoituksen, jäsenvaltioiden toimivaltaisille lisenssiviranomaisille on ilmoitettava tästä viipymättä, jotta tuontilisenssien myöntäminen voidaan keskeyttää. Tässä tapauksessa komissio aloittaa neuvottelut viipymättä.

2. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät myöntämästä tuontilisenssejä Venäjän federaatiosta peräisin oleville tuotteille, joilla ei ole 6–11 artiklan mukaisesti myönnettyjä vientilisenssejä.

16 artikla

1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä 12 artiklassa tarkoitettujen tuontilisenssien myöntämiseen liitteessä III esitetyn tuontilisenssin mallin mukaisia lomakkeita.

6. Lisenssit ja otteet on laadittava asiakirjan myöntävän valtion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä.

7. Toimivaltaiset viranomaiset mainitsevat kohdassa 10 asianomaisen terästuoteryhmän.

9. Kappaleen nro 1 ja nro 2 kääntöpuolella on oltava kohta, johon joko tulliviranomaiset voivat merkitä määrät, kun tuontimuodollisuudet on suoritettu, tai johon toimivaltaiset hallintoviranomaiset voivat merkitä määrät otetta myönnettäessä. Jos kiintiöön lukemiselle varattu tila lisenssissä tai sen otteessa ei ole riittävä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liittää asiakirjaan yhden tai useamman lisälehden, joissa on lisenssin tai otteen kappaleiden nro 1 ja 2 kääntöpuolen mukaiset kohdat. Kiintiöön lukemisen suorittavien viranomaisten on lyötävä leimansa siten, että sen toinen puolisko on lisenssissä tai sen otteessa ja toinen puolisko lisälehdellä. Jos asiakirjassa on useampi kuin yksi lisälehti, lisäleima on lyötävä samalla tavoin kunkin sivun ja sitä edeltävän sivun yli.

17 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä joulukuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. VAN GEEL

(1) EYVL L 327, 28.11.1997, s. 3.

(2) EYVL L 195, 24.7.2002, s. 54.

(3) EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1989/2004 (EUVL L 344, 20.11.2004, s. 5).

LIITE I

SA Valssatut levytuotteet

SA1. Kelat

7208 10 00 00

7208 25 00 00

7208 26 00 00

7208 27 00 00

7208 36 00 00

7208 37 00 90

7208 38 00 90

7208 39 00 90

7211 14 00 10

7211 19 00 10

7219 11 00 00

7219 12 10 00

7219 12 90 00

7219 13 10 00

7219 13 90 00

7219 14 10 00

7219 14 90 00

7225 20 00 10

7225 30 10 00

7225 30 90 00

SA1a. Uudelleenvalssaukseen tarkoitetut kuumavalssatut kelat

7208 37 00 10

7208 38 00 10

7208 39 00 10

SA2. Raskaslevyt

7208 40 00 10

7208 51 20 10

7208 51 20 91

7208 51 20 93

7208 51 20 97

7208 51 20 98

7208 51 91 10

7208 51 91 90

7208 51 98 10

7208 51 98 91

7208 51 98 99

7208 52 91 10

7208 52 91 90

7208 52 10 00

7208 52 99 00

7208 53 10 00

7211 13 00 00

SA3. Muut valssatut levytuotteet

7208 40 00 90

7208 53 90 00

7208 54 00 00

7208 90 00 10

7209 15 00 00

7209 16 10 00

7209 16 90 00

7209 17 10 00

7209 17 90 00

7209 18 10 00

7209 18 91 00

7209 18 99 00

7209 25 00 00

7209 26 10 00

7209 26 90 00

7209 27 10 00

7209 27 90 00

7209 28 10 00

7209 28 90 00

7209 90 00 10

7210 11 00 10

7210 12 20 10

7210 12 80 10

7210 20 00 10

7210 30 00 10

7210 41 00 10

7210 49 00 10

7210 50 00 10

7210 61 00 10

7210 69 00 10

7210 70 10 10

7210 70 80 10

7210 90 30 10

7210 90 40 10

7210 90 80 91

7211 14 00 90

7211 19 00 90

7211 23 30 91

7211 23 80 91

7211 29 00 10

7211 90 00 11

7212 10 10 00

7212 10 90 11

7212 20 00 11

7212 30 00 11

7212 40 20 10

7212 40 20 91

7212 40 80 11

7212 50 20 11

7212 50 30 11

7212 50 40 11

7212 50 61 11

7212 50 69 11

7212 50 90 13

7212 60 00 11

7212 60 00 91

7219 21 10 00

7219 21 90 00

7219 22 10 00

7219 22 90 00

7219 23 00 00

7219 24 00 00

7219 31 00 00

7219 32 10 00

7219 32 90 00

7219 33 10 00

7219 33 90 00

7219 34 10 00

7219 34 90 00

7219 35 10 00

7219 35 90 00

7225 40 12 90

7225 40 90 00

SA4. Seosteräs-tuotteet

7226 20 00 10

7226 91 20 00

7226 91 91 00

7226 91 99 00

7226 99 00 10

SA5. Seosteräksestä valmistetut kvarttolevyt

7225 40 12 30

7225 40 40 00

7225 40 60 00

7225 99 00 10

SA6. Seosteräksestä valmistetut, kylmävalssatut pinnoitetut levyt

7225 50 00 00

7225 91 00 10

7225 92 00 10

7226 92 00 10

SB Pitkät tuotteet

SB1. Tangot

7207 19 80 10

7207 20 80 10

7216 31 10 10

7216 31 10 90

7216 31 90 00

7216 32 11 00

7216 32 19 00

7216 32 91 00

7216 32 99 00

7216 33 10 00

7216 33 90 00

SB2. Valssilanka

7213 10 00 00

7213 20 00 00

7213 91 10 00

7213 91 20 00

7213 91 41 00

7213 91 49 00

7213 91 70 00

7213 91 90 00

7213 99 10 00

7213 99 90 00

7221 00 10 00

7221 00 90 00

7227 10 00 00

7227 20 00 00

7227 90 10 00

7227 90 50 00

7227 90 95 00

SB3. Muut pitkät tuotteet

7207 19 12 10

7207 19 12 91

7207 19 12 99

7207 20 52 00

7214 20 00 00

7214 30 00 00

7214 91 10 00

7214 91 90 00

7214 99 10 00

7214 99 31 00

7214 99 39 00

7214 99 50 00

7214 99 71 10

7214 99 71 90

7214 99 79 10

7214 99 79 90

7214 99 95 10

7214 99 95 90

7215 90 00 10

7216 10 00 00

7216 21 00 00

7216 22 00 00

7216 40 10 00

7216 40 90 00

7216 50 10 00

7216 50 91 00

7216 50 99 00

7216 99 00 10

7218 99 20 00

7222 11 11 00

7222 11 19 00

7222 11 81 10

7222 11 81 90

7222 11 89 10

7222 11 89 90

7222 19 10 00

7222 19 90 00

7222 30 97 10

7222 40 10 00

7222 40 90 10

7224 90 02 89

7224 90 31 00

7224 90 38 00

7228 10 20 00

7228 20 10 10

7228 20 10 91

7228 20 91 10

7228 20 91 90

7228 30 20 00

7228 30 41 00

7228 30 49 00

7228 30 61 00

7228 30 69 00

7228 30 70 00

7228 30 89 00

7228 60 20 10

7228 60 80 10

7228 70 10 00

7228 70 90 10

7228 80 00 10

7228 80 00 90

7301 10 00 00

LIITE II

LIITE III

LIITE IV

LISTA DE LAS AUTORIDADES NACIONALES COMPETENTES

SEZNAM PŘÍSLUŠNÝCH VNITROSTÁTNÍCH ORGÁNŮ

LISTE OVER KOMPETENTE NATIONALE MYNDIGHEDER

LISTE DER ZUSTÄNDIGEN BEHÖRDEN DER MITGLIEDSTAATEN

PÄDEVATE RIIKLIKE ASUTUSTE NIMEKIRI

ΔΙΕΥΘΥΝΣΕΙΣ ΤΩΝ ΑΡΧΩΝ ΕΚΔΟΣΗΣ ΑΔΕΙΩΝ ΤΩΝ ΚΡΑΤΩΝ ΜΕΛΩΝ

LIST OF THE COMPETENT NATIONAL AUTHORITIES

LISTE DES AUTORITES NATIONALES COMPETENTES

ELENCO DELLE COMPETENTI AUTORITA NAZIONALI

VALSTU KOMPETENTO IESTAŽU SARAKSTS

ATSAKINGŲ NACIONALINIŲ INSTITUCIJŲ SĄRAŠAS

AZ ILLETÉKES NEMZETI HATÓSÁGOK LISTÁJA

LISTA TA' L-AWTORITAJIET KOMPETENTI NAZZJONALI

LIJST VAN BEVOEGDE NATIONALE INSTANTIES

LISTA WLAŒCIWYCH ORGANÓW KRAJOWYCH

LISTA DAS AUTORIDADES NACIONAIS COMPETENTES

ZOZNAM PRÍSLUŠNÝCH VNÚTROŠTÁTNYCH ORGÁNOV

SEZNAM PRISTOJNIH NACIONALNIH ORGANOV

LUETTELO TOIMIVALTAISISTA KANSALLISISTA VIRANOMAISISTA

FÖRTECKNING ÖVER BEHÖRIGA NATIONELLA MYNDIGHETER

BELGIQUE/BELGIË

Service public fédéral économie, PME, Classes moyennes & énergie

Administration du potentiel économique

Politiques d'accès aux marchés, Services Licences

Rue Général Leman 60

B-1040 Bruxelles

Fax: +32-2-230 83 22

Federale Overheidsdienst Economie, KMO, Middenstand & Energie

Bestuur Economisch Potentieel

Markttoegangsbeleid, Dienst Vergunningen

Generaal Lemanstraat 60

B-1040 Brussel

Fax: +32-2-230 83 22

EESTI

Majandus- ja Kommunikatsiooniministeerium

Harju 11

EE-15072 Tallinn

Fax: +372-631 36 60

ΕΛΛΑΣ

Υπουργείο Οικονομίας & Οικονομικών

Διεύθυνση Διεθνών Οικονομικών Ροών

Κορνάρου 1

GR-105 63 Αθήνα

Fax: +301-328 60 94

ČESKÁ REPUBLIKA

Ministerstvo průmyslu a obchodu

Licenční správa

Na Františku 32

CZ-110 15 Praha 1

Fax: +420-224 21 21 33

DANMARK

Erhvervs- og Boligstyrelsen

Økonomi- og Erhvervsministeriet

Vejlsøvej 29

DK-8600 Silkeborg

Fax: +45-35-46 64 01

DEUTSCHLAND

Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle, (BAFA)

Frankfurter Strasse 29-35

D-65760 Eschborn 1

Fax: +49-61-969 42 26

ITALIA

Ministero delle Attivita Produttive

Direzione generale per la politica commerciale e per la gestione del regime degli scambi

Viale America 341

I-00144 Roma

Fax: +39-6-59 93 22 35/59 93 26 36

ΚΥΠΡΟΣ

Υπουργείο Εμπορίου, Βιομηχανίας και Τουρισμού

Υπηρεσία Εμπορίου

Μονάδα Έκδοσης Αδειών Εισαγωγής/Εξαγωγής

Οδός Ανδρέα Αραούζου Αρ.6

CY-1421 Λευκωσία

Φαξ: +357-22-37 51 20

ESPAÑA

Ministerio de Industria, Turismo y Comercio

Secretaría General de Comercio Exterior

Subdirección General de Comercio Exterior de Productos Industriales

Paseo de la Castellana 162

E-28046 Madrid

Fax: +34-91-349 38 31

FRANCE

SETICE

8, rue de la Tour-des-Dames

F-75436 Paris Cedex 09

Fax: +33-1-55 07 46 69

IRELAND

Department of Enterprise, Trade and Employment

Import/Export Licensing, Block C

Earlsfort Centre

Hatch Street

IE-Dublin 2

Fax: +353-1-631 25 62

ÖSTERREICH

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Aussenwirtschaftsadministration

Abteilung C2/2

Stubenring 1

A-1011 Wien

Fax: +43-1-7 11 00/83 86

POLSKA

Ministerstwo Gospodarki, Pracy i Polityki

Społecznej

Plac Trzech Krzyży 3/5

PL-00-507 Warszawa

Fax: +48-22-693 40 21/693 40 22

LATVIJA

Latvijas Republikas Ekonomikas ministrija

Brīvības iela 55

LV-1519 Rīga

Fax: +371-728 08 82

LIETUVA

Lietuvos Respublikos ūkio ministerija

Prekybos departamentas

Gedimino pr. 38/2

LT-01104 Vilnius

Fax: +370-5-26 23 974

LUXEMBOURG

Ministère des affaires étrangères

Office des licences

BP 113

L-2011 Luxembourg

Fax: +352-46 61 38

MAGYARORSZÁG

Magyar Kereskedelmi Engedélyezési Hivatal

Margit krt. 85.

HU-1024 Budapest

Fax: +36-1-336 73 02

MALTA

Diviżjoni ghall-Kummerċ

Servizzi Kummerċjali

Lascaris

MT-Valletta CMR02

Fax: +356-25-69 02 99

NEDERLAND

Belastingdienst/Douane centrale dienst voor in- en uitvoer

Postbus 30003, Engelse Kamp 2

NL-9700 RD Groningen

Fax: +31-50-523 23 41

PORTUGAL

Ministério das Finanças

Direcção Geral das Alfândegas e dos Impostos

Especiais sobre o Consumo

Rua Terreiro do Trigo, Edifício da Alfândega de Lisboa

PT-1140-060 Lisboa

Fax: +351-218 814 261

SLOVENIJA

Ministrstvo za gospodarstvo

Področje ekonomskih odnosov s tujino

Kotnikova 5

SI-1000 Ljubljana

Fax: +386-1-478 36 11

SLOVENSKÁ REPUBLIKA

Ministerstvo hospodárstva SR

Odbor licencií

Mierová 19

SK-827 15 Bratislava 212

Fax: +421-2-43 42 39 19

SUOMI

Tullihallitus

PL 512

FIN-00101 Helsinki

Telekopio: +358-20-492 28 52

SVERIGE

Kommerskollegium

Box 6803

S-11386 Stockholm

Fax: +46-8-30 67 59

UNITED KINGDOM

Department of Trade and Industry

Import Licensing Branch

Queensway House — West Precinct

Billingham

UK-TS23 2NF

Fax: +44-1642-36 42 69

LIITE V

MÄÄRÄLLISET RAJOITUKSET

(tonnia)
Tuotteet	Vuosi 2005
SA. Levytuotteet
SA1. Kelat	334 821
SA1.a. Uudelleenvalssaukseen tarkoitetut kuumavalssatut kelat	551 691
SA2. Raskaslevyt	183 961
SA3. Muut levytuotteet	330 044
SA4. Seosterästuotteet	94 713
SA5. Seosteräksestä valmistetut kvarttolevyt	20 962
SA6. Seosteräksestä valmistetut, kylmävalssatut pinnoitetut levyt	97 654
SB. Pitkät tuotteet
SB1. Tangot	37 665
SB2. Valssilanka	144 697
SB3. Muut pitkät tuotteet	245 002

31.12.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

L 395/56

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2268/2004,

annettu 22 päivänä joulukuuta 2004,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on tehnyt kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti asetuksella (ETY) N:o 2737/90 (2) käyttöön 33 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin, jota kannetaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa. Komissio hyväksyi päätöksellä 90/480/ETY (3) kahden merkittävän viejän antamat sitoumukset, jotka koskivat toimenpiteiden alaista tuotetta.

(2)	Kun nämä kaksi kiinalaista viejää peruuttivat antamansa sitoumukset, komissio otti asetuksella (EY) N:o 2286/94 (4) käyttöön tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa kannettavan alustavan polkumyyntitullin.

(3)

Neuvosto muutti asetuksen (ETY) N:o 2737/90 asetuksella (EY) N:o 610/95 (5) ja otti käyttöön 33 prosentin suuruisen lopullisen tullin, jota kannetaan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa. Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla vireille pannun tarkastelun, jäljempänä ’aiempi tarkastelua koskeva tutkimus’, perusteella näiden toimenpiteiden voimassaoloaikaa pidennettiin toisella viisivuotiskaudella asetuksella (EY) N:o 771/98 (6).

2. Tämä tutkimus

(4)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä julkaistiin ilmoitus (7)9 päivänä tammikuuta 2003, minkä jälkeen komissio vastaanotti Eurometaux'lta, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, pyynnön tehdä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, ja tämä pyyntö esitettiin sellaisten tuottajien puolesta, jotka edustavat pääosaa, eli tässä tapauksessa yli 80:tä prosenttia, koko yhteisön tuotannosta. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(5)	Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani vireille tutkimuksen (8) perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

3. Välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö

(6)	Komissio vastaanotti pyynnön esittäjältä 25 päivänä marraskuuta 2003 myös välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön, joka esitettiin pääosaa koko yhteisön tuotannosta edustavien tuottajien puolesta.

(7)

Pyynnön esittäjä väitti, että markkinoille oli ilmestynyt uusi tuotetyyppi, jolla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja jonka käyttötarkoitus on sama kuin tuotteella, jota Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuontiin sovellettavat voimassa olevat toimenpiteet koskevat. Vaikka uuteen tuotetyyppiin ei sovelleta näitä toimenpiteitä, pyynnön esittäjä väitti, että kyseessä on itse asiassa osa tarkasteltavana olevaa tuotetta. Pyynnön esittäjä väitti, että voimassa olevat toimenpiteet eivät tämän vuoksi olleet enää riittäviä vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin torjumiseksi ja että toimenpiteiden soveltamisalaa olisi muutettava siten, että tuotekuvaus kattaisi myös uuden tuotetyypin.

(8)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti 31 päivänä maaliskuuta 2004, että oli olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä komissio pani vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarkastelun (9), joka koskee ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää. Tutkimus jatkuu edelleen.

4. Tutkimuksen osapuolet

(9)	Komissio ilmoitti virallisesti tuottajille, tuojille ja käyttäjille sekä Kiinan kansantasavallan viejille tarkastelun vireillepanosta.

(10)	Asianomaiset osapuolet saivat tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

(11)

Komissio lähetti kyselylomakkeita kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai vastaukset kolmelta valituksen tehneeltä yhteisön tuottajalta, yhdeltä muulta yhteisön tuottajalta, yhdeltä tuojalta, joka oli myös tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjä, seitsemältä vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä Hongkongiin sijoittautuneelta kaupan alan toimijalta, yhdeltä Saksaan sijoittautuneelta tuontia harjoittavalta kaupan alan toimijalta sekä yhdeltä vertailumaahan sijoittautuneelta tuottajalta. Kaikki osapuolet esittivät näkökantansa kirjallisesti, ja niille myönnettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi tätä pyydettäessä.

(12)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot sekä teki vierailukäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

Yhteisön tuottajat

—	Wolfram Bergbau und Hütten-GmbH Nfg. KG, St. Peter, Itävalta

—	H. C. Starck GmbH & Co. KG, Goslar, Saksa

—	Eurotungstène poudres SA, Grenoble, Ranska

Yhteisöön sijoittautuneet tuontia harjoittavat käyttäjät

—	Harditalia SpA ja F.I.L.M.S. SpA, Anzola D'ossola, Italia (etuyhteydessä olevat yritykset)

Kiinan kansantasavaltaan sijoittautuneet viejät

—	Nanchang Cemented Carbide Co., Ltd, Nanchang City, Jiangxin maakunta

—	Xiamen Golden Egret Special Alloy Co., Ltd, Xiamen City, Fujianin maakunta

—	Zhuzhou Cemented Carbide Works Import & Export Company, Zhuzhou City, Hunanin maakunta

—	Zigong Cemented Carbide Corp., Ltd, Zigong City, Sichuanin maakunta

Vertailumaahan sijoittautunut tuottaja

—	Osram Sylvania Inc., Towanda, Pennsylvania, Yhdysvallat.

5. Tutkimusajanjakso

(13)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista ja/tai toistumista koskeva tutkimus koski 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2002 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Polkumyynnin jatkumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi vuoden 1998 alun ja tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

6. Tarkasteltavana oleva tuote ja samankaltainen tuote

6.1 Tarkasteltavana oleva tuote

(14)

Sen jälkeen, kun markkinoille väitettiin ilmestyneen uuden tuotetyypin, jonka fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitus ovat samat kuin toimenpiteiden alaisella tuotteella, ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää koskeva osittainen välivaiheen tarkastelu pantiin vireille 31 päivänä maaliskuuta 2004 (katso johdanto osan 6–8 kappale).

(15)	Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on kuitenkin sama kuin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2737/90 ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten nojalla tarkasteltavana oleva tuote, eli CN-koodiin 2849 90 30 luokiteltava volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi.

(16)

Volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat hiilen ja volframin yhdisteitä, jotka on valmistettu lämpökäsittelyllä (volframikarbidi hiiletyksellä ja sulatettu volframikarbidi sulattamalla). Molemmat ovat välituotteita, joita käytetään kovametalliosien kuten kovametallisten terätyökalujen ja kovaan kulutukseen tarkoitettujen osien valmistukseen sekä kulutusta kestävissä pinnoitteissa, öljyn- ja kallionporaukseen tarkoitettujen työkalujen terissä ja metallien vetämiseen ja takomiseen tarkoitetuissa muoteissa ja kärjissä.

(17)	Eräät viejät väittivät, että volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi olivat eri tuotteita. Tämä perustui väitteeseen, jonka mukaan niiden tuotantoprosessit ovat täysin erilaiset ja että niillä on myös erilaiset käyttötarkoitukset.

(18)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 771/98 johdanto-osan 11 kappaleen mukaan tutkimuksessa oli käynyt ilmi, että erilaisesta valmistusmenetelmästä huolimatta volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat kemialliselta koostumukseltaan samanlaisia (molemmissa on noin 92–94 prosenttia karbidimetallia ja 4–6 prosenttia hiiltä), minkä lisäksi ne molemmat edustavat samaa vaihetta volframin tuotantoketjussa eli sijoittuvat volframimetallijauheen ja kovametallityökalujen sekä kulutusta kestävien materiaalien väliin. Lisäksi molempia käytetään teollisuudessa pintakarkaisuun. Tiettyihin rajoitettuihin, erityisen suurta kulumis- ja hankauskestävyyttä vaativiin tarkoituksiin käytetään ainoastaan sulatettua volframikarbidia, mutta yleensä ottaen volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat korvattavissa toisillaan. Sen vuoksi aiemmassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa pääteltiin, että volframikarbidia ja sulatettua volframikarbidia voidaan tutkimuksessa pitää yhtenä ja samana tuotteena.

(19)

Sellaisia vahvoja perusteita ei esitetty, joilla voitaisiin perustella aiemmassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa tehtyjen päätelmien muuttamista. Lisäksi volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin markkinahintojen erot eivät ole merkittävät, koska eräiden sulatetun volframikarbidin lisäkäsittelyjen vaikutusta tasoittaa se, että jyvien koon valinta ei ole yhtä tarkkaa. Sen vuoksi volframikarbidia ja sulatettua volframikarbidia on tässä tutkimuksessa pidettävä yhtenä tuotteena, jonka perusominaisuudet ovat samat.

6.2 Samankaltainen tuote

(20)

Tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistetaan aiemmissa tutkimuksissa tehty päätelmä, jonka mukaan Kiinan kansantasavallasta vietävät tuotteet ja yhteisön tuottajien ja vertailumaan tuottajan valmistamat ja myymät tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita, koska niiden fyysiset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset ovat olennaisilta osiltaan samat.

B. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1. Alustavat huomautukset

(21)

Kiinan kansantasavallasta tuotiin tarkasteltavana olevaa tuotetta toimenpiteiden toteuttamiseen vuonna 1990 johtaneen yhdeksän kuukauden tutkimusajanjakson aikana 117 tonnia, eli sen markkinaosuus oli 5,3 prosenttia. Polkumyyntimarginaaliksi todettiin tuolloin 73,13 prosenttia. Aiempaa tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana tuonti oli 234 tonnia, eli sen markkinaosuus oli viisi prosenttia, ja polkumyyntimarginaaliksi todettiin 30,6 prosenttia.

2. Markkinatalousasema ja vertailumaa

(22)

Yksikään tarkasteltavana olevan tuotteen viejistä ei saanut markkinatalousasemaa edellisissä tutkimuksissa. Yhteistyössä toimineet viejät väittivät, että markkinatalousaseman myöntämismahdollisuutta olisi tutkittava perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla ja että perusasetuksessa ei ole säännöksiä, jotka estäisivät markkinatalousaseman myöntämisen yhteistyössä toimiville viejille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla tehtävässä tarkastelussa.

(23)

Tämä tutkimus on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, minkä vuoksi toimenpiteet voidaan vain kumota tai säilyttää mutta niitä ei voida muuttaa. Toimielinten noudattaman käytännön mukaisesti markkinatalousaseman myöntämistä koskevat pyynnöt on sen vuoksi käsiteltävä välivaiheen tarkastelun yhteydessä, koska toimenpiteiden tasoa saatetaan muuttaa tällaisen tarkastelun tuloksena.

(24)

Yhteistyössä toimineet viejät pitivät epäsoveliaana myös Amerikan yhdysvaltojen käyttämistä asianomaisena markkinataloutta toteuttavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, koska BKT/henkilö on siellä eri tasolla kuin Kiinan kansantasavallassa. Sen sijaan yhteistyössä toimineet viejät ehdottivat Korean tasavallan tai Tšekin käyttämistä, koska niiden BKT/henkilö oli lähempänä Kiinan kansantasavallan tasoa.

(25)

BKT:ta ei pidetä yksinään määräävänä tekijänä vertailumaata valittaessa. Amerikan yhdysvallat katsottiin edellisessä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa soveltuvaksi vertailumaaksi eikä olosuhteiden katsota muuttuneen siten, etteikö sitä voitaisi käyttää myös tässä tutkimuksessa. Ei myöskään ole saatu vakuuttavia todisteita Korean tasavallan tai Tšekin paremmasta soveltuvuudesta.

(26)

Osram Sylvania Inc, joka valmistaa tarkasteltavana olevaa tuotetta Amerikan yhdysvalloissa, tarjoutui toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa, ja tämän jälkeen tutkittiin, oliko yrityksen kotimarkkinamyynti merkittävää Kiinan kansantasavallasta vietyjen tarkasteltavana olevien tuotteiden määrään verrattuna. Osram Sylvania Inc:n kotimarkkinamyynnin määrän todettiin olevan tavanomaisessa kaupankäynnissä huomattavasti suuremman kuin viisi prosenttia kiinalaisten viejien yhteisöön suuntautuneen viennin määrästä, mitä pidettiin edellytyksenä kotimarkkinahintojen käytölle normaaliarvon perustana.

(27)	Sen vuoksi päätettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla säilyttää Amerikan yhdysvallat vertailumaana tässä menettelyssä ja käyttää Osram Sylvania Inc:n kotimarkkinamyyntiä normaaliarvon perustana.

3. Normaaliarvo

(28)	Perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan nojalla tutkittiin, voitiinko Osram Sylvania Inc:n kotimarkkinamyyntiä riippumattomille asiakkaille pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena.

(29)	Painotetun keskimääräisen myyntihinnan todettiin tutkimusajanjaksona ylittäneen kaiken myynnin osalta painotetut keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset. Tästä syystä kaikkea kotimarkkinamyyntiä pidettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena.

(30)	Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti normaaliarvo perustui hintoihin, joita Amerikan yhdysvaltojen riippumattomat asiakkaat maksoivat kaikesta Osram Sylvania Inc:n volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin kotimarkkinamyynnistä tutkimusajanjaksona.

4. Vientihinta

(31)

Yhteistyössä toimi seitsemän viejää, mutta niistä viisi vastasi lähes kaikesta viennistä Kiinan kansantasavallasta yhteisöön sijoittautuneille riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjaksona. Kaksi muuta yhteistyössä toiminutta viejää ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksona. Vientihinta voitiin näin ollen vahvistaa perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti (eli viiden yhteistyössä toimineen viejän tosiasiallisesti perimien hintojen perusteella).

5. Vertailu

(32)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi oikaistiin kuljetukseen, pakkaamiseen, vakuutukseen, luottokustannuksiin, maksuehtoihin sekä käsittely- ja liitännäiskustannuksiin liittyvät erot, joiden väitettiin ja osoitettiin vaikuttavan hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen.

6. Polkumyyntimarginaali

(33)	Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti normaaliarvoa verrattiin vientihintaan. Molemmat laskettiin noudettuna lähettäjältä -tasolla, ja vertailu tehtiin samassa kaupan portaassa.

(34)

Polkumyyntimarginaalin laskemiseksi painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin yhteisöön suuntautuvan viennin painotettuun keskihintaan noudettuna lähettäjältä -tasolla samassa kaupan portaassa. Vertailu osoitti polkumyynnin tason olevan noin 31 prosenttia, joka on lähellä polkumyyntitullin nykyistä tasoa.

7. Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys

(35)

Koska polkumyynti ei ollut loppunut, tutkittiin, onko polkumyynnillä tapahtuvan tarkasteltavana olevan tuotteen viennin jatkuminen todennäköistä. Tässä yhteydessä otettiin huomioon muun muassa tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapasiteetti Kiinan kansantasavallassa sekä niiden kolmansiin maihin suuntautuvan ja kotimarkkinoilla tapahtuvan myynnin hinnat.

7.1 Käyttämätön tuotantokapasiteetti

(36)	Kuten 31 kappaleessa todetaan, Kiinan kansantasavallassa oli viisi yhteistyössä toiminutta viejää, jotka veivät tarkasteltavana olevana tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksona.

(37)	Näistä kaksi tuotti itse tarkasteltavana olevaa tuotetta, eli tuotanto ja vientimyynti tapahtuivat samassa oikeussubjektissa.

(38)	Kaksi muuta viejää olivat etuyhteydessä tuotantoyrityksiin, eli tuotanto ja vientimyynti tapahtuivat kahdessa erillisessä oikeussubjektissa, jotka olivat kuitenkin etuyhteydessä toisiinsa.

(39)	Viides viejä ei ollut etuyhteydessä mihinkään tuotantoyritykseen; sen sijaan se osti tuotteensa 37 ja 38 kohdassa tarkoitetuilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja vei ne tämän jälkeen.

(40)

Niiden neljän viejän, joilla oli tuotantovalmiudet, yhteenlaskettu teoreettinen tuotantokapasiteetti (10) oli 9 850 tonnia tutkimusajanjaksona ja kokonaistuotanto 8 460 tonnia, jolloin käyttöaste oli 86 prosenttia. Neljän vientiä harjoittavan tuottajan käyttämätön tuotantokapasiteetti oli siis 1 390 tonnia eli 21,5 prosenttia tarkasteltavan tuotteen lasketusta kulutuksesta vapailla markkinoilla (6 461 tonnia) (11).

(41)

Myös kaksi muuta yhteistyössä toiminutta viejää, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksona, antoivat tietoja tuotannostaan ja myynnistään tutkimusajanjaksona. Toisella niistä ei ollut omaa tuotantoa, kun taas toisen tuotantokapasiteetti oli noin 200 tonnia ja todellinen tuotanto 49 tonnia tutkimusajanjaksona.

(42)

Seitsemän viejän kokonaiskapasiteetti oli 10 050 tonnia. Niiden käyttämätön tuotantokapasiteetti oli 1 541 tonnia tutkimusajanjaksona eli noin 24 prosenttia 41 kohdassa määritellystä vapaiden markkinoiden kulutuksesta yhteisössä. Tällainen käyttämätön kapasiteetti on selkeä osoitus siitä, että kiinalaiset viejät voisivat lisätä huomattavasti tarkasteltavana olevaa tuotteen vientiä yhteisön markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin. Yhteistyössä toimineiden viejien kokonaisvienti oli 239 tonnia eli lähes 100 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista tutkimusajanjaksona, joten ne vastasivat lähes kaikesta yhteisöön suuntautuvasta viennistä.

7.2 Kiinan kansantasavaltaan sijoittautuneiden viejien myynti kotimarkkinoille ja kolmansien maiden markkinoille

(43)	Voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen kiinalaiset viejät ovat kehittäneet tarkasteltavana olevan tuotteen jatkojalostusvalmiuksiaan erityisesti työkalualalla (valmistus kovametallista).

(44)	Tutkimusajanjaksona noin 4 846 tonnia (57 prosenttia) viiden yhteistyössä toimineen viejän kokonaistuotannosta jalostettiin, kun taas 1 557 tonnia (18 prosenttia) myytiin kotimarkkinoilla ja 2 021 tonnia (24 prosenttia) vietiin.

(45)

Seuraavassa taulukossa esitetään viiden yhteistyössä toimineen viejän keskimääräiset myyntihinnat tutkimusajanjaksona vientikohteittain sekä verrataan niitä yhteisön tuotannonalan keskimääräisiin myyntihintoihin:

	Keskimääräinen myyntihinta euroa/kg (CIF)	Verrattuna yhteisön tuotannonalan keskimääräiseen myyntihintaan yhteisössä
Kotimarkkinamyynti	9,79	– 34 %
Vienti Japaniin	11,99	– 20 %
Vienti Amerikan yhdysvaltoihin	12,54	– 16 %
Vienti muihin Kaakkois-Aasian maihin	12,33	– 17 %
Vienti Euroopan yhteisöön	12,59	– 16 %
Vienti muihin maihin	12,30	– 18 %

(46)

Kuten edellä esitetystä ilmenee, olisi kiinalaisten viejien etujen mukaista käyttää vapaata kapasiteettiaan viennin lisäämiseksi yhteisön markkinoille ja siirtää ainakin osa kotimarkkinamyynnistään ja kolmansiin maihin suuntautuvasta myynnistään yhteisön markkinoille. Verrattuna siihen, millaisia hintoja yhteistyössä toimineet viejät voisivat periä kotimarkkinoilla, yhteisön markkinoiden hinnat tekisivät siitä erittäin houkuttelevan kohteen, jos voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(47)	Muihin kolmansiin maihin, kuten Japaniin ja Amerikan yhdysvaltoihin, suuntautuvaan Kiinan kansantasavallan vientiin verrattuna yhteisön markkinoiden hinnat olisivat houkuttelevia ja olisi suuri vaara, että kauppa saattaisi ohjautua yhteisön markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(48)	Sen vuoksi katsottiin, että jos toimenpiteet kumottaisiin, tarkasteltavana olevaa tuotetta myytäisiin todennäköisesti suuria määriä hinnoin, jotka alittaisivat yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat, mikä aiheuttaisi vahinkoa tuotannonalalle.

8. Päätelmät

(49)	Kuten 34 kappaleessa todetaan, kiinalaiset viejät ovat jatkaneet polkumyyntikäytänteitään. Polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin tutkimusajanjaksona 31 prosenttia, joka on suurin piirtein yhtä suuri kuin aiemmassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistettu polkumyyntimarginaali.

(50)

Viiden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan yhteenlaskettu kapasiteetti oli tutkimusajanjaksona 10 050 tonnia, joka on suurempi kuin yhteisön tuotannonalan kokonaiskapasiteetti. Lisäksi viiden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan käyttämätön tuotantokapasiteetti oli tutkimusajanjaksona noin 24 prosenttia vapaiden markkinoiden kulutuksesta yhteisössä.

(51)

Kiinan kansantasavallasta tutkimusajanjaksona tuotujen tarkasteltavana olevien tuotteiden vientihintojen osalta todettiin, että kyseisten vientituotteiden keskimääräiset myyntihinnat olivat yhteisön markkinoilla houkuttelevan korkeat. Sen vuoksi katsottiin, että vahingollinen polkumyynti olisi vaarassa jatkua, jos toimenpiteet kumottaisiin. Lisäksi kun otetaan huomioon, että yhteistyössä toimineiden viejien perimät hinnat olivat tutkimusajanjaksona erilaiset vietäessä tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille kuin vietäessä sitä muihin kolmansiin maihin, olisi myös todennäköistä, että polkumyynnillä tapahtuva vienti suuntautuisi muilta markkinoilta (esim. Japanista ja Amerikan yhdysvalloista) yhteisön markkinoille, koska hinnat olivat yhteisössä korkeammat kuin muilla tärkeimmillä vientimarkkinoilla.

(52)	Voidaan siis todeta, että kaikkien indikaattorien mukaan tuonti Kiinan kansantasavallasta yhteisöön jatkuu polkumyynnillä ja että polkumyynti vain lisääntyisi, jos toimenpiteet kumottaisiin.

C. YHTEISÖN TUOTANNONALA

(53)

Tutkimusajanjaksona tarkasteltavana olevaa tuotetta valmisti

—	kolme valituksen tehnyttä tuottajaa, jotka toimivat yhteistyössä komission kanssa tutkimuksen aikana ja jotka valmistivat tarkasteltavana olevaa tuotetta myydäkseen sitä kolmansille osapuolille markkinahinnoin (’vapaat markkinat’),

—	yksi toinen tuottaja, joka valmisti tuotetta vapaita markkinoita varten ja joka tuki valitusta, vaikka se ei toiminutkaan yhteistyössä tutkimuksessa,

—	kolme muuta tuottajaa, jotka valmistivat tarkasteltavana olevaa tuotetta kytkösmarkkinoilla käytettäväksi. Yksi näistä tuottajista toimi yhteistyössä ja muut kaksi eivät tukeneet eivätkä vastustaneet tätä tutkimusta.

(54)	Tuottajille, jotka valmistavat tarkasteltavana olevaa tuotetta kytkösmarkkinoilla käytettäväksi, kyseessä on välituote, joka käytetään kokonaan arvokkaampien tuotteiden jalostuksessa. Ne eivät myyneet tuotantoaan ollenkaan vapailla markkinoilla.

(55)

Kytkösmarkkinoita ja vapaita markkinoita varten tapahtuvan tuotannon välinen ero on tärkeä arvioitaessa yhteisön markkinoiden taloudellista tilannetta ja yhteisön tuotannonalan tilannetta, koska kytkösmarkkinoilla käytettäviksi tarkoitetut tuotteet eivät suoranaisesti kilpaile tuontituotteiden kanssa. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitettujen tuotteiden todettiin kilpailevan suoraan Kiinan kansantasavallasta tuotavien tuotteiden kanssa. Edellä sanotun perusteella todetaan, että tilanne on erilainen vapaita markkinoita ja kytkösmarkkinoita varten tapahtuvan tuotannon välillä.

(56)

Niiden kolmen yhteisön tuottajan, jotka toimivat yhteistyössä ja joiden tuotanto oli tarkoitettu vapaille markkinoille, osuus vapaille markkinoille tarkoitetusta yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuotannosta oli tutkimusajanjaksona noin 89 prosenttia. Nämä yhteisön tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

D. TILANNE YHTEISÖN MARKKINOILLA

1. Yleistä

1.1 Tuontitiedot

(57)	Tuontitietojen lähteenä käytettiin CN-koodiin 2849 90 30 luokiteltavien tuotteiden tuontimääriä ja yhteistyössä toimineiden kiinalaisten viejien vahvistettuja vientimääriä koskevia Eurostatin tietoja.

1.2 Yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot

(58)

Yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot saatiin kyselylomakkeeseen annetuista vastauksista, joita saatiin tarkasteltavana olevaa tuotetta vapaille markkinoille valmistavilta kolmelta yhteistyössä toimineelta yhteisön tuottajalta ja tarkasteltavana olevaa tuotetta kytkösmarkkinoilla käytettäväksi valmistavalta yhteistyössä toimineelta tuottajalta.

1.3 Yhteisön kulutus

(59)

Tarkasteltavana olevan tuotteen todettavissa oleva kulutus yhteisön vapailla markkinoilla vahvistettiin seuraavien määrien perusteella:

—	Eurostatin tiedoista saatu tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuva kokonaistuonti, ja

—	tarkasteltavana olevaa tuotetta vapaille markkinoille valmistavan kolmen yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan todetut kokonaismyyntimäärät riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla.

(60)

Kulutus yhteisön vapailla markkinoilla kasvoi yhdeksän prosenttia tarkastelujaksona. Kasvu oli kuitenkin epätasaista. Vuosina 1998 ja 1999 kulutus väheni, mutta vuonna 2001 se nousi ennätykselliseen 7 949 tonniin ennen kuin aleni jälleen 6 461 tonniin tutkimusajanjaksona.

	1998	1999	2000	2001	Tutkimusajanjakso
Kulutus vapailla markkinoilla (tonnia)	5 947	5 393	6 706	7 949	6 461
1998 = 100	100	91	113	134	109

(61)

Vapailla markkinoilla vuosina 2000 ja 2001 tapahtunut kulutuksen kasvu selittyy toisaalta yhteisön ja maailmanmarkkinoiden taloudellisen toiminnan vilkastumisella ja toisaalta uuden vientilupajärjestelmän käyttöön ottamisella Kiinan kansantasavallassa. Viimeksi mainittu tekijä johti suurimittaisiin ostoihin (kuluttajat lisäsivät varastojaan) vuoden 2000 lopulla ja vuonna 2001, sillä pelättiin, että raaka-aineesta ja tarkasteltavana olevasta tuotteesta saattaa syntyä pulaa.

2. Tuonti Kiinan kansantasavallasta

2.1 Määrä ja markkinaosuus

(62)	Kiinan kansantasavallasta tulevan tuonnin määrä vaihteli jossakin määrin tarkastelujaksona, mutta vuoteen 1998 verrattuna tuontimäärät kasvoivat, mitä osoittaa myös se, että markkinaosuus oli tutkimusajanjaksona suurempi kuin vuonna 1998.

2.2 Hinnat ja hinnan alittavuus

(63)

Kiinan kansantasavallasta tuotavan tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen tuontihinta yhteisön rajalla oli tutkimusajanjaksona 12,59 euroa/kg (CIF-hinta yhteisön rajalla). Hinnan alittavuuden analysoimiseksi yhteisön tuotannonalan myymien tarkasteltavina olevien tuotteiden painotettuja keskihintoja verrattiin Kiinan kansantasavallasta yhteisöön tapahtuvan tuonnin painotettuihin keskihintoihin tutkimusajanjaksona, ja huomioon otettiin myös tullit ja tuonnin jälkeiset kustannukset.

(64)

Yhteisön tuotannonalan hinnat on ilmoitettu kyselylomakkeen vastauksissa, jotka koskivat yhteisön tuotannonalan yhteisössä tapahtuneen myynnin hintoja ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle noudettuna lähettäjältä -tasolla. Kiinan kansantasavallasta tapahtuvan tuonnin hinnat saatiin yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjaksona.

(65)	Tällä perusteella hinnan alittavuuden marginaaliksi, joka ilmaistaan prosenttiosuutena yhteisön tuotannonalan hinnoista, todettiin noin kymmenen prosenttia. Jos polkumyyntitullien nykyinen taso otetaan laskelmissa huomioon, hinnan alittavuutta ei esiinny.

3. Tuonnin määrät ja yksikköhinnat sekä yhteisön tuotannonalan myynti EU:ssa tutkimusajanjaksona

(66)

Muista kolmansista maista peräisin olevaan tuontiin verrattuna Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin hinnat (12,59 euroa/kg) olivat huomattavasti alhaisemmat. Näissä olosuhteissa on erittäin todennäköistä, että jos toimenpiteet kumottaisiin, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinan kansantasavallasta lisääntyisi ja tämä tapahtuisi polkumyynnillä, mikä puolestaan vähentäisi tuontia muista kolmansista maista yhteisöön.

E. YHTEISÖN TUOTANNONALAN TILANNE

(67)

Yhteisön tuotannonalan tilannetta tutkittaessa otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 1998 (perusvuosi) tutkimusajanjakson päättymiseen. Jäljempänä olevat yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot ovat kolmelta yhteistyössä toimineelta yhteisön tuottajalta kerättyjä tietoja, paitsi silloin kun nimenomaisesti toisin mainitaan.

1. Tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste ja varastot

(68)

Tuotantokapasiteetin laskemisen perustana oli asennettujen koneiden tuntikohtainen enimmäistuotanto kerrottuna vuotuisella työtuntien enimmäismäärällä, ja tästä vähennettiin huolto ja muut samankaltaiset tuotannon keskeytykset. Tuotantokapasiteetti kasvoi 22 prosenttia tarkastelujaksona.

	1998	1999	2000	2001	Tutkimusajanjakso
Tuotanto (tonnia)	5 494	5 150	5 606	6 528	5 554
Indeksi	100	94	102	119	101
Tuotantokapasiteetti (tonnia)	6 838	6 848	7 799	8 030	8 310
Indeksi	100	100	114	117	122
Kapasiteetin käyttöaste (%)	80,3	75,2	71,9	81,3	66,8
Indeksi	100	94	90	101	83
Varastot (tonnia)	996	1 133	1 189	834	1 688
Indeksi	100	114	119	84	169
Varastojen osuus tuotannosta	18	22	21	13	30
Indeksi	100	122	117	72	167

(69)

Yhteisön tuotannonalan tuotanto kasvoi yhden prosentin tarkastelujaksona. Maltillinen kasvu oli kuitenkin epätasaista. Vuonna 1999 tuotanto laski kuusi prosenttia, mutta kasvoi 27 prosenttia vuosina 1999–2001. Tutkimusajanjaksona tuotanto palasi tasolle, joka oli vain hieman korkeampi kuin vuoden 1998 tuotantotaso.

(70)

Vuosina 2000 ja 2001 tapahtuneen tuotannon ja kapasiteetin kasvun syyt esitetään johdanto-osan 61 kappaleessa. Tarkasteltavana olevan tuotteen kysynnän äkillinen maailmanlaajuinen kasvu, joka johtui maailmanmarkkinoiden taloudellisen toiminnan vilkastumisesta ja uuden vientilupajärjestelmän käyttöönotosta Kiinan kansantasavallassa, lisäsi investointeja tuotantokapasiteettiin erityisesti vuosina 2000 ja 2001, mikä puolestaan lisäsi kapasiteettia 22 prosenttia tarkastelujaksona.

(71)

Tutkimusajanjaksona tapahtunut kapasiteetin käyttöasteen väheneminen edellisiin vuosiin verrattuna johtui siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä laski äkillisesti tutkimusajanjaksona. Kapasiteettia oli lisätty, koska kysynnän oletettiin jatkuvan markkinoilla voimakkaana, mutta näin ei kuitenkaan käynyt, sillä tutkimusajanjaksona asiakkaat pienensivät varastojaan ja ostivat siksi tuotetta vähemmän. Sen vuoksi tuotanto pysyi tutkimusajanjaksona suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 1998.

(72)

Varastojen määrä pysyi suhteellisen vakaana tuotantoon ja myyntiin verrattuna aina vuoteen 2000 saakka. Vuonna 2001 varastot pienenivät suuren kysynnän vuoksi. Maailmanlaajuinen kysyntä väheni yllättäen tutkimusajanjaksona, joten yhteisön tuotannonalan varastojen osuus tuotannosta nousi jopa 30 prosenttiin, kun vuonna 1998 se oli 18 prosenttia. Tavallisesti varastojen osuus tuotannosta on tällä tuotannonalalla noin 20 prosenttia.

2. Myyntimäärät, hinnat ja markkinaosuus sekä myyntimäärät vientimarkkinoilla

(73)

Seuraavat luvut kuvaavat yhteisön tuotannonalan myyntimääriä ja sen yhteisön riippumattomilta asiakkailta perimiä hintoja, markkinaosuutta yhteisössä sekä myyntimääriä vientimarkkinoilla.

	1998	1999	2000	2001	Tutkimusajanjakso
Myyntimäärä yhteisön markkinoilla (tonnia)	3 662	3 702	4 353	4 164	4 154
Markkinaosuus yhteisön markkinoilla	62 %	69 %	65 %	52 %	64 %
Keskimääräinen myyntihinta (euroa)	14,27	13,65	13,70	17,10	14,92
Myyntimäärä vientimarkkinoilla (tonnia)	1 367	1 118	1 470	1 955	1 696
Myynnin kokonaismäärä (tonnia)	5 029	4 820	5 823	6 119	5 850

(74)

Myyntimäärät kasvoivat hiukan yhteisön markkinoilla tarkastelujaksona, sillä tutkimusajanjaksona myynti oli 13 prosenttia suurempi kuin vuonna 1998. Yhteisön tuotannonalan tilanne parani jonkin verran vientituotteisiin nähden, sillä niiden markkinaosuus kasvoi tutkimusajanjaksona 64 prosenttiin, kun se oli 62 prosenttia vuonna 1998.

(75)

Vuotta 2001 lukuun ottamatta yhteisön tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta on pysynyt melko vakaana, sillä se oli tutkimusajanjaksona viisi prosenttia korkeampi kuin vuonna 1998. Vuonna 2001 keskimääräinen myyntihinta nousi 17,10 euroon/tonni, mutta aleni takaisin 14,92 euroon/tonni tutkimusajanjaksona.

(76)	Myös vientimäärät kasvoivat tarkastelujaksona. Myyntimäärät kasvoivat 24 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana, ja ne olivat korkeimmillaan vuonna 2001. Viennin osuus kokonaismyynnistä oli noin 25–30 prosenttia tarkastelujaksona.

(77)	Myynnin kokonaismäärä kasvoi 16 prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana, ja se oli korkeimmillaan vuonna 2001 61 kappaleessa mainituista syistä.

3. Kannattavuus, kokonaispääoman tuotto ja kassavirta

(78)

Vuotta 2001 lukuun ottamatta, joka edellä sanotun mukaisesti oli poikkeuksellinen vuosi, talouden indikaattorit (kannattavuus, sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirta) osoittavat, että yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla tapahtuvasta myynnistä syntyvät kannattavuusmarginaalit, tuotto ja kassavirta heikkenivät jossakin määrin.

(79)

Tutkimusajanjaksona tapahtuneeseen kannattavuuden vähenemiseen vaikutti osaltaan se, että yksi yhteisön tuottaja menetti väliaikaisesti tärkeän hankintasopimuksen sekä se, että myyntimäärät alenivat ainakin osittain siitä johtuen, että käyttäjät vähensivät varastojaan, joita ne olivat keränneet vuonna 2001 pelätessään, että tuotteesta syntyy pulaa. Todisteita on myös siitä, että pääasiallisen raaka-aineen (APT), jota tuodaan pääasiassa Kiinasta, hinnan voimakas vaihtelu vaikutti sellaisten yhteisön tuottajien kannattavuuteen, jotka joutuvat ostamaan raaka-aineen avoimilta markkinoilta.

4. Investoinnit ja pääoman saanti

(80)	Investoinnin taso oli melko vakaa vuosina 1998–2001, jolloin tuotantoprosessin ja muun laitteiston teknisiin parannuksiin investointiin säännöllisesti. Tutkimusajanjaksona investoinnit vähenivät kuitenkin huomattavasti, koska myynnistä saatiin yhteisön markkinoilla heikko tuotto.

(81)	Yhteisön tuotannonala pystyi edelleen saamaan pääomaa joko ulkoisilta rahoituslaitoksilta tai emoyhtiöiltä tarkastelujaksona ja tutkimusajanjaksona.

5. Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(82)

Työntekijöiden lukumäärä aleni hieman tarkastelujaksona. Kokonaistyöllisyyskustannukset pysyivät vakaina vuoteen 2000 asti, mutta ne nousivat vuonna 2001 ja pysyivät korkeina tutkimusajanjaksona. Tarkastelujaksona työllisyyskustannukset kasvoivat kahdeksan prosenttia, mikä vastaa tavanomaista palkkojen nousua.

(83)

Tuottavuus kasvoi kaksi prosenttia vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisenä aikana tuotannon lisääntymisen mukaisesti. Yhteisön tuotannonala pystyikin lisäämään tuotantoa vuosina 2000 ja 2001 ilman huomattavaa työvoiman lisäämistä, mikä paransi tuottavuutta kyseisinä vuosina. Olisi kuitenkin huomattava, että tuottavuuden tasoon vaikuttaa tuotantotason lisäksi myös eri vuosien erilainen tuotevalikoima.

6. Polkumyyntimarginaalin suuruus ja elpyminen aiemmasta polkumyynnistä

(84)

Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat tarkastelujaksona. Ne pysyivät kuitenkin molemmat vähäisinä vapaiden markkinoiden suuruuteen nähden (ainoastaan neljä prosenttia vapaiden markkinoiden kulutuksesta). Tarkasteltavana olevan tuotteen melko vakaasta kysynnästä huolimatta yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski hieman (10 prosenttia) samoin kuin muiden 78 kappaleessa mainittujen talouden indikaattorien taso polkumyyntimarginaalin suuruuden (31 prosenttia) ja pääasiallisen raaka-aineen (APT) hintavaihtelujen ja tärkeän hankintasopimuksen väliaikaisen menetyksen kaltaisten ulkoisten tekijöiden vuoksi.

7. Kytkösmarkkinat

(85)

Jotta yhteisön tuottajien tilanteesta saataisiin parempi kokonaiskuva, eräitä yhteisön tuotannonalaa koskevista talouden indikaattoreista tehtyjä päätelmiä verrattiin sen yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan antamiin tietoihin, joka valmisti tuotetta ainoastaan kytkösmarkkinoilla käyttöä varten. Tätä tuottajaa koskevat päätelmät ovat seuraavat (luvut on indeksoitu, sillä päätelmät koskevat vain yhtä yritystä):

	1998	1999	2000	2001	Tutkimusajanjakso
Tuotanto	100	92	108	98	73
Kapasiteetti	100	116	116	116	116
Kapasiteetin käyttöaste	100	99	99	94	57
Varastot	100	328	360	449	331
Investoinnit	100	2	1	75	1
Työllisyys	100	100	97	97	87
Työllisyyskustannukset	100	110	110	117	109
Tuottavuus	100	92	111	101	84

(86)

Tuotantokapasiteetti kasvoi 16 prosenttia vuosina 1998 ja 1999 ja pysyi tämän jälkeen vakaana. Tuotanto aleni 27 prosenttia tarkastelujaksona indeksin ollessa 92–108. Kapasiteetin käyttöaste aleni kuusi prosenttia vuosina 1998–2001 ja aleni vielä 39 prosenttia tutkimusajanjaksona tuotannon vähenemisen mukaisesti. Varastot ovat yli kolminkertaistuneet tarkastelujaksona, vaikka tämä johtuukin osittain siitä, että varastot olivat pienet vuonna 1998. Vuosina 1998 ja 2001 tehtiin suuria investointeja. Työllisyys pysyi melko vakaana vuoteen 2001 saakka, mutta aleni 10 prosenttia tutkimusajanjaksona. Työllisyyskustannusten indeksi kasvoi 177:ään vuonna 2001, mutta aleni 109:ään tutkimusajanjaksona. Tuottavuuden indeksi oli 92–111 vuosina 1998–2000, mutta aleni 84:ään tutkimusajanjaksona tuotannon vähenemisen mukaisesti kyseisenä aikana tapahtuneesta työllisyyden vähenemisestä huolimatta.

(87)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin sisäisesti siirtohinnoin. Todettiin, että siirtohinnat eivät perustu riittävän läheisesti todellisiin markkinahintoihin, jotta niiden voitaisiin katsoa heijastavan markkinahintoja. Asianomaiselle siirtotuotteelle ei pystytty vahvistamaan markkina-arvoa edes analysoimalla jatkojalostustuotteen tuotantoon liittyvien erilaisten kustannusten jakautumista. Kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran analysointia suhteessa käyttöön kytkösmarkkinoilla ei sen vuoksi pidetä luotettavana indikaattorina. Koska asianomainen yritys on osa suurempaa ryhmää, sen mahdollisuudet saada pääomaa eivät juurikaan heikentyneet.

(88)

Polkumyyntimarginaalin suuruudesta huolimatta tuontituotteiden ei todettu kilpailevan suoraan kytkösmarkkinoille valmistettavien tuotteiden kanssa, joten todettiin, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti ja toimenpiteet eivät vaikuttaneet merkittävästi kytkösmarkkinoille tuotetta valmistaviin tuottajiin.

(89)	Kytkösmarkkinoiden kehitys vastasi kokonaisuudessaan vapaiden markkinoiden kehitystä, vaikka tuotannon, työllisyyden ja tuottavuuden kehitys oli niillä heikompaa. Sen vuoksi kytkösmarkkinoiden mukaan ottaminen ei olisi vaikuttanut vapaiden markkinoiden osalta tehtyihin päätelmiin.

8. Päätelmät yhteisön tuotannonalan tilanteesta

(90)

Vaikka toimenpiteet toteutettiin jo jonkin aikaa sitten ja vaikka tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä on pysynyt suurin piirtein vakaana, yhteisön tuotannonalan voittomarginaalit pienenivät ja muidenkin talouden indikaattorien taso laski jonkin verran tarkastelujaksona. Yhteisön tuotannonala pystyi kasvattamaan myyntiään ja markkinaosuuttaan rajoittamalla hintojensa nousua tarkastelujaksona. Tämä vaikutti kuitenkin kielteisesti kannattavuuteen. Tutkimusajanjaksona tuotannonala oli vain hiukan kannattavuuden rajan yläpuolella, vaikka tätä tulosta onkin oikaistava vuoden 2001 tuloksen vuoksi, sillä kyseinen vuosi oli poikkeuksellinen. Vaikka polkumyynnin epäterve vaikutus kompensoidaan tullilla, todisteita on siitä, että pääasiallisen raaka-aineen (APT), jota tuodaan pääasiassa Kiinan kansantasavallasta, hinnan voimakas vaihtelu vaikutti sellaisten yhteisön tuottajien kannattavuuteen, jotka joutuvat ostamaan raaka-aineen avoimilta markkinoilta.

F. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(91)

Edellä sanotun ja erityisesti johdanto-osan 66 kappaleen perusteella pidetään todennäköisenä, että Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kasvu lisäisi yhteisön tuotannonalan paineita, jos toimenpiteitä ei jatkettaisi. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman epäterveen kilpailun lisääntyminen johtaisi todennäköisesti yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen entistä pahempaan heikkenemiseen. Sen vuoksi päätellään, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen.

G. YHTEISÖN ETU

1. Yleisiä huomioita

(92)

On tutkittu, onko olemassa pakottavia syitä, joiden vuoksi olisi pääteltävä, että toimenpiteiden jatkaminen olisi yhteisön edun vastaista. Sen vuoksi ja perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön etu määriteltiin arvioimalla kaikki asiaan liittyvät erilaiset tekijät, kuten yhteisön tuotannonalan, muiden yhteisön tuottajien, tuojien, kaupan alan toimijoiden ja tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien edut. Tätä analyysia varten pyydettiin tietoja kaikilta tiedossa olevilta asianomaisilta osapuolilta.

(93)

Olisi muistettava, että edellisessä tutkimuksessa toimenpiteiden toteuttamisen katsottiin olevan yhteisön etujen mukaista. Koska tämä tutkimus on jo voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden uudelleentarkastelu, oli mahdollista arvioida, oliko voimassa olevilla polkumyyntitoimenpiteillä asiaan kuulumattomia kielteisiä vaikutuksia asianomaisiin osapuoliin.

(94)	Tutkittiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden vuoksi olisi pääteltävä, että toimenpiteiden jatkaminen ei olisi yhteisön etujen mukaista tässä tapauksessa, vaikka vahingollisen polkumyynnin jatkumista pidettiin todennäköisenä.

2. Yhteisön tuotannonalan etu

(95)

On muistettava, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnin todettiin todennäköisesti jatkuvan ja että vaarana on se, että yhteisön tuotannonalalle aiheutuva vahinko jatkuu tällaisen tuonnin vuoksi. Yhteisön tuotannonalan edun mukaista on pyrkiä välttämään vahingon jatkumista, ja tämä saavutettaneen säilyttämällä toimenpiteet. Sen vuoksi on yhteisön tuotannonalan edun mukaista säilyttää Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vastaiset toimenpiteet.

3. Etuyhteydettömien tuojien ja kaupan alan toimijoiden edut

(96)

Vastauksia ei saatu yhdeltäkään tuottajalta eikä yhdeltäkään kaupan alan toimijalta. Koska tuojat ja kaupan alan toimijat eivät toimineet yhteistyössä, voidaan päätellä, että toimenpiteiden jatkaminen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan ei vaikuttaisi merkittävästi tarkasteltavana olevan tuotteen etuyhteydettömiin tuojiin ja kaupan alan toimijoihin yhteisössä. Tämä vastaa myös edellisissä tutkimuksissa tehtyjä päätelmiä.

4. Käyttäjien edut

(97)

Tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjät ovat yhteisössä lähinnä kovametallista tuotettavien osien valmistajia, jotka käyttävät tarkasteltavana olevaa tuotetta raaka-aineena. Eräät käyttäjät ovat suuria kansainvälisiä valmistajia, jotka tuottavat lähinnä itse raaka-aineeksi tarvitsemansa volframikarbidin (käyttö kytkösmarkkinoilla), kun taas toiset käyttäjät (pääasiassa pienemmät valmistajat) ostavat tarkasteltavana olevaa tuotetta joko viejiltä ja yhteisön tuotannonalalta.

(98)	Koska suuret kansainväliset valmistajat eivät tukeneet eivätkä vastustaneet tätä tutkimusta, voidaan päätellä, että toimenpiteiden jatkaminen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan ei vaikuttaisi merkittävästi niiden tilanteeseen yhteisössä.

(99)

Yksi pieni työkalujen valmistaja vastasi kyselylomakkeeseen. Se ostaa noin 90 prosenttia volframikarbidistaan yhteisön tuotannonalalta. Yhteisön tuotannonala on sen mielestä pirstoutunut ja se ilmaisi huolensa siitä, että jos toimenpiteitä jatkettaisiin, yhteisön tuotannonalan asema vahvistuisi käyttäjiin nähden ja käyttäjät olisivat siitä entistä riippuvaisempia toimitusten lähteenä. Vaikka yhteisön tuotannonalan osuus EU:n markkinoista on 64 prosenttia, ei se kuitenkaan ole ainoa toimitusten lähde. Tutkimusajanjaksona neljä EU:n tuottajaa kilpaili myynnistä EU:n markkinoilla. Lisäksi kilpailua synnyttää tuonti Kiinan kansantasavallasta ja muista maista, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus oli 36 prosenttia tutkimusajanjaksona. Sen vuoksi katsotaan, että EU:n markkinoilla on useita vaihtoehtoisia toimituslähteitä ja että asianomaisen käyttäjän epäilyt ovat aiheettomia.

(100)

Vaikka toimenpiteiden jatkaminen saattaa helpottaa yhteisön tuotannonalan aseman säilyttämistä käyttäjiin nähden, vaihtoehtoisia toimituslähteitä on riittävästi. Jos toimenpiteet lakkautettaisiin, vaarana olisi, että yhteisön tuotannonala joutuisi poistumaan markkinoilta ja käyttäjät menettäisivät merkittävän toimituslähteen.

5. Päätelmät yhteisön edusta

(101)

Edellä sanotun perusteella näyttää siltä, että toimenpiteiden jatkaminen ei ole yhteisön edun vastaista. Siltä osin kuin toimenpiteiden jatkaminen mahdollistaa yhteisön tuotannonalan aktiivisen toiminnan jatkamisen yhteisön markkinoilla, se auttaa säilyttämään useita eri toimitusten lähteitä käyttäjiä varten.

H. PÄÄTELMÄT

(102)

Tutkimuksen mukaan Kiinan kansantasavallan viejät ovat jatkaneet polkumyyntikäytänteitään tutkimusajanjaksona. On myös osoitettu, että yhteisön markkinat ovat houkutteleva kohde Kiinan kansantasavallan viejille, kun otetaan huomioon niiden kotimaisilta asiakkailta ja vientimarkkinoilta perimät hinnat. Jos toimenpiteet kumottaisiin, on sen vuoksi todennäköistä, että yhteisön markkinoille tuotaisiin tarkasteltavana olevaa tuotetta suuria määriä polkumyynnillä.

(103)

Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne, jota ilmentävät sen kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran heikkeneminen tarkastelujaksona, todennäköisesti heikkenisi edelleen, jos toimenpiteet kumottaisiin, sillä Kiinan kansantasavallasta alettaisiin tuoda polkumyynnillä yhä enemmän tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisön markkinoille.

(104)

Yhteisön edun osalta ei ole mitään pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan.

(105)

Sen vuoksi pidetään aiheellisena pitää edelleen voimassa polkumyyntitoimenpiteet volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia vastaan.

I. POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(106)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella suositeltiin, että voimassa olevia toimenpiteitä jatkettaisiin. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Sellaisia huomautuksia ei esitetty, jotka olisivat antaneet aihetta muuttaa edellä mainittuja päätelmiä.

(107)

Edellä sanotun perusteella olisi Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä jatkettava perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan CN-koodiin 2849 90 30 luokiteltavan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa.

2. Lopullisen polkumyyntitullin suuruus on 33 prosenttia nettohinnasta tullaamattomana vapaasti yhteisön rajalla.

3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. VEERMAN

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2) EYVL L 264, 27.9.1990, s. 7, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 610/95 (EYVL L 64, 22.3.1995, s. 1).

(3) EYVL L 264, 27.9.1990, s. 59.

(4) EYVL L 248, 23.9.1994, s. 8, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 82/95 (EYVL L 14, 20.1.1995, s. 1).

(5) EYVL L 64, 22.3.1995, s. 1.

(6) EYVL L 111, 9.4.1998, s. 1.

(7) Komission asetus (EY) N:o 1094/2002 (EYVL C 166, 12.7.2002, s. 2).

(8) EUVL C 84, 8.4.2003, s. 2.

(9) EUVL C 81, 31.3.2004, s. 8.

(10) Tuotantokapasiteetin laskemisen perustana oli asennettujen koneiden tuntikohtainen enimmäistuotanto kerrottuna vuotuisella työtuntien enimmäismäärällä, ja tästä vähennettiin huolto ja muut samankaltaiset tuotannon keskeytykset. Tätä kapasiteetin laskumenetelmää käytettiin myös yhteisön tuotannonalan osalta.

(11) Kulutus vapailla markkinoilla saadaan laskemalla yhteen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kokonaismäärä ja vapaille markkinoille tuottavien kolmen yhteistyössä toimineen yhteisön tuojan todettu kokonaismyynti yhteisön markkinoilla. Ks. myös johdanto-osan 60 kappale.

31.12.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

L 395/70

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 22 päivänä joulukuuta 2004,

Schengenin säännöstön osien voimaansaattamisesta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa

(2004/926/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (1), ja erityisesti sen 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut aikovansa aloittaa seuraavien Schengenin säännöstön osien täytäntöönpanon: oikeudellinen yhteistyö, huumausainealan yhteistyö, Schengenin yleissopimuksen 26 ja 27 artikla sekä poliisiyhteistyö.

(2)	Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti olevansa valmis soveltamaan kaikkia päätöksen 2000/365/EY 1 artiklassa tarkoitettuja Schengenin säännöstön määräyksiä lukuun ottamatta niitä, jotka koskevat Schengenin tietojärjestelmää.

(3)	Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa valmisteluja Schengenin tietojärjestelmän asiaankuuluvien määräysten panemiseksi täytäntöön sekä tietosuojan osalta.

(4)	Yhdistyneelle kuningaskunnalle toimitettiin kysely, ja siihen saadut vastaukset käsiteltiin, minkä jälkeen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tehtiin tarkastus- ja arviointikäynti poliisiyhteistyön alalla sovellettavien menettelyjen mukaisesti.

(5)	Kysely ja käynti osoittivat, että Schengenin säännöstön soveltamisessa edellä mainituilla aloilla lainsäädäntöön, henkilöstöön, henkilöstökoulutukseen, tiloihin ja käytettävissä oleviin laitteisiin liittyvät vaatimukset täyttyvät.

(6)

Edellytykset päätöksen 2000/365/EY 1 artiklan a kohdan i alakohdassa, 1 artiklan b kohdassa, 1 artiklan c kohdan i alakohdassa ja 1 artiklan d kohdan i alakohdassa lueteltujen Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanemiselle Yhdistyneessä kuningaskunnassa täyttyvät, mikä mahdollistaa Yhdistyneen kuningaskunnan osalta kyseisten määräysten ja niiden myöhempien kehittämissäännösten voimaansaattamisen.

(7)	Päätöksen 2000/365/EY 5 artiklan 2 kohdassa määritellään, mitä Schengenin säännöstön määräyksiä sovelletaan Gibraltariin.

(8)

Euroopan unionin neuvosto ja Islannin tasavalta ja Norjan kuningaskunta ovat tehneet sopimuksen yhtäältä Irlannin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ja toisaalta Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisten oikeuksien ja velvollisuuksien määräämiseksi niillä Schengenin säännöstön aloilla, joita sovelletaan näihin valtioihin (2). Kyseisen sopimuksen 2 artiklan perusteella on kuultu Euroopan unionin neuvoston ja Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen (3) 3 artiklan mukaisesti perustettua sekakomiteaa tämän päätöksen valmistelusta kyseisen sopimuksen 4 artiklan mukaisesti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Määräykset, joita tarkoitetaan päätöksen 2000/365/EY 1 artiklan a kohdan i alakohdassa, 1 artiklan b kohdassa, 1 artiklan c kohdan i alakohdassa ja 1 artiklan d kohdan i alakohdassa, saatetaan voimaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen.

Määräykset, joita tarkoitetaan päätöksen 2000/365/EY 5 artiklan 2 kohdassa, saatetaan voimaan Gibraltarissa 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen.

Päätöksen 2000/365/EY jälkeen annettujen Schengenin säännöstön kehittämiseen kuuluvien ja tämän päätöksen liitteessä I lueteltujen säädösten säännökset saatetaan voimaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Gibraltarissa 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen.

Päätöksen 2000/365/EY jälkeen annettujen Schengenin säännöstön kehittämiseen kuuluvien ja tämän päätöksen liitteessä II lueteltujen säädösten säännökset saatetaan voimaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen.

2 artikla

Tätä päätöstä sovellettaessa Gibraltarin viranomaisten, oikeusviranomaiset mukaan lukien, ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden (Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta) välinen virallinen viestintä ja päätösten lähettäminen toteutetaan noudattaen niissä Gibraltarin viranomaisten osalta sovituissa järjestelyissä määrättyä menettelyä, jotka koskevat Euroopan unionin ja Euroopan yhteisön välineitä ja niihin liittyviä 19 päivänä huhtikuuta 2000 Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä tehtyjä ja Euroopan unionin jäsenvaltioille ja toimielimille tiedoksi annettuja sopimuksia (katso tämän päätöksen liite III).

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 22 päivänä joulukuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

C. VEERMAN

(1) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(2) EYVL L 15, 20.1.2000, s. 2.

(3) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

LIITE I

Luettelo Schengenin säännöstön kehittämiseen kuuluvista säädöksistä, jotka saatetaan voimaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Gibraltarissa:

Neuvoston säädös, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, yleissopimuksen tekemisestä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä (yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut määräykset) (EYVL C 197, 12.7.2000, s. 1). Tämän yleissopimuksen soveltaminen Gibraltariin tulee voimaan, kun keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeva eurooppalainen yleissopimus ulotetaan koskemaan Gibraltaria.

2)	Neuvoston direktiivi 2001/51/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi (EYVL L 187, 10.7.2001, s. 45).

Neuvoston säädös, annettu 16 päivänä lokakuuta 2001, keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävästä pöytäkirjasta (pöytäkirjan 15 artiklassa tarkoitetut määräykset) (EYVL C 326, 21.11.2001, s. 1). Tätä pöytäkirjaa sovelletaan Gibraltariin, kun keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeva eurooppalainen yleissopimus tulee voimaan Gibraltarissa kyseisen yleissopimuksen 26 artiklan mukaisesti.

4)	Neuvoston puitepäätös 2002/946/YOS, tehty 28 päivänä marraskuuta 2002, rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten (EYVL L 328, 5.12.2002, s. 1).

5)	Neuvoston direktiivi 2002/90/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2002, laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä (EYVL L 328, 5.12.2002, s. 17).

6)	Neuvoston asetus (EY) N:o 377/2004, annettu 19 päivänä helmikuuta 2004, maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston perustamisesta (EUVL L 64, 2.3.2004, s. 1).

7)	Neuvoston direktiivi 2004/82/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 24).

LIITE II

Luettelo Schengenin säännöstön kehittämiseen kuuluvista säädöksistä, joita sovelletaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa:

Neuvoston päätös 2000/586/YOS, tehty 28 päivänä syyskuuta 2000, tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 40 artiklan 4 ja 5 kohdan, 41 artiklan 7 kohdan ja 65 artiklan 2 kohdan muuttamista koskevasta menettelystä (EYVL L 248, 3.10.2000, s. 1).

Neuvoston päätös 2003/725/YOS, tehty 2 päivänä lokakuuta 2003, tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 40 artiklan 1 ja 7 kohdan määräysten muuttamisesta (EUVL L 260, 11.10.2003, s. 37).

LIITE III

COPY OF LETTER

From	:	Mr. Javier SOLANA, Secretary General of the Council of the European Union
Date	:	19 April 2000
To	:	Permanent Representatives of the Member States and to other institutions of the European Union
Subject	:	Gibraltar authorities in the context of E.U. and E.C. instruments and related treaties

I hereby circulate a document which contains agreed arrangements relating to Gibraltar authorities in the context of EU and EC instruments and related treaties (‘the arrangements’), together with an exchange of correspondence between the Permanent Representatives of the United Kingdom and Spain, which, in accordance with paragraph 8 of the arrangements, are notified to the Permanent Representatives of the Member States and to the other institutions of the European Union for their information and for the purposes indicated in them.

POSTBOXING ARRANGEMENTS

Agreed Arrangements relating to Gibraltar Authorities in the Context of EU and EC Instruments and Related Treaties

Taking account of the responsibility of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland as the Member State responsible for Gibraltar, including its external relations, under the terms of Article 299.4 of the Treaty establishing the European Community, when in an instrument or treaty of the type specified in paragraph 5 a provision is included whereby a body, authority or service of one Member State of the European Union may communicate directly with those of another EU Member State or may take decisions with some effect in another EU Member State, such a provision will be implemented, in respect of a body, authority or service of Gibraltar (hereinafter referred to as ‘Gibraltar authorities’, in accordance with the procedure in paragraph 2, and in the cases specified therein, through the authority of the United Kingdom specified in paragraph 3. The obligations of an EU Member State under the relevant instrument or treaty remain those of the United Kingdom.

In order to implement such a provision, formal communications and decisions to be notified which are taken by or addressed to the Gibraltar authorities will be conveyed by the authority specified in paragraph 3 under cover of a note in the form attached for illustrative purposes in Annex 1. The authority specified in paragraph 3 will also ensure an appropriate response to any related enquiries. Where decisions are to be directly enforced by a court or other enforcement authority in another EU Member State without such notification, the documents containing those decisions by the Gibraltar authority will be certified as authentic by the authority specified in paragraph 3. To this effect the Gibraltar authority will make the necessary request to the authority specified in paragraph 3. The certification will take the form of a note based in Annex 1.

The authority of the United Kingdom mentioned in paragraphs 1 and 2 will be The United Kingdom Government/Gibraltar Liaison Unit for EU Affairs of the Foreign and Commonwealth Office based in London or any United Kingdom body based in London which the Government of the United Kingdom may decide to designate.

4.	The designation by the United Kingdom of a Gibraltar authority in application of any instrument or treaty specified in paragraph 5 that includes a provision such as that mentioned in paragraph 1 will also contain a reference to the authority specified in paragraph 3 in the terms of Annex 2.

These arrangements will apply as between EU Member States to:

a)	Any present or future European Union or Community instrument or any present or future treaty concluded within the framework of the European Union or European Community;

b)	Any present or future treaty related to the European Union or European Community to which all or a number of EU Member States or all or a number of EU and EFTA/EEA states are the only signatories or contracting parties;

c)	The Council of Europe Conventions mentioned in the Convention of 19 June 1990 implementing the Schengen Agreement;

The following treaties related to instruments of the European Union:

—	The convention on the Service Abroad of Judicial and Extrajudicial Documents in Civil or Commercial Matters done at the Hague on 15 November 1965.

—	The Convention on the Taking of Evidence Abroad in Civil or Commercial Matters done at the Hague on 18 March 1970

—	The Convention on the Civil Aspects of International Child Abduction done at the Hague on 25 October 1980 (when extended to Gibraltar).

e)	Other treaties to which both sides agree that these arrangements should apply. Where there is no such agreement, the two sides will nevertheless seek to avoid and to resolve any problems, which may arise.

In respect of the treaties specified in sub-paragraphs (a) and (b) these arrangements will also apply as between all the contracting parties to those treaties. Paragraphs 1 and 2 of these arrangements will be constructed accordingly.

6.	The spirit of these arrangements will be respected to resolve questions that may arise in the application of any provisions of the kind described in paragraph 1, bearing in mind the desire of both sides to avoid problems concerning the designation of Gibraltar authorities.

7.	These arrangements or any activity or measure taken for their implementation or as a result of them do not imply on the side of the Kingdom of Spain or on the side of the United Kingdom any change in their respective positions on the question of Gibraltar or on the limits of that territory.

8.	These arrangements will be notified to the EU institutions and Member States for their information and for the purposes indicated in them.

Annex 1

SPECIMEN NOTE FROM THE AUTHORITY SPECIFIED IN PARAGRAPH 3

On behalf of the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland as the Member State responsible for Gibraltar, including its external relations, in accordance with Article 299 (4) of the Treaty establishing the European Community, I attach a certificate in respect of (the company), signed by the Commissioner of Insurance, the supervisory authority for Gibraltar.

In accordance with the Article 14 of the Directive 88/375/EEC, as amended by Article 34 of Directive 92/49/EEC, the (name of company) has notified to the Commissioner of Insurance in Gibraltar its intention to provide services into (name of EU Member State). The process envisaged by Article 35 of Directive 92/49/EEC is that within one month of the notification the competent authorities of the home Member State shall communicate to the host Member State or Member State within the territory of which an undertaking intends to carry on business under the freedom to provide services:

a)	A certificate attesting that the undertaking has the minimum solvency margin calculated in accordance with Article 16 and 17 of Directive 73/239/EEC;

b)	The classes of insurance which the undertaking has been authorised to offer;

c)	The nature of the risks which the undertaking proposes to cover in the Member State of the provision of services.

Annex 2

FORMULA TO BE USED BY THE UNITED KINGDOM WHEN DESIGNATING A GIBRALTAR AUTHORITY

In respect of the application of the (name of instrument) to Gibraltar, the United Kingdom, as the Member State responsible for Gibraltar, including its external relations, in a accordance with Article 299 (4) of the Treaty establishing the European Community, designates (name of Gibraltar authority) as the competent authority for the purposes of (relevant provision of the instrument). In accordance with arrangements notified in Council document xxx of 2000:

1.1.

One or more of the following alternatives will be used as appropriate

—	any formal communications required under the relevant provisions of (name of instrument) which come from or are addressed to (name of Gibraltar authority)

—	any decision taken by or addressed to (name of Gibraltar authority) which is to be notified under the relevant provisions of (name of instrument)

will be conveyed by (name of UK authority) under cover of a note. The (name of UK authority) will also ensure an appropriate response to any related enquiries.

Where decisions are to be directly enforced by a court or other enforcement authority in another Member State without the need of a formal previous notification

The documents containing such decisions of (name of Gibraltar authority) will be certified as authentic by the (name of UK authority). To this effect the (name of Gibraltar authority) will make the necessary request to the (name of UK authority). The certification will take the form of a note.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 395

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	47. vuosikerta 31. joulukuuta 2004

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
	*	Neuvoston Asetus (EY) N:o 2265/2004, annettu 20 päivänä joulukuuta 2004, Euroopan yhteisön ja Kazakstanin tasavallan välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta	1
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 2266/2004, annettu 20 päivänä joulukuuta 2004, Euroopan yhteisön ja Ukrainan välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta	20
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 2267/2004, annettu 20 päivänä joulukuuta 2004, Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välisestä tiettyjen terästuotteiden kaupasta	38
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 2268/2004, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa	56

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Neuvosto
*	2004/925/EY:Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 2004, Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla tehdyn päätöksen 2004/197/YUTP muuttamisesta (Athene)	68
*	2004/926/EY:Neuvoston päätös, tehty 22 päivänä joulukuuta 2004, Schengenin säännöstön osien voimaansaattamisesta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneessä kuningaskunnassa	70