20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/3

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1520/2000 8 artiklan 2 kohdan mukaisista jäsenvaltioiden ilmoituksista käy ilmi, että saatujen hakemusten kokonaismäärä on 248 761 823 EUR, kun taas tukitodistuksia varten asetuksen (EY) N:o 1520/2000 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti käytettävissä oleva määrä on 78 594 136 EUR.

(2)

Vähennyskerroin lasketaan asetuksen (EY) N:o 1520/2000 8 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Kyseistä kerrointa olisi näin ollen sovellettava 1 päivästä joulukuuta 2004 voimassa olevien tukitodistusten muodossa haettuihin määriin asetuksen (EY) N:o 1520/2000 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/4

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1501/2004 (2) säädetään Ruotsin lipun alla purjehtivien tai Ruotsissa rekisteröityjen alusten pohjankatkaravun kalastuksen lopettamisesta Norjan vesialueilla leveyspiirin 62°00' N eteläpuolella.

(2)

Kalastusmahdollisuuksien siirron seurauksena Ruotsin kiintiötä ei ole vielä käytetty loppuun. Tämän vuoksi olisi sallittava Ruotsin lipun alla purjehtivien tai Ruotsissa rekisteröityjen alusten pohjankatkaravun kalastus Norjan vesialueilla leveyspiirin 62°00' N eteläpuolella. Sen vuoksi olisi kumottava komission asetus (EY) N:o 1501/2004,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/5

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan yhteisön erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetyt tavarat luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodeihin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On asianmukaista, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön antamiin sitoviin tariffitietoihin, jotka eivät ole tällä asetuksella vahvistettujen säännösten mukaisia, voi haltija edelleen vedota yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden ajan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/8

(1)

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 (1) 27 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jokaisen luonnollisen henkilön, oikeushenkilön tai henkilöryhmittymän, joka on valmistanut viiniä, on toimitettava tislattavaksi kaikki tämän viininvalmistuksen sivutuotteet.

(2)

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1623/2000 (2) vahvistetaan tällaisen tislauksen soveltamista koskevat säännöt ja kyseisen asetuksen 49 artiklassa säädetään tietyistä poikkeuksista tähän velvoitteeseen.

(3)

Unkari on hyväksynyt tarvittavat toimenpiteet, joita tällaisen tislauksen toteuttaminen edellyttää, mutta sivutuotteita käsittelevien tislaamojen, joita on määrä perustaa, kapasiteetti on vielä riittämätön. Lisäksi markkinointivuoden 2004/2005 sadon odotetaan olevan runsas. Unkarin olisi sen vuoksi sallittava vapauttaa tiettyjä tuottajaryhmiä viininvalmistukseen liittyvien sivutuotteiden tislausta koskevasta velvoitteesta.

(4)

Tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä elokuuta 2004, jotta Unkarille myönnettyä poikkeusta voitaisiin soveltaa koko viinivuoden ajan.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/9

(1)

Myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY (2), sellaisena kuin se on elintarvikkeisiin sisältyvien ainesosien merkintöjen osalta muutettuna direktiivillä 2003/89/EY, 6 artiklan 3 a kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään velvoitteesta mainita 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien pakkausmerkinnöissä kaikki mainitun direktiivin liitteessä III a tarkoitetut ainesosat.

(2)

Direktiivin 2000/13/EY 6 artiklan 3 a kohdan toisen alakohdan a alakohdassa säädetään asetuksen (EY) N:o 1493/1999 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta, että mainitun direktiivin liitteessä III a tarkoitettujen ainesosien esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt voidaan antaa mainitun asetuksen 75 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan D kohdan 1 kohdassa ja liitteessä VIII olevan F kohdan 1 kohdassa täsmennetään, että päällysmerkinnöissä olevat maininnat tehdään yhdellä tai useammalla yhteisön virallisella kielellä siten, että lopullisen kuluttajan on helppo ymmärtää kaikki nämä maininnat.

(4)

Sen vuoksi komission asetus (EY) N:o 753/2002 (3) olisi muutettava vastaavasti.

(5)

Tätä asetusta on sovellettava 25 päivästä marraskuuta 2004, joka on määräaika direktiivin 2003/89/EY saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(6)

Viinin hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

1)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

2)

Korvataan 11 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäljempänä 12 artiklassa tarkoitettuihin pakollisiin merkintöihin sovelletaan 3 artiklan 1 ja 3 kohdan säännöksiä soveltuvin osin.”.

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/11

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 2799/1999 (2) 7 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan eläinten rehuksi tarkoitetun rasvattoman maidon ja rasvattoman maitojauheen tuen määrä ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1255/1999 11 artiklan 2 kohdassa säädetyt tekijät. Rasvattoman interventiomaitojauheen markkinahinnan ja myyntihinnan kehityksen vuoksi tuen määrää olisi vähennettävä.

(2)

Asetus (EY) N:o 2799/1999 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(3)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoaan puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/12

(1)

Portugalissa esiintyvän naudan spongiformisen enkefalopatian takia tarpeellisista toimenpiteistä ja päivämäärään perustuvan vientijärjestelmän täytäntöönpanosta 18 päivänä huhtikuuta 2001 tehdyllä komission päätöksellä 2001/376/EY (4) kielletään elävien nautaeläinten ja tiettyjen niistä johdettujen tuotteiden toimittaminen Portugalista. Kyseisellä päätöksellä korvattiin ja kumottiin komission päätös 98/653/EY (5), joka hyväksyttiin Portugalissa voimakkaasti esiintyneen naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE) takia sekä sen vuoksi, että taudin valvonta oli Portugalissa tuolloin riittämätöntä.

(2)

Tieteellinen ohjauskomitea yksilöi kolme keskeistä seikkaa, jotka on otettava huomioon BSE-riskin arvioinnissa. Näistä ensimmäinen on tartunnan mahdollisesti aiheuttavan aineksen suorasta kuluttamisesta johtuva ihmisten altistumisriski, toinen tartunnan mahdollisesti aiheuttavan jalostetun aineksen ravinnoksi käyttämisestä tai sille altistumisesta johtuva ihmiselle aiheutuva riski ja kolmas tartunnan levittämisen riski kierrättämällä tartunnan aiheuttavaa ainesta eläinten rehun kautta. Maailman eläintautijärjestö (OIE) on myös ehdottanut, että ihmisille ja eläimille jossakin maassa aiheutuvan riskin arvioinnin olisi perustuttava BSE:n levinneisyyteen ja riskin valvomiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin.

(3)

OIE muutti toukokuussa 2003 pitämässään yleiskokouksessa eläinten terveyttä koskevaan säännöstöön sisältyvää BSE:tä käsittelevää lukua muuttaen perusteita, joilla määritellään raja kohtalaisen riskin ja suuren riskin maiden välillä. Täksi rajaksi on nyt aktiivista seurantaa toteuttavien maiden osalta vahvistettu tilanne, jossa edeltävien 12 kuukauden ajalta laskettu BSE-esiintyvyys on ollut 200 tapausta miljoonaa eläintä kohden yli 24 kuukauden ikäisessä karjassa.

(4)

Portugalissa tehtiin 1 päivän syyskuuta 2003 ja 31 päivän elokuuta 2004 välisenä aikana ilmoitus 103 BSE-tapauksesta. Tämän perusteella edellisten 12 kuukauden ajalta laskettu BSE-esiintyvyys on 131,7. Lisäksi aktiivisen seurannan ja passiivisen valvonnan tulokset osoittavat, että BSE-esiintyvyys on laskussa kyseisessä jäsenvaltiossa.

(5)

BSE-esiintyvyys jää siis alle kohtuullisen BSE-riskin maan ylärajan, joka on vahvistettu eläinten terveyttä koskevassa OIE:n säännöstössä. BSE-esiintyvyyden suotuisa kehitys osoittaa Portugalin toteuttamien toimenpiteiden olevan tehokkaita.

(6)

Nisäkäsperäisen proteiinin syöttäminen tuotantoeläimille ja nisäkäsperäisen rasvan syöttäminen märehtijöille kiellettiin Portugalissa 4 päivänä joulukuuta 1998. Samaan aikaan kiellettiin nisäkäsperäisen proteiinin ja tiettyjen rasvojen säilyttäminen, varastoiminen ja kaupan pitäminen sekä toteutettiin olemassa olevien varastojen vetäminen pois markkinoilta.

(7)

Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston Portugaliin kesäkuussa 1999 tekemällä tarkastusmatkalla todettiin, että silloisten varastojen palauttaminen oli saatu päätökseen ja että rehunkäyttökiellon tehokkuutta koskeva valvonta oli asianmukaista. Kiellon katsottiin tosiasiallisesti toteutuneen 1 päivästä heinäkuuta 1999.

(8)

Erikseen määritellyn riskiaineksen käyttö ihmisten tai eläinten ravinnossa kiellettiin Portugalissa 4 päivänä joulukuuta 1998. Kieltoa jatkettiin asetuksen (EY) N:o 999/2001 mukaisesti.

(9)

Keskitetty kansallinen nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä otettiin käyttöön Portugalissa 1 päivänä heinäkuuta 1999.

(10)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 säädetään toimenpiteistä, joilla puututaan kaikkiin eläinten TSE:istä eläinten terveydelle ja kansanterveydelle aiheutuviin riskeihin ja jotka kattavat elävien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden koko tuotantoketjun ja markkinoille saattamisen. Siinä vahvistetaan yhteisön tason säännöt BSE:n järjestelmällisestä seurannasta, erikseen määritellyn riskiaineksen poistamisesta ja eläinten rehuja koskevista kielloista.

(11)

Asetusta (EY) N:o 999/2001 on sovellettu 1 päivästä heinäkuuta 2001. Kyseisessä asetuksessa vahvistettujen, TSE:iden hävittämiseen, valvontaan ja ehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa on arvioitu elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston Portugaliin tekemien useiden tarkastusmatkojen yhteydessä.

(12)

Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston helmikuussa 2004 tekemä tarkastusmatka osoitti, että Portugali on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet ja reagoinut tyydyttävällä tavalla kaikkiin suosituksiin asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistettujen BSE:n vastaisten suojatoimenpiteiden ja etenkin niiden toimenpiteiden osalta, jotka koskevat BSE:n seurantaa, erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista ja rehukieltoa.

(13)

Vaikuttaa siltä, että tieteellisen ohjauskomitean tunnistamat kolme BSE-riskin arvioinnissa huomioon otettavaa pääseikkaa – tartunnan mahdollisesti aiheuttavan aineksen suorasta kuluttamisesta johtuva ihmisten altistumisriski, tartunnan mahdollisesti aiheuttavan jalostetun aineksen ravinnoksi käyttämisestä tai sille altistumisesta johtuva ihmiselle aiheutuva riski ja tartunnan levittämisen riski kierrättämällä tartunnan aiheuttavaa ainesta eläinten rehun kautta – ovat tällä hetkellä riittävällä tavalla Portugalin hallinnassa.

(14)

Sen vuoksi on aiheellista kumota päätös 2001/376/EY.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 mukaan yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten selkärankaa pidetään erikseen määriteltynä riskiaineksena. Portugaliin sovelletaan poikkeusta, jonka mukaan alle 30 kuukauden ikäisten nautaeläinten selkärangan käyttö on sallittua. Lisäksi kyseisessä asetuksessa vahvistetaan erikseen määritellyn riskiaineksen laajennettu luettelo Portugalin osalta.

(16)

Kaupan yhtenäistämiseksi myös Portugaliin olisi sovellettava nautaeläinten selkärangan poistamisen osalta sitä ikärajaa ja erikseen määritellyn riskiaineksen osalta sitä luetteloa, jota sovelletaan muihin jäsenvaltioihin. Asetus (EY) N:o 999/2001 olisi muutettava vastaavasti.

(17)

Yhteisön lainsäädännön selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi olisi kumottava sen päivämäärän vahvistamisesta, jolloin tiettyjen tuotteiden toimittaminen Portugalista Saksaan poltettaviksi voidaan aloittaa päätöksen 98/653/EY 3 artiklan 6 kohdan nojalla, 22 päivänä toukokuuta 2000 tehty komission päätös 2000/345/EY (6), sen päivämäärän vahvistamisesta, jolloin taisteluhärkien toimittaminen Portugalista Ranskaan voidaan aloittaa päätöksen 98/653/EY 3 artiklan 7 kohdan nojalla, 6 päivänä kesäkuuta 2000 tehty komission päätös 2000/371/EY (7) sekä sen päivämäärän vahvistamisesta, jolloin taisteluhärkien toimittaminen Portugalista Espanjaan voidaan aloittaa päätöksen 98/653/EY 3 artiklan 7 kohdan nojalla, 6 päivänä kesäkuuta 2000 tehty komission päätös 2000/372/EY (8).

(18)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/17

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 998/2003 vahvistetaan eläinten terveyttä koskevat vaatimukset, joita on noudatettava muissa kuin kaupallisissa lemmikkieläinten kuljetuksissa, ja näiden kuljetusten valvontaa koskevat säännöt. Kyseisen asetuksen liitteessä II oleva C osa sisältää luettelon niistä kolmansista maista, joiden osalta riskiä raivotaudin kulkeutumisesta yhteisöön kyseisten maiden alueelta tapahtuvien lemmikkieläinten kuljetusten seurauksena ei pidetä yhtään suurempana kuin jäsenvaltioiden välisiin vastaaviin kuljetuksiin liittyvää riskiä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 998/2003 mukaan kolmansien maiden luettelo oli laadittava ennen 3 päivää heinäkuuta 2004. Jotta kolmas maa voidaan hyväksyä luetteloon, sen olisi osoitettava raivotautitilanteensa sekä se, että se noudattaa tiettyjä raivotaudin ilmoittamista, seurantaa, torjumista ja valvomista ja eläinlääkintätoimea sekä rokotteiden sääntelyä koskevia edellytyksiä.

(3)

Jotta vältetään tarpeettomat häiriöt lemmikkieläinten kuljetuksissa ja jotta kolmansilla mailla olisi riittävästi aikaa toimittaa tarvittaessa lisätakeet, on aiheellista laatia kolmansien maiden väliaikainen luettelo. Luettelon olisi perustuttava Maailman eläintautijärjestön (OIE) kautta saatavilla oleviin tietoihin, komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston kyseisissä kolmansissa maissa toteuttamien tarkastusten tuloksiin sekä jäsenvaltioiden keräämiin tietoihin.

(4)

Luettelon olisi lisäksi perustuttava Maailman terveysjärjestön (WHO), Wusterhausenissa toimivan WHO:n Collaborating Centre for Rabies Surveillance and Research -keskuksen sekä Rabies Bulletin -tiedotuslehden tietoihin.

(5)

Kolmansien maiden väliaikaiseen luetteloon olisi sisällytettävä maat, joissa ei esiinny raivotautia, sekä maat, joiden osalta riskiä raivotaudin kulkeutumisesta yhteisöön kyseisten maiden alueelta tapahtuvien kuljetusten seurauksena ei pidetä yhtään suurempana kuin jäsenvaltioiden välisiin kuljetuksiin liittyvää riskiä.

(6)

Chilen, Hongkongin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien toimivaltaiset viranomaiset ovat pyytäneet kyseisten maiden sisällyttämistä asetuksen (EY) N:o 998/2003 liitteessä II olevaan C osaan sisältyvään luetteloon, minkä seurauksena näyttää olevan tarkoituksenmukaista muuttaa 10 artiklan mukaisesti laadittua väliaikaista luetteloa.

(7)

Malta lisättiin asetuksen (EY) N:o 998/2003 muuttamisesta 13 päivänä syyskuuta 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/650/EY (2) asetuksen liitteessä II olevaan A osaan sisältyvään maiden luetteloon. Näin ollen Irlantiin, Ruotsiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tapahtuvaan lemmikkieläinten tuontiin sovellettavat erityissäännökset olisi ulotettava koskemaan Maltaa.

(8)

Espanja on lisäksi toteuttanut Ceutassa ja Melillassa toimenpiteitä Marokosta tapahtuvan tuonnin osalta ja valvoo lisäksi kulkukoiria näillä alueilla sekä lemmikkieläinten kuljetuksia niistä Marokkoon, minkä ansiosta kyseisten alueiden raivotautitilannetta voidaan nyt pitää Manner-Euroopassa sijaitsevien jäsenvaltioiden tilannetta vastaavana. Tämän vuoksi on aiheellista sisällyttää Ceuta ja Melilla asetuksen (EY) N:o 998/2003 liitteessä II olevan B osan 1 jaksoon sisältyvään luetteloon.

(9)

Yhteisön lainsäädännön selkeyden vuoksi asetuksen (EY) N:o 998/2003 liite II olisi aiheellista korvata kokonaisuudessaan.

(10)

Asetus (EY) N:o 998/2003 olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/21

(1)

Neuvosto muutti välivaiheen tarkastelun perusteella asetuksella (EY) N:o 990/2004 (2) asetusta (EY) N:o 151/2003 (3), jolla otettiin käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tiettyjen Venäjän federaatiosta, jäljempänä ’Venäjä’, peräisin olevien suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden, joiden leveys on suurempi kuin 500 mm, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa.

(2)

Komissio ilmoitti maaliskuussa 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (4) Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa sovellettavia toimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta sen tutkimiseksi, olisiko toimenpiteitä mukautettava tiettyjen Euroopan unionin laajentumisen 25 jäsenvaltiota käsittäväksi, jäljempänä ’laajentuminen’, vaikutusten huomioon ottamiseksi.

(3)

Neuvosto päätteli, että olisi yhteisön edun mukaista mukauttaa voimassa olevia toimenpiteitä väliaikaisesti, jotta Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa voitaisiin välttää tuojiin ja käyttäjiin kohdistuvat äkilliset ja kohtuuttoman kielteiset vaikutukset välittömästi unionin laajentumisen jälkeen. Katsottiin, että tämä saavutettaisiin parhaiten hyväksymällä yhteistyössä toimineiden osapuolten tarjoamat sitoumukset, joihin kuuluu myös määrällisiä rajoituksia koskeva osa.

(4)

Tämän mukaisesti komissio hyväksyi asetuksella (EY) N:o 1000/2004 (5) erityistoimenpiteenä lyhytkestoiset sitoumukset, joita olivat tarjonneet i) yksi Venäjällä toimiva tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittava tuottaja (Novolipetsk Iron & Steel Corporation) yhdessä Sveitsissä toimivan yrityksen (Stinol AG) kanssa ja ii) toinen Venäjällä toimiva tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittava tuottaja (OOO Viz Stal) yhdessä siihen etuyhteydessä olevan Sveitsissä toimivan yrityksen (Duferco SA) kanssa.

(5)

Jotta vapautus polkumyyntitulleista sitoumusten hyväksymisen perusteella olisi mahdollinen, muutettiin asetus (EY) N:o 151/2003 neuvoston asetuksella (EY) N:o 989/2004 (6).

(6)

Asetuksessa (EY) N:o 1000/2004 säädetään, että sitoumusten hyväksyntä on voimassa aluksi kuuden kuukauden ajan, jäljempänä ’alkuperäinen ajanjakso’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteiden tavanomaista kestoa ja että sitoumusten voimassaolo päättyy kyseisen ajan kuluttua, jollei komissio pidä asianmukaisena pidentää niiden soveltamisaikaa.

(7)

Tämän mukaisesti komissio tutki, olivatko sitoumusten hyväksymiseen johtaneet kymmenen uuden jäsenvaltion loppukäyttäjiin, jakelijoihin ja kuluttajiin vaikuttavat poikkeukselliset kielteiset olosuhteet edelleen olemassa. Tämän yleisen arvioinnin yhteydessä arvioitiin myös se, miten asianomaiset yritykset noudattivat sitoumuksiaan.

(8)

Voimassa olevat yritysten tarjoamat sitoumukset velvoittavat ne muun muassa toteuttamaan vientinsä Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa oleville asiakkaille perinteisen kaupan rakenteensa mukaisesti asianomaisiin maihin aiemmin suuntautuneiden perinteisten vientivirtojen perusteella vahvistettujen määrällisten rajoitusten puitteissa.

(9)

Lisäksi sitoumusehdot velvoittavat sitoumuksen allekirjoittajayritykset toimittamaan komissiolle säännöllisesti kuukausiraportin muodossa yksityiskohtaiset tiedot kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuneesta viennistään (tai niihin etuyhteydessä olevien yhteisössä sijaitsevien toimijoiden jälleenmyynnistä) ja hyväksymään komission tarkastuskäynnit. Jotta sitoumusten toimivuutta voitaisiin valvoa kaikilta osin, kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitsevilta viejän perinteisiltä asiakkailta saatiin kirjallinen suostumus sille, että nekin sallisivat toimitiloihinsa tehtävät tarkastuskäynnit.

(10)

Vientiä harjoittavia tuottajia ja niiden tiettyjä kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa toimivia perinteisiä asiakkaita koskevat tarkastuskäynnit vahvistivat sen, etteivät asianomaisten yritysten kymmeneen uuteen jäsenvaltioon viemät määrät ylittäneet sitoumuksissa vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Lisäksi todettiin, että yleisesti yritykset toimivat kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa olevien yksittäisten asiakkaiden kanssa käymänsä kaupan perinteisen rakenteen mukaisesti. Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttäisi myös siltä, ettei tarkasteltavana olevaa ja sitoumuksen perusteella polkumyyntitulleista vapautettua tuotetta ole siirtynyt kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta viiteentoista muuhun jäsenvaltioon.

(11)

Asianomaisten yritysten komissiolle toimittamien kuukausiraporttien analyysi yhdessä käytettävissä olevien virallisten tilastotietojen ja toimitiloihin tehtyjen tarkastusten päätelmien kanssa osoitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen vienti kymmeneen uuteen jäsenvaltioon oli vähentynyt laajentumisen jälkeen ja ettei sitoumuksissa vahvistettuja määriä ollut käytetty. Vahvistettujen määrien käyttämättä jättäminen sitoumusten alkuperäisen soveltamisajanjakson muutaman ensimmäisen kuukauden aikana johtui osittain siitä, että toinen kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta järjesti myyntitoimintaansa uudelleen. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja kuitenkin totesi aikovansa käyttää määrällistä rajoitustaan vastaavan vientimäärän alkuperäisen ajanjakson jälkipuolella.

(12)

Lisäksi pantiin merkille, että kymmeneen uuteen jäsenvaltioon viedyt määrät kasvoivat epätavallisen voimakkaasti ennen unionin laajentumista vuonna 2003 ja vuoden 2004 ensimmäisinä kuukausina, kuten asetuksen (EY) N:o 989/2004 johdanto-osan 23 kappaleessa todetaan. Katsottiin, että tämä oli mahdollisesti vähentänyt kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvaa tuontia myös laajentumisen jälkeen.

(13)

Edellä oleva sekä kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan tuonnin vähäinen määrä huomioon ottaen katsottiin olevan liian aikaista päätellä, että siirtymätoimenpiteillä olisi saavutettu toivottu tulos ja että sitoumuksia edellyttäneet kielteiset olosuhteet olisivat muuttuneet. Tästä syystä ja koska asianomaiset yritykset ovat noudattaneet sitoumusten ehtoja sitoumusten ensimmäisen soveltamisjakson aikana, katsotaan että asianomaisten yritysten tarjoamien sitoumusten hyväksyminen toisen ajanjakson osalta on perusteltua.

(14)

Toisen ajanjakson pituuden osalta katsotaan, että yli kuuden kuukauden soveltamisaika olisi ristiriidassa sitoumusten siirtymäluonteen kanssa, joten hyväksyntää jatketaan ainoastaan 21 päivästä marraskuuta 200420 päivään toukokuuta 2005, jäljempänä ’loppujakso’.

(15)

On huomattava, että loppujaksoon sovellettavat määrälliset rajoitukset on laskettu samalla menetelmällä kuin alkuperäistä ajanjaksoa koskevat rajoitukset (tosin alkuperäisellä ajanjaksolla perinteisiä määriä vähennettiin laajentumista edeltävien epätavallisten tuontimäärien huomioon ottamiseksi, kun taas vastaavia oikaisuja ei tehty määritettäessä määrällisiä rajoituksia loppujaksolle).

(16)

Sitoumukset velvoittavat asetuksen (EY) N:o 989/2004 mukaisesti kutakin vientiä harjoittavaa tuottajaa noudattamaan tuonnin enimmäismääriä, ja jotta sitoumuksia voitaisiin valvoa, asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat lisäksi sitoutuneet yleisesti toimimaan perinteisten myynnin rakenteidensa mukaisesti kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa oleville yksittäisille asiakkaille suuntautuvassa myynnissään. Vientiä harjoittavat tuottajat ovat myös tietoisia siitä, että jos näiden myynnin rakenteiden todetaan muuttuneen merkittävästi tai jos ilmenee, että sitoumusten valvonta on jostain syystä vaikeutunut tai käynyt mahdottomaksi, komissiolla on oikeus peruuttaa yrityksen esittämän sitoumuksen hyväksyntä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tai se voi mukauttaa enimmäismäärää taikka toteuttaa muita korjaavia toimenpiteitä.

(17)

Sitoumuksiin liittyy myös ehto, että jos niitä jollain tavalla rikotaan, komissio voi peruuttaa hyväksyntänsä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit.

(18)

Yritykset toimittavat lisäksi komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja yhteisöön suuntautuvasta viennistään, joten komissio voi valvoa tehokkaasti sitoumusten noudattamista.

(19)

Jotta komissio voisi valvoa, kuinka tehokkaasti yritykset noudattavat antamiaan sitoumuksia, voi vapautuksen tullista sitoumukseen perustuvaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa pyyntöä tulliviranomaiselle esitettäessä saada ainoastaan esittämällä kauppalaskun, johon sisältyvät ainakin asetuksen (EY) N:o 989/2004 liitteessä mainitut tiedot. Edellä tarkoitetut tiedot ovat välttämättömiä myös siksi, että tulliviranomaiset voisivat riittävällä tarkkuudella varmistua siitä, että lähetys vastaa kaupallisia asiakirjoja. Jos laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tullille esitettyä tuotetta, on sovellettava asianmukaista polkumyyntitullia.

(20)

Kaikille tiedossa olleille aiemmin ilmoittautuneille asianomaisille osapuolille tiedotettiin aikomuksesta hyväksyä sitoumukset. Yhteisön tuotannonala ei esittänyt poikkeavia huomautuksia sitoumusten hyväksymisen suhteen. Muutkaan asianomaiset osapuolet eivät esittäneet sellaisia huomautuksia, joiden johdosta komissio olisi muuttanut näkökantojaan.

(21)

Asetuksessa (EY) N:o 1000/2004 tulliviranomaiset velvoitetaan kirjaamaan yhteisöön suuntautuva Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti, jonka viennistä vastaavat yritykset, joiden tarjoamat sitoumukset hyväksyttiin ja joille haettiin vapautusta asetuksella (EY) N:o 151/2003 käyttöön otetuista polkumyyntitulleista.

(22)

Sitoumusten hyväksynnän alkuperäinen ajanjakso alkoi 21 päivänä toukokuuta 2004 ja loppujakso alkaa välittömästi sen päätyttyä, joten ne olisi katsottava yhdeksi yhtenäiseksi ajanjaksoksi. Kirjaamisvelvoitteen kesto on kuitenkin perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti enintään yhdeksän kuukautta, minkä vuoksi tulliviranomaisten olisi kirjattava kyseinen tuonti vain 20 päivään helmikuuta 2005 asti,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/24

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 132/2001 (2), käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Ukrainasta peräisin olevan ammoniumnitraatin, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, tuonnissa. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun ja välivaiheen tarkastelun jälkeen neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 658/2002 (3) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Venäjän federaatiosta, jäljempänä ’Venäjä’, peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(2)

Komissio ilmoitti maaliskuussa 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4) julkaistulla ilmoituksella Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta voimassa olevia toimenpiteitä, jäljempänä ’toimenpiteet’, koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta sen selvittämiseksi, pitäisikö toimenpiteitä muuttaa tiettyjen Euroopan unionin laajenemisesta käsittämään 25 jäsenvaltioita, jäljempänä ’laajentuminen’, johtuvien seurausten huomioon ottamiseksi.

(3)

Neuvosto totesi, että oli yhteisön edun mukaista säätää voimassa olevien toimenpiteiden väliaikaisesta mukauttamisesta niiden äkillisten ja kohtuuttoman kielteisten vaikutusten välttämiseksi, jotka kohdistuvat tuojiin ja käyttäjiin Euroopan unioniin liittyvissä kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa heti liittymisen jälkeen. Parhaana tapana tähän pidettiin yhteistyössä toimineiden osapuolten tarjoamien sitoumusten hyväksymistä vähimmäistuontihinnoin ja enimmäismäärien rajoissa.

(4)

Komissio hyväksyi siksi erityistoimenpiteenä asetuksella (EY) N:o 1001/2004 (5) lyhytkestoiset sitoumukset i) yhdeltä tarkasteltavana olevan tuotteen Ukrainassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta (OJSC ”Azot”), ii) yhdeltä Venäjällä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta (OJSC MCC Eurochem niiden tuotteiden osalta, jotka on tuotettu sen tuotantolaitoksessa JSC Nak Azot, Venäjä, ja jotka myy siihen etuyhteydessä oleva yritys Cumberland Sound Ltd, Brittiläiset Neitsytsaaret) sekä iii) kahdelta toisiinsa etuyhteydessä olevalta Venäjällä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta yhdessä (JSC ”Acron” ja JSC ”Dorogobuzh”).

(5)

Asetus (EY) N:o 658/2002 ja asetus (EY) N:o 132/2001 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 993/2004 sitoumusten hyväksymisen mahdollistamasta polkumyyntitulleja koskevasta poikkeuksesta säätämiseksi.

(6)

Asetuksessa (EY) N:o 1001/2004 säädetään, että sitoumusten hyväksyntä on voimassa kuusi kuukautta, jäljempänä ’alkuperäinen ajanjakso’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimenpiteiden tavanomaista kestoa, ja niiden voimassaolo päättyy tämän jälkeen, jollei komissio pidä niiden voimassaolon jatkamista tarpeellisena.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1001/2004 johdanto-osan 15 kappaleen mukaan sitoumusten hyväksynnän jatkaminen riippuu kuuden kuukauden jakson päättyessä tehtävästä arvioinnista, jossa selvitetään, ovatko sitoumusten hyväksymiseen johtaneet kymmenen uuden jäsenvaltion loppukäyttäjiin vaikuttavat poikkeukselliset ja kielteiset olosuhteet edelleen olemassa. Kokonaisarvioinnin osana arvioitiin myös, ovatko asianomaiset yritykset noudattaneet sitoumuksiaan.

(8)

Yritysten tarjoamat voimassa olevat sitoumukset velvoittavat ne muun muassa noudattamaan kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa oleville asiakkaille suuntautuvassa viennissä perinteisiä kaupan rakenteitaan ja tiettyjä vähimmäistuontihintoja. Vähimmäistuontihinnat vähentävät huomattavasti alkuperäisessä tutkimuksessa havaittua vahingollista polkumyyntiä. Viennissä on lisäksi noudatettava määrällisiä rajoituksia, jotka vahvistetaan kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuneiden aiempien perinteisten vientivirtojen perusteella.

(9)

Sitoumusehdot velvoittavat ne allekirjoittaneet yritykset myös toimittamaan komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautunutta vientiä (tai etuyhteydessä olevien osapuolten jälleenmyyntiä yhteisössä) koskevassa kuukausittaisessa raportissa sekä hyväksymään komission tarkastuskäynnit. Jotta sitoumusten toimivuutta voidaan kunnolla seurata, viejien perinteisiltä asiakkailta kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa saatiin kirjallinen sitoumus, jonka mukaan ne hyväksyvät myös tiloihinsa tehtävät tarkastuskäynnit.

(10)

Tarkastuskäynneillä vientiä harjoittavien tuottajien luo todettiin, että asianomaiset yritykset olivat noudattaneet vähimmäismyyntihintoja, eikä kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuneen viennin määrä ylittänyt sitoumuksissa vahvistettuja määrällisiä rajoituksia. Tämän lisäksi todettiin, että yritykset noudattivat yleisesti perinteisiä kaupan rakenteitaan kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa olevien yksittäisten asiakkaittensa kanssa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia, joka vapautettiin poikkeuksellisesti polkumyyntitulleista sitoumusten perusteella, ei ole myöskään siirtynyt kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta 15 vanhaan jäsenvaltioon.

(11)

Asianomaisten komissiolle toimittamien kuukausittaisten myyntiraporttien tarkastelusta ja käytettävissä olevista tilastotiedoista käy ilmi, että hinnat ovat jonkin verran lähentyneet, mutta tarkasteltavana olevan tuotteen hinnoissa kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa ja 15 vanhassa jäsenvaltiossa on silti edelleen selkeä ero. Lisäksi pantiin merkille, että Venäjältä ja Ukrainasta kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan tuonnin määrät olivat laajentumisen jälkeen vähentyneet, mutta olivat edelleen merkittäviä ottaen huomioon, että tarkastelukausi kuuluu tarkasteltavana olevan tuotteen vähäisen kysynnän kausiin. Lisäksi, kuten asetuksen (EY) N:o 993/2004 johdanto-osan 28 kappaleessa todetaan, kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvan vientimäärän havaittiin kasvaneen epätavallisen paljon vuoden 2003 viimeisinä kuukausina ja vuoden 2004 ensimmäisinä kuukausina. Tämän voidaan ajatella vaikuttavan kymmeneen uuteen jäsenvaltioon suuntautuvien tuontimäärien vähenemiseen laajentumisen jälkeen.

(12)

Koska ennen laajentumista vallinneet, sitoumusten hyväksymiseen johtaneet poikkeukselliset ja kielteiset olosuhteet ovat edelleen olemassa ja asianomaiset yritykset ovat noudattaneet sitoumusehtoja niiden alkuperäisen voimassaolojakson aikana, asianomaisten yritysten tarjoamien sitoumusten hyväksynnän jatkamista pidetään perusteltuna.

(13)

Jatkokauden pituuden osalta pitempää kuin kuuden kuukauden soveltamiskautta pidetään sitoumusten väliaikaisen luonteen vastaisina, joten ne hyväksytään ainoastaan 21 päivästä marraskuuta 200420 päivään toukokuuta 2005, jäljempänä ’loppujakso’.

(14)

Loppujaksona sovellettavan määrällisten rajoitusten tason osalta on otettava huomioon, että se lasketaan samalla tavalla kuin alkuperäisen ajanjakson määrällisiä rajoituksia vahvistettaessa (poiketen alkuperäisestä ajanjaksosta, jolloin perinteisiä määriä vähennettiin laajentumista edeltäneiden epätavallisten tuontimäärien huomioon ottamiseksi, tällaisia mukautuksia ei tehdä määritettäessä määrällisiä rajoituksia loppujaksoa varten). Koska kyseisen tuotteen kulutus kuitenkin on kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa ollut lisääntymässä, loppujakson määrällisten rajoitusten vahvistamisessa on otettu huomioon kasvutekijä kunkin sitoumusta hyödyntävän vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

(15)

Sitoumukset velvoittavat asetuksen (EY) N:o 993/2004 mukaisesti kunkin vientiä harjoittavan tuottajan noudattamaan vähimmäistuontihintoja tuonnin enimmäismäärien rajoissa, ja jotta sitoumuksia voidaan valvoa, asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat myös sitoutuneet yleisesti noudattamaan perinteisiä myynnin rakenteitaan kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa oleville yksittäisille asiakkaille suuntautuvassa myynnissään. Vientiä harjoittavat tuottajat ovat myös tietoisia siitä, että jos näiden kaupan perinteisten rakenteiden todetaan muuttuneen merkittävästi tai jos ilmenee, että sitoumusten valvonta on jostain syystä vaikeutunut tai käynyt mahdottomaksi, komissiolla on oikeus peruuttaa yrityksen esittämää sitoumusta koskeva hyväksyntä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tai komissio voi mukauttaa enimmäismäärää taikka toteuttaa muita korjaavia toimenpiteitä.

(16)

Sitoumusten ehtona on myös, että jos niitä jollakin tavalla rikotaan, komissio voi peruuttaa hyväksyntänsä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit.

(17)

Yritykset toimittavat lisäksi komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja yhteisöön suuntautuvasta viennistään, joten komissio voi valvoa tehokkaasti sitoumusten noudattamista.

(18)

Jotta komissio voisi valvoa tehokkaasti asianomaisten yritysten antamien sitoumusten noudattamista, sitoumukseen perustuvaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa ilmoitusta tulliviranomaiselle esitettäessä vapautus polkumyyntitullista on mahdollista saada ainoastaan esittämällä kauppalasku, johon sisältyvät ainakin asetuksen (EY) N:o 993/2004 liitteessä mainitut tiedot. Edellä tarkoitetut tiedot ovat välttämättömiä myös siksi, että tulliviranomaiset voisivat riittävällä tarkkuudella varmistua siitä, että lähetys vastaa kaupallisia asiakirjoja. Jos tällaista laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tullille esitettyä tuotetta, on sovellettava asianmukaista polkumyyntitullia.

(19)

Asetuksen (EY) N:o 1001/2004 johdanto-osan 15 kappaleen mukaisesti jäsenvaltioita kuultiin sitoumusten jatkamista koskevasta ehdotuksesta. Joidenkin jäsenvaltioiden mielestä vähimmäistuontihintojen tasoa olisi nostettava. On kuitenkin muistettava, etteivät sitoumukset vastaa polkumyyntitullia, sillä vahvistetut vähimmäismyyntihinnat ovat tavanomaista alemmalla tasolla. Ne toimivat paremminkin ”turvaverkkona”, jonka alle hintojen ei pitäisi laskea kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa. Tämän sekä sitoumusten lyhytkestoisuuden ja niiden hyväksymiseen liittyvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vähimmäistuontihintojen tasojen tarkistusta ei tässä vaiheessa pidetty tarpeellisena.

(20)

Kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat ilmoittautuneet aiemmin, ilmoitettiin sitoumusten hyväksymisaikeesta. Yhteisön tuotannonalan tuottajajärjestö ilmoitti, ettei se vastusta hyväksynnän jatkokautta edellyttäen, ettei se vaikuta kielteisesti sen tilanteeseen. Puolan kansallinen tuottajajärjestö oli kuitenkin samaa mieltä joidenkin jäsenvaltioiden kanssa siitä, että vähimmäistuontihintojen tasoa olisi nostettava, sillä sen tuottajat eivät pystyneet kattamaan kulujaan vahvistetuilla hintatasoilla. Edellisessä kappaleessa esitetyistä syistä vähimmäistuontihintojen tarkistusta ei kuitenkaan pidetty tässä vaiheessa tarpeellisena.

(21)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja Venäjältä ilmoitti komissiolle, että se aikoi harjoittaa vientiä yhteisöön sen Sveitsiin vasta perustetun etuyhteydessä olevan markkinointiyrityksen kautta.

(22)

Komissiolle ei esitetty muita huomioita, jotka olisivat saaneet sen muuttamaan kantaansa tässä asiassa.

(23)

Asetuksessa (EY) N:o 1001/2004 tulliviranomaiset velvoitettiin kirjaamaan tarkasteltavana olevan tuotteen Ukrainasta ja Venäjältä yhteisöön suuntautuva tuonti, kun viejinä ovat hyväksyttävän sitoumuksen tarjonneet yritykset ja kun kyseisessä tuonnissa haetaan vapautusta asetuksilla (EY) N:o 132/2001 ja (EY) N:o 658/2002, sellaisina kuin ne ovat muutettuina asetuksella (EY) N:o 993/2004, käyttöön otetuista polkumyyntitulleista.

(24)

Koska sitoumusten hyväksynnän alkuperäinen ajanjakso alkoi 21 päivänä toukokuuta 2004 ja loppujakso alkaa välittömästi alkuperäisen ajanjakson päätyttyä, näitä kahta kautta pidetään yhtenä yhtäjaksoisena kautena. Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti kirjaamisvelvoitteen enimmäisaika on kuitenkin yhdeksän kuukautta, joten tulliviranomaisten olisi kirjattava tällainen tuonti 20 päivään helmikuuta 2005 asti,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/28

(1)

Syrjäisimpien alueiden alustavien hankintataseiden ja yhteisön tukien vahvistamisesta ihmisravinnoksi, jalostukseen ja maatalouden tuotantopanoksina käytettävien tiettyjen välttämättömien tuotteiden sekä elävien eläinten ja munien hankkimiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1453/2001 mukaisesti 30 päivänä joulukuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 14/2004 (2) vahvistetaan alustava hankintatase ja yhteisön tuki erityiseen hankintajärjestelmään kuuluville tuotteille erityisesti Azorien ja Madeiran saarten osalta.

(2)

Madeiran jäädytettyä naudanlihaa koskevan vuotuisen hankintataseen tämänhetkisestä toteutumistilanteesta käy ilmi, että edellä mainitun tuotteen hankintamäärät eivät täytä tarpeita ennakoitua suuremman kysynnän vuoksi.

(3)

Mainitun tuotteen määriä olisi tämän vuoksi mukautettava kyseisen syrjäisimmän alueen todellisiin tarpeisiin.

(4)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 14/2004 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asianomaisten hallintokomiteoiden lausunnon mukaiset,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/30

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 4 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään säännöllisin väliajoin siemenistä puhdistetun puuvillan osalta todetun maailmanmarkkinahinnan perusteella ottamalla huomioon siemenistä puhdistetulle puuvillalle määritellyn hinnan ja puuvillalle, josta siemeniä ei ole poistettu, lasketun hinnan välinen suhde pitkällä aikavälillä. Tämä suhde vahvistetaan puuvillan tukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1591/2001 (3) 2 artiklan 2 kohdassa. Jos maailmanmarkkinahintaa ei voi määritellä tällä tavoin, hinta lasketaan viimeksi määritellyn hinnan perusteella.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 5 artiklan mukaisesti puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta määritellään tuotteelle, joka vastaa tiettyjä ominaisuuksia ja ottaen huomioon markkinoiden todellista suuntausta edustavina pidetyt edullisimmat tarjoukset ja hinnat. Määrittelyä varten otetaan huomioon tarjousten ja yhden tai useamman edustavan eurooppalaisen pörssin noteeraamien hintojen keskiarvo yhteisön satamaan cif-toimituksena kuljetetuista tuotteista, jotka tulevat kansainvälisen kaupan kannalta edustavimpina pidetyistä eri toimittajamaista. Puuvillan, josta siemenet on poistettu, maailmanmarkkinahinnan määrittelyä koskeviin perusteisiin tehdään kuitenkin mukautuksia, joiden tavoitteena on ottaa huomioon toimitetun tuotteen laadun tai tarjousten ja hintojen luonteen vuoksi perustellut erot. Nämä mukautukset vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1591/2001 3 artiklan 2 kohdassa.

(3)

Edellä tarkoitettujen perusteiden soveltamisen johdosta puuvillan, josta siemeniä ei ole poistettu, maailmanmarkkinahinta vahvistetaan jäljempänä esitetylle tasolle,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/31

(1)

Neuvosto teki 22 päivänä tammikuuta 2002 päätöksen alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä (1).

(2)

Alueiden komiteassa on vapautunut kahden varsinaisen jäsenen paikka Jan BŘEZINAn erottua, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 22 päivänä heinäkuuta 2004, ja Oldřich VLASÁKin erottua, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 30.8.2004; alueiden komiteassa on vapautunut varajäsenen paikka Petr DUCHOŇin erottua, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 30.8.2004. Alueiden komiteassa on vapautunut kahden varajäsenen paikka Tšekin hallituksen ehdotettua František SLAVÍKia ja Tomáš ÚLEHLAa varsinaisiksi jäseniksi,

a)

varsinaisiksi jäseniksi:

b)

varajäseniksi:

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/33

(1)

Uusi komissio, jossa on yksi kansalainen kustakin jäsenvaltiosta, on nimitettävä komission nimityspäivänä alkavalle ja 31 päivänä lokakuuta 2009 päättyvälle kaudelle.

(2)

Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontunut neuvosto nimesi 29 päivänä kesäkuuta 2004 José Manuel DURÃO BARROSOn henkilöksi, jonka neuvosto aikoo nimittää komission puheenjohtajaksi (1).

(3)

Euroopan parlamentti hyväksyi nimeämisen 22 päivänä heinäkuuta 2004 päivätyllä päätöslauselmallaan.

(4)

Neuvosto hyväksyi päätöksen 2004/652/EY, Euratom (2), kumoavalla ja korvaavalla päätöksellä 2004/753/EY, Euratom (3) yhteisellä sopimuksella komission puheenjohtajaksi nimetyn kanssa niiden muiden henkilöiden luettelon, jotka se aikoo nimittää komission jäseniksi.

(5)

Euroopan parlamentti hyväksyi 18 päivänä marraskuuta 2004 pidetyllä äänestyksellä komission puheenjohtajan ja muut jäsenet kollegiona.

(6)

Komission puheenjohtaja ja muut jäsenet on näin ollen nimitettävä.

(7)

Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen voimaantulo aiheuttaa Euroopan unionin tulevan ulkoasiainministerin, josta tulee komission varapuheenjohtaja, kanssa samaa kansallisuutta olevan komission jäsenen toimikauden päättymisen,

—

puheenjohtajaksi:

—

jäseniksi:

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/35

(1)

Komissio teki 7 päivänä joulukuuta 1999 direktiivin 92/59/ETY (2) 9 artiklan nojalla päätöksen 1999/815/EY (3), jolla edellytetään jäsenvaltioiden kieltävän yhtä tai useampaa seuraavista aineista: di-isononyyliftalaattia (DINP), di(2-etyyliheksyyli)ftalaattia (DEHP), dibutyyliftalaattia (DBP), di-isodekyyliftalaattia (DIDP), di-n-oktyyliftalaattia (DNOP) ja butyylibentsyyliftalaattia (BBP) sisältävien, pehmeästä PVC:stä valmistettujen, alle kolmivuotiaiden lasten suuhun pantavaksi tarkoitettujen lelujen ja lastentarvikkeiden markkinoille saattaminen.

(2)

Päätöksen 1999/815/EY voimassaoloaika rajattiin direktiivin 92/59/ETY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti kolmeen kuukauteen. Päätöksen voimassaoloajan piti näin ollen päättyä 8 päivänä maaliskuuta 2000.

(3)

Kun päätös 1999/815/EY tehtiin, sen voimassaoloaikaa katsottiin voitavan tarvittaessa pidentää. Päätöksen 1999/815/EY mukaisesti säädettyjen toimenpiteiden voimassaoloaikaa pidennettiin useilla päätöksillä kolmen tai kuuden kuukauden jaksoiksi kerrallaan, viimeisen kerran kolmen kuukauden jaksoksi, ja voimassaoloaika päättyy 20 päivänä marraskuuta 2004.

(4)

Ftalaattien siirtymiseen liittyvien testimenetelmien validoinnin, korvaavien aineiden turvallisuuden arvioinnin ja kyseisten ftalaattien laajan riskinarvioinnin osalta on tapahtunut edistystä olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93/EY (4) puitteissa. Parlamentti ja neuvosto harkitsevat pysyviä toimenpiteitä kyseisten tuotteiden aiheuttamien vaarojen käsittelemiseksi, mutta asiaa koskevien neuvottelujen saamiseksi loppuun tarvitaan lisää aikaa erityisesti, jotta voidaan ottaa huomioon kaikki uusi tieteellinen kehitys.

(5)

Odotettaessa, että parlamentti ja neuvosto hyväksyvät pysyvät toimenpiteet ja että vastaavat täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat voimaan jäsenvaltioissa, ja koska syyt, jotka johtivat päätöksen 1999/815/EY ja sen voimassaoloajan pidentämisten tekemiseen, ovat yhä olemassa, kyseisten tuotteiden markkinoille saattamiseen liittyvä kielto on pidettävä edelleen voimassa.

(6)

Jotkin jäsenvaltiot ovat panneet päätöksen 1999/815/EY täytäntöön 20 päivään marraskuuta 2004 asti sovellettavilla toimenpiteillä. Siksi on tarpeen varmistaa, että näiden toimenpiteiden voimassaoloaikaa pidennetään.

(7)

Päätöksen 1999/815/EY voimassaoloaikaa on tämän vuoksi pidennettävä, jotta varmistetaan, että kyseisessä päätöksessä säädetty kielto pysyy voimassa kaikissa jäsenvaltioissa.

(8)

Direktiivillä 2001/95/EY on kumottu ja korvattu 15 päivänä tammikuuta 2004 annettu direktiivi 92/59/EY; sen 13 artiklan 2 kohdassa säädetään, että komission päätökset, joissa edellytetään jäsenvaltioiden toteuttavan toimenpiteitä tiettyjen tuotteiden aiheuttamien vakavien vaarojen ehkäisemiseksi, ovat voimassa enintään yhden vuoden, ja niiden voimassaoloa voidaan jatkaa enintään yhdellä vuodella kerrallaan. On aiheellista jatkaa päätöksen 1999/815/EY voimassaoloaikaa kymmenellä kuukaudella, jotta olisi riittävästi aikaa hyväksyä ja panna täytäntöön johdanto-osan 5 kappaleessa tarkoitetut pysyvät toimenpiteet.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2001/95/EY 15 artiklan nojalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/37

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1100/2000 (2), käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’, muun muassa Ukrainasta peräisin olevan piikarbidin tuonnissa.

(2)

Komissio julkaisi maaliskuussa 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (3), tarkasteltavana olevan, muun muassa Ukrainasta peräisin olevan tuotteen tuonnissa voimassa olevia toimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta sen selvittämiseksi, pitäisikö toimenpiteitä muuttaa tiettyjen Euroopan unionin laajenemisesta käsittämään 25 jäsenvaltioita, jäljempänä ’laajentuminen’, johtuvien seurausten huomioon ottamiseksi.

(3)

Neuvosto päätteli, että on yhteisön edun mukaista säätää voimassa olevien toimenpiteiden väliaikaisesta mukauttamisesta, jotta voitaisiin välttyä tuojiin ja käyttäjiin kohdistuvilta äkillisiltä ja kohtuuttoman kielteisiltä vaikutuksilta kymmenessä uudessa Euroopan unioniin liittymäisillään olevassa jäsenvaltiossa välittömästi laajenemisen jälkeen. Katsottiin, että tavoitteeseen päästäisiin parhaiten hyväksymällä yhteistyössä toimineen osapuolen tarjoama sitoumus yhdessä määrällisen rajoituksen kanssa.

(4)

Niinpä komissio hyväksyi päätöksellä 2004/498/EY (4) erityistoimenpiteenä lyhyen aikavälin sitoumuksen vientiä harjoittavalta ukrainalaistuottajalta (OJSC Zaporozhsky Abrasivny Combinat).

(5)

Asetusta (EY) N:o 1100/2000 muutettiin asetuksella (EY) N:o 991/2004 polkumyyntitulleista vapauttamiseksi sitoumuksen hyväksymisen perusteella.

(6)

Päätöksessä 2004/498/EY säädetään, että sitoumus hyväksytään aluksi kuuden kuukauden ajaksi, jäljempänä ’alkuperäinen ajanjakso’, sanotun kuitenkaan rajoittamatta voimassa olevien toimenpiteiden tavanomaista kestoa, ja että hyväksynnän voimassaolo päättyy kyseisen ajanjakson kuluttua, ellei komissio pidä asianmukaisena pidentää sen soveltamisaikaa.

(7)

Edellä sanotun mukaisesti komissio onkin selvittänyt, vallitsevatko sitoumuksen hyväksymiseen johtaneet, asianomaisten osapuolten kannalta poikkeukselliset ja kielteiset olosuhteet Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa edelleen. Osana yleistä arviointia selvitettiin myös sitä, miten asianomainen yritys noudattaa sitoumusta.

(8)

Asianomaisen yrityksen tarjoama sitoumus velvoittaa sen muun muassa viemään perinteisen kaupan rakenteensa mukaisesti Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitseville asiakkaille aiempien, asianomaisiin maihin suuntautuneiden perinteisten vientivirtojen perusteella määritetyn määrällisen rajoituksen puitteissa.

(9)

Edelleen sitoumus velvoittaa sen tarjonneen yrityksen toimittamaan komissiolle säännöllisesti kuukausiraportin muodossa yksityiskohtaisia tietoja myynnistään Euroopan unionin kymmeneen uuteen jäsenvaltioon (tai jälleenmyynnistä yhteisöön sijoittautuneiden etuyhteydessä olevien osapuolten toimesta) ja hyväksymään komission tarkastuskäynnit. Jotta sitoumuksen toimivuutta voitaisiin valvoa kaikilta osin, viejän Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitsevilta perinteisiltä asiakkailta saatiin kirjallinen suostumus sille, että nekin sallisivat tiloihinsa tehtävät tarkastuskäynnit.

(10)

Tarkastuskäynneillä vientiä harjoittavan tuottajan ja sen tiettyjen perinteisten Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitsevien asiakkaiden tiloihin vahvistui, että asianomainen yritys ei ollut ylittänyt sitoumukseen kirjattua määrällistä rajoitusta. Lisäksi todettiin, että yritys noudatti pääpiirteissään Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitsevien yksittäisten asiakkaiden kanssa käymässään kaupassa kaupan perinteistä rakennetta. Käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttäisi myös siltä, ettei tarkasteltavana olevaa ja sitoumuksen perusteella polkumyyntitulleista vapautetun tuotteen tuontia ole siirtynyt Euroopan unionin kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta viiteentoista muuhun jäsenvaltioon.

(11)

Asianomaisen yrityksen komissiolle toimittamien kuukausiraporttien analyysi yhdessä käytettävissä olevien virallisten tilastotietojen kanssa osoitti, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnoissa oli edelleen merkittävä ero Euroopan unionin kymmenen uuden ja viidentoista muun jäsenvaltion välillä. Lisäksi pantiin merkille, että Ukrainasta Euroopan unionin kymmeneen uuteen jäsenvaltioon tuodut määrät olivat laskeneet sitten laajentumisen, kun taas ennen laajentumista tuodut määrät kasvoivat vuonna 2003 ja vuoden 2004 ensimmäisinä kuukausina epätavallisen voimakkaasti, kuten asetuksen (EY) N:o 991/2004 johdanto-osan 30 kappaleessa todetaan. Komissio katsoo, että tämä on saattanut vaikuttaa Euroopan unionin kymmeneen uuteen jäsenvaltioon laajentumisen jälkeen tuotujen määrien laskuun.

(12)

Koska laajentumista edeltäneet ja sitoumusta edellyttäneet poikkeukselliset ja kielteiset olosuhteet vallitsevat edelleen ja koska asianomainen yritys on noudattanut sitoumuksen ehtoja sen soveltamisen alkuperäisenä ajanjaksona, katsotaan, että asianomaisen yrityksen tarjoaman sitoumuksen hyväksynnän jatkaminen on perusteltua.

(13)

Jatkoajan pituuden osalta katsotaan, että yli kuuden kuukauden mittainen soveltamisaika olisi ristiriidassa sitoumuksen siirtymäluonteen kanssa, joten hyväksyntää jatketaan ainoastaan 21 päivästä marraskuuta 200420 päivään toukokuuta 2005, jäljempänä ’loppujakso’.

(14)

Loppujaksoon sovellettava määrällinen rajoitus on laskettu samalla menetelmällä kuin alkuperäistä ajanjaksoa koskeva määrällinen rajoitus.

(15)

Asetuksen (EY) N:o 991/2004 mukaisesti sitoumus velvoittaa vientiä harjoittavan tuottajan noudattamaan tuonnin enimmäismääriä, ja jotta sitoumusta voitaisiin valvoa, asianomainen vientiä harjoittava tuottaja on lisäksi sitoutunut noudattamaan pääpiirteissään Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitseville yksittäisille asiakkaille suuntautuvassa myynnissään sen perinteisiä rakenteita. Vientiä harjoittava tuottaja on myös tietoinen siitä, että jos näiden kaupan rakenteiden todetaan muuttuneen merkittävästi tai jos ilmenee, että sitoumuksen valvonta on jostain syystä vaikeutunut tai käynyt mahdottomaksi, komissiolla on oikeus peruuttaa yrityksen sitoumusta koskeva hyväksyntä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tai komissio voi mukauttaa enimmäismäärää taikka toteuttaa muita korjaavia toimenpiteitä.

(16)

Sitoumuksen ehtona on myös, että jos sitä jollakin tavalla rikotaan, komissio voi peruuttaa hyväksyntänsä ja ottaa sen sijaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit.

(17)

Yritys toimittaa lisäksi komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja yhteisöön suuntautuvasta viennistään, joten komissio voi valvoa tehokkaasti sitoumuksen noudattamista.

(18)

Jotta komissio voisi valvoa tehokkaasti yrityksen antaman sitoumuksen noudattamista, sitoumukseen perustuvaa vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevaa pyyntöä tulliviranomaiselle esitettäessä vapautus polkumyyntitullista on mahdollista saada vain esittämällä kauppalasku, johon sisältyvät ainakin neuvoston asetuksen (EY) N:o 991/2004 liitteessä mainitut tiedot. Edellä tarkoitetut tiedot ovat välttämättömiä myös siksi, että tulliviranomaiset voisivat riittävällä tarkkuudella varmistua siitä, että lähetys vastaa kaupallisia asiakirjoja. Jos laskua ei esitetä tai jos se ei vastaa tullille esitettyä tuotetta, on sovellettava asianmukaista polkumyyntitullia.

(19)

Kaikille aiemmin ilmoittautuneille asianomaisille osapuolille tiedotettiin aikomuksesta hyväksyä sitoumus. Yhteisön tuotannonala ilmaisi huolensa siitä, että Euroopan unionin viiteentoista vanhaan jäsenvaltioon oli mahdollisesti tullut piikarbidia Ukrainasta; komission tekemän tarkastuskäynnin johdosta todettiin kuitenkin, ettei kyseinen piikarbidi ollut peräisin Ukrainasta. Siitä huolimatta yhteisön tuotannonala ilmaisi näkemyksenään, ettei sitoumusta pitäisi hyväksyä.

(20)

Yhteisön tuotannonalan kanta sitoumuksen hyväksymiseen otetaan huomioon, mutta myös Euroopan unionin kymmenen uuden jäsenvaltion tuojien ja käyttäjien olosuhteet ja tarpeet on otettava huomioon. Kaiken kaikkiaan katsotaan, että toimitusten jatkuminen Euroopan unionin kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa sijaitseville asiakkaille on tärkeämpää kuin yhteisön tuotannonalan esiin nostama huolenaihe.

(21)

Muita sellaisia huomioita tai näkökantoja, joiden johdosta komissio olisi muuttanut näkökantojaan, ei esitetty,

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/40

”2)

Korvataan B.3.1 osa seuraavasti:

’B.3.1   Yksi ainoa merkintä

20.11.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 344/s3