30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/1

(1)

Neuvosto otti elokuussa 1999 asetuksella (EY) N:o 1796/1999 (2) käyttöön 60,4 prosentin suuruisen polkumyyntitullin muun muassa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden, jäljempänä ’teräsköydet’, tuonnissa yhteisöön.

(2)

Komissio vastaanotti 5 päivänä tammikuuta 2004 perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisen pyynnön, jonka oli jättänyt Euroopan teräsköysiteollisuuden etuja ajavan EWRIS-järjestön yhteyskomitea (Liaison Committee of the European Federation of Steel Wire Rope Industries) ja jossa pyydettiin tutkimaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista kiertämistä. Pyyntö oli jätetty pääosasta yhteisön teräsköysien tuotantoa vastaavien tuottajien puolesta.

(3)

Pyynnössä väitettiin ja esitettiin riittävä alustava näyttö siitä, että teräsköysien vienti Kiinan kansantasavallasta ja Marokosta yhteisöön oli muuttunut rakenteeltaan merkittävästi sen jälkeen, kun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien tuonnissa oli otettu käyttöön polkumyyntitoimenpiteet. Tämän kaupan rakenteen muutoksen väitettiin johtuvan siitä, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia teräsköysiä kuljetetaan yhteisöön Marokon kautta. Tuonti Marokosta oli kasvanut merkittävästi samalla, kun tuonti Kiinan kansantasavallasta oli vähentynyt suurin piirtein samassa suhteessa.

(4)

Pyynnössä todettiin, että mainituille muutoksille ei ollut riittävästi perusteita tai muuta taloudellista perustetta kuin Kiinan kansantasavallasta peräisin oleviin teräsköysiin sovellettava polkumyyntitulli.

(5)

EWRIS toimitti lisäksi riittävästi näyttöä siitä, että kyseisen tullin korjaavat vaikutukset olivat heikentyneet sekä määrien että hintojen osalta ja että teräsköysien tuonti Marokosta tapahtui polkumyyntihintaan suhteessa Kiinan kansantasavallasta peräisin oleville teräsköysille aiemmin vahvistettuihin normaaliarvoihin.

(6)

Komissio pani asetuksella (EY) N:o 275/2004 (3), jäljempänä ’vireillepanoasetus’, vireille toimenpiteiden mahdollista kiertämistä koskevan tutkimuksen ja velvoitti perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan nojalla tulliviranomaiset kirjaamaan Marokosta lähetettyjen teräsköysien tuonnin 19 päivästä helmikuuta 2004 lukien riippumatta siitä, oliko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Marokko. Komissio ilmoitti Kiinan kansantasavallan ja Marokon viranomaisille tutkimuksen vireillepanosta.

(7)

Komissio lähetti kyselylomakkeet niille yhteisön tuojille ja Kiinan kansantasavallassa ja Marokossa toimiville teräsköysien viejille, jotka oli mainittu pyynnössä, samoin kuin muille asianomaisille osapuolille, jotka ilmoittautuivat asetetuissa määräajoissa. Kaikille osapuolille ilmoitettiin, että yhteistyöstä kieltäytyminen saattaisi johtaa perusasetuksen 18 artiklan soveltamiseen. Osapuolille ilmoitettiin myös yhteistyöstä kieltäytymisen seurauksista.

(8)

Eräät yhteisön tuojat ottivat kirjallisesti yhteyttä komissioon ilmoittaen, etteivät ne olleet tuoneet teräsköysiä Marokosta.

(9)

Kiinan kansantasavallassa toimivilta viejiltä/tuottajilta ei saatu lainkaan vastauksia kyselylomakkeeseen.

(10)

Yksi marokkolainen vientiä harjoittava tuottaja, Remer Maroc SARL, Settat, vastasi kyselyyn. Komission edustajat tekivät tarkastuskäynnin kyseisen yrityksen toimitiloihin.

(11)

Tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän tammikuuta 2003 ja 31 päivän joulukuuta 2003 välisen ajan. Tietoja kerättiin vuodesta 1999 tutkimusajanjakson loppuun asti sen selvittämiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut väitetty muutos.

(12)

Kuten johdanto-osan 9 kappaleessa todettiin, Kiinan kansantasavallassa toimivat teräsköysien tuottajat tai viejät eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä. Tietoja saatiin kuitenkin yhdeltä marokkolaiselta yhteistyössä toimineelta vientiä harjoittavalta tuottajalta, Remer Maroc SARL:ltä, joka tuotti teräsköysiä ja vei pienen osan tuotannostaan yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Eurostatilta saatujen tietojen perusteella yrityksen osuus Marokosta tutkimusajanjakson aikana yhteisöön tuotujen teräsköysien kokonaismäärästä oli alle 5 prosenttia. Tämän vuoksi päätelmät oli osittain tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(13)

Voimassa oleviin toimenpiteisiin johtaneessa tutkimuksessa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, esitetyn määritelmän mukaisesti tarkasteltavana ovat Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat, yleensä CN-koodeihin ex 7312 10 82, ex 7312 10 84, ex 7312 10 86, ex 7312 10 88 ja ex 7312 10 99 luokiteltavat teräsköydet ja -kaapelit, myös lukitut köydet (eivät kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit), joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 3 millimetriä (tuotannonala käyttää tuotteesta nimitystä ”teräsköysi”).

(14)

Tutkimus osoitti, että Kiinan kansantasavallasta ja Marokosta yhteisöön tuoduilla teräsköysillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä perusteella niiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(15)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja, Remer Maroc SARL -yritys, perustettiin vuonna 2001 ja se on italialaisen yrityksen Remer Italia Srl:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Tutkimusajanjakson aikana Remer Maroc SARL vei asianomaista tuotetta yhteisöön vain pieniä määriä: sen tuotteiden osuus Marokosta samana ajanjaksona tuotujen teräsköysien kokonaismäärästä oli alle 5 prosenttia. Pääosa sen myynnistä suuntautuu kotimarkkinoille.

(16)

Remer Maroc SARL:n todettiin lisäksi sekä valmistavan että vievän teräsköysiä; sillä on tuotantolaitokset asianomaisen tuotteen koko tuotantoprosessia varten, jossa se käyttää tarkoitukseen hankkimaansa teräslankaa, tekstiiliydintä ja rasvaa. Se myy vain omia tai italialaisen emoyhtiönsä tuotteita eikä ole koskaan hankkinut teräsköysiä tai muita aineksia Kiinan kansantasavallasta.

(17)

Edellä esitetty huomioon ottaen voidaan todeta Remer Maroc SARL:n osoittaneen, että sen harjoittama vienti ei ole vaikuttanut Kiinan kansantasavallan ja yhteisön välisen kaupan rakenteessa todettuun muutokseen. Näin ollen Remer Maroc SARL:n viemiä teräsköysiä koskeva tutkimus olisi päätettävä.

(18)

Yhteisöön suuntautuneen viennin määrä oli yhteistyöhön osallistumattomien viejien osalta vahvistettava käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. CN-luokitukseen perustuvia Eurostatin tietoja pidettiin käytettävissä olevista tiedoista sopivimpina päätelmien tekemiseksi yhteisöön suuntautuneesta viennistä sen jälkeen, kun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien tuonnissa oli otettu käyttöön polkumyyntitulli. Tältä osin olisi huomattava, että myös yhteisön tuotannonalan esittämä pyyntö perustui Eurostatin tietoihin ja että komissiolla ei ollut tässä tutkimuksessa käytettävissään muita riippumattomia tietolähteitä. Marokosta Euroopan unioniin vietäessä sovellettu hinta määritettiin Eurostatin CN-luokituksen mukaisesti ilmoittamien kokonaisviennin arvon ja tonnimäärän perusteella, joista oli vähennetty yhteistyössä toimineen marokkolaisen yrityksen viemät määrät ja niiden arvo. Koska muita riippumattomia tietolähteitä ei ollut käytettävissä, katsottiin lisäksi, että Eurostatin CN-luokitukseen perustuvat tiedot olivat käytettävissä olevista tiedoista sopivimmat myös toimenpiteiden käyttöönottoa edeltäneen ajan osalta.

(19)

Tutkimuksessa todettiin yhteisöön suuntautuneessa tuonnissa selvästi havaittava muutos siten, että tuonti Kiinan kansantasavallasta oli kyseisessä tuonnissa elokuussa 1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden voimaantulon jälkeen korvaantunut tuonnilla Marokosta. Yhteisön otettua kyseiset polkumyyntitoimenpiteet käyttöön teräsköysien tuonti Kiinan kansantasavallasta on vähentynyt merkittävästi eli 14 057 tonnista 364 tonniin vuosina 1998–2000 ja tuonti on pysynyt vähäisenä myös vuosina 2000–2003. Samaan aikaan teräsköysien tuonti Marokosta on kasvanut vuoden 1998 nollatasosta 2 338 tonniin vuonna 2003.

(20)

Yhteistyöhön osallistumattomien yritysten osalta voitiin näin ollen todeta selvä kaupan rakenteen muutos, joka tapahtui sen jälkeen, kun Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien tuonnissa oli elokuussa 1999 otettu käyttöön yhteisön polkumyyntitoimenpiteet.

(21)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella todettiin, että kaupan rakenteen muuttumiselle ei ollut mitään tai ei ainakaan riittävästi taloudellisia perusteita. Yhteistyössä toiminut marokkolainen tuottaja ei tuonut teräsköysiä lainkaan Kiinan kansantasavallasta. Toisaalta Kiinan kansantasavallan, Marokon ja EY:n tilastot osoittavat, että teräsköysien viennissä Kiinan kansantasavallasta Marokkoon oli tapahtunut lisäys, joka vastasi Marokosta yhteisöön tapahtuneen viennin samanaikaista lisäystä. Marokon ja Kiinan kansantasavallan kauppatilastoissa ei tosin erotella toisistaan teräsköysiä ja säikeitä (puolivalmiita teräsköysiä) niin kuin EY:n tilastoissa. Ottaen kuitenkin huomioon yhteistyöstä kieltäytymisen laajuuden ja sen, että tutkimuksessa ei löydetty mitään viitteitä siitä, että Marokossa esiintyisi säikeiden jalostusta köysiksi, voidaan kohtuudella olettaa, että nämä tilastotiedot antavat asianmukaisen kuvan teräsköysien tuonnista Kiinan kansantasavallasta Marokkoon. Voidaan lisäksi todeta, että jos tällaista jalostusta esiintyisi, se ei olisi merkittävää. Säikeiden jalostus teräsköysiksi jossain muualla kuin säikeiden tuotantopaikassa ei olisi taloudellisesti kannattavaa, koska tämän prosessin tuoma arvonlisäys on suhteellisen vähäinen suhteessa kuljetuskustannuksiin. Lisäksi yksi marokkolainen yritys, joka ei täyttänyt kyselylomaketta eikä hyväksynyt tarkastuskäyntiä toimitiloihinsa, toimitti ristiriitaisia tietoja toiminnastaan; toimimalla yhteistyössä tutkimuksessa se olisi voinut helposti selvittää asian. Koska yksikään muu yritys kuin Remer Maroc SARL ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, voidaan edellä mainitun kehityssuuntauksien samanaikaisuuden perusteella päätellä, että Kiinan kansantasavallasta Marokkoon tuotuja teräsköysiä ei ollut tarkoitettu Marokon markkinoille vaan yhteisöön vietäviksi.

(22)

Tätä päätelmää tukee vielä se seikka, että yhteistyössä toimineen viejän ohella ainoa tiedossa oleva asianomaisen tuotteen viejä Marokossa on erään kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan tytäryhtiö. Kyseinen tytäryhtiö perustettiin Marokkoon vuonna 2001 eli samaan aikaan, kun teräsköysien vienti Marokosta yhteisöön alkoi.

(23)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että edellä mainittu Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin korvautuminen Marokosta peräisin olevalla tuonnilla tapahtui polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen, on muiden selitysten puuttuessa pääteltävä, että kaupan rakenteessa tapahtuneen muutoksen syynä oli tullin käyttöönotto eikä niinkään perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettu muu riittävä syy tai taloudellinen peruste.

(24)

Edellä esitetyn johdosta voidaan kohtuudella päätellä, että valituksessa esitetty väite pitää paikkansa eli että suurin osa Kiinan kansantasavallasta Marokkoon viedyistä teräsköysistä yksinkertaisesti kuljetettiin yhteisöön Marokon kautta.

(25)

Edellä johdanto-osan 19 kappaleessa esitettyjen lukujen perusteella on ilmeistä, että tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuneen tuonnin rakenteessa tapahtui selvä määrällinen muutos sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin käyttöön. Kiinan kansantasavallasta yhteisöön ennen toimenpiteiden käyttöönottoa suuntautunut merkittävä teräsköysien vienti korvautui osittain yhteistyöhön osallistumattomien marokkolaisten viejien harjoittamalla vähäisemmällä mutta kuitenkin merkittävällä viennillä. Kyseisen Marokosta peräisin olevan tuonnin määrä on 20–25 prosenttia Kiinan kansantasavallasta alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana (1 päivän tammikuuta 1997 ja 31 päivän maaliskuuta 1998 välinen aika) tapahtuneen tuonnin määrästä. Tästä syystä katsotaan, että kyseinen merkittävä muutos kaupan rakenteessa heikensi toimenpiteiden korjaavia vaikutuksia yhteisön markkinoille tuotujen määrien osalta.

(26)

Hintoja koskevassa tutkimuksessa oli vähäisen yhteistyöhalukkuuden vuoksi turvauduttava käytettävissä oleviin tietoihin, tässä tapauksessa CN-luokitukseen perustuviin Eurostatin tilastoihin. Näistä tiedoista kävi ilmi, että Marokosta lähetettyjen tuotteiden CIF-vientihinnat olivat nimellisarvojen perusteella noin 3 prosenttia alempia kuin alkuperäisessä tutkimuksessa tarkastellut kiinalaisten vientituotteiden CIF-hinnat. Näin ollen on syytä olettaa, että Marokosta lähetettyjen tuotteiden vientihinnat ovat alle sen vahingon korjaavan tason, joka vahvistettiin yhteisössä sovellettaville hinnoille alkuperäisessä tutkimuksessa.

(27)

Tästä syystä päätellään, että kyseessä oleva tuonti heikensi tullin korjaavia vaikutuksia sekä hintojen että määrien osalta.

(28)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa käytetään normaaliarvona alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyä normaaliarvoa.

(29)

Alkuperäisessä tutkimuksessa Puolan katsottiin olevan sopiva markkinatalousvertailumaa Kiinan kansantasavallalle, ja normaaliarvo määritettiin kyseisen vertailumaan hintojen ja laskennallisen normaaliarvon perusteella. Tämän pohjalta Kiinan kansantasavallalle vahvistettiin koko maata koskeva 60,4 prosentin polkumyyntimarginaali.

(30)

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, oliko olemassa näyttöä siitä, että yhteistyöhön osallistumattomat viejät olisivat harjoittaneet polkumyyntiä viedessään teräsköysiä Marokosta yhteisöön tutkimusajanjakson aikana. Tätä varten niiden yhteisöön viennin yhteydessä soveltamat hinnat määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käyttäen CN-luokitukseen perustuvia Eurostatin vientitietoja.

(31)

Tässä kiertämistä koskevassa tutkimuksessa polkumyyntimarginaaleja ei yhteistyöhalukkuuden puuttuessa voitu laskea tarkasti tuotetyypeittäin. Vientihintoja voitiin kuitenkin verrata alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyihin vientihintoihin CN-koodien tasolla käyttämällä Eurostatin tietoja, mikä antoi mahdollisuuden kohtuullisen tarkkaan analyysiin. Suoritettu vertailu osoitti, että Marokosta yhteisöön suuntautuneen viennin CIF-hinnat olivat tutkimusajanjakson aikana keskimäärin 3 prosenttia alempia kuin alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyt Kiinan kansantasavallasta yhteisöön suuntautuneen viennin CIF-hinnat. Koska näitä vientihintoja on verrattava niihin samoihin koko maata koskeviin normaaliarvoihin, joita käytettiin alkuperäisen 60,4 prosentin suuruisen polkumyyntimarginaalin määrittämisessä, voidaan päätellä, että kyse on polkumyyntihinnoista ja että polkumyyntimarginaali on suurempi kuin 60 prosenttia.

(32)

Komissio on vastaanottanut pyynnön, jossa marokkolainen tuottaja Remer Maroc SARL pyytää vapautusta tuonnin kirjaamisvelvoitteesta ja toimenpiteistä. Kuten johdanto-osan 12 kappaleessa todettiin, tämä yritys toimi yhteistyössä tutkimuksessa täyttämällä kyselylomakkeen ja suostumalla tarkastuskäyntiin.

(33)

Komissio muutti asetuksella (EY) N:o 1699/2004 (4) vireillepanoasetusta päättääkseen teräsköysien tuonnin kirjaamisen Remer Maroc SARL:n osalta, koska tutkimuksessa todettiin, ettei se kierrä polkumyyntitulleja.

(34)

Ottaen huomioon edellä mainitut päätelmät, joiden mukaan yritys ei ollut kiertänyt voimassaolevia polkumyyntitoimenpiteitä, sille olisi myönnettävä vapautus myös suunnitellusta toimenpiteiden soveltamisalan laajentamisesta.

(35)

Edellä esitetyn, perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimenpiteiden kiertämistä koskevan päätelmän perusteella Kiinan kansantasavallasta peräisin oleviin teräsköysiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla laajennettava koskemaan myös samaa Marokosta tuotavaa tuotetta riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Marokko, lukuun ottamatta tuotteita, jotka on valmistanut yhteistyössä toiminut tuottaja Remer Maroc SARL.

(36)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaan kirjatun tuonnin vastaisia laajennettuja toimenpiteitä sovelletaan kirjaamispäivästä alkaen, joten vireillepanoasetuksella käyttöön otetun kirjaamisvelvoitteen kohteena olleiden, Marokosta yhteisöön tuotujen teräsköysien tuonnista olisi kannettava polkumyyntitulli, lukuun ottamatta teräsköysiä, jotka on tuottanut Remer Maroc SARL.

(37)

Päätös siitä, ettei tulleja laajenneta koskemaan Remer Maroc SARL:n viemien teräsköysien tuontia, tehtiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen tämä tullin laajentamatta jättäminen koskee yksinomaan Marokosta lähetettyjen, kyseisen yrityksen tuottamien teräsköysien tuontia. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan luettuina erikseen mainittuun yritykseen etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamille tai yhteisöön lähettämille teräsköysille ei voida myöntää kyseistä vapautusta vaan niihin on sovellettava asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettua tullia.

(38)

Tullien kiertäminen tapahtuu yhteisön ulkopuolella. Perusasetuksen 13 artiklan tarkoituksena on ehkäistä toimenpiteiden kiertoa vaikuttamatta sellaisiin toimijoihin, jotka voivat todistaa, että ne eivät harjoita toimenpiteiden kiertämistä, mutta kyseisessä artiklassa ei ole erityissäännöksiä sellaisten tuottajien kohtelusta, jotka voivat todistaa, että ne eivät harjoita toimenpiteiden kiertämistä. Tämän vuoksi vaikuttaa tarpeelliselta tarjota sellaisille tuottajille, jotka eivät ole myyneet tarkasteltavana olevaa tuotetta vientiin tutkimusajanjakson aikana ja jotka eivät ole etuyhteydessä yhteenkään laajennetun polkumyyntitullin alaiseen viejään tai tuottajaan, mahdollisuus hakea vapautusta tällaista tuontia koskevista toimenpiteistä. Tuottajien, jotka haluaisivat esittää laajennetusta polkumyyntitullista vapauttamista koskevan pyynnön, olisi täytettävä kyselylomake, jotta komissio voi päättää, voidaanko vapautus myöntää. Tällainen vapautus voitaisiin myöntää sen jälkeen, kun on arvioitu esimerkiksi tarkasteltavana olevan tuotteen markkinatilanne, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, hankinnat ja myynti, riittäviä päteviä syitä tai taloudellisia perusteita vailla olevien käytäntöjen todennäköisyys ja näyttö polkumyynnistä. Tavallisesti komissio tekisi myös tarkastuskäynnin. Pyynnöt olisi toimitettava komissiolle viipymättä ja mukaan olisi liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat yrityksen mahdollisia tuotantotoiminnan ja myynnin muutoksia.

(39)

Tuojat voivat perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti saada vapautuksen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta tai toimenpiteistä, jos niiden tuonti on peräisin viejiltä, joille tällainen vapautus on myönnetty.

(40)

Kun vapautus katsotaan perustelluksi, komissio ehdottaa asetuksen muuttamista tältä osin neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan. Myönnettyjä vapautuksia valvotaan sen varmistamiseksi, että niille asetettuja ehtoja noudatetaan.

(41)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella komissio aikoi laajentaa voimassa olevaa lopullista polkumyyntitullia, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia ja tulla kuulluiksi asiassa. Huomautuksia, jotka antaisivat aihetta muuttaa edellä mainittuja päätelmiä, ei ole esitetty,

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate B

Office: J-79 05/17

B-1049 Brussels

Faksi (32-2) 295 65 05

Teleksi COMEU B 21877.

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/7

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/9

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)

Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)

Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/12

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan mukaan mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden maailmanmarkkinahintojen tai -noteerausten ja kyseisten tuotteiden yhteisön hintojen välinen erotus voidaan korvata vientituella.

(2)

Tuet on vahvistettava ottaen huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1501/95 (2).

(3)

Vehnän ja rukiin hienoihin jauhoihin, rouheisiin ja karkeisiin jauhoihin sovellettava tuki on laskettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden valmistukseen tarvittava viljamäärä. Nämä määrät vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 1501/95.

(4)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden tuen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(5)

Tuki on vahvistettava kerran kuukaudessa. Sitä voidaan muuttaa muuna aikana.

(6)

Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen soveltamisesta vilja-alan nykyiseen markkinatilanteeseen ja erityisesti näiden tuotteiden noteerauksiin ja hintoihin yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla seuraa, että tuki olisi vahvistettava liitteessä mainitun suuruiseksi.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/14

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 14 artiklan 2 kohdan nojalla lupahakemuksen jättöpäivänä sovellettavaa vientitukea on sovellettava hakemuksesta tämän luvan voimassaoloaikana toteutuvaan vientiin. Tässä tapauksessa tukeen on sovellettava korjauskerrointa,

(2)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä vientitukien myöntämisen ja häiriötilanteessa toteutettavien toimenpiteiden osalta vilja-alalla 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1501/95 (2) sallitaan asetuksen (ETY) N:o 1766/92 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevan korjauskertoimen vahvistaminen. Tämä kerroin on laskettava ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1501/95 1 artiklassa esitetyt tekijät.

(3)

Maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset voivat edellyttää korjauskertoimen eriyttämistä määräpaikan mukaan,

(4)

Korjauskerroin ja tuki on vahvistettava samaa menettelyä noudattaen. Kerrointa voidaan muuttaa kahden vahvistamisen välisenä aikana.

(5)

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että korjauskerroin on vahvistettava tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/16

(1)

Asetuksella (EY) N:o 1383/2003 otettiin käyttöön yhteiset säännöt väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden tuonnin, vapaaseen liikkeeseen luovutuksen, viemisen, viennin, jälleenviennin, suspensiomenettelyyn asettamisen, vapaa-alueelle tai vapaavarastoon siirtämisen kieltämiseksi ja tällaisten tavaroiden laittoman kaupan tehokkaaksi torjumiseksi vaikeuttamatta kuitenkaan lainmukaisen kaupan vapautta.

(2)

Asetuksella (EY) N:o 1383/2003 on korvattu tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden yhteisöön tuontia ja yhteisöstä vientiä ja jälleenvientiä koskevista tietyistä toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 3295/94 (2), sen vuoksi olisi korvattava komission asetus (EY) N:o 1367/95 (3), jolla annettiin asetuksen (EY) N:o 3295/94 soveltamista koskevia säännöksiä.

(3)

Olisi vahvistettava teollis- ja tekijänoikeuksien eri lajien osalta ne luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka voivat edustaa oikeudenhaltijaa, ja kaikki tämän oikeuden käyttämiseen oikeutetut henkilöt.

(4)

Olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1383/2003 5 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa edellytetyn teollis- ja tekijänoikeuksien omistusoikeutta osoittavan todistuksen muoto.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1383/2003 5 artiklan 1 ja 4 kohdassa määriteltyjen toimenpiteitä koskevien hakemusten lomakkeiden sekä toimenpiteitä koskevien hakemusten lomakkeissa olevien tietojen yhdenmukaistamiseksi ja yhtenäistämiseksi sisällöltään ja muodoltaan olisi laadittava malli, jota kyseisten lomakkeiden on noudatettava. Olisi myös täsmennettävä mainitun asetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisen toimenpiteitä koskevan hakemuksen kielijärjestely.

(6)

Olisi täsmennettävä toimenpiteitä koskevaan hakemukseen sisältyvien tietojen laji, jotta tulliviranomaiset voivat helpommin tunnistaa teollis- ja tekijänoikeuksia mahdollisesti loukkaavat tavarat.

(7)

Olisi määriteltävä toimenpiteitä koskevaan hakemukseen pakollisena liitteenä olevan oikeudenhaltijan vastuuilmoituksen muoto.

(8)

Oikeusvarmuuden vuoksi olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 1383/2003 13 artiklassa tarkoitettujen määräaikojen alkamisajankohta.

(9)

Jotta komissio voisi yhtäältä seurata asetuksessa (EY) N:o 1383/2003 säädetyn menettelyn tehokasta täytäntöönpanoa, laatia mainitun asetuksen 23 artiklassa tarkoitetun kertomuksen oikeaan aikaan ja yrittää selvittää petosten määrän ja laadun sekä toisaalta, jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön soveltuvan riskianalyysin, olisi säädettävä jäsenvaltioiden ja komission välisistä tiedotusmenettelyistä.

(10)

Tätä asetusta olisi sovellettava samasta ajankohdasta kuin asetusta (EY) N:o 1383/2003.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

a)

jos kyseessä on rekisteröity oikeus tai oikeus, josta on jätetty hakemus, todiste rekisteröinnistä asianomaisessa virastossa tai todiste hakemuksen jättämisestä;

b)

jos kyseessä on tekijänoikeus, lähioikeus tai mallioikeus, jota ei ole rekisteröity tai jonka osalta ei ole jätetty hakemusta, mikä tahansa osoitus oikeudesta tekijänä tai asemasta oikeuden alkuperäisenä haltijana.

a)

jäsenvaltiolle, jossa hakemus tehdään, tarkoitettu osa n:o 1;

b)

oikeudenhaltijalle tarkoitettu osa n:o 2.

a)

oikeudenhaltijan nimi, tavaran kuvaus, tavaran alkuperä, lähde ja määräpaikka, jos ne ovat tiedossa, loukatun teollis- ja tekijänoikeuden nimi;

b)

kunkin tavaran osalta niiden tavaroiden määrä, joiden luovuttamista on lykätty tai jotka on pidetty hallussa, niiden tullioikeudellinen tilanne, loukatun teollis- ja tekijänoikeuden nimi, käytetty kulkuneuvo;

c)

onko kyse rahti- tai matkustajaliikenteestä, ja onko menettely aloitettu toimenpiteitä koskevan hakemuksen johdosta vai viranomaisten omasta aloitteesta.

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/50

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 896/2001 (2) vahvistetaan asetuksen (ETY) N:o 404/93 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt banaanien tuontia yhteisöön koskevan menettelyn osalta.

(2)

Huhtikuun 28 päivänä 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 838/2004 (3) vahvistetaan 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän joulukuuta 2004 väliseksi ajaksi tarvittavat siirtymätoimenpiteet, joilla helpotetaan siirtymistä uusissa jäsenvaltioissa ennen liittymistä käytössä olevista järjestelmistä banaanialan yhteisestä markkinajärjestelystä johtuvaan tuontijärjestelmään. Erityisesti uusien jäsenvaltioiden markkinoiden hankintojen turvaamiseksi mainitussa asetuksessa vahvistetaan väliaikaisesti asetuksen (ETY) N:o 404/93 18 artiklan 1 kohdassa avattujen kaikista kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden kiintiöiden lisäksi samoilla tariffiedellytyksillä 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän joulukuuta 2004 välisenä aikana tuotava lisämäärä.

(3)

Jotta helpotettaisiin uusien jäsenvaltioiden siirtymistä yhteisen markkinajärjestelyn mukaisen järjestelmän soveltamiseen ja jotta voitaisiin asetuksen (ETY) N:o 404/93 16 artiklan mukaisesti siirtyä yksinomaan tariffeihin perustuvan tuontijärjestelmän soveltamiseen viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2006, siirtymätoimenpiteitä olisi vahvistettava myös vuodeksi 2005.

(4)

Erityisesti uusien jäsenvaltioiden markkinoiden hankintojen turvaamiseksi olisi asetuksen (ETY) N:o 404/93 18 artiklan 1 kohdassa avattujen kaikista kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden kiintiöiden lisäksi vahvistettava samoilla tariffiedellytyksillä tuotava lisämäärä. Vahvistaminen on tehtävä väliaikaisesti, eikä sillä voi olla vaikutusta uusien jäsenten liittymisen seurauksena Maailman kauppajärjestössä (WTO) käytävien neuvottelujen tuloksiin. Se olisi myös tehtävä siten, ettei suljeta pois mahdollisuutta korottaa vahvistettua määrää tarvittaessa, jos se on kysynnästä johtuen perusteltua.

(5)

Tätä lisämäärää olisi hallinnoitava käyttäen asetuksessa (EY) N:o 896/2001 säädettyjä tariffikiintiöiden hallinnointimekanismeja ja -välineitä. Lisämäärän siirtymäluonteisuudesta johtuen sitä olisi kuitenkin hallinnoitava tariffikiintiöistä erillään.

(6)

Asetuksessa (EY) N:o 896/2001 säädettyjen mekanismien mukaisesti lisämäärä olisi jaettava mainitun asetuksen 2 artiklassa vahvistettujen kahden toimijaluokan kesken, ja olisi annettava säännökset kunkin perinteisen toimijan erityisen viitemäärän ja kullekin ei-perinteiselle toimijalle myönnettävän erityismäärän vahvistamisesta. On syytä muistuttaa, että edellä mainittu jako ja viitemäärien ja erityismäärien vahvistaminen koskevat toimijoita, jotka liittymistä edeltäneinä vuosina ovat toimittaneet banaaneja uusien jäsenvaltioiden markkinoille.

(7)

Perinteisten toimijoiden viitemäärien vahvistamiseksi vaikuttaa perustellulta säilyttää asetuksen (EY) N:o 838/2004 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettu vuosista 2000, 2001 ja 2002 koostuva kolmivuotinen viitekausi sekä ottaa huomioon kunkin, vuonna 2004 vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden mukaisesti rekisteröidyn perinteisen toimijan kyseisellä kaudella toteuttaman ensisijaisen tuonnin keskiarvo toimivaltaisten viranomaisten tekemien tarkastusten perusteella. Annettavien säännösten avulla on voitava kuitenkin ottaa huomioon vuonna 2004 rekisteröimättömien perinteisten toimijoiden jättämät hakemukset sikäli kuin nämä hakemukset täyttävät kyseisten toimijoiden rekisteröinnin osalta komission asetuksessa (EY) N:o 414/2004 (4) ja asetuksessa (EY) N:o 838/2004 vahvistetut edellytykset erityisesti ensisijaisen tuonnin määritelmän ja niiden todisteiden osalta, joiden mukaan kyseiset toimijat ovat toimittaneet banaaneja uusiin jäsenvaltioihin kyseisen kauden aikana.

(8)

Uusien ei-perinteisten toimijoiden osalta on perusteltua säätää, että tällaiset toimijat on rekisteröitävä asetuksen (EY) N:o 896/2001 6, 7 ja 8 artiklan säännösten mukaisesti sen vuoksi, että ne ovat harjoittaneet banaanien kaupallista tuontia jonain vuonna kaudella 2002–2004.

(9)

Tämän käytettävissä olevan määrän hallinnoimiseksi on syytä vahvistaa jäsenvaltioiden ilmoittamiin määriin sovellettavat mukautuskertoimet.

(10)

Markkinoiden tarpeet tyydyttävän toimittamisen ja erityisesti uusiin jäsenvaltioihin tapahtuvan tuonnin jatkuvuuden turvaamiseksi siirtymätoimenpiteiden osana olisi säädettävä todistusten antamisesta banaanien vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseksi uusissa jäsenvaltioissa. Asetetut vakuudet vapautetaan suhteessa uusissa jäsenvaltioissa vapaaseen liikkeeseen luovutettuihin määriin.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat banaanin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

”viidentoista jäsenvaltion yhteisöllä” yhteisöä sen 30 päivän huhtikuuta 2004 mukaisessa kokoonpanossa;

b)

”uusilla jäsenvaltioilla” Tšekkiä, Viroa, Kyprosta, Latviaa, Liettuaa, Unkaria, Maltaa, Puolaa, Sloveniaa, ja Slovakiaa,

c)

”laajentuneella yhteisöllä” yhteisöä sen 1 päivän toukokuuta 2004 mukaisessa kokoonpanossa;

d)

”ensisijaisella tuonnilla” asetuksen (EY) N:o 896/2001 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määriteltyä taloudellista toimintaa, jonka tavoitteena on myynti yhdessä tai useammassa uudessa jäsenvaltiossa;

e)

”vähimmäismäärällä” asetuksen (EY) N:o 896/2001 3 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa määriteltyä vähimmäismäärää, joka on vahvistettu ottaen huomioon uusien jäsenvaltioiden markkinoille toimitettavien banaanien ensisijainen tuonti kokonaisuudessaan;

f)

”toimivaltaisilla viranomaisilla” asetuksen (EY) N:o 896/2001 liitteessä lueteltuja toimivaltaisia viranomaisia.

a)

vuosina 2000, 2001 ja 2002 harjoitetun banaanien ensisijaisen tuonnin vuosittaiset määrät, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen uusissa jäsenvaltioissa; ja

b)

vapaaseen liikkeeseen uusissa jäsenvaltioissa vastaavasti luovutetut määrät kultakin mainitulta kolmelta vuodelta.

—

ei-perinteisten toimijoiden jättämien erityismäärää koskevien hakemusten kattama kokonaismäärä,

—

luettelo rekisteröintihakemuksen ja rekisteröinnin jatkohakemuksen jättäneistä toimijoista sekä silloin, kun on kyse rekisteröinnin jatkamisesta, käytettyjen ja myönnettyjen todistusten ja tarvittaessa todistusotteiden numero.

a)

27 prosenttia perinteiselle toimijalle 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti ilmoitetusta erityisestä viitemäärästä;

b)

27 prosenttia ei-perinteiselle toimijalle 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti ilmoitetusta erityismäärästä.

1)

siirtymäkauden todistuksen käyttämättömät määrät on pyynnöstä jaettava uudelleen samalle toimijalle, joka voi tapauksesta riippuen olla kyseisen todistuksen haltija tai siirronsaaja, myöhemmällä kaudella käytettäviksi. Uudelleenjako tehdään banaanien tuomiseksi lisämäärän rajoissa;

2)

uudelleenjakoa koskevan todistushakemuksen ja todistuksen 20 kohdassa on oltava maininta ”uudelleenjakoa koskeva todistus” ja tapauksesta riippuen joko maininta ”perinteinen toimija” tai ”ei-perinteinen toimija” sekä maininta ”Asetuksen (EY) N:o 1892/2004 10 artikla. Todistus on voimassa ainoastaan uudessa jäsenvaltiossa”.

—

edellä 5 artiklassa tarkoitettujen perinteisten toimijoiden välillä,

—

siten, että 5 artiklassa tarkoitettu perinteinen toimija siirtää oikeutensa 6 artiklassa tarkoitetulle ei-perinteiselle toimijalle,

—

edellä 6 artiklassa tarkoitettujen ei-perinteisten toimijoiden välillä.

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/55

(1)

Tiettyjen Tšekistä, Virosta, Kyproksesta, Latviasta, Liettuasta, Unkarista, Maltasta, Puolasta, Sloveniasta ja Slovakiasta, jäljempänä ’uudet jäsenvaltiot’, saatujen eläinperäisten tuotteiden markkinoille saattamista koskevien siirtymäkauden toimenpiteiden säätämiseksi 19 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyssä komission päätöksessä 2004/280/EY (1) säädetään toimenpiteistä, joilla helpotetaan siirtymistä uusien jäsenvaltioiden voimassa olevasta järjestelmästä järjestelmään, jossa sovelletaan yhteisön eläinlääkintälainsäädäntöä. Kyseisen päätöksen 3 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on sallittava 1 päivästä toukokuuta31 päivään elokuuta 2004 kauppa ennen liittymispäivää saaduilla tuotteilla, jotka ovat peräisin sellaisista uusien jäsenvaltioiden laitoksista, joilla on lupa viedä maitotuotteita yhteisöön, edellyttäen, että tuotteissa on kyseisen laitoksen yhteisön vientiin oikeuttava terveysmerkki ja että tuotteiden mukana on asiakirja, jossa todistetaan, että tuotteet on valmistettu kyseisen päätöksen mukaisesti.

(2)

Sen vuoksi komission asetuksessa (EY) N:o 815/2004 (2) säädetään, että tuotteiden, jotka täyttävät päätöksen 2004/280/EY 3 artiklan vaatimukset ja joilla on lupa käydä kauppaa 1 päivän toukokuuta ja 31 päivän elokuuta 2004 välisenä aikana, olisi oltava vientitukikelpoisia.

(3)

Komission päätöksessä 2004/700/EY säädetään päätöksen 2004/280/EY 3 artiklan säännösten voimassaoloajan jatkamisesta 30 päivään huhtikuuta 2005. Sen vuoksi on aiheellista jatkaa edelleen asetuksen (EY) N:o 815/2004 1 artiklan säännösten voimassaoloa.

(4)

Asetus (EY) N:o 815/2004 olisi muutettava vastaavasti.

(5)

Toimijoille aiheutuvien epäjohdonmukaisuuksien välttämiseksi tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä syyskuuta 2004.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maidon ja maitotuotteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”31 päivän elokuuta 2004” ilmaisulla ”30 päivän huhtikuuta 2005”.

2)

Korvataan 2 artiklan toisessa kohdassa ilmaisu ”31 päivän elokuuta 2004” ilmaisulla ”30 päivän huhtikuuta 2005”.

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/57

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1961/2001 (2) vahvistetaan hedelmä- ja vihannesalan vientitukien soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisön viemille tuotteille voidaan myöntää vientitukea siinä määrin kuin taloudellisesti merkittävän viennin mahdollistamiseksi on tarpeen ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat rajat.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi huolehdittava siitä, että tukijärjestelmän myötä aiemmin syntyneet kauppavirrat eivät häiriinny. Tämän vuoksi ja koska hedelmien ja vihannesten vienti on kausiluonteista, on syytä vahvistaa tuotekohtaiset määrät komission asetuksella (ETY) N:o 3846/87 (3) vahvistetun maataloustuotteiden vientitukinimikkeistön perusteella. Nämä määrät on jaettava ottaen huomioon kyseisten tuotteiden erilaiset pilaantumisominaisuudet.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti tuet on vahvistettava ottaen huomioon tilanne ja kehitysnäkymät toisaalta hedelmistä ja vihanneksista yhteisön markkinoilla maksettavan hinnan ja niiden saatavuuden osalta sekä toisaalta kansainvälisessä kaupassa maksettavien hintojen osalta. On myös otettava huomioon kaupan pitämisen kustannukset ja kuljetuskustannukset sekä suunnitellun viennin taloudelliset tekijät.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 2200/96 35 artiklan 5 kohdan mukaan yhteisön markkinoiden hinnat vahvistetaan ottaen huomioon viennin kannalta edullisimmat hinnat.

(6)

Kansainvälisen kaupan tilanne tai tiettyjen markkinoiden erityiset vaatimukset voivat edellyttää tiettyjen tuotteiden vientituen eriyttämistä niiden määräpaikan mukaan.

(7)

Yhteisiä kaupan pitämisen vaatimuksia koskeviin luokkiin ekstra, I ja II kuuluvia tomaatteja, appelsiineja, sitruunat, syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä ja omenoita voidaan tällä hetkellä viedä taloudellisesti merkittäviä määriä.

(8)

Käytettävissä olevien voimavarojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi ja yhteisön viennin rakenne huomioon ottaen olisi avattava tarjouskilpailu ja vahvistettava tukien ohjeellinen hinta ja kyseessä olevan kauden tuotemäärät.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmien ja vihannesten hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/60

(1)

Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinamekanismien osalta 25 päivänä heinäkuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1623/2000 (2), vahvistetaan muun muassa interventioelinten hallussa olevien, asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista saatujen alkoholien varastojen myyntiä koskevat yksityiskohtaiset soveltamissäännöt.

(2)

Olisi avattava asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 ja 93 artiklan mukaisesti huutokauppa viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin käyttämiseksi polttoainealalla yhteisössä, jotta yhteisön viininvalmistuksesta peräisin olevan alkoholin varastot pienenisivät ja toimitukset asetuksen (EY) N:o 1623/2000 92 artiklassa tarkoitetuille hyväksytyille yrityksille varmistettaisiin tietyssä määrin. Jäsenvaltioiden varastoima viininvalmistuksesta peräisin oleva alkoholi muodostuu määristä, jotka on saatu viinikaupan yhteisestä järjestämisestä 16 päivänä maaliskuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87 (3) 35, 36 ja 39 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1493/1999 27, 28 ja 30 artiklassa tarkoitetuista tislauksista.

(3)

Myyntihinnat ja vakuudet on ilmoitettava ja maksut suoritettava euroina 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (4) mukaisesti.

(4)

Alkoholin korvaamiseen liittyvien petosten riskin vuoksi vaikuttaa aiheelliselta tehostaa alkoholin lopullisen käyttötarkoituksen valvontaa siten, että interventioelimet voivat turvautua kansainvälisten valvontalaitosten apuun ja varmistaa myydyn alkoholin laadun ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvilla määrityksillä.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viinin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

Euroopan komissio

Maatalouden pääosasto, yksikkö D-4

Rue de la Loi/Wetstraat 200

B-1049 Bryssel

Faksi (32-2) 295 92 52

Sähköposti: agri-d4@cec.eu.int

a)

soveltaa asetuksen (EY) N:o 1623/2000 102 artiklan säännöksiä soveltuvin osin;

b)

ottaa näytteitä varmistaakseen alkoholin laatu ydinmagneettiseen resonanssiin perustuvalla määrityksellä sen lopullisen käyttötarkoituksen yhteydessä.

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/64

(1)

Belgiassa esiintyneen lintuinfluenssan vuoksi maan viranomaiset ovat toteuttaneet siitosmuniin sovellettavia markkinatukitoimenpiteitä. Komission asetuksessa (EY) N:o 1499/2004 (2) nämä toimenpiteet rinnastetaan asetuksen (ETY) N:o 2771/75 14 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin markkinatukitoimenpiteisiin.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1499/2004 1 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan ajanjakso, jonka kuluessa korvaukseen oikeutetut siitosmunat olisi pitänyt käyttää jalostukseen. Tilanteen perusteellisempi tarkastelu huhti- ja toukokuussa 2003 osoitti, että eläinlääkinnällisistä ja terveydellisistä syistä ei ollut mahdollista noudattaa kyseistä määräaikaa. Tämän vuoksi sitä on jatkettava.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat siipikarjanlihan ja munien hallintokomitean mukaiset,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/65

(1)

Cartoceto-nimityksen rekisteröintiä koskeva Italian hakemus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (ETY) N:o 2081/92 (2) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)

Koska asetuksen (ETY) N:o 2081/92 7 artiklassa tarkoitettuja vastaväitteitä ei ole toimitettu komissiolle, kyseinen nimitys olisi lisättävä suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/66

(1)

Terre Tarentine -nimityksen rekisteröintiä koskeva Italian hakemus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (ETY) N:o 2081/92 (2) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)

Koska asetuksen (ETY) N:o 2081/92 7 artiklassa tarkoitettuja vastaväitteitä ei ole toimitettu komissiolle, kyseinen nimitys on lisättävä suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/67

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 2342/1999 (2) 42 artiklassa vahvistetaan eläinten, joista tehdään muun muassa erityispalkkiohakemuksia, palkkionmaksuvuoteen sovellettavat säännöt. Tuottajat saattavat varautua asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osastossa perustetun tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa aikaistamalla vuoden 2004 lopussa eläinten teurastuksia erityispalkkion saamiseksi silloin, kun palkkio myönnetään teurastuksen yhteydessä naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 (3) 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(2)

Teurastamojen ruuhkautuminen vuoden 2004 lopussa ja siitä seuraava teurastusten väheneminen seuraavan vuoden alussa haittaisivat todennäköisesti naudanlihamarkkinoita. Sen vuoksi olisi säädettävä, että tuottajat voivat rajattuna aikana jättää vuotta 2004 koskevan erityispalkkiohakemuksen sellaisten eläinten osalta, jotka ovat tukikelpoisia 31 päivänä joulukuuta 2004 ja jotka teurastetaan vuoden 2005 alussa.

(3)

Teurastusten määrän epätavalliseen lisääntymiseen liittyvän naudanlihamarkkinoiden häiriintymisriskin laajuus riippuu kunkin jäsenvaltion teurastuskapasiteetista. Tämän vuoksi aika, jona eläimiä voidaan teurastaa, voi vaihdella jäsenvaltion mukaan. Sen vuoksi olisi säädettävä, että jäsenvaltiot voivat määritellä tarvittavien teurastusten ajanjakson, jonka on oltava 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välillä.

(4)

Jos jäsenvaltio päättää erityispalkkion myöntämisestä teurastuksen yhteydessä, asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklan 6 kohdan mukaan kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ikävaatimus korvataan sonnien osalta vähimmäisteuraspainolla. Joulukuun 31 päivän 2004 jälkeen teurastetun eläimen osalta ei tietenkään ole mahdollista määritellä, täyttikö kyseinen eläin tämän painoehdon kyseisenä päivänä. Jotta teurastettavaksi ei tuotaisi eläimiä, joista haetaan palkkiota ja jotka eivät olisi täyttäneet painovaatimusta 31 päivään joulukuuta 2004 mennessä, on aiheellista korvata painovaatimus ikävaatimuksella tapauksissa, joissa hakija haluaa turvautua tähän toimenpiteeseen.

(5)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 2342/1999 olisi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään 8 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklan 6 kohdassa säädetään, jäsenvaltioissa, jotka päättävät soveltaa tilatukijärjestelmää neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (4) III osaston mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2005, 42 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettuna aikana teurastetuista sonneista voidaan myöntää erityispalkkio, jos ne täyttävät asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn ikävaatimuksen 31 päivänä joulukuuta 2004. Teurastuksen todistamisen yhteydessä on mainittava eläimen ikä.

2)

Lisätään 42 artiklan kolmannen kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”Sen estämättä, mitä ensimmäisessä ja toisessa kohdassa ja 35 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioissa, jotka päättävät soveltaa tilatukijärjestelmää asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2005, voidaan myöntää erityispalkkio noudattaen 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä vaihtoehtoa, jos eläin on teurastettu jäsenvaltion erikseen määrittelemän ajanjakson kuluessa 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän maaliskuuta 2005 välisenä aikana ja jos kyseistä eläintä koskeva palkkiohakemus jätetään tuottajan pyynnöstä vuoden 2004 osalta viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2005. Härät voivat olla palkkiokelpoisia 31 päivänä joulukuuta 2004 siten kuin asetuksen (EY) N:o 1254/1999 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetaan. Tässä tapauksessa palkkionmaksuvuosi on 2004 ja palkkion määrä on 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa oleva määrä.”

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/69

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2759/75 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu teurastetun sian yhteisön markkinahinta on vahvistettava painottamalla kussakin jäsenvaltiossa todettuja hintoja kunkin jäsenvaltion sikakarjan suhteellisen koon ilmaisevilla kertoimilla.

(2)

Nämä kertoimet olisi määritettävä kunkin vuoden joulukuun alussa laskettujen sikamäärien perusteella sikatuotantoa koskevien tilastotietojen keruusta 1 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/23/ETY (2) mukaisesti.

(3)

Joulukuun 2003 laskentatulosten perusteella painotuskertoimet olisi vahvistettava uudelleen markkinointivuodeksi 2004/2005, ja komission asetus (EY) N:o 1075/2003 (3) olisi kumottava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sianlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/71

(1)

Komission asetuksessa (ETY) N:o 2123/89 (2) vahvistetaan yhteisön sianliha-alan edustavien markkinoiden luettelo.

(2)

Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian Euroopan unioniin liittymisen vuoksi on tarpeen vahvistaa kyseisten maiden edustavat markkinat.

(3)

Koska useiden jäsenvaltioiden edustavissa markkinoissa on tapahtunut muutoksia, asetuksen (ETY) N:o 2123/89 liite olisi korvattava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sianlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

30.10.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/73

(1)

Les Garrigues -nimitys on rekisteröity suojattuna alkuperämerkintänä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti maantieteellisten merkintöjen ja alkuperäisnimitysten rekisteröinnistä 12 päivänä kesäkuuta 1996 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1107/96 (2). Espanjan viranomaiset ovat pyytäneet asetuksen (ETY) N:o 2081/92 9 artiklan mukaisesti tämän tuotteen maantieteellisen alueen muuttamista.

(2)

Muutospyyntöä tarkasteltaessa todettiin, että kyseessä ovat suuret muutokset.

(3)

Asetuksen (ETY) N:o 2081/92 9 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ja koska kyseessä ovat suuret muutokset, sovelletaan soveltuvin osin 6 artiklassa säädettyä menettelyä.

(4)

On katsottu, että kyseisessä tapauksessa on kyse asetuksen (ETY) N:o 2081/92 mukaisista muutoksista. Komissiolle ei ole esitetty edellä mainitun asetuksen 7 artiklassa tarkoitettuja väitteitä sen jälkeen, kun kyseiset muutokset julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3).

(5)

Sen vuoksi muutokset on rekisteröitävä, ja ne on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä,