30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/1

(1)

Helmikuussa 1998 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 368/98 (2) käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet, jäljempänä ”alkuperäiset toimenpiteet”, 24 prosentin tullin muodossa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ”Kiina”, peräisin olevan glyfosaatin tuonnissa. Asetusta muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 1086/2000 (3), jolla tulli nostettiin absorptiotutkimuksen johdosta 48 prosenttiin perusasetuksen 12 artiklan mukaisesti. Sittemmin kyseinen Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin tuonnissa käyttöön otettu 48 prosentin tulli laajennettiin perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen johdosta neuvoston asetuksella (EY) N:o 163/2002 (4) koskemaan Malesiasta ja Taiwanista tapahtuvaa glyfosaatin (riippumatta siitä, onko tuote ilmoitettu Malesiasta tai Taiwanista peräisin olevaksi) tuontia, lukuun ottamatta yhden kummassakin maassa nimetyn yrityksen tuottaman glyfosaatin tuontia.

(2)

Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (5) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti 18 päivänä marraskuuta 2002 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön tarkastella näitä toimenpiteitä.

(3)

Pyynnön esitti European Glyphosate Association (EGA), jäljempänä ”pyynnön esittäjä”, tuottajien puolesta, jotka edustavat valtaosaa, tässä tapauksessa yli 90:tä prosenttia, glyfosaatin kokonaistuotannosta yhteisössä.

(4)

Pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen ja yhteisön tuotannonalalle tästä aiheutuvaan vahinkoon. Pyyntöön sisältyvän näytön perusteella komissio katsoi lisäksi, että toimenpiteen taso ei riittänyt torjumaan polkumyyntikäytäntöjen vahingollisia vaikutuksia, mistä syystä se pani omasta aloitteestaan vireille toimenpiteiden täydellisen, menettelyn kaikki näkökohdat kattavan välivaiheen tarkastelun. Neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan ja välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, minkä johdosta komissio julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä tarkastelujen vireillepanoa koskevan ilmoituksen (6).

(5)

Komissio ilmoitti virallisesti tutkimusten vireillepanosta Kiinan viranomaisille, vientiä harjoittaville Kiinan tuottajille, pyynnössä mainituille yhteisön tuottajille, tuojille ja käyttäjille sekä niiden järjestöille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa annetussa määräajassa.

(6)

Koska tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavia, pyynnön ja aiemman tutkimuksen perusteella tiedossa olevia Kiinan tuottajia on ilmeisen paljon, vireillepanoilmoituksessa harkittiin otantamenetelmän käyttöä polkumyynnin tutkimiseen. Komissio lähetti otantaan liittyvät kyselylomakkeet myös tiedossaan oleville tuojille.

(7)

Kuitenkin vain vähäinen määrä vientiä harjoittavia Kiinan tuottajia ilmoittautui ja toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot määräajassa. Tästä syystä otantamenetelmän käyttöä ei pidetty vientiä harjoittavien Kiinan tuottajien osalta tarpeellisena. Lisäksi ainoastaan yksi tuoja ilmoitti tuovansa Kiinasta peräisin olevaa glyfosaattia. Tämän vuoksi otantamenetelmän käyttöä ei pidetty tuojienkaan osalta tarpeellisena.

(8)

Komissio lähetti kyselylomakkeen osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja sai vastaukset neljältä yhteisön tuottajalta ja kahdelta vientiä harjoittavalta Kiinan tuottajalta. Yksi tuoja ilmoitti tuovansa Kiinasta peräisin olevaa glyfosaattia ja palautti kyselylomakkeen kaikilta osin täytettynä.

(9)

Joukko vientiä harjoittavia Kiinan tuottajia, neljä tuottajaa ja 13 toimittajaa yhteisössä sekä yksi jakelijoiden ja käyttäjien järjestö esittivät näkökantansa kirjallisesti. Kaikille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet määräajassa ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(10)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tiedot, joita se piti tarpeellisina sen määrittämiseksi, oliko vahingollisen polkumyynnin jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, sekä yhteisön edun arvioimiseksi. Tarkastuskäynnit tehtiin seuraavien yritysten tiloihin:

(11)

Tarkastelua koskevissa tutkimuksissa polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden tutkinta kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta31 päivään joulukuuta 2002, jäljempänä ”tutkimusajanjakso”. Kehityssuuntausten kartoittaminen vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä tarkasteltaessa kattoi ajanjakson vuoden 1999 tammikuusta tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ”tarkastelujakso”.

(12)

Kaksi kiinalaista yritystä – Zhejiang Xinan Industrial Group Ltd, jäljempänä ”Xinanchem”, ja Zhenjiang Jiagnan Chemical Factory, jäljempänä ”Zhenjiang” – pyysivät perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua. Kävi kuitenkin ilmi, että Zhenjiang ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksolla. Tästä syystä Zhenjiangin markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö menetti merkityksensä. Xinanchemin piti täyttää yksityiskohtainen lomake markkinatalouskohtelua koskevaa pyyntöä varten.

(13)

Vaikka yrityksen osake-enemmistö oli yksityishenkilöiden omistuksessa, yrityksen pääteltiin olevan valtion hallinnassa, koska muiden kuin valtion omistuksessa olevien osakkeiden omistus oli varsin hajanaista, minkä lisäksi valtion osake-erä oli ylivoimaisesti suurin. Lisäksi valtiolliset osakkaat nimittivät hallintoneuvoston, jonka jäsenistä valtaosa oli joko valtion virkamiehiä tai valtionyritysten toimihenkilöitä. Tästä syystä pääteltiin, että valtio harjoitti merkittävää yritykseen kohdistuvaa valvontaa ja vaikutusvaltaa.

(14)

Lisäksi kävi ilmi, että Kiinan valtio oli myöntänyt China Chamber of Commerce Metals, Minerals & Chemicals Importers and Exporters -nimiselle kauppakamarille (CCCMC) oikeuden vahvistaa sopimukset hyväksymismerkinnöin ja tarkastaa vientihinnat tullausta silmällä pitäen. Järjestelyyn kuului vähimmäishinnan vahvistaminen glyfosaatin viennille, ja siinä CCCMC pystyi estämään viennin, joka ei noudattanut näitä hintoja.

(15)

Neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen Xinanchemille päätettiin olla myöntämättä markkinatalouskohtelu, koska se ei täyttänyt kaikkia perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädettyjä edellytyksiä.

(16)

Koska Xinanchemille ei myönnetty markkinatalousasemaa, se pyysi yksilöllistä kohtelua eli yksilöllisen polkumyyntimarginaalin määrittämistä sen omien vientihintojen perusteella. Komissio varmisti, että yritys oli tosiasiallisesti ja oikeudellisesti valtiosta riittävän riippumaton määrätäkseen itse vientihintansa.

(17)

Tässä yhteydessä pääteltiin, että Xinanchemiin kohdistui merkittävää valtion valvontaa tarkasteltavana olevan tuotteen vientihintojen määräämisen osalta 14 kappaleessa esitetyn mukaisesti. Tästä syystä pääteltiin, ettei Xinanchem täyttänyt yksilölliselle kohtelulle perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa asetettuja vaatimuksia.

(18)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 2931 00 95 (Taric-koodit 2931009581 ja 2931009582) ja ex 3808 30 27 (Taric-koodit 3808302711 ja 3808302719) luokiteltava glyfosaatti, jäljempänä ”tarkasteltavana oleva tuote”. Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, jäljempänä ”alkuperäinen tutkimus”.

(19)

Glyfosaatti on valikoimattomasti vaikuttava rikkakasvien torjunta-aine, jota esiintyy erilaisina väkevyysasteina tai erityyppisinä tuotteina, joista tärkeimmät ovat happo, suola ja formuloitu glyfosaatti. Happo on valmistusprosessin tuloksena syntyvän kemikaalin perusmuoto, joka yleensä esiintyy kuivajauheena, jonka glyfosaattipitoisuus on 95 prosenttia, tai märkänä massana, jonka glyfosaattipitoisuus on 84 prosenttia, ainoan eron ollessa jäljellä oleva kosteuspitoisuus. Suola on haposta valmistettu glyfosaatin liukoinen muoto. Se on neste, jonka isopropyyliamiinisuolapitoisuus (7) on yleensä 62 prosenttia, mikä vastaa 43 prosentin glyfosaattipitoisuutta. Formuloitu glyfosaatti on yleensä nestemäisessä muodossa ja sisältää glyfosaattisuolaa, vettä ja muita kemikaaleja, kuten pinta-aktiivisia aineita ja lisäaineita, joiden avulla torjunta-aine saadaan imeytymään kasveihin tehon lisäämiseksi. Glyfosaatin standardinmukainen formulointi sisältää 360 grammaa glyfosaattia litraa kohti.

(20)

Kuljetuskustannusten alentamiseksi tuojat ostavat glyfosaatin yleensä väkevöidyssä muodossa (tavallisesti happona tai märkänä massana, mutta myös suolana) ja jalostavat sen edelleen (formuloivat) vettä ja muita kemikaaleja lisäämällä formuloiduksi glyfosaatiksi, joka on ainoa lopputuotteena eli valikoimattomasti vaikuttavana rikkakasvien torjunta-aineena käytettävä muoto. Tästä syystä tuojia ja formuloijia kohdeltiin tutkimuksessa yhtenä ryhmänä, jäljempänä ”tuojat/formuloijat”.

(21)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua pyytäneiden yhteisön tuottajien yhteisössä tuottamalla ja myymällä glyfosaatilla sekä vientiä harjoittavien Kiinan tuottajien Kiinassa tuottamalla ja yhteisössä myymällä glyfosaatilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet sekä samat käyttötarkoitukset, mistä syystä niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina. Lisäksi vahvistettiin, että markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa eli Brasiliassa, jäljempänä ”vertailumaa”, tuotetulla ja sen kotimarkkinoilla myydyllä glyfosaatilla oli samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet sekä samat käyttötarkoitukset kuin Kiinassa tuotetulla ja yhteisöön viedyllä glyfosaatilla. Tämän vuoksi niitä pidettiin perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(22)

Kaksi kiinalaisyritystä toimi tutkimuksissa yhteistyössä. Kuitenkin vain toinen niistä (Xinanchem), jäljempänä ”vientiä harjoittava Kiinan tuottaja”, vei tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön tutkimusajanjaksolla. Tästä syystä toisen yrityksen (Zhenjiang) yhteistyö rajoittui toimenpiteiden voimassaolon päättymisen tarkastelua koskevaan tutkimukseen. Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin tuonnin kokonaismäärä tutkimusajanjaksolla oli alle 50 prosenttia alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (elokuun 1995 loppua välittömästi edeltäneet 12 kuukautta) tuodusta määrästä. Koska kulutus oli nousussa, Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin markkinaosuus laski samalla ajanjaksolla enemmän. Se laski alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson 11 prosentista alle 3 prosenttiin tarkastelujakson alussa ja alle 2 prosenttiin vuonna 2001, mutta nousi sittemmin tutkimusajanjaksolla pysyen kuitenkin alle 2 prosentin.

(23)

Koska Kiinaa pidetään siirtymätaloutena, komission oli määritettävä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti normaaliarvo markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan tuottajilta saatujen tietojen perusteella.

(24)

Vireillepanoilmoituksessa komissio ehdotti tähän tarkoitukseen Brasiliaa, jota käytettiin vertailumaana myös toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa.

(25)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia ehdotetun vertailumaan valinnasta.

(26)

Vientiä harjoittava Kiinan tuottaja väitti, että vertailumaana pitäisi käyttää maata, jonka taloudellisen kehityksen taso vastaisi paremmin Kiinan tilannetta, ja että Aasiassa sijaitseva vertailumaa tarjoaisi paremman vertailukohteen. Huomautettakoon, että talouden kehitystason vastaavuudella ei ole merkitystä normaaliarvon määrittämisen kannalta. Vaikka vertailumaaksi ei tehty muita perusteltuja ehdotuksia, komissio tiedusteli tarkasteltavana olevan tuotteen tiedossa olevilta taiwanilais- ja malesialaistuottajilta niiden halukkuutta toimittaa tarvittavat tiedot. Kyseiset taiwanilais- ja malesialaistuottajat myönsivät kuitenkin, että niiden markkinoihin vaikutti suuresti Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin halpatuonti ja että hinnat niiden markkinoilla eivät tästä syystä olleet edustavia. Eräs taiwanilaistuottaja oli sitä mieltä, että muut maat, esimerkiksi Brasilia, soveltuvat tarkoitukseen paremmin. Näin ollen kyseisten tuottajien yhteistyö ei jatkunut pidemmälle.

(27)

Vientiä harjoittava Kiinan tuottaja huomautti puolestaan, että Brasiliaa koskevat tiedot toimittaisi pyynnön esittäjiin kuuluvaan tuottajaan etuyhteydessä oleva sidosyritys ja että komission olisi parempi käyttää normaaliarvon määrittämiseen riippumattomia ja asianmukaisesti todennettavissa olevia tietoja. Katsottiin kuitenkin, että se, että yksi ehdotetussa vertailumaassa toimiva yritys on etuyhteydessä pyynnön esittäjään kuuluvaan tuottajaan, ei tarkoita sitä, etteivätkö saatavat tiedot voisi olla luotettavia ja todennettavissa. Etuyhteyden mahdollisten vaikutusten neutralisointia pidettiin kuitenkin välttämättömänä normaaliarvoa määritettäessä ja siihen kiinnitettiin erityistä huomiota.

(28)

Koska Brasiliaa pidettiin tarkoituksenmukaisena valintana siitä syystä, että sen tuottajat olivat halukkaita yhteistyöhön ja käyttivät vertailukelpoisia tuotantoprosesseja, ja varsinkin siitä syystä, että Brasiliaa käytettiin vertailumaana toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, se valittiin vertailumaaksi. Komissio pyrki saamaan tarvittavat tiedot kahdelta tiedossa olevalta brasilialaistuottajalta, jotka olivat Monsanto do Brasil, jäljempänä ”Mobras”, ja Nortox. Loppujen lopuksi komissio sai tiedot ainoastaan Mobrasilta, joka on etuyhteydessä yhteen pyynnön esittäjiin kuuluvaan tuottajaan. Pääteltiin, että kyseisen yrityksen kotimarkkinamyynti oli edustavaa suhteessa siihen tarkasteltavana olevan tuotteen määrään, jonka vientiä harjoittava Kiinan tuottaja myi yhteisöön.

(29)

Normaaliarvo laskettiin kaikille Brasiliassa tuotetuille ja myydyille glyfosaatin muodoille eli glyfosaattihapolle ja erilaisille formuloiduille tuotteille niiden väkevyyden perusteella.

(30)

Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että Brasilian kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit eivät olleet vertailukelpoisia vientiä harjoittavan tuottajan yhteisöön myymien tuotelajien kanssa. Tästä syystä normaaliarvo laskettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti tuotantokustannusten perusteella lisättynä kohtuullisella määrällä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin Mobrasin samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin perusteella. Tässä yhteydessä huomautetaan, että Mobras hankki valtaosan glyfosaatin tuotannossa tarvittavista raaka-aineista siihen etuyhteydessä olevalta brasilialaisyritykseltä. Etuyhteydessä olevan yrityksen voittoa tarkistettiin alaspäin tuotantokustannusten laskennassa käytettyjen raaka aineiden hankintakustannuksia määritettäessä.

(31)

Myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrät perustuivat Mobrasin glyfosaatin myyntiä tavanomaisessa kaupankäynnissä koskeviin tosiasiallisiin tietoihin.

(32)

Vientiä harjoittavan Kiinan tuottajan koko yhteisöön suuntautunut vienti myytiin suoraan yhteisössä sijaitseville riippumattomille asiakkaille ja vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(33)

Vientiä harjoittavan Kiinan tuottajan toimittamien yhteisöön vientiä koskevien tietojen ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin 58 kappaleessa esitetyllä tavalla määritetyn kokonaismäärän välinen vertailu osoitti, että yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen, koska asianomaisen viennin osuus oli alle 26 prosenttia Kiinasta yhteisöön tutkimusajanjaksolla tapahtuneesta tuonnista.

(34)

Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi tehtiin asianmukainen mukautus ottaen oikaisujen muodossa huomioon hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tämän perusteella oikaisuja tehtiin tarvittaessa välillisten verojen, alennusten, kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä palkkioiden osalta. Viejämaan sisällä tapahtuvaan kuljetukseen liittyvien kustannusten sekä pakkaus- ja luottokustannusten osalta vientihintaa oikaistiin vertailumaalle määritettyjen kustannusten perusteella.

(35)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(36)

Normaaliarvon ja vientiä harjoittavan Kiinan tuottajan vientihinnan välinen vertailu osoitti polkumyyntimarginaaliksi 28,7 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(37)

Koska vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty yksilöllistä kohtelua, koko Kiinalle laskettiin yksi yhteinen polkumyyntimarginaali.

(38)

Koska yhteistyössä toimimisen aste oli 33 kappaleessa esitetyn mukaisesti alhainen, polkumyynnin taso määritettiin yhteistyöhön osallistumattomien vientiä harjoittavien Kiinan tuottajien vientimäärien osalta sen suurimman marginaalin perusteella, joka oli määritetty yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tarkasteltavana olevan tuotteen edustavalle lajille. Lähestymistapaa pidettiin tarkoituksenmukaisena, koska ei löydetty viitteitä siitä, että yksikään yhteistyöhön osallistumattomista tuottajista olisi myynyt tuotetta alempaan polkumyyntihintaan kuin yhteistyössä toiminut viejä. Tästä syystä kaikille yhteistyöhön osallistumattomille vientiä harjoittaville tuottajille samoin kuin sille yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jolla ei tutkimusajanjaksolla ollut vientiä yhteisöön, vahvistettiin 30,2 prosentin polkumyyntimarginaali.

(39)

Lopuksi laskettiin koko maata koskeva polkumyyntimarginaali käyttämällä painotuskertoimena kunkin viejäryhmän eli yhteistyössä toimineiden ja yhteistyöhön osallistumattomien viejien cif-arvoa. Koko maata koskevaksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin näin 29,9 prosenttia.

(40)

Välivaiheen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa määritetty koko maata koskeva polkumyyntimarginaali oli alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyä polkumyyntimarginaalia pienempi ja myöskin pienempi kuin perusasetuksen 12 artiklan mukaisessa absorptiotutkimuksessa määritetty polkumyyntimarginaali. Tässä yhteydessä halutaan muistuttaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen normaaliarvo on alentunut merkittävästi alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson jälkeen. Tästä syystä voidaan perustellusti päätellä, ettei ole todennäköistä, että polkumyyntimarginaali kasvaisi, jos toimenpiteitä muutetaan välivaiheen tarkastelua koskevassa tutkimuksessa määritetyn polkumyyntimarginaalin huomioon ottamiseksi.

(41)

Palautetuista kyselylomakkeista ja Eurostatin tilastoista kävi ilmi, että glyfosaattia myytiin kolmansiin maihin jopa yhteisön markkinoille suuntautunutta polkumyyntiä halvemmin hinnoin. Kyselylomakkeiden vastauksista ilmeni myös, että kolmansiin maihin suuntautuneen viennin määrät nousivat yli 100 prosenttia lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Niinpä jos toimenpiteistä luovuttaisiin, vientiä harjoittavat Kiinan tuottajat voisivat ohjata merkittävät määrät nykyisestä viennistään polkumyyntihinnoin muille kuin yhteisön markkinoille.

(42)

Pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan yli 80 prosenttia glyfosaatin kokonaistuotannosta Kiinassa menee vientiin. Myös valtaosa kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan glyfosaatin kokonaistuotannosta meni vientiin. Näin ollen pääteltiin, että valtaosa Kiinassa tuotetusta glyfosaatista oli suunnattu vientimarkkinoille.

(43)

Kaksi yhteistyössä toiminutta yritystä ilmoitti, että niiden glyfosaatin tuotantokapasiteetti oli tutkimusajanjaksolla 34 000 tonnia ilmoitettuna 95-prosenttista happopitoisuutta vastaavina ekvivalentteina. Vuodesta 1999 kyseiset kaksi yritystä ovat kyselyyn antamiensa vastausten perusteella kasvattaneet tuotantokapasiteettiaan yli 92 prosenttia. Pyynnön esittäjän toimittamien tietojen mukaan glyfosaatin kokonaistuotantokapasiteetti Kiinassa oli 79 500 tonnia. Molempien yhteistyössä toimineiden yritysten kapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä. Pyynnön esittäjän toimittamista tiedoista ilmeni kuitenkin, että vuonna 2001 kaikkien Kiinan tuottajien keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste oli 83 prosenttia, jolloin käyttämätöntä kapasiteettia oli noin 13 500 tonnia.

(44)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että vientiä harjoittavilla Kiinan tuottajilla on kapasiteettia lisätä yhteisön markkinoille suuntautuvaa vientiään, jos toimenpiteet kumotaan.

(45)

Kuten 1 kappaleessa mainitaan, kaksi muuta perusasetuksen 12 ja 13 artiklan mukaista tutkimusta tehtiin sen jälkeen, kun lopulliset tullit otettiin helmikuussa 1998 käyttöön. Näiden tutkimusten päätelmien mukaan Kiinan viejät eivät pysty kilpailemaan yhteisön markkinoilla muuten kuin polkumyynnillä, koska voidakseen toimia yhteisön markkinoilla, niiden oli turvauduttava toimenpiteiden kiertämiseen lastaamalla tarkasteltavana oleva tuote muissa maissa uudelleen yhteisöön vietäväksi (13 artiklan mukainen toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus) samoin kuin absorptiokäytäntöihin.

(46)

Yli 90 prosenttia viimeaikaisesta, Kiinasta peräisin olevasta tuonnista on tapahtunut sisäisen jalostuksen menettelyssä. Kiinasta peräisin oleva, sisäisen jalostuksen menettelyssä tapahtunut tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla tasaisesti verollisen tuonnin kustannuksella vuoden 1999 noin 60 prosentin osuudesta yli 90 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Vienti Kiinasta on viime vuosina siirtynyt selvästi sisäisen jalostuksen menettelyyn.

(47)

Koska Kiinalla on käyttämätöntä tuotantokapasiteettia ja koska keskihinnat muihin kuin EY-maihin vietäessä olivat tutkimusajanjaksolla huomattavasti alhaisemmat kuin yhteisön markkinoilla vallitsevat hinnat, on odotettavissa, että jos toimenpiteet kumotaan, ylimääräinen tuotanto tai tällä hetkellä muihin kuin EY-maihin suuntautuva vienti ohjattaisiin merkittävissä määrin yhteisön markkinoille.

(48)

Tutkimus osoitti, että vienti Kiinasta tapahtuu edelleen polkumyyntihinnoin. Tästä syystä, ja koska päinvastaisesta kehityksestä ei ole viitteitä, on perusteltua olettaa, että polkumyynti todennäköisesti jatkuisi. Lisäksi todettiin, että polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä, joka tällä hetkellä on vähäpätöinen, kasvaisi todennäköisesti huomattavasti, jos toimenpiteet kumotaan.

(49)

Yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava Kiinan tuottaja Xinanchem ilmoitti haluavansa tarjota sitoumusta. Tässä yhteydessä muistutetaan kuitenkin, että Xinanchem ei täyttänyt yksilöllisen kohtelun myöntämisperusteita, koska valtio oli antanut hintavalvonnan CCCMC:n tehtäväksi. Ja koska vientiä harjoittavien Kiinan tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen, komissio ei voinut harkita Xinanchemin ehdottamaa sitoumusta siihen sisältyvän sitoumuksen kiertämistä koskevan suuren riskin vuoksi. Asiasta ilmoitettiin vientiä harjoittavalle tuottajalle. Tämän jälkeen komissio ei saanut Xinanchemiltä sitoumustarjousta.

(50)

Neljä tutkimuksessa yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa edustivat sataa prosenttia yhteisön glyfosaatin tuotannosta tutkimusajanjaksolla. Näin ollen ne muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(51)

Alkuperäisen tutkimuksen tapaan tässä tarkastelussa yhteisön tuotannonalan katsotaan muodostuvan ainoastaan glyfosaatin varsinaisista tuottajista eli tuottajista, jotka valmistavat glyfosaattia tarvittavista raaka-aineista, erotuksena formuloijista, jotka ainoastaan jalostavat glyfosaattia muodosta toiseen. Eräs vientiä harjoittava Kiinan tuottaja oli sitä mieltä, että myös formuloijat eli yritykset, jotka ostavat glyfosaattihappoa tai -suolaa ja jalostavat sen formuloiduksi glyfosaatiksi, pitäisi katsoa yhteisön tuottajiksi. Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on kuitenkin glyfosaatti eri muodoissaan, ja on selvää, että formuloija määritelmänsä mukaisesti ainoastaan jalostaa glyfosaattia sen olemassa olevasta muodosta toiseen. Näin ollen formuloijaa ei voida hyväksyä glyfosaatin varsinaiseksi tuottajaksi. Lisäksi tuottajien ja tuojien/formuloijien välillä tehtävä ero on johdonmukainen alkuperäisessä tutkimuksessa omaksutun lähestymistavan kanssa.

(52)

Yhden tuottajan osalta oli tarpeen selvittää, voidaanko se määritellä yhteisön tuottajaksi, johtuen sen ryhmän yritysrakenteesta, johon se kuului. Kyseisen tuottajan osalta todettiin, että se on sulautunut täysin osaksi yhtä taloudellista entiteettiä, joka muodostuu useista yrityksistä ja toimii seuraavasti: Yhteisön ulkopuolella sijaitseva ryhmän päätoimipaikka tekee raaka-ainehankinnat. Yhteisössä sijaitseva tytäryhtiö (asianomainen tuottaja) valmistaa glyfosaattihapon päätoimipaikan kanssa tehdyn maksujärjestelyn mukaisesti niin että glyfosaatin omistajuus pysyy päätoimipaikalla. Tämän jälkeen päätoimipaikka myy glyfosaattihapon toiselle yhteisössä sijaitsevalle tytäryhtiölle, joka jalostaa sen suolaksi ja formuloiduksi tuotteeksi. Formuloitu tuote myydään edelleen ryhmän sisällä keskenään etuyhteydessä olevien, yhteisössä sijaitsevien jakelijoiden verkostolle, joka myy tuotteen lopuksi riippumattomille asiakkaille. Tutkimuksesta ilmeni, että kyseisen yrityksen tuottama glyfosaatti on peräisin yhteisöstä ja että sen valmistustoiminnot, niihin liittyvät teknologia- ja pääomainvestoinnit sekä myynti tapahtuvat yhteisössä. Edellä sanotun perusteella kyseinen tuottaja on perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu yhteisön tuottaja.

(53)

Yksi yhteisön tuottaja sekä eräs jakelijoita ja käyttäjiä edustava järjestö väittivät, että eräs yhteisön tuottajaksi katsottu yritys ei tosiasiallisesti valmista glyfosaattihappoa yhteisössä vaan pelkästään tuo happoa tai suolaa kolmannesta maasta ja formuloi sen yhteisössä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka kyseinen yritys tuokin formuloitua glyfosaattia tietyissä määrin kolmansista maista, valtaosa sen yhteisössä myymistä tuotteista on kuitenkin valmistettu yrityksen itsensä yhteisössä tuottamasta glyfosaattihaposta. Tästä syystä yrityksen katsottiin olevan yhteisön tuottaja ja väite hylättiin.

(54)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan selvitettäessä arvioitiin kaikki taloudelliset tekijät ja osoittimet, jotka vaikuttivat tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 1999 tutkimusajanjaksoon.

(55)

Glyfosaattimääriä koskeviin lukuihin sisältyvät yleensä glyfosaatin kaikki muodot, ellei erikseen toisin mainita. Vertailua varten määrät on muunnettu pitoisuudeltaan 95-prosenttiseksi glyfosaattihapoksi. Yhteisön tuotannonalan myyntilukuihin sisältyy ainoastaan yhteisössä tuotetun glyfosaatin myynti eikä esimerkiksi yhteisöön tuotu ja sittemmin eräiden yhteisön tuottajien jälleenmyymä glyfosaatti.

(56)

Ne yhteisön markkinat, joille yhteisön tuotannonala myy glyfosaattia, pitävät sisällään sekä formuloidun, rikkakasvien torjunta-aineena käytettäväksi valmiin tuotteen kysynnän että tuojien/formuloijien joko suolan tai hapon muodossa olevan glyfosaatin kysynnän sen jalostamiseksi formuloiduksi tuotteeksi, jonka voi sittemmin joko myydä yhteisössä tai viedä yhteisön ulkopuolelle. Kummankin kysynnän voi tyydyttää joko yhteisön tuotannonala itse tai tuonti kolmansista maista. Tästä syystä yhteisön kulutusta on arvioitu jakelijoille/käyttäjille ja tuojille/formuloijille suuntautuneen myynnin tasolla. Kulutus on laskettu yhteisön tuotannonalan kokonaistuotannon perusteella oikaistuna varastomäärissä tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi ja lisättynä Eurostatin tilastoimalla kokonaistuonnilla, johon on lisätty yhteisön tuotannonalan toimittamat tiedot tietyistä, erityisen tullikohtelun saaneista määristä ja josta on vähennetty yhteisön tuotannonalan ilmoittamat vientimäärät.

(57)

Näin laskettuna yhteisön kulutuksen todettiin nousseen tasaisesti, 41 prosenttia vuosina 1999–2002. Tämä ilmentää sitä, että glyfosaatti hyväksytään ja sitä käytetään enenevässä määrin valikoimattomasti vaikuttavana rikkakasvien torjunta-aineena. Yksityiskohtaiset, tonnimääräiset tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa.

Taulukko 1:

Kulutus

(58)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärä vahvistettiin Eurostatin tilastotietojen perusteella täydennettynä yhteisön tuotannonalan toimittamilla tiedoilla tietyistä, erityisen tullikohtelun saaneista määristä. Tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi luvut on indeksoitu. Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin tuonnin kokonaismäärä tutkimusajanjaksolla oli alle 50 prosenttia alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (elokuun 1995 loppua välittömästi edeltäneet 12 kuukautta) tuodusta määrästä. Koska kulutus oli nousussa, Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin markkinaosuus laski samalla ajanjaksolla enemmän. Se laski alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakson 11 prosentista alle 3 prosenttiin tarkastelujakson alussa ja alle 2 prosenttiin vuonna 2001, mutta nousi sittemmin tutkimusajanjaksolla pysyen kuitenkin alle 2 prosentin. Kuten 46 kappaleessa selitetään, yli 90 prosenttia Kiinasta peräisin olevasta viimeaikaisesta tuonnista on tapahtunut sisäisen jalostuksen menettelyssä, mikä osoittaa sen, että valtaosa Kiinasta tuodusta glyfosaatista on tosiasiallisesti jälleenvietyä, mikä puolestaan on osoitus siitä, että toimenpiteet vaikeuttavat yhteisössä myyntiä. Kiinasta peräisin oleva, sisäisen jalostuksen menettelyssä tapahtunut tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla tasaisesti verollisen tuonnin kustannuksella vuoden 1999 noin 60 prosentin osuudesta yli 90 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Kiinan viejien markkinaosuus on selvästi pienentynyt voimassaolevien toimenpiteiden johdosta, mutta ne ovat markkinoilla edelleen selvästi edustettuina. Seuraavassa taulukossa esitetään indeksoituna Kiinasta peräisin olevan tuonnin kehitys ja Kiinan markkinaosuus tarkastelujaksolla; vertailuvuotena on käytetty vuotta 1999.

Taulukko 2:

Kiinasta peräisin oleva tuonti

(59)

Koska Kiinasta peräisin olevan formuloidun glyfosaatin tuonti yhteisöön on ollut vähäistä ja glyfosaattisuolaa ei ole tuotu tutkimusajanjaksolla lainkaan, hintojen kehitystä tarkasteltiin käyttämällä ainoastaan glyfosaattihapon hintoja. Tiedot perustuvat Eurostatin tilastoihin. Kiinasta peräisin olevan, glyfosaattipitoisuudeltaan 95-prosenttisen hapon tuontihinnat ennen polkumyyntitullin soveltamista laskivat euroina kilolta ilmoitettuna tasaisesti 3,50 eurosta vuonna 1999 tutkimusajanjakson 2,80 euroon, yhteensä 20 prosenttia. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 3:

Kiinan veloittamat hinnat

(60)

Johdanto-osan 59 kappaleessa esitetystä syystä myös hinnan alittavuutta arvioitiin käyttämällä ainoastaan glyfosaattihapon hintoja. Koska Kiinasta peräisin oleva glyfosaatti on pitoisuudeltaan 95-prosenttista happoa ja yhteisön tuottajien yhteisössä myymä glyfosaatti on 84-prosenttista märkää massaa, vertailun mahdollistamiseksi märän massan muodossa olevan glyfosaatin hinnat muunnettiin vastaamaan pitoisuudeltaan 95-prosenttista happoa, mikä on mahdollista, koska periaatteessa ainoa ero näiden kahden tuotteen välillä on märän massan suurempi vesipitoisuus. Kiinalaisen glyfosaatin hinta perustui yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tutkimuksen aikana toimittamiin tietoihin. Yhteisön rajalla -hintojen, joihin sisältyvät tullit polkumyyntitulleja lukuun ottamatta, perusteella hinnan alittavuuden marginaali oli tutkimusajanjaksolla 20–30 prosenttia, mikä viittaa siihen, että ilman toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin alhaisemmilla hinnoilla olisi yhteisön markkinoiden hintoja alaspäin painava vaikutus. Voimassa olevien polkumyyntitullien taso (48 %) huomioon ottaen Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin tullin jälkeinen hinta ylitti yhteisön tuotannonalan myyntihinnan 10–20 prosentilla. On kuitenkin huomattava, että viitehinnan alittavuuden marginaali (yli 80 %) määritettiin Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin tutkimusajanjakson aikaisen myynnin osalta tullaamattomana 119 ja 120 kappaleessa selitetyllä tavalla.

(61)

Kuten johdanto-osan 71 kappaleessa mainitaan, yksi yhteisön tuottaja toi merkittäviä määriä formuloitua glyfosaattia siihen etuyhteydessä olevilta, kolmansissa maissa sijaitsevilta yrityksiltä. Tässä tuonnissa on kyse arvoltaan korkeasta ei-standardinmukaisesta formuloidusta tuotteesta. Kyseisen tuotteen sekä tuonti- että jälleenmyyntihinta ovat huomattavasti korkeammat kuin keskeisimpien, yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamien ja myymien formuloitujen tuotteiden hinnat. Tästä syystä kyseinen tuonti ei vaikuttanut hintojen alenemiseen yhteisön markkinoilla.

(62)

Oheisiin tuontilukuihin sisältyy myös sisäisessä jalostusmenettelyssä tuotu glyfosaatti, mutta ei erään yhteisön tuottajan siihen etuyhteydessä olevilta, kolmansissa maissa sijaitsevilta yrityksiltä tuoma glyfosaatti.

Taulukko 4:

Muista kolmansista maista lähtöisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuudet

(63)

Jotta kolmansista maista lähtöisin olevan glyfosaattituonnin hintoja voitaisiin verrata järkevällä tavalla, vertailun perustaksi otettiin glyfosaattihappo, jonka osuus glyfosaatin tuonnista tutkimusajanjaksolla oli yli 90 prosenttia.

(64)

Sellaisten yritysten glyfosaatin tuonti, jotka eivät ole etuyhteydessä yhteisön tuottajiin, laski hieman 3 912 tonnista vuonna 1999 tutkimusajanjakson 3 127 tonniin. Ainoa merkittävä muista maista kuin Kiinasta tutkimusajanjaksolla tapahtunut tuonti oli, yhteisön tuottajien tuontia niihin etuyhteydessä olevilta, yhteisön ulkopuolella sijaitsevilta yrityksiltä lukuun ottamatta, lähtöisin Taiwanista (ks. edellä oleva taulukko). Toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen johdosta tulli laajennettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 163/2002 koskemaan tarkasteltavana olevan tuotteen (riippumatta siitä, onko se ilmoitettu Malesiasta tai Taiwanista peräisin olevana) tuontia Malesiasta ja Taiwanista lukuun ottamatta yhden kummassakin maassa nimetyn yrityksen tuottaman glysofaatin tuontia. Tuonti Malesiasta laski huomattavasti toimenpiteiden soveltamisalan laajentamisen johdosta eikä ollut merkittävää tutkimusajanjaksolla.

(65)

Taiwanin osalta tuonti laski vuonna 2001 toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen ollessa vireillä mutta nousi tutkimusajanjaksolla uudestaan tasolle, joka vastaa noin neljää prosenttia yhteisön kulutuksesta. Vaikka tuonti Taiwanista on edelleen suhteellisen merkittävää, on hyvä muistaa, ettei toimenpiteiden kiertämistä koskevan tarkastelun johdosta laajennettua tullia sovelleta kaikkeen vientiin Taiwanista. Lisäksi huomautetaan, että tarkastelujaksolla Taiwanin tuontihinnat olivat 10–20 prosenttia korkeammat kuin Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat, kun ei oteta huomioon Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavia polkumyyntitulleja, eivätkä Taiwanin veloittamat hinnat alittaneet yhteisön tuotannonalan hintoja tutkimusajanjaksolla. Tuonti kaikista muista maista tapahtui yhteisön tuotannonalan hintoja hyvin lähellä olevin hinnoin.

(66)

Jotta tiettyjen vahingon osoittimien arviointi olisi mielekäs, oli välttämätöntä jättää 52 kappaleessa tarkoitettua tuottajaa koskevat tiedot huomiotta tapauksissa, joissa ryhmään kuuluvat mutta yhteisön ulkopuolella sijaitsevat yritykset ovat saattaneet vaikuttaa tietoihin. Koska kyseisen yrityksen Euroopan-toimintojen kannattavuuteen vaikuttaa sen koko toimitusketjun, myös sen yhteisön ulkopuolella sijaitsevan päätoimipaikan, tulokset, katsottiin asianmukaiseksi jättää tätä yritystä koskevat tiedot huomiotta arvioitaessa osoittimia kohdissa f) Kannattavuus ja h) Kassavirta ja pääoman saanti sekä sijoitetun pääoman tuottoja kohdassa g) Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto. Koska yritys oli lisäksi tulosta kahden aiemmin riippumattoman entiteetin sulautumisesta, sen ei ollut mahdollista toimittaa myyntihintoja ja työllisyyttä koskevia tietoja koko tarkastelujaksolta. Tästä syystä oli tarpeen jättää huomiotta myös kohdissa e) Myyntihinnat ja kustannukset ja i) Työllisyys, tuottavuus ja palkat esitetystä kehityssuuntien tarkastelusta saadut tiedot. Koska kyseisen yrityksen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannosta oli vain 15–25 prosenttia, jäljempänä esitettyjen päätelmien katsotaan olevan edustavia.

(67)

Yhteisön tuotannonalan glyfosaatin tuotanto kasvoi 48 334 tonnista vuonna 1999 vuoden 2000 huippulukemiin eli 54 575 tonniin ja laski siitä 50 448 tonniin tutkimusajanjaksolla. Lisäystä tarkastelujakson aikana oli 4 prosenttia.

(68)

Tuotantokapasiteetti kasvoi noin 63 000 tonnista vuonna 1999 tutkimusajanjakson lähes 70 000 tonniin lisäyksen ollessa 11 prosenttia. Vuosien 2000 ja 2001 lisäys selittyy uusien tuotantolaitosten käyttöönotolla ja tuotantoprosessin jatkuvalla hienosäädöllä.

(69)

Kapasiteetin käyttöaste nousi aluksi 77 prosentista 83 prosenttiin vuonna 2000, mutta laski sitten vuoden 2001 ajan tutkimusajanjakson 72 prosenttiin, kokonaislaskun ollessa 5 prosenttiyksikköä vuoteen 1999 verrattuna. Kapasiteetin alentuneen käyttöasteen taloudellista vaikutusta tarkasteltaessa tultiin siihen tulokseen, että sillä ei ollut merkittävää vaikutusta kannattavuuteen.

(70)

Yhteisön tuotannonalan kolmansiin maihin suuntautuvan vientimyynnin kehitys vaikuttaa epäedullisesti kapasiteetin laskevaan käyttöasteeseen, kun otetaan huomioon, että tarkasteltavana olevan tuotteen myynti yhteisössä on kasvussa. Tarkastelujaksolla yhteisön tuotannonalan vientimyynti laski tasaisesti vuoden 1999 maailmanlaajuisen myynnin 58 prosentin osuudesta tutkimusajanjakson 38 prosenttiin sen maailmanlaajuisesta myynnistä.

(71)

Sekä tuotantoa että kapasiteetin käyttöastetta koskeviin vuosien 2001 ja 2002 lukuihin vaikutti yhden yhteisön tuottajan tuotannossa tapahtunut lasku, joka johtui sen päätöksestä tuoda tiettyjä glyfosaattituotteita siihen etuyhteydessä olevilta, kolmansissa maissa sijaitsevilta yrityksiltä, sen sijaan että tuotteet olisi tuotettu yhteisössä. Kyseiset tuotteet ovat äskettäin kehitettyjä muotoja, joiden tuotannossa tarvitaan laitteistoa, jollaista yhteisössä ei tällä hetkellä ole saatavilla. Näiden vahingon osoittimien heikkenemistä vuosina 2001 ja 2002 olisi tarkasteltava 61 kappaleessa mainittu kehitys mielessä pitäen. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 5:

Tuotanto

(72)

Glyfosaattivarastot kasvoivat tarkastelujaksolla 9 149 tonnista vuonna 1999 tutkimusajanjakson 14 554 tonniin, mikä vastaa 59 prosentin lisäystä. Eniten varastot kasvoivat vuosina 2001 ja 2002. Tämä on seurausta yhteisön tuottajien pyrkimyksistä pitää kapasiteetin käyttöaste korkeana tuotantolaitostensa kiinteiden kustannusten kattamiseksi, vaikka markkinat eivät pystyneet absorboimaan tuotettuja määriä. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 6:

Varastot

(73)

Eräs kiinalainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalan varastojen kasvua ei voitu selittää Kiinasta peräisin olevalla tuonnilla, vaan että se oli yhteydessä yhteisön tuotannonalan vähentyneeseen myyntiin vientimarkkinoilla. Tässä yhteydessä on huomattava, että sisäisessä jalostusmenettelyssä tuodun ja sittemmin viedyn kiinalaisen glyfosaatin aiheuttama kilpailu vaikutti sekin yhteisön tuotannonalan myynnin laskuun vientimarkkinoilla.

(74)

Yhteisön tuotannonalan tuottaman glyfosaatin myynti yhteisön markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla tasaisesti 19 945 tonnista vuonna 1999 tutkimusajanjakson 29 607 tonniin lisäyksen ollessa 48 prosenttia. Yhteisön tuotannonala kasvatti myös markkinaosuuttaan 80 prosentista vuonna 1999 tutkimusajanjakson 85 prosenttiin vuoden 2001 osuuden ollessa jopa 89 prosenttia. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 tapahtuneeseen markkinaosuuden laskuun vaikutti 71 kappaleessa mainittu glyfosaatin tuonti kolmansista maista erään yhteisön tuottajan toimesta.

Taulukko 7:

Myynti

(75)

Hintavertailussa käytettiin formuloitua tuotetta, koska siinä muodossa eli rikkakasvien torjunta-aineena lopullinen kuluttaja käyttää glyfosaattia. Lisäksi valtaosa glyfosaatin myynnistä niin arvon kuin määränkin perusteella laskettuna on formuloidun glyfosaatin myyntiä. Hintojen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi ja markkinoilla olevan formuloidun glyfosaatin eri tyyppien, joiden hinnat voivat vaihdella merkittävästi sekä tuotteen väkevyyden että siinä käytetyn pinta-aktiivisen aineen mukaan, huomioon ottamiseksi komission yksiköt valitsivat yleisimmän eli standardinmukaisen formuloidun tuotteen, jonka glyfosaattipitoisuus on 360 grammaa litralta. Standardinmukaisen formuloidun tuotteen osuus yhteisön tuotannonalan glyfosaatin myynnistä yhteisössä oli tarkastelujaksolla noin 40 prosenttia, ja koska sen patentin voimassaolo on nyttemmin päättynyt, se on tyypillinen formuloitu muoto, jota joko tuodaan Kiinasta tai tehdään Kiinasta peräisin olevasta tuontihaposta tai -suolasta.

(76)

Lisäksi tässä vertailussa tarkasteltiin erikseen yhteisön tuotannonalan formuloimaa glyfosaattia, joka sisältää erityisiä pinta-aktiivisia aineita, joiden tarkoituksena on tehdä tuotteesta vähemmän vaarallinen. Tämän vaarattoman formuloidun tuotteen, joka sekin sisältää glyfosaattia 360 grammaa litralta, osuus yhteisön tuotannonalan glyfosaatin myynnistä yhteisössä oli tarkastelujaksolla noin 20 prosenttia. Normaalisti glyfosaattihapon osuus yhteisön tuotannonalan glyfosaatin kokonaismyynnin määrästä yhteisössä oli tarkastelujaksolla noin 18 prosenttia lopun ollessa glyfosaattisuolaa ja muita ei standardinmukaisia formuloituja tuotteita, joilla on eri glyfosaattipitoisuus litraa kohti laskettuna ja/tai jotka sisältävät erityisiä pinta-aktiivisia aineita tehon parantamiseksi tai vaaraluokituksen muuttamiseksi.

(77)

Glyfosaattihappo on glyfosaatin formuloinnin keskeisin kustannustekijä. Standardinmukaisen formuloidun glyfosaatin tuotannon kokonaiskustannuksista sen osuus on noin 55 prosenttia ja standardinmukaisen vaarattoman formuloidun glyfosaatin tuotantokustannuksista noin 45 prosenttia.

(78)

Standardinmukaisen formuloidun glyfosaatin myyntihinnat, ilmoitettuna 95-prosenttista happopitoisuutta vastaavina ekvivalentteina kiloa kohti (vastaa 2,64:ää litraa formuloitua tuotetta), laskivat tasaisesti 9,23 eurosta vuonna 1999 vuoden 2002 7,28 euroon kokonaislaskun ollessa 21 prosenttia. Myös tuotantokustannukset laskivat tasaisesti 10,37 eurosta vuonna 1999 tutkimusajanjakson 8,14 euroon, mikä vastaa 21 prosentin kokonaislaskua. Tuote oli kannattamaton koko tarkastelujakson ajan, vaikka samaan aikaan tuotantokustannusten ja myyntihinnan välinen ero pysyi suhteellisen vakaana.

Taulukko 8:

Standardinmukainen formuloitu glyfosaatti

(79)

360 grammaa glyfosaattia litralta sisältävän vaarattoman formuloidun glyfosaatin myyntihinta, ilmoitettuna 95-prosenttista happopitoisuutta vastaavina ekvivalentteina kiloa kohti (vastaa 2,64:ää litraa formuloitua tuotetta), laski tasaisesti vuodesta 1999 vuoteen 2002 kokonaislaskun ollessa 12 prosenttia. Myös tuotantokustannukset laskivat vuodesta 1999 vuoteen 2001, mutta nousivat uudestaan tutkimusajanjaksolla kokonaislaskun ollessa 22 prosenttia. Tuotantokustannusten nousu tutkimusajanjaksolla johtui kapasiteetin alentuneesta käyttöasteesta. Tuotteen kannattavuus parani tarkastelujaksolla.

Taulukko 9:

Standardinmukainen vaaraton formuloitu tuote

(80)

Oheisesta taulukosta käy ilmi myyntihinnan ja tuotantokustannusten painotetut keskiarvot glyfosaatin kaikkien muotojen eli suolan, hapon ja kaikkien formuloitujen tuotelajien osalta yhteenlaskettuina. Myyntihinnat ja tuotantokustannukset näyttäisivät nousseen vuonna 2001. Tämä johtuu yhteisön markkinoilla myytävässä tuotevalikoimassa tapahtuneesta muutoksesta: yhteisön tuotannonala myi vähemmän alempiarvoisempia happo- ja suolatuotteita yhteisön markkinoilla.

Taulukko 10:

Kaikki tuotteet

(81)

Yhteisön tuotannonalan kokonaiskannattavuus glyfosaattiin liittyvien toimintojen osalta laski 4,2 prosentista vuonna 1999 tutkimusajanjakson -2,6 prosenttiin. Kannattavuus koskee kaikkia yhteisön tuotannonalan yhteisössä tuottamia ja myymiä glyfosaatin muotoja. Kuten 71 kappaleessa mainitaan, lukuihin ei sisälly tuotu ja jälleenmyyty glyfosaatti.

(82)

Eräs kiinalainen osapuoli väitti, että tuotu ja jälleenmyyty tuote olisi pitänyt sisällyttää kokonaiskannattavuuden arviointiin. Nämä tuotteet on asianmukaisesti jätetty huomiotta, koska ne eivät vaikuta tuotantoon ja myyntiin yhteisössä liittyvään yhteisön tuotannonalan kannattavuuteen. Tästä syystä väite hylättiin.

(83)

Kokonaiskannattavuuteen vaikutti epäedullisesti myös yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymä tuotevalikoima. Yhteisön tuotannonala suunnitteli siirtyvänsä standardinmukaisen formuloidun glyfosaatin, jonka myynti on lähinnä Kiinasta ja Taiwanista lähtöisin olevan halpatuonnin aiheuttaman paineen alaisena ollut tappiollista, pidemmälle kehitettyihin, arvoltaan suurempiin tuotteisiin, kuten vaarattomiin formuloituihin tuotteisiin. Näiden yhteisössä tuotettujen, arvoltaan suurempien tuotteiden myynti kuitenkin laski tutkimusajanjaksolla johtuen niiden alhaisemmasta kysynnästä, mikä puolestaan vaikutti epäedullisesti kokonaiskannattavuuteen. Kannattavuusluvut esitetään taulukossa 11.

(84)

Yhteisön markkinoilla glyfosaattia myyvät myös tuojat/ formuloijat. Kyseinen myynti, lähes yksinomaan standardinmukaista formuloitua glyfosaattia, joka on yhteisön tuotannonalan eniten myymä tuote, kilpailee suoraan yhteisön tuotannonalan saman formuloidun tuotteen myynnin kanssa. Kyseinen glyfosaatti hankitaan joko happona tai suolana pääasiassa yhteisön tuottajilta mutta sitä tuodaan myös kolmansista maista. Vaikka yhteisön tuotannonalan myynti kyseisen standardinmukaisen formuloidun glyfosaatin kysynnän tyydyttämiseksi ei ole ollut kannattavaa, yhteisön tuotannonalan on siitä huolimatta jatkettava toimituksia, koska kyseinen myynti auttaa kapasiteetin käyttöastetta ylläpitämällä kattamaan niiden kiinteitä kustannuksia.

Taulukko 11:

Kannattavuus

(85)

Investoinnit glyfosaattialalla laskivat voimakkaasti vuoden 1999 jälkeen 15–18 prosenttiin vuoden 1999 luvuista. Huomautettakoon, että valtaosa vuoden 2001 kapasiteetin lisäämiseen liittyvistä investoinneista tehtiin ennen vuotta 1999. Tarkastelujakson jäljellä olevalle ajalle ei ollut suunnitteilla eikä sinä aikana myöskään tehty merkittäviä investointeja. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 12:

Investoinnit

(86)

Yhteisön tuotannonalan kassavirta heikkeni vuoden 1999 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana sekä absoluuttisina arvoina että prosentteina liikevaihdosta ilmaistuna. Tämä lasku on johdonmukainen kokonaiskannattavuuden tarkastelujaksonaikaisen heikkenemisen kanssa.

Taulukko 13:

Kassavirta

(87)

Pääomaa saadaan kasvatettua joko pörssissä tai vaihtoehtoisesti yrityksen sisällä. Investoinnit, ja joissakin tapauksissa varojen käyttäminen tutkimukseen ja kehitykseen, ovat olleet viime vuonna vähäisiä, mikä on seurausta glyfosaatin myynnin laskevasta kannattavuudesta. Johdanto-osan 85 kappaleessa esitetyt luvut vahvistavat sen, ettei vuodesta 2000 ole tehty merkittäviä investointeja.

(88)

Johdanto-osan 52 kappaleessa tarkoitettu yhteisön tuottaja ei 66 kappaleessa selitetystä syystä pystynyt esittämään vertailukelpoisia lukuja koko tarkastelujaksolta, mistä syystä kyseisestä yrityksestä käytettävissä olevat tiedot oli jätettävä huomiotta, jotta kehityssuuntauksen tarkastelu olisi johdonmukainen.

(89)

Työllisyys laski tarkastelujaksolla 1 017 työntekijästä vuonna 1999 tutkimusajanjakson 808 työntekijään laskun ollessa 20 prosenttia. Tämä on seurausta tuotannon laskusta vuosina 2001 ja 2002 mutta myös siitä, että yleisesti ottaen tuottavuus on noussut tuotoksella työntekijää kohti mitattuna. Vuonna 2002 tuottavuus laski johtuen lähinnä 71 kappaleessa mainitusta laskusta kapasiteetin käyttöasteessa. Työntekijää kohti laskettujen palkkakustannusten nousu on seurausta tuotannonalan tasolla käydyistä työehtosopimusneuvotteluista.

(90)

Eräs kiinalainen osapuoli väitti, että työllisyyden lasku oli ennemminkin seurausta tuotannon tehostumisesta kuin vahingon aiheuttamaa. Työllisyyden lasku on kuitenkin suurelta osin seurausta yhteisön tuotannonalan vähentyneestä tuotannosta, vaikka tuotannon tehostumisen tunnustetaan senkin vaikuttaneen asiaan 89 kappaleessa esitetyn mukaisesti.

Taulukko 14:

Työllisyys

(91)

Tutkimusajanjaksolla todetun polkumyyntimarginaalin suuruuden (29,9 %) vaikutuksesta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen on aiheellista huomauttaa, että vaikka marginaali on pienempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa (38,2 %), se on edelleen suuri. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yhteisön tuotannonalan tilanne parani aluksi jossain määrin, mutta täydellistä elpymistä ei tapahtunut. Johdanto-osan 1 kappaleessa mainittu absorptiotutkimus vahvisti, että polkumyynnin osuus kasvoi 62 prosenttiin. Lisääntynyt polkumyynti ja sitä seurannut, 1 kappaleessa mainitussa toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa todettu toimenpiteiden kiertäminen Malesian ja Taiwanin kautta vaikuttivat varmasti hintojen alenemiseen yhteisössä ja yhteisön tuotannonalan kannattavuuden laskuun. Jos tuonti Kiinasta alkaisi uudestaan aiempaa suurempina määrinä, tässä tutkimuksessa todetun polkumyynnin vaikutus yhteisön tuotannonalaan olisi merkittävä.

(92)

Kaksi kiinalaista osapuolta väitti, että toimenpiteet eivät olleet tehokkaita ja että ne pitäisi kumota, koska yhteisön tuotannonala ei elpynyt merkittävästi toimenpiteiden voimassaoloaikana. Tässä yhteydessä on huomattava, että toimenpiteiden tehoa laski jatkuva hintapaine, jota aiheutti Kiinasta peräisin olevan tuonnin laskevat hinnat. Lisäksi on muistettava, että absorptiota ja toimenpiteiden kiertämistä tapahtui 1 ja 45 kappaleessa esitetyn mukaisesti toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, mikä sekin vähensi toimenpiteiden tehoa. Näiden tekijöiden perusteella toimenpiteiden kumoamisesta esitettyä väitettä ei voida hyväksyä.

(93)

Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne koheni tuottavuuden, tuotannon, tuotantokapasiteetin, myynnin ja markkinaosuuden osalta. Tätä tarkasteltaessa on otettava huomioon toimenpiteiden lisäksi se, että glyfosaatin kulutus yhteisössä oli lisääntymässä. Myyntihinnat ovat kuitenkin laskeneet tasaisesti, mikä on johtanut kannattavuuden tasaiseen heikkenemiseen ja lopulta tappioihin tutkimusajanjaksolla. Tämä on vaikuttanut epäedullisesti kassavirtaan samaan aikaan, kun varastotasot ovat nousseet ja työllisyys laskenut. Vuodesta 2000 ei myöskään ole tehty merkittäviä uusia investointeja.

(94)

Eräs kiinalainen osapuoli väitti, että yhteisön tuotannonalan heikko tilanne johtui sen liiallisesta tuotantokapasiteetista ja vähentyneestä vientimyynnistä. Tämä väite hylätään 69 ja 73 kappaleessa esitettyjen huomioiden perusteella. Tästä syystä katsotaan, että yhteisön tuotannonalan tilanne on edelleen heikko.

(95)

Toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen Kiina on jatkanut glyfosaatin myyntiä yhteisöön polkumyyntihinnoin. Vaikka yhteisön markkinoille tuleva määrä on laskenut (muun muassa toimenpiteiden seurauksena), kiinalaiset viejät ovat markkinoilla edelleen selvästi edustettuina. Lisäksi niiden pääasiassa sisäisen jalostuksen menettelyssä tapahtuva myynti aiheuttaa kaikesta huolimatta edelleen jonkinasteista painetta yhteisössä vallitseviin hintoihin. Kiinassa on käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, joka vastaa noin 40:tä prosenttia yhteisön kulutuksesta, ja jos toimenpiteet lakkautettaisiin, kiinalaisviejät pystyisivät ohjaamaan merkittävän määrän nykyisestä viennistään kolmansien maiden matalampihintaisilta markkinoilta yhteisöön 41 ja 47 kappaleessa esitetyn mukaisesti. Näin niille tarjoutuisi mahdollisuus toimittaa nykyistä suurempia määriä yhteisön markkinoille hinnoin, jotka johtaisivat merkittävään hinnan alittavuuteen ja hintojen alenemiseen yhteisössä, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tuonnin hinnat alittaisivat myös muiden kolmansien maiden vientihinnat, esimerkiksi Taiwanin tapauksessa noin 10–20 prosentilla.

(96)

Eräs kiinalainen osapuoli väitti, että Kiinasta vähäisinä määrinä tuodun glyfosaatin ei pitäisi vaikuttaa yhteisön markkinoilla vallitseviin hintoihin ja että yhteisön hintojen lasku oli seurausta yhteisön tuotannonalan tuotantokustannusten alenemisesta. Väite hylätään, koska todettiin, että glyfosaatti on hyödyketuote, mistä syystä suhteellisen pientenkin glyfosaattimäärien esiintyminen yhteisön markkinoilla matalaan hintaan vaikuttaa markkinahintoihin. Tämä koskee erityisesti standardinmukaista formuloitua tuotetta, jonka osuus yhteisön tuotannonalan myynnistä kyseisillä markkinoilla on noin 40 prosenttia ja jonka kanssa tuonti Kiinasta on suorassa kilpailuasemassa. Huolimatta yhteisön tuotannonalan pyrkimyksistä alentaa kustannuksia, sen kannattavuus standardinmukaisen formuloidun tuotteen osalta pysyi alenevien hintojen takia negatiivisena koko tarkastelujakson ajan.

(97)

Toinen kiinalainen osapuoli oli sitä mieltä, että sisäisessä jalostusmenettelyssä tapahtunutta tuontia ei olisi pitänyt ottaa huomioon vahinkoa arvioitaessa, koska asianomaista tuontia ei myydä yhteisön markkinoilla. Tässä yhteydessä on huomattava, että glyfosaattisuolan ja -hapon sisäisessä jalostusmenettelyssä tapahtuva tuonti on suorassa kilpailuasemassa yhteisön tuotannonalan samojen tuotteiden kanssa, joita tuojat/formuloijat kysyvät niitä vientimarkkinoilleen toimittaakseen. Tästä syystä on asianmukaista ottaa kyseisen tuonnin määrät huomioon vahinkoa arvioitaessa. Vaikka sisäisessä jalostusmenettelyssä tapahtuvaa tuontia ei myydäkään yhteisössä, sen hintojen vaikutus tuntuu markkinoilla tuojien/formuloijien toiminnan kautta niiden pyrkiessä vastaamaan niin yhteisön kysyntään kuin vientikysyntäänkin hankkimalla tuotteita mahdollisimman kilpailukykyisin hinnoin. Tästä syystä sisäisessä jalostusmenettelyssä tapahtuvan tuonnin hinnat ruokkivat osaltaan sitä hintapainetta, joka johti yhteisön tuotannonalan kannattavuuden laskuun yhteisön markkinoilla ja sen taloudellisen tilanteen jatkuvaan heikkenemiseen. Väitettä ei tämän vuoksi hyväksytä.

(98)

Yhteisön tuotannonalan tilanne on 93 kappaleessa esitetyn mukaisesti heikko, erityisesti sen kannattavuus, joka on tarkasteltavina olevien toimenpiteiden käyttöönotosta alkaen laskenut jatkuvasti ja siinä määrin, että tuotannonala teki tutkimusajanjaksolla tappiota ja jopa sen kassavirta on kääntynyt negatiiviseksi. Edellä esitetyn perusteella onkin todennäköistä, että jos yhteisön tuotannonala joutuisi Kiinasta peräisin olevan, polkumyynnillä ja lisääntyneinä määrinä tapahtuvan tuonnin kohteeksi, se johtaisi sen jo valmiiksi heikentyneen taloudellisen tilanteen huononemiseen ja sen markkinaosuuden pienenemiseen. Tämän perusteella päätellään, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen.

(99)

Komissio tutki, olisiko yhteisön edun mukaista jatkaa glyfosaattia koskevia polkumyyntitoimenpiteitä. Vahingollisen polkumyynnin jatkumista pidettiin todennäköisenä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, oliko olemassa mitään yli kaiken muun käyviä etuja toimenpiteiden voimassaolon jatkamista vastaan, sekä otettiin huomioon tullien aiemmat vaikutukset kaikkiin kyseeseen tuleviin etuihin.

(100)

Palautettakoon mieliin, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei alkuperäisessä tutkimuksessa pidetty yhteisön edun vastaisena. Koska tutkimus on samalla toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, siinä selvitettiin myös voimassaolevien toimenpiteiden vaikutuksia varsinkin käyttäjiin, kuluttajiin ja tuojiin/formuloijiin.

(101)

Kiinasta peräisin olevaa glyfosaattia tarjotaan edelleen yhteisön tuottajien käypiä myyntihintoja alhaisemmilla cif-arvoilla. Näin ollen toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi joko siihen, että Kiinasta peräisin oleva glyfosaatti kasvattaisi markkinaosuutta yhteisön markkinoilla yhteisön tuottajien kustannuksella, tai vaihtoehtoisesti siihen, että yhteisön tuotannonalan olisi alennettava valmiiksi laskussa olevia myyntihintojaan säilyttääkseen markkinaosuutensa ja kapasiteettinsa käyttöasteen. Molemmissa vaihtoehdoissa yhteisön tuotannonala kärsisi toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä johtuvia tappioita.

(102)

Yhteisön tuottajat väittivät, että Kiina oli joko absorboinut toimenpiteet tai kiertänyt niitä tarkastelujakson valtaosan ajan, mistä syystä toimenpiteiden korjaava vaikutus jäi vähäiseksi. Absorptio ja kiertäminen Malesian ja Taiwanin kautta on vahvistettu ja niitä on käsitelty 1 kappaleessa mainituissa tarkastelua koskevissa tutkimuksissa.

(103)

Useat raaka-aineiden toimittajat ja palvelujen tarjoajat ilmoittautuivat ja ilmoittivat olevansa vakuuttuneita siitä, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, yhteisön tuotanto ja sen myötä niiden raaka-aineiden ja palvelujen kysyntä laskee.

(104)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että ilman tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tuontiin kohdistuvia polkumyyntitoimenpiteitä yhteisön tuotannonalan tilanne huononisi Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntyessä, mikä johtaisi taloudellisten tappioiden syvenemiseen. Vaikka tuonti Kiinasta väheni tarkastelujaksolla, on syytä korostaa, että glyfosaattia voidaan pitää hyödyketuotteena. Näissä olosuhteissa vähäinenkin polkumyyntihinnoin tapahtuva tuonti voi vaikuttaa haitallisesti yhteisön tuotannonalaan. Yhteisön tuotannonalan tuotanto, myyntimäärät ja markkinaosuus ovat kasvaneet tarkastelujaksolla, mutta kasvu on tapahtunut voittojen kustannuksella. Tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vaarassa ilman vahingollista polkumyyntiä torjuvia toimenpiteitä.

(105)

Koska valtaosa Kiinasta peräisin olevasta, yhteisöön tuotavasta glyfosaatista on hapon tai suolan muodossa ja jälleenmyydään formuloidussa muodossa, formulointi tuotannonalana on tässä menettelyssä asianomainen osapuoli. Eräät näistä tuojista antoivat ymmärtää, että vaikka ne tällä hetkellä tuovat merkityksettömiä määriä glyfosaattia Kiinasta, ne siinä tapauksessa, että toimenpiteitä ei olisi, käynnistäisivät täysimittaisen tuonnin Kiinasta.

(106)

Yksi tuoja/formuloija toimi täydessä yhteistyössä komission kanssa. Se esitti näkökantansa, jossa se vastustaa toimenpiteitä, koska tärkeimmän tuotantopanoksen hinnan pienikin nousu vähentäisi sen formuloidun glyfosaatin voittomarginaalia. Joukko sellaisia formuloijia, jotka voimassa olevien toimenpiteiden takia eivät tällä hetkellä tuo Kiinasta peräisin olevaa glyfosaattia, ilmoittivat hankkivansa uudelleen tuotetta Kiinasta, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy. Katsotaan, että koska näistä tuojista/formuloijista valtaosan toimialaan kuuluu lukuisia muitakin tuotteita kuin glyfosaatti, toimenpiteiden vaikutus niiden liiketoimintaan olisi vähäinen, vaikka toimenpiteet rajoittaisivatkin glyfosaattihapon hintojen laskua.

(107)

Tuojat/formuloijat katsovat, että toimenpiteiden lakkauttaminen johtaisi niiden glyfosaatin hintojen laskuun yhteisön markkinoilla, minkä ansiosta ne voisivat kasvattaa markkinaosuuttaan yhteisön tuottajien kustannuksella. Tästä koituva taloudellinen hyöty olisi kuitenkin rajallinen, koska tuojien/formuloijien olisi siirrettävä valtaosa niiden kustannuksissa tapahtuneesta laskusta asiakkaille muiden, myöskin Kiinasta peräisin olevaa glyfosaattia tuovien formuloijien taholta tulevan kilpailun pakottamana. Tuojien/formuloijien ei pitäisi saada etua polkumyynnistä, koska se johtaa tasapainon järkkymiseen suhteessa muihin kilpailijoihin, tässä tapauksessa yhteisön tuotannonalaan.

(108)

Edellä mainituista syistä katsotaan, että yhteisön tuotannonalalle toimenpiteiden säilyttämisestä aiheutuvat edut olisivat suurempia kuin asianomaisille tuojille/formuloijille mahdollisesti aiheutuvat vähäiset kielteiset vaikutukset.

(109)

Komissio vastaanotti maatalouskemikaalien jakelijoita ja käyttäjiä EU:ssa edustavalta järjestöltä sen näkökannan. Kyseinen järjestö esitti useita väitteitä yhteisön tuottajien sellaisesta toiminnasta yhteisön markkinoilla, joka on maatalouskemikaalien riippumattomien jakelijoiden kannalta vahingollista.

(110)

Kyseinen järjestö ja eräs tuoja/formuloija väittivät, että yhteisön markkinat on suojattu tiukasti tuonnilta sääntelyn keinoin, erityisesti kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/414/ETY (8), mistä johtuen toimenpiteiden säilyttäminen on tarpeetonta. Järjestö uudisti väitteen päätelmien julkaisemisen jälkeen. Huomautettakoon, että kyseisessä direktiivissä ei käsitellä kaupan suojelua vaan pikemminkin ympäristön turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Siitä huolimatta väitettiin, että glyfosaatin rekisteröimiseen tarvittavien tietojen hankkimiseen menee sekä rahaa että aikaa ja että se estää tuojia/formuloijia tuomasta glyfosaattia kolmansista maista. Käytännössä tämä ei kuitenkaan näyttäisi olevan vakava rajoite, koska useat tuojat/formuloijat ovat onnistuneet direktiivin 91/414/ETY mukaisessa rekisteröinnissä. Lisäksi yhteistyössä toiminut tuoja/formuloija ilmoitti tuovansa Kiinasta peräisin olevaa glyfosaattia, jos toimenpiteet lakkautetaan. Tästä syystä katsotaan, että direktiivi 91/414/ETY ei sulje yhteisön markkinoita glyfosaatin tuonnilta Kiinasta.

(111)

Järjestö väitti edelleen, että formuloijien erään yhteisön tuottajan valmistamasta haposta tai suolasta tuottamien standardinmukaisten formuloitujen tuotteiden, jotka eivät ole merkkituotteita, alhaisia hintoja tasapainottavat saman tuottajan myymien vastaavien merkkituotteiden korkeat hinnat. Näiden halpojen ei-merkkituotteiden väitettiin estävän muiden valmistajien pääsyn yhteisön markkinoille Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin tuonti mukaan luettuna. Vaikka todentuikin, että formuloijat ostavat hapon ja/tai suolan kyseiseltä yhteisön tuottajalta halvalla, ei silti voitu väittää, että asianomainen yhteisön tuottaja pystyi veloittamaan korkean hinnan formuloiduista tuotteistaan. Edellä 75 kappaleessa esitetyn mukaisesti yhteisön tuottajat, asianomainen tuottaja mukaan luettuna, myivät standardinmukaisia formuloituja tuotteitaan (jotka ovat merkkituotteita) tappiolla tarkastelujaksolla, mikä tekee epäuskottavaksi väitteen, jonka mukaan ne pystyisivät veloittamaan merkkituotteistaan korkean hinnan.

(112)

Järjestö väitti myös, että kaksi yhteisön tuottajaa toimivat yhteisössä kartellin tavoin, koska toinen niistä näyttäisi rajoittavan yhteisön markkinaosuuttaan, vaikka ne voisivat tyydyttää paljon suuremman osan yhteisön kysynnästä. Tässä yhteydessä on huomautettava, että väitteen tueksi esitetty näyttö ei käynyt todisteesta, koska kartellin ohella on olemassa muita tekijöitä, jotka voisivat selittää yhteisön tuottajan markkinaosuuden väitetyn rajaamisen. Ensinnäkin on huomattava, että kyseisen tuottajan markkinaosuuden ohella muidenkaan tuottajien markkinaosuudet eivät muuttuneet merkittävästi tarkastelujaksolla. Toiseksi todettakoon, että vientimarkkinamyynnissä olisi voitu veloittaa korkeampia hintoja, joten se, ettei yritys myynyt yhteisössä enemmän kuin sen ulkopuolella, voi selittyä muillakin tekijöillä, kuten esimerkiksi yrityksen omilla pyrkimyksillä maksimoida tuotot vientimarkkinoilla, jotka olivat kannattavammat kuin yhteisön markkinat. Lisäksi yhteisön tuotannonalan tuotanto on huomattavasti mittavampaa kuin yhteisön kulutus, mistä syystä kaikille yhteisön valmistajille on taloudellisesti tärkeää viedä glyfosaattia kolmansiin maihin, jotta ne voisivat saavuttaa korkean kapasiteetin käyttöasteen ja siten absorboida kokonaisuudessaan kiinteät kustannuksensa. Tällä hetkellä ei ole riittävää näyttöä kartellin olemassaolosta ja siitä, että yhteisön markkinoille toimitettavia määriä olisi tarkoituksellisesti rajoitettu kuluttajien vahingoksi. Sitä paitsi kartellin mahdollinen olemassaolo on asia, joka olisi selvitettävä ennemminkin kilpailunrajoituksia koskevassa tutkimuksessa. Komissio ei ole kuitenkaan tähän päivään mennessä aloittanut kilpailunvastaista toimintaa koskevaa menettelyä tässä asiassa.

(113)

Toisaalta ei ollut viitteitä polkumyyntitoimenpiteiden jatkumisen glyfosaatin jakelijoille mahdollisesti aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista.

(114)

Tuotteen kuluttajat ovat pääasiassa maanviljelijöitä. Glyfosaatin hinnan alenemisella olisi hyvin vähäinen merkitys maatilojen kannattavuuteen, koska sen osuus maanviljelyksen kokonaiskustannuksista on suhteellisen pieni. Pääteltiin, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi viljelijöiden voittomarginaalin paranemiseen noin 0,1 prosentilla.

(115)

Edellä mainituista syistä katsotaan, että yhteisön tuotannonalalle toimenpiteiden säilyttämisestä aiheutuvat edut olisivat suurempia kuin asianomaisille jakelijoille ja kuluttajille mahdollisesti aiheutuvat vähäiset kielteiset vaikutukset.

(116)

Jos nykyisten toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä, on odotettavissa, että yhteisön tuotannonala kärsisi hintojen alenemisesta yhteisön markkinoilla johtuvia merkittäviä tappioita, minkä seurauksena joko sen markkinaosuus pienenisi Kiinasta peräisin olevan tuonnin lisääntyessä tai sen myyntihinnat alenisivat entisestään sen yrittäessä säilyttää markkinaosuutensa. Tuojien/formuloijien markkinaosuus voisi kasvaa halvemman, Kiinasta peräisin olevan glyfosaatin ansiosta, mutta tällaisen kehityksen taloudellinen vaikutus tuojiin/formuloijiin olisi yhteisön tuotannonalalle aiheutuneisiin tappioihin verrattuna vähäinen, koska hinnan alenemiset olisi siirrettävä asiakkaille. Toisaalta ei ollut viitteitä kielteisistä vaikutuksista, joita polkumyyntitoimenpiteiden jatkuminen mahdollisesti aiheuttaisi glyfosaatin jakelijoille. Vaikka käyttäjät saattaisivatkin jossain määrin hyötyä alemmista hinnoista siinä tapauksessa, että toimenpiteet lakkautettaisiin, se ei vaikuttaisi merkittävällä tavalla niiden voittomarginaaliin tai sitä kautta niiden toimintaan.

(117)

Arvioituaan kaikkia kyseeseen tulevia etuja komissio päättelee, että toimenpiteiden jatkumista vastaan ei ole olemassa yhteisön edun kannalta pakottavia syitä.

(118)

Tullin määrittämisessä käytetty tuotelaji oli glyfosaattihappo, koska se on kaikkien Kiinasta vietävien ja yhteisössä tuotettavien glyfosaattimuotojen perusaine. Todettiin, että hapon osuus vastaavan määrän standardinmukaista formuloitua tuotetta valmistuskustannuksista on 55 prosenttia. Lisäksi Kiinasta tutkimusajanjaksolla tuodun glyfosaatin määrästä yli 90 prosenttia oli hapon muodossa. Sen vuoksi katsotaan, että glyfosaattihappoa koskevien tietojen perusteella määritetty tulli edustaisi kaikkia Kiinasta tuotuja glyfosaatin muotoja.

(119)

Polkumyynnin vahingollisten vaikutusten poistamiseksi tarvittavan hinnannousun laskemiseksi katsottiin tarkoituksenmukaiseksi verrata polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintoja yhteisön tuottaman glyfosaattihapon tuotantokustannuksiin lisättynä kohtuullisella määrällä voittoa. Komissio oli alkuperäisessä tutkimuksessa jo todetun mukaisesti sitä mieltä, että 5 prosentin voittomarginaali edusti kohtuullista voittoa, koska glyfosaattihappo on hyödyketuote, jota teoriassa myydään irtotavarana välivaiheen asiakkaille, jotka vastaavat formulointikustannuksista ennen tuotteen myymistä loppukäyttäjille.

(120)

Tältä pohjalta kyseisen tuotelajin tutkimusajanjakson aikaisten vientihintojen painotettua keskiarvoa cif hintana yhteisön rajalla verrattiin yhteisön tuottajien yhteenlaskettujen tuotantokustannusten painotettuun keskiarvoon lisättynä 5 prosentin voittomarginaalilla. Vertailun perusteella viitehinnan alittavuuden marginaali oli 80 prosenttia.

(121)

Koska vahinkomarginaali on suurempi kuin todettu polkumyyntimarginaali, polkumyyntitullit pitäisi määrittää jälkimmäisen perusteella perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti.

(122)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella katsotaan tarkoituksenmukaiseksi vahvistaa alkuperäisillä toimenpiteillä käyttöön otetut polkumyyntitullit seuraavasti:

(123)

Glyfosaattiin sovellettava polkumyyntitulli laajennettiin asetuksella (EY) N:o 163/2002 koskemaan myös Malesiasta ja Taiwanista tuotavaa glyfosaattia riippumatta siitä, onko tuote ilmoitettu Malesiasta tai Taiwanista peräisin olevaksi. Koska tässä tarkastelussa esitetyllä tavalla laskettu polkumyyntitulli korvaa voimassa olevan tullin, tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettava, 122 kappaleessa vahvistettu polkumyyntitulli olisi laajennettava koskemaan Malesiasta ja Taiwanista tuotavaa glyfosaattia riippumatta siitä, onko tuote ilmoitettu Malesiasta tai Taiwanista peräisin olevaksi. Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka oli vapautettu asetuksella (EY) N:o 163/2002 laajennetuista toimenpiteistä, pitäisi vapauttaa myös tällä asetuksella käyttöön otettavista toimenpiteistä.

(124)

Perusasetuksen 20 artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille ilmoitettiin ne olennaiset tosiasiat ja huomiot, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden tasoa ehdotettiin alennettavaksi. Niille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa oli mahdollista esittää huomautuksia kyseisen ilmoituksen johdosta. Saadut huomautukset on otettu huomioon.

(125)

Edellä esitetystä seuraa, että tarkastelua koskevien tutkimusten päätelmien perusteella asetuksella (EY) N:o 368/98 käyttöön otettuja polkumyyntitulleja pitäisi alentaa 29,9 prosenttiin ilmaistuna prosenttiosuutena vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohinnasta,

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/19

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/21

(1)

Komission asetuksen (EY) N:o 1327/2004 (2) 4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetaan osittaisia tarjouskilpailuja koskevien määräaikojen päättymisajankohdat. Hallinnollisista ja hyvään hallinnointiin liittyvistä syistä ja koska 1 ja 2 päivä marraskuuta 2004 ovat vapaapäiviä useimmissa jäsenvaltioissa, tarjouskilpailua ei järjestetä torstaina 4 päivänä marraskuuta 2004. Tämän vuoksi mainittu 4 artiklan 2 kohta olisi muutettava.

(2)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean mukaiset,

”—

11 ja 25 päivänä marraskuuta 2004,”

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/22

(1)

Neuvoston päätöksellä 87/497/ETY (2) hyväksytyssä tekstiilituotteiden kaupasta Euroopan talousyhteisön ja Macaon välillä tehdyssä sopimuksessa, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 95/131/EY (3) hyväksytyllä kirjeenvaihtona tehdyllä sopimuksella, määrätään, että siirroista luokkien ja kiintiövuosien välillä voidaan sopia.

(2)

Macao esitti 5 päivänä toukokuuta 2004 pyynnön siirroista kiintiövuosien välillä.

(3)

Macaon pyytämät siirrot kuuluvat asetuksen (ETY) N:o 3030/93 7 artiklassa tarkoitettujen ja liitteessä VIII olevassa 9 sarakkeessa esitettyjen joustavuussäännösten soveltamisalaan.

(4)

Sen vuoksi pyyntöön on aiheellista suostua.

(5)

On suotavaa, että tämä asetus tulee voimaan sen julkaisemista seuraavana päivänä, jotta toimijat voisivat hyötyä siitä mahdollisimman pian.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (ETY) N:o 3030/93 17 artiklalla perustetun tekstiilikomitean lausunnon mukaiset,

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/24

(1)

Sopimusten tekemistä tekstiilituotteiden markkinoille pääsystä koskevassa Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa (2), joka parafoitiin 31 päivänä joulukuuta 1994, määrätään, että Intian tasavallan esittämiä tiettyjä poikkeuksellisen joustavuuden soveltamista koskevia pyyntöjä olisi harkittava myönteisessä hengessä.

(2)

Intian tasavalta esitti luokkien välisiä siirtoja koskevan pyynnön 8 päivänä kesäkuuta 2004.

(3)

Intian tasavallan pyytämät siirrot kuuluvat asetuksen (ETY) N:o 3030/93 7 artiklassa tarkoitettujen ja liitteessä VIII olevassa 9 sarakkeessa esitettyjen joustavuussäännösten soveltamisalaan.

(4)

Pyyntöön on aiheellista suostua.

(5)

On suotavaa, että tämä asetus tulee voimaan sen julkaisemista seuraavana päivänä, jotta toimijat voisivat hyötyä siitä mahdollisimman pian.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (ETY) N:o 3030/93 17 artiklalla perustetun tekstiilikomitean lausunnon mukaiset,

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/26

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2201/96 9 artiklan 2 kohdassa määritellään hinnan, jolla varastointielimet ostavat jalostamattomat kuivatut viinirypäleet ja jalostamattomat kuivatut viikunat, vahvistamista koskevat perusteet, ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä jalostamattomien kuivattujen viinirypäleiden ja jalostamattomien kuivattujen viikunoiden varastointijärjestelmän osalta 23 päivänä heinäkuuta 1999 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1622/1999 (2) määritellään varastointielimiin sovellettavat tuotteiden ostoa ja hallinnointia koskevat edellytykset.

(2)

Tämän vuoksi markkinointivuodeksi 2004/2005 olisi vahvistettava kuivattujen viinirypäleiden ostohinta maailmanmarkkinahintojen kehityksen perusteella ja kuivattujen viikunoiden ostohinta tuottajille jalostamattomista kuivatuista viikunoista maksettavan vähimmäishinnan ja kuivattujen viikunoiden tuotantotuen määrän vahvistamisesta 9 päivänä syyskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1583/2004 (3) vahvistetun vähimmäishinnan perusteella.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmä- ja vihannesjalosteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

—

418,89 euroa tonnilta, kun kyseessä ovat jalostamattomat kuivatut viinirypäleet,

—

542,70 euroa tonnilta, kun kyseessä ovat jalostamattomat kuivatut viikunat.

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/27

(1)

Puuvillan tukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 2 päivänä elokuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1591/2001 (3) 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, että puuvillan, josta ei ole poistettu siemeniä, asetuksen (EY) N:o 1051/2001 14 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu tuotantoarvio ja tästä johtuva kohdehinnan väliaikainen alentaminen on vahvistettava ennen kyseessä olevan markkinointivuoden 10 päivää syyskuuta.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 19 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tuotantoarvio on vahvistettava ottamalla huomioon satoennusteet.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1051/2001 14 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti kohdehinnan väliaikainen alentaminen lasketaan kyseisen asetuksen 7 artiklan säännösten mukaisesti korvaamalla kuitenkin tosiasiallinen tuotanto arvioidulla tuotannolla, jota korotetaan 15 prosenttia.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat luonnonkuitujen hallintokomitean lausunnon mukaiset,

—

1 055 000 tonnia Kreikan osalta,

—

324 518 tonnia Espanjan osalta,

—

951 tonnia Portugalin osalta.

—

35,185 euroa/100 kg Kreikan osalta,

—

29,658 euroa/100 kg Espanjan osalta,

—

0 euroa/100 kg Portugalin osalta.

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/28

(1)

Sellaisten tiettyjen säädösten osalta tarvittavista mukautuksista, joiden voimassaolo jatkuu yli 1 päivän toukokuuta 2004 ja joita on liittymisen johdosta mukautettava, ei määrätä vuoden 2003 liittymisasiakirjassa tai niistä määrätään, mutta niihin on tehtävä lisämukautuksia.

(2)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 57 artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto hyväksyy tällaiset mukautukset tapauksissa, joissa se yksin tai yhdessä Euroopan parlamentin kanssa on antanut alkuperäisen säädöksen.

(3)

Jäsenvaltiot valtuutetaan päätöksen 2004/246/EY (1) perusteella allekirjoittamaan tai ratifioimaan yhteisön etujen mukaisesti öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamisesta vuonna 1992 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvä vuoden 2003 pöytäkirja tai liittymään siihen, ja samalla Itävalta ja Luxemburg valtuutetaan liittymään yhteisön etujen mukaisesti viiteasiakirjoihin.

(4)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan 53 artiklan mukaan päätöstä 2004/246/EY sovelletaan uusiin jäsenvaltioihin liittymisestä alkaen. Niiden uusien jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät ole viiteasiakirjojen sopimuspuolia, toisin sanoen Tšekki, Viro, Unkari ja Slovakia, tarvitaan kuitenkin neuvoston erityisvaltuutus, jonka perusteella kyseiset valtiot voivat liittyä viiteasiakirjoihin ja vuoden 2003 pöytäkirjaan. Neuvosto kehottaa näitä valtioita myös ilmaisemaan suostumuksensa tulla mainittujen viiteasiakirjojen ja mainitun pöytäkirjan sitomiksi ennen joulukuun 2005 loppua.

(5)

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (2) sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia, ja ne osallistuvat siten tämän päätöksen tekemiseen ja soveltamiseen.

(6)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, joten päätös ei sido Tanskaa eikä päätöstä sovelleta siihen.

(7)

Päätös 2004/246/EY olisi muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Lisäksi Tšekki, Viro, Luxemburg, Unkari, Itävalta ja Slovakia valtuutetaan liittymään viiteasiakirjoihin.”

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/30

(1)

Salmonellan ja muiden tiettyjen elintarvikkeiden kautta tarttuvien tiettyjen zoonoosien aiheuttajien valvonnasta 17 päivänä marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2160/2003 (2) 4 artiklan mukaan olisi asetettava yhteisön tavoite salmonellan esiintymisen vähentämiseksi munivien kanojen populaatioissa 12 päivään joulukuuta 2005 mennessä.

(2)

Jotta tämä tavoite voitaisiin asettaa, saatavilla olisi oltava vertailukelpoisia tietoja salmonellan esiintymisestä munivien kanojen populaatioissa eri jäsenvaltioissa. Tällaisia tietoja ei kuitenkaan ole saatavilla, mistä syystä olisi tehtävä erityistutkimus salmonellan esiintymisen seuraamiseksi munivissa kanoissa asianmukaisena ajanjaksona, jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset kausivaihtelut.

(3)

Päätöksen 90/424/ETY 19 artiklassa säädetään, että yhteisö toteuttaa tai auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisön eläinlääkintälainsäädännön ja eläinlääkintäalan koulutuksen kehittämiseen tarvittavia teknisiä ja tieteellisiä toimia.

(4)

Tutkimuksen myötä saadaan teknisiä tietoja, jotka ovat tarpeellisia yhteisön eläinlääkintälainsäädännön kehittämisen kannalta. On tärkeää kerätä vertailukepoisia tietoja salmonellan esiintymisestä munivissa kanoissa eri jäsenvaltioissa, mistä syystä yhteisön olisi myönnettävä jäsenvaltioille taloudellista tukea, jotta ne voivat täyttää tutkimusta koskevat erityisvaatimukset. On aiheellista korvata laboratoriotesteistä aiheutuneet kulut 100-prosenttisesti testiä kohti säädettävään enimmäismäärään asti.

(5)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (3) 3 artiklan 2 kohdan mukaan yhteisön sääntöjen mukaisesti toteutettavat eläinlääkintäalaa ja kasvien terveyttä koskevat toimenpiteet rahoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta; varainhoidon valvonnan osalta sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1258/1999 8 ja 9 artiklaa.

(6)

Yhteisön rahoitusosuus olisi myönnettävä sillä edellytyksellä, että säädetyt toimet toteutetaan tosiasiallisesti ja että viranomaiset toimittavat kaikki tarpeelliset tiedot säädetyssä määräajassa.

(7)

On tarpeen selventää, mitä vaihtokurssia on käytettävä maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (4) 1 artiklan d alakohdan mukaisesti kansallisena valuuttana toimitettuihin maksupyyntöihin.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

Tutkimuksen toteuttamista koskevat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset saatetaan tarvittaessa voimaan 1 päivään lokakuuta 2004 mennessä.

b)

Tutkimuksen ensimmäisistä kolmesta kuukaudesta toimitetaan tilanneraportti neljän viikon kuluessa raportointikauden päättymisestä.

c)

Tutkimuksen teknisestä toteuttamisesta toimitetaan viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2005 loppukertomus, jonka mukana on tositteet 1 päivän lokakuuta 2004 ja 30 päivän syyskuuta 2005 välisenä aikana aiheutuneista kuluista ja saaduista tuloksista. Aiheutuneita kuluja koskevien tositteiden on sisällettävä vähintään liitteessä II esitetyt tiedot.

d)

Tutkimus toteutetaan tosiasiallisesti.

30.9.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/35

(1)

Italia raportoi lokakuussa 2002 komissiolle, että Veneton ja Lombardian alueilla oli todettu esiintyvän heikosti patogeenista alatyypin H7N3 lintuinfluenssavirusta ja että tauti levisi nopeasti.

(2)

Italia toteutti välittömästi toimenpiteitä, joihin kuului esimerkiksi tartunnan saaneiden siipikarjaparvien lopettaminen tartunnan leviämisen pysäyttämiseksi. Lisätoimenpiteenä Italian viranomaiset pyysivät myös hyväksyntää rokotusohjelmalle lintuinfluenssaa vastaan vähintään 18 kuukaudeksi, jotta vältettäisiin tartunnan leviäminen edelleen.

(3)

Rokotusohjelma hyväksyttiin heikosti patogeenisen lintuinfluenssan torjuntatoimenpiteitä täydentävistä rokotuksista Italiassa ja erityisistä siirtoja koskevista valvontatoimenpiteistä 12 päivänä joulukuuta 2002 tehdyllä komission päätöksellä 2002/975/EY (5), jossa vahvistetaan lintuinfluenssaa vastaan tietyillä maantieteellisillä alueilla annettavia rokotuksia koskevat säännöt. Päätökseen sisältyy myös erityisiä valvontatoimenpiteitä, kuten elävän siipikarjan sekä siitosmunien ja syötäväksi tarkoitettujen munien siirtorajoitukset yhteisön sisäisessä kaupassa.

(4)

Rokotusohjelmasta saaduista tuloksista raportoitiin useissa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän komitean kokouksissa, ja ne olivat yleisesti ottaen myönteisiä, kun tarkasteltiin taudin valvontaa rokotusalueella. Tartunta oli kuitenkin levinnyt joillekin vahvistetun rokotusalueen viereisille alueille. Tämän vuoksi päätöksellä 2002/975/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2003/436/EY (6), laajennettiin rokotusalue kattamaan kyseiset viereiset alueet.

(5)

Syyskuun 2003 lopusta lähtien ei ole havaittu alatyypin H7N3 lintuinfluenssaviruksen leviämistä rokotusalueella suoritetussa tehostetussa valvonnassa. Tämän vuoksi Italia pyysi tehtäväksi muutoksia rokotusohjelmaan ja yhteisön sisäistä kauppaa koskeviin rajoituksiin. Päätöksessä 2002/975/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2004/159/EY, hyväksyttiin nämä muutokset.

(6)

Helmikuussa 2004 havaittiin heikosti patogeeninen alatyypin H5N3 lintuinfluenssavirus yhdessä ankkaparvessa rokotusalueeseen kuuluvalla Lombardian alueella. Vaikka epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole havaittu tartunnan leviämistä, alatyypin H5 lintuinfluenssan esiintymisriski on osoitettu. Tällä hetkellä nykyisen rokotuskampanjan puitteissa alatyyppiä H7 vastaan rokotettu siipikarja eikä rokottamaton siipikarja eivät ole suojattuja alatyypin H5 lintuinfluenssaviruksen mahdollisesti aiheuttamaa tautia vastaan. Tämän vuoksi Italia on pyytänyt muutoksia nykyiseen rokotusohjelmaan, jotta se voisi rokottaa vahvistetulla rokotusalueella olevan siipikarjan bivalentilla rokotteella, joka suojaa sekä alatyypin H7 että H5 lintuinfluenssavirustartuntaa vastaan, ja jotta tällaisia rokotuksia voitaisiin tehdä vähintään 31 päivään joulukuuta 2005 asti.

(7)

Koska päätöstä 2002/975/EY on jo muutettu kahdesti, olisi suotavaa – yhteisön lainsäädännön selkeyden vuoksi – kumota se ja korvata se tällä päätöksellä.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

lintuinfluenssaa vastaan rokotetusta siipikarjasta

b)

lintuinfluenssan osalta seropositiivisista siipikarjaparvista, jotka on tarkoitettu teurastettaviksi virallisessa valvonnassa 1 artiklassa tarkoitetun rokotusohjelman mukaisesti

c)

siipikarjasta, joka on peräisin 1 artiklassa tarkoitetun rokotusohjelman mukaisesti vahvistetulla rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevilta tiloilta.

i)

jotka ovat peräisin parvista, jotka on tutkittu säännöllisesti ja testattu lintuinfluenssan varalta negatiivisin tuloksin siten kuin hyväksytyssä rokotusohjelmassa säädetään ja kiinnittäen erityistä huomiota sentinellilintuihinTestattaessa

ii)

jotka ovat peräisin parvista, jotka virkaeläinlääkäri on tutkinut kliinisesti enintään 48 tuntia ennen lastausta ja kiinnittäen erityistä huomiota sentinellilintuihin

iii)

jotka ovat peräisin parvista, jotka on testattu serologisesti kansallisessa laboratoriossa lintuinfluenssan varalta negatiivisin tuloksin käyttämällä tämän päätöksen liitteessä III vahvistettua näytteenotto- ja testausmenettelyä

iv)

jotka lähetetään suoraan toimivaltaisen viranomaisen nimeämään teurastamoon ja teurastetaan viipymättä saapumisen jälkeen; linnut on pidettävä erillään muista parvista, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia.

a)

syötäviksi tarkoitettujen munien keruuseen, varastointiin ja kuljetukseen käytetään vain kertakäyttöistä pakkausmateriaalia tai pakkausmateriaalia, joka on tehokkaasti puhdistettavissa ja desinfioitavissa

b)

kaikki elävien lintujen, siitosmunien, tuoreen siipikarjanlihan, syötäviksi tarkoitettujen munien ja siipikarjanrehun kuljetukseen käytetyt kuljetusvälineet puhdistetaan ja desinfioidaan desinfiointiaineilla ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla välittömästi ennen jokaista kuljetusta ja sen jälkeen.