22.9.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/6

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1653/2004,

annettu 21 päivänä syyskuuta 2004,

tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon neuvoston lausunnon,

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 58/2003 säädetään tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta. Kyseisten virastojen perustaminen on annettu komission tehtäväksi.

(2)

Näillä toimeenpanovirastoilla (jäljempänä ”virastot”) on oikeushenkilöllisyys ja siten myös oma hallintobudjetti, jonka toteuttamisessa on sovellettava tätä varainhoidon malliasetusta asetuksen (EY) N:o 58/2003 15 artiklan säännösten mukaisesti. Jos kuitenkin komissio on valtuuttanut viraston toteuttamaan yhteisön ohjelmiin liittyviä toimintamäärärahoja, nämä määrärahat jäävät yleiseen talousarvioon ja niihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2) (jäljempänä ”yleinen varainhoitoasetus”).

(3)	Asetuksen (EY) N:o 58/2003 15 artiklan mukaisesti toimeenpanoviraston hallintobudjetti kattaa sen hallintomenot varainhoitovuoden aikana.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti on syytä antaa varainhoidon malliasetus, jota virastojen on sovellettava hallintomäärärahoja toteuttaessaan. Malliasetuksen sisällön on vastattava mahdollisimman tarkkaan yleisen varainhoitoasetuksen sisältöä. Asioihin, joista malliasetuksessa ei säädetä erikseen, sovelletaan yleisen varainhoitoasetuksen ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (3) säännöksiä.

(5)	On vahvistettava vaatimus, jonka mukaan on noudatettava keskeisiä budjettioikeusperiaatteita (yhtenäisyys, yleiskatteisuus, erittely ja vuotuisuus) sekä talousarviolta edellytettävän totuudenmukaisuuden, tasapainon, laskentayksikön, moitteettoman varainhoidon ja seurattavuuden periaatteita.

(6)	Henkilöstön osalta virastojen on erotettava määrärahat väliaikaisille toimille, joista laaditaan henkilöstötaulukko budjettivallan käyttäjän hyväksyttäväksi, ja määrärahat, joilla voidaan palkata muita toimihenkilöitä uusittavin työsopimuksin.

(7)

Taloushallinnon henkilöstön osalta on määriteltävä viraston tilinpitäjän sekä tulojen ja menojen hyväksyjän toimivaltuudet ja tehtävät sekä ehdot, joilla nämä voivat siirtää talousarviota koskevat toimeenpanovaltuutensa. Tilinpitäjän sekä tulojen ja menojen hyväksyjän on oltava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen alaisia virkamiehiä.

(8)	Viraston tulojen ja menojen hyväksyjälle on syytä antaa laaja hallinnollinen itsenäisyys. Hänen on saatava hoitaa määrärahasiirrot täysin vapaasti sillä edellytyksellä, että hän tiedottaa niistä johtokunnalle, jolla on kuukausi aikaa ilmoittaa vastustavansa niitä.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 58/2003 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimeenpanovirastojen sisäisen tarkastuksen tehtävästä vastaa komission sisäinen tarkastaja. Komission sisäisellä tarkastajalla olisi oltava samat tehtävät suhteessa toimeenpanovirastoihin kuin hänellä on yleisen varainhoitoasetuksen mukaisesti suhteessa komission yksikköihin. Viraston tulojen ja menojen hyväksyjän on voitava komission tulojen ja menojen hyväksyjien tavoin saada neuvontaa riskienhallinnassa omalta sisäiseltä tarkastajalta.

(10)

Kunkin viraston hallintobudjetin ja tilinpäätöksen laatimisessa sekä vastuuvapauden myöntämisessä on noudatettava asetuksen (EY) N:o 58/2003 ja yleisen varainhoitoasetuksen säännösten mukaista aikataulua. Vastuuvapauden toimeenpanovirastoille myöntää yleistä talousarviota koskevan vastuuvapauden myöntävä viranomainen.

(11)

Virastojen on sovellettava kirjanpitosääntöjä, jotka mahdollistavat niiden tilinpäätösten yhdistämisen komission tilinpäätökseen. Kirjanpitosäännöt vahvistaa komission tilinpitäjä yleisen varainhoitoasetuksen 133 artiklassa säädettyä vastaavalla tavalla. Viraston tilit tarkastaa tilintarkastustuomioistuin.

(12)	Jotta samanlaisia väärinkäytöksiä arvioitaisiin samalla tavalla, kunkin viraston on suotavaa toimittaa väärinkäytökset arvioitaviksi yleisen varainhoitoasetuksen 66 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun elimeen, jonka komissio on perustanut väärinkäytösten arviointia varten.

(13)	Virastojen on noudatettava hallintobudjettinsa osalta julkisissa hankinnoissa samoja vaatimuksia kuin komission sen omaan lukuunsa tekemien hankintojen osalta. Tällöin riittää, että viitataan yleiseen varainhoitoasetukseen.

(14)	Avustuksista ei ole tarpeen säätää, koska virastot eivät voi myöntää avustuksia hallintobudjetistaan, vaan siitä on ainoastaan katettava niiden hallintomenot,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TARKOITUS

1 artikla

Tässä asetuksessa esitetään tärkeimmät säännöt, joita sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 58/2003 tarkoitettujen virastojen (jäljempänä ”virastot” tai ”virasto”) hallintobudjetin (jäljempänä ”talousarvio”) laatimiseen ja toteuttamiseen.

2 artikla

Kaikkiin toimeenpanovirastojen toimintaa koskeviin näkökohtiin, joista ei erikseen säädetä tässä asetuksessa, sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (jäljempänä ”varainhoitoasetus”) ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 säännöksiä soveltuvin osin.

II OSASTO

BUDJETTIPERIAATTEET

3 artikla

Tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin noudatetaan talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, moitteettoman varainhoidon sekä seurattavuuden periaatteita.

1 LUKU

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaate

4 artikla

Talousarvio on säädös, jossa arvioidaan ja vahvistetaan kaikki tarpeellisiksi katsotut viraston tulot ja menot jokaiseksi varainhoitovuodeksi.

5 artikla

Viraston tuloihin kuuluvat Euroopan yhteisöjen myöntämä avustus ja mahdolliset muut tulot, kuten 15 artiklassa tarkoitetut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot.

Menoihin kuuluvat viraston hallintomenot ja mahdolliset ensimmäisen kohdan mukaisesti käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla rahoitettavat menot.

6 artikla

Tulon tai menon saa suorittaa ainoastaan ottamalla sen johonkin budjettikohtaan.

Talousarvioon voidaan ottaa määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää talousarviossa vahvistetun määrärahan.

2 LUKU

Vuotuisperiaate

7 artikla

Talousarvioon otetaan määrärahat yhden varainhoitovuoden ajaksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

Talousarvioon otetut määrärahat ovat jaksottamattomia määrärahoja.

Hallintomenot sopimuksista, jotka ylittävät varainhoitovuoden keston joko paikallisen käytännön takia tai kaluston hankkimiseen liittyvistä syistä, otetaan sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

8 artikla

Viraston tulot kirjataan asianomaisen varainhoitovuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina. Ne otetaan talousarvioon samansuuruisiksi määrärahoiksi.

Tietylle varainhoitovuodelle myönnettyjä talousarviomäärärahoja saadaan käyttää ainoastaan kattamaan menot, joihin on sitouduttu ja jotka on maksettu saman varainhoitovuoden aikana, sekä sellaisista sitoumuksista johtuvat määrät, jotka siirtyvät edellisiltä varainhoitovuosilta.

9 artikla

Jos määrärahoja ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, ne peruutetaan.

Määrärahat, jotka vastaavat ennen varainhoitovuoden tilinpäätöstä asianmukaisesti tehtyjä maksusitoumuksia, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle. Seuraavalle vuodelle siirretyt määrärahat, joita ei ole käytetty varainhoitovuoden N+1 maaliskuun 31 päivään mennessä, peruutetaan ilman eri toimenpiteitä. Määrärahat, jotka edellä esitetyin edellytyksin siirretään seuraavalle varainhoitovuodelle, näkyvät erikseen kirjanpidossa.

Henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää.

Jäljempänä 15 artiklassa tarkoitetuista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saadut, 31 päivänä joulukuuta käytettävissä olevat määrärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä. Ensin on käytettävä ne määrärahat, jotka vastaavat edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

10 artikla

Talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa talousarvion lopullisen vahvistamisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen.

Juoksevista hallintomenoista voidaan kuitenkin tehdä kunkin vuoden 15 päivästä marraskuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia. Nämä sitoumukset eivät saa olla enempää kuin neljäsosa vastaavan budjettikohdan määrärahoista kuluvana varainhoitovuonna. Ne eivät saa kohdistua uusiin menoihin, joiden perustetta ei ole hyväksytty viimeksi säännönmukaisesti vahvistetussa talousarviossa.

Tämän lisäksi ennalta suoritettavat menot, kuten vuokrat, voidaan maksaa 1 päivästä joulukuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista.

Jos talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa hyväksytty, sovelletaan yleisessä varainhoitoasetuksessa säädettyjä väliaikaisten kahdestoistaosien käyttöä koskevia sääntöjä soveltuvin osin.

3 LUKU

Tasapainoperiaate

11 artikla

Talousarvion tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Virasto ei saa ottaa lainaa.

Määrärahat eivät saa ylittää 5 artiklassa tarkoitetun avustuksen määrää korotettuna 5 artiklassa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla ja muilla mahdollisilla tuloilla.

12 artikla

Jos 56 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutumalaskelma on ylijäämäinen, ylijäämästä palautetaan komissiolle enintään varainhoitovuoden aikana maksetun avustuksen suuruinen osuus.

Edellä 5 artiklassa tarkoitetun avustuksen ja virastolle tosiasiallisesti maksetun avustuksen välisen erotuksen määrä peruutetaan.

4 LUKU

Laskentayksikön periaate

13 artikla

Talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina.

Kassavaroja varten viraston tilinpitäjällä on kuitenkin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa valtuudet suorittaa maksutapahtumia kansallisissa valuutoissa ja tarvittaessa kolmannen maan valuutassa.

5 LUKU

Yleiskatteisuusperiaate

14 artikla

Kaikkia tuloja tietyn menoerän rahoittamiseen osoitettuja tuloja lukuun ottamatta käytetään kattamaan kaikkia menoja. Tulot ja menot otetaan talousarvioon vähentämättä niitä toisistaan, jollei 16 artiklasta muuta johdu.

15 artikla

Tietyn menoerän rahoittamiseen osoitetaan käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset sekä muista lähteistä kuin Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta (jäljempänä ”yleinen talousarvio”) rahoitettavia ohjelmia varten saadut tulot jäsenvaltioilta, kolmansilta mailta tai eri elimiltä.

Kaikkien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen on katettava kaikki asianomaiseen toimeen tai käyttötarkoitukseen liittyvät välittömät ja välilliset menot. Talousarvioon kuuluu tilirakenne käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten ja mahdollisuuksien mukaan niiden määrä.

Johtokunta päättää muista lähteistä kuin yhteisöltä saatavien lahjoitusten, testamenttilahjoitusten ja avustusten vastaanottamisesta komission suostumuksen saatuaan.

16 artikla

Talousarvioon kirjataan verottomana niiden virastolle toimitettujen tuotteiden tai palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot jäsenvaltiot palauttavat yhteisöille Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti tai kolmannet maat palauttavat yhteisöille asiaan sovellettavien muiden sopimusten perusteella.

Kansalliset verot, jotka virasto mahdollisesti maksaa väliaikaisesti ensimmäisen alakohdan mukaisesti, kirjataan väliaikaistilille siihen asti kunnes asianomainen jäsenvaltio palauttaa ne. Mahdollinen alijäämä otetaan menona talousarvioon.

6 LUKU

Erittelyperiaate

17 artikla

Kaikki määrärahat eritellään osastoittain ja luvuittain; luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin.

18 artikla

Talousarvion sisäisistä määrärahasiirroista päättää johtaja. Hänen on ilmoitettava asiasta etukäteen komissiolle ja johtokunnalle, joiden on ilmoitettava kuukauden kuluessa, jos ne eivät hyväksy määrärahasiirtoja. Jos tämä määräaika ylittyy, siirrot katsotaan hyväksytyiksi.

Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevia määrärahasiirtoja voidaan tehdä ainoastaan, jos kyseiset tulot pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa.

7 LUKU

Moitteettoman varainhoidon periaate

19 artikla

1. Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2. Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita toimielin käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, ovat käytettävissä oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset sekä kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset. Tulokset on arvioitava.

3. Toimeenpanoviraston yksityiskohtaiset tavoitteet ja tulosmittarit esitetään johtokunnan hyväksymässä vuosittaisessa toimintaohjelmassa.

8 LUKU

Seurattavuusperiaate

20 artikla

Talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan seurattavuusperiaatetta.

Talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kahden kuukauden kuluessa niiden lopullisesta vahvistamisesta.

III OSASTO

TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

21 artikla

Virasto toimittaa komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta johtajan laatiman ja johtokunnan hyväksymän ennakkoarvion menoistaan ja tuloistaan, niitä koskevat yleiset perustelut sekä työohjelmansa.

Viraston menoja ja tuloja koskevaan ennakkoarvioon on sisällytettävä

a)	henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan talousarviomäärärahojen perusteella hyväksyttyjen väliaikaisten toimien määrä palkkaluokittain ja ura-alueittain;

b)	uusia toimia koskevien pyyntöjen perustelut, jos henkilöstömäärät muuttuvat;

c)	neljännesvuosittainen arvio kassasta- ja kassaanmaksuista.

22 artikla

Komissio toimittaa viraston ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yleisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä ja tekee ehdotuksen virastolle tarkoitetun avustuksen määrästä sekä sille tarpeelliseksi katsomastaan henkilömäärästä.

Viraston hallintobudjetti voidaan vahvistaa vasta Euroopan unionin yleisen talousarvion lopullisen vahvistamisen jälkeen asetuksen (EY) N:o 58/2003 13 artiklassa säädetyllä menettelyllä.

Budjettivallan käyttäjä vahvistaa kaikkien virastojen henkilöstötaulukot sekä kaikki niihin myöhemmin tehtävät muutokset 24 artiklan mukaisesti.

Kaikki talousarvioon, henkilöstötaulukko mukaan luettuna, tehtävät muutokset esitetään lisätalousarviossa, joka hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen talousarvio, ellei 18 ja 24 artiklasta muuta johdu.

23 artikla

Talousarvioon sisältyy tulo- ja menotaulukko.

Tulotaulukossa esitetään

a)	viraston tuloarviot kyseiselle varainhoitovuodelle;

b)	edellisen varainhoitovuoden ja varainhoitovuoden n–2 tulot;

c)	asianmukainen selvitysosa kustakin tulopuolen budjettikohdasta.

Menotaulukossa esitetään

a)	asianomaisen varainhoitovuoden määrärahat;

b)	edellisen varainhoitovuoden ja varainhoitovuoden n–2 määrärahat;

c)	asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

24 artikla

1. Edellä 21 artiklassa tarkoitetussa henkilöstötaulukossa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä tosiasiallisesti täytettyjen toimien määrä. Henkilöstötaulukko muodostaa virastossa ehdottoman ylärajan nimityksille.

Johtokunta voi kuitenkin tehdä henkilöstötaulukkoon muutoksia, jotka koskevat enintään kymmentä prosenttia hyväksytyistä toimista, jotka kuuluvat palkkaluokkaa A3 alempiin palkkaluokkiin, jos tämä ei vaikuta täyttä varainhoitovuotta vastaavien henkilöstömäärärahojen määrään eikä toimien määrä ylitä henkilöstötaulukossa hyväksyttyjen toimien kokonaismäärää.

2. Edellä 1 kohdasta poiketen osa-aikaiset toimet, jotka nimittävä viranomainen on hyväksynyt Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen tai muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (jäljempänä ”henkilöstösäännöt”) mukaisesti, voidaan korvata muilla nimityksillä.

IV OSASTO

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 LUKU

Yleiset säännökset

25 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa johtaja. Johtaja on henkilöstösääntöjen alainen virkamies. Hän toteuttaa talousarvion tuloja ja menoja tämän asetuksen mukaisesti omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa.

26 artikla

Johtaja voi siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia henkilöstösääntöjen alaisille viraston toimihenkilöille. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

27 artikla

Tämän osaston 2 luvussa tarkoitettu taloushallinnon toimija ei saa ryhtyä sellaisiin talousarvion toteuttamista koskeviin toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita hänen omien etujensa ja viraston tai yhteisöjen etujen välille. Ristiriitatapauksessa asianomaisen toimijan on pidätyttävä toimista ja jätettävä asia esimiehensä ratkaistavaksi. Jos kysymyksessä on johtaja, hänen on jätettävä asia johtokunnan ratkaistavaksi.

Eturistiriita vallitsee silloin, jos jonkun talousarvion toteuttamisesta vastaavan taloushallinnon toimijan tai sisäisen tarkastajan tehtävien puolueeton hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja edunsaajalla yhteinen etu.

2 LUKU

Taloushallinnon henkilöstö

28 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

29 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on käsitellä tuloja ja menoja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja huolehtia siitä, että käsittely on laillista ja asianmukaista. Hänen on säilytettävä suoritettuja toimia koskevat tositteet viiden vuoden ajan päivästä, jona talousarvion toteuttamisesta on päätetty myöntää vastuuvapaus.

Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii komission vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristön luonteeseen erityisesti liittyvät riskit, organisaatiorakenteen sekä tehtävien toteuttamiseen soveltuvat hallinnointia ja sisäistä valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt, mukaan luettuna tarvittaessa tarkastaminen jälkikäteen.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi tehtäviensä luonteen ja laajuuden niin vaatiessa määrätä yksiköihinsä asiantuntijoita ja neuvonantajia, joiden tarkoituksena on avustaa tulojen ja menojen hyväksyjää tämän tehtäviin liittyvien riskien hallinnassa.

Ennen toimen hyväksymistä sen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat tarkastetaan; toimen aloittanut henkilö ei saa toimia tarkastajana. Toimen tarkastaminen etukäteen ja jälkikäteen on pidettävä erillään toimen aloittamisesta.

Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii johtokunnalle vuosittain 15 päivään maaliskuuta mennessä toimintakertomuksen tehtäviensä suorittamisesta asetuksen (EY) N:o 58/2003 9 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

30 artikla

Johtokunta nimeää tilinpitäjän, joka on henkilöstösääntöjen alainen virkamies ja jolla on seuraavat tehtävät:

a)	maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

b)	viraston tilinpäätöksen laatiminen VI osaston säännösten mukaisesti;

c)	kirjanpito VI osaston mukaisesti;

d)	kirjanpidossa noudatettavien sääntöjen ja menetelmien soveltaminen sekä tililuettelon laatiminen komission tilinpitäjän vahvistamien sääntöjen mukaisesti;

e)	kassanhallinta.

Tilinpitäjä saa tulojen ja menojen hyväksyjältä kaikki tämän luotettaviksi vahvistamat tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea kuva viraston varallisuudesta ja talousarvion toteuttamisesta.

Yksin tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa raha- tai muita varoja. Hän on vastuussa niiden säilyttämisestä.

3 LUKU

Taloushallinnon henkilöstön vastuualueet

31 artikla

Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva toimihenkilö katsoo, että päätös, jonka hänen esimiehensä antaa hänen täytäntöönpantavakseen tai hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita hänen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti johtajalle ja, jos tämä ei puutu asiaan kohtuullisen määräajan kuluessa, 35 artiklassa tarkoitetulle elimelle sekä johtokunnalle. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa yhteisön etuja, hänen on ilmoitettava asiasta voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille.

32 artikla

Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa asianosaisia kuultuaan päättää peruuttaa valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutuksen väliaikaisesti tai lopullisesti, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia. Päätös on perusteltava. Johtaja voi milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa yksittäiseen valtuutukseen.

Johtokunta voi milloin tahansa asianosaisia kuultuaan päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia. Päätös on perusteltava. Johtokunta nimeää väliaikaisen tilinpitäjän.

33 artikla

Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka saattaa langeta tulojen ja menojen hyväksyjälle ja hänen valtuuttamilleen henkilöille asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja yhteisöjen tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien säännösten perusteella.

Tulojen ja menojen hyväksyjään tai tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti. Yhteisön etua haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta saatetaan voimassa olevassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen käsiteltäväksi.

34 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti. Häntä voidaan näin ollen vaatia korvaamaan kokonaan yhteisöjen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä, erityisesti kun hän toteaa perittävät saamiset tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen noudattamatta kuitenkaan tätä asetusta.

Samoin menetellään myös, kun tulojen ja menojen hyväksyjä tekee vakavan virheen eikä laadi saamista koskevaa asiakirjaa tai ei laadi perintämääräyksiä taikka antaa ne perusteluitta viivästyneinä, tai perusteetta laiminlyö sellaisen maksumääräyksen antamisen, josta virasto voi joutua vastuuseen kolmansiin osapuoliin nähden, tai viivästyttää tällaisen maksumääräyksen antamista.

2. Jos valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen toteutettavakseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteiden vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisen päätöksen täytäntöönpanoa varten kirjallisesti perustellun määräyksen, valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on pantava päätös täytäntöön, mutta samalla tämä vapautuu vastuustaan.

35 artikla

1. Elimellä, jonka komissio on perustanut yleisen varainhoitoasetuksen 66 artiklan 4 kohdan mukaisesti selvittämään taloudellisia väärinkäytöksiä ja niiden vaikutuksia, on viraston osalta samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden osalta.

Johtaja päättää kyseisen väärinkäytöksiä tutkivan elimen lausunnon perusteella, aloitetaanko kurinpitomenettely tai saatetaanko asianomaiset korvausvelvollisiksi. Jos väärinkäytöksiä tutkiva elin on havainnut järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle ja komission sisäiselle tarkastajalle kertomuksen, jossa esitetään asiaa koskevia suosituksia. Jos kyseisen elimen lausunnossa esitetään johtajaan kohdistuvia syytöksiä, elin välittää sen johtokunnalle ja komission sisäiselle tarkastajalle.

2. Jokaista toimihenkilöä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain viraston kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen toteutettuaan ensin henkilöstösäännöissä määrätyt kurinpitoseuraamuksia koskevat muodollisuudet.

36 artikla

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti, jos

a)	hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa tai jos hän laiminlyönnillään aiheuttaa niiden katoamisen tai arvonmenetyksen;

b)	pankki- tai postisiirtotilejä on muutettu ilmoittamatta siitä ensin tulojen ja menojen hyväksyjälle;

c)	perinnät tai maksut eivät ole perintä- tai maksumääräyksien mukaisia;

d)	tulojen kantaminen on laiminlyöty.

4 LUKU

Tulotapahtumat

37 artikla

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii saamisennusteen jokaisesta toimenpiteestä tai tilanteesta, josta aiheutuu virastolle saamisia tai joka muuttaa viraston saamisia.

38 artikla

Saamisten vahvistaminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä

a)	varmistaa, että velallisella on velkaa;

b)	määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän;

c)	tarkastaa, että velka on riidaton.

Saaminen, joka on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt, on vahvistettava tilinpitäjälle annetulla perintämääräyksellä ja siihen on liitettävä velalliselle lähetetty veloitusilmoitus. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii ja toimittaa molemmat asiakirjat.

Jos saamista ei ole maksettu veloitusilmoituksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä, saamisesta peritään korkoa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan soveltuvien säädösten ja sopimusten soveltamista.

39 artikla

Perintätoimen hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä hänen vahvistamansa saaminen.

Tilinpitäjä on vastuussa toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimista saamisten perintää koskevista määräyksistä. Hän huolehtii siitä, että viraston tulot maksetaan kassaan asianmukaisesti ja että viraston oikeudet turvataan.

Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

40 artikla

Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tarkastettava, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukainen. Hänen on ilmoitettava tästä aikomuksestaan johtokunnalle. Vahvistetun saamisen perimisestä luopuminen osoitetaan tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksellä, joka on perusteltava. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää tätä päätöstä koskevaa toimivaltaa ainoastaan alle 5 000 euron saamisten osalta. Luopumispäätöksessä on mainittava perintätoimet sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, jotka tukevat luopumista.

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on peruutettava vahvistettu saaminen, jos käy ilmi, että oikeudellisissa seikoissa tai muissa tosiseikoissa on virhe, jonka vuoksi saamista ei ole vahvistettu oikein. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää tätä päätöstä koskevaa toimivaltaa ainoastaan alle 5 000 euron saamisten osalta. Peruuttaminen osoitetaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän tekemällä päätöksellä, joka on perusteltava riittävästi.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkistaa vahvistetun saamisen määrää ylös- tai alaspäin, jos määrää on muutettava tosiseikoissa esiin tulleen virheen vuoksi, mutta korjaus ei saa johtaa viraston saamisen menettämiseen. Muuttaminen tehdään toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän tekemällä päätöksellä, joka on perusteltava riittävästi.

41 artikla

Perittyään saamisen tilinpitäjä vie sen kirjanpitoon ja antaa sen tiedoksi toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle. Kaikista tilinpitäjän kassaan suoritetuista käteismaksuista on annettava kuitti.

Jos saamista ei ole peritty veloitusilmoituksessa olevaan eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi oikeusteitse, soveltuvin osin myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä.

Periessään saamisia tilinpitäjä ottaa huomioon velallisen omat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet saamiset virastolta.

42 artikla

Tilinpitäjä voi yhdessä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa myöntää lisää maksuaikaa ainoastaan velallisen perustellusta kirjallisesta hakemuksesta ja jos velallinen sitoutuu maksamaan korkoa koko myönnettävältä lisäajalta alkuperäisestä eräpäivästä alkaen ja velallinen toimittaa viraston etujen turvaamiseksi vakuuden, joka kattaa sekä maksamattoman velan pääoman että sen korot.

5 LUKU

Menotapahtumat

43 artikla

Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

44 artikla

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on ensin tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta aiheutuu meno talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

Yksittäisiin tai alustaviin talousarviositoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna N. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa käyttämättömiä määriä koskevat oikeudelliset sitoumukset.

45 artikla

Talousarviositoumusta tehdessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että meno on kirjattu oikeaan budjettikohtaan, määrärahat ovat käytettävissä ja meno on asiaan sovellettavien säännösten sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukainen.

46 artikla

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen, tarkastaa edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi, ja määrittää tai tarkastaa saamisen aiheellisuuden ja sen määrän. Menon vahvistaminen perustuu tositteisiin, jotka osoittavat, että velkojalla on oikeus saamiseen.

Menojen vahvistuspäätös osoitetaan asiasta vastaavan tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoittamalla hyväksymismerkinnällä. Muussa kuin atk-järjestelmässä hyväksymismerkintä tehdään lyömällä asiakirjaan asiasta vastaavan tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoituksen sisältävä leima. Atk-järjestelmässä asiasta vastaava tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy maksun omalla salasanallaan.

47 artikla

Menoja hyväksyessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle maksumääräyksellä ohjeet maksaa vahvistamansa meno. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päivää ja allekirjoittaa maksumääräyksen ja siihen liitetään tarvittaessa vahvistus, että tavara on merkitty 64 artiklassa tarkoitettuun omaisuusluetteloon.

Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

48 artikla

Menot on vahvistettava, hyväksyttävä ja maksettava yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen ja niissä vahvistettujen määräaikojen mukaisesti.

6 LUKU

Sisäinen tarkastaja

49 artikla

Virastojen sisäisen tarkastuksen tehtävästä vastaa komission sisäinen tarkastaja.

Komission sisäisellä tarkastajalla on virastojen osalta samat yleisen varainhoitoasetuksen 85 ja 86 artiklan mukaiset toimivaltuudet kuin komission yksiköiden osalta. Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan johtokunnalle ja johtajalle. Nämä varmistavat puolestaan, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan, ja tiedottavat asiasta komissiolle. Sisäinen tarkastaja toimittaa virastolle ja tiedoksi komissiolle vuosikertomuksen, jossa ilmoitetaan sisäisten tarkastusten lukumäärä ja tyyppi, annetut suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut jatkotoimet.

Vastuu, joka sisäisellä tarkastajalla on hoitaessaan virkatehtäviään, määräytyy yleisen varainhoitoasetuksen 87 artiklan mukaisesti.

Virasto toimittaa vastuuvapauden myöntäjälle ja komissiolle vuosittain viraston johtajan laatiman yhteenvetokertomuksen sisäisen tarkastajan toimittamien sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypistä, annetuista suosituksista sekä näiden suositusten johdosta toteutetuista jatkotoimista.

V OSASTO

JULKISET HANKINNAT

50 artikla

1. Viraston toiminnan yhteydessä tehtäviin julkisiin hankintoihin sovelletaan yleisen varainhoitoasetuksen ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 säännöksiä.

2. Toimeenpanovirasto voi pyytää saada osallistua hankintaviranomaisena komission tai toimielinten yhteisiin julkisiin hankintamenettelyihin.

3. Poiketen 1 kohdasta toimeenpanovirastojen on ennen hankintamenettelyn järjestämistä ensisijaisesti käytettävä sellaisia tavara- ja palveluhankintoja sekä työsuorituksia, jotka komissio tai toimielinten yhteiset toimistot pystyvät itse toteuttamaan.

VI OSASTO

TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO

1 LUKU

Tilinpäätös

51 artikla

Viraston tilinpäätösasiakirjat käsittävät tilinpäätöksen ja selvityksen talousarvion toteuttamisesta. Tilinpäätöksen liitteissä on oltava selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta.

52 artikla

Tilinpäätöksen on oltava asianmukainen, totuudenmukainen ja täydellinen ja sen on annettava oikea kuva

a)	tilinpäätöksen osalta varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista, oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka eivät näy taseessa, ja rahavirrasta;

b)	talousarvion toteuttamisselvitysten osalta talousarvion toteuttamisesta tuloina ja menoina.

53 artikla

Tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 esitettyjä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita, joita ovat toimintojen jatkuvuus, varovaisuus, kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus, tietojen vertailtavuus, olennaisuus, bruttoperiaate, sisältöpainotteisuus ja suoriteperusteinen kirjanpito.

54 artikla

Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteen mukaisesti tilinpäätöksessä otetaan huomioon varainhoitovuoden kulut ja tuotot niiden maksupäivästä riippumatta.

Vastaavan ja vastattavan arvo määritetään 59 artiklassa säädetyissä kirjanpitomenetelmissä vahvistettuja arvostussääntöjä noudattaen.

55 artikla

Tilinpäätös laaditaan euroina ja se sisältää

taseen ja tuloslaskelman, joista käy ilmi varallisuus ja taloudellinen asema sekä kuluneen varainhoitovuoden taloudellinen tulos 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetussa neuvoston direktiivissä vahvistettua rakennetta noudattaen ja viraston toimintojen erityispiirteet huomioon ottaen;

b)	rahavirtalaskelman, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

c)	selvityksen oman pääoman muutoksista, joka osoittaa yksityiskohtaisesti pääomatilien erissä varainhoitovuoden kuluessa tapahtuneet korotukset ja vähennykset.

Tilinpäätöksen liitteessä täydennetään ja tulkitaan esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, jos nämä tiedot ovat viraston toimintojen kannalta olennaisia.

56 artikla

Talousarvion toteuttamisselvitys laaditaan euroina. Siihen kuuluu

a)	talousarvion toteutumalaskelma, johon kootaan kaikki varainhoitovuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina ja joka laaditaan noudattaen samaa rakennetta kuin talousarviossa;

b)	talousarvion toteutumalaskelman liite, jossa täydennetään ja tulkitaan laskelmassa esitettyjä tietoja.

57 artikla

Viraston tilinpäätös konsolidoidaan komission tilinpäätöksen kanssa asetuksen (EY) N:o 58/2003 14 artiklassa säädetyn menettelyn ja seuraavien säännösten mukaisesti:

a)	Johtokunta toimittaa alustavat tilinpäätökset ja selvitykset varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä maaliskuuta.

b)	Johtokunta vahvistaa johtajan ehdotuksen perusteella viraston lopullisen tilinpäätöksen ja toimittaa sen viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 1 päivänä heinäkuuta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

c)	Viraston lopullinen tilinpäätös, joka on konsolidoitu komission tilinpäätöksen kanssa, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä lokakuuta.

d)	Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän mahdollisesti esittämiin huomautuksiin asetuksen (EY) N:o 58/2003 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen yhteydessä viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

2 LUKU

Kirjanpito

58 artikla

1. Viraston kirjanpito on järjestelmä, johon järjestetään talousarviota ja rahoitusta koskevat tiedot ja jonka avulla voidaan koota, luokitella ja kirjata numerotietoja.

Kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Molempia hoidetaan kalenterivuosittain ja euromääräisinä.

Liikekirjanpitoa ja talousarviokirjanpitoa koskevat tiedot vahvistetaan varainhoitovuoden päättyessä 1 luvussa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimiseksi.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään ei estä tulojen ja menojen hyväksyjää suorittamasta kustannuslaskentaa.

59 artikla

Komission tilinpitäjä vahvistaa yleisen varainhoitoasetuksen 133 artiklassa säädettyä vastaavalla tavalla kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja menetelmät sekä yhdenmukaistetun tililuettelon, jota viraston on noudatettava.

60 artikla

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimenpiteet, jotka vaikuttavat viraston taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varallisuuteen.

61 artikla

Eri tilitapahtumat ja saldot viedään kirjanpitoon.

Kirjausten, myös niiden korjausten, on perustuttava tositteisiin, joilla kirjanpitotapahtuma voidaan todentaa. Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä jäljittämään kaikki kirjaukset.

62 artikla

Viraston tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja lopullisen tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen asianmukaiset, oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassasta- tai kassaanmaksuja.

63 artikla

Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti talousarvion toteuttamista. Talousarviokirjanpitoon kirjataan kaikki IV osastossa säädetyt talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

64 artikla

Viraston tilinpitäjä laatii kaikista viraston varallisuuden perustana olevista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusomaisuudesta komission tilinpitäjän laatiman mallin mukaiset pysyvät omaisuusluettelot, joihin merkitään omaisuuden määrä ja arvo. Tilinpitäjän on tarkistettava, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellisuutta.

Irtaimen omaisuuden myymisestä on tiedotettava asianmukaisesti.

VII OSASTO

ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS

65 artikla

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa viraston tilit perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa yleisen varainhoitoasetuksen 139–144 artiklan mukaisesti.

Johtokunnan on toimitettava lopullisesti vahvistettu talousarvionsa tilintarkastustuomioistuimelle. Johtokunnan on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki 15, 18, 26 ja 31 artiklan soveltamiseksi tehdyt päätökset ja toteutetut toimet.

66 artikla

Viimeistään vuoden N+2 29 päivänä huhtikuuta Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N hallintobudjetin toteuttamisesta.

Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee viraston kaikkien tulojen ja menojen tilejä sekä niiden saldoa ja viraston taseessa esitettyjä varoja ja velkoja. Vastuuvapaus myönnetään samanaikaisesti Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden kanssa.

Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen viraston tilit, tilinpäätöksen ja talousarvion toteuttamisselvityksen. Se tutkii myös asetuksen (EY) N:o 58/2003 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen, jonka liitteenä on viraston johtajan vastaus.

Yleisen varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdassa säädettyyn tapaan johtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteetonta toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

67 artikla

Johtaja ja komissio pyrkivät kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen selvitysten mukaisesti.

Johtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja selvitysten perusteella. Johtaja toimittaa toimenpiteitä koskevan selvityksen komissiolle ja jäljennöksen siitä tilintarkastustuomioistuimelle.

VIII OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

68 artikla

Edellä 57 artiklassa tarkoitettuja määräaikoja sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuonna 2005.

Aiempien varainhoitovuosien määräajat ovat seuraavat:

a)	15 päivä syyskuuta 57 artiklan b kohdan osalta;

b)	30 päivä marraskuuta 57 artiklan c kohdan osalta;

c)	31 päivä lokakuuta 57 artiklan d kohdan osalta.

VI osaston säännöksiä aletaan soveltaa teknisten mahdollisuuksien mukaan asteittain, jotta säännökset voisivat tulla kokonaisuudessaan voimaan varainhoitovuonna 2005.

69 artikla

Euroopan parlamentilla, neuvostolla ja komissiolla on oikeus saada ilmoitus kaikista niiden toimivaltaan kuuluvista talousarvioasioihin liittyvistä tiedoista ja selvityksistä.

70 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä syyskuuta 2004.

Komission puolesta

Michaele SCHREYER

Komission jäsen

(1) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(3) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

22.9.2004

Euroopan unionin virallinen lehti

L 297/19

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 13 päivänä syyskuuta 2004,

Kroatian Eurooppa-kumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista

(2004/648/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Eurooppa-kumppanuuksien solmimisesta osana vakautus- ja assosiaatioprosessia 22 päivänä maaliskuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 533/2004 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”, jossa mainitaan Eurooppa-kumppanuuksien laatiminen yhtenä keinona tehostaa vakautus- ja assosiaatioprosessia.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 533/2004 säädetään, että neuvosto päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta Eurooppa-kumppanuuksien periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista sekä niiden myöhemmistä mukautuksista. Siinä säädetään myös, että Eurooppa-kumppanuuksien täytäntöönpanon seuranta varmistetaan vakautus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä käyttöön otettujen mekanismien, erityisesti vuosikertomusten, avulla.

(3)	Komission lausunnossa Kroatian jäsenyyshakemuksesta esitetään analyysi Kroatian valmistautumisesta yhdentymään tiiviimmin Euroopan unioniin ja siinä yksilöidään tietyt lisätoimia edellyttävät ensisijaiset alat.

(4)	Valmistautuakseen yhdentymään tiiviimmin Euroopan unioniin Kroatian olisi laadittava suunnitelma, johon sisältyvät aikataulu ja tiedot siitä, kuinka se aikoo saavuttaa Eurooppa-kumppanuuden ensisijaiset tavoitteet,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Kroatian Eurooppa-kumppanuuden periaatteet, ensisijaiset tavoitteet ja ehdot luetellaan asetuksen (EY) N:o 533/2004 1 artiklan mukaisesti tämän päätöksen liitteessä, joka on sen erottamaton osa.

2 artikla

Eurooppa-kumppanuuden täytäntöönpanoa tarkastellaan vakautus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä käyttöön otettujen mekanismien avulla.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 13 päivänä syyskuuta 2004.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. R. BOT

(1) EUVL L 86, 24.3.2004, s. 1.

LIITE

1. JOHDANTO

Länsi-Balkanin maita koskevassa Thessalonikin toimintasuunnitelmassa yksilöidään keinot vakautus- ja assosiaatioprosessin tehostamiseksi ottamalla käyttöön muun muassa Eurooppa-kumppanuudet.

Kroatian jäsenyyshakemusta koskevaan komission lausuntoon perustuen Eurooppa-kumppanuuden tarkoituksena on yksilöidä ensisijaiset tavoitteet, joilla tuetaan maan pyrkimyksiä lähentyä Euroopan unionia johdonmukaista kehystä noudattaen. Nämä ensisijaiset tavoitteet mukautetaan vastaamaan Kroatian erityisiä tarpeita ja valmiusastetta, ja niitä ajantasaistetaan tarvittaessa. Eurooppa-kumppanuus toimii myös ohjeistuksena Kroatialle annettavalle rahoitusavulle.

Kroatian odotetaan vahvistavan suunnitelman, johon sisältyvät aikataulu ja tiedot siitä, kuinka se aikoo saavuttaa Eurooppa-kumppanuuden ensisijaiset tavoitteet. Suunnitelmassa olisi myös mainittava keinot toteuttaa Thessalonikin toimintasuunnitelma sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumista koskevat ensisijaiset alat sekä yhtenäistettyä rajavalvontaa koskevat toimenpiteet, jotka esitettiin 28 päivänä marraskuuta 2003 Brysselissä Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin foorumin yhteydessä pidetyssä oikeus- ja sisäasiainministerien kokouksessa.

2. PERIAATTEET

Vakautus- ja assosiaatioprosessi pysyy jatkossakin Länsi-Balkanin maiden Euroopan unioniin yhdentymisen kehyksenä niiden koko liittymisprosessin ajan.

Kroatian osalta yksilöidyt keskeisimmät ensisijaiset tavoitteet koskevat sen valmiuksia täyttää Kööpenhaminassa vuonna 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamat perusteet sekä vakautus- ja assosiaatioprosessille asetetut edellytykset, erityisesti edellytykset, jotka neuvosto on määritellyt 29 päivänä huhtikuuta 1997 sekä 21 ja 22 päivänä kesäkuuta 1999 vahvistamissaan päätelmissä, sekä vastata 24 päivänä marraskuuta 2000 Zagrebissa pidetyn huippukokouksen loppujulistuksen ja Thessalonikin toimintasuunnitelman sisältöä.

3. ENSISIJAISET TAVOITTEET

Eurooppa-kumppanuudessa osoitetaan Kroatian keskeiset ensisijaiset alat sen valmistautuessa yhdentymään tiiviimmin Euroopan unioniin. Nämä ensisijaiset alueet perustuvat komission Kroatian jäsenyyshakemuksesta antamassa lausunnossa esitettyyn analyysiin. Eurooppa-kumppanuudessa lueteltujen ensisijaisten tavoitteiden valinnassa on perusteena käytetty Kroatian realistisia mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteet tai edistyä niiden toteuttamisessa huomattavasti lähivuosien aikana. Tavoitteet erotellaan lyhyen aikavälin ensisijaisiin tavoitteisiin, jotka odotetaan toteutettavan vuoden tai kahden kuluessa, ja keskipitkän aikavälin tavoitteisiin, jotka odotetaan toteutettavan kolmen tai neljän vuoden kuluessa.

On syytä muistaa, että lainsäädännön lähentämisessä ei riitä yksistään se, että Euroopan unionin säännöstö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. On myös tarpeen valmistautua lainsäädännön täysimääräiseen täytäntöönpanoon.

3.1 LYHYEN AIKAVÄLIN ENSISIJAISET TAVOITTEET

Poliittiset arviointiperusteet

Demokratia ja oikeusvaltioperiaate

Oikeuslaitoksen vahvistaminen

Kroatian on laadittava ja pantava täytäntöön kattava oikeuslaitoksen uudistusstrategia kuulemalla asianomaisia tahoja ja muun muassa antamalla tarvittava uusi lainsäädäntö ja ottamalla käyttöön henkilöstöhallintojärjestelmä, johon sisältyy myös avoin ja oikeudenmukainen henkilöstön palvelukseenottoa, arviointia ja liikkuvuutta koskeva järjestelmä. Sen on edistettävä ammatillisuutta oikeuslaitoksen piirissä huolehtimalla riittävästä valtion rahoituksesta tuomareiden ja oikeuslaitoksen muun henkilöstön koulutuslaitoksille, jotta voidaan kehittää korkealuokkainen koulutus tuomareita, syyttäjiä ja hallintohenkilöstöä varten. Sen on huolehdittava asianmukaisista perus- ja ammatillisen koulutuksen järjestelmistä. Sen on pyrittävä purkamaan tuomioistuinten käsittelyruuhkaa. Sen on toteutettava toimenpiteitä, jotta tuomioistuinten päätökset pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja täysimääräisesti.

Korruption torjumisen tehostaminen

Kroatian on toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että korruption vastainen lainsäädäntökehys pannaan täytäntöön ja sen täytäntöönpanoa valvotaan. Sen on erityisesti lujitettava korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaviraston (USKOK) hallinnollisia ja toimintavalmiuksia. Sen on jatkettava kansallisen korruption ehkäisy- ja torjuntastrategian kehittämistä ja huolehdittava toiminnan täytäntöönpanon osalta tarvittavasta yhteensovittamisesta asianomaisten hallituksen yksikköjen ja elinten välillä. Sen on otettava käyttöön virkamiehiin ja valittuihin edustajiin sovellettavat toiminta- ja eettiset säännöt. Lisäksi sen on toteutettava konkreettisia toimia tietoisuuden lisäämiseksi siitä, että korruptio on vakava rikos.

Julkishallinnon toiminnan parantaminen

Kroatian on aloitettava toimien toteuttaminen sen varmistamiseksi, että käytetään avoimia henkilöstönhankinta- ja ylennysmenettelyitä ja parannetaan henkilöstöresurssien hallinnointia julkishallinnon kaikissa elimissä, jotta voidaan varmistaa julkishallinnon vastuuvelvollisuus ja avoimuus.

Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu

Vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen parantaminen

Kroatian on huolehdittava kansallisia vähemmistöjä koskevan lain (Constitutional law on National Minorities) täytäntöönpanosta. Sen on tämän lain mukaisesti erityisesti huolehdittava vähemmistöjen suhteellisesta edustuksesta paikallisissa ja alueellisissa itsehallintoyksiköissä, valtionhallinnossa, oikeuselimissä ja julkishallinnon elimissä. Sen on huolehdittava tarvittavista keinoista, kuten riittävästä rahoituksesta, vaaleilla valittujen vähemmistöneuvostojen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Sen on pantava täytäntöön romaniväestön suojelua ja yhteiskuntaan integroimista koskeva uusi strategia.

Pakolaisten paluun nopeuttaminen

Kroatian on saatettava päätökseen jo tehtyjen asuntojen jälleenrakentamista koskevien hakemusten käsittely huhtikuuhun 2004 mennessä. Sen on jälleenrakennettava kaikki asunnot, joista on annettu myönteinen päätös, huhtikuuhun 2005 mennessä. Sen on huolehdittava mahdollisille edunsaajille suunnattavista asianmukaisista tiedotuskampanjoista, koska jälleenrakennushakemusten jättäminen on vielä mahdollista 1 päivän huhtikuuta ja 30 päivän syyskuuta 2004 välisenä aikana. Sen on saatettava asuntojen palauttaminen päätökseen kesäkuuhun 2004 mennessä. Sen on pantava täytäntöön menetettyjen asumis-/vuokraoikeuksien korvaamista koskeva lainsäädäntö sekä valtion kannalta merkityksellisillä alueilla että niiden ulkopuolella. Sen on huolehdittava kaikkien asiaankuuluvien, sekä keskus- että paikallistason, viranomaisten välisestä riittävästä yhteensovittamisesta ja yhteistyöstä. Sen on luotava sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset paluumuuttajien olosuhteiden ja paluumuuttavia vastaanottavien yhteisöjen heihin suhtautumisen parantamiseksi. Sen on myös lisättävä alueellista yhteistyötä pakolaisten paluuprosessin nopeuttamiseksi.

Kroatian on edistettävä sananvapautta ja huolehdittava tiedotusvälineiden demokraattisesta toiminnasta

Sen on tarkasteltava tiedotusvälineitä koskevaa lainsäädäntöä Euroopan neuvoston, komission ja ETYJ:n asiantuntijoista koostuvan sekavaltuuskunnan helmikuussa 2004 antamien suositusten mukaisesti. Sen on erityisesti tarkistettava sähköisistä tiedotusvälineistä annettua lakia avoimen, ennakoitavissa olevan ja toimivan sääntelykehyksen käyttöön ottamiseksi. Tässä yhteydessä kyseistä lainsäädäntöä on yhdenmukaistettava asteittain Euroopan unionin säännöstön kanssa panemalla jo ratifioitu rajat ylittävistä televisiolähetyksistä tehty eurooppalainen yleissopimus täysimääräisesti täytäntöön. Sen on huolehdittava sähköisten tiedotusvälineiden neuvoston poliittisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta. Sen on varmistettava se, että Hrvatska radiotelevizija (HRT) (Kroatian radio ja televisio) ja sen ohjelmaneuvosto toimivat riippumattomasti ja vakaasti samalla, kun HRT:tä koskevaa lakia tarkistetaan. Sen on huolehdittava siitä, että kun tiedotusvälineitä koskevaa lakia sekä kunnianloukkauksia koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan, otetaan huomioon eurooppalaiset normit, jotka määritellään Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä.

Kroatian on tehostettava yhteistyötä unionin oikeusasiamiehen kanssa ottaen täysimääräisesti huomioon oikeusasiamiehen suosituksissaan ja vuosikertomuksessaan esittämät näkökohdat.

Alueellinen yhteistyö

Kroatian on huolehdittava täysimääräisestä yhteistyöstä entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen kanssa.

Alueellisen yhteistyön edistäminen

Kroatian on pyrittävä löytämään lopulliset ratkaisut vielä avoinna oleviin kahdenvälisiin kysymyksiin kuten erityisesti Slovenian, Serbia ja Montenegron sekä Bosnia ja Hertsegovinan kanssa ratkaisematta oleviin rajakysymyksiin, tekemättä yksipuolisia aloitteita. Sen on ratkaistava kysymykset, jotka aiheutuvat Adrianmerellä sijaitsevan suojellun ”ekologisen ja kalastusvyöhykkeen” julistamisesta. Sen on huolehdittava kaikkien alueellisten vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta. Sen on tehtävä ja pantava täytäntöön joukko sopimuksia naapurimaiden kanssa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, rajavalvonnan ja takaisinoton aloilla. Sen on aloitettava Kaakkois-Euroopan keskeisen alueellisen liikenneverkon kehittämisestä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpano ja erityisesti toteutettava toimenpiteitä yhteistyömekanismien kuten ohjauskomitean ja Kaakkois-Euroopan liikenneobservatorion perustamiseksi. Lisäksi sen on edistyttävä Kaakkois-Euroopan alueellisia sähkömarkkinoita käsittelevän Ateenan prosessin yhteydessä vuosina 2002 ja 2003 tehtyjen yhteisymmärryspöytäkirjojen mukaisten sitoumusten täyttämisessä.

Kroatian on huolehdittava vakautus- ja assosiaatiosopimuksen asianmukaisesta täytäntöönpanosta alueellisen yhteistyön alalla.

Sen on saatettava päätökseen neuvottelut kahdenvälisestä alueellisesta yhteistyöstä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa.

Taloudelliset arviointiperusteet

Kroatian on harjoitettava vakauteen pyrkivää talouspolitiikkaa muun muassa kehittämällä markkinaehtoisia rahapoliittisia välineitä rahapolitiikan toimivuuden tehostamiseksi.

Kroatian on nopeutettava yritysten rakenneuudistuksia ja yksityistämistä

Sen on poistettava epävarmuutta hyväksymällä valmisteilla olevaa lainsäädäntöä ripeästi. Sen on nopeutettava yritysten rakenneuudistuksia ja yhteiskunnan omistuksessa olevien yritysten yksityistämistä. Sen on laadittava ja vahvistettava strategioita suurten julkisten yritysten – erityisesti tuotanto-, maatalous- ja liikennealan laitosten sekä julkisten yleishyödyllisten laitosten – rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, yksityistämiseksi tai purkamiseksi. Sen on vahvistettava teräsalan rakenneuudistusohjelma ja aloitettava sen täytäntöönpano Euroopan unionin vaatimusten mukaisesti.

Kroatian on vähennettävä markkinoillepääsyn ja sieltä poistumisen esteitä

Sen on yksinkertaistettava markkinoillepääsyä ja yritysten markkinoilta poistumista koskevia sääntöjä. Sen on erityisesti nopeutettava rekisteröintimenettelyjä ja tehostettava konkurssia koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa.

Kroatian on nopeutettava maareformia ja erityisesti maatalousmaan rekisteröintiä ja yksityistämistä perustamalla nykyaikainen ja tehokas maa- ja kiinteistörekisteri, jolla poistetaan maa- ja asuntomarkkinoiden kehityksen nykyiset esteet.

Kroatian on vahvistettava keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehys, jossa huomioidaan julkisen talouden jatkossa tarvitsemat korjaus- ja vakauttamistoimet.

Kroatian on jatkettava julkisen talouden rakenneuudistuksia erityisesti kulujen hallinnoinnin alalla. Sen on luotava avoimet ja tehokkaat velanhoitovalmiudet.

Edellytykset täyttää jäsenyyden velvoitteet

Sisämarkkinat ja kauppa

Tavaroiden vapaa liikkuvuus

Kroatian on toteutettava nykyisen institutionaalisen kehyksen rakenneuudistus, jotta tarvittava eriyttäminen sääntely-, akkreditointi-, standardointi- ja tuotteiden varmentamistoimintojen välillä toteutuu. Sen on jatkettava vanhan lähestymistavan ja uuden lähestymistavan direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Sen on poistettava jäljellä olevat Euroopan unionista tulevaan tuontiin sovelletut toimenpiteet, joilla on samanlainen vaikutus kuin määrällisillä rajoituksilla.

Sen on otettava käyttöön tarvittavia hallinnollisia rakenteita sellaisen kattavan lähestymistavan varmistamiseksi, jolla parannetaan elintarvikkeiden turvallisuutta kautta koko elintarvikeketjun.

Sen on huolehdittava siitä, että toimiva ja avoin julkisten hankintojen järjestelmä otetaan täysimääräisesti käyttöön. Lisäksi sen on annettava tarvittavat täytäntöönpanosäädökset.

Palvelujen tarjoamisen vapaus

Kroatian on lujitettava hallinnollista ja sääntelykehystä rahoituspalvelujen ja erityisesti vakuutusmarkkinoiden, sijoituspalvelujen ja arvopaperimarkkinoiden valvomiseksi.

Sen on perustettava riippumaton valvontaviranomainen henkilötietojen suojan alalla.

Pääomien vapaa liikkuvuus

Kroatian on parannettava rahanpesun vastaista lainsäädäntöä ja saatettava päätökseen toimivan rahanpesun torjuntajärjestelmän käyttöönotto.

Yhtiölainsäädäntö

Kroatian on jatkettava lainsäädännön yhdenmukaistamista sen varmistamiseksi, että teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallisten oikeuksien suojan taso vastaa Euroopan unionissa vallitsevaa tasoa. Lisäksi sen on lujitettava hallinnollisia valmiuksia, jotta voidaan ottaa käyttöön toimivia keinoja näiden oikeuksien täytäntöön panemiseksi.

Kilpailu

Kroatian on jatkettava lainsäädännön yhdenmukaistamista Euroopan unionin säännöstön kanssa, pantava kilpailu- ja valtiontukilainsäädäntö täytäntöön ja annettava asiaa koskevat täytäntöönpanosäädökset. Sen on lujitettava hallinnollisia valmiuksia ja markkinakilpailun suojeluviraston riippumattomuutta sekä valtiontukien että kilpailun alalla. Sen on lisättävä avoimuutta valtiontukien alalla muun muassa antamalla säännöllisesti vuosikertomus Euroopan unionille. Lisäksi sen on toteutettava valtiontukijärjestelmien kattava kartoitus.

Verotus

Kroatian on aloitettava nykyisen verolainsäädännön ja hallintomenettelyjen tarkastelu verolainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Sen on lujitettava vero- ja tullihallintojen valmiuksia erityisesti maksujen kannon ja valvontatoimintojen osalta. Sen on luotava toimiva ja asianmukaisella henkilöstöllä varustettu valmisteveroviranomainen. Sen on yksinkertaistettava menettelyjä, jotta veropetokset saadaan asianmukaisesti tuomioistuinten käsiteltäviksi.

Sen on alettava kehittää tietotekniikkajärjestelmiä, jotta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa voidaan vaihtaa tietoja sähköisessä muodossa.

Tulliliitto

Kroatian on lujitettava tullilaitoksen hallinto- ja toimintavalmiuksia, erityisesti etuuskohtelua koskevien alkuperäsääntöjen valvontaa, ja jatkettava lainsäädännön yhdenmukaistamista Euroopan unionin tullikoodeksin kanssa.

Sen on lisättävä hallinnollista yhteistyötä tullialalla väliaikaisen sopimuksen mukaisesti.

Ulkosuhteet

Kroatian on pantava asianmukaisesti täytäntöön vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja väliaikaisen sopimuksen mukauttamisesta Euroopan unionin laajentumiseen tehty pöytäkirja.

Alakohtaiset politiikat

Maatalous

Kroatian on alettava kehittää asianmukaisia viljelylohkojen ja eläinten tunnistusjärjestelmiä Euroopan unionin säännöstön mukaisesti. Sen on parannettava maataloustilastojen keruuta ja käsittelyä Euroopan unionin normien ja menetelmien mukaisesti.

Sen on kehitettävä Euroopan unionin vaatimusten ja kansainvälisten tilintarkastusnormien mukainen strategia sellaisten toimivien ja vakavaraisten maksuista huolehtivien elinten perustamiseksi, jotka hallinnoivat maataloudelle osoitettuja varoja.

Sen on vahvistettava hallintorakenteita, joita tarvitaan sellaisten maaseudun kehitysstrategian ja politiikan välineiden käyttöön ottamiseksi, joiden avulla suunnitellaan, pannaan täytäntöön, hallinnoidaan, seurataan, valvotaan ja arvioidaan maaseudun kehitysohjelmia.

Sen on jatkettava eläinlääkintä- ja kasvinsuojelulainsäädännön yhdenmukaistamista Euroopan unionin säännöstön kanssa, tarkastusvalmiuksien parantamista ja lihanjalostuslaitosten ja meijereiden nykyaikaistamista, jotta ne täyttävät Euroopan unionin hygienia- ja terveysnormit. Sen on yhdenmukaistettava elävien eläinten ja eläintuotteiden tuontijärjestelmä kansainvälisten terveys- ja kasvinsuojeluvelvoitteiden ja Euroopan unionin säännöstön mukaiseksi.

Kalatalous

Kroatian on alettava ottaa käyttöön asianmukaisia kalastuspolitiikan hallinto- ja tarkastusrakenteita. Lainkäyttövaltansa laajentumista Adrianmerellä koskevan, lokakuussa 2003 tekemänsä yksipuolisen päätöksen johdosta Kroatian on arvioitava komission ja asianomaisten naapurimaiden, erityisesti Slovenian ja Italian, kanssa tällä alueella tapahtuvalle kalastukselle aiheutuvia seurauksia, jotta Venetsiassa pidetyn, Välimeren kalastuksen kestävää kehitystä käsitelleen konferenssin tulosten puitteissa voidaan löytää asianmukaisia ratkaisuja yhteisön kalastustoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Liikenne

Kroatian on jatkettava lainsäädännön yhdenmukaistamista ja hallintovalmiuksien lujittamista ilmailualalla.

Tilastot

Kroatian on vahvistettava maansa tilastotoimiston hallintovalmiuksia ja parannettava yhteensovittamista maan muiden virallisia tilastoja tuottavien tahojen kanssa. Sen on esitettävä komissiolle uusi ehdotus tilastoalueista Euroopan unionin vaatimusten mukaisesti.

Televiestintä ja tietotekniikka

Kroatian on lujitettava televiestintä- ja postipalvelualoilla toimivien kansallisten sääntelyviranomaisten valmiuksia ja varmistettava niiden riippumattomuus.

Ympäristö

Kroatian on kehitettävä horisontaalista lainsäädäntöä muun muassa ympäristövaikutusten arvioinnin ja kansalaisten osallistumisen osalta.

Sen on lujitettava hallintovalmiuksia kansallisella ja alueellisella tasolla suunnittelun, kuten rahoitusstrategioiden valmistelun, varmistamiseksi.

Sen on lujitettava kansallisten ja alueellisten tarkastuselinten valmiuksia, jotta ne voivat valvoa tehokkaasti ympäristölainsäädännön soveltamista.

Sen on vahvistettava jätehuoltosuunnitelma ja aloitettava sen täytäntöönpano.

Varainhoidon valvonta

Kroatian on laadittava toimintamalli julkistalouden varainhoidon sisäisen valvonnan järjestelmän käyttöön ottamiseksi. Sen on otettava käyttöön tai vahvistettava julkistalouden sisäisen valvonnan toimintoja huolehtimalla asianmukaisesta henkilöstöstä, koulutuksesta ja välineistä sekä myös siitä, että sisäisen tarkastuksen yksiköt ovat toiminnallisesti riippumattomia.

Sen on otettava käyttöön toimivia menettelyjä, jotta yhteisöjen taloudellisiin etuihin vaikuttavat säännönvastaisuudet voidaan havaita, niihin voidaan puuttua ja niiden osalta voidaan toteuttaa taloudelliset, hallinnolliset ja oikeudelliset jatkotoimet.

Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

Rajavalvonta

Kroatian on vahvistettava rajavalvontaa lujittamalla erityisesti merirajojen valvontaa. Sen on vahvistettava yhtenäistetty rajavalvontastrategia ja pantava se täytäntöön. Sen on lisättävä investointeja teknisiin välineisiin ja infrastruktuuriin. Sen on tehostettava rajavalvontahenkilöstön erikoiskoulutusta.

Sen on yhteistyössä kaikkien asianomaisten elinten kanssa pantava täytäntöön toimenpiteet, jotka sen hallitus on hyväksynyt ja jotka on esitelty Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin foorumin yhteydessä 28 päivänä marraskuuta 2003 järjestetyssä oikeus- ja sisäasiainministerien kokouksessa.

Järjestäytynyt rikollisuus, huumausaineet, korruptio ja terrorismi

Sen on pantava täytäntöön toimiin keskittyvät toimenpiteet, jotka sen hallitus on hyväksynyt ja jotka on esitelty Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin foorumin yhteydessä 28 päivänä marraskuuta 2003 järjestetyssä oikeus- ja sisäasiainministerien kokouksessa.

Sen on parannettava lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen keskinäistä yhteensovittamista erityisesti talousrikosten, järjestäytyneen rikollisuuden, petosten, rahanpesun ja korruption aloilla. Sen on tehostettava huumausaineiden laittoman kaupan torjuntaa, huumausaineiden väärinkäytön ehkäisemistä ja huumausaineiden kysynnän vähentämistä. Sen on lujitettava korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaviraston (USKOK) hallintovalmiuksia.

Sen on jatkettava valmisteluja voidakseen tehdä yhteistyösopimuksen Europolin kanssa.

Sen on lisättävä kansainvälistä yhteistyötä ja pantava asian kannalta merkitykselliset terrorismia koskevat kansainväliset yleissopimukset täytäntöön. Sen on tehostettava sekä valtion sisäistä että muiden valtioiden kanssa tapahtuvaa poliisin ja tiedustelupalvelujen yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Lisäksi sen on tehostettava terroritekojen rahoituksen ja valmistelun torjumista.

Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat

Kroatian on pantava täytäntöön uusi turvapaikkalainsäädäntö ja perustettava väliaikainen vastaanottokeskus.

3.2 KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ENSISIJAISET TAVOITTEET

Poliittiset arviointiperusteet

Demokratia ja oikeusvaltioperiaate

Oikeuslaitoksen vahvistaminen

Kroatian on jatkettava oikeuslaitoksen uudistuksen toteuttamista ja toteutettava toimenpiteitä käsittelyruuhkan purkamiseksi kaikissa tuomioistuimissa. Sen on järkeistettävä tuomioistuinten organisaatiota muun muassa kehittämällä nykyaikaisia tietotekniikkajärjestelmiä ja huolehtimalla hallintohenkilöstön asianmukaisesta tasosta. Sen on huolehdittava tuomioistuinten päätösten säännöllisestä ja tosiasiallisesta täytäntöönpanosta. Sen on huolehdittava oikeussuojasta ja oikeusavusta sekä toiminnan talousarviorahoituksesta. Sen on myös lisättävä Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevaa koulutusta.

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisen tehostaminen

Kroatian on edistyttävä korruption torjunnassa ja pantava täytäntöön asiaa koskeva lainsäädäntö. Sen on erityisesti perustettava asianomaisiin elimiin asiantuntijayksikköjä korruption torjumiseksi ja huolehdittava niiden asianmukaisesta koulutuksesta ja resursseista. Sen on varmistettava, että kansainvälisten sopimusten mukaiset normit täytetään toteuttamalla asianmukaisia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä. Sen on helpotettava Euroopan unionin jäsenvaltioiden lähettämien yhteysviranomaisten sijoittamista asiaankuuluviin valtion laitoksiin, jotka osallistuvat järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Sen on annettava Euroopan unionille kuuden kuukauden välein kertomus tuloksista, joita on saavutettu järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän toiminnan saattamisesta oikeudellisten seuraamusten kohteeksi sen mukaisesti kuin se on määritelty valtioiden rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa, joka tunnetaan Palermon sopimuksena.

Julkishallinnon toiminnan parantaminen

Kroatian on jatkettava Euroopan unionin säännöstön kannalta suoraan merkityksellisten instituutioiden kehittämistä ja toteutettava uudistuksia julkishallinnon yleisen toimivuuden parantamiseksi. Sen on saatava yksityistämisprosessi päätökseen.

Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu

Vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen varmistaminen

Kroatian on jatkettava romaniväestön tilanteen parantamista tehostamalla asiaa koskevan strategian täytäntöönpanoa. Tämä tapahtuu muun muassa tarjoamalla tarvittavaa taloudellista tukea kansallisella ja paikallisella tasolla, toteuttamalla syrjinnän vastaisia toimenpiteitä työmahdollisuuksien edistämiseksi sekä parantamalla koulutusmahdollisuuksia ja asumisoloja.

Kroatian on saatettava päätökseen pakolaisten paluuprosessi panemalla asiaa koskeva lainsäädäntö täytäntöön asianmukaisesti ja ripeästi. Sen on huolehdittava palanneen väestön taloudellisesta ja sosiaalisesta kotouttamisesta toteuttamalla alueellisia ohjelmia asianomaisilla aloilla.

Alueellinen yhteistyö

Alueellisen yhteistyön lisääminen

Kroatian on Kaakkois-Euroopan alueellisia sähkömarkkinoita käsittelevän Ateenan prosessin osalta valmistauduttava yhteisten alueellisten energiamarkkinoiden avaamiseen vuonna 2005.

Taloudelliset arviointiperusteet

Yksityisyritysten edellytysten parantaminen

Kroatian on edistyttävä huomattavasti yksityistämisprosessissa ja jatkettava toimia yksityisyritysten perustamiselle ja kehittämiselle suotuisien edellytysten luomiseksi. Sen on edistyttävä huomattavasti suurten yritysten rakenneuudistuksen alalla.

Kroatian on saatettava päätökseen maareformi kiinnittäen erityistä huomiota maatalousmaan rekisteröintiin ja yksityistämiseen.

Työmarkkinoiden uudistaminen

Kroatian on jatkettava toimia työmarkkinoiden reagointikyvyn ja työvoiman osallistumisen parantamiseksi.

Kroatian on jatkettava kestävän keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen täytäntöönpanoa vähentämällä jatkuvasti julkisen talouden kokonaismenojen osuutta BKT:sta. Sen on priorisoitava julkisia menoja varojen vapauttamiseksi Euroopan unionin säännöstöön liittyviin menoihin, kuten terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmien uudistukseen. Sen on jatkettava tappiollisille suurille yrityksille maksettavien tukien alentamista. Näitä perusteita noudattaen sen on myös alennettava julkisen talouden vajetta ja julkisen sektorin velkaantuneisuutta.

Edellytykset täyttää jäsenyyden velvoitteet

Sisämarkkinat ja kauppa

Tavaroiden vapaa liikkuvuus

Kroatian on edistyttävä huomattavasti vanhan lähestymistavan ja uuden lähestymistavan direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja Euroopan unionin normien omaksumisessa.

Sen on jatkettava elintarvikelainsäädännön yhdenmukaistamista ja lujitettava tarvittavia täytäntöönpanorakenteita.

Sen on pantava täytäntöön julkisten hankintojen järjestelmä, joka käsittää kaikki tarvittavat hallintorakenteet, ja sen on edistyttävä huomattavasti lainsäädännön yhdenmukaistamisessa Euroopan unionin säännöstön kanssa.

Henkilöiden vapaa liikkuvuus

Kroatian on jatkettava ammatillisen pätevyyden ja tutkintotodistusten vastavuoroista tunnustamista koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista Euroopan unionin säännöstön kanssa muun muassa antamalla yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevia säännöksiä ja jatkamalla tarvittavien hallintorakenteiden kehittämistä.

Sen on poistettava Euroopan unionin siirtotyöntekijöitä ja kansalaisia syrjivät toimenpiteet. Lisäksi sen on vahvistettava sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen hallintorakenteita.

Palvelujen tarjoamisen vapaus

Kroatian on poistettava jäljellä olevat sijoittautumista ja Euroopan unionin luonnollisten tai oikeushenkilöiden rajojen yli suorittamaa palvelujen tarjoamista koskevat esteet.

Sen on jatkettava tietosuojalainsäädännön yhdenmukaistamista. Lisäksi sen on lujitettava ja varmistettava valvontaviranomaisen riippumattomuus.

Pääomien vapaa liikkuvuus

Kroatian on pyrittävä poistamaan jäljellä olevat pääomanliikkeitä koskevat rajoitukset. Sen on jatkettava maksujärjestelmälainsäädännön yhdenmukaistamista ja huolehdittava sen tosiasiallisesta täytäntöönpanosta.

Sen on lujitettava rahaliikenteen selvittelykeskuksen hallintovalmiuksia ja parannettava sen yhteistyötä muiden rahanpesun torjuntaan osallistuvien laitosten kanssa.

Yhtiölainsäädäntö

Kroatian on saatettava päätökseen lainsäädännön yhdenmukaistaminen teollis- ja tekijänoikeuksien alalla ja lujitettava lainvalvontaa tavaroiden laittoman valmistuksen ja tuoteväärennösten alalla.

Kilpailu

Kroatian on vahvistettava kilpailu- ja valtiontukiviranomaisen valmiuksia ja harjoitettava vakuuttavaa lainvalvontaa. Sen on lisättävä huomattavasti avoimuutta valtiontukien alalla. Sen on kehitettävä kilpailulainsäädäntöä ja -politiikkaa koskevaa koulutusta hallinnon ja oikeuslaitoksen kaikilla tasoilla.

Verotus

Kroatian on jatkettava toimia saattaakseen päätökseen verolainsäädännön yhdenmukaistamisen Euroopan unionin säännöstön kanssa arvonlisä- ja valmisteverojen osalta. Sen on kiinnitettävä erityistä huomiota vapaa-alueiden sisällyttämiseen arvonlisäveron alueelliseen soveltamiseen sekä nykyisten arvonlisäveron nollaveroasteiden ja liikevaihtoveron poistamiseen.

Sen on sitouduttava noudattamaan yhtiöverotukseen sovellettavien menettelysääntöjen mukaisia periaatteita ja varmistettava, että uudet verotoimenpiteet ovat näiden periaatteiden mukaisia.

Sen on jatkettava verohallinnon – myös sen tietotekniikkatoimintojen – lujittamista ja huolehdittava verohallinnon asianmukaisesta toiminnasta, jotta se täyttää Euroopan unionin normit ja jotta tietotekniikkajärjestelmät ovat toisiinsa liitettävissä. Sen on laadittava eettiset säännöt ja pantava ne täytäntöön.

Tulliliitto

Kroatian on vahvistettava ja vakaannutettava tullilaitoksen hallinto- ja toimintavalmiuksia. Sen on ulotettava koulutus koskemaan koko henkilöstöä ja lisättävä Euroopan unionin järjestelmiin yhteensopivan tietotekniikan käyttöä, jotta järjestelmien yhteenliitettävyys varmistetaan. Sen on laadittava tullilaitoksen eettiset säännöt ja pantava ne täytäntöön. Sen on vahvistettava tilintarkastustoimintoja sekä riskianalyysin ja kohdennetun valvonnan käyttöä.

Sen on pyrittävä yhdenmukaistamaan vapaa-alueita, passitusta, maksuja, tariffikattoja ja yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) koskevat menettelyt ja käytännöt.

Alakohtaiset politiikat

Maatalous

Kroatian on vahvistettava markkinoiden ja maaseudun kehittämispolitiikkojen täytäntöönpanon edellyttämiä hallintorakenteita. Sen on perustettava viinitilarekisteri Euroopan unionin normien mukaisesti. Sen on jatkettava valmisteluja täysipainoisesti toimivan hallinto- ja valvontajärjestelmän ja maksuviraston perustamiseksi Euroopan unionin vaatimusten mukaisesti.

Sen on jatkettava ja huomattavasti tehostettava eläinlääkintä- ja kasvinsuojelulainsäädännön yhdenmukaistamista Euroopan unionin säännöstön kanssa. Tässä yhteydessä sen on otettava käyttöön eläinten tunnistusjärjestelmä, huolehdittava eläinjätteiden käsittelystä, nykyaikaistettava lihanjalostuslaitoksia ja meijereitä, toteutettava eläinsairauksien torjuntaohjelmia ja huolehdittava kasvinsuojelusta. Lisäsi sen on parannettava huomattavasti tarkastusrakenteita.

Kalatalous

Kroatian on jatkettava sellaisten asianmukaisten hallintorakenteiden ja välineiden luomista, joilla varmistetaan kalastuspolitiikan täysipainoinen täytäntöönpano kuten kalavarojen hoito, kalastustoiminnan tarkastaminen ja valvonta, kalastusmarkkinapolitiikka, rakenneohjelmat, kalastusalusrekisteri ja alusten pyyntikapasiteetin hallinnointisuunnitelma, jossa huomioidaan pyydettävissä olevat kalavarat.

Liikenne

Kroatian on jatkettava lainsäädännön yhdenmukaistamista Euroopan unionin säännöstön kanssa ja luotava asianmukaiset hallinnolliset valmiudet maantieliikenteen (sosiaaliset, tekniset ja verosäännökset), rautatieliikenteen (erityisesti yhteentoimivuussäännökset ja kapasiteetin riippumaton jakaminen) ja meriliikenteen (erityisesti meriturvallisuus) aloilla. Sen on saavutettava ilmailulainsäädännön täysi yhdenmukaisuus Euroopan unionin säännöstön kanssa Kroatian osallistumisesta Euroopan yhteisiin ilmailumarkkinoihin tehdyn sopimuksen puitteissa.

Talous- ja rahaliitto

Kroatian on jatkettava keskuspankkilainsäädännön yhdenmukaistamista Euroopan unionin säännöstön kanssa. Sen on tehostettava rahapolitiikkaa markkinaehtoisten rahapoliittisten välineiden käytön ja tehokkuuden lisäämiseksi.

Sosiaalipolitiikka ja työllisyys

Kroatian on jatkettava lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista Euroopan unionin säännöstön kanssa työterveyden ja -turvallisuuden, työoikeuden, naisten ja miesten yhtäläisen kohtelun ja syrjinnän torjumisen aloilla. Sen on vahvistettava asianomaisia hallintorakenteita ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen edellyttämiä rakenteita.

Sen on laadittava ja pantava täytäntöön kattava työllisyysstrategia, johon osallistuvat kaikki asianomaiset tahot ja jonka turvin se voi myöhemmin osallistua eurooppalaiseen työllisyysstrategiaan. Strategiassa on huomioitava asianmukainen valmiuksien kehittäminen analysoinnin, täytäntöönpanon ja arvioinnin toteuttamiseksi.

Sen on jatkettava työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämistä, erityisesti työmarkkinaosapuolten kahdenvälistä vuoropuhelua, Euroopan unionin säännöstön mukaisen lainsäädännön kehittämiseksi ja täytäntöön panemiseksi.

Sen on jatkettava kansanterveyslainsäädännön yhdenmukaistamista ja lisättävä terveydenhuollon investointeja.

Energia

Kroatian on jatkettava lainsäädäntönsä yhdenmukaistamista energian sisämarkkinoita (sähkö ja kaasu) koskevan Euroopan unionin säännöstön kanssa, parannettava energiatehokkuutta, edistettävä uudistuvia energialähteitä, lisättävä öljyn varmuusvarastoja riittävän toimitusvalmiuden varmistamiseksi sekä huolehdittava ydinturvallisuudesta ja säteilysuojasta. Sen on myös lujitettava hallinnollisia valmiuksia kaikilla näillä aloilla.

Pk-yritykset

Kroatian on jatkettava pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanoa. Sen on myös yksinkertaistettava lisää yritysten rekisteröintimenettelyjä.

Tiede ja tutkimus

Kroatian on lujitettava tutkimuksen ja teknologian kehittämisen valmiuksia voidakseen osallistua menestyksekkäästi yhteisön puiteohjelmiin.

Koulutus

Kroatian on lisättävä toimia luodakseen nykyaikaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmän.

Televiestintä ja tietotekniikka

Kroatian on annettava tarvittava primaari- ja sekundaarilainsäädäntö saattaakseen sääntelykehyksen valmiiksi ja luodakseen kilpailuolosuhteet kaikilla aloilla. Sen on vahvistettava johdonmukainen strategia osaamistalouden edistämiseksi.

Aluepolitiikka ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittaminen

Kroatian on huolehdittava vastuualueiden selvästä jaosta ja toimivasta ministeriöiden välisestä yhteensovittamisesta, jotta se voi kehittää kattavan ja johdonmukaisen strategian aluepolitiikan alalla. Sen on luotava kumppanuusrakenteet, joilla varmistetaan asianomaisten osapuolten tiivis yhteistyö kansallisella ja alueellisella tasolla.

Sen on huolehdittava siitä, että nimetyt hallinnointi- ja maksuviranomaiset kehittävät asteittain valmiuksiaan. Sen on laadittava aluekehityssuunnitelmia ja pantava ne täytäntöön. Lisäksi sen on tehostettava varainhoitoa ja valvontamenettelyjä sekä otettava käyttöön asianmukaisia seuranta- ja arviointijärjestelmiä.

Ympäristö

Kroatian on kestävän kehityksen edistämiseksi huolehdittava ympäristönsuojelua koskevien vaatimusten liittämisestä muiden alakohtaisten politiikkojen määrittelyyn ja täytäntöönpanoon. Sen on pantava horisontaalinen lainsäädäntö täytäntöön.

Sen on jatkettava Euroopan unionin säännöstön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä kiinnittäen erityistä huomiota jätteidenkäsittelyyn, veden ja ilman laatuun, luonnonsuojeluun ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Sen on laadittava ympäristöinvestointeja koskeva strategia, joka perustuu yhdenmukaistamisesta aiheutuviin arvioituihin kustannuksiin. Sen on lisättävä investointeja ympäristöinfrastruktuuriin kiinnittäen erityisesti huomiota jätevesien keräämiseen ja käsittelyyn sekä vesi- ja jätehuoltoon.

Kuluttajien ja terveyden suojelu

Kroatian on jatkettava lainsäädännön yhdenmukaistamista turvallisuustoimenpiteitä koskevan Euroopan unionin säännöstön kanssa ja lujitettava toimivan markkinavalvonnan edellyttämiä hallintovalmiuksia.

Varainhoidon valvonta

Kroatian on kehitettävä johdonmukainen lainsäädäntökehys ja tehokkaita mekanismeja julkisten tulojen ja menojen seuraamiseksi, valvomiseksi ja tarkastamiseksi.

Sen on kehitettävä toimivia mekanismeja yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien säännönvastaisuuksien ilmoittamiseksi komissiolle. Lisäksi sen on otettava käyttöön tarvittavat yhteensovitusmenetelmät.

Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

Rajavalvonta

Kroatian on vahvistettava rajavalvontaa, kehitettävä kansallisia tietokantoja ja rekistereitä sekä varmistettava asianomaisten yksiköiden välinen yhteensovittaminen.

Järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio

Kroatian on parannettava poliisin välineistöä ja infrastruktuuria muun muassa ottamalla käyttöön atk-pohjainen tutkintajärjestelmä. Sen on lujitettava poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Sen on tehostettava laittoman huumausaineiden kaupan, järjestäytyneen rikollisuuden, talousrikosten (rahanpesu ja rahanväärennys mukaan luettuina), petosten ja korruption torjuntaa. Sen on jatkettava näitä aloja koskevan kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamista Euroopan unionin säännöstön kanssa.

4. OHJELMASUUNNITTELU

Vakautus- ja assosiaatioprosessiin liittyvää yhteisön apua annetaan Länsi-Balkanin maille asianomaisista rahoitusvälineistä ja erityisesti Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Kroatialle, Jugoslavian liittotasavallalle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettavasta avusta 5 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2666/2000 (1) mukaisesti. Tämän vuoksi tällä päätöksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi Kroatia voi saada rahoitusta useita maita koskevista ja horisontaalisista ohjelmista. Komissio toimii yhteistyössä Euroopan investointipankin (EIP) ja kansainvälisten rahoituslaitosten, erityisesti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja Maailmanpankin, kanssa vakautus- ja assosiaatioprosessiin liittyvien hankkeiden yhteisrahoituksen helpottamiseksi.

5. EHDOLLISUUS

Osana vakautus- ja assosiaatioprosessia Länsi-Balkanin maille annettavan yhteisön avun antaminen riippuu edistymisestä Kööpenhaminassa vahvistettujen poliittisten arviointiperusteiden saavuttamisessa. Näiden yleisten edellytysten noudattamatta jättäminen saattaa johtaa siihen, että neuvosto toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä asetuksen (EY) N:o 2666/2000 5 artiklan mukaisesti.

Yhteisön avun antaminen riippuu myös neuvoston 29 päivänä huhtikuuta 1997 esittämissä päätelmissä määritellyistä edellytyksistä erityisesti, kun kyse on avunsaajan sitoutumisesta toteuttamaan demokraattisia, taloudellisia ja institutionaalisia uudistuksia, jolloin otetaan huomioon tässä Eurooppa-kumppanuudessa asetetut ensisijaiset tavoitteet.

6. SEURANTA

Eurooppa-kumppanuuden seuranta varmistetaan vakautus- ja assosiaatioprosessissa käyttöön otettujen mekanismien, erityisesti vakautus- ja assosiaatioprosessia koskevien vuosikertomusten avulla.

(1) EYVL L 306, 7.12.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2415/2001 (EYVL L 327, 12.12.2001, s. 3).

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 297

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	47. vuosikerta 22. syyskuu 2004

Sisältö		I Säädökset, jotka on julkaistava	Sivu
		Komission asetus (EY) N:o 1650/2004, annettu 21 päivänä syyskuuta 2004, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 1651/2004, annettu 21 päivänä syyskuuta 2004, asetuksen (ETY) N:o 2921/90 muuttamisesta kaseiinin ja kaseinaattien valmistukseen käytettävän rasvattoman maidon tuen määrän osalta	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 1652/2004, annettu 20 päivänä syyskuuta 2004, luvan antamisesta Pakistanin islamilaisesta tasavallasta peräisin olevien tekstiili- ja vaatetustuotteiden määrällisten rajoitusten välisille siirroille	4
	*	Komission asetus (EY) N:o 1653/2004, annettu 21 päivänä syyskuuta 2004, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesta toimeenpanovirastojen varainhoitoa koskevasta malliasetuksesta	6

	II Säädökset, joita ei tarvitse julkaista
	Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi
*	2004/646/EY, Euratom:Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, tehty 14 päivänä heinäkuuta 2004, tuomarien nimittämisestä Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen	17
	Neuvosto
*	2004/647/EY:AKT–EY-ministerineuvoston päätös N:o 2/2004, tehty 30 päivänä kesäkuuta 2004, vientitulojen lyhytaikaisen vaihtelun rahoitusehtojen tarkistamisesta (Cotonoussa allekirjoitetun AKT–EY-kumppanuussopimuksen liite II)	18
*	2004/648/EY:Neuvoston päätös, tehty 13 päivänä syyskuuta 2004, Kroatian Eurooppa-kumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista	19

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	052	67,6
0702 00 00	999	67,6
0707 00 05	052	94,6
	096	12,9
	999	53,8
0709 90 70	052	89,5
0709 90 70	999	89,5
0805 50 10	052	76,3
	388	60,5
	508	37,1
	524	54,4
	528	51,3
	999	55,9
0806 10 10	052	83,2
	220	121,0
	400	170,3
	624	148,4
	999	130,7
0808 10 20, 0808 10 50, 0808 10 90	388	66,3
	400	93,0
	508	68,9
	512	94,0
	528	86,4
	800	177,0
	804	64,5
	999	92,9
0808 20 50	052	92,8
	388	86,0
	999	89,4
0809 30 10, 0809 30 90	052	119,6
0809 30 10, 0809 30 90	999	119,6
0809 40 05	066	53,9
	094	29,3
	624	117,4
	999	66,9

PAKISTAN					TARKISTUS
Ryhmä	Luokka	Yksikkö	Vuoden 2004 rajoitus	Tarkistettu määrä	Yksikkömäärä	Määrä tonneina	%	Joustavuus	Uusi tarkistettu määrä
IB	4	kpl	50 030 000	54 445 723	12 960 000	2 000	25,9	Siirto luokasta 28	67 405 723
IB	5	kpl	14 849 000	15 467 728	2 265 000	500	15,3	Siirto luokasta 28	17 732 728
IIA	20	kilogrammaa	59 896 000	61 953 754	1 500 000	1 500	2,5	Siirto luokasta 28	63 453 754
IIB	28	kpl	128 083 000	137 043 630	– 6 440 000	– 4 000	– 5,0	Siirto luokkiin 4, 5 ja 20	130 603 630