(1)

Rajattoman eurooppalaisen rautatieliikennealueen asteittainen perustaminen edellyttää yhteisön toimia rautateihin sovellettavan teknisen sääntelyn alalla niin tekniikkaan kuin turvallisuuteenkin liittyvien näkökohtien osalta, koska näitä näkökohtia ei voi erottaa toisistaan.

(2)

Yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/440/ETY (5) säädetään infrastruktuurin käyttöoikeuksien avaamisesta asteittain kaikille yhteisön rautatieyrityksille, joilla on toimilupa ja jotka haluavat kehittää tavaraliikennepalveluja.

(3)

Rautatieyritysten toimiluvista 19 päivänä kesäkuuta 1995 annetussa neuvoston direktiivissä 95/18/EY (6) säädetään, että kaikilla rautatieyrityksillä on oltava toimilupa ja että yhden jäsenvaltion myöntämä toimilupa on voimassa kaikkialla yhteisössä.

(4)

Rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY (7) on luotu uusi kehys, jolla pyritään perustamaan rajaton eurooppalainen rautatieliikennealue.

(5)

Jäsenvaltioiden rautatiejärjestelmien väliset tekniset ja toiminnalliset erot ovat luoneet rajoja kansallisten rautatiemarkkinoiden välille ja estäneet alan dynaamisen kehittymisen Euroopan mittakaavassa. Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/48/EY (8) ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/16/EY (9) määritellään olennaiset vaatimukset ja perustetaan menettelyt, joiden tavoitteena on pakollisten yhteentoimivuuden teknisten eritelmien määrittely.

(6)

Turvallisuus- ja yhteentoimivuustavoitteeseen pyrkiminen samanaikaisesti edellyttää paljon teknistä työtä, jonka johdossa on oltava erikoistunut elin. Tästä syystä on tarpeen perustaa yhteisön toimielinjärjestelmän puitteisiin ja toimivaltarakenteen tasapaino huomioon ottaen Euroopan rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsittelevä virasto, jäljempänä ”virasto”. Tällaisen viraston perustaminen tekee mahdolliseksi Euroopan rautateiden turvallisuus- ja yhteentoimivuustavoitteiden samanaikaisen huomioon ottamisen siten, että hyödynnetään korkealaatuista asiantuntemusta, ja tällä tavoin voidaan osaltaan elvyttää rautatiesektoria ja edistää yhteisen liikennepolitiikan yleisten tavoitteiden saavuttamista.

(7)

Edistääkseen rajattoman eurooppalaisen rautatieliikennealueen perustamista ja myötävaikuttaakseen rautatiealan elvyttämiseen samalla lujittaen sen keskeisiä hyviä puolia turvallisuuden osalta, viraston olisi edistettävä todellisen eurooppalaisen rautatiekulttuurin kehittämistä ja oltava kaikkien rautatiealan toimijoiden välinen keskeinen vuoropuhelun, yhteistoiminnan ja keskustelun väline kunkin toimivaltuuksia kunnioittaen.

(8)

Yhteisön rautateiden turvallisuudesta 30 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) (10) säädetään yhteisten turvallisuusindikaattorien, turvallisuustavoitteiden ja turvallisuusmenetelmien laatimisesta. Niiden laatiminen edellyttää riippumatonta teknistä asiantuntemusta.

(9)

Rautatieyrityksille annettavien turvallisuustodistusten myöntämismenettelyjen helpottamiseksi on tärkeää kehittää yhdenmukainen malli sekä turvallisuustodistukselle että turvallisuustodistushakemukselle.

(10)

Rautatieturvallisuusdirektiivissä säädetään, että turvallisuutta koskevia kansallisia toimenpiteitä on tarkasteltava turvallisuuden ja yhteentoimivuuden näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan ehdottomasti riippumattomaan ja puolueettomaan asiantuntemukseen perustuva lausunto.

(11)

Turvallisuuden alalla on tärkeää taata mahdollisimman laaja avoimuus ja tehokas tiedonkulku. Yhteisiin indikaattoreihin perustuvaa suoritustason analyysia, jossa olisivat mukana kaikki alan toimijat, ei ole vielä olemassa, ja sellainen olisi otettava käyttöön. Tilastollisten näkökohtien osalta on tarpeen tehdä läheistä yhteistyötä Eurostatin kanssa.

(12)

Rautateiden turvallisuudesta vastaavien kansallisten elinten, sääntelyviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten olisi voitava pyytää riippumaton tekninen lausunto silloin, kun ne tarvitsevat useita jäsenvaltioita koskevia tietoja.

(13)

Direktiivissä 2001/16/EY säädetään, että ensimmäiset yhteentoimivuuden tekniset eritelmät (YTE) laaditaan viimeistään 20 päivänä huhtikuuta 2004. Tämän tehtävän toteuttajaksi komissio on valtuuttanut Euroopan rautateiden yhteentoimivuusjärjestön (Association europeénne pour l'interoperabilité ferroviaire, AEIF), johon kuuluvat rautatiekaluston valmistajat, infrastruktuurin haltijat ja liikenteenharjoittajat. Olisi toteutettava toimenpiteitä alan ammattilaisten AEIF:n puitteissa kehittämän asiantuntemuksen säilyttämiseksi. Työn jatkuvuuden ja YTE:ien kehittyminen ajan myötä edellyttävät pysyvää teknistä kehystä.

(14)

Euroopan laajuisen verkon yhteentoimivuutta olisi vahvistettava, ja yhteisön tukea saavien uusien investointihankkeiden valinnassa olisi noudatettava yhteentoimivuuden tavoitetta, joka on vahvistettu yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY (11).

(15)

Jatkuvuuden varmistamiseksi olisi viraston perustamien työryhmien vastattava kokoonpanoltaan soveltuvin osin AEIF:n kokoonpanoa, jota olisi täydennettävä lisäjäsenillä.

(16)

Liikkuvan kaluston huolto on tärkeä osa turvallisuusjärjestelmää. Rautatiekaluston huoltoon ei ole syntynyt todellisia eurooppalaisia markkinoita, koska kunnossapitokonepajoilla ei ole sertifiointijärjestelmää. Tilanteesta aiheutuu alalle lisäkustannuksia ja liikennettä tyhjillä vaunuilla. Näin ollen olisi kehitettävä asteittain kunnossapitokonepajojen eurooppalainen sertifiointijärjestelmä.

(17)

Veturinkuljettajien ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset ovat tärkeä tekijä sekä turvallisuuden että eurooppalaisen yhteentoimivuuden osalta. Ne ovat myös edellytys rautatiealan työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle. Tätä kysymystä olisi käsiteltävä sosiaalisen vuoropuhelun nykyisissä puitteissa. Viraston olisi annettava tarvittavaa teknistä tukea, jotta tämä kysymys voidaan ottaa huomioon Euroopan tasolla.

(18)

Rekisteröinti on ensisijaisesti todistus siitä, että liikkuvalla kalustolla voidaan liikennöidä tietyissä olosuhteissa. Rekisteröinnin olisi oltava avoin ja syrjimätön, ja sen olisi oltava viranomaisten tehtävä. Viraston olisi annettava teknistä tukea rekisteröintijärjestelmän perustamiseksi.

(19)

Yhteentoimivuuden saavuttamiseen pyrkivässä prosessissa tarvittavien asiakirjojen olisi oltava yleisön saatavilla, jotta taattaisiin mahdollisimman laaja avoimuus ja kaikkien asianosaisten yhtäläinen oikeus saada asiaan kuuluvia tietoja. Sama koskee myös toimilupia ja turvallisuustodistuksia. Viraston olisi toimittava näiden tietojen tehokkaana välittäjänä.

(20)

Innovaatioiden edistäminen rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla on tärkeä tehtävä, jota viraston olisi edistettävä. Viraston toiminnan puitteissa tältä osin annettava taloudellinen apu ei saisi johtaa kyseisten markkinoiden vääristymiseen.

(21)

Jotta virasto voisi hoitaa asianmukaisesti sille osoitetut tehtävät, sillä olisi oltava oikeushenkilön asema ja oma talousarvio, joka rahoitetaan pääasiassa yhteisön varoista. Viraston riippumattomuuden varmistamiseksi sekä sen päivittäisessä johtamisessa että sen laatimissa lausunnoissa ja suosituksissa, sen pääjohtajalla olisi oltava täydet valtuudet ja viraston henkilöstön olisi oltava riippumaton.

(22)

Jotta viraston tehtävien suorittaminen voidaan varmistaa tehokkaasti, jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina hallintoneuvostossa, jolla on tarvittavat valtuudet hyväksyä talousarvio, tarkastaa sen täytäntöönpanoa, antaa tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, luoda avoimet menettelyt viraston päätöksentekoa varten, hyväksyä viraston toimintaohjelma, vahvistaa sen talousarvio, määritellä jäsenvaltioissa tehtäviä tarkastuksia koskeva toimintapolitiikka ja nimittää pääjohtaja.

(23)

Hallintoneuvoston päätösten avoimuuden varmistamiseksi olisi kyseessä olevien alojen edustajien oltava läsnä sen suorittamassa asioiden käsittelyssä. Koska äänioikeus on varattu julkisen vallan edustajille, jotka ovat toimistaan vastuussa demokraattisille valvontaelimille, näillä edustajilla ei kuitenkaan olisi oltava äänioikeutta. Komission olisi nimettävä kunkin alan edustajat käyttäen perusteena sitä, kuinka he Euroopan tasolla edustavat rautatieyrityksiä, infrastruktuurin haltijoita, rautatiealan teollisuutta, työntekijäliittoja, matkustajia ja tavaraliikenteen asiakkaita.

(24)

Viraston olisi toimittava avoimesti. Olisi varmistettava Euroopan parlamentin suorittama viraston tehokas valvonta, ja tämän vuoksi parlamentilla olisi oltava mahdollisuus kuulla viraston pääjohtajaa. Viraston olisi lisäksi sovellettava soveltuvaa yhteisön lainsäädäntöä, joka koskee yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin.

(25)

Kun viime vuosina on perustettu lisää erillisvirastoja, budjettivallan käyttäjä on pyrkinyt parantamaan avoimuutta ja yhteisön niille myöntämän rahoituksen hallinnoinnin valvontaa, erityisesti maksujen budjetoinnin, varainhoidon valvonnan, vastuuvapauden myöntämisoikeuden, eläkejärjestelmään suoritettavien maksujen ja sisäisen talousarviomenettelyn (käytännesäännöt) osalta. Samoin olisi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999 (12) sovellettava rajoituksetta virastoon, ja viraston olisi liityttävä 25 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (13).

(26)

Ehdotetun toimen tavoitetta, joka on sellaisen erikoistuneen elimen perustaminen, jonka tehtävänä on laatia rautateiden yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevia yhteisiä ratkaisuja, ei voida toiminnan yhteisen luonteen vuoksi riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan siksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

a)

antaa komissiolle 6, 7, 12, 14, 16, 17 ja 18 artiklan soveltamista koskevia suosituksia;

b)

antaa komissiolle 8, 13 ja 15 artiklan mukaisia ja jäsenvaltioiden asianomaisille viranomaisille 10 artiklan mukaisia lausuntoja.

a)

direktiivin 95/18/EY mukaisesti myönnetyt toimiluvat;

b)

rautatieturvallisuusdirektiivin 10 artiklan mukaisesti myönnetyt turvallisuustodistukset;

c)

virastolle rautatieturvallisuusdirektiivin 24 artiklan mukaisesti lähetetyt tutkintaselostukset;

d)

komissiolle rautatieturvallisuusdirektiivin 8 artiklan mukaisesti ilmoitetut kansalliset turvallisuussäännöt.

a)

järjestää ja johtaa komission valtuuttamana 3 artiklassa tarkoitettujen työryhmien suorittamaa yhteentoimivuuden teknisten eritelmien laatimistyötä ja toimittaa eritelmäluonnokset komissiolle;

b)

varmistaa, että yhteentoimivuuden tekniset eritelmät mukautetaan tekniseen kehitykseen ja markkinasuuntauksiin sekä sosiaalisiin vaatimuksiin ja ehdottaa komissiolle tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin;

c)

varmistaa yhtäältä yhteentoimivuuden teknisten eritelmien laadinnan ja ajantasaistamisen sekä toisaalta yhteentoimivuuden edellyttämien eurooppalaisten standardien laadinnan välisen yhteensovittamisen ja ylläpitää asianmukaisia yhteyksiä eurooppalaisiin standardointielimiin;

d)

avustaa komissiota ilmoitettujen laitosten välisen yhteistyön järjestämisessä ja helpottamisessa direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY 20 artiklan 5 kohdassa kuvatulla tavalla;

e)

neuvoo komissiota ja antaa sille suosituksia turvallisuuden kannalta keskeisiä tehtäviä suorittavan henkilöstön työolojen osalta.

—

strukturoitu hallinnointijärjestelmä,

—

henkilöstö, jolla on tarvittava pätevyys,

—

palvelut ja välineet,

—

tekniset asiakirjat ja huoltomääräykset.

a)

osajärjestelmien EY-tarkastusvakuutus;

b)

osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus;

c)

käyttöönottolupa, mukaan luettuina käyttöönottoon liittyvät rekisterinumerot;

d)

infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevat rekisterit.

—

määräaikaisista toimihenkilöistä, jotka virasto on ottanut palvelukseensa enintään viideksi vuodeksi alan asiantuntijoiden keskuudesta sen pätevyyden ja kokemuksen perusteella, jota heillä on rautateiden turvallisuuden ja yhteentoimivuuden alalla,

—

toimihenkilöistä, jotka komissio tai jäsenvaltiot ovat nimittäneet tai siirtäneet viraston palvelukseen enintään viideksi vuodeksi,

ja

—

muista toimihenkilöistä, jotka on otettu palvelukseen Euroopan yhteisöön muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelusehtojen mukaisesti suorittamaan toimeenpanevia tai sihteeristötehtäviä.

a)

nimittää pääjohtajan 31 artiklan mukaisesti;

b)

hyväksyy vuosittain 30 päivään huhtikuuta mennessä viraston edellisen vuoden toimintaa koskevan yleiskertomuksen ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle;

c)

vahvistaa vuosittain 31 päivään lokakuuta mennessä ja komission lausunnon huomioon ottaen viraston seuraavan vuoden toimintaohjelman ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Tämä toimintaohjelma hyväksytään rajoittamatta yhteisön vuotuista talousarviomenettelyä. Jos komissio ilmoittaa vastustavansa hyväksyttyä toimintaohjelmaa 15 päivän kuluessa sen hyväksymisestä, hallintoneuvosto tutkii toimintaohjelman uudelleen ja hyväksyy sen kahden kuukauden kuluessa mahdollisine muutoksineen toisessa käsittelyssä joko kahden kolmasosan enemmistöllä, komission edustajat mukaan luettuina, tai jäsenvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä;

d)

hoitaa viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä 6 luvun mukaisesti;

e)

vahvistaa päätöksentekomenettelyt, joita pääjohtajan on noudatettava;

f)

määrittelee 33 artiklan nojalla tehtäviä tarkastuskäyntejä koskevan toimintapolitiikan;

g)

käyttää kurinpidollista toimivaltaa pääjohtajan ja 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden päälliköiden suhteen;

h)

vahvistaa oman työjärjestyksensä.

—

rautatieyritykset,

—

infrastruktuurin haltijat,

—

rautatietoimiala,

—

työntekijäliitot,

—

matkustajat,

—

tavaraliikenteen asiakkaat,

a)

laatii toimintaohjelman ja toimittaa sen komissiota kuultuaan hallintoneuvostolle;

b)

toteuttaa toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet ja mahdollisuuksien mukaan vastaa kaikkiin tämän asetuksen mukaisiin viraston tehtäviin liittyviin komission avustuspyyntöihin;

c)

toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen, että viraston toiminta on tämän asetuksen mukaista;

d)

laatii ja ottaa käyttöön tehokkaan seurantajärjestelmän, jonka avulla voidaan verrata viraston tuloksia sen toimintatavoitteisiin. Pääjohtaja valmistelee tältä pohjalta vuosittain alustavan yleiskertomuksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle sekä vahvistaa tunnustettujen ammatillisten vaatimusten mukaisen säännöllisen arviointimenettelyn;

e)

käyttää viraston henkilöstön suhteen 24 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimivaltaa;

f)

valmistelee alustavan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista 38 artiklan mukaisesti ja huolehtii talousarvion toteuttamisesta 39 artiklan mukaisesti.

—

yhteisön rahoitusosuudesta,

—

viraston toimintaan 36 artiklan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuuksista,

—

julkaisuista, koulutuksesta ja kaikista muista viraston tarjoamista palveluista perittävistä maksuista.

(1)

Yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/440/ETY (5) aloitettujen rautatieliikennepalvelujen yhtenäismarkkinoiden luomiseen liittyvien pyrkimysten jatkamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön rautateiden turvallisuutta koskeva yhteinen sääntelykehys. Jäsenvaltiot ovat tähän asti kehittäneet turvallisuussääntöjä ja -määräyksiä lähinnä kansallisella tasolla kansallisten teknisten ja toiminnallisten käsitteiden perusteella. Periaatteiden, lähestymistapojen ja kulttuurien erot ovat samalla vaikeuttaneet teknisten esteiden poistamista ja kansainvälisen liikenteen harjoittamista.

(2)

Direktiivi 91/440/ETY, rautatieyritysten toimiluvista 19 päivänä kesäkuuta 1995 annettu neuvoston direktiivi 95/18/EY (6) ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/14/EY (7) ovat ensimmäiset askeleet kohti Euroopan rautatieliikennemarkkinoiden sääntelyä, mikä tapahtuu rautateiden kansainvälisten tavaraliikennepalvelujen markkinoiden avaamisella. Säännökset ovat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi turvallisuuden osalta, ja turvallisuusvaatimusten väliset erot vaikuttavat yhteisön rautatieliikenteen optimaaliseen toimintaan. On erityisen tärkeää yhdenmukaistaa turvallisuussääntöjen sisältö, rautatieyritysten turvallisuustodistukset, turvallisuusviranomaisten tehtävät ja onnettomuuksien tutkinta.

(3)

Maanalaiset, raitiovaunut ja muut kevytraidejärjestelmät ovat monissa jäsenvaltioissa paikallisten tai alueellisten turvallisuusmääräysten alaisia ja usein paikallisten tai alueellisten viranomaisten valvonnassa, eikä niihin sovelleta yhteisön yhteentoimivuutta tai toimilupia koskevia vaatimuksia. Raitiovaunut ovat usein myös maantieliikenteen turvallisuuslainsäädännön alaisia, joten niihin ei ole voitu kaikilta osin soveltaa rautateiden turvallisuussääntöjä. Edellä mainituista syistä ja perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi voitava olla soveltamatta tätä direktiiviä edellä mainittuihin paikallisiin rautatiejärjestelmiin.

(4)

Yhteisön rautatiejärjestelmän turvallisuustaso on yleisesti ottaen korkea etenkin maantieliikenteeseen verrattuna. On tärkeää säilyttää vähintään tämä turvallisuustaso nykyisessä uudelleenjärjestelyvaiheessa, jossa aiemmin yhdennettyjen rautatieyritysten tehtäviä eriytetään ja jossa siirrytään rautatiealan itsesääntelystä kohti julkista sääntelyä. Turvallisuutta olisi parannettava edelleen tekniikan ja tieteen kehityksen mukaisesti, jos se on käytännössä mahdollista rautatieliikenteen kilpailukyky huomioon ottaen.

(5)

Kaikkien rautatiejärjestelmän käyttäjien eli infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten olisi otettava omalta osaltaan täysi vastuu järjestelmän turvallisuudesta. Niiden olisi tarvittaessa tehtävä yhteistyötä riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi selvästi erotettava tämä turvallisuutta koskeva välitön vastuu turvallisuusviranomaisten tehtävästä, joka koskee kansallisen sääntelykehyksen käyttöönottoa ja liikenteenharjoittajien suoritustason valvontaa.

(6)

Infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten vastuu rautatiejärjestelmän käyttämisestä ei estä muita toimijoita, kuten valmistajia, ylläpitoyrityksiä, vaunuvastaavia, palveluntarjoajia ja hankintayksiköitä ottamasta vastuuta tuotteistaan tai palveluistaan Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/48/EY (8) sekä Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/16/EY (9) säännösten tai muiden asiaa koskevien yhteisön säädösten mukaisesti.

(7)

Euroopan laajuisten rautatieverkkojen osajärjestelmien turvallisuutta koskevista vaatimuksista säädetään neuvoston direktiivissä 96/48/EY ja direktiivissä 2001/16/EY Näissä direktiiveissä ei kuitenkaan määritellä järjestelmän tasolla yhteisiä vaatimuksia, eikä niissä käsitellä yksityiskohtaisesti turvallisuuden sääntelyä, hallinnointia ja valvontaa. Kun osajärjestelmien turvallisuuden vähimmäistaso määritellään yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE), on yhä tärkeämpää asettaa turvallisuustavoitteita myös järjestelmän tasolla.

(8)

Yhteisiä turvallisuustavoitteita ja yhteisiä turvallisuusmenetelmiä olisi otettava asteittain käyttöön korkean turvallisuustason säilyttämiseksi ja, jos se on tarpeen ja kohtuudella toteutettavissa, sen parantamiseksi. Niiden avulla olisi voitava arvioida turvallisuustasoa ja liikenteenharjoittajien suoritustasoa sekä yhteisön tasolla että jäsenvaltioissa.

(9)

Rautatiejärjestelmän turvallisuudesta on olemassa niukasti tietoja, eivätkä tiedot ole usein yleisesti saatavilla. Tästä syystä on tarpeen ottaa käyttöön yhteisiä turvallisuusindikaattoreita sen arvioimiseksi, onko järjestelmä yleisten turvallisuustavoitteiden mukainen, sekä rautateiden turvallisuustason valvonnan edistämiseksi. Yhteisiin turvallisuusindikaattoreihin liittyviä kansallisia määritelmiä voidaan kuitenkin soveltaa siirtymäkauden aikana, ja asianmukaista huomiota olisi siksi kiinnitettävä siihen, missä määrin yhteisiä turvallisuusindikaattoreita koskevia yhteisiä määritelmiä kehitetään, kun ensimmäiset yleiset turvallisuustavoitteet laaditaan.

(10)

Kansalliset turvallisuussäännöt, jotka perustuvat usein kansallisiin teknisiin standardeihin, olisi asteittain korvattava YTE:issä vahvistettuihin yhteisiin standardeihin perustuvilla säännöillä. Tällaisiin yhteisiin standardeihin perustumattomien uusien kansallisten erityissääntöjen käyttöönottamisen olisi oltava mahdollisimman rajoitettua. Uusien kansallisten sääntöjen olisi oltava yhteisön lainsäädännön mukaisia, ja niillä olisi edistettävä siirtymistä rautateiden turvallisuutta koskevaan yhteiseen lähestymistapaan. Kaikkia asianosaisia olisi sen vuoksi kuultava ennen kuin jäsenvaltio hyväksyy kansallisen turvallisuussäännön, joka edellyttää korkeampaa turvallisuustasoa kuin yhteiset turvallisuustavoitteet. Tällaisissa tapauksissa komission olisi tarkasteltava uutta sääntöehdotusta ja tehdä asiassa päätös, mikäli ilmenee, että sääntöehdotus ei ole yhteisön lainsäädännön mukainen tai mikäli se on mielivaltaisen syrjinnän keino tai jäsenvaltioiden välisen rautatieliikennetoiminnan peiteltyä rajoittamista.

(11)

Tämänhetkistä tilannetta, jossa edelleen sovelletaan kansallisia turvallisuussääntöjä, olisi pidettävä välivaiheena siirryttäessä eurooppalaisiin sääntöihin.

(12)

Yhteisten turvallisuustavoitteiden, yhteisten turvallisuusmenetelmien ja yhteisten turvallisuusindikaattorien kehittäminen sekä tarve edistää siirtymistä rautateiden turvallisuutta koskevaan yhteiseen lähestymistapaan edellyttävät teknistä tukea yhteisön tasolla. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 881/2004 (10) perustettu Euroopan rautatievirasto antaa suosituksia yhteisistä turvallisuustavoitteista, yhteisistä turvallisuusmenetelmistä ja yhteisistä turvallisuusindikaattoreista sekä muista yhdenmukaistamistoimenpiteistä ja seuraa yhteisön rautateiden turvallisuuden kehittämistä.

(13)

Infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten olisi tehtäviään suorittaessaan ja velvollisuuksiaan täyttäessään noudatettava yhteisön vaatimuksia vastaavaa ja yhteisiä osia sisältävää turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Asianomaisen jäsenvaltion turvallisuusviranomaisille olisi toimitettava turvallisuutta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevia tietoja.

(14)

Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä olisi otettava huomioon, että toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12 päivänä kesäkuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/391/EY (11) ja sen asiaa koskevien erillisdirektiivien säännöksiä sovelletaan täysimääräisesti rautateiden työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen. Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä olisi otettava myös huomioon vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/49/EY (12) säännökset.

(15)

Jotta voidaan turvata rautatieturvallisuuden korkea taso ja kohdella kaikkia rautatieyrityksiä yhtäläisesti, niihin olisi sovellettava samoja turvallisuusvaatimuksia. Turvallisuustodistuksella olisi osoitettava, että rautatieyritys on ottanut käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja että se pystyy noudattamaan kyseeseen tulevia turvallisuusmääräyksiä ja -sääntöjä. Kansainvälisten liikennepalvelujen osalta olisi oltava riittävää, että turvallisuusjohtamisjärjestelmä hyväksytään yhdessä jäsenvaltiossa ja tämä hyväksyntä on voimassa koko yhteisössä. Kansallisten sääntöjen noudattamisen jatkamisen on taas edellytettävä lisätodistusta kussakin jäsenvaltiossa. Lopullisen tavoitteen olisi oltava yhteisössä voimassa olevan yhteisen turvallisuustodistuksen käyttöönotto.

(16)

Turvallisuustodistuksessa säädettyjen turvallisuusvaatimusten lisäksi toimiluvan saaneiden rautatietyritysten on noudatettava yhteisön lainsäädännön mukaisia ja ketään syrjimättä sovellettavia kansallisia vaatimuksia, jotka liittyvät terveyteen, turvallisuuteen, sosiaaliseen oloihin, myös ajoaikoja koskevia säännöksiä sekä työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksiin siten kuin niistä on säädetty direktiivin 95/18/EY 6 ja 12 artiklassa.

(17)

Kullakin infrastruktuurin haltijalla on keskeinen vastuu rautatieverkon turvallisesta suunnittelusta, kunnossapidosta ja käytöstä. Rautatieyritysten turvallisuustodistusten antamisen lisäksi infrastruktuurin haltijalta olisi edellytettävä turvallisuusviranomaisen myöntämää turvallisuuslupaa, joka koskee sen turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja muita toimenpiteitä, joilla turvallisuusvaatimukset täytetään.

(18)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä auttamaan hakijoita, jotka haluavat päästä markkinoille rautatieyrityksinä. Niiden olisi erityisesti annettava tietoja ja käsiteltävä turvallisuustodistusta koskevat pyynnöt viipymättä. Kansainvälisiä liikennepalveluja tarjoaville rautatieyrityksille on tärkeää, että menettelyt ovat samanlaisia eri jäsenvaltioissa. Vaikka turvallisuustodistuksessa on vielä toistaiseksi kansallisia osia, olisi kuitenkin voitava yhdenmukaistaa sen yhteiset osat ja edistää yhteisen mallin luomista.

(19)

Junahenkilökunnan todistukset ja käytettävän liikkuvan kaluston käyttöönottolupien myöntäminen erilaisissa kansallisissa verkoissa ovat usein ylitsepääsemätön este uusille tulokkaille. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että junahenkilökunnan koulutusmahdollisuudet ja todistukset, joita kansallisten sääntöjen täyttäminen edellyttää, ovat turvallisuustodistusta hakevien rautatieyritysten saatavilla. Käytettävän liikkuvan kaluston käyttöönottolupia varten olisi otettava käyttöön yhteinen menettely.

(20)

Veturinkuljettajien ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä toimivan junahenkilökunnan ajo- ja lepoajoilla on suuri vaikutus rautatiejärjestelmän turvallisuustasoon. Nämä seikat kuuluvat perustamissopimuksen 137–139 artiklan piiriin, ja niitä käsitellään jo päätöksen 98/500/EY (13) mukaisesti perustetussa alakohtaisessa neuvottelukomiteassa käytävissä työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa.

(21)

Turvallisen eurooppalaisen rautatiejärjestelmän toteuttaminen edellyttää, että luodaan yhdenmukaistetut ehdot veturinkuljettajien ja turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä toimivan junahenkilökunnan lupakirjojen myöntämiselle, minkä osalta komissio on ilmoittanut aikovansa piakkoin esittää uutta lainsäädäntöä. Turvallisuuteen olennaisesti liittyvissä tehtävissä toimivan muun henkilökunnan pätevyysvaatimukset on puolestaan jo määritelty tarkemmin direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY.

(22)

Osana rautatieturvallisuuden uutta yhteistä sääntelykehystä kaikkiin jäsenvaltioihin olisi perustettava kansallisia viranomaisia, joiden tehtävänä on säännellä ja valvoa rautateiden turvallisuutta. Niiden välisen yhteistyön helpottamiseksi yhteisön tasolla niille olisi annettava samat vähimmäistehtävät ja -velvollisuudet. Kansallisille turvallisuusviranomaisille olisi taattava laaja riippumattomuus. Niiden olisi suoritettava tehtävänsä yhteisön yhteisen rautatiejärjestelmän luomisen edistämiseksi avoimesti ja ketään syrjimättä. Niiden olisi myös tehtävä yhteistyötä sovittaakseen yhteen päätöksenteossaan käytettävät perusteet, erityisesti ne, jotka koskevat kansainvälistä rautatieliikennettä harjoittavien rautatieyritysten turvallisuustodistuksia.

(23)

Rautateillä sattuu harvoin vakavia onnettomuuksia. Niiden seuraukset voivat kuitenkin olla tuhoisia, ja ne voivat herättää yleisössä huolta rautatiejärjestelmän turvallisuustasosta. Näin ollen kaikista tällaisista onnettomuuksista olisi tehtävä turvallisuustutkinta uusien onnettomuuksien välttämiseksi, ja tutkinnan tulokset olisi julkistettava. Muut onnettomuudet ja vaaratilanteet voivat usein edeltää vakavia onnettomuuksia, ja niistäkin olisi tarvittaessa tehtävä turvallisuustutkinta.

(24)

Turvallisuustutkinta olisi pidettävä erillään saman vaaratilanteen oikeudellisesta tutkinnasta, ja tutkijoille pitäisi antaa mahdollisuus tutustua todisteisiin ja kuulla todistajia. Tutkinta olisi suoritettava rautatiealan toimijoista riippumattoman pysyvän elimen toimesta. Tutkintaelimen olisi toimittava siten, että vältetään kaikki mahdolliset eturistiriidat ja kaikenlainen mahdollinen osallisuus tutkittavien tapahtumien syihin; erityisesti tutkinnan toiminnalliseen riippumattomuuteen ei saisi vaikuttaa haitallisesti se, että sillä mahdollisesti organisatorisiin tai oikeudellisiin rakenteisiin liittyvistä syistä on tiivis yhteys kansalliseen turvallisuusviranomaiseen tai rautateiden sääntelyelimeen. Sen olisi suoritettava tutkinnat mahdollisimman avoimesti. Tutkintaelimen olisi perustettava kutakin tapahtumaa varten tutkintaryhmä, jolla on tarvittava asiantuntemus tapauksen välittömien ja taustalla olevien syiden selvittämiseen.

(25)

Tutkintaselostuksista sekä mahdollisista tuloksista ja suosituksista saadaan tärkeää tietoa rautateiden turvallisuuden edelleen parantamiseksi, joten niiden olisi oltava yleisesti saatavilla yhteisön tasolla. Niiden, joille osoitetaan turvallisuuteen liittyviä suosituksia, olisi toteutettava toimenpiteitä, joista olisi tiedotettava tutkintaelimelle.

(26)

Suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka ovat turvallisuuden sääntelyyn ja valvontaan ja onnettomuuksien tutkintaan liittyvien jäsenvaltioiden toimenpiteiden yhteensovittaminen sekä yhteisten turvallisuustavoitteiden, yhteisten turvallisuusmenetelmien, yhteisten turvallisuusindikaattorien ja turvallisuustodistuksia koskevien yhteisten vaatimusten vahvistaminen yhteisön tasolla, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(27)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (14) mukaisesti.

(28)

Tämän direktiivin tarkoituksena on järjestää uudelleen ja koota yhteen rautateiden turvallisuutta koskeva yhteisön lainsäädäntö. Näin ollen aiemmin direktiivissä 2001/14/EY vahvistetut rautatieyritysten turvallisuustodistusten antamista koskevat säännökset sekä kaikki turvallisuustodistuksiin tehdyt viittaukset olisi kumottava. Direktiiviin 95/18/EY sisältyi käyttöhenkilöstön turvallisuusasioiden hallintaan ja liikkuvan kaluston turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, jotka kuuluvat tämän direktiivin turvallisuustodistusta koskevien vaatimusten piiriin eivätkä siten enää ole osa luvan myöntämiselle asetettavia vaatimuksia. Toimiluvan saaneella rautatieyrityksellä olisi oltava turvallisuustodistus, jotta se voi saada rautateiden infrastruktuurin käyttöoikeuden.

(29)

Jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin säännösten rikkomiseen, ja varmistettava, että näitä seuraamuksia sovelletaan. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia,

a)

yhdenmukaistamalla jäsenvaltioiden sääntelykehykset;

b)

määrittelemällä eri toimijoiden velvollisuudet;

c)

laatimalla yhteisiä turvallisuustavoitteita ja yhteisiä turvallisuusmenetelmiä pyrkien parantamaan kansallisten sääntöjen yhdenmukaistamista;

d)

edellyttämällä, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan turvallisuusviranomainen ja elin onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaa varten;

e)

määrittelemällä rautateiden turvallisuuden hallinnointia, sääntelyä ja valvontaa koskevia yhteisiä periaatteita.

a)

metrot, raitiotiet ja muut kevyen raideliikenteen järjestelmät;

b)

verkot, jotka ovat muusta rautatiejärjestelmästä toiminnallisesti erillisiä ja jotka on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen, kaupunkien tai esikaupunkien henkilöliikenteeseen ja yksinomaan näissä verkoissa liikennöivät rautatieyritykset;

c)

yksityisomistuksessa olevat rautateiden infrastruktuurit, joita infrastruktuurin omistaja käyttää yksinomaan omassa tavaraliikenteessään.

a)

”rautatiejärjestelmällä” kokonaisuutta, johon kuuluvat direktiiveissä 96/48/EY ja 2001/16/EY määritellyt rakenteelliset ja toiminnalliset osajärjestelmät sekä koko järjestelmän hallinnointi ja käyttö;

b)

”infrastruktuurin haltijalla” elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti direktiivin 91/440/ETY 3 artiklassa määritellyn rautateiden infrastruktuurin tai sen osan perustamisesta ja ylläpidosta, mihin voi kuulua myös infrastruktuurin valvonta- ja turvajärjestelmien hallinnointi. Verkkoa tai verkon osaa koskevat infrastruktuurin haltijan tehtävät voidaan osoittaa eri elimille tai yrityksille;

c)

”rautatieyrityksellä” direktiivin 2001/14/EY määritelmän mukaista rautatieyritystä ja muuta julkista tai yksityistä yritystä, joka harjoittaa rautateiden tavara- ja/tai matkustajaliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalveluista; tähän kuuluvat myös yksinomaan vetopalveluja tarjoavat yritykset;

d)

”yhteentoimivuuden teknisillä eritelmillä (YTE)” eritelmiä, jotka annetaan kutakin osajärjestelmää tai osajärjestelmän osatekijää varten, jotta varmistetaan, että ne ovat olennaisten vaatimusten mukaisia ja jotta varmistetaan direktiivissä 96/48/EY määritellyn Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ja direktiivissä 2001/16/EY määritellyn Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus;

e)

”yhteisillä turvallisuustavoitteilla” turvallisuuden tasoa, joka on vähintään saavutettava rautatiejärjestelmän (kuten tavanomaisen rautatiejärjestelmän, suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän, pitkien rautatietunnelien tai yksinomaan tavaraliikenteeseen tarkoitettujen ratojen) eri osissa ja koko järjestelmässä ja joka määritellään hyväksyttävää riskitasoa koskevina perusteina;

f)

”yhteisillä turvallisuusmenetelmillä” menetelmiä, joita kehitetään kuvaamaan, miten turvallisuuden tasoa ja turvallisuustavoitteiden saavuttamista ja muiden turvallisuusvaatimusten noudattamista arvioidaan;

g)

”turvallisuusviranomaisella” kansallista elintä, jolla on rautateiden turvallisuuteen tämän direktiivin säännösten mukaisesti liittyvät tehtävät, tai kahden valtion elintä, jolle jäsenvaltiot ovat uskoneet nämä tehtävät yhtenäisen turvallisuusjärjestelmän varmistamiseksi rajat ylittävän erikoistuneen infrastruktuurin osalta;

h)

”kansallisilla turvallisuussäännöillä” kaikkia sääntöjä, jotka sisältävät jäsenvaltion tasolla vahvistettuja rautateiden turvallisuusvaatimuksia ja joita sovelletaan useampaan kuin yhteen rautatieyritykseen riippumatta siitä, mikä elin on säännöt antanut;

i)

”turvallisuusjohtamisjärjestelmällä” infrastruktuurin haltijan tai rautatieyrityksen organisaatiota ja järjestelyjä, joilla varmistetaan sen toimintojen turvallinen hallinnointi;

j)

”tutkinnasta vastaavalla” henkilöä, joka on vastuussa tutkinnan järjestämisestä, suorittamisesta ja valvonnasta;

k)

”onnettomuudella” ei-toivottua tai tahatonta äkillistä tapahtumaa tai erityistä tällaisten tapahtumien ketjua, jolla on haitallisia seurauksia; onnettomuudet jaetaan seuraaviin luokkiin: törmäykset, raiteilta suistumiset, tasoristeysonnettomuudet, liikkeessä olevasta liikkuvasta kalustosta aiheutuneet henkilöonnettomuudet, tulipalot tai muut;

l)

”vakavalla onnettomuudella” junien törmäystä tai raiteilta suistumista, jossa kuolee vähintään yksi henkilö tai loukkaantuu vakavasti vähintään viisi henkilöä tai joka aiheuttaa huomattavaa vahinkoa liikkuvalle kalustolle, infrastruktuurille tai ympäristölle, sekä muuta samankaltaista onnettomuutta, jos sillä on selvä vaikutus rautateiden turvallisuuden sääntelyyn tai sen hallinnointiin; ”huomattavalla vahingolla” tarkoitetaan vahinkoa, jonka tutkintaelin voi välittömästi arvioida maksavan yhteensä vähintään kaksi miljoonaa euroa;

m)

”vaaratilanteella” tapahtumaa, joka ei ole onnettomuus tai vakava onnettomuus mutta joka liittyy junaliikenteeseen ja vaarantaa liikenteen turvallisuuden;

n)

”tutkinnalla” onnettomuuden ja vaaratilanteen ehkäisemiseksi suoritettua toimintaa, johon kuuluu tietojen hankkiminen ja analysointi, johtopäätösten teko, syiden selvittäminen ja tarvittaessa turvallisuuteen liittyvien suositusten antaminen;

o)

”syillä” tekoja, laiminlyöntejä, tapahtumia tai olosuhteita tai näiden yhdistelmiä, jotka ovat johtaneet onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen;

p)

”virastolla” Euroopan rautatievirastoa, rautateiden turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta vastaavaa yhteisön virastoa;

q)

”ilmoitetuilla laitoksilla” direktiivissä 96/48/EY ja direktiivissä 2001/16/EY määriteltyjä elimiä, joiden tehtävänä on yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi tai osajärjestelmien EY-tarkastusmenettelyn arviointi;

r)

”yhteentoimivuuden osatekijöillä” sellaista osajärjestelmään kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitettua perusosaa, perusosien ryhmää, osakokonaisuutta tai kokonaisuutta, josta direktiivissä 96/48/EY määritellyn suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän ja direktiivissä 2001/16/EY määritellyn tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus on riippuvainen suoraan tai epäsuorasti. Osatekijän käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet, kuten tietokoneohjelmat.

a)

riskien arviointimenetelmiä;

b)

menetelmiä, joilla arvioidaan 10 artiklan ja 11 artiklan mukaisesti myönnettyjen turvallisuustodistusten ja turvallisuuslupien vaatimusten noudattaminen;

ja

c)

menetelmiä, joilla valvotaan, että Euroopan laajuisten suurten nopeuksien ja tavanomaisten rautatiejärjestelmien rakenteellisia osajärjestelmiä käytetään ja ylläpidetään niitä koskevien olennaisten vaatimusten mukaisesti, mikäli YTE:t eivät vielä niitä kata.

a)

matkustajiin, henkilöstöön, mukaan luettuna alihankkijoiden henkilöstö, tasoristeysten käyttäjiin ja muihin kohdistuvia henkilökohtaisia riskejä, sekä voimassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä vastuusääntöjä rajoittamatta, rautatiealueilla luvattomasti liikkuviin henkilöihin kohdistuvia henkilökohtaisia riskejä;

b)

yhteiskuntaan kohdistuvia riskejä.

a)

tietoja siitä, miten organisaation turvallisuustavoitteet on saavutettu ja turvallisuussuunnitelmien tulokset;

b)

kansallisten turvallisuusindikaattorien ja liitteessä I vahvistettujen yhteisten turvallisuusindikaattorien kehittäminen siltä osin kuin sillä on merkitystä kertomuksen antavalle organisaatiolle;

c)

sisäisen turvallisuustarkastuksen tulokset;

d)

rautatieliikenteessä ja infrastruktuurin hallinnossa havaitut puutteet ja viat, joilla voi olla merkitystä turvallisuusviranomaiselle.

a)

todistus, jolla vahvistetaan rautatieyrityksen 9 artiklassa ja liitteessä III tarkoitetun turvallisuusjohtamisjärjestelmän hyväksyntä;

ja

b)

todistus, jolla vahvistetaan asianomaisen verkon turvallisen käytön kannalta välttämättömien erityisvaatimusten täyttämistä koskevien rautatieyrityksen antamien määräysten hyväksyntä. Vaatimukset voivat koskea YTE:ien ja kansallisten turvallisuussääntöjen soveltamista, henkilöstön todistusten hyväksymistä ja rautatieyrityksen käyttämän liikkuvan kaluston käyttöönottoa koskevia lupia. Todistusten on perustuttava liitteessä IV tarkoitettuihin rautatieyrityksen toimittamiin asiakirjoihin.

a)

lupa, jolla vahvistetaan infrastruktuurin haltijan 9 artiklassa ja liitteessä III tarkoitetun turvallisuusjohtamisjärjestelmän hyväksyntä;

ja

b)

lupa, jolla vahvistetaan rautatieinfrastruktuurin, johon tarvittaessa sisältyvät liikenteenvalvonta- ja opastinjärjestelmän kunnossapito ja käyttö, turvallisen suunnittelun, kunnossapidon ja käytön kannalta välttämättömien erityisvaatimusten täyttämistä koskevien infrastruktuurin haltijan antamien määräysten hyväksyntä.

a)

todisteet siitä, että liikkuva kalusto on saanut käyttöönottoluvan toisessa jäsenvaltiossa, ja asiakirjat, joista ilmenevät liikkuvan kaluston aiempi käyttö, kunnossapito ja tarvittaessa luvan saamisen jälkeen tehdyt tekniset muutokset;

b)

turvallisuusviranomaisen pyytämät ja täydentävän luvan antamiseen tarvittavat tekniset tiedot, kunnossapito-ohjelma ja toiminnalliset ominaisuudet;

c)

teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia koskevat todisteet siitä, että liikkuva kalusto on sähkönsyöttöjärjestelmän, opastinjärjestelmän sekä ohjaus- ja valvontajärjestelmän, raideleveyden ja infrastruktuurin ulottuman, suurimman sallitun akselipainon sekä muiden verkon rajoittavien parametrien mukainen;

d)

luvan antamiseen tarvittavat tiedot kansallisia turvallisuussääntöjä koskevista poikkeuksista ja riskien arviointiin perustuvat todisteet siitä, ettei liikkuvan kaluston hyväksyntä aiheuta verkolle tarpeettomia riskejä.

a)

se myöntää käyttöönottoluvat Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rakenteellisille osajärjestelmille direktiivin 96/48/EY 14 artiklan mukaisesti ja tarkastaa, että niitä käytetään ja ylläpidetään niitä koskevien olennaisten vaatimusten mukaisesti;

b)

se myöntää käyttöönottoluvat Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän rakenteellisille osajärjestelmille direktiivin 2001/16/EY 14 artiklan mukaisesti ja tarkastaa, että niitä käytetään ja ylläpidetään niitä koskevien olennaisten vaatimusten mukaisesti;

c)

se valvoo, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat direktiivin 96/48/EY ja 2001/16/EY 12 artiklassa säädettyjen olennaisten vaatimusten mukaisia;

d)

se myöntää käyttöönottoluvat uudelle sekä olennaisesti muuttuneelle liikkuvalle kalustolle, joille ei ole vielä vahvistettu YTE:ää;

e)

se myöntää, uusii, muuttaa ja peruuttaa tämän direktiivin 10 ja 11 artiklan mukaisesti annettujen turvallisuustodistusten ja turvallisuuslupien olennaiset osat ja tarkastaa, että niissä vahvistetut edellytykset ja vaatimukset täyttyvät ja että infrastruktuurin haltijat ja rautatieyritykset toimivat yhteisön tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

f)

se seuraa, edistää ja tarvittaessa kannustaa ja kehittää turvallisuuden sääntelykehystä sekä kansallisten turvallisuussääntöjen järjestelmää;

g)

se valvoo, että liikkuva kalusto on asianmukaisesti rekisteröity ja että direktiivin 96/48/EY ja direktiivin 2001/16/EY 14 artiklan mukaisesti perustetussa kansallisessa luettelossa olevat turvallisuuteen liittyvät tiedot ovat täsmällisiä ja ajan tasalla.

a)

rautateiden turvallisuuden kehittämisestä, mukaan luettuna jäsenvaltiokohtainen yhteenveto liitteessä I vahvistetuista yhteisistä turvallisuusindikaattoreista;

b)

merkittävistä muutoksista rautateiden turvallisuutta koskevassa lainsäädännössä ja sääntelyssä;

c)

turvallisuustodistuksia ja turvallisuuslupia koskevasta kehityksestä;

d)

infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten valvonnasta saaduista tuloksista ja kokemuksista.

a)

onnettomuuden tai vaaratilanteen vakavuus;

b)

onko onnettomuus tai vaaratilanne osa onnettomuuksien tai vaaratilanteiden sarjaa, jolla on merkitystä koko järjestelmälle;

c)

vaaratilanteen vaikutus rautateiden turvallisuuteen yhteisön tasolla;

d)

infrastruktuurin haltijoiden, rautatieyritysten, turvallisuusviranomaisen tai jäsenvaltioiden esittämät pyynnöt.

a)

päästä onnettomuus- tai vaaratilannepaikalle sekä tutkimaan asianomaista liikkuvaa kalustoa, siihen liittyvää infrastruktuuria sekä liikenteenohjaus- ja opastinlaitteita;

b)

luetteloida viipymättä todisteet ja suorittaa tutkimuksia ja analyysia varten valvottu näytteenotto jäännöksistä, infrastruktuurin laitteistoista tai osista;

c)

tutustua junien rekisteröintilaitteiden sekä suullisten viestien tallennukseen ja opastin- ja liikenteenohjausjärjestelmän toiminnan rekisteröintiin tarkoitettujen laitteiden sisältämiin tietoihin sekä käyttää niitä;

d)

tutustua uhrien ruumiille tehtyjen tutkimusten tuloksiin;

e)

tutustua junahenkilöstölle ja muulle onnettomuudessa tai vaaratilanteessa mukana olleelle rautatiehenkilöstölle tehtyjen tutkimusten tuloksiin;

f)

kuulla mukana ollutta rautatiehenkilöstöä ja muita todistajia;

g)

tutustua infrastruktuurin haltijan, asianomaisten rautatieyritysten ja turvallisuusviranomaisen hallussa oleviin merkityksellisiin tietoihin.

1)

Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset täyttyvät, kun hakijana olevalla rautatieyrityksellä on tai vastaisuudessa on hallintorakenne, jolla on tarvittavat tiedot ja/tai kokemus turvallisen ja luotettavan toiminnan hallinnan ja valvonnan harjoittamiseen toimiluvassa yksilöidyn toimintatyypin osalta.”

2)

Kumotaan liitteessä oleva II osa.

1)

Korvataan nimi seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/14/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä.”

2)

Korvataan 30 artiklan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

3)

Kumotaan 32 artikla.

4)

Korvataan 34 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan komissio tutkii erityistapauksessa maksujen perimistä tai kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä koskevien säännösten soveltamista ja täytäntöönpanoa, ja päättää kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, voidaanko siihen liittyvän toimenpiteen soveltamista jatkaa. Komissio ilmoittaa päätöksestään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille.”

1.

Onnettomuuksien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä sekä onnettomuustyypit jaoteltuina seuraavasti:

Kaikki onnettomuudet on ilmoitettava ensisijaisen onnettomuuden tyypin mukaan luokiteltuna, vaikka toissijainen onnettomuus, esimerkiksi raiteilta suistumisen jälkeinen tulipalo, olisi seurauksiltaan ensisijaista onnettomuutta vakavampi.

2.

Vakavasti loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin henkilöryhmiin:

1.

Kiskomurtumien, raiteen siirtymien ja väärällä opasteella annettujen opasteiden kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä.

2.

Ohitettujen seis-opastetta näyttävien opastimien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä.

3.

Käytössä olevan liikkuvan kaluston rikkoutuneiden pyörien ja akselien kokonaismäärä ja junakilometreihin suhteutettu määrä.

1.

Kaikkien onnettomuuksien kokonaiskustannukset ja junakilometreihin suhteutetut kustannukset euroina siten, että tarvittaessa olisi laskettava ja otettava mukaan seuraavat kustannukset:

Edellä olevista kustannuksista on vähennettävä kolmansilta osapuolilta, kuten tasoristeysonnettomuuksissa osallisina olleiden moottoriajoneuvojen omistajilta, perityt korvaukset tai määrät, jotka arvioidaan saatavan perityksi. Kustannuksista ei vähennetä rautatieyritysten tai infrastruktuurin haltijoiden vakuutusten perusteella saatuja korvauksia.

2.

Onnettomuuksien johdosta menetettyjen henkilöstön ja alihankkijoiden työtuntien kokonaismäärä ja työtuntien määrään suhteutettu määrä.

1.

Niiden raiteiden prosenttiosuus, joilla on käytössä kulunvalvontajärjestelmä; niiden ajettujen junakilometrien prosenttiosuus, joilla käytetään toiminnallisia kulunvalvontajärjestelmiä.

2.

Tasoristeysten lukumäärä (kokonaismäärä ja ratakilometriä kohti). Automaattisilla tai käsikäyttöisillä turvalaitteilla varustettujen tasoristeysten prosenttiosuus.

1)

säännöt, jotka koskevat voimassa olevia kansallisia turvallisuustavoitteita ja turvallisuusmenetelmiä;

2)

säännöt, jotka koskevat turvallisuusjohtamisjärjestelmille asetettuja vaatimuksia ja turvallisuustodistuksen antamista rautatieyrityksille;

3)

säännöt, jotka koskevat sellaisen uuden ja olennaisesti muuttuneen liikkuvan kaluston, jota YTE ei vielä kata, käyttöönottolupien myöntämiselle ja kunnossapidolle asetettuja vaatimuksia. Ilmoituksessa on ilmoitettava säännöt, jotka koskevat liikkuvan kaluston vaihtoa rautatieyritysten välillä, rekisteröintijärjestelmiä ja testausmenettelyjä;

4)

yhteiset liikennöintisäännöt rautatieverkolle, jota YTE ei vielä kata, mukaan luettuina opastin- ja liikenteenhallintajärjestelmää koskevat säännöt;

5)

säännöt, jotka koskevat sellaisille ylimääräisille sisäisille liikennöintisäännöille (työsäännöille) asetettuja vaatimuksia, joita infrastruktuurin haltijoiden ja rautatieyritysten on otettava käyttöön;

6)

säännöt, jotka koskevat turvallisuuden kannalta olennaisia tehtäviä suorittavalle henkilöstölle asetettuja vaatimuksia, mukaan lukien valintaperusteet, terveydentila ja ammatillinen koulutus sekä todistukset siltä osin kuin YTE ei vielä kata niitä;

7)

säännöt, jotka koskevat onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaa.

a)

organisaation pääjohtajan hyväksymä ja koko henkilökunnan tiedoksi annettu turvallisuuspolitiikka;

b)

laadullisia ja määrällisiä tavoitteita turvallisuuden ylläpitämisen ja parantamisen organisoimiseksi sekä suunnitelmia ja menettelyjä kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)

voimassa olevien, uusien ja muutettujen teknisten ja toiminnallisten vaatimusten tai muiden määräävien ehtojen täyttämistä koskevia menettelyjä, jotka on vahvistettu:

sekä menettelyjä, jotka koskevat vaatimusten ja muiden määräävien ehtojen täyttämisen varmistamista laitteiden ja toiminnan koko elinkaaren ajan;

d)

menettelyjä ja menetelmiä, jotka koskevat riskien arvioinnin suorittamista ja riskinhallintatoimenpiteiden toteuttamista aina, kun toimintaolosuhteiden muutoksesta tai uudesta materiaalista aiheutuu uusia riskejä infrastruktuurille tai toiminnalle;

e)

sellaisten henkilökunnan koulutusohjelmien ja järjestelmien tarjoaminen, joilla varmistetaan henkilökunnan pätevyyden ylläpitäminen ja tehtävien asianmukainen suorittaminen;

f)

järjestelyjä, jotka koskevat riittävien tietojen antamista organisaatiossa ja tarvittaessa samaa infrastruktuuria käyttävien organisaatioiden välillä;

g)

menettelyjä ja malleja, jotka liittyvät turvallisuutta koskevien tietojen dokumentointitapaan sekä menettelyn määräämiseen turvallisuutta koskevien olennaisten tietojen esittämistavan valvontaa varten;

h)

menettelyjä, joilla varmistetaan onnettomuuksista, vaaratilanteista, ”läheltä piti” -tilanteista ja muista vaarallisista tapahtumista ilmoittaminen, niiden tutkinta ja arviointi sekä tarvittavien ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen;

i)

hätätilanteessa noudatettavat toimintasuunnitelmat sekä varoitus- ja tiedotussuunnitelmat, joista sovitaan yhdessä asiasta vastaavien viranomaisten kanssa;

j)

määräyksiä, jotka koskevat turvallisuusjohtamisjärjestelmän säännöllistä sisäistä tarkastusta.

—

rautatieyrityksen asiakirjat sen liikenteeseen, henkilöstöön ja liikkuvaan kalustoon sovellettavista YTE:istä tai YTE:ien osista ja tarvittaessa kansallisista ja muista säännöistä sekä siitä, miten niiden noudattaminen varmistetaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla,

—

rautatieyrityksen asiakirjat eri henkilöstöryhmistä tai alihankkijan henkilöstöryhmistä, mukaan lukien todisteet siitä, että nämä täyttävät YTE:ien tai kansallisten sääntöjen vaatimukset ja ovat saaneet asianmukaisen todistuksen,

—

rautatieyrityksen asiakirjat liikennöinnissä käytettävän liikkuvan kaluston eri lajeista, mukaan lukien todisteet siitä, että nämä täyttävät YTE:ien tai kansallisten sääntöjen vaatimukset ja ovat saaneet asianmukaisen todistuksen.

1.

Tapahtuma:

2.

Tapahtumaolosuhteet:

3.

Ihmishenkien menetykset, loukkaantuneet ja aineelliset vahingot:

4.

Ulkoiset olosuhteet:

1.

Yhteenveto lausumista (rajoittamatta kuitenkaan henkilöiden henkilöllisyyden suojaamista):

2.

Turvallisuusjohtamisjärjestelmä:

3.

Säännöt ja määräykset:

4.

Liikkuvan kaluston ja teknisten laitteistojen toimivuus:

5.

Toimintajärjestelmän dokumentointi:

6.

Ihmisen, koneen ja organisaation välinen rajapinta:

7.

Vastaavat aiemmat tapahtumat.

1.

Lopullinen selonteko tapahtumaketjusta:

2.

Tarkastelu:

3.

Johtopäätökset:

4.

Lisähuomioita:

—

Tapahtuman vuoksi toteutetut tai toteutettavat toimenpiteet.

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 154 ja 155 artiklan mukaisesti yhteisö myötävaikuttaa Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen liikenteen alalla. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi yhteisö panee erityisesti teknisen standardoinnin alalla käytäntöön kaikki toimet, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi verkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi.

(2)

Ensimmäinen rautatieliikenteen alalla toteutettu toimenpide oli direktiivin 96/48/EY (5) antaminen. Mainitun direktiivin mukaiseksi yhteiseksi edustuselimeksi nimetty Euroopan rautatiejärjestelmien yhteentoimivuusjärjestö (Association européenne pour l’interopérabilité ferroviaire, AEIF) laati direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi esitykset yhteentoimivuuden teknisiksi eritelmiksi (YTE), jotka komissio hyväksyi 30 päivänä toukokuuta 2002.

(3)

Komissio antoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle 10 päivänä syyskuuta 1999 kertomuksen, jossa arvioitiin ensimmäisen kerran Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden täytäntöönpanon edistymistä. Euroopan parlamentti kehotti 17 päivänä toukokuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa (6) komissiota esittämään ehdotuksia direktiivin 96/48/EY tarkistamiseksi direktiivissä 2001/16/EY (7) käytetyn mallin perusteella.

(4)

Direktiivissä 2001/16/EY samoin kuin direktiivissä 96/48/EY on otettu käyttöön YTE:iden valmistelua ja hyväksymistä koskevat yhteisön menettelyt sekä yhteiset säännöt, joilla arvioidaan vaatimustenmukaisuutta näihin eritelmiin nähden. Yhteiseksi edustuselimeksi nimitetty AEIF sai toimeksiannon laatia ensimmäisen YTE:ien ryhmän.

(5)

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän YTE:ien laatimistyöstä, direktiivin 96/48/EY soveltamisesta erillisiin hankkeisiin ja mainitun direktiivin nojalla perustetun komitean työskentelystä saatujen kokemusten perusteella komissio ehdottaa muutoksia näihin kahteen rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta koskevaan direktiiviin.

(6)

Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004 (virastoasetus) (8) ja yhteisön rautateiden turvallisuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) (9) antaminen edellyttää direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY muuttamista. Erityisesti on huomattava, että viraston perustamisen jälkeen komissio antaa sille tehtäväksi laatia kaikki uusia tai muutettuja yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä koskevat esitykset.

(7)

Yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/12/EY (10), rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY muuttamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/13/EY (11) ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurien käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY (12) voimaantulo on vaikuttanut yhteentoimivuuden toteuttamiseen. Rautatieverkon käyttöoikeutta on laajennettava, kuten muissakin liikennemuodoissa, samanaikaisesti siihen liittyvien tarvittavien yhdenmukaistamistoimien toteuttamisen kanssa. Tämän vuoksi yhteentoimivuus on toteutettava koko verkossa laajentamalla asteittain, ja direktiivin 2001/16/EY maantieteellistä soveltamisalaa. Samoin on tarpeen ulottaa direktiivin 2001/16/EY oikeusperusta perustamissopimuksen 71 artiklaan, johon direktiivi 2001/12/EY perustuu.

(8)

Euroopan liikennepolitiikkaa käsittelevässä valkoisessa kirjassa ilmoitetaan tästä direktiivistä, joka on osa komission strategiaa rautatieliikenteen elvyttämiseksi ja siten eri liikennemuotojen käytön tasapainottamiseksi ja jonka lopullisena tavoitteena on Euroopan teiden kuormituksen vähentäminen.

(9)

Direktiivin 96/48/EY mukaisesti laadituissa YTE:issä ei käsitellä nimenomaisesti infrastruktuurien ja liikkuvan kaluston uudistamistöitä eikä ennalta ehkäisevän huollon vaatimia korvauksia. Tästä säädetään kuitenkin tavanomaista rautatiejärjestelmää koskevassa direktiivissä 2001/16/EY, ja direktiivit olisi yhdenmukaistettava tältä osin.

(10)

Suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän YTE:ien laatiminen on osoittanut, että yhtäältä direktiivin 96/48/EY olennaisten vaatimusten ja YTE:ien ja toisaalta eurooppalaisten standardien ja muiden standardointiin liittyvien asiakirjojen välistä suhdetta olisi selvennettävä. Erityisesti olisi selvästi erotettava toisistaan standardit tai standardien osat, joista on tehtävä pakollisia mainitun direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ”yhdenmukaistetut” standardit, jotka on laadittu teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskevaa uutta lähestymistapaa noudattaen.

(11)

Yleisenä sääntönä on, että eurooppalaiset eritelmät laaditaan teknistä yhdenmukaistamista ja standardointia koskevan uuden lähestymistavan mukaisesti. Niiden avulla voidaan erityisesti yhteentoimivuuden osatekijöiden ja liitäntöjen olettaa olevan direktiivin 96/48/EY tiettyjen olennaisten vaatimusten mukaisia. Nämä eurooppalaiset eritelmät (tai niiden sovellettavat osat) eivät ole velvoittavia, eikä YTE:issä saa antaa mitään nimenomaisia viitteitä niihin. Viitetiedot näihin eurooppalaisiin eritelmiin julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja jäsenvaltiot julkaisevat eurooppalaisia standardeja vastaavien kansallisten standardien viitetiedot.

(12)

YTE:issä voidaan viitata nimenomaisesti eurooppalaisiin standardeihin tai eritelmiin tapauksissa, joissa se on ehdottoman välttämätöntä tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi. Nimenomaisella viittauksella on seurauksia, jotka olisi täsmennettävä; erityisesti nämä eurooppalaiset standardit ja eritelmät muuttuvat velvoittaviksi heti, kun YTE:ää aletaan soveltaa.

(13)

YTE:ssä vahvistetaan kaikki määräykset, jotka yhteentoimivuuden osatekijän on täytettävä, sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa noudatettava menettely. Lisäksi on täsmennettävä, että jokainen osatekijä on tarkastettava YTE:ssä osoitettua käyttöä koskevan vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyssä, mistä on annettava todistus.

(14)

Turvallisuussyistä on tarpeen vaatia jäsenvaltioita antamaan jokaiselle käyttöön otetulle kulkuneuvolle tunnistuskoodi. Tämän jälkeen kulkuneuvo olisi merkittävä kansalliseen luetteloon. Luettelojen on oltava sekä kaikkien jäsenvaltioiden että tiettyjen yhteisön taloudellisten toimijoiden käytettävissä. Niissä olevien tietojen olisi oltava muodoltaan yhdenmukaiset. Tämän vuoksi luetteloja varten olisi laadittava yhteiset tekniset ja toiminnalliset eritelmät.

(15)

Olisi täsmennettävä, miten menetellään silloin, kun osajärjestelmään sovellettavista olennaisista vaatimuksista ei vastaavassa YTE:ssä ole vielä perusteellisia eritelmiä. Tällöin olisi direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY 20 artiklassa tarkoitettujen ilmoitettujen laitosten vastattava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä ja tarkastusmenettelystä.

(16)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (13) mukaisesti.

(17)

Direktiivin 96/48/EY liitteessä I annettua liikkuvan kaluston määritelmää olisi selvennettävä. Kyseistä direktiiviä olisi sovellettava myös liikkuvaan kalustoon, joka on suunniteltu liikennöimään ainoastaan sellaisilla radoilla, jotka on parannettu noin 200 kilometrin tuntinopeudella liikkuvia suurnopeusjunia varten.

(18)

Tätä direktiiviä sovellettaessa olisi mahdollisimman paljon hyödynnettävä direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY mukaisesti aloitettua työtä sekä tämän direktiivin voimaan tullessa pitkälle kehitettyjä hankkeita, joissa jäsenvaltiot ovat soveltaneet kyseisiä direktiivejä.

(19)

Tämän direktiivin tavoitetta, joka on Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan sen yleiseurooppalaisen luonteen vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(20)

Komissio hyväksyi 30 päivänä toukokuuta 2002 infrastruktuuria, liikkuvaa kalustoa, energiaa, liikenteenohjausta, valvontaa ja opasteita/merkinantoa sekä käyttötoimintaa ja huoltoa koskevat suurten nopeuksien rautatiejärjestelmään sovellettavat YTE:t, ja 1 artiklan 5 kohdassa ja 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut YTE-esitykset koskevat näiden YTE:ien tarkistamista tai uusien YTE:ien hyväksymistä.

(21)

Koska parhaillaan kehitetään direktiivin 2001/16/EY 25 artiklan mukaisesti ohjeistoluonnosta teknisiä sääntöjä varten, joilla varmistetaan Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden nykyinen taso, näitä teknisiä sääntöjä on tarpeen ajanmukaistaa mainitun direktiivin soveltamisalan laajentamisen huomioon ottamiseksi sekä sen vuoksi, että ensimmäinen YTE:ien ryhmä hyväksytään vuoteen 2004 mennessä.

(22)

Direktiivin 2001/16/EY soveltamisalaa koskevista vapautuksista huolimatta jäsenvaltioita olisi rohkaistava vapaaehtoisesti soveltamaan mainitun direktiivin asiaankuuluvia säännöksiä kansallisella tasolla kustannustehokkuuden ja mittakaavaetujen lisäämiseksi tuotantoalalla.

(23)

Tämän vuoksi direktiivit 96/48/EY ja 2001/16/EY olisi muutettava,

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1.   Tämän direktiivin tarkoituksena on vahvistaa edellytykset, jotka on täytettävä liitteessä I esitetyn Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi yhteisön alueella.

Nämä edellytykset koskevat 30 päivän huhtikuuta 2004 jälkeen käyttöön otettavien järjestelmän osien suunnittelua, valmistusta, käyttöönottoa, parantamista, uudistamista, käyttöä ja huoltoa sekä järjestelmän käyttöön osallistuvan henkilöstön ammattipätevyyttä ja työterveys- ja työturvallisuusolosuhteita.

2.   Tämän tavoitteen toteuttamisen on johdettava teknisen yhdenmukaistamisen optimaalisen tason määrittelyyn, ja sen avulla on voitava:

2)

Lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:

3)

Kumotaan 2 artiklan h alakohta.

4)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

5)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

1.   YTE-esitykset ja YTE:iin myöhemmin tehtävät muutokset laaditaan komission toimeksiannosta 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Ne laaditaan viraston vastuulla Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004 (virastoasetus) (14) 3 ja 12 artiklan mukaisesti ja yhteistyössä kyseisissä artikloissa tarkoitettujen työryhmien kanssa.

YTE:t hyväksytään ja niitä tarkistetaan 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissio julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Viraston tehtävänä on valmistella YTE:ien tarkistus ja ajan tasalle saattaminen sekä antaa kaikki tarpeelliset suositukset 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle, jotta tekninen kehitys tai sosiaaliset vaatimukset voitaisiin ottaa huomioon.

3.   Kukin YTE-esitys laaditaan kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa virasto määrittelee kyseisen YTE:n perusparametrit sekä liitännät muihin osajärjestelmiin ja muut tarpeelliset erityistapaukset. Kutakin parametriä ja liitäntää varten esitetään toteuttamiskelpoisimmat vaihtoehtoiset ratkaisut teknisine ja taloudellisine perusteluineen. Asiassa tehdään päätös 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tarvittaessa säädetään erityistapauksista.

Tämän jälkeen virasto laatii YTE-esityksen näiden perusparametrien pohjalta. Viraston on tarvittaessa otettava huomioon tekninen kehitys, aiemmin tehty standardointityö, olemassa olevien työryhmien työ sekä tunnustetut tutkimustulokset. YTE-esitykseen on liitettävä yleisarvio ehdotetun ratkaisun kokonaiskustannuksista ja sen tuottamista hyödyistä. Arvioinnissa on otettava huomioon ratkaisun ennakoidut vaikutukset kaikkien niiden operaattoreiden ja taloudellisten toimijoiden kannalta, joita asia koskee.

4.   Kunkin YTE:n (perusparametrit mukaan lukien) laatimisessa, hyväksymisessä ja tarkastamisessa on liitäntöjen ohella otettava huomioon niiden noudattamisen edellyttämien teknisten ratkaisujen arvioidut kustannukset ja hyödyt, jotta voidaan määritellä ja toteuttaa mahdollisimman toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Jäsenvaltioiden on osallistuttava tähän arviointiin antamalla tarvittavat tiedot.

5.   Jäljempänä 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle on tiedotettava säännöllisesti YTE:ien laatimisen edistymisestä. Komitea voi tämän työn aikana antaa mitä tahansa tarpeelliseksi katsomiaan YTE:ien laatimista sekä kustannusten ja hyötyjen arviointia koskevia toimeksiantoja tai suosituksia. Erityisesti komitea voi jäsenvaltion pyynnöstä vaatia, että vaihtoehtoisia ratkaisuja tarkastellaan ja että näiden vaihtoehtoisten ratkaisujen kustannukset ja hyödyt mainitaan YTE-esitykseen liitetyssä kertomuksessa.

6.   Kunkin YTE:n hyväksymisen yhteydessä on kyseisen YTE:n voimaantulopäivä vahvistettava 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jos eri osajärjestelmät on teknisen yhteensopivuuden vuoksi otettava samanaikaisesti käyttöön, on vastaavilla YTE:illä oltava sama voimaantulopäivä.

7.   YTE:iä laadittaessa, hyväksyttäessä ja tarkistettaessa otetaan huomioon käyttäjien mielipide niistä ominaisuuksista, joilla on suora vaikutus osajärjestelmien käyttöedellytyksiin näiden käyttäjien kannalta. Tässä tarkoituksessa virasto kuulee YTE:n laatimisen ja tarkistamisen aikana käyttäjiä edustavia yhdistyksiä ja järjestöjä. Se liittää YTE-esitykseen kertomuksen tämän kuulemisen tuloksista.

Jäljempänä 21 artiklassa tarkoitettu komitea laatii luettelon kuultavista yhdistyksistä ja järjestöistä ennen YTE:ien tarkistusta koskevan toimeksiannon antamista; luetteloa voidaan tarkastella uudelleen ja saattaa ajan tasalle jonkin jäsenvaltion tai komission pyynnöstä.

8.   YTE:iä laadittaessa, hyväksyttäessä ja tarkistettaessa on otettava huomioon työmarkkinaosapuolten kanta 5 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettuihin edellytyksiin.

Tätä varten työmarkkinaosapuolia kuullaan ennen kuin YTE-esitys toimitetaan 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle hyväksymistä tai tarkistamista varten.

Työmarkkinaosapuolia kuullaan komission päätöksen 98/500/EY (15) mukaisesti perustetussa alakohtaisessa neuvottelukomiteassa. Työmarkkinaosapuolet antavat lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa.

6)

Korvataan 7 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Jäsenvaltio voi olla soveltamatta yhtä tai useampaa YTE:ä, mukaan lukien ne, jotka liittyvät liikkuvaan kalustoon, seuraavissa tapauksissa ja seuraavin edellytyksin:

Kaikissa tapauksissa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava etukäteen komissiolle aikomuksestaan soveltaa tätä poikkeusta ja toimitettava komissiolle asiakirjat, joista käyvät ilmi ne YTE:t tai YTE:ien osat, joita se ei halua sovellettavan, sekä ne vastaavat eritelmät, joita se haluaa soveltaa. Komitea tutkii jäsenvaltion suunnittelemat toimenpiteet. Komissio tekee b ja d alakohdan tapauksessa asiasta päätöksen 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen; tarvittaessa annetaan sovellettavia eritelmiä koskeva suositus. Komission päätöksessä ei kuitenkaan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viitata ulottumaan eikä raideleveyteen.”

7)

Lisätään 9 artiklaan kohta seuraavasti:

”Ne eivät voi vaatia tarkastuksia, jotka on jo suoritettu osana EY-vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen antamiseen liittyvää menettelyä.”

8)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

9)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Jos jäsenvaltio tai komissio katsoo, että suoraan tai välillisesti tämän direktiivin tarkoituksiin käytetyt eurooppalaiset eritelmät eivät täytä olennaisia vaatimuksia, kyseisten eritelmien poistamisesta osittain tai kokonaan julkaisuista, joissa ne esiintyvät, tai niiden muuttamisesta voidaan päättää 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti sen jälkeen, kun teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetuilla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/34/EY (16) perustettua komiteaa on kuultu.

10)

Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

1.   Kukin jäsenvaltio myöntää käyttöönottoluvan sen omalla alueella sijaitseville tai siellä käytettäville Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rakenteellisille osajärjestelmille.

Tätä varten kunkin jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta nämä osajärjestelmät voidaan ottaa käyttöön vain jos ne on suunniteltu, rakennettu ja asennettu tavalla, joka ei vaikeuta niitä koskevien olennaisten vaatimusten täyttämistä, kun ne yhdistetään Euroopan laajuiseen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmään.

Kunkin jäsenvaltion on erityisesti tarkistettava osajärjestelmien yhdenmukaisuus sen järjestelmän kanssa, johon ne liittyvät.

2.   Kunkin jäsenvaltion on tarkistettava käyttöönoton yhteydessä ja tämän jälkeen säännöllisesti, että näitä osajärjestelmiä käytetään ja ylläpidetään niitä koskevien olennaisten vaatimusten mukaisesti. Tätä varten käytetään asianomaisissa rakenteellisissa ja toiminnallisissa YTE:issä esitettyjä arviointi- ja tarkastusmenettelyjä.

3.   Uudistamisen tai parantamisen osalta infrastruktuurin haltijan tai rautatieyritysten on esitettävä sitä koskeva suunnitelma asianomaiselle jäsenvaltiolle. Jäsenvaltion on tarkasteltava asiaa ja päätettävä, ovatko työt niin merkityksellisiä, että tässä direktiivissä tarkoitettu uusi käyttöönottolupa on tarpeen, sovellettavassa YTE:ssä osoitettu täytäntöönpanostrategia huomioon ottaen.

Uusi käyttöönottolupa on tarpeen aina, kun suunnitteilla olevat työt voivat vaikuttaa kyseisen osajärjestelmän turvallisuuden yleiseen tasoon.

4.   Myöntäessään luvan liikkuvan kaluston käyttöönottoon jäsenvaltioiden vastuulla on huolehtia siitä, että jokaiselle kulkuneuvolle annetaan aakkosnumeerinen tunnistekoodi. Koodi on kiinnitettävä jokaiseen kulkuneuvoon ja merkittävä kansalliseen rekisteriin, jonka on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Sellaisen liikkuvan kaluston osalta, joka on otettu käyttöön ensimmäistä kertaa kolmannessa maassa, jäsenvaltiot voivat hyväksyä eri tunnistejärjestelmän mukaan selkeästi tunnistetut kulkuneuvot. Kuitenkin sen jälkeen, kun jäsenvaltio on antanut luvan ottaa tällainen kulkuneuvo käyttöön alueellaan, rekisteristä on oltava saatavissa vastaavat, jäljempänä 5 kohdan c, d ja e alakohdassa luetellut tiedot.

5.   Rekisteriä koskevat yhteiset eritelmät hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen ja viraston tekemän eritelmäehdotuksen pohjalta. Eritelmäehdotusten sisällön on oltava seuraava: sisältö, tietomuoto, toiminnallinen ja tekninen rakenne, toimintatapa sekä tietojen tallentamista ja käyttöä koskevat säännöt. Rekisterissä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

11)

Lisätään 15 artiklaan kohta seuraavasti:

”Ne eivät voi vaatia tarkastuksia, jotka on jo suoritettu osana EY-tarkastusvakuutuksen antamiseen liittyvää menettelyä.”

12)

Korvataan 16 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jollei YTE:iä ole, ja myös tapauksissa, joissa on ilmoitettu poikkeuksesta 7 artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden on toimitettava kunkin osajärjestelmän osalta toisille jäsenvaltioille ja komissiolle luettelo teknisistä säännöistä, joita käytetään olennaisten vaatimusten soveltamiseksi. Ilmoitus on tehtävä 30 päivänä huhtikuuta 2005 mennessä ja tämän jälkeen joka kerta, kun teknisten sääntöjen luetteloa muutetaan. Tällöin jäsenvaltioiden on myös nimitettävä elimet, jotka vastaavat kyseisiin teknisiin määräyksiin liittyvän 18 artiklassa tarkoitetun tarkastusmenettelyn suorittamisesta.”

13)

Lisätään 17 artiklaan kohta seuraavasti:

”Tällöin YTE:t tarkistetaan 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jollei joitakin olennaisten vaatimusten mukaisia teknisiä seikkoja voida nimenomaisesti käsitellä YTE:ssä, ne on yksilöitävä selvästi YTE:n liitteessä. Näiltä osin sovelletaan 16 artiklan 3 kohtaa.”

14)

Lisätään 18 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tehtävä kattaa myös sen tarkistamisen, että kyseisen osajärjestelmän liitännät ovat yhdenmukaiset sen järjestelmän kanssa, jonka osaksi se liitetään; perusteena käytetään tällöin kyseisessä YTE:ssä ja 22 a artiklassa säädetyissä rekistereissä käytettävissä olevia tietoja.”

15)

Korvataan 20 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Komissio asettaa tarkastuselinten koordinaatioryhmän, jäljempänä ’koordinaatioryhmä’, joka käsittelee kaikkia kysymyksiä, jotka liittyvät 13 artiklassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja 18 artiklassa tarkoitetun tarkastusmenettelyn tai asianomaisten YTE:ien soveltamiseen. Jäsenvaltioiden edustajat voivat osallistua tarkkailijoina koordinaatioryhmän työskentelyyn.

Komissio ja tarkkailijat tiedottavat 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle koordinaatioryhmän työskentelystä. Komissio ehdottaa tarvittaessa aiheellisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.

Tarkastuselinten välinen koordinointi toteutetaan tarvittaessa 21 artiklan mukaisesti.”

16)

Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (19) 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

4.   Komitea voi tarvittaessa perustaa työryhmiä avustamaan sitä tehtäviensä suorittamisessa erityisesti tarkastuselinten koordinoimiseksi.

17)

Lisätään artiklat seuraavasti:

”21 a artikla

1.   Komitea voi käsitellä kaikkia Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuteen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien tämän ja kolmansien maiden rautatiejärjestelmien yhteentoimivuuteen liittyvät kysymykset.

2.   Komitea voi käsitellä kaikkia tämän direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä. Komissio antaa 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tarvittaessa täytäntöönpanoa koskevan suosituksen.

21 b artikla

1.   Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen antaa toimeksi YTE:n laatimisen myös muuta järjestelmän osaa varten, mikäli tämä koskee liitteessä II mainittua osajärjestelmää.

2.   Komitea laatii itselleen komission ehdotuksen pohjalta tämän direktiivin ja Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/16/EY (20) tavoitteiden mukaisen työohjelman 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

21 c artikla

Liitteitä II–VI voidaan muuttaa 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

18)

Lisätään artikla seuraavasti:

”22 a artikla

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevat rekisterit julkaistaan ja saatetaan ajan tasalle vuosittain. Näissä rekistereissä esitetään kullekin osajärjestelmälle tai sen osalle tärkeimmät ominaisuudet (esimerkiksi perusparametrit) ja niiden yhteensopivuus sovellettavien YTE:ssä esitettyjen ominaisuuksien kanssa. Tätä varten kussakin YTE:ssä ilmoitetaan täsmällisesti, mitkä tiedot infrastruktuuria ja liikkuvaa kalustoa koskevissa rekistereissä on oltava.

2.   Rekisterien jäljennös on toimitettava asianomaisille jäsenvaltioille sekä virastolle, ja sen on oltava niiden osapuolten käytettävissä, joita asia koskee, mukaan lukien ainakin alan ammatilliset toimijat.”

19)

Korvataan liite I tämän direktiivin liitteessä I olevalla tekstillä.

20)

Korvataan liite II tämän direktiivin liitteessä II olevalla tekstillä.

21)

Lisätään liitteeseen III kohta seuraavasti:

”2.4.4.   Valvonta

Junat on varustettava tallennuslaitteella. Laitteen kokoamat tiedot ja tietojen käsittely on yhdenmukaistettava.”

22)

Lisätään liitteessä VII olevaan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tarkastuksista vastaavan elimen ja henkilöstön on erityisesti oltava toiminnallisesti riippumattomia viranomaisista, jotka on nimetty antamaan tämän direktiivin mukaisia käyttöönottolupia, rautatieyritysten toimiluvista 19 päivänä kesäkuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY (21) mukaisia toimilupia ja direktiivin 2004/49/EY mukaisia turvallisuustodistuksia, sekä onnettomuuksien tutkinnasta vastaavista elimistä.

1)

Korvataan direktiivin nimi seuraavasti: ”Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/16/EY, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta.”

2)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

3)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

4)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

5)

Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

1.   YTE-esitykset ja YTE:iin myöhemmin tehtävät muutokset laaditaan komission toimeksiannosta 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Ne laaditaan viraston vastuulla Euroopan rautatieviraston perustamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004 (virastoasetus) (22) 3 ja 12 artiklan mukaisesti ja yhteistyössä kyseisissä artikloissa tarkoitettujen työryhmien kanssa.

YTE:t hyväksytään ja niitä tarkistetaan 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissio julkaisee ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Viraston tehtävänä on valmistella YTE:ien tarkistus ja ajan tasalle saattaminen sekä antaa kaikki tarpeelliset suositukset 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle, jotta tekninen kehitys tai sosiaaliset vaatimukset voitaisiin ottaa huomioon.

3.   Kukin YTE-esitys laaditaan kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa virasto määrittelee kyseisen YTE:n perusparametrit sekä liitännät muihin osajärjestelmiin ja muut tarpeelliset erityistapaukset. Kutakin parametriä ja liitäntää varten esitetään toteuttamiskelpoisimmat vaihtoehtoiset ratkaisut teknisine ja taloudellisine perusteluineen. Asiassa tehdään päätös 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tarvittaessa säädetään erityistapauksista.

Tämän jälkeen virasto laatii YTE-esityksen näiden perusparametrien pohjalta. Viraston on tarvittaessa otettava huomioon tekninen kehitys, aiemmin tehty standardointityö, olemassa olevien työryhmien työ sekä alan tutkimustoiminnan tulokset. YTE-esitykseen on liitettävä yleisarvio ehdotetun ratkaisun kokonaiskustannuksista ja sen tuottamista hyödyistä. Arvioinnissa on otettava huomioon ratkaisun ennakoidut vaikutukset kaikkien niiden operaattoreiden ja taloudellisten toimijoiden kannalta, joita asia koskee.

4.   Kunkin YTE:n (perusparametrit mukaan lukien) laatimisessa, hyväksymisessä ja tarkastamisessa on liitäntöjen ohella otettava huomioon niiden noudattamisen edellyttämien teknisten ratkaisujen arvioidut kustannukset ja hyödyt, jotta voidaan määritellä ja toteuttaa mahdollisimman toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Jäsenvaltioiden on osallistuttava tähän arviointiin antamalla tarvittavat tiedot.

5.   Jäljempänä 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle on tiedotettava säännöllisesti YTE:ien laatimisen edistymisestä. Komitea voi tämän työn aikana antaa mitä tahansa tarpeelliseksi katsomiaan YTE:ien laatimista sekä kustannusten ja hyötyjen arviointia koskevia toimeksiantoja tai suosituksia. Erityisesti komitea voi jäsenvaltion pyynnöstä vaatia, että vaihtoehtoisia ratkaisuja tarkastellaan ja että näiden vaihtoehtoisten ratkaisujen kustannukset ja hyödyt mainitaan YTE-esitykseen liitetyssä kertomuksessa.

6.   Kunkin YTE:n hyväksymisen yhteydessä on kyseisen YTE:n voimaantulopäivä vahvistettava 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jos eri osajärjestelmät on teknisen yhteensopivuuden vuoksi otettava samanaikaisesti käyttöön, on vastaavilla YTE:illä oltava sama voimaantulopäivä.

7.   YTE:iä laadittaessa, hyväksyttäessä ja tarkistettaessa otetaan huomioon käyttäjien mielipide niistä ominaisuuksista, joilla on suora vaikutus osajärjestelmien käyttöedellytyksiin näiden käyttäjien kannalta. Tässä tarkoituksessa virasto kuulee YTE:n laatimisen ja tarkistamisen aikana käyttäjiä edustavia yhdistyksiä ja järjestöjä. Se liittää YTE-esitykseen kertomuksen tämän kuulemisen tuloksista.

Jäljempänä 21 artiklassa tarkoitettu komitea laatii luettelon kuultavista yhdistyksistä ja järjestöistä ennen ensimmäistä YTE:ää koskevan toimeksiannon antamista; luetteloa voidaan tarkastella uudelleen ja saattaa ajan tasalle jonkin jäsenvaltion tai komission pyynnöstä.

8.   YTE:iä laadittaessa, hyväksyttäessä ja tarkistettaessa on otettava huomioon työmarkkinaosapuolten kanta 5 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitettuihin edellytyksiin.

Tätä varten työmarkkinaosapuolia kuullaan ennen kuin YTE-esitys toimitetaan 21 artiklassa tarkoitetulle komitealle hyväksymistä tai tarkistamista varten.

Työmarkkinaosapuolia kuullaan komission päätöksen 98/500/EY (23) mukaisesti perustetussa alakohtaisessa neuvottelukomiteassa. Työmarkkinaosapuolten on annettava lausuntonsa kolmen kuukauden kuluessa.

6)

Korvataan 7 artiklan a alakohta seuraavasti:

7)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

8)

Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Jos jäsenvaltio tai komissio katsoo, että suoraan tai välillisesti tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi käytetyt eurooppalaiset eritelmät eivät täytä olennaisia vaatimuksia, kyseisten eritelmien poistamisesta osittain tai kokonaan julkaisuista, joissa ne esiintyvät, tai niiden muuttamisesta voidaan päättää 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen sen jälkeen, kun direktiivillä 98/34/EY perustettua komiteaa on kuultu.”

9)

Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

10)

Korvataan 16 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jollei YTE:iä ole, ja myös tapauksissa, joissa on ilmoitettu poikkeuksesta 7 artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden on toimitettava kunkin osajärjestelmän osalta toisille jäsenvaltioille ja komissiolle luettelo teknisistä säännöistä, joita käytetään olennaisten vaatimusten soveltamiseksi. Ilmoitus on tehtävä ennen 30 päivänä huhtikuuta 2005 ja tämän jälkeen joka kerta, kun teknisten sääntöjen luetteloa muutetaan. Tällöin jäsenvaltioiden on myös nimitettävä elimet, jotka vastaavat kyseisiin teknisiin määräyksiin liittyvän 18 artiklassa tarkoitetun tarkastusmenettelyn suorittamisesta.”

11)

Lisätään 17 artiklaan kohta seuraavasti:

”Tällöin YTE:t tarkistetaan 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jollei joitakin olennaisten vaatimusten mukaisia teknisiä seikkoja voida nimenomaan käsitellä YTE:ssä, ne on yksilöitävä selvästi YTE:n liitteessä. Näiltä osin sovelletaan 16 artiklan 3 kohtaa.”

12)

Korvataan 20 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5.   Komissio asettaa ilmoitettujen laitosten koordinaatioryhmän, jäljempänä ’koordinaatioryhmä’, joka käsittelee kaikkia kysymyksiä, jotka liittyvät 13 artiklassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja 18 artiklassa tarkoitetun tarkastusmenettelyn tai asianomaisten YTE:ien soveltamiseen. Jäsenvaltioiden edustajat voivat osallistua tarkkailijoina koordinaatioryhmän työskentelyyn.

Komissio ja tarkkailijat tiedottavat 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle koordinaatioryhmän työskentelystä. Komissio ehdottaa tarvittaessa aiheellisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.

Tarkastuselinten välinen koordinointi toteutetaan tarvittaessa 21 artiklan mukaisesti.”

13)

Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:

”4.   Komitea voi tarvittaessa perustaa työryhmiä avustamaan sitä tehtäviensä suorittamisessa erityisesti tarkastuselinten koordinoimiseksi.”

14)

Lisätään 21 a ja 21 b artikla seuraavasti:

”21 a artikla

Komissio voi saattaa komitean käsiteltäväksi mitä tahansa direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä. Komissio antaa 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tarvittaessa täytäntöönpanoa koskevan suosituksen.

21 b artikla

Liitteitä II–VI voidaan muuttaa 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.”

15)

Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

1.   YTE:t hyväksytään seuraavassa tärkeysjärjestyksessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimeksiantojen antamisjärjestystä:

2.   Komissio laatii 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen työohjelman, jossa noudatetaan edellä 1 kohdassa mainittua sekä komissiolle tällä direktiivillä annettujen muiden tehtävien tärkeysjärjestystä.

Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut, ensimmäisessä ryhmässä olevat YTE:t laaditaan viimeistään 20 päivänä huhtikuuta 2004.

3.   Työohjelmaan on sisällyttävä seuraavat vaiheet:

16)

Korvataan 24 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Rekisterien jäljennös toimitetaan asianomaisille jäsenvaltioille sekä virastolle, ja sen on oltava niiden osapuolten käytettävissä, joita asia koskee, mukaan lukien ainakin alan ammatilliset toimijat.”

17)

Muutetaan 25 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Virasto laatii asetuksen (EY) N:o 881/2004 3 ja 12 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoittamien tietojen sekä alan teknisten asiakirjojen ja asianomaisten kansainvälisten sopimusten pohjalta ohjeistoluonnoksen teknisiä sääntöjä varten, joilla varmistetaan tämän direktiivin 1 artiklan 3 kohdassa määriteltyyn soveltamisalaan lisättävien ratojen ja liikkuvan kaluston yhteentoimivuuden nykyinen taso. Komissio tarkastelee 21 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen kyseistä luonnosta ja päättää, voiko se olla ohjeistona, kunnes YTE:t on hyväksytty.”

18)

Korvataan liite I tämän direktiivin liitteessä III olevalla tekstillä.

19)

Lisätään liitteeseen III kohta seuraavasti:

”2.4.4.   Valvonta

Junat on varustettava tallennuslaitteella. Laitteen kokoamat tiedot ja tietojen käsittely on yhdenmukaistettava.”

20)

Lisätään liitteessä VII olevaan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tarkastuksista vastaavan elimen ja henkilöstön on erityisesti oltava toiminnallisesti riippumattomia viranomaisista, jotka on nimetty antamaan tämän direktiivin mukaisia käyttöönottolupia, rautatieyritysten toimiluvista 19 päivänä kesäkuuta 1995 annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY (27) mukaisia toimilupia ja direktiivin 2004/49/EY mukaisia turvallisuustodistuksia, sekä onnettomuuksien tutkinnasta vastaavista elimistä.

21)

Kumotaan liite VIII.

(1)

Yhteisön rautateiden kehittämisestä 29 päivänä heinäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/440/ETY (5) säädetään toimiluvan saaneille rautatieyrityksille myönnettävästä oikeudesta käyttää Euroopan laajuista rautateiden tavaraliikenneverkkoa ja oikeus käyttää viimeistään vuodesta 2008 koko rautatieverkkoa kansainvälisten tavaraliikennepalvelujen tarjoamiseen.

(2)

Näiden kansainvälisiä tavaraliikennepalveluja koskevien käyttöoikeuksien laajentamisen koko rautatieverkkoa koskeviksi 1 päivästä tammikuuta 2006 pitäisi antaa ennakoitua suurempi hyöty liikennemuotosiirtymien ja kansainvälisen rautateiden tavaraliikenteen kehittymisen osalta.

(3)

Laajentamalla näitä käyttöoikeuksia palvelujen tarjonnan vapauden periaatteen mukaisesti koskemaan 1 päivästä tammikuuta 2007 kaikkea rautateiden tavaraliikennettä parannettaisiin rautatieliikenteen tehokkuutta muihin liikennemuotoihin nähden. Lisäksi sillä helpotettaisiin jäsenvaltioiden välistä ja sisäistä kestävää liikennettä edistämällä kilpailua ja mahdollistamalla uuden pääoman ja uusien yritysten tulo markkinoille.

(4)

Tämä direktiivi on osa liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa ilmoitettuja kattavia toimenpiteitä, jotka käsittävät yhteisön rautateiden turvallisuudesta annetun direktiivin 2004/49/EY (rautatieturvallisuusdirektiivi) (6), yhteentoimivuudesta annettujen direktiivien muuttamisesta annetun direktiivin 2004/50/EY (7) sekä Euroopan rautatieviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 881/2004 (virastoasetus) (8). Tämä toimenpidekokonaisuus, josta käytetään nimitystä ”toinen rautatiepaketti”, on hyväksytty, jotta voidaan kehittää edelleen rautateitä koskevia yhteisön sääntelypuitteita, jotka on vahvistettu erityisesti direktiiveissä 2001/12/EY (9), 2001/13/EY (10) ja 2001/14/EY (11), joista käytetään nimitystä ”ensimmäinen rautatiepaketti”. Sääntelypuitteiden täydentämiseksi ja yhtenäistetyn eurooppalaisen rautatiealueen perustamiseen tähtäävien pyrkimysten jatkamiseksi komissio on 3 päivänä maaliskuuta 2004 ehdottanut kolmatta toimenpidekokonaisuutta, jolla niin ikään edistetään tämän direktiivin tavoitteen saavuttamista. Tämä ehdotettu kolmas askel koskee junankuljettajien lupia, tavarakuljetuspalvelujen laatua, matkustajien oikeuksia kansainvälisissä rautatiekuljetuksissa sekä rautateitä käyttävien kansainvälisten matkustajakuljetuspalvelujen markkinoiden avaamista. Euroopan parlamentti on jo lokakuussa 2003 äänestänyt tämän lainsäädäntömenettelyn kuluessa muutoksesta, jolla pyritään kaikkien matkustajakuljetuspalvelujen markkinoiden avaamiseen vuoteen 2008 mennessä. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sopineet tutkivansa tarkasti tätä kolmatta toimenpidekokonaisuutta. Kansainvälisten matkustajakuljetuspalvelujen markkinoiden avaamisen osalta on komission ehdottamaa ajankohtaa, vuotta 2010, pidettävä tavoitteena, joka antaa kaikille toimijoille mahdollisuuden valmistautua asiamukaisesti.

(5)

Komission olisi tarkasteltava liikenteen, turvallisuuden, työolosuhteiden ja toimijoiden tilanteen kehitystä ja esitettävä 1 päivänä tammikuuta 2006 mennessä tästä kehityksestä kertomus, johon tarvittaessa liitetään uusia ehdotuksia, jotta voidaan tarjota perusta jäsenvaltioiden talouden, rautatieyritysten sekä niiden työntekijöiden ja käyttäjien mahdollisimman hyviä olosuhteita varten.

(6)

Rautateiden tavaraliikenteen alalla on mittavia mahdollisuuksia luoda uusia kuljetuspalveluja ja parantaa nykyisiä palveluja kansallisella ja Euroopan tasolla.

(7)

Jotta rautateiden tavaraliikenne olisi kaikilta osin kilpailukykyinen, sen olisi voitava tarjota kattavia palveluja, joihin kuuluu myös jäsenvaltioiden välinen ja niiden sisäinen liikenne.

(8)

Koska rautateiden turvallisuudesta säädetään yhteisön rautateiden turvallisuudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/49/EY, joka on osa rautatiealan uutta yhtenäistä yhteisön sääntelyjärjestelmää, olisi direktiivin 91/440/ETY turvallisuutta koskevat säännökset kumottava.

(9)

Direktiivi 91/440/ETY olisi siten muutettava tämän mukaisesti,

1)

Kumotaan 7 artiklan 2 kohta päivästä, jona yhteisön rautateiden turvallisuudesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY tulee voimaan.

2)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

3)

Korvataan 10 b artiklan 4 kohdan c alakohta seuraavasti:

4)

Kumotaan 14 artikla.