—

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2007 (1),

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2007 – Nide I (SEC(2008) 2359 – C6-0415/2008) (2),

—

ottaa huomioon komission vuotuiset kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitovuotta 2006 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (KOM(2008) 629 ja KOM(2008) 628) sekä näiden kertomusten liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEC(2008) 2579 ja SEC(2008) 2580),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Yhteenveto komission hallintosaavutuksista vuonna 2007” (KOM(2008) 338),

—

ottaa huomioon komission vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2007 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista (KOM(2008) 499) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2008) 2361),

—

ottaa huomioon komission kertomuksen jäsenvaltioiden vastauksista tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen varainhoitovuodelta 2006 (KOM(2008) 112),

—

ottaa huomioon Euroopan avoimuusaloitteesta 3. toukokuuta 2006 annetun komission vihreän kirjan (KOM(2006) 194),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 2/2004 ”yhtenäisestä tarkastusmallista” (single audit) (sekä yhteisön sisäisen valvonnan menettelyjä koskevan ehdotuksen) (3),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon suunnitelmasta yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen kehittämiseksi (KOM(2005) 252),

—

ottaa huomioon komission toimintasuunnitelman yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi (KOM(2006) 9), komission seurantaraportin neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle komission toimintasuunnitelmasta yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi (KOM(2007) 86) sekä raportin liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2007) 311),

—

ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2006 julkaistun ensimmäisen puolivuotiskertomuksen sisäisen valvonnan kehystä koskevan komission toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tilanteesta (SEC(2006) 1009) parlamentin päätöslauselmassa varainhoitovuotta 2004 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä esitetyn pyynnön mukaisesti,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 6/2007 jäsenvaltioiden vuotuisista yhteenvedoista, ”kansallisista ilmoituksista” sekä kansallisten tarkastuselinten EU-varojen osalta tekemästä tarkastustyöstä (4),

—

ottaa huomioon komission toimintasuunnitelman komission valvontatehtävän vahvistamiseksi rakennetoimien yhteisen hallinnoinnin yhteydessä (KOM(2008) 97),

—

ottaa huomioon komission jäsenten Hübnerin ja Špidlan komissiolle esittämän tiedonannon komission valvontatehtävän vahvistamiseksi rakennetoimien yhteisen hallinnoinnin yhteydessä laadittua toimintasuunnitelmaa koskevasta edistymiskertomuksesta (SEC(2008) 2756) sekä tiedonannon liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2008) 2755),

—

ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle, Euroopan parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle komission toimintasuunnitelmasta yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomiseksi (KOM(2008) 110) sekä kertomuksen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2008) 259),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2007 ja toimielinten vastaukset (5) sekä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisesti antaman tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (6),

—

ottaa huomioon komission 16. joulukuuta 2008 julkaiseman tiedonannon ”Tavoitteena yhteisymmärrys hyväksyttävän virheriskin käsitteestä” (KOM(2008) 866) sekä tiedonannon liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2008) 3054),

—

ottaa huomioon neuvoston 10. helmikuuta 2009 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2007 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle (5587/2009 – C6-0055/2009),

—

ottaa huomioon neuvoston 10. helmikuuta 2009 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2007 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä toimeenpanovirastoille (5589/2009 – C6-0056/2009),

—

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 274, 275 ja 276 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 179 a ja 180 b artiklan,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuinta koskevat EY:n perustamissopimuksen 246 artiklan ja sitä seuraavat artiklat,

—

ottaa huomioon etenkin julkisella sektorilla sovellettavat kansainväliset tilintarkastusta ja tilinpäätöstä koskevat standardit,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kansainvälisen vertaisarvioinnin,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta 29. helmikuuta 1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (7), ja erityisesti sen V osaston 3 luvun, jossa käsitellään vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä, ja liitteen XII, jossa käsitellään henkilöstösääntöjen 83 a artiklan soveltamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä,

—

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (8) ja erityisesti sen 145, 146 ja 147 artiklan,

—

ottaa huomioon tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 (9) ja erityisesti sen 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 70 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A6-0168/2009),

A.

ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 274 artiklassa määrätään, että vastuu yhteisön talousarvion toteuttamisesta kuuluu komissiolle, jonka on toteutettava talousarviota moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä toimien,

B.

katsoo, että komission on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet antaakseen kaiken tukensa aloitteille, joiden tavoitteena on parantaa varainhoidon laatua myönteisen tarkastuslausuman (”DAS”) saamiseksi tilintarkastustuomioistuimelta,

C.

ottaa huomioon, että asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 184 artiklassa säädetään, että varainhoitoasetusta tarkistetaan aina kun se osoittautuu tarpeelliseksi ja ainakin kolmen vuoden välein, ja ottaa huomioon, että nykyinen kausi päättyy 1. tammikuuta 2010; toteaa, että samassa artiklassa täsmennetään, että parlamentti voi pyytää soveltamaan neuvottelumenettelyä,

D.

toteaa näyttävän siltä, että Euroopan yhteisöjen poliittinen valta muihin kuin toimeenpanovirastoihin nähden, joka on yksi edellytys sille, että näiden tilit otetaan Euroopan yhteisöjen tilien konsolidoinnin piiriin, heikkenee vuosi vuodelta ja että niiden paikka yhteisön poliittisessa organisaatiorakenteessa hämärtyy,

E.

ottaa huomioon, että tiettyjen EU:n politiikan alojen toteuttamiselle on ominaista yhteisön talousarvion toteuttaminen yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kesken, mikä merkitsee sitä, että jäsenvaltiot vastaavat noin 80 prosentista yhteisön menoista,

F.

ottaa huomioon, että parlamentti totesi vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuoden 2005 talousarvion toteuttamisesta 24. huhtikuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa (10), että kunkin jäsenvaltion on kyettävä ottamaan vastuu vastaanottamiensa EU-varojen hallinnoinnista joko yhdellä kansallisella ilmoituksella tai useilla kansallisella tasolla annettavilla ilmoituksilla,

G.

ottaa huomioon, että vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2007 tilintarkastustuomioistuin korosti yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen edistymisen arvioinnin suhteen, että ”EU-menojen luonteen vuoksi pääasiallinen virheriski liittyy lopulliseen edunsaajaan” (1.47 kohta),

H.

katsoo, että sen seikan, että jäsenvaltiot esittävät kansallisella tasolla vuotuisen yhteenvedon yhteiseen hallinnointiin liittyvistä, saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17. toukokuuta 2006 tekemän, talousarvion kurinalaisuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevan toimielinten välisen sopimuksen (11) 44 kohdan mukaisesti, pitäisi olla ensimmäinen askel hallinnointia koskevien kansallisten ilmoitusten käyttöönotossa, ja sen pitäisi selvästi edistää yhteisön talousarvion toteuttamisen parantamista ja auttaa saavuttamaan perimmäinen tavoite eli kaikkia unionin menoja koskeva myönteinen tarkastuslausuma,

I.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin esitti lausunnossaan nro 2/2004 ”yhtenäisestä tarkastusmallista” (single audit) (12) unionin tasolla hyväksyttävän virheriskin käsitteen ja että tilintarkastustuomioistuimen mukaan ”kaikki valvontajärjestelmät perustuvat tarvittavien tarkastusten toteuttamisesta aiheutuneiden kustannusten ja tarkastuksilla saavutettavan hyödyn väliseen kompromissiin. Yhteisön kannalta hyötynä on varojen menettämisen riskin pieneneminen ja virheriskin rajoittaminen hyväksyttävälle tasolle.”,

J.

ottaa huomioon, että vuosikertomuksessaan 2007 tilintarkastustuomioistuin arvioi, että ”valvontakustannuksilla on merkitystä sekä EU:n talousarvion että jäsen- tai edunsaajavaltioiden kannalta” ja että ”menojen ja yksittäisten menoalojen jäännösriskin välinen tasapaino on niin tärkeä, että se olisi hyväksyttävä poliittisella tasolla (päätöksen tekisivät […] vastuuvapausviranomaiset) unionin kansalaisten puolesta” (1.52 kohdan b ja c alakohta), ja että saman vuosikertomuksen 2007 2.42 kohdan c alakohdassa tilintarkastustuomioistuin suosittelee hyväksyttävän riskin käsitteen määrittämistä aiempaa paremmin,

K.

ottaa huomioon, että Ecofin-neuvoston 8. marraskuuta 2005 antamien päätelmien 5 kohdan mukaan yhdennetyn sisäisen valvonnan toteuttaminen ja valvontaan sovellettavan lainsäädännön yksinkertaistaminen on ensisijaisen tärkeää ja Ecofin-neuvosto on pyytänyt komissiota arvioimaan valvonnan kustannuksia menoeräkohtaisesti,

L.

ottaa huomioon, että neuvoston puheenjohtajavaltio Slovenia totesi kesäkuussa 2008, pitäen mielessä neuvoston päätelmät vuodelta 2005, että Euroopan parlamentin ja neuvoston pitäisi sopia tilien perustana oleviin toimiin liittyvistä hyväksyttävinä pidettävistä riskeistä ottaen huomioon eri politiikkoihin liittyvät valvontakustannukset ja hyödyt sekä vastaavat menot (13),

M.

ottaa kuitenkin huomioon, että vaikka ulkoisen tarkastajan (tilintarkastustuomioistuin) ja tarkastetun toimielimen (komissio) välinen vuoropuhelu on välttämätöntä, varainhoidon valvonnan yleisenä kehyksenä edelleenkin säilyvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti on ulkoisen tarkastajan tehtävä arvioida riskejä ja valita tarkastusmenetelmänsä niiden perusteella,

N.

ottaa niin ikään huomioon, että tarkastuskustannukset riippuvat tietenkin hyväksyttävästä virhetasosta, mutta myös tarkastetun yksikön organisaation monitahoisuudesta sekä sen sisäisen tarkastuksen laadusta,

O.

ottaa huomioon, että sovellettaessa kansainvälisiä tarkastusstandardeja ulkoinen tarkastaja valitsee sopivat menettelyt valitakseen tarkastettavan aineiston ja saadakseen todentavaa aineistoa testimenettelyjensä tavoitteiden saavuttamiseksi; ottaa myös huomioon, että menettelyjen valinta riippuu olosuhteista ja ennen kaikkea tarkastusriskistä sekä tarkastusten tehokkuuden tavoitteesta; ottaa vielä huomioon, että ulkoisen tarkastajan on varmistettava, että käytetyt menettelyt tarjoavat riittävän ja asianmukaisen todentavan aineiston tarkastustavoitteiden saavuttamista silmällä pitäen,

P.

ottaa huomioon, että koulutuksen ja kulttuurin pääosasto on ohjelmien uudessa sukupolvessa yhdenmukaistanut toimintaohjelmat erityisesti ottamalla käyttöön yhtenäisen sisäisen tarkastuksen mallin; katsoo tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden antamat ennakko- ja jälkilausumat ovat uusia lisätekijöitä valvonnan ja sisäisten tarkastusten järjestelmissä,

Q.

ottaa huomioon, että vuotuinen vastuuvapausmenettely antaa parlamentille mahdollisuuden suoriin yhteyksiin näitä asioita hoitaviin pääasiallisiin vastuuviranomaisiin, ja että tilintarkastustuomioistuimen tarkastushavaintojen perusteella se voi taata kansalaisille unionin varainhoidon parantamisen ja luoda näin päätöksille kestävämmän pohjan,

R.

ottaa huomioon, että asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 83 artiklassa säädetään, että eläkkeet maksetaan talousarviosta ja että jäsenvaltioiden on taattava etuuksien maksaminen yhdessä näiden menojen rahoittamiseksi vahvistetun jakoperusteen mukaisesti; ottaa huomioon, että henkilöstö maksaa 10,25 prosenttia palkastaan yleiseen talousarvioon eläkejärjestelmän rahoitukseen tarkoitettuna maksuosuutena,

S.

ottaa huomioon, että asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 83 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on taattava etuuksien maksaminen yhdessä, mikä tarkoittaa, että ne saattavat joutua takaamaan etuudet silloin, kun yksi tai useampi jäsenvaltio ei kykene huolehtimaan asiasta, mutta se ei tarkoita suoraan sitä, että yhteisöllä ei olisi saatavia tähän sitoutuneilta jäsenvaltioilta,

T.

ottaa huomioon, että vuosi 2007 oli kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ensimmäinen täytäntöönpanovuosi,

U.

ottaa huomioon, että vuosi 2007 oli yhdenvertaisten mahdollisuuksien eurooppalainen teemavuosi, mikä toi erityistä huomiota naisten usein kokeman syrjinnän monille ilmenemismuodoille,

V.

ottaa huomioon, että budjettivarojen käyttämisen seuraukset miehille ja naisille ovat erilaisia näiden välillä jatkuvan epätasa-arvon vuoksi,

W.

ottaa huomioon, että neuvoston olisi seuraavassa talousarviomenettelyssä otettava huomioon vuoden 2007 vastuuvapausmenettelyn tulokset ja suositukset ja tuettava uudistustoimia ja jäsenvaltioiden vastuuta, jotta tilintarkastustuomioistuimen kaikkien näiden vuosien aikana havaitsemat ongelmat voitaisiin korjata lopullisesti,

X.

ottaa huomioon, että komission, neuvoston ja parlamentin on yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen kanssa asetettava yhteiseksi tavoitteeksi myönteinen tarkastuslausuma,

1.

panee tyytyväisenä merkille komission ja eräiden jäsenvaltioiden edistymisen EU-varojen käytön ja yleisen valvontaympäristön tehostamisessa, mikä heijastuu myös tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausumassa ilmenevinä parannuksina;

2.

pitää myönteisenä, että komission tutkimuksen alalla toimivat pääosastot ovat edistyneet merkittävästi seitsemännen puiteohjelman hallinnointia koskevissa tarkastuksissa aiempiin puiteohjelmiin verrattuna; toistaa, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) varojen hallinnointia on parannettu edelleen, mikä johtuu erityisesti yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) toiminnasta; pitää erittäin valitettavana, että Kreikka ei vuonna 2007 vieläkään täyttänyt IACS:n toteuttamista koskevia velvoitteitaan;

3.

toteaa, että vuosi 2007 oli ensimmäinen kauden 2000–2006 monivuotisten ohjelmien päättymisvuosi, ja että paljon varoja perittiin takaisin;

4.

toteaa, että tutkimuksen ja teknisen kehittämisen varainhoidossa saatiin aikaan huomattavia parannuksia, sillä virheastetta kyettiin vähentämään yli 50 prosentilla kolmen vuoden aikana; kehottaa komissiota jatkamaan yksinkertaistamispyrkimyksiä, jotta ohjelmien käyttö kohenisi lopullisen edunsaajan kannalta;

5.

pitää myönteisinä toimia, joita komissio on toteuttanut koheesiopolitiikan varojen suhteen pannessaan täytäntöön komission valvontatehtävän vahvistamiseksi rakennetoimien yhteisen hallinnoinnin yhteydessä laadittua toimintasuunnitelmaa, joka hyväksyttiin vuoden 2006 vastuuvapauden yhteydessä; toivoo, että edellä mainitun toimintasuunnitelman ja yksinkertaistamistoimien ensimmäiset tulokset näkyvät tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa 2008;

6.

on edelleen huolissaan EU:n kriisinhallintakapasiteetin puutteesta; katsoo, että unioni on menettämässä kansainvälisten rahastojen käyttämiseen liittyvän poliittisen ohjauksen, näkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden, vaikka komissio olisi voinut hoitaa näitä rahastoja, jos se olisi noudattanut vuosien 2005 ja 2006 vastuuvapausmietintöjä ja kehittänyt oman välineen kriisin jälkeistä tilannetta varten; on erittäin huolissaan siitä, että tiettyjen YK:n virastojen EU-varojen käyttöä ei valvota ja että YK:n virastot ovat haluttomia selvittämään petostapauksia, joissa on kyse EU-varoista;

7.

ottaa huomioon tarkastuslausuman yksittäisissä osissa ilmenevät parannukset, mutta pitää valitettavana sitä, että neljäntenätoista perättäisenä vuonna tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa varainhoitovuodelta 2007 oleva tarkastuslausuma sisältää tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevan huomautuksia sisältävän lausunnon; ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen toteamuksen, että monilla menoaloilla (maatalous ja luonnonvarat, koheesiopolitiikka, tutkimus, energia ja liikenne, ulkoinen tuki sekä kehitys- ja laajentumisasiat ja koulutus ja kansalaisuus) maksuihin liittyi edelleen olennaisessa määrin virheitä, vaikkakin niiden taso vaihteli;

8.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että hallintomenoihin sekä talous- ja rahoitusasioihin liittyvissä tuloissa ja maksuissa ja Euroopan maatalouden tukirahastoon liittyvissä maksuissa ei esiintynyt olennaisia virheitä;

9.

toteaa, että etenkin valvontajärjestelmien tasolla tilanne on parantumaan päin, mutta kehitys on riittämätöntä ja liian hidasta;

10.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin toteaa, että Euroopan yhteisöjen tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot yhteisöjen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2007 sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta (tarkastuslausuma, 1 luku, VII kohta); kehottaa kuitenkin komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen esittämät huomautukset, joilla pyritään parantamaan peruskirjanpitotietojen kattavuutta ja paikkansapitävyyttä;

11.

ei pidä normaalina sitä, että tilinpäätös esitetään siten, että nettovarallisuus on 58 600 000 000 euroa negatiivinen, ja kysyy, pitäisikö jäsenvaltioilta vaadittavat rahoitusosuudet ilmoittaa saatavina, onhan henkilöstön eläkkeisiin liittyvä arviolta 33 500 000 000 euron määrä varma sitoumus; edellyttää uusia eritelmiä liitteistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden muita rahoitusosuuksia, jotka ovat arvoltaan 27 900 000 000 euroa; ottaa huomioon komission tilinpitäjän selityksen, että julkissektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja on noudatettu; ehdottaa, että olisi harkittava yhteisön eläkerahastoa, jotta nämä henkilöstöä koskevat rahoitussitoumukset voitaisiin ulkoistaa;

12.

ei ymmärrä, miksi Euroopan yhteisöjen saamia, Galileo-ohjelmaan liittyviä omaisuuseriä ei ole kirjattu vuotuiseen tilinpäätökseen, vaikka tilintarkastustuomioistuimen mukaan osapuolet (Euroopan avaruusjärjestö, Galileo-yhteisyritys ja vuonna 2004 perustettu GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen, joka otti vastuulleen entisen Galileo-yhteisyrityksen toiminnot 1. tammikuuta 2007) olivat jo allekirjoittaneet sopimukset vuoden 2007 lopussa; kehottaa siksi komissiota tekemään ehdotuksen merkittävistä eurooppalaisista hankkeista (Galileo tai Euroopan laajuiset verkot), jotka edellyttävät monivuotisen rahoituskehyksen ylittävää rahoitusta, ja niiden valvonnasta;

13.

kehottaa tutkimaan mahdollisuutta ottaa tilinpäätökseen kohta, joka koskee Euroopan yhteisöjen kiinteistökannan suuria huolto- ja kunnostustöitä, odotettaessa rakennuksiin liittyvää poistosuunnitelmaa, erityisiin osiin jaettuna ja esittäen tärkeimmät säännöllisin väliajoin korvattavat aineelliset hyödykkeet; katsoo, että näiden suuria huolto- ja korjaustöitä koskevien määräysten tueksi olisi esitettävä monivuotisia huolto-ohjelmia, joiden tavoitteena on pitää kiinteistöt moitteettomassa toimintakunnossa pidentämättä niiden käyttöikää;

14.

kehottaa varmistamaan asianmukaisesti, että pääomasidosten puuttuessa Euroopan yhteisöjen poliittinen toimivalta erillisvirastoissa, myös tilinpäätöksen konsolidoinnissa, on sellaisella tasolla, että se vastaa kansainvälisiä julkistalouden tilinpitostandardeja;

15.

ilmaisee huolensa ja epäilynsä sitä kohtaan, että voidaan missään oloissa nimittää ura-alueisiin kuulumattomia johtavia virkamiehiä AD 16 -palkkaluokan ylimmälle tasolle, jollei tästä ole mainittu erikseen henkilöstötaulukoissa, ja pyytää komissiota selvittämään henkilöstösääntöjen suomia mahdollisuuksia tämän erityisen budjettitilanteen kannalta;

16.

panee tyytyväisenä merkille, että alat, joilla komissio on ottanut käyttöön asianmukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät (hallintomenoihin ja muihin menoihin sekä talous- ja rahoitusasioihin liittyvät tulot, sitoumukset ja maksut), ei esiintynyt olennaisia virheitä liittyen tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen (tarkastuslausuma, 1 luku, IX kohta);

17.

pitää kuitenkin valitettavana, että yhteisön talousarvion toteuttamisen kannalta erittäin merkittävien alojen (YMP:n alaiset menot – Euroopan maatalouden tukirahastoa lukuun ottamatta – koheesio, tutkimus, energia ja liikenne, ulkoiset toimet, koulutus ja kulttuuri) osalta tilintarkastustuomioistuin toteaa jälleen kerran, että monimutkaiset tai epäselvät lakisääteiset vaatimukset johtavat siihen, että ensinnäkin lopullisen edunsaajan tasolla esiintyy paljon virheitä ja toiseksi näiden hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkuus on vain osittaista, ja tämän ongelmallisen tilanteen vuoksi myönteistä tarkastuslausumaa ei näiltä aloilta voida antaa (tarkastuslausuma, 1 luku, X–XI kohta); kehottaa komissiota tämän seurauksena analysoimaan ongelmien laajuutta ja pohtimaan mahdollisia ratkaisuja; korostaa siksi, että myönteisen tarkastuslausuman saamiseksi on perustana olevia sääntöjä ja säännöksiä yksinkertaistettava;

18.

vaatii komissiota valvomaan vielä tehokkaammin jäsenvaltioiden toimivallan piiriin siirrettyä valvontaa ja antamaan niille selvät ohjeet siitä, kuinka näitä virheitä ennakoidaan, yksilöidään ja korjataan, ja vaatii, että jos jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät ovat edelleen tehottomia, komission on tehtävä kaikkensa saadakseen jäsenvaltiot noudattamaan velvoitteitaan ja tekemään tarvittavat parannukset erityisesti keskeyttämällä maksuja ja soveltamalla rahoitusoikaisuja;

19.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin toteaa, että verrattuna edellisen ohjelmakauden alkuun maksusitoumusten käyttö on selkeästi parantunut vuonna 2007, joka oli uuden ohjelmakauden 2007–2013 ensimmäinen vuosi;

20.

katsoo kuitenkin, että toteutettaessa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai hajautetusti komission on sovellettava täysimääräisesti asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja kannettava talousarvion toteuttamisesta lopullinen vastuu, ja korostaa, että rahoitusoikaisut on tehtävä heti kun havaitaan, että jäsenvaltio ei ole korjannut sääntöjenvastaisuuksia, sen sijaan, että odotettaisiin monivuotisen jakson loppuun;

21.

panee huolestuneena merkille sääntöjenvastaisesti maksettujen yhteisön varojen takaisin perintään liittyvät ongelmat sekä sen, että jäsenvaltioissa sovelletuissa oikaisumekanismeissa annetut tiedot ovat koheesiopolitiikan tapauksessa huonolaatuisia ja joskus ristiriitaisia ja epätäydellisiä, ja että maatalouden alalla tilintarkastustuomioistuin epäilee annettujen tietojen luotettavuutta (vuosikertomus 2007, 3.26 ja 5.44 kohta);

22.

huomauttaa myös, että lopullisilla päätöksillä ja korjaustoimenpiteillä pyritään jättämään yhteisörahoituksen ulkopuolelle menot, joita ei ole toteutettu yhteisön lainsäädäntöä noudattaen, ja kehottaa jälleen yksilöimään tarkan budjettikohdan sekä vuoden, joihin perintä kohdentuu, kuten maatalouden ja luonnonvarojen aloilla tehdään;

23.

pyytää komissiota parantamaan monivuotisten perintäjärjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta myös jäsenvaltioiden tasolla ja vahvistamaan perintää ja rahoitusoikaisuja koskevat tiedot erityisesti rakennerahastojen piiriin kuuluvilla aloilla antaakseen luotettavia, politiikan eri alojen ja varojen hallinnointimenettelyjen kesken vertailukelpoisia lukuja; pyytää komissiota raportoimaan tästä parlamentille vuotuisen tilinpäätöksen liitetiedoissa kokonaiskuvan saamiseksi;

24.

kehottaa tekemään järjestelmää koskevan arvioinnin ottaen huomioon perintään liittyvät jatkuvat ongelmat;

25.

antaa täyden tukensa komissiolle maksujen keskeyttämistä koskevan lainsäädännön tiukassa soveltamisessa ja panee tyytyväisenä merkille jo toteutetut toimet sen varmistamiseksi, että varoja ei siirretä, jos komissiolla ei ole täydellisiä takeita edunsaajavaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmien luotettavuudesta;

26.

panee tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltioiden tekemien tarkastusten vuotuiset yhteenvedot kuten myös pääosastojen vuotuisiin toimintakertomuksiin 2007 sisältyvät rakennerahastoja koskevat arvioinnit ja lausumat on annettu tiedoksi vuodesta 2008 lähtien, ja kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, jotta vuotuiset yhteenvedot voidaan julkaista yhdessä komission vastausten kanssa; pitää jäsenvaltioiden laatimia vuotuisia yhteenvetoja julkisina asiakirjoina, jotka olisi siksi toimitettava myös parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle vastuuvapausmenettelyn aikana;

27.

huomauttaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan epäyhtenäisen esitystavan ja puutteellisen lisäarvon vuoksi nämä vuotuiset yhteenvedot eivät vielä muodosta luotettavaa arviointia valvontajärjestelmien toiminnasta ja vaikuttavuudesta; pitää siksi myönteisenä, että komissio on tarkistanut antamiaan ohjeita, joilla pyritään varmistamaan vuotta 2008 koskevien vuotuisten yhteenvetojen laadukkuus ja kehottaa komissiota parantamaan jäsenvaltioille annettavaa ohjeistusta vuotuisten yhteenvetojen laatimisesta; katsoo, että tarkoituksenmukaiset vuotuiset yhteenvedot vähentävät paikalla tehtäviä tarkastuksia;

28.

kehottaa siksi komissiota analysoimaan vuonna 2009 toimitettuja yhteenvetoja pyrkien optimoimaan niiden lisäarvon jäsenvaltioiden soveltamien sisäisten valvontajärjestelmien toimivuutta koskevien takeiden osalta; kehottaa lisäksi komissiota sisällyttämään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 86 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun vuosittaiseen kertomukseen jäsenvaltioiden toimittamia vuotuisia yhteenvetoja koskevan analyysin käyttäen vertailukohtana talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen määräyksiä;

29.

pitää valitettavana, että komissio ei ole täyttänyt parlamentin vuoden 2006 vastuuvapaudesta 22. huhtikuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa (14) esittämää pyyntöä laatia ennen vuoden 2009 talousarvion ensimmäistä käsittelyä asiakirja, jossa analysoidaan vuotuisten yhteenvetojen perusteella yhteisövarojen kansallisen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia kussakin jäsenvaltiossa sekä suoritettujen tilintarkastuksien tuloksia, ja toimittaa tämä asiakirja parlamentille ja neuvostolle; pahoittelee myös sitä, että tähän päivään mennessä se ei ole vielä saanut komissiolta yksityiskohtaisia tietoja ensimmäisten esitettyjen vuotuisten yhteenvetojen vertailevasta arvioinnista; pitää äärimmäisen tärkeänä raportoida vuotuisten yhteenvetojen laadusta ja varmistaa, että menettelyyn saadaan lisäarvoa esimerkiksi yhteisten ongelmien, mahdollisten ratkaisujen ja parhaiden käytäntöjen tunnistamisen avulla;

30.

kehottaa komissiota esittämään säännöllisin väliajoin tämän vuotuisten yhteenvetojen laadullisen ja määrällisen arvioinnin toimintakertomuksissa ja saattamaan nämä tiedot kaikkien asian osapuolten ja yleisön saataville vastuuvapausmenettelyn aikana; odottaa saavansa näistä arvioinneista ensimmäisen syyskuuhun 2009 mennessä ja pyytää, että sen lisäksi, että tämä kansallisten yhteenvetojen arviointi esitellään vuosittain virallisesti parlamentille, se jaettaisiin myös kaikille jäsenvaltioiden parlamenttien valiokunnille, joiden vastuualueena on julkinen varainhoito;

31.

kehottaa komissiota tekemään kolmen vuoden kuluttua kattavan arvioinnin ja analysoimaan vuotuisista yhteenvedoista saatavaa lisäarvoa EU-varoja koskevan jäsenvaltioissa toteutettavan moitteettoman varainhoidon kannalta sekä asianosaisten tilintarkastajien riippumattomuuden astetta;

32.

pitää toimielinten välisen sopimuksen 44 kohdassa annettua määräystä siitä, että jäsenvaltioiden on esitettävä vuosittain yhteenvedot saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista, tervetulleena ensimmäisenä askeleena kohti kaikkien jäsenvaltioiden kansallisia hallinnointia koskevia ilmoituksia; pyytää komissiota ilmoittamaan, mitä se on tehnyt asian suhteen, kun otetaan huomioon aiemmat vastuuvapautta koskevat päätöslauselmat, ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet vuotuisten yhteenvetojen parantamiseksi siten, että niillä on sama poliittinen painoarvo kuin kansallisilla hallinnointia koskevilla ilmoituksilla; katsoo, että komission olisi käytettävä aloiteoikeuttaan ja ehdotettava neuvoston päätöstä, jolla kansallisista ilmoituksista tehtäisiin pakollisia;

33.

on tyytyväinen siihen, että jotkut jäsenvaltiot (Tanska, Alankomaat, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) tekivät aloitteen yhteisön varojen hallinnointia koskevan kansallisen ilmoituksen hyväksymisestä, mutta ilmaisee huolensa siitä, että tästä aloitteesta huolimatta useimmat muut jäsenvaltiot vastustavat sen käyttöönottoa, ja pahoittelee, että Belgia, Bulgaria, Tšekki, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia ja Suomi eivät ole vielä toteuttaneet toimia kehittääkseen tehokkaan kansallisten ilmoitusten järjestelmän;

34.

kehottaa, ottaen huomioon EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan 3 kohdan, että yhteisen hallinnoinnin valvonnassa korostettaisiin kansallisten valvontaelinten ja tilintarkastustuomioistuimen välistä yhteistyötä; ehdottaa, että tutkittaisiin olisiko mahdollista, että kansalliset valvontaelimet antaisivat riippumattomina ulkoisina tarkastajina kansainvälisten tilinpitostandardien mukaisesti kansallisia tarkastusilmoituksia yhteisön varojen hallinnoinnista, jotka toimitettaisiin jäsenvaltioiden hallituksille otettavaksi huomioon vastuuvapausmenettelyssä tarkoitusta varten kehitettävän asianmukaisen toimielinten välisen menettelyn mukaisesti;

35.

pitää toimintasuunnitelman toteuttamisessa saavutettua edistystä kaiken kaikkiaan myönteisenä ja on tyytyväinen siihen, että suurin osa toimintasuunnitelmassa määritellyistä puutteista on korjattu;

36.

on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen toistuvasta kritiikistä, joka kohdistuu jäsenvaltioiden valvonnan laadullisiin puutteisiin; panee huolestuneena merkille edunsaajien ja kansallisten valvontaviranomaisten valitukset tarkastusten määrästä ja kustannuksista;

37.

panee samoin huolestuneena merkille, että edunsaajat ovat arvostelleet avustuksiin liittyvien ohjeiden ja ohjeistuksien, työasiakirjojen ja osallistumista koskevien sääntöjen suurta määrää; kehottaa konsolidoimaan kyseiset asiakirjat ja keskustelemaan parlamentin kanssa täytäntöönpanomääräysten yksinkertaistamisesta;

38.

uskoo, että valvontajärjestelmät heijastavat keskenään toisinaan osin päällekkäisten eri tasojen säännösten ja määräysten monimutkaisuutta; kehottaa siksi komissiota nopeuttamaan yksinkertaistamista samalla kun parlamentti otetaan täysipainoisesti mukaan; pyytää jäsenvaltioita ja alueita toteuttamaan samat toimet;

39.

kehottaa komissiota tarkistamaan kiinteämääräisen menetelmän käyttöön liittyviä ehtoja lisätäkseen luotettavuutta edunsaajien edun mukaisesti; ei pidä hyväksyttävänä kiinteämääräisten maksujen jälkikäteistä kyseenalaistamista;

40.

pahoittelee, että yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen luomista koskevan toimintasuunnitelman toimenpide 4, joka koskee vuoropuhelun aloittamista toimielinten välillä niistä perusperiaatteista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa, mitä tilien perustana oleviin toimiin liittyviä riskejä voidaan pitää hyväksyttävinä, on toteutettu myöhässä;

41.

muistuttaa samoin tässä yhteydessä toimintasuunnitelman tärkeästä toimenpiteestä 10, jonka tavoitteena on, että laaditaan ”analyysi valvontakustannuksista”, koska ”valvontakustannusten on oltava asianmukaisessa suhteessa valvonnasta saatavaan hyötyyn”;

42.

odottaa lisäksi, että pääosastojen toimintasuunnitelmat sisältävät jälleen tietoja jäsenvaltioissa tehtyjen tarkastusten laadusta ja sen parantamisesta, ja kehottaa komissiota luokittelemaan kaikki maksuviranomaiset ja todentamisviranomaiset;

43.

kehottaa komissiota esittämään säännöllisin väliajoin arvion yhdennetyn sisäisen valvonnan järjestelmästä, ja pyytää, että toimintakertomuksiin ja yhteenvetoon sisällytettäisiin entistä paremmin komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden yhteisen hallinnoinnin järjestelmät ottaen eritoten huomioon teknisen laadun ja eettiset kysymykset, kuten kansallisten tarkastusviranomaisten riippumattomuuden taso;

44.

kehottaa komissiota toteuttamaan perusteellisemman ja kattavamman arvion valvontajärjestelmien kutakin menoerää kohden käytetyistä resursseista kaikkia unionin menoluokkia varten, kuten parlamentti on pyytänyt aiempien vuosien vastuuvapautta koskeneissa päätöslauselmissaan, ja pyrkimään tällöin saamaan aikaan tuloksia;

45.

pyytää lisäksi komissiota analysoimaan saamiensa vuotuisten yhteenvetojen perusteella yhteisövarojen kansallisen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia kussakin jäsenvaltiossa sekä yhteisön varojen kansallisten valvontajärjestelmien kustannuksia; muistuttaa, että komissio on sitoutunut parantamaan jäsenvaltioiden vuotuisten yhteenvetojen laatua tehdäkseen niistä hyödyllisiä välineitä, joilla vähennetään virheiden riskiä tulevina vuosina; pyytää komissiota noudattamaan tätä annettua sitoumusta;

46.

on sitä mieltä, että kyseinen vertaileva arvio on toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuoden 2009 lopussa tai vuoden 2010 alussa, ja sitä tulisi käyttää pohjana toimielinten väliselle vuoropuhelulle hyväksyttävästä riskitasosta;

47.

huomauttaa, että vaikka hyväksyttävän riskitason käsite on yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksessä keskeinen käsite, joka on huomioitava silloin, kun tilintarkastustuomioistuin laatii tarkastuslausumaansa, neuvoston asetusluonnoksesta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 muuttamisesta annetun tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 4/2006 (15) mukaan ei ole osoitettu, miten hyväksyttävän riskitason käsite määritellään;

48.

pitää yhteisymmärryksestä hyväksyttävän virheriskin käsitteestä 16. joulukuuta 2008 julkaistua komission tiedonantoa vakaana metodologisena perustana hyväksyttävän riskitason taloudelliselle arvioinnille, ja odottaa komission täydentävän tätä työtä valmistellessaan ehdotustaan talousarvioon liittyvästä hyväksyttävästä riskitasosta; myöntää tässä mielessä tämän tiedonannon tärkeyden ensimmäisenä puhtaasti taloudellisena peruslähtökohtana hyväksyttävästä riskitasosta kahdella unionin menoalalla (rakennerahastot ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto); kehottaa kuitenkin noudattamaan tässä ulkoisen tarkastajan ja tarkastuksen kohteen välisessä vuoropuhelussa kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja, joiden mukaan on ulkoisen tarkastajan tehtävä arvioida riskejä ja valita tarkastusmenettely niiden perusteella;

49.

pahoittelee komission edellä mainitussa tiedonannossa mainitsemia ongelmia riittävän luotettavien tietojen saamisessa jäsenvaltioilta ja katsoo, että tämä arvio vahingoittaa unionin julkista kuvaa;

50.

epäilee jäsenvaltioiden toimittamien tietojen luotettavuutta, ja kehottaa siksi komissiota keräämään uudelleen numerotietoja ja laatimaan niistä tilintarkastustuomioistuimen teknisen tuen turvin perusteellisen analyysin, kun kauden 2007–2013 sääntöjen vaikutukset näkyvät, ja toimittamaan tämän analyysin parlamentille ja neuvostolle ennen vuoden 2011 päättymistä;

51.

ottaa huomioon, että hyväksyttävän riskitason määrittely on erittäin tärkeää ja erittäin monimutkaista; katsoo, että hyväksyttävän riskitason olisi liityttävä tiiviisti komission ja jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien kustannus-hyötysuhdetta kullakin yhteisön menojen alalla koskevaan perusteelliseen tutkimukseen;

52.

kehottaa valvonnan kustannuksia ja hyötyjä koskevan analyysin jatkamistarpeen perusteella komissiota tekemään tilintarkastustuomioistuimen teknisen tuen turvin perusteellisen analyysin tutkimuksen, ulkosuhteiden ja hallintomenojen aloilla sekä raportoimaan havainnoista ennen vuoden 2010 päättymistä;

53.

katsoo, että virheiden vuoksi menetetyt yhteisövarat olisi myös otettava huomioon määriteltäessä hyväksyttävää virhetasoa;

54.

katsoo, että olisi suotavaa päästä konkreettisiin ehdotuksiin yhteisön varojen hallinnoinnin ja valvonnan parantamisesta ja jopa tiettyjen näkökohtien yhdenmukaistamisesta, ja ehdottaa, että parlamentti myöntää komissiolle seuraavassa talousarviomenettelyssä tarvittavat varat tutkimuksen tekemiseen;

55.

kehottaa komissiota tekemään viipymättä ehdotuksia myönteisen tarkastuslausuman tavoitteen saavuttamiseksi;

56.

panee merkille komission päätöksen aloittaa edunvalvojien vapaaehtoinen rekisteröinti ja arvioida järjestelmää vuoden kuluttua; on tietoinen Lissabonin sopimuksen tarjoamasta pakollisen rekisteröinnin oikeusperustasta; muistuttaa, että parlamentin tämänhetkinen rekisteri on pakollinen ja että mahdollinen yhteinen rekisteri olisi käytännössä pakollinen, koska rekisteröinti on molemmissa tapauksissa edellytyksenä parlamenttiin pääsylle;

57.

pitää valitettavana, että sen esittämästä pyynnöstä huolimatta komission jäsenille ei ole saatu uusia käytännesääntöjä, jotta olisi voitu parantaa jäsenten yksilöllistä ja kollektiivista poliittista vastuuta ja vastuuta heidän päätöksistään ja määritellä ne entistä tarkemmin, mikä koskee myös heidän yksiköidensä suorittamaa politiikkojen täytäntöönpanoa;

58.

muistuttaa uudelleen, että komissio on vastuussa EU-rahoitusta saavien tahojen toimittamien tietojen kattavuudesta sekä haku- ja vertailukelpoisuudesta, ja pitää valitettavana, että tätä tavoitetta ei ole vielä saavutettu;

59.

muistuttaa uudelleen, että komission jäsenten kabinettien henkilöstöstä, jota ei ole palkattu henkilöstösääntöjen mukaisesti, on tärkeä antaa tietoa täysin avoimesti ja julkisesti;

60.

panee merkille, että varainhoitovuodesta 2007 lähtien on ollut pakollista julkistaa tieto yhteisön varojen saajista; toteaa pahoitellen, että parlamentti ei ole saanut kokonaiskuvaa näiden tietojen julkistamisesta eikä edunsaajia tai niiden hankkeita koskevista yksityiskohdista; kehottaa komissiota arvioimaan jäsenvaltioiden julkaisemien tietojen hyödyllisyyttä suhteessa asetettuihin poliittisiin tavoitteisiin;

61.

on yllättynyt siitä, että komissio on tarjonnut talousarvioon sisältymättömiltä komission entisen Economatin tileiltä 1 500 000 euroa parlamentin kuntokeskukseen maksettavana osuutena (KOM(2008) 692), eikä hyväksy tapaa, jolla parlamentin kanssa yritetään päästä sopimukseen kyseisten varojen käytöstä; muistuttaa edellä mainitun 24. huhtikuuta 2007 antamansa, vastuuvapauden myöntämistä varainhoitovuodelle 2005 koskevan päätöslauselman 6 kohdasta, ja 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman 6 ja 7 kohdasta, jotka sisältävät huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2004, pääluokka III – Komissio (16); pyytää komissiota siirtämään talousarvioon sisältymättömien komission entisen Economatin tilien varat tavanomaiseen talousarvioon ennen kuin se tekee niiden käyttöä koskevia ehdotuksia;

62.

muistuttaa komissiota siitä, että ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja olisi suuren yleisön käytettävissä oltava kattava helppokäyttöinen tietokanta, jossa on tiedot kaikista EU:lta rahoitusta saavista lopullisista edunsaajista;

63.

panee tyytyväisenä merkille, että asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 edellisen tarkistuksen yhteydessä alulle pantu yksinkertaistaminen on osoittautunut toivotulla tavalla tehokkaaksi julkisissa hankinnoissa;

64.

huomauttaa kuitenkin, että avustuksiin liittyvät toimet ovat osoittautuneet vain osittain hyödyllisiksi; kehottaa komissiota esittämään parlamentille 1. tammikuuta 2010 mennessä ehdotuksia tarkistetuksi ja täysin konsolidoiduksi varainhoitoasetukseksi, johon sisältyy yksittäisiä meno-ohjelmia koskevia erityisiä lukuja, joissa kootaan yhteen kattavaan lähteeseen kaikki edunsaajille tai ohjelmille asetetut vaatimukset, samalla kun jatketaan avustusten myöntämisen ja valvonnan yksinkertaistamista; edellyttää asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 184 artiklan nojalla, että seuraavaan kolmen vuoden välein toteutettavaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 tarkistamiseen sovelletaan neuvottelumenettelyä;

65.

pyytää komissiota ottamaan muut asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamisalaan kuuluvat toimielimet neuvotteluihin hyvin aikaisessa vaiheessa;

66.

panee huolestuneena merkille OLAFin työolosuhteet; kehottaa komissiota varmistamaan OLAFille tarvittaessa välittömän pääsyn tietokantoihinsa tutkimusten yhteydessä, jotta tutkimukset voitaisiin käynnistää ja hoitaa ilman viivästyksiä;

67.

kehottaa niin ikään takaamaan, että kolmannet edunsaajamaat antavat OLAFille kaiken tarvittavan tuen paikan päällä tehtävissä valvontakäynneissä ja tarkastuksissa sekä kaiken asiaankuuluvan tiedon toteutettujen tarkastusten seurannasta; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa tulevissa sopimuksissa määrätään, että kyseisen maan viranomaisten on toimittava täysimääräisesti yhteistyössä OLAFin kanssa;

68.

on hyvin huolissaan siitä, että ainoastaan 6,7 prosenttia OLAFin antamista oikeudellista seurantaa koskevista suosituksista todella johti oikeudenkäynteihin; ottaa huomioon, että vuonna 2007 yhteensä 60 prosenttia kaikista OLAF-tutkimuksista johti oikeudellista seurantaa koskeviin suosituksiin; pitää tilannetta sietämättömänä, sillä se heikentää oikeusvaltion periaatteita ja kansalaisten luottamusta ja siitä voivat hyötyä ainoastaan oletetut petosten tekijät; kehottaa siksi painokkaasti komissiota käyttämään kaikkea sille perussopimusten nojalla kuuluvaa valtaa, jotta kansalliset viranomaiset saataisiin tekemään tehokasta yhteistyötä yhteisössä tapahtuvien petosten torjumiseksi;

69.

pitää huolestuttavana, että vuosina 2006–2008 tehdyistä 222 sisäisestä tutkinnasta ainoastaan 37 johti kurinpitomenettelyihin ja että näistä 37 tapauksesta ainoastaan kaksi johti todellisiin seuraamuksiin, kolme keskeytettiin näytön puutteessa ja lopuista 32:sta (87 prosenttia) odotellaan edelleen tuloksia; kehottaa komissiota hoitamaan sisäiset tutkinnat yhtä tarmokkaasti kuin ulkoiset tutkinnat ja varmistamaan, että kurinpitotoimiin toistaiseksi johtamattomista keskeneräisistä tapauksista saadaan tuloksia;

70.

kehottaa jälleen kerran komissiota ottamaan käyttöön mekanismin OLAFin ja jäsenvaltioiden välistä, yhteisön petostutkinnan seurantaa koskevaa tietojenvaihtoa varten; kehottaa erityisesti komissiota varmistamaan, että kansalliset oikeusviranomaiset tiedottavat erityiskertomuksilla OLAFille säännöllisesti yhteisön petostapausten torjunnassa OLAFin toimittaman aineiston perusteella toteutettujen oikeustoimien tuloksista;

71.

toteaa, että komission toimittamien tietojen mukaan (katso kirjalliseen kysymykseen E-5221/08 annettu vastaus) kaikki 27 jäsenvaltiota sisällyttivät ensimmäistä kertaa syys–lokakuun vaihteessa 2008 välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) kohdentamista koskevat tiedot kansantalouden tilinpitotietoihinsa; ottaa huomioon, että näiden tietojen perusteella välillisten rahoituspalvelujen kohdentaminen on kasvattanut 27 jäsenvaltion EU:n bruttokansantuloa (BKTL) 149 200 000 000 eurolla vuonna 2007 (eli 1,2 prosentilla 27 jäsenvaltion EU:n BKTL:sta); katsoo, että tämä uusi tilastollinen lähestymistapa siis kasvattaa bruttokansantuloa määrällä, joka on selvästi suurempi kuin koko unionin talousarvio;

72.

muistuttaa 24. huhtikuuta 2007 antamansa, vuoden 2005 vastuuvapautta koskevan päätöslauselman 93 kohdasta, jossa parlamentti korosti, että kohdennettu välillinen rahoituspalvelu BKTL:oon perustuvia omia varoja varten automaattisesti sisällytetään tulevaan omia varoja koskevaan päätökseen, koska komissio ei ole sisällyttänyt ehdotukseensa neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä (KOM(2006) 99) tätä asiaa koskevaa rajoittavaa varaumaa;

73.

toteaa, että kun neuvosto teki 7. kesäkuuta 2007 päätöksen 2007/436/EY, Euratom (17) Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä, se ei myöskään esittänyt komission ehdotuksen (KOM(2006) 99) perusteella varaumaa kohdennetuista välillisistä rahoituspalveluista; odottaa siksi, että kun uusi omia varoja koskeva päätös, joka vaikuttaa taannehtivasti 1. tammikuuta 2007 alkaen, tulee voimaan, yhteisön omia varoja laskettaessa käytetään kohdennetut välilliset rahoituspalvelut sisältäviä BKTL-tietoja, ja että jäsenvaltioiden aiempia ja tulevia maksuja koskevat laskelmat tehdään tämän perusteella uudelleen;

74.

panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen havainneen, että tämän toimintalohkoryhmän osalta ilmoitettuihin menoihin liittyvien tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja/tai asianmukaisuuteen vaikuttavien virheiden taso oli kokonaisuutena tarkastellen merkittävä (vuosikertomuksen 2007 5.12 ja 5.13 kohta), ja toteaa myös, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi ongelmia lopullisen edunsaajan tasolla ja että noin 20 prosentissa tällä tasolla tarkastetuista maksuista havaittiin jälleen virheellisiä maksuja; ottaa kuitenkin huomioon, että virheitä ilmenee entistä harvemmin ja että näiden virheiden rahoitusvaikutukset ovat rajoittuneita (0,83 prosenttia kyseisistä menoista);

75.

on samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että maaseudun kehittämismenoihin liittyy erityisesti maatalouden ympäristötoimien vuoksi suurempi riski ja että tarkastukset on todettu jälleen puutteellisiksi koska eräitä tukikelpoisuusedellytyksiä koskevat kansallisen lainsäädännön monimutkaiset säännöt ja epätarkat määritelmät heikentävät tarkastusten laatua; kehottaa komissiota yksinkertaistamaan, tehostamaan ja vahvistamaan tarkastuksia koskevia sääntöjä;

76.

huomauttaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin toteaa, että yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä rajoittaa edelleenkin tehokkaasti sääntöjenvastaisten menojen riskiä, jos sitä toteutetaan asianmukaisesti ja jos myönnettyihin oikeuksiin perustuvan tilatukijärjestelmän perusteella suoritettuja maksuja koskevat tiedot on tallennettu järjestelmään tarkasti ja luotettavasti (vuosikertomuksen 2007 5.20 ja 5.21 kohta);

77.

on kuitenkin huolissaan tilintarkastustuomioistuimen kritiikistä, joka kohdistuu virheisiin asetusten säännösten tulkinnassa sekä siitä, että tällaisilla virheillä tulee olemaan merkittäviä kerrannaisvaikutuksia useiden vuosien ajan, mikäli ne jätetään oikaisematta, ja kehottaa komissiota toteuttamaan kyseisten virheiden korjaamiseksi mahdollisimman kiireellisesti asianmukaisia toimia, joihin kuuluu ainakin politiikan yksinkertaistaminen samalla kun varmistetaan selvemmät ja johdonmukaisemmat valvontajärjestelmät, ja tiedottamaan parlamentille toteutetuista toimista vuoden 2009 loppuun mennessä;

78.

pitää anteeksiantamattomina tilintarkastustuomioistuimen jälleen kerran havaitsemia ongelmia yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamisessa Kreikassa, ja antaa tukensa komission aikomukselle soveltaa tiukasti nykyistä lainsäädäntöä maksujen keskeyttämisestä, jos Kreikan hallitus ei puutu nykyisiin ongelmiin annetussa määräajassa, kuten komissio esitti asiasta vastaavalle parlamentin valiokunnalle; kehottaa keskeyttämään maksut, jos Kreikan viranomaiset eivät 31. joulukuuta 2009 mennessä pysty todistamaan, että ongelmat on ratkaistu;

79.

panee huolestuneena merkille suuret maaseudun kehittämiseen liittyvät puutteet, joita tilintarkastustuomioistuin totesi olevan useiden jäsenvaltioiden valvontajärjestelmissä, koska eräät tukikelpoisuusedellytyksiä koskevat kansallisen lainsäädännön määritelmät ovat epätarkkoja ja säännöt ovat usein varsin monimutkaisia, mikä heikentää tarkastusten laatua;

80.

pahoittelee eritoten tilintarkastushuomioistuimen huomiota, joka koski sitä, että tilatukijärjestelmän tukioikeuksien hallinnoinnissa ja seurannassa havaittiin tämän alan valvontaa koskevia puutteita useissa ”vanhoissa” jäsenvaltioissa (Alankomaat, Portugali, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Espanja; vuosikertomuksen 2007 5.26 kohta), ja että tarkastuksissa havaittiin useita pinta-alatuen tukikelpoisuusedellytysten valvontaan liittyviä järjestelmäpuutteita Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa ja Alankomaissa (ks. vuosikertomuksen 2007 liitteet 5.1.1 ja 5.1.2); ottaa huomioon komission vastaukset, joissa kiistetään tilintarkastustuomioistuimen esittämä näkemys tilanteesta;

81.

kehottaa jäsenvaltioita välittömästi yhteistyössä komission kanssa tehostamaan tarkastuksiaan etenkin siltä osin kuin ne liittyvät edunsaajien tukikelpoisuusedellytysten kunnioittamiseen; kehottaa komissiota selventämään ja yksinkertaistamaan kyseisiä edellytyksiä mahdollisimman pitkälle;

82.

pahoittelee, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuonna 2007 jälleen samoja tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelylle ominaisia puutteita, kuten säännönmukaisuutta koskevien tarkastusten taannehtivuus ja monivuotisuus sekä se, että takaisin perittyjen määrien ja sääntöjenvastaisten maksujen todellisten määrien välille ei voida muodostaa pitävää yhteyttä (vuosikertomuksen 2007 5.47 kohta);

83.

katsoo, että useiden vuosien ajan tilintarkastustuomioistuin on kritisoinut tätä samaa vakavaa ongelmaa, minkä vuoksi komission on ehdotettava järjestelmän uudistamista siten, että olisi mahdollista tehdä selkeitä ja pitäviä yhteyksiä takaisin perittyjen määrien ja sääntöjenvastaisten maksujen todellisten määrien välillä, ja varmistettava mahdollisimman hyvin, että rahoitusoikaisujen kustannukset koituisivat lopullisten edunsaajien eivätkä kyseisten jäsenvaltioiden veronmaksajien maksettaviksi ja että jäsenvaltioihin, jotka eivät kykene täyttämään velvoitteitaan, sovellettaisiin kiinteämääräisiä korjauksia;

84.

pitää myönteisenä, että valitut jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet edunsaajien nimet, kyseisten toimintojen nimet ja julkisen (EU:n ja kansallisen) tuen määrät ja komission verkkosivut, joilta pääsee jäsenvaltioiden tietolähteisiin;

85.

pyytää kuitenkin komissiota varmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 53 artiklan b alakohdassa ja 53 b artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sekä asetuksen (EY) N:o 498/2007 (18) 31 artiklan toisen kohdan d alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia;

86.

pitää myönteisenä ehdotusta neuvoston asetukseksi yhteisön valvontajärjestelmästä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi (KOM(2008) 721), jonka mukaan olisi oltava oikeudellisesti mahdollista lykätä tai pienentää Euroopan kalatalousrahastosta maksettavaa rahoitustukea jäsenvaltioille, jotka ovat soveltaneet yhteisen kalatalouspolitiikan (YKP) sääntöjä puutteellisesti;

87.

pyytää kuitenkin, että komissio ehdottaisi myös, että YKP:n sääntöjä puutteellisesti soveltavia jäsenvaltioita estettäisiin hyötymästä kalastuskumppanuussopimuksista;

88.

pyytää komissiota esittämään EU-lainsäädäntöä, jolla kaikkia sääntöjen vakavasta rikkomisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1447/1999 (19) mukaisesti tuomittuja laivanvarustajia estetään saamasta yhteisön tukea Euroopan kalatalousrahastosta ja/tai hyötymästä kalastuskumppanuussopimuksista;

89.

pyytää komissiota varmistamaan, että yhteisön tukea ei käytetä sellaisten laivaston osien nykyaikaistamiseen, joille on tyypillistä ylikapasiteetti;

90.

muistuttaa komissiota siitä, että se sitoutui Eurooppa-neuvoston Göteborgissa kesäkuussa 2001 hyväksymän ja Wienissä kesäkuussa 2006 tarkistaman EU:n kestävän kehityksen strategian yhteydessä lakkauttamaan ympäristöä vahingoittavat tuet ja esittämään vuoteen 2008 mennessä alakohtaisen uudistusta koskevan etenemissuunnitelman tällaisten tukien poistamiseksi;

91.

panee suuresti huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion, jonka mukaan vähintään 11 prosenttia korvauksista, joita maksettiin rakennetoimiin liittyvien hankkeiden yhteydessä, oli aiheettomia;

92.

panee merkille, että komissio ei kiistä tätä 11 prosenttia;

93.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tekemien tarkastusten määrä vaikuttaa vähäiseltä lopullisille edunsaajille suoritettujen maksujen määrään verrattuna (tilintarkastustuomioistuin tarkasti esimerkiksi koheesiopolitiikan alalla 180 välimaksua [vuosikertomuksen 6.21 kohta] useista sadoista tuhansista lopullisille edunsaajille suoritetuista maksuista), mutta toteaa Itävallan, Kanadan, Norjan ja Portugalin ylimpien tilintarkastuslaitosten kokeneen tilintarkastajaryhmän tekemässä tilintarkastustuomioistuimen kansainvälistä vertaisarviointia käsittelevässä selonteossa olevan lausunnon nojalla, että tässä menetelmässä on noudatettu kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja;

94.

pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on parannettu valvontajärjestelmien yleistä arviointia, mutta pitää valitettavana, että huolimatta komission jatkuvista ponnisteluista hallinnointi- ja valvontajärjestelmät eivät vielä ole riittävän tehokkaita jäsenvaltioiden tasolla eivätkä komission tasolla virheriskin rajoittamiseksi, ja pyytää komissiota raportoimaan vuoden 2010 alussa parlamentille vuonna 2009 toteutetuista lisätoimista ja edellä mainittuun toimintasuunnitelmaan kuuluvien toimien vaikutuksista;

95.

on erittäin huolissaan siitä, että alue- ja rakennerahastojen käyttöaste jäi luvattoman alhaiseksi, ja kehottaa komissiota jatkamaan tarkistamismenettelyä ja yksinkertaistamaan viipymättä nykyisiä säännöksiä;

96.

muistuttaa komissiota lisäksi tilintarkastustuomioistuimen suosituksesta hyödyntää menoihin sovellettavissa asetuksissa ja säännöissä vahvistettuja yksinkertaistamismahdollisuuksia, kuitenkin niin ettei menojen vaikuttavuus heikkene, ja kehottaa sitä käynnistämään pohdinnat uusista mahdollisesti toteutettavista yksinkertaistamistoimista, mukaan luettuna järjestelmän tietokoneistaminen; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio on perustanut yksinkertaistamista käsittelevän työryhmän, ja odottaa komission tekevän kautta 2007–2013 koskevia konkreettisia yksinkertaistamisehdotuksia kyseisen työryhmän edistymistulosten perusteella;

97.

kehottaa komissiota lisäksi arvioimaan koheesiopolitiikan myönteisiä vaikutuksia jäsenvaltioittain ja toimittamaan parlamentille kertomuksen tämän lisäarvosta unionin tasolla;

98.

panee huolestuneena merkille, että Euroopan aluekehitysrahastossa vuosina 2000–2006 tehdyistä rahoitusoikaisuista 95,47 prosenttia koski Espanjaa (59,07 prosenttia), Italiaa (31,97 prosenttia) ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (4,43 prosenttia); panee merkille, että 22 jäsenvaltiolle jää loput 4,53 prosenttia rahoitusoikaisuista; kehottaa komissiota mukauttamaan valvontavaatimuksiaan virheiden määrän ja vakavuuden mukaan maissa, joita tämä koskee eniten; kehottaa lisäksi komissiota tiedottamaan parlamentille, mitä se tekee korkeille virheasteille näissä kolmessa jäsenvaltiossa;

99.

panee huolestuneena merkille, että koheesiorahastossa vuosina 2000–2006 tehdyistä rahoitusoikaisuista 95,92 prosenttia koski Kreikkaa (53,06 prosenttia) ja Espanjaa (42,86 prosenttia); huomauttaa, että 23 jäsenvaltion osuus rahoitusoikaisuista oli yhteensä 4,08 prosenttia; kehottaa komissiota mukauttamaan valvontavaatimuksiaan virheiden määrän ja vakavuuden mukaan maissa, joita tämä koskee eniten; kehottaa lisäksi komissiota tiedottamaan parlamentille, mitä se tekee korkeille virheasteille näissä kahdessa jäsenvaltiossa;

100.

panee huolestuneena merkille, että sosiaalirahastossa vuosina 2000–2006 tehdyistä rahoitusoikaisuista 84,28 prosenttia koski Espanjaa (46,42 prosenttia) ja Italiaa (37,86 prosenttia); huomauttaa, että 23 jäsenvaltion osuus rahoitusoikaisuista oli yhteensä 15,72 prosenttia; kehottaa komissiota mukauttamaan valvontavaatimuksiaan virheiden määrän ja vakavuuden mukaan maissa, joita tämä koskee eniten; kehottaa lisäksi komissiota tiedottamaan parlamentille, mitä se tekee korkeille virheasteille näissä kahdessa jäsenvaltiossa;

101.

pitää myönteisenä, että komissio on toimittanut koko vuoden 2008 ajan neljännesvuosittaisia raportteja rahoitusoikaisuista, jotka johtuvat komission omasta tai tilintarkastustuomioistuimen tilintarkastustyöstä; kehottaa komissiota jatkamaan rahoitusoikaisujen soveltamista voimassa olevan asetuksen mukaisesti, jotta ilmoitetut säännönvastaiset menoerät voitaisiin poistaa aikaisemmin, ja soveltamaan tiukkoja päättämismenettelyjä kauden 2000–2006 Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmiin, jotta tällaiset menoerät olisi pitkälti poistettu kun tilinpäätös tehdään; kehottaa lisäksi komissiota jatkamaan yksityiskohtaisten tietojen antamista sovelletuista rahoitusoikaisuista ja antamaan heti päättämismenettelyn käynnistyttyä arvion tällä tavalla päätettyjen ohjelmien jäännösvirheasteesta;

102.

pyytää, että komissio jatkaa vuotuisissa toimintakertomuksissa jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä tapahtuvan hallinnoinnin kohdalla olevien valvontaongelmien yksilöimistä myös maksuviranomaisten tasolla tunnistaakseen kunkin jäsenvaltion ja kunkin ohjelman yksittäiset heikkoudet ja että näihin ongelmiin liitettäisiin välittömästi varaumia; kehottaa komissiota luokittelemaan jäsenvaltiot vuosittain kunkin yhteisön rahaston osalta ja toimittamaan luokituksen ja vahvistetun virheasteen parlamentille sekä kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan vastaavan luettelon tarkastustensa perusteella;

103.

pyytää komissiolta, lopullista vastuuta yhteisövarojen moitteettomasta hoidosta kantavan tahon ominaisuudessa, että mikäli jokin jäsenvaltio ei anna toivottuja takeita, sovelletaan maksujen keskeyttämistä koskevia yhteisön sääntöjä;

104.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomus varainhoitovuodelta 2007 kattaa edelleen ainoastaan vuosien 2000–2006 hankkeet, koska vuosi 2007 on pääasiallisesti ollut vuosien 2007–2013 ohjelmien täytäntöönpanon valmistelua; painottaa siksi, että ohjelmakaudeksi 2007–2013 vahvistettujen sääntöjen, jotka ovat vuoteen 2006 asti sovellettuja sääntöjä yksinkertaisempia ja tiukempia, vaikutusta ei vielä voida arvioida;

105.

painottaa, että koheesiopolitiikka säilyy edelleen yhtenä unionin tärkeimmistä politiikoista; korostaa sen merkitystä unionin finanssikriisiin yhteydessä toteuttamille toimille ja sen avainasemaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa; pitää siksi myönteisinä komission ehdottamia toimia, joiden tarkoituksena on koheesio-ohjelmien täytäntöönpanon helpottaminen ja nopeuttaminen;

106.

toteaa, että menettelyjen yksinkertaistaminen on olennaista hallinnollisen taakan keventämiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; korostaa kuitenkin, että on tärkeää varmistaa, että menettelyjen yksinkertaistaminen auttaa vähentämään virheiden määrää tulevaisuudessa;

107.

yhtyy komission ilmaisemaan rahoitusoikaisuja koskevaan näkemykseen, jonka mukaisesti sääntöjenvastaisuudet todennäköisesti havaitaan ja korjataan monivuotisen oikaisumekanismin avulla; toteaa, että komissio tarkistaa jatkuvasti, että jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat täydellisiä ja tarkkoja, ja että jäsenvaltioiden tekemiä oikaisuja koskevien luotettavien todisteiden toimittamisessa on edistytty;

108.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen toteaman virhetason sekä tilintarkastustuomioistuimen ja komission erilaisen tulkinnan summasta, jota ei olisi pitänyt maksaa takaisin (erityisesti menojen tukikelpoisuutta koskevat tulkintaerot); painottaa lisäselvitysten tarvetta ja vaatii yhdenmukaistamaan rahoitusoikaisujen käyttöön sovellettavien sääntöjen tulkintaa; kehottaa niin ikään jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, laatimaan mahdollisimman pian yhteisesti hallinnoitavia menoja koskevat vuotuiset kansalliset ilmoitukset;

109.

on jokseenkin tyytyväinen jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien ilmeisiin tilastollisiin parannuksiin, mutta pahoittelee, että useisiin jäsenvaltioiden valvontajärjestelmiin sisältyy edelleen korvausten sääntöjenvastaisuuksiin liittyviä riskejä; katsoo, että ensimmäisen tason tarkastusten tehokkuutta on parannettava kansallisella tasolla ja jäsenvaltioiden sisällä entisestään; korostaa tässä yhteydessä komission tärkeää valvontatehtävää;

110.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa havainnoitu virheiden määrä ei välttämättä viittaa petoksiin, ja kehottaa sen tähden komissiota ja tilintarkastustuomioistuinta selkeyttämään tätä asiaa tulevissa asiakirjoissaan;

111.

pitää valitettavana yleisimpiä Euroopan sosiaalirahastoihin liittyviä virheitä, joihin kuului ensinnäkin se, että kyseiseen hankkeeseen tosiasiallisesti liittyviä yleiskuluja tai henkilöstömenoja koskeva todentava aineisto puuttui, sekä se, että henkilöstömenot tai yleiskulut oli arvioitu liian suuriksi; tukee sen tähden voimakkaasti vuosien 2007–2013 rahoituskehykseen liittyviä uusia sääntöjä, jotka yksinkertaistavat menettelyjä ja antavat mahdollisuuden ilmoittaa yleiskulut kiinteänä osuutena välittömistä kustannuksista; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita tehostamaan edunsaajiin kohdistuvaa tiedotustoimintaansa ja parantamaan päivittäisen hallinnoinnin tarkastuksia virheiden vähentämiseksi;

112.

pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan samoja ongelmia (virheitä kulujen korvauksissa, sovellettavien sääntöjen monimutkaisuus ja tehokkaan seuraamusmenettelyn puuttuminen) ilmenee vuodesta toiseen, vaikka komissio hallinnoi suoraan sisäisiin politiikanaloihin liittyviä toimia, ja pyytää komissiota jatkamaan ponnistelujaan yhteisrahoitteisia ohjelmia koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseksi ja selkeyttämiseksi;

113.

pitää tutkimuksen ja teknisen kehittämisen alan suuntausta myönteisenä, sillä virheaste on laskenut tuntuvasti 8,03 prosentista 2,39 prosenttiin vuosien 2006 ja 2007 välisenä aikana; katsoo, että tämä merkittävä saavutus johtuu siitä, että komission tutkimuksen alalla toimivat pääosastot toteuttivat vuoden 2005 vastuuvapausmenettelyn suositukset tiiviissä yhteistyössä parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan ja tilintarkastustuomioistuimen kanssa;

114.

toteaa, että vuonna 2007 tarkastustodistuksia koskevalla järjestelmällä kyettiin alentamaan kuudennen puiteohjelman mukaisten hankkeiden virheastetta 2,5 prosenttiin, kun taas viidennen puiteohjelman hankkeiden – joihin ei sovellettu tarkastustodistuksia koskevaa järjestelmää – virheaste oli 4,06 prosenttia;

115.

panee tyytyväisenä merkille komission yksiköiden suunnitteluasiakirjan (SEC(2008) 3054), jossa laaditaan alustava arvio muun muassa kustannuksista, joita valvonnasta aiheutuu muun muassa tutkimuksen pääosastolle ja tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosastolle, ja jonka tavoitteena on käynnistää toimielinten välinen keskustelu, jotta päästäisiin yhteiseen sopimukseen hyväksyttävästä virheriskistä yhteisön tutkimuspolitiikan alalla;

116.

kehottaa komissiota hyödyntämään edelleen seitsemännessä puiteohjelmassa vahvistettuja takaisinmaksattamista koskevia mahdollisuuksia, etenkin analysoimaan edelleen tämän puiteohjelman kiinteitä maksuja koskevien menettelyjen asianmukaisuutta, ja tiedottamaan Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle välitarkistuksen yhteydessä siitä, miten se on pyrkinyt yksinkertaistamaan edunsaajiin ja järjestelmän kannalta välttämättömiin parannuksiin liittyviä sääntöjä;

117.

on huolestunut tutkimuksen ja kehityksen seitsemättä puiteohjelmaa koskevista säännöistä, jotka poikkeavat yleisistä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustetuista ja varmennetuista kirjanpito- ja laskentamenetelmistä ja joissa ei oteta huomioon kansallisten tarkastusviranomaisten tuloksia kansallisesti varmennetuista kustannuspaikkakohtaisista keskimääräisistä tuntipalkoista; katsoo, että seitsemättä puiteohjelmaa koskevat säännöt ovat selkeästi ristiriidassa Euroopan teollisuudessa sovellettujen nykyaikaisten kirjanpito- ja laskentastandardien kanssa, kun niissä pyydetään ilmoittamaan aktiivisesti tiettyyn tutkimusohjelmaan osallistuviin yksittäisiin henkilöihin liittyvät kustannukset; pyytää komissiota käynnistämään menettelyn, jolla seitsemättä puiteohjelmaa koskevat säännöt saatetaan yhdenmukaisiksi sellaisten yleisten yritystoiminnan käytäntöjen kanssa, jotka mahdollistavat kustannuspaikkakohtaisten keskimääräisten tuntipalkkojen laskemisen ja laskuttamisen ja joissa ei pyydetä ilmoittamaan aktiivisesti tiettyyn tutkimusohjelmaan osallistuviin yksittäisiin henkilöihin liittyviä kustannuksia.

118.

on menettelytapaa koskevien todistusten (menettelyt henkilöstökustannusten ja välillisten kustannusten laskemiseksi ja menettelyt keskimääräisen henkilöstön kustannusten laskemiseksi) osalta huolissaan niistä, joita ei vielä ole hyväksytty, ja kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tarvittavat ja ymmärrettävissä olevat perusteet, joilla sekä henkilöstökustannuksia että välillisiä kustannuksia koskevista menettelytavoista annettavat todistukset voidaan hyväksyä; uskoo, että edunsaajien olisi saatava käyttää keskimääräisen henkilöstön kustannuksia ja soveltaa vakiintunutta menettelytapaa välillisten kustannusten laskemiseksi; edellyttää todistusten hyväksymisen (tai hylkäämisen) aikaista käynnistämistä, millä varmistetaan, että tutkimukseen kohdennettuja varoja voidaan käyttää; pyytää komissiota hyväksymään kyseisenlaiset kustannuspaikkakohtaiset keskituntipalkat ilman menettelytapaa koskevaa todistusta ainakin tapauksissa, joissa kansallinen viranomainen on ne tarkastanut ja varmentanut;

119.

muistuttaa, että hallintomenettelyjen ja tukihakemusten yksinkertaistamiseksi edunsaajia varten olisi oltava yksi ainoa tutkimusta koskevia kysymyksiä käsittelevä yhteyspiste, jolla olisi valtuudet tehdä näitä kysymyksiä koskevia päätöksiä;

120.

pyytää oikeusvarmuuden vuoksi, että komissio pidättyisi tekemästä uudelleen kuudennen puiteohjelman hankkeiden rahoitusselvityksiä koskevia, komission jo kertaalleen hyväksymiä laskelmia esittämällä uusia tulkintoja kuudennen puiteohjelman mallisopimuksen yleisissä ehdoissa (liite II) vahvistetuista tukikelpoisuuskriteereistä;

121.

toteaa, että tutkimukseen ja kehitykseen liittyvän seitsemännen puiteohjelman kaksivaiheista menettelyä sovelletaan tietyillä aloilla; kehottaa komissiota kuulemaan tutkimusorganisaatioita siitä, onko asianmukaista laajentaa tätä käytäntöä muuntyyppisiin hankkeisiin, jos se saattaisi vähentää merkittävästi alkuperäisten hankehakemusten valmistelukustannuksia;

122.

huomauttaa, että tutkimuksen alalla komissio on moninkertaistanut tutkimuslaitosten määrän, yhteistyömenettelyt sekä hallintomenettelyt; muistuttaa tämän johtuvan siitä, että kauden 2007–2013 rahoituskehyksessä lisättiin huomattavasti tutkimukseen ja innovointiin käytettäviä määrärahoja; pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan mahdollisia ongelmia siitä, että budjettivallan käyttäjän suhteen ei toimita avoimesti, ja siitä, että edunsaajia kohdellaan näiden mallien puitteissa eri tavalla; pyytää pääjohtajaa ottamaan vuotuiseen toimintakertomukseensa luvun kutakin näitä laitosta, mallia ja mekanismia varten tiedottaakseen varojen käytöstä ja näiden julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallien toivotuista tuloksista;

123.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta, ottaen huomioon, että komission tarkastusstrategia kattaa puiteohjelman menot neljän vuoden aikana, kun taas tilintarkastustuomioistuin tekee raporttinsa vuosittain, esittämään monivuotiset taulukot siten, että sen tarkastuksessa havaitsemien virheiden rahoitusvaikutukset esitettäisiin tavalla, joka sopii yhteen komission valvontastrategian kanssa;

124.

pitää ympäristöä, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien budjettikohtien yleistä toteuttamisastetta tyydyttävänä;

125.

korostaa, että talousarvion yleinen toteutusaste oli ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden alalla 94,6 prosenttia, mikä on tyydyttävä tulos, ottaen huomioon, että vuosi 2007 oli uuden rahoituskehyksen 2007–2013 ensimmäinen vuosi ja että kyseisenä vuonna hyväksyttiin ja tuli voimaan uusia ympäristöpoliittisia ohjelmia;

126.

on tyytyväinen yhteisön tupakka-alan rahaston talousarvion toteutusasteeseen, joka on täydet 100 prosenttia; on siksi vakuuttunut siitä, että tämän välineen, josta myönnetään rahoitustukea erityisesti tiedotus- ja koulutushankkeisiin, joilla lisätään kansalaisten tietoisuutta tupakoinnin haittavaikutuksista, toteutus on tehokasta;

127.

kehottaa komissiota suunnittelemaan monivuotisten ohjelmien yhteyteen lisäapua hakijoille, etenkin tarjoamaan erityiskoulutusta hakijoille ja esittämään ohjeet käyttäjäystävällisessä muodossa;

128.

pitää myönteisinä pyrkimyksiä tarkentaa tarjouspyyntöjä ja tarjota hakijoille enemmän apua, erityisesti kansanterveysohjelmien yhteydessä, jotta vältettäisiin sellaisten hankehakemusten toimittaminen, jotka selvästi eivät täytä hakuperusteita tai ovat huonosti laadittuja, mutta toteaa, että on vielä tehtävä työtä tyydyttävän tilanteen aikaansaamiseksi;

129.

korostaa, että osaa terveysalan toimintaohjelmasta toteuttaa terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirasto; muistuttaa tässä mielessä komissiolle, että sen on käytettävä ohjelman toimintamäärärahoja erittäin kustannustehokkaasti, koska niistä maksetaan myös hallinnolliset menot;

130.

huomauttaa, että asetukseen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 sisältyvien hallintoa ja rahoitusta koskevien säännösten noudattaminen ei saisi tarpeettomasti viivästyttää avustusten myöntämistä tai rahoitettavien hankkeiden valintaa, ja kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään parantaa hallintomenettelyjä, jotka vaikuttavat maksusitoumus- ja maksumäärärahojen toteutukseen;

131.

pitää tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa tehtyjä huomautuksia myönteisinä ja katsoo, että siinä annetaan tasapuolinen arvio sisämarkkinapolitiikasta, tullipolitiikasta ja kuluttajansuojapolitiikasta;

132.

kehottaa jäsenvaltioita parantamaan edelleen sisäisiä valvontajärjestelmiään, jotta estetään luvattomien tavaroiden saattaminen yhteisön markkinoille; kehottaa lisäksi komissiota ryhtymään jatkotoimiin vuonna 2007 havaittujen kuluttajansuojaan liittyvien puutteiden johdosta;

133.

pitää myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen huomautusta, jonka mukaan tullialan ja kirjanpidon valvontajärjestelmät toimivat hyvin; korostaa, että vaikka tullitarkastukset ovatkin pääasiassa jäsenvaltioiden vastuulla, tullialan hallinnointi pitäisi uskoa vain luotettaville taloudellisille toimijoille, jotta vältetään se riski, että tavaroita tuodaan kansainvälisille markkinoille maksamatta tullimaksuja tai määrittämättä tullausarvoa;

134.

pitää arvossa toimia, joiden avulla budjettikohdassa 12 02 01 (Sisämarkkinoiden toteuttaminen ja kehittäminen) on saavutettu 86 prosentin toteutusaste; panee merkille, että komission mukaan maksumäärärahoja jäi käyttämättä siksi, että jotkut tutkimussopimukset allekirjoitettiin vasta vuoden lopulla ja vuonna 2007 ei ollut maksuja, kuten oli suunniteltu;

135.

huomauttaa, että budjettikohdan 14 04 02 (Tulli 2007) 55 prosentin toteutusaste ei ole riittävän korkea ja edellyttääkin parempaa talousarviosuunnittelua; panee merkille, että komission mukaan suurin osa tästä budjettikohdasta liittyy tietotekniikkaa koskeviin pitkäaikaisiin sopimuksiin, joissa tuotteet ja palvelut toimitetaan ”vaadittaessa”, mikä tekee tarkkojen rahoitustarpeiden arvioinnista ja suunnittelusta vaikeaa; tunnustaa kuitenkin, että vuoden 2008 talousarvion toteutuksessa on saavutettu myönteisiä tuloksia, sillä maksumäärärahojen toteutusaste oli yli 97 prosenttia;

136.

panee merkille, että budjettikohdan 17 02 02 (Kuluttajansuojaohjelma) toteutusaste (77 prosenttia) on aiempia vuosia alhaisempi; panee lisäksi merkille, että komission mukaan tämän syynä ovat jaksottamattomien määrärahojen siirtäminen terveys- ja kuluttaja-asioiden toimeenpanovirastolta takaisin kuluttajansuojaohjelmaan sekä eräät vuoden 2007 aikana tehdyt viivästyneet sitoumukset, minkä johdosta vuodeksi 2007 suunniteltuja maksuja ei tehty; kehottaakin komissiota parantamaan alan talousarviosuunnittelua;

137.

panee merkille, että lopullisesti hyväksytyssä ja vuoden aikana muutetussa vuoden 2007 talousarviossa liikennepolitiikkaan osoitettiin yhteensä 1 322 667 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 743 111 000 euroa maksumäärärahoina; panee lisäksi merkille, että näistä määrärahoista

138.

on tyytyväinen Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeviin hankkeisiin osoitettujen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen jatkuvaan korkeaan käyttöasteeseen, joka on molempien kohdalla lähes 100 prosenttia, ja pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että kansallisista talousarvioista osoitetaan riittävästi varoja tämän EU:n sitoumuksen täyttämiseksi;

139.

panee huolestuneena merkille liikenneturvallisuuteen (55,95 prosenttia) ja GNSS:n valvontaviranomaiselle (33,24 prosenttia osastossa 3) osoitettujen maksusitoumusmäärärahojen alhaisen käyttöasteen, jonka takia huomattava osa vuoden 2006 ylijäämästä peräisin olevista vuoden 2007 määrärahoista jouduttiin siirtämään vuodelle 2008; on lisäksi huolissaan siitä, että maksumäärärahojen käyttöaste jäi alhaiseksi sisämarkkinoiden ja liikenneverkkojen optimoinnin (47,48 prosenttia) ja matkustajien oikeuksien (58,96 prosenttia) kohdalla sopimusten allekirjoituksen viivästymisen vuoksi sekä GNSS:n valvontaviranomaisen (33,24 prosenttia osastossa 3) kohdalla;

140.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen Euroopan laajuisista liikenneverkoista (TEN-T) laatiman erityiskertomuksen nro 6/2005 (20) aiheuttamien reaktioiden perusteella rajat ylittävien hankkeiden rahoitustuen enimmäisosuus on noussut 30 prosenttiin ja rahoituksen vähimmäismäärä 1 500 000 euroon; panee lisäksi merkille, että hankkeiden valintaan käytettävää arviointimenettelyä on parannettu ja seurantaa on kehitetty, mutta pahoittelee samalla, että töiden kuvauksen rakennetta ei ole yhdenmukaistettu eikä teknistä ja rahoitukseen liittyvää raportointia vakioitu;

141.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen analyysi tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen suoraan liittyvien sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanosta osoittaa, että energian ja liikenteen pääosaston toteuttamat toimet täyttävät perusvaatimukset;

142.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuin ottaa vuosikertomuksessaan 2007 kantaa koulutus- ja kulttuuripolitiikan alalla havaittuun virheasteeseen (9.11 kohta sekä liite 9.1, virheaste 2–5 prosenttia), mutta ei huomioi eri kansallisten virastojen eikä toimeenpanovirastojen toimintamuotoja eikä myöskään niiden työn laatua tai syitä viraston olemassaoloon;

143.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan seuraavassa vuosikertomuksessaan yksityiskohtaisemmin eri virastojen tehokkuutta ja tarvetta koulutus- ja kulttuuripolitiikan alalla;

144.

ottaa huomioon, että koulutuksen ja kulttuurin pääosasto on ohjelmien uudessa sukupolvessa yhdenmukaistanut toimintaohjelmat ja ottanut käyttöön yhtenäisen sisäisen tarkastuksen mallin; katsoo tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden antamat ennakko- ja jälkilausumat ovat uusia tekijöitä valvonnan ja sisäisten tarkastusten järjestelmissä;

145.

pahoittelee kuitenkin tilintarkastustuomioistuimen toteamia puutteita ennakkotarkastuslausumia koskevassa menettelyssä sekä toteamusta siitä, että tämä menettely antaa vain vähäisen varmuuden kyseisten menojen hallinnoinnin laadusta (vuosikertomuksen 2007 9.16 kohta); toteaa kuitenkin, että ennakkolausuma on ainoastaan osa näytöstä, jonka tilintarkastustuomioistuin saa tarkastaessaan tilejä lausuntonsa antamista varten;

146.

panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on todennut, että kansalliset viranomaiset sovelsivat erilaisia lähestymistapoja saadakseen perustan ennakkotarkastuslausumia varten, ja eroja havaittiin myös siinä, minkä verran tietoja kyseiset viranomaiset ilmoittivat suorittamistaan menettelyistä; kehottaa komissiota käynnistämään kyseisten lausumien yhdenmukaistamisen ja tiedottamaan asian etenemisestä parlamentille ja tilintarkastustuomioistuimelle;

147.

panee myös merkille, että jäsenvaltioiden viranomaisten täytyi toimittaa vuotta 2007 koskevat vuotuiset tarkastuslausumat ”jälkikäteen”30. huhtikuuta 2008 mennessä; odottaa tilintarkastustuomioistuimen arviota vuoden 2008 tarkastuslausuman yhteydessä;

148.

on pahoillaan siitä että jotkut kansalliset viranomaiset ja virastot eivät täyttäneet velvoitteitaan, mistä syystä komissio on lähettänyt niille viralliset muistutuskirjeet, ja tukee täysin komissiota siinä, että avustusmaksut keskeytetään, jos loppukertomuksia ei ole toimitettu;

149.

vaatii kansallisia elimiä ja viranomaisia kunnioittamaan komission vahvistamia soveltamissääntöjä omien vastuidensa osalta; panee tyytyväisenä merkille, että koulutuksen ja kulttuurin pääosasto ei nähnyt mitään syytä säilyttää kansallisten elinten valvontajärjestelmiä koskevaa varaumaansa, ja tukee tiukkojen tarkastusten jatkamista;

150.

panee tyytyväisenä merkille, että maksujen viivästyminen koulutuksen ja kulttuurin alalla on vähenemässä, ja odottaa komission jatkavan ponnistelujaan viivästysten hillitsemiseksi edelleen;

151.

toivoo, että viestinnän pääosaston vuoden 2007 lopussa käyttöön ottama seurantajärjestelmä mahdollistaa sen, että jatkossa budjettihallintoa koskevaa varaumaa ei enää tarvitse tehdä, kuten tapahtui varainhoitovuonna 2007;

152.

pyytää komissiolta lisätietoja siitä, miten jäsenvaltiot kehittävät hallintorakenteitaan, joilla tuetaan ystävyyskaupunkitoimintaa, ottaen etenkin huomioon tällaisiin rakenteisiin liittyvät tarpeet, oheiskustannukset ja tavoitteet;

153.

pyytää komissiota tutkimaan, miten nuorisotoimintaohjelma saavuttaisi paremmin uusia nuorisoryhmiä ja etenkin taustaltaan heikommasta asemassa olevia nuoria; tässä mielessä ehdottaa, että nuorisojärjestöt, mukaan luettuna Euroopan nuorisofoorumi, lisäisivät tällaisiin ryhmiin kohdistuvia toimiaan, parantaisivat raportointistandardeja ja rahoituskriteerejä sekä jakaisivat nuorille kattavammin tietoa ohjelmasta itsestään;

154.

panee merkille, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen talousarvioon liittyvien maksumäärärahojen toteutus jäi alhaiselle tasolle vuoteen 2006 verrattuna (vuonna 2007 se oli 60,41 prosenttia, kun vuonna 2006 se oli 86,26 prosenttia); on tietoinen, että tämä johtui muun muassa siitä, että touko- ja kesäkuussa 2007 hyväksyttiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevat rahastot, kuten myös viivästyksistä muiden erityisohjelmien (esimerkiksi yksityisoikeutta sekä huumetorjuntaa ja tiedotusta koskevat ohjelmat) täytäntöönpanossa; korostaa maksusitoumusten toteutuksen suhteellista laskua vuodesta 2006 (90,29 prosenttia, kun vuonna 2006 se oli 94,47 prosenttia); kehottaa oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosastoa pyrkimään maksimoimaan maksusitoumusten ja maksumäärärahojen toteutuksen vuonna 2008;

155.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion, jonka mukaisesti komission tarkastukset ovat Euroopan pakolaisrahaston II kohdalla osittain vaikuttavia; ottaa asianmukaisesti huomioon komission tätä asiaa koskevat vastaukset;

156.

pitää valitettavana, että jäsenvaltiot antoivat ulkorajarahastoa varten tehdyt valvontajärjestelmien kuvaukset komissiolle vasta vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä, joten komissio ei voinut arvioida jäsenvaltioiden järjestelmiä vuoden 2007 loppuun mennessä;

157.

muistuttaa komissiota, että EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen on unionin perusperiaate ja tavoite, joka vaikuttaa yhteisön kaikkeen toimintaan ja politiikkaan;

158.

toistaa komissiolle esittämänsä vaatimuksen sukupuolten välisen tasa-arvon ottamisesta ensisijaiseksi tavoitteeksi talousarvion suunnittelussa, tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista julkisten talousarvioiden laadinnassa koskevan periaatteen mukaisesti, kuten parlamentti on pyytänyt tasa-arvonäkökohtien huomioimisesta julkisten talousarvioiden laatimisessa ”gender budgeting”3. heinäkuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa (21), ja pahoittelee komission asiaa koskevan toteutettavuustutkimuksen viipymistä;

159.

pahoittelee, että vuoden 2007 talousarvion täytäntöönpanoa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa ei ole tietoja siitä, onko talousarviolla onnistuttu edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa;

160.

ehdottaa, että tilintarkastustuomioistuin sisällyttää sukupuolten välisen tasa-arvon vuosi- ja erityiskertomuksiinsa, erityisesti naisten ja miesten välisen syrjimättömyyden periaatteen valtavirtaistamispolitiikkaa koskevien tietojen ja sukupuolisidonnaisten tietojen saatavuuden osalta;

161.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin esittää saman kritiikin kuin edellisvuosina koskien erityisesti maksuja lopullisten edunsaajien tasolla;

162.

huomauttaa, että ulkoiseen tukeen ei juuri koskettu asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 viimeisimmässä tarkistuksessa, ja kehottaa tarkistamaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 osastoa IV ”Ulkoiset toimet”, jotta se mukautettaisiin paremmin erityisiin sopimusehtoihin ja avustuksiin tällä alalla;

163.

pitää erittäin huolestuttavana, että komissio ei kyennyt luomaan todella eurooppalaista välinettä kriisinhallintaa varten, vaikka tätä oli pyydetty siltä vuosien 2005 ja 2006 vastuuvapausmenettelyissä; edellyttää, että tämä olisi toteutettava pikaisesti, ja pyytää uudelleen komissiota luomaan mahdollisuudet siihen, että tarvittaessa, näihin rahastoihin osallistuessaan, se voisi hallinnoida itse usean tuenantajan rahastoja (multi donor trust funds);

164.

pyytää komissiota varmistamaan ulkoiseen tukeen liittyvän varainhoidon täyden avoimuuden asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 53–56 artiklan mukaisesti ja noudattamaan parlamentille antamaansa sitoumusta, jonka mukaan kaikki yhteisön varoja saavat kansainväliset organisaatiot ovat velvoitettuja esittämään tilintarkastustuomioistuimelle ja komission sisäiselle tarkastajalle tulokset kaikista sisäisistä ja ulkoisista tarkastuksista, jotka koskevat näiden yhteisön varojen käyttöä; kehottaa myös varmistamaan, että OLAF pääsee tutustumaan tietoihin, jos epäillään petosta;

165.

panee merkille, että tiettyjen olettamusten perusteella (”parhaat estimaatit”) humanitaarisen avun pääosaston toteuttamien tarkastusten kokonaiskustannukset arvioitiin 25 000 000 euroksi vuonna 2007; tämä vastaa 3,2 prosenttia humanitaarisen avun kokonaismäärästä kyseisenä vuonna; pitää valitettavana sitä, että humanitaarisen avun pääosastolla ei ole käytettävissään riskinhallintamekanismia ja kehottaa sisällyttämään tarkastuksiin järjestelmällisesti tällaiset mekanismit;

166.

toteaa, että komissiolta saatujen tietojen mukaan tämä arvio kattaa vain osa kaikista humanitaarisiin toimiin liittyvistä kustannuksista, joita humanitaarisen avun pääosasto rahoittaa, sillä humanitaaristen organisaatioiden tarkastuskustannukset, jotka sisältyvät avustussopimuksen kokonaiskustannuksiin, rahoitetaan myös humanitaarisen avun pääosaston varoin;

167.

toteaa, että olettaen, että tarkastuskustannukset muodostuvat kolmesta suuresta luokasta – komission yksiköiden tarkastustoimista aiheutuvat kustannukset komissiossa ja lähetystöissä, komission ulkoisten tarkastusten kustannukset ja edunsaajien palkkaamien tarkastajien kustannusten tarkastuskulut – komissio on arvioinut EuropeAid-yhteistyötoimiston hallinnoimien varojen tarkastuskustannuksiksi vuonna 2007 noin 120 000 000 euroa;

168.

pyytää tilintarkastustuomioistuinta ottamaan seuraavan vuosikertomuksensa laskelmissa tämän huomioon ja ottamaan kantaa sekä tähän arvioon että näiden valvontajärjestelmien kustannus-hyötysuhteeseen pitäen samalla mielessä unionin ulkoisten toimien ominaispiirteet ja erityiset rajoitukset;

169.

pahoittelee, että komissio maksoi Kenialle talousarviotukea heti 27. joulukuuta 2007 pidettyjen vaalien jälkeen, mikä antaa vaikutelman, että se otti kantaa keskusteluun vaalitulosten legitiimiydestä; muistuttaa 17. tammikuuta 2008 Kenian tilanteesta antamastaan päätöslauselmasta (22) ja odottaa komission ottavan sen huomioon;

170.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion, jonka mukaan ulkosuhteiden sekä laajentumisasioiden ja humanitaarisen avun valvontajärjestelmät ovat osittain vaikuttavia; myöntää, että monet havaituista virheistä koskevat ennakkomaksuja ja että ne oikaistaan loppumaksujen yhteydessä; kehottaa kuitenkin komissiota toteuttamaan tarvittavat parannukset seuranta- ja tarkastusmenettelyissään erityisesti täytäntöönpanosta vastaavien elinten tasolla siten, ettei tästä aiheudu tarpeetonta hallinnollista taakkaa lopullisille edunsaajille; on samalla tietoinen komission ja Yhdistyneiden Kansakuntien tähän mennessä saavuttamasta edistyksestä;

171.

pitää valitettavana, että Yhdistyneiden Kansakuntien järjestöjen kautta kanavoitujen yhteisön varojen käytössä on edelleen avoimuuteen liittyviä puutteita; tukee komission pyrkimyksiä varmistaa, että asia saataisiin ratkaistua ja tilintarkastustuomioistuin saisi hyvissä ajoin kaikki pyydetyt tiedot; pitää myönteisenä, että komission Euroopan yhteisön ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisen taloudellisia ja hallinnollisia asioita koskevan puitesopimuksen (FAFA) mukaisesti toteuttamien tarkastuskäyntien määrä on kasvanut; odottaa näiden tarkastuskäyntien entisestään parantavan YK:n johtamiin toimiin osoitettujen yhteisön maksuosuuksien avoimuutta ja näkyvyyttä;

172.

kehottaa komissiota parantamaan edelleen ja määrittelemään entistä selkeämmin kolmansille maille myönnettävää talousarviotukea koskevia ehtoja ja tulosindikaattoreita, jotta voidaan vahvistaa selkeitä, yksiselitteisiä ja mitattavissa olevia arviointiperusteita, joihin liittyy tarvittaessa erityinen aikataulu;

173.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen arvion, jonka mukaan Bulgariassa on toteutettava välittömästi toimia EU-varojen hallinnointiin liittyvien puutteiden korjaamista silmällä pitäen ja Turkissa on pidettävä yllä tarvittavaa valvontaa; kehottaa kansallisia viranomaisia tehostamaan toimiaan, jotta asiaa koskevia säännöksiä noudatettaisiin;

174.

odottaa saavansa näkyviä tuloksia menojen tarkistamiseen edunsaajien tai komission käynnistämissä ulkoisissa tarkastuksissa käytettävien uusien toimeksiantojen kuvausten soveltamisesta;

175.

panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2007 CARDS-ohjelman hallinnoinnista komissiossa (23); korostaa, että on tärkeää vahvistaa komission strategista ohjausta, jotta voidaan varmistaa tiiviissä yhteistyössä ja vuoropuhelussa parlamentin kanssa asianmukainen painotus keskeisten toimenpidealojen valinnassa liittymistä valmistelevan tukivälineen yhteydessä; kehottaa komissiota laatimaan kattavan strategian, jotta voidaan parantaa paikallista sitoutumista hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa;

176.

odottaa saavansa säännöllisesti tietoa komission toteuttamista toimista Georgian konfliktinjälkeisen elpymisen ja tulevan kehityksen tukemiseksi Brysselissä 22. lokakuuta 2008 pidetyssä kansainvälisessä avunantajien konferenssissa tehdyn merkittävän sitoumuksen täytäntöönpanemiseksi;

177.

kehottaa jälleen komissiota esittämään parlamentille säännöllisin väliajoin erityisiä toimia, joilla lisätään EU:n itsehallintaa sen ulkoisissa toimissa vastaavissa maantieteellisissä yhteyksissä tehokkuuden, vastuun ja näkyvyyden periaatteiden mukaisesti;

178.

ottaa huomioon yhä useampien yhteisön varoja hallinnoivien valtioista riippumattomien järjestöjen roolin; pyytää komissiota arvioimaan valtioista riippumattomien järjestöjen Brysselissä sijaitseville päätoimipaikoille myönnettyjen toiminta-avustusten tehokkuuden ja soveltamaan tiukasti varainhoitoasetuksessa säädettyä toiminta-avustusten vähentämistä koskevaa periaatetta;

179.

pyytää komissiota laatimaan vuoden 2009 loppuun mennessä kattavan luettelon kaikista valtioista riippumattomista järjestöistä, jotka saavat EU:n tukea;

180.

panee merkille, että jälleen kerran tilintarkastustuomioistuin on todennut, että humanitaarisen avun pääosaston (ECHO) on kehitettävä tarkastusstrategiaansa siten, että se kattaa paremmin täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja varsinkin kentällä toimivien erityyppisten yhteistyökumppaneiden toimet (vuosikertomuksen 2007 8.33 kohdan f alakohta);

181.

kannustaa komissiota toteuttamaan vuonna 2007 asettamansa tavoitteen, jonka mukaan jokaiseen hankkeeseen tutustuu ainakin kerran asiantuntija (paitsi jos se ei ole mahdollista turvallisuussyistä tai pääsyvaikeuksien takia), jonka tehtävänä on varmistaa, että humanitaarisen avun asiantuntijat ovat pysyvästi paikalla helpottamassa ja maksimoimassa komission rahoittamien humanitaaristen operaatioiden vaikutusta maasta tai alueesta riippumatta;

182.

katsoo, että hankkeiden toteutuksessa komission on valvottava, että Yhdistyneiden Kansakuntien huhtikuussa 2007 hyväksymät määräykset raportoinnista pannaan varmasti täytäntöön ja että rahoituskertomukset laaditaan kyseisten määräysten mukaisesti;

183.

on tietoinen riskeistä, joita aiheutuu paikan päällä tapahtuvan valvonnan riittämättömyydestä paikoissa, joihin pääsy on vaikeaa tai joissa humanitaarisen avun neutraaliutta ei kunnioiteta, ja erityisesti siitä, että riskit liittyvät tietyssä määrin tarpeeseen tukea humanitaarisia tarpeita erityisesti ns. unohdetuissa kriiseissä;

184.

panee myös merkille, että humanitaarisen avun pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen 2007 mukaan komission humanitaarinen apu Irakissa on toteutettu yksinomaan turva-alueilla Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kautta tarkoituksena turvata vesi- ja jätevesihuolto ja sen kokonaismäärä on ollut 7 800 000 euroa;

185.

katsoo, että olisi tutkittava, miten rahoitusrakenteita (Euroopan kehitysrahastot (EKR), komissio, Euroopan investointipankki jne.) voitaisiin kehityksen ja ulkoisten toimien alalla selkeyttää, jotta yhteisön toimien näkyvyys parantuisi ja sidottujen määrärahojen tarkastus parantuisi; edellyttää, että EKR:n sisällyttämisestä yhteisön talousarvioon teetetään selvitys, jotta aiheesta voidaan käydä poliittista keskustelua;

186.

muistuttaa komission sitoutuneen (24) varmistamaan, että vuonna 2009 kaikkiaan 20 prosenttia sen myöntämästä avusta kohdennetaan peruskoulutukseen ja toisen asteen koulutukseen sekä perusterveydenhuoltoon; kehottaa komissiota antamaan yksityiskohtaisia tietoja siitä, kuinka tämä tavoite saavutetaan hankkeiden, ohjelmien ja budjettituen avulla; kehottaa lisäämään aihe-, alue- ja maakohtaisten strategia-asiakirjojen välistä yhdenmukaisuutta terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla etenkin silloin, kun tuki annetaan budjettitukena;

187.

korostaa, että etusijalle on asetettava vaikeasti tavoitettaviin ryhmiin kuuluvien lasten saaminen kouluopetuksen piiriin maissa, joiden vuosituhattavoitteiden indikaattorit ovat huolestuttavat, vammaiset lapset mukaan lukien;

188.

kehottaa komissiota asettamaan kumppanimaille annettavan avun yhteydessä etusijalle parlamentaarisen valvonnan kehittämisen ja tilintarkastuskapasiteetin etenkin silloin kun apua annetaan budjettitukena, ja pyytää komissiota raportoimaan säännöllisesti saavutetusta edistyksestä;

189.

korostaa, että komission toimien kestävyyteen on kiinnitettävä asianmukaista huomiota, mihin kuuluu tuloksia vaarantamattoman selkeän poisjättäytymisstrategian laatiminen ja täytäntöönpanon valvonta; katsoo, että tulosten tehostettu arviointi on merkittävin tekijä EU:n kehitysyhteistyön demokraattista legitiimiyttä varmistettaessa;

190.

pitää myönteisenä, että EU hyväksyi vuonna 2007 kehitysyhteistyöpolitiikan täydentävyyttä ja työnjakoa sekä komission ja jäsenvaltioiden toiminnan yhteensovittamista koskevat menettelysäännöt; kehottaa komissiota kaksinkertaistamaan pyrkimyksensä menettelysääntöjen aidon täytäntöönpanon varmistamiseksi, mihin sisältyy sitkeiden ongelmien ratkaiseminen kumppanimaiden parhaiden etujen mukaisesti;

191.

katsoo, että kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten kuulemista ei toteutettu ennen kehitysyhteistyön rahoitusvälineen mukaisten maakohtaisten strategia-asiakirjojen laatimista riittävällä tavalla, sillä asetuksen (EY) N:o 1905/2006 (25) 19 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että ”strategia-asiakirjat laaditaan periaatteessa kumppanimaan tai -alueen kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella, johon osallistuvat kansalaisyhteiskunta ja alueelliset ja paikalliset viranomaiset”; katsoo tässä yhteydessä, että kumppanimaiden kansallisten parlamenttien osallistuminen on välttämätöntä prosessin aidon omistajuuden luomiseksi; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa kohentaakseen vuoropuhelua näiden elinten kanssa ohjelmasuunnitteluprosessin eri vaiheissa;

192.

muistuttaa, että komissio on kehittänyt ensimmäisen kerran uusien jäsenvaltioiden liittymisen jälkeen Romaniaa ja Bulgariaa varten yhteistyö- ja seurantamekanismin korjatakseen ”tiettyjä puutteita oikeuslaitoksen uudistamisessa ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa” (KOM(2008) 63), ja pohtii kyseisen mekanismin tehokkuutta ja asianmukaisuutta sekä vastuuvapausviranomaiselle annettujen tietojen luotettavuutta;

193.

huomauttaa, että pääsihteeristön alaisuudessa useat komission pääosastot ja virastot vastaavat tämän mekanismin hallinnoinnista; huomauttaa, että näitä yksiköitä koskeva yhteinen toiminta on puutteellista; odottaa koordinaation parantamista ja sitä, että edistymiskertomuksiin sisällytetään järjestelmällisesti tiedot kaikista komission asianomaisista yksiköistä; pohtii, mitä komissio on tästä mekanismista oppinut ehdokasvaltioita ja mahdollisia ehdokasvaltioita ajatellen;

194.

toteaa, että Bulgariaa varten osoitettiin vuosina 2004–2007 yhteensä 650 000 000 euroa Phare-varoista, 226 000 000 Sapardista ja 440 500 000 euroa Ispasta; Romaniaa varten osoitettiin vuosina 2004–2007 noin 1 346 500 0000 euroa Phare-varoista, 526 300 000 euroa Sapardista ja 1 040 500 000 euroa Ispasta;

195.

muistuttaa, että tilintarkastustuomioistuin totesi jo erityiskertomuksessaan 4/2006 (26) Phare-investointihankkeista Bulgariassa ja Romaniassa monia yhteisön varojen hallinnointiin liittyviä ongelmia, muun muassa tarjouskilpailuihin ja menojen tukikelpoisuuteen liittyvät sääntöjenvastaisuudet, investointihyödykkeiden menettäminen, hallinnollisiin valmiuksiin liittyvät puutteet jne.;

196.

panee myös huolestuneena merkille, että talousarvion valvontavaliokunta ei saanut riittävästi ja ajoissa tietoa puutteiden laajuudesta laajentumisesta vastaavalta komission jäseneltä;

197.

panee suuresti huolestuneena merkille, että komissio keskeytti maatalousrahaston maksuja Romanialle 200 000 000 euron edestä ja jäädytti Bulgarialle osoitettuja Phare-maksuja 250 000 000 euron edestä, Sapard-maksuja 105 000 000 euron edestä ja Ispa-maksuja 115 000 000 euron edestä; toteaa, että Bulgaria menetti lopulta Phare-varoja 220 000 000 euroa;

198.

on tietoinen, että luotettavien valvontajärjestelmien puute ja todetut hallinnointiongelmat ovat riski yhteisön veronmaksajien varoille; antaa tunnustusta tällä välin näiden ongelmien ratkaisemiseksi toteutetuista toimista; kehottaa jäsenvaltioita tekemään edelleen kaikkensa yhteisön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi;

199.

katsoo, että komission olisi lisättävä teknistä tukeaan jäsenvaltioille niiden hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi; muistuttaa, että yhteisövarojen asianmukainen hallinnointi on jokaisen jäsenvaltion velvoite ja tehtävä, ja tukee komissiota varojen väliaikaisessa jäädyttämisessä, jos jäsenvaltion hallinnointijärjestelmä ei toimi;

200.

toteaa, että vuosina 2007–2013 Bulgarian pitäisi saada 6 853 000 euroa rakennerahastojen varoja ja Romanian 19 200 000 euroa; pyytää vuosittaisessa toimintakertomuksessa ja rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevissa kertomuksissa esitettyjen tietojen lisäksi näiden varojen vastuullista ja tehokasta hallinnointia;

201.

katsoo, että komissio ei ole suhtautunut Romanian ja Bulgarian varojen vastaanottokyvyn valmistelemiseen maatalous- ja koheesiopolitiikan alalla riittävän vakavasti ja että komission lausunnot ja toimet tässä yhteydessä olivat harhaanjohtavia sekä parlamentin että Bulgarian ja Romanian hallitusten kannalta ja yksi syy kyseisten jäsenvaltioiden varojen menetykseen;

202.

pyytää komissiolta tietoja käytännön seurauksista, joita on ponnisteluista oikeuslaitoksen uudistamiseksi ja korruption torjumiseksi, ja sisällyttämään edistymiskertomuksiinsa kriteerit näillä aloilla saavutetun kehityksen mittaamiseksi;

203.

toteaa, että yhteisön toimielinten on sovellettava nollatoleranssia yhteisön varojen väärinkäyttöön sekä petoksiin ja lahjontaan; pyytää komissiota varmistamaan, että aiheettomasti maksetut varat todella peritään takaisin;

204.

kehottaa lisäksi OLAFia lähettämään sille tulokset meneillään olevista tutkimuksista jäsenvaltioissa;

205.

on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kaikki Bulgarian äskettäin toteuttamat toimet edellyttävät seurantaa uskottavien, rakenteellisten oikaisutoimien muodossa sekä perusteellista kaikkien EU-varojen hallinnoinnissa mukana olevien rakenteiden uudistamista siten, että varmistetaan varojen asianmukainen ja oikea-aikainen käyttö ja korkea avoimuuden aste; kehottaa komissiota tässä mielessä parantamaan yhteen sovittamista ja viestintää kansallisten viranomaisten kanssa ja seuraamaan tarkkaan Bulgarian sille esittämien eri toimintasuunnitelmien toteutusta, ja tiedottamaan tästä asiasta parlamentille; pyytää komissiolta erityiskertomusta kaikkien EU-varojen hallinnointia ja valvontaa koskevasta tilanteesta Bulgariassa aina 15. heinäkuuta 2009 saakka;

206.

pyytää viimeisimmän edistymiskertomuksen ja korruption torjunnassa ilmenneiden takaiskujen vuoksi komissiolta erityiskertomusta kaikkien EU-varojen hallinnointia ja valvontaa koskevasta tilanteesta Romaniassa ja korruption torjumiseksi toteutetuista toimista ja siinä saavutetusta edistymisestä aina 15. heinäkuuta 2009 saakka;

207.

muistuttaa komission lähetystöjen vastuusta ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa valmistettaessa näitä maita yhteisön varojen asianmukaiseen käyttämiseen; pyytää ensinnäkin sisällyttämään liittymistä edeltävään prosessiin petosten vastaiset strategiat ja toisaalta kouluttamaan kyseisiä viranomaisia vaihto-ohjelmalla komission ja ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden hallintoviranomaisten välillä;

208.

kehottaa komissiota toimimaan aktiivisemmin Turkissa, Kroatiassa, Serbiassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa sekä muissa Länsi-Balkanin maissa olevien valvontajärjestelmien edistämiseksi liittymistä edeltävässä vaiheessa, ja kehottaa sitä toimittamaan parlamentille edistymiskertomusta näistä maista laatiessaan yksityiskohtaista tietoa tästä asiasta ja etenkin tarkan analyysin epäonnistumisten syistä; kehottaa komissiota ottamaan edistymiskertomuksissa käyttöön liikennevalojärjestelmän (vihreä, keltainen ja punainen valo) osoittamaan, miten eri keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty;

209.

pahoittelee Kosovon jälleenrakentamiseen liittyvien, YK:n hallinnoimien unionin varojen petostapauksia sekä huonoa hallintoa ja sitä, että YK ei ole toteuttanut selvästi yksilöityjen tapausten seurantaa; haluaa kuitenkin myös kiittää Euroopan jälleenrakennusvirastoa ja sen EU-henkilöstöä ja paikallista henkilöstöä kosovolaisten hyväksi toisinaan hankalissa olosuhteissa tehdystä työstä;

210.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen komission kehittämien valvontajärjestelmien tehokkuudesta Kosovon saamien yhteisön varojen tapauksessa sekä niiden mahdollisuuksista estää petoksia ja varmistaa, että rahoitus on toteutettu täysin kyseisiä ohjelmia koskevien sopimusten edellytysten mukaisesti, mukaan lukien liittymistä edeltävästä välineestä (27) maksettavaa tukea koskevat säännöt ja asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002;

211.

ehdottaa, että komissio pyytää Kosovon hallitukselta maan tilintarkastuselimen tarkastustodistusta yhteisön varojen ja etenkin budjettiin otettujen yhteisön varojen osalta;

212.

muistuttaa, että EU-rahoitukseen liittyviä sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia Kosovossa tutkimaan perustettu tutkintaryhmä päätti toimintansa elokuussa 2008 ja sen loppuraportissa todettiin, että muiden muassa YK:n henkilöstö syyllistyy rikollisiin käytäntöihin ja että tässä asiassa on annettu useita kansainvälisiä pidätysmääräyksiä, joilla ei ole ollut kuitenkaan mitään vaikutusta; kehottaa komissiota painostamaan näiden pidätysmääräysten täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota lisäksi esittämään kertomuksen kaikkien havaittujen tapausten oikeudellisista jatkotoimista; pyytää asettamaan petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjuntaan seurantaelimen, jonka toiminnassa ovat mukana komissio ja OLAF;

213.

panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei tullut esille mitään merkittävää virhettä, jolla olisi vaikutusta hallintomenojen laillisuuteen ja asianmukaisuuteen;

214.

odottaa komission varmistavan, että Belgian ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset sitoutuvat täyttämään nykyisten hallitustenvälisten sopimusten mukaiset velvoitteensa (Belgia: neljännen tai jopa viidennen Eurooppa-koulun perustaminen mahdollisimman pian, Yhdistynyt kuningaskunta: riittävä opettajien siirto), ja odottaa, että nykyistä Berkendaelin/Laekenin koulujen oppilasvalintapolitiikkaa tarkistetaan, jotta vältetään lasten luvattoman pitkät koulumatkat;

215.

panee tyytyväisenä merkille, että komissio on parlamentin pyynnöstä toteuttanut tutkimuksen hallinnolliseen toimintaan liittyvistä henkilöresursseistaan vuonna 2007 (SEC(2007) 530);

216.

on pettynyt komission vuosina 2005 ja 2006 toimittamiin riittämättömiin tietoihin tällä talousarvion kannalta erittäin tärkeällä alalla; antaa tunnustusta tällä välin toteutetuille avoimuustoimille komission verkkosivustojen toteuttamiseksi ja henkilöstön arviointia koskevan vuosikertomuksen laatimiseksi;

217.

on huolissaan siitä, että lähes 32 prosenttia komission henkilökunnasta on palkattu hallinnollisiin tuki- ja koordinointitehtäviin; muistuttaa, että 10 prosenttia talousarviosektorilla työskentelevästä henkilöstöstä ei vielä sisälly näihin tilastoihin; pyytää komissiota tekemään näistä luvuista johtopäätöksensä ja toteuttamaan henkilöstönsä uudelleenorganisoinnin vähentääkseen näillä sektoreilla työskentelevän henkilöstön 20 prosenttiin;

218.

panee merkille, että henkilöstön liikkuvuus -käsite koski alun perin arkaluonteisia virkoja; on yllättynyt huomatessaan komission nykyisen käytännön, jonka mukaan koko sen henkilöstö joutuu viiden vuoden tai viimeistään seitsemän vuoden välein siirtymään; pelkää, että tämä liikkuvuuden periaatteen soveltamistapa saattaa vähentää komission tehokkuutta ja estää kokemuksen ja osaamisen kartuttamisen komission sisällä; pyytää komissiota tiedottamaan, miten liikkuvuus voitaisiin rajoittaa arkaluonteisiin virkoihin;

219.

pahoittelee, että komissio ei hallinnoi avoimesti sen omistuksessa olevaa 61 kiinteistöä Brysselissä eikä kiinteistökantansa kehitystä;

220.

kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille kaikista uusista kiinteistökantaa koskevista hankkeista etukäteen, ennen näiden hankkeiden hyväksymistä, sekä tiedottamaan talousarvion valvontavaliokunnalle säännöllisesti kaikista aloitteista ja uusista päätöksistä, jotka koskevat kiinteistöhankkeita, mukaan lukien valmistelutyöt ja tarjouskilpailut, joita varten se ehdottaa tarjouskilpailulautakunnan perustamista, jossa on parlamentin edustajia;

221.

pyytää OLAFia tiedottamaan sille kiinteistöpolitiikkaan liittyvistä petostapauksista ja tutkimaan mahdolliset eturistiriidat;

222.

pyytää komissiota tarkastamaan kiinteistöjen hallintaan liittyvät tilit, ei ainoastaan komission kiinteistöjen osalta vaan kaikkien Euroopan yhteisöjen kiinteistöjen osalta, ja tarkastelemaan ajatusta yhteisestä kiinteistöjen hallinnointirakenteesta;

223.

pitää valitettavana, että komissio ei kykene varainhoitovuotta 2007 koskevassa tilinpäätöksessä (28) noudattamaan täydellisesti EY:n perustamissopimuksen määräyksiä vastuuvapauden myöntämisen nojalla toteutettavista seurantatoimista, vaan se tyytyy ilmoittamaan, että parlamentti voi vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä tuoda esille tärkeinä pitäminään havaintoja ja suosittaa toimenpiteitä, joita komission olisi noudatettava kyseisillä osa-alueilla; toteaa, että vaikka huomio pitää paikkansa, komissio jättää kuitenkin mainitsematta, että EY:n perustamissopimuksen 276 artikla velvoittaa komission myös ryhtyvän kaikkiin aiheellisiin toimiin ottaakseen huomioon parlamentin vastuuvapauden myöntämistä koskevissa päätöksissä menojen käytöstä esittämät huomautukset; muistuttaa siksi komissiota siitä, että vastuuvapauden myöntämistä koskevissa päätöslauselmissa esitetyt huomautukset eivät ole pelkkiä sitomattomia suosituksia, vaan ohjeita, jotka komission on otettava huomioon talousarviota toteuttaessaan;

224.

katsoo, että teknistä ja muuntyyppistä ulkoista tukea, joka on edelleen melko rahoittajajohtoista, usein tehotonta eikä kestävää, on uudistettava kiireesti muun muassa edistämällä paikallisen tason sitoutumista, koordinoimalla tehokkaammin resursseja jäsenvaltioiden välillä EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla ja varmistamalla, että hankkeiden täytäntöönpanoon on riittävästi aikaa;

225.

panee tässä yhteydessä merkille, että komission yksiköt hyväksyivät heinäkuussa 2008 yleisstrategian ja työohjelman, jonka avulla voidaan saavuttaa EU:n tuen tehokkuuteen liittyvät tavoitteet teknisessä yhteistyössä ja hankkeiden täytäntöönpanoyksiköissä; kehottaa komissiota siksi tiedottamaan parlamentille tämän strategian toteuttamisesta ensimmäisen kerran ennen maaliskuuta 2009 ja sen jälkeen puolen vuoden välein;

226.

panee merkille myöhään lähetetyt tiedot tekniseen apuun käytetyistä määristä, joista komissio tiedotti tilintarkastustuomioistuimelle äskettäin sen jälkeen, kun tilintarkastustuomioistuin oli julkaissut erityiskertomuksensa; on yllättynyt siitä, että näitä tietoja ei saatu käyttöön erityiskertomuksen valmisteluvaiheessa; myöntää, että OECD:n kehitysapukomitean määritelmä on laaja-alainen ja johtaa käytännössä tulkintaeroihin; odottaa, että komission hyväksymä strategia johtaa myös teknisen avun operationaalisempaan määrittelyyn;

227.

pahoittelee, että kumppanuustoimintavälinettä ei vielä täysin hyödynnetty AKT-maissa ja Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa; pyytää siksi, että komissio ehdottaa tarvittavia lainsäädäntömuutoksia ennen nykyisen komission toimikauden päättymistä, ja vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet varmistaakseen tämän välineen laaja-alaisen käytön ottaen huomioon kyseisten maiden erityistarpeet, ja tarkistamaan asetusta kymmenennen EKR:n täytäntöönpanosta vastaavasti;

228.

pahoittelee sitä, että komissio ei juuri käytä lykkäysehtoa, joka mahdollistaa nopeutetun hankintamenettelyn; pyytää komissiota käyttämään tätä välinettä viisaasti parantaakseen teknisen avun operaatioiden täytäntöönpanoaikataulua;

229.

ei pidä hyväksyttävänä sitä, että jotkut yritykset esittävät tarkoituksellisesti asiantuntijoita, joilla on hyvä ansioluettelo, voittaakseen sopimuksen, vaikka tietävät, ettei kyseinen asiantuntija ole käytössä tehtävään; on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että komission käyttämä valintaperuste teknisen avun tapauksessa ei ole asianmukainen;

230.

pyytää siksi komissiota kiinnittämään huomattavasti enemmän huomiota muihin kriteereihin (esimerkiksi niihin, joita tilintarkastustuomioistuin esitti) kuin yksinomaan tiimin johtajan ansioluetteloon; ehdottaa, että tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi luomalla tietokanta, joka vastaa niiden yritysten oikeudellisia vaatimuksia, jotka eivät pysty tarjoamaan ehdotettua asiantuntijaa, mikä puolestaan estäisi näitä osallistumasta tarjouskilpailuun tietyllä ajanjaksolla; panee merkille, että komissio hyväksyi 17. joulukuuta 2008 asetuksen (EY, Euratom) N:o 1302/2008 (29) poissulkemisia koskevasta keskustietokannasta sekä teki 16. joulukuuta 2008 päätöksen 2008/969/EY, Euratom (30) komission tulojen ja menojen hyväksyjien ja toimeenpanovirastojen käyttöön tarkoitetusta ennakkovaroitusjärjestelmästä, mutta nämä uudet välineet eivät anna mahdollisuutta sulkea yrityksiä pois tästä syystä; panee vielä merkille, että nämä näkökohdat ovat osa työohjelmaa (osa 3, toimet 13–15) ja kehottaa komissiota noudattamaan siihen liittyviä toimia välittömästi;

231.

on tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä siitä, että kumppanimaiden julkista varainhoitoa ja hankintajärjestelmien käyttöä koskeva komission lähestymistapa ei ole johdonmukainen, ja on välillä täysin ristiriidassa niiden sitoumusten kanssa, joita EU on tehnyt 2. maaliskuuta 2005 hyväksytyssä Pariisin julistuksessa avun tehokkuudesta (31); vaatii komissiota siksi varmistamaan näiden sitoumusten nopean täytäntöönpanon Accran ja Accran jälkeisen työsuunnitelman ja työohjelman toimien (osa 1, erityisesti toimi 20) yhteydessä suunnitellun strategisen vuoropuhelun perusteella;

232.

kehottaa komissiota pitämään mahdollisimman pitkälti kiinni avoimuusaloitteista ja ottamaan huomioon parlamentin 19. helmikuuta 2008 antaman päätöslauselman seurattavuudesta taloudellisissa kysymyksissä (32), ja suosittelee, että kehitetään tietokanta, joka tarjoaa yleiskatsauksen teknisen avun toimiin ja tuloksiin, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää teknisen avun tehtävissä ja estää näin päällekkäisyydet;

233.

kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen tärkeimpien hankkeiden tiukkaa hyväksyntämenettelyä, mutta suosittelee, että päätöksentekoa järkeistetään ilmoittamalla todelliset arvot, millä vältetään hallinnollisen menettelyn näkökulman liiallista painottamista ja lyhennetään päätöksentekoprosessin kestoa kohtuulliseksi, ja perustamaan mahdollisimman pian aluepolitiikan pääosastoon itsenäisen yksikön luonteeltaan monialaisia tärkeimpiä hankkeita varten; kiinnittää komission huomion siihen, että se myöntää jo tukea ohjelmistoon tehtäviin investointeihin, mikä auttaa tekemään järjestelmästä avoimemman ja helpottaa sen valvomista; toteaa samalla, että komission ei pidä kuitenkaan vähentää paikalla tehtäviä tarkastuksia;

234.

kehottaa komissiota tekemään selkoa merkittäviä hankkeita koskevien n + 2- ja n + 3 -sääntöjen käytännön soveltamisesta, koska eräät jäsenvaltiot ovat yrittäneet kiertää Euroopan aluekehitysrahastoa koskevia sääntöjä (ja etenkin n + 2 -sääntöä) sulauttamalla hankkeita yhteen siten, että niiden kokonaisarvo jää hieman alle tärkeimpien hankkeiden kynnysarvojen, ja odottaa sitten komissiolta päätöstä n + 2 -säännön soveltamisen keskeyttämiseksi;

235.

painottaa ja pyrkii löytämään vastauksen siihen, kuinka on päässyt kehittymään riskejä kaihtava kulttuuri (jolloin laadukkaat ja innovoivat investoinnit eivät saa näkyvyyttä), sillä tämä käytäntö on täysin ristiriidassa Lissabonin strategiassa ilmoitettujen yhteisön pyrkimysten kanssa; katsoo, että ongelma ei piile infrastruktuuriin tehtävien investointien rahoittamisessa vaan siinä, että jäsenvaltiot voivat välttää innovoivia investointeja (riski-investointeja);

236.

pitää valitettavana, että komissio (sen aluepolitiikan pääosasto) ei rahoita oman henkilöstönsä koulutusta vaan sellaisen erillisen ryhmän (JASPERS) koulutusta, joka kuuluu Euroopan investointipankin rakenteeseen ja ei siten ole vastuussa toiminnastaan komissiolle; tähdentää jäsenvaltioille, että jos ne eivät kykene antamaan asiantuntijapooleilleen koulutusta ja kehittämään niitä, jäsenvaltiot joutuvat riippuvaisiksi ulkomaisista ja ulkoisista asiantuntijaryhmistä, mistä koituu asianosaiselle valtiolle merkittäviä välillisiä kustannuksia;

237.

tukee aloitetta, että komissio yrittää laatia jälkikäteen arvion merkittävimmistä hankkeista ja määrittää, mitä tietoja (yhdenmukaisuus ja vertailtavuus) tarvitaan ja mitä tietoja jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava tiettyyn määräaikaan mennessä; katsoo, että seuranta on keskitettävä näin, koska toistaiseksi ei ole konkreettista näyttöä siitä, että yhteisön avustuksin rahoitetut suuret hankkeet ovat tehokkaita ja että jäsenvaltiot ovat käyttäneet saamiaan varoja mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti;

238.

korostaa, että tärkeimpiä hankkeita koskevat tiedot ovat nykyisin saatavilla rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevissa komission vuosikertomuksissa vasta kun ne on hyväksytty; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että kansalaiset voivat seurata sen kotisivuilta kaikkien tärkeimpien hankkeiden kulloistakin tilannetta;

239.

vaatii komissiota korjaamaan kiireellisesti ratkaisematta olevat ongelmat ja heikkoudet, koska ne voivat johtaa unionin perinteisessä omien varojen muodossa olevien tulojen menetykseen;

240.

panee merkille komission vastaukset, joiden mukaan vuonna 2008 hyväksytty uudistettu tullikoodeksi (33) tekee sitovista tariffitiedoista pakollisia niiden hallussapitäjille, sanaston päivitystyötä jatketaan ja käyttöliittymä on käytössä kaikilla unionin virallisilla kielillä;

241.

vaatii komissiolta ratkaisua tariffiluokittelua koskeviin kiistoihin yhteisön lainsäädännössä vahvistettuihin määräaikoihin mennessä ja viimeistään viiden kuukauden kuluessa, ja kehottaa komissiota lisäksi ottaen huomioon mahdolliset omien varojen menetykset lisäämään sitovaan tariffitietoon liittyvästä työstä ja luokittelusta vastaavan henkilöstön määrää 4 henkeen ja varmistamaan, että nämä analysoivat myös enemmän riskejä, valvovat tarkemmin jäsenvaltioiden maksuosuuksia järjestelmään, tarkkailevat mahdollisia ”aikalisien” väärinkäyttötapauksia sekä sitoviin tariffitietoihin liittyvää ”omalta kannalta suotuisimpien tietojen etsiskelyä”;

242.

kehottaa komissiota antamaan parlamentille tietoja vuoden 2009 loppuun mennessä kaikista tilintarkastustuomioistuimen huomautusten perusteella käynnistetyistä toimenpiteistä sekä niiden toteuttamisesta;

243.

on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen myönteiseen yleisarvioon komission saavuttamista tuloksista Euroopan unionin solidaarisuusrahastossa;

244.

toteaa, että ”nopeutta” kohtaan osoitettua kritiikkiä ei voida yksinomaan kohdentaa komission hoitamaan rahaston hallintoon ottaen huomion, että hyvin usein ongelmat johtuvat puutteista jäsenvaltioiden hallinnoinnissa, esimerkiksi hakijan toimittamien tietojen laadun suhteen;

245.

toteaa myös, että 18. toukokuuta 2006 esittämässään kannassa (34) parlamentti antoi myönteisen lausunnon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (KOM(2005) 108) edellyttäen, että noudatetaan yksinkertaisempia ja selvempiä kriteereitä välineen aktivoimiseksi nopeammin, ja tähän mennessä neuvosto ei ole vienyt asiaa eteenpäin;

246.

pahoittelee, että jäsenvaltioiden viranomaisten on toimitettava lukuisia tarkastuksia, jotka saattavat jäädä pinnallisiksi eivätkä lopulta anna mahdollisuutta varmistua suoramyyntiä koskevien lukujen oikeellisuudesta; pitää myönteisenä komission asetusta (EY) N:o 228/2008 (35), jolla vähennettiin alle 5 000 kg tuottavien tuottajien tarkastusastetta 1 prosenttiin;

247.

katsoo, että komission olisi tehtävä yhteistyössä toteutettavan hallinnon puitteissa jatkossakin kaikki tarvittavat aloitteet varmistaakseen, että maidon kiintiöjärjestelmän täytäntöönpano ja sujuva hallinnointi ovat tehokkaan seurannan kohteena;

248.

kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia laatimaan kullekin kahdentoista kuukauden jaksolle valvontasuunnitelman riskianalyysin perusteella ja tekemään tarkastuksia kiintiövuoden aikana ja sen jälkeen 18 kuukauden kuluessa kyseisen kiintiövuoden päättymisestä;

249.

katsoo, että yksinkertaistamisen vuoksi komission olisi kehotettava uusia jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että noudatetaan yleisperiaatetta, jonka mukaan kaikki kaupan pidettävä maito on kirjattava;

250.

pyytää komissiota kehottamaan uusia jäsenvaltioita ensisijaisesti parantamaan tietokantojen ylläpitoa, kuten tilintarkastustuomioistuin pyytää kertomuksessaan, sekä välttämään tarpeettomia tarkastuksia;

251.

kehottaa komissiota jatkamaan maitoalan kehityksen arviointia ja etenkin markkinoita, tuottajien tilannetta ja aluekehitykseen kohdistuvia seurauksia koskevaa kehitystä erityisesti arviointiraporteissa, jotka on toimitettava ennen 31. joulukuuta 2010 ja 31. joulukuuta 2012 marraskuussa 2008 tehdyn, yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastusta koskevan poliittisen sopimuksen mukaisesti;

252.

kehottaa komissiota noudattamaan kaikkia tilintarkastustuomioistuimen suosituksia terveystarkastukseen nähden ja ottamaan huomioon maitoalan yhteiseen markkinajärjestelyyn ja kiintiöjärjestelmiin mahdollisesti tehtäviä muutoksia pohdittaessa erityisesti seuraavat näkökohdat:

253.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen ja kehottaa komissiota ottamaan siinä havaitut puutteet todella huomioon ja toteuttamaan toimia tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti;

254.

kehottaa komissiota luomaan ja toteuttamaan yleisen hallintojärjestelmän unionin sääntelyvirastoja varten yksiselitteisten sääntöjen perusteella, kuten avoimuus, taloudellisuus, moitteeton toiminta, tehokkuus ja hedelmällisimpien käytäntöjen keskinäinen vaihto; arvioi, että komission on pidettävä aktiivisesti yhteyttä unionin erillisvirastoihin ja avustettava niiden johtokuntatasoa toimintoperusteisen budjetoinnin ja johtamisen toteuttamisessa;

255.

kehottaa komissiota ottamaan käyttöön operationaalisen valvontajärjestelmän unionin virastoja varten siten, että se mahdollistaa parhaiden käytäntöjen ja menettelyjen sisäiset siirrot, myös kaikkien arviointi-indikaattoreiden, sekä yleisten että erityisten, osalta;

256.

pyytää komissiota kehittämään menettelytapoja suunnittelun, valvonnan, raporttien laatimisen ja virastojen toimien arvioinnin parantamiseksi sekä toteuttamaan kokonaisvaltaisesti tulosten saavuttamista koskevan käsitteen asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti sekä virastojen varainhoidon puiteasetuksen (36) mukaisesti;

257.

kehottaa komissiota tekemään kaikki tarvittavat johtopäätökset Mitch-pyörremyrskystä ja tsunamista saaduista kokemuksista parantaakseen valmiuksia tulevaisuudessa; neuvoo komissiota toimimaan kansainvälisellä tasolla aktiivisesti korjatakseen kansainvälisten avustusvalmiuksien järjestelmäheikkoudet;

258.

kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin kysymyksiin sen tulevissa kunnostamistoimissa: on taattava, että rahoitusta annetaan tarpeiden perusteella, että avustustoimet kohdistetaan mullistuksista kärsineeseen väestöön, köyhät, naiset ja lapset mukaan luettuina, ja että avun tuloksista saadaan tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa rahoittajamaiden ja avunsaajamaiden veronmaksajien kannalta;

259.

kehottaa julkisen talouden ylimpiä valvontaelimiä sekä tilintarkastustuomioistuinta tehostamaan yhteistyötään tutkimuksissa, tarkastuksissa ja katastrofiapuun liittyvien varojen käytön arvioinneissa;

260.

kehottaa komissiota tarkastamaan sen valtioista riippumattomia järjestöjä koskevaa luetteloaan sulkeakseen listalta pois ne järjestöt, jotka eivät ole luottamuksen arvoisia, ja määritelläkseen ostopolitiikan, joka estäisi sen, että kyseiset järjestöt käyttävät varoja väärin;

261.

kehottaa komissiota lisäksi varmistamaan sen, että unionin tuki on riittävän näkyvää, vaarantamatta kuitenkaan yleistä tehokkuutta ja tasavertaisuuden tavoitetta;

262.

kehottaa YK:ta, Punaista ristiä, Punaista Puolikuuta ja muita lahjoittajia hyväksymään yksityiskohtaisen valvonta- ja tarkastuskehyksen, jonka avulla voidaan:

263.

odottaa, että komissio ei pelkästään hyväksy tilintarkastustuomioistuimen suosituksia vaan ilmoittaa myös, milloin nämä voidaan aikaisintaan toteuttaa;

264.

katsoo myös, että on välttämätöntä, että humanitaarisen avun tapauksessa komissio noudattaa avun tehokkuutta koskevia perusteita sellaisina kuin ne on taattu Pariisin julistuksessa avun tehokkuudesta;

265.

kehottaa komissiota määrittämään realistisen ja konkreettisen määräajan varojen saatavuudelle kannustaakseen edunsaajamaita panemaan hyväksytyt hankkeet ajoissa täytäntöön;

266.

katsoo, että luonnonkatastrofeissa humanitaarista apua on tarjottava ilman poliittisia ehtoja; on kuitenkin sitä mieltä, että komission on vaadittava edunsaajamailta seuraavia asioita:

267.

kehottaa komissiota harkitsemaan avun keskeyttämistä, jos jotakin edellä mainituista periaatteista rikotaan;

268.

panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen uurastuksen ja havainnot, jotka ovat tietyssä määrin myönteisiä mutta myös kriittisiä komission hallintoa ja älykkään energiahuollon toimeenpanovirastoa kohtaan älykkään energiahuollon ohjelman 2003–2006 yhteydessä; arvostaa viraston, tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin tiivistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa yhteistyötä;

269.

päättelee tilintarkastustuomioistuimen arviosta, että (ehdotusten valmistelusta ja hankeraportoinnista) osallistujille aiheutuneet menot ovat kohtalaisen korkeita, vaikka ymmärtääkin, että nämä kustannukset eroavat puhtaasti hallinnollisista kustannuksista, kehottaa ottamaan ne huomioon ja vähentämään niitä sääntelyn parantamisen periaatteiden mukaisesti;

270.

toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainnoista saattaisi olla hyötyä myös muiden toimeenpanovirastojen kohdalla; odottaa mielenkiinnolla tulevaa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomusta toimeenpanovirastoista;

271.

pahoittelee sitä, että ohjelmaan liittyvien hankkeiden, kuten myöskin paikallisten energiatoimistojen osalta, uusia jäsenvaltioita ei paljon huomioitu; hyväksyy kuitenkin, että tämä tilanne selittyy osittain sillä, että ohjelma oli jo käynnistetty ennen 10 uuden jäsenvaltion liittymistä EU:hun; pyytää, että komissio jatkaa aktiivisesti toimiaan, joissa ensisijalle asetetaan energiatoimistojen luominen uusiin jäsenvaltioihin, jotta jakelussa päästäisiin tasapainoon unionin koko alueella;

272.

katsoo, että neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 (37) määritettyjä tavoitteita olisi kehitettävä SMART-menetelmää (specific, measurable, achievable, relevant and timed) käyttäen ja ne olisi järjestettävä tarkoituksellisella tavalla hierarkkisesti; katsoo, että tällä perusteella jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tarkennettavissa olevia vaatimuksia ja standardeja sovellettaviksi tilatasolla;

273.

katsoo, että olisi yksinkertaistettava täydentävien ehtojen kehystä ottamalla lähtökohdaksi ne maataloustoiminnan keskeiset osatekijät, joita halutaan parantaa, ja erittelemällä tulokset, vaatimukset ja standardit;

274.

kehottaa komissiota erottamaan selkeästi täydentävät ehdot maatalouden ympäristötoimenpiteistä; täydentävien ehtojen yhteydessä olisi sovellettava tiettyjä maatalouden kehittämisen alalla käytössä olevia toimintamalleja, joihin kuuluu muun muassa velvollisuus laatia todennettavissa olevia standardeja;

275.

katsoo, että jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön vaikuttavat valvonta- ja seuraamusjärjestelmät, joiden avulla voidaan saada riittävä varmuus siitä, että viljelijät noudattavat sääntöjä; kunkin velvoitteen osalta olisi valvottava ainakin yhtä prosenttia tiloista, ja seuraamusjärjestelmän periaatteita pitäisi tarkistaa niin, että tukimaksujen alentaminen suhteutettaisiin siihen, kuinka vakavasti viljelijä on rikkonut velvoitteitaan;

276.

kehottaa komissiota toteuttamaan kestävän seurantajärjestelmän mitatakseen suorituksia määrittämällä tarkoituksenmukaiset indikaattorit ja lähtötasot; jäsenvaltioita kehotetaan toimittamaan komissiolle kattavat ja luotettavat tiedot oikea-aikaisesti, ja komissio analysoi jäsenvaltioiden ilmoittamat tiedot nykyistä tarkemmin;

277.

kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia viimeistään talousarvion tarkistamisen ja seuraavan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä;

278.

kehottaa tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan täydentävien ehtojen noudattamisesta vuosikertomuksessaan (tarkastuslausuma);

279.

vaatii komissiota tekemään kattavan analyysin puutteiden syistä ja heikoista tuloksista joissakin Valko-Venäjällä, Moldovassa ja Ukrainassa toteutetuissa hankkeissa ja parantamaan unionin näille maille myöntämien varojen suunnittelua, hallintoa ja valvontaa;

280.

vaatii komissiota jatkamaan unionin taloudellisen tuen kohdentamista erityisiin prioriteetteihin Valko-Venäjällä, Moldovassa ja Ukrainassa, pitäen mielessä aiemmissa hankkeissa saavutetun edistyksen;

281.

kehottaa komissiota tekemään EU:n rahoitusmenettelyistä joustavampia ja sellaisia, että mukautukset hanketietoihin, asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin olisivat mahdollisia maiden taloudellisen ja poliittisen tilanteen muutosten perusteella;

282.

pyytää komissiota varmistamaan unionin rahoittamien hankkeiden kestävyyden määrittelemällä selkeästi avun vastaanottajamaiden hallitusten sitoumukset hankkeen lopussa;

283.

pahoittelee sitä, että EU:n rahoituksen tehokkuus ei riittänyt tapauksissa, joissa – hankkeen hallinnon puutteista huolimatta – tukia myönnettiin samoille sopimuspuolille uusiin hankkeisiin; vaatii siten komissiota määrittämään selkeät kriteerit sopimuspuolten valitsemiseksi ja sen välttämiseksi, että toistetaan EU-varojen riittämättömään hallintoon liittyvät virheet;

284.

suosittelee, että komissio parantaa tiedotustaan Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan hallitusten kanssa ja toteuttaa tarvittavat toimet rohkaistakseen ja tukeakseen avun vastaanottajamaita todellisen rahoittajakoordinaation kehittämisessä ja toteuttamisessa;

285.

kannustaa komissiota keskittämään järjestäytyneen rikollisuuden estämiseen liittyvät hanketoimet tiiviimmin tehokkaaseen syytetoimintaan ja tutkimaan edelleen mahdollisuuksia lisätä suuren yleisön osallistumista korruptionvastaiseen toimintaan tukemalla kansalaisjärjestöjä ja neuvontakeskuksia oikeuslaitokseen ja moitteettomaan hallintoon liittyvissä asioissa;

286.

on tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä siitä, että komission olisi otettava huomioon varastojen maantieteellinen sijainti ja erityisesti viljan laatu asetettaessa tuotetyyppikohtaista vähimmäismyyntihintaa;

287.

kehottaa talousarvioprosessin parantamiseksi komissiota lisäämään sellaisista toimista aiheutuvien kustannusten avoimuutta, jotka eivät liity suoraan viljan interventiovarastointiin; ehdottaa siksi, että ohjelmien tukivaikutus, kuten tuki yhteisön vähävaraisimmille henkilöille tai bioetanoliteollisuudelle, osoitettaisiin suoraan asianomaiseen toimintaan;

288.

pyytää jäsenvaltioita ja komissiota arvioimaan viljan julkisen varastoinnin valvontakustannuksia; kehottaa komissiota luomaan jäsenvaltioita varten enemmän kannustimia niiden interventioihin liittyvien varastointi- ja pääomakustannusten vähentämiseksi sekä varastojensa myyntiajan optimoimiseksi;

289.

on tilintarkastustuomioistuimen kanssa samaa mieltä siitä, että komission olisi tehostettava maksajavirastojen ilmoittamiin kustannuksiin kohdistamiaan tarkastuksia seuraamalla järjestelmällisesti kaikkia poikkeuksellisia tietoja ja vaihteluita; tiedot olisi tarkastettava paikalla toimitettujen tarkastusten yhteydessä; komission olisi tarkistettava ilman tavaran fyysistä siirtämistä tapahtuviin toimiin soveltamiaan kiinteitä kustannuksia varmistaakseen, että ne eivät ole todellisia menoja suuremmat;

290.

tukee tilintarkastustuomioistuimen kantaa, jonka mukaan jäsenvaltioiden maksajavirastojen toimittamat tiedot paikalla toimitettujen tarkastusten kustannuksista olisivat hyödyllisiä; korostaa kuitenkin, että on varmistettava, että valvontavelvoitteet ovat kustannustehokkaita;

291.

pahoittelee sitä, että ei ole olemassa strategista viljavarastoa, jos yhteisöä uhkaa ruokapula; panee merkille, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus muodostaa strategisia viljavarastoja ja että niiden on tiedotettava komissiolle näistä varastoistaan; pahoittelee kuitenkin, että vain harvat jäsenvaltiot käyttävät tätä mahdollisuutta, ja katsoo, että komission olisi tutkittava ajatusta yhteisön strategisen varaston muodostamisesta.