Esittelijä:

Magdalena RZECZKOWSKA (PL–I)

Yhteisesittelijä:

Lea APPULO (IT – kat. 3)

Neuvonantaja(t)	Andrea RUBINI (esittelijän neuvonantaja, ryhmä I) Udo Werner GATTENLÖHNER (yhteisesittelijän neuvonantaja, kat. 3)
Komitean täysistunnon päätös	19.2.2026
Oikeusperusta	työjärjestyksen 52 artiklan 2 kohta
	oma-aloitteinen lausunto
Vastaava jaosto	neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset”
Hyväksyminen jaostossa	20.5.2026
Hyväksyminen täysistunnossa	18.6.2026
Täysistunnon numero	606
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	183/0/7

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Koska veden niukkuus, ilmastovaikutukset ja kilpailevat käyttötarkoitukset vaikuttavat jo nyt EU:n talouden keskeisiin aloihin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) painottaa, että vesi on ihmisoikeus ja julkinen hyödyke, ja kehottaa käsittelemään vettä kriittisenä tuotannontekijänä, joka tukee kilpailukykyä ja strategista riippumattomuutta, sekä strategisena ja erillisenä painopisteenä kaikissa EU:n toimintapolitiikoissa.

1.2

Euroopan vesiresilienssistrategia ja EU:n sinisen kehityksen ohjelma edellyttävät kattavaa ja monialaista täytäntöönpanokehystä. Sinisen kehityksen ohjelman vauhdittamisessa olisi yhdistettävä teollisuuden muutos, vesiälykkäät teknologiat, työvoiman kehittäminen ja investointien mobilisointi selkeiden etenemissuunnitelmien, indikaattoreiden ja raportoinnin avulla.

1.3

Vesiresilienssi on sisällytettävä kaikkiin EU:n teollisuuspolitiikan välineisiin muun muassa vesitestin avulla. Vesinäkökohdista olisi tultava edellytys luville, investoinneille ja julkiselle tuelle muun muassa sellaisia tehokkuus-, uudelleenkäyttö- ja vedenpidätystoimenpiteitä toteuttaen, joilla vähennetään järjestelmähäviöitä ja lievennetään infrastruktuuriin kohdistuvia paineita.

1.4

Vankat, yhdenmukaistetut tietojärjestelmät ovat olennaisen tärkeitä, sillä politiikkatoimia ei voida toteuttaa ilman tietoa. Olisi luotava vesitietojen eurooppalainen data-avaruus avoimuuden, vertailtavuuden ja näyttöön perustuvan päätöksenteon varmistamiseksi ja EU:n laajuisten investointien helpottamiseksi.

1.5

ETSK kehottaa tunnustamaan teollisuutta vauhdittavassa säädöksessä nimenomaisesti veden ja energian välisen yhteyden ratkaisevan tärkeäksi hiilestä irtautumisen ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ja korostamaan ekosysteemiriskejä. Komitea peräänkuuluttaa toimenpiteitä veden kysynnän hillitsemiseksi, erityisesti sen varmistamiseksi, että vesivaikutusten arviointeja noudatetaan yksinkertaistetuissa lupamenettelyissä ja teollisuuden nopean kehittämisen alueiden nimeämisessä.

1.6

Vesi olisi otettava kiertotaloussäädöksessä huomioon strategisena resurssina, ja siihen olisi sisällytettävä vesitehokkuutta, uudelleenkäyttöä, vesivarojen tarkoituksenmukaista kohdentamista, saastumisen ehkäisemistä ja resurssien talteenottoa koskevia vaatimuksia veden ja energian yhteyden ja veden luonnollisen kiertokulun mukaisesti.

1.7

Julkisilla hankinnoilla olisi edistettävä vesiälykkäiden ja kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kysyntää. Vesiresilienssi-investointien edistämisvälineen (1) olisi toimittava foorumina, jolla kootaan yhteen hankkeita, luontopohjaiset ratkaisut ja kosteikot luonnollisena vesi-infrastruktuurina mukaan lukien, parannetaan investointivalmiutta, autetaan saamaan ratkaisuille rahoitusta, nopeutetaan markkinoille saattamista ja vahvistetaan EU:n teknologista johtoasemaa. Vesiresilienssi-investointien edistämisväline -malli olisi otettava käyttöön maailmanlaajuisesti.

1.8

Vesiälykäs siirtymä edellyttää ammattitaitoista työvoimaa. Osaamispolitiikan on oltava linjassa teollisen ja ekologisen siirtymän kanssa. Euroopan vesiakatemian olisi toimittava käytäntöihin keskittyvänä foorumina, joka mahdollistaa elinikäisen oppimisen vesialalla osaamisunionin ja Euroopan osaamisohjelman mukaisesti.

1.9

ETSK kehottaa energiatehokkuus etusijalle -periaatteen pohjalta sisällyttämään vesitehokkuuden asteittain ensin sitovana vaatimuksena EU:n lainsäädäntöön, rahoitusehtoihin sekä suunnittelua ja investointeja koskeviin päätöksiin ja tukemaan sitä yhdenmukaistetulla EU:n menetelmällä, jolla mitataan ja seurataan vesitehokkuutta veden koko kiertokulun osalta.

1.10

Vesijalanjäljen arviointi olisi yhdistettävä vesivastuullisuuteen, jotta tehokkuus otetaan tavoitteeksi kohteissa, joissa paikalliset vesiriskit ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat suurimmat, ja jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuri ympäristöä koskeva, taloudellinen ja sosiaalinen arvo vesistöalueiden tasolla.

1.11

ETSK kehottaa luomaan virtaviivaistetun EU:n vesialan rahoituskehyksen, jossa etusijalle asetetaan vankkojen hankejatkumoiden kehittäminen ja joka perustuu investointitarpeista laadittuun yleiskatsaukseen ja jota tuetaan yksinkertaistetun hallinnon ja keskitetyn rahoitusta tarjoavan yhteyspisteen (sinisen siirtymän rahasto) keinoin. Investointijatkumoihin olisi järjestelmällisesti sisällytettävä luontopohjaisia ratkaisuja, muun muassa kosteikkoja, rahoituskelpoisina resursseina, jotka tuottavat monenlaisia hyötyjä.

1.12

Vesivaroja koskevien ehtojen soveltamista EU:n rahoitukseen koskevan kehotuksensa mukaisesti ETSK suosittaa, että jos vesivuotojen kynnysarvot ylittyvät, EU:n tuessa olisi asetettava etusijalle hankkeet, joilla on mitattavissa olevia tuloksia vesivuotojen vähentämisessä, ja vältettävä rahoittamasta kapasiteetin laajentamista, jos vesivuotojen perusluonteiseen hallintaan ei ole kiinnitetty huomiota.

1.13

Vesiresilienssin tulisi olla monialainen painopiste Global Gateway -kumppanuuksissa. Sen koulutusta ja osaamista koskevalla pilarilla voidaan edistää sinisen kehityksen ohjelman vauhdittamista EU:n ulkoisessa toiminnassa muun muassa kumppanimaiden infrastruktuuria ja luontopohjaisia ratkaisuja tukevien kosteikkokumppanuuksien avulla.

2.   Yleistä

2.1

ETSK tähdentää, että vesi on ihmisoikeus, ja korostaa sosiaali-, ympäristö-, teollisuus-, innovointi-, osaamis- ja infrastruktuuripolitiikat yhdistävän yhdennetyn toimintamallin merkitystä vesipolitiikassa. Vesivarojen hallinnointi- ja rahoituskehyksillä olisi turvattava yleinen etu ja varmistettava veden ja sanitaation yleinen, kohtuuhintainen ja tasapuolinen saatavuus. Yksityisen sektorin osallistuminen voi tarjota lisäresursseja ja -asiantuntemusta edellyttäen, että viranomaisilla säilyy täysi vastuu ja tilivelvollisuus palvelujen tarjonnasta ja saatavuuden toteutumisesta. Sinisen kehityksen ohjelman vauhdittamisessa olisi muunnettava strategiset painopisteet konkreettisiksi toimenpiteiksi, joilla tuetaan siirtymistä kohti vesiälykästä yhteiskuntaa ja taloutta, ja tarjottava käytännöllinen kehys teollisen muutoksen, vesiälykkäiden teknologioiden käytön, työvoiman kehittämisen ja investointien yhdistämiseksi. Siinä olisi edistettävä yhdennettyjä toimintamalleja, joissa harmaa infrastruktuuri yhdistetään luontopohjaisiin ratkaisuihin, muun muassa kosteikkoihin (2), jotka toimivat luonnollisina ”pesusieninä”, jotka varastoivat, säätelevät ja puhdistavat vettä.

2.2

ETSK tähdentää, että siirtymän on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen ja osallistava. Vauhdittamisella olisi lisättävä kansalaisten, nuorten, kansalaisyhteiskunnan sekä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen osallistumista vesivarojen hallinnointiin, rakennettava luottamusta ja parannettava toimenpiteiden hyväksyttävyyttä sekä saatava aikaan käyttäytymisen muutos kohti vesiresilienssiä.

2.3

Sinisen kehityksen ohjelman vauhdittamisessa olisi sovitettava yhteen EU:n aloitteita, vähennettävä toimintapolitiikan hajanaisuutta ja edistettävä systeemistä muutosta kuromalla umpeen toimintapolitiikan ja täytäntöönpanon välisiä kuiluja, edistämällä sidosryhmien välistä yhteistyötä ja sisällyttämällä vesiresilienssi Euroopan taloudelliseen ja sosiaaliseen malliin. Sen tulisi ajaa sekä muutosta kysyntäpuolella, millä edistetään tehokasta ja kiertotalouden mukaista vedenkäyttöä, että aktivoitumista tarjontapuolella, millä vauhditetaan teknologioiden ja ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa. Tämä johdonmukaisuus olisi toteutettava yhdennetyn suunnittelun sekä harmaan ja vihreän infrastruktuurin käyttöönoton avulla yhdistettynä luontopohjaisiin ratkaisuihin vesistöalue- ja paikallistasoilla. Vedenpidätyskyvyn palauttaminen kaikenlaisissa luonnonympäristöissä olisi nähtävä keskeisenä mahdollistajana, sillä näin pienennetään valumia, rajoitetaan saastumista ja vähennetään infrastruktuuriin kohdistuvaa painetta sekä parannetaan vesitehokkuutta koskevia tuloksia ja pitkän aikavälin resilienssiä.

2.4

ETSK kehottaa vahvistamaan johdonmukaisuutta EU:n sisäisten ja ulkoisten toimien välillä, myös Global Gateway -strategian puitteissa, ja asemoimaan EU:n maailmanlaajuiseen edelläkävijän asemaan sinisen diplomatian alalla. Tässä yhteydessä vesiresilienssi olisi tunnustettava monialaiseksi painopisteeksi, ja kosteikkokumppanuuksilla olisi tuettava luontopohjaisten ratkaisujen täytäntöönpanoa ja vahvistettava yhteistyötä kumppanimaiden kanssa.

2.5   Teknologia Euroopan vesiälykkään teollisuuden keskeisenä mahdollistajana

2.5.1

Vesi on energian tavoin EU:n talouden strateginen tuotantoresurssi. Luotettavat vesijärjestelmät tukevat teollisia prosesseja ja toimitusketjuja, kuten puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa todetaan. Vesiresilienssi olisi otettava entistä järjestelmällisemmin huomioon teollisuuspolitiikassa. Lainsäädännössä ja strategioissa on otettava huomioon kasvavat vesiriskit investointien, kustannusten, lupien myöntämisen ja pitkän aikavälin elinkelpoisuuden kannalta sekä teollisuuden riippuvuus ekosysteemien tukemista hyvin toimivista vesijärjestelmistä, kuten kosteikoista, jotka säätelevät veden saatavuutta ja laatua.

2.5.2

Hiilestä irtautuminen ja vesiresilienssi ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Monet vähähiiliset prosessit lisäävät veden kysyntää, ja vastaavasti vesijärjestelmät ovat riippuvaisia energiasta. ETSK kehottaa investoimaan EU:n sinisen kehityksen ohjelmaa tukeviin puhtaisiin teknologioihin, suolanpoiston sivutuotteiden kiertokäyttö mukaan luettuna (3).

2.5.3

ETSK katsoo, että teollisuutta vauhdittavassa säädöksessä olisi nimenomaisesti tunnustettava veden ja energian välinen yhteys olennaisen tärkeäksi hiilestä irtautumisen ja kilpailukyvyn kannalta. Siinä olisi — sisällytettävä vesitehokkuus ja veden uudelleenkäyttö vähähiilisten materiaalien markkinamekanismeihin — nopeutettava veden kierrätyksen ja tehokkaiden teknologioiden lupamenettelyjä — edistettävä teollisuusklustereiden yhteistä infrastruktuuria — tuettava digitaalista vesihuoltoa seurantaa ja optimointia varten. Teollisuusstrategioilla olisi myös edistettävä luontopohjaisia ratkaisuja, muun muassa kosteikkoja, jotta voidaan parantaa vedenpidätystä ja vähentää systeemisiä riskejä. ETSK varoittaa, että puhtaiden ja vähähiilisten teknologioiden käyttöönoton nopeuttaminen voi lisätä vesivaroihin ja -infrastruktuureihin kohdistuvaa painetta, minkä vuoksi niiden vaikutukset veden kysyntään ja vesihuoltoon olisi otettava järjestelmällisesti huomioon.

2.5.4

ETSK kehottaa omaksumaan puhtaiden teknologioiden kehittämisessä kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa otetaan huomioon veden ja energian välinen yhteys. Vesivaroihin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi ETSK kehottaa pitämään kiinni vesivaikutusten arvioinneista lupamenettelyjen yksinkertaistamisprosesseissa ja ottamaan veden kysynnän huomioon nimettäessä teollisuuden nopean kehittämisen alueita jäsenvaltioissa. Kyseisessä toimenpiteessä on paitsi tarkasteltava asianomaisten alueiden ympäristö- ja ilmastoarviointeja myös otettava huomioon veden keskittynyt kysyntä ja siitä johtuva uuden vesi-infrastruktuurin tarve.

2.5.5

Kiertotaloussäädöksessä olisi nimenomaisesti tunnustettava vesi, myös jätevesi ja liete, strategiseksi resurssiksi ja tuotannontekijäksi materiaalien ja energian ohella ja käsiteltävä vesitehokkuutta, uudelleenkäyttöä ja vesihävikin ehkäisemistä kiertotalouden keskeisinä osatekijöinä. Siinä olisi — asetettava vesitehokkaat ja kiertotalouteen perustuvat ratkaisut etusijalle suunnittelussa ja mittavissa investoinneissa — edistettävä veden uudelleenkäyttöä paitsi keinokastelussa myös muilla eri aloilla — tuettava EU:n laajuisten laatu- ja turvallisuuskriteerien sekä jätteeksi luokittelun päättymistä koskevien kriteerien laatimista uusiovedelle ja talteenotetuille ravinteille — edistettävä veteen liittyviä kiertotalouskriteerejä julkisissa hankinnoissa kysynnän lisäämiseksi — parannettava pilaantumisen torjuntaa lähteellä. Kiertotaloudessa olisi otettava huomioon myös veden ja energian välinen yhteys sekä veden luonnollinen kiertokulku, ja luontopohjaisilla ratkaisuilla tuetaan vedenpidätystä ja pohjaveden muodostumista.

2.5.6

Sinisen kehityksen ohjelman vauhdittamisessa olisi sovellettava vesitehokkuuden priorisoinnin periaatetta digitaalisten vesiteknologioiden, seurantajärjestelmien, uudelleenkäytön ja kiertovesi-infrastruktuurin avulla. Investointijatkumoihin olisi järjestelmällisesti sisällytettävä luontopohjaisia ratkaisuja rahoituskelpoisina resursseina, jotka tuottavat veteen, ilmastoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä hyötyjä.

2.5.7

ETSK suosittaa, että komissio kehittää yhteistyössä sidosryhmien kanssa yhteisen menetelmän vesitehokkuuden mittaamiseksi ja seuraamiseksi veden koko kiertokulun osalta vesistöalueiden vesitaseiden ja vertailukelpoisten indikaattoreiden pohjalta. Tämän olisi tarkoitus vähentää vedenkäyttöä, helpottaa vesimuodostumiin kohdistuvaa painetta ja tukea kansallisia ja alakohtaisia tavoitteita, joilla edistetään EU:n tavoitetta parantaa vesitehokkuutta vähintään 10 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ottaen samalla huomioon ekosysteemitoiminnot, kuten kosteikot, veden määrän ja laadun luonnollisina säätelijöinä.

2.5.8

Vesitehokkuuden priorisoinnin periaatteen täytäntöönpano edellyttää parhaiden käytettävissä olevien ratkaisujen nykyistä nopeampaa käyttöönottoa. ETSK kehottaa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) veteen keskittyvää osaamis- ja innovaatioyhteisöä tukemaan innovaatioiden käyttöönottoa, vahvistamaan osaamista ja täytäntöönpanovalmiuksia sekä edistämään teollisuuskumppanuuksia täydentäen Euroopan vesiakatemian ja vesiresilienssi-investointien edistämisvälineen kaltaisia aloitteita.

2.5.9

ETSK kehottaa parantamaan tiedonkeruuta, digitaalista veden seurantaa ja julkista raportointia vesitaseista, jotta tehokkuuden edistymistä voidaan seurata. Vesialan digitalisaatiota koskevalla EU:n laajuisella toimintasuunnitelmalla olisi vauhditettava investointeja turvallisiin, yhteentoimiviin ja taloudellisesti kannattaviin digitaalisiin vesijärjestelmiin sekä vesitehokkaisiin teknologioihin, kiertovesiratkaisuihin ja valmiuksien kehittämiseen eri aloilla. Täydentävät investoinnit ekosysteemien ennallistamiseen ovat edelleen olennaisen tärkeitä, jotta pelkän tehokkuushyödyn ohella voidaan varmistaa veden pitkän aikavälin saatavuus ja häiriönsietokyky.

2.5.10

ETSK kannattaa EU:n laajuista ”älykästä mittaamista kaikille” -aloitetta, jolla vauhditetaan vesitehokkuutta ja varmistetaan laaja kattavuus kaikkien käyttäjien ja yleishyödyllisten palvelujen osalta. EU:n vesitilinpitojärjestelmää olisi tuettava standardoiduilla ja yhteentoimivilla tietojärjestelmillä. Jäsenvaltioiden olisi asetettava selkeitä välitavoitteita, joilla tähdätään huomattavaan kattavuuteen vuoteen 2035 mennessä ja näiden seikkojen huomioon ottamiseen kaikissa uusissa yhteyksissä ja verkkojen uudistuksissa.

2.5.11

Juomavesidirektiiviin osalta ETSK toistaa kehotuksensa toimittaa vesivuotojen vähentämistä koskevat kansalliset suunnitelmat aiemmin. Tietojen avoimuuden ja vertailtavuuden vahvistamiseksi tulevassa delegoidussa säädöksessä olisi edellytettävä raportoitujen vuotoindikaattoreiden, kansallisten toimintasuunnitelmien ja säännöllisten tilannekatsausten julkaisemista. Komission olisi myös täsmennettävä, että kansallisissa suunnitelmissa on asetettava etusijalle digitaalinen seuranta ja nopeutettava älymittarien käyttöönottoa kaikissa jäsenvaltioissa.

2.6   Osaaminen ja valmiuksien kehittäminen siirtymää vesialalla silmällä pitäen

2.6.1

Vesijärjestelmien muutos edellyttää innovaatioita, uutta osaamista ja ammatillisia valmiuksia. Nykyaikainen vesihuolto perustuu yhä enemmän digitaaliseen asiantuntemukseen, mutta EU:n vesialalla on rakenteellisia työvoimaan liittyviä haasteita, joita ovat muun muassa väestörakenteen muutokset, koulutuksen hajanaisuus ja vähäinen houkuttelevuus. On huolehdittava osaamis- ja teollisuuspolitiikkojen tiiviistä yhteensovittamisesta, ja sinisen kehityksen ohjelman vauhdittamisessa olisi keskityttävä enemmän täytäntöönpanovalmiuksiin.

2.6.2

ETSK korostaa tarvetta vahvistaa opetusta, koulutusta ja ammatillista kehittymistä koko veden arvoketjussa. Euroopan vesiakatemian kaltaiset aloitteet voivat auttaa yhdenmukaistamaan EU:n osaamisekosysteemiä tietämyksen vaihdon ja monialaisten toimintamallien avulla sekä parantaa samalla vesialan työurien erottuvuutta ja edistää Euroopan teknologista johtoasemaa vesialan ratkaisuissa. Nuorten sisääntuloväyliä alalle, myös palkallisia harjoittelujaksoja ja alemman tason tehtäviä, olisi laajennettava. Koulutuksen olisi katettava vesiälykkäät teknologiat, luontopohjaiset ratkaisut kaikenlaisissa luonnonympäristöissä sekä yhdennetty suunnittelu kaikilla vesi- ja maankäyttöaloilla niin, että tuetaan työntekijöiden, viranomaisten, vesialan ammattilaisten ja yhteisöjen täydennys- ja uudelleenkoulutusta kaikkialla Euroopassa. Koulutusta olisi myös laajennettava kansainvälisesti EU:n ulkoisen toiminnan kehysten ja kumppanuuksien avulla.

2.6.3

Euroopan vesiakatemian ei pitäisi luoda uutta byrokratiaa vaan toimia koordinoivana ja mahdollistavana foorumina, joka yhdistää olemassa olevat instituutiot, koulutuksen tarjoajat, yleishyödylliset laitokset, teollisuudenalat, viranomaiset kaikilla tasoilla, ammattijärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja jossa keskitytään käytännönläheisiin ja operatiivisiin taitoihin täydentäen olemassa olevia koulutusjärjestelmiä.

2.6.4

ETSK suosittaa kouluttajien koulutusmallia, jolla voidaan vahvistaa paikallisia koulutusjärjestelmiä, mukauttaa opetussuunnitelmia kansallisiin tarpeisiin ja helpottaa tietämyksen siirtoa EU:ssa ja kumppanimaiden kanssa. Global Gateway -strategian koulutus- ja osaamispilaria olisi hyödynnettävä sinisen kehityksen ohjelman vauhdittamisen tukemiseksi EU:n ulkoisessa toiminnassa tukemalla tietämyksen siirtoa, valmiuksien kehittämistä ja osallistavia koulutusmahdollisuuksia nuorille, naisille, alkuperäiskansoille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, myös virallisen koulutuksen ulkopuolella oleville, ja siten laajentamalla osallistumista ja vahvistamalla paikallista sitoutumista.

2.6.5

EIT:n veteen keskittyvästä osaamis- ja innovaatioyhteisöstä voisi tulla keskeinen foorumi, joka yhdistää osaamisen, tietämyksen ja markkinoille saattamisen kautta koko vesialan. ETSK suosittaa, että edellä mainittu yhteisö tekisi yhteistyötä Euroopan vesiakatemian kaltaisten aloitteiden kanssa osaamisen ja työvoiman kehittämisen vahvistamiseksi, mikä tukisi kasvua ja työpaikkojen luomista. Sen olisi myös edistettävä kansainvälisiä kumppanuuksia ja laajamittaista käyttöönottoa, jotta EU:sta tulisi maailmanlaajuinen edelläkävijä vesiresilienssiä koskevien ratkaisujen alalla.

2.7   Vesiälykkääseen yhteiskuntaan ja talouteen siirtymisen rahoittaminen

2.7.1

Vesiresilienssin saavuttaminen edellyttää huomattavia investointeja. Euroopan vesiresilienssistrategian mukaan Euroopassa on 23 miljardin euron vuotuinen investointivaje ja vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 255 miljardia euroa pelkästään vesihuoltoon ja sanitaatioon juomavesi- ja yhdyskuntajätevesidirektiivien noudattamiseksi, ottamatta huomioon muita talouden ja teollisuuden tarpeita (4). Tästä huolimatta vesiala on edelleen rakenteellisesti alirahoitettu. Vaikka pääomaa on saatavilla, hajanaisuus, monimutkaisuus, rajalliset hankejatkumot sekä standardoinnin puute haittaavat toteutusta. Näihin esteisiin puuttuminen on olennaisen tärkeää, jotta saadaan liikkeelle investointeja, jotka tuottaisivat vahvaa taloudellista tuottoa ja tukisivat työpaikkojen luomista ja kilpailukykyä (5).

2.7.2

Maailmanlaajuisesti tarpeet ovat vielä suuremmat: kosteikkojen suojelu- ja ennallistamistavoitteet edellyttävät vuosittain 275 miljardista 550 miljardiin Yhdysvaltain dollaria ja vähintään 123 miljoonan hehtaarin ennallistamista (6). Nämä tiedot korostavat luonnoninfrastruktuurien ja luontopohjaisten ratkaisujen keskeistä roolia veden varastoinnin ja sääntelyn sekä vesiresilienssin kannalta, ja ne olisikin asetettava etusijalle strategisina investointeina sekä EU:n että kansainvälisissä rahoituskehyksissä, mukaan lukien Global Gateway -strategiassa ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa solmittavissa jäsennellyissä kumppanuuksissa.

2.7.3

ETSK korostaa, että vesi ei ole enää pelkästään ympäristökysymys tai ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvää raportointia koskeva kysymys vaan yhä kriittisempi tekijä rahoitusriskien arvioinnissa ja talouden vakaudessa. Veteen liittyvät riskit kuuluvat nykyisin suurimpiin maailmanlaajuisiin luottoriskeihin (7), ja ne vaikuttavat yhä enemmän valtioiden ja yritysten luottoluokituksiin, millä on suoria vaikutuksia rahoituksen saantiin ja pääomakustannuksiin. Tehokkaiden vesienhoitostrategioiden puuttuminen voi lisätä investointiriskejä, rajoittaa rahoitusmahdollisuuksia ja vaikuttaa teollisuuden sijaintia koskeviin päätöksiin, mikä korostaa tarvetta lisätä investointeja vesiresilienssiin, mukaan lukien luontopohjaisiin ratkaisuihin ja yhdennettyyn harmaaseen ja vihreään infrastruktuuriin.

2.7.4

ETSK painottaa, että on tarpeen suorittaa asianmukainen arviointi vesivaroista koko hydrologisessa kierrossa ja tunnustaa veden sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset tehtävät, jotta voidaan parantaa riskinarviointeja ja päätöksentekoa, jotka liittyvät veteen, ja saada liikkeelle investointeja kestäviin ja häiriönsietokykyisiin vesijärjestelmiin.

2.7.5

Julkiset varat eivät yksin riitä kuromaan umpeen investointivajetta, minkä vuoksi yksityisen pääoman mobilisointi on keskeisen tärkeää. ETSK kehottaa Euroopan investointipankkia ja kansallisia kehityspankkeja osoittamaan kohdennettua rahoitusta, kehittämään räätälöityjä rahoitusvälineitä, kuten sekarahoitusta ja riskinjakomekanismeja, ja tarjoamaan neuvontatukea hankkeiden valmistelun parantamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi täydennettävä tätä kohdennetuilla rahoitusstrategioilla, kuten valtion sinisillä tai vihreillä joukkolainoilla ja verokannustimilla. ETSK korostaa lisäksi sellaisten operatiivisten välineiden, kuten pesusienivälineen, merkitystä, joilla voidaan yhdistää hankkeita, vähentää investointien riskejä ja muuntaa poliittiset painopisteet rahoituskelpoisiksi mahdollisuuksiksi.

2.7.6

Vesiresilienssi-investointien edistämisvälineen kaltaisilla aloitteilla voitaisiin auttaa kehittämään vesihankkeiden investointijatkumoja, parantaa valmistelua ja lisätä rahoituslaitosten ja sijoittajien näkyvyyttä. ETSK näkee vesiresilienssi-investointien edistämisvälineen operatiivisena foorumina, jolla vauhditetaan vesi-investointeja yhdistämällä vesiin liittyvät riskit ja tarpeet investointimahdollisuuksiin, kuromalla umpeen kuiluja ongelmanomistajien, ratkaisujen tarjoajien ja investoijien välillä sekä mahdollistamalla rahoitusmallien testaaminen ja laajentaminen.

2.7.7

Vesiresilienssi-investointien edistämisvälineen tulisi olla kysyntälähtöinen, ja sen olisi keskityttävä keskeisiin haasteisiin, kuten veden niukkuuteen, pilaantumiseen, tulva- ja kuivuusriskeihin sekä infrastruktuuritarpeisiin. Sitä olisi laajennettava alueellisten keskusten avulla johdonmukaisen EU:n kehyksen ja yhteisten menetelmien puitteissa. Näiden keskusten olisi edistettävä oppimista järjestelmällisen seurannan, arvioinnin ja tulosten – mukaan lukien epäonnistuneista hankkeista saadut kokemukset – levittämisen avulla. Vesialaan keskittyvillä elävillä laboratorioilla voidaan tukea ratkaisujen – myös luontoon perustuvien ja hybridimallien – testausta, validointia ja skaalausta todellisissa olosuhteissa sekä niiden investointivalmiutta ja skaalattavuutta. Vesiresilienssi-investointien edistämisväline -malli olisi myös otettava käyttöön maailmanlaajuisesti jäsennellyn yhteistyön avulla.

2.7.8

ETSK peräänkuuluttaa johdonmukaista EU:n vesialan rahoituskehystä eli sinisen siirtymän rahastoa julkisen ja yksityisen pääoman yhteensovittamiseksi, hallinnoinnin parantamiseksi ja investointimahdollisuuksien näkyvyyden lisäämiseksi. Sen olisi parannettava selkeyttä ja hallinnointia tarjoamalla yksi yhteyspiste kaikkiin monivuotisen rahoituskehyksen pilareihin tehtäville investoinneille ja yhdistämällä julkisiin investointeihin innovatiivista rahoitusta. Sen olisi perustuttava vesialan investointitarpeista tehtyyn selkeään kartoitukseen. Tämä mahdollistaisi rahoituksen strategisen suunnittelun ja priorisoinnin siten, että optimoidaan tulokset ja vaikutukset ja varmistetaan Euroopan vesiresilienssistrategian tavoitteiden tehokas saavuttaminen. Kestävän ja vastuullisen vedenkäytön on oltava keskeinen kriteeri kaikissa EU:n rahastoissa.

2.7.9

Vesiresilienssissä ei ole kyse pelkästään ilmasto- ja ympäristöpolitiikoista. Vesiresilienssi ja ilmastokestävyys vahvistavat kuitenkin toisiaan, ja niitä on käsiteltävä samanaikaisesti silloin, kun niiden välillä on yhtymäkohtia. Ilmastoon ja veteen liittyvä rahoitus olisi sidottava vesiresilienssiä koskeviin kriteereihin, mikä auttaa vähentämään riskejä ja edistää sinisen ja vihreän infrastruktuurin integroimista teknisten ja luonnonmukaisten ratkaisujen ohella.

2.7.10

Luotettavat ja yhdenmukaistetut tiedot ovat avainasemassa tehokkaissa hallinto- ja investointipäätöksissä, mukaan lukien veteen liittyvien tarpeiden järjestelmällinen kartoitus. Perustettavan EU:n yhtenäisen vesitilinpitojärjestelmän (vesitietojen eurooppalainen data-avaruus) olisi toimittava keskitettynä luotettavien tietojen lähteenä, jotta vesidatan avulla voidaan ohjata politiikkaa, priorisoida investointeja ja varmistaa vastuuvelvollisuus.

2.7.11

Tämän kehyksen olisi myös tuettava EU:n ulkoista toimintaa, muun muassa Global Gateway -strategian kautta, vahvistamalla vesiulottuvuutta kaikissa kansainvälisissä kumppanuuksissa ja investointialoitteissa. Olisi perustettava kosteikkokumppanuuksia, joilla tuetaan infrastruktuurin kehittämistä, luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä ja pyrkimyksiä edistää digitaalista vesialan yhteistyötä, ja tehtävä vesiresilienssistä kestävän kehityksen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja talouskasvun liikkeellepaneva voima.

---

(1)  Komission ehdotus luonnollista vedenpidätystä ja vesitehokkuutta koskevien 20 innovatiivisen pilottihankkeen toteuttamiseksi. Edistämisväline tuo yhteen paikalliset vesialan investoijat, ratkaisujen tarjoajat ja ongelmista kärsivät tahot, ja tavoitteena on innostaa sidosryhmiä samankaltaiseen toimintaan kaikkialla EU:ssa.

(2)  Tässä lausunnossa kosteikot määritellään vuonna 1971 tehdyn vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevan Ramsarin yleissopimuksen mukaisesti.

(3)   EUVL C, C/2026/14, 16.1.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/14/oj, EUVL C, C/2026/2542, 22.5.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/2542/oj. ETSK:n lausunto aiheesta Akkutuotannon tukistrategia (EUVL C, C/2026/3230, 2.7.2026, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/3230/oj).

(4)  Water Europe, 2024.

(5)  On osoitettu, että vesialaan tehtävät investoinnit ovat kasvua edistävä tekijä, sillä jokainen investoitu euro tuottaa arviolta 2,35 euron taloudellisen tuotoksen ja jokaista miljardin euron pääomamenoa kohti luodaan noin 16 000 työpaikkaa. Lähde: OECD, Water Europe position paper on the multiannual financial framework – Inter-Country Input-Output tables (ICIO) , OECD Publishing, Pariisi, 2023.

(6)  The Global Wetland Outlook.

(7)  Moody’s – Global credit conditions 2026.