1.   Johdanto

Komissio linjasi talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä keväällä 2026, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus pyytää voimassa olevan puolustusta koskevan kansallisen poikkeuslausekkeensa soveltamisalan laajentamista niin, että siihen sisällytetään toimenpiteitä, joilla vahvistetaan Euroopan energiajärjestelmän rakenteellista häiriönsietokykyä ja nopeutetaan irtautumista fossiilisista polttoaineista (1), jäljempänä ’energiaturvallisuustoimenpiteet’. Tällä tavoin tunnustetaan, että jäsenvaltioille saattaa alkuun aiheutua merkittäviä julkisen talouden kustannuksia, kun ne nopeuttavat sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan Euroopan pitkän aikavälin energiaturvallisuus.

Oheisessa muistiossa esitetään yksityiskohtaisemmin komission yksiköiden näkemys siitä, miten puolustusmenoja koskevan kansallisen poikkeuslausekkeen soveltamisalaa voidaan laajentaa energiaturvallisuustoimenpiteisiin. Muistiossa korostetaan, että toimenpiteillä, joihin tätä joustoa sovelletaan, on oltava suora vaikutus energiasiirtymän nopeuttamiseen. Tämä periaate näkyy sekä jouston soveltamisalassa että hyväksyttävyyskriteereissä.

Muistiossa kerrotaan myös, miten laajennettu kansallinen poikkeuslauseke otetaan huomioon voimassa olevassa julkisen talouden valvontakehyksessä niin, että samalla turvataan julkisen talouden kestävyys. Julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä voidaan hillitä rajoittamalla kansalliseen poikkeuslausekkeeseen perustuvan jouston kokonaismäärää. Lisäksi energiaturvallisuustoimenpiteisiin kohdennettujen selkeästi määriteltyjen ylärajojen käyttöönotto auttaa löytämään asianmukaisen tasapainon energiaan liittyvien investointien tukemisen ja puolustusmenoihin jo sovellettavan jouston välillä.

Muistiossa esitetään myös menettely, jolla kansallisen poikkeuslausekkeen laajentamista pyydetään, sekä toimintamalli, jolla komissio seuraa joustoa jatkossa.

2.   Hyväksyttävien energiatoimenpiteiden määritelmä

Jouston soveltamisala

Puolustusmenoja koskevan kansallisen poikkeuslausekkeen laajennettu soveltamisala rajoitetaan toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan Euroopan energiajärjestelmän rakenteellista turvallisuutta ja häiriönsietokykyä ja nopeutetaan irtautumista fossiilisista polttoaineista.  (2) Hyväksyttävät toimenpiteet tulisi rahoittaa kansallisesti, ja niillä tulisi olla suora vaikutus julkiseen talouteen. Hyväksyttäviin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa kotitalouksille ja yrityksille suunnattu tuki, jonka avulla ne voivat vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöään ja jolla edistetään irtautumista hiilestä, sekä toimenpiteet, joilla nopeutetaan loppukäyttöalojen sähköistämistä ja tuetaan investointeja sähköverkkoihin, puhtaan energian varastointia (esim. akut), energian säästämistä sekä puhtaan energian lähteiden kapasiteetin laajentamista. Jäljempänä taulukossa on havainnollistava esimerkinomainen luettelo mahdollisesti hyväksyttävistä toimenpiteistä. Jäsenvaltiot voivat harkita myös laajempaa valikoimaa AccelerateEU-tiedonantoon  (3) ja sähköistämistä edistävään toimintasuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä, jotka ovat tässä muistiossa esitettyjen hyväksyttävyyskriteerien mukaisia. Jäsenvaltioiden tulisi selostaa, miten toimenpiteillä edistetään Euroopan energiaturvallisuuden ja energia-alan häiriönsietokyvyn vahvistamista. Komissio arvioi toimenpiteiden hyväksyttävyyttä tapauskohtaisesti.

Taulukko 1

Havainnollistava esimerkinomainen luettelo toimenpiteistä, joilla vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisätään energiaturvallisuutta

Kohderyhmä	Toimenpidetyyppi
Kotitaloudet	Tuet geotermiselle ja aurinkoenergialle.
	Tuet kotitalouksien energianvarastointijärjestelmille.
	Tuet fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmityskattiloiden korvaamiseksi puhtailla vaihtoehdoilla, kuten lämpöpumpuilla.
	Tuet sähköajoneuvojen kotilatausinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille.
	Tuet ja/tai halpakorkoiset lainat melko perusteellisille tai pitkälle meneville asuinrakennusten perusparannuksille (4).
Julkinen sektori	Investoinnit paikan päällä tapahtuvaan uusiutuvan energian tuotantoon ja energian varastointiin.
	Investoinnit melko perusteellisiin tai pitkälle meneviin rakennusten perusparannuksiin.
Yritykset	Finanssipoliittiset kannustimet sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurille.
	Tuet ja/tai halpakorkoiset lainat melko perusteellisille tai pitkälle meneville rakennusten perusparannuksille.
	Kohdennetut taloudelliset kannustimet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1735 (5) liitteessä määriteltyjen hiilestä irtautumiseen tähtäävien teollisuusteknologioiden käyttöönoton lisäämiseen.
Liikenneinfrastruktuuri	Julkiset investoinnit sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
	Julkiset investoinnit puhtaan kaupunkiliikenteen infrastruktuuriin ja liikkuvaan kalustoon, kuten raitiovaunuihin ja metrojuniin.
	Julkiset investoinnit rautateiden infrastruktuuriin ja liikkuvaan kalustoon.
Energiasektori	Investoinnit uusiutuvan energian hankkeisiin, sähköntuotanto ja lämmitys mukaan lukien.
	Investoinnit akkuteknologioihin ja energian varastointiteknologioihin.
	Investoinnit ydinvoimaloihin.
	Investoinnit sähköverkkoinfrastruktuuriin ja teknologioihin.
	Investoinnit teknologioihin, joilla tuotetaan vetyä elektrolyysin avulla käyttämällä uusiutuvaa tai vähähiilistä sähköä (6).
	Investoinnit energiajärjestelmiin liittyviin energiatehokkuusteknologioihin.
	Investoinnit kestäviin uusiutuviin polttoaineisiin.
	Puhtaan energian tuotantoa koskevat kaksisuuntaiset hinnanerosopimukset.
	Investoinnit energiajärjestelmien fyysisen turvallisuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseksi (7).
(4)  Rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin (EU) 2024/1275 2 artiklan 20 kohdan mukaan ”pitkälle menevällä perusparannuksella” tarkoitetaan perusparannusta, jolla rakennus tai rakennuksen osa muutetaan lähes nollaenergiarakennukseksi. ”Melko perusteellisen perusparannuksen” käsite esitetään rakennusten peruskorjauksista annetun komission suosituksen (EU) 2019/786 2.3.1.1 kohdassa, ja siltä edellytetään vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöjä. (5)  Erityisesti hiilestä irtautumiseen tähtäävät muutosvoimaiset teollisuusteknologiat, lämpöpumput ja geotermisen energian teknologiat, vetyteknologiat, akkuteknologiat ja energian varastointiteknologiat, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat, maatuuliteknologiat ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian teknologiat, aurinkoteknologiat, muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet ja sähköverkkoteknologiat. (6)  Tähän kuuluvat myös vetyinfrastruktuuriin liittyvät investoinnit edellyttäen, että niiden painopiste pysyy toimenpiteissä, joilla on selkeää lyhyen aikavälin arvoa EU:n energiaturvallisuuden tai fossiiliriippuvuuden vähentämisen kannalta. Näitä voivat olla esimerkiksi olemassa olevat yhteistä etua koskevat hankkeet ja keskinäistä etua koskevat hankkeet sekä hankkeet olemassa olevan maakaasuinfrastruktuurin käyttötarkoituksen muuttamiseksi palvelemaan yksinomaan vedyn käyttöä. Näiden käyttötarkoituksen muuttamista koskevien hankkeiden ei tarvitse välttämättä olla unionin luettelossa yhteistä etua koskevista hankkeista ja keskinäistä etua koskevista hankkeista. (7)  Infrastruktuurin fyysisen häiriönsietokyvyn, järjestelmän riittävyyden ja fossiilittoman joustavuuden parantamiseksi, kyber- ja hybridiuhkilta suojautumiseksi, kriittisten energian toimitusketjujen monipuolistamiseksi ja strategisen energiainfrastruktuurin häiriönsietokyvyn paranemiseksi.

Sitä vastoin joustoa ei voida soveltaa toimenpiteisiin, joilla pyritään muihin tavoitteisiin, vaikka ne liittyisivät jollakin tavoin Lähi-idän kriisiin. Joustoa ei sovelleta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden valmisteverojen tai muiden verojen kevennyksiin, kiinteisiin hintoihin, fossiilisten polttoaineiden tukiin, tuloperusteisiin tukiin tai muihin tukiin, joilla pyritään lieventämään korkeiden energian hintojen vaikutusta, tai toimenpiteisiin, joilla saadaan aikaan vain välillisiä energiansäästöjä ilman, että Euroopan energiajärjestelmän häiriönsietokyky paranee rakenteellisesti.

Täydentävyys: Hyväksyttäviä ovat ainoastaan uudet toimenpiteet, joista on päätetty 28. helmikuuta 2026 jälkeen

Joustoa voidaan soveltaa ainoastaan julkisen talouden toimenpiteisiin, joista on päätetty 28. helmikuuta jälkeen. Eurooppa on jo edistynyt merkittävästi energialähteiden monipuolistamisessa ja uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien lisäämisessä, mutta on tärkeää, että jousto nopeuttaa irtautumista fossiilisista polttoaineista, mikä on Lähi-idän sodan myötä entistä kiireellisempää. Näin ollen ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joista on päätetty 28. helmikuuta jälkeen, ovat kansallisen poikkeuslausekkeen laajennetun soveltamisalan puitteissa hyväksyttäviä. Taannehtiva soveltaminen, joka kattaisi aiemmin päätetyt toimenpiteet, ei edistäisi energiasiirtymän nopeuttamista vaan ainoastaan loisi finanssipoliittista liikkumavaraa muihin tarkoituksiin, mikä tekisi tyhjäksi jouston tarkoituksen.

Kansallinen poikkeuslauseke on voimassa vuoteen 2028. Puolustusta koskevan kansallisen poikkeuslausekkeen voimassaolon päätyttyä (vuoden 2028 jälkeen) edelleen voimassa olevat energiaturvallisuustoimenpiteet on katettava jäsenvaltioiden talousarvioiden uudelleenpriorisointien avulla. Jouston käytöstä johtuva julkisen talouden alijäämän tai velan kasvu otetaan huomioon määritettäessä vaatimuksia, joita sovelletaan seuraaviin keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisiin suunnitelmiin, ja se edellyttää tulevina vuosina julkisen talouden lisäsopeutusta. Jäsenvaltioiden olisikin siksi arvioitava huolellisesti, miten toimenpiteet, jotka johtaisivat poikkeamiseen suositetulta menopolulta, vaikuttaisivat keskipitkällä aikavälillä julkiseen talouteen, vaikka tällaiset poikkeamat tällä hetkellä kuuluvatkin kansallisen poikkeuslausekkeen piiriin.

Kohdentaminen ja kustannustehokkuus

Jouston piiriin kuuluvat energiaturvallisuustoimenpiteet olisi laadittava niin, että vaikutus on mahdollisimman suuri ja julkisen talouden kustannukset mahdollisimman pienet. Jäsenvaltioiden edellytetään näyttävän toteen, että toimenpiteet, joiden perusteella ne pyytävät joustoa, ovat kohdennettuja ja kustannustehokkaita. Tämä voi toteutua esimerkiksi asettamalla etusijalle toimet, joilla tuetaan energiasiirtymää heikoimmassa asemassa olevissa kotitalouksissa ja yrityksissä, energiaintensiiviset yritykset mukaan lukien.

3.   Joustoon kohdistuva julkisen talouden valvonta

Kolme ylärajaa: kokonaisyläraja sekä energiatoimenpiteiden vuotuinen ja kumulatiivinen yläraja

Julkisen talouden kestävyyttä koskevat turvalausekkeet pysyvät kaikilta osin voimassa. Voimassa oleva jouston yläraja, joka sallii puolustusta koskevan kansallisen poikkeuslausekkeen piiriin kuuluvia lisämenoja 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, säilyy ennallaan. Vaikka jouston soveltamisalaa laajennetaan, julkisen talouden kestävyyteen kohdistuva riski ja julkisen talouden lisäsopeutus tulevina vuosina pysyvät hallinnassa. On myös tärkeää, että tarvittava Euroopan puolustusvalmiuksien vahvistaminen ei jää kansallisen poikkeuslausekkeen soveltamisalaa laajennettaessa tekemättä. Energiaturvallisuustoimenpiteitä koskevan jouston vuosittaiselle ja kumulatiiviselle käytölle asetettavat ylärajat auttavat varmistamaan, että energiaan liittyvien toimenpiteiden perusteella tarjottava jousto ja puolustusmenoihin perustuva jousto ovat tasapainossa.

Joustoa rajoitetaan toimenpiteiden julkiselle taloudelle aiheuttamien kustannusten perusteella. Kansalliseen poikkeuslausekkeeseen perustuvan kokonaisjouston 1,5 prosentin ylärajaa suhteessa BKT:hen arvioidaan jatkossakin sen perusteella, kuinka paljon jäsenvaltiot ovat kumulatiivisesti poikenneet nettomenojen kasvu-uraltaan. Lisäksi hyväksyttävistä toimenpiteistä (8) julkiselle taloudelle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin sovelletaan energiaturvallisuustoimenpiteisiin perustuvan jouston ylärajoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun käytetystä joustosta julkiselle taloudelle aiheutuvat kokonaiskustannukset saavuttavat jälkikäteistietojen perusteella kumulatiivisen ylärajan, energiaturvallisuustoimenpiteiden perusteella ei ole enää saatavilla joustoa. Mahdollisten lisätoimenpiteiden vastapainoksi olisi sen vuoksi vähennettävä nettomenoja muualla.

Hyväksyttävien energiaturvallisuustoimenpiteiden kustannukset rajataan vuositasolla 0,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja kumulatiivisesti vuosina 2026–2028 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Tätä tulisi tulkita seuraavasti:

i)

Energiaturvallisuustoimenpiteiden perusteella kunakin vuonna käytettävissä oleva enimmäisjousto on yhtä suuri kuin niiden toimenpiteiden talousarviokustannukset, jotka jäsenvaltio on ilmoittanut ja jotka komissio on katsonut kyseisen vuoden osalta hyväksyttäviksi kansallista poikkeuslauseketta sovellettaessa, kuitenkin enintään 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

ii)

Energiaturvallisuustoimenpiteiden perusteella käytetty jousto koko kaudella 2026–2028 saa olla vuoden 2028 lopussa enintään 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen (9). Jos jäsenvaltio esimerkiksi käyttää energiaturvallisuustoimenpiteisin perustuvaa joustoa vuonna 2026 ja vuonna 2027 määrän, joka on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen, kumulatiivinen jousto (0,6 % suhteessa BKT:hen) olisi hyödynnetty kokonaisuudessaan. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltio voisi käyttää joustoa 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen kunakin kolmena vuonna (2026–2028) tai 0,3 prosenttia vuonna 2026, 0,2 prosenttia vuonna 2027 ja 0,1 prosenttia vuonna 2028.

Jäsenvaltiot, joilla 1,5 prosentin yläraja suhteessa BKT:hen lähestyy puolustusmenojen vuoksi, voivat pyytää tilapäistä rajoitettua lisäjoustoa edellyttäen, että julkisen talouden kestävyys ei vaarannu. Jäsenvaltio on saattanut jo suunnitella vuonna 2026, 2027 tai 2028 käyttävänsä joustosta vähintään 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen puolustusmenojen lisäämiseen (10). Jos tällainen jäsenvaltio hakee joustoa myös energiaturvallisuustoimenpiteiden perusteella (enintään 0,3 % suhteessa BKT:hen), 1,5 prosentin raja voi ylittyä ennen kuin energiaturvallisuustoimenpiteitä koskeva jousto on voitu hyödyntää kokonaisuudessaan. Tällaisessa tilanteessa olevat jäsenvaltiot voivat pyytää poikkeusta saadakseen ylittää 1,5 prosentin ylärajan suhteessa BKT:hen, mutta samalla on otettava asianmukaisesti huomioon riskit, joita tämä aiheuttaa niiden julkisen talouden kestävyydelle. Käytännössä tällainen poikkeus edellyttää myöhemmässä suunnitelmassa julkisen talouden lisäsopeutuksia, joihin jäsenvaltioiden olisi sitouduttava, jotta julkisen talouden kestävyys säilyy keskipitkällä aikavälillä. Tämän huomioon ottaminen on erityisen tärkeää niille jäsenvaltioille, joiden julkisen talouden kestävyyteen on arvioitu kohdistuvan tällä hetkellä suuri riski (11). Poikkeuksesta huolimatta energiaturvallisuustoimenpiteisiin sovellettaisiin vuotuisia (0,3 % suhteessa BKT:hen) ja kumulatiivisia (0,6 % suhteessa BKT:hen) ylärajoja.

4.   Jouston pyytäminen ja seuranta

Pyyntö laajentaa puolustusta koskevan kansallisen poikkeuslausekkeen soveltaminen energiaturvallisuuteen

Kukin jäsenvaltio harkitsee itse, päättääkö se pyytää kansallisen poikkeuslausekkeen soveltamisalan laajentamista, jolle on saatava komission suosituksesta annettava neuvoston hyväksyntä.  (12) Jäsenvaltioita pyydetään esittämään pyyntönsä kansallisen poikkeuslausekkeen soveltamisalan laajentamisesta vuoden 2026 heinäkuun loppuun tai elokuun puoliväliin mennessä, mutta myös myöhemmät pyynnöt otetaan huomioon. Arvioituaan pyynnön asetuksen (EU) 2024/1263 26 artiklan vaatimusten mukaisesti komissio voi suosittaa, että neuvosto hyväksyy pyynnön. Komission suositukset voitaisiin saada valmiiksi syyskuussa, ja neuvosto voisi hyväksyä ne lokakuussa pidettävässä Ecofin-neuvoston kokouksessa.

Jos jäsenvaltio pyytää kansallisen poikkeuslausekkeen soveltamista ensimmäistä kertaa, poikkeuslausekkeen tarjoama jousto kattaa sekä puolustusmenot että energiaturvallisuustoimenpiteet, jotka kumpikin ovat Euroopan turvallisuuden pilareita. Kuten aiemminkin, komissio arvioi vastaanotetut pyynnöt sen varmistamiseksi, että lausekkeen aktivointi ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä.

Jäsenvaltioiden odotetaan esittävän pyynnössään alustavan luettelon suunnitelluista energiaturvallisuustoimenpiteistä, joiden perusteella ne haluaisivat hyödyntää joustoa, sekä arvion niiden talousarviokustannuksista. Näiden tietojen avulla voidaan havainnollistaa suunniteltua energiaturvallisuuden lisäämiseen tähtäävää strategiaa ja tehdä alustava arvio toimenpiteiden täydentävyydestä ja pitkän aikavälin vaikutuksista julkiseen talouteen. Kuten jäljempänä esitetään tarkemmin, jousto myönnetään jälkikäteistietojen perusteella.

Energiaturvallisuustoimenpiteisiin perustuvan jouston seuranta julkisen talouden valvonnassa

Jouston käyttöönotto edellyttää jäsenvaltioilta lisäraportointia, jotta komissio voi arvioida, täyttävätkö toimenpiteet hyväksyttävyysedellytykset. Toisin kuin puolustusmenoja koskevan jouston kohdalla, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmässä (EKT) ei ole vakiintunutta tilastollista menoluokkaa, joka kattaisi kaikki energiaturvallisuutta koskevan jouston piiriin kuuluvat hyväksyttävät toimenpiteet. Näin ollen jäsenvaltioihin, jotka haluavat laajentaa kansallisen poikkeuslausekkeen soveltamisalaa, sovelletaan tiukennettuja raportointivaatimuksia. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle riittävä näyttö siitä, että energiatoimenpiteet, joiden perusteella ne hakevat joustoa, täyttävät hyväksyttävyyskriteerit soveltamisalan, täydentävyyden ja kohdentamisen/kustannustehokkuuden osalta. Komissio toimittaa jäsenvaltioille tätä varten raportointimallin, jossa esitetään kunkin toimenpiteen osalta vaadittava tietojen yksityiskohtaisuuden taso. Energiatoimenpiteitä koskeva säännöllinen raportointi on osa puolivuosittaista julkisen talouden valvontaprosessia. Lisäjoustoa hyödyntävien jäsenvaltioiden on toimitettava päivitetyt tiedot tällaisista toimenpiteistä ja niiden talousarviovaikutuksesta ennen kutakin valvontajaksoa (eli keväällä ennen 15. huhtikuuta ja syksyllä ennen 15. lokakuuta).

---

(1)  Euroopan komissio (2026), Eurooppalainen ohjausjakso 2026 – Kevätpaketti, https://reforms-investments.ec.europa.eu/publications-0/2026-european-semester-spring-package-communication_en.

(2)  Toimenpiteitä laadittaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös siihen, että vältetään luomasta liiallista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista tai uusia strategisia riippuvuuksia, jotka voivat heikentää energiaturvallisuutta.

(3)  Euroopan komissio (2026), AccelerateEU – Energiaunioni: Kohtuuhintainen ja turvallinen energia nopeutettujen toimien avulla, COM (2026) 370 final, 22. huhtikuuta 2026.

(4)  Rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin (EU) 2024/1275 2 artiklan 20 kohdan mukaan ”pitkälle menevällä perusparannuksella” tarkoitetaan perusparannusta, jolla rakennus tai rakennuksen osa muutetaan lähes nollaenergiarakennukseksi. ”Melko perusteellisen perusparannuksen” käsite esitetään rakennusten peruskorjauksista annetun komission suosituksen (EU) 2019/786 2.3.1.1 kohdassa, ja siltä edellytetään vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöjä.

(5)  Erityisesti hiilestä irtautumiseen tähtäävät muutosvoimaiset teollisuusteknologiat, lämpöpumput ja geotermisen energian teknologiat, vetyteknologiat, akkuteknologiat ja energian varastointiteknologiat, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat, maatuuliteknologiat ja merellä tuotettavan uusiutuvan energian teknologiat, aurinkoteknologiat, muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet ja sähköverkkoteknologiat.

(6)  Tähän kuuluvat myös vetyinfrastruktuuriin liittyvät investoinnit edellyttäen, että niiden painopiste pysyy toimenpiteissä, joilla on selkeää lyhyen aikavälin arvoa EU:n energiaturvallisuuden tai fossiiliriippuvuuden vähentämisen kannalta. Näitä voivat olla esimerkiksi olemassa olevat yhteistä etua koskevat hankkeet ja keskinäistä etua koskevat hankkeet sekä hankkeet olemassa olevan maakaasuinfrastruktuurin käyttötarkoituksen muuttamiseksi palvelemaan yksinomaan vedyn käyttöä. Näiden käyttötarkoituksen muuttamista koskevien hankkeiden ei tarvitse välttämättä olla unionin luettelossa yhteistä etua koskevista hankkeista ja keskinäistä etua koskevista hankkeista.

(7)  Infrastruktuurin fyysisen häiriönsietokyvyn, järjestelmän riittävyyden ja fossiilittoman joustavuuden parantamiseksi, kyber- ja hybridiuhkilta suojautumiseksi, kriittisten energian toimitusketjujen monipuolistamiseksi ja strategisen energiainfrastruktuurin häiriönsietokyvyn paranemiseksi.

(8)  Jouston piiriin hyväksyttävinä pidetään ainoastaan sellaisia energiaturvallisuustoimenpiteitä, jotka jäsenvaltiot ovat esittäneet komissiolle.

(9)  ”Käytetty jousto” on valvontatilillä oleva positiivinen poikkeama, joka selittyy puolustusmenojen kasvulla ja jota ei sen vuoksi kirjata veloitukseksi. Se vastaa sitä käytettävissä olevan jouston määrää, joka tarvitaan valvontatilin positiivisen saldon saamiseksi mahdollisimman lähelle nollaa. Energiaturvallisuustoimenpiteiden perusteella käytetty jousto lasketaan sen jälkeen, kun puolustusmenoihin perustuva jousto on otettu huomioon.

(10)  Tätä mitataan suhteessa sovittuun viitevuoteen, joka on joko 2021 tai 2024.

(11)  Euroopan komissio (2026), Debt Sustainability Monitor 2025, https://economy-finance.ec.europa.eu/publications/debt-sustainability-monitor-2025_en.

(12)  Poikkeuslauseke otettiin käyttöön talouspolitiikan tuloksellisesta yhteensovittamisesta ja monenvälisestä julkisen talouden valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2024 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1263 26 artiklalla.