LIITE I a

RAHOITUSOSUUSSOPIMUS [MALLI] – PUOLUE

NUMERO: … [LISÄTTÄVÄ]

Euroopan parlamentti, jonka pääsihteeristö sijaitsee osoitteessa

Plateau du Kirchberg, L-2929 Luxembourg,

jäljempänä ’Euroopan parlamentti’,

jota edustaa tämän sopimuksen tekemistä varten

… [suku- ja etunimi / tehtävänimike tai asema]

yhtäältä

sekä

[edunsaajan virallinen nimi]

[virallinen oikeudellinen muoto]

[rekisteröintinumero]

[täydellinen virallinen osoite]

[ALV-numero],

jäljempänä ’edunsaaja’,

jota edustaa tämän sopimuksen tekemistä varten

… [edustaja, jolla on oikeus tehdä oikeustoimia] …,

toisaalta,

OVAT SOPINEET

seuraavista liitteessä olevista erityisehdoista, yleisistä ehdoista ja alustavasta talousarviosta, jotka kaikki ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

Erityisehtojen määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen muiden osien määräyksiin nähden. Yleisten ehtojen määräykset ovat ensisijaisia liitteen määräyksiin nähden.

SISÄLLYSLUETTELO

I.

ERITYISEHDOT

11

I.1. artikla –

SOPIMUKSEN KOHDE

11

I.2. artikla –

KAUSI, JOLLE RAHOITUS MYÖNNETÄÄN

11

I.3. artikla –

RAHOITUKSEN MUOTO

11

I.4. artikla –

RAHOITUKSEN ALUSTAVA ENIMMÄISMÄÄRÄ

11

I.5. artikla –

MAKSUT JA MAKSUJÄRJESTELYT

11

I.5.1.

Ennakkomaksut

11

I.5.2.

Loppumaksun maksaminen edunsaajalle

11

I.5.3.

Valuutta

11

I.6. artikla –

PANKKITILI

12

I.7. artikla –

YLEISET HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

12

I.8. artikla

SOPIMUKSEN VOIMAANTULO

12

II.

YLEISET EHDOT

12

A OSA:

OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

12

II.1. artikla –

MÄÄRITELMÄT

12

II.2. artikla –

EDUNSAAJAN YLEISET VELVOITTEET

13

II.3. artikla –

PANKKITILIIN LIITTYVÄT VELVOITTEET

14

II.4. artikla –

VASTUU VAHINGOISTA

14

II.5. artikla –

LUOTTAMUKSELLISUUS

14

II.6. artikla –

HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

14

II.7. artikla –

TIETOJEN KIRJAAMINEN

14

II.8. artikla –

UNIONIN RAHOITUKSEN NÄKYVYYS

15

II.8.1.

Tieto unionin rahoituksesta

15

II.8.2.

Vastuuvapauslauseke

15

II.8.3.

Tietojen julkistaminen Euroopan parlamentin toimesta

15

II.9. artikla –

SOPIMUSTEN TEKEMINEN EDUNSAAJAN TOIMESTA

15

II.9.1.

Periaatteet

15

II.9.2.

Hankintamenettelyt

16

II.9.3.

Vastuu

16

II.10 artikla –

RAHOITUSTUKI LÄHIYHTEISÖILLE

16

II.11 artikla –

YLIVOIMAINEN ESTE

17

II.12 artikla –

RAHOITUKSEN MAKSAMISEN KESKEYTTÄMINEN

17

II.12.1.

Keskeyttämisen syyt

17

II.12.2.

Keskeyttämismenettely

17

II.12.3.

Keskeyttämisen vaikutukset

17

II.12.4.

Maksamisen jatkaminen

17

II.13. artikla –

RAHOITUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN PERUUTTAMINEN EUROOPAN PARLAMENTIN TOIMESTA

18

II.13.1.

Peruuttamisen syyt

18

II.13.2.

Peruuttamismenettely

18

II.14. artikla

RAHOITUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLON PÄÄTTÄMINEN

18

II.14.1.

Voimassaolon päättäminen edunsaajan pyynnöstä

18

II.14.2.

Voimassaolon päättäminen Euroopan parlamentin toimesta

18

II.15. artikla –

SAATAVIEN SIIRTÄMINEN

19

II.16. artikla –

VIIVÄSTYSKOROT

19

II.17. artikla –

SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ

19

II.18. artikla –

OIKEUS TULLA KUULLUKSI

19

B OSA:

RAHOITUSMÄÄRÄYKSET

20

II.19. artikla –

KORVATTAVAT MENOT

20

II.19.1.

Ehdot

20

II.19.2.

Esimerkkejä korvattavista menoista

20

II.20. artikla –

KORVAUKSEEN OIKEUTTAMATTOMAT MENOT

21

II.21. artikla –

LUONTOISETUUDET

21

II.22. artikla –

TALOUSARVIOERIEN VÄLISET SIIRROT

21

II.23. artikla –

RAPORTOINTIVELVOITTEET

22

II.23.1.

Vuosikertomus

22

II.23.2.

Ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto

22

II.24. artikla –

PÄÄTÖS VUOSIKERTOMUKSESTA

23

II.25. artikla –

PÄÄTÖS RAHOITUKSEN LOPULLISESTA MÄÄRÄSTÄ

23

II.25.1.

Vuosikertomuksen vaikutukset

23

II.25.2.

Kynnys

23

II.25.3.

Käyttämättä jääneen rahoituksen siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle

23

II.25.4.

Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä

24

II.25.5.

Käyttämättä jääneen rahoituksen takaisinperintä

24

II.25.6.

Rahoituksen yli- tai alijäämä

24

II.25.7.

Omien varojen ylijäämä

24

II.26. artikla –

ENNAKKOMAKSUISTA KERTYNEET KOROT

25

II.27. artikla –

TAKAISINPERINTÄ

25

II.27.1.

Viivästyskorot

25

II.27.2.

Erien vähentäminen toisistaan

25

II.27.3.

Pankkikulut

25

II.28. artikla –

RAHOITUSVAKUUS

26

II.29. artikla –

VALVONTA

26

II.29.1.

Yleiset määräykset

26

II.29.2.

Asiakirjojen ja/tai tietojen antamisvelvollisuus

26

II.29.3.

Toimivaltaisen viranomaisen paikan päällä tekemät tarkastukset

26

II.29.4.

Kontradiktorinen valvontamenettely Euroopan parlamentin toimesta

27

II.29.5.

Valvontaa koskevien päätelmien ja havaintojen vaikutukset

27

II.29.6.

OLAFin valvontaoikeudet

27

II.29.7.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaoikeudet

27

II.29.8.

EPPOn valvontaoikeudet

28

II.29.9.

Valvontatulosten huomioon ottaminen rahoituksen lopullista määrää määritettäessä

28

II.29.10.

Edellä II.29.1–II.29.3 artiklan mukaisten velvoitteiden laiminlyöminen

28

LIITE –

ALUSTAVA TALOUSARVIO

29

I.   ERITYISEHDOT

I.1 ARTIKLA –   SOPIMUKSEN KOHDE

Euroopan parlamentti myöntää rahoitusta edunsaajalle sen sääntömääräisten tehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseksi varainhoitovuonna [lisättävä] erityisehdoissa ja yleisissä ehdoissa, jäljempänä ’ehdot’, esitettyjen ehtojen sekä tämän sopimuksen liitteen mukaisesti. Tällä Euroopan parlamentti panee täytäntöön [päivämäärä lisättävä] hyväksytyn rahoitusta koskevan päätöksen.

Edunsaaja käyttää rahoituksen sääntömääräisten tehtäviensä ja tavoitteidensa toteuttamiseksi toimien omalla vastuullaan.

I.2 ARTIKLA –   KAUSI, JOLLE RAHOITUS MYÖNNETÄÄN

Kausi, jolle unionin rahoitus myönnetään, on [lisättävä PV/KK/VV]–[lisättävä PV/KK/VV].

I.3 ARTIKLA –   RAHOITUKSEN MUOTO

Edunsaajalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (1), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, XI osaston mukaisesti myönnettävä rahoitus maksetaan siten, että korvataan prosenttiosuus tosiasiallisesti aiheutuneista korvattavista menoista.

I.4 ARTIKLA –   RAHOITUKSEN ALUSTAVA ENIMMÄISMÄÄRÄ

Euroopan parlamentin alustava rahoitus on enintään [määrä lisättävä] euroa puhemiehistön [päivämäärä täydennettävä] tekemän rahoitusta koskevan päätöksen mukaisesti.

Edunsaajan rahoitusta koskevassa hakemuksessa toimittama alustava talousarvio esitetään liitteessä.

I.5 ARTIKLA –   MAKSUT JA MAKSUJÄRJESTELYT

Rahoitus maksetaan seuraavien maksuehtojen ja maksuaikataulun mukaisesti.

I.5.1   Ennakkomaksut

Ennakkomaksut, joiden määrä on [määrä lisättävä] eli [oletusarvoisesti 100 prosenttia, muutoin lisättävä Euroopan parlamentin rahoitusta koskevassa päätöksessä päättämä prosenttiosuus] tämän sopimuksen I.4 artiklassa vahvistetusta enimmäismäärästä, maksetaan edunsaajalle 30 päivän kuluessa sopimuksen voimaantulosta tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jona Euroopan parlamentti vastaanottaa [... euron, määrä lisättävä tarvittaessa] rahoitusvakuuden, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

I.5.2   Loppumaksun maksaminen edunsaajalle

Rahoituksen mahdollinen loppumaksu maksetaan edunsaajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen vuosikertomuksesta ja määrittänyt rahoituksen lopullisen määrän, kuten II.25 artiklassa edellytetään.

I.5.3   Valuutta

Euroopan parlamentti suorittaa maksut euroina. Todelliset kustannukset muunnetaan euroiksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa päivittäin julkaistavaan kurssiin tai, jos sitä ei ole saatavilla, Euroopan parlamentin määräämän, parlamentin verkkosivustolla julkaistun laskennallisen kuukausittaisen kurssin perusteella, sellaisena kuin se on voimassa Euroopan parlamentin maksumääräyksen antamispäivänä, ellei erityisissä säännöissä ja edellytyksissä nimenomaisesti toisin määrätä.

Euroopan parlamentin maksut katsotaan suoritetuiksi sinä päivänä, jona ne on veloitettu Euroopan parlamentin tililtä.

I.6 ARTIKLA –   PANKKITILI

Maksut suoritetaan seuraavalle Euroopan unionin jäsenvaltioon sijoittautuneessa pankissa olevalle edunsaajan euromääräiselle pankkitilille tai alatilille:

Pankin nimi: […]

Konttorin osoite: […]

Tilinomistajan täydellinen nimi: […]

Täydellinen tilinumero (pankkitunnus mukaan luettuna): […]

IBAN: […]

BIC-/SWIFT-koodi: […]

I.7 ARTIKLA –   YLEISET HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

Kaikkien sopimukseen liittyvien Euroopan parlamentille osoitettujen yhteydenottojen on oltava kirjallisia, niissä on mainittava sopimuksen numero, ja ne on lähetettävä joko sähköpostilla osoitteeseen fin.part.fond.pol@europarl.europa.eu tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan parlamentti

Varainhoidon pääosaston pääjohtaja

[rakennuksen / toimiston osoite lisättävä]

L-2929 Luxembourg

LUXEBOURG

Euroopan parlamentti katsoo vastaanottaneensa kirjaamattoman lähetyksen sinä päivänä, jona Euroopan parlamentin virkapostiyksikkö on sen virallisesti rekisteröinyt.

Kaikkien sopimukseen liittyvien edunsaajalle osoitettujen yhteydenottojen on oltava kirjallisia, niissä on mainittava sopimuksen numero, ja ne on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen:

[Vastaanottajan nimi]

[Tehtävänimike]

[Edunsaajayhteisön virallinen nimi]

[Täydellinen virallinen osoite]

Sähköpostiosoite: […]

Edunsaajan on viipymättä ilmoitettava valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kirjallisesti kaikista sähköposti- tai postiosoitteenmuutoksista. Tätä velvoitetta sovelletaan viiden vuoden ajan siitä päivästä, jolloin viimeinen tämän sopimuksen mukainen maksu suoritetaan.

I.8 ARTIKLA   SOPIMUKSEN VOIMAANTULO

Sopimus tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan Euroopan parlamentin puolesta.

II.   YLEISET EHDOT

A OSA:   OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

II.1 ARTIKLA –   MÄÄRITELMÄT

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

1)	’toimintakertomuksella’ kaudella, jolle rahoitus myönnetään, aiheutuneiden kustannusten kirjallisia perusteluja, esimerkiksi selvitystä toimista, hallintokuluista jne., toimintakertomus on osa vuosikertomusta;

2)	’vuosikertomuksella’ kuuden kuukauden kuluessa varainhoitovuoden päättymisen jälkeen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 (2) 28 artiklan ja varainhoitoasetuksen 233 artiklan mukaisesti toimitettavaa kertomusta;

3)	’rahoituksen yli- tai alijäämällä’ I.5.1 artiklan mukaisten ennakkomaksujen ja II.25.4 artiklan mukaisesti vahvistetun rahoituksen lopullisen määrän erotusta;

4)	’ennakkomaksujen selvittämisellä’ tilannetta, jossa tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa rahoituksen lopullisen määrän ja edunsaajalle maksettava määrä ei enää ole unionin omaisuutta;

5)

’eturistiriidalla’ tilannetta, jossa sopimuksen puolueeton ja objektiivinen täytäntöönpano edunsaajan toimesta vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja sopimuksen tarkoitukseen liittyvällä kolmannella osapuolella on yhteinen etu; poliittinen yhteenkuuluvuus ei periaatteessa synnytä eturistiriitaa, kun on kyse poliittisen puolueen ja samat poliittiset arvot omaavien organisaatioiden välisistä sopimuksista; tällaisen sopimuksen tapauksessa on kuitenkin noudatettava asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 27 artiklaa;

6)	’varainhoitovuodella N’ varainhoitovuotta, jolle rahoitusosuus myönnettiin I.1 artiklassa tarkoitetun rahoitusta koskevan päätöksen mukaisesti;

7)

’ylivoimaisella esteellä’ mitä tahansa edunsaajan tai Euroopan parlamentin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennalta arvaamatonta poikkeuksellista tilannetta tai tapahtumaa, joka estää jompaakumpaa sopimuspuolista täyttämästä jotakin sopimuksen mukaisista velvoitteistaan, joka ei johdu sopimuspuolten tai rahoitustukea saavien alihankkijoiden, sopimuspuoliin sidoksissa olevien yhteisöjen tai kolmansien osapuolten virheestä tai tuottamuksesta ja jota ei voida asianmukaista huolellisuuttakaan noudattaen välttää; ylivoimaisena esteenä ei voida vedota työmarkkinakiistoihin, lakkoihin, taloudellisiin vaikeuksiin tai palvelun puutteisiin, laitteiden tai materiaalien vikoihin tai niiden saataville asettamiseen liittyviin viiveisiin, elleivät ne ole välittömästi seurausta asian kannalta merkityksellisestä ylivoimaisesta esteestä;

8)	’virallisella ilmoittamisella’ ilmoituksen toimittamista kirjallisesti postitse tai sähköpostitse siten, että tästä saadaan saantitodistus;

9)	’petoksella’ unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka koskee väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä tai erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuvaa tietojen ilmoittamatta jättämistä;

10)	’rahoituksella’ varainhoitoasetuksen XI osaston ja asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 IV luvun säännösten mukaisesti myönnettyä rahoitusosuutta;

11)	’sääntöjenvastaisuudella’ kaikenlaista unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen rikkomista, joka johtuu edunsaajan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla vahinko unionin talousarviolle;

12)	’luontoisetuuksilla’ mitä tahansa luontoissuoritusta, tavaroiden, palvelujen tai urakoiden tarjoamista markkina-arvoa edullisemmin ja mitä tahansa muuta liiketointa, joka tuo edunsaajalle taloudellista etua, asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 2 artiklan 9 ja 10 kohdan mukaisesti;

13)

’omilla varoilla’ rahoituslähteitä, jotka ovat muita kuin unionin talousarviosta saatava rahoitus ja jotka koostuvat lahjoituksista, rahoitusosuuksista, itse tuotetuista varoista (sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 2 artiklan 9, 10 ja 11 kohdassa) ja muista tuloista (esimerkiksi vahingonkorvaukset sekä vararahastoille kertyneet korot).

II.2 ARTIKLA –   EDUNSAAJAN YLEISET VELVOITTEET

Edunsaaja

a)	vastaa yksin kaikkien oikeudellisten velvoitteidensa täyttämisestä ja velvoitteiden täyttämisen osoittamisesta;

b)	korvaa sopimuksen täytäntöönpanosta, myös sen virheellisestä täytäntöönpanosta, Euroopan parlamentille aiheutuneet vahingot, paitsi jos kysymyksessä on ylivoimainen este;

c)	on yksin vastuussa kolmansiin osapuoliin nähden, myös sellaisista vahingoista, jotka ovat aiheutuneet kolmansille osapuolille sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä, vahinkojen luonteesta riippumatta;

d)	ilmoittaa Euroopan parlamentille välittömästi kaikista muutoksista oikeudellisessa, taloudellisessa tai teknisessä tilanteessaan, organisaatiossaan tai omistussuhteissaan sekä kaikista nimen- ja osoitteenmuutoksista ja oikeudellisen edustajan vaihtumisesta;

e)	toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet mahdollisten eturistiriitojen estämiseksi.

II.3 ARTIKLA –   PANKKITILIIN LIITTYVÄT VELVOITTEET

Euroopan parlamentin maksamat määrät on voitava yksilöidä I.6 artiklassa tarkoitetulta tililtä tai alatililtä, ja tilejä on käytettävä yksinomaan I.5 artiklassa tarkoitettujen Euroopan parlamentin maksamien määrien vastaanottamiseen.

Jos kyseiselle tilille ennakkomaksuina maksetut määrät tuottavat korkoa tai niiden perusteella koituu muuta vastaavaa etua sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella kyseinen tili on avattu, Euroopan parlamentti perii II.26 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti kyseiset tuotot ja muut edut takaisin varainhoitoasetuksen 232 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Euroopan parlamentin maksamia määriä ei saa missään tapauksessa käyttää keinottelutarkoituksiin.

Ennakkomaksut pysyvät unionin omaisuutena, kunnes ne on selvitetty vähentämällä ne rahoituksen lopullisesta määrästä.

II.4 ARTIKLA –   VASTUU VAHINGOISTA

Euroopan parlamentti ei vastaa edunsaajan aiheuttamista tai kärsimistä vahingoista, mukaan lukien kolmansille osapuolille tämän sopimuksen täytäntöönpanon aikana tai seurauksena aiheutuneet vahingot.

Ellei kyseessä ole ylivoimainen este, edunsaajan on korvattava Euroopan parlamentille kaikki vahingot, joita se on kärsinyt tämän sopimuksen täytäntöönpanon seurauksena tai jotka johtuvat siitä, että sopimusta ei pantu täytäntöön täysin sen määräysten mukaisesti.

II.5 ARTIKLA –   LUOTTAMUKSELLISUUS

Jollei tässä sopimuksessa, asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 39 artiklassa tai muissa asiaan sovellettavissa unionin säädöksissä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (3), toisin säädetä, Euroopan parlamentti ja edunsaaja sitoutuvat käsittelemään luottamuksellisina kaikki niille toimitetut luottamuksellisiksi luokitellut asiakirjat, tiedot tai muun aineiston, jotka liittyvät suoraan tämän sopimuksen kohteeseen.

II.6 ARTIKLA –   HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

Kaikkia sopimuksen yhteydessä kerättäviä henkilötietoja käsitellään asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 40 artiklan mukaisesti. Kaikessa Euroopan parlamentin suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (4).

Näitä tietoja käsitellään ainoastaan sopimuksen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten sanotun kuitenkaan estämättä sitä, että kyseisiä tietoja voidaan toimittaa tarkastuksista ja tilintarkastuksista vastuussa oleville elimille unionin oikeuden mukaisesti.

Kaikkeen edunsaajan tämän sopimuksen yhteydessä suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (5). Henkilötietojen käsittely tämän sopimuksen yhteydessä on sallittua vain, jos se on välttämätöntä sopimuksen täytäntöönpanolle, tämän kuitenkaan vaikuttamatta muihin kyseisessä asetuksessa säädettyihin tapauksiin.

II.7 ARTIKLA –   TIETOJEN KIRJAAMINEN

Edunsaajan on varainhoitoasetuksen 236 artiklan mukaisesti säilytettävä kaikki sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat asiakirjat, mukaan lukien kirjanpitoaineisto, tilastot ja veroasiakirjat ja tositteet viiden vuoden ajan viimeisen sopimukseen liittyvän maksun suorittamisen jälkeen.

Rahoituksen käyttöön liittyviin tarkastuksiin, muutoksenhakuihin, riita-asioihin tai korvausvaatimusten käsittelyyn tai Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tai Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamaan tutkintaan, jos siitä on ilmoitettu edunsaajalle, liittyvät asiakirjat on säilytettävä siihen saakka, kunnes tarkastukset on suoritettu, muutoksenhaut, riita-asiat tai vaatimukset ratkaistu tai tutkinta suoritettu.

Edunsaajan on sopimuksen täytäntöön panemiseksi tekemiensä hankintasopimusten osalta pidettävä kirjaa tarjouskilpailumenettelystä, mukaan lukien alkuperäinen (sähköinen/paperimuotoinen) kirjeenvaihto (kuten kirjalliset tarjouspyynnöt ja tarjouseritelmät), pöytäkirja vastaanotettujen tarjousten arvioinnista, kirjalliset perustelut lopullisen toimittajan valinnalle ja molempien osapuolten allekirjoittama alkuperäinen sopimus.

II.8 ARTIKLA –   UNIONIN RAHOITUKSEN NÄKYVYYS

II.8.1   Tieto unionin rahoituksesta

Ellei Euroopan parlamentti toisin vaadi tai sovi, edunsaajan on kaikissa rahoitusosuudella rahoitettuun toimeen liittyvissä tiedotteissa tai julkaisuissa (myös verkossa), kuten konferensseissa tai seminaareissa ja kaikessa tiedotusmateriaalissa, kuten esitteissä, esittelylehtisissä, julisteissa ja esityksissä, mainittava, että edunsaaja on saanut unionin tukea, antamalla seuraava rahoitusta koskeva ilmoitus (tarvittaessa käännettynä paikallisille kielille):

II.8.2   Vastuuvapauslauseke

Kaikissa edunsaajan missä tahansa muodossa ja mitä tahansa välinettä käyttäen antamissa tiedotteissa tai julkaisuissa on oltava maininta siitä, että edunsaaja on niistä yksin vastuussa ja että Euroopan unioni ei ole vastuussa tiedotteen tai julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.

II.8.3   Tietojen julkistaminen Euroopan parlamentin toimesta

Euroopan parlamentti julkistaa asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 39 artiklan mukaisesti verkkosivustollaan tiedot, joista se on vastuussa, siten kuin asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 39 artiklan 1 kohdassa täsmennetään.

II.9 ARTIKLA –   SOPIMUSTEN TEKEMINEN EDUNSAAJAN TOIMESTA

II.9.1   Periaatteet

Rahoitusta voidaan käyttää edunsaajan tekemiä sopimuksia koskevien kustannusten korvaamiseen edellyttäen, että

a)	varainhoitoasetuksen 222 artiklan 2 kohdan mukaisesti sopimuksia tehtäessä ei ollut eturistiriitoja;

b)	varainhoitoasetuksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti sopimuksia tehtäessä noudatettiin avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita;

c)	kyseisten hankintasopimusten kesto on uusiminen mukaan luettuna enintään viisi vuotta;

d)	kun hankintasopimuksen arvo ylittää 60 000 euroa (ilman arvonlisäveroa) toimittajaa ja tavaraa tai palvelua kohti, edunsaaja järjestää tarjouspyyntömenettelyjä II.9.2 artiklan mukaisesti;

Sopimuksen ennakoitua arvoa määritettäessä ei saa pyrkiä kiertämään sovellettavia sääntöjä, eikä sopimusta saa jakaa osiin tässä tarkoituksessa. Sen määrittämiseksi, saavutetaanko 60 000 euron kynnysarvo (ilman arvonlisäveroa), on otettava huomioon sopimuksen kokonaisarvo sen koko suunnitellun keston ajalta, mukaan lukien mahdolliset alihankintaan liittyvät määrät.

II.9.2   Hankintamenettelyt

Kun hankintasopimuksen arvo ylittää 60 000 euroa (ilman arvonlisäveroa), edunsaaja järjestää tarjouspyyntömenettelyjä noudattaen seuraavia vaatimuksia:

a)

(kirjallisiin) tarjouspyyntöihin on sisällytettävä poissulkemisperusteet, valintaperusteet (mukaan lukien taloudellisten ja teknisten valmiuksien vähimmäistaso), sopimuksen tekoperusteet ja hintaan ja laatuun tai pelkkään hintaan perustuva pisteytysmenetelmä sekä tekniset eritelmät (odotetut tulokset, palvelujen/tavaroiden odotettu laatu ja määrä), joita vasten edunsaajan on arvioitava tarjouksia; tarjoajien on toimitettava päivätyt ja allekirjoitetut tarjoukset, jotka sisältävät hinnat (tarvittaessa myös yksikköhinnat), sekä tositteet, jotka mahdollistavat tarjousten vertailun;

b)	tarjouspyyntö on julkaistava tai lähetettävä asianmukaisten kanavien, jotta varmistetaan laaja kilpailu ja kohtuulliset määräajat (vähintään 10 päivää) hakemusten/tarjousten jättämiselle;

c)	edunsaajan on saatava vastauksena tarjouspyyntöön vähintään kolme riippumatonta tarjousta; jos kirjalliseen tarjouspyyntöön toimitetaan vähemmän kuin kolme toisistaan riippumatonta tarjousta, edunsaajan on osoitettava, että kyseistä hankintaa varten ei ollut mahdollista saada muita tarjouksia;

d)	tarjoukset on arvioitava tarjouspyynnössä esitettyjen perusteiden mukaisesti; arviointikertomuksessa on esitettävä pisteet ja korostettava valitun tarjoajan suhteellisia etuja, ja edunsaajan edustajien, joilla ei ole eturistiriitoja, on päivättävä ja allekirjoitettava se;

e)	molempien osapuolten on päivättävä ja allekirjoitettava sopimukset, ja niissä on noudatettava samoja ehtoja kuin tarjouksessa, tai niihin on sisällyttävä ehtoja, jotka eivät edunsaajan kannalta epäedullisempia;

f)	alihankinta on sallittua, jos se sisältyy tarjouksiin ja hyväksytään teknisissä eritelmissä;

Hankintamenettelyihin voidaan soveltaa rahoituksen suorittamispyynnössä vahvistettuja lisävaatimuksia.

II.9.3   Vastuu

Edunsaaja on yksin vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta ja sen määräysten noudattamisesta. Edunsaajan on ilmoitettava kolmansien osapuolten kanssa tekemissään sopimuksissa, että Euroopan parlamenttia ei voida missään tapauksessa pitää kyseisten sopimusten osapuolena eikä sitä voida pitää millään tavoin vastuullisena toimeksisaajiin nähden.

II.10 ARTIKLA –   RAHOITUSTUKI LÄHIYHTEISÖILLE

Edunsaajan lähiyhteisöille myöntämä varainhoitoasetuksen 226 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu rahoitustuki voidaan katsoa korvattaviksi kustannuksiksi seuraavin edellytyksin:

a)	edunsaaja myöntää rahoitustuen seuraaville lähiyhteisöille: [lisätään mahdollisten edunsaajien nimet siten kuin hakulomakkeessa on ilmoitettu];

b)	kyseiset yhteisöt ovat edunsaajan perussäännöissä vahvistetun edunsaajan hallinnollisen organisaation osa;

c)	kutakin yhteisöä kohden myönnettävä rahoitustuki on enintään 100 000 euroa;

d)	lähiyhteisö käyttää sitä korvattaviin menoihin;

e)	lähiyhteisölle maksettu kertamaksu ei ylitä neljäsosaa kyseiselle yhteisölle maksettavan rahoitustuen kokonaismäärästä;

Edunsaajan on varmistettava, että Euroopan parlamentti, Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen, jäljempänä ’viranomainen’, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, tapauksen mukaan EPPO tai OLAF voivat käyttää asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 V luvussa tarkoitettuja valvontavaltuuksiaan.

II.11 ARTIKLA –   YLIVOIMAINEN ESTE

Jos Euroopan parlamentti tai edunsaaja kohtaa ylivoimaisen esteen, sen on ilmoitettava tästä viipymättä toiselle osapuolelle kirjatulla kirjeellä, johon on liitetty saantitodistus, tai vastaavalla asiakirjalla, jossa selvitetään kyseisen tilanteen laatu, arvioitu kesto sekä odotettavissa olevat vaikutukset.

Euroopan parlamentin ja edunsaajan on kaikin tavoin varmistettava, että ylivoimaisesta esteestä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa.

Euroopan parlamentin tai edunsaajan ei katsota rikkoneen mitään sopimuksen mukaista velvoitettaan, jos velvoitteen täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä.

II.12 ARTIKLA –   RAHOITUKSEN MAKSAMISEN KESKEYTTÄMINEN

II.12.1   Keskeyttämisen syyt

Euroopan parlamentti voi keskeyttää rahoituksen maksamisen varainhoitoasetuksen sovellettavien sääntöjen (erityisesti sen 116 artiklan 4 kohdan, 132 artiklan ja 234 artiklan 3 ja 5 kohdan) mukaisesti seuraavissa olosuhteissa:

i)	se epäilee, että edunsaaja on syyllistynyt sääntöjenvastaisuuksiin tai petokseen tai rikkonut velvoitteitaan sopimuksentekomenettelyssä tai sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä siihen saakka, kun epäilyt on todennettu;

ii)	edunsaajalle on asetettu asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 32 artiklan 3 kohdan mukaisia taloudellisia seuraamuksia, joiden määräaika on umpeutunut, jolloin keskeyttämistä jatketaan siihen saakka, kun taloudellinen seuraamus on maksettu; tai

iii)	edunsaaja ei täytä tämän sopimuksen II.29.1–II.29.3 artiklan mukaisia velvoitteita.

II.12.2   Keskeyttämismenettely

Vaihe 1 –

Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen maksamisen keskeyttämistä edunsaajalle virallisesti aikeestaan keskeyttää maksaminen ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut kyseisen ilmoituksen.

Vaihe 2 –

Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla jatkamatta keskeyttämismenettelyä, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle.

Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen soveltaa keskeyttämismenettelyä, se ilmoittaa virallisesti edunsaajalle perustelut sisältävän päätöksen keskeyttämisestä ja antaa tiedot

i)	edellä II.12.1 artiklan i alakohdassa tarkoitetusta ohjeellisesta päivämäärästä, jolloin tarvittava varmennus saadaan päätökseen, sekä määristä, joiden maksaminen keskeytetään; sekä

ii)	mahdollisista oikeussuojakeinoista.

II.12.3   Keskeyttämisen vaikutukset

Maksamisen keskeyttämisestä seuraa, että edunsaajalla ei ole oikeutta saada maksuja Euroopan parlamentilta ennen kuin II.12.2 artiklan i alakohdassa tarkoitettu vaiheen 2 mukainen varmennus on saatettu päätökseen tai keskeyttämisen peruste raukeaa. Edellä sanottu ei rajoita Euroopan parlamentin oikeutta lopettaa rahoitus tai peruuttaa rahoitusta koskeva päätös II.13 ja II.14 artiklan mukaisesti.

II.12.4   Maksamisen jatkaminen

Kun maksamisen keskeyttämisen peruste raukeaa, kaikkia kyseisiä maksuja jatketaan, ja Euroopan parlamentti ilmoittaa asiasta edunsaajalle.

II.13 ARTIKLA –   RAHOITUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN PERUUTTAMINEN EUROOPAN PARLAMENTIN TOIMESTA

II.13.1   Peruuttamisen syyt

Jos viranomainen tekee päätöksen edunsaajan rekisteristä poistamisesta asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan perusteella, Euroopan parlamentti peruuttaa edunsaajaa koskevan rahoituspäätöksen kyseisen asetuksen 37 artiklan nojalla ja siinä määritetyin seurauksin.

II.13.2   Peruuttamismenettely

Vaihe 1 –

Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen edunsaajaa koskevan rahoituspäätöksen peruuttamista virallisesti edunsaajalle aikeestaan peruuttaa päätös ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut kyseisen ilmoituksen.

Vaihe 2 –

Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla peruuttamatta rahoitusta koskevaa päätöstä, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle. Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen peruuttaa rahoitusta koskevan päätöksen, se ilmoittaa virallisesti edunsaajalle perustelut sisältävän päätöksen peruuttamisesta.

Vaihe 3 –

Hyväksyttyään rahoitusta koskevan päätöksen peruuttamista koskevan päätöksen Euroopan parlamentti ilmoittaa viipymättä edunsaajalle rahoitusosuussopimuksen voimassaolon päättämisestä.

II.14 ARTIKLA   RAHOITUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLON PÄÄTTÄMINEN

II.14.1   Voimassaolon päättäminen edunsaajan pyynnöstä

Edunsaaja voi pyytää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä.

Edunsaaja ilmoittaa virallisesti Euroopan parlamentille päättämisestä ja esittää

a)	voimassaolon päättämisen syyt; sekä

b)	päivämäärän, jolloin voimassaolon päättäminen tulee voimaan ja jonka on oltava virallisen ilmoituksen päivämäärää myöhempi.

Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättäminen tulee voimaan voimassaolon päättämistä koskevassa päätöksessä mainittuna päivänä, tai jos päivää ei ole mainittu, siitä päivästä, jolloin edunsaajalle on ilmoitettu päätöksestä. Sen jälkeen, kun rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolo on päätetty, Euroopan parlamentti päättää avustussopimuksen voimassaolon viipymättä samasta päivästä alkaen.

II.14.2   Voimassaolon päättäminen Euroopan parlamentin toimesta

II.14.2.A   Voimassaolon päättämisen syyt

Euroopan parlamentti päättää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon tulevin vaikutuksin ja tämän seurauksena irtisanoo tämän sopimuksen asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 36 artiklan mukaisesti jossakin seuraavista olosuhteista:

a)	jos voimassaolon päättämiselle on asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 36 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukainen syy;

b)	jos edunsaaja ei enää noudata asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 23 artiklan 2 kohdan toista virkettä;

c)	varainhoitoasetuksen sovellettavien sääntöjen, etenkin sen 132 artiklan, mukaisesti;

d)	jos edunsaaja asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai se on muun vastaavan menettelyn kohteena.

II.14.2.B   Päättämismenettely

Vaihe 1 –

Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä edunsaajalle virallisesti aikeestaan päättää voimassaolo ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut kyseisen ilmoituksen.

Vaihe 2 –

Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla päättämättä rahoitusta koskevan päätöksen voimassaoloa, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle. Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen päättää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon, se ilmoittaa tästä virallisesti edunsaajalle voimassaolon päättämistä koskevalla perustelut sisältävällä päätöksellä.

Vaihe 3 –

Hyväksyttyään rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä koskevan päätöksen Euroopan parlamentti ilmoittaa viipymättä edunsaajalle rahoitusosuussopimuksen voimassaolon päättämisestä.

II.15 ARTIKLA –   SAATAVIEN SIIRTÄMINEN

Edunsaaja ei voi siirtää Euroopan parlamenttiin kohdistuvia maksusaataviaan kolmannelle osapuolelle, paitsi jos Euroopan parlamentti on hyväksynyt siirtämisen etukäteen edunsaajan perustellusta kirjallisesta pyynnöstä.

Jos Euroopan parlamentti ei ole hyväksynyt siirtämistä kirjallisesti tai jos sen ehtoja ei ole noudatettu, siirrolla ei ole oikeudellisia vaikutuksia.

Siirto ei missään tapauksessa voi vapauttaa edunsaajaa sen velvoitteista Euroopan parlamenttia kohtaan.

II.16 ARTIKLA –   VIIVÄSTYSKOROT

Jos Euroopan parlamentti ei suorita maksua maksulle asetetussa määräajassa, edunsaaja on oikeutettu Euroopan keskuspankin euromääräisiin perusrahoitusoperaatioihin soveltaman korkokannan mukaiseen viivästyskorkoon, jäljempänä ’viitekorko’, korotettuna kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä. Viitekorkona käytetään Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua korkoa, joka oli voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona maksujen määräaika umpeutuu.

Maksun ei katsota viivästyvän tapauksissa, joissa Euroopan parlamentti keskeyttää maksut II.12 artiklan nojalla.

Viivästyskorkoa maksetaan kaudelta, joka alkaa maksun määräaikaa seuraavana päivänä ja päättyy päivään, jona maksu todella suoritetaan.

Jos laskettu korko on enintään 200 euroa, Euroopan parlamentti maksaa ensimmäisen alakohdan määräyksistä poiketen edunsaajalle ainoastaan, jos tämä pyytää sitä kahden kuukauden kuluessa myöhästyneen maksun saamisesta.

II.17 ARTIKLA –   SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Tähän sopimukseen sovelletaan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, erityisesti asetusta (EU, Euratom) 2025/2445 sekä sovellettavia varainhoitoasetuksen säännöksiä. Niitä täydennetään sen jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä, jossa on edunsaajan kotipaikka.

II.18 ARTIKLA –   OIKEUS TULLA KUULLUKSI

Tapauksissa, joissa edunsaajalla on tämän sopimuksen mukaisesti oikeus toimittaa huomautuksia, edunsaajalle on annettava kirjallisten huomautustensa toimittamiseksi 10 arkipäivää aikaa, ellei ole nimenomaisesti määrätty toisin. Tätä aikaa voidaan edunsaajan perustellusta pyynnöstä jatkaa vielä 10 arkipäivällä.

B OSA:   RAHOITUSMÄÄRÄYKSET

II.19 ARTIKLA –   KORVATTAVAT MENOT

II.19.1   Ehdot

Jotta kustannukset voidaan korvata unionin rahoituksella, niiden on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

a)	ne liittyvät välittömästi sopimuksen kohteeseen, ja ne sisältyvät sopimuksen liitteenä olevaan alustavaan talousarvioon;

b)	ne ovat sopimuksen täytäntöönpanon kannalta tarpeen;

c)	niiden on oltava kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta;

d)	ne ovat aiheutuneet kaudella, jolle rahoitus myönnetään, sellaisena kuin se on määriteltynä I.2 artiklassa, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka liittyvät vuosikertomuksiin ja tilinpäätöstodistuksiin ja niiden perustana oleviin tileihin;

e)	ne ovat edunsaajan toteutuneita kustannuksia;

f)	ne ovat eriteltävissä ja todennettavissa, ja ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoon saajaan sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti;

g)	ne ovat sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön mukaisia;

h)	niiden on oltava II.9.1 artiklan mukaisia;

i)	niiden on oltava II.9.2 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen menettelyvaatimusten mukaisia, jos asiaankuuluvat kustannukset aiheutuvat hankintasopimuksista, joiden arvo on yli 60 000 euroa (ilman arvonlisäveroa);

j)	niiden on oltava varainhoitoasetuksen XI osastossa, asetuksessa (EU, Euratom) 2025/2445 tai rahoituksen suorittamispyynnössä vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

Edunsaajan käyttämien kirjanpitomenetelmien ja sisäisen tarkastuksen menetelmien on oltava sellaisia, että niiden avulla on mahdollista yhdistää suoraan vuosikertomuksessa ilmoitetut kustannukset ja tulot tilinpäätöksiin ja vastaaviin tositteisiin. Jos yhdistämistä ei tehdä asianmukaisesti, se voi johtaa menojen luokittelemiseen korvaukseen oikeuttamattomiksi.

II.19.2   Esimerkkejä korvattavista menoista

Erityisesti seuraavat toimintakustannukset ovat korvattavia sikäli kuin ne täyttävät II.19.1 artiklassa määrätyt kriteerit:

a)	tekniseen apuun, kokouksiin, tutkimukseen, rajat ylittäviin tapahtumiin, selvityksiin, tiedottamiseen ja julkaisuihin liittyvät kulut;

b)	henkilöstökulut eli varsinaiset palkkakulut, sosiaaliturvamaksut ja muut palkkoihin liittyvät lakisääteiset kulut, jos ne eivät ylitä edunsaajan tavanomaisen palkkauskäytännön mukaista keskitasoa;

c)	henkilöstön matka- ja oleskelukulut, jos ne ovat edunsaajan tavanomaisen matkakorvauskäytännön mukaisia;

d)

(uusien tai käytettyjen) laitteiden tai muun omaisuuden poistokustannukset sellaisena kuin ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoselvityksiin edellyttäen, että i) omaisuutta koskevat poistot on tehty paikallisten tilinpäätösstandardien ja ajan mittaan johdonmukaisesti sovellettujen kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti; sekä ii) omaisuus on hankittu II.19.1 ja II.9.2 artiklan mukaisesti;

e)	Euroopan parlamentin maksamiin ennakkomaksuihin liittyvien rahoitusvakuuksien kustannukset.

II.20 ARTIKLA –   KORVAUKSEEN OIKEUTTAMATTOMAT MENOT

Seuraavia kustannuksia ei katsota korvattaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen II.19.1 artiklan soveltamista:

a)	edunsaajan maksamat pääoman tuotot ja osingot;

b)	lainoihin ja lainan hoitoon liittyvät kustannukset;

c)	varaukset tappioiden tai velkojen varalle;

d)	lainojen korot, lukuun ottamatta negatiivista korkoa tilille, jolle Euroopan parlamentin ennakkomaksut on saatu, jos negatiivista korkoa ei olisi voitu välttää;

e)	epävarmat saamiset;

f)	kurssitappiot;

g)	edunsaajan pankin perimät kustannukset Euroopan parlamentilta saaduista siirroista;

h)	menot, jotka edunsaaja on ilmoittanut unionin talousarviosta rahoitettavaa avustusta saavan muun toimen yhteydessä;

i)	luontoisetuudet;

j)	kohtuuttomat tai perusteettomat menot;

k)	vähennyskelpoinen arvonlisävero;

l)	asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 27 artiklan ja varainhoitoasetuksen 226 artiklan 3 kohdan mukaisesti kielletty tiettyjen kolmansien osapuolten rahoittaminen;

m)	menot, jotka liittyvät oikeudellisiin riitoihin Euroopan parlamentin tai viranomaisen kanssa;

n)	viranomaisen tai minkä tahansa kansallisen viranomaisen määräämien taloudellisten seuraamusten määrä ja niiden seurauksena maksettavat viivästyskorot;

o)	menot, joista ei ole todentavaa aineistoa, kuten tarjousasiakirjoja, sopimuksia, laskuja tai suoritteita.

II.21 ARTIKLA –   LUONTOISETUUDET

Luontoisetuuksien arvo ei saa ylittää:

a)	kustannuksia, jotka vastaavat luontoisetuuksia, jotka ovat tosiasiallisesti maksaneet nämä etuudet myöntäneet kolmannet osapuolet tai jäsenet, ja joista on esitettävä asianmukaiset kirjanpitoasiakirjat;

b)	jos tällaisia asiakirjoja ei ole, kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia vastaavia kustannuksia;

c)	niille liitteessä olevassa alustavassa talousarviossa hyväksyttyä arvoa;

d)	50:tä prosenttia alustavassa talousarviossa hyväksytyistä omista varoista.

Luontoisetuudet

a)	esitetään kirjanpidossa erikseen sekä tuloina että menoina;

b)	ovat asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 25 artiklan sekä verotusta ja sosiaaliturvaa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisia;

c)	hyväksytään vain väliaikaisesti ja edellyttäen, että ulkopuolinen tilintarkastaja varmentaa ne ja että ne hyväksytään rahoituksen lopullista määrää koskevassa päätöksessä;

d)	eivät saa olla kiinteänä omaisuutena tehtäviä suorituksia.

II.22 ARTIKLA –   TALOUSARVIOERIEN VÄLISET SIIRROT

Edunsaajalla on oikeus muuttaa liitteessä olevaa alustavaa talousarviota eri talousarvioerien välisin siirroin sanotun kuitenkaan rajoittamatta II.21 artiklan soveltamista. Tällainen muutos ei edellytä sopimuksen muuttamista. Tällaiset siirrot on perusteltava vuosikertomuksessa.

II.23 ARTIKLA –   RAPORTOINTIVELVOITTEET

II.23.1   Vuosikertomus

Edunsaajan on toimitettava valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle mieluiten varainhoitovuoden N päättymistä seuraavan vuoden toukokuun 15. päivään mennessä ja viimeistään 30. päivänä kesäkuuta avoimessa ja koneluettavassa muodossa vuosikertomus, joka sisältää seuraavat:

a)	vuotuinen tilinpäätös ja siihen liittyvät huomautukset, jotka kattavat edunsaajan tulot ja kustannukset sekä varat ja vastuut varainhoitovuoden alussa ja lopussa, siinä jäsenvaltiossa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, jossa edunsaajalla on kotipaikka;

b)	vuotuista tilinpäätöstä koskeva ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto, joka kattaa sekä kyseisen tilinpäätöksen luotettavuuden että tulojen ja menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden ja jonka on laatinut riippumaton elin tai asiantuntija;

c)	luettelo lahjoittajista ja maksujen suorittajista ja näiltä saaduista lahjoituksista tai maksuista sekä itse tuotetuista varoista, jotka on ilmoitettu asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)	toimintakertomus;

e)	alustavan talousarvion rakennetta noudattava tilinpäätös tosiasiallisista menoista ja tuloista;

f)	tuloja ja kustannuksia sekä varoja ja vastuita koskeva yksityiskohtainen kirjanpito;

g)	edellä e alakohdassa tarkoitetun tilinpäätöksen ja f alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen kirjanpidon täsmäytys;

h)

luettelo toimittajista, jotka laskuttivat varainhoitovuonna N edunsaajalta yli 10 000 euroa tai joiden osalta kumulatiivinen arvo viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana on vähintään 60 000 euroa (ilman arvonlisäveroa); luettelossa on mainittava toimittajan nimi ja osoite sekä tarjottujen tavaroiden tai palveluiden kuvaus;

Vuosikertomukseen sisällytettävien tietojen on oltava riittävät rahoituksen lopullisen määrän vahvistamiseksi.

II.23.2   Ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto

Edunsaajan on tehtävä yhteistyötä asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 28 artiklan 3 kohdan nojalla valtuutettujen riippumattomien ulkopuolisten elinten tai asiantuntijoiden kanssa, kun asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ulkopuolisen tilintarkastajan lausuntoa valmistellaan ja se toimitetaan.

Tätä varten edunsaajan on toimitettava kaikki ulkopuolisen tilintarkastajan asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti pyytämät tiedot tai asiakirjat, myös tämän sopimuksen II.29.3 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä vastaavien edellytyksin paikan päällä tehtävien tarkastusten aikana.

Ulkoisen tarkastuksen tarkoituksena on varmentaa tilinpäätöksen luotettavuus ja tulojen ja menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja erityisesti se, että

a)	tilinpäätös on laadittu edunsaajaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, se ei sisällä olennaisesti virheellisiä tietoja ja antaa oikean ja riittävän kuvan rahoitusasemasta ja toiminnan tuloksista;

b)	ilmoitetut menot ovat toteutuneita menoja;

c)	kaikki tulot on ilmoitettu;

d)	edunsaajan Euroopan parlamentille toimittamat kirjanpitoasiakirjat ovat sopimuksen rahoitusmääräysten mukaisia;

e)	asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 ja etenkin sen 25 artiklan mukaiset velvollisuudet on täytetty;

f)	sopimuksen ja erityisesti sen II.9 ja II.19 artiklan mukaiset velvollisuudet on täytetty;

g)	luontoisetuudet on todella suoritettu edunsaajalle ja arvostettu sovellettavien sääntöjen mukaisesti;

h)	unionin rahoituksesta varainhoitovuodelle N mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle varainhoitoasetuksen 232 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai palautettu Euroopan parlamentille;

i)	varainhoitovuoden N-1 unionin rahoituksesta käyttämättä jäänyt osa on käytetty varainhoitovuonna N varainhoitoasetuksen 232 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

j)	omien varojen mahdollinen ylijäämä on siirretty varaukseen.

II.24 ARTIKLA –   PÄÄTÖS VUOSIKERTOMUKSESTA

Euroopan parlamentti hyväksyy tai hylkää II.23.1 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen joulukuun 31. päivään mennessä varainhoitovuotta N seuraavana varainhoitovuonna.

Jos Euroopan parlamentti ei vuosikertomuksen vastaan otettuaan toimita kirjallista vastausta kuuden kuukauden kuluessa, vuosikertomus katsotaan hyväksytyksi.

Vuosikertomuksen hyväksyminen ei rajoita II.25 artiklan mukaisen rahoituksen lopullisen määrän vahvistamista, jolla parlamentti tekee lopullisen päätöksen menojen korvattavuudesta.

Euroopan parlamentti voi pyytää edunsaajalta lisätietoja voidakseen tehdä päätöksen vuosikertomuksesta. Tällöin vuosikertomusta koskevan päätöksen määräaikaa jatketaan siihen asti, että Euroopan parlamentti on saanut pyydetyt tiedot ja arvioinut ne. Määräaikaa voidaan jatkaa myös, jos viranomainen on pyytänyt lisätietoja asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 29 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Jos vuosikertomuksessa on olennaisia puutteita tai jos ulkoinen tarkastaja toteaa, ettei voi antaa tarkastuslausuntoa tarkastusevidenssin puuttumisen vuoksi, Euroopan parlamentti voi hylätä sen pyytämättä lisätietoja edunsaajalta ja pyytää edunsaajaa toimittamaan uuden kertomuksen 15 arkipäivän kuluessa.

Edunsaaja saa kirjallisen ilmoituksen siinä tapauksessa, että siltä pyydetään lisätietoja tai uutta kertomusta.

Jos alun perin toimitettu vuosikertomus hylätään ja pyydetään uusi kertomus, uuteen kertomukseen sovelletaan tässä artiklassa vahvistettua hyväksyntämenettelyä.

II.25 ARTIKLA –   PÄÄTÖS RAHOITUKSEN LOPULLISESTA MÄÄRÄSTÄ

II.25.1   Vuosikertomuksen vaikutukset

Rahoituksen lopullista määrää koskevan Euroopan parlamentin päätöksen on perustuttava II.24 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn vuosikertomukseen. Jos Euroopan parlamentti hylkää vuosikertomuksen lopullisesti tai edunsaaja ei toimita vuosikertomusta asiassa sovellettavassa määrärajassa, rahoituksen lopullista määrää koskevassa päätöksessä ei voida vahvistaa korvattavia menoja.

II.25.2   Kynnys

Rahoituksen lopullinen määrä rajoittuu I.4 artiklassa vahvistettuun määrään. Se ei saa olla enemmän kuin 95 prosenttia toteutuneista korvattavista menoista.

II.25.3   Käyttämättä jääneen rahoituksen siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle

Varainhoitovuodelle N myönnetystä rahoitusosuudesta kyseisenä vuonna mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa on siirrettävä varainhoitovuodelle N+1 ja käytettävä 31 päivään joulukuuta vuonna N+1 mennessä mahdollisesti aiheutuviin korvattaviin menoihin. Edellisen vuoden rahoitusosuuksien jäljellä olevia määriä ei saa käyttää menojen sen osan rahoitukseen, joka Euroopan tason poliittisten puolueiden on katettava omilla varoillaan.

Edunsaajan on ilmoitettava Euroopan parlamentin valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle varainhoitovuodelle N+1 siirrettävän rahoituksen arvioitu määrä 20 päivän kuluessa varainhoitovuoden N päättymisestä.

Edunsaajan on käytettävä sinä varainhoitovuonna, jolle rahoitusosuus on myönnetty, käyttämättä jäänyt osa rahoitusosuudesta ennen kyseisen vuoden jälkeen myönnettyä rahoitusosuutta.

II.25.4   Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä

Euroopan parlamentti valvoo vuosittain, ovatko menot asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445, varainhoitoasetuksen ja sopimuksen säännösten mukaisia. Se tekee joka vuosi päätöksen rahoituksen lopullisesta määrästä ja ilmoittaa päätöksestä asianmukaisesti edunsaajalle.

Jos I.4 artiklassa määritetty rahoitus on käytetty kokonaisuudessaan varainhoitovuonna N, rahoituksen lopullinen määrä vahvistetaan kyseisen varainhoitovuoden päättämisen jälkeen.

Jos käyttämätöntä rahoitusta siirretään II.25.3 artiklan mukaisesti varainhoitovuodelle N+1, vuoden N rahoituksen lopullinen määrä vahvistetaan seuraavasti:

Vaihe 1 –

Euroopan parlamentti päättää vuonna N+1 varainhoitovuoden N korvattavista kustannuksista sekä vuoden N rahoituksen lopullisen määrän ensimmäisestä osasta näiden kustannusten mukaisesti. Lisäksi Euroopan parlamentti vahvistaa varainhoitovuodelle N myönnetyn käyttämättömän rahoituksen osuuden, joka siirretään varainhoitovuodelle N+1;

Vaihe 2 –

Euroopan parlamentti päättää vuonna N+2 varainhoitovuoden N+1 korvattavista kustannuksista ja määrittää, millainen osa niistä katetaan varainhoitovuodelle N+1 siirretystä käyttämättä jääneestä rahoituksesta (rahoituksen lopullisen määrän toinen osa). Vuoden N rahoituksen lopullinen määrä on vaiheessa 1 ja 2 vahvistettujen määrien summa. Edellä kuvatuissa vaiheissa 1 ja 2 esitetty aikataulu on voimassa, jos puhemiehistön päätöksen 8 artiklan 3 kohdan mukaista päätöstä ei ole tehty. Kun rahoituksen lopullinen määrä on vahvistettu, ennakkomaksut selvitetään vähentämällä ne lopullisesta määrästä. Kun kyse on määrärahojen siirtämisestä varainhoitovuodelta toiselle, ennakkomaksut selvitetään osittain kussakin edellä mainitussa vaiheessa.

II.25.5   Käyttämättä jääneen rahoituksen takaisinperintä

Varainhoitovuodelle N myönnetystä rahoitusosuudesta mahdollisesti jäljelle jäänyt osa, joka on käyttämättä vuoden N+1 lopussa, peritään takaisin varainhoitoasetuksen IV osaston 6 luvun säännösten mukaisesti.

II.25.6   Rahoituksen yli- tai alijäämä

Jos maksetut ennakkomaksut ovat suuremmat kuin määritetty rahoituksen lopullinen määrä, Euroopan parlamentti perii takaisin aiheettomasti maksetut ennakkomaksut.

Jos rahoituksen lopullinen määrä on suurempi kuin maksetut ennakkomaksut, Euroopan parlamentti suorittaa jäljelle jääneen osan.

II.25.7   Omien varojen ylijäämä

a)   Erityisrahaston kasvattaminen

Edunsaaja voi käyttää omien varojen ylijäämää erityisrahaston kasvattamiseen.

Erityisrahaston tilille siirrettävää omien varojen ylijäämää on se omien varojen määrä, joka ylittää niiden omien varojen yhteismäärän, jotka tarvitaan kattamaan 5 prosenttia toteutuneista korvattavista menoista varainhoitovuonna N. Edunsaajan on täytynyt aiemmin kattaa varainhoitovuoden N korvaukseen oikeuttamattomat menot yksinomaan omin varoin.

Jos edunsaaja ylittää itse tuotettujen varojen osalta asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 25 artiklan 13 kohdassa säädetyn kynnysarvon, kynnysarvon ylittäviä tuloja ei ilmoiteta tuloina, vaan ne vähennetään korvattavien menojen kokonaismäärästä.

Erityisrahastoa on käytettävä yksinomaan edunsaajan toimintakustannusten kattamiseen.

b)   Voitto

Voitolla tarkoitetaan sitä, että tulot ovat menoja suuremmat.

Tulot sisältävät unionin talousarviosta saatavan rahoituksen ja edunsaajan omat varat.

Kolmansien osapuolten yhteisiä toimintoja varten maksamaa rahoitusta ei pidetä osana edunsaajan omia varoja. Edunsaaja ei myöskään saa ottaa vastaan suoraan eikä välillisesti muuta rahoitusta unionin yleisestä talousarviosta. Erityisesti on kiellettyä tehdä lahjoituksia Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien talousarvioista.

Erityisrahastoon osoitettua ylijäämää ei saa ottaa huomioon voittoa laskettaessa.

c)   Takaisinperintä

Rahoitus ei saa tuottaa edunsaajalle voittoa. Euroopan parlamentilla on oikeus periä voitosta takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta korvattavista kustannuksista.

II.26 ARTIKLA –   ENNAKKOMAKSUISTA KERTYNEET KOROT

Edunsaajan on ilmoitettava valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle Euroopan parlamentilta saamiensa varojen varainhoitovuonna N tuottamat korot tai vastaavat edut.

Euroopan parlamentti perii takaisin kyseisten varojen tuottamat korot vahvistaessaan rahoituksen lopullisen määrän. Korkoja ei saa sisällyttää omiin varoihin.

II.27 ARTIKLA –   TAKAISINPERINTÄ

Jos edunsaajalle on maksettu määriä aiheettomasti tai jos takaisinperintämenettelyyn voidaan sopimuksessa, asetuksessa (EU, Euratom) 2025/2445 tai varainhoitoasetuksessa säädettyjen ehtojen perusteella ryhtyä, edunsaaja palauttaa Euroopan parlamentille kyseisen määrän tämän vahvistamin ehdoin ja tämän vahvistamassa määräajassa.

II.27.1   Viivästyskorot

Jos edunsaaja ei maksa takaisin perittävää määrää Euroopan parlamentin vahvistamaan määräaikaan mennessä, Euroopan parlamentti lisää erääntyneeseen määrään viivästyskoron, joka lasketaan II.16 artiklassa mainitun korkokannan mukaan. Viivästyskorkoa kertyy takaisin maksamisen määräajan umpeutumisesta siihen päivään, jona Euroopan parlamentti saa maksun koko takaisinperittävästä määrästä.

Osasuorituksilla katetaan ensin viivästyskulut ja -korot ja vasta sen jälkeen varsinainen velkapääoma.

II.27.2   Erien vähentäminen toisistaan

Jos maksua ei saada määräaikaan mennessä, Euroopan parlamentille palautettavat rahamäärät voidaan periä vähentämällä ne mistä tahansa edunsaajalle mille tahansa muulle tilille maksettavasta muusta suorituksesta varainhoitoasetuksen mukaisesti sanotun rajoittamatta varainhoitoasetuksessa säädettyjä muita perintäkeinoja. Euroopan parlamentti voi poikkeustapauksissa suorittaa perinnän kuittaamalla ennen maksun eräpäivää, jos tämä on tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tähän ei tarvita edunsaajan etukäteistä suostumusta.

II.27.3   Pankkikulut

Edunsaaja vastaa yksin kaikista Euroopan parlamentille palautettavien rahamäärien takaisinperinnästä aiheutuneista pankkikuluista.

II.28 ARTIKLA –   RAHOITUSVAKUUS

Jos Euroopan parlamentti pyytää rahoitusvakuutta varainhoitoasetuksen 231 artiklan mukaisesti, on seuraavien edellytysten täytyttävä:

a)	rahoitusvakuuden antajan on oltava pankki tai rahoituslaitos tai Euroopan parlamentin hyväksymästä edunsaajan pyynnöstä kolmas osapuoli;

b)	takaajan on oltava ensisijaisessa takausvastuussa eikä hän saa vaatia Euroopan parlamenttia perimään saataviaan ensin päävelalliselta (asianomaiselta edunsaajalta); sekä

c)

rahoitusvakuuden on pysyttävä nimenomaisesti voimassa, kunnes Euroopan parlamentti on selvittänyt ennakkomaksut välimaksujen perusteella tai suorittanut loppumaksun; jos loppumaksun suorittaminen tapahtuu takaisinperinnän muodossa, rahoitusvakuuden on pysyttävä voimassa kunnes velka katsotaan täysin tarkastetuksi ja hyväksytyksi; ja Euroopan parlamentin on vapautettava vakuus seuraavan kuukauden kuluessa.

II.29 ARTIKLA –   VALVONTA

II.29.1   Yleiset määräykset

Euroopan parlamentti, viranomainen, OLAF, EPPO silloin, kun on kyse neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (6) mukaisesti tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvista jäsenvaltioista, sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin voivat toimivaltansa puitteissa ja asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 V luvun ja varainhoitoasetuksen 129 artiklan, 234 artiklan 1 kohdan ja 235 artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttää milloin tahansa valvontavaltuuksiaan todentaakseen, onko edunsaaja noudattanut täysin sopimuksessa, asetuksessa (EU, Euratom) 2025/2445 ja varainhoitoasetuksessa asetettuja velvoitteita.

Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja avustettava niitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.

Edunsaajan on varmistettava, että tämän sopimuksen nojalla rahoitettujen toimien toteuttamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet, toimeksisaajat ja alihankkijat mukaan luettuina, myöntävät II.29.1 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrättyjä oikeuksia vastaavat oikeudet varainhoitoasetuksen 129 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Euroopan parlamentti ja viranomainen voivat siirtää valvontatehtävän ulkoisille elimille, joilla on asianmukaiset valtuudet toimia niiden puolesta, jäljempänä ’valtuutetut elimet’. Yhteistyövelvollisuus koskee myös tällaisia valtuutettuja elimiä niiden hoitaessa niille siirrettyjä valvontatehtäviä.

II.29.2   Asiakirjojen ja/tai tietojen antamisvelvollisuus

Edunsaajan on toimitettava kaikki Euroopan parlamentin, viranomaisen tai valtuutetun elimen, jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’, pyytämät asiakirjat ja/tai tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat tiedot.

Kaikkia edunsaajan toimittamia asiakirjoja ja/tai tietoja käsitellään II.6 artiklan mukaisesti.

II.29.3   Toimivaltaisen viranomaisen paikan päällä tekemät tarkastukset

Toimivaltainen viranomainen voi tehdä paikan päällä tarkastuksia edunsaajan tiloihin. Se voi tätä varten pyytää kirjallisesti edunsaajaa toteuttamaan tarvittavat järjestelyt tällaista tarkastusta varten toimivaltaisen viranomaisen vahvistamassa kohtuullisessa määrärajassa.

Edunsaajan on paikan päällä suoritetun tarkastuksen aikana annettava toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuus päästä tiloihin, joissa toimintaa harjoitetaan tai on harjoitettu, ja saada käyttöönsä kaikki tarvittavat tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat tiedot.

Edunsaajan on varmistettava, että tällaiset tiedot ovat saatavilla paikan päällä suoritetun tarkastuksen ajankohtana ja että pyydetyt tiedot luovutetaan asianmukaisessa muodossa.

II.29.4   Kontradiktorinen valvontamenettely Euroopan parlamentin toimesta

Euroopan parlamentti laatii valvontamenettelyssä tehtyjen havaintojen perusteella alustavia päätelmiä koskevan kertomuksen, joka toimitetaan edunsaajalle. Edunsaaja voi esittää huomautuksia 30 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut väliaikaisen tarkastuskertomuksen.

Euroopan parlamentti vahvistaa alustavia päätelmiä koskevassa kertomuksessa esitettyjen havaintojen ja edunsaajan mahdollisten huomautusten perusteella lopulliset päätelmänsä. Jos huomautuksia ei esitetä tässä määräajassa tai jos edunsaaja hyväksyy alustavat havainnot, näitä havaintoja pidetään lopullisina.

II.29.5   Valvontaa koskevien päätelmien ja havaintojen vaikutukset

Euroopan parlamentti ottaa lopulliset päätelmät asianmukaisesti huomioon vahvistaessaan rahoituksen lopullisen määrän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta parlamentin oikeutta toteuttaa toimenpiteitä II.12–II.14 artiklan mukaisesti.

Mahdollisista petostapauksista tai lopullisissa päätelmissä ilmi käyneestä asiassa sovellettavien sääntöjen vakavasta loukkaamisesta on ilmoitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai unionin viranomaisille lisätoimia varten.

Euroopan parlamentti voi mukauttaa taannehtivasti rahoituksen lopullista määrää koskevaa päätöstä varainhoitoasetuksen 74 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehtyjen jälkitarkastusten perusteella.

II.29.6   OLAFin valvontaoikeudet

OLAF käyttää edunsaajaa koskevia valvontaoikeuksiaan asiassa sovellettavien sääntöjen ja etenkin neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7), Euroopan parlamentin asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8), varainhoitoasetuksen 129 artiklan ja 235 artiklan 1 kohdan sekä asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 29 artiklan 4 kohdan ja 30 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä OLAFin kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.

II.29.7   Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaoikeudet

Euroopan tilintarkastustuomioistuin käyttää valvontaoikeuksiaan asiassa sovellettavien sääntöjen ja erityisesti varainhoitoasetuksen 129 artiklan ja 235 artiklan 1 kohdan sekä asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 30 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Sovelletaan II.29.2 ja II.29.3 artiklaa.

Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.

II.29.8   EPPOn valvontaoikeudet

EPPO käyttää valvontaoikeuksiaan asetuksen (EU) 2017/1939 ja sovellettavien varainhoitoasetuksen sääntöjen mukaisesti.

Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä EPPOn kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.

II.29.9   Valvontatulosten huomioon ottaminen rahoituksen lopullista määrää määritettäessä

Euroopan parlamentti voi milloin tahansa ottaa huomioon II.29.1 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten suorittaman valvonnan havainnot vahvistaakseen rahoituksen lopullisen määrän tai muuttaakseen sitä kunnioittaen samalla tämän sopimuksen II.18 artiklan mukaista edunsaajan oikeutta tulla kuulluksi.

II.29.10   Edellä II.29.1–II.29.3 artiklan mukaisten velvoitteiden laiminlyöminen

Jos edunsaaja ei noudata II.29.1–II.29.3 artiklassa asetettuja velvoitteita, Euroopan parlamentti voi katsoa, että menot, joista edunsaaja ei ole toimittanut riittäviä tietoja, ovat korvaukseen oikeuttamattomia.

ALLEKIRJOITUKSET

Edunsaajan puolesta [suku- ja etunimi / tehtävänimike tai asema] [allekirjoitus] Tehty [paikka], [aika]

Euroopan parlamentin puolesta [suku- ja etunimi] [allekirjoitus] Tehty [paikka], [aika]

Kahtena kappaleena suomen kielellä.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2025/2445, annettu 26 päivänä marraskuuta 2025, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (EUVL L, 2025/2445, 8.12.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/2445/oj).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj).

(6)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 7, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1939/oj).

(7)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1996/2185/oj).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/883/oj).

LIITE I b

AVUSTUSSOPIMUS [MALLI] – SÄÄTIÖ

NUMERO: … [LISÄTTÄVÄ]

Euroopan parlamentti, jonka pääsihteeristö sijaitsee osoitteessa

Plateau du Kirchberg, L-2929 Luxembourg,

jäljempänä ’Euroopan parlamentti’,

jota edustaa tämän sopimuksen tekemistä varten

… [suku- ja etunimi / tehtävänimike tai asema]

yhtäältä

sekä

[edunsaajan virallinen nimi]

[virallinen oikeudellinen muoto]

[rekisteröintinumero]

[täydellinen virallinen osoite]

[ALV-numero],

jäljempänä ’edunsaaja’,

jota edustaa tämän sopimuksen tekemistä varten

… [edustaja, jolla on oikeus tehdä oikeustoimia] …,

toisaalta,

OVAT SOPINEET

erityisehdoista, yleisistä ehdoista sekä seuraavista liitteistä:

Liite 1

Alustava talousarvio

Liite 2

Työohjelma

jotka ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

Erityisehtojen määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen muiden osien määräyksiin nähden. Yleisten ehtojen määräykset ovat ensisijaisia liitteiden määräyksiin nähden.

SISÄLLYSLUETTELO

I

ERITYISEHDOT

34

Artikla I.1. –

SOPIMUKSEN KOHDE

34

Artikla I.2. –

KAUSI, JOLLE RAHOITUS MYÖNNETÄÄN

34

Artikla I.3. –

RAHOITUKSEN MUOTO

34

Artikla I.4. –

RAHOITUKSEN ALUSTAVA ENIMMÄISMÄÄRÄ

34

Artikla I.5. –

MAKSUT JA MAKSUJÄRJESTELYT

34

I.5.1.

Ennakkomaksut

34

I.5.2..

Loppumaksun maksaminen edunsaajalle

34

I.5.3

Valuutta

34

Artikla I.6. –

PANKKITILI

35

Artikla I.7. –

YLEISET HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

35

Artikla I.8. –

SOPIMUKSEN VOIMAANTULO

35

II

YLEISET EHDOT

35

A OSA:

OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

35

Artikla II.1. –

MÄÄRITELMÄT

35

Artikla II.2. –

EDUNSAAJAN YLEISET VELVOITTEET

36

Artikla II.3. –

PANKKITILIIN LIITTYVÄT VELVOITTEET

37

Artikla II.4. –

VASTUU VAHINGOISTA

37

Artikla II.5. –

LUOTTAMUKSELLISUUS

37

Artikla II.6. –

HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

37

Artikla II.7. –

TIETOJEN KIRJAAMINEN

37

Artikla II.8. –

UNIONIN RAHOITUKSEN NÄKYVYYS

38

II.8.1.

Tieto unionin rahoituksesta

38

II.8.2.

Vastuuvapauslauseke

38

II.8.3.

Tietojen julkistaminen Euroopan parlamentin toimesta

38

Artikla II.9. –

SOPIMUSTEN TEKEMINEN EDUNSAAJAN TOIMESTA

38

II.9.1.

Periaatteet

38

II.9.2.

Hankintamenettelyt

39

II.9.3.

Vastuu

39

Artikla II.10. –

RAHOITUSTUKI KOLMANSILLE OSAPUOLILLE

39

Artikla II.11. –

YLIVOIMAINEN ESTE

40

Artikla II.12. –

RAHOITUKSEN MAKSAMISEN KESKEYTTÄMINEN

40

II.12.1.

Keskeyttämisen syyt

40

II.12.2.

Keskeyttämismenettely

40

II.12.3.

Keskeyttämisen vaikutukset

40

II.12.4.

Maksamisen jatkaminen

40

Artikla II.13. –

RAHOITUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN PERUUTTAMINEN EUROOPAN PARLAMENTIN TOIMESTA

41

II.13.1.

Peruuttamisen syyt

41

II.13.2.

Peruuttamismenettely

41

Artikla II.14. –

RAHOITUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLON PÄÄTTÄMINEN

41

II.14.1.

Voimassaolon päättäminen edunsaajan pyynnöstä

41

II.14.2.

Voimassaolon päättäminen Euroopan parlamentin toimesta

41

Artikla II.15. –

SAATAVIEN SIIRTÄMINEN

42

Artikla II.16. –

VIIVÄSTYSKOROT

42

Artikla II.17. –

SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ

42

Artikla II.18. –

OIKEUS TULLA KUULLUKSI

42

B OSA:

RAHOITUSMÄÄRÄYKSET

43

Artikla II.19. –

AVUSTUSKELPOISET KUSTANNUKSET

43

II.19.1.

Ehdot

43

II.19.2.

Esimerkkejä avustuskelpoisista kustannuksista

43

Artikla II.20. –

Avustukseen oikeuttamattomat kustannukset

44

Artikla II.21. –

LUONTOISETUUDET

44

Artikla II.22. –

TALOUSARVIOERIEN VÄLISET SIIRROT

44

Artikla II.23. –

RAPORTOINTIVELVOITTEET

45

II.23.1.

Vuosikertomus

45

II.23.2.

Ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto

45

Artikla II.24. –

PÄÄTÖS VUOSIKERTOMUKSESTA

46

Artikla II.25. –

PÄÄTÖS RAHOITUKSEN LOPULLISESTA MÄÄRÄSTÄ

46

II.25.1.

Vuosikertomuksen vaikutukset

46

II.25.2.

Kynnys

46

II.25.3.

Ylijäämän siirtäminen

46

a)

Ylijäämän määritelmä

47

b)

Avustuskelpoisia kustannuksia koskevan varauksen kirjaaminen

47

II.25.4.

Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä

47

II.25.5.

Rahoituksen yli- tai alijäämä

47

II.25.6.

Voitto

47

a)

Määritelmä

47

b)

Vararahastojen kasvattaminen

47

c)

Takaisinperintä

48

Artikla II.26. –

TAKAISINPERINTÄ

48

II.26.1..

Viivästyskorot

48

II.26.2

Kuittaaminen

48

II.26.3.

Pankkikulut

48

Artikla II.27. –

RAHOITUSVAKUUS

48

Artikla II.28. –

VALVONTA

49

II.28.1.

Yleiset säännökset

49

II.28.2.

Asiakirjojen ja/tai tietojen antamisvelvollisuus

49

II.28.3.

Toimivaltaisen viranomaisen paikan päällä tekemät tarkastukset

49

II.28.4.

Kontradiktorinen valvontamenettely Euroopan parlamentin toimesta

49

II.28.5.

Valvontaa koskevien päätelmien ja havaintojen vaikutukset

50

II.28.6.

OLAFin valvontaoikeudet

50

II.28.7.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaoikeudet

50

II.28.8.

EPPOn valvontaoikeudet

50

II.28.9.

Valvontatulosten huomioon ottaminen rahoituksen lopullista määrää määritettäessä

50

II.28.10.

Edellä II.28.1–II.28.3 artiklan mukaisten velvoitteiden laiminlyöminen

51

LIITE 1 –

ALUSTAVA TALOUSARVIO

52

LIITE 2 –

TYÖOHJELMA

53

I.   ERITYISEHDOT

ARTIKLA I.1 –   SOPIMUKSEN KOHDE

Euroopan parlamentti myöntää rahoitusta edunsaajalle sen sääntömääräisten tehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseksi varainhoitovuonna [lisättävä] erityisehdoissa ja yleisissä ehdoissa, jäljempänä ’ehdot’, esitettyjen ehtojen sekä tämän sopimuksen liitteiden mukaisesti. Tällä Euroopan parlamentti panee täytäntöön [päivämäärä lisättävä] hyväksytyn rahoitusta koskevan päätöksen.

Edunsaaja käyttää rahoituksen sääntömääräisten tehtäviensä ja tavoitteidensa toteuttamiseksi toimien omalla vastuullaan.

ARTIKLA I.2 –   KAUSI, JOLLE RAHOITUS MYÖNNETÄÄN

Kausi, jolle unionin rahoitus myönnetään, on [lisättävä PV/KK/VV]–[lisättävä PV/KK/VV].

ARTIKLA I.3 –   RAHOITUKSEN MUOTO

Edunsaajalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (1), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, VIII osaston mukaisesti myönnettävä avustus maksetaan siten, että korvataan prosenttiosuus tosiasiallisesti aiheutuneista avustuskelpoisista kustannuksista.

ARTIKLA I.4 –   RAHOITUKSEN ALUSTAVA ENIMMÄISMÄÄRÄ

Euroopan parlamentin rahoituksen alustava määrä on enintään [lisättävä määrä] euroa puhemiehistön [lisättävä päivämäärä] tekemän rahoituspäätöksen mukaisesti.

Edunsaajan rahoitusta koskevassa hakemuksessa toimittama alustava talousarvio esitetään liitteessä.

ARTIKLA I.5 –   MAKSUT JA MAKSUJÄRJESTELYT

Rahoitus maksetaan seuraavien maksuehtojen ja maksuaikataulun mukaisesti.

I.5.1   Ennakkomaksut

Ennakkomaksut, joiden määrä on [määrä lisättävä] eli [oletusarvoisesti 100 prosenttia, muutoin lisättävä Euroopan parlamentin päättämä prosenttiosuus] tämän rahoitusta koskevan päätöksen I.4 artiklassa vahvistetusta enimmäismäärästä, maksetaan edunsaajalle 30 päivän kuluessa rahoitusta koskevan päätöksen voimaantulosta tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jona Euroopan parlamentti vastaanottaa [... euron, määrä lisättävä tarvittaessa] rahoitusvakuuden, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

I.5.2   Loppumaksun maksaminen edunsaajalle

Rahoituksen mahdollinen loppumaksu maksetaan edunsaajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun Euroopan parlamentti on tehnyt päätöksen vuosikertomuksesta ja määrittänyt rahoituksen lopullisen määrän, kuten II.25 artiklassa edellytetään.

I.5.3   Valuutta

Euroopan parlamentti suorittaa maksut euroina. Todelliset kustannukset muunnetaan euroiksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa päivittäin julkaistavaan kurssiin tai, jos sitä ei ole saatavilla, Euroopan parlamentin määräämän, parlamentin verkkosivustolla julkaistun laskennallisen kuukausittaisen kurssin perusteella, sellaisena kuin se on voimassa Euroopan parlamentin maksumääräyksen antamispäivänä, ellei erityisehdoissa nimenomaisesti toisin määrätä.

Euroopan parlamentin maksut katsotaan suoritetuiksi sinä päivänä, jona ne on veloitettu Euroopan parlamentin tililtä.

ARTIKLA I.6 –   PANKKITILI

Maksut suoritetaan seuraavalle Euroopan unionin jäsenvaltioon sijoittautuneessa pankissa olevalle edunsaajan euromääräiselle pankkitilille tai alatilille:

Pankin nimi: […]

Konttorin osoite: […]

Tilinomistajan täydellinen nimi: […]

Täydellinen tilinumero (pankkitunnus mukaan luettuna): […]

IBAN: […]

BIC-/SWIFT-koodi: […]

ARTIKLA I.7 –   YLEISET HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

Kaikkien tähän sopimukseen liittyvien Euroopan parlamentille osoitettujen yhteydenottojen on oltava kirjallisia, niissä on mainittava tämän sopimuksen numero, ja ne on lähetettävä joko sähköpostilla osoitteeseen fin.part.fond.pol@europarl.europa.eu tai postitse seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan parlamentti

Varainhoidon pääosaston pääjohtaja

[lisättävä rakennuksen/toimiston osoite]

L-2929 Luxembourg

LUXEBOURG

Euroopan parlamentti katsoo vastaanottaneensa kirjaamattoman lähetyksen sinä päivänä, jona Euroopan parlamentin virkapostiyksikkö on sen virallisesti rekisteröinyt.

Kaikkien sopimukseen liittyvien edunsaajalle osoitettujen yhteydenottojen on oltava kirjallisia, niissä on mainittava sopimuksen numero ja ne on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen:

[Vastaanottajan nimi]

[Tehtävänimike]

[Edunsaajayhteisön virallinen nimi]

[Täydellinen virallinen osoite]

Sähköpostiosoite: […]

Edunsaajan on viipymättä ilmoitettava valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kirjallisesti kaikista sähköposti- tai postiosoitteenmuutoksista. Tätä velvoitetta sovelletaan viiden vuoden ajan siitä päivästä, jolloin viimeinen tämän sopimuksen mukainen maksu suoritetaan.

ARTIKLA I.8 –   SOPIMUKSEN VOIMAANTULO

Sopimus tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan Euroopan parlamentin puolesta.

II.   YLEISET EHDOT

A OSA:   OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

ARTIKLA II.1 –   MÄÄRITELMÄT

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

1)	’toimintakertomuksella’ kaudella, jolle rahoitus myönnetään, aiheutuneiden kustannusten kirjallisia perusteluja, esimerkiksi selvitystä toimista, hallintokuluista jne.; toimintakertomus on osa vuosikertomusta;

2)	’vuosikertomuksella’ kuuden kuukauden kuluessa varainhoitovuoden päättymisen jälkeen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 (2) 28 artiklan mukaisesti toimitettavaa kertomusta;

3)	’rahoituksen yli- tai alijäämällä’ I.5.1 artiklan mukaisten ennakkomaksujen ja II.25.4 artiklan mukaisesti vahvistetun rahoituksen lopullisen määrän erotusta;

4)	’ennakkomaksujen selvittämisellä’ tilannetta, jossa tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa rahoituksen lopullisen määrän ja edunsaajalle maksettava määrä ei enää ole unionin omaisuutta;

5)

’eturistiriidalla’ tilannetta, jossa sopimuksen puolueeton ja objektiivinen täytäntöönpano edunsaajan toimesta vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja sopimuksen tarkoitukseen liittyvällä kolmannella osapuolella on yhteinen etu; poliittinen yhteenkuuluvuus ei periaatteessa synnytä eturistiriitaa, kun on kyse poliittisen säätiön ja samat poliittiset arvot omaavien organisaatioiden välisistä sopimuksista; tällaisen sopimuksen tapauksessa on kuitenkin noudatettava asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 27 artiklaa;

6)	’varainhoitovuodella N’ varainhoitovuotta, jolle avustus myönnettiin I.1 artiklassa tarkoitetun rahoitusta koskevan päätöksen mukaisesti;

7)

’ylivoimaisella esteellä’ mitä tahansa edunsaajan tai Euroopan parlamentin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa ennalta arvaamatonta poikkeuksellista tilannetta tai tapahtumaa, joka estää jompaakumpaa sopimuspuolista täyttämästä jotakin tämän sopimuksen mukaisista velvoitteistaan, joka ei johdu sopimuspuolten tai rahoitustukea saavien alihankkijoiden, sopimuspuoliin sidoksissa olevien yhteisöjen tai kolmansien osapuolten virheestä tai tuottamuksesta ja jota ei voida asianmukaista huolellisuuttakaan noudattaen välttää; ylivoimaisena esteenä ei voida vedota työmarkkinakiistoihin, lakkoihin, taloudellisiin vaikeuksiin tai palvelun puutteisiin, laitteiden tai materiaalien vikoihin tai niiden saataville asettamiseen liittyviin viiveisiin, elleivät ne ole välittömästi seurausta asian kannalta merkityksellisestä ylivoimaisesta esteestä;

8)	’virallisella ilmoittamisella’ ilmoituksen toimittamista kirjallisesti postitse tai sähköpostitse siten, että tästä saadaan saantitodistus;

9)	’petoksella’ unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavaa tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka koskee väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä tai erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuvaa tietojen ilmoittamatta jättämistä;

10)	’rahoituksella’ varainhoitoasetuksen VIII osaston ja asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 IV luvun säännösten mukaisesti myönnettyä avustusta;

11)	’sääntöjenvastaisuudella’ kaikenlaista unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen rikkomista, joka johtuu edunsaajan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla vahinko unionin talousarviolle;

12)	’luontoisetuuksilla’ mitä tahansa luontoissuoritusta, tavaroiden, palvelujen tai urakoiden tarjoamista markkina-arvoa edullisemmin ja mitä tahansa muuta liiketointa, joka tuo edunsaajalle taloudellista etua, asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 2 artiklan 9 ja 10 kohdan mukaisesti;

13)

’omilla varoilla’ rahoituslähteitä, jotka ovat muita kuin unionin yleisestä talousarviosta saatava rahoitus ja jotka koostuvat lahjoituksista, rahoitusosuuksista, itse tuotetuista varoista (sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 2 artiklan 9, 10 ja 11 kohdassa) ja muista tuloista (esimerkiksi vararahastoille kertyneet korot sekä vahingonkorvaukset);

ARTIKLA II.2 –   EDUNSAAJAN YLEISET VELVOITTEET

Edunsaaja

a)	vastaa yksin kaikkien oikeudellisten velvoitteidensa täyttämisestä ja velvoitteiden täyttämisen osoittamisesta;

b)	korvaa tämän sopimuksen täytäntöönpanosta, myös sen virheellisestä täytäntöönpanosta, Euroopan parlamentille aiheutuneet vahingot, paitsi jos kysymyksessä on ylivoimainen este;

c)	on yksin vastuussa kolmansiin osapuoliin nähden, myös sellaisista vahingoista, jotka ovat aiheutuneet kolmansille osapuolille tämän sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä, vahinkojen luonteesta riippumatta;

d)	ilmoittaa Euroopan parlamentille välittömästi kaikista muutoksista oikeudellisessa, taloudellisessa tai teknisessä tilanteessaan, organisaatiossaan tai omistussuhteissaan sekä kaikista nimen- ja osoitteenmuutoksista ja oikeudellisen edustajan vaihtumisesta;

e)	toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet mahdollisten eturistiriitojen estämiseksi.

ARTIKLA II.3 –   PANKKITILIIN LIITTYVÄT VELVOITTEET

Euroopan parlamentin maksamat määrät ja niiden tuottamat korot tai muut vastaavat edut on voitava yksilöidä I.6 artiklassa tarkoitetulta tililtä tai alatililtä.

Jos kyseiselle tilille maksetut määrät tuottavat korkoa tai niiden perusteella koituu muuta vastaavaa etua sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella kyseinen tili on avattu, edunsaaja voi pitää kyseiset tuotot ja muut edut varainhoitoasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Euroopan parlamentin maksamia määriä ei saa missään tapauksessa käyttää keinottelutarkoituksiin.

Ennakkomaksut pysyvät unionin omaisuutena, kunnes ne on selvitetty vähentämällä ne rahoituksen lopullisesta määrästä.

ARTIKLA II.4 –   VASTUU VAHINGOISTA

Euroopan parlamentti ei vastaa edunsaajan aiheuttamista tai kärsimistä vahingoista, mukaan lukien kolmansille osapuolille tämän sopimuksen täytäntöönpanon aikana tai seurauksena aiheutuneet vahingot.

Ellei kyseessä ole ylivoimainen este, edunsaajan on korvattava Euroopan parlamentille kaikki vahingot, joita se on kärsinyt tämän sopimuksen täytäntöönpanon seurauksena tai jotka johtuvat siitä, että sopimusta ei pantu täytäntöön täysin sen määräysten mukaisesti.

ARTIKLA II.5 –   LUOTTAMUKSELLISUUS

Jollei tässä sopimuksessa, asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 39 artiklassa tai muissa asiaan sovellettavissa unionin säädöksissä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (3), toisin säädetä, Euroopan parlamentti ja edunsaaja sitoutuvat käsittelemään luottamuksellisina kaikki niille toimitetut luottamuksellisiksi luokitellut asiakirjat, tiedot tai muun aineiston, jotka liittyvät suoraan tämän sopimuksen kohteeseen.

ARTIKLA II.6 –   HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

Kaikkia sopimuksen vuoksi kerättäviä luonteeltaan henkilökohtaisia tietoja käsitellään asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 40 artiklan mukaisesti. Kaikessa Euroopan parlamentin suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (4).

Näitä tietoja käsitellään ainoastaan sopimuksen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten sanotun kuitenkaan estämättä sitä, että kyseisiä tietoja voidaan toimittaa tarkastuksista ja tilintarkastuksista vastuussa oleville elimille unionin oikeuden mukaisesti.

Kaikkeen edunsaajan tämän sopimuksen yhteydessä suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (5). Henkilötietojen käsittely tämän sopimuksen yhteydessä on sallittua vain, jos se on välttämätöntä sopimuksen täytäntöönpanolle, tämän kuitenkaan vaikuttamatta muihin kyseisessä asetuksessa säädettyihin tapauksiin.

ARTIKLA II.7 –   TIETOJEN KIRJAAMINEN

Edunsaajan on varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaisesti säilytettävä kaikki sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat asiakirjat, mukaan lukien kirjanpitoaineisto, tilastot ja veroasiakirjat, ja tositteet viiden vuoden ajan sopimukseen liittyvän loppumaksun suorittamisesta.

Rahoituksen käyttöön liittyviin tarkastuksiin, muutoksenhakuihin, riita-asioihin tai korvausvaatimusten käsittelyyn tai Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tai Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamaan tutkintaan, jos siitä on ilmoitettu edunsaajalle, liittyvät asiakirjat on säilytettävä siihen saakka, kunnes tarkastukset on suoritettu ja muutoksenhaut, riita-asiat, vaatimukset ja tutkimukset on ratkaistu.

Edunsaajan on sopimuksen täytäntöön panemiseksi tekemiensä hankintasopimusten osalta pidettävä kirjaa tarjouskilpailumenettelystä, mukaan lukien alkuperäinen (sähköinen/paperimuotoinen) kirjeenvaihto (kuten kirjalliset tarjouspyynnöt ja tarjouseritelmät), pöytäkirja vastaanotettujen tarjousten arvioinnista, kirjalliset perustelut lopullisen toimittajan valinnalle ja molempien osapuolten allekirjoittama alkuperäinen sopimus.

ARTIKLA II.8 –   UNIONIN RAHOITUKSEN NÄKYVYYS

II.8.1   Tieto unionin rahoituksesta

Ellei Euroopan parlamentti toisin vaadi tai sovi, edunsaajan on kaikissa rahoitusosuudella rahoitettuun toimeen liittyvissä tiedotteissa tai julkaisuissa (myös verkossa), kuten konferensseissa tai seminaareissa ja kaikessa tiedotusmateriaalissa, kuten esitteissä, esittelylehtisissä, julisteissa ja esityksissä, mainittava, että edunsaaja on saanut unionin tukea, antamalla seuraava rahoitusta koskeva ilmoitus (tarvittaessa käännettynä paikallisille kielille):

II.8.2   Vastuuvapauslauseke

Kaikissa edunsaajan missä tahansa muodossa ja mitä tahansa välinettä käyttäen antamissa tiedotteissa tai julkaisuissa on oltava maininta siitä, että edunsaaja on niistä yksin vastuussa ja että Euroopan unioni ei ole vastuussa tiedotteen tai julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.

II.8.3   Tietojen julkistaminen Euroopan parlamentin toimesta

Euroopan parlamentti julkistaa asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 39 artiklan mukaisesti verkkosivustollaan tiedot, joista se on vastuussa, kuten asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 39 artiklan 1 kohdassa täsmennetään.

ARTIKLA II.9 –   SOPIMUSTEN TEKEMINEN EDUNSAAJAN TOIMESTA

II.9.1   Periaatteet

Rahoitusta voidaan käyttää edunsaajan tekemiä sopimuksia koskevien menojen korvaamiseen edellyttäen, että

a)	sopimuksia tehtäessä ei ollut eturistiriitoja;

b)	varainhoitoasetuksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti sopimuksia tehtäessä noudatettiin avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita;

c)	kyseisten hankintasopimusten kesto on uusiminen mukaan luettuna enintään viisi vuotta;

d)	kun hankintasopimuksen arvo ylittää 60 000 euroa (ilman arvonlisäveroa) toimittajaa ja tavaraa tai palvelua kohti, edunsaaja järjestää tarjouspyyntömenettelyjä II.9.2 artiklan mukaisesti.

Sopimuksen ennakoitua arvoa määritettäessä ei saa pyrkiä kiertämään sovellettavia sääntöjä, eikä sopimusta saa jakaa osiin tässä tarkoituksessa. Sen määrittämiseksi, saavutetaanko 60 000 euron kynnysarvo (ilman arvonlisäveroa), on otettava huomioon sopimuksen kokonaisarvo sen koko suunnitellun keston ajalta, mukaan lukien mahdolliset alihankintaan liittyvät määrät.

II.9.2   Hankintamenettelyt

Kun hankintasopimuksen arvo ylittää 60 000 euroa (ilman arvonlisäveroa), edunsaaja järjestää tarjouspyyntömenettelyjä noudattaen seuraavia vaatimuksia;

a)

(kirjallisiin) tarjouspyyntöihin on sisällytettävä poissulkemisperusteet, valintaperusteet (mukaan lukien taloudellisten ja teknisten valmiuksien vähimmäistaso), sopimuksen tekoperusteet ja hintaan ja laatuun tai pelkkään hintaan perustuva pisteytysmenetelmä sekä tekniset eritelmät (odotetut tuotokset, palvelujen/tavaroiden odotettu laatu ja määrä), joita vasten edunsaajan on arvioitava tarjouksia; tarjoajien on toimitettava päivätyt ja allekirjoitetut tarjoukset, jotka sisältävät hinnat (tarvittaessa myös yksikköhinnat), sekä tositteet, jotka mahdollistavat tarjousten vertailun;

b)	tarjouspyyntö on julkaistava tai lähetettävä asianmukaisten kanavien kautta, jotta varmistetaan laaja kilpailu ja kohtuulliset määräajat (vähintään 10 päivää) hakemusten/tarjousten jättämiselle;

c)	edunsaajan on saatava vastauksena tarjouspyyntöön vähintään kolme riippumatonta tarjousta; jos kirjalliseen tarjouspyyntöön toimitetaan vähemmän kuin kolme toisistaan riippumatonta tarjousta, edunsaajan on osoitettava, että kyseistä hankintaa varten ei ollut mahdollista saada muita tarjouksia;

d)	tarjoukset on arvioitava tarjouspyynnössä esitettyjen perusteiden mukaisesti; arviointikertomuksessa on esitettävä pisteet ja korostettava valitun tarjoajan suhteellisia etuja, ja edunsaajan edustajien, joilla ei ole eturistiriitoja, on päivättävä ja allekirjoitettava se;

e)	molempien osapuolten on päivättävä ja allekirjoitettava sopimukset, ja niissä on noudatettava samoja ehtoja kuin tarjouksessa, tai niihin on sisällyttävä ehtoja, jotka eivät ole edunsaajan kannalta epäedullisempia;

f)	alihankinta on sallittua, jos se sisältyy tarjouksiin ja hyväksytään teknisissä eritelmissä.

Hankintamenettelyihin voidaan soveltaa ehdotuspyynnöissä vahvistettuja lisävaatimuksia.

II.9.3   Vastuu

Edunsaaja on yksin vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta ja sen määräysten noudattamisesta. Edunsaajan on ilmoitettava kolmansien osapuolten kanssa tekemissään sopimuksissa, että Euroopan parlamenttia ei voida missään tapauksessa pitää kyseisten sopimusten osapuolena eikä sitä voida pitää millään tavoin vastuullisena toimeksisaajiin nähden.

ARTIKLA II.10 –   RAHOITUSTUKI KOLMANSILLE OSAPUOLILLE

Edunsaajan kolmansille osapuolille myöntämä varainhoitoasetuksen 207 artiklassa tarkoitettu rahoitustuki voidaan katsoa avustuskelpoisiksi kustannuksiksi seuraavin edellytyksin:

a)	edunsaaja myöntää rahoitustuen seuraaville kolmansille osapuolille, jotka ovat hakemuksen tekohetkellä ja maksun suoritusajankohtana oikeushenkilöitä: ... [lisättävä mahdollisten edunsaajien nimet siten kuin hakemuslomakkeessa on ilmoitettu];

b)	kolmatta osapuolta kohden myönnettävä rahoitustuki on enintään 60 000 euroa;

c)	kolmas osapuoli käyttää sitä avustuskelpoisiin kustannuksiin;

Kansallista tai Euroopan tason poliittista puoluetta ja kansallista tai Euroopan tason poliittista säätiötä ei pidetä tässä artiklassa tarkoitettuna kolmantena osapuolena.

Edunsaajan on varmistettava, että Euroopan parlamentti, Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaava viranomainen, jäljempänä ’viranomainen’, Euroopan tilintarkastustuomioistuin, tapauksen mukaan EPPO tai OLAF voivat käyttää asetuksen (EU, Euratom) 2025/2014 V luvussa ja varainhoitoasetuksen 129 artiklassa tarkoitettuja valvontavaltuuksiaan.

ARTIKLA II.11 –   YLIVOIMAINEN ESTE

Jos Euroopan parlamentti tai edunsaaja kohtaa ylivoimaisen esteen, sen on ilmoitettava tästä viipymättä toiselle osapuolelle kirjatulla kirjeellä, johon on liitetty saantitodistus, tai vastaavalla asiakirjalla, jossa selvitetään kyseisen tilanteen laatu, arvioitu kesto sekä odotettavissa olevat vaikutukset.

Euroopan parlamentin ja edunsaajan on kaikin tavoin varmistettava, että ylivoimaisesta esteestä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa.

Euroopan parlamentin tai edunsaajan ei katsota rikkoneen mitään sopimuksen mukaista velvoitettaan, jos velvoitteen täyttämättä jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä.

ARTIKLA II.12 –   RAHOITUKSEN MAKSAMISEN KESKEYTTÄMINEN

II.12.1   Keskeyttämisen syyt

Euroopan parlamentti voi keskeyttää rahoituksen maksamisen varainhoitoasetuksen sovellettavien sääntöjen (erityisesti sen 116 artiklan 4 kohdan, 132 artiklan ja 205 artiklan 2 kohdan) mukaisesti seuraavissa olosuhteissa:

i)	se epäilee, että edunsaaja on syyllistynyt sääntöjenvastaisuuksiin tai petokseen tai rikkonut velvoitteitaan sopimuksentekomenettelyssä tai sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä, kunnes epäilyt on todennettu;

ii)	edunsaajalle on asetettu asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 32 artiklan 3 kohdan mukaisia taloudellisia seuraamuksia, joiden määräaika on umpeutunut, jolloin keskeyttämistä jatketaan siihen saakka, kun taloudellinen seuraamus on maksettu; tai

iii)	edunsaaja ei täytä tämän sopimuksen II.28.1–II.28.3 artiklan mukaisia velvoitteita.

II.12.2   Keskeyttämismenettely

Vaihe 1 —

Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen maksamisen keskeyttämistä edunsaajalle virallisesti aikeestaan keskeyttää maksaminen ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut kyseisen ilmoituksen.

Vaihe 2 —

Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla jatkamatta keskeyttämismenettelyä, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle.

Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen soveltaa keskeyttämismenettelyä, se ilmoittaa virallisesti edunsaajalle perustelut sisältävän päätöksen keskeyttämisestä ja antaa tiedot

i)	edellä II.12.1 artiklan i alakohdassa tarkoitetusta ohjeellisesta päivämäärästä, jolloin tarvittava varmennus saadaan päätökseen, sekä määristä, joiden maksaminen keskeytetään; sekä

ii)	mahdollisista oikeussuojakeinoista.

II.12.3   Keskeyttämisen vaikutukset

Maksamisen keskeyttämisestä seuraa, että edunsaajalla ei ole oikeutta saada maksuja Euroopan parlamentilta ennen kuin II.12.2 artiklan i alakohdassa tarkoitettu vaiheen 2 mukainen varmennus on saatettu päätökseen tai keskeyttämisen peruste raukeaa. Edellä sanottu ei rajoita Euroopan parlamentin oikeutta lopettaa rahoitus tai peruuttaa rahoitusta koskeva päätös II.13 ja II.14 artiklan mukaisesti.

II.12.4   Maksamisen jatkaminen

Kun maksamisen keskeyttämisen peruste raukeaa, kaikkia kyseisiä maksuja jatketaan, ja Euroopan parlamentti ilmoittaa asiasta edunsaajalle.

ARTIKLA II.13 –   RAHOITUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN PERUUTTAMINEN EUROOPAN PARLAMENTIN TOIMESTA

II.13.1   Peruuttamisen syyt

Jos viranomainen tekee päätöksen edunsaajan rekisteristä poistamisesta asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan perusteella, Euroopan parlamentti peruuttaa edunsaajaa koskevan rahoituspäätöksen kyseisen asetuksen 37 artiklan nojalla ja siinä määritetyin seurauksin.

II.13.2   Peruuttamismenettely

Vaihe 1 –

Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen edunsaajaa koskevan rahoituspäätöksen peruuttamista virallisesti edunsaajalle aikeestaan peruuttaa päätös ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut kyseisen ilmoituksen.

Vaihe 2 —

Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla peruuttamatta rahoitusta koskevaa päätöstä, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle. Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen peruuttaa rahoitusta koskevan päätöksen, se ilmoittaa virallisesti edunsaajalle perustelut sisältävän päätöksen peruuttamisesta.

Vaihe 3 –

Hyväksyttyään rahoitusta koskevan päätöksen peruuttamista koskevan päätöksen Euroopan parlamentti ilmoittaa viipymättä edunsaajalle avustussopimuksen voimassaolon päättämisestä.

ARTIKLA II.14 –   RAHOITUSTA KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLON PÄÄTTÄMINEN

II.14.1   Voimassaolon päättäminen edunsaajan pyynnöstä

Edunsaaja voi pyytää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä.

Edunsaaja ilmoittaa virallisesti Euroopan parlamentille päättämisestä ja esittää

a)	Voimassaolon päättämisen syyt; sekä

b)	päivämäärän, jolloin voimassaolon päättäminen tulee voimaan ja jonka on oltava virallisen ilmoituksen päivämäärää myöhempi.

Rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättäminen tulee voimaan voimassaolon päättämistä koskevassa päätöksessä mainittuna päivänä, tai jos päivää ei ole mainittu, siitä päivästä, jolloin edunsaajalle on ilmoitettu päätöksestä. Sen jälkeen, kun rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolo on päätetty, Euroopan parlamentti päättää avustussopimuksen voimassaolon viipymättä samasta päivästä alkaen.

II.14.2   Voimassaolon päättäminen Euroopan parlamentin toimesta

II.14.2.A   Voimassaolon päättämisen syyt

Euroopan parlamentti päättää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon tulevin vaikutuksin ja tämän seurauksena irtisanoo tämän sopimuksen asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 36 artiklan mukaisesti jossakin seuraavista olosuhteista:

a)	jos voimassaolon päättämiselle on asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 36 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan mukainen syy;

b)	jos edunsaaja ei enää noudata asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 23 artiklan 2 kohdan toista virkettä;

c)	tapauksissa, joista säädetään varainhoitoasetuksen 132 ja 205 artiklassa;

d)	jos edunsaaja taikka kuka tahansa edunsaajaan yhteydessä oleva henkilö tai edunsaajan veloista rajoittamattomassa vastuussa oleva henkilö on jossakin varainhoitoasetuksen 138 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa;

e)	jos edunsaaja tai kuka tahansa edunsaajaan yhteydessä oleva henkilö on jossakin varainhoitoasetuksen 138 artiklan 1 kohdan c–h alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa tai kuuluu sen 138 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan.

II.14.2.B   Päättämismenettely

Vaihe 1 –

Euroopan parlamentti ilmoittaa ennen rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon päättämistä edunsaajalle aikeestaan päättää voimassaolo ja esittää perustelut tälle ja pyytää edunsaajaa toimittamaan huomautuksensa 30 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut kyseisen ilmoituksen.

Vaihe 2 —

Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen olla päättämättä rahoitusta koskevan päätöksen voimassaoloa, se ilmoittaa kyseisestä päätöksestä edunsaajalle. Jos Euroopan parlamentti päättää huomautusten toimittamiseen varatun jakson jälkeen päättää rahoitusta koskevan päätöksen voimassaolon, se ilmoittaa tästä virallisesti edunsaajalle voimassaolon päättämistä koskevalla perustelut sisältävällä päätöksellä.

Vaihe 3 –

Hyväksyttyään rahoitusta koskevan päätöksen päättämistä koskevan päätöksen Euroopan parlamentti ilmoittaa viipymättä edunsaajalle avustussopimuksen voimassaolon päättämisestä.

ARTIKLA II.15 –   SAATAVIEN SIIRTÄMINEN

Edunsaaja ei voi siirtää Euroopan parlamenttiin kohdistuvia maksusaataviaan kolmannelle osapuolelle, paitsi jos Euroopan parlamentti on hyväksynyt siirtämisen etukäteen edunsaajan perustellusta kirjallisesta pyynnöstä.

Jos Euroopan parlamentti ei ole hyväksynyt siirtämistä kirjallisesti tai jos sen ehtoja ei ole noudatettu, siirrolla ei ole oikeudellisia vaikutuksia.

Siirto ei missään tapauksessa voi vapauttaa edunsaajaa sen velvoitteista Euroopan parlamenttia kohtaan.

ARTIKLA II.16 –   VIIVÄSTYSKOROT

Jos Euroopan parlamentti ei suorita maksua maksulle asetetussa määräajassa, edunsaaja on oikeutettu Euroopan keskuspankin euromääräisiin perusrahoitusoperaatioihin soveltaman korkokannan mukaiseen viivästyskorkoon, jäljempänä ’viitekorko’, korotettuna kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä. Viitekorkona käytetään Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistua korkoa, joka oli voimassa sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona maksujen määräaika umpeutuu.

Maksun ei katsota viivästyvän tapauksissa, joissa Euroopan parlamentti keskeyttää maksut II.12 artiklan nojalla.

Viivästyskorkoa maksetaan kaudelta, joka alkaa maksun määräaikaa seuraavana päivänä ja päättyy päivään, jona maksu todella suoritetaan.

Jos laskettu korko on enintään 200 euroa, Euroopan parlamentti maksaa ensimmäisen alakohdan määräyksistä poiketen edunsaajalle ainoastaan, jos tämä pyytää sitä kahden kuukauden kuluessa myöhästyneen maksun saamisesta.

ARTIKLA II.17 –   SOVELLETTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Tähän sopimukseen sovelletaan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, erityisesti asetusta (EU, Euratom) 2025/2445 sekä sovellettavia varainhoitoasetuksen säännöksiä. Niitä täydennetään tarvittaessa sen jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä, jossa on edunsaajan kotipaikka.

ARTIKLA II.18 –   OIKEUS TULLA KUULLUKSI

Tapauksissa, joissa edunsaajalla on tämän sopimuksen mukaisesti oikeus toimittaa huomautuksia, edunsaajalle on annettava kirjallisten huomautustensa toimittamiseksi 10 arkipäivää aikaa, ellei toisin ole nimenomaisesti määrätty. Tätä aikaa voidaan edunsaajan perustellusta pyynnöstä jatkaa vielä 10 arkipäivällä.

B OSA:   RAHOITUSMÄÄRÄYKSET

ARTIKLA II.19 –   AVUSTUSKELPOISET KUSTANNUKSET

II.19.1   Ehdot

Jotta kustannukset voidaan korvata unionin rahoituksella ja varainhoitoasetuksen 189 artiklan mukaisesti, niiden on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

a)	ne liittyvät välittömästi sopimuksen kohteeseen, ja ne sisältyvät sopimuksen liitteenä olevaan alustavaan talousarvioon;

b)	ne ovat sopimuksen täytäntöönpanon kannalta tarpeen;

c)	niiden on oltava kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja vaikuttavuuden osalta;

d)	ne ovat aiheutuneet kaudella, jolle rahoitus myönnetään, sellaisena kuin se on määriteltynä I.2 artiklassa, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka liittyvät vuosikertomuksiin ja tilinpäätöstodistuksiin ja niiden perustana oleviin tileihin;

e)	ne ovat edunsaajan toteutuneita kustannuksia;

f)	ne ovat eriteltävissä ja todennettavissa, ja ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoon saajaan sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti;

g)	ne ovat sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön mukaisia;

h)	niiden on oltava II.9.1 artiklan mukaisia;

i)	niiden on oltava II.9.2 artiklassa vahvistettujen menettelyvaatimusten mukaisia, jos asiaankuuluvat kustannukset aiheutuvat hankintasopimuksista, joiden arvo on yli 60 000 euroa (ilman arvonlisäveroa);

j)	niiden on oltava varainhoitoasetuksen XI osastossa, asetuksessa (EU, Euratom) 2025/2445 tai ehdotuspyynnössä vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

Edunsaajan käyttämien kirjanpitomenetelmien ja sisäisen tarkastuksen menetelmien on oltava sellaisia, että niiden avulla on mahdollista yhdistää suoraan vuosikertomuksessa ilmoitetut kustannukset ja tulot tilinpäätöksiin ja vastaaviin tositteisiin. Jos yhdistämistä ei tehdä asianmukaisesti, se voi johtaa kustannusten luokittelemiseen avustukseen oikeuttamattomiksi.

II.19.2   Esimerkkejä avustuskelpoisista kustannuksista

Jotta kustannukset voidaan korvata unionin rahoituksella ja varainhoitoasetuksen 189 artiklan mukaisesti, niiden on oltava seuraavien edellytysten mukaisia:

a)	kustannukset, jotka liittyvät tekniseen apuun, kokouksiin, tutkimukseen, rajat ylittäviin tapahtumiin, selvityksiin, tiedottamiseen ja julkaisuihin sekä valmiuksien kehittämistoimiin, kuten koulutukseen tai mentorointiin;

b)	henkilöstökulut eli varsinaiset palkkakulut, sosiaaliturvamaksut ja muut palkkoihin liittyvät lakisääteiset kulut, jos ne eivät ylitä edunsaajan tavanomaisen palkkauskäytännön mukaista keskitasoa;

c)	henkilöstön matka- ja oleskelukulut, jos ne ovat edunsaajan tavanomaisen matkakorvauskäytännön mukaisia;

d)

(uusien tai käytettyjen) laitteiden tai muun omaisuuden poistokustannukset sellaisena kuin ne on kirjattu edunsaajan kirjanpitoselvityksiin edellyttäen, että i) omaisuutta koskevat poistot on tehty paikallisten tilinpäätösstandardien ja ajan mittaan johdonmukaisesti sovellettujen kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti; sekä ii) omaisuus on hankittu II.19.1 ja II.9.2 artiklan mukaisesti;

e)	Euroopan parlamentin maksamiin ennakkomaksuihin liittyvien rahoitusvakuuksien kustannukset.

ARTIKLA II.20 –   AVUSTUKSEEN OIKEUTTAMATTOMAT KUSTANNUKSET

Seuraavia kustannuksia ei katsota avustuskelpoisiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen II.19.1 artiklan soveltamista:

a)	edunsaajan maksamat pääoman tuotot ja osingot;

b)	lainoihin ja lainan hoitoon liittyvät kustannukset;

c)	varaukset tappioiden tai velkojen varalle;

d)	lainojen korot, lukuun ottamatta negatiivista korkoa tilille, jolle Euroopan parlamentin ennakkomaksut on saatu, jos negatiivista korkoa ei olisi voitu välttää;

e)	epävarmat saamiset;

f)	kurssitappiot;

g)	edunsaajan pankin perimät kustannukset Euroopan parlamentilta saaduista siirroista;

h)	kustannukset, jotka edunsaaja on ilmoittanut unionin talousarviosta rahoitettavaa avustusta saavan muun toimen yhteydessä;

i)	luontoisetuudet:

j)	kohtuuttomat tai perusteettomat menot;

k)	vähennyskelpoinen arvonlisävero;

l)	asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 27 artiklan mukaisesti kielletty tiettyjen kolmansien osapuolten rahoittaminen;

m)	menot, jotka liittyvät oikeudellisiin riitoihin Euroopan parlamentin tai viranomaisen kanssa;

n)	viranomaisen tai minkä tahansa kansallisen viranomaisen määräämien taloudellisten seuraamusten määrä ja niiden seurauksena maksettavat viivästyskorot;

o)	menot, joista ei ole todentavaa aineistoa, kuten tarjousasiakirjoja, sopimuksia, laskuja tai suoritteita.

ARTIKLA II.21 –   LUONTOISETUUDET

Luontoisetuuksien arvo ei saa ylittää:

a)	kustannuksia, jotka vastaavat luontoisetuuksia, jotka ovat tosiasiallisesti maksaneet nämä etuudet myöntäneet kolmannet osapuolet tai jäsenet, ja joista on esitettävä asianmukaiset kirjanpitoasiakirjat;

b)	jos tällaisia asiakirjoja ei ole, kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia vastaavia kustannuksia;

c)	niille liitteessä olevassa alustavassa talousarviossa hyväksyttyä arvoa;

d)	50:tä prosenttia alustavassa talousarviossa hyväksytyistä omista varoista.

Luontoisetuudet

a)	esitetään kirjanpidossa erikseen sekä tuloina että menoina;

b)	ovat asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 25 artiklan sekä verotusta ja sosiaaliturvaa koskevien kansallisten sääntöjen mukaisia;

c)	hyväksytään vain väliaikaisesti ja edellyttäen, että ulkopuolinen tilintarkastaja varmentaa ne ja että ne hyväksytään rahoituksen lopullista määrää koskevassa päätöksessä;

d)	eivät saa olla kiinteänä omaisuutena tehtäviä suorituksia.

ARTIKLA II.22 –   TALOUSARVIOERIEN VÄLISET SIIRROT

Edunsaajalla on oikeus muuttaa liitteessä olevaa alustavaa talousarviota eri talousarvioerien välisin siirroin sanotun kuitenkaan rajoittamatta II.21 artiklan soveltamista. Tällainen muutos ei edellytä sopimuksen muuttamista. Tällaiset siirrot on perusteltava vuosikertomuksessa.

ARTIKLA II.23 –   RAPORTOINTIVELVOITTEET

II.23.1   Vuosikertomus

Edunsaajan on toimitettava valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle mieluiten varainhoitovuoden N päättymistä seuraavan vuoden toukokuun 15. päivään mennessä ja viimeistään 30. päivänä kesäkuuta avoimessa, koneluettavassa muodossa vuosikertomus, joka sisältää seuraavat:

a)	vuotuinen tilinpäätös ja siihen liittyvät huomautukset, jotka kattavat edunsaajan tulot ja kustannukset sekä varat ja vastuut varainhoitovuoden alussa ja lopussa, siinä jäsenvaltiossa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, jossa edunsaajalla on kotipaikka;

b)	vuotuista tilinpäätöstä koskeva ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto, joka kattaa sekä kyseisen tilinpäätöksen luotettavuuden että tulojen ja menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden ja jonka on laatinut riippumaton elin tai asiantuntija;

c)	luettelo lahjoittajista ja maksujen suorittajista ja näiltä saaduista lahjoituksista tai maksuista sekä itse tuotetuista varoista, jotka on ilmoitettu asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)	toimintakertomus;

e)	alustavan talousarvion rakennetta noudattava tilinpäätös tosiasiallisista menoista ja tuloista;

f)	tuloja ja kustannuksia sekä varoja ja vastuita koskeva yksityiskohtainen kirjanpito;

g)	edellä e alakohdassa tarkoitetun tilinpäätöksen ja f alakohdassa tarkoitetun yksityiskohtaisen kirjanpidon täsmäytys;

h)

luettelo toimittajista, jotka laskuttivat varainhoitovuonna N edunsaajalta yli 10 000 euroa tai joiden osalta kumulatiivinen arvo viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana on vähintään 60 000 euroa (ilman arvonlisäveroa); luettelossa on mainittava toimittajan nimi ja osoite sekä tarjottujen tavaroiden tai palveluiden kuvaus;

Jäljempänä II.25.3. artiklassa tarkoitettujen siirtojen osalta vuosikertomukseen on sisällytettävä d, e, f ja g alakohdassa tarkoitetut asiakirjat kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden ensimmäiseltä vuosineljännekseltä.

Vuosikertomukseen sisällytettävien tietojen on oltava riittävät rahoituksen lopullisen määrän vahvistamiseksi.

II.23.2   Ulkopuolisen tilintarkastajan lausunto

Edunsaajan on tehtävä yhteistyötä asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 28 artiklan 3 kohdan nojalla valtuutettujen riippumattomien ulkopuolisten elinten tai asiantuntijoiden kanssa, kun asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 28 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ulkopuolisen tilintarkastajan lausuntoa valmistellaan ja se toimitetaan.

Tätä varten edunsaajan on toimitettava kaikki ulkopuolisen tilintarkastajan asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti pyytämät tiedot tai asiakirjat, myös tämän sopimuksen II.28.3 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä vastaavin edellytyksin paikan päällä tehtävien tarkastusten aikana.

Ulkoisen tarkastuksen tarkoituksena on varmentaa tilinpäätöksen luotettavuus ja tulojen ja menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja erityisesti se, että

a)	tilinpäätös on laadittu edunsaajaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, se ei sisällä olennaisesti virheellisiä tietoja ja antaa oikean ja riittävän kuvan rahoitusasemasta ja toiminnan tuloksista;

b)	ilmoitetut kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia;

c)	kaikki tulot on ilmoitettu;

d)	edunsaajan Euroopan parlamentille toimittamat kirjanpitoasiakirjat ovat sopimuksen rahoitusmääräysten mukaisia;

e)	asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 ja etenkin sen 25 artiklan mukaiset velvollisuudet on täytetty;

f)	tämän sopimuksen ja erityisesti sen II.9 ja II.19 artiklan mukaiset velvollisuudet on täytetty;

g)	luontoisetuudet on todella suoritettu edunsaajalle ja arvostettu sovellettavien sääntöjen mukaisesti;

h)	unionin rahoituksesta mahdollisesti käyttämättä jäänyt osa on siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle ja käytetty varainhoitovuoden ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa varainhoitoasetuksen 226 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai palautettu Euroopan parlamentille;

i)	omien varojen mahdollinen ylijäämä on siirretty varaukseen.

ARTIKLA II.24 –   PÄÄTÖS VUOSIKERTOMUKSESTA

Euroopan parlamentti hyväksyy tai hylkää II.23.1 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen joulukuun 31. päivään mennessä varainhoitovuotta N seuraavana varainhoitovuonna.

Jos Euroopan parlamentti ei vuosikertomuksen vastaan otettuaan toimita kirjallista vastausta kuuden kuukauden kuluessa, vuosikertomus katsotaan hyväksytyksi.

Vuosikertomuksen hyväksyminen ei rajoita II.25 artiklan mukaisen rahoituksen lopullisen määrän vahvistamista, jolla parlamentti tekee lopullisen päätöksen kustannusten avustuskelpoisuudesta.

Euroopan parlamentti voi pyytää edunsaajalta lisätietoja voidakseen tehdä päätöksen vuosikertomuksesta. Tällöin vuosikertomusta koskevan päätöksen määräaikaa jatketaan siihen asti, että Euroopan parlamentti on saanut pyydetyt tiedot ja arvioinut ne. Määräaikaa voidaan jatkaa myös, jos viranomainen on pyytänyt lisätietoja asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 29 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Jos vuosikertomuksessa on olennaisia puutteita tai jos ulkoinen tarkastaja toteaa, ettei voi antaa tarkastuslausuntoa tarkastusevidenssin puuttumisen vuoksi, Euroopan parlamentti voi hylätä sen pyytämättä lisätietoja edunsaajalta ja pyytää edunsaajaa toimittamaan uuden kertomuksen 15 arkipäivän kuluessa.

Edunsaaja saa kirjallisen ilmoituksen siinä tapauksessa, että siltä pyydetään lisätietoja tai uutta kertomusta.

Jos alun perin toimitettu vuosikertomus hylätään ja pyydetään uusi kertomus, uuteen kertomukseen sovelletaan tässä artiklassa vahvistettua hyväksyntämenettelyä.

ARTIKLA II.25 –   PÄÄTÖS RAHOITUKSEN LOPULLISESTA MÄÄRÄSTÄ

II.25.1   Vuosikertomuksen vaikutukset

Rahoituksen lopullista määrää koskevan Euroopan parlamentin päätöksen on perustuttava II.24 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn vuosikertomukseen. Jos Euroopan parlamentti hylkää vuosikertomuksen lopullisesti tai edunsaaja ei toimita vuosikertomusta asiassa sovellettavassa määrärajassa, rahoituksen lopullista määrää koskevassa päätöksessä ei voida vahvistaa avustukseen oikeuttamattomia kustannuksia.

II.25.2   Kynnys

Rahoituksen lopullinen määrä rajoittuu I.4 artiklassa vahvistettuun määrään, eikä se saa olla enemmän kuin 95 prosenttia toteutuneista avustuskelpoisista kustannuksista.

II.25.3   Ylijäämän siirtäminen

Jos edunsaajan tulot ylittävät menot varainhoitovuoden N lopussa, osa ylijäämästä voidaan siirtää varainhoitovuodelle N+1 varainhoitoasetuksen 226 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

a)   Ylijäämän määritelmä

Varainhoitovuoden N ylijäämällä tarkoitetaan avustuskelpoisten kokonaiskustannusten ja seuraavien erotusta:

i)	rahoituksen alustava enimmäismäärä I.4 artiklan mukaisesti;

ii)	edunsaajan omat varat, jotka on kohdennettu avustuskelpoisiin kustannuksiin, kun edunsaaja on aiemmin kattanut avustukseen oikeuttamattomat kustannukset yksinomaan omin varoin; sekä

iii)	mahdollinen varainhoitovuodelta N-1 siirretty ylijäämä.

Varainhoitovuodelle N+1 siirrettävä ylijäämä ei saa olla enemmän kuin 25 prosenttia i ja ii kohdassa tarkoitetuista kokonaistuloista.

b)   Avustuskelpoisia kustannuksia koskevan varauksen kirjaaminen

Tosiasiallisesti siirrettävä määrä otetaan varainhoitovuotta N koskevaan taseeseen nimikkeellä ”varaus, josta katetaan avustuskelpoisia kustannuksia vuoden N+1 ensimmäisellä vuosineljänneksellä”. Kyseinen varaus on avustuskelpoinen kustannus varainhoitovuonna N.

Toteutuneiden avustuskelpoisten kustannusten on käytävä ilmi välitilinpäätöksestä, joka tehdään viimeistään 31. päivänä maaliskuuta varainhoitovuonna N+1. Varaus ei saa ylittää kyseisiä kustannuksia.

Varainhoitovuonna N+1 varaus lakkautetaan ja siitä kertyneet tulot käytetään kattamaan avustuskelpoisia kustannuksia varainhoitovuoden N+1 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

II.25.4   Päätös rahoituksen lopullisesta määrästä

Euroopan parlamentti valvoo vuosittain, ovatko menot asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445, varainhoitoasetuksen ja sopimuksen säännösten mukaisia. Se tekee joka vuosi päätöksen rahoituksen lopullisesta määrästä ja ilmoittaa päätöksestä asianmukaisesti edunsaajalle.

Kun rahoituksen lopullinen määrä on vahvistettu, ennakkomaksut selvitetään vähentämällä ne lopullisesta määrästä.

II.25.5   Rahoituksen yli- tai alijäämä

Jos maksetut ennakkomaksut ovat suuremmat kuin määritetty rahoituksen lopullinen määrä, Euroopan parlamentti perii takaisin aiheettomasti maksetut ennakkomaksut.

Jos rahoituksen lopullinen määrä on suurempi kuin maksetut ennakkomaksut, Euroopan parlamentti suorittaa jäljelle jääneen osan.

II.25.6   Voitto

a)   Määritelmä

Voitolla tarkoitetaan samaa kuin varainhoitoasetuksen 195 artiklan 2 kohdassa.

b)   Vararahastojen kasvattaminen

Varainhoitoasetuksen 195 artiklan 2 kohdan mukaisesti edunsaaja voi käyttää II.1 artiklassa määriteltyjen omien varojen ylijäämää vararahastojen kasvattamiseen.

Vararahaston tilille siirrettävä omien varojen ylijäämä on se mahdollinen omien varojen määrä, joka ylittää niiden omien varojen yhteismäärän, jotka tarvitaan kattamaan 5 prosenttia toteutuneista avustuskelpoisista kustannuksista varainhoitovuonna N ja 5 prosenttia varainhoitovuodelle N+1 siirrettävään varaukseen otetuista kustannuksista. Edunsaajan on täytynyt aiemmin kattaa avustukseen oikeuttamattomat kustannukset yksinomaan omin varoin.

Jos edunsaaja ylittää itse tuotettujen varojen osalta asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 25 artiklan 13 kohdassa säädetyn kynnysarvon, kynnysarvon ylittäviä tuloja ei ilmoiteta tuloina, vaan ne vähennetään avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärästä.

Vararahastoon osoitettua ylijäämää ei saa ottaa huomioon voittoa laskettaessa.

Vararahastoa on käytettävä yksinomaan edunsaajan toimintakustannusten kattamiseen.

c)   Takaisinperintä

Rahoitus ei saa tuottaa edunsaajalle voittoa. Euroopan parlamentilla on oikeus periä voitosta takaisin prosenttiosuus, joka vastaa unionin rahoitusosuutta avustuskelpoisista kustannuksista, varainhoitoasetuksen 195 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

ARTIKLA II.26 –   TAKAISINPERINTÄ

Jos edunsaajalle on maksettu määriä aiheettomasti tai jos takaisinperintämenettelyyn voidaan sopimuksessa, asetuksessa (EU, Euratom) 2025/2445 tai varainhoitoasetuksessa säädettyjen ehtojen perusteella ryhtyä, edunsaaja palauttaa Euroopan parlamentille kyseisen määrän tämän vahvistamin ehdoin ja tämän vahvistamassa määräajassa.

II.26.1   Viivästyskorot

Jos edunsaaja ei maksa takaisin perittävää määrää Euroopan parlamentin vahvistamaan määräaikaan mennessä, Euroopan parlamentti lisää erääntyneeseen määrään viivästyskoron, joka lasketaan II.16 artiklassa mainitun korkokannan mukaan. Viivästyskorkoa kertyy takaisin maksamisen määräajan umpeutumisesta siihen päivään, jona Euroopan parlamentti saa maksun koko takaisinperittävästä määrästä.

Osasuorituksilla katetaan ensin viivästyskulut ja -korot ja vasta sen jälkeen varsinainen velkapääoma.

II.26.2   Kuittaaminen

Jos maksua ei saada määräaikaan mennessä, Euroopan parlamentille palautettavat rahamäärät voidaan periä kuittaamalla ne mistä tahansa edunsaajalle mille tahansa muulle tilille maksettavasta muusta suorituksesta varainhoitoasetuksen 101 artiklan mukaisesti sanotun rajoittamatta varainhoitoasetuksessa säädettyjä muita perintäkeinoja. Euroopan parlamentti voi poikkeustapauksissa suorittaa perinnän kuittaamalla ennen maksun eräpäivää, jos tämä on tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tähän ei tarvita edunsaajan etukäteistä suostumusta.

II.26.3   Pankkikulut

Edunsaaja vastaa yksin kaikista Euroopan parlamentille palautettavien rahamäärien takaisinperinnästä aiheutuneista pankkikuluista.

ARTIKLA II.27 –   RAHOITUSVAKUUS

Jos Euroopan parlamentti pyytää rahoitusvakuutta varainhoitoasetuksen 156 artiklan mukaisesti, on seuraavien edellytysten täytyttävä:

a)	rahoitusvakuuden antajan on oltava pankki tai rahoituslaitos tai Euroopan parlamentin hyväksymästä edunsaajan pyynnöstä kolmas osapuoli;

b)	takaajan on oltava ensisijaisessa takausvastuussa eikä hän saa vaatia Euroopan parlamenttia perimään saataviaan ensin päävelalliselta (asianomaiselta edunsaajalta); sekä

c)

rahoitusvakuuden on pysyttävä nimenomaisesti voimassa, kunnes Euroopan parlamentti on selvittänyt ennakkomaksut välimaksujen perusteella tai suorittanut loppumaksun; jos loppumaksun suorittaminen tapahtuu takaisinperinnän muodossa, rahoitusvakuuden on pysyttävä voimassa kunnes velka katsotaan täysin maksetuksi; ja Euroopan parlamentin on vapautettava vakuus seuraavan kuukauden kuluessa.

ARTIKLA II.28 –   VALVONTA

II.28.1   Yleiset säännökset

Euroopan parlamentti, viranomainen, OLAF, EPPO silloin, kun on kyse neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (6) mukaisesti tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvista jäsenvaltioista, sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin voivat toimivaltansa puitteissa ja asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 V luvun ja varainhoitoasetuksen 205 artiklan 1 kohdan ja 204 artiklan 2 kohdan g alakohdan sekä sen 129 artiklan mukaisesti käyttää milloin tahansa valvontavaltuuksiaan todentaakseen, onko edunsaaja noudattanut täysin sopimuksessa, asetuksessa (EU, Euratom) 2025/2445 ja varainhoitoasetuksessa asetettuja velvoitteita.

Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja avustettava niitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.

Edunsaajan on varmistettava, että tämän sopimuksen nojalla rahoitettujen toimien toteuttamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet, toimeksisaajat ja alihankkijat mukaan luettuina, myöntävät II.28.1 artiklan ensimmäisessä alakohdassa määrättyjä oikeuksia vastaavat oikeudet varainhoitoasetuksen 129 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Euroopan parlamentti ja viranomainen voivat siirtää valvontatehtävän ulkoisille elimille, joilla on asianmukaiset valtuudet toimia niiden puolesta, jäljempänä ’valtuutetut elimet’. Yhteistyövelvollisuus koskee myös tällaisia valtuutettuja elimiä niiden hoitaessa niille siirrettyjä valvontatehtäviä.

II.28.2   Asiakirjojen ja/tai tietojen antamisvelvollisuus

Edunsaajan on toimitettava kaikki Euroopan parlamentin, viranomaisen tai valtuutetun elimen, jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’, pyytämät asiakirjat ja/tai tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat tiedot.

Kaikkia edunsaajan toimittamia asiakirjoja ja/tai tietoja käsitellään II.6 artiklan mukaisesti.

II.28.3   Toimivaltaisen viranomaisen paikan päällä tekemät tarkastukset

Toimivaltainen viranomainen voi tehdä paikan päällä tarkastuksia edunsaajan tiloihin. Se voi tätä varten pyytää kirjallisesti edunsaajaa toteuttamaan tarvittavat järjestelyt tällaista tarkastusta varten toimivaltaisen viranomaisen vahvistamassa kohtuullisessa määrärajassa.

Edunsaajan on paikan päällä suoritetun tarkastuksen aikana annettava toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuus päästä tiloihin, joissa toimintaa harjoitetaan tai on harjoitettu, ja saada käyttöönsä kaikki tarvittavat tiedot, myös sähköisessä muodossa olevat tiedot.

Edunsaajan on varmistettava, että tällaiset tiedot ovat saatavilla paikan päällä suoritetun tarkastuksen ajankohtana ja että pyydetyt tiedot luovutetaan asianmukaisessa muodossa.

II.28.4   Kontradiktorinen valvontamenettely Euroopan parlamentin toimesta

Euroopan parlamentti laatii valvontamenettelyssä tehtyjen havaintojen perusteella alustavia päätelmiä koskevan kertomuksen, joka toimitetaan edunsaajalle. Edunsaaja voi esittää huomautuksia 30 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona se on vastaanottanut väliaikaisen tarkastuskertomuksen.

Euroopan parlamentti vahvistaa alustavia päätelmiä koskevassa kertomuksessa esitettyjen havaintojen ja edunsaajan mahdollisten huomautusten perusteella lopulliset päätelmänsä. Jos huomautuksia ei esitetä tässä määräajassa tai jos edunsaaja hyväksyy alustavat havainnot, näitä havaintoja pidetään lopullisina.

II.28.5   Valvontaa koskevien päätelmien ja havaintojen vaikutukset

Euroopan parlamentti ottaa lopulliset päätelmät asianmukaisesti huomioon vahvistaessaan rahoituksen lopullisen määrän, sanotun kuitenkaan rajoittamatta parlamentin oikeutta toteuttaa toimenpiteitä II.12–II.14 artiklan mukaisesti.

Mahdollisista petostapauksista tai lopullisissa päätelmissä ilmi käyneestä asiassa sovellettavien sääntöjen vakavasta loukkaamisesta on ilmoitettava toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai unionin viranomaisille lisätoimia varten.

Euroopan parlamentti voi mukauttaa taannehtivasti rahoituksen lopullista määrää koskevaa päätöstä varainhoitoasetuksen 74 artiklan 6 kohdan mukaisesti tehtyjen jälkitarkastusten perusteella.

II.28.6   OLAFin valvontaoikeudet

OLAF käyttää edunsaajaa koskevia valvontaoikeuksiaan asiassa sovellettavien sääntöjen ja etenkin neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8), varainhoitoasetuksen 129 artiklan sekä asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 29 artiklan 4 kohdan ja 30 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä OLAFin kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.

II.28.7   Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valvontaoikeudet

Euroopan tilintarkastustuomioistuin käyttää valvontaoikeuksiaan asiassa sovellettavien sääntöjen ja erityisesti varainhoitoasetuksen 129 artiklan ja asetuksen (EU, Euratom) 2025/2445 30 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Sovelletaan II.28.2 ja II.28.3 artiklaa.

Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.

II.28.8   EPPOn valvontaoikeudet

EPPO käyttää valvontaoikeuksiaan asetuksen (EU) 2017/1939 ja sovellettavien varainhoitoasetuksen sääntöjen mukaisesti.

Edunsaajan on tehtävä asianmukaisesti yhteistyötä EPPOn kanssa ja avustettava sitä kaikin tarvittavin tavoin valvontatehtävien hoitamisessa.

II.28.9   Valvontatulosten huomioon ottaminen rahoituksen lopullista määrää määritettäessä

Euroopan parlamentti voi milloin tahansa ottaa huomioon II.28.1 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten suorittaman valvonnan havainnot vahvistaakseen rahoituksen lopullisen määrän tai muuttaakseen sitä kunnioittaen samalla tämän sopimuksen II.18 artiklan mukaista avustuksen saajan oikeutta tulla kuulluksi.

II.28.10   Edellä II.28.1–II.28.3 artiklan mukaisten velvoitteiden laiminlyöminen

Jos edunsaaja ei noudata II.28.1–II.28.3 artiklassa asetettuja velvoitteita, Euroopan parlamentti voi katsoa, että kustannukset, joista edunsaaja ei ole toimittanut riittäviä tietoja, ovat avustukseen oikeuttamattomia.

ALLEKIRJOITUKSET

Edunsaajan puolesta: [suku- ja etunimi / tehtävänimike tai asema] [allekirjoitus] Tehty [paikka], [aika]

Euroopan parlamentin puolesta [suku- ja etunimi] [allekirjoitus] Tehty [paikka], [aika]

Kahtena kappaleena suomen kielellä.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509, annettu 23 päivänä syyskuuta 2024, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L, 2024/2509, 26.9.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/2509/oj).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2025/2445, annettu 26 päivänä marraskuuta 2025, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (EUVL L, 2025/2445, 8.12.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/2445/oj).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2001/1049/oj).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2018/1725/oj).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj).

(6)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 7, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2017/1939/oj).

(7)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1996/2185/oj).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2013/883/oj).