Euroopan unionin
virallinen lehti
FI
C-sarja
|
|
Euroopan unionin |
FI C-sarja |
|
C/2026/2986 |
1.6.2026 |
Erään maantieteellisen merkinnän tuote-eritelmän hyväksyttyä vakiomuutosta koskevan tiedonannon julkaiseminen (komission delegoidun asetuksen (EU) 2025/27 (1) 5 artiklan 4 kohta)
(C/2026/2986)
VAKIOMUUTOKSEN HYVÄKSYMISTÄ KOSKEVA TIEDONANTO
(asetuksen (EU) 2024/1143 24 artikla)
”Volnay”
EU-viitenumero: PDO-FR-A0198-AM01 – 6.3.2026
1. Tuotteen nimi
”Volnay”
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
|
☑ |
SAN |
|
☐ |
SMM |
|
☐ |
MM |
3. Ala
|
☐ |
Maataloustuotteet |
|
☑ |
Viinit |
|
☐ |
Tislatut alkoholijuomat |
4. Maa, johon maantieteellinen alue kuuluu
Ranska
5. Vakiomuutoksesta ilmoittava jäsenvaltion viranomainen
Nimi
Ministère de l’Agriculture, de la Souveraineté Alimentaire et de la Forêt – Direction Générale de la Performance Économique et environnementale des entreprises (maatalous-, elintarvikeomavaraisuus- ja metsätalousministeriö, yritystoiminnan taloudellista tehokkuudesta ja ympäristötehokkuudesta vastaava pääosasto)
6. Luokittelu vakiomuutokseksi
Ranskan viranomaiset katsovat, että hakemus täyttää asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) 2024/1143 vaatimukset.
Tähän tuote-eritelmään tehtävät muutokset ovat asetuksen (EU) 2024/1143 24 artiklan 4 kohdassa esitetyn määritelmän mukaisia vakiomuutoksia.
Suojatun alkuperänimityksen ”Volnay” muutoshakemukseen ei liity mitään kolmesta unionin muutokselle ominaisesta tilanteesta, eli se ei
|
a) |
sisällä muutosta nimessä tai nimen käytössä taikka maantieteellisellä merkinnällä nimetyn tuotteen tai nimettyjen tuotteiden luokassa |
|
b) |
uhkaa poistaa yhteyttä maantieteelliseen alueeseen |
|
c) |
aiheuta uusia tuotteen kaupan pitämisen rajoituksia. |
Ranskan viranomaiset katsovat näin ollen, että hakemus koskee vakiomuutosta.
7. Hyväksytyn vakiomuutoksen / hyväksyttyjen vakiomuutosten kuvaus
Otsikko
Maantieteellinen alue
Kuvaus
Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 1 kohtaan on lisätty ilmaus ”vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaan”.
Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta maantieteellisen alueen muodostavat kunnat voidaan yksilöidä viittaamalla Ranskan tilastolaitoksen INSEEn julkaisemaan vuoden 2024 viralliseen geokoodiin. Näin voidaan varmistaa kyseisen alueen rajaus oikeudellisesti. Alueen rajat eivät ole muuttuneet.
Tuote-eritelmän samaan kohtaan on lisätty seuraava kappale, jossa ilmoitetaan, että maantieteellistä aluetta kuvaavat kartat ovat saatavilla alkuperänimityksistä ja laatumerkeistä vastaavan viraston INAOn verkkosivustolla: ”Maantieteellistä aluetta kuvaavat kartat ovat saatavilla alkuperänimityksistä ja laatumerkeistä vastaavan viraston INAOn verkkosivustolla.”
Yhtenäisen asiakirjan kohdan ”Rajatun maantieteellisen alueen tarkka määrittely” tekstiä on muutettu.
|
☑ |
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan. |
Otsikko
Rajattu viljelyalue
Kuvaus
Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 2 kohdan a ja b alakohdan viimeinen virke on muutettu seuraavasti: ”Rajattua viljelyaluetta kuvaavat kartat ovat saatavilla INAOn verkkosivustolla.”
Toimivaltaisen kansallisen komitean päätöksen perusteella INAO on muuttanut menettelyjään eikä enää toimita rajatun viljelyalueen karttoja asianomaisten kuntien kaupungintaloille vaan julkaisee ne suoraan verkkosivustollaan.
|
☐ |
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan. |
Otsikko
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Kuvaus
Tuote-eritelmän I luvun IV jakson 3 kohdan ensimmäiseen alakohtaan on lisätty ilmauksen ”alue koostuu” jälkeen ilmaus ”vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaan”.
Tämän toimituksellisen muutoksen ansiosta välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan alueen muodostaviin kuntiin voidaan viitata käyttäen INSEEn julkaisemaa vuoden 2024 virallista geokoodia. Tämän seikan lisääminen varmistaa kyseisen alueen rajauksen oikeudellisesti.
Alueen muodostavien kuntien nimet on päivitetty hallinnollisten muutosten huomioon ottamiseksi. Sen rajat pysyvät ennallaan.
Yhtenäisen asiakirjan kohtaa ”Muut sovellettavat vaatimukset” on muutettu.
|
☑ |
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan. |
Otsikko
Muut viljelymenetelmät
Kuvaus
Tuote-eritelmän I luvun VI jakson 2 kohdan a alakohtaan on lisätty seuraavat kaksi määräystä:
|
— |
”Rikkakasvien kemiallinen tai mekaaninen hävittäminen pientareilta on kielletty lukuun ottamatta rikkakasvien mekaanista hävittämistä auran leveydeltä köynnösrivien alussa.” Määräyksen tarkoituksena on suojella ympäristöä kieltämällä kemikaalien käyttö ja edistämällä kasvillisuuspeitteen esiintymistä pientareilla, mikä puolestaan edistää kasvinsuojeluaineiden imeytymistä. |
|
— |
”Perinteiseen merkintään ”premier cru” oikeutettuja viinejä tuottavilla lohkoilla rikkaruohojen torjunta kemikaaleilla, myös biologisilla torjunta-aineilla, on kielletty.” Määräyksellä kielletään kasvinsuojeluaineiden käyttö rikkakasvien torjuntaan viljeltäessä kyseiseen merkintään oikeutettujen viinien valmistukseen tarkoitettuja rypäleitä. |
|
☐ |
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan. |
Otsikko
Muut viljelymenetelmät
Kuvaus
Tuote-eritelmän VI luvun 2 kohdan b alakohdasta on poistettu mahdollisuus käyttää muita menetelmiä kuin kuumavesikäsittelyä flavescence dorée -fytoplasman torjumiseksi, koska mitkään vaihtoehtoiset menetelmät eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi.
|
☐ |
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan. |
Otsikko
Valvontaelintä koskevat tiedot
Kuvaus
Tuote-eritelmän III luvun II jaksossa esitettyjä valvontaelintä koskevat määräykset on muutettu uusien laadintasääntöjen mukaisiksi.
|
☐ |
Muutos vaikuttaa yhtenäiseen asiakirjaan. |
YHTENÄINEN ASIAKIRJA
Viinien alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät
”Volnay”
EU-viitenumero PDO-FR-A0198-AM01 – 6.3.2026
1. Nimi/nimet
Volnay
2. Maantieteellisen merkinnän tyyppi
|
☑ |
SAN |
|
☐ |
SMM |
|
☐ |
MM |
3. Maa, johon rajattu maantieteellinen alue kuuluu
Ranska
4. Maataloustuotteen luokitus asetuksen (EU) 2024/1143 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen ja koodin mukaisesti
2204 – Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva
5. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä VII olevassa II osassa vahvistetut rypäletuotteiden luokat
|
1. |
Viini |
6. Viinin tai viinien kuvaus
Rypäletuote
Punaviinit
Aistinvaraiset ominaisuudet
Viinit ovat väriltään rubiininpunaisia.
Luonteeltaan hedelmäiset viinit voidaan nauttia nuorina. Ne soveltuvat kuitenkin erityisen hyvin myös kypsytettäviksi pulloissa (kymmenen tai, jos niihin on tarkoitus lisätä merkintä ”premier cru”, jopa kahdenkymmenen vuoden ajan). Tämä prosessi tuo esiin monivivahteisempia mausteiden ja riistan aromeja mutta säilyttää kuitenkin viinien tyylikkyyden.
Viinien maulle on ominaista hienostuneisuus ja selvästi havaittavissa olevat tanniinit, joita hento hapokkuus pehmentää.
Aistinvaraisia ominaisuuksia koskevat lisätiedot
—
Analyyttiset ominaisuudet
|
Kokonaisalkoholipitoisuus enintään (til-%): |
— |
|
Todellinen alkoholipitoisuus vähintään (til-%): |
— |
|
Vähimmäishappopitoisuus: |
— |
|
Vähimmäishappopitoisuuden yksikkö: |
— |
|
Haihtuvien happojen pitoisuus enintään (milliekvivalenttia/litra): |
— |
|
Kokonaisrikkidioksidipitoisuus enintään (milligrammaa/litra): |
— |
Analyyttisiä ominaisuuksia koskevat lisätiedot
—
|
☑ |
Kaikki analyyttiset ominaisuudet, joita ei esitetä tässä kohdassa, ovat sovellettavassa EU:n lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen mukaisia. |
7. Viininvalmistusmenetelmät
7.1 Viinin tai viinien valmistuksessa käytettävät erityiset viininvalmistusmenetelmät ja valmistusta koskevat rajoitukset
Viljelymenetelmät
Viljelymenetelmä
|
— |
Istutustiheys Viiniköynnösten istutustiheys on vähintään 9 000 köynnöstä hehtaaria kohden, rivien välinen enimmäisetäisyys on 1,25 metriä ja samalla rivillä olevien köynnösten välinen vähimmäisetäisyys 0,50 metriä. Viiniköynnöksiä ei tarvitse istuttaa riveihin, mikäli vähimmäisistutustiheyttä noudatetaan ja kasvit ovat yli 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan. |
|
— |
Leikkaussäännöt Viinit valmistetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti leikatuista viiniköynnöksistä: YLEISET MÄÄRÄYKSET Viiniköynnökset leikataan joko kannusleikkauksella (sidontatapana cordon de Royat, kahden oksan cordon, Goblet tai viuhkasidonta) tai juoksijaleikkauksella (sidontatapana yksinkertainen Guyot) niin, että kuhunkin köynnökseen jää enintään kahdeksan silmua. ERITYISET MÄÄRÄYKSET Cordon-rungon muodostusaika rajataan enintään kahteen vuoteen. Tänä aikana sallitaan kaksinkertainen Guyot-leikkaus, jolloin kussakin satoversossa on enintään viisi silmua. Yksinkertaista Guyot-leikkausta voidaan mukauttaa käyttämällä toista kannusversoa, jonka avulla satoverson paikkaa voidaan vaihdella vuosittain, tai lyhentämällä satoverso enintään kolmeen jätettyyn silmuun ja jättämällä kannusversoon kaksi silmua. Leikkaustavasta riippumatta viiniköynnöksiin voidaan jättää useampia silmuja edellyttäen, että 11 tai 12 lehden fenologisessa vaiheessa kyseisenä vuonna hedelmää kantavien oksien määrä köynnöstä kohden ei ylitä leikkaussäännöissä sallittua jätettävien silmujen määrää. |
|
— |
Kastelu on kielletty. |
—
Erityinen viininvalmistusmenetelmä
|
— |
Vettä poistavat väkevöintimenetelmät ovat sallittuja enintään 10 prosentin pitoisuuteen saakka. |
|
— |
Väkevöinnin jälkeen viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa olla enintään 13,5 tilavuusprosenttia. |
|
— |
Merkintään ”premier cru” oikeutettujen viinien kokonaisalkoholipitoisuus saa väkevöinnin jälkeen olla enintään 14 tilavuusprosenttia. |
—
Valmistukseen sovellettava rajoitus
Puupalojen käyttö on kielletty.
7.2 Enimmäistuotos
Punaviinit
Enimmäistuotos:
|
Enimmäistuotos: |
58 |
|
Enimmäistuotoksen yksikkö: |
hehtolitraa hehtaaria kohden |
Merkintään ”premier cru” oikeutetut punaviinit
Enimmäistuotos:
|
Enimmäistuotos: |
56 |
|
Enimmäistuotoksen yksikkö: |
hehtolitraa hehtaaria kohden |
8. Maininta rypälelajikkeesta tai -lajikkeista, joista viini tai viinit on valmistettu
|
— |
Chardonnay B |
|
— |
Pinot Blanc B |
|
— |
Pinot Gris G |
|
— |
Pinot Noir N |
9. Rajatun maantieteellisen alueen tarkka määrittely
Viinirypäleet on korjattava ja viiniytettävä sekä viini valmistettava ja kypsytettävä seuraavien Côte-d’Orin departementin kuntien alueella vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaan: Meursault ja Volnay.
Maantieteellistä aluetta kuvaaviin karttoihin voi tutustua alkuperää ja laatua valvovan kansallisen laitoksen (INAO) internet-sivustolla.
10. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
Rypäletuotteen luokka
|
1. |
Viini |
Tiivistelmä yhteydestä
Maantieteellinen alue sijaitsee Côte de Beaunen viininviljelyalueella ja muodostaa suunnilleen pohjois-eteläsuunnassa kulkevan noin 25 kilometrin pituisen suorareunaisen harjun. Tämä tektoninen muodostuma erottaa toisistaan sen länsipuolella 400–500 metrin korkeudessa sijaitsevat Hautes Côtes -kalkkikiviylängöt ja itäpuolella sijaitsevan Bressen tasangon, joka on tertiäärikaudella syntynyt vajoama ja jonka korkeus Côten (rinteen) oikealla puolella on lähes 250 metriä. Eroosion seurauksena maisemaa rikkovat laaksot, jotka johtavat veden pois Hautes Côtes -ylängöltä, ja pienet umpilaaksot (”combes”), jotka eivät aina ole kovin syviä. Tämä on luonut eri suuntiin viettäviä rinteitä. Itse viinitarhojen ympäröimä kylä sijaitsee pienen umpilaakson päässä. Viinitarhat on istutettu Côten etupuolelle. Maantieteellinen alue kattaa Volnayn ja Meursaultin kunnat Beaunen kaupungin eteläpuolella Côte-d’Orin departementissa Bourgognessa. Côtesta on paljastunut jurakaudella syntyneitä sedimenttimuodostumia, joiden korkeusero on noin 150 metriä. Rinteiden alaosissa on keskijurakauden Callovia-vaiheesta peräisin olevaa karkeaa kalkkikiveä, kun taas yläosissa on paljastunut myöhäisjurakauden Oxford-vaiheesta peräsin olevaa merkeliä (savipitoista kalkkikiveä). Merkeli- tai kalkkikivialustan päällä on maata, jossa on sekaisin pohja- ja pintamaan rapautumisesta peräisin olevaa kiveä ja hiesua. Kerrosten ominaisuudet riippuvat niiden sijainnista rinteessä. Rinteiden yläosien merkelimaassa kerrokset ovat hyvin kivisiä ja ohuita, kun taas rinteiden juurella maa on hienojakoisempaa ja kerrokset paksumpia (muutamista kymmenistä senttimetreistä metriin). Maaperä on heikosti kehittynyttä, yleensä kalkkipitoista ja ohutta, ja vesi poistuu siitä hyvin. Sen ominaisuudet vaihtelevat topografisen sijainnin mukaan. Rinteiden yläosissa maaperä on melko kivistä ja ohutta, kun taas penkereillä ja alarinteillä se on paksumpaa ja savipitoista ja toisinaan pinnasta hieman huuhtoutunutta. Suurimmassa osassa aluetta rypäleiden korjuuta varten rajatut lohkot sijaitsevat Oxford-vaiheesta peräisin olevalla merkelialustalla, kun taas rinteiden alaosissa lohkojen kasvualusta on Callovia-vaiheesta peräisin olevaa karkeaa kalkkikiveä. Alustan päällä on yleensä muutamia kymmeniä senttimetrejä savipitoisia kolluviaalikerrostumia, minkä ansiosta vesi poistuu hyvin ja maaperä on hedelmällistä. Vallitseva ilmasto on viileä ja merellinen, ja siihen sekoittuu mantereisia tai eteläisiä vaikutuksia Rhônen ja Saônen tuulitunnelin kautta. Sademäärä on kohtalainen ja jakautuu tasaisesti ympäri vuoden (vuotuinen sademäärä on noin 750 millimetriä). Côte sijaitsee Morvanin vuoriston ja Bourgognen ylänköjen itäpuolella, ja tämä suojaisa sijainti tekee siitä muuta aluetta lämpimämmän ja kuivemman, mikä suosii laadukasta viininviljelyä.
Pierre Forgeotin tutkimuksen mukaan viiniköynnöksiä ilmestyi ensimmäisen kerran Côte de Beaunen alueelle toisella vuosisadalla eaa. Volnayn kylä muodostui keskiajalla Burgundin kreivien linnan ympärille. Kreiveillä oli jo tuolloin viinitarhoja tällä alueella. Myöhemmin Dijoniin muuttaneet Burgundin herttuat säilyttivät viinitarhat. Vaikka itse linnaa ei enää ole, monet paikannimet viittaavat tähän herttuakunnan aikaiseen historiaan. Beaune-viinejä myytiin 1400-luvulta lähtien kaikkialle Eurooppaan. Ne muodostivat Burgundin herttuakunnan ”tuotemerkin” sen kultakaudella. Nämä väkevät matalatanniiniset punaviinit, joita kutsuttiin nimellä ”pinots vermeils” (kirkkaanpunaiset pinot-viinit), olivat ainoita kuljetettaviksi soveltuvia viinejä. 1700-luvulla kaupallisten viininviljelijöiden määrä lisääntyi Bourgognessa, mikä antoi alueen viineille uuden identiteetin ja vakiinnutti niiden laajan levinneisyyden kaikkialla Euroopassa. Côte de Beaune toimitti ”hienoja viinejä” Beaunen viinikauppiaille, jotka pitivät hallussaan suurta markkinaosuutta. Volnayn viinit olivat tuolloin Côte de Beaunen lippulaiva, ja niiden maine oli erinomainen. 1800-luvun kirjoittajat asettivat luokitteluissaan Volnayn viinit Burgundin viinien hierarkian huipulle ja mainitsivat useat kasvupaikat (climat, joka on tiettyä viinitarhaa tarkoittava yleisnimitys, yleensä lieu-dit, joka on pienen maa-alueen yleensä topografian tai historian perusteella syntynyt paikallinen perinteinen nimi) parhaiden joukossa. Kasvupaikat Caillerets ja Santenots saivat säännöllisesti erityistä tunnustusta. Vuonna 1860 useat Volnayn kasvupaikat sijoittuivat korkealle Beaunen piirikunnan viininviljelykomitean (Comité de viticulture de l’arrondissement de Beaune) luokittelussa. Tarkistettu alkuperänimitys ”Volnay” hyväksyttiin 9. syyskuuta 1937 annetulla asetuksella. Vuonna 1943 laadittiin luettelo kasvupaikoista (climats), joilla on oikeus käyttää merkintää ”premier cru”. Luettelo sisälsi arvostetuimmat laadukkaat viinitarhat (crus), jotka oli yksilöity vuonna 1860. Pääasiallinen viiniköynnöslajike on Pinot Noir N. Viiniköynnökset kasvatetaan Côte de Beaunen alueen nykyisten käytäntöjen mukaisesti, joita ovat erityisesti yli 9 000 köynnöksen hehtaarikohtainen istutustiheys ja Guyot-leikkaus. Viinejä kypsytetään yleensä vähintään kahdeksan kuukauden ajan. Vuonna 2008 viinitarhojen pinta-ala oli noin 210 hehtaaria, joista 144 hehtaaria oli luokiteltu luokkaan ”premier cru”. Keskimääräinen vuotuinen tuotantomäärä oli 7 700 hehtolitraa.
Viinit ovat väriltään rubiininpunaisia, ja niiden maulle on ominaista hienostuneisuus ja selvästi havaittavissa olevat tanniinit, joita hento hapokkuus pehmentää. Luonteeltaan hedelmäiset viinit voidaan nauttia nuorina. Ne soveltuvat kuitenkin erityisen hyvin myös kypsytettäviksi pullossa (kymmenen tai jopa kahdenkymmenen vuoden ajan, jos niihin on tarkoitus lisätä merkintä ”premier cru”). Tämä prosessi tuo esiin monivivahteisempia mausteiden ja riistan aromeja, mutta säilyttää viinien tyylikkyyden.
Viileän valtameri-ilmaston, Côten topografian, jolle ovat tyypillisiä umpilaaksot ja laaksot, sekä jurakauden merkeli- ja kalkkikivipitoisen maaperän ansiosta Burgundin kotoperäinen Pinot noir N -lajike menestyy alueella erinomaisesti. Volnayn erinomainen luonnonympäristö on tunnustettu jo pitkään. Rypäleiden korjuuta varten rajatuilla lohkot ovat pääasiassa itäsuuntaisia, ja tämän sekä lohkojen topografisen sijainnin ansiosta niillä vallitsevat erityiset paikalliset ilmasto-olosuhteet, jotka suojaavat niitä roudalta ja aamu-usvalta ja varmistavat samalla maaperän varhaisen lämpenemisen. Tuottajat pyrkivät säilyttämään näiden hyvämaineisten viinien imagon ja jatkamaan Burgundin herttuoiden aikakauden perintöä. Maasto, geologinen monimuotoisuus ja alueella kehittyneen maaperän monimuotoisuus antavat viineille runsaasti erilaisia vivahteita, joiden perusteella tuottajat ovat jo pitkään erottaneet toisistaan kasvupaikat, joista viininviljelyalue muodostuu. Nämä vivahteet tulevat erityisen selkeästi esiin muutaman vuoden varastoinnin jälkeen. Dalle nacrée -muodostuman kalkkikivimaalla sijaitsevien kasvupaikkojen lohkot tuottavat yleensä hyvin tyylikkäitä viinejä, joiden tanniinit ovat samettisia. Ylempänä rinteillä ohuella merkelialustalla sijaitsevat kasvupaikkojen lohkot, erityisesti ne, joiden maaperä on muodostunut alarinteiden savipitoisten kolluviaalikerrosten päälle, tuottavat tiiviimpiä ja erittäin aromaattisia viinejä. Näitä vivahteita korostetaan yleisellä käytännöllä merkitä viinit merkitään sen kasvupaikan nimellä, jossa rypäleet on viljelty. Viinien pitkä kypsytys parantaa niiden soveltuvuutta pullosäilytykseen ja vahvistaa tätä maistettaessa havaittavaa monimuotoisuutta.
Vuonna 1816 Jullien luokitteli teoksessaan ”Topographie de tous les vignobles connus” (kaikkien tunnettujen viinitarhojen topografia) Volnay-punaviinin Burgundin ”hienojen viinien” toiselle tasolle ja kuvaili sitä ”Côte de Beaunen kevyimmäksi, hienoimmaksi ja miellyttävimmäksi viiniksi”. Vuonna 1860 Beaunen piirikunnan viininviljelykomitea luokitteli noin 215 hehtaaria viinitarhoja ”hienojen viinien” viinitarhoiksi ja yli 90 hehtaaria ”ensiluokkaisiksi” viinitarhoiksi. Tämä luokitus ohjasi myöhemmin ”premier cru” -merkinnän myöntämistä kasvupaikoille. Isä Courtépée kirjoitti vuonna 1778 teoksessaan ”Description générale et particulière du Duché de Bourgogne” (Burgundin herttuakunnan yleinen ja tarkka kuvaus) Volnayn kylästä seuraavasti: ”Tämä mitä miellyttävimmässä ja suotuisimmassa paikassa sijaitseva kylä tuottaa Beaunen alueen hienoimmat viinit, ja se on antanut aiheen sanontaan ”Ranskassa on vain yksi Vollenay”.”
11. Muut sovellettavat vaatimukset
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue
Kansallinen lainsäädäntö
Tuotantoa rajatulla maantieteellisellä alueella koskeva poikkeus
Välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue koostuu vuoden 2024 virallisen geokoodin mukaan viiniyttämistä ja viinin valmistusta ja kypsytystä koskevan poikkeuksen mukaisesti seuraavista kunnista:
|
— |
Côte-d’Orin departementti: Agencourt, Aloxe-Corton, Ancey, Arcenant, Argilly, Autricourt, Auxey-Duresses, Baubigny, Beaune, Belan-sur-Ource, Bévy, Bissey-la-Côte, Bligny-lès-Beaune, Boncourt-le-Bois, Bouix, Bouze-lès-Beaune, Brion-sur-Ource, Brochon, Cérilly, Chambœuf, Chambolle-Musigny, Channay, Charrey-sur-Seine, Chassagne-Montrachet, Châtillon-sur-Seine, Chaumont-le-Bois, Chaux, Chenôve, Chevannes, Chorey-lès-Beaune, Collonges-lès-Bévy, Combertault, Comblanchien, Corcelles-les-Arts, Corcelles-les-Monts, Corgoloin, Cormot-le-Grand, Corpeau, Couchey, Curley, Curtil-Vergy, Daix, Dijon, Ebaty, Echevronne, Epernay-sous-Gevrey, L’Etang-Vergy, Etrochey, Fixin, Flagey-Echézeaux, Flavignerot, Fleurey-sur-Ouche, Fussey, Gerland, Gevrey-Chambertin, Gilly-lès-Cîteaux, Gomméville, Grancey-sur-Ource, Griselles, Ladoix-Serrigny, Lantenay, Larrey, Levernois, Magny-lès-Villers, Mâlain, Marcenay, Marey-lès-Fussey, Marsannay-la-Côte, Massingy, Mavilly-Mandelot, Meloisey, Merceuil, Messanges, Meuilley, Meursanges, Molesme, Montagny-lès-Beaune, Monthelie, Montliot-et-Courcelles, Morey-Saint-Denis, Mosson, Nantoux, Nicey, Noiron-sur-Seine, Nolay, Nuits-Saint-Georges, Obtrée, Pernand-Vergelesses, Perrigny-lès-Dijon, Plombières-lès-Dijon, Poinçon-lès-Larrey, Pommard, Pothières, Premeaux-Prissey, Prusly-sur-Ource, Puligny-Montrachet, Quincey, Reulle-Vergy, La Rochepot, Ruffey-lès-Beaune, Saint-Aubin, Saint-Bernard, Saint-Philibert, Saint-Romain, Sainte-Colombe-sur-Seine, Sainte-Marie-la-Blanche, Santenay, Savigny-lès-Beaune, Segrois, Tailly, Talant, Thoires, Valforêt (entisen Clémenceyn kunnan alue), Vannaire, Vauchignon, Velars-sur-Ouche, Vertault, Vignoles, Villars-Fontaine, Villebichot, Villedieu, Villers-la-Faye, Villers-Patras, Villy-le-Moutier, Vix, Vosne-Romanée ja Vougeot |
|
— |
Rhônen departementti: Alix, Anse, L’Arbresle, Les Ardillats, Arnas, Bagnols, Beaujeu, Belleville, Belmont-d’Azergues, Blacé, Le Breuil, Bully, Cercié, Chambost-Allières, Chamelet, Charentay, Charnay, Châtillon, Chazay-d’Azergues, Chénas, Chessy, Chiroubles, Cogny, Corcelles-en-Beaujolais, Denicé, Dracé, Emeringes, Fleurie, Frontenas, Gleizé, Juliénas, Jullié, Lacenas, Lachassagne, Lancié, Lantignié, Le Perréon, Légny, Létra, Limas, Lozanne, Lucenay, Marchampt, Marcy, Moiré, Montmelas-Saint-Sorlin, Morancé, Odenas, Pommiers, Porte des Pierres Dorées, Quincié-en-Beaujolais, Régnié-Durette, Rivolet, Saint-Clément-sur-Valsonne, Saint-Cyr-le-Chatoux, Saint-Didier-sur-Beaujeu, Saint-Etienne-des-Oullières, Saint-Etienne-la-Varenne, Saint-Germain-sur-l’Arbresle, Saint-Georges-de-Reneins, Saint-Germain-Nuelles, Saint-Jean-des-Vignes, Saint-Julien, Saint-Just-d’Avray, Saint-Lager, Saint-Romain-de-Popey, Saint-Vérand, Sainte-Paule, Salles-Arbuissonnas-en-Beaujolais, Sarcey, Taponas, Ternand, Theizé, Val d’Oingt, Vaux-en-Beaujolais, Vauxrenard, Vernay, Villefranche-sur-Saône, Ville-sur-Jarnioux, Villié-Morgon ja Vindry sur Turdine (entisten Dareizén, Les Olmesin ja Saint-Loupin kuntien alue) |
|
— |
Saône-et-Loiren departementti: Aluze, Ameugny, Azé, Barizey, Beaumont-sur-Grosne, Berzé-la-Ville, Berzé-le-Châtel, Bissey-sous-Cruchaud, Bissy-la-Mâconnaise, Bissy-sous-Uxelles, Bissy-sur-Fley, Blanot, Bonnay, Bouzeron, Boyer, Bray, Bresse-sur-Grosne, Burgy, Burnand, Bussières, Buxy, Cersot, Chagny, Chaintré, Chalon-sur-Saône, Chamilly, Champagny-sous-Uxelles, Champforgeuil, Chânes, Change, Chapaize, La Chapelle-de-Bragny, La Chapelle-de-Guinchay, La Chapelle-sous-Brancion, Charbonnières, Chardonnay, La Charmée, Charnay-lès-Mâcon, Charrecey, Chasselas, Chassey-le-Camp, Château, Châtenoy-le-Royal, Chaudenay, Cheilly-lès-Maranges, Chenôves, Chevagny-lès-Chevrières, Chissey-lès-Mâcon, Clessé, Cluny, Cormatin, Cortambert, Cortevaix, Couches, Crêches-sur-Saône, Créot, Cruzille, Culles-les-Roches, Curtil-sous-Burnand, Davayé, Demigny, Dennevy, Dezize-lès-Maranges, Donzy-le-Pertuis, Dracy-le-Fort, Dracy-lès-Couches, Epertully, Etrigny, Farges-lès-Chalon, Farges-lès-Mâcon, Flagy, Fleurville, Fley, Fontaines, Fragnes-la-Loyère (entisen La Loyèren kunnan alue), Fuissé, Genouilly, Germagny, Givry, Granges, Grevilly, Hurigny, Igé, Jalogny, Jambles, Jugy, Jully-lès-Buxy, La Vineuse-sur-Frégande (entisten Donzy-le-Nationalin, La Vineusen ja Massyn kuntien alue), Lacrost, Laives, Laizé, Lalheue, Leynes, Lournand, Lugny, Mâcon, Malay, Mancey, Martailly-lès-Brancion, Massilly, Mellecey, Mercurey, Messey-sur-Grosne, Milly-Lamartine, Montagny-lès-Buxy, Montbellet, Montceaux-Ragny, Moroges, Nanton, Ozenay, Paris-l’Hôpital, Péronne, Pierreclos, Plottes, Préty, Prissé, Pruzilly, Remigny, La Roche-Vineuse, Romanèche-Thorins, Rosey, Royer, Rully, Saint-Albain, Saint-Ambreuil, Saint-Amour-Bellevue, Saint-Boil, Saint-Clément-sur-Guye, Saint-Denis-de-Vaux, Saint-Désert, Saint-Gengoux-de-Scissé, Saint-Gengoux-le-National, Saint-Germain-lès-Buxy, Saint-Gervais-sur-Couches, Saint-Gilles, Saint-Jean-de-Trézy, Saint-Jean-de-Vaux, Saint-Léger-sur-Dheune, Saint-Mard-de-Vaux, Saint-Martin-Belle-Roche, Saint-Martin-du-Tartre, Saint-Martin-sous-Montaigu, Saint-Maurice-de-Satonnay, Saint-Maurice-des-Champs, Saint-Maurice-lès-Couches, Saint-Pierre-de-Varennes, Saint-Rémy, Saint-Sernin-du-Plain, Saint-Symphorien-d’Ancelles, Saint-Vallerin, Saint-Vérand, Saint-Ythaire, Saisy, La Salle, Salornay-sur-Guye, Sampigny-lès-Maranges, Sancé, Santilly, Sassangy, Saules, Savigny-sur-Grosne, Sennecey-le-Grand, Senozan, Sercy, Serrières, Sigy-le-Châtel, Sologny, Solutré-Pouilly, Taizé, Tournus, Uchizy, Varennes-lès-Mâcon, Vaux-en-Pré, Vergisson, Vers, Verzé, Le Villars, Vinzelles ja Viré |
|
— |
Yonnen departementti: Aigremont, Annay-sur-Serin, Arcy-sur-Cure, Asquins, Augy, Auxerre, Avallon, Bazarnes, Beine, Bernouil, Béru, Bessy-sur-Cure, Bleigny-le-Carreau, Censy, Chablis, Champlay, Champs-sur-Yonne, Chamvres, La Chapelle-Vaupelteigne, Charentenay, Châtel-Gérard, Chemilly-sur-Serein, Cheney, Chevannes, Chichée, Chitry, Collan, Coulangeron, Coulanges-la-Vineuse, Courgis, Cruzy-le-Châtel, Dannemoine, Deux-Rivières, Dyé, Epineuil, Escamps, Escolives-Sainte-Camille, Fleys, Fontenay-près-Chablis, Gy-l’Evêque, Héry, Irancy, Island, Joigny, Jouancy, Junay, Jussy, Lichères-près-Aigremont, Lignorelles, Ligny-le-Châtel, Lucy-sur-Cure, Maligny, Mélisey, Merry-Sec, Migé, Molay, Molosmes, Montholon (entisten Champvallonin, Villiers-sur-Tholonin ja Volgrén kuntien alue), Montigny-la-Resle, Mouffy, Moulins-en-Tonnerois, Nitry, Noyers, Ouanne, Paroy-sur-Tholon, Pasilly, Pierre-Perthuis, Poilly-sur-Serein, Pontigny, Préhy, Quenne, Roffey, Rouvray, Saint-Bris-le-Vineux, Saint-Cyr-les-Colons, Saint-Père, Sainte-Pallaye, Sainte-Vertu, Sarry, Senan, Serrigny, Tharoiseau, Tissey, Tonnerre, Tronchoy, Val-de-Mercy, Vallan, Venouse, Venoy, Vermenton, Vézannes, Vézelay, Vézinnes, Villeneuve-Saint-Salves, Villy, Vincelles, Vincelottes, Viviers ja Yrouerre. |
Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue vastaa kyseisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa aluetta.
Vaatimuksen/poikkeuksen otsikko
Maantieteelliset nimitykset ja täydentävät merkinnät
Kansallinen lainsäädäntö
Merkintöihin liittyvät täydentävät määräykset
|
a) |
Suojattua alkuperänimitystä voidaan täydentää perinteisellä merkinnällä ”premier cru” sellaisten viinien osalta, jotka täyttävät tuote-eritelmässä vahvistetut kyseistä merkintää koskevat tuotantoedellytykset. Suojattua alkuperänimitystä voidaan täydentää perinteisellä merkinnällä ”premier cru” ja sen perään voidaan merkitä jonkin seuraavassa luettelossa mainitun kasvupaikan nimi, kun on kyse viineistä, jotka täyttävät merkinnälle ”premier cru” asetetut tuotantoedellytykset. Suojatun alkuperänimityksen perään voidaan merkitä jonkin seuraavassa luettelossa mainitun kasvupaikan nimi, kun on kyse viineistä, jotka täyttävät perinteiselle merkinnälle ”premier cru” asetetut tuotantoedellytykset.
|
|
b) |
Suojatulla alkuperänimityksellä suojattujen viinien merkinnöissä voidaan mainita pienemmän maantieteellisen yksikön nimi edellyttäen, että kyseessä on kiinteistörekisteriin kirjattu kasvupaikka (lieu-dit) ja se mainitaan sadonkorjuuilmoituksessa. Kiinteistörekisteriin kirjatun kasvupaikan nimi kirjoitetaan kirjaimin, jotka saavat olla korkeudeltaan ja leveydeltään enintään puolet suojatun alkuperänimityksen kirjainkoosta. |
|
c) |
Suojatulla alkuperänimityksellä suojattujen viinien merkinnöissä voidaan mainita suuremman maantieteellisen yksikön nimi ”Vin de Bourgogne” tai ”Grand Vin de Bourgogne”. |
|
d) |
Jos rypälelajike on eritelty merkinnöissä, tämä merkintä ei saa olla samassa visuaalisessa kentässä kuin pakolliset merkinnät ja sen saa painaa enintään 2 millimetrin kokoisin kirjaimin. |
Tuote-eritelmän sähköinen julkaisuviite (URL)
https://info.agriculture.gouv.fr/boagri/document_administratif-3c0ee7f6-d1d2-4a6f-b5ef-592027ddaf01
(1) Komission delegoitu asetus (EU) 2025/27, annettu 30 päivänä lokakuuta 2024, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1143 täydentämisestä maantieteellisten merkintöjen, aitojen perinteisten tuotteiden ja vapaaehtoisten laatumerkintöjen rekisteröintiä ja suojaa koskevilla säännöillä sekä delegoidun asetuksen (EU) N:o 664/2014 kumoamisesta (EUVL L, 2025/27, 15.1.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2025/27/oj).
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2026/2986/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)